13.07.2015 Views

KURIKAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS - Kurikan kaupunki

KURIKAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS - Kurikan kaupunki

KURIKAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS - Kurikan kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

1 (12)<strong>Kurikan</strong> kaupungin rakennusjärjestysSisällysluettelo1. Soveltamisala ja viranomaiset2. Lupajärjestelmät1.1 Soveltamisala1.2.Rakennusvalvontaviranomainen2.1 Talousrakennuksen luvan-/ ilmoituksenvaraisuus2.2 Toimenpiteiden luvan- 7 ilmoituksenvaraisuus3. Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen3.1 Sijoittuminen3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan3.3 Ympäristön hoito ja valvonta3.4 Aitaaminen3.5 Piha-alue/pihamaa3.6 Osoitemerkintä4. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella4.1 Rakennuspaikka4.2 Rakentamisen määrä5. Rakentaminen ranta- alueelle5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella6. Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialueilla rakentaminen7. Jätehuollon järjestäminen8. Määräyksistä poikkeaminen9. Voimaantulosäännös


2<strong>Kurikan</strong> kaupungin rakennusjärjestysKaupunginvaltuuston 8.6.2009 hyväksymäVoimaantulo 13.7.20091. Soveltamisala ja viranomaiset1.1 SoveltamisalaMaankäyttö- ja rakennuslaissa ja –asetuksessa olevien sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksion kurikan kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä,jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai suomenrakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (mrl 14 § 4mom.).1.2 Rakennusvalvontaviranomainen<strong>Kurikan</strong> kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena toimii ympäristölautakunta.Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.2. Lupajärjestelmät2.1 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuusLuvan/ilmoituksen tarveLupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maataloudenharjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön ja erillisen enintään 60m²:n kokoisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen tai tuotantorakennuksenrakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaanilmoitusmenettelyä.Ohjeet ilmoitusmenettelyn käytöstä annetaan tämän rakennusjärjestyksenmenettelytapamääräyksissä.


32.2 Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuusMaankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojallamäärätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisestakunnan eri alueilla seuraavasti:Toimenpidelupa tai ilmoitus:x toimenpidelupao ilmoitusAsemakaavajaranta-asemakaavaMuu1) Rakennelma (rakentaminen)- autokatos-autovaja 10 - 30 m² x o- vajat, varastot ja vast. 10 - 30 m² o o- kioski < 20 m² x o- käymälä o o- esiintymislava (pysyvä) x o- lasittamaton valokateterassi < 15 m² o o- muu vastaava rakennelma x o2) Yleisörakennelma3) Liikuteltava laite- urheilupaikka x o- kokoontumispaikka x o- asuntovaunualue tai vastaava x x- asuntovaunun tai -laivan tai vastaavanpitäminen paikallaan sellaista käyttöävarten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyntai veneilyyn. x x


44) Erillislaite- masto < 20 m x -- masto 20- 40 m x x- piiput x -- säiliöt o -- lantalat, lietesäiliöt ja vast. x x- julkisluonteiset muistomerkit o -5) Säilytys ja varastointialue6) Vesirajalaite (rakentaminen)7) Julkisivutoimenpide8) Mainostoimenpide- muusta alueesta erotettu suurehkovarastointi- tai pysäköintialue taikkatällaiseen alueeseen verrattava alue. o o- suurehkon laiturin rakentaminen o o- rakennuksen julkisivun muuttaminen o o- kattomuodon muuttaminen x x- ulkoverhouksen rakennusaineenmuuttaminen x o- ulkovärityksen muuttaminen o o- ikkunajaon muuttaminen o o- katukuvaan vaikuttavan markiisinasettaminen o -- myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteensijoittaminen (jollei laite ole vähäinentai sitä sijoiteta rakennusluvassa hyväksytyllätavalla taikka ratkaisu muutoinole ympäristölautakunnan hyväksymä). x o


