Lataa

3Ilkka SalomäenpääYHTEISTYÖLLÄETEENPÄINSelvitys taiteen ja kulttuurin aluekeskusten jaalueellisten toimijoiden yhteistyön kehittämisestäVaasan yliopistoLevón-instituutti2011

5ESIPUHEYleisen kulttuuripolitiikan ja valtion taidehallinnon muutokset koskettavatalueellisen taiteen ja kulttuurinkentän toimijoita laajasti aina yksittäisistä taiteilijoistaja yhdistyksistä valtion osuuden piiriin kuuluviin alueellisiin toimijoihin,kulttuurialan koulutussektoriin ja aluehallintoon.Vaikka yhteistyö on Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella tuttua, ovatkulttuurinkentän toimintaa ja vaikutusta vaimentaneet kolmen maakunnan jakahden kielen rajat. Yhteiseen hiileen puhaltamisen aika vaikuttaisi nyt koittaneen,ja yhteistyöhön suhtaudutaan avoimen positiivisesti. Voimien yhteen saattaminenvahvistaa alueen valtakunnallista merkittävyyttä ja painoarvoa.Selvityksen aineisto rakentuu alueen taiteen ja kulttuurin toimijoiden haastatteluista.Niiden esittelemistä näkökulmista muodostuu kuva yhteistyön mahdollisuuksista.Valtakunnallisella tasolla ongelmat näkyvät valtion rahoituksenpienuudessa suhteessa alueen kokoon. Tästä kärsivät myös selvityksen keskiössäolevat pohjalaiset taiteen ja kulttuurin aluekeskukset.Selvityshankkeen rahoitti Pohjanmaan taidetoimikunta. Selvityksen toteuttiLevón-instituutissa projektipäällikkö FL Ilkka Salomäenpää. Hänen lisäkseenprojektissa auttoivat projektipäällikkö KTM Miia Mäntylä, projektisihteeriTiina Lähteenpää ja julkaisun taittanut toimistosihteeri Merja Kokko. Tekijöidenpuolesta osoitan onnistuneesta hankkeesta kiitoksen Pohjanmaan taidetoimikunnanpääsihteeri Raija Nummijärvelle sekä puheenjohtaja Eija-Irmeli Lahdelle javarapuheenjohtaja Martti Laaksoselle. Kiitämme yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaan,Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen sekä Svenska Österbottens förbundinkulttuurin aluehallinnon yhteistyön vahvistamisen selvityshanketta. Kiitos myöskaikille selvityksessä haastatelluille tahoille.Vaasassa syksyllä 2011Jukka PeltoniemiLevón-instituutin johtaja

6SISÄLTÖESIPUHE1. JOHDANTO ...........................................................................................................91.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet ........................................................... 101.2 Selvityksen toteutus ............................................................................... 131.3 Selvityksen rakenne ................................................................................ 152. POHJANMAAN TAIDETOIMIKUNNAN TOIMIALUEENTAITEEN JA KULTTUURIN ALUEKESKUKSET ............................. 172.1 Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK .................................... 212.2 Louhimo..................................................................................................... 232.3 Pohjanmaan tanssin aluekeskus ........................................................... 252.4 Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry ............................................ 282.5 Elokuvakeskus Botnia ry – Filmcentrum Botnia rf ........................ 312.6 Aluekeskusten toiminta on yhteistyötä ............................................. 332.6.1 Paikallinen ja alueellinen yhteistyö .......................................... 342.6.2 Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö ........................ 383. TAITEEN JA KULTTUURIN ALUEKESKUSTENYHTEISTOIMINTAMALLIT ...................................................................... 404. POHJANMAAN TAIDETOIMIKUNNAN TOIMIALUEENTAITEEN JA KULTTUURIN ALUEELLISET TOIMIJAT.............. 444.1 Maakuntakirjastot ................................................................................... 444.2 Maakuntamuseot ja aluetaidemuseot ................................................. 484.3 Teatterit .................................................................................................... 534.4 Orkesterit .................................................................................................. 565. PROJEKTIYHTEISTYÖ ALUEKESKUSTEN JAALUEELLISTEN TOIMIJOIDENYHTEISTOIMINTAMALLINA ................................................................. 605.1 Projektiyhteistyö 1: Visuaalisen alan yhteistyö ............................... 615.2 Projektiyhteistyö 2: Lastenkulttuurin keskusten jaorkesterien yhteistyö .............................................................................. 635.3 Projektiyhteistyö 3: Tanssin aluekeskuksen jateattereiden yhteistyö ............................................................................. 64

76. NÄKÖKULMIA POHJALAISELTA TAITEEN JAKULTTUURIN RIKKAALTA KENTÄLTÄ ............................................ 666.1 Alueen identiteetti ja sen merkitys ..................................................... 666.2 Taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiin ..................................... 686.3 Kolmas sektori ja luova talous ............................................................. 726.4 Esimerkkejä luovan talouden toimijakentältä .................................. 756.5 Festivaalit .................................................................................................. 796.6 Visuaalisten alojen taiteilijoiden näkemyksiä ................................... 856.7 Kolme säätiötä ......................................................................................... 896.8 Koulutussektorin merkitys kulttuurin alueellisessayhteistyössä ............................................................................................. 926.8.1 Ammattikorkeakoulujen merkitys ......................................... 936.8.2 Rytmimusiikin verkosto ........................................................... 956.8.3 Kulttuuria opistoista .................................................................. 987. LOPUKSI .......................................................................................................... 100LÄHTEET.................................................................................................................... 105LIITE 1. Haastattelut ................................................................................................ 107

91. JOHDANTOVuoden 2010 lopulla opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi määrärahastaantaiteen ja kulttuurin paikallis- ja aluehallinnon edistämiseksi Pohjanmaan taidetoimikunnalle70 000 euroa jaettavaksi edelleen valtionavustuksina hankkeisiintaiteen ja kulttuurin aluekeskusten keskinäisen sekä muiden kulttuuritoimijoidenyhteistoiminnan kehittämiseksi tavoitteena alue- ja paikallistason kulttuuripalveluidenlisääminen. Pohjanmaan alueellisen taidetoimikunnan valtakunnallisestihaastavalla kaksikielisellä ja kolme maakuntaa sisältävällä toimialueella määrärahallavoitiin tukea myös alueellisen taidetoimikunnan, maakuntien liittojen sekäelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hallinnollisen yhteistyön vahvistamista.Pohjanmaan taidetoimikunta myönsi Levón-instituutille taiteen ja kulttuurinaluekeskusten keskinäisen ja alueellisten kulttuuritoimijoiden yhteistoimintamallienkehittämiseen ja pilotointiin 50 000 euroa. Etelä-Pohjanmaan liitolle (Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen sekä Svenska Österbottensförbundin yhteistyönä) myönnettiin 20 000 euroa Etelä- ja Keski-Pohjanmaansekä Pohjanmaan maakuntien alueella Pohjanmaan taidetoimikunnan, maakuntienliittojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hallinnollisen yhteistyönvahvistamiseen. Hankkeet toteutettiin Levón-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan,Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen sekä Svenska Österbottens förbundin(SÖFUK) yhteistyönä. Tavoitteena oli alue- ja paikallistason kulttuuripalveluidentarjonnan lisääminen.Yhteistyö rakentui hankkeiden selvityshenkilöiden säännölliseenyhteydenpitoon (allekirjoittanut ja maakuntien liittojen hankkeen puoleltaMaria-Terttu Hautanen-Jokela), sekä tapaamisille, joihin osallistuivat allekirjoittanutja maakuntien liittojen kulttuuriasioista vastaavat (Etelä-Pohjanmaanliiton kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikköTarja Hautamäki 1.4.2011 alkaen, tätä ennen Heimo Salomaa, SÖFUK:n kulttuuriyksikönKulturÖsterbottenin kulttuurijohtaja Vivan Lygdbäck, sekä Keski-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Anne Sormunen 1.5.2011 alkaen, tätä ennenKauppi Virkkala). Lisäksi tapaamisiin osallistuivat myös Vaasan yliopiston aluetieteenprofessori Hannu Katajamäki ja Pohjanmaan taidetoimikunnan puheenjohtajateatteriohjaaja Eija-Irmeli Lahti sekä varapuheenjohtaja professoriMartti Laaksonen. Selvitystyön edetessä hankkeessa esiin tulleita näkemyksiäja mahdollisia yhteistoimintamalleja esiteltiin Pohjanmaan taidetoimikunnan jamaakuntien liittojen edustajille ja maakuntien liittojen selvitystyön etenemisestätiedotettiin hanketta. Selvitysten valmistuttua tuloksia esiteltiin yhteisessäpäätösseminaarissa Vaasassa lokakuussa 2011. Seminaarin järjestivät Levóninstituutti,maakuntien liitot ja Pohjanmaan taidetoimikunta.

101.1 Selvityksen tausta ja tavoitteetSelvityksen tavoitteena on kehittää Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueentaiteen ja kulttuurin aluekeskusten keskinäistä, sekä näiden ja alueellisten valtionosuuden piiriin 1 kuuluvien toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollisuuksienmukaan tuottaa yksi tai useampi yhteistoimintamalli. Tavoitteena on myös luodaedellytyksiä laajemmalle alueen yhteistyölle. Selvitys pyrkii taiteen ja kulttuurinkentän haastatteluiden ja keskusteluiden avulla selkeyttämään niitä mahdollisuuksia,joiden avulla voidaan lisätä taiteen kentän työskentelymahdollisuuksiasekä parantaa kulttuuripalveluiden saatavuutta ja tuottamista kolmessa pohjalaismaakunnassa.Valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevaisuudesta osoittaa, että kulttuurinpalvelurakenteet ovat kehittyneet aluehallinnon eri vaiheiden myötä.Historiallisista syistä alueilla on sisällöltään, omistajuudeltaan, rakenteiltaan jahallinnoltaan monenlaisia kulttuuritoimijoita. Kulttuuripalveluja tuottavat taidejakulttuurilaitokset (teatterit, orkesterit, museot) sekä muut kulttuuritoimijat,joista osaa tuetaan valtionavustuksin. Maakuntamuseot ja maakuntakirjastotovat kunnallisia toimijoita, jotka saavat valtion tukea maakunnallisten tehtävienhoitamiseen. Julkisen tuen piiriin kuuluvat myös eri taiteenalojen alueellisinakeskuksina toimivat yksityiset toimijat: lastenkulttuurin Taikalamppu-verkostosekä valokuvan, elokuvan ja tanssin aluekeskukset. Lisäksi alueilla järjestetäänsuuria kulttuuritapahtumia. Taiteen ja kulttuurin alueellisten toimijoiden osaltatilanne on hajanainen, sillä määrä ja verkostojen valtakunnallinen kattavuusvaihtelevat. Ne eivät kata kaikkia alueita eivätkä taiteen ja kulttuurin eri aloja.Kulttuuri nähdään entistä enemmän alueiden tulevaisuuden keskeisenä kehitystekijänä.Tällöin aluekehitystoimijoiden ja alueellisten kulttuurihallintotoimijoidenkintoiminnan merkitys lisääntyy. Aluehallinnon kentällä on useita toimijoita.Alueelliset taidetoimikunnat ovat osa valtion taidetoimikuntalaitosta. Valtiollisiaaluehallinnon toimijoita ovat myös uudet elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset(ELY) ja aluehallintovirastot (AVI) – kulttuuri sisältyy ELY-keskustentoimialaan. Maakuntien liittojen tehtäväkuvassa kulttuurin rooli vahvistuu.Näiden kaikkien toimijoiden välinen yhteistyö nousee avainasemaan. (Opetus- ja1Valtionosuuksia maksetaan taide- ja kulttuuripalvelujen tarjonnan turvaamiseksi. Museoiden, teattereidenja orkestereiden valtionosuusjärjestelmä on lakisääteinen rahoitusjärjestelmä kulttuurilaitoksille.Valtionosuuden laskennan perusta on henkilötyövuosi (htv), jolle määritellään vuosittainvaltion talousarvion yhteydessä yksikköhinta. Päätökset laitosten hyväksymisestä lain ja rahoituksenpiiriin sekä valtionosuuden maksamisesta tekee opetus- ja kulttuuriministeriö siten kuin opetus- jakulttuuritoimen rahoituslaissa (635/1998) ja teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) sekä museolaissa(729/1992) säädetään. Päätöksen laitoskohtaisesta htv-määrästä ministeriö tekee talousarvion mukaan,eli valtionosuusjärjestelmässä yhdistyvät sekä lakisääteisyys että harkinta. Kaikkia valtionosuuden kelpoisuusehtojatäyttäviä laitoksia ei ole voitu ottaa valtionosuuden piiriin henkilötyövuosien rajallisestamäärästä johtuen. (ks. esim. Opetusministeriö 2009b: 9–10.)

11kulttuuriministeriö 2011a: 18–19.) Valtion selonteko kulttuurin tulevaisuudestahuomioi taiteen ja kulttuurin aluetoimijoiden hajanaisuuden ja keskinäiset erot.Tämä selvitys käsittelee Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen taiteenja kulttuurin kentän tilannetta ja toiminnan kehittämisen edellytyksiä, siinämissä Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoima hanke keskittyy julkisen sektorinhallintotoimijoiden, eli Pohjanmaan taidetoimikunnan, maakuntien liittojensekä ELY-keskusten hallinnollisen yhteistyön vahvistamiseen. Kummankinselvityshankkeen voidaan katsoa kytkeytyvän opetus- ja kulttuuriministeriönja maakuntien liittojen luovan talouden yhteistyöryhmän raportin toimenpideehdotukseen,jossa selvitetään taiteen ja kulttuurin aluekeskusten keskinäisenyhteistyön vahvistamista ja aluekeskusten yhteistyömahdollisuuksia alueellistentaidetoimikuntien kanssa, sekä alueiden taiteen ja kulttuurin yhteistyöverkostonlaajentamista kaikkien aluekehittäjien suuntaan alueiden omista lähtökohdista(Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010: 60–61).Tässä selvityksessä lähestytään taiteen ja kulttuurin aluekeskusten (valokuva,elokuva, tanssi ja lastenkulttuuri) ja alueellisten valtion osuuden piiriin kuuluvienkulttuuritoimijoiden (kirjastot, museot, orkesterit ja teatterit) yhteistyön kiinnostustaja mahdollisuuksia ottaen huomioon yhteistoimintamallien kehittämisenedellytykset. Aluekeskusten tilanteiden välillä on vaikuttavia eroja – kuten erojaon alueellisten valtionosuutta saavien toimijoidenkin välillä. Etenkään ilman opetus-ja kulttuuriministeriön tahtoa ja panostusta ei kehitys pohjalaisissa maakunnissaole resursseiltaan pienien taiteen ja kulttuurin aluekeskusten osalta helppoakulttuuripalveluiden edistämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön 2 Kulttuuripolitiikanstrategia 2020:ssa nähdään huolta, että maan eri osien erojen kasvamisessakulttuuripalveluidenkin osalta voi näiden tasa-arvoisessa saatavuudessa syntyäongelmia (Opetusministeriö 2009a: 17). Valtioneuvoston selonteon kulttuurintulevaisuudesta mukaan valtion on taattava tietty kulttuuripalvelujen taso, jatkuvuusja saatavuus koko valtakunnassa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen(Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011a: 19). Selonteon toimenpide-ehdotuksiinlinkittyy tämän selvitystyön osalta taiteen ja kulttuurin aluetoimijoiden keskinäisenkoordinaation kehittäminen. Toisaalta selvityksen tavoitteeksi voidaanlukea myös taiteen instituutioiden ja vapaan kentän yhteistyön edistäminen (ks.emt. 20). Haastattelemalla laajasti taiteen ja kulttuurin kentän toimijoita voidaanjo toimivaan yhteistyöhön löytää myös uusia mahdollisuuksia.Yhteistoimintamallien osalta selvityksen tavoitteet ovat konkreettisissatoteuttamismahdollisuuksissa. Kulttuurikentän toimintaan liittyvät strategiatosoittavat usein kiitettävästi sen hetken tahtotilan, mutta valitettavasti saattavaterota todellisista resursseista. Tämän kompastuskiven välttäminen otetaanhuomioon selvityksessä. Tämä selvitys syntyy toimijoista itsestään ja heidän2Nykyinen nimi, sitä ennen vielä vuonna 2009 nimellä opetusministeriö.

12tahdostaan – ilman heidän jakamiaan näkemyksiä, tietoa ja keskinäistä kommunikaatiotaei selvitys valmistuisi. Tekijöiden tieto on ensiarvoisen tärkeätä siinä,miten yhteistyö voidaan toteuttaa ja minkälaisia yhteistyömalleja voidaan luoda:heillä on tietoa jo toteutuneen yhteistyön tuloksista ja myös keskeytyneistä projekteista.Heillä on kokemusta niin keskinäisestä kilpailusta kuin yhteen hiileenpuhaltamisestakin, taiteen ja kulttuurin kentän tavoitteista, mahdollisuuksista jaedellytyksistä. Selvityksessä tarkastellaan alueellisen yhteistyön näkökulmastauseita erilaisia toimijoita – selvityksen keskeisten tarkasteltavien tahojen lisäksiaina kolmannen sektorin yhdistyksistä ja taidetta ja kulttuuria tukevista säätiöistäalueella toimivien taiteen ja kulttuurin koulutussektorin toimijoihin.Pertti Paltila teki opetusministeriön toimeksiannosta vuonna 2009 julkaistunAlueellinen taiteen edistäminen -selvityksen, jonka pohjalta nähtiin tarpeellisenakäynnistää toimenpiteitä alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi. Paltila kartoittialueellisen taiteen- ja kulttuurikentän toimijat ja kentän tilanteen sekä selvittikehittämistarpeita että hyviä käytäntöjä ja yhteistyömahdollisuuksia. Paltilanmukaan taidehallintoa uudistettaessa ja kehitettäessä alueellisen taiteen edistämisenedellytykset olisi turvattava laajalla alueellisella yhteistyöllä. Valtakunnallisestija alueellisesti olisi selvitettävä eri toimijoiden vastuuta, yhteistyötä,resursointia sekä mahdollisia uudelleen organisointeja. Alueellisten toimijoidenmahdollisuuksia pitkäjänteisen toiminnan varmistamiseksi ja kehittämiseksi olisitarkasteltava. Olisi paneuduttava myös aluekeskusten ja aluetoimintaan valtionavustustasaavien taidelaitosten yhteistyön kehittämiseen. Alueellisen yhteistyönkehittämisestä ovat vastuussa alueelliset taidetoimikunnat ja maakuntien liitot.(Paltila 2009: 25.)Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi loppuvuodesta 2010 Vilja Ruokolaisenselvityksen Alueellisten taiteen edistämisorganisaatioiden yhteistyön edut, haasteet jamahdollisuudet. Ministeriön toimeksianto sisälsi taiteen ja kulttuurin aluekeskustenkeskinäisen ja muiden organisaatioiden, kuten alueellisten taidetoimikuntien jamuiden aluekehittäjien kanssa tehtävän yhteistyön arviointia talouden, sisällönja toiminnan organisoinnin kannalta. Aluekeskukset rajautuivat siis toimijoihin,jotka saavat toiminta-avustusta Taiteen keskustoimikunnan alaisilta toimikunnilta(valokuva/elokuva) tai opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisrahoitusta (tanssija lastenkulttuuri) (Ruokolainen 2010: 7.) Rahoituksessa olisi parannettava myösalueellisten erojen huomioon ottamista alueiden erot, erityispiirteet ja vahvuudetlaskemalla. Olisi myös pohdittava sitä, millaista aluekeskusverkostoa Suomessahalutaan ylläpitää valtion tuella sekä kehityshankkeina käynnistettyjen keskustenrahoituksen tulevaisuutta. (Emt. 31–33.) Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaankuuluvien strategisten tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten ohella tämäselvitys kytkeytyy ennen muuta edeltäviin valtakunnallisen tason selvityksiin,ja sen voidaan tulkita olevan näiden selvityksien jatkaja Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueella. Aluekeskusten yhteistoimintamalleja muodostettaessaRuokolaisen selvitys on ollut hyödyllinen.

131.2 Selvityksen toteutusSelvityksen tavoitteena on kehittää Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueentaiteen ja kulttuurin aluekeskusten (tarkastelujärjestyksessä lastenkulttuuri, tanssi,valokuva ja elokuva) keskinäistä, sekä näiden ja alueellisten valtion osuuden piiriinkuuluvien toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollisuuksien mukaan tuottaayksi tai useampi yhteistoimintamalli. Aluekeskukset on rajattu niihin toimijoihin,jotka saavat toiminta-avustusta Taiteen keskustoimikunnan alaisilta toimikunnilta(valokuva ja elokuva) tai opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisrahoitusta(tanssi ja lastenkulttuuri). Selvitystyön aineisto koostuu haastatteluista, jotkasuoritettiin alueiden toimijoiden kanssa pääasiassa kasvokkain tapaamisin. Muitakäytettyjä toteutustapoja olivat haastattelut puhelimitse tai sähköpostilla. Lisäksiselvitystyön yhteydessä järjestettiin kolme ryhmätapaamista. Selvityksen tekoalkoi helmikuussa 2011 ja työ oli valmis vuodenajan taittuessa syksyyn.Aineiston ensisijainen ryhmä käsittää yhteyshenkilön tai -henkilöidentapaamiset Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella sijaitsevista aluekeskuksista,joita ovat Elokuvakeskus Botnia ry – Filmcentrum Botnia rf, Pohjanmaanvalokuvakeskus Lakeus ry, Pohjanmaan tanssin aluekeskus, sekä yhdessä valtakunnallisenTaikalamppu-verkoston jäseninä olevat Louhimo ja Pohjanmaanlastenkulttuuriverkosto BARK. Alueellisista valtionosuuden piiriin kuuluvistaorkestereista tavattiin Vaasan kaupunginorkesteri, Seinäjoen kaupunginorkesterija Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. Teattereista tavattiin Vaasan kaupunginteatterin,Seinäjoen kaupunginteatterin, Kokkolan kaupunginteatterin ja WasaTeaterin edustajat. Maakuntakirjastot Vaasan kaupunginkirjasto, Seinäjoenkaupunginkirjasto ja Kokkolan kaupunginkirjastot olivat mukana, kuten myösalueellisesta toiminnasta vastaavat maakunta- ja aluetaidemuseot Pohjanmaanmuseo, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Nelimarkka-museo ja K.H. Renlundinmuseo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.Toisena samanaikaisesti tavattuna ryhmänä on ensimmäisestä ryhmästäerottuva pohjalaiselta taiteen ja kulttuurin kentältä valikoitu rajattu, muttaedustavuuteen pyrkivä otos. Toisessa ryhmässä huomioitiin niin Pohjanmaantaidetoimikunnan toimialueen taidetta ja kulttuuria tukevia säätiöitä, taideyhdistyksiä,koulutussektorin tahoja, kuin suuria festivaalejakin. Otoksen rajauksessakuunneltiin sekä kentän palautetta että maakuntien liittojen kulttuuripäälliköitäyhteistyötapaamisessa. Yhteensä haastatteluja on noin neljäkymmentä, joka määrällisestija laadullisesti suhteutettuna on edustava otos. Toteutettujen haastattelujenlista on myös erillisenä liitteenä selvityksen lopussa (ks. Liite: Haastattelut).Teemahaastattelu valittiin selvityksessä käytettäväksi metodiksi kahdestasyystä. Ensinnäkin Paltilan selvityksessä käytettiin jo yleisiä maakunnallisiakeskustelutilaisuuksia pohjalaismaakunnissa. Valtakunnallisen tarkastelun tasollatämä tapa on hyvä, mutta yleisten keskustelujen sisältö on vaarassa jäädä yleis-

14tyksiksi ja liian suppeaksi tarkalle informaatiolle. Yhteen tapaamiseen kaikkiensaaminen on mahdotonta. Haastattelut toimivat, koska niille varattu aika oli tarpeeksipitkä. Jos ensimmäinen, toinen tai kolmas aika ei sopinut, oli mahdollisuusehdottaa neljättä. Lähes kaikki suunnitellut haastattelut toteutuivat – kahta viimehetken peruutusta lukuun ottamatta. Toinen selvityksen toteuttamiselle harkittavavaihtoehto oli lomakekysely. Tämän osalta kuitenkin vastausten saaminenolisi epävarmaa ja kysymykset olisivat strukturoituja. Tavoitteena oli kuitenkintavoittaa kaikki selvityksen kannalta keskeiset toimijat, jotka käsittelisivät asiaaomasta näkökulmastaan mahdollisimman vähällä ohjauksella.Teemahaastatteluissa kysymykset auttavat yhteisymmärryksen löytämisessä,minkä jälkeen haastattelu on väljemmin kontrolloitua. Toimijoilla onaikaa miettiä vastauksiaan ja erilaisten vaihtoehtojen pohtiminen on syvempää.Voidaan myös keskustella asioista, joita ei haluta vielä julkisesti käsitellä taikertoa helpommin negatiivisista kokemuksista. Haastattelua voidaan verratakeskusteluun, jolla on ennalta päätetty tarkoitus. Haastatteluksi keskusteluntekee se, että se tähtää informaation keräämiseen. Hyvin monipuolisen kentäntoimijoiden haastatteluissa ei voitu käyttää kaikissa samoja kysymyksiä, vaikkateemat pysyivätkin samoina. Yhteistyön lisäksi haastattelun teemat käsittelivätidentiteetin merkitystä, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja yhteyttä hyvinvointiinsekä luovan talouden haasteita. Kaikkien näiden osalta painotukset jahuomiot vaihtelivat paljon riippuen haastattelutahon toteutuneesta toiminnastaja tavoitteista yhteisen aihepiirin sisällä.Haastattelu oli metodina oikea, sillä aiheiden järjestystä tuli voida vapaastisäädellä, haastateltavalla oli mahdollisuudet tulkita kysymyksiä ja myös haastattelijaltavoitiin kysyä täsmennyksiä. Haastattelu oli vuorovaikutustilanne, jossahaastateltavat olivat aktiivisia jakaessaan näkemyksiään ja ohjasivat uusiin kysymyksiin,joita allekirjoittanut ei ollut välttämättä huomioinut. Kysymysten asetteluteemahaastattelussa mahdollistaa elävän ja liikkuvan keskustelun. Aikataulusalli myös sen erittäin tärkeän mahdollisuuden, että haastatteluja täydennettiinlisätiedoin sekä haastattelijan taholta että haastateltujen puolesta.Laajan ja monipuolisen taiteen ja kulttuurin kentän ymmärtäminen vaatitämän selvityksen ulkopuolellekin jäävän informaation käsittelyä – sillä vaikkaitse selvitys ei toimi alueen eri toimijoiden esittelynä, täytyi allekirjoittaneenymmärtää erilaiset taustat ja tehtävät. Näiden käsittely koostui erilaiseen materiaaliintutustumisesta, kuten verkkosivuilla jaettava tieto ja esimerkiksi toimintakertomukset.Haastattelijalta vaaditaan taustatietoa ja alueen erityisten piirteidenymmärtämistä; yksi keskeinen näkökulma haastatteluiden onnistumiseen onsiinä, kuinka haastattelija tuntee alueen kentän ja toiminnan. Allekirjoittaneellaon aluekeskusten osalta kokemusta Elokuvakeskus Botnian suunnittelutyön jakäynnistämisen saralta. Pohjanmaan taidetoimikunnan määräaikaisena pääsihteerinätoimiminen on antanut käsityksen alueen toimijoista. Kuitenkin rikkaan

15kentän erilaisten näkökulmien tai taidealakohtaisten asioiden sisäistäminen olihaastavaa. Haastattelumetodilla tähän haasteeseen voitiin vastata paremmin kuinlomakekyselyllä tai suurilla keskustelutilaisuuksilla. Haastatteluista saatu palauteoli pääosin myönteistä. Alueilla arvostettiin selvityksen luonnetta konkreettistenyhteistoimintamallien kehittäjänä ja erityisesti sitä, että toimijoilla oli tilaisuushenkilökohtaisesti vaikuttaa ottamalla kantaa yhteistyön haasteisiin.Selvitystyö perustuu pääosin haastatteluaineistoon, mutta tehtävänannonmukaisesti siihen liittyy myös yhteistyön pilotointi. Yhteistoimintamallien pilotoinninsuhteen oli mietittävä, kuinka se suhteutetaan selvitystyön aikatauluun jabudjettiin, joka ei tällaisenaan kata Levón-instituutin osalta laajempaa hankkeideneteenpäin viemistä. Tämä tehtävänanto sisällytti selvitystyön luonteeseen aktivoivantavoitteen, jolloin toimintamallien eteenpäin vieminen tapahtuisi osanaselvitystyötä, ei vain sen tulosten jälkeen. Varsinaisen pilotointiosuuden voidaankatsoa siis koostuneen kolmesta ryhmätapaamisesta, joissa selvityksen haastattelukierrokseltasaatujen näkemysten valossa yhteistyötä pyrittiin edistämäänkeskustelemalla konkreettisista yhteistyöajatuksista, jatkomahdollisuuksista ja-edellytyksistä. Järjestetyt keskustelutilaisuudet liittyivät kaikki taiteen ja kulttuurinaluekeskusten ja alueellisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Tavoitteidenselkeyttäminen ja yhteistyön mahdollisuuksien tiivistynyt pohdinta – jopajatkosuunnitelmien sopiminen – on selvityksessä tavoiteltava arvokas tulos, jokapalvelee asetettuja lähtökohtia. Selvityksen kytkeytyminen laadulliseen tutkimukseennäkyy metodinvalinnan lisäksi sen prosessisesta luonteesta, jossa erilaisetvaiheet aineistonkeruusta, päätelmistä ja jatkotoimenpiteistä kietoutuvat yhteen.1.3 Selvityksen rakenneSelvityksen tausta, tavoitteet ja valittu toteuttamistapa on esitetty johdannossa.Selvityksen luvussa kaksi esitellään Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueentaiteen ja kulttuurin aluekeskukset ja keskitytään niiden taustaan, rahoitukseenja yhteistyöhön. Luvussa kolme esitellään haastattelujen perusteella johdetutyhteistoimintamallit ja aluekeskusten palaute näistä malleista. Luvussa neljä käydäänläpi valtion osuuden piiriin kuuluvat alueelliset taiteen ja kulttuurin toimijatastetta yleisemmällä tasolla. Keskittyminen taustaan ja rahoitukseen ei ole niinkeskeistä kuin taiteen ja kulttuurin aluekeskusten osalta. Luvussa viisi esitelläänaluekeskusten ja alueellisten toimijoiden väliselle yhteistyölle yhteistoimintamallija käydään tämän osalta järjestettyjen ryhmäkeskustelutilaisuuksien tulokset läpi.Luvussa kuusi eli Näkökulmia pohjalaiselta taiteen ja kulttuurin rikkaalta kentältä,laajennetaan selvityksen käsittelyä kahdella tasolla. Ensinnä luvussa käsitelläänyhteistyöstä erillisten teemojen vastauksia kaikkien haastateltujen osalta. Toiseksitarkastelua laajennetaan otsikon mukaisesti ottamalla huomioon mainitun toisen

16haastatteluryhmän näkökulmia, tavoitteita ja jo toteutuvan yhteistyön sekä mahdollisuuksienkirjon. Luvussa seitsemän esitetään tutkimuksen loppupäätelmät.Selvityksen lähdeluettelon jälkeen on liite haastattelutiedoista.

172. POHJANMAAN TAIDETOIMIKUNNAN TOIMIALUEENTAITEEN JA KULTTUURIN ALUEKESKUKSETPohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella toimii aluekeskus jokaiseltaopetus- ja kulttuuriministeriön tukemalta taiteen ja kulttuurin aluekeskusalalta.Aluekeskukset saavat toimintaansa tukea Taiteen keskustoimikunnan alaisiltatoimikunnilta (valokuva ja elokuva) tai kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriönkehittämisrahoituksen verkostojen piiriin (tanssi ja lastenkulttuuri). Pohjanmaantaidetoimikunta ja maakuntien liitot ovat olleet aktiivisia aluekeskustoiminnankäynnistämisessä ja keskukset ovat saavuttaneet alueellista tukea. Käytännössäaluekeskustilanne on hyvä lukumäärältään, mutta pohjalaisten aluekeskuksienrahoituksen voidaan yleistäen todeta olevan valtakunnallisessa vertailussa vaatimatonta,eikä niiden toiminta vastaa vanhan Vaasan läänin kokoisen toimintaalueentarpeita. Keskukset saavat vähiten aluekeskusrahoitusta valtakunnallisessavertailussa. Tämä onkin suuri ongelma, mikä väistämättä heijastuu toimintamahdollisuuksiin.Turvatun perustoiminnan myötä yhteistyömahdollisuudetkasvavat, kun tekijöinä ovat palkatut henkilöt vapaaehtoistyötä tekevien sijaan.On nähtävissä, että yhteistyö on pohjalaisessa taide- ja kulttuurimaisemassa sesiemen, josta korjataan paras sato. Yhteistyö on siten mahdollisuuksien perustavanlaatuinenedellytys, mutta vaatii myös valtakunnallisesti vertailukelpoisenrahoituksen.Ruokolaisen selvitys otti huomioon, että alueellisen taiteen edistämisen järjestelmässäperus- ja projektirahoituksen suhde ei ole helppo. Valtion myöntämätoiminta-avustus merkitsee yhtälailla perustoiminnan turvaamista kuin toiminnankasvun mahdollistamista, sillä se ei ole sidottu tiettyyn osaan toiminnasta, kutenyksittäiseen projektiin. Toiminta-avustuksen turvin perustoimintaa voidaan täydentääja laajentaa hankerahoituksella. (ks. Ruokolainen 2010: 31.) Pohjanmaantaidetoimikunnan alueen toimijoiden osalta edellä esitettyyn voidaan yhtyä.Riittämätön toiminta-avustus aiheuttaa ongelmia valtakunnallisesti asetettujentavoitteiden saavuttamisessa. Toiminnan toteutumisen arviointi selkeytyytoimintaan kuuluvien tehtävien vakiintuessa. Toiminnan ollessa turvattu myöstoiminnan saavutettavuus ja liittyminen alueen elämänmenoon eittämättä kasvaa.Kulttuuri tuottaa ympäristössään hyvinvointia, kohottaa alueen identiteettiä jakehittää kommunikaatiota inspiroiden edistystä. Kaikki nämä yhdessä lisäävätalueellista viihtyvyyttä ja siten vetovoimaa.Ruokolaisen selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusinstrumenttejatulisi kehittää joustavammiksi ja muutoksiin reagoivammiksi.Aluekeskusten rahoittaminen samasta organisaatiosta mahdollistaisi paremmanhallinnon ja yhdenvertaiset rahoitusperusteet. Taiteen keskustoimikunnan

18rahoituksen toivottiin haastatteluissa siirtyvän useampivuotisiin budjettiehtoisiinpäätöksiin. Harkinnanvaraista, yhdelle vuodelle kerrallaan annettavaa valtiontukea pidettiin huonona. Tärkeää tietysti on saada valtiolta edes jotain tukea,mutta vuodeksi kerrallaan tuleva rahoitus häiritsee pitkäjänteistä kulttuurityötä.Silloin tulevan vuoden suunnitelmat joudutaan tekemään ilman tarkkaa budjettia.Aluekeskuksille tulisi muodostaa kirjalliset julkiset kriteerit sekä tehtävät.Tilastointi ja arviointi kulkisivat rahoituskausien mukaisesti. Rahoituksen tulisiturvata aluekeskukseen yksi kokopäiväinen työntekijä. Nyt taiteen ja kulttuurinaluekeskukset ovat keskenään erilaisessa asemassa rahoituksellisesti ja toiminnanjatkon kannalta. Toisilla on aluekeskusjärjestelmä, toisilta alueellinen edistämisorganisaatiopuuttuu. Aliresurssiset tekijät kaiken lisäksi kilpailevat keskenäänsamoista alueellisista rahoituksista ja saattavat tehdä pienellä työvoimallaankinpäällekkäisiä töitä. (Ruokolainen 2010: 31–33 & 35.) Tämän selvitystyön osaltanäkökulmat yhtyivät valtakunnallisella tasolla havaittuihin asioihin. Rahoituksenkeskittäminen samasta organisaatiosta tulevaksi tasoittaisi mahdollisestialuekeskusten välisiä eroja. Siihen, kuinka rahoitus tarkemmin järjestettäisiin, eihaastatteluissa tullut esiin selkeätä näkökantaa. Ehdottomasti kaikki keskuksettarvitsisivat palkatun henkilön ja useampivuotista tietoa rahoituksesta ja senmäärästä – tämä on kaikille taiteen ja kulttuurin toimijoille yhteistä.Tarkasteltaessa esimerkiksi elokuvakeskusten rahoitusta tänä vuonna,voidaan huomata valtion rahoituksen epäselvyys. Elokuvakulttuurin valtiollinenrahoitus jakaantuu kahdelle taholle eli Valtion elokuvataidetoimikunnalle sekä opetus-ja kulttuuriministeriölle. Valtion elokuvataidetoimikunta myöntää elokuvanaluekeskuksille toimintatukea. Valtion elokuvataidetoimikunta toimii opetus- jakulttuuriministeriön tuen harkinnassa asiantuntijaelimenä ja antaa ministeriöllelausunnon määrärahan jakamisesta. Avustuksia ei myönnetä hankkeisiin tai toimintaan,johon taiteen keskustoimikunta tai valtion taidetoimikunnat, esimerkiksivaltion elokuvataidetoimikunta, voivat myöntää avustuksia. Kuitenkin ministeriöntukipäätöksessä valtakunnallisten elokuvajärjestöjen toimintaan vuodelle 2011on kaksi elokuvakeskusta (Taulukko 1).

19Taulukko 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön myönnöt valtakunnallisten elokuvajärjestöjentoimintaan 2011 (yhteensä 450 000 euroa) 3Animaatioklinikka-Suomen Animaationtekijät ry 8 000 €Dokumenttikilta ry 17 000 €Euphoria Borealis ry 7 000 €Finlandssvenskt filmcentrum rf 60 000 €Mediakasvatuskeskus Metka ry, Centralen for mediefostran Metka rf 60 000 €Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin liitto ry 29 000 €Suomen Elokuvaohjaajaliitto, SELO ry 21 000 €Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto SEK ry 40 000 €Suomen elokuvakontakti ry 147 000 €Varsinais-Suomen Elokuvakeskus ry – Egentliga Finlands Filmcentrum ry 28 000 €Walhalla - Pohjoismaisen elokuvan Suomen näyttämö ry 33 000 €Valtion elokuvataidetoimikunnasta puollettiin Varsinais-Suomen Elokuvakeskusry:n rahoitusta ministeriön puolelta toukokuussa 2011, sillä sen tuki osoitettiinelokuvakerhopalveluhankkeelle. Toisaalta näytöstoiminnan voidaan katsoa olevanperustoimintaan viittaava osa, joten tapaus on ratkaistu tulkintakohtaisesti.Toisessa tapauksessa Valtion elokuvataidetoimikunta ei ollut saanut perusteluita,miksi opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi ruotsinkielisen elokuvakeskuksen eliFinlandssvenskt filmcentrum rf:n käsittelyynsä pois elokuvataidetoimikunnaltaja vei samalla mukanaan tämän rahamäärästä 60 000 euroa – jonka sitten myönsiruotsinkieliselle keskukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö vaikuttaa tämänesimerkin valossa toimivan myös omien sääntöjensä vastaisesti. Valtiollisentuen menettelyä tulisikin tarkistaa ja yhtenäistää – niin sääntöjä kuin arviointia.Päätökset perusteluineen tulisivat olla julkisia.Se, mikä Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen taiteen ja kulttuurinaluekeskuksia yhdistää, on valtion rahoituksen pienuus verrattuna muiden vastaavienkeskusten rahoitukseen. Tämän voidaan tulkita johtuvan monesta syystä,esimerkiksi monet pohjalaiset aluekeskukset ovat uudempia. Toisaalta Pohjanmaanvalokuvakeskus Lakeus ry ei ole saanut riittävää valokuvataidetoimikunnanrahoitusta, vaikka se keskuksena on vanhempi kuin monet enemmän tukea saavat3Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, Myönnöt valtakunnallisten elokuvajärjestöjen toimintaan 2011.

20valokuvakeskukset. Rahoitusta voitaisiin korottaa, mikäli aluekeskuksille osoitettavatmäärärahat kasvaisivat, verkostoituminen valtakunnallisesti toimisi jatoimintatuesta päättävien suhde alueeseen olisi läheisempi – nyt heitä ei tunneta,eivätkä he tunne aluetta. Mikäli valtakunnallisen rahoituksen kokonaismäärä einouse, ei tilanteessa näy valoa. Toisaalta tukijärjestelmä ei ole myöskään toteuttanutalueellista tasa-arvoa, koska heikommin tukea saavan keskuksen asemanparantamista ei ole riittävästi edistetty kokonaismäärärahan noustessa. Syynälienee se, että tällöin paremmassa asemassa olevat keskukset olisivat vaarassajäädä ilman korotuksia. On muistettava, että mikäli valtakunnallisesti jaettavanrahan määrää nostetaan, pitäisi sillä ensisijaisesti aina parantaa heikommassatilassa olevien keskusten asemaa ja siten edistää valtakunnallisella tasolla kulttuuripalveluidensaatavuuden tasa-arvoisuutta.Paltilan selvityksen mukaan alueellisessa taiteen edistämisen kentässäoli yleisesti ottaen huomattava määrä toimijoita, joiden roolit ja tehtävät sekäkäytettävissä olevat henkilöstö- ja muut resurssit olivat ongelmalliset. Taiteenaluekeskukset ovat syntyneet eri aikakausina ja niiden toiminnan rahoituksessaon merkittäviä eroavuuksia. Paltilan järjestämissä keskusteluissa nousi esille huolinykyisten toimijoiden pitkäjänteisen toiminnan turvaamisesta sekä yhteistyönvahvistamisesta – näin myös Pohjanmaan taidetoimikunnan alueella. Lastenkulttuurikeskustenosalta tilanne on parempi, mutta erityisesti elokuvakeskusten javalokuvakeskusten sekä monien muiden toimijoiden osalta toimintaan tarvittavatvaltionosuudet ja -avustukset ovat harkinnanvaraisia ja haettava vuosittain, minkäei voi katsoa luovan aitoja edellytyksiä esimerkiksi EU-hankkeiden valmisteluunja hakemiseen sekä hankkeiden toteuttamiseen. (Paltila 2009: 13–14 & 55.)Opetusministeriön käytäntö päättää tanssin aluekeskusten ja lastenkulttuuriverkostonrahoituksesta useammaksi vuodeksi on koettu oikeaksi käytännöksi,mikä mahdollistaa pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen.(Emt. 17.) Siten hieman paremmalla rahoituksella pyöritettävät Louhimo jaPohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK sekä Pohjanmaan tanssin aluekeskusovat opetus- ja kulttuuriministeriön kehitysprojekteja. Ei ole merkkiä siitä, etteilastenkulttuurin Taikalamppu-verkostosta ja tanssin aluekeskusjärjestelmästätehtäisi pysyvää, mutta ilman valtion rahoitusta eivät nämä keskukset olisi olemassa– toisin kuin Elokuvakeskus Botnia ja Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus,jotka ovat yhdistyksiä.Edellä on esitelty haastatteluissa esiin tulleita ja tausta-aineiston tarjoamiayleisiä näkökulmia aluekeskusten rahoitukseen. Seuraavaksi tarkastellaanjokaista aluekeskusta erillään, niiden toiminnan taustaa, lähtökohtiaja rahoitusta valtakunnallisessa vertailussa. Tämän tarkastelun jälkeenkäsitellään toimintaa yhteistyön valossa. Ennen selvityksen yhteistoimintamallejaaluekeskusten keskinäiseen yhteistyöhön esitellään yleisesti aluekeskustenharjoittamaa yhteistyötä. Tarkastelussa rakentuu näkemys siitä,

21minkälainen yhteistyö aluekeskuksien keskinäisessä toiminnassa on mahdollista,ja mitä edellytyksiä yhteistyö vaatii. Lastenkulttuurin osalta keskuksiaalueella on kaksi eli Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK ja Louhimo.Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt nämä keskukset yhdessä yhdeksijäsentoimijaksi valtakunnalliseen Taikalamppu-verkostoon. Kummankin lastenkulttuurikeskuksentoimialue on pienempi kuin muiden aluekeskusten, eivätkäne kata kokonaan Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialuetta.2.1 Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARKAloitusvuosi: 2009Hallinto-organisaatio: Pohjanmaan liittoTyöntekijöitä: 1 (+1)Toimitilat:Toimistotila Pohjanmaan liiton tiloissaBudjetti vuonna 2010: 92 000 euroaLeader-hankkeena aloitettu ja projektimuotoisena jatkettu Pohjanmaan lastenkulttuuriverkostoBARK (jatkossa kirjoitettuna lyhenteellä BARK) on valtakunnallisenlastenkulttuurikeskusten Taikalamppu-verkoston jäsen yhdessä Louhimonkanssa. Opetusministeriö käynnisti Taikalampun osana lastenkulttuuripoliittisenohjelman toteuttamista. Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita pyritäänkehittämään koko maassa sekä tukemalla olemassa olevien keskusten toimintaaettä edistämällä uusien palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei ole ollut.Lähtökohtaisina toimintaperiaatteina ovat toisia täydentävä tavoitteenasettelu,yhdenvertaisuus ja saavutettavuus. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina2003–2005. BARK ja Louhimo toimivat yhdessä kuluvalla Taikalamppu-verkostonkolmannella kaudella 2009–2013 opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimuksesta.Yhteistyötä on sopivin osin. Louhimo on vetänyt Vaasassa bändisimulaattorinja Turun kulttuuripääkaupunkivuodelle valmistettava Sytyke-projekti 4 tehdäänyhteistyössä. Valtakunnallisella tasolla BARKin yhteistyö muiden Taikalamppuverkostonjäsenkeskusten kanssa on menetelmien ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.BARKilla on yksi työntekijä. Koordinaattori vastaa pääasiallisen toiminnansisällöstä eli kulttuuriperintökasvatuksesta. Toiminnassa keskeisenä ovataikamatka-kokonaisuudet, joita vuonna 2010 toteutettiin kahdeksan kappaletta.Seminaareja, koulutuksia ja inspiraatiopäiviä järjestettiin yhdeksän. Yhteistyötahoja,kuten museot ja arkistot oli 15–20 kappaletta. BARK toimii kummallakin4Kaikki Taikalamppu-verkostoon kuuluvat yksitoista keskusta tekee yhteistyötä valtakunnallisella tasollaSytyke-projektissa. Sytyke kattaa siten Suomen laajasti ja on suurin yksittäinen lastenkulttuurikokonaisuusTurun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa.

