PUUHAPAKETTI - Lapsen ja nuoren Hyvä Arki

1LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULaurea HyvinkääPUUHAPAKETTIJanica Ahonen, Hanna Brown &Linda MajoinenSSB07SNHankeraporttiToukokuu, 2008

2SISÄLLYS1 JOHDANTO ....................................................................................................32 NIKINHARJU TYÖYKSIKKÖNÄ ...............................................................................42.1 Työyksikön lyhyt kuvaus ...............................................................................42.2 Lastensuojelulaitoksista yleisesti ....................................................................53 TYÖVÄLINEEN ESITTELY JA TEORIAA .....................................................................73.1 Leikkiminen..............................................................................................73.1.1 Laululeikit ja lorut ................................................................................93.1.2 Sisäleikit .......................................................................................... 103.2 Liikkuminen............................................................................................ 113.2.1 Ulkoleikit ......................................................................................... 123.3 Taiteellinen kokeminen ............................................................................. 133.2.1 Musiikkimaalaus ................................................................................. 153.2.2 Askartelu .......................................................................................... 163.2.3 Muovailu .......................................................................................... 173.4 Tutkiminen ............................................................................................ 173.4.1 Leipominen ....................................................................................... 183.4.2 Sadutus ............................................................................................ 203.4.3 Luontotekeminen ............................................................................... 223.4.4 Tunnekortit ....................................................................................... 244 HANKETYÖSKENTELY ...................................................................................... 264.1 Hanketyöskentelyn tavoitteet ja niiden perustelut ............................................ 264.1.1 Osallisuuden vahvistaminen ................................................................... 264.1.2 Nikinharjun lasten arjen hyvät toimintaperiaatteiden tukeminen ..................... 284.1.3 Nikinharjun lasten erityisyys .................................................................. 284.2 Oma hanke suhteessa emohankkeeseen .......................................................... 314.3 Hanketyöskentelyn toiminnan kuvaus ............................................................ 324.4 Hankkeen resursointi ................................................................................ 354.5 Hanketyöskentelyprosessi ........................................................................... 375 HANKETOIMINNAN ARVIOINTI ............................................................................ 395.1 Hankkeen arviointisuunnitelma .................................................................... 395.2 Arvioinnin kohteet ................................................................................... 406 POHDINTA ................................................................................................... 43LÄHTEET ....................................................................................................... 45Liite 1 – PUUHAPAKETIN OHJEKORTTIEN SISÄLTÖ ...................................................... 49

31 JOHDANTORyhmämme on osallistunut Lapsen ja nuoren hyvä arki–hankkeeseen opintojaksojen 00030 ja00031 aikana suunnittelemalla ja toteuttamalla Nikinharjun lastensuojeluyksikön B-osastolletoiminnallisen työvälineen, joka on nimetty Puuhapaketiksi.Hankkeen työstäminen aloitettiin marraskuussa 2008 käymällä havainnoimassa osaston lapsiaja keskustelemalla osaston ohjaajien kanssa. Havaintojen ja keskustelujen perusteella ryhmävalitsi hankkeen päätavoitteeksi osallisuuden vahvistamisen Nikinharjun hyvän arjentoimintaperiaatteet ja osaston lasten erityisluonteen huomioon ottaen. Osallisuudenvahvistamisen keinoksi valittiin aktivoiva, ohjattu tekeminen.Ryhmä lähestyi päämääriä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kautta ja Puuhapaketinosat on suunniteltu lapsen ominaisten toimimistapojen kautta: välineessä on osia liittyenleikkimiseen, liikkumiseen, taiteellisen kokemiseen ja tutkimiseen. Kuhunkin osaan liittyyuseampikin osa-alue, mutta ne on kuitenkin selvyyden vuoksi ryhmitelty raporttiin tälläperusteella. Olennaista välineessä on se, että tekemiset eivät erityisesti ole sidottuja aikaantai paikkaan ja niitä voidaan käyttää tarpeen mukaan ja lasten motivaatiosta riippuen. Lisäksivälineen sisältö on suunniteltu siten, että tekeminen on arkista puuhaa, koska Nikinharjunerityisosaamisen luonteeseen kuuluu terapeuttisuus ja terapiapalveluihin kuuluvat Theraplay,musiikkiterapia, perheterapia sekä kriisi- ja traumaterapia. Osaston lapsilla on siismahdollisuus näihin terapioihin eikä Puuhapaketin päätavoite sen vuoksi ole terapeuttisuus.Puuhapakettia kokeiltiin keväällä 2009 Nikinharjun B-osastolla, jossa kaks ryhmän jäsentäsuoritti ammatillisten työmenetelmien harjoittelun. Nämä kaksi jäsentä perehtyivätharjoittelunsa alussa kohderyhmän havainnointiin ja pohtivat välineen soveltuvuutta osastolletämän perusteella. Kolmas jäsen puolestaan havainnoi nuoria omassa harjoittelupaikassaan,lastensuojeluyksikössä, jonka asiakasryhmä koostuu 12-17-vuotiaista nuorista. Puuhapaketintestaus suoritettiin Nikinharjun B-osastolla aluksi koko ryhmän kesken ja vielä myöhemminsiten, että kaksi Nikinharjussa harjoittelussa ollutta jatkoivat työvälineen osien testaamista jakolmas jäsen taas kokeili joitakin osia omassa harjoittelupaikassa. Täten toteutus olimonipuolinen, ja työvälineen soveltuvuutta on pohdittu ja kokeiltu hyvin laajasti.Tämä raportti on jäsennelty siten, että alussa on esitelty Nikinharju työyksikkönä ja käsiteltyosallisuutta, Nikinharjun hyvän arjen toimintaperiaatteita ja lastensuojelulastenerityisluonnetta. Seuraavaksi on esitelty työväline ja sen taustateoria., ja lopuksi on eritelty hankkeen työprosessia sekä arvioitu sitä. Viimeiseksi on esitettymonipuolista pohdintaa.

42 NIKINHARJU TYÖYKSIKKÖNÄ2.1 Työyksikön lyhyt kuvausNikinharjun kuntayhtymän lastensuojelun erityisosaamisen yksikkö toimii Hyvinkäällä ja silläon jo yli 50 vuoden perinteet lastensuojelupalveluiden tuottajana. Viimeisen vuosikymmenenaikana työskentelymenetelmiä ja -tapoja sekä kuntayhtymän palveluita on uudistettu jakehitetty johdonmukaisesti ajan haasteita vastaaviksi. (A. Rossi, henkilökohtainen tiedonanto18.9.2008.) Yksikössä toimivat lastenkodin – jonka yhdelle osastolle ryhmämme suunnitteleetyövälineen - lisäksi turvakoti ja pienryhmäkoti. Hoitopaikkoja on lastenkodissa 24,turvakodissa 6 ja perheryhmäkodissa 12. Lastenkotirakennus on kolmeosastoinen ja kukinosasto on 8-paikkainen. Kullakin osastolla on iso olohuone, keittiö ja viisi lastenhuonetta jakaikki osastot toimivat itsenäisesti. (Markkanen 1999, 28.)A- ja B-osastot – joista jälkimmäisen käyttöön Puuhapaketti on suunniteltu - ovatlyhytaikaiseen sijoitukseen tarkoitettuja vastaanotto-osastoja. Vastaanotto-osastoille tullaanlastensuojelun sosiaalityöntekijän tai kiireellisissä tapauksissa sosiaalipäivystyksenpäätöksellä. Ne on tarkoitettu 0-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Osastoilla tehtävänarvioinnin tarkoituksena on selvittää laaja-alaisesti lapsen tai nuoren tilannetta.Työskentely sisältää muun muassa lapsen tai nuoren verkoston kartoittamista, arjen,kasvatuksen ja huolenpidon arviointia sekä vuorovaikutustaitojen ja kehityksen seuraamista.Arviointia voidaan tarvittaessa laajentaa yksilö- tai vuorovaikutusarvioinneilla sekäkotitilanteen selvityksellä. Hoidon päämääränä on luoda lapselle turvalliset kasvuolosuhteetja jatkosijoituksen tarpeen selvittäminen. Lapsille pyritään luomaan mahdollisimmanyksilöllinen hoito kunkin lapsen ja nuoren tarpeet huomioon ottaen. Nikinharjunterapiapalveluihin kuuluvat muun theraplay, musiikkiterapia, perheterapia sekä kriisi- jatraumaterapia. (Nikinharjun kuntayhtymä, 19.11.2008.)Nikinharju pyrkii tarjoamaan asukkailleen ”normaalia arkea”, joka tukee lasten ja nuortenhyvinvointia. Lapset käyvät koulussa ja arkeen kuuluu tiettyjä rutiineja joka päivä. Rutiinienmerkitys lapsen arjessa on hyvin merkittävä, koska ne tuovat arkeen turvallisuutta jaennakointia, jotka usein puuttuvat lapsilta jotka ovat päätyneet lastensuojelutyönasiakkaiksi. Olennainen tekijä arjen sujuvuuden kannalta on päivärytmi, joka määrittyypitkälti ruokahetkien mukaan. Aamupalan jälkeen isommat lapset lähtevät kouluun, lounas onkello 11, jonka jälkeen pienemmät asukkaat nukkuvat päiväunet. Iltapäivällä vanhemmatlapset tulevat koulusta ja kello 16 on päivällinen. Päivällisen jälkeen vietetään ”hiljaistatuntia”, jonka aikana lapset saavat rauhassa tehdä läksynsä tai muuten vaan rauhoittua

5koulupäivän jälkeen. Iltapala on kello 19 ja vanhempien lasten kotiintuloaika on kello 21. (A.Rossi, henkilökohtainen tiedonanto 18.9.2008.)Vapaa-ajan toiminta ja harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää ja hyvinvointiaja Nikinharjussa pyritäänkin siihen, että lapset voivat joko jatkaa mahdollisia harrastuksiaantai aloittaa uusia harrastuksia. Lapsille ei kuitenkaan järjestetä varsinaista vapaa-ajantoimintaa vaan heidät pyritään ohjaamaan seurakunnan, urheiluseurojen, kaupungin jamuiden organisaatioiden järjestämän harrastustoiminnan pariin. Laitoksesta löytyy kuitenkinharrastustilat, sauna ja uima-allas. Uima-allasta tosin kunnostetaan tällä hetkellä eikä se olelasten ja nuorten käytössä, mutta tiistai on sen sijaan ollut ”uimalapäivä”, jolloin kaikkihalukkaat pääsevät uimaan Hyvinkään uimahallille. (A. Rossi, henkilökohtainen tiedonanto18.9.2008.)2.2 Lastensuojelulaitoksista yleisestiKodin ulkopuolelle sijoitettuna vuonna 2007 oli 16 059 lasta ja nuorta, ja vuodesta 2006sijoitettujen määrä kasvoi 285:lla lapsella ja nuorella. Sijoitusten kokonaismäärä on kasvanutviime vuosina 2-5 prosentin vuosivauhtia ja vuoden 2007 kasvuprosentti oli 1,8. Yhteensä alle18-vuotiaista lapsista oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna 1,2 %. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos – Lastensuojelu 25.3.2009.) Nikinharju sijaitsee Hyvinkäällä, jossa laitoshuollossaelävien lasten ja nuorten osuus vastaavasta ikäryhmästä vuonna 2007 oli 1,4 % (Kodinulkopuolelle sijoitetut ja avohuollon piirissä olleet lapset ja nuoret vuosina 2006-2007kunnittain ja maakunnittain 19.05.2009).Lastensuojelun tarvetta aiheuttavat vanhempien päihteiden käyttö, kasvatusvaikeudet,psyykkiset ongelmat sekä lasten hoidon laiminlyönti. Lastensuojelua saatetaan tarvita myössilloin, kun lapsella on merkittäviä sopeutumis- tai kouluvaikeuksia, huumekokeiluja,alkoholinkäyttöä tai rikollisuutta. Palvelujen järjestämisestä kunta on tarvittaessayhteistyössä muiden kuntien, kuntaliittojen tai muiden palveluja tarjoavien järjestöjen,yhteisöjen tai laitosten – jollainen Nikinharju on – kanssa. Yksilö- tai perhekohtaisenlastensuojelun tärkeimpiä periaatteita ovat lapsen etu, perhekeskeisyys, optimaalisuuskaikissa lastensuojelun toimissa sekä hienovaraisuus. Kodin ulkopuolisen sijoittamisen onoltava lapsen edun mukainen. (Häkkinen 1999, 94.)Matti Mikkola ja Jarkko Helminen kuvaavat lastensuojelua ja sen toimintaympäristöälastensuojelulain ja kunnan kautta siten, että he asettavat niille kolme erilaista tehtävää.Ensimmäinen rakenteellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä osoitetaan koko kunnalle. Kunnallaon velvollisuus vaikuttaa lapsen kasvuoloihin, jotta ne edistäisivät tervettä ja turvallistalapsuutta ja toisaalta minimoivat lapsen kehitystä uhkaavat riskitekijät. Toinen tehtävä on

6yhteisö- ja perhetasoinen tehtävä, mikä tukee lapsen kehitystä ja kasvamista erilaisinpalveluin ja tukitoimin ja kehittää samalla näitä palveluita. Kolmantena tehtävänä toimiiyksilö- ja perhekohtaisten lastensuojelulain tarkoittamien erityisten tukitoimientoteuttaminen ja viime kädessä lapsen kasvatuksen ja kehityksen ottaminen yhteiskunnanvastuulle, ja niin sanotun sijaishuollon järjestäminen silloin, kun lapsen omat vanhemmateivät sitä voi tuettunakaan toteuttaa. (Rousu 2007, 51.)Lastenkoti tarjoaa siis monenlaisia palveluja lapselle. Se mahdollistaa peruspalvelut kutenneuvolan, päivähoidon tai koulun, ja toimii myös perhe ja yksilökohtaisesti tarjoamallaavohuollon tukitoimenpiteitä, kodin ulkopuolista huoltoa, ja jälkihuoltoa. Lastenkotitoimintaympäristönä vaikuttaa huolenpidon kautta siihen, että lapsi on terve, minkä lisäksi setorjuu köyhyyttä ja asunnottomuutta, ja tukee vanhemmuutta. Lastenkoti varjelee lapsuuttaja pitää yllä ihmisarvoista elämää (Rousu 2007, 52.)

