PONSSE OYJ VUOSIKERTOMUS 2005

2Ponsse 2005PONSSE OYJVUOSIKERTOMUS 2005

Ponsse lyhyestiPonsse Oyj kehittää, valmistaa ja markkinoi tavaralajimenetelmänmetsäkoneita ja puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaasekä tuottaa niiden tehokkaaseen käyttöön liittyviä palveluja.Yhtiö on perustettu vuonna 1970 ja se on koko historiansaajan ollut tavaralajimenetelmään perustuvien puunkorjuuratkaisujenedelläkävijä maailmassa.Yrityksen osakkeet noteerataan Helsingin Pörssin päälistalla.Viennin ja ulkomaisten liiketoimintojen osuus liikevaihdostaon noin 65 %. Konsernilla yli 750 työntekijää ja toimintaalähes 30 maassa.Ponsse 2005 3

4Ponsse 2005

SisällysluetteloPonsse lyhyesti 3Sisällysluettelo 5Ponssen missio, arvot ja visio 6Laatupolitiikka, ISO 9001:2000 7Tietoja osakkeenomistajille 8Vuosi 2005 lyhyesti 9Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus 10Tapahtumia Ponssen 35. Juhlavuonna 12Tavaralajimenetelmä Ponssen menestystekijänä 14Tuotteet 22Kasvumahdollisuutemme 24Kasvua tukevat tekijät 32Hallitus ja johto 38Osoitteisto 44Tilinpäätös 46Etukannen kuva: Stora EnsoPonsse 2005 5

MISSIO, ARVOT JA VISIOPonssen missio, arvot ja visioMISSIOMeidän on tehtävä asiakkaille markkinoidenparhaat metsäkoneet. Edistämmekestävän kehityksen mukaistapuunkäyttöä tuottamallakorkealuokkaisia ratkaisuja ja palvelujapuunkorjuuseen – siten pärjäävätmeidän asiakkaamme, sitenhuolehditaan omistaja-arvon kasvattamisestaja siten taataan meidän tulevaisuutemme.VISIOOlemme toimialamme halutuin yhteistyökumppanija arvostetuin tuotemerkkivalituilla markkina-alueilla. Toimimmekansainvälisesti paikallisetolosuhteet huomioiden ja olemmeparhaan, tavaralajimenetelmään perustuvanpuunkorjuuteknologian toimittaja.Tuotteidemme ominaisuudetpohjautuvat kunkin markkina-alueenerityistarpeisiin. Erottaudummemarkkinoilla palveluidemme ja tuotteidemmelaadulla, tehokkuudella jaluotettavuudella. Panostamme vahvastihenkilöstömme osaamisen kehittämiseenPonsse Akatemia -oppimisympäristössä.Toimintamme onkustannustehokasta ja kannattavaa,mikä varmistaa yhtiömme kilpailukyvyntulevaisuudessa.PONSSEN ARVOTASIAKASLÄHEISYYS• Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen• Aito kiinnostus asiakkaasta, tämän henkilökohtainentunteminen ja asiakastarpeiden tunnistaminen• Matala organisaatio, päätöksentekijät lähellä• Tavoitettavuus• Asiakasohjautuva tuotantoLUOTETTAVUUS• Asiakasta ei jätetä yksin• Mitä luvataan, se pidetään; ei anneta katteettomia lupauksia• Toimimme rehellisesti ja eettisestiPONSSE-HENKI• Henkilöstön huomioiminen• Menestymisen halu ja yrittäjyys• Nöyryys ja sisukkuus työn edessä• Periksiantamattomuus tavoitteiden saavuttamisessa• Yhteinen vastuunkanto yrityksen menestymisestä• Lupsakkuus ja reilu meininkiPALVELUHALU• Palvele asiakasta niin kuin toivoisit itseäsi palveltavan• Asiakasta ei pallotella• Työkaverin auttamisella varmistamme asiakkaan menestyksenINNOVATIIVISUUS• Tuotteita ja palveluja pitää aina parantaa• Olemme aloitteellisia ja avarakatseisia• Muutos on mahdollisuus• Aloitteellisuudella varmistamme kilpailukykymme6Ponsse 2005

LAATUPOLITIIKKALaatupolitiikka, ISO 9001:2000Kehitämme, valmistamme ja markkinoimmeluotettavia ja laadukkaita tavaralajimenetelmänmetsäkoneita ja puunkorjuuseenliittyvää tietotekniikkaa jatuotamme niiden tehokkaaseen käyttöönvaadittavat palvelut. Täytämme jatkuvastiasiakkaidemme odotukset korkealaatuisillatuotteillamme, palveluillammeja toiminnallamme. Asiakasläheisen toimintatavanmukaisesti kuuntelemme jaymmärrämme asiakaitamme sekä arvostammeheidän näkemyksiään.Tuotteemme ja toimintamme laatu onyhteinen tavoitteemme. Kaikki ponsselaisetosallistuvat omalla toiminnallaanlaadun tekemiseen ja sen kehittämiseen.Toimitamme ainoastaan laatukriteerimmetäyttäviä tuotteita ja palveluita. Jokaisellaponsselaisella on olemassa prosessissaanasiakas, jonka laatuvaatimuksettulee täyttää häiriöttömän toiminnansaavuttamiseksi ja asiakkaidemme tyytyväisyydenvarmistamiseksi. Asetamme tavoitteet,mittaamme ja auditoimme toimintaammesekä reagoimme tehokkaastipoikkeamiin. Näin varmistamme kilpailukyvynmyös tulevaisuudessa.Laatumme perustana on osaava ja motivoitunuthenkilöstö sekä kannattava liiketoiminta.Ponsse Oyj:n johto on sitoutunut laatupolitiikantoteuttamiseen ja huolehtimaansen viestinnästä henkilöstölle.Riittävällä koulutuksella varmistammelaatupolitiikan ymmärtämisen koko konsernissa.Ponsse 2005 7

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLETietoja osakkeenomistajillePonsse Oyj:n vuoden 2005 varsinainenyhtiökokous järjestetään keskiviikkona15.3.2006 klo 10.00 alkaen yhtiön tiloissa,osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.OSALLISTUMISOIKEUSOikeus osallistua yhtiökokoukseen onosakkeenomistajalla, joka viimeistään3.3.2006 on merkitty osakkeenomistajaksiSuomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämäänyhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja,jonka nimissä osakkeet ovat, onautomaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.Hallintarekisteröity osakkeenomistajavoidaan tilapäisesti merkitäyhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtäväviimeistään 3.3.2006 yhtiökokoukseenosallistumista varten. Tilapäistä rekisteröitymistävarten osakkeenomistajan tuleeottaa yhteyttä tilinhoitajayhteisöönsä.ILMOITTAUTUMINENOsakkeenomistajan, joka haluaa osallistuayhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaanyhtiölle viimeistään perjantaina10.3. ennen klo 16.00 kirjallisestiosoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri,74200 Vieremä, puhelimitse numeroon020 768 800, telekopiolla numeroon020 768 8690 tai internetissä osoitteessawww.ponsse.com/yhtiokokous. Kirjeitseilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perilläennen ilmoittautumisajan päättymistä.Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaanilmoittautumisten yhteydessä.OSINKOPonsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittäävarsinaiselle yhtiökokoukselle, ettävuodelta 2005 jaetaan osinkoa 0,80 euroaosakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle,joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä20.3.2006 on merkitty SuomenArvopaperikeskus Oy:n pitämään omistajaluetteloon.Osingon maksupäivä on27.3.2006.OSAKEREKISTERIPonsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajistapidetään osakasluetteloa SuomenArvopaperikeskus Oy:ssä. Osakkeenomistajaapyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksetja muut osakeomistukseensaliittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin,jossa hänellä on arvo-osuustili.TALOUDELLISET JULKAISUTVUONNA 2006Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2006 koskevantilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksenlisäksi kolme osavuosikatsausta.Osavuosikatsaukset tilikaudelta2006 julkaistaan seuraavasti:- tammi-maaliskuu 25.4.2006 klo 9.00- tammi-kesäkuu 18.7.2006 klo 9.00- tammi-syyskuu 17.10.2006 klo 9.00Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksija englanniksi Ponssen kotisivuilla Internetissäosoitteessa www.ponsse.com.TALOUDELLISTENJULKAISUJEN TILAAMINENTämä vuosikertomus on saatavana suomen-ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksiavoi tilata osoitteesta:Ponsse OyjPonssentie 2274200 VieremäPuh. 020 768 800Faksi 020 768 8690Sähköposti:corporate.communications@ponsse.comVuosikertomus on saatavana myös Internetissäosoitteessa www.ponsse.com.SIJOITTAJASUHTEETPonsse noudattaa kahden viikon hiljaistajaksoa eli yhtiön edustajat eivät kommentoiyhtiön tulosta kahteen viikkoon ennentulostiedotteiden julkistamista. Muina aikoinaanalyytikoiden ja sijoittajien kyselyihinvastataan puhelimitse, sähköpostillaja järjestämällä sijoittajatapaamisia.Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissävoitte kääntyä seuraavien henkilöidenpuoleen:Arto TiitinentoimitusjohtajaPuh. 020 768 8621Faksi 020 768 8690Sähköposti: arto.tiitinen@ponsse.comMikko Paananentalousjohtaja, toimitusjohtajan varamiesPuh. 020 768 8648Faksi 020 768 8690Sähköposti:mikko.paananen@ponsse.comSIJOITUSANALYYSITMm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena:Opstock Pankkiiriliike OyFIM Pankkiiriliike OyeQ Pankki OyEvli Pankki Oyj8Ponsse 2005

VUOSI 2005 LYHYESTIVuosi 2005 lyhyestiYhtiö julkisti huhtikuussa tytäryhtiön perustamisenBrasiliaan. Ponsse Latin Americavastaa Ponssen myynti- ja huoltoverkostonperustamisesta ja kehittämisestä.Yhtiö myy ja huoltaa PONSSE metsäkoneitakoko Etelä-Amerikan alueella ja tukeejälleenmyyjäverkostoa. Yhtiön päätoimipaikkaon Brasilia.Huhtikuussa Ponsse USA, Inc:n toimintalaajennettiin kattamaan koko Pohjois-Amerikantoiminnot ja samalla yhtiönnimi muuttui Ponsse North AmericaInc:ksi. Yhtiö vastaa kokonaisvaltaisestihuolto- ja jakeluverkoston kehittämisestäPohjois-Amerikassa ja jakeluverkkoa tullaanlaajentamaan yksityisten jälleenmyyjienkautta.Ponsse osti heinäkuussa 92 % Lako Oy:nosakekannasta. Lako Oy valmistaa harvesteripäitäja sen tuotemallistoon kuuluukuoriva eukalyptuskoura-mallisarja.Yrityksen harvesteripäät soveltuvat asennettaviksisekä perinteisiin kumipyöräisiintavaralajimenetelmän metsäkoneisiinettä tela-alustaisiin kaivurisovellutuksiin.Tammikuussa 2006 Ponsse hankki 8 %Lako Oy:n osakkeista. Hankinnan jälkeenPonsse Oyj:n omistusosuus yhtiönosakkeista nousi sataan prosenttiin.Elo- ja syyskuussa Ponsse solmi kumppanuussopimuksetMaaseudun Koneenja saksalaisen NAF:n kanssa. Sopimuksillaosapuolet sitoutuvat pitkäjänteiseenyhteistyöhön, jolla varmistetaan Ponssenkilpailukyky ja tuotteiden laatu tulevaisuudessa.Lokakuussa Ponsse vahvisti Venäjän jakeluverkostoaansolmimalla jälleenmyyntisopimuksenOOO Lespromservisinkanssa. Yhteistyösopimuksen mukaanOOO Lespromservis markkinoi, myy jahuoltaa PONSSE metsäkoneita VenäjälläKomin, Kirovin ja Permin alueilla. OOOLespromservis vastaa alueella PONSSEmetsäkoneiden ja -laitteiden huollosta jaasiakkaiden koulutuksesta.Yhtiö julkisti joulukuussa suunnitelmantuotannon laajentamisesta Brasiliaan.Ponsse aloittaa eukalyptusta kuorivienharvesteripäiden tuotekehityksen ja tuotannonSao Paolon lähellä. Tämä on jatkoaPonssen Latinalaisen Amerikan strategiaan.Ponsse ja Konekesko Oy sopivat joulukuussayhteistyöstä Baltiassa. Konekeskonjälleenmyyjä Kesko Agrolla on kokoBaltian kattava myynti- ja huoltoverkosto,jonka myötä olemassa oleva infrastruktuuritarjoaa erinomaiset mahdollisuudetmarkkinoida ja huoltaa PONSSEmetsäkoneita.Ponsse hankki joulukuussa omistukseensakahdeksan prosenttia Seinäjoellasijaitsevan Epec Oy:n osakekannasta.Hankinnan seurauksena Ponssen omistusosuusyhtiöstä nousi sataan prosenttiin.Vieremän kokoonpanotehtaan laajennusvalmistui tilikauden lopulla.Avainluvut 2005 2004Liikevaihto, MEUR 226,1 177,9Liikevoitto, MEUR 29,1 19,7Tulos satunnaisten erien jälkeen, MEUR 28,1 19,2Tulos/osake, EUR 1,40 0,97Oma pääoma/osake, EUR 3,67 2,47Omavaraisuusaste, % 47,6 36,0Henkilöstö keskimäärin 729 607Kansainvälinen liiketoiminta/liikevaihto, % 65,4 62,0Ponsse 2005 9

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUSHallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsausVuosi 2005 olimerkittävieninvestointien aikaa.Ponssen 35. toimintavuosi oli meille monellakintavalla juhlavuosi. Asemammekolmen maailman johtavan metsäkonevalmistajanjoukossa vahvistui ja vankkaasemamme säilyi myös Suomessa, maailmankilpailluimmalla metsäkonemarkkinalla.Kasvumme vuonna 2005 oli alanyleistä markkinakehitystä parempi ja saavutimmeyhtiön historian parhaan tuloksen.Kansainvälisten toimintojemmekehitys nosti viennin osuuden liikevaihdostakautta aikojen korkeimmaksi 65,4prosenttiin. Myös huoltopalvelumyyntimmekehittyi myönteisesti – kasvuaedelliseen vuoteen verrattuna oli 28,2prosenttia. Yhtiön osakekannan markkina-arvokasvoi vuoden aikana 56 prosenttiaja saimme yli 1000 uutta osakkeenomistajaa.Ponssen 35-vuotinen kokemus tavaralajimenetelmäänperustuvien puunkorjuukoneidenvalmistamisesta on yhtäpitkä kuin itse tavaralajimenetelmän historia.Juhlavuonnamme kehitimme toimintaammevastaamaan tulevaisuudenhaasteisiin. Yhtiön 35-vuotista historiaajuhlistettiin uudistetulla yritysilmeellä jakoneiden keltaisella värityksellä. Metsäkoneidemmeuutena värivaihtoehtonaasiakkaille tarjottu keltainen juontaa juurensaensimmäisten PONSSE metsäkoneidenväristä 35 vuoden takaa.Kasvanut kysyntä vaatii meiltä jatkuvaa toimintammekehittämistä. Vuosi 2005 olikinPonsselle merkittävien investointien vuosi.Päätimmeharvesteripäitävalmistavantehtaan perustamisestaBra-metsäkoneissa tuleeTeknologian merkityssiliaan, EpecOy:n toimintaakehitet-korostumaan.tiin teknologiayhtiöksija saimme loppuun Vieremänkokoonpanotehtaan laajennuksen. Uusikokoonpanotehdas, jossa käytössämmeon alan viimeisin tuotantoteknologia,otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa.10Ponsse 2005

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUSVuonna 2006 vuorossa on komponenttitehtaanlaajentaminen ja toimitusvarusteluhallinrakentaminen. Nyt tehdyt jatulevat investoinnit mahdollistavat tuotantommekaksinkertaistamisen.Vuonna 2005 perustimme Ponsse Akatemian,jonka vetäjänä aloitti 1.8. PaulaOksman. Ponsse Akatemia vastaa henkilöstönja jakeluverkon koulutuksesta ja setoimii vuoden lopulla tehtaan yhteyteenvalmistuneessa asiakaspalvelukeskuksessa.Uusi asiakaspalvelukeskusrakennettiin, jottapystymme palvelemaanentistä paremmin sekäkotimaisia että kansainvälisiävieraitamme.Viime vuonna vieraanammetehtaalla kävinoin 6000 henkilöä.Uskomme tavaralaji- eli CTL-menetelmän(cut-to-length) osuuden kokonaispuunkorjuustakasvavan muihin korjuumenetelmiinverrattuna. Tällä hetkelläkoneellisesti korjattavasta puusta vastanoin 35 % korjataan CTL-menetelmällä.Hakkuumäärien ja teollisen puunkäytönarvioidaan lisääntyvän muun muassayleisen paperinkulutuksen kasvun myötäerityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Venäjällä.Korjuumenetelmän ympäristöystävällisyyteen,tehokkuuteen ja korjatunpuun laatuun puolestaan kiinnitetäänyhä tarkemmin huomiota kaikilla markkina-alueilla.Teknologian merkitys metsäkoneissatulee niin ikään entisestäänkorostumaan. Kuluneena vuonna vahvistimmeteknologiayhtiömme Epec Oy:ntoimintaa ja investoinnit yhtiön toimintaantulevat jatkumaan vuonna 2006.Haluamme toimia lähellä asiakkaitammeja keskitämme toimintamme alueille,joilla sijaitsee merkittävä osuus maailmanmetsävaroista. Alkuvuonna perustetuttytäryhtiöt, OOO Ponsse ja Ponsse LatinAmerica, mahdollistavat tulevaisuudessakansainvälisen liiketoiminnan kehityksenstrategisesti tärkeillä markkinoilla,Venäjällä ja Brasiliassa. Jakeluverkostommevahvistui joulukuussa solmittuammeViron, Latvian ja Liettuan alueita koskevansopimuksen Konekesko Oy:n kanssaja OOO Lespromservisin kanssa sovittiinyhteistyöstä Komin, Kirovin ja Perminalueilla. Pohjois-Amerikassa toimivantytäryhtiön Ponsse North America Inc:n toiminta-aluettalaajennettiinvastaamaanKanadassa toimivienjälleenmyyjientuesta ja huolto- jajakeluverkoston kehittämisestäPohjois-Amerikassa.Edistystästrategisesti tärkeillämarkkinoilla.Vahva erikoistuminen tavaralajimenetelmänpuunkorjuuseen ja asiakaslähtöinentoimintamme ovat olleet aina kilpailuvalttejamme,mutta yhtä suurena kilpailuetunatiukassa markkinatilanteessaon ollut Ponssen osaava henkilökunta.Ponsselaisilla on työssään iloinen tekemisenmeininki, jonka uskomme näkyvänmyös asiakkaillemme laadukkainatuotteina ja hyvänä palveluna. Menestyksemmeperustuu henkilökunnanvahvaan työpanokseen, josta haluammekiittää jokaista ponsselaista.Kiitämme myös asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitammeja osakkeenomistajiammeluottamuksestanne.Haluamme olla jatkossakin luottamuksennearvoisia. Erityiskiitokset haluammeosoittaa Vieremän kunnalle, jonkakanssa teemme tiivistä yhteistyötä muunmuassa toimitilojemme rakennushankkeissa.Panostukset Ponssen kotipaikkaanovat meille tärkeitä, sillä Vieremätarjoaa meille hyvät olosuhteet laadukkaalleja kasvavalle toiminnalle.Metsäsektorin yleiset näkymät, tilauskantaja käynnissä olevat liiketoiminnan kehityshankkeetvahvistavat näkemyksiämmesiitä, että vuosi 2006 tulee olemaanparempi kuin vuosi 2005. Yksi tärkeimpiäkehityskohteitamme vuonna 2006tulee olemaan jakelu- ja huoltoverkostommekehittäminenja jatkamme syksyllä2005 käynnistettyä Lupaavattavarantoimittajaverkommekehittämistä. näkymät vuodelleVuoden 2006 alkupuolellakäynnistyy2006.kuorivien harvesteripäidentuotanto jatuotekehitys Brasiliassa. Meillä on mahdollisuustehdä yritysostoja ja -järjestelyjä,mikäli ne tukevat strategiaamme jatahtotilaamme. Asiakaslähtöinen toimintatapamme,joka on ollut vahvuutemmejo 35 vuotta, tulee olemaan jatkossakinlähtökohta kaikelle toiminnallemme.Einari VidgrénHallituksenpuheenjohtajaArto TiitinenToimitusjohtajaPonsse 2005 11

VUODEN 2005 TAPAHTUMIATapahtumia Ponssen 35. Juhlavuonna12.1.Vuoden 2005 ensimmäinen juhlamalliluovutettiin Hannu jaMarkku Sahlströmille. Juhlavuodenkeltainen PONSSE Beaveron Metsäkuljetus SahlströmOy:n 20. PONSSE metsäkone.26.1.Suomalaisen Työn Liitto myönsiPonsse Oyj:n tuotteille Avainlippu-tunnuksenkäyttöoikeuden.TAMMIKUUPonsse perusti Ruotsin mittavillemyrskytuhoalueille organisaation,joka vastasi sekä paikallisenettä muista maista saapuneenpuunkorjuukaluston huolto- jatukipalveluista.8.2.Automaatioinsinööri Jouni Matikainennimitettiin Ponssen tytäryhtiön,Epec Oy:n, toimitusjohtajaksi1.3.2005 alkaen.8.2.Ponsse Oyj ja Vieremän kuntavalmistelevat toimitilajärjestelyä,jossa Vieremän kunta rakentaa javuokraa Ponsse Oyj:lle uutta tuotantotilaavuosien 2005 ja 2006aikana.11.2.Tilinpäätöksen 2004 julkaisu.18.2.Vieremän kunnanvaltuusto päättiVieremän kunnan osallistumisestaPonsse Oyj:n toimitilajärjestelyihin.jäseniksi valittiin jatkamaan puheenjohtaja,teollisuusneuvosEinari Vidgrén, varapuheenjohtaja,kasvatustieteiden maisteriJuha Vidgrén sekä muina jäseninäekonomi Nils Hagman,puuteollisuusteknikko Ilkka Kylävainio,kauppatieteiden lisensiaattiSeppo Remes sekä filosofianmaisteri Mirja Ryynänen.18.3.Ponsse Oyj myi Kajaanissa sijaitsevantietojärjestelmäyksikönjoulukuussa 2004 ostamalleenEpec Oy:lle.18.2.Ponsse Oyj aloitti markkinointiviestintäyhteistyönImageneeringWorldwide Partners -mainostoimistonkanssa.1.3.Ponssen koko maan kattava 35-vuotisjuhlakiertue alkoi Ranualtaja päättyi 1.4. Iisalmeen.21.2.Ponsse ilmoitti Vieremän kunnankanssa tehtävien toimitilajärjestelyidenja muiden investointienarvoksi 10 miljoonaa euroa. Kokoonpanotehtaanja komponenttitehtaanlaajennusten lisäksi investoinnitkoostuvat laitteista jakoneista, asiakaspalvelukeskuksestaja Ponsse Akatemian tiloista. Uudettilat kasvattavat yhtiön tuotantokapasiteetinkaksinkertaiseksi.15.3.Ponsse Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessapäätettiin jakaaosinkoa 0,20 euroa osakkeeltasekä maksaa voittopalkkiota yhtiönhenkilöstölle. Hallituksen8.4.Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvosEinari Vidgrén perustinimeään kantavan säätiö,jonka tarkoituksena on nostaakoneellisen puunkorjuun alallatehtävän työn arvostusta12.4.Kasvaneen asiakas- ja vierailijamääränsekä Ponsse Akatemiantarpeisiin tarkoitetun Ponssenasiakaspalvelukeskuksenrakennustyötalkoivat. Urakkakilpailunvoitti vieremäläinen rakennusliikeTapio Leinonen Oy.18.4.Ville Siekkinen nimitettiinPonssen Venäjän tytäryhtiön,OOO Ponssen, toimitusjohtajaksi1.5.2005 alkaen.20.04.Ponsse Oyj:n ensimmäinen IFRSstandardienmukainen osavuosikatsausajalta 1.1.-31.3.2005.12Ponsse 2005

VUODEN 2005 TAPAHTUMIA25.04.Ponsse ilmoitti tytäryhtiön perustamisestaEtelä-Amerikkaan.Brasiliassa toimivan yhtiöntoimitusjohtajaksi kutsuttiinM.Sc.(Econ.) Claudio Costa.26.04.Vuonna 1995 perustetun PonsseUSA, Inc:n toiminta laajeni kattamaankoko Pohjois-Amerikantoiminnot ja samalla yhtiön nimimuuttui Ponsse North AmericaInc:ksi.20.5.Ponsse allekirjoitti Pohjois-Karjalanammattiopisto Valtimonkanssa sopimuksen yhteistyöstäsyksyllä 2005 aloitettavassaPONSSE metsäkoneasentajakoulutuksessa.27.5.Paula Oksman nimitettiinPonsse Oyj:n henkilöstöjohtajaksija Ponsse Akatemian rehtoriksi1.8.2005 alkaen.27.5.Ponsse Oyj ilmoitti olevansa mukanaperustamassa erikoisrahastoatarkoituksena tukea Euroopanmaissa modernin teknologiankäyttöä ja kestävää kehitystä edistäväätutkimustyötä.6.6.Ponsse Oyj ja keihäänheittäjä TeroPitkämäki solmivat yhteistyösopimuksen.1.7.Ponsse Oyj osti 92 prosenttia turkulaisenharvesteripäitä suunnittelevan,markkinoivan ja valmistavanLako Oy:n osakekannasta.20.7.Ponsse Oyj:n IFRS-standardienmukainen osavuosikatsaus ajalta1.1.-30.6.2005.12.8.Ponsse Oyj ja traktoreiden turvaohjaamoidenvalmistajana tunnettuMaaseudun Kone solmivatkumppanuussopimuksen, jonkatavoitteena on yhdessä kehittääyritysten kilpailukykyä.25.8.Metsänhoitajaliitto ja NordeaPankki myönsivät teollisuusneuvosEinari Vidgrénille Vuodenmetsäteko –palkinnon puunkorjuunarvostusta edistävän säätiönperustamisesta ja osallisuudestatieteellisen erikoisrahaston perustamiseen.13.9.Ponsse Oyj ja akseleita ja voimansiirtokomponenttejavalmistavasaksalainen NAF NeunkirchenerAchsenfabrik AG allekirjoittivatkumppanuussopimuksen, jonkatavoitteena on pitkäjänteinenyhteistyö.19.10.Ponsse Oyj:n IFRS-standardienmukainen osavuosikatsaus ajalta1.1.-30.9.2005.25.10.Ponsse Oyj ja venäläinen OOOLespromservis solmivat jälleenmyyntisopimuksen.OOO Lespromservismarkkinoi, myy jahuoltaa PONSSE metsäkoneitaVenäjällä Komin, Kirovin ja Perminalueilla.16.11.Ponsse sijoittui kokonaistuloksissatoiseksi (2.) Arvopaperi-lehdenja Viestintätoimisto Pohjoisrannanmainetutkimuksessa, jossaoli mukana sata suurinta suomalaistapörssiyhtiötä.16.12.Ponsse Oyj ilmoitti aloittavansaeukalyptusta kuorivien harvesteripäidentuotekehityksen jatuotannon Brasiliassa.23.12.Ponsse Oyj ja raskas- ja vapaaajankoneidenmaahantuontiin,markkinointiin sekä oheispalveluihinerikoistunut palveluyhtiöKonekesko Oy sopivat yhteistyöstäBaltiassa.Ponsse 2005 13