22kotimaisella kielellä. Ruotsinkieliseen toimintaan liittyvän koordinointiyhteistyöntavoitteena Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen kanssa on tuoda esilleruotsinkielisiä käytäntöjä suomenkielisille ja päinvastoin, auttaa ruotsinkielisiätoimijoita löytämään toisensa sekä aktivoida pohjoismaista yhteistyötä lastenkulttuurinsaralla. Toiminta pyörii käytännössä toisenkin työntekijän panoksella.Maakunnan kehittämisrahalla toimii nuorisokulttuurihanke, mutta kaikkea sentoimintaa ei niputeta BARKin toimintaan. BARKin tilat ovat Pohjanmaan liitontoimistossa, mutta käytännön työ tehdään kentällä. Toimistotilat ovat toimivat.Alun alkaen BARKin tilat olivat Mustasaaren museo- ja kulttuurikeskus Stundarsissa.BARKin aloitettua toimintansa suurin haaste on ollut rakentaa verkosto.Varovaisten arvioiden mukaan toiminnan nähdään vähitellen tulevan tunnetuksikohderyhmän parissa, mutta edelleenkin puhelinsoitot alkavat usein organisaationesittelyllä. Toteutunut toiminta on lisännyt tunnettuutta. Vaikka BARKintoiminta on huomioitu mediassa kiitettävästi, on tunnettavuudessa parantamista.Tiedusteluja ei ole vielä ollut paljon, ja markkinointia on jatkettava. Ehkä tästäjohtuenkin muiden asenteet toimintaa kohtaan ovat vaihdelleet. Uusia tahojatavoitellaan esittelemällä BARKin toimintaa. Toisaalta paikkakunnilla, joissaTaikalamppu tunnetaan, BARKin ei tarvitse kuin mainita kuuluvansa kyseiseenverkostoon. Koulujen kiinnostus vaihtelee, vaikkei näille tule kustannuksia.BARKin päätuote, eli aikamatkat, on vielä melko tuntematon käsite – etenkinsuomenkielisellä toimintakentällä. Yleisesti palaute toiminnasta on kuitenkin kiittävää.Toiminta voi laajentua vain, mikäli työntekijöitä saadaan lisää. Haastattelunmukaan toiminta-alue on melko laaja, kun sitä verrataan muihin Taikalamppuverkostossatoimiviin. Silti sen saama rahoitus on valtakunnallisesti pienimmästäpäästä. Raportissa BARKin toiminnan rahoitusta tarkastellaan valtakunnallisellatasolla Louhimon yhteydessä, sillä ne saavat rahoituksen yhdessä.BARKin vuoden 2010 budjetti oli 92 000 euroa, josta Pohjanmaan liiton osuusoli 45.000 euroa ja OKM:n 40 000 euroa. SÖFUK:n KulturÖsterbotten osallistuurahoitukseen 5 000 euron vuosittaisella summalla ja sen edustaja on mukanaBARKin ohjaus- ja projektiryhmässä. SÖFUK:n mukana olo laajentaa BARKintoiminnan yli Pohjanmaan maakunnan rajojen, sillä Kokkolan ruotsinkielisetkuuluvat myös siihen. Lisäksi BARK on saanut projektirahoitusta vuonna 2010Svensk-Österbottniska samfundetilta. BARK hakee aktiivisesti hankerahoitusta,ja vuodelle 2011 se on saanut rahoitusta myös Svenska Kulturfondenilta. Toiminnankohdentumisessa ruotsinkielisellä toiminnalla on merkityksellinen osuus.

232.2 LouhimoAloitusvuosi: 2006Hallinto-organisaatio: Seinäjoen kaupunkiTyöntekijöitä: 2,5Toimitilat:Toimistotila Rytmikorjaamon tiloissaBudjetti vuonna 2010: 126 268 euroaLouhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimen hallinnoima Seinäjoen seudunlasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto. Seinäjoen seutuun kuuluvat Seinäjoki jasen sopimuskunnat Kurikka, Jalasjärvi, Ilmajoki ja Lapua. Louhimo on kuulunutvaltakunnalliseen Taikalamppuverkostoon sen toisesta kaudesta alkaen. Kuluvallakaudella Louhimo on verkoston jäsen yhdessä Pohjanmaan liiton hallinnoimanBARKin kanssa. Louhimon toiminta-ajatuksena rytmimusiikin alalla on työskennellälasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla laadukkaitataide- ja kulttuuripalveluja yhdessä tekemällä.Lasten ja nuorten kulttuurin saavutettavuutta pyritään lisäämään ja tavoitteenaon antaa hyviä kokemuksia musiikista sekä kehittää yhtenäinen kasvu-urainnokkaille soittajille ja bändeille alkeista aina ammattiin saakka. Louhimon toimintaanon kuulunut bändiohjausta ja bändiohjaajakoulutusta, bändiohjauksenmetodioppaan julkaisu sekä vierailut alueen kymmenillä kouluilla konserttien jabändisoittotyöpajojen merkeissä. Louhimo on ollut mukana erilaisten musiikkitapahtumienja soitinklinikoiden organisoinnissa sekä järjestämässä koulutustakeikkamyyntiin ja manageritoimintaan.Louhimon näkökulmasta kahden keskuksen muodostama yhteinen jäsenyysTaikalamppu-verkostossa toimii, ja yhteistyötä tehdään myös käytännön tasolla –Louhimo järjesti Vaasassa bändisimulaattorin ja Sytykkeessä tehdään yhteistyötä.Louhimon mukaan Taikalamppu-verkosto on toimiva, sillä yhteistyössä lastenja nuorten kulttuurin erilaiset ammattilaiset voivat viestiä keskenään. SeinäjoenRytmikorjaamolla toimistoaan pitävä Louhimo rakentaa toimintaansa läheisessäsuhteessa Selmu ry:hyn, Rytmikorjaamon yhteydessä sijaitsevaan Sibelius-AkatemianSeinäjoen yksikköön ja Rytmi-instituuttiin sekä Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistoonja Seinäjoen Ammattikorkeakouluun (SeAMK). Seinäjoella toimijoitayhdistää toimialue ja rytmimusiikin ala. Käytännössä Louhimon harjoittamienasioiden yhteyteen on helppo yhdistää hyvin monipuolisesti erilaisia yhteistyötahoja,joten mahdollisuuksia on. Kuitenkin on myös paljon kulttuuritoimijoita,joiden kanssa yhteistyötä ei ole ainakaan vielä tehty, kuten esimerkiksi kirjastonkanssa. Kaupalliset yhteistyökumppanit eivät satunnaista pientä sponsorointialukuun ottamatta ole lastenkulttuuritoiminnassa mukana.Louhimon ja BARKin tuki on valtakunnallisella tasolla hyvä verrattaessamuihin pohjalaisiin aluekeskuksiin, mutta summan jakaantuessa kahdelle (Louhi-

24mo 60 % ja BARK 40 % summasta), se ei valtakunnallisella tasolla ole kovinkaanhuomattava. Se, että tämä ei tule esiin tilastossa, johtuu opetus- ja kulttuuriministeriöstä,jonka vaatimuksesta kaksi keskusta tuli niputtaa yhteen (Taulukko 2:Seinäjoen kaupunki). Louhimossa ollaan periaatteessa tyytyväisiä rahoitukseen,sillä rahoituksen ja toiminnan suhde on toiminta-alueeseen nähden kunnossa.BARKin haastattelussa huomioitiin sen osalta tuen määrän ja toiminta-alueenepäsuhta. Rahoitus on heikkoa valtakunnallisessa vertailussa.Taulukko 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuet Taikalamppu-verkoston lastenkulttuurikeskuksillevuonna 2011 (Yhteensä 1 317 940 euroa) 5Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu LASTU ry 65 000 €Helsingin kaupunki/kulttuurikeskus 90 000 €Hämeenlinnan kaupunki 210 000 €Jyväskylän kaupunki 115 000 €Kotkan kaupunki 155 000 €Oulun kaupunki 125 000 €Porin kaupunki 95 000 €Rovaniemen kaupunki 148 300 €Seinäjoen kaupunki 109 640 €Tampereen kaupunki 125 000 €Vantaan kaupunki 80 000 €Louhimon budjetti vuonna 2010 koostui opetus- ja kulttuuriministeriön Taikalamppu-verkostontuesta (63 000 euroa) sekä Seinäjoen kaupungin (33 642 euroa)ja seudun yhteistoimintakorvauksista (29 358 euroa). Lisäksi muuta tuottoa olivajaat 300 euroa. Louhimossa katsotaan, että budjetti määrittää toiminnan tason.Rahoituksen ja toiminnan suhteeseen ollaan tyytyväisiä. Louhimon rahoitustavoidaan luonnehtia hyväksi – se on Pohjanmaan taidetoimikunnan alueella toimivistaaluekeskuksista rahoituksen ja toiminnan suhteessa selkein. Toiminnanlaajentaminen vaatisi lisää henkilöstöä ja resursseja. Rahoituksessa Seinäjoenrooli määrää rajat toiminnassa. Toimintaa harjoitetaan Seinäjoella ja sen sopimus-5Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, Taikalamppuverkoston tukemiseen vuonna 2011.

25kunnissa eli muu osa Etelä-Pohjanmaan maakunnan lapsista ei kuulu toiminnanpiiriin. Toisaalta Louhimon toiminnassa on myös osuuksia, jotka laajentavatkohdeyleisöä – esimerkiksi Rytmikorjaamolla järjestettäviin yleisötapahtumiinvoivat kaikki osallistua. Uutta ideoidaan ja Louhimossa keskustellaan koko ajansiitä, miten toimintaa voidaan parantaa, mikä heijastuu erilaisiin yhteistyösuunnitelmiin.Toimintaa arvioidaan toimintakertomuksen ja -suunnitelman avulla.Kävijämäärät lasketaan ja palaute toiminnasta on ollut hyvää. Toiminnan kasvattamiseenon tilausta. Louhimo toteuttaa selkeällä toiminnallaan kompaktistija ruohonjuuritasolla Seinäjoen kaupungin strategiaa, jossa rytmimusiikkiinpanostus on merkityksellinen. Lasten ja nuorten auttaminen koetaan tärkeäksi.2.3 Pohjanmaan tanssin aluekeskusAloitusvuosi: 2009Hallinto-organisaatio: Watt ryTyöntekijöitä: 0,6Toimitilat:Ei oleBudjetti vuonna 2010: 40 000 euroaKuten Taikalamppu-verkoston lastenkulttuurin aluekeskukset, myös tanssin aluekeskuksetsaavat opetus- ja kulttuuriministeriön kehitysrahoitusta ja raportoivatministeriölle toiminnastaan. Tanssin aluekeskukset on perustettu parantamaanalan ammattilaisten työmahdollisuuksia sekä tanssin yleistä alueellista saavutettavuuttaesimerkiksi tanssiproduktioiden, yhteisöllisten projektien ja opetustyönsekä yhteistyön ja verkostoitumisen voimin. Aluekeskukset on perustettu alueille,joissa tanssin rakenteita ja ammattilaistoimintaa on jo olemassa. Pohjanmaantanssin aluekeskus valittiin helmikuussa 2010 kuudenneksi aluekeskukseksiministeriön toiselle viisivuotiskaudelle 2010–2014.Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen taustaorganisaationa toimii Watt ry(Waasan alueen tanssitaiteilijat ry). Yhdistys ryhtyi tehtävään alueen maakuntienliittojen pyynnöstä. Pohjanmaan tanssin aluekeskusta hallinnoi siis Watt ry, muttaaluekeskuksen hallitus koostuu alueellisten rahoittajien eli liittojen ja keskuskaupunkienedustajista. Hallituksen merkitys on asiantuntijaelimenä toimiminen, jase tarkastelee alueellisen rahoituksen toimivuutta. Alun alkaen mukana olivatvain Pohjanmaan liitto ja SÖFUK, mutta nopeasti myös Etelä-Pohjanmaan liittoja Seinäjoen kaupunki sekä Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkola saatiin mukaan,mikä on positiivinen merkki aluehallinnon kulttuuriyhteistyön vahvistumisesta.Vuoden 2010 40 000 euron budjetista puolet on ministeriön tukea, puolet tuliVaasan kaupungilta, Pohjanmaan liitolta ja SÖFUK:lta. Vuonna 2011 mukanaovat muutkin maakunnat keskuskaupunkeineen.

26Maakuntien liitot ovat tanssin aluekeskustoiminnassa mukana aktiivisesti,mutta myös Pohjanmaan taidetoimikunta on suhtautunut aluekeskustoiminnankehittämiseen positiivisesti ja yhteistyötä tehdään kiitettävästi. Pohjanmaan taidetoimikunnassaoli tanssin aluekeskushanke vireillä vuonna 2008, ja sille varattiinrahoitustukea toiminnan aloittamiseen. Watt ry olikin tuolloin kiinnostunut projektirahoituksestaja yhteistyöstä, kun toiminta on aloitettu. Nyt tanssin edustaja ontoimikunnassa ja Pohjanmaan taidetoimikunnalla on myös tanssin läänintaiteilija.Kulttuurin aluehallinnon toimijoilla on siten tanssin aluekeskuksen osalta hyvinyhtenevät tavoitteet, ja toiminnan käytännön tason suunnittelevat ja toteuttavatalan ammattilaiset opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden mukaisesti. Laajanalueen jakaantuminen nosti haastattelussa toisaalta esiin kysymyksen mahdollisenkoordinaattorin tarpeesta yhteyksien hoitamiseen eri tahoihin.Taustaorganisaationa toimivan Watt ry:n toiminta on samansuuntaistaaluekeskustoiminnan kanssa. Watt ry on vapaa tanssiryhmä toimialueenaanPohjanmaan taidetoimikunnan toimialue. Ryhmä toimii tuottaja-organisaationasekä Pohjanmaan alueella vaikuttavien tanssin ammattilaisten (tanssijat jakoreografit) produktiokohtaisena esiintymiskanavana pääasiassa nykytanssinsaralla. Kun Watt ry:n tavoitteisiin kuuluu lisäksi taidetanssin yleisöpohjanlaajentaminen sekä yleisökasvatuksen ja taidetanssin näkyvyyden parantaminenpienilläkin paikkakunnilla - voidaan sen nähdä sopivan tanssin aluekeskuksenhallinnoijaksi. Myös aluekeskus edistää tanssin näkyvyyttä ja saatavuutta sekätanssitaiteilijoiden työllistämistä. Aluekeskus mahdollistaa yhä useampien vierailuteostentuottamisen alueelle ja vahvistaa olemassa olevien taidelaitosten jakulttuuritoimijoiden välisiä suhteita. Siten ammattilaisten määrä alueella kasvaaja omien teosten syntyminen lisääntyy. Aluekeskustoiminnan myötä tietoisuustanssitaiteen tarjonnasta ja mahdollisuuksista kasvaa.Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnassa keskeistä on ollut, ettätoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Toiminta on annetuissa resursseissaalkanut kiitettävästi ja yleinen suhtautuminen tanssiin on positiivista ja kiinnostunutta.Rahoituksen ja toiminnan kasvu vaikuttavat realistisilta. Monet aluekeskustoiminnalleasetettujen päämäärien onnistumista tarkastelevat mittarit vaativattoisaalta kehittämistä. Kuinka aluekeskuksen toiminta on käynnistynyt, ovatkoammattitanssijoiden työmahdollisuudet parantuneet, onko tanssin saavutettavuusparantunut, minkälaiset kävijämäärät ovat, sekä kuinka onnistunutta verkostoituminenja tiedonvälitys ovat olleet, ovat esimerkkejä toimintaa mittaavistakysymyksistä. Toiminta on vielä nuorta ja vaaditaan paljon työtä, jotta tanssitaiteenasema saadaan kohotettua Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueellamarginaalista. Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen palkattua toiminnanjohtajankesällä 2011 aluekeskuksen ja taustayhdistyksen toiminnan organisoiminen onedistynyt.

27Tanssin aluekeskus on aloittanut residenssitoiminnan vuonna 2011. Pohjoismainenyhteistyö on tällöin ensisijalla, mutta muutakaan maailmaa ei suljeta poisresidenssitanssijaa valittaessa. Toimintansa alkutaipaleella olevan aluekeskuksensuuri ongelma on ollut omien toimisto- ja esiintymistilojen puute. Kuula-opistonsiirryttyä Vöyrinkaupungin koulun kanssa yhteen, menetettiin mahdollisuussalien käyttöön kesäaikaan. Toisaalta Vaasan kirjaston Draamasalin käyttökasvaa, koska tilaa ei enää tulevaisuudessa käytetä abiturienttien kirjoituksissa.Tanssin esiintymisareenoina myös teatterit ovat selkeitä yhteistyökumppaneita.Niin kauan kuin omaa esiintymistilaa ei ole, ovat kaikki esitykset mahdollisiavain toimivalla yhteistyöllä. Toimistotilojen suhteen voisi olla mahdollista tehdäyhteistyötä muiden aluekeskusten kanssa. Esimerkiksi Vaasassa ElokuvakeskusBotnian ja Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen voisi olla mahdollista toimiayhteisessä toimistotilassa.Tanssin aluekeskuksilla suunta on kohti oikeaa rahoitusta. Pohjanmaantanssin aluekeskus jää kuitenkin muista tanssin aluekeskuksista tilastonmukaan paljon, vaikka se saa paremmin tukea kuin alueen valokuva- ja elokuvakeskukset(Taulukko 3). Tanssin aluekeskusverkoston rahoitustilannekehittämisrahoituksella on kohtalainen ja tuki on kasvanut vuosi vuodelta.Ruokolaisen selvityksen mukaan suuri enemmistö keskuksista piti hyvänä toiminnanrahoittamista opetus- ja kulttuuriministeriöstä (Ruokolainen 2010: 16).Taulukko 3. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki Tanssin aluekeskusverkostollevuonna 2011 (Yhteensä 1 000 000 euroa) 6JoJo - Oulun Tanssin Keskus ryPohjoisen tanssin aluekeskuksen toimintaanLäntinen tanssin aluekeskusyhdistys ryLäntisen tanssin aluekeskuksen toimintaanPirkanmaan Tanssin Keskus rySisä-Suomen tanssin aluekeskuksen toimintaanTanssitaiteen tuki ryItäisen tanssin aluekeskuksen toimintaanWatt - Waasan alueen tanssitaiteilijat ryPohjanmaan tanssin aluekeskuksen toimintaanZodiak Presents ry/Zodiak – Uuden tanssin keskusHelsingin tanssin aluekeskuksen toimintaan200 000 €180 000 €190 000 €210 000 €33 000 €187 000 €6Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, Tanssin aluekeskusten toimintaan 2011.

28Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen tilanne ei ole ministeriön rahoituksessa suurija tähän odotetaan parannusta. Tanssi taiteen alana on huomioitu alueellisessatuessa: sitä halutaan tukea ja tuetaan entistä enemmän, mutta ammattituotantojentukeminen on kallista. Valtakunnallisen rahoituksen muita huomattavastipienemmän osuuden syistä on merkittävin se, että keskus on liitetty muita myöhemminverkostoon. On kuitenkin syytä odottaa, että tulevaisuudessa opetus- jakulttuuriministeriössä saatetaan Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen rahoitusmuiden keskusten kanssa verrannolliselle tasolle. Yhdistettynä onnistuneeseenverkostoitumiseen ja aikaansaatuun toimintaan, Pohjanmaan tanssin aluekeskuksentilanne nähdään hyvänä. Vielä parempaan on mahdollisuudet tulevaisuudessa.Kasvava alueellinen rahoitus edesauttaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusosuudenkasvua. Aluekeskus katsoo täyttäneensä annetut tavoitteet. Myös Wattry on saanut kohtalaisesti tukea toimintaansa. Valtion tanssitaidetoimikunta onmyöntänyt sille vuodeksi 2011 lähes saman summan (30 000 euroa) kuin aluekeskuksentoimintaan myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Avustuksetyhdessä mahdollistavat tanssitaiteen edistämisen Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueella. Produktioiden ja toiminnan rahoituksen suhteessa nähtiin osin hankaluuksia:nyt tilanne on toisaalta hyvä, mutta tulevaisuudessa tukijärjestelmienjärjestelmällisempi toiminta, jolla vältettäisiin päällekkäisyyksiä, olisi toivottavaa.2.4 Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ryAloitusvuosi: 1997Hallinto-organisaatio: Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ryTyöntekijöitä: 0Toimitilat:Näyttelytila Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessaBudjetti vuonna 2010: 11 900 euroaAlueellisista valokuvakeskuksista Pohjanmaan taidetoimikunnan alueella toimiivuonna 1997 perustettu yhdistysmuotoinen Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeusry, joka on samalla vanhin taiteen aluekeskus alueella. Vaikka valokuvakeskuson yhdistyspohjainen, jolloin kuka tahansa voi hakea sen jäseneksi, oli Lapuankaupunki perustamisessa erityisen aktiivinen – alun alkaen Ilkka -lehden valokuvakeskuksiakäsittelevästä jutusta lähtenyt idea tuotti Lapualle keskuksen.Valokuvakeskuksen ja kaupungin suhde on tiivis. Valokuvakeskuksen näyttelytilatsijaitsevat Lapuan Vanhan Paukun Kulttuurikeskuksessa, joka on yksi Etelä-Pohjanmaan arvostetuimpia kulttuurikeskuksia. Näyttelytila on avoinna päivittäinja siten aluekeskuksen toiminta on yleisön tavoitettavissa hyvin.Pohjanmaan valokuvakeskuksen tarkoituksena on eri toimenpitein edistääja tehdä tunnetuksi valokuvausta ja valokuvataidetta. Valokuvakeskusten ylei-

sin toimintamuoto onkin valokuvanäyttelyiden järjestäminen kotigalleriassa.Valtakunnallisen selvityksen mukaan valokuvakeskukset tekevät yhteistyötäpaikallisten valokuvaajien kanssa, harjoittavat julkaisutoimintaa, järjestävätkoulutusta lapsille sekä antavat välineitä vuokralle (ks. Ruokolainen 2010: 10).Pohjanmaan valokuvakeskus järjestää näyttelyiden lisäksi erilaisia tapahtumia(kuten Lakeuden laajakuvafestivaali), luentoja tai seminaareja, pyrkii palvelemaankamerakerhoja ja järjestämään kilpailu- ja kurssitoimintaa. Kursseja varten onkäytössä mustavalkolaboratorio.Lapuan kaupungin paikallinen tuki ja yhteistyö valokuvayhdistyksen kanssaovat varmistaneet toiminnan näkyvyyden ja toimimisen paikallisella tasolla. Alueenvetovoima on paikallisella tasolla tunnustettu tavoite, jossa valokuvakeskuksella onpaikkansa: Lapua on kasvava perhekoon kaupunki. Etenkin näyttelytoiminta pyöriikiitettävästi. Työntekijän puuttuminen valokuvakeskukselta kertoo olennaisimminrahoituksen vähyydestä. Keskus ei toivo kuuta taivaalta, vaan pieni edistyminenesimerkiksi puolipäiväisen työntekijän palkkaamisena saisi vapaaehtoistyöllätoimivan keskuksen asioita eteenpäin niin käytännön asioissa, tiedotuksessa kuinverkostoitumisessakin. Myös hankekoordinointiapua kaivattaisiin, sillä resurssejaei saada kasvatettua erillisellä projektitoiminnalla – johon kuitenkin voisi ollahyvätkin puitteet. Osa-aikaisen työntekijän myötä alueellinen palvelu lisääntyisija keskus täyttäisi paremmin tehtävänsä. Yhteistä muiden keskusten kanssa, jotkaeivät pysty palkkaamaan edes osa-aikaista henkilökuntaa on, että toiminta viimekädessä on kiinni harvojen aktiivien varassa. Tällöin vastuu tehtävien hoitamisestaon etupäässä yhdistyksen puheenjohtajan harteilla. Toiminta on paikallisellatasolla kiitettävää, mutta Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialuetta palvelevanakeskuksena vaatimattomampaa. Valokuvakeskus kaipaa kuitenkin toiminnassaanhyppäystä eteenpäin. Yksi kiinnostuksen kohde sillä on kansainväliset näyttelytja laajeneva yhteistyö alueen toimijoiden, kuten museoiden kanssa. Toiminnankehittämiseen suhtaudutaan keskuksessa varovaisesti, mutta positiivisesti.Ruokolaisen selvityksen mukaan valokuvan keskimääräinen valtionrahoituson alhaisin verrattuna muihin aluekeskuksiin, ja erot resursseissa keskusten välilläsuurimpia. Useat valokuvakeskukset toimivat osa-aikaisten tai vapaaehtoistenaktiivien sekä työllistämistuella palkattujen näyttelyvalvojien työllä. Ruokolaisenselvityksessä tuli esille, että valokuvakeskusten rahoitustavoite on 50/50, jolloinvaltion tuen osuus olisi yhtä suuri kuin muista rahoituslähteistä kerättävä osuus.Ulkopuolista toimintaa on rahoituksen niukkuuden vuoksi vähän, vaikka alueellinentoiminta koetaan tärkeänä. (Ruokolainen 2010: 10–11.) Ruokolaisen selvityksentuloksiin on helppo yhtyä tämän tutkimuksen perusteella. Pohjanmaan valokuvakeskuksentilanne kertoo omalta osaltaan siitä, kuinka vanhempikin keskusvoi jäädä kehityksessä uudempien varjoon ja muodostua enemmän paikalliseksitoimijaksi, joka jää verkostoituneiden keskusten ulkopuolelle ja jonka yhteysvalokuvakeskusten tuesta päättäviin on etäinen. Tulos näkyy Valtion valokuvataidetoimikunnanmyöntämissä toiminta-avustuksissa vuodelle 2011 (Taulukko 4).29

30Taulukko 4. Valtion valokuvataidetoimikunnan myöntämät toiminta-avustukset alueellisillevalokuvakeskuksille vuodelle 2011 (Yhteensä 373 000 euroa) 7Fotocentrum Raseborg Valokuvakeskus rf 24 000 €Kaakkois-Suomen valokuvakeskus ry 19 000 €Kotkan Valokuvakeskusyhdistys ry 18 000 €Luovan valokuvauksen keskus ry 40 000 €Mikkelin valokuvataide ry 30 000 €Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry 11 000 €Pohjoinen valokuvakeskus ry - Nordliga fotocentret ry 70 000 €Valokuvakeskus Nykyaika ry 53 000 €Valokuvakeskus Peri ry 52 000 €Victor Barsokevitsch-Seura ry / VB-valokuvakeskus 56 000 €Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry:n edustajien haastattelussa rahoituksenmerkitys nousi kiistatta suurimmaksi aiheeksi. Siitä juontuivat monet tämänselvitystyön keskeiset seikat eli alueellinen toiminta ja yhteistyö. Yhteistyötä olikiitettävästi paikallisesti, mutta ilman suurempaa panosta valtion valokuvataidetoimikunnanpuolelta ei hanketoiminnan ja laajemman alueellisen toiminnan sekäyhteistyön mahdollistavaa työntekijää voida palkata. Rahoituksen osalta nousivatesiin valtakunnallisellakin tasolla yleiset toiveet, joista harkinnanvaraisen tuenmyöntäminen kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja rahoituksen kokonaispotin kasvattaminenolivat tärkeimpiä. Tiedon saaminen rahoituksesta verrattain myöhäänhankaloittaa pitkäjänteistä toimintaa. Valokuvakeskuksen edustajat ilmaisivatymmärtävänsä sen, ettei raha riitä alueille tasapuolisesti. Tukea ei voi kasvattaamuilta ottaen – vain suurempi kokonaisrahoitus mahdollistaisi myös Pohjanmaanvalokuvakeskukselle suuremman tuen. Yksi keskeinen ongelma on kuitenkin myösse, ettei alueellinen rahoitus näy yhdistyksen tilinpäätöksessä. Lapuan kaupungintila- ja työpanosta toiminnan pyörittämiseen ei lasketa valokuvakeskuksenbudjetissa, sillä palvelu tarjotaan valokuvakeskukselle. Mikäli valokuvakeskussaisi tämän palvelun arvon rahallisena, sillä olisi osoittaa huomattavaa alueellistapanostusta toimintaan, minkä pitäisi vaikuttaa myös valtion rahoituksensuuruuteen.7Valtion valokuvataidetoimikunta 2011. Valokuvataiteelle apurahoina ja avustuksina 656 000 euroa.Lehdistötiedote 18.1.2011.

312.5 Elokuvakeskus Botnia ry – Filmcentrum Botnia rfAloitusvuosi: 2007Hallinto-organisaatio: Elokuvakeskus Botnia ry – Filmcentrum Botnia rfTyöntekijöitä: 0,5Toimitilat:Toimistotila VaasassaBudjetti vuonna 2010: n. 24 000 euroaElokuvakeskus Botnia ry – Filmcentrum Botnia rf perustettiin Vaasassa keväällä2007. Ainoan Suomessa kaksikieliseksi rekisteröidyn elokuvakeskuksen toimintaalueon vastaava Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen kanssa. Elokuvakeskussai opetusministeriöltä kehitystukea ja pääsi jo ensimmäisenä vuotenaan (2007)valtion tuen piiriin – tosin tuen määrä ei ollut kovin suuri. Elokuvakeskus Botniamuistuttaa etäisesti myös opetus- ja kulttuuriministeriön kehitysprojekteinatoimivia aluekeskuksia, sillä sen toiminta alkoi hieman samankaltaisesti, muttaon kuitenkin selkeästi yhdistyspohjaista toimintaa. Elokuvakeskuksen suunnittelutyötehtiin Vaasan kaupungin organisaation alaisuudessa. Elokuvakeskuksenyhteistyö kulttuurin alueellisen toimijan eli maakuntamuseona ja aluetaidemuseonatoimivan Pohjanmaan museon kanssa on jatkunut perustamisesta alkaen. Linkkikahden tekijän välillä on Pohjanmaan museossa sijaitseva Terranova – Merenkurkunluontokeskus. Sen yhteydessä järjestettävä Wildlife Vaasa -luontoelokuvafestivaalitoimi lähtölaukaisijana elokuvakeskukselle, joka alueellisten tehtävien lisäksion erikoistunut luontoelokuvaan. Yhteistyötä tehdään luontoelokuvatietokantaNature Film Netin lisäksi luontoelokuvaseminaarien yhteydessä.Nature Film Net oli jo elokuvakeskuksen ensimmäisenä toimintavuotena2008 toteutettu hanke, jossa kansainvälinen luontoelokuvatietokanta toteutettiinverkkoon opetusministeriön tuella. Toiminta lähti alueellisen yhteistyön jaopetusministeriön ansiosta käyntiin nopeasti. Pohjanmaan taidetoimikunnan osaoli keskeinen hankkeen käynnistäjänä ja se myös rahoitti suunnittelutyötä sekäseuraavana vuonna järjestettyä elokuvateattereiden digitalisoimista käsittelevääseminaaria. Elokuvakeskus Botnia solmi nopeasti yhteyksiä paikallisesti, alueellisestija valtakunnallisesti elokuvakulttuurin toimijoihin ja muihin elokuvakeskuksiin.Ruotsinkielisen toiminnan osalta elokuvakeskus tekee yhteistyötä FinlandssvensktFilmcentrum rf:n kanssa, ja ruotsinkielisen elokuvakeskuksen Pohjanmaan asiamiestoimii puolipäiväisenä Elokuvakeskus Botnian toiminnanjohtajana.Elokuvakeskus Botnian toiminta ei alun jälkeen ole päässyt juuri voimistumaan– yksi syy on valtion elokuvataidetoimikunnan tuen hidas kasvu. Toiminnanalussa elokuvakeskus teki yhteistyötä laajasti kulttuurin aluehallinnon, kutenmainitun Pohjanmaan taidetoimikunnan, Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaanliiton kanssa. Alueen vetovoiman ja kulttuuripalvelun näkökulmasta kehitystyötätuki varteenotettavasti myös VASEK eli seudullinen kehittämisyhtiö Vaasanseudun

32Kehitys Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuen määrä on kasvanut hitaasti, mikäei ole edesauttanut alueellisen tuen kehitystä. On hankala yrittää täyttää toiminnantavoitteet (ks. esim. Opetusministeriö 2005; Alueellisen audiovisuaalisen toiminnankehittäminen) vähin resurssein, kun arviointia ei tehdä julkisesti, eikä Pohjanmaantaidetoimikunnan toimialueelta ole edustajia valtion elokuvataidetoimikunnassa.Kun tuen määrä pysyy pienenä, toiminta ei kehity. Alueellinen tasa-arvoisuussivuutetaan. Suurempien keskusten toiminta turvataan. Vaikka tuen nostaminenpienemmälle keskukselle ei heikentäisi suuremman keskuksen alueellista toimintaanlainkaan samassa suhteessa kuin se pienemmän keskuksen toimintaa vahvistaisi, eitätä tehdä. Pienet aluekeskukset eivät kasva ja niiden palvelu heikkenee. Tämä onnäkynyt myös Elokuvakeskus Botnian toiminnassa, joka on joutunut alueellisentoiminnan sijaan keskittymään ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja Seinäjoelle – elipaikkoihin, joista sen aktiivisimmat jäsenetkin ovat. Myöskään säätiöt eivät olejuuri tukeneet aluekeskusta, esimerkiksi Svenska Kulturfondenille ei ElokuvakeskusBotnia ole tuttu, vaikka se on kaksikielinen elokuvakeskus ja toiminnanjohtajanäidinkieli on ruotsi. Elokuvakeskus ei ole järjestelmällisesti jatkanut hankkeitaesimerkiksi Nature Film Netin kehittämistyössä, kuten alun alkaen oli tarkoitusja mihin myös olisi opetus- ja kulttuuriministeriöstä voitu hakea jatkorahoitusta.Itse tietokannan päivittämisestä huolehtii elokuvakeskuksen sijaan Pohjanmaanmuseon luonnontieteellinen osasto. Hankekoordinoinnin tarve on elokuvakeskuksessanähtävissä.Elokuvakeskus Botnian toiminnan perusta on hyvä, sillä on puolipäiväinentoiminnanjohtaja ja toimisto. Elokuvakeskus Botnia on toiminut käytettävissäolevilla resursseilla ja esimerkiksi Vaasan kaupunki tukee keskuksen toimintaa.Ongelmat resursseissa heijastuvat kuitenkin suureen osaan toimintaa. Palkatontavapaaehtoistyötä tekevien hallituksen jäsenten ongelmat ovat ajankäytössä. Aktiivisetjäsenet ovat hajallaan alueella, välimatkat ovat pitkiä ja matkakustannukseton maksettava omasta pussista. Täysipäiväinen toiminnanjohtaja saisi asioitakuntoon niissä perustavanlaatuisissa ongelmissa, joista keskus kärsii. Verkkosivuton pieniresurssisten toimijoiden kompastuskivi ja Pohjanmaan taidetoimikunnanalueen aluekeskusten verkkosivuilla on ollut nähtävissä ongelmia. EsimerkiksiElokuvakeskus Botnian verkkosivut ovat viimeksi päivitetty vuonna 2008.Suurena takaiskuna on koettu Kansallisen audiovisuaalisen arkiston elokuvasarjanlopettaminen Vaasassa. Siihen johtanut yleisökato nähtiin esitteiden jakamattajäämisen seurauksena. Omaa elokuvanäytöstoimintaa keskuksella on satunnaisesti.Haastattelussa suurin toive oli, että valtion tuen määrä olisi riittävä kokopäiväisentoiminnanjohtajan palkkaukseen. Myös useampivuotinen rahoitusjäsentäisi toimintaa. Tarkastellessa Valtion elokuvataidetoimikunnan myöntämiätoiminta-avustuksia vuodelle 2011, Elokuvakeskus Botnia erottuu samalla tavoinkuin muutkin pohjalaiset aluekeskukset eli se saa toiminta-avustusta valtakunnallisestivähiten, kuten listan valtion elokuvataidetoimikunnan myöntämistätoiminta-avustuksista vuodelle 2011 (Taulukko 5) osalta voidaan nähdä.

33Taulukko 5. Valtion elokuvataidetoimikunnan myöntämät elokuvataiteen toimintaavustuksetvuodelle 2011 (Yhteensä 588 000 euroa) 8Elokuvakeskus Botnia ry - Filmcentrum Botnia rf 16 000 €Filmihullu ry 32 000 €Suomen audiovisuaalisen kulttuurin koulutus- ja kehittämisyhdistys ISAK ry 70 000 €Keski-Suomen elokuvakeskus ry (KSEK) 44 000 €Lapin Elämystuotanto Oy / Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus 25 000 €Oulun Elokuvakeskus ry (OEK ry) 80 000 €Pirkanmaan elokuvakeskus ry (PEK ry) 95 000 €Pohjois-Karjalan alueellinen elokuvayhdistys ry 65 000 €Päijät-Hämeen Elokuvakeskus ry 60 000 €Satakunnan Elävän Kuvan Keskus, SEKK ry 55 000 €Varsinais-Suomen Elokuvakeskus ry - Egentliga Finlands Filmcentrum ry(VSEK)46 000 €2.6 Aluekeskusten toiminta on yhteistyötäTaiteen ja kulttuurin aluekeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyötä määrittävätosaltaan alueelliset piirteet meren ja lakeuden maisemissa kolmessa pohjalaismaakunnassakahdella kielellä. Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueenrikas taiteen ja kulttuurin kenttä sisältää jo valmiiksi hyviä malleja yhteistyölle.Yhteistyötä syntyy eri tavoin, mutta yhdistävää niille kaikille on, että toimivayhteistyö lähtee tarpeesta, ja toiminta hyödyttää jokaista yhteistyötahoa. Useatkulttuuritoimijat ovat haastattelussa myöntäneet maakuntarajojen ja kielirajojenpolitisoitumisen haittaavan kulttuurikentän yhteistyötä, eivätkä sitenhalua tunnustaa tällaisia rajoja. Ne nähdään silloin kulttuurin kentällä turhanaresursseja ja toimintaa haittaavana painolastina. Paltilan selvityksessä yhteistyönähtiin Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella tärkeäksi ja sen lisäämistätoivottiin. Vaasan seudulla koettiin myös olevan paljon positiivisia esimerkkejäeri yhteistyömuodoista. Yli muiden nousi Merenkurkun yli ulottuva yhteistyö,johon haluttiin panostaa. (Paltila 2009: 56.)8Valtion elokuvataidetoimikunta 2011. Elokuvataiteelle apurahoina ja avustuksina 870 000 euroa.Lehdistötiedote 26.1.2011.