73 TYÖVÄLINEEN ESITTELY JA TEORIAAPuuhapaketti on 119-osainen, kymmenestä A4-kokoisesta ohjekortista ja 109 A5-kokoisestaohjekortista koostuva tekemistä sisältävä paketti. Siihen sisältyvät tekemiset ovat laululeikitja lorut, sisäleikit, ulkoleikit, musiikkimaalaus, askartelu, muovailu, leipominen,luontotekeminen, sadutus ja tunnekortit. Kutakin tekemistä varten on yksi A4-kokoinenohjekortti, jossa on mainittu tekemisen tarkoitus, tarvittavat välineet, sisältö ja ohjeet.Kolmessa tekemisessä ainoa ohjekortti on tämä A4-kokoinen kortti ja seitsemässä tekemisessäon isomman ohjekortin lisäksi 10-30 tarkempaa ohjetta sisältävää korttia. Iso ja pienetohjekortit on kiinnitetty toisiinsa avainrenkaalla, jotta ohjeita olisi helppo selata.Sisältö on suunniteltu Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin (2005)julkaisemissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa esiteltyjen lapselle ominaistentoimintatapojen perusteella. Nämä tavat ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinenkokeminen ja tutkiminen. Työvälineessä ja sen teoriassa on otettu huomioon myösvarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisällölliset orientaatiot, joita ovat matemaattinen,luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen ja eettinen sekä uskonnolliskatsomuksellinenorientaatio. Teorian pääpaino on kuitenkin lapsen ominaisissatoimintatavoissa, väline ei suoranaisesti tähtää sisällöllisten orientaatioiden takuuvarmaantoteutumiseen, jotta välineen luonne ei olisi liian opetuksellinen. Lastensuojelulastenoppimis- ja toimintaedellytykset eivät kuitenkaan vastaa niin sanottujen normaalien lastenedellytyksiä.3.1 LeikkiminenLeikki mainitaan Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa:"Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseenleikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään jataiteisiin." (UNICEF SUOMI - Lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessaan 25.04.2009.)Samoin se mainitaan Lapsen oikeuksien julistuksessa: "Lapsella tulee olla riittävätmahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriäkuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksiatämän oikeuden nauttimiseen." (UNICEF SUOMI - Lapsen oikeuksien julistus 25.04.2009.) Nämäovat yhteiskunnallisesti merkittäviä asiakirjoja, ja Suomi on sitoutunut noudattamaan niitä,joten ne tukevat leikin merkityksellisyyttä.Leikissä lapsi on aktiivinen kokija ja tekijä, joka voi itse vaikuttaa leikin kulkuun ja näin ollenleikki tukee lapsen osallisuuden kokemusta. Leikkiä on melko vaikea määritellä, sillä se ei

8merkitse kaikille samaa asiaa. Yhteistä on kuitenkin se, että leikki tuottaa iloa ja tyydytystä,useimmiten se on itseisarvo eli lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi. Leikki on kuitenkintuloksellista ja tavoitteellista: vaikka lapsi ei yleensä leikikään oppiakseen, hän oppiileikkiessään. Vertaisryhmä on merkittävässä roolissa leikin kulun kannalta, sillä leikki on ainaluonteeltaan sosiaalista. Leikki muuttuu ja kehittyy lapsen iän ja kehitystason mukaan.(Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 20-21.) Pienten lasten leikkitapahtuu usein aikuisten vuorovaikutuksen tuella ja lapsen luontaisen aktiivisen tutkimisenseurauksena. Kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana toiminta- ja esineleikit ovat yleisimpiä,ne ovat lyhytkestoisia ja teemat vaihtuvat nopeasti. Toisen ikävuoden alkupuolella lapsialoittaa symboliset leikit eli kuvitteluleikit. Aluksi symbolisessa leikissä lapsi suuntaatoiminnot itseensä, mutta pikku hiljaa hän alkaa suunnata niitä toisiin ihmisiin. Kolmivuotiaatja sitä vanhemmat lapset kiinnostuvat rakenteluleikeistä, ja leikin kesto pitenee muunmuassa sen mukaan mitä vanhempi lapsi on. Yli kolmevuotiaat aloittavat myös roolileikkienleikkimisen, esikouluikäisten roolileikit ovat jo huomattavasti suunnitelmallisempia kuinpienempien lasten ja leikin kesto pitenee. Isommille lapsille sääntöleikit – kuten esimerkiksierilaiset pelit - ovat mieleisiä. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila2007, 57–61.)Leikit on lapsen luovaa toimintaa, sillä niissä lapsi jäljittelee ja yhdistelee luovasti kaikkeanäkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Näin ollen kaikki mikä lapsen leikissä näkyy, onlapselle merkityksellistä jollakin tapaa, vaikka kaikki lapselle merkityksellinen ei näkyisikäänleikissä. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 21.) Leikin avulla lapsisiis voi oppia, käsitellä sisäistä maailmaansa ja tunteitaan ja kertoa jotain itsestään jaesimerkiksi perheestään. Hän oivaltaa uusia asioita itsestään, näkee uusia näkökulmia sekäselkiinnyttää minäkuvaansa ja itsetuntoaan ja leikissä lapsi voi harjoitella erilaisia taitojailman epäonnistumisen pelkoa. Toiminta ja tekeminen, aikuisen näkökulmasta katsottuna"pelkkä leikki" on arkipäivän terapiaa, leikki on lapsen tapa sopeutua ympäristöstä ja itsestätuleviin paineisiin ja etsiä niille luovia ratkaisuja. (MLL – Leikki 25.04.2009.) Täten leikki voiolla siis hyvinkin henkilökohtainen ja etenkin lastensuojelulaitoksessa olevien lasten leikkiätulisi käsitellä varoen, koska leikit voivat sisältää arkojakin asioita. Puuhapaketin avullayritämme saada lapsia innostumaan leikistä ja tehdä leikistä yhden voimavaran lapsille.Pienemmillä lapsilla ei välttämättä ole kielellistä valmiutta ilmaista tunteitaan, joten erileikkimuotojen avulla Puuhapaketin avulla pyritään siihen, että jokaisella on mahdollisuuskäsitellä turvallisesti omia tunteitaan leikin välityksellä.Kasvattajien tulee antaa lapsille mahdollisuus leikkiin ja siihen kuuluvaa vapautta javaikutusmahdollisuuksia, mutta tavoitteellinen ja onnistunut leikki tarvitsee kuitenkin suoraaja epäsuoraa ohjausta. Kasvattajat pystyvät toiminnallaan vaikuttamaan leikkiin monilta osinja leikin tuoma tyydytys onkin pitkälti riippuvainen kasvattajien toiminnasta. Epäsuoralla

9ohjauksella tarkoitetaan sitä, että aikuinen voi rikastuttaa muuten lasten ehdoilla etenevääleikkiä erilaisilla välineillä ja mielikuvilla. Kasvattajan tulee antaa kuitenkin lapsen omalleajattelulle ja luovuudellekin tarpeeksi tilaa, sekä antaa mahdollisuus myös hetkellisillerajuillekin leikki-ideoille, jotka ovat lapsesta lähtöisin. On tärkeää, että kasvattaja arvostaalasten leikkiä ja osoittaa sen kuuntelemalla lapsia. Kasvattaja voi siis kommunikoidakielellisesti lasten kanssa, vaikka olisikin vain ulkopuolisena havainnoijana. Oppimisennäkökulmasta leikillä on suuri merkitys etenkin lasten kuvittelun kyvyn, sosiaalisten taitojen,toisen asemaan asettumisen, kielen oppimisen ja liikunnallisten taitojen kannalta, jakasvattajan tulee ymmärtää se ja omalla toiminnallaan tukea sitä. (Sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 21-22.) Ryhmän pohdintojen mukaan leikin merkitys voisiolla Nikinharjussa huomattavasti suurempi, sillä siellä lasten kehitystasot eivät välttämättävastaa ikäkautta ja lasten kehitys voi olla hyvinkin paljon jäljessä. Leikin avulla näitä taitojavoitaisiin kehittää ja ylläpitää vaikeassakin elämäntilanteessa, koska leikki on lapselleluontainen tapa kohdata ja käsitellä asioita. Etenkin jos ja kun leikki tapahtuu kasvattajanohjauksessa, sen ei pitäisi vahingoittaa ketään ja sen avulla voitaisiin tukea lapsia ja lisätäheidän osallisuuttaan, ymmärrystään ja kykyään käsitellä omaa tilannettaan.3.1.1 Laululeikit ja lorutTutkimusten mukaan musiikki on tärkeä osa lapsen tasapainoista kasvua ja se toimii lapsenkokonaisvaltaisen kehityksen edistäjänä, siksi musiikki on hyvä leikkiin innostaja. (Karimäki2005, 38.) Laululeikit on valittu osaksi Puuhapakettia, koska näitä leikkiessään lapsi käyttäähyväkseen useampaa eri kehityksen osa-aluetta, kuten esimerkiksi motoriikkaa ja kieltä.Koska lapsi joutuu käyttämään useampaa osa-aluetta samaan aikaan, laululeikit tukevatkehitystä monipuolisesti. Laululeikit mahdollistavat myös yhdessäolon, läheisyyden jaosallisuuden. Laululeikit tukevat erityisesti Nikinharjun lapsia, koska heillä on ryhmänhavaintojen mukaan havaittavissa selkeää läheisyyden kaipuuta ja tunne-elämän ongelmia.Leikit vaikuttavat lapsen fyysiseen sekä sosiaaliseen kehitykseen yhdessäolon ja tekemisenkautta. Näihin leikkeihin kuuluvat esimerkiksi sormileikit, sylileikit ja lorutukset.Lorujen ja riimien avulla mahdollistetaan puhemotoriikan harjoittelu hauskalla ja lapsiamotivoivalla tavalla. Tämä edistää artikulaatiota sekä selkiyttää lapsen puheilmaisua.Laulujen, lorujen, riimien ja runojen rytmisyys on lapsia innostava elementti ja se helpottaakielen käyttöä. Laululeikit ja lorut vahvistavat kielellisiä taitoja, koska lapset toistavatsanoja, ja musiikki tai laulu tukee sanojen oppimista ja muistamista. (Pihlaja & Viitala 2004,203.) Nikinharjun lapsilla on ryhmän havaintojen ja Nikinharjun henkilökunnan mukaanvaikeuksia kielellisissä ja motorisissa taidoissa, joten laululeikit ja lorut ovat oivallisiavahvistamaan näitä taitoja. Usein lapsella, jolla on ongelmia kielen kehityksessä, on ongelmiamyös muilla osa-alueilla kuten muistissa, motoriikassa, havaintotoiminnoissa ja

10tarkkaavaisuudessa. Kielihäiriö voi haitata myös niitä osa-alueita, joihin lapsella olisiperiaatteessa normaalit lähtökohdat – kuten esimerkiksi kognitiiviset päättelytaidot, itsetuntoja sosiaaliset taidot. (Pihlaja & Viitala 2004, 200.)Puuhapaketissa on kymmenen A5-kokoista vaaleanpunaista laululeikki- ja lorukorttia, joissaon laulujen sanat ja ohjeet leikkeihin. Laulu- ja loruleikeissä ohjeet ovat kahdella palstalla,vasemmalla laulun sanat ja oikealla kullakin rivillä leikin ohjeet. Lähteenä leikkeihin onkäytetty sekä ryhmäläisten itsensä jo aiemmin tuntemia leikkejä että Olli Aulion (2004) teostaSuuri leikkikirja – Yli 2000 leikkiä, jonka tarkemmat tiedot löytyvät lähdeluettelosta.Laululeikkien ja lorujen ohjeet löytyvät liitteestä 1.3.1.2 SisäleikitLeikki on välttämätöntä niin lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle kuin kognitiivisellekinkehitykselle. Leikkiessä kehittyvät kieli, syy-seuraus-ajattelu, luova ajattelu,ongelmanratkaisutaito, assosiatiivisuus ja kyky erottaa ulkoinen todellisuus leikistä. Lapsioppii leikkiessään myös esineiden käsittely- ja toimintatapoja, yhteistoimintaa ja sääntöjäsekä tunteiden säätelyä. Leikki parantaa lapsen luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä sekäopettaa ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta, moraalia ja arvoja sekä vastaanottamaanempatiaa toisilta leikkijöiltä. (MLL – Leikki 25.04.2009.) Juuri edellä mainituissa taidoissaNikinharjun lapsilla on muun muassa vajavaisista kehitysolosuhteistaan johtuen paljonongelmia ja niiden kehittäminen on hyvin tärkeää.Sisäleikeissä toteutuu osallisuus yhdessäolon ja itsensä toteuttamisen avulla. Nämä leikit -siinä missä leikit yleensäkin - tukevat lapsen kehitystä ja Nikinharjun lasten arkea. Halusimmesisällyttää välineeseemme niin sisä- kuin ulkoleikitkin, sillä ne mahdollistavat leikin erilaisetmuodot ja tukevat näin ollen lasten kehitystä mahdollisimman monipuolisesti. Lisäksi leikkiävoi toteuttaa ryhmässä ryhmän ehdoilla tai pelkästään yhden lapsen kanssa tämän senhetkisen tilanteen huomioon ottaen. Sisäleikit keskittyvät enemmän vuorovaikutukseen,yhdessäoloon ja osallistumisen toteuttamiseen. Sisäleikit ovat lyhytkestoisia leikkejä, joitavoi toteuttaa kahden kesken tai pienessä ryhmässä, koska suurien ja keskittymistä vaativienleikkien toteuttaminen on Nikinharjussa äärimmäiseen hankalaa ja onnistumisen kannaltahyvin epätodennäköistä. Tähän seikkaan vaikuttavat suuresti lasten voimakkaasti vaihtelevatmielialat ja sen hetkinen osastolla vallitseva ilmapiiri.Puuhapaketti sisältää kymmenen sisäleikkiä, jotka ovat vaaleanoransseilla korteilla. Paketissaon yksi A4-kokoinen ohjekortti ja kymmenen A5-kokoista korttia. Lähteenä on käytetty sekäryhmäläisten ennestään osaamia leikkejä että laululeikkien ja lorujen yhteydessä mainittua

11Olli Aulion (2004) teosta Suuri leikkikirja – Yli 2000 leikkiä. Sisäleikkien ohjeet löytyvät myösliitteestä 1.3.2 LiikkuminenPäivittäisen liikunnan merkitys on erittäin suuri lapsen elämässä, sillä se voidaan nähdä niinhyvinvoinnin kuin terveen kasvunkin perustana. Liikkuminen antaa lapselle mahdollisuudenkokea erilaisia tunteita ja kokemuksia, joista lapsi voi oppia jotain uutta. Liikkuminen lisäämyös lapsen motorista osaamista ja kehitystä sekä tietoisuutta omasta kehostaan ja senhallinnasta. Kun lapsi kokee hallitsevansa kehoaan, hänen itsetuntonsa kehittyy. Liikkumisenmyötä tulevat kokemukset ovat merkittäviä lapsen elämässä ja etenkin onnistumisenkokemukset antavat lisälujuutta lapsen itsetunnolle. Liikkuminen antaa myös mahdollisuudenlapsen itsenäiselle ajattelulle, tunteiden käsittelylle sekä itseensä, muihin ihmisiin jaympäristöönsä tutustumiselle. Jotta liikkumisesta tulisi jatkuva elämäntapa, sitä tulisiharjoittaa varhaislapsuudesta lähtien. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus2005, 23.)Lapsen kannustaminen ja innostaminen päivittäiseen liikkumiseen on kasvattajien tärkeätehtävä, ja helpoiten se tapahtuu luomalla lapselle virikkeellinen, liikkumiseen kannustavaympäristö ja vähentää tekijöitä jotka hankaloittavat liikkumista. Etenkin lasten, jotka eivätliiku oma-aloitteisesti ja säännöllisesti, kannustaminen on tärkeää. Ohjatun liikkumisenmerkitys on myös suuri, sillä kasvattajien tulee voida havainnoida lasten motorista kehitystä.Ohjatun liikkumisen avulla voidaan myös ohjata lasta sellaisen liikkumisen pariin, joka edistääjuuri hänen kehitystään ja tarpeitaan ja näin ollen liikkuminen on myös tavoitteellista. Kunlapsen motorisia taitoja havainnoidaan yksilökohtaisesti, löydetään myös seikkoja joissa lapsitarvitsee tukea. Lapsen mahdollisuudet oppia lisääntyvät, kun motorinen aktiivisuusyhdistetään toimintaan ja opetukseen. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus2005, 22-23.)Lapsen varhaiskasvatusympäristön tulisi olla sellainen, että lapsi kokee luonnollistakiinnostusta ja intoa liikkumista kohtaan, liikkumisen tulee herättää lapsessa myönteisiäkokemuksia ja halun liikkua. Ympäristön, kuten esimerkiksi puiston tai pihan, tulee ollavirikkeellinen ja sopivan haasteellinen mutta samalla kuitenkin turvallinen, jotta lapsen intoliikkumiseen ja leikkimiseen herää. Ympäristön turvallisuus on tärkeä etenkin siksi, että lapsivoi myös omaehtoisesti tai vertaisryhmän kanssa liikkua eikä aina tarvitse aikuista rinnalleen.Tällainen ympäristö motivoi lasta kokeilemaan ja kehittämään omia kykyjään ja oppimaanuusia asioita. Liikkumisessa on tärkeää myös hyödyntää ympäristön monipuolisuus ja senmahdollisuudet, esimerkiksi lähistön luontoa ja erilaisia liikunta- ja ulkoilupaikkoja ei tulisijättää hyödyntämättä. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 23.)