TAVARALAJIMENETELMÄPONSSEN MENESTYSTEKIJÄNÄCTL-menetelmän osuusmaailman puunkorjuustatulee kasvamaan reilusti.14Ponsse 2005

TAVARALAJIMENETELMÄ PONSSEN MENESTYSTEKIJÄNÄMekaanisen puunkorjuun menetelmätPonsse ja CTL-menetelmä etenevät vahvassa myötätuulessaMaailman metsäteollisuuden käyttämäpuuraaka-aine korjataan yhä suuremmaltaosin koneellisesti, vaikka etenkin kehittyvissämaissa metsurityö on vielä yleistäalhaisen palkkatason ja metsäteollisuudenkehittymättömien puunhankintajärjestelmienvuoksi. Koneellinen puunkorjuuvoidaan jakaa kahteen erilaiseen menetelmään:sekä kokorunko- että tavaralajimenetelmävaativat kumpikin omanlaisensakonekaluston ja toimintamallit.Hieman alle puolet kaikesta maailmanmetsistä korjatusta puusta hakataan koneellisestiteollisuuden käyttöön ja kasvupotentiaalierityisesti tavaralajimenetelmässäon huikea (kuva). Tavaralajimenetelmääkutsutaan myös CTL-menetelmäksi (Cutto-Length).Lähde: Ponsse OyjKokorunkomenetelmässä yksi kone kaataapuut, ja toinen vetää rungot maata pitkinjuontaen varastoalueelle, jossa kolmas karsiine. Neljäs kone kuormaa pitkät rungotpuutavara-auton kyytiin toimitettavaksitehtaalle, jossa ne katkotaan erityiselläkatkontakoneella suurina erinä pölleiksi.Mittojen tai laadun takia tehtaalle kelpaamatonpuutavara kuljetetaan joko kokonaisenatai haketettuna muille laitoksille.Tavaralajimenetelmässä harvesteri katkoojokaisen rungon halutun mittaisiksi pölleiksijo kaadon yhteydessä. Tuotantolaitoksiltasaadut katkontaohjeet tallennetaankoneen järjestelmään ja katkonta optimoidaankehittyneen PC-mittalaitejärjestelmänavulla antamaan kustakin puuyksilöstäparas mahdollinen arvo. Katkottaessapöllit sijoitetaan tavaralajikohtaisiin kasoihin,joista ne on helppo lastata kuormatraktoriinja toimittaa eräkohtaisiksipinoiksi tienvarsivarastoon. Lajitelluistapinoista eri tavaralajit lastataan yleensäpuutavara-auton omalla kuormaimella autoon,joka kuljettaa kunkin erän suoraankyseisiä tavaralajeja tuotannossaan hyödyntävilletehtaille.Tavaralajimenetelmä on kehittynyt Skandinaviantiukasti kilpailluilla metsäteollisuusmarkkinoillapaitsi tehokkaaksi jatuottavaksi, myös ympäristöystävälliseksitavaksi hankkia teollisuuden käyttöönmahdollisimman korkealaatuista raaka-ainetta.Menetelmien kustannus-,laatu- ja ympäristötekijätKorjuumenetelmien merkittävimmäterot ovat kustannusrakenteessa, ympäristöystävällisyydessä,tuottavuudessa jatyön laadussa. Kun tavaralajimenetelmässäkäytetään maksimissaan kahta konetta,tarvitaan kokorunkomenetelmässä samantyön tekemiseen yhteensä viisi konetta, jolloinhenkilöstö- ja polttoainekustannuksetTavaralajimenetelmän etuja• Puuraaka-aineen tehokas ja tarkkahyödyntäminen tietokoneohjatunmittauksen ja apteerauksen (puunrunkojenkatkonnan optimointi) avulla• Puunhankinnan parempi ohjattavuus• Pienemmän konekannan tuloksenapienemmät polttoaine- ja henkilöstökulut• Mahdollisuus suorittaa harvennushakkuitakoneellisesti• Nykyaikaisten koneiden mahdollistamatyöskentelyn mukavuus jaturvallisuus• Pienemmät vauriot puutavaraan,jäävään puustoon sekä maastoon• Pienet varastoalueetnousevat huomattavasti suuremmiksi. Tavaralajimenetelmänkoneiden hieman kalliimpihankintahinta johtuu niiden kehittyneemmästäteknologiasta. Toisaalta juurise mahdollistaa huomattavasti tuottavammanja tehokkaamman puuraaka-aineentalteenoton sekä koneiden käytön ja suorituskyvynoptimoinnin polttoainetta jakuljettajaa säästäväksi.Kun kokorunkomenetelmällä kaatokoneentäytyy ajaa jokaisen kaadettavanrungon vierelle, on tavaralajimenetelmänkoneilla yleensä noin 10 metrin ulottuvuus.Sen ansiosta maastoa kuormittaviaajouria tarvitaan vain noin 20 metrin väleinja harvennushakkuutkin on mahdollistasuorittaa koneellisesti. Myös lähikuljetuksenja varastoinnin maastokuormituson vähäisempi: puut kuljetetaan kuormatilassaja varastoalue on pieni, vain pinojenvaatima ala sekä koneen ajoura niidenvierellä. Kokorunkomenetelmässä pitkät japainavat puukasat vedetään maata pitkinsuurelle varastoalueelle, jossa ne kasataanensin odottamaan karsintaa ja sen jälkeenvarastopinoihin. Tämä kuljetustapa aiheuttaapuutavaraan huomattavasti enemmänvaurioita.Tavaralajimenetelmän keskeisiä etuja ovatpuutavaran korkeampi arvosaanto, parempilogistinen tehokkuus ja pienempi varastoonsidottu pääoma. Niiden ansiosta seon tuottava ja taloudellinen tapa hankkiakullekin tuotantolaitokselle tarkalleen halutunmittaista ja laatuista puutavaraa oikeaanaikaan toimitettuna.Ponssen historia on alusta saakka kulkenutkäsi kädessä tavaralajimenetelmän koneellistumisenkanssa. Kehitys on ollut nopeaaja alan vaatimukset kasvaneet kaiken aikaa.Siksi yhtiön on menestyäkseen ollutpakko panostaa kaikkensa laadukkaiden jatehokkaiden koneiden suunnittelemiseksija valmistamiseksi.Ponsse 2005 15

TAVARALAJIMENETELMÄ PONSSEN MENESTYSTEKIJÄNÄPuunkorjuuta ja jatkojalostustaCTL-menetelmään perustuenPonssella on ollut keskeinen rooli puunkorjuutekniikankehittämisessä. Läheinenyhteistyö metsäyhtiöiden ja urakoitsijoidenkanssa on tuottanut maailmanedistyksellisimpiä tietoteknisiä sovelluksiametsäkoneisiin ja puunhankinnanlogistiikkaan. Ratkaisut kattavat puunhankinnanaina leimikon suunnittelustakaukokuljetuksen ohjaukseen asti. Järjestelmämuodostaa toiminnallisen kokonaisuuden,jossa oikea tieto on ainaoikeiden osapuolten saatavilla. Tehokasja taloudellinen puunhankinnan ketjupalvelee niin metsänomistajan, urakoitsijan,metsäyhtiön kuin metsäluonnonkinetuja.Perinteisen mekaniikan, hydrauliikan jaelektroniikan rinnalla toimiva tietoteknologiaon olennainen osa tämän päivänpuunkorjuuta. Uusimpia teknologisiaratkaisuja käytetään nykyaikaisissa metsäkoneissasekä koneen ohjaukseen, puunmittaamiseen että puunhankinnan logistisenketjun optimoimiseen. Metsäkoneet,eli varsinaisessa hakkuutyössä käytettäväharvesteri ja katkotun puutavaran metsäkuljetuksessakäytettävä kuormatraktori,kytkeytyvät tiedonsiirron avulla myöslaajempaan kokonaisuuteen: korjuuorganisaationpuunhankinnan ja -kuljetuksenohjausjärjestelmiin.Tietotekniikalla on keskeinen asemamyös ohjattaessa puunhankintaa ja senlogistiikkaa eli puuraaka-aineen ohjaamistametsästä tehtaalle. Puutavara ontoimitettava oikeaan paikkaan, oikeaanaikaan ja oikeanlaatuisena kustannuksiasäästäen. Tehokas puunhankinnanlogistiikka tarkoittaa raaka-aineen tarkkaahyödyntämistä, lyhyttä varastointiaikaa,puutavara-autojen mahdollisimmanvähäistä tyhjäajoa, kustannustehokastapuunkorjuuta, minimaalisia metsävauriotaja saumatonta yhteistyötä eri toimijoidenvälillä.PONSSE metsäkoneetosana puunhankinnanohjausjärjestelmääPuunhankinnan ohjaus alkaa, kun metsäyhtiöostaa leimikon puunmyyjältäeli metsänomistajalta ja leimikosta piirretäänleimikkokartta digitaalista kartta-aineistoahyödyntäen. Leimikkokarttaanmerkitään kaikki tehokkaan jaympäristöystävällisen puukorjuun kannaltamerkitykselliset asiat: leimikonrajat,hakkuutavat, varastopaikat, sähkölinjat,säästöpuuryhmät, lintujen pesäpuut,avainbiotoopit ja lakisääteiset luontokoh-16Ponsse 2005

TAVARALAJIMENETELMÄ PONSSEN MENESTYSTEKIJÄNÄteet. Kartta-aineistoon liitetään kirjallisetkorjuuohjeet hakkuutavasta, hakattavistapuutavaralajeista, korjuukelpoisuudestaja muista hakkuun kannalta oleellisistaseikoista.Digitaaliset karttajärjestelmät ja GPS-satelliittipaikannuskertovat täsmällisestikoneen sijainnin leimikolla ja auttavatkuljettajaa varomaan esimerkiksi suojeltavialuontokohteita tai sähkölinjoja. Paikannussovelluksetovat nyt käytössä myösPONSSE kuormatraktoreissa. Kuljettajavoi ohjelmiston ja GPS:n avulla paikallistaaharvesterin katkomat puutavaralajikasatja kuitata kuljetetut puut tienvarsivarastoon.Jokaista leimikkoa varten tehdään metsäkonttorintai metsäyhtiön toimestaapteeraustiedosto, joka sisältää leimikostakorjattavat puulajit, puutavaralajit jaeri puutavaralajien sisäiset pituus- ja läpimittaluokittaisettavoitejakaumat. Apteeraustiedostovoidaan simuloida ennenhakkuuta, jolloin varmistetaan, ettäleimikon suomat mahdollisuudet ja sieltähaluttu korjuutulos ovat tasapainossa.Metsäkonttori siirtää sähköpostitse harvesterilleleimikkokartan, kirjalliset korjuuohjeetsekä apteeraustiedostot. Näinmetsäkoneen kuljettaja saa koneensa tietojärjestelmäännopeasti ja luotettavastikaikki tarvittavat tiedot uuden työmaanaloitusta varten. Harvesteri toteuttaa automaattisestimetsäkonttorin asettamatvaatimukset eri puutavaralajien sisäisistäläpimitta- ja pituusjakaumista. Kuljettajantehtävänä on mm. laadun kontrollointi.PONSSE harvesterien apteerausjärjestelmänansiosta hakattavista rungoistasaadaan paras mahdollinen katkontayhdistelmä.Näin tuotantolaitos saa juurioikeanlaista puutavaraa, joka vastaa senjalostamien lopputuotteiden tilauskannantuottamiseen tarvittavan raaka-aineenmäärä- ja laatuvaatimuksia. Puuraaka-aineenjalostusarvoa pystytäänkohottamaan tavalla, joka ei ole mahdollistaperinteisillä, nykytarpeisiin nähdenvanhentuneilla menetelmillä. Tästä hyötyvätniin metsänomistaja, puunkorjuuurakoitsija,tuotantolaitos kuin kuluttajakin.Tiedonsiirtojärjestelmän avullaharvesterilta siirretään päivittäin tuotostiedotmetsäyhtiöön ja vastaanotetaanuudet korjuu- ja katkontaohjeet.Puunkuljetuksen suunnittelu alkaa jopuunhankintavaiheessa. Tällöin pystytäänarvioimaan, milloin hakattavien leimikoidenpuut ovat tienvarressa odottamassajatkokuljetusta. Tienvarsitilanne päivittyysitä mukaa, kun metsäkone siirtäätiedot hakatuista ja mahdollisesti lähikuljetetuistapuumääristä metsäkonttorille.Kuljetusesimies optimoi kuljetusmääräykseteri autoyrittäjille ja eri tuotantolaitoksillesiten, että tuotantolaitokset saavatjuuri oikeanlaista raaka-ainetta ajoissaja että raaka-ainevirta tuotantolaitokselleon tasaista. Samalla minimoidaan kuljetusmatkatkäyttäen reittioptimointia jamenopaluukuljetuksia.Kuljetusmääräykset siirtyvät tiedonsiirronvälityksellä suoraan puutavara-autoon.Kuljettaja näkee omat kuljetusmääräyksensäsekä ajettavien puutavaraerien määränajoneuvotietokoneen karttanäytöltä.Tietokoneen avulla myös puutavara-autonkuljettaja voi tehdä reittioptimointiatoteuttaessaan annettuja kuljetustehtäviä.Puutavara-autosta siirretään edelleenmetsäyhtiölle tiedot esimerkiksi vierastehtaillekuljetetuista puutavaramääristä.Näin metsäyhtiön varastokirjanpito pysyyajan tasalla.Ponsse 2005 17

TAVARALAJIMENETELMÄ PONSSEN MENESTYSTEKIJÄNÄKeitele Yhtiöt hyödyntää maailmannykyaikaisinta teknologiaayhä useammalla vientimarkkinalla ratkaiseviatekijöitä.Keitele Forest Oy:n ja sahayhtiö KeiteleTimber Oy:n lisäksi Keitele Yhtiöihinkuuluvat jatkojalostusyksikkö Keitele ForestWood Production ja liimapuutehdasKeitele Engineered Wood Oy. Nämävalmistavat määrämittaisia ja -muotoisiapuuaihioita ja liimapuuta muun muassarakennus- ja huonekaluteollisuuden käyttöön.Yksiköt käyttävät raaka-aineenaanKeitele Timber Oy:n sahaamaa korkealaatuistapohjoisen havupuuta. EnergiayhtiöKeitele Energy Oy tuottaa tarvittavanenergian sahauksen sivutuotteista.Joulukuuhun 2005 mennessä yhtiö olituottanut historiansa aikana 3 miljoonaakuutiota sahatavaraa, mikä merkitseenoin 10 miljoonaa kuutiota korjattuapuuta. Keitele Timber on tiukasti kilpailluillamarkkinoilla tehnyt voitollisen tuloksenjokaisena toimintavuotenaan ja seon Suomen 6. suurin metsäalan yritys.Toimitusjohtaja Ilkka KylävainioPonssen tärkeisiin yhteistyökumppaneihinkuuluvan Keitele Yhtiöiden emoyhtiöKeitele Forest Oy on perheyritys, jonkaomistavat toimitusjohtaja ja hallituksenpuheenjohtaja Ilkka Kylävainio sekä hänenkaksi poikaansa Matti ja Mikko Kylävainio.Keitele Forest on harjoittanutmekaanista puunjalostusta Keiteleellävuodesta 1981. Ilkka Kylävainio perustisahan ns. pystymetsään, sillä paikalla eiaiemmin ollut lainkaan sahaustoimintaa.Tuolloin tavoitteena oli tuottaa sahatavaraa10 000 m 3 vuodessa – nyt sama määrätuotetaan reilussa viikossa. Vuosittainkorkealaatuista kuusi- ja mäntysahatavaraatuotetaan 320 000 m 3 , työntekijöitäon 230 henkilöä ja vuoden 2005 liikevaihtooli 69 miljoonaa euroa. KeiteleForest hakkaa 150 km säteellä noin750 000 m 3 puuta vuodessa.Keitele Yhtiöt toimittaa sahatavaraa jajalosteita noin 30 maahan ja yli 70 % senliikevaihdosta tulee viennistä. Suurimmatmarkkina-alueet ovat EU-maat ja Japani,joka on noussut viimeisen kymmenenvuoden aikana tärkeimmäksi vientimaaksiKeitele Yhtiöiden asiakaslähtöisentoimintamallin ansiosta. Japanin markkinoillaon käytössä runsaasti erikoispituistapuutavaraa, joita kokorunkomenetelmälläkorjattua puuta käyttäviensahojen on hankala toimittaa. Myös raaka-aineenalkuperä ja korkea laatu ovat18Ponsse 2005

TAVARALAJIMENETELMÄ PONSSEN MENESTYSTEKIJÄNÄToiminnan lähtökohtanaasiakkaan tarpeetKeitele Yhtiöt on sitoutunut voimakkaastiasiakaslähtöiseen toimintatapaan. Setoimittaa asiakkaiden toiveiden mukaisiaerikoistuotteita, eli asiakaskohtaisia erikoislaatuja,määrämittaisia, erikoisjäreitäja -pitkiä tuotteita sekä tuorehalkaistua jasydänvapaata sahatavaraa. Asiakaslähtöisyystiukasti kilpaillussa sahateollisuudessaon Keitele Yhtiöille vahvuus, joka on tuonutsen tuotteille sekä asiakkaille merkittävääja kannattavuutta varmistavaa lisäarvoa.Sahatavaran jalostusaste on Keiteleellänoussut ja tuotetusta sahatavarasta 50 %jatkojalostetaan yhtiön omissa tuotantotiloissa.Tällä hetkellä Keiteleellä käytetystäpuusta 1/3 on mäntyä, mutta männynosuus nousee jatkuvasti.Tuotantoprosessissa sahatavara tuorelajitellaanja kuivataan huolellisesti laivauskuivaksi,erikoiskuivaksi tai asiakkaan haluamaanloppukosteuteen. Prosessi jatkuukonenäkölajitteluun ja paketointiin, jossalopputulos viimeistellään tasaamalla määrämittaisiintai näistä poikkeaviin erikoispituuksiin.Keitele Timber Oy:n nykyaikainensahausteknologia on suunniteltuasiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten mukaan,mikä merkitsee asiakkaille nopeaaja täsmällistä palvelua. Viimeisen viidenvuoden aikana Keitele-konserni on investoinut33 miljoonaa euroa jalostusasteennostoon, tietotekniikkaan, konelinjoihinja toimitiloihin.Asiakaslähtöisyyshuomioidaan jo puunkorjuussaKeitele Yhtiöiden tuotantologistiikka alkaajo puunkorjuun suunnittelusta. Kehittyneentieto- ja hakkuutekniikan ansiostatukit ja kuitupuu katkotaan asiakkaan haluamiinpituuksiin jo hakkuupaikalla. Reaaliaikainen,tietokonepohjainen ohjausjatkuu puunkorjuun ja sahatavaratuotannonlisäksi valmiiden tuotteiden toimitusketjussaja dokumentoinnissa. Järjestelmänansiosta asiakkaat saavat tilauksensaoikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.Keitele Forestin metsäpäällikkö AarneLehtosaari vastaa puunhankinnastakäyttäen Ponsse konttorisovelluksia.Asiakaslähtöinen toiminta merkitsee erityisvaatimuksiatoiminnan ohjaamiselle.Sahatavaratehtaalla seurataan päivittäinsitä, kuinka tilaukset ja korjattu puumäärävastaavat toisiaan. Tarvittaessapuunkorjuukaluston apteerausohjelmiamuutetaan vastaamaan tilaustarvetta.Ohjelmien avulla voidaan niin tuotantoakuin puunkorjuutakin ohjata haluttuunsuuntaan, ja tuotannossa tiedetään tarkalleen,millaista puuta tehtaalle on tulossa.Metsäpäällikkö Aarne Lehtosaaren mukaanmenetelmä on vaativa, mutta erittäintuottava tapa toimia. Keitele Forestillaei työstetä ”lankeavaa sumaa”, vaantuotantoa ohjataan asiakkaan tilaustenmukaisesti. Näin myös raaka-aineen hukkaon erittäin pieni, varastot ovat pienetPonsse 2005 19

TAVARALAJIMENETELMÄ PONSSEN MENESTYSTEKIJÄNÄja logistiikka tehokasta. ”Kun puun katkontaosataan, ei tehtaalla tarvita kalliitaja aikaa vieviä lisätyövaiheita. Toiminnankokonaisvaltainen hallinta metsästä tilaukseenmerkitsee meille kilpailukykyä”,Lehtosaari toteaa.Ponsse Oyj:n tuotepäällikkö Hanna Vilkman kiittääKeitele Forestin aktiivisuutta järjestelmien kehitystyössä.Yksi keskeisiä yhteistyökumppaneita on ollut KeiteleForestin korjuuesimies Mika Rantonen (vas).Asiakkaan tilaukset muuttuvat sahan toiminnanohjausjärjestelmässätyömääräimiksija tukeiksi. Tiedot hakatusta puumäärästäkulkevat harvesterilta sahallepäivittäin sähköpostilla. ToimitusjohtajaIlkka Kylävainio kertoo, että Ponssentietojärjestelmätuotteet ovat antaneet hyvättyökalut toiminnan ja tuotannon parhaaseenmahdolliseen hyödyntämiseen.”Lopputuotteen laadun kannalta onmyös oleellista, että puu korjataan metsässäoikein. PONSSE metsäkoneidenkorjuujälki on ollut erittäin luotettavaa.Ostamme puuta pääasiassa yksityiseltäsektorilta ja jokainen maanomistaja haluaa,että korjuujälki on ympäristöystävällistäja että hän saa puustaan parhaanmahdollisen tuoton”, Kylävainio kertoo.Tällä hetkellä Keitele Forestille hakkaapuuta 30 PONSSE metsäkonetta.Keitele Forestilla on käytössään täydellinenPONSSE OptiPlan -puunkorjuunohjausjärjestelmä. ”Ilman näitä järjestelmiäemme yksinkertaisesti pystyisi näintehokkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan”,Kylävainio sanoo. Kun ennustelaskentaon nopeaa, myyjät ovat jatkuvastiajan tasalla oikeista tuotteista. ”Pystymmetoimittamaan asiakkaalle nopeasti oikeaalaatua oikeaan osoitteeseen ja oikeaanaikaan”, Kylävainio kiteyttää KeiteleYhtiöiden menestystekijät.Metsäkoneenvalmistajanja sahan yhteistyö tuottaatulostaMetsäpäällikkö Lehtosaari kuvailee metsäteknologiateollisuudenkehityksen olleenSuomessa verraten nopeaa. Ennenharvesterin mittalaitteita sahatavara koottiinsahan pihassa pinoihin pituuksittainja varastoja seurattiin pihalla. Seurannassaoli ongelmia etenkin kevättalvisin, kunaina ei tiedetty paljonko puuta oli metsävarastoissa.Nykyisin kaikki tieto varastossaolevasta puusta löytyy sahan tietojärjestelmistä,joten asiakkaiden toiveisiinvoidaan reagoida nopeasti.Keitele Yhtiöiden ja Ponssen yhteinensavotta alkoi, kun Ponssen perustaja EinariVidgrén urakoi vuonna 1986 puutaleimikolla, jonka puut kuljetettiin Keiteleellesahattavaksi. Keiteleellä testattiinPonssen ensimmäisiä apteerauslaitteita1990-luvun alkupuolella, ja apteerauson ollut yhtiön käytössä vuodesta 1993.Keväästä 2001 lähtien Keitele Forest onkäyttänyt Ponssen puunkorjuujärjestelmää,joka kehitettiin yksityisille sahoillePonssen ja Keiteleen välisenä yhteistyönä.Hyvä yhteistyö on johtanut myös muihin20Ponsse 2005

TAVARALAJIMENETELMÄ PONSSEN MENESTYSTEKIJÄNÄPäivittäin Keitele Timberinpuunvastaanotossa käy 50 -70tukkirekkaa. Sahalle kuljetetuttukit lajitellaan sahatavaratilaustenmukaisiin lokeroihintukkilajittelijassa. Kuvanottohetkellävarastokentällä on puutanoin kolmeksi viikoksi.hankkeisiin. Yhdessä kehitettyä puunkorjuunja puunkuljetuksen ohjausjärjestelmäälaajennetaan Keiteleen tarpeidenkasvaessa tienvarsivarastojen ja toimitettujenpuiden hallintajärjestelmäksi. Ohjelmistojenavulla varastotilanne on ainaselvillä niin esimiehillä kuin autonkuljettajillakin.Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistaminenon metsäkonevalmistajien toiminnassapoikkeuksellista. ”Syynä ohjelmistojensuunnitteluun on se, ettähaluamme tuntea asiakkaamme toimialanperinpohjin. Tarjoamme asiakkailleja heidän urakanantajilleen kokonaisratkaisuja,joilla he voivat menestyä jahyödyntää täysin tavaralajimenetelmänmetsäkoneiden tehokkaan ja hyvälaatuisenkorjuujäljen”, sanoo tuotepäällikköHanna Vilkman Ponsselta. Puunkorjuuntietojärjestelmä OptiPlan on tarkoitettuyksityisille sahoille tai muille puunhankinnantoimijoille, joilla ei ole käytössäomaa tiedonhallintajärjestelmää puunkorjuunsuunnitteluun. Ratkaisu voidaanhankkia asiakkaan tarpeista riippuen jokoohjelmistokokonaisuutena tai osittaisenasovelluksena.Hyvät tuotteet ja palvelutratkaisevat menestymisenjatkossakinToimitusjohtaja Kylävainio arvioi, ettäsahatavaran ylitarjonnan polkiessa hintatasoasahateollisuuden vaikea ajanjaksojatkuu vielä vuonna 2006. ”Vain parhaattoimijat menestyvät, jame pärjäämme markkinoillahyvällä palvelullaja laadukkaillaerikoistuotteilla. Raaka-aineriittää Suomessahyvin – ongelmanaon ainoastaan saadase markkinoille. Myösraaka-aineen laatu ontäällä pohjoisessa hyvää, vaikkakin männynkohdalla laatuvaihteluita luonnollisestikinesiintyy”, Ilkka Kylävainio sanoo.Keiteleen toiminta-ajatukseen kuuluukestävän kehityksen periaate, ja Keiteleon sitoutunut kehittämään toimintojaanraaka-aineiden ja energian käyttöä säästäväksi.Asiakkaan tilaukseen perustuvapuunkorjuu ja jalostus säästävät puuta,ja moderni tuotantoteknologia merkitseeasiakasmitoille tehtyjen, korkealaatuistentuotteiden lisäksi ympäristöystävällisyyttä.”Puu on arvokas raaka-aine. Kunkuitupuun hinta onnoin 25 % tukkipuunhinnasta, on yhdenkinprosentin mittahävikkimahdoton ajatus”, Kylävainiotarkentaa.Ponsse 2005 21