34Yhdistyspohjaisiin valokuvan ja elokuvan aluekeskuksiin voivat anoa jäsenyyttäkaikki alasta kiinnostuneet. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisrahoituksellatoimivat tanssin ja lastenkulttuurin aluekeskukset ovat suljetumpia.Vaikka myös valokuvan ja elokuvan aluekeskuksia ohjaavat valtion taidetoimikuntiensekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset keskuksien tehtävistä, niilläon jäsenistönsä puolesta laajemmat edellytykset kummuta alueellisista tekijöistä– ja siten huomioida alueelliset piirteet toiminnassaan. Tämä oli nähtävissä myösyhteistyötä käsittelevässä keskustelussa ja yhteistyömalleista saadussa palautteessa:yhdistyspohjaiset aluekeskukset kantavat huolta toimintansa autonomisuudesta.On ratkaisematta, mikä on aluekeskusten osalla ammatillisen toiminnanja harrastustoiminnan suhde. Tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriötiivistänee kaikkien aluekeskusten toiminnan ohjaamista. Tämä saattaa epäilyttääniitä, jotka tekevät aluekeskusten eteen työtä ja mahdollistavat toimintaa palkattaomilla voimavaroillaan.Aluekeskusten resurssit eivät ole Pohjanmaan taidetoimikunnan alueellahuomattavat, mutta lähtökohtaisesti niiden toimintaan sisältyy yhteistyötä neljällätasolla (paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö)– näin on myös muiden taiteen ja kulttuurin alueellisten toimijoiden osalta.Aluekeskuksia erottaa taiteen ja kulttuurin alueellisista toimijoista Pohjanmaantaidetoimikunnan toimialueella se, että valtaosa aluekeskusten toiminnasta ontavalla tai toisella yhteistyötä – omia esitystiloja ei ole tai toiminta on tarkoitettukintoteutettavan esimerkiksi koulujen kanssa yhteistyössä. Ilman yhteistyötäei olisi toimintaakaan.Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen edustajat näkevät oman asemansainnovatiivisena voimavarana ja valtakunnallisen toiminnan välittäjänä alueelle.Yhteistyötä tehdään laajasti raamien ja resurssien määrittelemänä. Tanssitaiteenosalta yhteistyörintama voi olla hyvin laaja. Negatiivisia kokemuksia tehdystäyhteistyöstä ei ole paljon, mutta myös peruuntumisia on tapahtunut – useimmitenkuitenkin normaaleista syistä, kuten sairastumisten takia. Esteenä alueelliselleyhteistyölle voisi nähdä esimerkiksi Louhimon edustajan mukaan vastuualueidenyhteensovittamattomuuden – yhteistyö saattaa vaatia hankaliksi koettuja järjestelyjä.Yleinen näkemys on, että parhaan tuloksen yhteistyölle takaa se, ettäsuunnitelmat ovat kunnossa ja niin rahoitus kuin tekijätkin on päätetty ennenkäytäntöön etenemistä. Aluekeskuksille mieluisin yhteistyötapa on kumppanuustoiminta.Resurssien kasvaessa mahdollisuudet toteuttaa yhteistyötä laajenevat.2.6.1 Paikallinen ja alueellinen yhteistyöPaikallinen yhteistyö on aluekeskusten voimakkain yhteistyön muoto – valtaosatoiminnasta tapahtuu siellä, missä aluekeskus konkreettisesti sijaitsee. Vaikka

toiminnassa on valtakunnallista verkostoitumista tai kansainvälistä yhteistyötä,tämä palvelee aluetta usein sillä logiikalla, että alueiden ihmiset tulevat sinnemissä aluekeskus sijaitsee. Tämä ei kooltaan pienemmillä alueilla välttämättäaiheuta ongelmia, mutta Pohjanmaan taidetoimikunnan kokoisella alueella se voiniitä aiheuttaa. On kuitenkin huomattava, ettei selvityksellä pyritä kritisoimaanpaikallisen toiminnan merkitystä alueellisen toiminnan kustannuksella; toiminnanjärjestämistä ei pidä ajatella vain alueellisen toteutumisen mittapuulla. On ainatietoinen valinta, missä keskus sijaitsee.Louhimon tapauksessa toiminta on suunnattu vain Seinäjoen seudulle,joten voidaan Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen näkökulmasta ajatellakeskuksen toimivan etupäässä paikallisella tasolla – vaikka sillä on laajempaaalueellista yhteistyötä BARKin kanssa. Louhimon tapauksessa resurssien suhdetoteutettavaan toimintaan on kunnossa. On parempi, että toiminta on strategianmukaista, kuin että keskus toimii alueella vain periaatteessa käytännön työnjäädessä vähäiseksi. Sijainnin lisäksi aluekeskusten toiminnan painottumisessapaikalliseen yhteistyöhön on siten usein syynä resurssien riittämättömyys laajempaantoimintaan. On tärkeä tiedostaa, että toistaiseksi lähtöasetelma aluekeskustentoiminnassa tapahtuvaan yhteistyöhön on se, että ne ovat aktiivinenja yhteistyötä hakeva osapuoli – usein liian vähin resurssein toteutuva toimintamuuttuu paikalliseksi alueellisuuden kustannuksella. Päämäärä on, että paikallinenja alueellinen toiminta ovat tasapainossa. Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueen valtionosuutta saavien taiteen ja kulttuurin alueellisten toimijoidenosalta jokaisesta ryhmästä on tehty yhteistyötä jonkun aluekeskuksista kanssa.Yhteistyö on tärkein edellytys sille, että aluekeskukset voivat toimia alueellaan.Elokuvakeskus Botnia toimii siellä, missä sillä on aktiivisia jäseniä ja yhteistyötahoja.Yhteistyökumppaneita ovat elokuva-alan toimijat. Myös opiskelijatmahdollistavat toimintaa. Välimatka esimerkiksi Kristiinankaupunkiin on Vaasantoimistosta yhtä pitkä kuin Kokkolaan, mutta koska Kristiinankaupungista löytyyelokuvakeskuksen hallituksessa aktiivisesti mukana oleva henkilö, suuntautuuyhteistyötä sinne. Elokuvakeskus tekee myös alueen elokuvakulttuuriin liittyväätallennustoimintaa. Kaikilla taiteen aluekeskuksilla on Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialuetta vastaavat alueet, mutta lastenkulttuurikeskusten toimialueon alueella suppeampi. Louhimo toimii Seinäjoella ja sen sopimuskunnissa, BARKtoimii Pohjanmaan maakunnassa ja tämän lisäksi Kokkolan ruotsinkielinen väestökuuluu palvelun piiriin. Louhimolla kouluvierailut ja Rytmikorjaamolla järjestettävättapahtumat ovat tiiviin paketin ytimessä. Toiminnassa ja projekteissa pyritäänvälttämään päällekkäisyyksiä eikä alan ammattilaisilta viedä työmahdollisuuksia.Kompaktissa toiminnassa on etunsa – yhteistyötahot tulevat tutuiksi ja toimintaon helppoa. Louhimon edustajan mukaan toiminta on nyt selkeää ja helppoa.BARKin tarkoitus oli alun alkaen keskittyä enemmän toimintaa mahdollistavantuen ja koulutuksen järjestäjänä toimimiseen, mutta käytännössä toimintaa35

36toteutetaan itse. Museot ja kotiseutuyhteistyötahot ovat läheisiä yhteistyökumppaneita.Yhteistyö toiminnan ensisijaisten kohteiden eli koulujen kanssa, on vireää.Yhteistyö nähdään monipuolisena, ja se lähtee toimialueen tarpeesta. BARKon tehnyt koululaiskonserttien osalta yhteistyötä Vaasan kaupunginorkesterinkanssa. Yleisestä näkökulmasta yhteistyö on sujunut ongelmitta ja kiinnostustaon myös laajentaa toimintaa esimerkiksi tanssiin, jossa on jo hieman syntynytyhteistyötä Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen kanssa. Koska BARK ja Louhimoovat yhdessä Taikalamppu-verkostossa, tekevät ne välittömästi yhteistyötä.BARKin toiminnassa on tapahtunut Louhimon välityksellä myös laajenemistayli toimintarajojen. BARK teki yhteistyötä Seinäjoen maakuntamuseon kanssaÖstermyra-päivillä elokuussa 2011. 9Ruokolaisen selvityksen mukaan valokuvakeskusten yhteistyötä määrittääosin tarve – eli mistä toiminnassa on kyse. Näyttelytilojen ja -valvonnan suhteenyhteistyökumppaneiksi ovat mieluisia visuaaliset alat ja museot. (Ruokolainen2010: 11.) Pohjanmaan valokuvakeskuksella toiminta etupäässä tapahtuu VanhanPaukun kulttuurikeskuksessa, mutta valokuvanäyttelyiden osalta alueellisen yhteistyönlisäämiseen oli kiinnostusta. Valokuvakeskus pyrkii yhteistyöhön resurssienja ajan mukaan, mutta pääosin vapaaehtoistyönä toteutuva toiminta on rajallista.Erityisesti palvelun laajentaminen Keski-Pohjanmaalle Kokkolan K.H. Renlundinmuseoon kiinnosti. Tähän osin juuri vaikuttaa se, että jäsenistössä on edustajiaKeski-Pohjanmaan maakunnasta. Yhteistyö ruotsinkieliselle Pohjanmaalle jaMerenkurkun yli Ruotsiin on myös huomioitu. Vaasassa sijaitsevan valokuvayhdistysIbis ry:n 10 kanssa yhteistyötä ei ole ollut, mutta se voisi olla toimiva jaluonnollinen yhteistyökumppani valokuvataiteen alalla.Ibis ry on saanut kiitettävästi projektikohtaista tukea useilta tahoilta jasen voidaan katsoa olevan näyttelyiden ja palveluiden mitassa saman kokoluokantoimija kuin Pohjanmaan valokuvakeskus. Vuodelta 2011 toiminnastavoidaan nostaa esiin yhteistyö Pohjanmaan museon kanssa ammattikorkeakouluNoviasta valmistuvien töiden esittelyssä. Ibis ry suhtautui valokuvakeskuksenkanssa tehtävään yhteistyöhön positiivisesti. Ibis ry:n mukaan yhteistyö muotoutuutarpeesta, esimerkiksi näyttelyiden suhteen laajuus tai teema voivat toimiayhteistyön motiivina. Haastattelussa tuli esiin Ibis ry:n yhteys nykytaiteen9Yhteistyön laajeneminen kertoo osin kulttuurin kentän jatkuvasta kehityksestä ja yhteistyöhön tottuneestatoiminnasta. Seinäjoen maakuntamuseon kanssa ei yhteistyötä tämän selvityksen haastatteluidentekoaikaan vielä ollut, ja museo ilmaisi kiinnostuksen BARKin toimintaan. Tämä oli aikomuksena ottaayhdeksi jatkokeskusteluaiheeksi elokuussa järjestettyihin tapaamisiin. Ennen kuin tapaaminen järjestyi,yhteistyö konkreettisesti toteutui, eikä tapaamiselle ollut tarvetta.10Ibis ry:n päämääränä on herättää kiinnostusta ja ymmärrystä valokuvataidetta kohtaan Vaasassaja sen lähiympäristössä. Yhdistys ylläpitää Valokuvagalleria Ibistä, joka toimii taidehallissa Vaasankaupungintalossa. Suhde Vaasan kaupunkiin on periaatteessa vuokralaissuhde, mutta yhdistys saa kaupungiltaavustusta ja tekee yhteistyötä esimerkiksi kaupungin järjestämässä Taiteiden yössä. Palkattuahenkilökuntaa ei ole eli yhdistys toimii vapaaehtoisten työllä.

yhdistykseen Platformiin, jonka työntekijä on myös Ibis ry:n hallituksessa. Tämäpalvelee yhteydenpitoa ja keskinäistä tiedonvälitystä. Alueellisen yhteistyön javalokuvataiteen edistämisen kannalta olisi mielekästä, että myös Pohjanmaanvalokuvakeskuksen hallituksessa istuisi Ibis ry:n edustaja tai toisinpäin, silloinkeskinäisen informaation vaihtaminen olisi välitöntä. Tämä on keskeinen edellytysyhteistyömahdollisuuksien syntymiselle. Sekä Pohjanmaan valokuvakeskusLakeus ry:n että Ibiksen jäseneksi on helppo liittyä, sillä liittymishakemuksen voitehdä netissä. Toimijoiden profiilit ovat hieman erilaisia, mutta näyttelyissä onmyös samoja tekijöitä. Valokuvan vahvistumista niin varteenotettavalla alueellakuin vanhan Vaasan läänin alue ei pitäisi jättää valtakunnallisessa alan toiminnantukemisessa huomiotta.Pohjanmaan tanssin aluekeskus tekee yhteistyötä laajalla rintamalla taidehalleistateattereihin ja Rytmikorjaamoon. Paljon yhteistyötä tehdään etenkinsiksi, ettei aluekeskuksella ole omia esitystiloja – esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjastoltavuokrataan sen Draama-salia. Kouluissa aluekeskuksella on jonkinverran toimintaa, kuten työpajoja. Asenne yhteistyötarjouksiin on erittäin myönteinen.Alueellinen yhteistyö syntyy samanaikaisesti aluekeskuksen toiminnanmäärätietoisuudesta ja aktiivisuudesta, että yleisesti kasvaneesta kiinnostuksestatanssiin ja sen tukemiseen. Jo Paltilan valtakunnallisen selvityksen yhteydessäWATT ry ilmaisi kokevansa yhteistyön tärkeäksi. Toisaalta se piti tärkeänä,että lapsenkengissä oleva tanssi saisi ensin kasvaa rauhassa ja myöhemmin lisätäyhteistyötä muun muassa muiden taiteen ja kulttuurin laitosten kanssa. (Paltila2009: 55.) Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnan käynnistyttyä ajatuksetovat pysyneet samoina. Suuriin kenkiin astuakseen täytyy kasvaa eli harjoittaatoimintaa maltilla ja mallikkaasti.Tanssin aluekeskus on onnistunut sekä toiminta- että hankerahoituksessaja yhteistyössä, mitkä takaavat toiminnan vakiintumisen ja kasvun. Tanssi onliitettävissä taidemuotona hyvin moneen eri taidealaan tai kulttuuritapahtumaan.Esimerkiksi vuonna 2010 Watt ry tuotti valtion tanssitaidetoimikunnantukemana PEOPLE -teoksen, joka on tanssillinen kamarimusiikkiteos puhallinkvintetilleyhteistyössä Vaasan kaupunginorkesterin puhallinkvintetin ja WasaTeaterin kanssa. Lisäksi tanssin aluekeskus voi olla yhteistyökumppani erilaisissatehtävissä: se voi antaa produktiotukea, toteuttaa produktion itse tai toimiaesimerkiksi välittäjäorganisaationa. Pohjanmaan tanssin aluekeskus vaikuttaisiolevan näkyvin Vaasassa ja Seinäjoella. Seinäjoen tanssin kehitystä halutaan nyttukea, ja Pohjanmaan taidetoimikunnan tanssitaiteen läänintaiteilija työskenteleetaidetoimikunnan Seinäjoen toimipisteessä. Kokkolassa aluekeskuksen rooli onollut hieman pienempi, mutta myös sinne on viety esityksiä. Tilanteen katsotaanPohjanmaan tanssin aluekeskuksessa johtuneen siitä, että toiminnassa vältetäänpäällekkäisyyksiä. Kokkolassa on jo olemassa hyvää toimintaa etenkin Kokkolantalvitanssien osalta. Aluekeskus on myöntänyt produktiotukea talvitansseilla37

Ruokolaisen selvityksen mukaan valokuvan aluekeskusten verkoston sisälläyhteistyö on etenkin pienemmillä toimijoilla projektikohtaista. Useimmat vastaajistakokivat verkoston toiminnan heikkona, eivätkä resurssit mahdollistaneetpysyviä yhteistyömuotoja. Myös rahallisten resurssien poikkeaminen toisistaanvaikeutti yhteisten toimintojen löytämistä. (Ruokolainen 2010: 11.) Pohjanmaanvalokuvakeskuksen haastattelussa valokuvakeskusten verkostoitumisesta saivarsin heikon kuvan – käytännössä verkostoituminen oli hyvin vähäistä. Aivankuten Ruokolaisen selvityksestäkin voidaan lukea, isommat keskukset toimivatkeskenään – laajemmasta verkostosta ei todellisuudessa voida puhua. Niiden keskusten,joilla ei ole työntekijää, on vaikea osallistua yhteistyöhön. Pohjanmaanvalokuvakeskuksella on valtakunnallista ja kansainvälistä toimintaa tai yhteistyötäresurssien rajoissa. Se osallistuu esimerkiksi Senaatintorilla järjestettävään Etelä-Pohjanmaan liiton tapahtumaan, jossa Etelä-Pohjanmaa esittäytyy Helsinginkaupungin kutsumana kesällä 2012. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään Lapuankaupungin ystävyyskaupunkeihin Irlantiin ja Saksaan.Ruokolaisen selvityksen mukaan elokuvan aluekeskukset toimivat verkostonakohtalaisesti kierrättäen keskenään muun muassa elokuvasarjoja. Hyötyverkostosta on omasta aktiivisuudesta kiinni. (Ruokolainen 2010: 14.) MyösElokuvakeskus Botnia on osallistunut elokuvakeskusten valtakunnalliseen yhteistyöhönja muuhun elokuva-aiheiseen valtakunnalliseen toimintaan esimerkiksiKoulukinon hallituksessa. Elokuvakeskuksen Nature Film Net on kansainvälinentoimien myös englanniksi. Muuten kansainvälisessä yhteistyössä tähdätään etenkinpohjoismaiseen yhteistyöhön, mutta aina asiat eivät onnistu – eivätkä vainomien pienten resurssien vuoksi. Elokuvakeskus oli organisoimassa Uumajankansainvälisen elokuvafestivaalin (Umeå internationella filmfestival) ja WildlifeVaasa -luontoelokuvafestivaalin yhteistyötä vuonna 2007, kun Uumajan rahoituskatkesi ja arvostettu festivaali lopetettiin.39

403. TAITEEN JA KULTTUURIN ALUEKESKUSTENYHTEISTOIMINTAMALLITAluekeskusten yhteistyötä käsiteltiin Ruokolaisen selvityksen yhteydessä. Tämätoimikin osin pohjana, kun lähtökohtaiset keskustelua virittävät yhteistoimintamallitPohjanmaan taidetoimikunnan aluekeskuksille rakennettiin. Pohjalaisetaluekeskukset eivät tee keskenään paljon yhteistyötä, mutta yhtymäkohtia löytyymuidenkin kuin Louhimon ja BARKin välillä, kuten esimerkiksi BARKinja Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen välillä. BARKin taustaorganisaationatoimiva Pohjanmaan liitto on tukenut myös Elokuvakeskus Botnian toimintaaja Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö on osallistunut tämän hallituksentoimintaan. Esimerkkinä käytännön toiminnasta Pohjanmaan valokuvakeskusLakeus ry:n puheenjohtaja on esitelmöinyt Elokuvakeskus Botnian järjestämässävaltakunnallisessa luontoelokuvaseminaarissa. Toistaiseksi yhteistyön määräänon vaikuttanut esimerkiksi keskusten toiminnan nuoruus, tiedon tai keskustelunpuute yhteistyön mahdollisuuksista, etäisyydet ja vähäiset resurssit vakituisenhenkilökunnan palkkaamiseen.Seuraavaksi käsitellään lyhyesti kaikki yhteistoimintamallit, jotka nousivatesille Pohjanmaan taidetoimikunnan aluekeskusten keskinäistä yhteistyötäajatellen.A. Yhteistoimintamalli: Yhteiset tilatSopivien tilojen puute on yksi aluekeskusten yleinen ongelma. Yhtenä yhteistyönmallina voivat olla yhteiset toimisto- ja kokoustilat. Myös yhteistä välineistöävoitaisiin omistaa.Yhteiset tilat mahdollistaisivat myös yhteisen yleisöpalvelun.Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella taiteen ja kulttuurin aluekeskuksetjakaantuvat Vaasaan, Seinäjoelle ja Lapualle. Yhteisten toimistotilojensuunnitteleminen kaikille ei ole toimivin yhteistyön malli. Samassa kaupungissasijaitsevat aluekeskukset voivat ajatella yhteistyötä toimisto- ja henkilöstöasioissa(esimerkiksi kulttuurialan harjoittelijoiden tai siviilipalvelusta suorittavienosalta). Kun Seinäjoella ja Lapualla sijaitsevat keskukset ovat selkeästi omillaantilojen osalta, suurinta kiinnostusta yhteistyöhön yhteisten tilojen kysymyksessäosoitti Vaasassa sijaitseva tanssin aluekeskus. Vaasan keskusten osalta yhteistyöon periaatteessa harkittavissa. Esimerkiksi Pohjanmaan tanssin aluekeskus jaElokuvakeskus Botnia voisivat harkita asiaa. Elokuvakeskus Botnian mukaantoimiminen enemmänkin toimijoita sisältävässä kulttuuritalossa voisi olla har-

41kittavissa, mutta ensisijaisesti aluekeskuksen ongelma on sen esitystoiminnanvähäisyys – oma elokuvateatterisali on toimistotilat omaavalle elokuvakeskukselletilahuolista päällimmäisenäB. Yhteistoimintamalli: Yhteinen tiedotustoimintaAluekeskusten tiedotuksesta voi löytää puutteita esimerkiksi verkkosivujen tietojenpäivittämisessä.Tiedotustoimintaa yhdistämällä aluekeskukset voisivat parantaa toimintaansa.Ne voivat julkaista yhteisesitteitä tai luoda yhteisen verkkosivuston ja tilataATK-palvelut yhdessä. Aluekeskukset voivat toteuttaa yhteistyössä myös muutatiedotukseen laskettavaa toimintaa, kuten suorittaa koulu- tai oppilaitosvierailuja.Aluekeskukset voivat tiedotustoimintaan liittyen yhdistää myös yleisöpalveluaanetenkin mikäli keskukset toimisivat yhteisissä tiloissa.C. Yhteistoimintamalli: ResidenssitoimintaPohjanmaan taidetoimikunnan alueella on olemassa residenssitoimintaa (AteljéStundars, Artist in Residence, Nelimarkka residenssi, Platform & TaiteilijaresidenssiDrake Arts Center). Aluekeskuksilla ei tällaista toimintaa ole lukuun ottamattaPohjanmaan tanssin aluekeskusta, joka on juuri aloittanut residenssitoiminnan.Toisaalta Maalahdessa sijaitsevassa Taidepaja Malaktassa on elokuvakeskuksenmukaan taiteilijaresidenssi, jota voivat käyttää myös elokuva-alan ammattilaiset.Lähtökohtaisesti residenssitoiminta kiinnostaa aluekeskuksia. Yhteistyötävoitaisiin toteuttaa ylläpitämällä yhteistä residenssiä ja jakamalla esimerkiksi senylläpito kalenterikuukausittain kunkin aluekeskuksen tarpeen mukaan. Ylläpitokustannustenjakaminen mahdollistaa residenssitoiminnan jatkuvan ympärivuotisentehokkaan toiminnan ja säästää kustannuksia. Käytännössä toteuttaminenon kuitenkin hankalaa – oikeastaan mahdotonta, sillä tämän hetkinen rahoitusei riitä toiminnan toteuttamiseen.D. Yhteistoimintamalli: Yhteiset projektitAluekeskukset voivat tehdä keskinäistä yhteistyötä yhteisillä projekteilla. Jottavoidaan puhua varsinaisesta mallista, on ajateltava projekteja, jotka tähtäävätjatkuvaluonteiseen toimintaan. Näin voidaan ajatella tehtävän esimerkiksi tapahtumienosalta. Projekteista voi muodostua myöhemmin jokaisen yhteistyötahonomaa perustoimintaa, aivan kuten Wildlife Vaasa -luontoelokuvafestivaalin ja

42Elokuvakeskus Botnian Nature Film Net -tietokannan kanssa on käynyt. Tällöintehtäväroolien yhteensovittaminen on yhteistyössä ensiarvoisen tärkeätä.Jotta projektiyhteistyö toimisi pitkällä tähtäimellä, on löydettävä yhteisiätavoitteita tai kiinnostuksen kohteita, jotka hyödyttävät jokaista yhteistyötahoa.Toisaalta yhteistyötä voi vaikeuttaa aluekeskusten erilaiset alat ja toiminta.Mahdollisuuksia löytyy, kuten Louhimo ja BARK ovat yhteistyöllään osoittaneet.Valokuva nähtiin tanssin aluekeskuksen puolelta poikkitaiteellisenamahdollisuutena. Myös elokuvakeskus katsoi tanssin olevan yksi mahdollinenyhteinen nimittäjä projektille, johon kaikki keskukset pystyisivät osallistumaan.Varmasti siten yhteisiä projekteja olisi mahdollista toteuttaa. Tämä on kuitenkinaluekeskuksien tavoitteista kiinni eli miten toimintasuunnitelmat kohtaavatyhteistyömahdollisuudet. Mallia ei esitetä ensisijaisena yhteistoimintamallina.E. Yhteistoimintamalli: KoordinaattoriAluekeskusten rahoituksen ollessa vähäistä ei resursseja ole riittävästi esimerkiksierilaisten hankerahoituksien hakuun. Vaikka suunnitelmat tehdään parin vuodenpäähän, varjostaa kaikkea samanaikaisesti epävarmuus. Myös yhteistyö hanketoiminnassamahdollistuisi jokaista keskusta palvelevan koordinaattorin avulla.Tämä edesauttaisi suunnitelmien ja rahoitusbyrokratian yhdistämistä – ja saisitoiminnan paremmin vastaamaan strategiaa.Koordinaattorin on mahdollista toimia aluekeskusten välisen yhteistyönyhteyshenkilönä; aluekeskusten yhteistyötä helpottaa perustoiminnasta erillinenyhteyshenkilö. Koordinaattori järjestää aluekeskusten keskinäiset aluetapaamisetja myös esimerkiksi aluekeskusten sekä muiden alueen taiteen ja kulttuurintoimijoiden väliset tapaamiset.Koordinaattori toimii aluekeskusten yhteisissä asioissa yhteyshenkilönäopetus- ja kulttuuriministeriöön, sekä kulttuurin alue- ja paikallishallintoon(Pohjanmaan taidetoimikunta, maakuntien liitot, ELY-keskus ja kaupunkienkulttuuritoimet).Koordinaattori järjestää aluekeskusten yhteisen tiedonvälityksen, muttaaluekeskukset huolehtivat muuten omasta tiedotuksestaan.Selvityksen tuloksena näyttää siltä, että koordinaattorin tarve nousee selkeimmäksija toteutuskelpoisimmaksi malliksi Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueen taiteen ja kulttuurin alan aluekeskuksissa. Yhteistoimintamallit japäätyminen koordinaattorivaihtoehtoon on esitetty jokaiselle aluekeskukselle.Niiltä on saatu hyväksyntä asialle. Aluekeskukset painottivat työn vaatimuksiatoimijoiden monipuolisuuden ja toiminnan sisällön ymmärtämisessä – kunkintahon toiminnan omaleimaisuus on säilytettävä. Yhteistyön tiivistäminen ei saaaiheuttaa työn määrän kasvua.

Aluekeskuksilla itsellään ei ole varoja koordinaattorin palkkaukseen. Pohjanmaantaidetoimikunta on pitänyt aluekeskusten toiminnan käynnistämistä taidejakulttuuripoliittisesti tärkeänä. Sillä olisi mahdollisuus palkata koordinaattorintehtäviä hoitamaan yksi läänintaiteilijoista, kun he ovat seuraavan kerran vaihdossa.Ratkaisu vahvistaisi niin toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskustentoimintaa kuin Pohjanmaan taidetoimikunnan ja aluekeskusten välistä suhdetta.Pohjanmaan taidetoimikunnan tulisi harkita selvityksen perusteella aluekeskuksiapalvelevan koordinaattorin palkkausta läänintaiteilijaresursseistaan.43

444. POHJANMAAN TAIDETOIMIKUNNAN TOIMIALUEENTAITEEN JA KULTTUURIN ALUEELLISET TOIMIJATSelvityksessä keskeiset alueelliset taiteen ja kulttuurin toimijat eli valtion osuudenpiiriin kuuluvat laitokset, ovat maakuntakirjastot (3 kpl), maakuntamuseot(3 kpl), aluetaidemuseot (2 kpl) sekä maakuntateatterit (3 kpl) ja -orkesterit(3 kpl). Yhteistä niille kaikille on, että ne toimivat tahoillaan selkeästi ja päämäärätietoisestitiiviissä suhteessa niitä velvoittaviin tehtäviin. Painotus- ja tasoerojaon esimerkiksi resursseissa, verkostoissa tai meneillään olevissa toimintaan vaikuttavissahallinnollisissa prosesseissa. Vaasan kaupungin kulttuurihallinnossaparhaillaan tapahtuvat muutokset vaikuttavat useisiin alueellisiin toimijoihinnäiden kuuluessa kaupungin organisaatioon. Kaksikielisyys on vahva alueellisillatoimijoilla etenkin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien osalta. Täysinruotsinkielisiä toimijoita alueella on yksi, eli SÖFUK:n Wasa Teater.Mikäli alueelliset toimijat ottavat aluekeskukset huomioon ja lisäävätyhteistyötä niiden kanssa, sillä on huomattava vaikutus aluekeskusten toiminnankehitykseen. Paltilan selvityksessä todettiin aluetaidemuseoiden, alueteattereiden,alueorkestereiden, maakuntamuseoiden ja maakuntakirjastojen tiedon ja yhteyksienolevan arvokasta pääomaa toiminnan kehittämisessä sekä alueellisella että valtakunnallisellatasolla. (Paltila 2009: 18.) Pohjanmaan taidetoimikunnan alueellisettoimijat ovat vahvoja, mutta niitä huolettavat valtion osuuksien pienentyminentulevaisuudessa kaavailtujen säästötoimenpiteiden myötä.4.1 MaakuntakirjastotKirjastojen perusta taiteen ja kulttuurin kentällä kumpuaa sivistystyöstä. Opetusjakulttuuriministeriö painottaa Opetusministeriön Kirjastopolitiikka 2015. Yleisetkirjastot. Kansalliset strategiset painotukset -julkaisussa (Kekki, Sulin & Wigell-Ryynänen 2009: 35) toteuttavansa kirjastojen osalta ministeriön strategiaa 2020.Sen mukaisesti varmistetaan, että suomalainen yhteiskunta vaalii sivistyksenihannetta, ja kulttuuriperintö, luovuus, taide sekä muu kulttuuri kehittyvätsuotuisasti ja niihin liittyvät voimavarat tulevat hyödynnetyiksi yksilöiden,yhteisöjen ja kansakunnan hyväksi. Kirjastojen toiminta on peruspalvelua kansalaisille.Yleinen kirjasto toteuttaa ja vahvistaa perusopetuksen ohella Suomenperustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Tieto eienää riitä, vaan oppimisprosessi ja tavat etsiä tietoa ovat muuttuneet. Kirjastottukevat myös lasten medialukutaidon kehittymistä. (Emt. 9.)

Suomessa on 20 maakuntakirjastoa, ja ne muodostavat valtakunnallisenverkoston keskuskirjastonaan Helsingin kaupunginkirjasto. Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueella maakuntakirjastoja on kolme eli Vaasan kaupunginkirjasto,Seinäjoen kaupunginkirjasto ja Kokkolan kaupunginkirjasto. Vaasan kaupunginkirjastossayhdistyy vanhaa ja uutta. Maan ensimmäinen lainakirjasto syntyiVaasassa vuonna 1794 Vaasan Lukuseuran perustamana ja toimi edelläkävijänäyleiselle kirjastolle. Vaasan pääkirjastossa on siten myös valtakunnallinen kirjastomuseo.Seinäjoen kaupunginkirjasto sijaitsee Aalto-keskuksessa, jossa kuitenkinodotetaan uuden kirjastorakennuksen valmistumista. Vanha kaupunginkirjastoon jäänyt pieneksi ja viereen on rakenteilla uusi aiempaa monipuolisempana kulttuurikeskuksenapalveleva kirjastorakennus. Seinäjoen kaupunginkirjasto tähtäätulevaisuuteen, sillä aiemmin erityisesti tilojen ahtaus on vaikuttanut siihen,ettei kirjasto ole pystynyt niin laajaan toimintaan kuin mitä muuten voisi olla.Yhteistyöhankkeita kirjastolla on useita vuodessa, mutta käytännössä yhteistyö onhelpompaa, jos ei ole sidoksissa tiloihin. Se on ongelmallista, sillä kirjastot tekevätpaljon yhteistyötä tiloja tarjoamalla. Kokkolan kaupunginkirjasto toimii kahdeksassaKeski-Pohjanmaan kaupungissa ja kunnassa eli sen alue on muita kirjastojapienempi. Alue jopa pieneni, kun Himanka lähti Kalajoelle. Kirjasto on Kokkolankävelykadulla keskellä kaupunkia ja toimii asukkaiden kohtaamispaikkana.Poliittisten linjausten ja harkinnanvaraisten tukien lisäksi kirjastojen toimintaaohjataan kansallisesti kirjastolailla (1998/904) ja -asetuksella (1998/1078).Näissä säädettyjen tehtävien mukaisesti yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujentavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen,kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksienkehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.Toiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteistenverkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki904/1998, 2 §). Laissa velvoitetaan siten kirjastoja edistämään sivistyksen jakirjallisuuden lisäksi taiteen harrastamisen mahdollisuuksia ja edistämään palveluidensaavutettavuutta. Kirjastot ovatkin varsin hyödyllisiä yhteistyötahojaerilaisille taiteen ja kulttuurin alan toimijoille – ja varmasti hyödynnettävissätulevaisuudessa aina kasvavassa määrin.Kirjastoasetukseen (1998/1078, 1 § & 2 §) on kirjattu sekä yleisten kirjastojentehtävät että maakuntakirjastoille kuuluvat lisätehtävät. Näiden tehtävienmukaisen toiminnan painottaminen ja keskittyminen sekä pohtiminen nousivatesille kaikissa haastatteluissa. Kirjastojen rooli on murroksessa verkkopalveluidenkasvattaessa merkitystään. Maakuntakirjaston tehtävänä on tukea alueensayleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää toiminta-aluetta koskevaatietopalvelua, perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyönuusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin sekä suorittaa ministeriönantamat muut tehtävät. Kirjastojen rahoitukseen oltiin suhteellisen tyytyväisiä,45

46vaikka erojakin näkemyksissä oli. Puitteet vastasivat resursseja, mutta esimerkiksihenkilökuntaa kaivattiin myös lisää. Kirjastoilla on mahdollisuus kasvattaatoimintaansa lisärahoituksin. Esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjastolle on myönnettyopetus- ja kulttuuriministeriön avustuspaketti 226 000 euroa Pohjanmaankirjastojen verkkopalveluiden yhdistämiseen.Lainsäädännön lisäksi harkinnanvaraiset tuet ja poliittiset strategialinjaukset,kuten mainittu kirjastopolitiikka 2015, ohjaavat kirjastoja esimerkiksi digitaalisenkuilun vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Kirjastot tähtäävät erikoistumiseen,asiantuntijuuteen ja laatuun takuinaan korkeatasoinen henkilökuntasekä ajantasainen aineisto ja laitteisto. Palvelu toimii niin kirjastorakennuksessakuin verkossakin. Kirjastotilan ajatellaan olevan muuntautuva. (Kekki, Sulin &Wigell-Ryynänen 2009: 7.) Kirjastoalan kehitystä pidettiin nopeana ja asetettuihintehtäviin vastaaminen koettiin haasteellisena. Vaasan kaupunginkirjastoon osallistunut aktiivisesti valtakunnalliseen ja kansainväliseen keskusteluunkirjastopoliittisesta strategiasta ja koko kirjastolaitoksen tavoitteista. Oma kirjasto-ja tietopalvelustrategia rakentuu paikallisista ja alueellisista lähtökohdista.Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vaasan kaupunginkirjastolleVuoden kirjastokehittäjä -palkinnon. Yhtenä perusteluna palkinnon jakamiseenoli koulukirjastotoiminnan uudenlainen järjestäminen sekä eri hallintokuntienvälisen yhteistyön kehittäminen.Kirjastot tekevät yhteistyötä kirjastotehtäviensä raameissa. Yhteistyötätehdään myös taustaorganisaation kumppanien kanssa kaupungin organisaatiossaja sivistystoimen sisällä. Kirjaston tila on merkityksellinen ja niissä sijaitsee useinerilaisia pisteitä Eurooppa-tiedotuksesta ja kansalaisinfosta Luckanin toimipisteeseen.Tilat voi nähdä kirjaston henkilökunnan, kaupungin hallintokuntien,muiden yhteisöjen ja kaikkien kaupunkilaisten tapahtumatilana. Kahvila auttaamuodostamaan kirjastorakennuksesta viihtyisää levähdyspaikkaa kaikille. Alueellinenyhteistyö nähdään luonnollisen yhteistyöalueen identiteettiä selkeyttävänäsekä kirjastojen merkitystä vahvistavana niin ulospäin kuin kirjastokentässäkin.Keskinäistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi etälainauksen mahdollistamisessakolmen kirjaston välillä. Keskinäinen yhteistyö voi olla myös ammattihenkilökunnantiedonvälityksellistä tai koulutuksellista yhteydenpitoa – esimerkiksi vuonna2010 maakuntakirjastokokouksia järjestettiin kaksi. Alueen kirjastoväki tapaatoisiaan myös Sukkula-yhteistyössä 11 , joka koetaan kaikkia tahoja hyödyttäväksi.Selvityksen kolme kirjastoa ovat yhteneväisiä niitä ohjaavan lainsäädännönsuhteen, mutta muuten niissä on paljon eroavuuksia. Vaasan kaupunginkirjastolla11Sukkula-hankkeen osallistujina ovat olleet alueen maakuntakirjastot ja muiden kuntien kirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot,yliopistokirjastot, sekä esimerkiksi Vaasan yliopiston atk-keskus (vuoden 2011alusta Vaasan yliopiston tietohallinto), Vaasan maakunta-arkisto, Pohjanmaan museo sekä Vaasan hovioikeus.Toimintaan kuuluu Internet-sivujen tarjoaminen asiakkaille ja kirjastoille, tiedottaminen sähköpostilistojenkautta sekä tapaamiset. Tavoitteena on yhteisen käyttöliittymän luominen alueen kirjastoille.

vaikuttaa olevan vahva näkemys yhteistyöstä meneillään olevista hankkeista uusienmahdollisuuksien pohdintaan. Vaasan kaupunginkirjasto on hyvä ja käytettyyhteistyötaho; kokoava kulttuurikeskus kattaa paljon. Se voisi tehdä yhteistyötäenemmänkin. Yhteistyöhalun katsotaan vaativan tietämystä siitä, mitä voidaantehdä ja saavuttaa. Ajateltaessa yhteistyötä maakuntakirjastojen kanssa on tärkeintämuistaa tekijänoikeusasiat ja kirjastojen säännöt. Yksi huomioon otettavatekijä ovat kirjastojen aukioloajat.Kirjastot katsoivat keskeiseksi edellytyksekseen toimimisen keskustassaihmisten niin arjen kuin tapahtumienkin keskipisteessä. Maakuntakirjastojen yleisiäongelmia olivat tilakysymykset, kiinteistöjen kunnostustarve sekä henkilöstönriittämättömyys. Myös Kokkolan kaupunginkirjastossa oli tilaongelmia, jotkaeivät ole ratkeamassa. Vaasan kaupunginkirjastoa lukuun ottamatta henkilöstönriittämättömyys mainittiin rajoitteena, sillä perustehtävien hoitamisen jälkeen eiaikaa riitä muuhun toimintaan. Maakuntakirjastoissa – etenkin Vaasassa ja Kokkolassa– on järjestetty ympäri vuoden näyttelyitä ja muita tapahtumia. ToistaiseksiVaasa ja Kokkola ovat tilojensa vuoksi kulttuurikeskuksina Seinäjokea edellätämän uusien tilojen valmistumiseen saakka. Vaasan kaupunginkirjasto tarjoaamaksutta käyttöön erilaisia tapahtuma- ja näyttelytiloja, kuten keskeisimpänätaidekäytävä Teeman. Kun kirjaston arkkitehtuuri ja organisaatio ovat toiminnantukevat peruselementit, jalostaa taide rakennuksen. Varsinaisten näyttelyidenlisäksi kirjaston kaikissa toimipisteissä oli vuoden aikana esillä kymmeniä erilaisiaomista kokoelmista koottuja aineistonäyttelyitä. Kulttuuriperintö- ja kotiseututyösekä alueelliset painotukset ovat kaikille maakuntakirjastoille tärkeä syy alueellisenaineiston ja kirjailijoiden työn tallentamiselle.Kirjastoissa suhtaudutaan yhteistyöhön avoimesti ja sitä harjoitetaanresurssien puitteissa – parasta on kaikkia hyödyttävä yhteistyö. Yhteistyömuodoteivät ole useinkaan kalliita – ne eivät ole vain rahasta kiinni vaan myös tahdosta.Kirjastot tekevät yhteistyötä laajasti ja niiden kumppaneita ovat muun muassateatterit, yhdistykset ja seurakunta. Mikäli yhteistyöprojekti osoittautuu toimivaksi,voi kirjasto ottaa siitä myös vetovastuun. Vaasan kaupunginkirjasto periPohjanmaan taidetoimikunnan aloittaman vuosittain järjestettävän kirjallisuusfestivaalinVaasa Littfest Vasan, joka sisältää kirjailijavierailijoita, seminaareja jailtaohjelmaa eri puolin Vaasaa.Maakuntakirjastoilla ei ollut juuri yhteistyötä taiteen ja kulttuurin aluekeskustenkanssa. Pohjanmaan tanssin aluekeskus on käyttänyt Vaasan kaupunginkirjastonDraama-salia, ja tämän yhteistyömuodon toivotaan jatkuvan.Mahdollisuuksia yhteistyön kasvattamiseen on, sillä kirjastot voivat mahdollistaatapahtumien järjestämistä. Tämä on kuitenkin kiinni aluekeskusten omastaaktiivisuudesta.47

484.2 Maakuntamuseot ja aluetaidemuseotPohjanmaan taidetoimikunnan alueella on kolme maakuntamuseota ja kaksialuetaidemuseota. Museoiden toiminnan rajat eivät aivan seuraa nykymaakuntienrajoja, vaan perustuvat historiallisiin rajoihin. Museot kuuluvat kaupunkiensa(Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola) organisaatioihin. K.H. Renlundin museo toimiiKeski-Pohjanmaan maakuntamuseona. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo onsuomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kulttuurihistoriallinen keskusmuseo ja Seinäjoenkaupunginmuseo. Pohjanmaan museo on sekä Pohjanmaan maakuntamuseoettä myös aluetaidemuseo, jolloin sen alue kattaa myös Keski-Pohjanmaan maakunnan.Etelä-Pohjanmaan maakunnan aluetaidemuseo on Alajärvellä sijaitsevaNelimarkka-museo, jonka museo- ja residenssikiinteistö ovat nykyisin Alajärvenkaupungin omistuksessa. Kaupunki vastaa kiinteistöstä, toimintamenoista ja henkilökunnanpalkkauksesta. Kaupungilla ja Nelimarkka-Rahasto säätiöllä on yhteistyösopimuskymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Pohjalaisissa maakunnissa on sitenkolme Suomen 22 maakuntamuseosta ja kaksi 16 aluetaidemuseosta. Pohjanmaantaidetoimikunnan toiminta-alueella ei sijaitse valtakunnallisia erikoismuseoita.Myös Vaasan kaupungin organisaation alaisten Kuntsin modernin taiteen museonja Tikanojan taidekodin näkemykset alueellisesta yhteistyöstä olisivat olleetkiinnostavia. Näiden kahden kytkös Pohjanmaan museoon on hallinnollinen, silläkaikkien kolmen museoiden asioista päätetään Vaasan kaupunginhallituksessa.Haastatteluajankohtana tilanne oli kuitenkin sellainen, että Pohjanmaan museonmuseotoimenjohtaja vastasi myös Kuntsin ja Tikanojan taidekodin johtamisesta.Haastattelussa sivuttiin siten näiden kahden toimintaa, muttei siinä laajuudessaankuin olisi ollut toivottavaa. 12Maakuntamuseon ja aluetaidemuseon tehtävät määritellään museoistaannetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Tehtävänä on edistää toimintaalueellaanmuseotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä sekä visuaalistakulttuuria. Alueellisten museoiden tehtävänä on huolehtia alueensa museotoiminnankeskinäisestä yhteistyöstä ja toimialansa tieto- ja asiantuntijapalveluntoimivuudesta. Lisäksi alueellisilla museoilla saattaa olla muita erillisiä opetusjakulttuuriministeriön tai Museoviraston antamia tehtäviä. (1192/2005, 3 §.)Aluetaidemuseon tehtävät ovat siis samankaltaisia kuin maakuntamuseon, muttakeskittyneenä taiteeseen.Siinä, missä jokainen ammatillisesti hoidettu museo kerää, tallentaa, tutkiija asettaa esille kokoelmia tavoitteenaan ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystäkulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään, kuuluu maakuntamuseontai aluetaidemuseon tehtäviin lisäksi maakunnallisia velvoitteita. Nämä tehtävät12Yhteistyön Pohjanmaan museon, Kuntsin ja Tikanojan taidekodin välillä voidaan katsoa olevan saumatonta.Toisaalta on monia yhteistyöhön vaikuttavia museoita erottavia asioita. Yhteistyötarpeeteivät välttämättä kohtaa, sillä esimerkiksi Pohjanmaan museon yleisin tapa harjoittaa yhteistyötä onesinelainaus, kun taas Kuntsilla yhteistyö perustuu näyttelytoimintaan ja erilaisiin näyttelykonsepteihin.