12Puuhapaketin tehtävä on kannustaa liikkumiseen ja tuoda esiin erilaisia liikkumisen muotoja.Nikinharju sijaitsee paikalla, jossa luonto ja metsä ovat lähellä, joten sitä on helppohyödyntää houkuttimena liikkumiselle. Nikinharjun pihalla on myös tilaa erilaisille peleille jaleikeille, joten eri liikkumismuodot ja -mahdollisuudet ovat melko helposti toteutettavissa.3.2.1 UlkoleikitPuuhapaketin ulkoleikit liittyvät olennaisesti liikuntakasvatukseen. Liikuntakasvatus ei rajoituainoastaan kysymyksiin siitä, miten liikuntaa opetetaan tai miten liikuntaan kasvatetaan,vaan siihen kuuluvat kaikki kasvatusta edistävät toimenpiteet, joissa liikunta on osallisena.Keskeiset liikuntakasvatuksen tavoitteet ovat liikuntaan kasvattaminen ja liikunnan avullakasvattaminen. (EDU – Mitä liikuntakasvatus on 29.12.2005.) Nikinharjuun suunnitellunPuuhapaketin osalta olennaisempaa on liikuntaan kasvattaminen, sillä se on sellaistentietojen, taitojen ja asenteiden synnyttämistä, että henkilö niiden varassa pystyy ja haluaaharrastaa vapaaehtoisesti liikuntaa (EDU – Liikuntaan kasvattaminen 29.12.2005). Kasvattajiensuhtautuminen liikuntaan on ratkaisevan tärkeää, joten tietoinen liikunnan harrastaminen onensiarvoisen tärkeää (Hermanson 2007, 95). Nikinharjun lasten kotioloissa on saattanut ollapuutteita juuri näiltä osin ja heille yksinkertaisetkin arki- ja hyötyliikuntaan liittyvätsaattavat olla outoja ja vieraita.Liikkumalla lapsi hahmottaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan. Jos vilkkaallalapsella ei ole mahdollisuuksia energiansa purkamiseen, hän turhautuu ja alkaa sen vuoksikäyttäytyä häiritsevästi. Liikunnan tarpeensa tyydyttänyt lapsi nukkuu yleensä riittävästi jarauhallisesti ja levänneenä hän jaksaa paremmin. Tästä hän saa positiivista palautetta ja voisiten paremmin, ja täten liikuntataidot parantavat lapsen minäkuvaa ja itseluottamusta.(Hermanson 2007, 94.)Suomalaiset lapset leikkivät vauhdikkaita, hengästyttäviä leikkejä noin puolitoista tuntiapäivässä ja tämä aika näyttäisi riittävän siihen, että leikeillä on fyysistä kuntoa ja kestävyyttäkasvattava vaikutus. Lasten mahdollisuuksilla vauhdikkaisiin leikkeihin ja liikuntaan onravitsemuksen ohella keskeinen rooli myös kehittyneissä länsimaissa yleisemmäksi tulevanylipaino-ongelman ehkäisyssä. Fyysistä aktiivisuutta vaativilla leikeillä on keskilapsuudessamyös tärkeä sosiaalinen merkitys: leikit auttavat lapsia arvioimaan omia voimiaan ja taitojaansuhteessa ikätovereihin. (Nurmi ym. 2007, 77.) Näitä mahdollisuuksia pyritään Puuhapaketinulkoleikkiosion avulla tarjota myös Nikinharjun lapsille, joilla on riski ohjatun toiminnanriittämättömyyden vuoksi laitostua.

13Ryhmän Nikinharjussa harjoittelua suorittaneiden kahden jäsenen havaintojen mukaanNikinharjun lapsilla on kielellisessä kehityksessä ongelmia ja usein näihin liittyy motorisiavaikeuksia (Pihlaja & Viitala 2004, 257). Tämän vuoksi Puuhapaketin ulkoleikit on suunniteltutukemaan motoristen taitojen kehitystä niin karkea- kuin hienomotoriikan osalta. Leikeissäharjoitellaan muun muassa kävelemistä, juoksemista, kiinniottamista ja hyppäämistä, jaerilaisissa maastoissa liikkuessaan lapsi saa monipuolista harjoitusta liikkumistaitoihinsa jamaaston korkeuserot ja epätasaisuus harjoittavat niin tasapainoa laajemmin kuin kehonhallintaakin (Pihlaja & Viitala 2004, 272). Hienomotorisista taidoista leikit vahvistavat muunmuassa suuntien hallitsemista, oikeita liikkeitä ja oikeaa järjestystä sarjan tuottamisessa.Ulkoleikkejä varten Puuhapaketissa on yksi punainen A4-kokoinen kortti sekä 10 punaista, A5-kokoista ohjekorttia, joissa olevat ohjeet löytyvät liitteestä 1.3.3 Taiteellinen kokeminenEri taideaineisiin liittyvien elämysten, kokemusten ja oppimisen kautta kehittyy merkittäväosa lapsen persoonallisuudesta. Lapselle merkitykselliset taiteelliset peruskokemuksetsyntyvät kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta vaalivissa lapsen kasvuympäristöissämusiikillisen, kuvallisen, tanssillisen ja draamallisen toiminnan kautta. Taiteellistenkokemusten lumous sekä intensiivisyys virittävät lasten toiminnallisuuden ja tempaavatmukaansa. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että hyvälle taidekokemukselle on useinominaista antaumuksellinen innostus, harras syventyminen, määrätietoisuus sekä yhteisestijaettu tyytyväisyys onnistumisesta. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus2005, 23.)Taidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on eri aistialueiden kokemustenyhdistelmiä sekä tuntemuksia sekä oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, ääniä,värejä ja tuoksuja. Lisäksi taiteen avulla lapsi voi tehdä ajatuksistaan konkreettisia tuotoksia.Lapsen luovuutta, mielikuvitusta, itseilmaisua ja ajattelun taitoja harjaannutetaan muunmuassa tekemällä kuvia sekä havainnoimalla luontoa ja ympäristöä. Lapsi pääsee kokeilemaantaitojaan myös liikkumalla, tanssimalla, valmistamalla käsin erilaisia esineitä sekädraamaharjoituksilla. Lisäksi luovassa taidetoiminnassa yhdistyvät lapsen kehityksen kaikkialueet – motorinen, kognitiivinen ja sosioemotionaalinen. Itseään taiteen kautta ilmaisevalapsi tulee koko ajan tietoisemmaksi omista tuntemuksistaan ja näin kehittää omaaitsetuntemustaan. Taiteen kiehtovin puoli on kuitenkin siinä, että se antaa lapsellemahdollisuuden kokea mielikuvitusmaailma ilman rajoja, jossa kaikki on mahdollista ja leikistitotta. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 23.)

14Taiteeseen sisältyy myös lapsen oppimiseen ja harjoitteluun liittyvää säännönmukaisuutta.Sekä yksin että osallistuessaan erilaisiin tuotoksiin yhdessä muiden kanssa lapsella onmahdollisuus nauttia taiteesta, taidoista ja ilmaisusta. Lisäksi taiteellisen tekemisen jakokemisen kautta lapsi kehittyy sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Taiteella on suuriamahdollisuuksia auttaa lasta havainnoimaan omia sekä muiden tunteita ja tunnereaktioita.Mitä taitavampi lapsi on empatiakyvyiltään, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on selvitäelämässä. Varhaislapsuudessa saatujen taiteellisten peruskokemusten varaan rakentuvat myöslapsen myöhemmät valinnat ja taidemieltymykset. Lisäksi se luo pohjan hänen kulttuurillisellearvostukselleen. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 24.)Kasvattajayhteisö kuten koti tai koulu mahdollistaa lapsen taiteellisen ilmaisemisen jakokemisen lapsen omia persoonallisia havaintoja ja valintoja huomioiden sekä kunnioittaen.Kasvattaja antaa aikaa, tilaa ja rauhaa lapsen omalle luovuudelle ja mielikuvitukselle.Taidetoiminnot tarjoavat lapsille mahdollisuuksia itseilmaisuun ja aikuisen tehtävä on luodatyöskentelyn puitteet, turvata kiireettömyys ja nostaa esiin tulokset. Tämä tarkoittaakäytännössä sitä, että aikuisen on tarjottava lapselle välineet ja tila harrastaa taide- jataitoaineita ja antaa lapselle se aika työskennellä jonka lapsi itse tarvitsee. Aikuisella onmyös suuri rooli rohkaisijana ja positiivisen palautteen antajana. Tärkeää on, että töistäkeskustellaan ja että ne laitetaan esille, koska positiivinen palaute tukee lapsen itsetuntoa.(Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 24.)Ilo yhdessä tekemisestä yhdistettynä luovien ajatuksien kanssa ohjaa kokonaisvaltaistentoiminnan prosessien ajankäyttöä ja toteutusta. Lapsella pitää olla mahdollisuus toimiamonipuolisesti taiteen eri alueilla. Hänen tulee saada esimerkiksi maalata, piirtää, soittaa,laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella tai keksiäsatuja ja runoja. (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 24.)Puuhapakettiin on valittu taiteellisia osia edellä mainittujen perustelujen vuoksi. Jokainenlapsi on ainutlaatuinen ja ilmaisee itseään omalla tavallaan. Taidevälineet eivät rajaa lapsenilmaisua tiettyyn muottiin vaan antavat tilaa lapsen luovuudelle ja ilmaisulle. Pitkälläaikavälillä ajatellen taiteen avulla voidaan myös vaikuttaa eri kehitysalueisiin kutenfyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen, sensitiiviseen ja sosiaaliseen. Taidemenetelmienkäyttäminen harjoittaa motoriikkaa - esimerkiksi käsien ja sormien liikettä ja hallitsemista.Psyykkistä kehitystä taide tukee esimerkiksi musiikin mukaan maalaamisesta syntyvän tunneelämyksenavulla. Kognitiivinen kehitys tukee ajatuskykyä, kykyä vastaanottaa stimulaatiotaja oppia uusia asioita. Kognitiivisen tavoitteet toteutuvat esimerkiksi rohkaisemallamielikuvituspiirtämiseen ja piirtämiseen muistojen pohjalta. Sensitiiviset tavoitteet taasliittyvät epäröinnin, epävarmuuden ja epäonnistumisen vähentämiseen ja pelon voittamiseen.Sosiaaliset tavoitteet toteutuvat vuorotoiminnassa. Toimelias lapsi oppii yksinkin uusia

15asioita, mutta sosiaalisuus kehittyy vain muiden joukossa. Kuvaamataitoa harrastaessalapselle annetaan mahdollisuus työskennellä yhdessä myös aikuisen kanssa pienessä jasuuressa ryhmässä, mikä on tärkeä vaihe sosiaalisuuden oppimisessa, mutta yhtä tärkeää onkuitenkin antaa lapselle mahdollisuus työskennellä yksin. Tämä johtuu siitä, että eritasoisetlapset työskentelevät eri tavoin eikä välineen ole tarkoitus kannustaa ns.pakkososiaalisuuteen. (Issakainen & Törmä 1992, 6-13.) Koska tilanteet ja ilmapiiri ovatmuuttuvia Nikinharjussa, on tärkeää että suunnittelemamme toiminta voidaan toteuttaa jokoryhmässä tai kahden kesken.3.2.1 MusiikkimaalausYksi valitsemistamme taiteen menetelmistä on musiikkimaalaus, jossa kuvataan tunteita jaajatuksia, jotka ovat heränneet musiikin kuuntelusta ja joita ilmaistaan piirtämällä taimaalaamalla. Lapsen itsensä ja muiden on helpompi ymmärtää lapsen kokemusta, kunsisäinen kokemus saadaan silmin havaittavaksi. Musiikki synnyttää lapsissa erilaisia psyykkisiämerkityskokonaisuuksia ja mielikuvia, jotka ovat vain lapsen ymmärrettävissä.Musiikkimaalauksen avulla voidaan avata ristiriitoja ja selkiyttää omaa tilannetta ja kriisiä.(Ahonen 2000, 194-195.)Musiikki on valittava huolellisesti, koska sen tarkoitus on virittää lapsi ilmaisemaan itseään jamusiikkia kuvallisesti sekä herättää mielikuvia. Olennaista on muistaa, että prosessi on ainatuotosta tärkeämpi musiikkimaalauksessa. Kuvan tuottaminen ja musiikillinen kokeminen ovathenkilökohtaisia tapahtumia ja on tärkeää, ettei lapsen tuotoksia ja ilmaistuja kokemuksiaarvioida kriittisesti. (Hongisto-Åberg, Lindeberg-Piiroinen & Mäkinen 1993, 105.)Musiikkimaalaus mahdollistaa rauhoittumisen, vuorovaikutuksen ja keskustelun ja sen kauttaon turvallista purkaa omia tunteita ja ajatuksia. Musiikkimaalaamisen avulla voidaan myössanoittaa tunteita ja ajatuksia, jotka on hyvä sanoa ääneen. Lasten tuotoksien analysointipitää kuitenkin jättää asian koulutuksen saaneelle henkilölle. Musiikkimaalaus voi toimiaitsetarkoituksena, mutta koulutustaustasta huolimatta musiikkimaalausta voi käyttää myösluovana ja purkavana toimintamuotona. (Musiikkimaalaus 26.3.2009.)Musiikkimaalaamisen toteuttamiseen tarvitaan musiikkia tai piano. Lisäksi tarvitaanvesivärejä, vesikupit ja vähintään A4-kokoisia paperiarkkeja. Maalaustasot on hyvä suojatasanomalehdillä tai muovisilla liinoilla mahdollisen sotkun takia. Tämä on muistettavaerityisesti työskennellessä pienten lasten kanssa. (Musiikkimaalaus 26.3.2009.) Varsinainentuokio voi kestää puolesta tunnista eteenpäin. Tämä riippuu siitä, kuinka paljon osallistujathaluavat maalata ja kuinka paljon on aikaa. Suositeltavana voisi pitää 5-10 kappaleen