TUOTTEETTuotteetTuotteetHARVESTERITErgoKUORMATRAKTORITBuffaloKingVAIHTOKONEETBeaverBuffaloHUOLTOPALVELUT22Ponsse 2005

TUOTTEETDUAL-KONEET TIETOJÄRJESTELMÄT OPETUSTEKNOLOGIABuffaloDual ja WisentDualOpti3D-simulaattoriElkWisentGazelleHARVESTERIPÄÄTLehtipuu ja havupuu Kuorivat BioenergiaPonsse 2005 23

KASVUMAHDOLLISUUTEMMEPonssen liiketoiminta on keskittynyt niille maantieteellisille alueille, joilla sijaitsee merkittävä osuus maailman metsävaroista.Näillä alueilla korjataan myös valtaosa teollisuuden raaka-aineeksi päätyvästä puutavarasta. Sellunja paperin kulutuksen kasvun myötä tehokkaan ja edistyksellisen puunkorjuukaluston tarve tulee tulevaisuudessakasvamaan.Suojellut, avoimet japirstoutuneet metsäalueetMuut maa-alueetMuut puustoalueetVesialueetLähde: FAO24Ponsse 2005

KASVUMAHDOLLISUUTEMMEYksikköMuu maailma ........................ 0,7Latin. Amerikka ...................... 0,8Muu Aasia ............................ 0,6Kiina ..................................... 1,9Japani .................................. -1,0Venäjä .................................. 2,2Itä-Eurooppa .......................... 2,4Länsi-Eurooppa ...................... 0,6Pohjois-Amerikka ................... 0,4KASVU 2005-2030, %/VJaakko Pöyry ConsultingHavusahatavaran kulutusmaailmassaHavusahatavaran kulutus maailmassa kasvaavuoteen 2030 mennessä 58 milj. m 3 (0,7 %/v)vuoden 2005 tasosta (296 milj. m 3 ). Tämävastaa noin 2,3 milj. m 3 :n vuotuista kulutuksenkasvua. Suhteellisesti nopeimmin havusahatavarankulutus kasvaa Itä-Euroopassa,Venäjällä ja Kiinassa.YksikköAfrikka ............................. 3,2Oseania ........................... 1,8Latinalainen Amerikka ........ 3,0Muu Aasia ....................... 2,9Kiina ................................ 3,7Japani ............................. 0,2Itä-Eurooppa (ml. Venäjä) ... 2,9Länsi-Eurooppa ................. 0,9Pohjois-Amerikka .............. 0,5KASVU 2005-2030, %/VJaakko Pöyry ConsultingPaperin ja kartongin kulutusmaailmassaPaperin ja kartongin kulutus maailmassakasvaa vuoteen 2030 mennessä 212 miljoonaatonnia (1,9 %/v) vuoden 2005 tasosta(363 milj. t). Tämä vastaa noin 8,5 miljoonantonnin vuotuista kasvua. Noin 60 %paperin ja kartongin kulutuksen kasvustatoteutuu Kiinassa ja muualla Aasiassa. Kulutuksenkasvu on hitainta Japanissa, Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa.CTL-koneiden BAUS-trendi ja visiotrendiMetsäkonemarkkinat, kplRunkomenetelmäTavaralajimenetelmäTeknisesti jataloudellisestisaavutettavissaBAUS-trenditMetlaPuunkorjuumenetelmienkehitysTavaralajimenetelmän (CTL) ja kokorunkomenetelmänkäyttö puunkorjuussa on muuttunutmm. käytettävissä olevan teknologiankehittyessä. Tavaralajimenetelmän BAUStrendion nouseva.Ponsse 2005 25

KASVUMAHDOLLISUUTEMMEPonsse VenäjälläVenäjän liiketoimintaympäristö on nykyisinsuhteellisen normaali. Mitään erityisiähankaluuksia tai epävarmuustekijöitämarkkinoilla ei ole. Maan taloudellinenkasvu on vakaalla pohjalla, eikä talous tukeuduenää pelkästään öljyyn ja kaasuun.Luonnollisesti byrokratian kehittämisessäjoustavampaan suuntaan on vielä paljontehtävää, mutta tilanne on viime vuosinamerkittävästi parantunut.Myös rahoitussektori on ottanut suuriaaskeleita kohti länsimaista järjestelmää.Vaikka palvelut vaativat vielä kehittämistä,uudistusten nopea eteneminenlupailee, etteivät muutaman vuodenpäästä rahoituksen saatavuus ja rahanhinta enää aseta suuria esteitä yksityisilleinvestoinneille. Toimitusjohtaja Siekkinenuskookin Ponssen perinteisen asiakasryhmän,yksityisten urakoitsijoiden,osuuden Venäjän metsäkonemarkkinoillakasvavan.Lupaavat kasvunäkymätVenäjän nopeasti kehittyvä metsäsektoritietystikin kiinnostaa Ponssea, jolle Venäjäon yksi tärkeimpiä markkina-alueitapitkällä aikavälillä. Maassa on neljännesmaailman metsävaroista ja valtio on ottanutaktiivisen roolin niiden hyödyntämiseksitehokkaasti. Öljyn tiedetään käyvänvähiin muutaman kymmenen vuodenpäästä ja vihreästä kullasta etsitään leiväntuojaa mustan tilalle.Alueen runsaat metsävarat, kasvava kotimainenkysyntä ja sijainti lähellä Aasiansuuria, nopeasti kasvavia markkinoita antavaterinomaiset kasvuedellytykset maanmetsäsektorille ja Ponssen kaltaisille korkeaametsäteknologiaa tuottaville yrityksille.Metsäsektori kasvaa voimakkaasti jateknologian uudistuminen luo kysyntäämoderneille puunkorjuukoneille. Luonnollisestikaikki merkittävät valmistajatPonsse on parin viimevuoden aikana alkanutsystemaattisesti panostaaVenäjän markkinoidenkehittämiseen. Tuloksenamyyntivolyymi on kasvanutnopeasti ja markkina on joyksi tärkeimmistä.”Silti uskomme edelleenolevamme alkumetreillämarkkinapotentiaalinhyödyntämisessä”, kertooOOO Ponssen toimitusjohtajaVille Siekkinen.26Ponsse 2005

KASVUMAHDOLLISUUTEMMEovat haistaneet Venäjän markkinoidentarjoamat mahdollisuudet, mutta sektorinnopea kasvu tarjoaa hyvät tulevaisuudennäkymät vain parhaille toimijoille, jotkapystyvät operoimaan laajalla alueella.Puunkorjuumäärät olivat Neuvostoliitonloppuvuosina 1980-luvulla jopa 500 miljoonaam 3 vuodessa, mutta ne romahtivatalle sadan 1990-luvulla. Nyt ollaantaas vahvassa kasvussa ja todelliset hakatutkuutiot ovat jo 200 miljoonan luokkaa.Nykyisin raakapuuta viedään paljonlähinnä Kiinaan ja Skandinaviaan, muttajatkossa oma jalostus, jota valtio koettaaedistää, tulee ottamaan suuremman osanraakapuusta. Neuvostoajan hakkuut tehtiinpääasiassa metsurien voimin. Nämämetsurit poistuivat pelistä suurelta osin1990-luvun hiljaisina vuosina, eikä uuttametsurisukupolvea ole syntymässä. Kovaruumiillinen työ ei ole nuoren sukupolvenykkösvaihtoehto ammatinvalintaa tehtäes-OOO PonssentoimitusjohtajaVille Siekkinen jaPavel Ohotnikovsä eikä metsäalueilla usein ole edes riittävästityövoimaa nykyisin tarvittaviin hakkuisiinkasvusta puhumattakaan. Ainoaksivaihtoehdoksi jää nopea koneellistaminen.Vaativissa olosuhteissakoneiden tekniikka testataanPonsse on toiminut Venäjällä muutamanvuoden, aluksi kahden ”pioneerin” JaakkoLaurilan ja Oleg Maslovin voimin, muttaviime keväästä lähtien virallisemmin tytäryhtiöOOO Ponssen kautta. Ponssellaon myös vahvoja taustavoimia emoyhtiönhallituksessa, kuten kokenut Venäjänkonkari Seppo Remes Moskovassa erinomaisineverkostoineen.Ponssen markkinat ovat laajalla alueella,asiakkaita on Karjalasta Kaukoitään.OOO Ponssen lisäksi Venäjällä toimiikaksi jälleenmyyjää, Zeppelin RusslandLuoteis-Venäjällä ja Lespromservis Uralinlänsipuolisilla alueilla. Jälleenmyyjäverkostonlaajentamiseksi tehdään työtä kokoajan. Ponssen vieminen Venäjän markkinoilleon ollut suhteellisen helppoa.Kasvavat markkinat ovat aina helpompiakuin kypsät kovasti kilpaillut ja Ponssetunnetaan ja tunnustetaan alan johtavaksimerkiksi. Venäläiset ymmärtävät kunnontekniikan tärkeyden hyviin tuloksiin pääsemisessä.“Jos hoidamme Venäjän markkinatoikein, ennen pitkään myymmetäällä enemmän koneita kuin Suomessa”,OOO Ponssen toimitusjohtaja Ville Siekkinenarvioi.Yksi Ponssen ensimmäisistä asiakkaistaVenäjällä, Pietarista käsin toimiva Timberland,on korjannut puuta Ponssen koneillavuodesta 1995. Viime vuonna yrityshankki kolme uutta PONSSE Ergoja PONSSE Buffalo -koneketjua. Timberlandon ollut tyytyväinen Ponssenkoneiden suoritukseen. “Meillä on hyviäkokemuksia PONSSE harvesterien jakuormatraktoreiden toiminnasta. Paikallisetolosuhteet asettavat koneiden tekniikallekorkeat vaatimukset, mutta Ponssenkoneet ovat osoittautuneet hyväksi investoinniksi”,sanoo Timberlandin toimitusjohtajaElena Lysokova.Myös Karjalan Kannaksella toimivaPONSSE asiakas, Tarpan, arvostaaPonssen koneiden hyviä tuloksia. ”Olemmekorjanneet PONSSE Ergolla puuta jopa9000 kuutiota kuukaudessa”, Tarpaninhallituksen puheenjohtaja Pavel Ohotnikovkertoo ylpeänä. Tarpanilla kiitelläänmyös läheistä yhteistyötä ja suoria kontaktejaPonssen henkilökunnan kanssa.”Korjattaessa puuta hankalissa olosuhteissaongelmia väistämättä joskus ilmenee,mutta olemme aina saaneet tarvittaessanopeasti apua. Hyvän yhteistyön ja molemminpuolisenluottamuksen pohjaltaon turvallista miettiä lisäinvestointeja”,Pavel Ohotnikov sanoo.Timberlandintoimitusjohtaja ElenaLysokovaPonsse 2005 27

KASVUMAHDOLLISUUTEMMEPonsse Latinalaisessa AmerikassaMarkkinakohtainentuotevalikoima jakattava asiakastuki.Metsäteollisuuden suuryhtiöiden tehtyämittavia investointeja Latinalaiseen Amerikkaanmaanosasta on kehittynyt kiinnostavamarkkina-alue. Paperin kysynnänkasvaessa suuret kansainväliset yhtiötovat investoineet erityisesti lyhytkuituisensellun tuotantoon, mutta myös sahatja vaneritehtaat ovat alkaneet olla alueellayhä aktiivisempia.Alueen kaupallisesti merkittävin puulaji,eukalyptus, kasvaa korjuukypsäksi sellupuuksi7–8 vuodessa ja tukkipuuksi 15vuodessa. Puuviljelmien tuottavuutta lisäämyös se, että näiden entisille karjanlaidunmaille istutettujen eukalyptusviljelmienhehtaarituotto on suotuisten ilmasto-olosuhteidenansiosta varsin korkea.Tehokkuutta tarvitaan siis entistä enemmänmyös puunkorjuulta. Tavaralajimenetelmänmetsäkoneiden markkinat keskittyvätLatinalaisessa Amerikassa neljällepäämarkkina-alueelle: Brasiliaan, Chileen,Uruguayhin ja Argentiinaan.Vuonna 2005 Ponssella päätettiin etabloitumisestaLatinalaiseen Amerikkaan,jotta pystyttäisiin olemaan lähellä paikallisiaasiakkaita. Ponssella ja sen Brasiliassasijaitsevalla tytäryhtiöllä, PonsseLatin Americalla, on tavoitteenaan tarjotamarkkina-alueen paras tuotevalikoimasekä havupuun että eukalyptuksenkorjuuseen. Kun Ponsse osti heinäkuussa2005 harvesteripäitä valmistavan LakoOy:n, tuotevalikoimaan saatiin mukaanmyös kuorivat harvesteripäät, joita ei aikaisemminPonssen tuotevalikoimassa ollut.Samalla mahdollisuutemme tarjotaasiakkaille erilaisia puunkorjuun tuottavuuttaja tehokkuutta edistäviä vaihtoehtojalaajeni.Yhtenä ensimmäisistä toimenpiteistäänPonssen Latin America uudelleenorganisoiPonssen Chilen jakelukanavat. Ponsseon toiminut Chilessä noin kymmenenvuoden ajan ja on saanut siellä tuotteilleenhyvän maineen. Vuoden 2005 alussaPonsse teki jälleenmyyntisopimuksenchileläisen SK Machinery S.A:n kanssa.Vuoden aikana tehtiin aktiivisesti työtävoidaksemme osoittaa asiakkaillemme,että hyvän tuotteen lisäksi tarjoamme yhteistyössäSK Machineryn kanssa myöskattavan asiakastuen.Brasilian, Uruguayn ja Argentiinanmarkkinoilla olemme perehtyneet tiiviistiasiakkaiden puunkorjuun tuottavuudenja tehokkuuden vaatimuksiin. Jotta pystyisimmetarjoamaan juuri oikean tuotevalikoiman,vuoden 2005 aikana tehtiintuotetestauksia erilaisissa olosuhteissa jaerilaisilla tuotekokoonpanoilla.Vuoden 2005 lopussa Ponssella päätettiinaloittaa harvesteripäiden tuotekehitysja tuotanto Brasiliassa. Tehtaanohella toimintansa tulee aloittamaanPonssen Latinalaisen Amerikan koulutuskeskus.Investointien myötä PonsseLatin America pystyy tarjoamaan asiakkailleensekä paikalliset markkinavaatimuksettäyttävän tuotevalikoiman ettävahvan asiakastuen. Uudet tilat valmistuvatvuoden 2006 ensimmäisen neljänneksenaikana.28Ponsse 2005

KASVUMAHDOLLISUUTEMMEPonsse perehtyytiivisti alueenerityistarpeisiin.Ponsse 2005 29

KASVUMAHDOLLISUUTEMMEPonssen teknologiayhtiö Epec OyEpec Oy on erikoistunutliikkuvien työkoneidenälykkäisiin ohjausjärjestelmiinja työkonekohtaisiin PC-tasonjärjestelmiin. Järjestelmiinoptiona liitettävät Epecininformaatiologistiikkaratkaisutkasvattavat koneen tehokkuutta,turvallisuutta ja huollettavuuttavaativimmissakin olosuhteissa.Epec Oy:n Seinäjoen ja Kajaanintehtaiden asiantuntijat tarjoavatmonipuolista kokonaispalveluavuosikymmenien kokemuksella.Yhtiöllä on asiakkainaan erialojen johtavia työkoneidenvalmistajia maailmanlaajuisesti.Vuosi 2005 oli Epec Oy:llä muutostenaikaa. Automaatioinsinööri Jouni Matikainensiirtyi yhtiön toimitusjohtajaksiABB Oy:n sähkönjakelu-automaatioyksikönmarkkinointipäällikön paikalta maaliskuun2005 alussa. Matikainen oli työskennellytABB:llä erilaisissa myynnin jamarkkinoinnin tehtävissä vuodesta 1995,toimien portugalin ja espanjan kieliä hallitsevanamm. Brasiliassa yhteensä neljänvuoden ajan.Maaliskuussa Epec Oy osti PonsseOyj:ltä Kajaanissa sijaitsevan tietojärjestelmäyksikön.Integroinnin myötä Epecinhenkilöstömäärä kaksinkertaistui,ja nyt Epec Oy:ssä työskentelee yli 100elektroniikka- ja ohjelmistoalan ammattilaista.”Kahden yksikön integrointivaiheon ollut haastavaaVankatasiakkailleen. Yhtiöllä onmyös pitkäaikaisia asia-mutta antoisaa, jakassuhteita alojensa joh-lähtökohdatinnostus on näkynyt positiivisenatavien konevalmistajientekemisen meitavienninkinä. Oston myötäviennin kasvulle. kanssa kaivos-, mineraalienmurskaus-,jätteidenkäsittely-Epec sai ammattitaitoista lisäresurssia jaosaamista, ja pystymme nyt vastaamaanasiakkaidemme tarpeisiin entistä paremmin.Saimme uutta osaamista erityisestiPC-pohjaisiin ohjausjärjestelmiin sekäetähuollon ja diagnostiikan toimistosonitteleeja metsäkonealoilla. Epec suun-ja valmistaa liikkuvien koneidensekä niistä muodostuvien kokonaisuuksienkorkealuokkaisia hallintajärjestelmiäyhteistyössä kasvavien ja kehityshakuistenkone- ja laitevalmistajien kanssa.velluksiin”, kertoo toimitusjohtaja Matikainen.Matikaisen mukaan yhtiö onnistui kuluneenvuoden lukuisista muutoksista huolimattahyvin myös päivittäisessä operatiivisessatoiminnassa: “Saavutimmelaatu-, toimitusvarmuus- ja huoltomittareissaasetetut tavoitteet ja osittain jopaylitimme ne. Tämä on perusta kaiken toimintammekehittämiselle ja tästä on hyväjatkaa eteenpäin vuoteen 2006.”Uuden strategian ytimessäasiakkaan tarpeetEpec on vaativiin työkoneiden ohjaus- jatietojärjestelmiin erikoistunut vahva yhtiö,joka pystyy tarjoamaan kokonaisvaltaisiaratkaisuja niin nykyisille kuin uusillekin30Ponsse 2005

KASVUMAHDOLLISUUTEMMEKuva: Metso MineralsVuonna 2005 Epec hioi toimintaansapystyäkseen yhä paremmin ottamaanhuomioon asiakkaiden tarpeet ja heidänkilpailukykynsä. Tehostettu asiakaslähtöisyysperustuu uuteen huolella kypsyteltyynstrategiaan, jossa Epecin missio,visio ja arvot on päivitetty vastaamaanyrityksen nykyisiä näkemyksiä. Uusimissio ”Commitment to Your ContinuousSuccess” kuvaa tahtotilaa, jossa Epecsitoutuu asiakkaan jatkuvaan menestykseennyt ja tulevaisuudessa.Myös vuoden 2005 aikana tehdyt tuotepäällikkönimityksettukevat uutta strategiaa.Tuotepäällikköjen tärkeimpiätehtäviä ovat tuotteisiin ja palveluihinliittyvien asiakastarpeiden ja markkinavaatimustenkerääminen, analysointi japriorisointi. Tehdyt toimenpiteet auttavattuotekehitystä ja tuotantoa kehittämäänkilpailukykyisiä, laadukkaita ja ominaisuuksiltaanedelläkäyviä tuotteita ja palveluja,jotka täyttävät tai ylittävät asiakkaidentarpeet ja luovat heille lisäarvoa.Epecin liiketoiminta kehittyi vuoden2005 aikana myönteisesti, ja nyt yhtiötavoittelee lisäkasvua vientimarkkinoilta.Vankan kasvuperustan muodostavatyhtiön laadukkaat tuotteet, vahva asemakotimarkkinoilla, laatu- ja ympäristösertifikaatit,kattava kokemus ja osaaminenkokonaisjärjestelmätoimittajana sekä useatreferenssit liikkuvien työkoneiden johtavienvalmistajien kokonaisohjausjärjestelmätoimittajanaympäri maailmaa.Epecin älykkäitäohjausjärjestelmiähyödynnetään mm.Metso Mineralsinmurskaimissa sekäSandvik Tamrockinkaivoskoneissa.Kuva: TamrockVuonna 2005 Epecin ohjausyksikkötuotantoonhankittiin automaattinen optinentarkastuslaite (automated optical inspection).Tämä niin sanottu AOI-laite on liitettyosaksi ohjausyksiköiden tuotantolinjaa,ja se tarkastaa jokaisen linjalla valmistettavantuotteen. Jokaisesta tuotteesta otetaan13 kameralla koneen muistiin noin 100kuvaa. Kone vertaa otettuja kuvia mallikuviin,ja mahdolliset virheet ja viat voidaanhavaita. Tällaisia vikoja ovat muun muassaoikosulut, puuttuvat komponentit, puutteellisetjuotokset ja virheellinen asento.Laitteen avulla ohjausyksikkölinjalla pystytääntuottamaan yhä parempaa ja tasaisempaalaatua.Ponsse 2005 31

KASVUA TUKEVAT TUOTTEIDENJA TOIMINNAN LAATUAEDISTÄVÄT TOIMENPITEETHallittu kasvu edellyttää vankkaa perustaa niin tuotekehityksessä, tuotannossa, markkinoinnissa kuin huoltopalveluissakin.Vuoden 2005 aikana keskityimme erityisesti tuotteiden laadun ja osaamisen kehittämiseen.Voimme hyödyntää moderniavalmistusprosessiammeparhaiten kytkemällätoimittajatkin saumattomastiosaksi kokonaisuutta.32Ponsse 2005

KASVUA TUKEVAT TUOTTEIDEN JA TOIMINNAN LAATUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEETToimittajaverkoston kehittämishankeOsana tehtaan ja toiminnan laajaa kehitysprosessiaaloitimme vuoden 2005 lopullatoimittajaverkoston kehittämisen.Hanke liittyy Teknologiateollisuus ry:nvaltakunnalliseen TRIO-ohjelmaan, jonkatavoitteena on suomalaisen metallijakonepajateollisuuden tuottavuuden jakilpailukyvyn parantaminen verkostoitumisenavulla.Verkostokonseptin yhteistyöosapuoliaovat päähankkija, järjestelmätoimittaja,komponenttitoimittaja sekä yhteisvalmistuskumppanit.Käynnistimme hankkeenlokakuussa tekemällä esiselvityksenmahdollisista järjestelmätoimittajista jayhteisvalmistuskumppaneista. Tavoitteenaon luoda verkoston rakenne ja päättäämukaan tulevat yritykset vuoden 2006ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.Perinteiseen toimittajayhteistyöhön verrattunahankkeen merkittävin muutoson kumppanuusajatuksen korostaminen.Tarkoituksena on pyrkiä jatkuvaankumppanuuteen määräaikaisten sopimustenja kilpailuttamisen sijaan. Kehitämmeverkoston puitteissa yhdessätuotteita ja toimintamalleja entistä kilpailukykyisemmiksi,parantaen samalla toiminnankustannustehokkuutta. Yhteistyötuo lisämahdollisuuksia myös tuotteidenja toiminnan laadun sekä logistiikan kehittämiseen.Kumppaneina tiedostammeeri osapuolten menestymisen tarpeen jatuemme toisiamme avoimen ja reilun yhteistyönkautta.Toimittajaverkon kehittämisellä pyrimmesamalla varautumaan odotettavissaolevaan tuotannon kasvuun. Haemmeyhteisvalmistuksella lisää joustavuutta,jolla voimme paremmin tasata kysyntähuippujaja pitää toimitusajat riittävänlyhyinä. Hyvin toimivan yhteisvalmistusverkonavulla voimme varmistaa kilpailukykyisentuottavuuden kehityksen.Verkostoyhteistyö tehostaakoko toimitusketjuaSyventämällä yhteistyötä toimittajienkanssa ja luomalla pitkäaikaisia toimitussopimuksiapääsemme kehittämäänedelleen tuotannon laatua. Voimme hyödyntäämodernia valmistusprosessiammeparhaiten kytkemällä toimittajatkin saumattomastiosaksi kokonaisuutta.Läheinen ja tiivis toimittajayhteistyömahdollistaa laadukkaan ja täsmällisettoimitusajat pitävän valmistusprosessin.Panostamme vahvasti yhteistyöhönmyös suunnittelussa, mistä hyvänä esimerkkinäovat NAF:n ja MaaseudunKoneen kanssa tehdyt kumppanuussopimukset.Näistä ensin mainittu toimittaaPonsselle akselistoja ja voimansiirronkomponentteja ja jälkimmäinen ohjaamojenrunkoja.Kiristyvässä kilpailussa on toimitusketjunkaikkia turhia kustannuksia pyrittävävähentämään niin pitkälle kuin mahdollista.Tulemme kehittämään tuotantoteknologiaayhdessä toimittajien kanssaja panostamaan voimakkaasti automaationhyödyntämiseen. Tässä pääsemmehyödyntämään erikoistumisen tarjoamaatehokkuutta: kun verkoston yrityksetkeskittyvät oman osaamisalueensa mukaiseentehtävään, voimme välttää päällekkäisiäinvestointeja. Tulemme myösyhdessä toimittajaverkoston kanssa tarkastelemaanjokaisen komponentin kokovalmistusprosessia sekä siihen liittyviäkäsittelyjä sekä kuljetuksia. Siten voimmeparantaa kokonaisuuden kustannustehokkuuttajokaista yksityiskohtaamyöten.Kumppanuusverkostoparantaa sekälaatua ettäkustannustehokkuutta.Ponsse 2005 33