määrittelevätkin museoiden toimintaa ja osin myös harjoitettavaa yhteistyötä.Jokaisen museon edustajan haastattelussa perustehtävät olivat toiminnan lähtökohtana– aivan kuten kirjastojenkin osalta. Myös digitaalinen kehitys oli esillämuseoiden ja kirjastojen haastatteluissa.Maakuntamuseot erosivat toisistaan toimintamalleissaan. EsimerkiksiK. H. Renlundin museolla on kiinnostava hämähäkinseittimalli, jonka avulla myösamatöörikentältä voidaan koota asiantuntijatietoa, yhdistää tätä tietoa ja käyttäähyväksi tuottamalla aineistoa tietopalvelutehtävään ja elämysmuseoon. Mallinnähdään hyödyttävän niin toimijoita kuin yhteisön identiteettiäkin. Maakuntamuseonpalvelu keskittyy toimintaan ja asiantuntijuuteen. Verkoston kauttamuseon vaikutus kasvaa alueellaan.Kunnat ja valtiot rahoittavat museoita. Loput rahoituksesta on museoidenomatoimista tuottoa ja muita tuloja. Valtionosuuksien edellytykset määritelläänmuseolaissa (729/1992, 2 §) sekä museoista annetun valtioneuvoston asetuksen(1192/2005, 3 §.) mukaisesti. Asetuksen 2 §:n mukaan korotetun valtionosuudenedellytyksenä on, että maakuntamuseolla, aluetaidemuseolla ja valtakunnallisellaerikoismuseolla on suunnitelma alueellisen tai valtakunnallisen toiminnanpainopisteistä ja tavoitteista, joista museot neuvottelevat Museoviraston kanssanelivuotiskausittain, aluetaidemuseot yhdessä Valtion taidemuseon kanssa(1192/2005, 2 §). Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää museoille lakisääteisenvaltionosuuden lisäksi harkinnanvaraisia avustuksia esimerkiksi museorakennustenperuskorjaamiseen ja museokokoelmien digitoimiseen. Tukea voi saadamyös Museovirastolta, ja esimerkiksi EU:n rakennerahastojen kautta on tuettumonia museohankkeita.Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen alueellisten museotoimijoidenrahoitus tietyin osin vastasi tarpeita, mutta resursseja halutaan lisätä. Resurssienpuute koetaan rajoittavan ja haittaavan toimintaa ja sen kehittämistä. Muihin alueenmuseoihin nähden suhteellisen hyvin valtion tukea saavan Pohjanmaan museontoiminta maakuntamuseona ja aluetaidemuseona merkitsee laajaa toiminta-aluetta.Yhteistyö mahdollistaa myös alueellisen toiminnan edistämistä. Pohjanmaanmuseo on parhaillaan mukana yhteistyössä KulturÖsterbottenin kaksivuotisessahankkeessa Museot yhteistyössä – Museer i samarbete, jota myös Pohjanmaan liiton(maakunnan kehittämisraha) ja Svenska Kulturfonden ovat rahoittamassa. Hankkeellapyritään muun muassa edistämään erikokoisten museoiden yhteistyötä jatoiminnan rahoittamista.Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella taiteen ja kulttuurin toimijoidenmenestymisen mahdollistavat myös vahvat taustavoimat, kuten NelimarkkamuseollaNelimarkka-Rahasto säätiö. Eniten rahoitusongelmista haastattelussakertoi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Maakuntamuseo kuuluu Seinäjoenkaupungin organisaatioon, mutta ei ole tärkeimpiä rahoituksen saajia. Pienirahoitus heijastuu välittömästi pieniin henkilöstöresursseihin. Kasvuhaluja olisi,49

50mutta tämän ei uskota toteutuvan nopeasti. Monet asiat ovat henkilöstöstä kiinni,kuten museotoimenjohtaja haastattelussa totesi: ”Jos saisin kaiken vallan, lisäisinhenkilöstöä ainakin kahdella”. Monet haastateltavat yhtyivät näkemykseen siitä,että henkilöstöresurssien vähyys on kaiken ydin. Kulttuurin menoista suurinosa on henkilöstömenoja. Tämä on ymmärrettävää, luovathan henkilöt palvelut,hoitavat tilat ja ylläpitävät kehitystä. Hankkeiden avulla henkilöstö väliaikaisestikasvaa, sillä yleensä hankkeet tuovat töitä projektityöntekijälle. Hanketoimintakohdistuu Museovirastoon, tai yhdistyksen ollessa yhteistyökumppanina myösKulttuurirahastoon päin. EU-rahoitusten hakemiseen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossaresurssien ei katsota helposti riittävän.Alueelliset museot pitävät yhteyttä keskenään sekä valtakunnallisella ettäalueellisella tasolla kokouksissa ja erilaisissa tapaamisissa, kuten aluetaidemuseopäivillä.Alueellisina toimijoina museot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensatoimijoiden kanssa eli muiden museoiden, kulttuurihistoriallisten rakennuksienylläpitäjien ja alueiden tai erilaisten kulttuuritalojen ja -keskusten kanssa. K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo haluaa painottaa kulttuuriperintöäalueellisessa kehitystyössä, ja sen toiminnan maakunnassa nähdäänrakentuvan paikallismuseoiden verkoston avulla. Seinäjoella Etelä-Pohjanmaanmaakuntamuseo näkee suhteen paikallismuseoihin hyvänä ja esimerkiksi erikoismuseottuovat alueelle kiinnostavan lisänsä. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossatoiminnan ja yhteistyön määrään ei kuitenkaan olla tyytyväisiä. Viimeiset vuodetovat olleet poikkeuksellisia, sillä meneillään olleet tilauudistukset ja kunnostuksetovat vaikuttaneet toimintaan. Tila-asiat ovat Seinäjoella olleet päällimmäisenämaakuntakirjaston lisäksi siten myös maakuntamuseolla.Valtakunnallisesti museoalalla on yhteistyötä suhteellisen runsaasti etenkinteoslainauksessa. Pohjanmaan museo tekee yhteistyötä esimerkiksi Ateneuminkanssa auttamalla tätä suuremmissa näyttelyissä. Lainapyyntöjä museolletulee muista suurista museoista ja keskuksista runsaasti. Ongelmallista teostenlainaamiseen keskittyvässä yhteistyössä on kuitenkin se, että lainaamisesta saatavakulttuurinen lisäarvo ei kanavoidu Pohjanmaalle. Kun lainattuja teoksiaihastellaan, ei teosten hallinnan merkitys yhdisty Pohjanmaan museoon, vaannäytteilleasettajaan. Näyttelyiden osalta yhteistyö on virkeää, esimerkiksi selvityksenkirjoittamisen hetkellä Kuntsin modernin taiteen museossa oleva näyttelyon tehty yhteistyössä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa. Myös K.H. Renlundinmuseo teki selvityksen aikana Kiasman kanssa yhteistyötä ARS II:n yhteydessä.Kansainvälistä yhteistyötä tehdään lähtökohtana se, että museot ovat kansainvälisiä.Nelimarkka-museo ylläpitää residenssiä, jonka toiminnan painopiste onkansainvälistyminen ja suvaitsevaisuus: ei ole maanosaa, mistä museolla ei olisiollut kansainvälistä näyttely yhteistyötä. Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueenalueellisilla museoilla on myös pohjoismaiset yhteytensä.

Yleensä museoita pidetään alueellisina toimijoina merkittävänä yhteistyötahona.Yhteistyön täytyy palvella eri tahojen yhteisiä päämääriä, joihin yksinolisi vaikea päästä. Jokainen museo tekee paikallista ja alueellista yhteistyötämonipuolisesti erilaisten tahojen kanssa. Museoissa yhteistyölle halutaan ollaavoimia ja niiden rooli osin edellyttää, että maakunnallisiin toiveisiin pyritään vastaamaan.Museoiden rooli yhteistyössä vaihtelee. Kumppanuuksiin suhtaudutaanpositiivisesti etenkin projekteissa, joihin ei voida palkata henkilöä. Alueellistenmuseoiden organisaatiossa ei ole ylimääräisiä resursseja, työaika on sidottua jatyöntekijöistä pulaa. Kuitenkin projektit vaativat aina työpanosta.Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden toimiminen yli aluerajojenkatsottiin aktiivisen kulttuuritoiminnan edellytykseksi. Ehdottomia poliittisiarajoja karsastetaan, olivat ne sitten kielellisiä tai alueellisia. Keskeistä on, ettärajat koskevat toimialuetta, eivät sisältöä. Vaikka alueellinen museo huolehtiitehtäviensä hoidosta toiminta-alueellaan, ei itse pohjalaisen taiteen kenttää voidarajata maakunnallisin rajoin – hallinnon rajat eivät koske tekijöitä ja heidänyhteistyöpiirinsä voi olla laajempi. Museoiden toimintamalliin kuuluu avoimuusnäyttelyiden suhteen – alueelliset taidenäyttelyt museoissa kattavat kolmenpohjalaismaakunnan taiteilijat. Kentän yhteistyössä aluerajojen ylittäminen onoleellinen kysymys. Vaikka Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella on kaksierillistä aluetaidemuseota ja K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseonkinosalta taide on tärkeä osa toimintaa erityisesti ITE -taiteen osalta, eitoimijoiden välillä ole kovinkaan jyrkkiä alueellisia raja-aitoja, sillä eivät taiteentekijät eivätkä museokävijät ole paikallaan maakunnallisissa aitauksissaan. Maakuntientaiteilijat ja taideyhdistykset tekevät yhteistyötä esimerkiksi näyttelyissätai asiantuntijatehtävissä alueellisten toimijoiden kanssa ristiin. Nelimarkka-museotunnustaa periaatteessa vain yhden rajan, joka on kuvataide – vaikkakin toisinaanmuseossa pääsee kuuntelemaan myös elävää musiikkia.Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskukseteivät juuri tulleet esiin museoiden haastatteluissa, joten tässä suhteessaparannettavaa löytyy. On kuitenkin otettava huomioon, että esimerkiksi Pohjanmaanmuseon rooli Elokuvakeskus Botnia ry:n perustamisessa oli merkittävä:elokuvakeskuksen suunnittelutyö toteutettiin Pohjanmaan museossa. Pohjanmaanmuseossa sijaitseva Terranova – Merenkurkun luontokeskus järjestää WildlifeVaasa -luontoelokuvafestivaalia. Aluekeskuksen suunnittelutyössä yksi keskeinenlähtökohta oli, että elokuvakeskus toimisi myös luontoelokuvafestivaalintaustaorganisaationa. Tämä ei kuitenkaan toteutunut resurssiongelmien vuoksi.Yhteistyötä on kuitenkin edelleen. Elokuvakeskuksen Nature Film Net -tietokantayhdistää toimijoita, ja tietokannan päivityksestä huolehtii Pohjanmaan museonhenkilökunta. Elokuvakeskus Botnia on Pohjanmaan liiton tukemana järjestänytvaltakunnallista luontoelokuvaseminaaria festivaalin yhteydessä. ElokuvakeskusBotnian ja Wildlife Vaasan eriytyminen on tapahtunut osin myös siksi, että elo-51

52kuvakeskus toteuttaa kasvavassa määrin yleistä elokuvakulttuurista toimintaa– mikä taas ei ole luontoelokuvanäkökulmasta keskeistä. Pohjanmaan museollafestivaalin projektityöntekijä on vakinaistettu, joten festivaalin toteuttaminenon nyt kiinnittynyt luonnontieteellisen osaston toimintaan. Festivaalin budjettion noin 60 000 euroa eli lähes kolminkertainen summa Elokuvakeskus Botnianvuosibudjettiin verrattuna. Lisäksi festivaali saa tärkeätä tukea museon tilojenja henkilökunnan työpanoksen muodossa.Valokuvan aluekeskuksen osalta yhteistyömahdollisuuksista museoihinmainittiin K.H. Renlundin museo. Valokuvakeskuksen paikallinen kytkös jasijoittuminen Vanhan Paukun kulttuurikeskukseen voi olla yksi syy sille, etteinaapurikunnassa sijaitsevan Nelimarkka-museon kanssa yhteistyötä ole tehty.Kuitenkin valokuvan aluekeskus on visuaalisen taiteen edistäjänä selkeä yhteistyötahoaluetaidemuseolle alueellisten toimijoiden ja aluekeskusten välisessäyhteistyössä. Maakuntamuseoiden kanssa yhteistyötä tekee BARK, jossa kuitenkinsuurena kysymysmerkkinä ovat maakunta- ja kielipoliittiset rajat. Kokkola jaK.H. Renlundin museo ei kuulu BARKin taustaorganisaation toiminta-alueeseenPohjanmaan liiton osalta, mutta SÖFUK:n KulturÖsterbottenin yhteistyön myötäruotsinkielinen toiminta on ulotettu sinne. Tulevaisuus näyttää, kuinka toimintavoisi yhteistyön avulla mahdollisesti laajentua – se vaatii sekä suunnittelua ettäresursseja. Kokeileville askelille on BARKin osalta tilausta. Myös Etelä-Pohjanmaanmuseo kertoi haastattelussa kiinnostuksesta BARKin toimintaa kohtaan jayksi heidän työntekijöistään oli myös osallistunut BARKin järjestämään koulutukseen.Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kiinnostus yhteistyöhön toteutuiÖstermyra-päivien yhteydessä.Alueelliset museot eroavat toisistaan johtuen niiden historiasta, koosta,organisaatiorakenteesta ja myös siitä, kuinka kauan ne ovat toimineet alueellisesti.Muihin museoihin verrattuna maakuntamuseoille on yhteistä se, että nesisältävät useita erilaisia osastoja taiteesta luonnontieteellisiin sekä toimipisteitä.Kiinnostus yhteistyön mahdollisuuksiin on laajaa, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaanmaakuntamuseo luonnehtii kiinnostusta yhteistyöhön poikkitaiteelliseksi. Vaikkamuseolla on esineellisen kulttuurin tausta, ei suljeta pois esimerkiksi sirkusta, jostämä sopii järjestettävän tapahtuman, resurssien ja yleisen strategian puitteisiin.Alueellisten museoiden yhteistyötä pohdittaessa on siten tunnettava niiden sisällöllisetlähtöasetelmat – alueellinen yhteistyö saattaa syntyä näiden laitostensellaisestakin toiminnasta, jota ei toiminnan alkaessa välttämättä ole visioitu.Tästä on juurikin esimerkkinä mainittu Wildlife Vaasa -luontoelokuvafestivaali,joka oli keskeinen laukaisin sille, että pohjalaismaakuntiin perustettiin yhteinenalueellinen luontoelokuviin erikoistunut elokuvakeskus.Aivan kuten kirjastoammattilaisten kohdalla, museoalan ammattilaisettuntevat toisensa hyvin pitäen yhteyttä monin virallisin sekä epävirallisin verkostoin.Pohjanmaan taidetoimikunnan alueen museoilla ei ole keskinäistä kitkaa.

53Aluetaidemuseoiden Pohjanmaan museon ja Nelimarkka-museon rinnalla myösK.H. Renlundin museon merkitys on huomattava ja kiinnostusta yhteistyön kasvattamiseenlöytyy. Tämä luo toiminta-alueelle otollisen ilmapiirin yhteistyönvahvistamiseen. Alueellisten toimijoiden aktiivisuus on avain alueellisen yhteistyönvoimistamiseen. Siten Pohjanmaan museon esittämä ajatus laajemmastakuvataiteen kentän tapahtumasta jalostui yhdeksi elokuussa 2011 järjestettyjenjatkokeskustelujen aiheeksi.4.3 TeatteritKolmantena kokonaisuutena Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella sijaitsevistaalueellisista toimijoista käsitellään maakuntateattereita, joiden ryhmässäon myös ruotsinkielinen alueteatteri Wasa Teater. Teattereiden ja orkesterienosalta on säädetty Teatteri- ja orkesterilaki (730/1992), jonka 1 a §:n mukaanteatteri- ja orkesteritoimintaan myönnettävän valtionosuuden tavoitteena ontaiteellisista lähtökohdista tuottaa teatteri- ja orkesteripalveluja ja edistää niidenalueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille.Vanhan Vaasan läänin alueella toimivat teatterit ovat ohjelmistoltaan jaesitystavoiltaan sekä -paikoiltaan monipuolisia ja ne myös erottutuvat toisistaan.Teatteritoimijoiden näkemys oli, että valtakunnallisella tasolla mitattuna toiminnantulee vakuuttaa: teatterit tekevät sitä, minkä osaavat parhaiten. Toimintaympäristötuli ottaa huomioon. Tehtävänä on alueen palveleminen, ei vain kaupungin.Teattereiden taustaorganisaatiot eroavat toisistaan. Vaasan kaupunginteatteri onVaasan kaupungin hallinto-organisaation alainen, Seinäjoen kaupunginteatterion osakeyhtiö, Kokkolan kaupunginteatteri on yhdistyspohjainen ja Wasa Teateron Pohjanmaan ruotsinkielisen kuntayhtymän SÖFUK:n organisaatiossa – kutenKulturÖsterbottenkin. Vaikka Seinäjoen kaupunginteatteri ei kuulu kaupunginorganisaatioon, omistaa kaupunki osakeyhtiön. Voittoa tavoittelematon osakeyhtiöei jaa osinkoja, vaan tulouttaa tuloksen toiminnan kehittämiseen, mikä onmyös edellytyksenä valtionosuuksille. Kokkolan kaupunginteatteri saa kaupungiltatukea, mutta on yhdistyksenä kaupungin byrokratiasta vapaa. Teattereidenosalta ratkaisuja taiteellisen toiminnan ja hallintobyrokratian välillä on siisuseita, mutta jokainen teatteri on riippuvainen kaupunkinsa tuesta. Teattereidenorganisaatioissa omaleimaista on teatterin johdon jakaantuminen taloudestaja hallinnosta vastaaviin johtajiin ja taiteellisiin johtajiin, joista jälkimmäistenosalta on yleensä kyse määräaikaisesta pestistä. Selvityksen tekohetkellä Kokkolankaupunginteatterin johto kertoi päättävänsä kuluvan kolmivuotiskautensajälkeen. Johdon määräaikaisuus on toisaalta luovaa muutosta palveleva toimintamalli,mutta toisaalta se ei helpota pidemmän aikavälin suunnitelmien tekoa.Teattereiden rahoitus koostuu Vaasan kaupungin teatterin osalta kaupungilta ja

54valtiolta saadusta tuesta sekä omasta rahoituksesta – lipputulojen merkitys onnoin 20 prosenttia. Wasa Teaterin taustaorganisaation SÖFUK:n rahoituksestakerätään valtaosa Vaasan kaupungilta (80 %) ja Mustasaaren kunnalta (15 %),mutta teatterista maksavat tasapuolisesti kaikki toiminta-alueen kunnat. Kokkolankaupunginteatteri on muita alueen teattereita pienempi, sen henkilötyövuosistalaskettava valtion osuus (620 501 e) on vain puolet eniten tukea saavan Seinäjoenkaupunginteatterin tuesta (1 241 002 e) vuonna 2011. Kokkolassa nähdään, ettänykyhetken tilanteessa teatterin on panostettava valtakunnallisesti huomioitavaanlaatuun, että sen asema säilyy mahdollisesti muuttuvalla teatterikartalla.Teattereiden osalta haastateltavien omasta aloitteesta tulivat voimakkaasti esillenäkemykset yhteistyön ja valtion tuen suhteesta. Asiat olivat mietittyjä ja keskeisetasiat otettiin esiin ennen kuin haastattelija oli esittänyt kysymyksiäkään.Tämän perusteella voidaan aistia, että teattereissa muuttuva kulttuuripolitiikka,mahdollisesti jopa pienenevät valtion osuudet ja panostus alueelliseen yhteistyöhönon havaittu selvimmin. Valtion tuen määrän vuosittainen tarkistus hankaloittaaosin aikatauluja, koska budjetti tehdään ennen tuen määrän varmistumista, mikäerään toimijan mukaan saattaa heittää esimerkiksi 10 000 euroa suunnitellusta.On kuitenkin hankala vaatia lisäresursseja tietäen, ettei kokonaisrahasta riitäottamatta sitä toiselta – etenkin, kun rahoituksen kasvamisen sijaan sitä uhkaavähentyminen. Teattereilla on hanketoimintaa. Lisäksi teatterit hakevat erillisiätukia silloin kun niitä on jaossa. Tämä ei välttämättä palvele toiminnan sisältöä,kun ideat ja hakuajat eivät kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla.Vaasan kaupunginteatterin edustajan mielestä kaikki kilpailu ei ollut pahasta,vaan se osin kuuluu toimenkuvaan – toisaalta välimatkat teattereiden välillä ovatpitkiä eikä kilpailu yleisöstä siten ole voimakasta. Teattereiden organisaatiot jaresurssit heijastuivat yhteistyömahdollisuuksiin kahdella tavalla. Yhtäältä uusienmahdollisten yhteistyökuvioiden nähdään vaativan ylimääräisiä resursseja, eikäteatterin organisaatio tai oma suunnitteluaikataulu jousta tai mahdollista tätäilman resurssien kasvattamista. Henkilökunnan rajat tulevat siis vastaan, ja toimiakseenorganisaatiota ei voida kuormittaa liikaa. Toisaalta teatterin toimivaorganisaatio on yhteistyön mahdollistaja. Hallinnollisesti laitos pystyy toimimaanvetäjänä yhteistyöprojekteissa, mutta tämän on tietenkin tapahduttava koneistonehdoilla. Teattereilla on oltava valmius muutoksiin.Teatterit tekevät sekä valtakunnallista että kansainvälistä yhteistyötä pääasiassanäytelmävierailuin. Alueteatterina Wasa Teater tekee yhteistyötä viidenmuun alueteatterin kanssa esimerkiksi alueteatteripäivien avulla. Teatterin johtajanmielestä alueteattereiden aseman pitäisi olla verrannollinen kansallisteatteriin.Ruotsinkielisen Wasa Teaterin yhteys Ruotsiin ja Riksteaterniin on vahva, muttamyös Kokkolan teatteri tekee Riksteaternin kanssa yhteistyötä tämän Suomenkiertueella. Kokkolan kaupunginteatterille kansainvälisyys ei varsinaisesti oleydinaluetta, mutta kulttuurien kohtaaminen on. Taide nähdään keinona murtaa

muureja ja yhteistyö Riksteaternin kanssa koetaan kiinnostavana. Ruotsalaisenteatterin strategiassa huomioidaan ei-ruotsinkielisten palvelu ja Kokkolan kaupunginteatterivie Viimeinen aamutähti -näytelmän Riksteaternin kanssa Ruotsiinja siten edesauttaa suomenkielisen vähemmistön palvelemista. Pohjoismainenyhteistyö on useille erilaisille mahdollisuuksille avoin.Teatterien osalta sekä alueellinen että paikallinen yhteistyö on usein teatterinomissa tiloissa tapahtuvaa. Poikkeuksena tästä on Wasa Teater, sillä sentoimenkuvaan alueteatterina kuuluu kiertää, jolloin esiintymisiä järjestetäänesimerkiksi seuraintaloilla. Vaasan kaupunginteatteri on tiiviissä ja läheisessäsuhteessa useiden kaupungin organisaatioon kuuluvien toimijoiden, kuten Vaasankaupunginorkesterin tai Kuula-opiston, kanssa. Myös muut teatterit tekevätkaupungin ja sen alaisten kulttuuritoimijoiden kanssa yhteistyötä. EsimerkiksiKokkolan kaupunginteatteri on tehnyt K.H. Renlundin museon näyttelynavajaisiin elämyksellisen osuuden ja Kokkolan kaupunginkirjastossa esitetäänvauvateatteria. Kokkolan kaupunginteatterissa verkostoituminen maakuntaankoetaan tärkeänä ja teatteri vie Kansallisteatterin nuorten näytelmän Kaustiselle.Vaasassa oopperayhteistyö yhdistää toimijoita ja myös Kokkolan kaupunginteatteritekee yhteistyötä Kokkolan oopperan kanssa – kun ooppera vastaa tuotannosta,tarjoaa teatteri tilat ja tekniikan. Teatterit tekevät kaiken kaikkiaan yhteistyötäerilaisten vapaiden ryhmien kanssa teatterin nuorista amatööreistä tanssitaiteeseen(esimerkiksi Kokkolan Talvitanssit, WATT ry ja Pohjanmaan tanssin aluekeskus).Paikallisia yhteistyökumppaneita on useita. Teatteria käytetään muuhunkinkuin esittävän taiteen palvelemiseen, tiloissa on esillä kuvataidetta tai esimerkiksivalokuvanäyttely yleisöluentoineen. Yksi kiinnostavimmista yhteistyömuodoistaoli Kokkolassa Taiteilijaresidenssi Drake Arts Center, joka on Kokkolan kaupunginteatterin,K.H. Renlundin museon ja Pohjoismaisen taidekoulun yhteistyöntulos. Residenssitoiminnassa tavoitellaan eri taidealojen ammattilaisia ja mietitäänteatterin ja eri taidealojen pintaa.Yhteistyö neljän teatterin välillä ei ole ollut huomattavaa ja tästä haastatteluissakannettiin huolta. Näkemyksiä esitettiin muun muassa siitä, että valtionosuusjärjestelmääja esimerkiksi harkinnanvaraisen tuen perusteita ja toiminnanlaadun mittareita tulisi kehittää. Yhteistyöstä haluttiin käydä keskustelua jamiettiä sen tuomia etuja. Yhteistyön pitää olla kaikkia hyödyttävää. Resurssit ovatmahdollistaja ja rajoittaja: Tehdäänkö aina omat tuotannot? Olisivatko päällekkäisyydetvältettävissä? Esimerkiksi näytelmien kiertäminen voisi pidentää niidenelinkaarta – mutta olisivatko kaupunkien etäisyydet kuitenkaan tähän riittävät?Vaikka lähtökohtaisesti välimatkat teattereiden välillä ovat pitkät, käyvät ihmisetkatsomassa ainakin Seinäjoen ja Vaasan teattereiden välillä näytöksiä yli maakuntarajojen.Vaasan teatterit Wasa Teater ja Vaasan kaupunginteatteri tekevätyhteistyötä ja esimerkiksi tiedotuksessa yhteistyö on varsin luontevaa. VaasassaWasa Teater katsoi kaksi teatteria kahdella eri kielellä kaupungin vahvuudeksi.55

56Toisaalta Vaasan kaupunginteatterissa katsottiin kielimuuria olevan turhaakin.Ruotsinkielisiin esityksiin suhtauduttiin kaikissa suomenkielisissä teattereissakiinnostuksella. Yhteistyötä teattereiden välillä vaikeuttavat osin niiden omatprofiilit: ohjelmavalikoima on säilyttävä. Teatteriväki on tuttua keskenään ja heilläsaattaa olla pitkä menneisyys yhteisistä produktioista. Teattereiden yhteistyönvoidaan katsoa lähtevän ennen kaikkea niiden johtajista, joiden työpestit ovatkuitenkin luonteeltaan vaihtuvampia kuin muiden laitosten johtajien. Tämä saattaaolla teattereille haaste pidempiaikaisia strategioita suunniteltaessa.Teattereiden keskinäisen yhteistyön suhteen ei selkeitä ajatuksia noussutesiin siitä, kuinka yhteistyötä voitaisiin lisätä – vaikka yhteistyön arvo tunnustettiinkin.Taiteen aluekeskuksista Pohjanmaan tanssin aluekeskus on teatterilleluonnollisin yhteistyövaihtoehto ja yhteistyötä onkin ollut. Tanssin aluekeskuksenja teattereiden yhteistyöstä päätettiin järjestää elokuussa 2011 jatkokeskustelu.Tällä saattaisi olla kiinnostavia vaikutuksia myös teattereiden keskinäisen yhteistyönvahvistamiseen.4.4 OrkesteritViimeinen alueellisten valtionosuuden piiriin kuuluvien toimijoiden ryhmä ovatalueelliset orkesterit (ks. edellinen luku teatteri- ja orkesterilaista) Vaasan kaupunginorkesteri,Seinäjoen kaupunginorkesteri ja Keski-Pohjanmaan KamariorkesteriKokkolasta. Vaasan kaupunginorkesteri kuuluu kaupungin organisaatioon, niinkuin kaikki muutkin Vaasan alueelliset toimijat. Etelä-Pohjanmaan maakuntaorkesteriSeinäjoen kaupunginorkesteri ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteriovat yhdistyspohjaisia. Orkesterien toiminnan painopistealueena on kamarimusiikki,mutta yhteistyöllä myös sinfoniamusiikin esittäminen mahdollistuu.Haastateltujen lisäksi Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella on neljäskinvaltionosuutta nauttiva kansanmusiikkiyhtye Tallari. Tämän toimintaa oli suunnitelmanmukaan määrä käsitellä Kansanmusiikki-säätiön haastattelun yhteydessä,mikä kuitenkin peruuntui.Yhdistykset anovat toimintaansa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriönrahoituksen lisäksi kotikaupungeiltaan – kunnallisen rahoituksen ja valtionrahoituksen suhde on oltava kunnossa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä toivotaantuen lisäämisen lisäksi ajankohdan parempaa kohdistamista ja pidempiä päätöksiä.Esimerkiksi siirtyminen rahoituksessa kolmivuotiskausiin olisi toivottavaa.Haastatteluiden perusteella on todettavissa, että kaikki taide- ja kulttuurialanvaltionosuuden piiriin kuuluvat laitokset ovat toiveissaan samoilla linjoilla.Ongelmat koskettavat myös aluekeskuksia ja muita tukea saavia kulttuuritoimijoita.Paltilan selvityksen yhteydessä järjestetyissä keskusteluissa esimerkiksiKorsholman Musiikkijuhlien edustaja nosti esiin saman asian. Toimintaan joudutaan

joka vuosi hakemaan erikseen rahoitusta ministeriöltä. Harkinnanvaraisen tuensuuruudesta vuosittain riippuvainen työ hankaloittaa pitkäjänteistä kulttuurityötä.Seuraavan vuoden suunnitelmat joudutaan tekemään aina ilman tarkkaabudjettia. (Paltila 2009: 54.)Orkesterit olivat yleensä ottaen tyytyväisiä asemaansa. Yhdistyspohjaisetorkesterit näkevät hyvänä sen, että teatteri- ja orkesterilain (1992/730) mukaisetvaltionosuudet saadaan suoraan itselle, kun kunnallisten toimijoiden rahoitusmenee kunnan suureen pussiin. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin edustajanmukaan oma johtokunta takaa nopean toiminnan ja monimutkainen byrokratiavältetään. Seinäjoen kaupunginorkesterin edustajan mielestä on tärkeätä, ettäpäätöksenteko on omissa käsissä. Hankkeiden osalta on etua siitä, ettei olla osakaupungin organisaatiota. Tilanne on ollut aiemmin taloudellisesti nykyistä hankalampi,mutta lisäresursseja on saatu; tällä hetkellä Seinäjoen kaupunki avustaaorkesteria hyvin ja valtionavustukset ovat ratkaisevasti nousseet peräkkäin kolmenavuotena. Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto ja Seinäjoen kaupunginorkesteritoimivat tiiviisti yhdessä. Opistolla on taiteen laajan oppimäärän opetusoikeus,ja se tekee yhteistyötä myös Rytmi-Instituutin ja Sibelius-akatemian Seinäjoenyksikön kanssa. Kaupunginorkesterin yksi tehtävä onkin toimia koulutusorkesterina,mikä on näkynyt siinä, että Seinäjoelta lähteneet soittajat ovat saaneettyöpaikkoja ammattilaisina. Musiikkiopisto on osakeyhtiö, ja Seinäjoen kaupunkion musiikkiopiston ainoa omistaja. Kaupunginorkesterin toiminnanjohtaja onmyös musiikkiopiston rehtori ja toimijoilla on yhteinen kanslia.Orkestereilla muu rahoitusosuus koostuu omasta rahoituksesta, eli toiminnastasaatavista tuloista, sponsoroinnista ja apurahoista – joiden osuus on välillähyvin merkittävä. Orkesterilla on myös toimintaa tukevia rahoittajia, kutenVaasassa Viljo ja Maire Vuorion säätiö. Seinäjoen kaupunginorkesterilla on hyviäkokemuksia esimerkiksi Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahastosta.Opetus- ja kulttuuriministeriö on nähnyt positiivisena orkesterientekemän yhteistyön, mikä näkyy harkinnanvaraisen tuen suuruutena. Tämä onkoettu orkestereissa kannustavana. Muita alueellisia toimijoita astetta liikkuvampiorkesterikenttä onkin kiinnostunut harkinnanvaraisista tuista ja erilaisista projekteista.Toiminnan alueellinen luonne on kiinni myös liikkuvuudessa ja muovautumiskyvyssä.Orkestereilla on yhteistyötapahtumille tilausta. EsimerkiksiVaasan kaupunginorkesteri ja Seinäjoen kaupunginorkesteri järjestävät yhteisiäkonsertteja ainakin kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Rahalliset resurssit ovatorkestereille aikataulua hallitsevampi kysymys yhteistyön mahdollistumisessa.Mikäli valtion kulttuurisektorin säästötoimenpiteet tulevat koskemaan harkinnanvaraisiaavustuksia, loppuu hyväksi havaittu yhteistyö.Orkesterikenttä Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella on vahva jatottunut yhteistyöhön. On selvää, että orkesterin ammattilaiset tuntevat toisensa57

58hyvin ja pitävät yhteyttä ammatillisin verkostoin 13 . Osaltaan hyvään yhteistyöhönvaikuttaa pohjalaismaakuntien yleisesti vahva ja monipuolinen kiinnostusja panostus musiikkiin. Orkesterit pääasiassa noudattavat maakuntarajojaan,eikä normaalissa toiminnassa ole nähtävissä kilpailua. Yhteistyöllä vastataantarpeeseen, jolloin sitä voidaan luonnehtia jatkuvuuden vuoksi jo erään asteiseksiperustoiminnan osa-alueeksi. Toiminta ruokkii toimintaa. Enemmän halutaansaada aikaan, ja tämä tapahtuu yhdessä. Myös alueen tapahtumat yhdistävätorkestereita. Korsholman Musiikkijuhliin osallistuvat kaikki orkesterit. Orkestereillaon myös eronsa, joten yhteistyön laatu joudutaan aina erikseen arvioimaanriippuen monista seikoista. Siihen vaikuttavat muun muassa esitettävä ohjelmistoja sen vaatima soittajamäärä, esitystila ja aikataulu. Toisinaan taas on pohdittavatarkasti markkinointi- ja lehdistötilaisuuksien järjestäminen tai lipputulojen jakautuminen.Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri nähdään omana konseptinaan. Silläon muista ehkä erottuvin kansainvälisen tason profiili. Taso halutaan ylläpitääeikä orkesteri siksi pyri toimimaan kentällä niin laajasti kuin muut. Esimerkiksimusiikkiopiskelijoiden kanssa tiiviissä yhteydessä oleva Seinäjoen kaupunginorkesterivoi toiminnassaan tähdätä hyvin monenlaisiin tapahtumiin.Kaikki orkesterit toimivat valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.Konsertteja viedään ulkomaille, mutta myös vierailijoita kutsutaan Suomeen.Esimerkiksi Vaasan kaupunginorkesterilla on usein musiikin maailmanluokanlaulaja- tai soittajatähtiä vieraanaan. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kansainvälistätoimintaa voidaan pitää erittäin aktiivisena. Orkesteri on vuosienvarrella tehnyt ulkomaankiertueita Eurooppaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin.Orkesteri on tottunut käyttämään agentuuria apuna Saksassa – koska Eurooppaon täynnä hyviä orkestereita, täytyy osata toimia oikein. Edustava esimerkkikansainvälisestä toiminnasta on joka kolmas vuosi Viljo ja Maire Vuorion Säätiönja Vaasan kaupungin yhteistyönä järjestämä Kansainvälinen Jorma PanulaKapellimestarikilpailu. Sen taiteellisena johtajana ja tuomariston puheenjohtajanatoimii nimen mukaisesti professori Jorma Panula. Seinäjoen kaupunginorkesteritekee yhteistyötä kaupungin, Suomen Säveltäjät ry:n ja Yleisradion kanssa kansainvälisenkamarimusiikin sävellyskilpailun Chamber Music Seinäjoki yhteydessä.Valtakunnallisella tasolla pohjalaiset orkesterit tekevät yhteistyötä muidenorkesterien kanssa, esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri soittaa Helsinginkaupunginorkesterin esityssarjassa, silloin kun tämä itse on kiertueella. Yhteistyötäon ennen kaikkea valtakunnallisten musiikkitapahtumien kanssa – joistauseat järjestetään pohjalaismaakunnissa. Jo mainitun Korsholman musiikkijuhlienlisäksi etenkin oopperan esittäminen vaatii orkestereilta yhteistyötä. Keski-PohjanmaanKamariorkesteri tekee yhteistyötä Kokkolan oopperakesässä Pietarsaarenorkesterin kanssa. Vaasan kaupunginorkesterille ooppera on yksi tärkeimmistä13Valtakunnallisesti Suomen Sinfoniaorkesterit ry kokoaa orkesterit ja hoitaa asioita vuokrausnuotistoistapalkkoihin ja neuvottelut valtion suuntaan.

toiminnan osa-alueista. Vaasan kaupunginorkesteri toteuttaa oopperat Vaasankaupunginteatterin ja Vaasan oopperasäätiön kanssa. Ooppera-esitykset vaativatVaasan kaupunginorkesteria suuremman arsenaalin. Orkesterin edustajan mukaanilman yhteistyötä orkesterin työ olisikin lähempänä ”hiekkalaatikkohommaa” – eivoitaisi esittää isompia teoksia. Yhteiskonsertteihin suhtaudutaan orkestereissaerityisen positiivisesti silloin, kun konsertit ovat sellaisia, joita ei yksin pystytätekemään. Yhteistyö ei saa olla vain päämäärä, vaan sille on oltava syy. Yhteistyömahdollistaa, siitä hyötyvät kaikki ja yhteistyökumppanuus nähdään helpponatoteuttaa. Huonot kokemukset vältetään, kun asiat mietitään kunnolla. Toisaaltatoiminnassa on paljon sellaista, mitä ei varsinaisesti luonnehdita yhteistyöksi,vaan kyse on ”keikasta”. Seinäjoen kaupunginorkesterin valikoima on laaja kirkkomusiikistakuoroihin ja Tangomarkkinat-festivaalin humuun. Esityksiä voidaantoteuttaa ravintoloista museoihin: Seinäjoen kaupunginorkesteri on esiintynytesimerkiksi Nelimarkka-museossa. Luonteva alueellinen yhteistyötoimija ovatteatterit – myös pienemmässä mittakaavassa. Seinäjoella teatteri ja orkesteriesittävät näyttelijän ja muusikon yhdessä kertomia musiikkisatuja.Tulevaisuus vaatii orkestereilta tavoitteiden pohdintaa ja toiminnan arviointia.Orkestereilla oli muun muassa kiinnostusta tavoittaa laajaa ikäryhmää– nyt kuulijakunta ei ole nuorta. Poikkitaiteellisuus kiinnostaa, esimerkiksi maakuntakonserttiNelimarkka-museon ympäristössä yhdistää kuva- ja säveltaiteen.Kiinnostusta on myös tanssin alaa kohtaan, ja vaikka Pohjanmaan tanssin aluekeskusei niin tuttu vielä ollutkaan, sen taustaorganisaatio WATT ry tunnettiin.Taiteen ja kulttuurin aluekeskusten kanssa yhteistyötä on ollut jonkin verran.Seinäjoen kaupunginorkesteri on ohjelmistossaan esittänyt Charles ChaplininKultakuumeen alkuperäisen musiikin elävöittämänä ja Elokuvakeskus Botnia on ollutmukana hankkeessa. Vaasan kaupunginorkesteri on tehnyt yhteistyötä BARKinkanssa lapsille ilmaisissa koululaiskonserteissa vuosina 2009 ja 2010. Orkesterion toteuttanut koululaiskonserttiprojekteja vuodesta 2005 Pohjanmaan liitonja KulturÖsterbottenin tuella ja vuonna 2008 kannatusyhdistys Bravo!:n tuella.BARKin aloitettua toimintansa siirsivät liitot koululaiskonsertit sen järjestettäviksi.Kokonaiskuulijamäärä on Pohjanmaan maakunnan konserteissa ollut lähes30 000 ja kyselyjä esityksistä on tullut myös Etelä-Pohjanmaan puolelta. Vaasankaupunginorkesteri voisi harkita toiminnan laajentamista. Asiaa kannattaisi miettiäyhdessä Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa, sillä myös se oli kiinnostunutkoululaiskonserteista. On kiinnostavaa miettiä myös, voiko Pohjanmaan maakunnanalueella toimiva BARK ulottaa tulevaisuudessa palvelunsa laajemmallekuin yhteen maakuntaan ja millä tavoin. Asian tarkastelua voisi auttaa Vaasankaupunginorkesterin, Seinäjoen kaupunginorkesterin ja BARKin yhteistyö, jasiitä järjestettiin elokuussa 2011 keskustelutilaisuus.59

605. PROJEKTIYHTEISTYÖ ALUEKESKUSTEN JAALUEELLISTEN TOIMIJOIDENYHTEISTOIMINTAMALLINAPohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskuksetsekä alueelliset toimijat suhtautuvat haastatteluiden perusteella yhteistyöhönavoimesti ja positiivisesti. Projektiyhteistyö vaikuttaa parhaalta ratkaisultaaluekeskusten ja alueellisten toimijoiden yhteistoimintamalliksi. Muiden mallienosalta on hankalaa sovittaa toimintaa yhteen organisaatioiden, resurssien tai lainmukaisten tehtävien moninaisuuden alla. Kuitenkin juuri monipuolisuus suurellaalueella sekä toimijoiden melko suuret eroavaisuudet toiminnan tasossa, laadussaja määrässä voivat projektiluontoiseksi määritellyssä yhteistyössä toimia hyvin.Projektiyhteistyö on toimijoille lähestyttävä, totuttu ja helppo tapa toimia yhdessä.Yhteistyön on lisättävä alueen taiteen ja kulttuurin tarjontaa ja edistettäväkaikkia yhteistyön osapuolia ja näiden toimintamahdollisuuksia. Yhteistyön onmahdollistettava sellaista, jota muuten ei olisi voitu toteuttaa. Yhteistyötä ei tehdävain yhteistyön vuoksi – vaan toiminta perustuu jollekin, mille on olemassa tarve.Terminä projekti on hieman hankala, sillä sen ei yleensä mielletä tarkoittavanjatkuvaa, jopa perustoiminnan osaksi liitettyä asiaa. Kuitenkin esimerkiksi monetjatkuvat tapahtumat, kuten festivaalit tai seminaarit ovat usein kertaluonteisessasuhteessa moniin niiden toiminnan laatua määrääviin tekijöihin – tärkeimpänärahoitukseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei niihin pyrittäisi sitoutumaan.Siten projektiyhteistyö sopii yhteistoimintamalliksi nimenomaan silloin, kun selähtee tavoitteesta jatkuvaluonteiseen toimintaan ja toimijoiden sitoutumiseentähän yhteistyöhön. Toimintamallissa toimijatahot siis sitoutuvat tekemäänyhteistyötä joko yhdessä tai useammassa projektissa, rytmitettynä pitkälle ajanjaksolle.Projektimuotoisen yhteistyön on oltava muovautuva. Kokemuksien,arvioinnin tai palautteen myötä on oltava mahdollista korjata asioita nopeasti jaottaa huomioon sellaisia asioita, joita ei ensin ole otettu lukuun.Aluekeskusten ja muiden alueellisten toimijoiden välinen projektiyhteistyöon mahdollista vain, mikäli yhteistyölle on olemassa tilaus ja konkreettisiamahdollisuuksia toteutua. Yhteistoimintamallin osalta Levón-instituutissa järjestettiinkolme keskustelutilaisuutta elokuussa 2011. Tarkoituksena oli edistääalueellisten toimijoiden haastatteluissa tulleita ajatuksia yhteistyöstä sekä tuodaesiin projektiyhteistyö yhteistoimintamallina. Alueellisista toimijoista mukanakeskusteluissa olivat museot Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseota lukuun ottamatta,sekä teatterit ja orkesterit Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria lukuunottamatta. Kirjastojen osalta tämän selvitystyön yhteydessä ei järjestetty keskustelutilaisuutta,sillä haastatteluissa ei noussut esiin nykyisten toimintatapojenulkopuolisia ajatuksia. Tämä ei välttämättä kerro siitä, ettei tulevaisuudessa

61kirjastojen ja aluekeskusten yhteistyössä voisi löytää uusiakin mahdollisuuksia:Yhtenä esimerkkinä voisi olla kirjastoja ja elokuvakeskuksia yhteen saattavaaudiovisuaalinen kulttuuri. Aluekeskuksista keskusteluista rajautui pois ElokuvakeskusBotnia. Aluekeskukset ovat lähtökohtaisesti siinä mielessä erinomaisiayhteistyökumppaneita, että niiden alueellinen kattavuus mahdollistaa toimimisenyhteistyössä Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen eri maakuntien rajatumpienalueellisten toimijoiden kanssa. Seuraavaksi selvityksessä esitellään näidenkolmen keskustelutilaisuuden anti alueellisen yhteistyön näkökulmasta. Kunkinkeskustelun aihe ja eteneminen lähtivät selvityksen luonteen mukaisesti toimijoistaitsestään ja heidän kiinnostuksestaan.5.1 Projektiyhteistyö 1: Visuaalisen alan yhteistyöKeskustelutilaisuus 15.8.2011 Levón-instituutissa.Katarina Andersson (Pohjanmaan museo)Kristina Ahmas (K.H. Renlundin museo – Keskipohjanmaan maakuntamuseo)Leena Passi (Nelimarkka-museo)Ilkka Salomäenpää (Levón-instituutti)Levón-instituutin järjestämien keskustelutilaisuuksien osalta oli keskeistä,että ajatus yhteistyöstä tulee toimijoilta, ja selvityksessä sitä pyritään viemäänmahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan eteenpäin. Ensimmäinen keskustelukoski visuaalisen alan yhteistyömahdollisuuksia. Projektiyhteistyö kuvataiteenkentällä vastaisi pohjalaisen kuvataiteen alan tarpeeseen usealla tavalla. Keskeisinänäkökulmina keskustelussa olivat taiteen saavutettavuuden edistäminen,alueen toimijoiden yhteistyön edistäminen ja pohjalaisen kuvataiteen kentänvaltakunnallinen esille tuominen ja markkinointi sekä alueen kuvataiteilijoidenaseman parantaminen.Visuaalisen alan yhteistyön lähtöajatus tuli Pohjanmaan museolta. Vuosien1992 ja 2001 välillä Pohjanmaan museo järjesti Vaasassa säännöllistä näyttelyyhteistyötägraafisen taiteen alalla nimellä GRAFINNOVA. Aikanaan tapahtumankonseptia pidettiin hyvänä, mutta resurssisyyt kuitenkin lopettivat sen. Pohjanmaanmuseo olisi kiinnostunut toteuttamaan vastaavankaltaista tapahtumaauudelleen, mutta nyt laajemmalla yhteistyöllä ja järjestäjäpohjalla. Sisältö GRA-FINNOVAssa keskittyi nimensä mukaisesti graafiseen taiteeseen, mutta nyt olisimahdollista suunnitella tapahtumasta laajemmin visuaalisten taiteiden kenttääyhdistävä. Tällaiselle tapahtumalle Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueellavaikuttaisi olevan tarvetta.