16kuuntelemista. Tuokiossa voi myös kokeilla soittaa jotain pitkää kuunnelmaa - kutenesimerkiksi musikaalia tai luonnon ääniä. (Musiikkimaalaus 26.3.2009.)Lastensuojelulapset ovat taustaltaan traumatisoituneita ja musiikkimaalaus voi olla yksi tapakäsitellä näitä traumoja, vaikka Puuhapaketissa ei olekaan keskeistä terapeuttisuus – jopelkästään musiikkimaalauksen vetäjän terapeuttisen osaamisen puuttumisen vuoksi.Helsingin Sanomien artikkelissa Gazan sota jätti lapsiin syvät arvet (22.05.2009) mainitaanpiirtämisen olevan tarinan kerronnan ja näyttelemisen ohella yksi väylä traumojenkäsittelyyn: "Olennaista on, että traumaattinen kokemus tulee jaetuksi. Turvallisen aikuisenkanssa niitä voidaan käydä läpi – muistoihin voidaan palata, mutta niitä ei koeta enääkuolemanvaarallisiksi." Tätä voidaan varmastikin soveltaa kaikenlaisiin traumoihin, koskapiirtäminen on useimmille lapsille mieleistä ja luontaista puuhaa. Traumojen kuvittamisen tainiistä puhumisen tulee kuitenkin lähteä lapsesta eikä se ole musiikkimaalauksen tavoite.Menetelmänä musiikkimaalaus sopii Nikinharjun arkeen käytettäväksi, koska se ei ole sidottutiettyyn kestoon. Nikinharjun lasten keskittymiskyvystä ei ole takeita ja lasten vallitsevaanmielialaan vaikuttaa myös sen hetkinen tilanne osastolla. Lisäksi on mahdollista että lastenmielialat vaihtelevat suuresti. Jos lapset kuitenkin keskittyvät tekemiseen, heillä onmahdollisuus rauhoittua ja keskittyä omiin tuntemuksiinsa.Musiikkimaalausta varten Puuhapaketissa on yksi A4-kokoinen vaaleansininen kortti, jossaolevat ohjeet löytyvät liitteestä 1.3.2.2 AskarteluLasten töitä kehityksellisesti tarkasteltaessa voidaan saada tietoa siitä, pysyykö lapsi niinsanotun normaalin kehityksen rajoissa. Esimerkiksi neuvolapalveluissa lastenhahmottamiskyvyn kehitystä seurataan pyytämällä heitä piirtämään erilaisia kuvioita:esimerkiksi 3-vuotiaan lapsen oletetaan osaavan piirtää ympyrän. Askartelu ja erilainenpiirtäminen vaativat tietyntasoista hahmottamisen kykyä ja hienomotoriikan hallitsemista,mikä kehittyy nimenomaan ja ainoastaan tekemisen kautta. (Rusanen & Torkki 2001, 90.)Koska Nikinharjun lapsilla on viivästymiä kehityksessä, oletuksena on, että askartelu voisi ollakeino, jolla voidaan tukea ja viedä esimerkiksi motorista kehitystä eteenpäin ja saadavähitellen lasten taidot ja kyvyt ikätasoa vastaavalle tasolle.Askartelu on oiva keino tuottaa onnistumisen kokemuksia ja saattaa lapsia yhteen samantekemisen äärelle. Lasten tuotokset saavat olla erinäköisiä eikä askartelussa tarvitse ollatiettyä mallia. Lasten on mahdollista saada onnistumisen kokemuksia ja mielihyvää pelkästätekemisestä ja se innostaa lapsia luovaan toimintaan. Lasten osallisuus toteutuu heidän

17toteuttaessaan itseään omalla persoonallisella tyylillään ja lasten yhteishenki paranee heidänpuuhastellessaan yhdessä. Kuitenkin jos osastolla on sellainen tilanne ettei yhteistoiminta olesillä hetkellä suotavaa, voidaan toimintaa toteuttaa lapsen kanssa kahdestaan, mikä taastukee Nikinharjussa käytössä olevaa omahoitaja-mallia.Askarreltavat tuotokset on suunniteltu lasten erityisyyttä huomioiden. Puuhapaketissa onsellaisia askartelun muotoja, jotka eivät ole lapsille liian vaikeita, mutta jotka ovat kuitenkintarpeeksi haastavia. Ne on suunniteltu lähtökohtaisesti vastaamaan lasten taitoja ja kykyjä,mutta kuitenkin siten, että kun toimintaa viedään eteenpäin, lasten taitojen on mahdollistakehittyä samanaikaisesti. Askartelussa yhdistyy perustaitojen harjoittaminen, vuorovaikutusja myönteinen mieliala. Lapsi voi vaikuttaa siihen prosessiin ja lopputulokseen, jamenetelmän tehokkuus onkin itse toteutuksessa.Askartelua varten Puuhapaketissa on yksi A4-kokoinen ohjekortti sekä kymmenen A5-kokoistakeltaista korttia, jossa olevat ohjeet löytyvät liitteestä 1.3.2.3 MuovailuMuovailun avulla lapsi saa kinesteettisen kokemuksen ja käsin tekemisen kautta hän muunmuassa hahmottaa ympäröivää maailmaa ja sitä tulkitsemalla oppii myös itsestään. Lapsiilmentää työskentelyssään ja tuotoksissaan omia kokemuksiaan ja mielikuviaan. Muovailu onlapselle myös turvallinen tapa purkaa energiaa ja tunteita. Muovailun prosessissa tekeminenon jännittävintä ja lapsen kehityksen kannalta oleellisempaa kuin itse tuotos. (Karppinen2001, 107.)Muovailuun liittyy olennaisesti tuntoaisti, joka välittää laadullista tietoa ympäristöstä ja senavulla lapsi erottaa esimerkiksi esineiden muotoja ja oppii sorminäppäryyttä vaativiatoimintoja. Tuntoaisti auttaa käsittelemään esineitä siten, etteivät ne esimerkiksi putoa taipuristu rikki. (Tuntoaisti ja sen puutokset 18.07.2006.) Tuntoaistin reseptorien avulla ihminenaistii kosketusta, painetta, kipua, kylmää, lämmintä ja värinää. Näiden kehoon kohdistuvienaistimusten avulla lapsi hahmottaa myös oman kehonsa ja sen ääriviivat sekä kokee lihastenja luuston olemassaolon ja toiminnan. Tuntoaisti viestittävää myös monista kehoonkohdistuvista vaaratilanteista. (Aistien merkitys vuorovaikutuksessa 08.06.2009.)Muovailua varten paketissa on yksi kirkkaansininen A4-kokoinen kortti, jossa olevat ohjeetlöytyvät liitteestä 1.3.4 Tutkiminen

18Lapselle jo syntymästä saakka luontainen tapa oppia on tutkiminen, jonka kautta lapsityydyttää uteliaisuuttaan ja samalla kokee osallisuutta kasvuympäristöönsä. Lapsenkokemusmaailma ja ympäristö innoittavat eri-ikäisiä lapsia tutkimiseen. Lapsi kokee, ettähänen ihmettelynsä, pohdintansa, kysymyksensä ja toimintansa on merkityksellistä. Lapsi voiitsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa kokeillen tutkia uusia asioita ja yrityksen, erehdyksen jaoivalluksen kokemuksen jatkumo ylläpitää ja vahvistaa oppimisen iloa. (Sosiaali- jaterveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 25.)Kasvattajan tehtävä on luoda tutkimiselle innostava, avoin ja kannustava ilmapiirin omillaasenteillaan ja toiminnallaan, ja he mahdollistavat lapselle monipuolisia, lapsen omaamielenkiintoa ylläpitäviä kokemuksia sekä antavat aikaa tutkimiselle ja ihmettelylle. Yhdessälasten kanssa kasvattajat kannustavat ja ohjaavat lapsia hoivan, kasvatuksen ja opetuksentilanteissa kokeilemaan ja etsimään selityksiä maailman ilmiöihin. Oman toimintansa kauttakasvattajat tukevat lasten omaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta. (Sosiaali- jaterveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 25.) Puuhapaketin idea on tarjotaNikinharjun aikuisille välineitä tällaiseen toimintaan. Paketin sisältö palveleeammattikasvattajia antamalla arkeen konkreettisia välineitä lapsen oppimisen tukemiseentutkimisen ja ihmettelyn kautta.Myönteinen ja kannustava varhaiskasvatusympäristö tukee lapsen tutkivaa toimintaa jaoppimista. Tällainen ympäristö on monipuolinen ja se tarjoaa lasten käyttöön runsaastierilaisia lasten mielenkiintoa herättäviä materiaaleja ja välineitä. (Sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja kehittämiskeskus 2005, 25.) Puuhapaketti on konkreettinen väline, erilaisiatoiminnallisia tehtäviä ja toimintaideoita sisältävä laatikko, joten se tukee edelläluonnehdittua kuvausta myönteisestä ja kannustavasta kasvatusympäristöstä.Tutkimisteemaan liittyvät välineen osat ovat leipominen, sadutus, luontotekeminen sekätunne-elämän kehittämiseen liittyvä korttitehtävä. Niistä on kerrottu seuraavissa alaluvuissa.3.4.1 LeipominenRuuanlaitto ja leipominen ovat osa kodin arkielämää ja Nikinharjun B-osasto on tilapäisestisiellä olevien lasten ja nuorten koti, joten kodinomaisen työskentelyn tuominen osaksi arkeaon perusteltua. Valitsimme leipomisen ohittaen ruuanlaiton, koska ruoka tulee osastollekeittiöltä eikä osastolle täten valmisteta itse ruokaa. Leipomalla lapset ja nuoret voivatyhdessä valmistaa esimerkiksi jälkiruuan tai välipalan tai osan siitä. Leipomisohjekorteissa onohjeet 15:ttä erityyppistä makeaa ja suolaista syötävää sekä kylmää ja kuumaa juomaavarten, joita ovat dippikasvikset, hedelmäjuoma ja –salaatti, jäätelökaakao, suklaamuffinssit,omenapiirakka, tiikerikakku, pikkupullat, sämpylät, juustoteeleivät, mansikka-banaanipirtelö,

19omenakiisseli, lämpimät voileivät, pannukakku ja mansikka-vaniljarahka." "Jälkiruoka onnimensä mukainen ja sitä nautitaan vasta jos eturuokaa on ainakin maistettu" (Kinnunen 1999,80) ja esimerkiksi juuri tämän Nikinharjun ohjaajat voivat opettaa lapsille ja nuorilleleivonnan yhteydessä. Samoin ohjeet on suunniteltu erilaisiin tilanteisiin – esimerkiksiarkisemman tai juhlavamman iltapalan yhteyteen, joten niiden kautta voidaan käydäkeskustelua myös erilaisista juhlapäivistä.Kinnunen (1999, 79-80) kirjoittaa "osaston parantavasta arjesta" ja mainitsee ruualla olevanmonta merkitystä. Hän viittaa tekstissään lasten psykiatriseen osastohoitoon, mutta asiatsoveltuvat muihinkin hoito- ja kasvatusyksiköihin. Ruokailuun liittyy muun muassa esimerkinantaminen: aikuinen ruokailee lapsen kanssa ja antaa esimerkkiä, miten syödään.Ruokailutilanteet ovat myös hoidollisesti tärkeitä: lasta ruokailutilanteessa havainnoimallaohjaaja voi saada tietoa lapsen ja nuoren ruokailutottumuksista sekä suhteesta ruokaan jaruokailuun. Lastensuojelulapsilta saattaa puuttua kokemuksia tällaisista niin sanotuillenormaaleille perheille itsestään selvistä asioista, joten kyseessä on hyvä oppimistilanne tästänäkökulmasta. Ruuan ympärille voidaan myös rakentaa mukavia hetkiä, joihin liittyyolennaisesti yhdessäolo (Kinnunen 1999, 80), mikä taas vahvistaa osallisuuden kokemustaEdellisten tekijöiden lisäksi haluamme kiinnittää huomiota myös siihen, että leipomistajärjestämällä ohjaajat voivat antaa esimerkin ruuan valmistamisesta itse, vaikka ruokatuleekin osaston ulkopuolelta. Tällaiset havainnot voivat ehkäistä laitostumisen tunnetta jalapset ja nuoret oppivat itsenäisesti tekemään omasta arjestaan miellyttävämpää. Ryhmä käviopintokäynnillä lastensuojeluyksikkö Peiponpesässä, jossa vastaava ohjaaja Tuija Ruuskanen(henkilökohtainen tiedonanto 10.03.2009) totesi, että heillä ohjaajat sijaistavat mielelläänkeittäjää ja siivoajaa, koska jos ohjaaja tekee ruokaa tai pesee pyykkiä vastentahtoisesti,tuskin lapsiakaan vastaavat kotityöt kiinnostavat. Mallioppiminen on tässä asiassa hyvinkeskeinen metodi, ja leipominen yhdessä antaa hyvää esimerkkiä siitä, kuinka kotona voidaantehdä asioita itse ja yhdessä.Leipomista varten Puuhapaketissa on yksi A4-kokoinen ohjekortti ja 15 A5-kokoista oranssiakorttia, joissa olevat ohjeet löytyvät liitteestä 7. Leipomisohjeet on otettu Pirkka-lehden(Pirkka reseptihaku 11.05.2009) ja Valion (Keittokirja 11.05.2009) reseptisivustoilta, joidenosoitteet löytyvät tämän raportin lähdeluettelosta. Valion sivujen kautta tehdyt reseptihauton hakukoneesta löytyvän lapsiperhe-hakurajauksen avulla, joten reseptit ovat erityisestilapsille mieleisiä. Leivontaohjeita on muokattu siten, että valmistusprosessin vaiheet onnumeroitu ja niiden sanamuotoja on selkiytetty ja tarkennettu. Mallia ohjeiden selkeäänilmaisuun on otettu Päivi Immosen, Aura Liimataisen ja Päivi Palojoen (1998) kotitaloudenoppikirjasta Hyvää pataa – kotitalouden taitokirja, jonka tiedot löytyvät lähdeluettelosta.

203.4.2 SadutusSadutus-menetelmässä työntekijä sanoo lapselle tai lapsiryhmälle: "Kerro satu (kertomus taitarina), juuri sellainen kuin haluat. Minä kirjoitan sen ylös sana sanalta, niin kuin sinä senkerrot. Kun satu on valmis, minä luen sen sinulle, ja voit korjata sitä, mikäli haluat."Saduttaja ei anna sadulle aihetta eikä hän kysy lisäkysymyksiä. Sadutettavan kertoessa satuasaduttaja kirjaa sen ylös tarkalleen juuri kuten sadutettava sen kertoo. Saduttaja osoittaakuuntelevansa tarinaa ilmeillään ja sillä, ettei keskeytä kertojaa. Lopuksi saduttaja lukeesadun kertojalle ja tämä saa halutessaan korjata tai muuttaa siinä jotakin. Näin kertomussäilyy kertojan haluamassa muodossa. (Karlsson 2000, 116.) Työvälineessä sadutus onohjeistettu edellä mainitulla tavalla ja lisäksi ohjeessa on mainittu, että tässä työvälineessäsadutus on yksilösadutusta.Ihmisten täytyy olla toistensa kanssa yhteydessä ja lapsi tarvitsee sosiaalisen yhteisönympärilleen, jotta hänellä olisi kehityksen edellytykset ja tätä kautta niin kutsuttuasosiaalista pääomaa. Sosiaaliset innovaatiot ovat omiaan rakentamaan tätä sosiaalistapääomaa ja sadutus on merkittävä sosiaalinen innovaatio. Sadutukseen tarvitaan vähänvälineitä, mutta sitä varten tarvitaan vallankumouksellinen suhtautuminen lapseen: onluotettava, että jokaisella lapsella on sanottavaa ja että jokainen lapsi osaa pukeaajatuksiaan sadun muotoon. Aikuinen toimii tilanteessa kuuntelijana ja arvostaa lapsenajatuksia. Tätä kautta rakennetaan yhteisyyttä, verkostoja ja kuuntelemista. (Karlsson 2000,7-8.)Sadutuksen ohje on lyhyt ja se sisältää neljä vaihetta, jotka erottavat sen muistanarratiivisista menetelmistä. Sadutus antaa jaettuja kokemuksia ja innostaa uusiinoivalluksiin, ja kun lapsia sadutetaan toistuvasti saadaan myös heidän ajatuksensa jakokemuksensa työn suunnittelussa mukaan. Tätä kautta lasten osallisuus lisääntyy. (Sadutus –Työvälineitä 12.12.2006.) "Sadutus on kohtaavaa ja osallistavaa toimintakulttuuria" (Asimont2007, 6), joten se sopii erityisen hyvin tähän työvälineeseen, koska osallisuuden lisääminen onhankkeemme yksi tavoite.Sadutus tarjoaa oppimisen kokemuksen myös saduttajalle ja sadutettavalle itsensäilmaisemisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuden. Se ei ole perinteinen opetusmenetelmä,eikä siihen liity arviointia. Kaikenlaiset tarinat ovat kirjaamisen arvoisia, kun joku haluaakertoa ja toinen kirjata kuulemaansa. Sadutettava kertoo omasta vapaasta tahdostaan senminkä haluaa tilanteessa tuoda esille ja saduttaja puolestaan kirjaa sana- ja äännetarkastiylös kuulemansa. Saduttaja kysyy, jos ei saa selvää ja lukee sadun lopuksi sadutettavalle,jotta tämä voi korjata tekstiä niin halutessaan. (Lyhyesti sadutuksen ideasta 29.05.2002.)