KASVUA TUKEVAT TUOTTEIDEN JA TOIMINNAN LAATUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEETPonsse AkatemiaKehittyvää koulutustarjontaa muuttuviin tarpeisiinPonsse Akatemia -koulutusympäristönvisio ja tavoitteet kirkastettiin syksyn2005 aikana. Päämääränä on kehittäämonipuolista osaamista, joka hyödyttääsekä Ponssea että sen asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.Koulutuspalvelut ovatsiis Ponssen nykyisten ja tulevien työntekijöidenlisäksi myös sidosryhmiemmekäytössä. Akatemian käytännön toimintapainottuu koulutusten ja tapahtumienjärjestämiseen sekä materiaalituotantoon.Lisäksi se kehittää menetelmiä jatyökaluja Ponssen ja sen sidosryhmientarpeiden ennakointiin, osaamisen kehittämiseen,oppimisen tukemiseen sekätulosten arviointiin.Henkilöstökoulutustaasiakkaan eduksiPonsse-RahastoOsaamisen varmistaminen on keskeinenosa Ponssen toimintajärjestelmää. Koulutustarpeidenarviointia toteutetaan läpiorganisaation koko yrityksen tasoltahenkilökohtaisiin kehittymistarpeisiinsaakka. Kehityskeskustelujen yhteydessätehtävät osaamiskartoitukset toimivathyvänä pohjana koulutussuunnittelulle,ja henkilökohtaiset oppimistavoitteetvarmistavat, että suunnitelmat viedäänkäytäntöön. Osaamisen kehittäminenon paljon muutakin kuin koulutusta perinteisessämuodossaan. Koulutustapahtumienrinnalla hyviksi oppimismenetelmiksiovat osoittautuneet esimerkiksityökierto, verkko-oppiminen, tavoitteellinentyössäoppiminen sekä kehitysprojekteihinosallistuminen.Yksi mittavimmista henkilöstökoulutushankkeistaon ollut yhteistyössä LapinLuonto-opiston kanssa toteutettu tuotetuntemuskoulutus.Jo yli 200 ponsselaistaon käynyt kaksipäiväisen koulutuksen,jonka tavoitteena on perehdyttää osallistujatSuomen metsäpolitiikkaan, metsätalouteenja kestävään metsien käsittelyynsekä antaa mahdollisuus tutustua metsäkoneisiinkäytännössä. Arvokkaan taustatiedonohella koulutus on tarjonnut osallistujilleuusia elämyksiä. Omakohtainenkokemus on tehokas tapa oppia, ja siksijokainen osallistuja pääsee kokeilemaansekä metsäkonesimulaattoria että oikeanmetsäkoneen ohjaimia kouluttajien opastamana.Ponsse Oyj on ollut mukana perustamassa erikoisrahastoa,jolla tuetaan eurooppalaista modernin teknologian käyttöä jakestävää kehitystä edistävää tutkimustyötä. Ponsse-rahastomyöntää apurahoja lähinnä tohtorin tutkintoon johtavaan taisen jälkeiseen tutkimustyöhön Euroopan metsäinstituutissaEFI:ssä (European Forest Institute).Rahasto aloitti toimintansa tammikuussa 2006.Osaamisen kehittämisessä päivän tai parinlyhytkursseilla on oma merkittävätehtävänsä. Kun sisältö perustuu riittäväntarkkaan tarvearviointiin, räätälöitytäsmäkurssi täyttää hyvinkin paikkansa.Usein tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaankuitenkin pidempikestoinen koulutus-ja oppimisprosessi. Vuonna 2006Ponsse Akatemiassa käynnistyvät Ponssenhuoltoasentajien koulutusohjelma sekätuote- ja huoltopalvelumyyjien ohjelma,joka toteutetaan eri maissa paikallisillakielillä. Tavoitteena on vahvistaa myyntiverkostontuote- ja asiakkuusosaamistaasiakkaiden parhaaksi.Huippuosaamistapuunkorjuuseen ja palveluihinKäyttökoulutus on tärkeä osa Ponssentuote- ja palvelukokonaisuutta, sillä kuljettajanosaamisella on suora vaikutustyön tuottavuuteen. Ponsse Akatemiassapyritään yhdenmukaistamaan käyttökoulutuksensisältöjä ja käytäntöjä sekävarmistamaan koulutuksen kokonaislaatu.Ponsse on myös aktiivisesti mukanametsäalan koulutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa,joiden tulokset ovatmonesti hyödynnettävissä myös Ponssenomassa kehitystyössä. Tutkimustietoa ontarjolla esimerkiksi metsäkoneen kuljettajantehokkuuteen vaikuttavista ominaisuuksistaja osaamisalueista. Näitä tietojakäytetään hyväksi mm. kuljettajien täydennyskoulutuksessa.Osaava ja motivoitunut henkilöstö on ollutja tulee jatkossakin olemaan Ponssenmenestyksen tärkein tekijä. Haluammetarjota asiakkaillemme alan huippuosaajienpalvelut, ja tämän varmistaminen onyksi Ponsse Akatemian keskeisistä tehtävistä.Henkilöstön osaamisen kehittyminentavoitteiden mukaisesti ei tapahduitsestään, vaan se vaatii järjestelmällisiätoimintatapoja ja riittäviä panostuksia.Muuttuva toimintaympäristö, jatkuvastikehittyvä teknologia ja toiminnan kasvuasettavat uusia haasteita yksilöiden osaamiselleja toimintojen jatkuvalle kehittämiselle.34Ponsse 2005

KASVUA TUKEVAT TUOTTEIDEN JA TOIMINNAN LAATUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEETPonsse Akatemia tarjoaamonipuolisia koulutuksiahenkilöstölle, asiakkaille jayhteistyökumppaneille.Ponsse 2005 35

KASVUA TUKEVAT TUOTTEIDEN JA TOIMINNAN LAATUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEETUudet konseptit kokonaislaadun parantamiseenUudet tuotantojalaatukonseptittukevat saumattomastitoisiaan.Ponssen tuotteiden perustana on kauttaaikojen ollut asiakaslähtöisyys ja korkealaatu. Asiakkaiden vaatimusten tiukentuessaja tuotantomäärien noustessa myöshaasteet Ponsse-laadun ylläpitämiseksiovat kasvaneet. Laatu ja tuotettavuusotettiin vuonna 2005 erityisen huomionkohteeksi.Laatutoimintojen kehittämisen perustaksiPonsselle suunniteltiin uudet tuotantojalaatukonseptit, jotka tukevat saumattomastitoisiaan. Konseptien tarkoituksenaon muodostaa toiminnalle vankat puitteet,joiden avulla samaa hyväksi todettuasystematiikkaa voidaan toteuttaamenestyksekkäästi yhä uudelleen. Tuotantokonseptiohjaa Ponssen valmistustakohti systemaattisempia toimintatapoja,samalla kun laatukonseptin noudattaminenmuodostaa edellytykset toteuttaa jatkuvanparantamisen periaatetta. Laatukonseptisisältää korkeimmalla tasollaanjohdon katselmukset, sisäiset auditoinnit,prosessiryhmät ja laatupiirit.Perusedellytykset laadukkaalle toiminnalletuo ISO9001:2000-standardin mukainenvaatimus prosessimaisesta toiminnasta.Johtoryhmän toimesta Ponssenydinprosessit, laatupolitiikka ja mittarituudistettiin vastaamaan uusia haasteita,mikä mahdollisti toimintajärjestelmänuudelleen suunnittelun ja rakentamisen.Prosessitasolla merkittävimpänä kehityksenäoli Ponssen johtamisjärjestelmän kuvaaminenja tavoiteasetannan liittäminenjohtoryhmässä määriteltäviin menestystekijöihin.Uudistuksia valmistuksessa,yhteistyössä jaasiakaspalvelussaToimintajärjestelmä suunniteltiin siten,että se sisältää kaikki toiminnan ohjaamiseentarvittavat tiedot. Toimintajärjestelmänkäytettävyyden varmistamiseksikehitettiin uusi prosessien kuvaustapa,mittarijärjestelmä, dokumentin hallintaja web-pohjaisten sovellusten integrointijärjestelmään. Tavoitteena oli kaikenaikaa pitää ylläpitotyön määrä minimissään.Projektin yhteydessä todettiin laatu-ja IT-organisaatioiden yhdistämisentehokkuus: prosessien kehitys ja tietojärjestelmäkehityskulkevat väistämättä käsikädessä.Laadun parantamiseksi osana operatiivistatoimintaa Ponsselle perustettiinlaatukonseptin mukaiset laatupiirit. Tarkoituksenaon priorisoida valmistukseenliittyvien ongelmien ratkaisua prosessitiimienavulla. Laatupiirien ansiosta ennentuotteen toimittamista asiakkaallesuoritettavassa koeajossa havaittujenongelmien trendi saatiin laskusuuntaan.Tuotannon, suunnittelun ja laatuosastonhenkilöstö sitoutui parantamiseen ja laatupiirientoimintaan erinomaisesti. Tuotantoonperustettiin myös nopean ongelmanratkaisuntiimi.Myös sisäisten auditointien toteutustapauudistettiin. Henkilöstö perehdytettiinuuteen toimintamalliin ja auditoinnitaloitettiin tavoitteena prosessien kehittäminenPonssen lähtökohdista. Auditoinneissamääritellään parantamisalueet jatodetaan prosessien toimivuus. Uusi toimintatapamahdollistaa koko henkilöstönosallistumisen kehitystyöhön.Asiakasrajapintaan kehitettiin suunnittelun,tuotepäällikköjen sekä laatu- ja ITosastontoimesta uusi tuotepalautejärjestelmä.Sen tarkoituksena on keskittääkentältä tulevan palautteen antaminen samaanpaikkaan, käsiteltäväksi samassa systemaattisessaongelmanratkaisuprosessissa.Tehokas palautteenkäsittelykanava tarjoaapalautteen antajalle mahdollisuuden seuratapalautteen käsittelyä tehtaalla.36Ponsse 2005

KASVUA TUKEVAT TUOTTEIDEN JA TOIMINNAN LAATUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEETLaadunhallinnassa tapahtuneesta kehityksestähuolimatta edessä on edelleenhaasteita, joita tuovat mm. uusien toimintamallientehokas käyttö sekä uudentuotantojärjestelmän kehitys. Kuluneenavuonna käynnistettyä laatutyötä tullaanjatkamaan aktiivisesti vuoden 2006 uusillahankkeilla.Asiakaskohtaisiatuotevariaatioitalaadukkaana sarjatuotantonaParhaillaan käynnissä olevat tehdaslaajennuksetja tuotantouudistukset luovatpuitteet entistä laajemmalle tuotetarjonnalle,joustavammalle toiminnalle ja entistäkinlaadukkaammillemetsäkoneille.Investointien avullaasiakkaalle pystytääntarjoamaan tuoteyksilöitäsarjatuotannontehokkuudella ja laadulla.Uusi tuotantorakennemahdollistaaaiempaa paremminasiakaskohtaiset tuotemoduulit,josta asiakas pystyy joustavastivalitsemaan tuotteeseen haluamansakomponentit ja ominaisuudet. Uudistuvatehdas palvelee koneen koko elinkaarta.Tuotetieto jää Ponssen järjestelmiinturvaamaan metsäkoneen elinkaaren jakoneen tuoterakenne päivittyy Ponssenpalvelukeskuksissa tehdyillä huoltotoiminnoilla.Uusipalautejärjestelmätehostaaasiakaspalvelua jaongelmanratkaisua.on erotettu omiksi työnkuluikseen ja käsittelyvaiheidenvähentyminen parantaatyöturvallisuutta ja lopputuotteen laatuaoleellisesti.Kokoonpanon linjamainen työjärjestyson entistä vaiheistetumpi. Kokoonpanoon jaettu pienempiin kokonaisuuksiin,jolloin yksi asentaja ja varustelupiste suorittavatentistä vähemmän toimenpiteitä.Kun standardisoidut toiminnot ovat entistähelpommin hallittavissa, ohjeistettavissaja valvottavissa, tuotannon laatu jatuottavuus ovat nousseet uudelle tasolle.Komponenttitehdas uudistuuvuoden 2006 aikanaPonssen komponenttitehdasuudistuu vastaamaantehostetuntuotannon tarpeitavuoden 2006 aikana.Komponenttitehtaansuunnittelun lähtökohtanaovat selkeäja täsmällinen tavaranvirtaus ja toiminnot,jotka standardisoidaan yhdenmukaisiksi.Sekä hitsauksen että koneistuksenautomaatioastetta tullaan nostamaan.Komponenttitehdas tuottaa osia sekäuuskonetuotantoon että jo tuotannostapoistuneisiin konemalleihin. Tällä varmistetaanhuolto-osien saatavuus myösvanhoihin konemalleihin ja pidetään osienhinta kurissa.Vuoden 2006 alussa Ponssella otettiinkäyttöön kokoonpanotehtaan laajennus.Uudistetussa kokoonpanotehtaassa tehokaslogistiikka vähentää käsittelyvaiheita.Koneiden rungot liikkuvat automatisoiduillakuljetusvaunuilla, joiden ansiostasiirrot ovat viiveettömiä ja komponenttienasennettavuus on parempi. Kokoonpanonasennustyöt ja varastotoiminnotKehitystyön tavoitteena on tuotannoneri vaiheiden yhdenmukaistaminen, jollointehtaan komponenttivirtaus on tasainenja aikataulut pitäviä. Näin sekälaadun tekeminen ja sen valvominen helpottuvathuomattavasti ja työn tuottavuusparanee.Ponsse 2005 37

HALLITUS JA JOHTOKuvassa vasemmalla Seppo Remes,Ilkka Kylävainio, Juha Vidgrén,Mirja Ryynänen, Einari Vidgrén jaNils Hagman.38Ponsse 2005

HALLITUS JA JOHTOHallitus 31.12.2005Hallitus on valittu yhtiökokouksessa15.3.2005.Hallituksen jäsenten valintaPonsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksenmukaan vähintään viisija enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksenjäsenet valitaan yhtiökokouksessa,joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettäväkesäkuun loppuun mennessä. Hallituksenjäsenen toimikausi päättyy seuraavassavarsinaisessa yhtiökokouksessa.Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajantoimikaudeksi kerrallaan.Hallituksen kokouksetHallitus kokoontui kertomusvuoden aikana13 kertaa. Hallituksen jäsenetosallistuivat aktiivisesti kokouksiin –osanottoprosentti oli 88,9.PuheenjohtajaEINARI VIDGRÉNS.1943• Teollisuusneuvos• Ponsse Oyj:n perustaja• Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtajavuodesta 1993• Omistus Ponsse Oyj:ssä 30.12.2005:6 630 728 kplJäsenet:NILS HAGMANS. 1947• Ekonomi• Painopistealueena Etelä-Amerikantoiminnot• Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta2004, Sisu Akselit Oy:n hallituksenjäsen, Mateko Oy:n hallituksen jäsen• Omistus Ponsse Oyj:ssä 30.12.2005:1 000 kplILKKA KYLÄVAINIOS. 1946• Puuteollisuusteknikko• Painopistealueena jatkojalostus• Ponsse Oyj:n hallituksen jäsenvuodesta 1999, Keitele Forest Oy:ntoimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja,Keitele Engineered WoodOy:n toimitusjohtaja ja hallituksenpuheenjohtaja, Keitele Timber Oy:ntoimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja,Keitele Energy Oy:n toimitusjohtajaja hallituksen puheenjohtaja,Suomen Sahat ry:n hallituksen jäsen• Omistus Ponsse Oyj:ssä 30.12.2005:8 820 kplSEPPO REMESS. 1955• FK, KTL• Painopistealueena Venäjän toiminnot• Ponsse Oyj:n hallituksen jäsenvuodesta 2004, Kiuru PartnersLLC:n toimitusjohtaja, ZAO FIM:nhallituksen jäsen ja senior advisor,SITRA:n Venäjä-ohjelman senior advisor,OMZ:n hallituksen ja hallituksentilintarkastuskomitean puheenjohtaja,SeverstalAvton hallituksen ja hallituksentilintarkastuskomitean puheenjohtaja,RAO EES:n hallituksen jäsen,hallituksen tilintarkastuskomiteanpuheenjohtaja, arvottamiskomiteanjäsen sekä strategia- ja reformikomiteanjäsen, OGK-6:n hallituksen jäsen,MRSK Severo-Zapad:n hallituksenjäsen, Association for Protection ofInvestor (API):n hallituksen jäsen,Russian Institue of Directors (RID):nhallituksen jäsen• Omistus Ponsse Oyj:ssä 30.12.2005:4 660 kplMIRJA RYYNÄNENS. 1944• FM• Painopistealueena metsäklusteri ja EU• Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta2004, europarlamentaarikko jakansanedustaja 1987–2003, eurooppalaisenmetsästrategian verkostotyöryhmänpj. 1995–1998, ulkoministeriönkehityspoliittisen toimikunnanvarapuheenjohtaja, ulkoministeriönkansainvälisten ihmisoikeusasiainneuvottelukunnan jäsen, YLE:n hallintoneuvostonjäsen, Kuopion yliopistonneuvottelukunnan puheenjohtaja,Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyöry:n puheenjohtaja• Omistus Ponsse Oyj:ssä 30.12.2005:800 kplJUHA VIDGRÉNS. 1970• Kasvatustieteiden maisteri• Ponsse Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja,Ponsse Oyj:n hallituksen jäsenvuodesta 2000, Fintoto Oy:n hallituksenjäsen, Vieremän Oriyhdistys ry:njohtoryhmän jäsen• Omistus Ponsse Oyj:ssä 30.12.2005:1 355 136 kplPonsse 2005 39

HALLITUS JA JOHTOJohtoryhmä 31.12.2005ARTO TIITINENs. 1959, pj.• MBA• ToimitusjohtajaCEO• Toimitusjohtaja1.4.2004 alkaenPASI ARAJÄRVIs. 1967• LogistiikkainsinööriAMK• Osto- jalogistiikkajohtaja• Ponssen palveluksessavuodesta 2002JARI KARTANOs. 1955• Koneinsinööri• Vientijohtaja• Ponssen palveluksessa2.8.2004 alkaenTAPIO MERTANENs. 1965• Teknikko, MTD• Huoltopalvelujohtaja• Ponssen palveluksessavuodesta 1994JARI MONONENs. 1974• MetsänhoitajaMMM• Viestintäpäällikkö• Ponssen palveluksessavuodesta 2001JUHO NUMMELAs. 1977• DI• Laatu- ja IT-johtaja• Ponssen palveluksessa22.12.2004 alkaenHEIKKI OJALAs. 1957• Insinööri, KTM• Teollinen johtaja• Ponssen palveluksessavuodesta 1992PAULA OKSMANs. 1959• FM• Henkilöstöjohtaja jaPonsse Akatemianrehtori• Ponssen palveluksessa1.8.2005 alkaenMIKKO PAANANENs. 1963• Varatuomari• Talousjohtaja CFOja toimitusjohtajanvaramies• Ponsse Oyj:nhallituksen sihteeri• Ponssen palveluksessavuodesta 2002VEIKKO RINTAMÄKIs. 1953• DI• Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja• Ponssen palveluksessa22.12.2004 alkaenJARMO VIDGRÉNs. 1975• Markkinointimerkonomi• Kotimaanmyyntijohtaja• Ponssen palveluksessavuodesta 199740Ponsse 2005

HALLITUS JA JOHTOTytäryhtiöiden johtoLako OyTURKKALASTUNEN• Toimitusjohtajavuodesta 1985Epec OyJOUNIMATIKAINEN• Toimitusjohtaja1.3.2005 alkaenOOO PonsseVILLESIEKKINEN• Toimitusjohtaja1.5.2005 alkaenPonsse ABBENNYSONDELL• Toimitusjohtaja1.1.2003 alkaenPonsse ASLYDER HOVEELLEVOLD• Toimitusjohtajavuodesta 1998Ponsse Latin America Ltda.CLAUDIO COSTA• Toimitusjohtaja25.4.2005 alkaenPonssé S.A.S.TAPIO INGERVO• Toimitusjohtajavuodesta 2002Ponsse UK Ltd.JUKKA HAKALA• Maajohtaja15.11.2004 alkaenPonsse North America, Inc.MIKKO LAURILA• Toimitusjohtajavuodesta 2002TILINTARKASTAJAErnst & Young OyPäävastuullinen tilintarkastajaKHTHEIKKI LAITINENPonsse 2005 41

PONSSE MAAILMALLA42Ponsse 2005

Ponsse 2005 43

OSOITTEISTOOSOITTEISTOPONSSE OYJPonssentie 2274200 VIEREMÄPuh. 020 768 800Faksi 020 768 8690sähköposti: info@ponsse.comwww.ponsse.comTYTÄRYHTIÖTEPEC OYMatinkatu 660100 SEINÄJOKIPuh. 06 217 0111Faksi 06 217 0110EPEC OY, KAJAANIN TOIMIPISTEPakkastie 287500 KAJAANIPuh. 06 217 0111Faksi 020 760 8130LAKO OYRuissalontie 1120100 TURKUPuh. 02 4152 100Faksi 02 4690 120OOO PONSSEPl. Konstitutsii 2, office 406196247 St. PetersburgRUSSIAPuh. +7-812-331 9412Faksi +7-812-718 6547PONSSE ABVästsura735 91 SURAHAMMARSWEDENPuh. +46 220 399 00Faksi +46 220 399 01PONSSE ASEidskogveien 54Postboks 1242N-2206 KONGSVINGERNORWAYPuh. +47 628 888 70Faksi +47 628 888 78PONSSE LATIN AMERICA LTDA.Rua(Street) Princeza Isabel de BragancaNo. 235Helbor Tower, Rooms 307 and 308Mogi das CruzesSao PauloBRASILPuh. +55 11 4798 5431Faksi +55 11 4798 5432PONSSE NORTH AMERICA, INC.4400 International LaneRhinelander, WI 54501USAPuh. +1 715 369 4833Faksi +1 715 369 4838PONSSE UK LTD.Unit 3Broomhouses 1 Industrial EstateLockerbie, DG11 2RZUNITED KINGDOMPuh. +44 (0) 1576 203 000Faksi +44 (0) 1576 202 202PONSSÉ S.A.S.ZAC Croix Saint Nicolas14 Rue de Lorraine - BP39F-54840 GONDREVILLEFRANCEPuh. +33 (0) 3 83 65 12 00Faksi +33 (0) 3 83 65 12 01JÄLLEENMYYJÄTCHILESKC MACHINERY S.A.Panamericana Norte Km. 151/2Casilla 436V-Correo 21SantiagoCHILEPuh. +56 2 64 02222Faksi +56 2 64 02294ESPANJAADECOR CONSULTING S. L.Avenida de la Vega 8-2-2B28199 AlcobendasMadridSPAINPuh. +34 91 622 923Puh. +34 91 6622 928Faksi +34 91 6622 931ITÄVALTAGEBRÜDER KONRAD GMBHGewerbepark 3A-8564 KrottendorfAUSTRIAPuh. +43 3143 20 517Faksi + 43 3143 20 512www.konrad-forst.com44Ponsse 2005

OSOITTEISTOKANADAA.L.P.A. EQUIPMENT LTD.258 Drapeau StP.O. BOX 2532Balmoral, N.B.E8E 2W7CANADAPuh. +1 506 826 2717Faksi +1 506 826 2753www.alpaequipment.comHYDROMEC INC.2921, boul. WallbergDolbeau-MistassiniQuebec, G8L 1L6CANADAPuh. +1 418 276-5831Faksi +1 418 276-0408READYQUIP SALES ANDSERVICES LTD.P.O. Box 2140, Highway 101 WTimmins, OntarioCANADAPuh. +1 705 268 7600Faksi +1 705 268 7707www.readyquip.comLATVIAKESKO AGRO LATVIJAVienibas gatve 93LV-1058RigaLATVIAPuh. +371 7064300Faksi +371 7064301www.keskomachinery.lvLIETTUAKESKO AGRO UAB LIETUVASavanoriu ave. 191VilniusLT-02300LITHUANIAPuh. +370 5 2477393Faksi +370 52 2477403www.keskomachinery.ltPORTUGALIAUTO SUECO (COIMBRA) LDAASC Industria EN 10Edifício Volvo Apartado 20942696-801 S. JOÃO DA TALHAPORTUGALPuh. +351 21 9946500Faksi +351 21 9946553PUOLAPML POLANDProfesjonalne Maszyny LesneSprzedaz i Serwis Sp. z o.o.ul. Bitwy Warszawskiej 1920r. nr 300-973 WarszawaPOLANDPuh. +48 22 572 98 50Faksi +48 22 823 96 75www.proml.plSAKSAWAHLERS FORSTTECHNIK GMBHIm Heidhorn 2427389 LAUENBRUCKGERMANYPuh. +49 4267 93020Faksi +49 4267 466www.wahlers-forsttechnik.deWAHLERS FORSTTECHNIK GMBHLandwehrstr.497215 UFFENHEIMGERMANYPuh. +49 09848 97 999 0Faksi +49 9848 97999 19www.wahlers-forsttechnik.deTSEKKIKRENEK FOREST SERVICE S.R.O.Nový Nemojov 122CZ-54461 NemojovCZECHPuh. +420 603 261261Faksi +420 437 834540VENÄJÄZEPPELIN RUSSLAND OOOSofiyskaya 6, 4th floor192236 St. PetersburgRUSSIAPuh. +7 (812) 335 11 10Faksi +7 (812) 268 84 82www.zeppelin.ruZEPPELIN RUSSLAND OOO141400, 1 B, KliazmaKhimkinkskiy regionMoscow areaRUSSIAPuh. +7 (095) 745 84 70Faksi +7 (095) 745 84 78OOO NPP LESPROMSERVIS167610 Russia, Republic of KomiSyktyvkar, Str. Pervomaiskaja 149RUSSIAPuh. +7 8212 28 82 80Faksi +7 8212 28 84 16VIROKESKO AGRO EESTI ASPõrguvälja tee 3APildiküla75301 HarjumaaESTONIAPuh. + 372 6059 100Faksi + 372 6059 101www.keskomachinery.eePonsse 2005 45