59) Aitaaminen (rakentaminen)10) Kaupunkikuvajärjestely- rakennettuun ympäristöön liittyvä yli1,2 metriä korkea kiinteä aita tai kadunreunusmuuri. x o- muut <strong>kaupunki</strong>- tai ympäristökuvaanmerkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavatjärjestelyt ja muutokset x oToimenpidelupaa tai ilmoitusta ei tarvita:- 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpideperustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytälupa- tai ilmoitusmenettelyä on kuitenkin rakennettava säädöstenja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin maastaja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikäniistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.- tavanomaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn liittyvien rakennelmienrakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella (laavut,kodat, nuotiopaikat tms.).- tilapäisesti paikallaan pidettävä yleisöteltta tai vastaava.- jos yleisiä tarpeita palveleva opaste on viranomaisen asettamatai se on tämän luvalla asetettu, eikä laitteeseen, johonsovelletaan maantielain säännöksiä.MenettelytapamääräyksiäToimenpidelupaa on haettava kirjallisesti ja mukaan on liitettävä tarpeellisetpiirustukset ja selvitykset.Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivää ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.Ilmoituksen tulee sisältää rakennusten ja rakennelmien osalta piirustuksetsekä muun hankkeen tai toimenpiteen arvioimiseksi tarpeellisetselvitykset.Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttäärakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurienoikeusturvan kannalta on tarpeen (mrl 129 § 2 mom). Em. koskee


6myös niitä rakennuksia ja rakennelmia, jotka ovat vapautettu lupa- tai ilmoitusvelvollisuudesta.Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisestaole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (mrl 129§ 2 mom).Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuunkolmen vuoden kuluessa.3.Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen3.1 SijoittuminenEtäisyydet asemakaava-alueellaNiillä asemakaava-alueen tonteilla joissa rakentamiseen varattu rakennusalaon merkitty tontin rajaan saakka, tulee rakennuksen etäisyys tontinrajasta olla vähintään 4,0 metriä, ellei kaavamääräyksissä ole välimatkaamäärätty pidemmäksi.Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolellaRakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuinrakennuksen korkeus kuitenkin vähintään viisi (5) metriä.Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevastarakennuksesta tulee olla vähintään kymmenen (10) metriä.Rajanaapurin suostumuksella voi rakennusluvan myöntävä viranomainenhyväksyä rakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi kuin viisi (5) metriänaapurin hallitsemasta maasta sekä kymmenen (10) metriä lähemmäksinaapurin rakennuksesta. Rakennusten etäisyyden toisistaan samalla rakennuspaikallatulee olla riittävä.Rakennusta ei ilman tiekunnan suostumusta saa rakentaa yksityisen tientai sen osan varrelle lähemmäksi kuin viisi (5)metriä ojan tai oletetunojan takareunasta.Rakennuksen etäisyydestä yleisiin teihin säädetään erikseen maantielainsäädännössäPalovaarallisten rakennusten etäisyydestä on voimassa mitä niistä onerikseen säädetty.


7Etäisyyksiä koskevat vaatimukset ovat voimassa myös niiden rakennuksienja rakennelmien rakentamiseen jotka ovat vapautettu lupa- tai ilmoitusvelvollisuudesta.3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaanMaisema ja luonto- ja kulttuuriympäristöRakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maisemanluonnonmukaisuus ja kulttuuriympäristö mahdollisuuksien mukaansäilyy.Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan vältettävä tärvelemästämaisemallisesti arvokkaita peltoalueita, arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä,erityisiä maasto-muotoja, siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita.Rakentamisessa ranta-alueille tai avoimeen maastoon tulee erityistä huomiotakiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihinja -väritykseen.Rakennuspaikalla rakennusten tulee mahdollisuuksiensa mukaan muodostaaympäristökuvaltaan yhtenäinen rakennusryhmä.Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on uudisrakentamisen,lisärakentamisen ja uudestaan rakentamisen sopeuduttava noudatettuunrakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksensa, kokonsa,muotonsa, ulkomateriaaliensa ja -värityksensä sekä julkisivujenjäsennyksensä puolesta.3.3 Ympäristön hoito ja valvontaYmpäristön hoitoYmpäristön valvontaRakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä jasiistissä kunnossa (mrl 167 § 1 mom).Sen lisäksi mitä mrl 167 ja 168 §:ssä on säädetty, jätesäiliöt ja -katokset,mainokset, aidat, portit ja istutukset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan,tulee pitää asianmukaisessa kunnossa niin, etteivät ne rumenna ympäristöä.Ympäristölautakunnan valitsema jaosto sekä ympäristötoimen viranhaltijatsuorittavat maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristönhoi-