21Olennaista on muistaa, että sadutettava saa kertoa juuri sillä hetkellä mielessään olevistaasioista pelkäämättä arviointia tai kuuntelijan tulkintaa. Kertoja voi luottaa, että tarina onkahdenvälinen ja se annetaan muiden luettavaksi vain, jos kertoja antaa luvan. Sana "satu"antaa kertojalle luvan siihen, että tarina saa todella olla keksittyä tarinaa, jonka kukaan eivoi väittää olevan totta. Tästä huolimatta sadutus antaa tilaisuuden pukea vaikeita asioitasadun muotoon ja tätä kautta ne sanotaan ääneen "satuisassa" muodossa. (Karlsson 2000,137.) Lastensuojelulapsilla on taustallaan kaltoinkohtelua ja rankkoja kokemuksia, ja sadutusvoi antaa heille mahdollisuuden käsitellä juuri siinä hetkessä mielessä olevia asioita sadunmuodossa. Vastaanotto-osastolle tulevan lapsen tai nuoren tilanne on akuutti, jotenryhmäsadutuksessa olisi muistettava se, että ryhmän voima voi kanavoitua moneen suuntaan.Toisaalta ryhmässä voi olla suvaitseva ilmapiiri, mutta toisaalta ryhmän sadut voivat muuttuatuhoaviksi, rasistisiksi tai "verta roiskuviksi". (Karlsson 2000, 139.) Tämän vuoksiPuuhapakettiin on valittu yksilösadutus: siinä satu pysyy juuri niissä rajoissa, joissa tämä yksilapsi sen haluaa kertoa ja pystyy sen ottamaan vastaan.Hirmumyrsky Katriinan uhrien parissa tehneet hoitajat käyttivät piirtämistä ja piirroksistakerrottuja satuja keinona auttaa lasta kohtamaan omat tunteensa ja ajatuksena. Lapset olivatjoutuneet jättämään kotinsa, ystävänsä, lemmikkieläimensä ja usein he olivat joutuneeteroon myös perheenjäsenistään, mutta satujen ja piirrosten avulla lapset saivat symbolisellatasolla kontrollin ikävistä tapahtumista. Piirtäminen ja tarinointi antaa laajan näkökulmanlapsen kokemuksiin tutun ja turvallisen toiminnan kautta, ja antaa hoitotyöntekijällemahdollisuuden ymmärtää lapsen kokemuksia ja reaktioita. Hoitajan ei kuitenkaan pidätulkita piirroksia tai etsiä niistä merkityksiä vaan ymmärtää ne osana lapsen kehitystasoa sekäkulttuurista ja sosiaalista kontekstia, ja käyttää tätä prosessia yhtenä lisänä hoitotyönauttamiskeinona. (A Developmental Approach to Understanding Drawings and Narratives FromChildren Displaced by Hurricane Katrina 01/2006.) Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, ettäsadutus auttaa lasta jäsentämään traumaattisia tapahtumia, kun he saavan "puhua" niistäsiinä muodossa kuin itse spontaanisti tahtovat. Täten sadutus nimenomaan Nikinharjun lastenkanssa voi olla yksi tukimuoto näiden lasten arjessa.Toinen näkökulma sadutukseen Nikinharjussa on siitä saadut hyvät kokemukset kielihäiriöistenlasten, joita Nikinharjussa sekä osaston henkilökunnan kertoman että Nikinharjussaharjoittelunsa suorittaneiden ryhmän jäsenten havaintojen mukaan on, kanssa. Lapsen, jollaon kielen kehityksen ongelmia, kohdalla sadutuksen voima on nimenomaan senspontaaniudessa: lapsi saa kertoa tarinan itse ja on sen luomisessa pääroolissa. (Pihlaja &Viitala 2004, 203.) Tämä antaa kieliongelmaiselle lapselle kokemuksen siitä, että hän osaa jakykenee tuottamaan kieltä ja hänen tapansa ilmaista itseään on oikea. Kun lapsella onvaikeuksia kielen tuottamisessa tai ymmärtämisessä, väärinymmärryksen riski kasvaa ja tämä

22taas voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon. (Pihlaja & Viitala 2004, 202.) Täten kielen kehityksentukeminen tällaisella menetelmällä, jossa lapsi itse on toiminnan etenemiseen vaikuttavatekijä, on tärkeää ja perusteltua nimenomaan tässä työvälineessä.Karlsson (1999, 151) kirjoittaa Saduttamalla lasten kulttuuriin –väitöksessään: "Ammattilaisettoivat useasti esiin, että lasten itsetunto vahvistui, lasten yksilöllisyys sai tilaa ja heidänomanarvontuntonsa nousi sadutus-menetelmän ansiosta." Väitöksen johtopäätöksissä japohdinnassa mainitaan hyödyistä muun muassa lapsen minäkäsityksien vahvistuminen,itsetunnon koheneminen ja lasten muuttuminen aloitteellisimmiksi ja rohkeammiksi, lastentilaisuudet tuoda esiin omia ajatuksiaan, lasten vakavasti ottaminen ja se, että sadutuksessaammattilainen saa tietoa lapsesta. (Karlsson 1999, 172-174) Nämä kaikki ominaisuudet ovattärkeitä Nikinharjun lasten ja ohjaajien näkökulmasta.Saduttajan näkökulmasta erityistä menetelmässä on sen helppous: sitä voi käyttää kukatahansa, missä tahansa eikä se vaadi erityisiä välineitä ja sitä voidaan edelleen kehittääsoveltumaan erilaisiin toimintaympäristöihin ja tilanteisiin (Karlsson 1999, 171). Tämä tosiasiayhdessä edellä mainittujen sadutuksen hyödyllisyyteen liittyvien seikkojen kanssa on hyväperustelu sadutuksen valinnalle Puuhapakettiin. Menetelmästä saatava hyöty suhteessahelppouteen on hyvin merkittävä.Sadutusta varten Puuhapaketissa on yksi A4-kokoinen violetti kortti, jonka ohje löytyyliitteestä 1.3.4.3 LuontotekeminenVarhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- jakehittämiskeskus 2005, 28) mainitaan varhaiskasvatuksen yhdeksi sisällölliseksi orientaatioksiluonnontieteellinen orientaatio. Nikinharjun läheisyydessä on hyvät mahdollisuudet luonnoneri ilmiöiden, eläimien ja kasvien tutkimiseen, joten pidimme luontoon liittyvän tekemisensuunnittelun työvälineeseen lähes itsestään selvänä valintana. Luonnontieteelliselleorientaatiolle on ominaista kokeellisen menetelmän käyttö ja kontrolloiduissa olosuhteissatutkitaan syy-seuraustyyppisiä vaikutussuhteita, joiden kautta luonnon ilmiöt janiihin vaikuttavat seikat avautuvat lapsille (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- jakehittämiskeskus 2005, 28). Välillä tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihintutustumista, joskus rakentelua tai luontoon maastoutumista. (Tutkiminen – Lapselleominainen tapa toimia 12.12.2006).Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämällä varhaiskasvatuksen ja lasten päivähoidonvaltakunnallinen verkkopalvelussa todetaan, että "Varhaiskasvatusympäristössä pitää olla

23mielenkiintoista tutkittavaa, mitä voi koskettaa, pudottaa maahan, haistaa, katsoa jamaistaa. Kiireetön päivärytmi jättää tilaa ihmettelylle. Lapselle jää aikaa pysähtyähämmästelemään ikkunassa pörräävää kärpästä tai kukkaan puhkeavaa voikukkaa. Pöydälleläikähtänyt maitovana on mielenkiintoinen koskea sormella, katsoa maidon tippumistalattialle." (Tutkiminen – Lapselle ominainen tapa toimia 12.12.2006). Tämä tiivistääluonnontieteeseen liittyvän tekemisen ja ihmettelyn hyvin, ja juuri tällaisia ilmiöitähaluamme Nikinharjun lasten ulottuville tuoda. Luontoon liittyvästä tekemisestä eikuitenkaan haluttu tehdä liian opetusmaiseksi, joten ohjeet eivät sisällä monimutkaisiatehtävänantoja. Sen sijaan ohjeissa korostuu yhdessä tekemisen, ihmettelyn ja puuhailun ilo.Luontokasvatus on tunnesiteen luomista luontoon ja kun ihminen tuntee luonnon läheiseksielementiksi, hän haluaa elää ja toimia luontoa säästäen. Suhde luontoon syntyy kokemustenkautta: havainnoista, elämyksistä ja oivalluksista. Luontokasvatus on myös luontotietoudenlisäämistä ja sitä, että lapsi tutustuu luonnonilmiöihin ja luontoon, hänen kysymyksiinsävastataan ja hänelle annetaan tilaisuus tutkia ja tehdä havaintoja ja löytöjä itse.Kerrottaessa lapselle ilmiöiden välisistä yhteyksistä hän oppii vähitellen ymmärtämään myössen, mikä hänen oman toimintansa vaikutus on asioihin. Pohjimmiltaan luontokasvatus onkuitenkin arkista yhdessäoloa, luonnonilmiöiden ihmettelyä ja vuodenkierron vaihtelunseuraamista. (Tuomaala & Myyryläinen 2002, 10.)Olennaista Puuhapaketin osalta luontokasvatuksessa on se, että luonto on ihmiselle myöshenkisen hyvinvoinnin lähde. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu nähdä kauneutta ympäristössäänja kauniit maisemat herättävät mielihyvän tunteita ja luonnossa liikkuminen laukaisee stressiäja rentouttaa ja luonnolla on todettu olevan elvyttäviä vaikutuksia ihmiselimistön fysiologisiintoimintoihin: esimerkiksi sydämen syke laskee ja verenpaine alenee, jännittyneisyys vähenee,keskittymiskyky paranee ja mieli virkistyy. (Tuomaala & Myyryläinen 2002, 11.) Nämä tekijätluontokasvatuksessa ovat ratkaisevia tässä työvälineessä, koska sijoitus tai sijoitukset sekäniin sanotusta normaalista kodista poikkeava kasvuympäristö – lastensuojelulaitos - ovatlapselle etenkin alussa hyvin stressaavia ja kuormittavat lasta. Luonto voi tarjota lapselletilaisuuden rauhoittumiseen ja rentoutumiseen.Yksi ryhmän jäsen keskusteli omassa harjoittelupaikassaan luontoon ja kalastukseenperehtyneen nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Jukka Ahon kanssa luonnon vaikutuksistaharjoittelupaikan nuoriin ja Aho (henkilökohtainen tiedonanto 21.04.2009) kertoi paikaneniten oireilevan nuoren, joka reagoi stressaaviin tilanteisiin muun muassa voimakkaillaraivokohtauksilla, muuttuvan paikan yhteisillä luonto- ja kalastusretkillä aivan toisenlaiseksi.Luonnossa liikkuessaan kyseinen nuori kuitenkin lopettaa konkreettisen päivittäisen oireilunsakuten esimerkiksi haistattelun, kiroilun ja huutamisen. Häneen saa myös hyvänkeskusteluyhteyden ja hän kertoo omasta elämästään ja joskus jopa tunteistaan, joista

24puhuminen on hänelle normaaliolosuhteissa hyvin vaikea. Aho kertoo olevansa joka kerta yhtäyllättynyt tästä muutoksesta, kun yksikön henkilökunta ja nuoret lähtevät luontoonliikkumaan. Yli yön kestävät kalastusreissut onkin otettu osaksi tämän nuoren ja hänen omaohjaajansa yhteistä tekemistä. Näistä kokemuksista kuuleminen sai ryhmän uskomaanluontotekemisen mahdollisuuksiin.Puuhapaketissa luontokasvatuksen osuus on toteutettu siten, että ohjekortit on jaoteltuvuodenaikojen ja kuukausien mukaan: kutakin vuodenaikaa kohden on kuusi korttia, joistajokaista vuoden kuukautta kohden on edelleen kaksi korttia. Korttien sisällöt ovatmonipuolisia: joidenkin kuukausien ohjeet ovat yhteen teemaan liittyviä moniosaisia pidempiäohjeita – kuten esimerkiksi joulukuun lumi- ja kesäkuun vesiaiheiset tekemiset – ja jotkutkortit koostuvat monesta lyhyestä ohjeesta – kuten esimerkiksi maaliskuun karttoihintutustuttavat kortit. Olennaista korteissa eivät ole täsmälliset tekemisohjeet vaan teemoihinja niistä keskusteluun johdattelu ja aikuisen tukeminen tässä. Aikuisen on helppo valitakorteista juuri hänelle sopiva teema riippuen siitä, mikä vastaa hänen tietojaan ja taitojaan.Paketissa on luontotekemiseen liittyen 24 tummanvihreää A5-kokoista korttia, joiden ohjeetlöytyvät liitteestä 1. Lähdemateriaalina luontokorteissa on käytetty Pirjo Leppäsen teostaPuuhaPäiviä ja RetkiHetkiä (1999), Tuija Tuomaalan & Maija Myyryläisen teosta Luonto tutuksi(2002) sekä Irja Nikkisen & Jenni Lindforsin teosta Vuodenaikamatka – Retkeillään ja opitaanluonnossa (2008), joiden tarkemmat tiedot löytyvät lähdeluettelosta. Lähteenä käytettiinmyös ryhmän jäsenten elämänsä varrella itse kokemiaan ja tekemiään luontotutkimuksia.3.4.4 TunnekortitTyövälineessä on tunne-elämään ja sen kehitykseen liittyvä osio, joka on nimettytunnekorteiksi. Kortteja on 30 erilaista ja kaikissa on kuvat ihmiskasvoista, joilta näkyy jokinsuhteellisen helposti tunnistettava tunne, esimerkiksi ilo, kiukku tai suru. Kortinkääntöpuolella on erilaisia kysymyksiä kuvaan liittyen – kuten esimerkiksi "Mitähän kuvanihminen ajattelee? Onkohan hän vihainen vai sattuuko häntä johonkin?Millainen ilme sinulla on, kun sinua sattuu johonkin?" Korttien tarkoitus on vahvistaa lastenkykyä tunnistaa ja nimetä tunteita ihmisen ilmeen ja kehonkielen perusteella ja keskustellaniistä. Tavoite on melko korkealla, koska lastensuojelulasten tunne-elämän ongelmat voivatolla hyvinkin pahoja, mutta toisaalta korteissa olennaista on myös se, että aikuinen saa tietoalapsen tunteiden tunnistamisen taidoista eikä pelkästään näissä taidoissa kehittyminen.Kortteja voidaan käyttää vapaasti ja keskustelu voi rönsyillä moneen eri suuntaan eikäyksikään aiheeseen liittyvä keskustelu varmasti ole turha.