46Ponsse 2005TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖSSisällysluetteloHallituksen toimintakertomus 48Tärkeimmät valuuttakurssit 51Konsernin tilinpäätös (IFRS)- konsernin tuloslaskelma 52- konsernitase 53- konsernin rahoituslaskelma 54- laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 55- konsernitilinpäätöksen liitetiedot 56- taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 74- osakekohtaiset tunnusluvut 75- tunnuslukujen laskentakaavat 76Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)- emoyhtiön tuloslaskelma 78- emoyhtiön tase 79- emoyhtiön rahoituslaskelma 80- emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 81Osakepääoma ja osakkeet 92Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä 95Tilintarkastuskertomus 95Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksilaadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisenosan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.Ponsse 2005 47

TILINPÄÄTÖSHallituksen toimintakertomus ajalta 1.1.–31.12.2005YleistäPonsse-konsernin liikevaihto ja tulos kehittyivätsuotuisasti vuonna 2005. Liikevaihtokasvoi 226,1 miljoonaan euroon(2004, 177,9 miljoonaa euroa) ja liikevoitto29,1 miljoonaan euroon (2004,19,7 miljoonaa euroa). Osakekohtainentulos oli 1,40 euroa (0,97 euroa) jaomavaraisuusaste 47,6 prosenttia (2004,36,0 prosenttia).Liikevaihto jatulosLiikevaihto kasvoi edellisvuodesta 27,1prosenttia 226,1 miljoonaan euroon(177,9 miljoonaa euroa). Kehitys oli hyvinsuotuisaa ja siihen vaikutti etenkinkansainvälisten toimintojen vahva kehitys.Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yhtiönliikevaihdosta oli 65,4 prosenttia(62,0 prosenttia). Myynti jakautui alueittainseuraavasti: Pohjoismaat 53,6 prosenttia(54,9 prosenttia), muu Eurooppa31,4 prosenttia (30,0 prosenttia), Pohjois-ja Etelä-Amerikka 14,7 prosenttia(15,1 prosenttia), sekä muut maat 0,3prosenttia (0,0 prosenttia).Uusia tilauksia saatiin tilikauden aikana236,9 miljoonan euron (189,3 miljoonaneuron) arvosta ja tilauskanta oli tilikaudenpäättyessä 54,9 miljoonaa euroa(44,4 miljoonaa euroa). Jälleenmyyjienvähimmäisostositoumukset on sisällytettynoudatetun käytännön mukaisesti tilauskantaan.Ponssen tilikauden liikevoitoksi muodostui29,1 miljoonaa euroa (19,7 miljoonaaeuroa), joka on 47,5 prosenttiaenemmän kuin edellisvuonna. Liikevoitonosuus liikevaihdosta oli 12,8 prosenttia(11,1 prosenttia). Yhtiön sijoitetunpääoman tuotto oli 37,7 prosenttia(29,5 prosenttia).Tulos satunnaisten erien jälkeen oli 28,1miljoonaa euroa (2004, 19,2 miljoonaaeuroa). Valuuttariskien suojauksen tuototja kulut kirjattiin rahoituseriin. Satunnaiserienmäärä oli -1 tuhatta euroa(2004, ei satunnaiseriä).Tilikauden voitto oli 19,6 miljoonaa euroa(2004, 13,5 miljoonaa euroa). Osakekohtainentulos oli 1,40 (0,97 euroa).Tase ja rahoitusKonsernitaseen loppusumma oli tilikaudenpäättyessä 108,3 miljoonaa euroa(97,5 miljoonaa euroa). Korollisten velkojenmäärä oli 24,4 miljoonaa euroa(32,3 miljoonaa euroa). Nettovelkaa oli11,7 miljoonaa euroa (16,3 miljoonaaeuroa). Omavaraisuusaste oli 47,6 prosenttia(36,0 prosenttia). Rahat ja pankkisaamisetolivat 12,3 miljoonaa euroa(15,7 miljoonaa euroa). Konsernin maksuvalmiussäilyi tilikauden aikana hyvänämittavasta investointiohjelmasta huolimatta.Rahoituksen kausivaihteluidentasaamiseksi yhtiöllä on käytössä sovitutluottolimiitit, joista oli tilikauden päättyessäkäyttämättä 37,3 miljoonaa euroa.Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella18,4 miljoonaa euroa (22,0 miljoonaaeuroa). Investointien rahavirta oli -11,1miljoonaa euroa (-8,9 miljoonaa euroa).Taseen ulkopuolisten vastuusitoumustenyhteismäärä oli tilikauden päättyessä 8,5miljoonaa euroa (8,7 miljoonaa euroa).JakeluverkostoPonsse solmi joulukuussa 2005 KonekeskoOy:n kanssa jälleenmyyntisopimuksen,jonka mukaan Kesko-konserniinkuuluvat yhtiöt toimivat PONSSEmetsäkoneiden jälleenmyyjinä ja huoltopalvelujentarjoajina Virossa, Latviassaja Liettuassa. Ponssen Pohjois-Amerikassatoimivan tytäryhtiön toiminta-aluetta48Ponsse 2005

TILINPÄÄTÖSlaajennettiin siten, että se vastaa myösPonssen Kanadassa toimivien jälleenmyyjientuesta sekä kokonaisvaltaisestihuolto- ja jakeluverkoston kehittämisestäPohjois-Amerikassa. Ponsse USA, Inc.-nimellä toimineen tytäryhtiön toiminimeksimuutettiin toiminnan laajenemisenmyötä Ponsse North America, Inc.Investoinnit ja tuotekehitysTilikauden merkittävin käyttöomaisuusinvestointioli asiakaspalvelukeskuksenrakentaminen Vieremän tehtaan yhteyteen.Yhtiö investoi merkittävästi myösVieremän tehtaan automaatioasteennostoon sekä uuden kokoonpanotehtaanlaitteistoihin. Yhtiön taloushallintomuutti syyskuussa Vieremän tehtaan yhteyteenvalmistuneisiin tiloihin. Muiltaosin investoinnit olivat normaaleja korvaus-ja ylläpitoinvestointeja.Käyttöomaisuusinvestointien määrä olitilikaudella 11,2 miljoonaa euroa (9,0miljoonaa euroa).Tuotekehitysmenojen määrä oli tilikaudella3,7 miljoonaa euroa (3,7 miljoonaaeuroa). Tuotekehitysmenoja aktivoitiintilikaudella 461 tuhatta euroa (329 tuhattaeuroa).Laatu ja ympäristöPonsse on sitoutunut noudattamaantoiminnassaan ISO 9001:2000 -laatustandardia,ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardiasekä OHSAS 18001-työterveys- ja turvallisuusstandardia,joista ensin mainittu on sertifioitu. DNVsuoritti tilikauden aikana ISO 9001 -laatujärjestelmäänliittyvän auditoinnin.Yhtiössä panostettiin tilikauden kuluessavahvasti laadun ja laatujohtamisen kehittämiseen.Painopisteinä olivat laatujohtamisenmenettelytapojen systematisointisekä raportoinnin ja toimintajärjestelmändokumentoinnin kehittäminen. Laatupiiritoimintaja sisäiset auditoinnit olivatkäytössä koko vuoden ajan hyvin tuloksin.Ponssen ympäristöpolitiikan mukaisestiyhtiön tavoitteena on kehittää ja valmistaatuotteita, joiden käyttö kuormittaaympäristöä mahdollisimman vähän. Ympäristönäkökohdatotetaan huomioonsuunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessakaikilla organisaation tasoilla.Yhtiö valvoo ja noudattaa ympäristöäkoskevaa lainsäädäntöä toiminnoissaan.Lainsäädännön muutoksia seurataan jatkuvastija niiden pohjalta tehdään tarvittaviatoimenpiteitä.MuutoksetkonsernirakenteessaPonsse Oyj osti heinäkuussa 92 prosenttiaTurussa sijaitsevan Lako Oy:n osakekannasta.Yhtiö valmistaa ja markkinoiharvesteripäitä. Joulukuussa 2005 PonsseOyj osti kahdeksan prosenttia EpecOy:n osakekannasta. Kaupan seurauksenaPonsse Oyj:n omistusosuus yhtiönosakkeista nousi sataan prosenttiin.Tilikauden aikana perustettiin kaksi tytäryhtiötä.OOO Ponsse -yhtiön kotipaikkaon Pietari. Yhtiö myy ja huoltaaPONSSE metsäkoneita koko Venäjänalueella sekä rakentaa ja tukee siellä sijaitsevaajälleenmyyjäverkostoa. Toinentilikauden aikana perustetuista yhtiöistä,Ponsse Latin America Indústria deMáquinas Florestais Ltda, toimii Brasiliassa.Yhtiön kotipaikka on Mogi dasCruzes. Yhtiö myy ja huoltaa PONSSEmetsäkoneita koko Etelä-Amerikan alueellasekä tukee jälleenmyyjäverkostoa.Konsernirakenteessa ei tapahtunut tilikaudenaikana muita muutoksia.Ponsse-konserniin kuuluvat muut tytäryhtiötovat Ponsse AB, Ruotsi; PonssePonsse 2005 49

TILINPÄÄTÖSAS, Norja; Ponssé S.A.S, Ranska; PonsseUK Ltd, Iso-Britannia sekä Ponsse NorthAmerica, Inc., Amerikan Yhdysvallat. Kajaanissatoimiva Sunit Oy on osakkuusyhtiö,josta Ponsse Oyj:n omistusosuuson 34 prosenttia.HenkilöstöKonsernin palveluksessa oli tilikaudenaikana keskimäärin 729 henkilöä (607henkilöä).Tilikauden päättyessä konsernin palveluksessaoli 770 henkilöä (663), jostakotimaassa 631 (553) ja ulkomailla 139(110).Johto ja tilintarkastusYhtiön hallitukseen kuului tilikauden aikanakuusi jäsentä: Nils Hagman, IlkkaKylävainio, Seppo Remes, Mirja Ryynänen,Einari Vidgrén ja Juha Vidgrén.Hallituksen puheenjohtajana toimi EinariVidgrén ja varapuheenjohtajana JuhaVidgrén.Hallituksen kokouksia järjestettiin tilikaudenaikana 12 kappaletta. Hallituksenjäsenet osallistuivat aktiivisestikokouksiin: osanottoprosentti oli 88,9.Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudenaikana MBA Arto Tiitinen sijaisenaantalousjohtaja, varatuomari MikkoPaananen.Yhtiön henkilöstöjohtajana, PonsseAkatemian rehtorina ja johtoryhmänjäsenenä aloitti elokuussa 2005 filosofianmaisteri Paula Oksman. Yhtiön tuotekehitys-ja teknologiajohtajana sekäjohtoryhmän jäsenenä aloittaa vuoden2006 aikana diplomi-insinööri SeppoTaatila. Hän seuraa tehtävässä diplomi-insinööriVeikko Rintamäkeä, jokaluopui tehtävästä tammikuussa 2006.Ennen Taatilan aloitusta tuotekehityksestävastaa oman toimensa ohella ArtoTiitinen.Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin15.3.2005 järjestetyssä varsinaisessayhtiökokouksessa Ernst & Young Oypäävastuullisena tilintarkastajana KHTHeikki Laitinen.HallintoYhtiön hallitus on vahvistanut PonsseOyj:n hallinnointia koskevat periaatteet,jotka ovat nähtävissä yhtiön kotisivuillaosoitteessa www.ponsse.com/sijoittajatietoa.Periaatteet pohjautuvat HelsinginPörssin (HEX), Keskuskauppakamarinsekä Teollisuuden ja Työnantajien vuonna2004 antamaan suositukseen pörssiyhtiöidenhyvästä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä.IFRS-standardienkäyttöönottoPonsse-konsernissa siirryttiin IFRS-standardienmukaiseen raportointiin 1.1.2005alkaen. Tilikaudelta 2005 laadittu vuositilinpäätöson ensimmäinen IFRS-standardienmukainen. Ponsse Oyj on laatinutkonsernitilinpäätöksensä ennen IFRSstandardienkäyttöönottoa Suomen kirjanpitolainsäädännön(FAS) mukaisesti.Ponsse Oyj julkaisi tilikauden aikana kolmeIFRS-standardien mukaista osavuosikatsausta.Tilikauden jälkeisettapahtumatPonsse Oyj osti tammikuussa 2006 kahdeksanprosenttia Turusta olevan LakoOy:n osakkeista. Kaupan seurauksenaPonsse Oyj:n omistusosuus yhtiön osakkeistanousi sataan prosenttiin.50Ponsse 2005

TILINPÄÄTÖSTulevaisuuden näkymätHakkuumäärien ja teollisen puunkäytönarvioidaan lisääntyvän alkaneen vuodenaikana edellisvuoteen verrattuna. Hakkuumäärätovat vahvassa kasvussa etenkinEtelä-Amerikassa. Yhtiön arvionmukaan tavaralajimenetelmällä tapahtuvanpuunkorjuun suhteellinen osuuskokonaispuunkorjuusta kasvaa muihinkorjuumenetelmiin verrattuna. Erityisennopeaa kehityksen arvioidaan olevan Venäjällä.Ponsse panostaa vuoden 2006 aikanamerkittävästi jakelu- ja huoltoverkostonsalaajentamiseen ja aloittaa vuoden toisellaneljänneksellä harvesteripäiden teollisenvalmistamisen Brasiliassa. Yhtiö voitäydentää orgaanista kasvua yritysostoillaja yritysjärjestelyillä, mikäli ne tukevatyhtiön strategiaa, vahvistavat sen markkina-arvoaja markkina-asemaa sekä kilpailukykyäja kannattavuutta.Metsäsektorin yleiset näkymät, tilauskantasekä käynnissä olevat liiketoiminnankehityshankkeet huomioiden yhtiö arvioialkaneen tilikauden muodostuvan edellisvuottaparemmaksi.Tärkeimmät valuuttakurssit31.12.2005 keskikurssi200531.12.2004 keskikurssi2004SEK 9,38850 9,27826 9,02060 9,12035NOK 7,98500 8,02404 8,23650 8,37022GBP 0,68530 0,68473 0,70505 0,68128USD 1,17970 1,24753 1,36210 1,24745BRL 2,76130 3,04836RUB 33,92000 34,99642Ponsse 2005 51

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Konsernin tuloslaskelma2005 2004Liite (1 TEUR TEURLiikevaihto 2 226 095 177 934Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 730 968Liiketoiminnan muut tuotot 4 1 326 1 453Materiaalit ja palvelut -139 304 -113 587Henkilöstökulut 7, 28 -34 317 -26 917Poistot 6 -4 041 -3 089Liiketoiminnan muut kulut 5, 8 -21 437 -17 063Liikevoitto 29 051 19 700Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 285 251Rahoitustuotot ja -kulut 9 -1 225 -778Tulos ennen satunnaisia eriä 28 111 19 172Satunnaiset erät -1 0Tulos satunnaisten erien jälkeen 28 110 19 172Välittömät verot 10 -8 480 -5 630Vähemmistöosuus 0 -11Tilikauden voitto 19 629 13 5321) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 56–73.52Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Konsernitase2005 2004VARAT Liite (1 TEUR TEURPitkäaikaiset varatAineettomat hyödykkeet 13 2 652 2 426Liikearvo 13 3 773 3 466Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 24 270 18 095Sijoitukset 15 35 25Osuudet osakkuusyrityksissä 14 1 013 829Pitkäaikaiset saamiset 16 103 107Laskennalliset verosaamiset 537 540Pitkäaikaiset varat yhteensä 32 383 25 488Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 18 45 161 36 381Myyntisaamiset 19 14 782 19 228Muut lyhytaikaiset saamiset 19 3 594 717Rahoitusarvopaperit 20 2 0Rahat ja pankkisaamiset 20 12 339 15 706Lyhytaikaiset varat yhteensä 75 879 72 032VARAT YHTEENSÄ 108 262 97 5202005 2004OMA PÄÄOMA JA VELAT Liite (1 TEUR TEUROma pääoma 21Osakepääoma 7 000 7 000Muut rahastot 19 20Muuntoerot -442 -838Kertyneet voittovarat 44 811 28 424Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 51 389 34 606Vähemmistöosuus 0 419Oma pääoma yhteensä 51 389 35 025Pitkäaikaiset velatKorolliset velat 24 18 953 23 937Laskennalliset verovelat 17 1 142 1 131Muut pitkäaikaiset velat 23 359 336Pitkäaikaiset velat yhteensä 20 453 25 404Lyhytaikaiset velatKorolliset velat 24 5 444 8 353Varaukset 23 6 324 4 153Tilikauden verovelat 1 216 2 343Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 24, 25 23 436 22 243Lyhytaikaiset velat yhteensä 36 420 37 091OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 108 262 97 5201) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 56 - 73.Ponsse 2005 53

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Konsernin rahoituslaskelma2005 2004TEURTEURLiiketoiminnan rahavirta:Tilikauden voitto 19 629 13 532Oikaisut:Rahoitustuotot- ja kulut 1 225 778Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta -285 -251Poistot 4 041 3 089Laskennalliset verot 22 -227Tuloverot 8 458 5 857Muut oikaisut 256 197Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 33 346 22 975Käyttöpääoman muutos:Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) 1 501 -2 145Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -9 052 -3 778Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 1 279 8 658Pakollisen varauksen muutos 2 171 1 869Saadut korot 277 227Maksetut korot -932 -661Muut rahoituserät -656 -312Maksetut verot -9 517 -4 784Rahavirta ennen satunnaisia eriä 18 417 22 049Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva nettorahavirta 0 0Liiketoiminnan rahavirta (A) 18 417 22 049Investointien rahavirta:Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -11 209 -9 029Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 0Myönnetyt lainat 0 0Investoinnit muihin sijoituksiin -11 0Lainasaamisten takaisinmaksut 0 0Luovutustulot muista sijoituksista 0 0Saadut korot investoinneista 0 0Saadut osingot investoinneista 101 85Investointien rahavirta (B) -11 119 -8 944Rahoituksen rahavirta:Maksullinen osakeanti 0 0Omien osakkeiden hankkiminen 0 0Omien osakkeiden myynti 0 0Lyhytaikaisten lainojen nostot 0 3 673Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -2 677 0Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) 0 77Pitkäaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut -4 961 9 444Rahoitusleasingvelkojen maksut, IAS 17, IAS 18 -231 -269Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 4 111Maksetut osingot ja muu voitonjako -2 800 -21 000Rahoituksen rahavirta (C) -10 665 -7 964Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -3 367 5 141Rahavarat 1.1. 15 706 10 565Rahavarat 31.12. 12 339 15 70654Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Laskelma konsernin oman pääoman muutoksistaTEUR Osakepääoma Ylikurssirahastoja muut rahastotEmoyrityksen omistajille kuuluva oma pääomaMuuntoerotKertyneetvoittovaratYhteensäVähemmistöosuusOma pääomayhteensäOma pääoma 31.12.2003 3 500 2 562 -646 37 678 43 094 0 43 094IFRS:n käyttöönoton vaikutus 0 0 0 -957 -957 0 -957Oikaistu oma pääoma1.1.2004Verokannan muutoksenvaikutus3 500 2 562 -646 36 721 42 137 0 42 1370 0 0 80 80 0 80Muuntoerot 0 0 -192 61 -131 0 -131Suoraan omaan pääomaankirjatut nettotulot0 0 -192 141 -51 0 -51Tilikauden tulos 0 0 0 13 521 13 521 11 13 532Kaudella kirjatut tuotot jakulut yhteensä0 0 -192 13 662 13 469 11 13 480Tytäryhtiön hankinta 0 0 0 0 0 408 408Osingonjako 0 0 0 -21 000 -21 000 0 -21 000Osakeanti 3 500 -2 542 0 -958 0 0 0Oma pääoma 31.12.2004 7 000 20 -838 28 425 34 606 419 35 025Muuntoerot 0 0 396 -443 -47 0 -47Suoraan omaan pääomaankirjatut nettotulot0 0 396 -443 -47 0 -47Tilikauden tulos 0 0 0 19 629 19 629 0 19 629Kaudella kirjatut tuotot jakulut yhteensä0 0 396 19 186 19 583 0 19 583Osingonjako 0 0 0 -2 800 -2 800 0 -2 800Vähemmistöosuudenmuutos0 0 0 0 0 -419 -419Oma pääoma 31.12.2005 7 000 20 -442 44 811 51 389 0 51 389Ponsse 2005 55

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Konsernitilinpäätöksen liitetiedot1. TILINPÄÄTÖKSENLAATIMISPERIAATTEETPonsse-konserni suunnittelee, valmistaa, markkinoija huoltaa ympäristöystävällisiä ja tehokkaitatavaralajimenetelmään perustuviametsäkoneita sekä puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaa.Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka onsuomalainen, Suomen lakien mukaan perustettujulkinen osakeyhtiö. Emoyhtiön kotipaikkaon Vieremä. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattuHelsingin pörssissä vuodesta 1995 lähtien.LAATIMISPERUSTAKonsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisentilinpäätöskäytännön (International FinancialReporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen31. joulukuuta 2005 voimassaoleviastandardeja ja tulkintoja. Konsernin tilinpäätöstiedotesitetään tuhansina euroina ja ne perustuvatalkuperäisiin hankintamenoihin, elleilaatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätöson esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma-ja tasekaavaa noudattaen.Konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytännönmukaiseen raportointiin vuoden 2005 alussa.Siirtymäpäivä IFRS:ään oli 1.1.2004. Aiemminkonserni noudatti suomalaista tilinpäätöskäytäntöä(Finnish Accounting Standards, FAS).Kaikki vuoden 2004 vertailutiedot on muutettuIFRS-standardien mukaisiksi. Konsernitilinpäätöksenliitetiedot ovat myös suomalaisenkirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.KONSOLIDOINTIPERIAATTEETKonsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö PonsseOyj:n ja sen määräysvallassa olevien tytäryhtiöidentilinpäätökset sekä osakkuusyhtiön, jokaon konsolidoitu pääomaosuusmenetelmääkäyttäen. Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvistayhtiöistä ja osakkuusyhtiöstä on annettujäljempänä liitetietojen kohdassa “28. Konserniyritykset”.Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmänmukaan. Tytäryhtiöosakkeidenhankintamenosta hankintahetken oman pääomanylittävä osa on esitetty taseessa erikseenkonserniliikearvona.Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamisetja velat, sisäisten toimitusten realisoitumattomatkatteet ja sisäinen voitonjako on eliminoitukonsernitilinpäätöksessä. Tilikaudenvoitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle.Vähemmistöosuudet on erotettu konserninomasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitettyomana eränään osana omaa pääomaa.Konsernituloslaskelmaan sisältyy konserninosuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Konserninomistusta vastaava osuus osakkuusyhtiöidenhankintahetken omasta pääomasta,oikaistuna osakkeiden hankinnan jälkeen tapahtuneillaoman pääoman muutoksilla, sisältyytaseen osuuksiin omistusyhteysyrityksissä.SEGMENTITSegmenttiraportoinnissa maantieteellinensegmentti on määritelty ensisijaiseksi jaliiketoimintasegmentti toissijaiseksi segmentiksi.Maantieteelliset segmentit ovatPohjoismaat, muu Eurooppa ja Etelä- jaPohjois-Amerikka. Liiketoimintasegmentitovat konemyynti ja huoltopalvelut.VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄTValuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataantapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellätaseessa olevat saamiset ja velat muunnetaantilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisestasyntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmanrahoituseriin.Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmaton muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiinja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.Muuntamisessa syntyneet muuntoerot samoinkuin omien pääomien muuntoerot onesitetty omana eränään omassa pääomassa.TULOUTUSPERIAATTEETTuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoalaskettaessa myyntitulosta on vähennettymm. välilliset verot ja annetut alennukset.Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.AINEETTOMAT HYÖDYKKEETLiikearvoLiikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, jokaylittää konsernin osuuden hankitun yrityksennettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana.Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja,vaan ne testataan vuosittain mahdollisenarvonalentumisen varalta.Tutkimus- ja kehitysmenotKehitysmenot, jotka täyttävät aktivointiedellytykseton kirjattu taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksisiitä lähtien, kun tuote on teknisestitoteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisestija tuotteesta odotetaan saatavan vastaistataloudellista hyötyä. Hyödykkeestä kirjataanpoistot taloudellisena vaikutusaikana. Tutkimusmenotkirjataan suoraan vuosikuluksi.AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUS-HYÖDYKKEETKäyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömäänhankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineidentaloudellisen vaikutusajanperusteella. Poistoajat ovat:Aineettomat oikeudet .........................5 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot ........ 3-5 vuottaRakennukset ja rakennelmat ............20 vuottaKoneet ja kalusto ...........................3-10 vuottaVAIHTO-OMAISUUSVaihto-omaisuus esitetään alimman arvon periaatteenmukaisesti välittömän valmistus- taihankintamenon taikka niitä alemman jälleenhankintahinnantai todennäköisen myyntihinnanmääräisenä. Aine- ja tarvikevaraston arvonlaskentaperusteena käytetään standardikustannusmenetelmää.VUOKRASOPIMUKSETRahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan sellaisetvuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyyolennaiselta osin hyödykkeen omistamiselleominaiset riskit ja edut. Rahoitusleasingsopimuksillavuokrattu omaisuus vähennettynäkertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin hyödykkeisiinja sopimuksesta johtuvat velvoitteetkorollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksetmerkitään taseeseen ja arvostetaan määrään,joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvosopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaanvähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksillahankituista hyödykkeistätehdään suunnitelman mukaiset poistotARVONALENTUMISETOmaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellämahdollisten arvonalentumisviitteidenhavaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan,arvio omaisuuserästä kerrytettävissäolevasta rahamäärästä määritetään.Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan,jos omaisuuserän tasearvo ylittää kerrytettävissäolevan rahamäärän. Jos kerrytettävissäolevissa rahamääräarvioissa tapahtuu positiivinenmuutos, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiinsekä muihin aineettomiin hyödykkeisiinpaitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappioperuutetaan. Arvonalentumistappio peruutetaankuitenkin enintään siihen määräänsaakka, joka omaisuuserällä olisi ollut kirjanpidossa,jos arvonalentumista ei alun perinolisi kirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiotaei peruta missään tilanteessa.MYYNTI- JA MUUT SAAMISETMyynti- ja muut saamiset kirjataan alkuperäisenarvon mukaisesti. Mahdolliset luottotappiotkirjataan kuluksi.ELÄKEJÄRJESTELMÄTKonsernin henkilöstön lakisääteinen eläketurvaon hoidettu eläkevakuutusyhtiöissäeikä kattamattomia eläkevastuita ole.VARAUKSETLuovutettuja tuotteita koskevat todennäköisettakuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiintakuuvarauksena. Muut pakolliset varauksetliittyvät päättyneelle tilikaudelle kohdistuviinvastaisiin menoihin ja menetyksiin.RAHAVARATRahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekämuut likvidit sijoitukset, joiden maturiteettion alle kolme kuukautta.TULOVEROTTuloslaskelman verokulu muodostuu kaudenverotettavaan tuloon perustuvasta verosta jalaskennallisesta verosta. Tuloveroihin sisältyykonserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavatverot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännönperusteella. Veroa oikaistaan mahdollisillaedellisiin kausiin liittyvillä veroilla.Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisistaeroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen56Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvätaineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenpoistoista, käyttämättömistä verotuksellisistatappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistäkäypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessavähennyskelvottomista liikearvon alentumisistaei kirjata laskennallista veroa ja tytäryritystenjakamattomista voittovaroista ei kirjatalaskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisestipurkaudu ennakoitavissa olevassatulevaisuudessa.Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettuverotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisilleeroille käyttäen tilinpäätöshetkellävahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaanja laskennallinen verosaaminenarvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJENVERTAILUKELPOISUUSVuodelta 2005 laaditussa tilinpäätöksessä uusienkoneiden myynnin yhteydessä ostettavienvaihtokoneiden kirjanpidollista käsittelytapaaon muutettu. Vaihtokoneiden hankintahetkellätehtävässä arvonkorjauksessa on tulkittuolevan tosiasiallisesti kyse uusien koneidenmyyntihinnan alennuksesta, jonka johdostaarvonmuutos on huomioitu liikevaihdon oikaisueränä.Aikaisemmin, Q3 loppuun asti,tällainen arvonmuutos on esitetty erässämateriaalit ja palvelut. Tilinpäätösten vertailukelpoisuudenvarmistamiseksi on vuoden2004 tilinpäätöstä oikaistu vastaavasti.2. Segmentti-informaatioSegmentti-informaatio esitetään konsernin maantieteellisen ja liiketoiminnallisen segmettijaon mukaisesti. Segmentit perustuvat konserninsisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.Ensisijainen segmenttiPohjoismaatMuu EurooppaEtelä- ja Pohjois-AmerikkaMaantieteellisten segmettien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavatmuista maantieteellisistä segmenteistä.Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Varat ja velat on kohdistettu varojen sijainnin mukaan. Kohdistamaton myyntisisältää tuotot muista kuin segmenttijaon mukaisista maista. Muut kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselleyhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammallakuin yhdellä kaudella.Toissijainen segmenttiKonemyyntiHuoltopalvelutLiiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavatmuista liiketoimintasegmenteistä.Maantieteelliset segmentit 2005Pohjoismaat Muu Eurooppa Etelä- ja Pohjois-AmerikkaEliminointiYhteensäUlkoinen myynti TEUR TEUR TEUR TEUR TEURPalvelut 2 000 578 514 3 091Tavaroiden myynti 118 589 70 325 32 846 221 761Ulkoinen myynti, yhteensä 120 589 70 903 33 360 224 852Sisäinen myynti 33 427 855 415 -34 697Kohdistamaton myynti 1 242Liikevaihto 154 016 71 758 33 775 -34 697 226 095Segmentin liikevoitto 18 825 10 761 2 028 31 613Kohdistamattomat erät -2 562Liikevoitto 18 825 10 761 2 028 29 051Osuudet osakkuusyrityksen tuloksesta 285Vähemmistöosuus 0Kohdistamattomat erät -9 707Tilikauden tulos 19 629Ponsse 2005 57