62Järjestetyn keskustelutilaisuuden tavoitteena oli ensinnä kolmen museon(joista kaksi aluetaidemuseoita) yhteistyön mahdollisuuksien ja edellytysten löytäminen.Yhteistyösävelen löytäminen oli helppoa. Pohjalaisilla aluetaidemuseoillalähtökohdat niin niiden tehtävien (1192/2005, 3 §) kuin korotetun valtionosuudenkinpuolesta (1192/2005, 2 §) ovat automaattisesti otollisia alueen yhteistyönedistämiseen. Jo Paltilan selvityksessä havaittiin, että aluetaidemuseoiden (kutenmyös -orkesterien ja -teattereiden) alueellista toimintaa tulisi vahvistaa laitostensisäisessä toiminnassa. Alueelliseen toimintaan myönnettyjen määrärahojenseurantaa tulisi tehostaa, jotta alueelliseen toimintaan myönnetyt valtionavutohjautuvat tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti taidemuseoiden mahdollisuuksiatoimia koko visuaalisen kulttuurin alueella tulisi vahvistaa kehittämälläyhteistyötä muiden visuaalisen alan toimijoiden kanssa. (Paltila 2009: 14–15.)Paltilan valtakunnallisessa selvityksessä esittelemä näkökanta olikin keskeinenlähtökohta Levón-instituutin visuaalisten alojen projektimuotoisen yhteistyönsisällölle. Selvityksessä oli tehtävänantoa palvellen kiinnostus edistää etenkinalueellisten museotoimijoiden ja Pohjanmaan valokuvakeskuksen yhteistyötä –mutta myös kuvataide laajemmin, kuten yhdistykset, kiinnosti. Ajatuksena olisi,että muodostettavassa yhteistyössä otettaisiin huomioon valokuvakeskus yhtenäyhteistyötahona. Valokuvakeskukselle edustajalle esiteltiin ajatusta aluekeskustenkeskinäisten yhteistoimintamallien esittelyn yhteydessä, ja keskuksesta osoitettiinsitä kohtaan kiinnostusta. Pienellä resurssilla ja vapaaehtoistyöllä toimivakeskus ei osallistuisi kuitenkaan ensimmäiseen keskusteluun, vaan tulisi mukaantarvittaessa asioiden edetessä. Vetovastuu asiassa on alueellisilla toimijoilla.Keskustelussa museoiden välisestä yhteistyöstä visuaalisen taiteen kentälläpäästiin yhteiseen ymmärrykseen nopeasti. Sitä vastoin ajatuksia tapahtuman sisällöstäei syvennetty. Valokuvan aluekeskuksen sekä alueen visuaalisten taiteidentoimijoiden mahdollinen rooli tai erilaiset yhteistyötoimintatavat eivät muutamiapieniä huomioita lukuun ottamatta avautuneet – vaihtoehtoja ei esitetty tai suljettupois. Tässä vaiheessa aluekeskuksen tai muiden visuaalisten taiteen edustajienhuomiointi oli periaatteellinen. Asiassa ei siten edetty yhteistyön edellytyksiintai mahdollisuuksiin, vaan käytännössä näiden asioiden katsottiin olevan museoammattilaistenkeskinäisen tapaaminen sisältöä ja suhteessa prosessin etenemiseen.Keskustelu oli siten hieman liian aikaisessa vaiheessa järjestetty – tapahtumanrahoituksen selvittäminen on tehtävä ensin. Keskustelutilaisuus keskittyikinyhteistyön sijaan käsittelemään enemmän rahoitusmahdollisuuksia.Projektiyhteistyö jatkuvaksi suunniteltavassa tapahtumassa antaa mahdollisuuksiaparantaa taiteen saavutettavuutta, alueellista hyvinvointia tai luovantalouden toimijoiden asemaa. Kytkös alueen markkinointiin ja esille tuomiseenlöytää ajatukselliset yhteydet myös maakuntien liittojen suuntaan. Siksi projektillaon mahdollisuus toimia hyvänä yhdistäjänä eri aluetoimijoiden ja toimijasektoreidenvälillä. Projektin laajuuden vuoksi sen toteuttaminen vaatii huomattavaarahoitusta esimerkiksi näyttelysuunnittelijan ja näyttelyarkkitehdin työpanoksille.

635.2 Projektiyhteistyö 2: Lastenkulttuurin keskusten jaorkesterien yhteistyöKeskustelutilaisuus 26.8.2011 Levón-instituutissa.Merja Tyynelä (Vaasan kaupunginorkesteri)Jukka Mäkelä (Vaasan kaupunginorkesteri)Tarja Hautamäki (Pohjanmaan liitto/Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK)Seija Punnonen (Pohjanmaan liitto/Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK)Ilkka Salomäenpää (Levón-instituutti)Toinen keskustelutilaisuus käsitteli projektiyhteistyötä lastenkulttuurin aluekeskuksenja alueorkesterin välillä. BARKin ja orkestereiden välinen keskustelutilaisuusvalikoitui siis yhdeksi kolmesta järjestetystä keskustelutilaisuudesta. Tähänvaikuttivat jo toimiva aluekeskuksen ja alueellisen toimijan yhteistyö (BARK jaVaasan kaupunginorkesteri koululaiskonserttien osalta), olemassa oleva kiinnostus(kiinnostusta esitettiin haastatteluissa niin koululaiskonsertteihin kuin BARKintoimintaan) ja myös orkesterin välinen yhteistyö (Vaasan ja Seinäjoen orkesterit).Taustalla oli toive koululaiskonserttien laajentamisesta Pohjanmaan maakunnastaEtelä-Pohjanmaan puolelle. Vaasan kaupunginorkesteri on toteuttanutPohjanmaan liiton ja KulturÖsterbottenin tuella koululaiskonserttiprojekteja vuodesta2005 ja sittemmin BARKin tuella. Ilmaiskonserttien kokonaiskuulijamääräon ollut lähes 30 000 oppilasta. Haastattelussa tuli esiin kiinnostusta laajentaatoimintaa, sillä Vaasan kaupunginorkesteri oli saanut esiintymiskyselyjä myösEtelä-Pohjanmaan puolelta. Etelä-Pohjanmaalla toimiva Seinäjoen kaupunginorkesterisuhtautui koululaiskonsertteihin positiivisesti, sillä lapsille ja nuorillehalutaan suunnata ohjelmistoa.Vaasan ja Seinäjoen orkestereille yhteistyö on erittäin tuttua yhteiskonserttienkautta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö on kannustanut orkesterien välistäyhteistyötä. Kun orkestereiden toiminta yleensä noudattaa maakuntien rajoja,voidaan yhteiskonserteissa toteuttaa esityksiä, joihin resurssit yksinään eivätriittäisi. Vaikka koululaiskonsertit ovat olleet Vaasan kaupunginorkesterin yksintekemiä, voisi yhteistyö tuoda niihin myös uutta – tämä oli järjestetyn keskustelunensimmäinen tavoite. Seinäjoen orkesterin edustaja oli estynyt saapumaantapaamiseen, joten keskustelua orkesterien mahdollisuuksista ei voitu käydämuuten kuin Vaasan kaupunginorkesterin näkökulmasta. Yhteistyötä on tehtypaljon, mutta yhteistyön osalta voidaan miettiä uudenlaisiakin mahdollisuuksia.Toinen tavoite keskustelutilaisuuden järjestämisessä oli lastenkulttuurinpalveluiden mahdollinen laajentaminen koko Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueelle. Keskeinen huoli on, että alueen kahdesta mallikkaasti toimivasta

64aluekeskuksesta huolimatta toiminta ei kata koko taidetoimikunnan toimialuetta.Alueella on paljon lapsia, jotka eivät kuulu lastenkulttuurikeskusten (BARK jaLouhimo) toiminta-alueisiin. Toisin sanoen kulttuuripalveluiden saatavuudentasa-arvon kannalta on hankalaa, että alueella toimii yhteistyössä kaksi lastenkulttuurikeskusta,mutta silti paljon lapsia ja nuoria jää toiminnan ulkopuolelle.Onkin kiinnostavaa, jos saavutettavuutta voidaan kasvattaa. Kummatkin toimijattoimivat perustelluissa rajoissaan, mutta ehkä yhteistyön ja erillisrahoituksen avullatoimintaa olisi projektikohtaisesti myös mahdollisuus laajentaa. Mikäli toimintayhteistyön välityksellä laajentuisi, vaatii se myös lisää resursseja, sillä toiminta eisaa laajentuessaan heiketä laadullisesti. Louhimon ja BARKin yhteistyökuvio ontoisaalta selkeä. Niiden erilaiset toimenkuvat täydentävät toisiaan. Yhteistyötävoidaan kuitenkin varmasti vielä myös tiivistää. Louhimon edustajaa informoitiinkeskustelutilaisuudesta. Ilmeni, että Louhimo on kiinnostunut tulemaan mukaanmahdolliseen yhteistyöhön, mikäli asiassa on kosketuspintaa sen toimintaan.Keskustelutilaisuudessa syntyi jonkin verran ideoita. Tilaisuudessa käsiteltiinmyös rahoitusta. Taiteen keskustoimikunta on siirtänyt lastenkulttuurinerityisavustukset yhteisöille ja kohdeapurahat yksityisille hakijoille päätettäviksialueellisiin taidetoimikuntiin. Tämä pitäisi olla hyvä askel eteenpäin valtakunnallisentuen jakautumisessa tasapuolisesti alueille. Tapaamisessa käsiteltiin myösrahoituksen mahdollista hakemista käynnissä olevasta hausta Lastenkulttuurinerityisavustukset yhteisöille. Jatkossa BARKin ja Louhimon edustajat tavannevatasian tiimoilta keskinäisessä neuvottelussa. Samoin tekevät Vaasan ja Seinäjoenkaupunginorkesterien edustajat. Tämän jälkeen on mahdollisesti uuden yhteiskeskustelunpaikka riippuen siitä, kuinka jatkokeskustelut ovat onnistuneet.5.3 Projektiyhteistyö 3: Tanssin aluekeskuksen jateattereiden yhteistyöKeskustelutilaisuus 29.8.2011 Levón-instituutissa.Marit Berndtson (Wasa Teater)Vesa Tapio Valo (Seinäjoen kaupunginteatteri)Ari-Pekka Lahti (Kokkolan kaupunginteatteri)Mia Wiik (Pohjanmaan tanssin aluekeskus)Mari Omars (Pohjanmaan tanssin aluekeskus)Ilkka Salomäenpää (Lévon-instituutti)Kolmas ja viimeinen keskustelutilaisuus järjestettiin tanssin aluekeskuksen jateattereiden yhteistyön osalta. Teatterit tuntevat valmiiksi toisensa ja yhteistyökokemustaon jo kertynyt joko tanssin aluekeskuksen tai sen taustaorganisaation

Watt ry:n kanssa. Selvityksen valossa tanssin aluekeskuksen ja teattereiden keskusteluoli käydyistä rikkain, sillä näkökulma oli selkeästi painottunut yhteistyönpohdintaan ja ajatusten vaihto oli avointa sekä hedelmällistä. Keskustelussa ei jäätyliikoja tietyn valmiin projektimahdollisuuden miettimiseen, vaan keskusteltiin mitäjatkuvaluonteinen yhteistyö olisi, miten se kannattaisi järjestää ja miten lähdettäisiinliikkeelle. Keskustelu kulki jäsennettynä ja avarsi selvityksen näkökulmaaja suuntia, minne päin pitäisi mennä – ja myös mihin suuntaan ei pitäisi mennä.Yhteinen jatkuvaluonteinen projektiyhteistyö nähtiin mahdollisena. Seinäjoenkaupunginteatterin edustaja painotti yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa.Teatterit eivät ota ohjelmistoonsa mitään automaattisesti. Yhteistyön kannaltaalusta asti yhdessä toimiminen vie toimintaa eteenpäin eri asteella, kuin vaikkapavuokrasuhde, jossa teatteri vuokraa salinsa tanssin aluekeskuksen näytökseen.Yleisesti keskustelussa tuli esiin teattereiden positiivinen suhde tanssiteatteriin.Wasa Teaterin kokemusten mukaan tanssin aluekeskuksen projektit soveltuvatteattereille yhteistyöhön erittäin hyvin. Kokkolan kaupunginteatteri suhtautuiyhteistyöhön myönteisesti, kuitenkin unohtamatta teatterin alueen muita tanssinammattilaisia. Tanssin aluekeskuksen kontaktit ammatilliseen tanssin kenttäänovat hyvin laajat ja näiden toimijoiden huomioon ottaminen on luontevaa. Pääasiaon välttää päällekkäisyydet ja kilpailuasetelmat. Tavoite on, että yhteistyölläsaadaan aikaan enemmän. Kaikki osapuolet kannattivat tanssin edistämistätukemalla alueen vahvuuksia. Tavoitteena olisi ennen muuta ammattitanssijoidentyömahdollisuuksien edistäminen alueella. Tämä palvelisi myös teattereitanäiden tuotannoissa.Seinäjoen kaupunginteatterin edustaja esitti suunnitelmallista yhteistyötä jayhteisten pelisääntöjen luomista. Yhteistoimintamallin ollessa projektiyhteistyöasioista olisi pyrittävä sopimaan aiesopimuksella, jotta pysyvä yhteistyöasetelmaolisi toimiva, kaikkia palveleva ja yhteisesti ymmärretty. Aiesopimus mahdollistaisipysyvien käytäntöjen luomisen. Käytännön tasolla yhteistyö vaatii suunnittelua janeuvottelua: Tanssin aluekeskuksen tehtävänä olisi toimia projektimahdollisuuksienkartoittajana ja esittelijänä. Tiedot esityksen kohdeyleisöstä, kokoluokasta,tekniikasta ja muista yksityiskohdista tulisivat olla kattavat. Seinäjoen kaupunginteatterinesittelemä ajatus siitä, miten kehitystyötä jatkettaisiin, sai positiivisenvastaanoton. Kokkolan kaupunginteatteri painotti, että jatkokokouksissatähdätään päätöksiin ja toimintaan. Valitettavasti Vaasan kaupunginteatterinedustaja oli estynyt saapumaan tapaamiseen, joten heidän osaltaan mielipidettäei kuultu tämän keskustelutilaisuuden yhteydessä.Keskustelu vei yhteistyötä eteenpäin hyvässä tavoitteiden ja edellytystensuhteessa. Vastuu yhteistyön jatkamisesta keskustelusta eteenpäin on Pohjanmaantanssin aluekeskuksella. Tanssin aluekeskuksen ja alueen teattereiden esisopimusvoi omalta osaltaan toimia alueellisen yhteistyön mallina myös muille. Pohjanmaantaidetoimikunnan toimialue tarvitsee malleja siitä, kuinka alueen toimintakenttävoisi edetä kohti tiivistä ja kaikkia tasapuolisesti palvelevaa yhteistyötä.65

666. NÄKÖKULMIA POHJALAISELTA TAITEEN JAKULTTUURIN RIKKAALTA KENTÄLTÄSelvityksen kuudennessa luvussa käsitellään haastatteluissa esiintyneitä teemoja.Alueelliseen yhteistyöhön keskittyvässä selvityksessä keskustelut sivusivat myösajankohtaisia teemoja, joissa huomioidaan selvityksessä keskeisten tahojen lisäksipohjalaista taiteen ja kulttuurin kenttää laajemmin. Monet aiheet ovat teemaltaanpainavia. Tässä selvityksessä niihin kuitenkin keskitytään yhteistyön näkökulmastaja pyritään näkemään näiden teemojen rooli alueellisen yhteistyön tavoitteidenkohdentajana sekä elävän taide- ja kulttuurielämän mahdollistajana. Esimerkiksirikasta kulttuuria ei ole olemassa ilman omaa vahvaa identiteettiä. Kun kulttuurinsaavutettavuudessa ja hyvinvointia lisäävissä toimissa onnistutaan, niiden piiriinkuuluvien elämänlaadun voidaan odottaa kehittyvän. Sitä kautta myös alueellinenvetovoima kasvaa.Tässä luvussa käsitellään kolmannen sektorin, luovan talouden ja koulutussektorintoimijoiden näkökulmia. Tämä toivottavasti avartaa selvityksentarjoamaa maisemaa Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueesta; laaja lukuavartaa kolmen maakunnan taiteen ja kulttuurin kenttää.6.1 Alueen identiteetti ja sen merkitysAlueellinen identiteetti on erottamaton ja tunnistettava osa taiteen ja kulttuurinkentän toimijoita. Haastatteluiden perusteella voidaan tehdä selkeä johtopäätös,että paikallisen, maakunnallisen tai laajemman pohjalaisen alueellisen identiteetintukeminen ja kasvattaminen kuuluvat lähes poikkeuksetta keskeisiin taiteentekemisen ja kulttuuritoiminnan vaikuttimiin. Pienimmän maakunnan eliKeski-Pohjanmaan osalta taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitys identiteettiävoimistavana tekijänä nousi hyvin esiin. Ruotsinkielisillä toimijoilla identiteettisidottiin kieleen, mutta yleisesti alueellinen, maakunnallinen tai paikallinenhistoria, elinympäristö, luonto ja elinkeinot ovat elementtejä, joille identiteettivaikuttaisi rakentuneen.Menneestä kumpuavan voidaan katsoa muokkaavan identiteettiä tai jalostavansitä uudelleen ilman, että perinteiset arvot unohtuisivat. Etelä-Pohjanmaanhistoriassa lakeuksien ihmisten halu menestyä on jalostunut yrittäjyyden arvostukseen.Keski-Pohjanmaan identiteetti liittyy tunnettuihin perinteisiin, kutenpelimannikulttuuriin ja vahvaan musiikilliseen osaamiseen, mutta identiteetinrakentuminen myös esimerkiksi torpparimenneisyydestä erona suurempiinpohjalaismaakuntiin tuli esiin. Pienessä maakunnassa on voimakas yhteishenki.Haastattelujen perusteella Vaasan identiteettiin kuuluu kansainvälisyys. Tämän

voidaan katsoa perustuvan kaupungin vahvaan ruotsinkielisyyteen ja pohjoismaiseenyhteistyöhön. Kansainvälisyyden mittareina ovat liiketoiminta, koulutus jakulttuuri. Kansainvälisyys identiteettinä on vahvassa yhteydessä avoimuuteenja suvaitsevaisuuteen, mikä näkyy maakunnan suhtautumisessa esimerkiksimaahanmuuttajiin. Kielimuurit nähtiin taiteen ja kulttuurin toimijoiden piirissäyllättävänkin yleisesti turhana politikointina ja muita tarkoitusperiä kuin kehittyväätaide- ja kulttuurikenttää palvelevina raja-aitoina.Pohjalaista identiteettiä ei tarvinnut haastatteluissa etsiä, kun haastateltuihinkuuluivat alueelliset toimijat maakuntamuseoista alkaen. Museoiden haastatteluissaidentiteetistä keskusteltiin oikeastaan vähiten, sillä museoiden tehtävässä senmerkitys on välitön. Muissa keskusteluissa identiteetistä puhuttiin vaihtelevastiriippuen myös siitä, mitä haastattelija halusi painottaa. Identiteetin merkitys toiminnalletuli vahvana esiin kirjastoissa. Kirjastot ovat kaupungin käytetyimpänäkulttuuripalveluna velvollisia toimimaan alueellisen identiteetin nostajana jalähikirjastot ovat tunnustetusti tärkeitä maaseudulle. Myös teatteriväki korostivoimakkaasti identiteetin merkitystä. Teatterin yhdeksi tehtäväksi nähtiin identiteetinrakentaminen. Tämä on yhteydessä näkemyksien avartamiseen. Teatterinmerkitys nähtiin esimerkiksi siinä, että teatteri aktiivisesti viestii alueen olemassaolosta.Teatterinäyttämö peilaa, paljastaa, viihdyttää ja kohtaa. Se ei vastaakysymykseen keitä me olemme, mutta se kysyy sitä yhdessä yleisönsä kanssa.Taiteen ja kulttuurin aluekeskusten suhde identiteettiin näkyy siinä, että nehaluavat korostaa alueen omaleimaisuutta ja painottaa alueelle tyypillisiä piirteitä.Selkeintä tämä on Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen aluekeskuksistaBARKin toiminnassa, sillä sen keskeiseen toimintaan kuuluu kulttuuriperintökasvatus.Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry:n nimessä on monien kuvien kohdemukana. Kaksikielisyys on aluekeskuksille keskeistä, Pohjanmaan tanssin aluekeskuson ainoa kaksikielinen aluekeskus tanssitaiteen alueverkostossa ja ElokuvakeskusBotnia ainoa kaksikieliseksi rekisteröity aluekeskus elokuvakeskusten joukossa.Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat valokuvakeskus ja Seinäjoenseudun lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo toimivat suomenkielellä.Louhimon yhteys Seinäjoen seudulla painotettuun rytmimusiikkiin voidaankatsoa kuuluvan osaksi alueen identiteettiä. Elokuvakeskus Botnia on alueellistenelokuvakeskustehtävien lisäksi erikoistunut luontoelokuvaan. Luonto on tärkeäosa alueen identiteettiä – onhan Merenkurkun saaristo Suomen ainoa Unesconluonnonperintökohde. Siinä, missä elokuvakeskuksen toiminnassa näkyy yhteydetpohjoismaihin, Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnasta löytyy tavoitteitalaajempaan kansainvälisyyteen.Identiteettiä käsittelevässä keskustelussa tuli esiin kulttuuriviennin merkitysvaltakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla läpi taiteen ja kulttuurin kentän.Halun edustaa aluetta, menestyä laajemmin ja näyttää, mihin pystyy voidaankatsoa liittyvän myös identiteetin tukemiseen. Sellaista, mikä ei ole luontaisesti67

68alueesta kumpuavaa, ei taiteen ja kulttuurin kentällä tavoitella. Identiteettikysymystäkäsiteltiin haastatteluissa myös paikallisuudesta lähtien. Esimerkiksi valtionosuuden piiriin kuuluva Stundarsin ulkoilmamuseo ja kulttuurikeskus rakentuupaikallisesta perinnöstä, sillä Sulvan kylä Mustasaaressa on rakentanut paikantalkootyöllä. Vaikka tämä on johtanut ammatilliseen museo- ja myös liiketaloudelliseentoimintaan, pysyy perusta samana. Paikallisuuden korostuminen voiolla myös rajoite – kaikki yhteistyö ei ole mahdollista.6.2 Taiteen ja kulttuurin yhteys hyvinvointiinTaide- ja kulttuuritoiminnan katsotaan vaikuttavan yleiseen hyvinvointiin. Toiminnanpalveluiden saavutettavuuden parantaminen edistää yhteiskunnallistahyvinvointia; tarjonta on saavutettavaa silloin, kun erilaiset yleisöt voivat käyttääsitä tai osallistua siihen helposti ja esteettömästi. Asiaan on panostettu opetusjakulttuuriministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman2010–2014 avulla sekä maakuntien liittojen ja keskuskaupunkien strategioissa.Kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin otetaan huomioon myös esimerkiksi Pohjanmaantaidetoimikunnan toiminnassa Taide, nuoret ja kaveruus -hankkeessa jaTaideVIP15-etukortissa, joka jaetaan alueen kahdeksasluokkalaisille. Kortillasaa ilmaisen sisäänpääsyn museoon tai alennuksen teatterilipusta. TaideVIP15-yhteistyössä toimivat kaikki maakuntien valtionosuutta saavat laitokset, joillaon usein muutenkin alennuksia erilaisille ryhmille. Esimerkiksi museoihin pääsyon ilmaista tai muita edullisempaa lapsilla, eläkeläisillä, opiskelijoilla, varusmiehilläja työttömillä. Lisäksi voi olla myös erityisiä kaikille ilmaisia päiviä. Useathaastateltavat mainitsivat kulttuurisetelit myönteisenä kulttuuripalveluidensaavutettavuutta edistävänä asiana.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaohjelman tavoitteena on hyvinvoinninja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuudenlisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Alueellisten taidetoimikuntienkautta alueille jaettujen avustusten, tavoitteena oli toteuttaa tätä ohjelmaa.Pohjanmaan taidetoimikunta jakoi avustuksia lähes 77 000 euroa. Hankkeetpäättyivät toukokuussa 2011, ja Pohjanmaan taidetoimikunta on julkaissuthyvinvointipalveluhankkeista selvityksen. Osa haastateltavista oli osallisinaedellä mainituissa hankkeissa ja siten taidetoimikunnan selvityksessä tuli esiinosin samoja asioita kuin tässä selvityksessä. Esimerkiksi K.H. Renlundin museo –Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon Taidetta ikääntyneille -hankkeen virtuaalisennäyttelyopastuksen tavoitteena oli edistää alueen ikääntyneiden osallistumistataide- ja kulttuuripainotteisiin palveluihin sekä parantaa palveluiden saavutettavuutta.Seinäjoen kaupungin hanke taas toteutettiin yhteistyössä kaupunginmaahanmuuttajakeskuksen kanssa tavoitteena ennakkoluulojen vähentäminen

ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen sekä kaupungin kehittäminen suvaitsevaisemmaksi.Hankkeessa oli yhteistyökumppanina Louhimo, jonka henkilökuntaoli mukana opettamassa bändikoulu-työpajoissa. (Häggström 2011: 23, 37–38.)Lapset ja nuoret ovat ikäihmisten ohella yleinen kohderyhmä myös muillakuin lastenkulttuuriin keskittyneillä tahoilla. Taiteen ja kulttuurin aluekeskuksetpyrkivät ottamaan huomioon erilaiset yleisöt, esimerkiksi Pohjanmaan tanssinaluekeskus järjestää näytöksiä eri ikäryhmille, ja lapsille suunnattua toimintaa ontehty yhteistyössä muun muassa Wasa Teaterin kanssa. Aluekeskusten mahdollisuustoiminnan ulottamiseen jokaiseen maakuntaan on niiden vahvuus. Pohjanmaantanssin aluekeskus on järjestänyt Vaasassa, Kokkolassa sekä Seinäjoella Open Stage-tilaisuuksia, joita tarjotaan myös jatkossa. Tilaisuuksissa nuoret tanssin harrastajatesittävät omia koreografioitaan ja saavat ammattikoreografeilta ohjaustakoreografian teossa. Kaikki teatterit kiinnittävät huomiota nuoriin ja järjestävätnäytöksiä koululaisille ja nuorille. Seinäjoen kaupunginteatterin tavoitteena ontuoda nuoria teatteriin myös tekemään; Verstas-teatteriksi nimetty nuorten teatterion muuttuva näyttämö teatterin kellarissa. Varsinaiset koululaisnäytöksetteattereissa ovat vähentyneet, sillä nykyisin koulut eivät saa kerätä tarkoitukseenrahaa, jos kaikki vanhemmat eivät halua sitä maksaa.Hyvinvoinnin ja taiteen saavutettavuuteen liittyen Louhimo on kiinnostunutmaahanmuuttajien osallistumisen edistämisestä. Myös BARK on järjestänyt maahanmuuttajilletapahtuman Oravaisten vastaanottokeskuksessa. Maahanmuuttajienkanssa toimimiseen on kiinnostusta, mutta toiminnan sisältöä on harkittava.Pohjanmaan tanssin aluekeskus toi esiin, että toiminta maahanmuuttajien kanssavaatii tietoa siitä, miten tanssiin suhtaudutaan eri kulttuureissa. Kirjastot ovatsisällöltään kansainvälisiä ja siten helpompia maahanmuuttajien lähestyä kuinmonet muut kulttuuripalvelut. Esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjastossa on 54 erikielellä painettua materiaalia. Kirjasto kertoi ottavansa aktiivisesti toiminnassaanmonin tavoin huomioon maahanmuuttajat ja monikulttuurisuuden.Myös erityisryhmät olivat selvityksen haastatteluissa tahoja, joille suunnattuapalvelua kehitetään. Seinäjoen kaupunginorkesterin haastattelussa tuli esille moniatapoja palvella ryhmiä. Salissa on paikkoja liikuntarajoitteisille ja heidän avustajansapääsevät ilmaiseksi konserttiin. Pohjanmaan tanssin aluekeskus järjestääesityksiä myös sairaaloissa. Louhimo tekee bändiohjaustyötä kuulovammaistenlasten parissa. Vuonna 2010 järjestettiin kuulovammaisten bändileiri Rytmikorjaamolla.Hyvien kokemuksien saattelemana toiminta on jatkunut. Leiriläisetkootaan yhteistyökumppanin Kuuloliiton kontaktien avulla. Syksyllä 2011 Louhimovieraili Kuuloliiton Satakieliseminaarissa Kokkolassa vetämässä työpajoja,sekä esittelemässä Louhimon bändiohjausmenetelmää jalostettuna erityisryhmientarpeisiin. Yhteistyössä Louhimon toiminta laajenee yli alueensa rajojen.Projektien lisäksi erilaisilla yleisöpalvelutyöntekijöillä pyritään edesauttamaanpalveluiden saatavuutta. Kirjastot ovat lasten ja nuorten osalta hyvin69

70aktiivisia toimien tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatus- ja koulutoimen kanssa.Esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjastolla on sekä suomen- että ruotsinkielinenpedagoginen informaatikko, joka työskentelee lasten ja nuorten parissa. Kirjastojentoimipisteissä järjestetään paljon lasten ja nuorten ryhmäkäyntejä. Esimerkiksipäiväkoti- ja kouluryhmille opetetaan kirjaston käyttöä. Myös museot ja teatteritpanostavat yleisötyöhön museopedagogien tai teatterikuraattorien työllä.Yleisötyön kohderyhmänä eivät ole vain lapset, vaan myös aikuiset. Vaasankaupunginteatterissa järjestetään kulissien takaisia kierroksia sekä koululaisilleettä aikuisryhmille. Esimerkiksi Ruukinkuja-näytelmästä on opettajille jaettutausta-aineistoa sekä järjestetty aikuisille tarinatyöpajoja. Kokkolan kaupunginteatterillaon osa-aikainen teatterikuraattori. Näytelmien ohessa tai niihin liittyenjärjestetään myös seminaareja. Hoitoalan arkea käsittelevään näytelmään liittyenteatterissa järjestettiin Arvokas Elämä -seminaari. Nettikiusaamisesta on järjestettyseminaari Villa Elbassa. Seinäjoen kaupunginteatterin nuortennäytelmänyhteydessä on vieraillut keskustelemassa poliisi.Kokkolan kaupunginteatterin mukaan alueellisessa yleisen hyvinvoinninkehittämistyössä on otettava huomioon ikääntyvien kasvu – on sivistysvaltionetu palvella tätä ryhmää. Toisaalta Wasa Teaterissa eläkeläisten ei ole koettukaipaavan erityiskohtelua, kuten vaikkapa omia päivänäytöksiään. Vaasan kaupunginteatterinmukaan teatterit tavoittelevat kaikille sopivaa teatteria sisällönehdoilla. Wasa Teater on julkaissut yleisötyöstä kirja Publiken i huvudrollen, jokakäsittelee suomenruotsalaisten teattereiden vuosien 2008–2009 yleisötyöprojektia.Kirjan on toimittanut teatterin yleisötyöntekijä. Teatteri aloittaa syksyllä 2011myös yleisökasvatuksen yhteistyön Kuntsin modernin taiteen museon kanssa.Wasa Teaterin yleisötyöntekijä on valmistanut näytelmään liittyvän opetuspaketinkouluille ja päiväkodeille. Museoissa on varsin yleistä, että opastuksia räätälöidääneri ikäluokille. Esimerkiksi kouluissa järjestettävien työpajojen avulla kulttuuriaja taidetta tehdään helpommin saavutettavaksi. Ajatuksen mukaan lapset oppivatoman tekemisen kautta. Kuntsin modernin taiteen museossa järjestetään lapsille,nuorille ja vauvaperheille ohjelmaa, kuten asfalttipiirustusta, lasten taidesalapoliisikierroksia,lasten ja nuorten taidekerhoja tai vauvojen värikylpytoimintaa,joka toteutetaan yhteistyössä BARKin kanssa.Seinäjoen kaupunginteatteri tekee musiikkikasvatusprojektissa yhteistyötäSeinäjoen kaupunginorkesterin kanssa. Kaupunginorkesteri tekee konserttivierailujapäiväkodeista vanhainkoteihin tai keskussairaalaan. Koululaisille on suunnattukenraaliharjoituksia yleisökasvatustyön näkökulmasta. Haastatteluhetkelläorkesterilla oli yleisökasvatussuunnitelma tekeillä. Kuten selvityksessä on jokäsiteltykin, Vaasan kaupunginorkesteri on tehnyt BARKin kanssa yhteistyötälapsille ilmaisissa koululaiskonserteissa. Myös Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterivierailee tarhoissa ja kouluissa, sekä järjestää lapsille konsertteja esimerkiksilasten kuvataidekoulun kanssa.

71Kirjastot tulevat kirjastoautoillaan ja verkkopalveluillaan muita lähemmäskansalaisia. Suomalaisissa tietoyhteiskuntastrategioissa ja kirjastopoliittisissaohjelmissa 14 on erityisesti painotettu sitä, miten kirjasto voi ehkäistä kansalaistentietoteknistä syrjäytymistä ja siitä johtuvaa yhteiskunnan kahtia jakautumista.Uusia haasteita kirjastoilla on myös mediakäytön edistämisessä. Kirjastojen osaltahaastatteluissa huomiota kohdennettiin verkkopalveluihin ja niiden parantamiseen.Esimerkiksi Kokkolassa suurin osa asiakkaista tulee edelleen lainaamaankirjoja, mutta kirjastoihin tullaan kasvavassa määrin myös viihtymään. Kirjastojenkehityskulku kulttuurikeskuksiksi on nopeata. Kirjastojen valtti on ennen kaikkealain takaama ilmaisuus, kaikki voivat saada lainauskortin.Etenkin viime vuosikymmenenä kiinnitettiin huomiota esteettömään vierailuunlaitoksissa, mutta nyt esteetön kulku ei juuri haastatteluissa esiintynyt.Tästä voidaan päätellä, että monella toimijalla tilat sopivat liikuntarajoitteisille.Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan museo kertoi osan museorakennuksista olevansellaisia, ettei liikuntarajoitteisten vierailua voida toteuttaa. Toisaalta tilojentoimiminen on myös monen muun asian summa. Arviointia voidaan kiinnittääyksityiskohtiin aukioloajoista lähtien.Haastatteluissa tuli esiin hyvinvoinnin yhteys alueelliseen vetovoimaan.Alueelliset toimijat haluavat toimintansa onnistuvan tässä suhteessa. Taide- jakulttuuripalveluiden laaja kirjo ja saavutettavuus auttavat kansalaisia pysymäänalueella ja houkuttelevat myös uusia asukkaita – aivan niin kuin muutkin palvelut.Toiminnan laaja saavutettavuus on yleinen laatukriteeri alueen taiteen jakulttuurin toimijoille. Toiminta varmistetaan parhaiten kasvattamalla opetus- jakulttuuriministeriön rahoitusta niin aluekeskuksille kuin myös muille alueellisilletoimijoille. Samalla toiminnan arviointia tulee kehittää. Pitkäkestoinen toiminta eikuitenkaan välttämättä lähde liikkeelle erillisillä hankerahoituksilla. EsimerkiksiPohjanmaan taidetoimikunnan selvityksen mukaan edellytykset pitkäjaksoiseenjatkuvaan toimintaan ovat haasteelliset hankkeiden lyhyestä toteuttamisajastaja resurssien vähäisyydestä johtuen. Vaarana nähtiin, että hankkeiden päätyttyäniissä kehitetyt asiat kuihtuvat. (Häggström 2011: 50.)Kolmannen sektorin toimijoiden osalta taiteen ja kulttuurin saavutettavuusotetaan myös huomioon. Esimerkiksi avain kokkolalaisen Visu Gallerian oviin onkuvataideopettajien käytössä. Gallerian toiminnassa on tärkeää lasten ja nuortenlisäksi myös monikulttuurisuus ja työpajaprojekteja on järjestetty maahanmuuttajille. Kokkolassa Visu ry:n maahanmuuttajille suunnattu toiminta vaikuttaisiolevan organisoidumpaa kuin esimerkiksi Kokkolan kaupunginkirjaston. Tässä14Opetusministeriön Kirjastopolitiikka 2015 -strategian mukaisesti kirjastot tukevat kansalaisten sivistystä,kansallista identiteettiä, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Kirjastot edistävät kansalaistenosallisuutta, lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteisön identiteettiä. Myös maahanmuuttajien kotouttaminennopeutuu, kun kirjastot tarjoavat kosketuspinnan asuinpaikan yhteisöihin, tietoon ja kulttuuriin. Kirjastotvarmistavat saavutettavuuden tulevissa muutoksissa parantaen kansalaisten tasavertaisuuttaverkkopalveluiden käytössä. (Kekki, Sulin & Wigell-Ryynänen 2009:30.)

72suhteessa kolmannen sektorin toimijat voisivat kenties olla mukana kehittämässämyös alueellisten toimijoiden tarjoamaa sisältöä.6.3 Kolmas sektori ja luova talousTästä luvusta alkaa osuus, jossa selvityksessä keskeisten taiteen ja kulttuurinaluekeskusten ja valtionosuuden piiriin kuuluvien alueellisten toimijoiden rinnalletarkastelussa kohoaa Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen muu taide- jakulttuurikenttä. Sen osalta kolmannen sektorin toimijat ovat keskeisesti edustettuina.Kentän 15 näkemykset tuovat oman tärkeän osansa alueellisen yhteistyönedistämiseen. Taiteen ja kulttuurin toimijakentän taloudellisen menestymisenedellytyksien tai ongelmien käsittelyssä sivutaan osin luovan talouden 16 näkökohtia,mutta rajatusti yhteistyön teemassa pitäytyen. Ottamalla luovan taloudennäkökulman huomioon selvitys kytkeytyy osin opetus- ja kulttuuriministeriönLuovan talouden ja kulttuurin alueelliset kehittämistoimenpiteet 2010–2020 -raporttiintaiteen ja kulttuurin alueellisen yhteistyön kehittämisestä ja pyrkii edistämäänaluekehittäjien, luovien alojen ja kulttuurin ammattilaisten välisen alueellisenyhteistyön ja yhteisen strategiatyön vahvistamista. (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö2010: 49–50) Selvitys ottaa huomioon taiteen- ja kulttuurin toimijoidenverkostoitumis- ja kehittämismahdollisuudet luovan talouden toimintaedellytystenvahvistamisessa. Toimijaverkosto on kolmen maakunnan ja kahden kielenalueella pirstoutunut, mutta yhteistyötä kehittämällä tämä pirstoutuminen voiolla mahdollista kehittää vahvuudeksi.Kulttuuriala voidaan nähdä kolmen eri sektorin toimijoiden kenttänä. Sektoritovat yksityinen eli markkina- ja yrityssektori, julkinen sektori ja kolmas elivapaaehtoistoiminnan sektori. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan voittoa tavoit-15Esimerkiksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmä on havainnut, ettei järjestötoimintanäy kulttuurin aluetaloudellista roolia kuvaavissa tilastoissa, joten ne eivät kerro koko totuuttakulttuuritoiminnasta. Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla on tilastojen mukaan vähän kulttuuritoimialantyöntekijöitä, mutta silti näitä maakuntia voidaan pitää vahvoina kulttuurimaakuntina.(Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmä 2010: 19.)16Virallisen luovan talouden käsitteen ytimessä ovat luovat alat. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuvannutluovan talouden strategisessa hankkeessaan luovia toimialoja, jotka sen mukaan ovat muun muassaarkkitehtuuri, digitaaliset pelit, muotoilu ja käsityö, musiikki sekä elokuva. Kuitenkin listalta on taiteenaloista ongelmallisesti poissa esimerkiksi tanssi, valokuvaus ja kuvataide. Luovien alojen määrittelyssäon vaikeaa niiden rajaavuus, erottelu. Kaikkien alojen tulisi olla luovia. Luovan alan tuotteet katsotaanimmateriaalisina eli aineettomina, jolloin tekijänoikeuskysymykset korostuvat. (ks. esim. Cronberg2010: 11.) Luovaa taloutta voidaan tarkastella laajempana yritystoiminnan näkökulmaa painottavanakokonaisuutena, jolloin luovan talouden kehittämistoimintaa ohjaavat eri strategiat, kuten kauppa jateollisuusministeriön julkaisema Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015. Alueet ovat laatineettai laatimassa luovan talouden strategisia linjauksia niin kunta-, seutukunta-, maakunta-, kuinsuuraluetasollakin. Alan kehittämistä linjataan maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa sekä niidentoteuttamissuunnitelmissa ja elinkeinostrategioissa. Strategiat on laadittu alueiden lähtökohdista janiillä on yhteyksiä kansalliseen kehittämiseen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010: 14–16.)