25Tunteiden nimeäminen ja tunnistaminen sekä mahdollisten ristiriitatilanteiden käsittely jasen pohtiminen, miten voisi toimia toisella tavalla, on tärkeää sosiaalisen kehityksen jatunne-elämän kannalta (Pihlaja & Viitala 2004, 202). Eräissä tutkimuksissa on selvitetty niidenlasten, joilla ei ole ongelmia sosiaalis-emotionaalisessa kehityksessä, elämää, ja heidänympäristössään on todettu olevan muun muassa seuraavia piirteitä: lapsi on saanut pienenäpaljon huomiota, varhaislapsuudessa on vallinnut positiivinen lapsi-vanhempi-suhde javanhempien parisuhteen laatu on hyvä. Lapsessa itsessään suojaavia tekijöitä voivat ollamuun muassa kyky empatiaan, korkea aktivaatiotaso, itsenäisyys, kielellinen lahjakkuus jamyönteinen käsitys itsestään. (Pihlaja & Viitala 2004, 214-215.) Lastensuojelulapsilla on useintaustallaan ongelmia nimenomaan näissä tekijöissä, kuten luvussa 4.1.3 Nikinharjun lastenerityisyys todetaan. Täten sosio-emotionaaliseen kehitykseen liittyvä tekeminen on perusteltuvalinta Puuhapaketin osaksi.Lapsen tunteiden ja empatian kehitys rakentuvat vuorovaikutuksessa askeleittain. Tunneelämänosalta 0-1-vuotiaana lapsen tulisi tulkita toisten tunnetiloja kasvoista ja liittääemotionaalinen merkitys tiettyihin objekteihin ja empatian osalta tämän ikäisen tulisi kokeatoisen paha olo itsessään ja toisen pahan olon tulisi herättää ahdistusta vauvassa. 1-2-vuotiasosaa tunteisiin liittyen lohduttaa, kiusata ja satuttaa toisia sekä tuottaa tunnetiloja, ei vainreagoida niihin. Tämän ikäisen empatian kehitys on sillä tasolla, että toisen pahan olonaiheuttama ahdistus vähenee ja lapsi pyrkii vaikuttamaan toiseen muun muassa antamallalelun. 2-3-vuotias osaa kuvitella toisen ihmisen olotilaa, havaintoja, aikomuksia tai tunteita.Aktiiviset väliintulot toisen ihmisen lohduttamiseksi lisääntyvät ja lapsi on empaattinen toisentunnetiloja kohtaan. 3-4-vuotias lapsi piilottaa omia tunteitaan puoliautomaattisesti mutta eivielä "huijaa" toisia omilla tunteillaan. Hän tunnistaa, että paha olo sijaitsee toisessa eikäitsessä. 5-6-vuotias osaa jo tunnistaa ja nimetä pelon, ilon, surun, ujouden ja vihan sekä osaakäyttää omia tunteitaan hyödyksi ja "huijata" niillä toisia. Tämän ikäinen on myösempaattinen toisen ihmisen elämän olosuhteita kohtaan. 7-vuotias tunnistaa edellämainittujen tunteiden lisäksi ylpeyden, mustasukkaisuuden, huolestuneisuuden,jännittyneisyyden, syyllisyyden ja kiitollisuuden. (Pihlaja & Viitala 2004, 216-217.)Tunnekorttien kysymykset on suunniteltu näitä kehityksen eri asteita silmällä pitäen.Nikinharjun työntekijöillä on osaamista ja tietoa tästä kehityksestä, joten he osaavat korttienkäytön perusteella tehdä havaintoja lapsista.Tunnekorteissa on yksi A4-kokoinen tummansininen ohjekortti sekä 30 A5-kokoistatummansinistä. Tunnekorttien kysymykset löytyvät liitteestä 10. Kuvat on leikattusuurimmaksi osaksi Vauva- ja KaksPlus-lehdistä, koska niissä on runsaasti lasten kuvia.

264 HANKETYÖSKENTELY4.1 Hanketyöskentelyn tavoitteet ja niiden perustelutTyövälineen päällimmäisenä tavoitteena on osaston lasten osallisuuden kokemustenvahvistaminen ohjatun ja aktivoivan tekemisen kautta. Niitä pyritään vahvistamaanNikinharjun hyvän arjen toimintaperiaatteiden toteutumista tukien sekä osaston lastenerityisyys huomioon ottaen. Työvälineellä halutaan tukea muun muassa lasten erityisyydestäjohtuvien kehityksen ongelmien ratkaisua tavoitteellisen kasvatuksen avulla. Seuraavissaalaluvuissa on eritelty tavoitteita ja niiden perusteluita tarkemmin.4.1.1 Osallisuuden vahvistaminenNikinharjussa etenkin osaston isommat lapset vetäytyvät omiin oloihinsa ja osallistuvat vainvälttämättömään toimintaan kuten ruokailuihin, muutoin he viettävät paljon aikaa televisiotakatsoen ja pelikonsolilla pelaten (A. Rossi, henkilökohtainen tiedonanto 12.11.2008).Tavoitteena on aktivoida näitä lapsia toimintaan ja antaa heille mahdollisuus osallisuudenkokemuksiin.Osallisuus on laajasti määriteltynä yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista(Oranen 2008, 9). Osallisuus tarkoittaa sitä, että yksilö sitoutuu johonkin toimintaan ja haluaavaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös niiden seurauksista. Osallisuus tarkoittaahenkilökohtaista kokemusta päättämisestä ja asioihin vaikuttamisesta sekä kokemuksen myötäsyntyvää sitoutumista. Se voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle jasyrjäytymiselle. (Mitä osallisuus on? Kuunnelkaa meitä 15.2.2009.) Osallisuus voidaan jakaa eriulottuvuuksiin, joita ovat "mahdollisuus valita, mahdollisuus saada tietoa, mahdollisuusvaikuttaa päätöksentekoprosessiin, mahdollisuus ilmaista itseään, mahdollisuus saada apua jatukea itsensä ilmaisemiseen ja mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin". (Lasten osallisuudenedistäminen 24.5.2006.)Osallisuus on olennainen käsite lastensuojelussa ja uuteen lastensuojelulakiin onkin lisättyuusi luku lapsen osallisuudesta. Kohta perustuu lähtökohdiltaan perustuslakiin, jonka mukaan"lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja jonka mukaan heidän tulee saada vaikuttaaitseään koskeviin asioihin tavalla, johon he ikänsä ja kehityksensä puolesta pystyvät".Samanlainen velvoite sisältyy myös sosiaalihuollon asiakaslakiin ja lapsen oikeuksienyleissopimukseen. (Kananoja, Lähteinen, Marjamäki, Laiho, Sarvimäki, Karjalainen &Seppänen 2007, 140.) Täten osallisuus keskeisenä työvälineemme teemana ja taustaajatuksenaon hyvin merkityksellinen ja oikeastaan välttämätönkin, koska kohderyhmänä ovat

27lastensuojelulapset, joiden oikeuksia ja kohtelua määrittää selkeä laki. Strid (2004)puolestaan kirjoittaa, että "Lapsi on hoivaa ja turvaa tarvitseva pieni ihminen, jolla on oikeusleikkiin ja oppimiseen. Lasta on kuunneltava häntä koskevissa tärkeissä asioissa, eikä hänenympäristössään pitäisi olla uhkia, jotka vaarantavat hänen fyysistä tai psyykkistä kehitystään."Leikki, oppiminen ja lapsen turvallinen kehitys ovat ikkunoita osallisuuteen, joten siksityöväline sisältää juuri näitä näkökulmia.Nikinharjun lasten ja nuorten taustat ovat rikkonaiset: esimerkiksi joidenkin lastenvanhemmat ovat käyttäneet päihteitä ja heidät on sen vuoksi sijoitettu pois kotoa (A. Rossi,henkilökohtainen tiedonanto 12.11.2008). Täten lapsi tai lapset ovat joutuneet tietyllä tavallaulkopuolisiksi perheessä. Lapsille ja nuorille osallistuminen omien asioiden hoitamiseen voiantaa kokemuksia kuulluksi tulemisesta ja siitä, että omat mielipiteet ja ajatukset ovatarvokkaita ja että asioihin voi vaikuttaa. Tältä pohjalta syntyneet päätökset ja suunnitelmatlapsi tai nuori voi kokea omiksi minkä hän kokee voimaannuttavana. Lapsilla ja nuorilla, jotkaovat lastensuojelun kanssa tekemisissä, voi olla paljon kokemuksia siitä, että asiat vaintapahtuvat ja elämässä ollaan koko ajan "onnen" tai "kohtalon" varassa. Tällaisille lapsille januorille mahdollisuus vaikuttaa voi olla hyvin merkityksellinen: kuulluksi tulemisen kokemusja vaikuttamisen mahdollisuus saattaa olla tärkein hyöty, jonka osallisuus tuottaa lapselle.(Oranen 2008, 16.) Lapsi ei itse ehkä voi vaikuttaa sijoitukseen päätymisestään, muttasijoituspaikassa hän voi saada kosketuksen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa elämäänsä ja tätäkautta tulla osalliseksi elämäänsä. Tämä voi tapahtua pienten arkisten valintojen kautta:lapselta voidaan esimerkiksi kysyä mitä hän haluaa tehdä vapaa-ajallaan. Siksi työvälineenosat ovat sellaisia, että lapsi itse voi sen ideoihin tarttua ja itse ehdottaa tekemistä aikuisilleopittuaan tuntemaan Puuhapaketin osat.Varhaisista kiintymyssuhteen häiriöistä ja traumaattisista kokemuksista kärsivät lapsetmaksavat kalliin hinnan vanhempiensa kyvyttömyydestä tyydyttää heidän perustarpeitaan.Yksi osa-alue, johon kiintymyssuhteen häiriytyminen vaikuttaa, on sosiaalisen kehityksen alue.(Tuovila 2008, 39.) Osallisuutta käytännössä toteutettaessa lapsi tai nuori saa harjoitustasosiaalisista taidoista ja itsensä ilmaisemisesta. Osallistavat toiminnot ovat myös mahdollisuustutustua muihin nuoriin. (Oranen 2008, 16.) Muihin osaston nuoriin tutustuminen ei oletyövälineemme ensisijainen tavoite, mutta sosiaalisten taitojen ja itsensä ilmaisemisenvalmiuksien harjoitusta saa lähes kaikissa tilanteissa, joissa osallisuutta harjoitetaan ja setaas antaa muihin tutustumisen mahdollisuuden lisäksi mahdollisuuden kokemukseenvertaisryhmästä (Oranen 2008, 16). Kokemus vertaisryhmästä taas voi lastensuojelulapselleolla hyvin tärkeää – jokainen meistä tietää, että vaikeat asiat on helppo jakaa sellaisenihmisen kanssa, joka on kokenut saman.

28Kuten edellä mainittiin, lapsen oikeuksien yleissopimuksessa mainitaan osallisuus-teema,joten se on lasten ihmisoikeus. Vaikka teoriakatsauksessa perustellaan työvälinettäosallisuuden edistämisen näkökulmasta, on kuitenkin tärkeää muistaa, että osallisuuden tulisiolla arvo itsessään eikä sen tuomia etuja tai hyötyjä käytännön työelämässä pitäisi erikseenperustella. (Oranen 2008, 15.)4.1.2 Nikinharjun lasten arjen hyvät toimintaperiaatteiden tukeminenNikinharjulla on lapsen hyvän arjen toimintaperiaatteet, joissa on paljon yhteneväisyyksiäVarhaiskasvatussuunnitelman kanssa, janiiden toteutuminen Puuhapaketin avulla on myös yksihankkeen tavoite. Näiden periaatteiden ideana on, että lapsen fyysisistä, psyykkisistä jasosiaalisista tarpeista huolehditaan ja olennaista on, että "lasta kohdellaan empaattisellatavalla, lapsi herää hyvään päivään ja nukahtaa levollisin mielin, lapsi saa terveellistäravintoa ja liikuntaa riittävästi, lapsella on virikkeellinen ympäristö ja lapsen kehitystätuetaan eri osa-alueilla tarvittavin tavoin". (Nikinharjun kuntayhtymä 19.11.2008.) Juuri näitäasioita Puuhapaketilla pyritään tukemaan. Etenkin virikkeellisen ympäristön mahdollistaminenon haaste laitosolosuhteissa, kun rakennus itsessään on laitosmainen ja jotkin sen laitosmaisetpiirteet - kuten tilojen rakenne ja arjen aikataulut – ovat pysyviä.Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (2005, 16) julkaisemissaVarhaiskasvatussuunnitelman perusteissa mainitaan hyvän hoidon muodostavan perustankaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista onhuolehdittu, jolloin lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön jatoimintaan. Hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä arjen pienet tekemiset, leikki ja muulapselle ominainen toiminta ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen väyliä. Kasvattajat tuovatlapsen päivän eri vaiheisiin kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden.Työvälineen yksi tarkoitus Nikinharjun hyvän arjen toimintaperiaatteiden osalta on myösomahoitajasuhteen tukeminen. Nikinharjussa kullakin lapsella on omahoitaja ja Puuhapaketintekemiset on osittain suunniteltu siten, että ne voidaan toteuttaa kahden kesken lapsenkanssa. Nämä tekemiset antavat mahdollisuuden juuri tämän tärkeän omahoitajasuhteenkehittymiselle.4.1.3 Nikinharjun lasten erityisyysYksi keskeinen tekijä työvälineeseen liittyen on Nikinharjun lasten ja nuorten erityisyys.Sijoitetut lapset ja nuoret ovat usein psyykkisesti ja kokemustaustaltaan vaurioituneita jamonilla on jo varhaislapsuudesta saakka poikkeavat elinolosuhteet: huolenpidossa ja hoivassaon ollut puutteita, ja lapsilla on ollut hylkäämis- ja erokokemuksia. Ennustettavuus ja