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Maantieteelliset segmentit 2005Pohjoismaat Muu Eurooppa Etelä- ja Pohjois-AmerikkaEliminointiYhteensäTEUR TEUR TEUR TEUR TEURSegmentin varat 97 010 14 117 15 824 -23 493 103 457Osuudet osakkuusyrityksen tuloksesta 335 678 1 013Kohdistamattomat varat 453 3 792Varat yhteensä 97 345 14 117 15 824 -22 362 108 262Segmentin velat 24 532 10 051 12 361 -21 178 25 766Kohdistamattomat varat 24 718Velat yhteensä 24 532 10 051 12 361 -21 178 50 484Investoinnit 10 269 281 670 11 220Poistot 3 642 255 145 4 041Maantieteelliset segmentit 2004Pohjoismaat Muu Eurooppa Etelä- ja Pohjois-AmerikkaEliminointiYhteensäUlkoinen myynti TEUR TEUR TEUR TEUR TEURPalvelut 1 479 405 344 2 228Tavaroiden myynti 96 345 52 611 26 487 175 443Ulkoinen myynti, yhteensä 97 824 53 016 26 831 177 671Sisäinen myynti 24 685 426 178 -25 289Kohdistamaton myynti 263Liikevaihto 122 509 53 442 27 009 -25 289 177 934Segmentin liikevoitto 14 642 7 049 1 864 23 555Kohdistamattomat erät -3 855Liikevoitto 14 642 7 049 1 864 19 700Osuudet osakkuusyrityksen tuloksesta 251Vähemmistöosuus -11Kohdistamattomat erät -6 408Tilikauden tulos 13 532Segmentin varat 89 977 12 362 10 980 -17 934 95 385Osuudet osakkuusyrityksen tuloksesta 335 494 829Kohdistamattomat varat 234 993Varat yhteensä 90 312 12 362 10 980 -17 206 97 207Segmentin velat 23 288 9 272 8 455 -16 461 24 554Kohdistamattomat varat 33 544Velat yhteensä 23 288 9 272 8 455 -16 461 58 098Investoinnit 8 798 143 88 9 029Poistot 2 728 232 129 3 08958Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Liiketoimintasegmentit 2005Konemyynti Huoltopalvelut YhteensäTEUR TEUR TEURLiikevaihto 198 872 27 223 226 095Varat 91 256 17 006 108 262Investoinnit 7 720 3 500 11 220Liiketoimintasegmentit 2004Konemyynti Huoltopalvelut YhteensäTEUR TEUR TEURLiikevaihto 156 685 21 249 177 934Varat 84 678 12 842 97 520Investoinnit 8 718 311 9 0293. Hankitut liiketoiminnotKonserni hankki 1.7.2005 Lako Oy:n osakkeista 91,80 %. Yhtiö valmistaa harvesteripäitä. Hankintahinta oli 787,5 TEUR ja se maksettiinkäteisellä. Hankintamenoon sisällytettiin rahavastikkeen lisäksi asiantuntijapalkkioita 9,8 TEUR ja varainsiirtoveroa 12,6 TEUR.Lako Oy:n kuuden kuukauden tulos, -481,3 TEUR, sisältyy konsernin vuoden 2005 tuloslaskelmaan. Liikearvon 752,1 TEUR syntymiseenvaikuttivat hankinnasta odotettavissa olevat merkittävät synergiaedut, jotka liittyvät Lako Oy:n tuotetekniseen osaamiseen ja tuotetarjoomaan.Konsernin liikevaihto vuonna 2005 olisi ollut 226,6 TEUR, jos Lako Oy olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen kauden 2005 alusta lähtien.Yhdistämisessä kirjatutkäyvät arvotTEURKirjanpitoarvot ennenyhdistämistäAineetomat hyödykkeet 77,4 77,4Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 103,6 103,6Sijoitukset 0,2 0,2Vaihto-omaisuus 688,3 688,3Myyntisaamiset 695,1 695,1Muut saamiset 51,6 51,6Rahavarat 3,1 3,1Varat yhteensä 1 619,3 1 619,3TEUREläkevelvoitteet -59,5 -59,5Korolliset velat -776,1 -776,1Pääomalainat -346,9 -346,9Muut velat -956,9 -956,9Velat yhteensä -2 139,3 -2 139,3Nettovarat -520,0 -520,0Hankintameno 759,4Liikearvo 752,1Rahana maksettu kauppahinta 809,9Hankitun tytäryrityksen rahavarat -3,1Rahavirtavaikutus 806,8Ponsse 2005 59

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)4. Liiketoiminnan muut tuotot2005 2004TEURTEURAineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 72 55Julkiset avustukset 129 401Muut 1 125 998Yhteensä 1 326 1 4535. Liiketoiminnan muut kulut2005 2004Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot 29 9Tutkimus- ja kehittämiskulut 519 798Vuokrakulut 1 363 836Ulkopuoliset palvelut 1 749 1 227Muut 17 777 14 192Yhteensä 21 437 17 0636. PoistotAineettomat hyödykkeet 2005 2004Aktivoidut kehittämismenot 12 1Patentit 45 40Aineettomat oikeudet 0 1Muut pitkävaikutteiset menot 302 321Yhteensä 359 363Aineelliset hyödykkeetRakennukset 845 819Koneet ja kalusto 2 837 1 907Yhteensä 3 682 2 7267. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut2005 2004Palkat 27 796 21 905Eläkekulut -maksupohjaiset järjestelyt 3 864 3 042Muut henkilösivukulut 2 656 1 969Yhteensä 34 317 26 917Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella2005 2004Työntekijät 427 372Toimihenkilöt 302 235Yhteensä 729 607Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa 28. Lähipiiritapahtumat8. Tutkimus- ja kehittämismenot2005 2004TEURTEURTuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 3 218 3 38260Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 14 565 14 447Kurssiero 135 -68Lisäykset 4 156 186Vähennykset -8 0Hankintameno 31.12. 18 848 14 565Kertyneet poistot 1.1. -5 788 -4 971Kurssiero -14 2Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 5 0Tilikauden poisto -845 -819Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -6 642 -5 788Kirjanpitoarvo 31.12. 12 207 8 777Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 TEUR on peruutettukokonaisuudessaan.Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 18 499 16 277Kurssiero 53 -34Tytäryhtiön hankinta 0 1 709Lisäykset 5 263 1 192Vähennykset -1 485 -645Hankintameno 31.12. 22 331 18 499Kertyneet poistot 1.1. -11 938 -9 680Kurssiero -43 27Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 587 559Tytäryhtiön hankinta 0 -937Tilikauden poisto -2 837 -1 907Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -14 231 -11 938Kirjanpitoarvo 31.12. 8 100 6 561Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 2 379 13Lisäykset 6 534 2 661Vähennykset -5 383 -295Hankintameno ja kirjanpitoarvo 31.12. 3 529 2 37962Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:2005 2005 2004 2004Rakennukset Koneet ja kalusto Rakennukset Koneet ja kalustoHankintameno 762 1 556 762 896Kertyneet poistot -152 -382 -115 -215Kirjanpitoarvo 31.12 610 1 175 647 68113. Aineettomat hyödykkeet2005 2004Aktivoidut kehittämismenotHankintameno 1.1. 594 0Tytäryhtiön hankinta 77 533Lisäykset 80 61Hankintameno 31.12. 751 594Kertyneet poistot 1.1. -1 0Tytäryhtiön hankinta -132 0Tilikauden poisto -12 -1Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -145 -1Kirjanpitoarvo 31.12. 607 593PatenttimenotHankintameno 1.1. 428 370Tytäryhtiön hankinta 0 44Lisäykset 42 14Hankintameno 31.12. 470 428Kertyneet poistot 1.1. -93 -21Tytäryhtiön hankinta 0 -32Tilikauden poisto -45 -40Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -138 -93Kirjanpitoarvo 31.12. 332 335Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1. 85 85Lisäykset 0 0Hankintameno 31.12. 85 85Kertyneet poistot 1.1. -80 -79Tilikauden poisto 0 -1Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -80 -80Kirjanpitoarvo 31.12. 5 5Ponsse 2005 63

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)KonserniliikearvoHankintameno 1.1. 5 685 2 219Lisäykset 914 3 466Hankintameno 31.12. 6 599 5 685Kertyneet poistot 1.1. -2 219 -2 219Arvonalentuminen -607 0Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -2 826 -2 219Kirjanpitoarvo 31.12. 3 773 3 466Muut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1. 2 579 2 283Kurssiero 0 1Tytäryhtiön hankinta 0 80Lisäykset 126 294Vähennykset -54 -79Hankintameno 31.12. 2 651 2 579Kertyneet poistot 1.1. -1 492 -1 183Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 54 78Tytäryhtiön hankinta 0 -66Tilikauden poisto -302 -321Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 740 -1 492Kirjanpitoarvo 31.12. 911 1 087Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 405 86Lisäykset 492 528Vähennykset -100 -208Hankintameno 31.12. 798 40614. Osuudet osakkuusyrityksissä2005 2004Kirjanpitoarvo 1.1. 829 638Osuus kauden tuloksesta 184 191Kirjanpitoarvo 31.12 1 013 829Osakkuusyritys 2005 2004Sunit Oy, Kajaani, SuomiVarat 5 216 4 482Velat 2 263 2 071Liikevaihto 9 252 8 947Voitto/tappio 837 739Omistusosuus 34 % 34 %Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.64Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)15. Muut osakkeet ja osuudet2005 2004Muut osakkeet ja osuudet 25 25Muut saamiset 11 0Yhteensä 36 2516. Saamiset (pitkäaikaiset)2005 2004Lainasaamiset 41 35Muut saamiset 0 6Siirtosaamiset 62 66Yhteensä 103 107Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.17. Laskennalliset verosaamiset ja -velatLaskennallisten verojen muutokset vuoden 2005 aikana:Laskennalliset verosaamiset:1.1.2005KirjattutuloslaskelmaanKirjattuomaanpääomaanKurssierot 31.12.2005Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 234 209 0 0 443Käyttöomaisuuden sisäinen kate 0 10 0 0 10Varaukset 0 0 0 0 0Vahvistetut tappiot 0 0 0 0 0Muut väliaikaiset erot 306 -222 0 0 84Yhteensä 540 537Laskennalliset verovelat:Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet 321 89 189 2 601Kertyneet poistoerot 754 -47 0 0 707Muut väliaiaikset erot 56 223 -445 0 -166Yhteensä 1 131 1 14218. Vaihto-omaisuus2005 2004Aineet ja tarvikkeet 22 824 19 053Keskeneräiset tuotteet 905 688Valmiit tuotteet/tavarat 3 658 2 776Muu vaihto-omaisuus 17 774 13 864Yhteensä 45 161 36 381Tilikaudella kirjattiin kuluksi 372 TEUR, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (1 398 TEURvuonna 2004).Ponsse 2005 65

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)19. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)2005 2004Myyntisaamiset 14 782 19 228Saamiset osakkuusyrityksiltä -3 0Muut saamiset 3 121 313Siirtosaamiset 477 404Yhteensä 18 376 19 945Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät julkisiin avustuksiin ja valuuttatermiineiden arvostukseen.20. Rahavarat ja rahoitusarvopaperit2005 2004Käteinen raha ja pankkitilit 12 339 15 706Rahoitusarvopaperit 2 0Yhteensä 12 341 15 70621. Omaa pääomaa koskevat liitetiedotOsakkeiden lukumäärä(1000)Osakepääoma eur Muut rahastot eur Yhteensä eur1.1.2005 14 000 7 000 000 19 476 7 019 476Osakeanti 0 0 031.12.2005 14 000 7 000 000 19 476 7 019 476Osakkeiden enimmäismäärä on 24 miljoonaa kappaletta (24 miljoonaa kappaletta vuonna 2004). Osakkeiden nimellisarvo on 0,50 euroa perosake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2004). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumääräon 14 miljonaa kappaletta (14 miljoonaa kappaletta vuonna 2004). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja, optiolainoja eikä optio-oikeuksia. Yhtiöllä tai sen tytäryhtiöillä ei ole hallussa yhtiön omia osakkeita.Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia omien osakkeiden hankkimiseen, osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirjataioptiolainojen liikkeeseenlaskuun.MuuntoerotMuuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerotMuut rahastotMuut rahastot muodostuvat tytäryhtiöiden Ponsse AB ja Ponsse S.A.S vararahastoista.OsingotTilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,80 euroa/osake.22. EläkevelvoitteetSuomen nykyisen TEL-vakuutuksen työkyvyttömyyseläkettä koskevan eläkevelan kirjausmenettelyn on tulkittu käytännössä vastaavan nykyistäFAS:n mukaista kirjanpitokäytäntöä. Työkyvyttömyyseläke on IAS 19:n mukainen muu pitkäaikainen työsuhde-etuus, jonka taso ei riipu työsuhteenkestoajasta IFRS-tilinpäätöksen laativassa yrityksessä. IAS 19.130 säännöksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen osalta ns. velvoitteen synnyttävätapahtuma on työkyvyttömyystapahtuma. Kulu- ja velkakirjaukset tehdään, kun tällainen tapahtuma on sattunut. Ulkomaisten tytäryhtiöidemmeeläkejärjestelyt ovat luonteeltaan maksupohjaisia.66Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)23. Varaukset Muut pakollisetTakuuvarausvarauksetKirjanpitoarvo tilikauden alussa 1.1. 4 142 11Lisäykset 3 374 350Käytetyt varaukset -1 553 0Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 31.12. 5 963 361TakuuvarausTuotteille annetaan 12 kuukauden / 2000 tunnin takuu. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella takuuehtojenmukaisesti. Vuoden 2005 lopulla takuuvarauksia oli 5 963 TEUR ( 4 142 TEUR 2004). Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseentuoteiden vikaantumishistoriaan.Muut pakolliset varauksetMuut pakolliset varaukset liittyvät päättyneelle tilikaudelle kohdistuviin vastaisiin menoihin ja menetyksiin.24. Korolliset velat2005 2004PitkäaikaisetLainat rahoituslaitoksilta 16 651 21 827Pääomalaina 65 0Rahoitusleasingvelat 1 690 1 058Rahoitusleasingjärjestelyt 546 1 052Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 18 953 23 937LyhytaikaisetLainat rahoituslaitoksilta 5 018 7 697Rahoitusleasingvelat 118 290Rahoitusleasingjärjestelyt 308 367Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 5 445 8 353Pitkäaikaiset korolliset velat erääntyvät seuraavasti:2005 20042006 5 445 8 3532007 5 424 6 3442008 3 807 4 6972009 3 150 3 5172010 2 790 3 363Myöhemmin 3 782 6 016Yhteensä 24 398 32 291Veloista kiinteäkorkoisia on 7 451 TEUR (11 933 TEUR vuonna 2004). Muut lainat ovat Euribor-sidonnaisia 15 220 TEUR (18 494 TEURvuonna 2004) tai Libor-sidonnaisia 1 727 TEUR (1 864 TEUR vuonna 2004).Ponsse 2005 67

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Korolliset pitkäaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti:2005 2004TEUR 15 412 19 858TUSD 3 788 4 737TGBP 88 34TSEK 1 868 4 990Korolliset lyhytaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti:2005 2004TEUR 3 635 6 896TUSD 1 587 1 280TGBP 55 49TSEK 3 593 4 039Rahoitusleasing velkojen erääntymisajatRahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä2005 2004Yhden vuoden kuluessa 230 321Yli vuoden kulessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 1 521 836Yli viiden vuoden kuluttua 390 468Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo 1 809 1 347Yhden vuoden kuluessa 118 290Yli vuoden kulessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 1 358 669Yli viiden vuoden kuluttua 334 389Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 332 278Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 1 809 1 34725. Ostovelat ja muut velatLyhytaikainen 2005 2004Ostovelat 11 961 13 357Saadut ennakot 315 243Ennakkolaskutus 14 617Muut velat 3 993 1 911SiirtovelatHenkilöstökuluvelat 4 853 3 734Korkojaksotus 141 227Vaihto-omaisuuden siirtovelat 401 157Muut siirtovelat 1 758 1 997Yhteensä 23 436 22 243PitkäaikaisetMuut pitkäaikaiset velat 1 543 1 195Yhteensä 1 543 1 195Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista ja velkojen korkojaksotuksista.68Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)26. Muut vuokrasopimuksetKonserni vuokralle ottajanaEi-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: 2005 2004Yhden vuoden kuluessa 344 304Yli vuoden kulessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 417 521Yli viiden vuoden kuluttua 0 0Konserni on vuokrannut joitakin käyttämiänsä huoltopalvelutiloja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3 vuodesta 5 vuoteen janormaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2005 tuloslaskelmaan sisältyy muidenvuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 019 TEUR (532 TEUR 2004).27. Vakuudet ja vastuusitoumukset2005 2004Omasta puolesta annetut vakuudetAnnetut kiinteistökiinnitykset 101 1 126Annetut yrityskiinnitykset 336 820Muut vastuusitoumuksetTakaukset omasta puolesta 65 61Takaukset muiden puolesta 1 223 769Takaisinostovastuut 7 163 7 85128. LähipiiritapahtumatKonserniyrityksetNimi ja kotipaikka Konsernin ja emoyhtiön osuus osakkeista ja äänistä, %Emoyritys Ponsse Oyj, SuomiPonsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska 100,00Ponsse UK, Lockerbie, Iso-Britannia 100,00Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat 100,00Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia 100,00OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100,00Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00Lako Oy, Turku, Suomi 91,80Johdon työsuhde-etuudet 2005 2004Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 544 1 238Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet 1 172 770Yhteensä 2 716 2 008Palkat ja palkkiotToimitusjohtajat 853 733Hallituksen jäsenet 186 127Yhteensä 1 040 860Ponsse 2005 69

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)29. Siirtyminen IFRS-tilinpäätökseenKuten liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, tämä on Ponsse-konsernin ensimmäinen IFRS-periaatteiden mukaisesti laadittutilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Ponsse-konsernin tilinpäätökset on laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaisesti.Siirtyminen IFRS-tilinpäätökseen on muuttanut tilinpäätöslaskelmia, niiden liitetietoja sekä laatimisperiaatteita verrattuna aikaisempiintilinpäätöksiin. Liitetietojen kohdassa Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet esitettyjä laatimisperiaatteita on sovellettu laadittaessa 31.12.2005päättyneen tilikauden tilinpäätös, vertailuluvut 31.12.2004 päättyneeltä tilikaudelta sekä avaava IFRS-tase 1.1.2004.Jäljempänä esitetyt täsmäytyslaskelmat ja selostukset kuvaavat IFRS-tilinpäätöksen eroja verrattuna suomalaisen tilinpäätösnormistoon (FinnishAccounting Standards, FAS) vuodelta 2004 sekä IFRS-standardeihin siirtymispäivältä 1.1.2004.Oman pääoman täsmäytyslaskelma 1.1.2004 ja 31.12.2004VARATPitkäaikaiset varatviiteFAS31.12.2003IFRS:äänsiirtymisenvaikutusIFRS1.1.2004FAS31.12.2004IFRS:äänsiirtymisenvaikutusIFRS31.12.2004TEUR TEUR TEUR TEUR TEUR TEURAineettomat hyödykkeet 1 541 0 1 541 2 426 0 2 426Liikearvo 0 0 0 3 466 0 3 466Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 15 479 986 16 465 17 518 577 18 095Sijoitukset 22 0 22 25 0 25Osuudet osakkuusyrityksissä 638 0 638 829 0 829Pitkäaikaiset saamiset 218 0 218 107 0 107Laskennalliset verosaamiset 5 240 234 474 387 153 540Pitkäaikaiset varat yhteensä 18 138 1 220 19 358 24 758 730 25 488Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 2 31 688 643 32 331 35 994 387 36 381Myyntisaamiset 16 664 0 16 664 19 228 0 19 228Muut lyhytaikaiset saamiset 1 145 0 1 145 717 0 717Rahat ja pankkisaamiset 10 565 0 10 565 15 706 0 15 706Lyhytaikaiset varat yhteensä 60 062 643 60 705 71 645 387 72 032VARAT YHTEENSÄ 78 200 1 863 80 063 96 403 1 117 97 52070Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)OMA PÄÄOMA JA VELATOma pääomaviiteFAS31.12.2003IFRS:äänsiirtymisenvaikutusIFRS1.1.2004FAS31.12.2004IFRS:äänsiirtymisenvaikutusIFRS31.12.2004TEUR TEUR TEUR TEUR TEUR TEUROsakepääoma 3 500 0 3 500 7 000 0 7 000Ylikurssirahasto 2 554 0 2 554 0 0 0Muut rahastot 8 0 8 20 0 20Edellisten tilikausien voitto 3 37 678 -957 36 721 15 851 -958 14 893Tilikauden voitto 0 0 0 13 518 14 13 532Muu oma pääoma -646 0 -646 -838 0 -838Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma43 094 -957 42 137 35 550 -944 34 606Vähemmistöosuus 0 0 0 419 0 419Oma pääoma yhteensä 43 094 -957 42 137 35 969 -944 35 025Pitkäaikaiset velatKorolliset velat 4 13 164 1414 14 578 22 885 1 052 23 937Laskennalliset verovelat 5 838 186 1 024 1 019 112 1 131Muut pitkäaikaiset velat 6 121 492 613 121 215 336Pitkäaikaiset velat yhteensä 14 123 2 093 16 216 24 025 1 379 25 404Lyhytaikaiset velatKorolliset velat 4 4 603 346 4 949 7 986 367 8 353Varaukset 2 284 0 2 284 4 153 0 4 153Tilikauden verovelat 961 0 961 2 343 0 2 343Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 6 13 135 382 13 517 21 928 315 22 243Lyhytaikaiset velat yhteensä 20 983 727 21 710 36 409 682 37 091OMA PÄÄOMA JA VELATYHTEENSÄ 78 200 1 863 80 063 96 403 1 117 97 520Ponsse 2005 71