73telematonta julkisen, yksityisen ja perheiden väliin jäävää kenttää. Kulttuurialankolmas sektori käsittää laajan joukon erilaisia yhdistys- tai säätiöpohjaisia toimijoitaharrastusyhteisöistä erittäin ammattimaista toimintaa harjoittaviin suuriinorganisaatioihin. (Diges ry/Kosonen & Pekkarinen 2010: 6.) Rajanvetäminen eiole aina yksinkertaista. Yksittäinen toimija saattaa esimerkiksi olla kolmannensektorin piiriin kuuluva yhdistys, joka omistaa yrityksen – kuten esimerkiksiKäsityöntalo Loftetin osalta on päädytty toimimaan.Taiteen ja kulttuurin toimijoiden liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaanastumisen yhtenä haasteena on yhdistää kolmannen sektorin vapaaehtoistyötaloudellisen voiton tavoitteeseen. Kulttuurialan voittoa tavoittelevat yritysmuotoisettoimijat sijoittuvat yksityiselle sektorille, jota kuvaa ammattimaisuus jayrittäjyys, voittoa tavoittelemattomat toimijat sijoittuvat osin julkiselle ja osinkolmannelle sektorille. 17 Selkeästi kolmannen sektorin eli kansalaistoiminnantoimijoita ovat itsenäiset yhdistykset ja säätiöt, joiden tavoitteet ovat eettisiäja yhteiskunnallisia, toiminta on demokraattista ja se pohjautuu jäsenyyteen javapaaehtoisuuteen. (Diges ry/Kosonen & Pekkarinen 2010: 8.) Kolmas sektori onmonisyinen ja -jakoinen. Jokaisella taiteenalalla on omanlainen valtakunnallinenrakennelmansa, josta on erotettavissa kolme tasoa: ammattilaiset, harrastajat jalapset. Nämäkin osin limittyvät järjestökohtaisesti päällekkäin. Ammattilaistenja ammattilaisten työllistäjinä toimivilla yhdistyksillä on keskeinen ongelmatuotantoon keskittynyt rahoitus. Toiminnan kehittämiseen ei ole minkäänlaistarahoitusta. Pitkällä aikavälillä rahoituksesta ei ole varmuutta. Yhteistyö julkisenja yksityisen sektorin kanssa vaatii myös kehittämistä. (Emt. 33, 35.) Opetus- jakulttuuriministeriön kirjaamat kolmannen sektorin ammattilaisten ongelmattulivat esiin myös pohjalaisissa taiteen ammattilaisten haastatteluissa. Hankkeitayhdistykset toteuttavat projektityöntekijän tai vapaaehtoistyön voimin. Pitkäjänteisentoiminnan suunnittelu on hankalaa, eikä juuri millään ole yhtäkäänpalkattua työntekijää perustoiminnan laadun takaamiseen.Pohjanmaan taidetoimikunnan maakunnat eivät sijoitu hyvin, kun tarkastellaankulttuurialojen merkitystä aluetaloudessa. Kulttuurialojen osuus maakunnanarvonlisäyksestä (alue-bkt:sta) oli vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla heikkoa jääden 1,3–1,6 % haarukkaan. Pohjanmaan maakunnallameni vain hieman paremmin sen sijoittuessa 1,7–2,5 % haarukkaan. Maan keskiarvooli 3,2 %. Työllisyyden kulttuuri-intensiteetti voidaan laskea samaan tapaankulttuurialojen työntekijöiden osuudella kaikista alueen työllisistä. Vuonna 2007koko maassa kulttuuritoimialojen työllisiä oli 4,2 prosenttia kaikista työllisistä.Kulttuurityöllisyyden intensiteetti on suurempi kuin arvonlisäysintensiteetti,mikä kertoo kulttuuritoiminnan työvoimaintensiivisyydestä. Pohjanmaan taide-17Useat orkesterit, teatterit ja museot ovat kaupungin omistamia tai ovat osa kaupungin organisaatioita,joten kulttuuriala niveltyy kiinteästi julkisen sektorin toimintaan (ks. Diges ry/Kosonen & Pekkarinen2010: 8).

74toimikunnan toimialueen maakunnissa tilanne oli vastaava. Etelä-Pohjanmaanja Keski-Pohjanmaan maakunnissa kulttuuriala työllisti 2–2,5 %, Pohjanmaalla2,6–3,5 %. (Tilastokeskus 2010.)Seuraavaksi selvityksessä keskitytään kaupalliseen toimintaan ja taiteenmarkkinointiin liittyviin kommentteihin. Taiteen ja kulttuurin aluekeskusten suhdekaupalliseen toimintaan on monimuotoinen. Esimerkiksi lastenkulttuurin toimintaon selkeästi alueelliseen hyvinvointiin liittyvää kulttuuripalvelua, jolla ei juuriole yksittäistä sponsorointia lukuun ottamatta yhteyksiä kaupallisiin toimijoihin.Toisaalta yhteistyötä saatetaan tehdä aatteellisen toiminnan ja yritystoiminnanrajalla olevien toimijoiden kanssa. Elokuvataiteessa löytyy yhtymäkohtia luovantalouden palveluiden edistämiseen. Elokuva-alan tukemisella on taiteellisetperusteensa, mutta elokuvien maahantuonti, levittäminen ja esittäminen ovatkaupallista toimintaa. Elokuvakeskus Botnia on ajanut elokuvateatteriyrittäjienasiaa muun muassa järjestämällä yhdessä Pohjanmaan taidetoimikunnan kanssaseminaarin digitaalisista elokuvateattereista Seinäjoella vuonna 2008, kun teattereidendigitalisoituminen oli alkamassa. Toisaalta itse elokuvanteko ei kuuluelokuvakeskusten toimintaan, mikäli se ei palvele esimerkiksi mediakasvatuksellistatehtävää. Siten esimerkiksi Elokuvakeskus Botnian linkki Vaasassa sijaitsevaanmediatuotantokeskus MediaCityyn ei ole tiivis.Aluekeskuksista erityisesti ammattitaiteilijoiden aseman edistämistä jatyömahdollisuuksien kehittämistä alueella ajaa Pohjanmaan tanssin aluekeskus.Tanssijoiden asema esiintyvien taiteilijoiden kentällä on heikko (ks. esim. Cronberg2010: 28), ja tässä asiassa tanssin aluekeskusverkoston tuleekin vastata ongelmaan.Pohjanmaan tanssin aluekeskusta yhteistyö yritysten kanssa kiinnostaa. Tanssinosalta esityksiä voidaan räätälöidä ja paketoida erilaisiin tilaisuuksiin. Siinä, missätanssi liittyy vahvasti alueen hyvinvointia lisäävään kulttuuripalveluun, voi seolla myös kansainvälisen tason kulttuurivientiä.Sivistyslaitoksina kirjastot ovat yksi luovan talouden yhteiskunnallinenmittari. Kirjastojen määrärahat kirjallisuushankinnoille ovat tärkeä tekijä alalla.Kirjasto myös toiminnallaan mahdollistaa kirjailijoiden markkinointia. EsimerkiksiPohjanmaan taidetoimikunnan aloittama ja Vaasan kaupungille ja kaupunginkirjastollesiirtynyt Vaasa Littfest Vasa toimii niin kulttuuritapahtumana kuintietyllä tavalla myös kirjallisuuden markkinointitapahtumana – esiintyessään jakeskustellessaan kirjailijat samalla markkinoivat itseään. Kirjastot myös tukevatkirjahankinnoin maakuntakirjailijoita ja alueella julkaistavia pienpainatteita. Kirjastojenkehityskulku yleisemmiksi kulttuurikeskuksiksi lisää niiden palveluitamyös muille luovan alan toimijoille. Kirjastossa voidaan järjestää tapahtumia jamyydä taidetta.Museoiden osalta käytännön yhteistyö yritysten kanssa on esimerkiksinäyttelyjen sponsorointia, mutta niiden määrä ei ole suuri, eikä yhteistyö olejatkuvaluontoista. Yhteistyötä tehdään luonnollisesti esimerkiksi kaupungin

75matkailutoimiston kanssa, koska museot ovat turisteille tärkeä vierailukohde.Teatterit ja orkesterit ovat läheisemmässä yhteydessä taiteen ja kulttuurin kaupalliseenkäyttöön. Esitysten menestyminen on keskeinen elinehto ja toiminnanjatkuvuuden tae. Yritystoimintaan on tehty joitakin satsauksia, mutta niitävoidaan luonnehtia pieniksi tai kokeileviksi. Haastatteluissa tuli esiin taantuma,jonka katsottiin hankaloittavan aloitettua kehitystä. Teatterit ovat tärkeä osakulttuuripalveluita ja matkailupalveluita – teatterihotellipaketit ja yhteistyökauppaketjujen etukorttien suhteen ovat yleisiä. Teattereilla on mahdollisuustehdä paljon pienimuotoisia esityksiä, kuten ravintolateatteriesityksiä tai stand-up-iltoja. Yksi teattereiden luovan talouden kenttään kuuluva kehittyvä toimintamuotoon kulttuuriviennissä. Wasa Teaterissa on tavoitteena saada näytelmiäyhteistyön avulla Eurooppaan. Vaikka teatterit tavoittelevat liiketaloudellistavoittoa, on taiteella arvo, jota ei voida mitata rahassa. Yritysyhteistyö palveleekulttuuripalvelua, jos esimerkiksi yritys maksaa nuorten liput teatteriin. Myösorkesterit tekevät yritysyhteistyötä. Seinäjoen kaupunginorkesterin pankin kanssatekemässä Luova tauko -yhteistyössä pankki saa konserteissa näkyvyyttä, orkesterisaa lisämainontaa ja rahaa. Merkitys on kuitenkin pienehkö. Käytännössä pankinkortilla saa alennusta esityksen hinnasta. Orkesterit voivat esiintyä erilaisissapaikoissa erilaisine kokoonpanoineen. Tämä palvelee sekä erilaisia kaupallisiamahdollisuuksia että taiteen saavutettavuutta. Moneen paikkaan ja tilaisuuteenvoidaan mennä tilauksesta. Vahvinta yritysyhteistyö vaikutti olevan Keski-PohjanmaanKamariorkesterilla. Yhteistyö yritysten kanssa nähdään siellä tärkeänälisätoimintana. Orkesteri pyrkii aktiivisesti tarjoamaan yrityksille mahdollisuuksiaja tuomaan näiden kentälle niin sanottuja pehmeitä arvoja.Useat Pohjanmaan taidetoimikunnan toimijat ovat kiinnostuneita Merenkurkuntoisella puolella sijaitsevasta Uumajasta, joka on Euroopan kulttuuripääkaupunki2014. Kulttuurivaihto on viime aikoina vilkastunut, Uumajan Glashusetissaoli Pohjanmaan viikko ja Vaasan kaupungin Taiteiden yössä oli esiintyjiäUumajasta. Suuriin tapahtumiin yleensäkin (asuntomessuista alkaen) osallistuunykyisin taiteen ja kulttuurin toimijoita. Teoksilla saatetaan tällöin pyrkiä haastamaanympäröivää todellisuutta ja taiteen suhdetta liiketaloudelliseen ajatteluun.6.4 Esimerkkejä luovan talouden toimijakentältäTässä luvussa esimerkkeinä luovan talouden toimijakentältä ovat Loftet Oy,Stundarsin museo ja kulttuurikeskus sekä Juthbackan kulttuurikeskus. Ensimmäisenälähestytään taiteen ja yrittäjän suhdetta taideteollisuudessa ja käsityötaiteessaLoftet Oy:n kautta. Taito Shop -ketju perustettiin ja ensimmäisetmyymälät [taito | shop] -tunnuksilla avattiin vuonna 2000. Taito Shop -ketjunoperatiivista toimintaa koordinoi Vaasasta Käsityön talo Loftetin toimitusjohtaja.

76Alueelliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset omistavat Taito Shop -myymälät.Talon toiminnasta vastaavat omistaja Österbottens hantverk rf ja Loftet Oy.Österbottens hantverk rf on vuonna 1913 perustettu yhdistys, jonka tehtävänäon edistää käsityötä kulttuurina ja elinkeinona Pohjanmaan maakunnan alueella.Yhdistys järjestää erilaisia kursseja, näyttelyitä, retkiä ja ajankohtaisia luentojasekä alan ammattilaisille että harrastajille. Yhdistys on julkaissut kirjoja alueenkäsityöperinteestä. Yhdistys perusti 1980-luvun puolessa välissä Loftet Oy:n hoitamaantalon liiketoiminnan. Osakeyhtiö vastaa Taito Shop Loftetin ja ravintolaKonsulinnan kahvihuoneen toiminnasta, kuten ravintola- ja kokouspalveluista.Kahvilassa järjestetään tapahtumia ja näyttelyitä.Loftet edustaa toimijaa, jossa yhdistyvät käsityö, taideteollisuus, kulttuuriperintöja luovan talouden innovatiivinen kehittäminen. Loftetin menestymiseenVaasassa ovat vaikuttaneet kaksi keskeistä asiaa: hyvät suhteet kaupunkiin(jonka vuokralainen Loftet on) ja alan toimijoihin sekä alueen arvokas perinne.Perustaltaan ruotsinkielinen toiminta on kaksikielistynyt. Yhdistys toimii jatekee yhteistyötä monella tasolla. Hanketoiminta liittyy pitkälti rakennuksenja sitä ympäröivän alueen kehittämiseen. Taito Shop edistää käsityötaidetta jatekee tiivistä yhteistyötä käsityöyrittäjien kanssa tarjoten myymälässä alueellatehtyjä tuotteita. Tästä merkiksi ketju on saanut avainlippu-tunnuksen. YksiLoftetin menestystuote on ollut pläkkilyhty. Tämä suunniteltiin Loftetissa, muttavalmistus ulkoistettiin tekijälle, jolle tuote onkin osoittautunut taloudellisestimerkittäväksi. Lisäksi taiteilijoiden kanssa tehdään yhteistyötä näyttelyin. Vuosittaintoistuvia tapahtumia ovat käsityöläistori Taiteiden yönä, joulumarkkinatja vaihtuvat workshopit yleisölle. Loftet tekee yhteistyötä eri tapahtumien, kutenKorsholman musiikkijuhlien kanssa ja on yksi Vaasan keskustan matkailukohde.Pohjoismaista yhteistyötä tehdään kursseissa ja koulutustilaisuuksissa. Paikallisestikurssiyhteistyötä on Vaasa opiston kanssa.Yhteistyössä Loftet on onnistunut yhdistämään erilaisia asioita mallikkaasti.Aktiivisessa kulttuuritoiminnassa ja luovassa taloudessa kontaktit ja suhdetoimintaovat tärkeä mahdollistaja. Pääasia on, että yhteistyö tukee toimintaa jahyödyttää kaikkia osapuolia. Jotta jokin toteutuisi, on myös huolehdittava siitä,että yhteistyökumppani näkee toiminnan arvon. Kun resurssit ja tarpeet kohtaavat,kehitys on varmalla pohjalla. Täysin ongelmatonta kaikki ei kuitenkaanole: projektirahoitus ei aina ole varmaa ja toiminnassa on myös päällekkäisyyttäVaasassa toimivan Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen kanssaMaakuntamuseoiden lisäksi paikallis- ja erikoismuseoiden kenttä Pohjanmaantaidetoimikunnan alueella on runsas. Toisena esimerkkinä tässä luvussa esitelläänpaikallisen tason museoiden osalta ulkomuseo ja kulttuurikeskus Stundars, jokasaa myös valtionosuutta. Stundarsia ylläpitää yhdistys Stundars rf. Opetus- jakulttuuriministeriön lisäksi muut tärkeät rahoittajat ovat Mustasaaren kunta jaKulturÖsterbotten. Stundars on periaatteessa paikallinen toimija eli Mustasaaren

ulkomuseo ja kulttuurikeskus, joka välittää 1900-luvun vaihteen ruotsinkielisenPohjanmaan maaseudun elämää. Kuitenkin Stundars on laajemmin tunnettu jatärkeä Vaasalle. Stundarsiin on siirretty Vaasan ympäristöstä yli 60 rakennusta;alueella sijaitsee maalaiskauppa, kyläkoulu, talonpoikaistalo, käsityöläispajoja jamäkitupia. Rakennuksien ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Toiminta on ruotsinkielistä,mutta vähitellen kaksikielistynyt – lisäksi kansainvälistymisen myötäenglanti on tullut kolmanneksi käyttökieleksi.Stundars esittelee maaseudun kulttuuriperintöä viehättävässä miljöössäSulvan kylässä ja järjestää suurempiakin ulkotapahtumia. Kulttuuriperinnönlisäksi taide kuuluu toimintaan näyttelyiden ja residenssitoiminnan kautta. Stundarsissaon kahvilan lisäksi tilausravintola Hemmer, jonka palvelu on ulkoistettu.Ravintolatoiminnan ulkoistaminen on suositeltava vaihtoehto kulttuurikohteillelaajemminkin – seurueet voivat yhdistää museovierailun ja ruokailun vaivattomasti.Stundarsissa toimintatapa on todettu hyväksi ja siihen haluttaisiin panostaa lisää.Stundars on vuokrannut myös kaupan ja kahvilan muille yrittäjille ja tilaa voisi ollalisäksi erilaisille käsityöyrittäjille. Laajentuessaan Stundars luo mahdollisuuksiaerityisesti luovan alan toimijoille.Mainonnassa Stundars on Mustasaaren valtti yhdessä luontokohde Söderfjärdeninja maailmanperintökohde Merenkurkun saariston kanssa. MatkailukohteenaStundars tavoittaa kävijöitä ja pystyy järjestämään elämyksiä suurellemäärälle ihmisiä kerrallaan – tosin vain kesäisin. Esimerkiksi Stundarsin markkinatkeräävät 3 000–5 000 kävijää. Stundarsissa katsotaan yleisöpalvelun olevan paikanvaltti. Stundarsilla on henkilökuntaa parhaimmillaan noin 8 henkilötyövuotta.Stundarsin saavutettavuuden voidaan odottaa vain paranevan, sillä se sai keväällä2011 Museovirastolta 17 000 euroa Esteetön museo – Stundars ja erityisryhmät-hankkeelleen.Yhteydet Vaasan toimijoihin Pohjanmaan museosta juuri käsiteltyyn Loftetiinovat tiiviitä etenkin pienemmissä projekteissa. Stundars voi toimia yhteistyössämonin eri tavoin, niin hallinnollisena vetävänä tahona kuin yhteistyökumppaninakin.Yhdistys nähdään helppona muotona nopeiden päätösten tekemiseen ilmanliiallista byrokratiaa. Yhdistys voi olla ”kaikkien ystävä”. SÖFUK:n KulturÖsterbottenkoetaan Stundarsissa merkittäväksi alueen toimijaksi alueella. YhteistyötäKulturÖsterbottenin kanssa tehdään esimerkiksi residenssitoiminnassa. Kultur-Österbotten ylläpitää ja Stundars toimii paikallisena isäntänä Ateljé Stundarsille,joka on toiminut 13 vuotta. Residenssi saa myös Taiteen keskustoimikunnaltaresidenssiavustusta. Residenssitoiminnassa Stundars ei halunnut vetovastuuta.Stundarsin paikallisuus estää laajempaa alueellista toimintaa; yhdistyksen toimintakasvaa paikallisuuden ehdoilla. Myös BARKin taustaorganisaationa toimimisestaStundars kieltäytyi juuri työn alueellisen luonteen vuoksi – vaikka Stundarsintoiminnassa olevat aikamatkat ja kulttuuriperintökasvatus ovat myös BARKintoiminnan ydin. Ennen kuin Pohjanmaan liitto otti tehtäväkseen toimia BARKin77

78taustaorganisaationa, lähestyivät KulturÖsterbotten ja Pohjanmaan liitto Stundarsiaasiassa. BARKin toiminta oli Stundarsin tiloissa ennen siirtymistä Pohjanmaanliiton toimistoon ja Stundarsissa suunniteltiin BARKin toiminnan runko. Sitenpaikallinen yhdistys on auttanut ammattitaidollaan maakuntaa laajemminkin.Haastattelun mukaan pienuus toisaalta mahdollistaa suuret teot, mutta eiilman yhteistyötä ja tukea. Stundars on hyvä esimerkki siitä, mitä pienikin toimijavoi kulttuurikentällä saada aikaan. Museo on kohde, joka vetää paikalle ihmisiäjokaisesta sukupolvesta, ja jossa sivistykselliset ja kulttuuriset arvot ovat hyvässätasapainossa kaupallisten toimintojen kanssa. Toiminta on ollut pitkäjänteistä jariippunut vapaaehtoistoiminnasta yli 70-vuotisella taipaleellaan. Perustavoitteidenja liiketaloudellisen toiminnan yhdistelmä vaikuttaa järkevältä. Toiminnassa jayhteistyössä perinteet ovat tärkeät. Yhteistyössä on järjestetty muun muassakäsityöleirit Marttaliittojen kanssa sekä iltapäiväkerhot 4H-yhdistysten kanssa.Stundars sopii hyvin niin toimivan yhteistyön kuin luovan taloudenkin esimerkiksi.Stundars on osoitus siitä, kuinka aktiivisesta vapaaehtoistyöstä voi kasvaa toimivatekijä ja haluttu yhteistyötaho kulttuurin kartalle. Mahdollisuuksia rajoittavatainoastaan itse asetetut rajat.Kolmantena esimerkkinä esitellään Juthbacka kulturcentrum (Juthbackankulttuurikeskus), jossa on tehty vuodesta 2006 alkaen luovien alojen kehitystyötä.Juthbacka kulturcentrum on yhteinen nimittäjä Juthbackan säätiön toteuttamilleprojekteille. Nyt meneillään on kaksi hanketta Utveckling av kulturföretagande påJuthbacka (Kehitys kulttuuriyrittäjyyteen, 2008–2011) ja Produforum Österbotten(2010–2013). Säätiö kehittää luovan talouden yhteistyötä; luovista tekijöistä kootunverkoston on tarkoitus edistää markkinointiyhteistyötä esimerkiksi valmennuksellasekä koulutuksella. Työskentely luovien alojen yritysten kanssa on tiivistä.Markkinointia ja myyntiä kohdistetaan esimerkiksi yksityisasiakkaille nettigalleriaHops-shopissa, jossa myydään käyttöesineitä, sisustustuotteita ja lasten vaatteita.Juthbackan kulttuurikeskus on rakennettu laajalle ammatilliselle pohjalle. Kuvataiteilijat,tuottajat ja ekonomit työskentelevät yhdessä ja voivat siksi rakentaatoimintaa, joka luo uudenlaisia kulttuurin ja liiketalouden yhdistäviä konsepteja.Juthbackan kulttuurikeskus toteuttaa Kehitys kulttuuriyrittäjyyteen -hankkeenSvenska Kulturfondenin tuella. Siinä kehitetään uusia konsepteja luovien alojenyrittäjyyteen esimerkiksi kehittämällä markkinointia. Produforum Österbottentaas on osa suurempaa suomenruotsalaista projektikokonaisuutta – kolmevuotinenhanke on mittava panostus luovaan talouteen alueella. Projektia rahoittavatEuroopan sosiaalirahasto sekä Concordia, VASEK, KOSEK, KulturÖsterbottenja Uudenkaarlepyyn kaupunki. Tarkoitus on kehittää kulttuurin vapaata kenttääprojektipohjaisella toiminnalla. Hankkeen keskeinen lähtökohta on toimijoidenverkostoituminen ja yhteistyö. Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvätpuitteet yhteistyölle ja tukea erityisesti projekti-, markkinointi- ja tuottamisosaamista.Kartuttamalla kokemuksia ja taidealoja, toimialoja ja kuntarajoja ylittävällä

79uudella yhteistyöllä tavoitellaan vaikuttavuutta sekä Pohjanmaan alueella ettälaajemmin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.Juthbackan kulttuurikeskuksen toiminta on saanut hyvän vastaanoton sekäosallistuneilta toimijoilta että medialta. Kulttuurikeskus kokee onnistuneensa vahvanpohjan luomisessa toiminnalleen. Juthbackan toiminta ei ole suunnattu vainharvoille valituille kulttuurisektorilla. Tavoitteet toiminnan ja mukaan otettavientoimijoiden määrälle asetetaan vuosittain. Myös arviointi toiminnan laadustatehdään vuosittain. Tähän asti toiminnan tavoitteet on täytetty. Juthbackankulttuurikeskuksen toiminta tuntuu kasvavan jatkossa ja siten vaikuttavan myösPohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella entistä laajemmin ja mahdollistavanuutta yhteistyötä. Produforum Österbottenin myötä toiminta on laajentunutPietarsaaren alueelta ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Kun Kehitys kulttuuriyrittäjyyteen-hanke loppuu, on tarkoitus aloittaa uudet projektit kansainvälistymisessäja kulttuuriviennissä. Esimerkiksi laajentuva yhteistyö Ruotsiin kiinnostaa ja yksitulevista projekteista liittyy lisääntyneeseen yhteistyöhön Västerbottenin kanssa.Juthbackan kulttuurikeskuksen yhteistyökumppaneita ovat rahoituksenyhteydessä mainittujen lisäksi esimerkiksi muut Produforum-hankeen toimijat,alueen luovien alojen yrittäjät ja Yrkeshögskolan Novia. Yhteistyötä halutaan laajentaavastaavankaltaisiin luovan talouden sektorin toimijoihin (esimerkiksi Digesry, Muova, MediaCity tai Loftet), joiden toiminnassa on yhteistyölle luonnollisiakosketuskohtia. Toiminta muiden organisaatioiden kanssa ja erilaisten yhteisöjenluovuuden yhteen saattaminen kiinnostavat. Yhteistyöstä vain yhteistyön takiaon vaikea saada hyviä tuloksia. Joskus yhteistyö voi kaatua rakenteellisiin jakilpailullisiin asioihin, vaikka yhdessä voitaisiin olla vahvempia. Yhteistyö vaatiipaljon aikaa, sillä monien toimijoiden osallistuminen tekevät asioista monipolvisia.Yhteistyön laajentaminen suomenkieliselle puolelle kiinnostaa ja siinä nähdäänmonia mahdollisuuksia. Juthbackan kulttuurikeskus tekee tulevaisuudessa yhäenemmän alueellista yhteistyötä, mikä toivottavasti edistää luovan taloudentoimijoiden työmahdollisuuksia jatkossa laajalla alueella pohjalaismaakunnissa.6.5 FestivaalitFestivaalit eivät kuulu selvityksen ydinalueeseen, mutta huomiotta tätä kulttuurinosa-aluetta ei voi sivuuttaa. Selvityksessä esitellään kolme festivaalia – yksi kustakinmaakunnasta. Festivaalit ovat Kokkolan oopperakesä (Kokkola), KorsholmanMusiikkijuhlat (Mustasaari/Vaasa) ja Provinssirock (Seinäjoki). Festivaalit voivattoimia malleina siitä, kuinka alueellinen yhteistyö kulttuurin ja taiteen edistämiseksionnistuu. Seuraavaksi tarkastellaan näiden kolmen keskenään erilaisen Pohjanmaantaidetoimikunnan alueen festivaalin näkemyksiä toimimisesta kulttuurin kentällä.Siihen sisältyy yhteistyötä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

80Kiinnostavia ovat haastateltavien näkemykset siitä, kuinka kulttuurin kentälläon toimittava, jotta tavoitteet saavutetaan.Festivaalit tarvitsevat yleisesti valtion tukea. Valtakunnallisesti 62 tapahtumaasai valtiolta tukea vuonna 2011 yli 5 miljoonaa euroa. Korsholman musiikkijuhlatsai kuluvana vuotena pohjalaisista juhlista kolmanneksi suurimman75 000 euron avustussumman opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tätä suurempiaolivat Kansanmusiikkisäätiön saama 150 000 euroa Kaustisen kansanmusiikkijuhliavarten ja Ilmajoen musiikkijuhlien 84 000 euroa. Summat eivät ole lähelläkäänSavonlinnan oopperajuhlien 750 000 euron tukimäärää tai Tampereenteatterikesän 250 000 euron suuruista tukea. Pohjalaisten festivaalien joukossaon useita pienempien tukien saajia, myös selvitystä varten haastatellut Kokkolanoopperakesä (30 000 euroa) ja Provinssirock (20 000 euroa) ovat mukana.Kokkolan oopperakesän järjestäjä Kokkolan Oopperayhdistys ry perustettiinvuonna 2004 neljän taiteilijan toimesta. Toiminnassa tähdätään vahvaanosaamiseen ja korkeatasoisiin artisteihin. Kokkola on yhdistykselle tärkeä; se haluaalisätä työskentelymahdollisuuksia ja taiteen tarjontaa kotiseudullaan. Festivaalihaluaa välittää kuvaa Kokkolasta kaksikielisenä merenrantakaupunkina. Kokkolanoopperakesän merkitys liittyy siten vahvasti maakunnalliseen identiteettiinja korkeatasoisen taiteen saavutettavuuteen suurten kaupunkien ulkopuolella.Kokkolan oopperakesä on saanut nopeasti tunnustusta ohjelmistostaan – Taiteenvaltionpalkinto sille myönnettiin vuonna 2008.Kokkolan Oopperayhdistyksen toimimisen aatteellisena yhdistyksenä nähtiintuovan samankaltaisia etuja rahoituksen haussa kuin selvityksessä muidenkin yhdistyspohjaistentoimijoiden kohdalla on havaittu. Mahdollisuudet ovat laajemmatkuin julkisen sektorin alla toimittaessa. Sponsoreiden etsintä on haastavaa eikäalkuun pääseminen ole helppoa. Avainsanana on vakuuttavuus. Yhdistyksenjäsenten tausta ja yhteydet täytyvät olla tasokkaita, jotta toiminta käynnistyisinopeasti. Yhdistyksen hallituksen on hyvä saada oikeanlaisia kontakteja, taijäsenikseen näitä omaavia tahoja. Tapahtuman perusajatus ja luonne ovat tärkeinasia, mutta Kokkolan Oopperayhdistyksellä on ollut erinomaisia kokemuksiahyvien suhteiden merkityksestä. Keskeinen toiminnan mittari on menestys. Onnäytettävä kykynsä ja onnistuttava.Oopperayhdistys ottaa tietoisen riskin aina järjestäessään korkeatasoista ja-kustanteista ohjelmaa. Oopperan luonteen vuoksi tuotannossa on huomattavaosuus ennakkokuluilla. Ensi-illassa kaikki on valmista, mutta vasta silloin saadaanlipputuloja. Oopperan kuluja kasvattavat esimerkiksi kuorot. Itse tapahtumanaikaan tapahtuma työllistää 140–150 ihmistä. Tapahtuma tuo onnistuessaanalueelle näkyvyyttä, vierailijoita ja tuloja. Kun yleisöä saapuu pääkaupunkiseudultaoopperakesään, jokaisen kävijän kuluista itse oopperalippu muodostaa vainviidesosan.

Festivaalin rahoitus vaihtelee vuosittain. Kokkolan oopperakesässä onkohdattu myös vastoinkäymisiä. W.A. Mozartin Figaron Häät oli tappiollinenvuonna 2007, mistä seurasi negatiivinen tase; produktion maksaminen vie resurssejatulevalta toiminnalta. Omaa rahaa joudutaan sijoittamaan myös talvikiertueeseen,jossa vieraillaan esimerkiksi Helsingin musiikkitalossa tai HämeenlinnanVerkatehtaalla. Vanha teos ei saa alueoopperatukea, vaikka kulut ovat ennallaan.Oopperaa tuottavia tahoja täytyisikin huomioida ja tukea laajemmin. Julkinentuki sekä säätiöt ja rahastot, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö, SuomenKulttuurirahasto, LUSES, Taiteen keskustoimikunta, Svenska Kulturfonden jaJenny & Antti Wihurin säätiö ovat tärkeitä. Alueellisesti Kokkolan kaupunkitukee tapahtumaa, yhteys kaupunkiin on jo tapahtuman nimessäkin. Myös erilaisetyritykset tukevat tapahtumaa. Tällöin ne antavat sponsorirahaa vähintään10 000 euroa jokainen. Orkesterien ja teattereiden yhteydessä mainitut etukortitovat tuttuja myös Kokkolan oopperakesälle. Taantuma on vaikuttanuttuen määrään, esimerkiksi kaupungin tuki tippui pahimmillaan 150 000 eurosta80 000 euroon.Kokkolan oopperakesän rahoitus koostuu siten avustuksista, sponsorirahastaja lipputuloista. Pelkkä rahallinen panostus ei riitä, vaan tapahtuma mahdollistuuviime kädessä paikallisella talkoovoimalla. Rahoituksen määrä ei välttämättäkata palkallista henkilökuntaa ympäri vuoden, vaan työntekijät saattavat ollalomautettuna syksystä vuoden loppuun. Myös syksyllä 2011 toimiston väki onlomautettu. Jatkuvuuden kannalta asia on harmillinen. Kokkolan Oopperayhdistyskaipaa valtiolta suurempaa rahoitusta etenkin jatkuvan toiminnan varmistamiseksi– tällöin myös tuotantoihin voitaisiin keskittyä paremmin. Tuotannon suunnitteluunja budjettiin liittyen tapahtumalla on samat ongelmat kuin monilla valtiontukea saavilla: tukipäätösten ajankohtien aikaistaminen ja tukien muuttaminenuseampivuotisiksi olisivat toivottuja.Kokkolan oopperakesä tekee yhteistyötä esimerkiksi koulujen kanssa, jakoululaisia on mukana lapsikuorossa. Yhteistyön on lähdettävä tapahtumasta jaeri toimijoiden laatukriteerien on kohdattava. Yhteistyö Pietarsaaren Sinfoniettanja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa on välttämätöntä. Kokkolanoopperayhdistyksen panos näkyy esimerkiksi alueen ammattikorkeakoulujenoopperakoulutuksen suunnittelussa. Lisäksi Kokkolassa on perustettu paikallisentason yhteistyötä ja synergiaetuja ajamaan Kokkola Events Karleby -yhdistys, jossaKokkolan Oopperayhdistys ry:n lisäksi ovat mukana Kokkolan Talviharmonikkary, Kokkolan Talvitanssit yhdistys ry, Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat r.y., PenttiKoskimies-Lied -kilpailun kannatusyhdistys ry sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluntaiteen yksikön Teatterifestivaali. Yhdistys on Kokkolan alueenluovan talouden tapahtumien verkostokeskittymä ja pyrkii auttamaan jäseniäänesimerkiksi rahoituksessa ja markkinoinnissa. Vähitellen Kokkolan oopperakesä-tapahtuma on mukana kehittämässä koko Keski-Pohjanmaan maakunnan81

82alueellista kulttuuripalvelua ja edistämässä kulttuurimatkailun kasvua. Tapahtumatvoivat tehdä mainonnassa yhteistyötä laajemmallakin alueella, esimerkiksiKokkolan oopperakesä tekee mainosyhteistyötä Ilmajoen musiikkijuhlien kanssa.Kun tapahtumien profiilit ovat erilaisia, on yhteistyö mutkatonta. Festivaalit ovatjäseniä Finland Festivals ry:ssä, joka toimii valtakunnallisena keskustelukanavana.Toisena tapahtumana esiteltävä Korsholman Musiikkijuhlat järjestettiinensimmäisen kerran vuonna 1983. Musiikkijuhlat on vuodesta 1989 kuulunutFinland Festivals -ketjuun. Mustasaaresta ja Vaasasta festivaali levittäytyy laajemminkinPohjanmaalle. Kamarimusiikki-festivaali tukee alueen identiteettiäja konsertteja järjestetään kulttuurihistoriallisesti kiinnostavissa monipuolisissapuitteissa. Festivaalin järjestää Musikfestspelen Korsholm rf – KorsholmanMusiikkijuhlat ry. Musiikkijuhlien hallitus ja neuvottelukunta edustavat rahoittajia,mutta eivät ole varsinainen rahoituslähde. Suurimmat rahoittajat ovat Mustasaarenkunta, Vaasan kaupunki sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Festivaali saapohjalaisittain runsasta valtion tukea, mutta harkinnanvaraisesti vuosi kerrallaan.Rahoituksesta on sama epävarmuus kuin muillakin toimijoilla. Haastattelussakannatettiin tuen myöntämistä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.Esiintyjiä kansainvälisellä festivaalilla on kotimaasta ja ulkomailta. Toimintaon ruotsin-, suomen- ja englanninkielistä. Toiminnanjohtaja näkee festivaalinpalvelevan alueen matkailua ja ymmärtää onnistuneen markkinoinnin merkityksen.Markkinoinnissa tehdään yhteistyötä alueen muiden tapahtuminen kanssa.Yhteistyö tapahtuman sekä alueen ravintoloiden ja hotellien kanssa kuuluu asiaan,sillä ne liittyvät myös suurten yleisömäärien palvelun onnistumiseen. Tiedotukseenkiinnitetään erityisen tarkkaa huomiota. Esimerkiksi seuraavan vuodenfestivaalin markkinointi aloitetaan jo edellisen juhlan aikana, jolloin seuraavanvuoden tapahtumasta järjestetään lehdistötilaisuus ja esitellään seuraavan vuodenteema. Teemojen ja graafisen ilmeen suunnittelua pidetään erittäin tärkeänä.Musiikkijuhlille kahdeksi vuodeksi kerrallaan palkattu taiteellinen johtajaei työskentele koko ajan, vaan keskittyy suunnittelemaan ohjelmiston. Tapaon suhteellisen yleinen taide- ja kulttuuritapahtumissa ja vaikuttaa toimivaltaratkaisulta asioiden järjestämisen ja onnistuneen sisällön yhteen saattamisessa.Vaasassa sijaitsevassa toimistossa on läpi vuoden työssä yksi työntekijä, jonkalisäksi toimistossa voi olla myös harjoittelija. Tapahtuman onnistumisen arviointion tärkeätä ja päätöksillä pyritään lisäämään festivaalin toimivuutta tai yleisömäärää.Vuonna 2011 esimerkiksi festivaali siirrettiin järjestettäväksi juhannuksenjälkeen, koska alkukesästä yleisöä on vähemmän. Tarjonta ei kohdistu lapsiin,mutta festivaalin ohjelmistossa on esimerkiksi Pietarsaaren seudun musiikkiopistontuottama musiikkinäytelmä Vaasan kaupunginkirjastossa. TuotteenaKorsholman musiikkijuhlat on haastattelun mukaan kansainvälistä tasoa. Se onsaanut esimerkiksi Pohjanmaan taidetoimikunnan kulttuuripalkinnon. Yleisradionauhoittaa musiikkijuhlien konsertteja ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterinavajaiskonsertti lähetettiin radiosta suorana.

83Korsholman Musiikkijuhlien talous on kunnossa, ja eteenpäin voidaan katsoaluottavaisin mielin. Festivaali tekee yhteistyötä alueen toimijoiden kanssarunsaasti esimerkiksi esityspaikkojen suhteen. Tällöin se kustantaa esiintyjät jahoitaa järjestelyt. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Vaasan kaupunginteatterin,Kuntsin modernin taiteen museon ja Loftetin kanssa. Yhteistyössä kumppanuuksiatoivotaan enemmän kuin sponsoreita. Musiikkijuhlien sponsorituki on kuitenkinhuomattava, sillä esimerkiksi tukea antavien yritysten määrä liikkuu kymmenissä.Myös erilaisten pienempien tukijoiden, kuten säätiöiden, määrää voidaan pitääsuurena. Haastattelun mukaan erilaiset esteet voidaan ylittää tekemällä asiathyvin. Festivaali on tuote, jota on kehitettävä, markkinoitava ja myytävä. 18 Senon oltava toimiva ja sisällöllisesti rikas, jotta se muistetaan. Festivaali on muuttunutpaikallisesta musiikkijuhlasta kansainväliseksi, mutta se ei ole irtautunutalueesta. Festivaalin kokoa pidetään sopivana. Suurin haaste tulevaisuudessa onnuoren aikuisyleisön tavoittaminen.Kolmantena ja viimeisenä festivaalina käsitellään vuonna 2011 33. kerranjärjestetty Provinssirock. Festivaalin taustajärjestö on Selmu ry eli SeinäjoenElävän musiikin yhdistys. Suuren yleisön rock-tapahtuma työllistää viisi henkilöäja lisäksi Selmu ry:n omistama Rytmikorjaamo, jossa myös festivaalitoimistosijaitsee, työllistää osa-aikaisina kuusi henkilöä. Festivaalin työntekijämäärävastaa sen kokoluokkaa. Itse festivaalin aikana työntekijämäärä on iso koostuentalkoolaisista, urheiluseuroilta ostetuista palveluista, järjestyksenvalvojista japalkollisista. Rockfestivaalille on yhteistä muiden luovan talouden toimijoidenkanssa esimerkiksi näkemykset markkinoinnista, mutta esiintyjien kanssa käydäänehkä enemmän rock-tapahtumalle tyypillisiä neuvotteluita. Kaikkea ei tehdäomin käsin, vaan esimerkiksi alueen päälava voidaan vuokrata muualta. Provinssirockillaon juurensa Seinäjoen alueella ja talkootyöllä on edelleen tärkeä roolifestivaalin toteutumisessa. Kulttuuritapahtuman juuret kumpuavat taidekentänsijaan läheisemmin urheilutapahtumien perinteestä.Verrattaessa tässä selvityksessä käsiteltyjä muita tapahtumia Provinssirockei tee yhteistyötä niin laajalla saralla kuin muut. Tämä johtunee osin tapahtumankaupallisesta laajemman yleisöpohjan tavoittavasta luonteesta. Yhteistyön arvojoka tapauksessa tunnustetaan, toimiminen edellyttää yhteistyötaitoja. Yhteistyönsuhteen Provinssirock kuuluttaa aitoutta: tehdään yhdessä ja kaikkia hyödyttäen.Festivaalin tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat keskenään erilaisia. Yleisradiomediakumppanina taltioi festivaaliteltan ohjelmiston ja lähettää sen televisiostasekä lähettää internetissä ja radiossa reaaliaikaisesti ohjelmaa festivaaleilta.Hartwall on nyt kaupallisista yhteistyökumppaneista suurin. Provinssirock tekeeyhteistyötä myös Puolustusvoimien kanssa. Yhteistyö on käytännön yhteistyötä,18Ks. asiaan liittyen myös opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen. Toimintaohjelma2009–2013 -väliraportti (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä2011:23).