29säännöllisyys ovat puuttuneet. Tällaiset kokemukset jättävät vääjäämättä jälkensä lapseen.(Tuovila 2001, 12.) Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan noin 4 % lapsista joutuu vuosittainjollain tavoin kaltoinkohdelluksi (Sinkkonen 2004, 77-78). Silloin, kun lapsen terveys ja kehitysovat vaarantuneet tai uhkaavat vakavasti vaarantua, on lastensuojelun ydintehtävä turvata ne(Rousu 2007, 66). Näihin erityisominaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota ja niiden aiheuttamiavaurioita tulee hoitaa ja korjata. Tämän toteutuminen lapsen ikätason ehdoilla vaatiikehittyneitä ja konkreettisia työvälineitä, jollainen Puuhapaketti on.Suomessa lastensuojelutarpeen syitä ei tilastoida kattavasti, mutta Helsingin kaupunki tilastoisyyt, ja oletettavasti pääpiirteet ovat samantyyppiset koko Suomessa. Pääasiallisetlastensuojeluntarpeen syyt ovat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä perheensisäiseen vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät pulmat. Viime vuosien kasvavaasiakasryhmä ovat yksinhuoltajat, joiden ongelmat liittyvät uupumukseen ja väsymykseen.Aikaisempaa enemmän syynä näkyy myös perheväkivalta. Tämä liittyy todennäköisesti siihen,että poliisi ilmoittaa nämä tilanteet kattavasti. Väkivaltaan liittyy usein olennaisesti myöspäihteet. (Forsberg & Linnas 2004, 219.)Kaltoin kohtelun kokemuksien seuraamuksia ei voi ennustaa tarkasti, sillä on todettu ettäsamantapaiset haittatekijät voivat johtaa erilaisiin seurauksiin ja että erilaiset kokemuksetvoivat johtaa samanlaisiin lopputuloksiin. Osa lapsista on hyvin vastustuskykyisiä ja toiset taashyvin hauraita, jotka alistuvat kokemustensa armoille. Lasten yksilölliset psyykkisetominaisuudet vaikuttavat huomattavasti vanhempien toiminnan merkitykseen. (Sinkkonen2004, 77-78.) Lapsen kehitystaso, yksilöllinen alttius sekä suojaavat tekijät vaikuttavat siihen,millaisia käyttäytymismuotoja ja oireita lapsella esiintyy kaltoin kohtelun välittöminäseurauksina. Yleensä kuitenkin lapsi pystyy sopeutumaan välittömiin reaktioihin japalauttamaan toimintakykynsä tämän jälkeen. Lapsen varhaisen kiintymyssuhteen laatu onmerkittävin suojaavista tekijöistä ja auttaa lasta selviämään kaltoin kohtelusta. (Turunen2004, 189.)Vauvan välittömät reaktiot kaltoin kohteluun ilmenevät muun muassa itkuisuutena,ärtyisyytenä, kiukkuisuutena sekä vaikeutena rauhoittua. Kiinnostus muihin ihmisiin väheneeja myönteisten tunteiden näyttäminen vähentyy, mutta lapsi on kuitenkin vielähoukuteltavissa vuorovaikutukseen. Havaittavissa on usein aktiviteettitason laskua jaunihäiriöitä, myös aivojen toiminnassa ilmenee häiriöitä. (Turunen 2004, 189-190) Leikkiikäiselleon ominaista että hän käy leikeissään läpi traumaattisia kokemuksia, mutta se eikuitenkaan lievitä ahdistusta vaan on usein pakonomaista. Leikki ei myöskään olemielikuvituksellista vaan pysyy konkreettisella tasolla. Lapsella ilmenee dissosiaatioita, mikäilmenee muun muassa vaikeutena saada kontaktia. Takaumissa lapsi toistaa tapahtumiamielessään ilman ymmärrystä siitä, mistä ajatukset tulevat. Lapsella voi olla univaikeuksia ja

30uusien pelkojen ilmeneminen on yleistä. Lapsi voi toimia pakonomaisesti ja toistavasti jataantua jo oppimissaan taidoissa sekä vetäytyä sosiaalisesti. Lapsi voi alkaa vierastaa uusiaihmisiä ja tulla riippuvaisemmaksi omasta vanhemmasta. Usein kaltoin kohdellut lapsetilmaisevat tunteitaan niukemmin kuin ennen ja ylivireystila näkyy muun muassa yllättävinäraivon puuskina ja keskittymisvaikeuksina. Olemuksessa on havaittavissa myös kiihtyneisyyttäja varuillaan oloa. (Turunen 2004, 190-191.) Kouluiässä trauman käsittely näkyy muun muassakoulusuoriutumisen huonontumisena joka johtuu keskittymisvaikeuksista. Lapsi menettääkiinnostuksensa aiemmin pitämiinsä asioihin ja vetäytyy kaverisuhteista. Muita oireita ovatmasentuneisuus, ahdistuneisuus ja huolestuneisuus. (Turunen 2004, 191)Lasten kaltoin kohtelun pitkäaikaisseurauksia on kuvattu posttraumaattisena stressihäiriönätai traumaattisena neuroosina. Häiriö voi ilmetä muun muassa aggressiona, painajaisunina jatakautumina traumaan liittyen, tunteiden ja huomiokyvyn latistumisena,säpsähtämisreaktioina, eristäytyneisyytenä ja ylivireytenä. (Turunen 2004, 188-189.) Lapsenkehitystaso vaikuttaa kaltoin kohtelun pitkäaikaisiin seurauksiin. Pienet lapset, joilla ei olekielellisen käsittelyn mahdollisuutta, kehitysviiveiset ja kehitysvammaiset lapset ovathaavoittuvimpia. Psyykkisiin seurauksiin vaikuttavat myös lapsen aikaisemmat kokemukset.Merkittävä vaikutus on myös varhaislapsuuden kiintymyssuhdeteorialla, turvatonkiintymyssuhde voi aiheuttaa myöhemmissä kehitysvaiheissa mielenterveysriskin. (Turunen2004, 191-192.) Leikki-ikäisiltä lapsilta puuttuu sanalliset keinot, joilla kuvata kokemuksiaanja näin ollen heillä voi esiintyä aggressiivisuutta tai takertumista. Lapsen taantuminen ontavallista ja esimerkiksi puhe voi muuttua vauvamaiseksi. (Turunen 2004, 192.)Tunne-elämän ongelmat, kuten masentuneisuus, itsetunnon, käyttäytymisen ja minäkuvanongelmat sekä erilaiset ruumiilliset oireet, ovat kaltoin kohdelluilla kouluikäisillä lapsillatavallisia. Lapsilla esiintyy myös dissosiatiivisia oireita, jolloin esimerkiksi tunnereaktioteriytyvät kokemuksesta joihin ne liittyvät. Tästä saattaa seurata dissosiaatiohäiriö, jolloinesimerkiksi muisti ja minätietoisuus vääristyy. Dissosiaatio voidaan havaita lapsenvetäytymisestä, tunnottomuudesta tai välinpitämättömyydestä ja siitä että vaihteluttunnetilojen välillä voivat olla hyvinkin rajuja. (Turunen 2004, 192-193.)Eräässä tutkimuksessa on voitu osoittaa että jos vakava kaltoin kohtelu, hoivan laiminlyönti jaemotionaalinen laiminlyönti jatkuvat pienellä lapsella yli 12 kuukautta, seurauksena onpysyvä vaikutus kognitiiviseen kehitykseen, mikä taas näkyy alentuneena älykkyytenä. Pysyvätpsyykkiset seuraukset kaltoin kohtelusta näkyvät kehityksen tai aivojen toiminnan häiriönä.Tässä vaiheessa hyväkään hoito ja turvallinen kiintymyssuhde eivät voi korjata syntyneitävaurioita. Kaltoin kohtelu vääristää lapsen kuvaa todellisuudesta ja lapsi, joka on kokenutvaikean trauman ja pettynyt aikuisten kykyyn suojata häntä ja turvata hänen hyvinvointiaan

31ja kehitystään, ei pysty ottamaan heti apua vastaan. Monet psyykkiset seuraukset johtuvatyrityksistä sopeutua lapselle käsittämättömään tilanteeseen. (Turunen 2004, 194-196.)Puuhapaketin sisältö on pyritty suunnittelemaan edellä mainitut kaltoin kohtelun seurauksetja oireet huomioon ottaen. Näiden oireiden parantaminen tai välineen terapeuttisuus eikuitenkaan ole Puuhapaketin tavoite, kuten luvussa 1 Johdanto mainittiin. Nämä seikat onkuitenkin huomioitu ja ne ovat vaikuttaneet sisällön valintaan.4.2 Oma hanke suhteessa emohankkeeseenLapsen ja nuoren hyvä arki –hankkeen Internetsivujen (25.04.2009) mukaan "Hankkeentavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulun työelämävastaavuutta oppilaitosten jatyöelämän yhteisten toimintaprosessien avulla sekä kehittää yhteistyötä eri koulutusalojenkesken. Hankkeen avulla on tarkoitus myös verkostoitua alueen työorganisaatioiden kesken.Hankkeessa mukana olevat opiskelijat kehittävät työelämän tarpeisiin erilaisia työkaluja ja -menetelmiä. Tavoitteena on, että työelämään siirtyvät opiskelijat osaavat työskennellä osanaverkostomaista monialaista tiimiä, tarttua arjen haasteisiin ja etsiä niihin ratkaisuja." Näiltäosin hankkeen tavoitteet toteutuivat: tarve työvälineelle ilmaistiin työelämän edustajientoimesta, ryhmän jäsenet tekivät yhteistyötä suoraan Nikinharjun kanssa muun muassahavainnointikertojen, kehittämistiimien ja työharjoittelun kautta, ja ryhmä etsi arjenhaasteita ja niihin ratkaisuja. Toisaalta kolmas ryhmän jäsen ei ollut ollut yhteistyössäNikinharjun kanssa hankkeen alusta saakka eikä hän myöskään suorittanut harjoitteluaanNikinharjussa. Tämä oli kuitenkin ymmärrettävää ja johtui käytännön syistä ja lisäksi tämäkolmas jäsen sai kokeilla joitakin Puuhapaketin osia omassa harjoittelupaikassaan."Kouluyhteisöjen osalta Lapsen ja nuoren hyvä arki -hankkeen toimintaan kuuluu mm.koulunkäyntiin ja harrastuksiin innostaminen, yhteisöllisyyden lisääminen, koulujenturvallisuus ja perheiden tukeminen." (Lapsen ja nuoren hyvä arki 25.04.2009.) Näistä Lapsenja nuoren hyvä arki –hankkeen tavoitteista oman hankkeen tavoitteiden kanssa yhtenevä onyhteisöllisyyden lisääminen ja harrastuksiin innostaminen. Todennäköisesti joidenkin lastenkohdalla yhteisöllisyyden lisääminen ja harrastuksiin innostaminen voi toteutua, koskatyövälineen osissa on ryhmässä tehtäviä asioita – kuten esimerkiksi leipominen ja pihaleikit –ja erilaisia harrastekokemuksia – kuten esimerkiksi muovailu ja musiikkimaalaus.Työelämän näkökulmasta Puuhapaketin voidaan nähdä olevan hyödyllinen jalastensuojelulaitostyötä rikastuttava ja helpottava työväline. On vaikea arvioida miten hyvinerilaisissa laitoksissa on toteutettu ohjattua toimintaa, mutta sen puuttuessa Puuhapaketinkaltainen työväline olisi toimiva ratkaisu, koska suurin osa paketin osista on sellaisia, etteivätne vaadi paljoa välineitä tai suuria tiloja. Paketista on myös helppo valita vain osia

32käytettäväksi ja tekemisiä on helppo jakaa vaikka pitkin vuotta, kuukautta tai viikkoatoteutettavaksi. Paketti toimii parhaimmillaan täysin laitoksen omilla ehdoilla ja osia voidaansoveltaa vapaasti.4.3 Hanketyöskentelyn toiminnan kuvausKahden ryhmän jäsenen osalta työskentely Nikinharjun kanssa alkoi jo syyskuussa 2008, kunhe tekivät toimipaikkakuvauksen Nikinharjusta opintojakson 00028 aikana. Jäsenet kävivätyksikössä haastattelemassa osaston vastaavaa ohjaajaa Asta Rossia ja kirjoittivathaastatteluun ja alan kirjallisuuteen pohjautuen raportin yksikön toiminnasta hyvinvoinnintuottajana. Kolmas ryhmän jäsen tuli mukaan opintojakson 00030 aikana, jolloin ryhmä alkoisuunnitella työvälinettä ja teki siihen liittyen projektisuunnitelman, joka esiteltiin japalautettiin joulukuussa 2008. Tässä yhteydessä ryhmä esitteli hankkeeseen valitsemansakehittämishaasteet kehittämistiimin palaverissa joulukuun alussa.Puuhapaketin osat suunniteltiin tarkemmin seuraavan vuoden alussa, tammi-helmikuussa2009, jolloin ryhmä alkoi etsiä lähdemateriaalia ja työstää teoriaa tarkemmin. Teoriaatyöstettiin tammikuun ja maaliskuun 2009 välisenä aikana runsaasti, ja sitä myös muokattiinsuurelta osin työn edetessä. Ryhmä piti tässä työvaiheessa palavereja kaikkein eniten –vähintään kerran viikossa. Palavereissa jokainen ryhmän jäsen kertoi, missä vaiheessateoriakatsausta on omalta osaltaan ja lisäksi palavereissa jaettiin tietoa teoriasta ja käytiinsitä yhdessä kriittisesti läpi. Teoriapohjan painopisteet muuttuivat tässä vaiheessa rivakasti:välillä teoriaa itse Puuhapaketin osista oli vähän, ja osallisuudesta ja lasten erityisyydestäenemmän, kun taas loppua kohden suhteet kääntyivät toisinpäin.Maaliskuussa 2009 kaksi ryhmän jäsentä aloitti ammatillisten työmenetelmien harjoittelunosastolla ja he alkoivat välittömästi havainnoida lapsia ja pohtia välineen soveltuvuuttaosastolle. Havainnoinnin ja lähdemateriaalin pohjalta ryhmä keskusteli ensin välineestäNikinharjun ohjaajien kanssa ja tämän perusteella he tekivät lopullisen suunnitelmankonkreettisista välineistä. Kolmas ryhmän jäsen oli koko ajan mukana prosessissakeskusteluiden välityksellä, vaikka ei ollutkaan mukana havainnoimassa osaston lapsia.Toisaalta hän teki hyviä havaintoja kohderyhmästä ja kävi avartavia keskusteluja ohjaajienkanssa omassa harjoittelupaikassaan, joka oli lastensuojelulaitos, jonka asiakasryhmä koostuihieman vanhemmista lapsista kuin Nikinharjun.Huhtikuussa 2009 ryhmä aloitti työvälineen konkreettisen valmistelun hankkimalla tarvikkeetja suunnittelemalla ohjekorttien tekstit, koristelut ja muut olennaiset asiat. Ohjekorttejaaskarreltiin pitkin toukokuuta ja toukokuun alkupuolella ryhmä alkoi testata valmista pakettia