8don valvontaa pitämällä tarvittaessa katselmuksia kulloinkin erikseenpäättäminään ajankohtina.Katselmusten ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistön omistajilleja haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla.Havaitut puutteet on poistettava ympäristölautakunnan asettamassa määräajassa.Edellä mainituista toimenpiteistä päättäessään ympäristölautakunnan onotettava huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitysyleiselle ympäristökuvalle.3.4 AitaaminenKatua ja muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on rakennettavatai istutettava kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on rakennettavatai istutettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aitojenja porttien mitoituksessa on huomioitava pelastusajoneuvojen esteetönpääsy tontille.Aidan tulee materiaaliltaan, korkeusasemaltaan ja muodoltaan sopeutuaympäristöön.Kiinteän aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, rakentaa,istuttaa ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan rakentamiseen tai istuttamiseensekä kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikanhaltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuudenmuunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä.Mikäli tonttien tai rakennuspaikkojen haltijat eivät sovi jakoperusteista,niistä päättää ympäristölautakunta.3.5 Piha-alue/pihamaaTontti ja rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- jasulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiäei saa johtaa jätevesiviemäriin.Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaaniin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontintai rakennuspaikan rajan yli naapurin puolelle.


9Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissäon otettava huomioon liikenneturvallisuus sekä pelastustoiminta.Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevien maanalaisten johtojenja rakenteiden sijainti tulee selvittää jo suunnittelutyön alkuvaiheessa.3.6 OsoitemerkintäMilloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseenliikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumerotai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylänalkupäähän.Kulmatalon numerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylänpuolelle.Asemakaava-alueella osoitenumerot on valaistava tai käytettävä heijastaviakilpiä.Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.4. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella4.1 RakennuspaikkaRakennuspaikan vähimmäispinta- alasta on määrätty maankäyttö- jarakennuslain 116 §:ssä, sekä oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa.Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminensaadaan suorittaa 1 momentin estämättä, jos rakennuspaikka pysyy samana.4.2 Rakentamisen määräAsunto- ja vapaa- ajan käyttöön tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alastasaa käyttää rakentamiseen yhteensä enintään 15 prosenttia. Muuhun käyttööntarkoitetulla rakennuspaikalla saa käyttää rakentamiseen enintään 15prosenttia. Asumiskäytössä olevan rakennuksen lisäksi rakennuspaikallesaa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuntokäyttöön tarkoitetunrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseenliittyviä talousrakennuksia.


105. Rakentaminen ranta-alueelle5.1 rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueellaRakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennustenkorkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosinsäilyttää ja vain harventaminen on sallittua.Avoimilla ranta-alueilla tulee rakentamisen yhteydessä rakennuspaikalleistuttaa puustoa.Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvanrantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä.Rakennettavan uudisrakennuksen etäisyys keskimääräisen veden korkeudenmukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. ( Jurvan nykyinen25 m ).lähempänä sijaitsevan rakennuksen peruskorjaus ja vähäinenlaajentaminen on sallittu.Kerrosalaltaan enintään 25 m²:n saunarakennuksen saa kuitenkin sijoittaa10 metrin ( Jurvan nykyinen 15 m )etäisyydelle keskivedenkorkeudenmukaisesta rantaviivasta, milloin se jätevesien käsittelyn osalta on mahdollista.Rakennusten sijainnin rakennuspaikoilla tulee olla sellainen, ettei rantaluiskanmahdollinen sortuminen tai tulvaveden nousu aiheuta vaaraa rakennuksille.Rakennuksen perustus ja lattiataso on tehtävä väh. 1,0 m ylintä vesi-rajaaylemmäksi.6. Vesihuollon järjestäminenToiminta-alueTalousveden riittävyysVesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksenvesijohtoon ja viemäriin.Mikäli kiinteistöä ei voida liittää vesihuoltoverkostoon, tulee rakennuslupavaiheessaantaa selvitys talousveden saamisesta ja laadusta.