84jossa raha ei liiku. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta vierailee festivaalillaja alueen toinen silta on Puolustusvoimien lainaama ja pystyttämä. Festivaali tuotetaanpitkälle ilman tukirahoitusta. Festivaalin opetus- ja kulttuuriministeriöltäsaamalla 20 000 euroa tuella on symbolinen arvo. Festivaalin budjetti on noin3–3,5 miljoonaa. Vuonna 2011 festivaali oli voitollinen, mutta taantuma vähensiedellisen vuoden kävijämääriä. Huonoista vuosista selvitään hyvällä taloudenpidolla– talous- ja henkilöstöhallinnon merkitys ja toimiminen on siten erittäintärkeätä. Provinssirock on valtakunnallisesti alansa arvostetuimpia tapahtumia.Festivaali esimerkiksi on palkittu vuoden tapahtumana Musiikki & MedianIndustry Awards -gaalassa.Provinssirock kuuluu alan yhdistyksiin, joista kansainvälinen Yourope onisojen festivaalien yhdistys. Valtakunnallisella tasolla se kuuluu Finland Festivalsry:hyn ja Suomen rockfestivaalit Surf ry:hyn. Yhteyttä pidetään säännöllisinkokouksin ja palaverein. Muusta yhteistyöstä voidaan mainita muun muassatyöntekijävaihto Joensuun popmuusikot ry:n Ilosaarirockin kanssa. Lisäksi JyväskylänJurassic rock järjestetään yhteistyössä Jelmu ry:n kanssa. Keväällä 2011Seinäjoella perustettiin Suomen Rock-klubien liitto, johon kuuluu Rytmikorjaamonkanssa eri elävän musiikin yhdistysten ylläpitämiä klubeja eri puolilta Suomea.Selmun toiminta painottuu Provinssirockiin, mutta rinnalle on noussut klubi- jakonserttitoimintaan keskittynyt Rytmikorjaamo. Rytmikorjaamo-hankkeessaremontoitiin vanhasta postiautovarikosta taiteen, kulttuurin ja erityisesti rytmimusiikinosaamiskeskus. Remonttiin saatiin tukea TE-keskukselta (nykyinenELY-keskus). Muuten remontointi tehtiin festivaalin tuotoilla. RytmikorjaamoOy:ssä on Selmun lisäksi mukana aluekehitysyhtiö Frami Oy ja Seinäjoen kaupunki.Rytmikorjaamosta pyritään tekemään luovan talouden keskittymä harrastajistaammattilaisiin. Seinäjoen kaupunki on ulkoistanut yhtyeitä tukevat bänditilansaRytmikorjaamolle. Selmu ry tekee yhteistyötä Rytmikorjaamolla tapahtuvassatoiminnassa useiden Seinäjoen alueellisten toimijoiden kanssa. Tiloissa sijaitsevatniin Louhimo, Rytmi-Instituutti kuin Sibelius-akatemiankin yksikkö.Provinssirock ja Selmu ry on erittäin hyvä ja oivallinen osoitus siitä, kuinkayksittäisen tapahtuman onnistunut järjestäminen vähitellen ruokkii laajemmanalueen, jopa valtakunnallisen tason kulttuuritarjontaa ja tuottaa alueelleen uusiapalveluja. Yhdistyksen merkitys alueen luovan talouden kentälle on arvokas.Voittojen tuomin varoin luodaan uutta ja myös tappiot osataan kantaa. Seinäjoenseudun rytmimusiikin verkoston ympärille rakentuva luovan alan kulttuuritoimijoidenkehitys voi toimia mallina kulttuurityön tekemiselle. Vaikka menestys onluonut taloudellisen perustan, on huomattava, että yksittäisten tekijöiden yhteenhiileen puhaltamisella on saatu aikaan paljon sellaista, mitä ei välttämättä suurillatukisummilla voida kestävästi rakentaa.

856.6 Visuaalisten alojen taiteilijoiden näkemyksiäTässä luvussa tarkastelussa ovat Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueenvisuaalisten taidealojen edustajien näkemykset taiteen harjoittamisesta ammatillisesti.Haastattelun otos kattoi viisi tahoa, jotka kaikki olivat yhdistyksiä.Pääpaino oli ammatillisen toiminnan tilan tarkastelussa ja toiveissa. Asia on hyvinajankohtainen. Valtioneuvoston selonteon kulttuurin tulevaisuudesta mukaantaiteilijan työ eroaa luonteeltaan ja jaksotukseltaan perinteisestä palkkatyöstä.Työtä tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän samanaikaisesti työsopimussuhteessa,ammatinharjoittajana, yrittäjänä ja apurahalla tai muulla julkisella rahoituksella,usein määräaikaisissa pätkätöissä. Luovan työn edellytyksiä koskeviensäädösratkaisujen laadinta edellyttää sen erityisluonteen ymmärtämistä. Alaankuuluvat vapaus, omaehtoisuus ja turvallisuus. Taiteilijoiden työllistymiseksielinkeinon harjoittamisen on oltava kannattavaa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö2011a: 17.) Taiteilijoiden tilanne ei ole helppo, ja ammatillinen työskentelyon haastavaa. Taiteilijoiden aseman parantamista käsitellään Tarja CronberginLuova kasvu ja taiteilijan toimeentulo tavoitteet (2011) raportissa. Siihen on kirjattuluovan talouden edellytykseksi, että taiteilijoiden toimeentuloedellytyksiä parannetaanpohjoismaiselle tasolle ja myös ei-työsuhteessa toimivat taiteilijat saadaansosiaaliturvan piiriin (Cronberg 2011: 10). Tässä luvussa avataan haastatteluissaesiin tulleita näkemyksiä.Pohjalainen taiteilijaliitto on perinteikäs (perustettu 1943) alueellinentaiteilijoiden ammattijärjestö. Sen puheenjohtaja kokee toiminnan tärkeänä laajallaalueella asuvien ja työskentelevien taiteilijoiden kokoajana. Taiteilijoiden välistäyhteistyötä ei yhdistystoiminnan ulkopuolella ole paljon. Näyttelyiden järjestämisellätaiteilijaliitto pyrkii hakemaan näkyvyyttä kuvataiteelle ja -taiteilijoille.Tärkeää on taitojen ja kykyjen esiin tuominen. Taiteilijoiden ammatillisen uranluomisen edellytykset tulisi saada kuntoon. Yrityselämän kanssa yhteistyötäon vähän, mikä kiteytyy harvoihin ja pieniin parinsadan euron sponsorirahoihinvuodessa. Alueen yritykset eivät osaa hyödyntää taiteilijoiden osaamista jakykyjä. Pääkaupunkiseudulle keskittyvän kuvataiteen markkinoille on vaikeapäästä osalliseksi. Tavoitteena voisikin olla, että Pohjalainen taiteilijaliitto vietaiteilijoita maailmalle. Ongelma on, että toiminta rakentuu talkootöiden varaaneli toiminnanjohtajan palkkaukseen ei ole resursseja. Yleiseksi todetun resurssienvajavaisuuden lisäksi alueella on jakautumista toisistaan erillisiin toimijoihin.Yhteistyö alueen taiteilijaseurojen kanssa ei onnistu. Yhteiseen hiileen ei puhalleta.Kaksikielisyys koetaan kuitenkin rikkautena ja kuvataiteen yhteistyö Ruotsiinnähdään myös suomenkielisellä puolella kiinnostavana.Käytännön arjessa, jossa toimijoilla on oma toimeentulo kyseessä, on vaikeasaada resursseja yhdistettyä. Päällekkäisyyttä on paljon ja kilpailu samoistaapurahoista hiertää. Kun ajatellaan esimerkiksi tanssitaiteen ammattilaisten mah-

86dollisuuksien kehittymistä niin tanssin aluekeskusverkoston kuin yleisen tanssintukemiseen kasvaneen kiinnostuksenkin myötä, pitäisi laajan alueen kuvataiteentoimijoiden yhteistyötä kehittää. Usein ammatillisella kentällä yhteistyössäratkaisevat henkilökohtaiset suhteet eli kuinka ihmiset tulevat toimeen keskenään.Siten yhteistyö eri toimijoiden välillä vaihtelee riippuen näiden toimintaanvaikuttavista henkilöistä. Pohjalaisen taiteilijaliiton yhteistyö toimii esimerkiksiKonsti ry:n ja Varikko ry:n kanssa.Varikko ry on Seinäjoella vuodesta 2000 toiminut taideyhdistys. Yhdistyksenätoimiminen on mahdollistanut taiteilijoille kaivatut työtilat ja gallerian.Gallerian näyttelyt tuovat kaupunkiin taidetta ympäri valtakuntaa ja yhteistyötätehdään myös kansainvälisellä tasolla. Yhdistyksen toiminnassa on painottunutnaisten näkökulma ja taiteelliseen toimintaan vaadittavien kulujen kohtuullistaminen.Toiminnalla on saatu nostettua taiteilijoiden asemaa ja arvostusta – työon tuonut muun muassa Ilkka-lehden kunniamaininnan ja Seinäjoen kaupunginkulttuuripalkinnon. Palkattu työntekijä hoitaa galleriaa. Kaupunki tukee työhuonekustannuksiaja kulttuurilautakunta myöntää yhdistystukea. Taiteilijat toimivatyhteistyössä kaupungin kanssa VR:ltä vuokrattujen tilojen saneeraamisvaiheessaja tarkoitukseen saatiin TE-keskukselta EU:n EAKR-hankerahoitusta. Muutenrahoitus saatiin kokoon apurahoin ja erilaisin tempauksin, kuten taidehuutokauppa,paitamyynti ja konsertti. Myös Pohjanmaan taidetoimikunta on tukenut yhdistystä.Toimiminen kaupungista irrallaan on katsottu Varikko ry:ssä toimivaksiratkaisuksi. Taiteilijoiden yhteistyö on vaatinut satsauksia, mutta toiminta on nytvarmalla pohjalla. Yhdistyksen merkitys näkyy siinä, että alueen näyttelytarjontaon kasvanut ja alueelle jää taiteilijoita. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa onmuutoin etupäässä tiedonvaihtoa. Yhteistyöpyyntöjä on saatu, mutta usein ilmanlisäresursseja. Lähtökohtaisesti eri yhteistyömuotoihin suhtaudutaan positiivisesti.Yritysten kanssa ei kuitenkaan juuri ole yhteistyötä, vaikka yhteistyötä tehdäänesimerkiksi Tangomarkkinoiden kanssa. Kuvataiteilijat eivät koe itseään yrittäjiksi.Taiteilijoiden toimintamahdollisuuksia on parannettu, mutta itse kuvataiteilijoidenasemaa ei muuten ole saatu kohennettua – monet tekevät muita töitä elättääkseenitsensä. Parhaiten taiteilijan uraa tukevat työt ovat opetusalalla. Taiteilijoidentilanteeseen toivotaan parannusta Cronbergin viitoittamalla tiellä.Kokkolassa toimivalla Visu ry:llä voidaan löytää monia yhteneväisyyksiäVarikon tavoitteisiin ja ajatuksiin. Visu ry perustettiin vuonna 2000 edistämäänvisuaalisten alojen taiteita Keski-Pohjanmaalla. Keskusten ulkopuolella elävienja työskentelevien taiteilijoiden työn merkitys nähdään oman alueen henkiseksivoimavaraksi. Tavoitteena on tuoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväätaidetta alueelle ja vastaavasti viedä keskipohjalaisten taiteilijoiden näyttelyitämuualle.Kokkolassa vuodesta 2006 toiminut Visu Galleria keskittyy nykytaiteeseen.Galleria perustettiin, koska nykytaiteelle ei ollut soveliasta galleriaa. Ensimmäiset

viisi vuotta galleria toimi hankkeena, jota rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto,Svenska Kulturfonden, Pohjanmaan taidetoimikunta ja Kruunupyyn kansanopistonKokkolan Pohjoismainen taidekoulu. Nyt resurssit ovat pienentyneet, eikä vientiinole mahdollisuuksia – joka tapauksessa edelleen järjestetään kuukausittainvaihtuvia näyttelyitä ja kansainvälisiä näyttelyitä. Alkuperäinen ajatus Kokkolankaupungin mukaan tulosta ei ole toteutunut, mutta kaupunki tukee galleriaa10 000 euron avustuksella, jolla katetaan esimerkiksi vuokrakulut. Muutenesimerkiksi Taiteen keskustoimikunta, KulturÖsterbottenin ja pohjoismaisetrahastot ovat tukeneet toimintaa. Kokonaisbudjetti on alle 30 000 euroa. Galleriassaei ole enää taiteen asiantuntijaa töissä, vaan ainoastaan työllisyysvaroinpalkattu valvoja. Taiteilijat toimivat yhdistyksessä ilmaiseksi talkoopohjalla jahyödyntävät omaa kuvataiteen kentän tuntemustaan sekä gallerian että alueensataiteilijoiden hyväksi. Toiminnan katsotaan onnistuneen: media on kiinnostunut,Kokkola on ajankohtainen nykytaiteen kentällä ja nuoria taiteilijoita on kasvanut.Yhteistyötä Visu Galleria tekee erityisesti Pietarsaaren tupakkamakasiinin kanssa.K.H. Renlundin kanssa yhteistyötä on ollut aiemmin. Yhdistys on erittäin mielelläänmukana laajemmassa alueellisessa yhteistyössä. Yhdistys katsoo vahvuudekseenhyvät kontaktit erilaisilla rajapinnoilla.Kaikki alueen toimijat ilmaisivat kiinnostuksensa aluetaidemuseoidenhankkeeseen kehittää Pohjanmaan taidetoimikunnan alueen kuvataiteen asemaatapahtuman muodossa. Omalta osaltaan niiden erikoistaidot voivat toimiamerkityksellisenä täydentävänä apuna. Järjestetystä keskustelusta vielä poissaolleet tahot suhtautuvat erittäin positiivisesti aluetaidemuseoiden tavoitteeseenalueen taiteen markkinoinnin edistämisestä. Tavoitteen onnistuminen palvelisiniitä kaikkia. Tapahtuman luonteen olisi kuitenkin oltava grafiikan alaa laajempi.Vaasalainen nykytaiteen yhdistys Platform rf suhtautui positiivisesti yhteistyöhön,mikäli se sopii sen toimintaan. Hieman yli kymmenvuotiaalla Platformillaoli aiemmin oma näyttelytila. Nyt yhteistyötä tehdään etenkin silloin, kun tarvitaannäyttely- tai esiintymistilaa. Kuntsin kanssa yhteistyötä on tehty paljon jasiellä järjestetään (viiveellä) myös yhdistyksen 10-vuotisnäyttely loppuvuonna2011. Pohjanmaan taidetoimikunta myönsi yhdistykselle taidepalkinnon vuonna2006. Platform keskittyy nykytaiteessa kansainväliseen toimintaan tarjotenresidenssiä, studiota ja projektirahaa vierailevien taiteilijoiden käyttöön. Kansainvälisentoiminnan konteksti on kuitenkin juuri paikallisuus. Paikallisuus tuleeesille taiteilijoiden työn kautta esille. Sen kautta näkyy miten he kokevat elämäntäällä. Näyttelyt eivät siis ole toiminnan keskeisin asia, vaikka taiteilijoilla onkinmahdollisuus pitää näyttelyitä studiossa. Vuonna 2010 tapahtumia ja esityksiäoli parisenkymmentä. Nykytaiteen osalta yhdistyksen toiminta edustaa Vaasankansainvälistä identiteettiä. Alueellisessa yhteistyössä Platformin toiminta eikuitenkaan ole yhtä hedelmällistä. Yhteydet kauas nähdään tärkeämmiksi kuinyhteydet naapurimaakuntiin. Toisaalta Platformin toiminta voi kannustaa esimerkiksiUudenkaarlepyyn taideopiskelijoita jäämään Pohjanmaalle.87

88Platform rf on ruotsinkielinen yhdistys. Toisaalta toiminnan luonteenmukaisesti englanti on käytetyin kieli. Ruotsinkielinen tausta näkyy taiteen jakulttuurin kentällä ehkä selkeämmin taustarahoittajissa kuin toiminnassa. Yhdistyssaa Taiteen keskustoimikunnalta residenssiavustusta (toisena Ateljé Stundarsinlisäksi Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella). Muita tukijoita ovat esimerkiksiNorden – Nordic Council of ministers, SÖFUK ja Svenska Kulturfonden,mutta esimerkiksi Vaasan kaupunki ei haastatteluhetkellä tukenut toimintaa.Paikallisessa tunnettavuudessa Platform näkee parannettavaa, mutta toiveissa on,että useiden kulttuuritekijöiden keskittäessä toimintaa Vaasan vanhan kasarminalueelle, paikallinen tunnettavuus myös Platformilla kasvaa ja ihmisiä saadaanenemmän tapahtumiin mukaan.Platformin kasarmialueen studiotilan vuokran maksaa kaupungille Pro Artibus-säätiö, joka on itsenäinen osa Svenska Kulturfondenista. Säätiön tehtävänäon visuaalisen taiteen edistäminen kaikilla suomenruotsalaisilla alueilla. Säätiöon solminut kymmenvuotisen sopimuksen Vaasan kaupungin kanssa, ja vuokraavanhalla kasarmialueella kymmentä ateljeeta yksittäisille taiteilijoille, taiteilijaryhmillesekä Platformille. Ateljeekasarmi on säätiön Pohjanmaan toiminnantuleva keskus. Säätiö halusi lisätä nuorten ammattimaisten taiteenharjoittajienmahdollisuuksia saada tarkoituksenmukaiset, keskeisesti sijaitsevat ja kohtuullisetateljeetilat. Vaikka hakemusten määrä ylitti vuokrattavien tilojen määrän, taiteilijoidentilanne Vaasassa parani. Verrattaessa Varikko Galleriaan, on nähtävissä,että suomenkielisellä puolella kuvataiteen taiteilijoilta vaaditaan enemmän omaaloitteisuuttaparantaa asemaansa taiteen tekijänä ja taiteen kentällä.Viimeisenä yhdistyksenä esitellään Konsti taideteollisuusyhdistys ry(jatkossa Konsti). Konsti on perustettu 1986. Konsti tekee tunnetuksi pohjalaistataideteollisuutta, suunnittelua, muotoilua, taidekäsityötä ja taidetta. Yhdistyksenpääasialliset toimintamuodot ovat näyttelyt, jäsenistön ammatillisen toiminnantukeminen sekä yhteistyö eri kulttuurialojen kanssa. Vaikka jäsenistö on vanhanVaasan läänin alueelta, yhdistykseen voi kuulua myös muualla asuva – taiteilijastapidetään kiinni, mikäli tämä työskentelee myös pohjalaisissa maakunnissa.Yhteistyötä tehdään paljon. Siitä esimerkkinä voidaan mainita niin sanottusähkökaappihanke vuodelta 2009. Konsti sai apurahan Etelä-PohjanmaanKulttuurirahastolta ympäristöhaittakohteiden uudistamiseen taiteen keinoinSeinäjoella. Konsti uudisti 13 sähkökaappia usean taiteilijan ja KoulutuskeskusSedun Ilmajoen yksikön erikoismaalauslinjan oppilaiden työnä. Hankkeen yhteistyökumppaneinaolivat Sedun lisäksi Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen Energia jaAnvia. Vaikka kyseisessä esimerkissä on yrityksiä mukana, niiden merkitys rajoittuuyksittäisiin projekteihin. Yhteisnäyttelyjä on ollut esimerkiksi Loftetissa ja25-vuotisjuhlanäyttely on Varikko Galleriassa. Konsti on myös kahden vuodenajan organisoinut Suomen osalta kansainvälistä näyttelyä Connecting Pohjanmaanmuseoon syksyksi 2011. Hankkeessa ovat yhteistyössä myös Pohjanmaan ja

89Etelä-Pohjanmaan liitot. Alueellinen yhteistyötaito ja ammatillinen taso yhdistyvätKonstin toiminnassa hyvin. Mahdollinen yhteistyökuvio lähtee aina ideasta.Yhteistyö yhteistyön takia ei riitä. Aluepoliittiset tai taidepoliittiset rajoituksetvoivat olla myös joskus esteitä. Konsti on kuitenkin löytänyt oman paikkansa,ja sen toiminta on laadukasta. Jäseniltä edellytetään koulutusta, näyttelyitä jaapurahoin vahvistettua ammattimaisuutta; korkeat kriteerit pitävät jäsenmääränalhaisena. Suurin haaste on lisätä rahoituksen hakemista. Apurahat ja projektirahatovat toivottuja, ja Konstin saama rahoitus on ilahduttanut – onhan näyttelynoltava hyvä saadakseen rahoitusta.Myös Konstin toiminta on vapaaehtoistyötä. Palkattu työntekijä olisikuitenkin toiminnan kehittymisen tae. Yhdistyksellä ei ole myöskään tiloja.Yhdistyksen kehittämistoiveiden ohella Konsti toivoisi alueelle taiteen välitystätukevaa agenttia. Yhdistyksen jäsenet työllistyvät esimerkiksi opettajina, muttamyös yksityisyrittäjinä. He ovat ottaneet määrätietoiset askeleet tekijyyden jayrittäjyyden yhdistämisessä. Tällaisten askelten alkuvaiheessa etenkin taidetoimikuntienja muiden tahojen apurahat ovat ensiarvoisen tärkeitä.6.7 Kolme säätiötäSelvityksessä on otettu huomioon Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueellataidetta ja kulttuuria rahoittavia säätiöitä. Mukana ovat Suomen KulttuurirahastonEtelä-Pohjanmaan maakuntarahasto (joka kattaa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaanmaakunnat) ja Keski-Pohjanmaan maakuntarahasto sekä Svenska Kulturfonden.Selvityksen tavoitteena on avata näiden merkitystä ja näkemyksiä alueellisenyhteistyön edistämisessä. On kiinnostavaa, miten säätiöt ovat tukeneet alueentaiteen ja kulttuurin aluekeskuksia. Luku auttaa omalta osaltaan hahmottamaankokonaiskuvaa rajoista, joita pohjalaisen kulttuurin tukemisessa on.Säätiöt vaikuttavat taiteen ja kulttuurin kentällä tukemalla toimintaa niinapurahoin kuin myös muulla rahoituksella. Säätiöt saattavat aloittaa esimerkiksihankkeita. Keski-Pohjanmaan maakuntarahasto näki säätiöt aktiivisinahankkeiden käynnistäjinä. Ideat syntyvät maakunnasta käytännön toimijoilta.Keski-Pohjanmaan säätiö ottaa yhteyttä alueella toteuttajaan, valtioon sekätekee hankehakemuksia Suomen Kulttuurirahaston keskusrahastoon yhdessämuiden kanssa. Svenska Kulturfonden pyrkii useinkin sitomaan muita säätiöitämukaan – jos te tulette mukaan, lähdemme mekin. Joskus menettely vaikeuttaaasioiden tärkeysjärjestykseen asettamista. Paltilan selvityksessä käsiteltiin SuomenKulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin roolia. Rahoituksen lisäksi säätiötharjoittavat kulttuuritoimintaa kehittämishankkeissa omien painopisteidensäkautta. Periaatteet näkyvät maakuntarahastojen apurahojen jaossa ja omassa toiminnassasekä keskusrahaston valtakunnallisissa hankkeissa. Maakuntarahastoilla

90voi olla omia konkreettisia painotuksia, jotka noudattavat yleisiä painopisteitä.(Paltila 2009: 11.) Kentän näkökulmasta säätiöt ohjaavassa roolissaan ja kentäntoimintaa mahdollistavina tahoina muistuttavat osin julkisen sektorin toimijoita.Kentän toimijoiden haastatteluissa etenkin Svenska Kulturfondenin roolikorostui myönteisenä. Toisaalta suomenkielistä toimintaa Kulturfonden ei tue,mikä nähtiin harmillisena. Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen tukimainittiin myös, mutta niiden rooli ei ollut yhtä suuri: myönnettykään rahoitusei välttämättä vastannut haettua ja siten tarvetta. Tilanne oli toinen kun säätiötolivat itse lähestyneet toimijaa kysymällä mahdollisuuksia toteuttaa tietynkaltaistatoimintaa, jota säätiö rahoittaisi.Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta kaksi on Pohjanmaantaidetoimikunnan toimialueella. Rahastot muodostuvat yleisrahastosta ja nimikkorahastoista.Maakuntarahastojen tarkoituksena on vaalia ja kehittää maakuntansahenkistä ja taloudellista kulttuuria. Alun alkaen vuonna 1959 perustettiinPohjanmaan rahasto, josta Keski-Pohjanmaan rahasto irtautui 1963. Muutaaluetta – nykyistä kahta eri maakuntaa – jäi hoitamaan Etelä-Pohjanmaan rahasto.Suomen Kulttuurirahaston alkuperäinen ajatus oli parantaa suomenkielistenmahdollisuuksia saada apurahoja. Kun Kulttuurirahaston syntyyn vaikutti se,että tukien katsottiin menevän ruotsinkielisille, oli Keski-Pohjanmaan rahastonPohjanmaan rahastosta erkaantumisen syynä samankaltainen asia – katsottiin,ettei rahoitusta saatu riittävästi Keski-Pohjanmaalle.Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto pitää maakuntarahastoja merkittävinäpääkaupunkiseudun ulkopuolisina kulttuurin tukijoina. Tuen jakamisen osuustoiminnasta on 90 % muun toiminnan jäädessä 10 %:iin. Usein asiat etenevätkokouksissa (5-6 kertaa vuodessa) luottamushenkilöiden kautta. Rahastot vaalivatalueensa perinnettä ja rakentavat kulttuurielämää alhaalta ylöspäin. Kulttuurilleon tarjottava mahdollisuuksia, koska niitä ei välttämättä synny automaattisesti.Kulttuurirahaston toiminta ja päätöksenteko ovat riippumattomia puolueista,etujärjestöistä ja instituutioista. Apurahoista päättää asiantuntijoista koostuvahoitokunta, joka edustaa rahaston toiminta-alueen taiteen, tieteen, yhteiskunnanja talouselämän asiantuntemusta. Yksi tieteellisen ja taiteellisen toiminnanlaadun mittari on sen yhteiskunnallinen merkitys, myös kansainvälisyydellä onoma arvonsa, mutta eri alueilla arvotetaan erilaisia asioita. Säätiön perustehtäväon tukea pohjalaista lahjakkuutta. Hakemusten määrä on suuri ja rajauksia ontehtävä. Hakuaika on kerran vuodessa, mutta rahastoa lähestytään viikoittain.Rahoituksen saajan pitää tehdä rahastolle selvitys työn päätyttyä. Selvitystenperusteella on tultu hieman varovaisiksi – alle puolelle hakemuksista myönnetäänrahoitusta. Isojen hankekokonaisuuksien syntyminen ei ole helppoa, vaan vaatiipaljon työtä ja keskustelua. Kun hanke vastaa painopisteisiin (lasten ja nuortenkulttuuri, yrittäjyyden edistäminen tutkimuksen avulla ja kansainvälistyminen),on toimintakin helpompaa.

91Keski-Pohjanmaan maakuntarahasto on huomannut yksivuotisten tukienongelmallisuuden esimerkiksi suhteessa toiminnan jatkuvuuteen. Säätiö painottaakinmonivuotista hanketukea kulttuuriyhteisöille ja -työryhmille pitkäjänteiseentyöhön. Myös hankkeen toiminnan arviointi on tällöin tarkkaa, sillä kolmivuotisenrahoituksen edellytyksenä on hankkeen eteneminen toteuttamissuunnitelmanmukaan. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta ja maakunnallisesti merkittävätkulttuurihankkeet saavat Keski-Pohjanmaalla viidesosan myönnöistä. Alueenkulttuurikenttä nähdään harrastajapainotteisena ja kulttuuriyrittäjyyttä on haluakehittää.Paltilan mukaan Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot suhtautuvatpääsääntöisesti kielteisesti tuen myöntämiseen julkiselle toimijalle, kuten kunnalle.Monissa maakunnissa ongelman muodostaa se, että usein julkiset toimijat hakevatapurahoja, mutta kolmannen sektorin toimijoita ei ole hakijoina. (ks. Paltila2009: 11.) Keski-Pohjanmaalla yhdistysmuotoiset toimijat kattavat hyvin laajantaiteen ja kulttuurin sektorin ja ovat siten säätiön tuen piirissä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri ja Kokkolan kaupunginteatteri ovat yhdistyksiä.Etelä-Pohjanmaan maakuntarahaston mukaan rahoitusta ei myönnetä julkisyhteisöille.Kuitenkin rahastossa myönnettiin, ettei sääntöä välttämättä noudateta.Tällöin käytetään tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja mietitään rahoitettavaatoimintatapaa: Onko toiminta sellaista, jota ei tehdä ilman rahoitusta. Menestyviäkintoimijoita tuetaan, sillä monet apurahaa saavat taiteilijat ovat menestyviämyös taloudellisesti. Tällöin apuraha on pikemminkin tunnustuksellista kuintyötä varsinaisesti tukevaa.Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot eivät nykyisin pidä kielenmerkitystä niin tärkeänä kuin toiminnan kohdistumista maakuntaan. Vuonna 1908perustetun Svenska Kulturfondenin 19 tehtävänä on sen sijaan tukea ruotsinkielistäkulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista toimintaa Suomessa.Toiminta keskittyy ruotsinkielisen väestön pääasiallisille asuinalueille, joihinlukeutuvat pohjalaismaakunnista Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.Pohjanmaan asiamies on yksi rahaston kolmesta asiamiehestä. Svenska Kulturfondentoimii katto-organisaationa noin 450 rahastolle, ja sen omistaa Svenskalitteratursällskapet (SLS). Rahaston tuoton jakavat Kulturfondenin luottamuselimet,jotka nimeää Ruotsalainen kansanpuolue. Suomenruotsalaisen toiminnantukeminen liittyy vahvasti identiteetin tukemiseen ja mahdollisuuksiin elää jatoimia ruotsin kielellä Suomessa. Myös rahaston poliittinen kytkös on selkeä.Vaikka päämääränä on ruotsinkielisen kulttuurin tukeminen, eivät kaksikielisetprojektit ole ristiriidassa tämän kanssa.19Paltilan mukaan rahaston toimintaperiaatteet ovat muuten hyvin samanlaiset kuin Suomen Kulttuurirahastolla,mutta kielen ja kulttuurin yhteys on korostunut (Paltila 2009, 11).

92Svenska Kulturfondenin rahoitus näkyy Pohjanmaan maakunnassa ja siihenollaan tyytyväisiä. Säätiöllä on samankaltaisia lasten ja nuorten tai luovantalouden kehittämisen painopisteitä kuin Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoillakin.Kulturfondenin toiminnassa on valtakunnallinen strategia jarakenne. Keskusrahasto ohjaa alueellista toimintaa tiukasti. Toiminta noudattaaSLS:n toimintasuunnitelmaa, joka sisältää panostettavat alueet. Toimintasuunnitelmassaesitetään toimintalinjat ja arviointiperiaatteet, joiden pohjalta jakopäätöksettehdään ja eri hankkeet valmistellaan. Toimintalinjoissa määritelläänmyös tukialueet, joihin rahasto erityisesti keskittyy. Keskustelu on aktiivista jaalueelliset asiamiehet toimivat yhdessä. Alueellisia linjanvetoja voidaan tehdä,mutta suuressa mittakaavassa toiminnan on oltava samantyyppisiä. Liian erilaisetlinjat on helppo huomata. Vaikka esimerkiksi Wasa Teateria tukee keskusrahasto,on erittäin tärkeätä, että Pohjanmaalla on oma toimistonsa – instrumenttina seon joustava ja nopea toimimaan. Alueen edustajana se esittelee suuret alueellisethankkeet keskusrahastolle. Vaikka alueen ruotsinkielinen kenttä on laaja jamonipuolinen, säätiön yhteydet eri toimijoihin vaikuttavat tiiviiltä.Svenska Kulturfonden on tyytyväinen toimintaansa. Toiminta on laajaaja kohdistuu kattavasti eriasteisiin toimijoihin. Yhteistyö on mahdollista ainakun se sopii määrättyihin linjauksiin. Osaa rahoituksesta voi hakea koko ajan jayhteydenotot ovat jatkuvia. Taiteen ja kulttuurin aluekeskuksista Svenska Kulturfondenon myöntänyt rahoitusta BARKille. Pohjanmaan tanssin aluekeskustaei ole tuettu, mutta rahoitusta on myönnetty taustaorganisaatio Watt ry:lle.Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot eivät ole tukeneet aluekeskuksia,vaikka esimerkiksi tanssin aluekeskus nähtiin sellaisena, jonka tukeminen voisiolla mahdollista. Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto näkee toisaalta aluekeskustentukemisen ylätason tukemisena, kun rahaston toiminnassa keskitytäänkulttuurityön tukemiseen alhaalta ylöspäin. Eräänlainen ongelma on myösvaltion tueltaan heikkojen keskusten tukeminen, sillä säätiötä ei ole tarkoitettupitkällä tähtäimellä kompensoimaan valtion tukea. Kun maakuntarahaston roolion kannustaa, on pelastamisen problematiikka vaikea asia.6.8 Koulutussektorin merkitys kulttuurin alueellisessayhteistyössäSelvityksessä koulutussektorin käsittely periaatteessa rajautuisi ulos, mutta laajemmintoimivaa alueellista yhteistyötä käsiteltäessä ei sitä voi jättää huomiotta.Kulttuurialan ammatillista ja korkea-asteen koulutusta annetaan ammatillisissaoppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Raportissa keskitytäänniihin toimijoihin, jotka tulivat kulttuurikentän haastatteluissa esiin. Siten mukanaon niin tutkintoon johtava kuin johtamaton taide- ja kulttuurialojen koulutus.

93Tämän selvityksen esiin tuoma näkökulma on, että erilaiset koulutuspaikat ovathuomattava alueellinen kulttuurin kentän tekijä ja yhteistyökumppani, jota eijuuri mitata sen aikaan saaman toiminnan näkökulmasta. Painotus on sen sijaanesimerkiksi siinä kuinka opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan.Taiteen ja kulttuurin työpaikat, rahoitus ja mahdollisuudet sijaitsevat pääosinpääkaupunkiseudulla. Kulttuurialan koulutuspaikkojen määrää kasvatettiinniin nopeasti, ettei työpaikkoja voida odottaa syntyvän läpi maan samankaltaistatahtia. Haastatteluissa tuli esiin näkemyksiä, että opiskelijoita on myös kannustettavalähtemään ja kasvamaan tekijöinä maailmalla. Toivomuksena oli, ettäjotkut heistä aikanaan palaavat rikastamaan ja mahdollistamaan kotiseutunsakulttuurin kasvua. Kokkolan teatterin johtajat saivat maaliskuussa 2011 Teatterintiedotuskeskuksen Tinfon Silmänkääntäjä-palkinnon, koska he palasivat kotiseudulleentöihin. Toinen heistä kyseenalaistikin asennetta, jonka mukaan taiteentekeminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella nähdään ihmeellisenä. Korkeatasoistaammattiteatteria tulee tarjota koko Suomessa.Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt syksyllä 2011 kulttuurialojenammattikorkeakoulutason koulutusta vähennettäväksi. Tämä kohdistuu myösPohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella oleviin ammattikorkeakouluihin.Kulttuurialan koulutus saattaa loppua Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulultakokonaan. Siinä, missä koulutussektori on sidoksissa ympäröivän alueen kulttuurinkenttään, ovat koulutuspaikkojen valtakunnallisen tason supistamisvaatimuksetuhkaamassa luotuja alueille tärkeitä yhteistyöverkostoja.6.8.1 Ammattikorkeakoulujen merkitysUseissa haastatteluissa kiitettiin alueen ammattikorkeakoulujen kulttuurin jataiteen osastoja yhteistyötahoina. Opiskelijat suorittavat taide- ja kulttuurialantyöpaikoilla harjoitteluja ja tekevät projekteja. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liitoneSisällöntuotannon kehittämishanke TrissaTV:ssä Seinäjoen ammattikorkeakoulun(SeAMK) opiskelijoiden panos on ollut huomattava. Hankkeen päättymisenyhteydessä on valmisteltu TrissaTV:n siirtoa ammattikorkeakoululle, jolloinTrissaTV:stä tulisi osa SeAMK:n toimintaa. SeAMK:n kulttuurituotannon koulutusohjelmatekee tiivistä yhteistyötä Seinäjoen seudun yritysten ja yhdistystenkanssa ollen huomattava voimavara kulttuurielämässä. Osa lähiopiskelusta onRytmikorjaamolla. Esimerkiksi Provinssirockissa voidaan puolestaan suorittaatyöharjoittelua. Kokkolassa sijaitsevassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulunHyvinvoinnin ja kulttuurin yksikössä keskitytään sananmukaisesti kulttuurinhyvinvointia edistävään merkitykseen. Yksikössä mahdollistuu yhteys musiikin,teatterin ja hyvinvoinnin ammattilaisten välille. Alueen yhteistyökumppaneistavoidaan mainita esimerkkeinä Kokkolan kaupunginteatteri, K.H. Renlundin museo

94ja kirjasto. Hyvinvoinnin kulttuurin yksikköä pidetään hyvänä resurssina, jotakäytetään paljon. Tämä mahdollistaa esimerkiksi teatterin musikaalien teon.Oppimismenetelmänä SeAMK:n koulutusohjelmassa on työelämälähtöinenprojektioppiminen – tavoitteena on valmennus työelämään. Kulttuurin ja mediankentällä suoritettavaa työharjoittelua on kaksi jaksoa neljän vuoden aikana(25 op ja 20 op). Lisäksi tuotantoa opiskellaan 20 opintopistettä erilaisten tapahtumientuotantoon osallistumalla. Osa tuotannoista on työelämälähtöisiä elituotantoja tehdään tilauksesta. Myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulunHyvinvoinnin ja kulttuurin yksikkö pyrkii edistämään työelämään kiinni pääsemistäkoulutuksen aikana. Opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuudet ovaterinomaiset ja osallistumista useisiin projekteihin opiskeluaikana kannustetaan.Projektien toivotaan avaavan ovet työelämään valmistumisen jälkeen. Esittäväntaiteen koulutusohjelma kokoaa teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijoiden tuotannotkolmeksi Teatterifestivaaliksi. Teatterifestarit ovat osa Kokkola Events Karlebytä.Yhteyksillä luovan talouden ammatilliseen kenttään tähdätään siihen, ettäalueelliset rakenteet tukisivat taiteilijoiden pysyvyyttä alueella. Hyvinvoinninja kulttuurin yksikön musiikin ja esittävän taiteen koulutusohjelmien opiskelijatovat suunnitelleet ja toteuttaneet CentriART -ohjelmapalvelun, jolla myydäänesimerkiksi musiikki- tai teatteriesityksiä erilaisten ja -kokoisten tapahtumienyhteyteen. Kaikesta huolimatta kummankaan ammattikorkeakoulun opiskelijoidenvalmistumisen jälkeinen työllistyminen alueelle ei ole vahvaa.SeAMK:n mukaan alueella arvostetaan opiskelijoiden tuomaa panosta jauseat tahot tunnustavat työn rahallisen arvon. Osa toimijoista pahoittelee, etteityöstä makseta opiskelijoille, mutta on nähtävissä myös tämän mahdollisuudenhyväksikäyttöä. Käytännössä opiskelijoita ei pakoteta tuotantoihin, vaan osallistuminenlähtee itsestä. Tuotannoissa opiskelijoilla on ohjaaja. Opiskelijat ovatitse aktiivisia etsimään työharjoittelukohteita ja tuotantoja. Pieni koulutusyksikkötakaa joustavuuden. Koulut ja opiskelijat itse synnyttävät myös uutta kulttuuritoimintaaja ovat mukana eri tahojen toiminnassa, kuten SeAMK:n opiskelijatElokuvakeskus Botniassa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululle pyyntöjäopiskelijayhteistyöstä tulee enemmän kuin voidaan tarjota. Opiskelijat ovat halpaatyövoimaa, mutta tuottavat alueelle paljon hyvää. Opiskelulinja tuottaa kymmeniäpalveluja, kuten tapahtumia, yli maakuntarajojen. Opiskelijat myös esimerkiksivetävät lasten ja nuorten ryhmiä ilmaisutaiteen lukioiden tai harrastajateattereidenkanssa. Opiskelijat kuuluvat yhdistyksiin ja johtokuntiin. He ovat siten vahvastilinkittäytyneet alueeseen. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu tekee myösvaltakunnallista yhteistyötä teatterialaan liittyvien toimijoiden kanssa.Pohjanmaalla taiteen ja kulttuurin koulutusta tarjoaa Novia, joka on Suomensuurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu. Koulutuspaikkakuntia Pohjanmaallaovat selvityksen tekohetkellä Vaasa, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Novian kuvataiteenopiskelijat järjestävät alueella näyttelyitä, joita halutaan myös seurata

95esimerkiksi aluetaidemuseossa. Pohjanmaan museoon pystytettiin keväällä 2011Uudenkaarlepyyn kuvataiteilijoiden näyttely. Näyttelyitä on paljon ja haastattelunmukaan puolet Pietarsaaren tupakkamakasiinin näyttelyistä kytkeytyy jollaintavoin Noviaan.Novian kulttuuriyksikön Tutkimus- ja kehitysyksikön toiminta keskittyytaiteeseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Yksikössä tutkitaan ja kehitetään ammattimaisentaiteen yhdistämistä yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Novia toimiietenkin ruotsinkielisen Pohjanmaan alueellisena vastuunkantajana. Novialla ontutkimuksen ja koulutuksen lisäksi vastuu alueellisesta kehittämisestä. Noviaon valinnut tietoisen linjan kulttuurielämän rakenteiden kehittämisessä ja vahvistamisessa.Alueellisen hyvinvoinnin voidaan katsoa lisääntyvän sitä myötä,kun alueellinen kulttuuri kehittyy. Hankkeiden osalta Novia vaikuttaa tehneenhuomattavaa työtä, jonka nähdään hyödyttävän Pohjanmaan aluetta taiteen jahyvinvoinnin sekä nuorten taiteilijoiden ammatillisen työskentelyn edistämisessäyli kielirajojen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Taide ja hyvinvointi (Artand wellbeing) -projekti on työllistänyt nuoria ammattitaiteilijoita ja -muotoilijoita,joilta hanke ostaa taidetta ja muotoilupalveluita tai -esineitä hoitoympäristöihin.Projektiin kuuluu useita osaprojekteja, joissa suunnitellaan ja luodaan viihtyisiähoitoympäristöjä. Työ tehdään yhteistyössä hoitohenkilökunnan ja käyttäjienkanssa lähtökohtana käyttäjien erityistarpeet. Osaprojektit toimivat pohjanajatkotutkimukselle. Novialla on ollut muitakin aluetta hyödyttäviä hankkeita,joista tämä projekti on vain yksi hyvä esimerkki. Novia on mukana myös ProduforumÖsterbottenissa. Novian merkitys EU-projekteissa on iso, sillä se onorganisaatio, joka voi hoitaa byrokratian ja joka sallii sisällön luojien keskittyätyöhönsä. Kulttuuritoimintaan ei haluta kielirajoja. Toisaalta ymmärretään, ettätoimintakulttuurit voivat olla kieliryhmissä erilaisia. Kokemuksien vaihtaminenkoetaankin tärkeäksi.6.8.2 Rytmimusiikin verkostoSeinäjoen seudun rytmimusiikin verkostoon liittyen selvitykseen haastateltiinRytmi-instituuttia ja Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikköä. Rytmimusiikinverkosto on esimerkki alueella toimivasta hyvästä yhteistyöstä. Yhtä lailla seosoittaa myös koulutussektorin merkitystä laajan yhteistyön edistäjänä. Rytmiinstituuttion vuonna 1990 perustettu populaarimusiikin koulutus- ja tutkimuslaitosSeinäjoella. Rytmi-Instituutti on yksi viidestä valtiontukea saavastamusiikki-instituutista. Musiikki-instituuteilla tarkoitetaan tiettyyn musiikin alaantai instrumenttiin erikoistuneita keskuksia, joiden palvelut ovat valtakunnallisestihyödynnettäviä. Instituutit kehittävät musiikin alan tutkimusta, koulutusta jaharrastamista. Pohjanmaan taidetoimikunnan alueella on myös kaksi muuta ins-

96tituuttia: Kansanmusiikki-instituutti Kaustisella ja Finlands svenska folkmusikinstitutVaasassa. Instituuttien välillä ei juuri ole yhteyksiä.Rytmi-instituuttia ylläpitää Rytmi-instituutin kannattajayhdistys ry ja se onerikoistunut populaarimusiikkiin. Vaikka toiminta on valtakunnallista, sijoittuutoiminnasta iso osa alueelle, Rytmi-instituutin tapauksessa Etelä-Pohjanmaalle.Valtakunnallisesti laajaa kiinnostusta ovat herättäneet esimerkiksi erilaisetlyhytkurssit, musiikkileirit ja seminaarit, joita on järjestetty populaarimusiikkiinliittyvistä eri aihepiireistä. Seinäjoella Rytmi-instituutti järjestää viikoittainsoitinopetusta ja bändiohjausta. Musiikkikerhoja 2–5 -vuotiaille lapsille sekätilauskursseja järjestetään tarpeen mukaan. Lasten ja nuorten opetus toteutetaanSeinäjoen kansalaisopistossa. Rytmi-instituutin arkisto on kaikkien kiinnostuneidenkäytettävissä sopimuksen mukaan. Arkiston suurimman yksittäisen kokonaisuudenmuodostaa Provinssirock-tapahtuman historiaan liittyvä materiaali.Rytmi-instituutin tarjoama koulutus ja muut palvelut ovat yksi olennainenosa Seinäjoen seudun rytmimusiikin kehitystä. Instituutti löytääkin hyvinyhteistyössä paikkansa. Taiteen ja kulttuurin aluekeskuksien toiminnasta yhteysLouhimoon on läheinen, kummatkin sijaitsevat Rytmikorjaamolla. Rytmiinstituutintoiminnanjohtaja oli vuonna 2005 tekemässä Louhimon hakemustaTaikalamppu-verkostoon. Yksi merkittävä Rytmi-instituutin toimintamuoto onhanketoiminta, jota se toteuttaa vakuuttavasti. Hankkeilla työllistetään projektityöntekijöitä.Rytmi-instituutin luovan talouden alan toiminnassa voidaan käyttäämyös harjoittelijoita, sekä kulttuurituottajia että liiketalousyksikön opiskelijoita.Rytmi-instituutin koulutustoiminnan ulkopuolinen osa ei ole toimintatavoiltaankovin kaukana siitä, mitä taiteen ja kulttuurin aluekeskukset voisivat tehdä.Esimerkkinä hankkeista voidaan mainita kolmivuotinen Etelä-PohjanmaanTE-keskuksen (nykyinen ELY-keskus) ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaRytmimeraatti 20 -hanke, joka kehittää Etelä-Pohjanmaan bändien ja musiikkialanyrityksien toimintaympäristöä. Rytmi-instituutti on yhteistyön kannalta erinomainen:se osaa mahdollistaa asioita ja haluaa tukea tekijöitä. Rytmi-instituuttikehittää Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen elävän musiikin yhdistystenyhteistyötä. Tähän se sai vuonna 2011 avustusta Pohjanmaan taidetoimikunnalta.Vuonna 2005 aloitettu rytmimusiikin verkosto on hyvä esimerkki yhteistyöstä.Tuolloin rytmimusiikin toimijat kohtasivat ja kirjasivat ylös kehityshaaveensa.Vuoden päästä ne olivat toteutuneet, kun asioihin oli tartuttu yhdessä.Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö 21 otti vetovastuun rytmiverkoston koordinoimisesta.Yhteistyötä saadaan aikaan osana Seinäjoen yliopistokeskusta. Luova20Meraatti-termi juontuu sanasta konglomeraatti, joka tarkoittaa löyhää yhteenliittymää.21Yksikkö koostuu Kansanmusiikin osastosta ja täydennyskoulutuskeskuksesta. Tutkimuksen ja kehittämistoiminnanalat yliopistokeskuksessa ovat rytmimusiikki, musiikin teknologia, auditiivinen media jamusiikin historia. Aikuiskoulutuksen alat ovat rytmimusiikki ja orkesterinjohto. Sibelius-Akatemiallaon Seinäjoen yliopistokeskuksessa rytmimusiikin professuuri yhdessä Tampereen yliopiston kanssa.