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Voiton täsmäytyslaskelma tilikaudelta 1.1.-31.12.2004TEUR viite FAS1.1- 31.12.2004IFRS:äänsiirtymisenvaikutusIFRS1.1.- 31.12.2004Liikevaihto 1 177 589 345 177 934Valmistevar.ja KET var. lis.(+)/väh.(-) 968 0 968Liiketoiminnan muut tuotot 1 453 0 1 453Materiaalit ja palvelut 2 -113 723 136 -113 587Henkilöstökulut -26 917 0 -26 917Poistot 1,7 -2 676 -413 -3 089Liiketoiminnan muut kulut -17 063 0 -17 063Liikevoitto (-tappio) 19 632 68 19 700Osuus osakkuusyht.tuloksista 251 0 251Rahoitustuotot ja -kulut 4 -730 -48 -778Voitto (tappio) ennen veroja 19 153 20 19 172Välittömät verot 5 -5 624 -6 -5 630Vähemmistöosuus -11 0 -11Tilikauden voitto 13 518 14 13 532Jakautuminen:Emoyrityksen omistajille 13 507 13 521Vähemmistölle 11 11Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettuosakekohtainen tulos: 0,96 0,97Liitetietoja omapääoman 1.1.2004 ja 31.12.2004 sekä tilikauden 1.1.-31.12.2004 voiton täsmäytyslaskelmiin1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetTaseeseen on aktivoitu rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut vuokrasopimukset IAS 17 -standardin mukaisesti sekä IAS 18 -standardinmukaiset myynnin tuloutuksesta aiheutuvat erät. Ponsse Oyj:n Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin tehty arvonkorotus 841 tuhatta euroaon purettu IAS 16:n mukaisesti avaavassa taseessa. Nettovaikutus aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin on 986 TEUR 1.1.2004 ja577 TEUR 31.12.2004.2. Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus on arvostettu IAS 2 -standardin mukaisesti, jolloin vaihto-omaisuuteen kohdistuva osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistämenoista sekä poistoista on aktivoitu vaihto-omaisuuteen, yhteensä 643 TEUR 1.1.2004 ja 387 TEUR 31.12.2004.3. Oma pääoma ja vähemmistöosuusAlla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutuksista konsernin kertyneisiin voittovaroihin.1.1.2004 31.12.2004TEURTEURKertyneet voittovarat FAS:n mukaan 37 678 29 368IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -841 -841IAS 17 Vuokrasopimukset ja IAS 18 Tuotot -807 -530IAS 2 Vaihto-omaisuus 643 387IAS 12 Tuloverot 48 40Kertyneet voittovarat IFRS:n mukaan 36 721 28 42472Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)4. Korolliset velat ja muut velatMyynnin tuloutuksesta (IAS 18) aiheutuvat erät kasvattivat pitkäaikaisia ja lyhytaikaisia korollisia velkoja seuraavasti:1.1.2004 31.12.2004Pitkäaikaiset korolliset velat 1 414 1 052Lyhytaikaiset korolliset velat 346 367Yhteensä 1 760 1 4195. Laskennalliset verosaamiset ja -velat ja tuloverotLaskennalliset verosaamiset (IAS 12) on kirjattu myynnin tuloutuksen aiheuttamasta erosta IFRS-taseen ja verotuksen välillä, yhteensä234 TEUR 1.1.2004 ja 153 TEUR 31.12.2004. Laskennallinen verosaaminen poistuu väliaikaisen eron vähenemisen myötä tulevina tilikausina.Laskennallinen verovelka (IAS 12) on kirjattu vaihto-omaisuuden aiheuttamasta erosta IFRS-taseen ja verotuksen välillä, yhteensä 186 TEUR1.1.2004 ja 112 TEUR 31.12.2004.6. Muut velatPonsse-konsernin antamista takaisinostositoumuksista johtuvat jäännösarvotakuut on kirjattu IFRS-taseen erään muut pitkäaikaiset velat ja muutlyhytaikaiset velat. Erät tuloutetaan sopimusvelvoitteen päättyessä.1.1.2004 31.12.2004Muut pitkäaikaiset velat 492 215Muut lyhytaikaiset velat 382 315Yhteensä 874 5307. PoistotSuomalaisen tilinpäätöskäytäntöön verrattuna poistot lisääntyivät 413 TEUR rahoitusleasingsopimuksilla hankittujen, taseeseen aktivoitujenkäyttöomaisuushyödykkeiden myötä.Selostus olennaisista oikaisuista rahavirtalaskelmaanIFRS-standardien mukaisen ja suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaisen rahoituslaskelman välillä ei ole olennaisia eroja.Ponsse 2005 73

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvutIFRS IFRS FAS FAS FAS2005 2004 2003 2002 2001Toiminnan laajuusLiikevaihto, TEUR 226 095 177 934 166 034 134 726 123 264Muutos, % 27,1 7,2 23,2 9,3 3,4Ulkomaisten liiketoimintojen ja viennin osuus, % 65,4 62,0 55,8 58,1 61,5Tutkimus- ja kehitysmenottaseeseen aktivoidut 461 329 19 0 0tuloslaskelmassa kuluna 3 218 3 382 3 011 3 151 2 619Tutkimus- ja kehitysmenot, yhteensä TEUR 3 679 3 711 3 030 3 151 2 619% liikevaihdosta 1,6 2,1 1,8 2,3 2,1Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, TEUR 11 220 9 029 4 500 2 525 1 394% liikevaihdosta 5,0 5,1 2,7 1,9 1,1Henkilöstö keskimäärin 729 607 553 521 518Liikevaihto/henkilö, TEUR 310 293 300 259 238Tilauskanta, MEUR 54,9 44,4 33,7 32,1 23,2KannattavuusLiikevoitto, TEUR 29 051 19 700 14 253 10 934 9 157% liikevaihdosta 12,8 11,1 8,6 8,1 7,4Voitto ennen satunnaisia eriä, TEUR 28 111 19 172 13 050 9 802 9 168% liikevaihdosta 12,4 10,8 7,9 7,3 7,4Voitto satunnaisten erien jälkeen, TEUR 28 110 19 172 13 050 9 802 9 168% liikevaihdosta 12,4 10,8 7,9 7,3 7,4Tilikauden voitto, TEUR 19 629 13 532 9 139 6 907 6 366% liikevaihdosta 8,7 7,6 5,5 5,1 5,2Oman pääoman tuotto-% (ROE) 45,5 34,0 22,4 18,5 18,0Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 37,7 29,5 22,5 18,2 18,9Rahoitus ja taloudellinen asemaMaksuvalmius (current ratio) 2,5 2,2 3,2 2,4 2,8Omavaraisuusaste, % 47,6 36,0 55,7 52,4 53,3Velkaantumisaste, % 23,5 47,4 16,7 26,6 31,2Korollinen vieras pääoma, TEUR 24 398 32 291 17 767 22 200 20 172Koroton vieras pääoma, TEUR 26 152 26 052 15 055 13 092 11 72574Ponsse 2005

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Osakekohtaiset tunnusluvut 1)IFRS IFRS FAS FAS FAS2 005 2 004 2 003 2 002 2001Tulos/osake (EPS), EUR 1,40 0,97 0,65 0,49 0,45Oma pääoma/osake, EUR 3,67 2,47 3,08 2,76 2,59Nimellisosinko/osake, EUR 0,80 (2 0,20 3,00 0,65 0,65Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR 0,80 (2 0,20 1,50 0,33 0,33Osinko/tulos, % 57,0 21,1 229,8 65,9 71,5Efektiivinen osinkotuotto, % 3,6 1,4 18,2 6,0 7,0Hinta/voitto (P/E) 15,9 15,1 12,6 10,9 10,2Osakkeen kurssikehitysTilikauden alin 14,50 8,23 4,75 4,73 4,31Tilikauden ylin 23,29 16,00 9,50 5,70 6,04Tilikauden päätöskurssi 22,29 14,30 8,23 5,38 4,63Tilikauden keskikurssi 18,10 10,45 6,51 5,09 5,02Osakekannan markkina-arvo, MEUR 312,1 200,2 115,2 75,3 64,8Osingonjako, MEUR 11,2 (2 2,8 21,0 4,6 4,6Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl 2 185 216 3 745 292 2 311 518 932 048 502 024Osakkeiden vaihdon kehitys, % 15,6 26,8 16,5 6,7 3,6Osakkeiden osakeantioikaistun lukumääränpainotettu keskiarvo tilikauden aikanaOsakkeiden osakeantioikaistu lukumäärätilikauden lopussa14 000 000 14 000 000 14 000 000 14 000 000 14 000 00014 000 000 14 000 000 14 000 000 14 000 000 14 000 0001) Osakekohtaiset tunnusluvut oikaistu vastaamaan vuoden 2004 aikana tehdyn rahastoannin jälkeistä osakemäärää2) Hallituksen esitys 15.3.2006 järjestettävälle yhtiökokouksellePonsse 2005 75

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)Tunnuslukujen laskentakaavatOMAN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROE) =Tulos ennen satunnaiseriä - verot (sis. laskennallisten verojen mukaan)Oma pääoma + vähemmistöosuus (keskiarvo)x 100SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROI) =Tulos ennen satunnaiseriä + korko- ja muut rahoituskulutTaseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)x 100OMAVARAISUUSASTE, % =Oma pääoma + vähemmistöosuusTaseen loppusumma - saadut ennakotx 100VELKAANTUMISASTE, % =Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperitOma pääoma + vähemmistöosuusx 100HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄTILIKAUDEN AIKANA =TULOS/OSAKE (EPS) =OMA PÄÄOMA/OSAKE =OSAKEANTIOIKAISTU OSINKO/OSAKE =Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo.Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olevien henkilöiden osalta.Tulos ennen satunnaisia eriä - verot (sis.laskennallisen verojen muutoksen) -/+ vähemmistöosuusOsakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikanaOma pääomaTilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemääräOsakekohtainen osinkoTilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimetOSINKO/TULOS, % =Osakekohtainen osinkoOsakekohtainen tulosx 100EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, % =Osakeantioikaistu osinko/osakeOsakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssix 100HINTA/VOITTO (P/E) =Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssiTulos/osakeOSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO =OSAKKEIDEN VAIHDON KEHITYS, % =Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x Osakeantioikaistu tilikaudenviimeinen kaupantekokurssiTilikauden aikana vaihdetut osakkeetOsakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikanax 10076Ponsse 2005

Ponsse 2005 77

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)Emoyhtiön tuloslaskelma2005 2004Liite (1 TEUR TEURLiikevaihto 2 179 929 146 805Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 736 775Liiketoiminnan muut tuotot 2 131 565Materiaalit ja palvelut 3 -116 412 -93 795Henkilöstökulut 4, 5 -23 834 -20 747Poistot 7 -2 150 -2 040Liiketoiminnan muut kulut -16 387 -13 368Liikevoitto 24 014 18 196Rahoitustuotot ja -kulut 8 596 903Tulos ennen satunnaisia eriä 24 610 19 098Satunnaiset erät 1 000 0Tulos satunnaisten erien jälkeen 25 610 19 098Tilinpäätössiirrot 9 182 467Välittömät verot 10 -6 797 -5 743Tilikauden voitto 18 994 13 8221) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 81–90.78Ponsse 2005

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)Emoyhtiön tase2005 2004VASTAAVAA Liite (1 TEUR TEURPysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 11.1 1 923 1 860Aineelliset hyödykkeet 11.2 18 722 13 562Sijoitukset 11.3, 12 12 547 10 13733 192 25 559Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus 13 23 859 21 320Pitkäaikaiset saamiset 14.1 257 41Lyhytaikaiset saamiset 14.2 35 014 33 350Rahat ja pankkisaamiset 4 738 8 92163 868 63 632Vastaavaa yhteensä 97 059 89 1912005 2004VASTATTAVAA Liite (1 TEUR TEUROma pääoma 15Osakepääoma 7 000 7 000Edellisten tilikausien voitto 24 337 13 315Tilikauden voitto 18 994 13 82250 331 34 137Tilinpäätössiirtojen kertymä 16 2 032 2 214Pakolliset varaukset 17 6 313 4 142Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma 18 15 320 21 020Lyhytaikainen vieras pääoma 19 23 063 27 67838 383 48 698Vastattavaa yhteensä 97 059 89 1911) Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 81 - 90.Ponsse 2005 79

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)Emoyhtiön rahoituslaskelma2005 2004TEURTEURLiiketoiminnan rahavirta:Liikevoitto 24 014 18 196Poistot ja arvonalentumiset 2 150 2 040Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot -1 406 -445Varauksen muutos 2 171 1 858Muut oikaisut 0 0Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 26 929 21 650Käyttöpääoman muutos:Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -258 -2 138Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -2 539 -2 624Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) -112 7 435Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 24 019 24 323Saadut korot 1 240 1 282Maksetut korot -754 -514Saadut osingot 101 124Muut rahoituserät 3 -303Maksetut verot -8 519 -4 641Rahavirta ennen satunnaisia eriä 16 091 20 269Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva nettorahavirta 1 000 0Liiketoiminnan rahavirta (A) 17 091 20 269Investointien rahavirta:Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 1) -9 868 -12 591Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 0 0Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0Investointien rahavirta (B) -9 868 -12 591Rahoituksen rahavirta:Lyhytaikaisten lainojen nostotLyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -2 690 3 306Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) 0 77Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -5 700 9 669Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -216 107Maksetut osingot ja muu voitonjako -2 800 -21 000Rahoituksen rahavirta (C) -11 406 -7 840Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -4 183 -161Rahavarat 1.1. 8 921 9 082Rahavarat 31.12. 4 738 8 9211) Hankitun tytäryhtiön osakkeet sisältyvät erään Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin.80Ponsse 2005

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot1. TilinpäätöksenlaatimisperiaatteetPonsse Oyj:n tilinpäätös on laadittuSuomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti.Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansinaeuroina ja ne perustuvat alkuperäisiinhankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissaole toisin mainittu. Tilinpäätös onesitetty kululajikohtaista tuloslaskelmajatasekaavaa noudattaen.VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄTValuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataantapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellätaseessa olevat saamisetja velat muunnetaan tilinpäätöspäivänkurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneetkurssierot kirjataan tuloslaskelmanrahoituseriin.MYYNNIN TULOUTUSTuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite.Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulostaon vähennetty mm. välilliset verot jaannetut alennukset. Myynnin kurssierotkirjataan rahoituseriin.TULOVEROTTuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännönmukaisesti.LEASINGTilinpäätöksessä leasingmaksut on kirjattuvuosikuluksi.TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOTKehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun8 pykälän aktivointiedellytykset onkirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiinja kirjataan kuluksi poistoina.Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi.Tutkimus- ja kehitysmenojenosalta kirjaustapaa on muutettu vuonna2003.ELÄKKEETHenkilöstön lakisääteinen eläketurva onhoidettu eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomiaeläkevastuita ole.PYSYVÄT VASTAAVATPysyvät vastaavat on merkitty taseeseenvälittömään hankintamenoon vähennettynäsuunnitelman mukaisilla poistoilla.Suunnitelman mukaiset poistot on laskettutasapoistoina hyödykkeiden taloudellisenvaikutusajan perusteella. Poistoajatovat:Aineettomat oikeudet ................... 5 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot ...3-5 vuottaRakennukset ja rakennelmat ...... 20 vuottaKoneet ja kalusto .....................3-10 vuottaVAIHTO-OMAISUUSVaihto-omaisuus esitetään alimman arvonperiaatteen mukaisesti välittömänvalmistus- tai hankintamenon taikka niitäalemman jälleenhankintahinnan taitodennäköisen myyntihinnan määräisenä.Aine- ja tarvikevaraston arvon laskentaperusteenakäytetään standardikustannusmenetelmää.TAKUUVARAUSLuovutettuja tuotteita koskevat todennäköisettakuukustannukset on kirjattu pakollisiinvarauksiin.EDELLISEN TILIKAUDENTIETOJEN VERTAILUKELPOISUUSVuodelta 2005 laaditussa tilinpäätöksessäuusien koneiden myynnin yhteydessäostettavien vaihtokoneiden kirjanpidollistakäsittelytapaa on muutettu. Vaihtokoneidenhankintahetkellä tehtävässäarvonkorjauksessa on tulkittu olevan tosiasiallisestikyse uusien koneiden myyntihinnanalennuksesta, jonka johdostaarvonmuutos on huomioitu liikevaihdonoikaisueränä. Aikaisemmin, Q3 loppuunasti, tällainen arvonmuutos on esitettyerässä materiaalit ja palvelut. Tilinpäätöstenvertailukelpoisuuden varmistamiseksion vuoden 2004 tilinpäätöstä oikaistuvastaavasti.Ponsse 2005 81

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)2. Liikevaihto markkina-alueittain2005 2004TEURTEURPohjoismaat 99 621 88 799Muu Eurooppa 47 141 33 532Pohjois- ja Etelä-Amerikka 20 643 15 119Muut maat 12 524 9 354Yhteensä 179 929 146 8053. Materiaalit ja palvelut2005 2004TEURTEURAineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana 116 799 94 161Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) -2 222 -1 864Ulkopuoliset palvelut 1 836 1 498Materiaalit ja palvelut yhteensä 116 412 93 7944. Henkilöstökulut2005 2004TEURTEURPalkat ja palkkiot 19 398 16 967Eläkekulut 3 027 2 695Muut henkilösivukulut 1 408 1 085Yhteensä 23 834 20 7475. Johdon palkat ja palkkiot2005 2004TEURTEURToimitusjohtajat 349Hallituksen jäsenet 186 127Yhteensä 186 4766. Henkilöstö2005 20046.1 Tilikauden aikana keskimäärin hlöä hlöäTyöntekijät 320 302Toimihenkilöt 191 189Yhteensä 511 4912005 20046.2 Tilikauden viimeinen päivä hlöä hlöäTyöntekijät 325 309Toimihenkilöt 186 190Yhteensä 511 49982Ponsse 2005

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)7. Poistot ja arvonalentumiset2005 2004TEURTEURSuunnitelman mukaiset poistot 2 150 2 040Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset 607 0Yhteensä 2 758 2 0408. Rahoitustuotot ja -kulut2005 2004TEURTEURTuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 101 85Muut korko- ja rahoitustuototSaman konsernin yrityksiltäKorkotuotot 1 084 1 097MuiltaKorkotuotot 157 184Pitkäaikaisten sijoitusten arvonpalautukset 0 389Muut rahoitustuotot 5 264 3 857Yhteensä 6 504 5 527Korkokulut ja muut rahoituskulutMuilleKorkokulut 663 588Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset 85 0Muut rahoituskulut 5 261 4 121Yhteensä 6 009 4 710Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 596 902Vuoden 2005 lopussa Ponsse USA Inc:n oma pääoma oli 1 192 TEUR suuruinen. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä on emoyhtiössä kirjattuarvonalentumisen palautusta 522 TEUR, jonka jälkeen kirjanpitoarvo emoyhtiössä vastaa Ponsse USA Inc:n omaa pääomaa.9. Tilinpäätössiirrot2005 2004Poistoeron lisäys (-)/vähennys (+) 182 467TEURTEUR10. Välittömät verot2005 2004TEURTEURTuloverot 6 797 5 743Laskennallisen veron muutos - -Yhteensä 6 797 5 743Ponsse 2005 83

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)11. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset2005 2004TEURTEUR11.1 Aineettomat hyödykkeet:KehittämismenotHankintameno 1.1. 61 0Lisäykset 0 61Hankintameno 31.12. 61 61Kertyneet poistot 1.1. -1 0Tilikauden poisto -12 -1Kertyneet poistot 31.12. -13 -1Kirjanpitoarvo 31.12. 48 60PatenttimenotHankintameno 1.1. 384 370Lisäykset 42 14Hankintameno 31.12. 426 384Kertyneet poistot 1.1. -61 -22Tilikauden poisto -41 -39Kertyneet poistot 31.12. -102 -61Kirjanpitoarvo 31.12. 324 323Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1. 85 85Lisäykset 0 0Hankintameno 31.12. 85 85Kertyneet poistot 1.1. -80 -79Tilikauden poisto 0 -1Kertyneet poistot 31.12. -80 -80Kirjanpitoarvo 31.12. 5 5Muut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1. 2 441 2 233Lisäykset 114 287Vähennykset -54 -79Hankintameno 31.12. 2 501 2 441Kertyneet poistot 1.1. -1 375 -1 141Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 54 79Tilikauden poisto -293 -313Kertyneet poistot 31.12. -1 613 -1 375Kirjanpitoarvo 31.12. 887 1 06684Ponsse 2005

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 405 86Lisäykset 354 527Vähennykset -100 -208Hankintameno ja kirjanpitoarvo 31.12. 659 405Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 923 1 8602005 2004TEURTEUR11.2 Aineelliset hyödykkeet:Maa- ja vesialueetHankintameno 1.1. 350 349Lisäykset 0 1Vähennykset 0 0Hankintameno ja kirjanpitoarvo 31.12. 350 350Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 12 149 11 977Lisäykset 3 650 172Vähennykset -4 0Siirrot erien välillä 0 0Hankintameno 31.12. 15 794 12 149Kertyneet poistot 1.1. -5 345 -4 678Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2 0Tilikauden poisto -671 -667Kertyneet poistot 31.12. -6 013 -5 345Arvonkorotukset 841 841Kirjanpitoarvo 31.12. 10 622 7 645Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 TEUR. Arvonkorotuksesta ei oletehty poistoja. Arvonkorotukseen sisältyvä laskennallinen verovelka on 244 TEUR. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännönperusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 12 109 11 867Lisäykset 2 295 644Vähennykset -1 137 -402Siirrot erien välillä 0 0Hankintameno 31.12. 13 267 12 109Kertyneet poistot 1.1. -8 908 -8 287Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1 004 398Tilikauden poisto -1 133 -1 020Kertyneet poistot 31.12. -9 038 -8 909Kirjanpitoarvo 31.12. 4 230 3 200Koneisiin ja kalustoon kuuluvien tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2005 oli emoyhtiössä 2 720 TEUR(31.12.2004, 2 214 TEUR).Ponsse 2005 85

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 2 366 13Lisäykset 6 324 2 648Vähennykset -5 170 -295Hankintameno ja kirjanpitoarvo 31.12. 3 520 2 366Aineelliset hyödykkeet yhteensä 18 722 13 56211.3 Sijoitukset 2005 2004TEURTEUROsuudet saman konsernin yrityksissäHankintameno 1.1. 12 410 3 664Lisäykset 2 039 8 746Vähennykset 0 0Hankintameno 31.12. 14 450 12 410Kertyneet poistot 1.1. -2 695 -3 084Arvonalennukset -607 0Arvonalennuksen peruutus 522 390Kertyneet poistot 31.12. -2 780 -2 694Kirjanpitoarvo 31.12. 11 670 9 716Saamiset saman konsernin yrityksiltäPääomalaina 525 69Yhteensä 525 69Osuudet omistusyhteysyrityksissäHankintameno 1.1. 335 335Lisäykset 0 0Kirjanpitoarvo 31.12. 335 335Katso lisäksi kohta 13.2.Muut osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1. 18 22Vähennykset -1 -3Kirjanpitoarvo 31.12. 18 18Sijoitukset yhteensä 12 547 10 137Lako Oy -sijoituksen liikearvoa alennettiin, koska oli havaittavissa viitteitä siitä, että yhtiön saamisiiinliittyi riskejä. Arvonalennus 607 TEUR on esitetty muissa rahoituskuluissa.12. Osakkeet ja osuudet12.1 KonserniyrityksetNimi ja kotipaikka Emoyhtiön osuus osakkeista ja äänistä, %Ponsse AB, Surahammar, Ruotsi 100,00Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska 100,00Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia 100,00Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat 100,00Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia 100,00OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100,00Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00Lako Oy, Turku, Suomi 91,8086Ponsse 2005

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)12.2 OsakkuusyrityksetNimi ja kotipaikka Emoyhtiön osuus osakkeista ja äänistä, %Sunit Oy, Kajaani, Suomi 34,0012.3 Muut osakkeet ja osuudet Emoyhtiön omistamien osakkeiden/osuuksien kirjanpitoarvo TEURMuut osakkeet ja osuudet 1813. Vaihto-omaisuus2005 2004TEURTEURAineet ja tarvikkeet 16 603 14 745Keskeneräiset tuotteet 538 470Valmiit tuotteet/tavarat 1 281 853Muu vaihto-omaisuus 5 438 5 252Yhteensä 23 859 21 32014. Saamiset2005 200414.1 Pitkäaikaiset saamiset TEUR TEURSaamiset saman konsernin yrityksiltäLainasaamiset 216 0Lainasaamiset 41 35Muut saamiset 0 6Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 257 412005 200414.2 Lyhytaikaiset saamiset TEUR TEURMyyntisaamiset 6 886 10 181Saamiset saman konsernin yrityksiltäMyyntisaamiset 26 797 22 841Muut saamiset 947 83SiirtosaamisetAvustussaamiset 83 99Muut siirtosaamiset 302 146Yhteensä 384 245Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 35 014 33 350Ponsse 2005 87

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)15. Oma pääoma2005 2004TEURTEURSidottu oma pääomaOsakepääoma 1.1. 7 000 3 500Rahastoanti 0 3 500Osakepääoma 31.12. 7 000 7 000Ylikurssirahasto 1.1. 0 2 545Rahastoanti 0 -2 545Ylikurssirahasto 31.12. 0 0Sidottu oma pääoma yhteensä 7 000 7 000Vapaa oma pääomaEdellisten tilikausien voitto 1.1. 27 137 35 270Osingonjako -2 800 -21 000Rahastoanti 0 -955Kurssiero 0 0Edellisten tilikausien voitto 31.12. 24 337 13 315Tilikauden voitto 18 994 13 822Vapaa oma pääoma yhteensä 43 331 27 137Oma pääoma yhteensä 50 331 34 137Kertyneestä poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista omaan pääomaan merkitty osuus - -Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 43 331 27 137Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2005 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 14 000 000 kappaleeseen 0,50 euron nimellisarvoisiaosakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeudenosinkoon. Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja, optiolainoja eikä optio-oikeuksia. Yhtiöllä tai sen tytäryhtiöillä ei ole hallussa yhtiönomia osakkeita. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia omien osakkeiden hankkimiseen, osakepääoman korottamiseen eikävaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.16. Tilinpäätössiirtojen kertymä2005 2004TEURTEURPoistoero 2 032 2 21417. Pakolliset varaukset2005 2004TEURTEURTakuuvaraus 5 963 4 142Muut pakolliset varaukset 350 0Pakolliset varaukset yhteensä 6 313 4 14288Ponsse 2005

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)18. Pitkäaikainen vieras pääoma2005 2004TEURTEURLainat rahoituslaitoksilta 15 320 21 020Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 15 320 21 020Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua2005 2004TEURTEURLainat rahoituslaitoksilta 5 685 8 622Yhteensä 5 685 8 62219. Lyhytaikainen vieras pääoma2005 2004TEURTEURLainat rahoituslaitoksilta 4 937 7 628Saadut ennakot 311 243Ostovelat 9 630 12 350Velat saman konsernin yrityksilleKonserniostovelat 1 768 0Muut konsernivelat 400 0Siirtovelat 0 28Ennakkolaskutus 0 58Muut velat 583 589SiirtovelatHenkilöstökuluvelat 3 588 3 113Korkojaksotus 136 227Tuloverovelka 312 2 033Vaihto-omaisuuden siirtovelat 419 188Muut siirtovelat 979 1 221Yhteensä 5 434 6 782Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 23 063 27 678Ponsse 2005 89