11Jätevesien käsittelyVesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla rakentajantulee esittää jätevesien käsittelymenetelmän valinnan kannalta tarpeellinenselvitys maaperän laadusta ja pohjaveden pinnan korkeudesta.Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueillePohjaveden laadulle vaarallisten aineiden varastojen pitäminen, lukuunottamatta kiinteistökohtaisia öljy- ja polttoainesäiliöitä, on pääsääntöisestikielletty. Nämä säiliöt ja niihin liittyvät putket on sijoitettava rakennuksensisätiloihin asianmukaiseen suoja- altaaseen. Ulkotiloihin sijoitettavatsäiliöt tulee sijoittaa katettuun suoja-altaaseen.7. Jätehuollon järjestäminenSen lisäksi mitä kunnan jätehuoltomääräyksissä on sanottu tulee huomioidaseuraavat ehdot:Kiinteistön jätehuoltoa palvelevat jätesäiliöt on sijoitettava tontille tai rakennuspaikallesiten, etteivät ne aiheuta haittaa naapureille tai kiinteistössäasuville eivätkä rumenna ympäristöä. Sijoittelussa tulee ottaa huomioonkuljetuksen edellyttämät vaatimukset.Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien jätesäiliöiden ympärille on tarvittaessaistutettava näkösuoja tai rakennettava aita.Jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden lajitteluun velvoitettujen kiinteistöjenjätesäiliöt tulee sijoittaa näkösuojan antavaan katokseen.8. Määräyksistä poikkeaminenRakennusvalvontaviranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksenmääräyksistä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määräätai etäisyyksistä koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikälirakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittavakaupunginhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettumuun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.


129. VoimaantulomääräysTämä rakennusjärjestys tulee voimaan 13.7.2009.Tällä rakennusjärjestykselläkumotaan <strong>Kurikan</strong> kaupungin maaliskuun 1. päivänä 2002 ja Jurvankunnan huhtikuun 26. päivänä 2002 voimaan tulleet rakennusjärjestyksetsekä niihin myöhemmin mahdollisesti tehdyt muutokset.Sen estämättä, mitä 1 momentissa on määrätty, jäävät kuitenkin voimaansisäasiainministeriön 21.4.1967 vahvistaman rakennusjärjestyksen rakennuskaava-alueitakoskevat määräykset: 6. Luvun pykälät 22, 23, 24, 33 ja35.


Vanhaa rakennuskaava-aluetta koskevat lisämääräyksetRakentamismääräykset22 § Milloin rakennuskaavassa ei ole määrätty tai esitetty korttelissa tai korttelinosassa rakennuspaikkaa tai sen vähintä pinta-alaa, mutta rakennusalaton määrätty, rakennuspaikan tulee suunnilleen vastata rakennusoikeudennojalla määräytyvää suhteellista rakennuspaikan pinta-alaa.23 § Milloin rakennuskaavassa on korttelissa tai korttelin osassa esitetty ohjeellisetrakennuspaikan rajat, on näitä rajoja rakennuspaikkoja muodostettaessa,mikäli mahdollista, noudatettava.24 § Rakennuspaikan tulee muodoltaan ja sijainniltaan olla sellainen, että se eirajoita rakennuskorttelin muun alueen tarkoituksenmukaista käyttöä. Rakennuspaikanon loma-asuntoalueen rakennuspaikkaa lukuun ottamattarajoituttava riittävästi rakennuskaavan mukaiseen liikenneväylään tai erityisessätapauksessa yleiseen alueeseen, minkä kautta on oltava ajokelpoinenyhteys.33 § Teollisuus- tai varastorakennusten (t) rakennuspaikan pinta-alaa tulee ollavähintään 2 000 m². Rakennus-paikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseenenintään 30 prosenttia ja kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikanpinta-alasta.Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-,henkilökunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaanrakentaa enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojenala- tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisestiteollisuus- tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa.35 § Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi, (mv, mm) määrätylle alueellesaadaan rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätalouttapalvelevia rakennuksia. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään2 hehtaaria. Rakennuslautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisenpienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään0,75 hehtaaria.l:\saannot\voimassa olevat johtosäännöt\rakennusjärjestys 2009.doc

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!