Suomi -hankkeessa yksikkö vastaa valtakunnallisesti luovien alojen tiedotustyöstäja vastaa puolesta tusinasta kehityshankkeesta. Luova Suomi -hankkeen tavoitteenaon edistää luovien alojen ja talouden kehittäjien, päättäjien, rahoittajiensekä yrittäjien ja ammatinharjoittajien välistä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa.Tieto- ja viestintäpalveluiden, erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien sekä hyvientoimintamallien jalkauttamisen avulla luodaan aktiivinen luovien alojen jatalouden toimijaverkosto.Rytmimusiikin verkosto laati vuonna 2009 vision vuodelle 2016, ja asiatovat edenneet hyvin. Avoin verkosto kasvaa, uusia organisaatioita tulee mukaanneljä kertaa vuodessa järjestettävissä tapaamisissa. Jokainen tapaaminen aloitetaanesittäytymisellä, sillä mukana on aina uusia toimijoita. Nyt mukana onjo noin 40 henkilöä 15 eri organisaatiosta. Yhteistyön nähdään kannattavan jaepävirallisetkin tapaamiset ovat todella tärkeitä – ilman niitä ei yhteistyön määräolisi vastaavalla tasolla. Rytmiverkosto voidaan nähdä yhtenä sovellettavanamallina myös aluekeskusten keskinäiselle yhteistyölle. Verkoston pyörittäminenon teknisesti helppoa. Järjestelmällisen etenemistavan lisäksi huolehditaan siitä,että verkosto toteuttaa tarkoitustaan ei sitovana yleisen tason keskustelukanavana.Verkostossa keskitytään strategian luomiseen. Keskeinen toiminnan osaon tiedonvälitys. Rytmikorjaamo, joka on kasvamassa täyteen mittaansa, toimiifyysisenä puitteena tavoitteiden toteuttamiselle.Rytmimusiikin verkoston rooli on muotoutunut tiedotusväyläksi ja sillä onvaikutusta esimerkiksi hankkeiden hakemisessa. Erilaiset hankkeet keskustelevatja vertaavat suunnitelmiaan parin viikon välein niin kutsuttujen hankekahvienyhteydessä. Jos jokin taho lähestyy esimerkiksi yrityksiä, voi se samalla tehdäsen vaikka kahden muunkin puolesta. Esimerkkinä rytmiverkoston toiminnastaon Musiikkialan toimijoiden tapahtuma MARS, joka vuonna 2011 koostuiesitystekniikkamessuista, musiikkialan seminaareista, soitinmessuista ja rocklyriikka-kilpailusta.MARS-tapahtumasta vastaavat Selmu ry, Sibelius-Akatemia jaRytminno-hanke, Rytmi-instituutin Rytmimeraatti- ja Roadness-hankkeet, FramiOy, Louhimo sekä SeAMK. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Suomalaisenmusiikin tiedotuskeskus Fimic ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Rytmiverkostontoiminnan koordinoimisen lisäksi Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkönäkyy alueen kulttuurikentällä ja yhteistyössä. Toimintaan kuuluvat kurssien jaseminaarien lisäksi konsertit ja festivaalit, kuten FOLKPOLIS -hankkeen Rytmiä,Piitu ja Pate! -lastentapahtuma, jonka tuottaa SeAMK. Myös Rytmimusiikintutkimusyksikkö toimii Rytmikorjaamon tiloissa. Sibelius-Akatemian Seinäjoenyksikön suurin yksittäinen rahoittaja on Seinäjoen kaupunki. Keskinäinen sopimusvelvoittaa, että toiminta tapahtuu Seinäjoella.97

986.8.3 Kulttuuria opistoistaRytmi- instituutissa tuli esiin yhteistyö kansalaisopistojen kanssa. Vapaan sivistystyön,kuten myös musiikkiopistojen rooli on tärkeä alueellisessa yhteistyössä,ja toimiva yhteistyö niiden kanssa mainittiin useissa haastatteluissa. Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän mukaan kansalaisopistoverkostoon vakiintunut vapaan sivistystyön toimija, joka voisi jatkossa olla vahvemminmukana kulttuuritoiminnan kehittämisessä. Kansalaisopistot toimivat sivistyksellisentasa-arvon edistäjinä ja auttavat maaseutua sopeutumaan esimerkiksi väestönvanhenemiseen. Kansalaisopistoilla on tiiviit suhteet kolmannen sektorin toimijoihin,mikä mahdollistaa erilaiset kulttuuriset yhteistuotannot. (Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmä 2010: 32.) Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueen jakaantuminen tilastoissa vanhan Vaasan läänin yhtenäisen alueensijasta kolmeen maakuntaan vaikeuttaa alueen vahvuuksien näkymistä valtakunnallisissavertailuissa. Monilla muilla alueilla maakunnat ovat suurempia vastatenalueellisen toimikunnan rajoja. Vapaan sivistystyön oppilaitosten kulttuurialankoulutuksen määrä ja musiikkioppilaitosten määrä on taidetoimikunnan alueellahyvä. Vapaana sivistystyönä kulttuurialan koulutusta tarjoaa Etelä-Pohjanmaalla16 oppilaitosta, Pohjanmaalla 22 oppilaitosta ja Keski-Pohjanmaalla seitsemänoppilaitosta. Yhteensä niitä on 45 kappaletta, mikä on valtakunnallisesti huomattavamäärä. (ks. Ekholm 2009, 133–134.)Haastatteluun valittiin Etelä-Pohjanmaan opisto, joka edustaa sisäoppilaitosmuotoisiakansanopistoja – ei kansalaisopistoja. Kuitenkin Suomen toiseksivanhimmalla kansanopistolla (perustettu 1892) on hyvät yhtymäkohdatkulttuuri-opintoja tarjoaviin vapaan sivistystyön oppilaitoksiin. Opisto on myöskulttuuriopisto, jossa vapaan sivistystyön merkitys on suuri. Opistossa tehdäänyhteistyötä opintoihin liittyen lähialueiden koulutussektorin ja kulttuuritoimijoidenkanssa. Opistossa opetetaan Ilmajoen ilmaisutaidon lukion oppilaita jaSeAMK:n kulttuurituottajia. Kulttuuriopisto sisältää opintolinjat kirjoittamisessa,rytmimusiikissa, tanssitaiteessa ja teatteritaiteessa sekä maskeerauksessa. LisäksiKaustisella on kansanmusiikin opintolinja. Seinäjoen rytmimusiikin keskittymäänopisto liittyy ammattitutkintoon johtavalla rytmimusiikkituotannon linjallaan.Alueellisesta kulttuuritoiminnasta ja yhteistyöstä voidaan Etelä-Pohjanmaanopiston osalta nostaa esiin Lasten ja nuorten kulttuuriasiamieshanke. Opisto teki hankkeessayhteistyötä Kokkolassa toimivan Nuorisokeskus Villa Elban kanssa ja rahoittajanatoimi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntarahastojen hakemuksesta Suomenkulttuurirahasto. Hankkeen taustalla on rahaston Etelä- ja Keski-Pohjanmaanmaakuntarahastojen teettämä tutkimus nuorten kulttuuriharrastuksista vuodelta2007. Hankkeen tavoitteina oli muun muassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssasaada aikaan nuorten toivomaa mielekästä kulttuuritoimintaa, toteuttaa erikseenvalittavia pilottihankkeita, sekä vaikuttaa alueiden kuntiin, kulttuuritoimijoihin,

paikallistoimijoihin ja vanhempiin nuorten kulttuuriharrastusten edistämiseksi.Haastattelussa hanketta kuvailtiin onnistuneeksi – tosin haastavaksi sen tekisuuri alue ja iso ruohonjuuritason toimijoiden lukumäärä. Kulttuurirahastojenerillisellä määrärahalla toteutettiin uusia kokeiluja, kuten koulujen kulttuuri- jatanssipäivät, Nuorten teatteri Kulttuurimyrsky, Kirja ja tähti -sanataidetapahtumaja Vimma-tapahtuma-areena. Lasten ja nuorten kulttuuriasiamieshanke välttitoiminnassaan päällekkäisyydet Taikalamppu-verkoston toiminnan kanssa.Etelä-Pohjanmaan Opisto näkee roolinsa kulttuurihistoriallisessa ympäristössätoimijoiden yhdistäjänä. Opistolla on hyvät edellytykset monipuolistenhankkeiden toteuttamiseen. Yhteistyötä tehdään koulutussektorin ja kulttuuritoimijoidenlisäksi alueen kaupunkien ja maakuntien liittojen kanssa. Etelä-Pohjanmaan opisto ei toimi vain Etelä-Pohjanmaalla, vaan laajemmin Pohjanmaantaidetoimikunnan toimialueella. Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan liittoliittyvät taustaltaan yhteen opiston perustamisessa.Etelä-Pohjanmaan opiston haastattelussa sivuttiin kiinnostavasti myösopiston roolia taiteilijoiden työllistäjänä. Yleisesti kulttuurialan opistot tukevattaiteen ja kulttuurin palveluiden lisäksi myös taiteen tekijöitä. Valtakunnallisellatasolla on huomattu taiteen ammattilaisten työllistävän itseään opettajina useinsilloin, kun itse taiteen tekemisestä saatavat tulot eivät ole riittävät. Monet haastatelluistakolmannen sektorin toimijoista esimerkiksi työskentelevät opettajinakansalaisopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Näin sekä oppilaat että opettajathyötyvät. Taiteen ammattilaisten työtehtävä on opettaa ja siirtää asiantuntemustaeli toimia valmentavassa roolissaan. Toisaalta on kyseessä vuoropuhelu harrastajakentänkanssa. Opettajana taiteilija voi arvioida omaa asemaansa ja saadatyöstään palautetta. Myös Novian tutkimus- ja kehitysyksikössä on tarkasteltutaiteilijan suhdetta opetukseen: Taiteilija, joka on opettaja. Opettaja, joka on taiteilija.Nattskift – Nightshift julkaisu käsittelee sitä, kuinka pedagogisen missionja taiteellisen työskentelyn voi yhdistää.99

1007. LOPUKSISelvitys on osaltaan avannut Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen taiteenja kulttuurin kentän näkemyksiä alueen toiminnasta ja yhteistyöstä. Kentällä onrunsaasti toimijoita ja paljon hyvää yhteistyötä tehdään. Vaikka kulttuuritoimijoidenosalta painotetaan rajattomuutta, alueen toiminnassa on erilaisia raja-aitoja,joihin vaikuttavat niin maakunnalliset ja kielelliset rajat kuin taidealakohtaisuustai sisällölliset rajauksetkin. Kuitenkin avoimuus tahto edistyä tulivat haastatteluissapäällimmäisinä esiin. Ne mahdollistavat kehityksen tulevaisuudessa.Tämä selvitys on pyrkinyt osaltaan toimimaan tiedon- ja yhteisten kiinnostuksenkohteidenjakajana. On selvää, että tulevaisuudessa saadaan paljon enemmänaikaan, mikäli toimijat tuntevat toistensa toimintatavat ja harjoittavat keskinäistäyhteydenpitoa. Kehitykselle on annettava aikaa. Yhteistyöllä voidaan kehittyäastumaan suuria askeleita. On tärkeätä, että aktiiviset ja aikaansaavat verkostotkeskustelevat keskenään – kehittäjätahojen yhteensaattaminen hyödyttäisi jatiivistäisi alueellista yhtenäisyyttä.Aiemmat valtakunnalliset selvitykset (Paltila 2009 ja Ruokolainen 2010)ovat osin ohjanneet tämän selvityksen asetelmia, eikä suuria ristiriitoja tämänselvityksen ja niiden välillä ole ilmennyt. Esiteltyjen yhteistoimintamallien osaltatässä selvityksessä nostettiin kaksi yli muiden. Aluekeskusten keskinäistä yhteistyötätiivistäisi ja toimintaa parhaiten palvelisi koordinaattori, jona toimisi yksiPohjanmaan taidetoimikunnan läänintaiteilijoista. Aluekeskusten ja alueellistenvaltionosuuden piiriin kuuluvien alueellisten toimijoiden yhteistoimintamalliksiesitettiin projektiyhteistyötä, jossa pyritään jatkuvaluonteiseen yhteistyöhön.Asiassa edettiin pisimmälle Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen ja alueteattereidenkeskustelussa, jonka pohjalta tanssin aluekeskus jatkaa suunnittelua aiesopimuksenaikaansaamiseksi keskuksen ja teattereiden välisestä yhteistyöstä.Selvityksen kuudes luku on suhteellisen laaja, mutta silti vain raapaisukolmannen sektorin ja kulttuurin koulutussektorin merkityksestä. Esitetty otoskuitenkin valaisee erilaisten toimijoiden tavoitteita ja rajoitteita taiteen ja kulttuurinpohjalaisella kentällä. Kolmannen sektorin toimijat ovat aluekeskustoiminnankannalta merkityksellisiä. Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen taustaorganisaationatoimii WATT ry. Myös muiden aluekeskusten osalta alueella toimineet kolmannensektorin tahot ovat olleet merkittäviä toiminnan suunnittelussa. On siis tärkeätä,että vahvuudet ja tarpeet tunnistetaan erilaisten toimijoiden välillä avoimellakommunikaatiolla – ja tätä kautta pyritään luomaan uusia mahdollisuuksia. Selvityksenanti on jakaa toimijoille tietoa toisistaan samalla, kun se esittelee toimiviakäytäntöjä, joista etenkin yhteistyön kannalta merkittävimmäksi malliksi voidaannostaa Sibelius-Akatemian koordinoima rytmimusiikin verkosto Seinäjoella.

101Vaikka toiminta monella tahoin vastaa hyvin resursseja – ja niihin suureltaosin ollaan tyytyväisiä – toivotaan taiteen ja kulttuurin rahoituksen kasvavan.Toiveet kohdistuvat päätösten ajankohtien aikaistamiseen, sekä myönnettävientukien pituuteen: opetus- ja kulttuuriministeriöltä toivotaan useampivuotisia rahoituspäätöksiäpitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi. Tärkein valtakunnallisenrahoituksen ongelma Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella on taiteen jakulttuurin aluekeskusten rahoituksen pienuus verrattuna muihin aluekeskuksiin.Kehittyäkseen toiminta tarvitsee palkatut (täysipäiväiset) henkilöt. Myös Taiteenkeskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien tuessa on parantamisen varaa.Tilastojen keskittyessä maakuntiin vaimentuu Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueen koko suhteessa monen muun yhden maakunnan kokoisen alueellisentaidetoimikunnan toimialueeseen. 22 Rahoituksen osalta maakuntia ynnäämälläkäänei myönnetyn tuen suuruus tee vaikutusta muuta kuin pienuudellaan. Taiteenkeskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien (ei sisällä alueellisia taidetoimikuntia)myöntämän vuoden 2008 tuen osalta kolme pohjalaismaakuntaa sai yhteensä2,1 %:n osuuden koko maan tuesta. Periaatteessa saman kokoluokan Pirkanmaasai vastaavasti 6,9 %:n osuuden. (Ekholm 2009: 116.) Vuonna 2011 julkaistunopetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysin Kulttuuritoimijoiden, luovantalouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain mukaan valtionmenot kulttuurille vuonna 2006 olivat Etelä-Pohjanmaalla Suomen pienimmät eli37 euroa asukasta kohti. Pohjanmaalla (alueellinen jako oli tehty ELY-keskustenhallintoalueiden mukaan, jolloin Keski-Pohjanmaan maakunta on Pohjanmaanyhteydessä) tuen määrä 67 euroa vastasi maan keskiarvoa. Kuitenkin kummankinalueen kulttuuritoimialoille työllistyneiden määrä 23 oli pieni suhteessa maankeskiarvoon. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011b: 27–30.) Mikäli valtion tuenmäärään ei tule Pohjanmaan taidetoimikunnan alueella huomattavaa parannustasuhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon, on vaikea nähdä kehityksen mahdollistuvan.Haastatteluotoksen perusteella voidaan nähdä, että alueen toimijat ovatyhteistyökykyisiä, aikaansaavia ja valmiita toteuttamaan paljon nykyistä enemmänkin.On valtakunnallisen tason ongelma, että Pohjanmaan taidetoimikunnanalueella on kokoaan heikommat resurssit. Pohjanmaan taidetoimikunnan alueentaiteen ja kulttuurin aluekeskukset saavat vähiten rahoitusta koko Suomessa.22Toisaalta laskennallisuudessa on hankaluuksia, eikä analyysi anna kattavaa kuvaa kulttuuritoimijoidentilasta alueilla. Kolmannen sektorin toimintaa ei tilastoida riittävästi ja osa merkittävästä ammatillisestaja harrastajatoiminnasta jää pois tarkastelusta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011b: 3.) Ongelmiaon politiikka-analyysissä löydettävissä myös aluekeskusten osalta. Pohjanmaan tanssin aluekeskus onvirheellisesti nimetty Turussa sijaitsevan Läntisen tanssin aluekeskukseksi. Tanssin aluekeskuksen javalokuvan aluekeskuksen toiminnan kerrotaan kattavan ELY-keskusten Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaanalueet, mutta Elokuvakeskus Botnian toiminta sijoitetaan ainoastaan Pohjanmaalle. (Emt. 27–30.)23Tilastokeskuksen tilastoissa vapaan sivistystyön oppilaitosten huomattava lukumäärä jää tilastoinnissaepäselväksi. Sama asia ilmenee esimerkiksi kulttuurirakennuksien lukumäärässä, joiden yhteismäärä280 kappaletta on valtakunnallisella tasolla suuri (ks. Ekholm 2009: 18).

102Opetus- ja kulttuuriministeriössä arviointia kulttuuripalveluiden tasa-arvoisestasaatavuudesta koko maassa tulee kehittää – kuten myös tukijärjestelmien toimivuutta.Epämääräisyyksiä tuen jakamisessa on karsittava. Jos opetus- ja kulttuuriministeriöohjaa ja arvioi mahdollisesti tulevaisuudessa entistä enemmänaluekeskusten toimintaa, voidaan ymmärtää myös huoli alueellisen toiminnanitsenäisyydestä. Toisaalta on nähtävissä esimerkiksi alueellisten toimijoiden osaltase, että mikäli rahoitus vastaa toiminnan vaatimuksia, saadaan hyviä kokemuksia.Kuten tämän selvityksen johdannossa esiteltiin, Etelä-Pohjanmaan liitolle(selvitys toteutettiin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaanliittojen sekä SÖFUK:n KulturÖsterbottenin yhteistyönä) myönnettiin rahoitusselvitykseen Pohjanmaan taidetoimikunnan, maakuntien liittojen sekä ELYkeskustenhallinnollisesta yhteistyöstä. Rahoituksen taustalla on konkreettinentarve selkeyttää aluehallinnon uudistuksen jälkeistä tilannetta kulttuurin alueellisessahallinnossa 24 . Levón-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan liiton hankkeet ovatedenneet yhteistyössä ja päällekkäisyyksiä on pyritty määrätietoisesti välttämään.Hallinnollisten toimijoiden yhteistyö on rajautunut maakuntien liittojen hankkeelle.Rajaus on kieltämättä hankala, mutta on vaikuttanut selvitystyön kannaltatoimivalta. Monet toimijat kuitenkin liittyvät toisiinsa, eikä rajan vetäminen olehelppoa. Esimerkiksi Pohjanmaan liitto on taustaorganisaationa Pohjanmaanlastenkulttuuriverkosto BARKissa.Selvitystyön haastatteluiden yhteydessä käsiteltiin myös alueellisen taidejakulttuurihallinnon toimijoita, heidän toimintaansa sekä mahdollisia toiveitaantaiteen ja kulttuurin alueellisen edistämisen näkökulmasta. Kommentteja ei tullutpaljon, mutta näkemykset olivat melko yhdenmukaiset. Koska palaute ei sinälläänsovi muun selvityksen osaksi, mutta sisältää tärkeitä kentän näkökulmia, vastaustenyhteenveto esitellään nyt loppuluvun yhteydessä. Ensimmäiseksi esitelläänPohjanmaan taidetoimikunnan saama palaute. Haastateltavat arvostivat Pohjanmaantaidetoimikunnan työtä, ja suuri osa heistä tunsi taidetoimikunnan työnhyvin. Myös tahot, joilla ei ollut yhteistyökokemusta läänintaiteilijoiden kanssa,olivat siitä kiinnostuneita. Läänintaiteilijoiden osalta esimerkiksi kirjallisuuden jamusiikin alan läänintaiteilijaa toivottiin. Vaikka palautteessa tuli esiin läänintaiteilijantyöpanoksen arvo etenkin tämän sijaintipaikkakunnan taiteen ja kulttuurintoimijoille, läänintaiteilijan työn katsottiin palvelevan koko taidetoimikunnantoimialuetta. Taidetoimikunnan haluttiin toimivan koko alueella.24Alueelliset taidetoimikunnat siirtyivät lääninhallinnosta opetusministeriön (keväästä 2010 alkaenopetus- ja kulttuuriministeriö) ja Taiteen keskustoimikunnan alaisuuteen vuoden 2008 alusta. TällöinPohjanmaan taidetoimikunta siirtyi Länsi-Suomen lääninhallituksesta opetusministeriön alueelliseksitoimijaksi. Aluehallinnon uudistuksessa lääninhallituksen tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoihin,elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskukset) sekä maakuntien liittoihin vuoden 2010alussa. Taidetoimikunnan kolmivuotiskautisen asiantuntijaryhmän nimitysoikeus tuli myös tuolloinmaakuntien liitoille. Aluehallintouudistuksessa Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella tapahtuipirstoutumista, ja nyt taidetoimikunnan toimialueella kaksi ELY-keskusta: Etelä-Pohjanmaan ELYkeskusSeinäjoella ja Pohjanmaan ELY-keskus Vaasassa.

103Toisena palautteen kohteena oli maakuntien liittojen kulttuurihallinto. Pohjalaisetmaakuntien liitot ovat panostaneet valtakunnallisestikin huomattavallalaadulla kulttuurin kehitystyöhön, mistä vankkana osoituksena ovat kulttuurilautakunnatja -johtajat. Kulttuuritoiminnassa astetta hiljaisemmin toiminutKeski-Pohjanmaan liitto on aktivoitumassa joko vahvistamalla Keski-Pohjanmaankulttuuriliiton asemaa tai mahdollisesti perustamalla kulttuurilautakunnan.Haastateltujen toiveet Keski-Pohjanmaan liitolle eivät olleet muuttuneet Paltilanselvityksessä esiin tulleista toiveista, joissa Keski-Pohjanmaan liitolta vaaditaanparempaa panostusta ja suurempia näyttöjä kulttuurin tukemiseksi (Paltila2009: 54). Liitolta toivottiin enemmän osallistumista kulttuurin rahoitukseen jahankkeisiin. Maakunnan liittoon kaivataan resursoitua kulttuurityöntekijää. Nytkulttuuriasioista vastaavan työnkuvassa ovat myös maakunnan kansainvälisetasiat ja hyvinvointiasiat.Haastatteluissa Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja SÖFUK 25saivat hyvää palautetta. Etenkin ruotsinkielisellä alueella liiton, rahastojen jatoimijoiden suhde vaikutti hyvältä, eikä kritiikkiä esitetty. Mikään toimijatahoei esimerkiksi tuntenut jäävänsä painopisteiden ulkopuolelle ja ilman rahoitusta.Erään palautteen mukaan Pohjanmaan liitto on rahoittajana tullut Pohjanmaantaidetoimikunnan tilalle, sillä toimikunta ei ollut vuosiin myöntänyt rahoitustahakemuksista huolimatta. Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa yhteistyötä tehneettoimijat antoivat liitolle kiittävän palautteen, mutta se sai liitto myös kritiikkiätoiminnastaan. Joidenkin näkemyksien mukaan maakuntaliiton toiminnassa eiriittävästi oteta huomioon alueen toimijoiden näkemyksiä. Osallistavan suunnitteluntoivottaisiin kehittyvän siitä, miten sitä nyt toteutetaan. Ammattilaistentuntemus kulttuurialasta pitäisi ottaa toiminnassa paremmin huomioon. Eräänhaastattelun mukaan taiteilijoiden tehtävä yhteistyössä on tuoda vakuuttavuutta,mutta heidän saamansa vastine on vähäinen.Kritiikki osaltaan todistaa toiminnan aktiivisesta muotoutumisesta. Toisinkuin monella muulla alueella Suomessa, keskustelua maakuntien liittojen kulttuuritoiminnastaon mahdollista käydä. Yleisesti Pohjanmaan taidetoimikunnantoimialueen maakuntien liittojen osalta odotetaan, että ne toimivat aloitteen tekijöinä.Liittojen odotettiin edistävän alueen ja tekijöiden ammattitaitoa ja kehittävänmarkkinointia. Tähän liittyen esitettiin toiveita esimerkiksi agentista, manageristatai laajemmasta organisaatiosta, joka tukisi taiteen vientiä. Internet-palvelullavoitaisiin hoitaa edellä mainittujen tehtävien tukemisen lisäksi tiedonvälitystä.Myös erilaisten verkostojen tapaamisten järjestämisen toivottiin kuuluvan liittojentehtäväksi. Maakuntien liittojen yhteistyön tiivistäminen nähtiin positiivisena.25Pohjanmaan liitto ja SÖFUK perustettiin 1990-luvun puolivälissä. Kunnat päättivät, että SÖFUKkuntayhtymänkulttuurilautakunta valvoo alueen ruotsinkielisen väestön ja Pohjanmaan liiton kulttuurilautakuntaalueen suomenkielisen väestön kulttuuriasioita. Maantieteelliset toimialueet eivät täysinvastaa toisiaan, sillä myös Kokkola on SÖFUK:n jäsen.

104Alueella on toimijoita, joiden toiminta-alue kattaa koko vanhan Vaasan läänin jamaakuntien liittojen täytyisi tehdä yhteistyötä, jotta esimerkiksi EU-rahoitteisethankkeet mahdollistuisivat paremmin. Lisäksi kaksi tahoa esitti ajatuksen, ettämaakuntaliitto voisi toimia alueellisen toimijan taustaorganisaationa kaupunginsijaan SÖFUK:n alaisen Wasa Teaterin tapaan.Maakuntien liittojen merkitys näkyy myös taiteen ja kulttuurin aluekeskuksissaetenkin Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen ja Pohjanmaan lastenkulttuuriverkostoBARKin osalta. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto ovattukeneet esimerkiksi Elokuvakeskus Botnian toimintaa luontoelokuvaseminaarinyhteydessä. Kaudeksi 2009–2013 Taikalamppu-verkostoon yhdessä Louhimonkanssa hyväksytty BARK on Pohjanmaan liiton hallinnoima. Toiminta tuleejatkumaan todennäköisesti myös kauden jälkeen. On kuitenkin muistettava, ettäPohjanmaan liiton rooli on käynnistää hankkeita, ei välttämättä ylläpitää niitä.Toisaalta on tärkeätä huomioida, että lastenkulttuurikeskuksien toiminta-alue eikata Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialuetta. Mikäli pohjalaiset maakuntienliitot tekisivät BARK:n osalta tulevaisuudessa yhteistyötä samoin kuin Pohjanmaantanssin aluekeskuksen kanssa ovat tehneet ja resurssit kasvaisivat, voitaisiintoiminta ulottaa koko vanhan Vaasan läänin alueelle. Tämä vaatii organisaatioksiesimerkiksi kolmannen sektorin toimijan tai muun lastenkulttuurin toimintaansitoutuvan tahon – kiinnostusta asiaan on ilmaissut esimerkiksi Etelä-Pohjanmaanopisto.Selvityksen tekeminen taiteen ja kulttuurin alati elävällä kentällä vaatii senjatkuvaa seuraamista. Niin mahdollisuudet kuin ongelmatkin toimijoiden rahoituksessasaattavat yllättää ja muuttaa nopeasti kurssia. Henkilöstön vaihtuvuusja määräaikaisuudet ovat asiassa oma mausteensa. Ehkä selvimmin tämä selvityson tuonut esiin kaksi asiaa, joista ensimmäinen on rahoituksen ongelmallisuudenja pienuuden vaikutus taiteen ja kulttuurin kentän toiminnan laatuun. Toiseksiselvitys on tuonut esiin vahvan kentän, jolla on tahtoa yhteistyöhön sekä paljonjo olemassa olevaa toimivaa ja hyväksi havaittua yhteistyötä. Rajattomasta yhteistyöstäei voida puhua, alueella vaikuttavat erilaiset rajat kielestä, maakunnasta taikilpailullisista asetelmista alkaen. Selvityksessä ei kuitenkaan ilmennyt lopultakovinkaan montaa tahoa, joka piti näiden rajojen olemassaoloa ehdottomana taiedes tärkeänä. Suhtautuminen alueen muihin toimijoihin on avoimen kiinnostunutta.Alueella ollaan halukkaita pohtimaan erilaisia tapoja ja mahdollisuuksiayhteistyölle. Yhteistyöverkostojen keskinäisen yhteydenpidon voimistaminenolisi yksi alueen toimijoiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa edistävä toimenpide.

105LÄHTEETCronberg, Tarja (2010). Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Opetus- jakulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010: 6. Helsinki:Opetus- ja kulttuuriministeriö.Cronberg, Tarja (2011). Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Raportti selvitystoimenpiteistäja selvittäjä Tarja Cronbergin esitys hallitusohjelmatavoitteiksi.Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä2011: 19. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.Diges ry/Kosonen, Hanna & Pekkarinen, Helena (2010) Kulttuurialan kolmassektori. Opetus- kulttuuriministeriön julkaisuja 2010: 24. Helsinki: Opetus-ja kulttuuriministeriö.Ekholm, Jukka (2009). Alueiden kulttuurit 2009. Helsinki: Tilastokeskus.Häggström, Lotta (2011). Selvitys Pohjanmaan taidetoimikunnan hyvinvointipalveluhankkeista.Vaasa: Pohjanmaan taidetoimikunta.Kekki, Kirsti, Sulin, Hannu & Wigell-Ryynänen, Barbro (2009). OpetusministeriönKirjastopolitiikka 2015. Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painotukset.Opetusministeriön julkaisuja 2009: 32. Helsinki: Opetusministeriö.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmä (2010). Luovienvastakohtaisuuksien maaseutu. Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille2010–2014. Toimittaja Heli Talvitie. Julkaisusarja 3/2010. Helsinki:Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.Opetusministeriö (2005). Alueellisen audiovisuaalisen toiminnan kehittäminen.Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005: 42. Helsinki:Opetusministeriö.Opetusministeriö (2009a). Kulttuuripolitiikan strategia 2020. Opetusministeriönjulkaisuja 2009: 12. Helsinki: Opetusministeriö.Opetusministeriö (2009b). Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusuudistus2008–2010; Loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioitaja selvityksiä 2009: 19. Helsinki: Opetusministeriö.Opetus- ja kulttuuriministeriö (2010). Luovan talouden ja kulttuurin alueellisetkehittämistoimenpiteet 2010–2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioitaja selvityksiä 2010: 13. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.Opetus- ja kulttuuriministeriö (2011a). Valtioneuvoston selonteko kulttuurintulevaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011: 8. Helsinki:Opetus- ja kulttuuriministeriö.Opetus- ja kulttuuriministeriö (2011b). Kulttuuritoimijoiden, luovan taloudenja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain. Opetus- jakulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2011: 1. Helsinki: Opetus- jakulttuuriministeriö.

106Paltila, Pertti (2009). Alueellinen taiteen edistäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioitaja selvityksiä 2009: 9. Helsinki: Opetusministeriö.Ruokolainen, Vilja (2010). Alueellisten taiteen edistämisorganisaatioiden yhteistyönedut, haasteet ja mahdollisuudet. Opetus- ja kulttuuriministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2010: 17. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.Tilastokeskus (2010). Kulttuurin rooli aluetaloudessa vaihtelee – pääkaupunkiseutuomaa luokkaansa. Kulttuuritilasto 2007: Kulttuurityövoimakatsaus 10.2.2010. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/klt/2007/01/klt_2007_01_2010-02-10_kat_001.html [viitattu 20.9.2011].TaulukotTaulukko 1: Opetus- ja kulttuuriministeriö (2011). Myönnöt valtakunnallistenelokuvajärjestöjen toimintaan 2011. Saatavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/av_elo/Elokuvajarjestot.myonnot2011.pdf[viitattu 20.9.2011].Taulukko 2: Opetus- ja kulttuuriministeriö (2011). Taikalamppuverkoston tukemiseenvuonna 2011. Saatavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/tky_avustukset/myonnetyt_avustukset/taikal11.pdf[viitattu 20.9.2011].Taulukko 3: Opetus- ja kulttuuriministeriö (2011). Tanssin aluekeskustentoimintaan 2011. Saatavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/tky_avustukset/myonnetyt_avustukset/2011tansalue.pdf [viitattu 20.9.2011].Taulukko 4: Valtion valokuvataidetoimikunta (2011). Valokuvataiteelle apurahoinaja avustuksina 656 000 euroa. Lehdistötiedote 18.1.2011. Saatavissa: http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlanguage_id=fi&strSub_page=artfield&Intid=12 [viitattu 20.9.2011].Taulukko 5: Valtion elokuvataidetoimikunta (2011). Elokuvataiteelle apurahoinaja avustuksina 870 000 euroa. Lehdistötiedote 26.1.2011. Saatavissa: http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlanguage_id=fi&strSub_page=artfield&Intid=1 [viitattu 20.9.2011].

107LIITE 1.HAASTATTELUTVarsinaiset haastattelut (36 kpl)7.3.11 Pohjanmaan tanssin aluekeskus & Watt ry/Mia Wiik & Mari Omars15.3.11 Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK/ Projektipäällikkö SeijaPunnonen16.3.11 Wasa Teater/ Johtaja Ann-Luise Bertell17.3.11 Vaasan kaupunginteatteri/Johtaja Erik Kiviniemi18.3.11 Vaasan kaupunginkirjasto/Kirjastotoimenjohtaja Birgitta Auren25.3.11 Taidekäsityökeskus Käsityön talo Loftet/Österbottens hantverk rf/Toimitusjohtaja & toiminnanjohtaja Anna-Maija Bäckman1.4.11 Vaasan kaupungin orkesteri/Tiedottaja-tuottaja Jukka Mäkelä4.4.11 Konsti Taideteollisuusryhmä ry/Puheenjohtaja Minna Tuohisto-Kokko4.4.11 Louhimo/Tuomo Kallio4.4.11 Seinäjoen kaupunginkirjasto/Johtaja Mervi Heikkilä4.4.11 Varikko galleria/ Liisa Malkamo, Tiina Laasonen, Katri Kokkinen& Hanne Kontiola5.4.11 Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry/Puheenjohtaja BenjamPöntinen & Museotoimenjohtaja Esa Honkimäki5.4.11 Seinäjoen kaupunginorkesteri/Toiminnanjohtaja Jarmo Anttila5.4.11 Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto/AsiamiesJuha Alarinta6.4.11 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo/Museotoimenjohtaja SusannaTyrväinen6.4.11 SeAMK/Kulttuurituotanto/Koulutusohjelmapäällikkö Esa Leikkari6.4.11 Seinäjoen kaupunginteatteri/Johtaja Vesa Valo7.4.11 Etelä-Pohjanmaan opisto/Rehtori Kyösti Nyyssölä7.4.11 Rytmi-Instituutti/Toiminnanjohtaja Suoku Siren11.4.11 Stundars/Toiminnanjohtaja Gunilla Sand12.4.11 Svenska Kulturfonden/Asiamies Håkan Omars14.4.11 Pohjanmaan museo, Tikanojan Taidekoti & Kuntsi/Vs. MuseotoimenjohtajaKatarina Andersson & Aluetaidemuseotutkija JaakkoLinkamo19.4.11 Kokkolan kaupunginkirjasto/Kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg19.4.11 West Coast Kokkola Opera – Kokkolan oopperakesä/Kokkolanoopperayhdistys ry/Toiminnanjohtaja Annika Mylläri19.4.11 Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri/Intendentti Gun-Maj Peltoniemi

10819.4.11 Keski-Pohjanmaan AMK/Hyvinvoinnin- ja kulttuurin yksikkö(Taide)/Marjo-Riitta Ventola & Kirsi Karvonen20.4.11 Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto/RehtoriJuha Saari20.4.11 Visu Galleria & Novia tutkimuskeskus/Puheenjohtaja & kulttuurialantutkimuspäällikkö Jaana Erkkilä27.4.11 Korsholman Musiikkijuhlat/Toiminnanjohtaja Monica Johnson27.4.11 Valokuvagalleria Ibis ry/Puheenjohtaja Vincent Westberg4.5.11 K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo/Museotoimenjohtaja Kristina Ahmas4.5.11 Kokkolan kaupunginteatteri/ Johtaja Jarkko Lahti5.5.11 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Nelimarkka-museo/Museonjohtaja Leena Passi11.5.11 Platform/Norah Natasha Nelson & Maria Nordbäck16.5.11 Elokuvakeskus Botnia/Puheenjohtaja Marjatta Nyrhinen17.5.11 Provinssirock/Toiminnanjohtaja Harri PihlajamäkiLisäkeskustelut tai -haastattelut (10 kpl)18.4.11 Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö/KoulutuspäällikköMika Virkkala (puhelimitse)21.4.11 Vaasa Wildlife Terranova naturefilm festival/Vesa Heinonen (puhelimitse)21.4.11 Pohjanmaan liitto/Kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki2.5.11 Juthbacka kulturcentrum/Verksamhetschef Linda Blomqvist(sähköpostitse)16.5.11 Pohjalainen taiteilijaliitto/Puheenjohtaja Tiina Laasonen (sähköpostitse)1.6.11 Pohjanmaan tanssin aluekeskus/Mia Wiik & Mari Omars8.6.11 Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK/ Koordinaattori AnninaYlikoski9.6.11 Elokuvakeskus Botnia/Hallituksen kirjallinen palaute yhteistoimintamalleista.22.6.11 Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry/Puheenjohtaja BenjamPöntinen (puhelimitse)10.8.11 Louhimo/Tuomo Kallio (puhelimitse)Peruuntuneet haastattelut 2 kpl