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)20. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut20.1 Omasta puolesta 2005 2004Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä TEUR TEURRahalaitoslainat 0 1 261Annetut kiinteistökiinnitykset 101 1 126Annetut irtaimistokiinnitykset 336 820Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 437 1 94620.2 Leasingvastuut2005 2004TEURTEURSeuraavana vuonna erääntyvien leasingvuokrien nimellismäärä 166 184Sen jälkeen erääntyvien leasingvuokrien nimellismäärä 380 435Yhteensä 546 61920.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta2005 2004TEURTEURSamaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset 884 76320.4 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut2005 2004Nimellisarvot TEUR TEURValuuttajohdannaisetTermiinisopimukset 14 690 10 616Käyvät arvot TEUR TEURValuuttajohdannaisetTermiinisopimukset -70 136Valuuttajohdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen.20.5 Muut vastuusitoumukset2005 2004TEURTEURTakaukset muiden puolesta 65 61Takaisinostovastuut 7 155 7 102Muut vastuut 0 0Yhteensä 7 220 7 163Takaisinostovastuut sisältävät riskinjakosopimukset. Vertailuvuoden tietoja on korjattu tältä osin.90Ponsse 2005

Ponsse 2005 91

TILINPÄÄTÖSOsakepääoma ja osakkeetPonsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000euroa, joka jakautuu 14 000 000 osakkeeseen.Osakkeen nimellisarvo on 0,50euroa. Yhtiöjärjestyksen mukaan vähimmäispääomaon 3 000 000 euroa ja enimmäispääoma12 00 000 euroa, joissa rajoissaosakepääomaa voidaan korottaatai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukinosake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessayhdellä äänellä ja antaa samanoikeuden osinkoon.Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja,optiolainoja eikä optio-oikeuksia.Omat osakkeetYhtiöllä tai sen tytäryhtiöillä ei ole hallussayhtiön omia osakkeita. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksiaomien osakkeiden hankkimiseen.Osakepääoman korotukset 1994–2005Merkintäaika Korotustapa Nimellisarvo,EURUusien osakkeidenlukumääräOsakepääomankorotus, EURUusi osakepääoma,EUR31.8.1994 Rahastoanti 0,84 1 300 000 1 093 221,52 2 489 181,319.–22.3.1995 Rahastoanti 0,84 148 000 124 459,07 2 613 640,389.–22.3.1995 Yleisölle suunnattuuusmerkintä0,84 392 000 329 648,34 2 943 288,7116.3.2000 Split 1: 2 0,42 - 0,00 2 943 288,7116.3.2000 Rahastoanti 0,50 - 556 711,29 3 500 000,0029.11.2004 Rahastoanti 0,50 7 000 000 3 500 000 7 000 000,00Valtuudet osakepääomankorottamiseenYhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessävoimassa olevia valtuuksia osakepääomankorottamiseen eikä vaihtovelkakirjataioptio-oikeuksien liikkeellelaskuun.Osakkeen verotusarvoVuoden 2005 verotuksessa Ponsse Oyj:nosakkeelle Suomessa vahvistettu verotusarvoon 15,99 euroa osakkeelta.92Ponsse 2005

TILINPÄÄTÖSOsakevaihto 1.1.–30.12.2005KuukausiVaihdon arvo,EURVaihto,kplAlin,EURYlin,EURKeskikurssi,EURPäätöskurssi,EUROsakekannanmarkkina-arvo,EUROsakkeita, kplSuhteellinenvaihto, %1 3 537 612 222 532 14,50 17,75 15,90 17,74 120 400 000 14 000 000 1,592 9 777 920 538 482 16,50 19,51 18,13 17,70 138 670 000 14 000 000 3,853 1 597 889 94 472 14,80 17,81 16,87 15,14 122 500 000 14 000 000 0,674 4 894 107 296 998 15,10 18,22 16,43 17,45 145 180 000 14 000 000 2,125 2 009 515 112 844 16,90 18,21 17,77 17,99 143 500 000 14 000 000 0,816 1 697 251 92 739 17,60 18,99 18,29 18,68 148 750 000 14 000 000 0,667 1 879 193 96 335 18,20 20,28 19,53 19,57 154 000 000 14 000 000 0,698 1 428 752 74 636 18,50 19,70 19,14 19,00 153 300 000 14 000 000 0,539 3 463 058 181 956 18,60 19,49 19,03 19,00 159 810 000 14 000 000 1,3010 2 072 574 112 148 17,03 19,30 18,46 18,60 187 600 000 14 000 000 0,8011 2 964 177 154 808 18,00 19,98 18,92 19,79 209 300 000 14 000 000 1,1112 4 425 491 207 266 19,72 23,29 21,55 22,29 200 200 000 14 000 000 1,48Yhteensä 39 747 539 2 185 216 14,50 23,29 18,19 14 000 000 15,61Osakkeen suhteellinen vaihto kuukausittain 200554321Osakkeen keskihinta kuukausittain 2005242016128400% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 121 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Osakkeenomistajien jakaantuminen omistajaryhmittäin 30.12.2005Osakkeita,kplOsuus osakkeistaja äänistä%HallintarekisteröitykplHallintarekisteröity%ÄänimääräkplÄänimäärä%Yritykset 594 273 4,245 380 0,003 594 653 4,248Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 665 520 4,754 534 735 3,82 1200 255 8,573Julkisyhteisöt 636 420 4,546 0 0 636 420 4,546Kotitaloudet 11 109 998 79,357 0 0 11 109 998 79,357Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 429 400 3,067 0 0 429 400 3,067Ulkomaat 29 104 0,208 170 0,001 29 274 0,209Kaikki yhteensä 13 464 715 96,177 535 285 3,824 14 000 000 100Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 30.12.2005Osakkeita/osakasOsakkaidenlukumäärä, kplOsuus osakkaista,%Osakkeita yhteensä,kplOsuus osakkeistaja äänistä, %1–100 1 044 29,533 66 204 0,473101–1 000 1 993 56,379 783 563 5,5971 001–10 000 444 12,560 1 248 574 8,91810 001–100 000 40 1,132 1 239 215 8,852yli 100 001 14 0,396 10 662 444 76,160Yhteensä 3 535 100,00 14 000 000 100,000Ponsse 2005 93

TILINPÄÄTÖSOsakkeenomistajat 30.12.2005Nro Nimi Osakkeita,kplOsuus osakkeista,%Osuus äänistä,%1 Vidgrén Einari 6 630 728 47,362343 47,3623432 Vidgrén Juha 1 355 136 9,679543 9,6795433 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 475 000 3,392857 3,3928574 HSS/Skandinaviska Enskilda Banken Ab, hallintarekisteröity 457 332 3,266657 3,2666575 OP-Suomi Kasvu Sijoitusrahasto 257 332 1,842000 1,8420006 Thominvest Oy 208 800 1,491429 1,4914297 Vidgrén Mikko Jooseppi 197 708 1,412200 1,4122008 Einari Vidgrénin säätiö 194 000 1,385714 1,3857149 Randelin Mari 191 540 1,368143 1,36814310 Placeringsfonden Aktia Capital 160 000 1,142857 1,14285711 Vidgrén Minna 149 480 1,067714 1,06771412 Heikkinen Jonna 141 940 1,013857 1,01385713 Vidgrén Jukka Tuomas 135 880 0,970571 0,97057114 Lindbom Curt 107 020 0,764429 0,76442915 Fondita Nordic Small Cap Placfond 100 000 0,714286 0,71428616 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Tapiola 91 600 0,654286 0,65428617 Sijoitusrahasto Nordea Foresta 86 000 0,614286 0,61428618 Vidgrén Jarmo Kalle Johannes 80 960 0,578286 0,57828619 Vidgrén Janne Ilmari 80 160 0,572571 0,57257120 Turun Ja Kaarinan seurakuntayhtymä 76 960 0,549714 0,54971421 Nordea Pankki Suomi Oyj 74 943 0,535307 0,53530722 Tiitinen Arto 57 040 0,407429 0,40742923 Mäkinen Tommi 50 000 0,357143 0,35714324 Laakkonen Mikko Kalervo 45 000 0,321429 0,32142925 Tukinvest Oy 39 040 0,278857 0,27885726 Merimieseläkekassa 33 440 0,238857 0,23885727 Veikko Laine Oy 26 300 0,187857 0,18785728 Päivikki Ja Sakari Sohlbergin säätiö 23 360 0,166857 0,16685729 Pemarstock Oy 21 520 0,153714 0,15371430 Metsämiesten säätiö 20 000 0,142857 0,142857Muut osakkeenomistajat 2 431 781 17,365950 17,365950Yhteensä 14 000 000 100,00 100,00Vuoden 2005 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 3 535 (31.12.2004: 2 511) osakkeenomistajaa.94Ponsse 2005

TILINPÄÄTÖSHallituksen esitys voittovarojen käytöstäEmoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 43 330 599,49 euroa ja konsernin jakokelpoiset varat ovat 43 032 000 euroa.Ponsse Oyj:n hallitus ehdottaa, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavalla tavalla:- osakkeenomistajille jaetaan 0,80 euroa/osake eli 11 200 000,00 euroa- omaan pääomaan jätetään 32 130 599,49 euroa43 330 599,49 euroaOsingonmaksun täsmäytyspäivä on 20.3.2006. Osinko maksetaan 27.3.2006.Vieremällä 13. päivänä helmikuuta 2006Einari Vidgrén Juha Vidgrén Seppo Remes Ilkka Kylävainio Nils Hagman Mirja RyynänenArto Tiitinen, toimitusjohtajaTilintarkastuskertomusPonsse Oyj:n osakkeenomistajilleOlemme tarkastaneet Ponsse Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2005 – 31.12.2005. Hallitus ja toimitusjohtajaovat laatineet toimintakertomuksen ja EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaanlaaditun konsernitilinpäätöksen sekä emoyhtiön Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti laaditun tilinpäätöksen, joka sisältääemoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestäsekä emoyhtiön tilinpäätöksestä ja hallinnosta.Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaaon tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnontarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännöstenperusteella.KonsernitilinpäätösEU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöönhyväksyttyjen IFRS -standardien ja samalla kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksestaja taloudellisesta asemasta. Konsernitilinpäätös voidaan vahvistaa.Emoyhtiön tilinpäätös ja hallintoEmoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti.Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltammetilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.Vieremällä 13. päivänä helmikuuta 2006ERNST & YOUNG OYHeikki Laitinen, KHTPonsse 2005 95

TILINPÄÄTÖSPonsse Oyj:n hallinnointijärjestelmä(Corporate governance)1. KonsernirakennePonsse-konserni muodostuu emoyhtiöPonsse Oyj:stä sekä sen täysin omistamista,konemyyntiä ja varaosa- ja huoltopalvelujatarjoavista tytäryhtiöistä, joita ovatPonsse AB, Ruotsi, Ponsse AS, Norja,Ponssé S.A.S., Ranska, Ponsse UK Ltd,Iso-Britannia, Ponsse North America,Inc., Yhdysvallat, OOO Ponsse, Venäjäsekä Ponsse Latin America Indústria deMáquinas Florestais Ltda, Brasilia. Lisäksikonserniin kuuluvat täysin omistetutohjausjärjestelmiä valmistava Epec OySeinäjoella sekä Turussa sijaitseva LakoOy, joka valmistaa harvesteripäitä. Kajaanissasijaitseva Sunit Oy on Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö 34 prosentin omistusosuudella.2. Sovellettavat säännöksetPonsse Oyj (jäljempänä: yhtiö) on suomalainenosakeyhtiö, jonka päätöksenteossaja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia,julkisesti noteerattuja yhtiöitäkoskevia muita säädöksiä sekä PonsseOyj:n yhtiöjärjestystä. Lisäksi yhtiö noudattaatoiminnassaan Keskuskauppakamarin,Teollisuuden ja Työnantajien sekäHelsingin Pörssin (HEX) joulukuussa2003 antamaa suositusta listayhtiöidenhallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä myöhemminesitetyin poikkeuksin.3. YhtiökokousYhtiön ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella,jonka tehtävät ja menettelytavaton määritelty Suomen osakeyhtiölaissa jayhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouksen toimivaltaankuuluvat mm. päätökset yhtiöjärjestyksenmuuttamisesta, osakepääomankorottamisesta ja alentamisesta,osakeoptioiden luovuttamisesta sekä hallituksenja tilintarkastajien valinnasta.Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittainennen kesäkuun loppua yhtiönhallituksen määräämänä päivänä. Kokouksessaesitetään yhtiön tilinpäätös jakonsernitilinpäätös, päätetään tuloslaskelman,taseen, konsernituloslaskelmanja konsernitaseen vahvistamisesta, päätetäänosingosta tai niistä toimenpiteistä,joihin vahvistettu voitto tai tappioantavat aihetta sekä päätetään vastuuvapaudestahallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.Lisäksi kokous päättäähallituksen jäsenien lukumäärästä sekäheidän ja tilintarkastajan palkkioista jamatkakustannusten korvauksista sekävalitsee hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajan.Osakkeenomistajalla on oikeus saadahaluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi,jos hän kirjallisesti sitä vaatiihallitukselta niin hyvissä ajoin, ettäasia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.Vastaehdotuksia hallituksen jäsenten taitilintarkastajien vaalia koskeviin ehdotuksiinja muihin hallituksen yhtiökokoukselletekemiin ehdotuksiin voidaanesittää yhtiökokouksessa kunkin asiakohdankäsittelyn yhteydessä. Äänestystapahtuu kokouksen hyväksymää äänestystapaanoudattaen, ja siihen voivatosallistua yhtiökokouksessa läsnä olevatosakkeenomistajat.Voidakseen osallistua yhtiökokoukseenosakkeenomistajan on ennakkoilmoittauduttava.Ilmoittautumisen tulee tapahtuaviimeistään kokouskutsussamainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaanviisi päivää ennen kokousta.Oikeus osallistua yhtiökokoukseen onosakkeenomistajalla, joka on 10 päivääennen yhtiökokousta merkittynä osakkeenomistajaksiArvopaperikeskuksenylläpitämään osakasluetteloon.Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajavoidaan yhtiökokoukseen osallistumistavarten tilapäisesti merkitä osakasluetteloon.Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaanyhtiökokouksessa henkilökohtaisestitai asiamiehen välityksellä, jonkalisäksi hänellä on oikeus käyttää kokouksessaavustajaa.Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä,kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.Ylimääräinen yhtiökokous on niin ikään pidettävä,jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat,joilla on vähintään yksi kymmenesosakaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativatilmoittamansa asian käsittelyä varten.4. HallitusYhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisestajärjestämisestä huolehtii hallitus,johon kuuluu vähintään viisi ja enintäänkahdeksan jäsentä. Varsinainen yhtiökokousvalitsee hallituksen jäsenet toimikaudeksi,joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisenyhtiökokouksen päättyessä. Hallitusvalitsee keskuudestaan puheenjohtajan javarapuheenjohtajan. Vuonna 2005 yhtiönhallituksessa on ollut kuusi jäsentä.Yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä,joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys.Hallituksen jäsenet valitaan siten, ettähe edustavat monipuolista asiantuntemustaja myös omistajien näkökulmaa. Hallituksenjäsenille ei ole asetettu yhtiöjärjestyksessäyläikärajaa.Hallituksen jäsenten enemmistön on oltavariippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintäänkahden mainittuun enemmistöönkuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomiayhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.Hallituksen jäsenten on annettavahallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensäja riippumattomuutensa arvioimiseksisekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvistamuutoksista. Riippumattomuus ilmoitetaanyhtiön vuosikertomuksessa ja yhtiöninternet-sivuilla.Hallituksen arvion mukaan yhtiöstä ja suurimmistaosakkeenomistajista riippumatto-96Ponsse 2005

TILINPÄÄTÖSmia jäseniä ovat Nils Hagman, Ilkka Kylävainio,Seppo Remes ja Mirja Ryynänen.Hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksessaja yhtiön internet-sivuilla osoitteessawww.ponsse.com.Varsinainen yhtiökokous vahvisti15.3.2005 hallituksen jäsenien vuosipalkkioksi15.000 euroa. Palkkiota ei maksetayhtiöön työsuhteessa oleville jäsenillelukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa.Hallituksen kokouksia järjestettiinvuonna 2005 kolmetoista kappaletta,joista neljä puhelinkokouksena. Jäsentenkeskimääräinen kokouksiin osallistumisprosenttioli 88,9.Mikäli yli 10 % yhtiön äänivallasta hallitsevatosakkeenomistajat saattavat yhtiönhallituksen tietoon ehdotuksensa varsinaisessayhtiökokouksessa päätettävästähallituksen jäsenmäärästä, hallituksenjäsenistä ja tilintarkastajasta, julkaistaantieto yhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsunjulkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaatjulkistetaan erikseen.Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessäerikseen määriteltyjen tehtävien lisäksihallitus esimerkiksi vastaa yhtiön toiminnasta,tuloksesta ja kehittämisestä, vahvistaapitkän aikavälin strategian ja konserninrahoitusriskien hallintapolitiikan,hyväksyy budjetin, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista,strategisesti merkittävistäliiketoiminnan laajentamisista, oman pääomanehtoisista sijoituksista, investointikehityksestäja merkittävistä yksittäisistäinvestoinneista. Hallitus nimittää yhtiöntoimitusjohtajan ja vahvistaa muidenjohtoryhmän jäsenten nimitykset, päättääylimmän johdon palkkauksen perusteistasekä arvioi vuosittain johdon toimintaa.Asioiden esittelijänä toimii hallituksenkokouksissa toimitusjohtaja tai kutsumansamuu yhtiön johtoon kuuluva henkilö.5. Hallituksen valiokunnatHallituksen jäsenten ja puheenjohtajantehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettueikä hallituksen keskuudessa ole muodostettuerityisiä työryhmiä tai valiokuntia.6. Toimitusjohtaja jajohtoryhmäHallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajahoitaa yhtiön juoksevaa hallintoahallituksen antamien ohjeiden jamääräysten mukaisesti. Hän vastaa mm.liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta,hallituksen informoimisesta, hallituksenpäätösvaltaan kuuluvien asioidenesittelystä, hallituksen päätösten toteuttamisestasekä liiketoimintojen lainmukaisuudenvarmistamisesta. Toimitusjohtajaaavustaa johtoryhmä, johon kuuluvattoimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksensiihen nimeämät johtajat. Johtoryhmäkokoontuu keskimäärin kerrankuukaudessa sekä tarpeen mukaan erikseenkäsittelemään mm. seuraavan vuodentoimintasuunnitelmaa ja pidemmänajanjakson strategiaa.Jokaisella johtoryhmän jäsenellä on omaselkeä, keskeisiin toimintokokonaisuuksiinperustuva vastuualueensa. Johtoryhmänjäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.Henkilökohtaiset vastuualueet käyvättarkemmin ilmi vuosikertomuksesta.Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdynsopimuksen mukaan sopimus voidaanpuolin ja toisin irtisanoa päättymäänkuuden (6) kuukauden irtisanomisaikaanoudattaen. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen,yhtiö suorittaa irtisanomisajaltamääräytyvän palkan ja muiden etuuksienlisäksi korvauksen, joka vastaa 18 kuukaudenrahapalkkaa.Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut1.4.2004 alkaen MBA Arto Tiitinen. Hänellemaksetut palkkiot ja luontoisedut olivatvuonna 2005 yhteensä 262.052 euroa.Yhtiön johtoryhmään kuuluivat vuonna2005 seuraavat jäsenet: puheenjohtajanatoimiva toimitusjohtaja Arto Tiitinen,osto- ja logistiikkajohtaja Pasi Arajärvi,vientijohtaja Jari Kartano, huoltopalvelujohtajaTapio Mertanen, viestintäpäällikköJari Mononen, laatu- ja IT johtajaJuho Nummela, teollinen johtaja HeikkiOjala, henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemianrehtori Paula Oksman (1.8.2005alkaen), talousjohtaja ja toimitusjohtajansijainen Mikko Paananen, teknologia- jatuotekehitysjohtaja Veikko Rintamäki,sekä myyntijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiönjohdolla on tavanomainen johdonvastuuvakuutus.Yhtiössä ei ole käytössä optio-ohjelmiataikka muita osakeperustaisia kannustinjärjestelmiä.Yhtiön johto on yhtiöntavoitteisiin sidotun tulospalkkiojärjestelmänpiirissä. Vuonna 2005 johdon jamuun henkilöstön bonukset olivat emoyhtiössä0,7 miljoonaa euroa ja konsernissa0,75 miljoonaa euroa.Johtoryhmä seuraa ja tarkistaa aikaajoin yhtiön sisäisiä toimintaperiaatteitaja menettelytapoja. Nämä koskevatmm. raportointia, taloushallintoa, investointeja,riskienhallintaa, vakuutuksia,tietojärjestelmiä, yleisiä hankintoja, teollisoikeuksia,sopimusriskien hallintaa,henkilöstöhallintoa, laatuasioita, ympäristökysymyksiä,työturvallisuutta, sisäpiiriohjeistustaja viestintää.7. Sisäpiiri ja sisäpiirihallintoYhtiön hallitus on hyväksynyt yhtiölle sisäpiiriohjeen,joka noudattaa HelsinginPörssin (HEX) 1.3.2000 voimaan tulluttasisäpiiriohjetta. Yhtiön pysyvään sisäpiiriinkuuluvat arvopaperimarkkinalainmukaisesti asemansa perusteella hallituksenjäsenet, toimitusjohtaja, tämän varahenkilösekä tilintarkastajat. Näiden li-Ponsse 2005 97

TILINPÄÄTÖSsäksi pysyvään sisäpiiriin kuuluvat yhtiöntekemän päätöksen perusteella konserninjohtoryhmän jäsenet sekä yhtiön erikseennimeämät henkilöt jäsenet ja henkilöt,jotka tehtäviensä puolesta säännöllisestikäsittelevät julkaisematonta osakkeenarvoon vaikuttavaa tietoa. Vaikka henkilöei kuulu yhtiön sisäpiiriin, hänetvoidaan tilapäisesti merkitä hankekohtaiseensisäpiirirekisteriin, jota yhtiö voikäyttää laajoissa tai muutoin merkittävissähankkeissa. Yhtiön sisäpiiriin kuuluvathenkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiönarvopapereilla kolmen (3) viikon aikanaennen yhtiön tilinpäätöksen taikka osavuosikatsauksenjulkistamista. Nämä julkistamispäivätilmoitetaan vuosittain etukäteenpörssitiedotteella.Sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistustiedoton nähtävillä Arvopaperikeskuksenylläpitämässä yhtiön sisäpiirirekisterissä.Pysyvien sisäpiiriläistenomistustiedot ovat yhtiön kotisivujen lisäksinähtävillä APK:n toimitiloissa Helsingissäosoitteessa Urho Kekkosen katu5 C. Sisäpiiriin kuuluvat ovat velvollisiailmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihintietoihin tulevista muutoksistaviipymättä yhtiön sisäpiiriasioidenhoitajalle.8. Tilintarkastus ja sisäinenvalvontaLakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisenatehtävänä on todentaa, että tilinpäätösantaa oikeat ja riittävät tiedot konsernintuloksesta ja taloudellisesta asemastatilikaudelta. Ponsse Oyj:n tilikausi on kalenterivuosi.Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaanyhtiön tilikauden kirjanpidon jatilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaansuorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksenyhtiökokoukselle.Lisäksi Suomen lain mukaan tilintarkastajatarkastaa myös yhtiön hallinnon lainmukaisuutta.Tilintarkastaja raportoi havainnoistaannormaalisti kerran vuodessayhtiön hallitukselle.Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tuleeolla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.Varsinainen yhtiökokousvalitsee tilintarkastajan. Tilintarkastajantoimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavanvarsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.Ponsse-konserniin kuuluvien ulkomaillasijaitsevien tytäryhtiöiden tilintarkastuson järjestetty kunkin maan lainsäädännönsekä muiden määräysten edellyttämällätavalla. Emoyhtiön tilintarkastajana onvuonna 2005 toiminut Ernst & Young Oypäävastuullisena tilintarkastaja Heikki Laitinen,KHT.Vuonna 2005 konsernin tilintarkastuskustannuksetolivat 88 662,35 euroa.Sisäinen valvontaHallitus vastaa sisäisestä valvonnasta toimitusjohtajanollessa vastuussa valvonnankäytännön järjestämisestä. Hallitusvalvoo, että toimitusjohtaja hoitaa yhtiönjuoksevaa hallintoa sen antamien ohjeidenja määräysten mukaisesti. Hallitus myöshuolehtii, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidonvalvonta on asianmukaisestijärjestetty.Sisäisen valvonnan menetelmiä ovat mm.sisäiset ohjeistukset, raportointi ja erilaisettoimintaan liittyvät tekniset järjestelmät.Koska yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen tarkastuksenorganisaatiota on erityishuomiotakiinnitetty toimintojen organisointiin,toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksenlaajuuteen.9. OsakassopimuksetYhtiön tiedossa ei ole, että yhtiön osakkeenomistajatolisivat tehneet osakassopimuksia.10. OsinkopolitiikkaYhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa,jossa osinkoa jaetaan yhtiön pitkäaikaisentuloskehityksen ja pääomavaatimustenmukaisesti.11. LunastusvelvollisuusYhtiön yhtiöjärjestyksen 14 pykälän mukaanosakkeenomistaja, jonka osuus yhtiönkaikista osakkeista tai osakkeidentuottamasta äänimäärästä, joko yksin taiyhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa,saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttiatai 50 prosenttia, on velvollinen lunastamaanmuiden osakkeenomistajienvaatimuksesta näiden osakkeet ja niihinosakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperityhtiöjärjestyksen 14 pykälässätarkemmin määrätyin ehdoin.12. RiskienhallintaKonsernin riskienhallinnan tavoitteenaon ylläpitää ja edelleen kehittää kattavaaja käytännönläheistä järjestelmää riskienhallinnalle ja raportoinnille. Tähän sisältyvättoiminto- ja yksikkökohtaistenriskien järjestelmällinen kartoittaminen,riskienhallinnan tietoisuuden ja laadunkohottaminen, tiedon jakaminen parhaistatoimintatavoista sekä toimintojenvälisten riskienhallintahankkeiden tukeminen.98Ponsse 2005

Ponsse 2005 99

www.ponsse.com Vuosikertomus 2005