33Nikinharjussa. Yhdellä toteutuskerroista paikalla olivat kaikki kolme jäsentä ja muilla vainosastolla harjoittelunsa suorittaneet ryhmän jäsenet.Kaikille yhteisellä toteutuskerralla 5. toukokuuta 2009 lapsia, joiden ikähaitari oli kahdestavuodesta neljään vuoteen, oli paikalla neljä. Alkureaktio lapsissa oli melkoinen, sillä ryhmänkolmas jäsen oli heille vieras: lapset riehaantuivat ja tilanne oli melko kaoottinen hetkenaikaa, mutta rauhoittui yllättävän nopeasti. Aikaa oli varattu siihen, että lasten kanssaehdittiin jutella ja tutustuttaa heidät ryhmän kolmanteen jäseneen. Lapset tekivät hyvinaktiivisesti tuttavuutta ryhmän kolmanteen jäseneen eivätkä ujostelleet, paitsi pienin lapsistajoka viihtyi pitkään toisen jäsenen sylissä. Kun tilanne ja lasten käytös alkoi muistuttaanormaalia, pyydettiin lapsia asettumaan aloilleen ja heille kerrottiin, että heidän kanssaanaiotaan kokeilla musiikkimaalausta. Lapset vaikuttivat heti innostuneilta maalaamisesta jaheille jaettiin tarvittavat välineet. Lapset oli sijoitettu istumaan niin, että jokaisella olimahdollisimman paljon tilaa, jotta keskittyminen työskentelyyn olisi helpompaa. Lapsillekerrottiin mikä musiikkimaalauksen tarkoituksena on ja heitä kehotettiin keskittymään omaantyöhönsä ja maalaamaan hiljaisuudessa. Tämän jälkeen musiikki laitettiin soimaan jaannettiin lapsille lupa aloittaa. Osa lapsista syventyi nopeasti maalaamiseen ja musiikinkuunteluun, kun osalla taas alkuun pääseminen kesti kauemmin. Maalaaminen oli selvästikaikkien mielestä hauskaa, mutta vain osan kohdalla tuntui, että maalaaminen ja musiikkiolivat oikeasti merkityksellisiä. Musiikin soiminen vähensi myös ylimääräistä puhetta, joskaansiitä ei kokonaan päästy. Ryhmä seurasi sivusta ja antoi työskentelyn sujua lasten ehdoilla,ryhmä oli lähinnä vain havainnoimassa ja tarvittaessa antamassa lisää välineitä. Lastenkeskittymiskyvyssä ja toiminnan kestossa oli suuria eroja: kaksi lapsista oli melko nopeastivalmiita ja kiirehtivät jo muihin puuhiin, kun taas loput kaksi malttoivat istua maalaamassalähes puoli tuntia. Kaikkien lasten keskittymiskyky tässä toteutuksessa yllätti kuitenkin kokoryhmän positiivisesti. Kun kaikki lapset olivat saaneet työnsä valmiiksi, kyseltiin lastenmielipiteitä musiikkimaalauksesta ja kaikkien mielestä se oli ollut mukavaa, joskin yksilapsista sanoi että musiikki oli tylsää. Musiikkina käytimme klassista musiikkia.Musiikkimaalauksen jälkeen kokeiltiin myös tunnekorttien soveltuvuutta. Tätä toteutustavarten pyydettiin kaksi lapsista mukaan, 3- ja 4-vuotiaat pojat. Pojille selitettiin, ettäkorteissa on aikuisten ja lasten kuvia ja että haluaisimme keskustella niistä. Poikia pyydettiinmyös nimenomaan miettimään miltä kuvassa olevasta ihmisestä tuntuu kasvojenilmeenperusteella. Kortteja näytettiin yksitellen ja pojille annettiin mahdollisuus kertoa kuvistavapaasti ja välillä esitettiin myös apukysymyksiä, jotta keskustelu saatiin etenemään. Pojistavanhempi oli erittäin aktiivinen koko ajan ja nuorempi poika jäi hieman tämän varjoon.Nuoremman pojan vähäistä osallistumista tosin osattiin odottaa sen vuoksi, että tämänkielellinen kehitys oli huomattavasti heikommalla tasolla. Vanhemmallakin pojalla oliselkeästi vaikeuksia sanoittaa tunteita, joita kuvista välittyi, mutta yritystä hänellä oli

34kovasti. Osa korteissa olevista tunteista oli helpompia tai vaikeampia kuin toiset, ja näin ollenkortit olivat monipuoliset ja mahdollistavat myös kehityksen tunteiden sanoittamisessa.Tunnekortit olivat etenkin vanhemmalle pojalle mieluisat ja hän sanoikin korttien loppumisenjälkeen että niitä pitäisi olla vielä enemmän. Tästä toteutuksesta ryhmä oli sitä mieltä, ettäparhaiten se toimii omahoitajan ja yhden lapsen välisenä, kahdenkeskisenä hetkenä, jolloinhyöty lapselle on varmasti suurempi kuin isossa ryhmässä.Tunnekorttien jälkeen oli vuorossa ruokailu, minkä jälkeen kokeiltiin sadutusta yhden osastonpojan kanssa. Sadutusta varten siirryttiin erilliseen huoneeseen, jossa oli paikalla kaikkikolme ryhmän jäsentä. Pojalle kerrottiin selkeästi mistä on kyse, minkä jälkeen yksi ryhmänjäsen luki sadutuksen ohjeen kortilta. Sadun tallentamisessa käytettiin apuna kirjaamista janauhoitusta. Lapsi jaksoi kuunnella ohjeen, mutta hän ei joko ymmärtänyt sitä tai hänenkeskittymiskykynsä ei riittänyt ohjeen noudattamiseen: kun hän alkoi kertoa satua, hänen olivaikea pysyä sadun kerronnassa ja puhe karkaili muihin asioihin. Sadut olivat katkonaisia –poika saattoi aloittaa sadun kertomisen, mutta hyppi lauseista ja aiheista toisiin tai lopettiyhtäkkiä sadun kertomisen. Lisäksi aiheet satuihin olivat tuttuja: poika kuvasi edellispäivientapahtumia ja laulua, jota oli aikaisemmin laulanut. Tässä esimerkki yhdestä sadun osasta:”Doris on pussannut kaikkia tyttöjä. Voi ei kakka. Ja Doris on mennyt sekaisin. Tiedätkö,sekaisin meni Doris. Doris on mennyt sekaisin. Vaippa. Se ei mennyt hepalla. Se vaan ampuitoisia heppojaan. Ja kaikki on ampunut hepat.”Ryhmä pohti myöhemmin syitä sadutuksen epäonnistumiseen. Häiritsevänä tekijänä saattoiolla kaikkien ryhmäläisten läsnäolo ja huomio, ja ryhmä tuli siihen lopputulokseenmyöhemmin käydyssä keskustelussa, että sadutus olisi todennäköisesti toiminut paremmin,jos sitä olisi kokeiltu yhden aikuisen ja lapsen kanssa. Muutenkin kolmen eri toiminnantoteuttaminen samana päivänä saattoi olla liikaa, ja lopputulos olisi voinut olla erilainen, joskyseisenä päivänä olisi kokeiltu pelkästään sadutusta. Lisäksi oppimisella ja tottumuksellasaattaa olla osuutta asiaan: jos menetelmää kokeilisi monta kertaa, voisi sadun kerrontalisääntyä.Toukokuun puolessavälissä työväline sai nimekseen Puuhapaketti ja se oli kokonaisuudessaanvalmis ja se esiteltiin sekä kehittämistiimin palaverissa että muille 00031 Varhaiskasvatus jalastensuojelu –opintojakson opiskelijoille. Valmis paketti esiteltiin myös ryhmän sen jäsenen,joka oli muualla kuin Nikinharjussa harjoittelussa, harjoittelupaikassa, josta pyydettiin jasaatiin palautetta.Raporttia ryhmä kirjoitti tasaisesti jokaisen työvaiheen aikana: tekstiä tuotettiin, mutta myösrajattiin pois runsaasti. Oli hyvä, että raportin kirjoittaminen aloitettiin jo hyvin varhaisessavaiheessa, koska loppua kohden kaikki oppivat näkemään olennaisen ja toisaalta olivat myös

35oppineet mahdollisimman paljon myös sellaista, mikä ei itse hankkeen toteutuksen kannaltaollut erityisen olennaista: kaikki esimerkiksi tutustuivat perusteellisesti Annlis Söderholmin,Ritva Halilan, Satu Kivitie-Kallion, Jussi Mertsolan, & Sirkku Niemen (2004) toimittamaanteokseen Lapsen kaltoin kohtelu, jossa eritellään lastensuojeluun olennaisesti liittyvääkaltoinkohtelua hyvinkin tarkasti. Tällainen perehtyminen lastensuojeluun liittyviin asioihinoli ammatillisesti kehittävää eikä se ollut turhaa.4.4 Hankkeen resursointiRyhmässämme on kolme jäsentä ja olemme jakaneet töitä hankkeen eri vaiheissa eri tavoin.Opintojakson 00030 aikana teimme projektisuunnitelman, jossa esiteltiin työvälineemmetaustateoriaa muun muassa Varhaiskasvatussuunnitelmassa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimusjakehittämiskeskus 2005) eriteltyjen lapsen luontaisten oppimistapojen kautta.Projektisuunnitelma toimi pohjana hankkeen teoriakatsaukselle, jota syvensimme tässäraportissa. Työ on edennyt useimmiten siten, että jokainen on lukenut samoja kirjallisialähteitä, tehnyt muistiinpanoja ja pohtinut, mihin aihealueeseen haluaisi perehtyätarkemmin, etsiä lisämateriaalia ja esitellä sitä muille. Jaot tapahtuivat myös senperusteella, mihin kukakin oli perehtynyt aiemmin: kukaan ei tutkinut lisää aihetta, johon olimuissa yhteyksissä aiemmin tutustunut ja josta hänellä jo oli osaamista. Täten pyrittiinmaksimoimaan uuden oppiminen, mikä kehittää oman ammattitaidon monipuolistumista javahvistumista. Lisäksi tällä tavalla saatiin teoriaan uutta näkökulmaa, koska aiemminaiheeseen perehtynyt jäsen pystyi kommentoimaan muiden mielipiteitä ja huomioita aiheista.Ryhmä on työskennellyt monipuolisesti yksin, pareittain ja koko ryhmän voimin.Hedelmällisintä hankkeen etenemisen kannalta on ollut koko ryhmän kanssa työskentely,koska silloin on voiitu toteuttaa saatuja ideoita heti. Pareittain ja yksin työskennellessä ideatja ajatukset on täytynyt kirjoittaa ylös, jotta ne muistaa kertoa puuttuvalle tai puuttuvilleryhmän jäsenille. Toisaalta yksin työskennellessä esimerkiksi kirjallisuuteen tutustuminen onluonnistunut helpommin, kun jokainen on saanut rauhassa lukea ja tehdä muistiinpanoja.Yksin tai pareittain työskentely on liittynyt useimmiten nimenomaan kirjallisuuteenperehtymiseen ja ryhmässä työskentely hankkeen eteenpäin viemiseen ja uusien ideoidenpohtimiseen ja toteuttamiseen.Nikinharjusta hankkeessa on ollut mukana vastaava ohjaaja Asta Rossi. Rossi on osallistunutkehittämistiimin palavereihin ja lisäksi hänen kanssaan on oltu yhteydessä sähköpostitse japuhelimitse syksyn ja talven aikana. Ryhmästä valittiin yksi henkilö, joka hoiti nämäyhteydenotot, jotta työskentely muodostuisi mahdollisimman selkeäksi ja jotta informaationkulku olisi vain yhden henkilön vastuulla. Keväällä kaksi ryhmän jäsentä aloitti ammatillistentyömenetelmien harjoittelun Nikinharjussa, joten he ovat päässeet tutustumaan paremmin

36myös yksikön muihin työntekijöihin ja keskustelemaan heidän kanssaan hankkeesta ja senetenemisestä. Rossi on kuitenkin ollut koko ajan avainhenkilö, joka on ottanutkehittämistehtävään eniten kantaa ja vastannut siitä, että väline vastaa heidän tarpeitaan.Ajallisesti hankkeen toteuttaminen on ollut pitkä prosessi: se on alkanut syyskuussa 2008,jolloin hankeyhteistyö Nikinharjun lastensuojeluyksikön kanssa alkoi, ja päättyi vastakesäkuussa 2009, kun Puuhapaketti luovutettiin Nikinharjuun.Ajallisesti lähiopetuksesta hanketyöskentelylle oli opettajien laatiman lukujärjestyksenmukaan 5.11 alkaen varattu kehittämistiimin palaverit, kenttätyöskentely ja ohjattuhanketyöskentely mukaan lukien opintojaksojen 00030 ja 00031 aikana 23 kokonaistaopiskelupäivää. Näistä kehittämistiimin palaverit veivät aikaa kolme kokonaistaopiskelupäivää, ohjattu hanketyöskentely yhteensä kuusi kokonaista ja yhden puolikkaanpäivän ja kenttätyöskentely ja itsenäinen työskentely yhteensä kolmetoista kokonaista jayhden puolikkaan päivän. Kenttätyöskentely ja itsenäinen työskentely veivät siis koko ajastapelkästään virallisen aikatauluun merkitystä ajasta reilusti yli puolet, mutta työtä tehtiinrunsaasti myös muuna kuin aikatauluun merkittynä aikana. Toisaalta käytimme paljonitsenäisen työskentelyn aikaa myös opintojakson tenttiin ja kirjallisuustehtäviin lukemiseen jalehtiartikkelitehtävään, joten todellisuudessa työtunnit jakautuvat juurikin aikataulussaesitetyllä tavalla.Ajankäyttöä selventämään on alle tiivistetty eri työmuotojen osuudet ajankäytöstä (kuvio 1).KUVIO 1 - AjankäyttöKehittämistiiminpalaverit13 %Itsenäinen jakenttätyöskentely59 %Ohjattu hanketyöskentely28 %

37Taloudellisia resursseja hankkeeseen kului välinelaatikon osalta seuraavasti: säilytyslaatikonkustannukset sekä työvälineen ohjekortteihin kuluneet askartelutarpeet. Askartelutarpeisiinkului yhteensä 52,25 euroa ja säilytyslaatikkoon 5,40 euroa eli kaikki kulut yhteensä olivat57,65 euroa. Askartelutarpeista voisi eritellä A4-kokoiset ohjekortit, A5-kokoiset ohjekortitsekä koristeluun käytetyt tarrat, joista A4-kortteihin kului 6,00 euroa, A5-kokoisiin 27,25euroa ja tarroihin, joihin kului 19,00 euroa.Taloudellisten varojen käyttöä selventämään on alle tiivistetty Puuhapaketin materiaalienosuudet (kuvio 2).KUVIO 2 - Taloudelliset resurssitSäilytyslaatikko9 %A4-kokoisetkortit10 %Tarrat33 %A5-kokoisetkortit47%Lisäksi taloudellisia resursseja veivät ryhmän jäsenten matkat hanketapaamisiin,kehittämistiimin palavereihin ja ryhmän keskinäisiin tapaamisiin junalla ja autolla. Näitäkuluja ei kuitenkaan esitetä tässä raportissa, koska ne eivät sisälly hankkeen rahoittajankorvaamiin kuluihin.4.5 HanketyöskentelyprosessiHanke on edennyt sykäyksittäin: esimerkiksi joulukuussa 2008 - projektisuunnitelmaa laatiessa- työ eteni vauhdilla, kun taas helmikuussa 2009 työ eteni hitaammin ja välillä ryhmästätuntui, kuin "oltaisiin otettu kaksi askelta eteen- ja kolme taaksepäin". Tämä on kuitenkinetenkin jälkikäteen ajatellen ollut palkitsevaa, koska etenemisharppauksen jälkeen tunnelmaoli hyvä ja motivaatio nousi. Ja toisaalta huonommassa vaiheessa oli ehkä hyväkin, ettähankkeeseen tuli otettua etäisyyttä ja se sai hetken aikaa muhia ryhmäläisten mielissä.

38Nopeimmin työ eteni maaliskuussa 2009, kun ryhmä suunnitteli Puuhapaketin tekemisiä. Kunlaajemmat taustateoriat oli luotu ja saatu valmiiksi, oli helppo etsiä lähdemateriaaliatekemisiin ja lähteä kirjoittamaan käytännön ohjeita. Niiden kirjoittamisessa jamuokkaamisessa meni yllättävän kauan: esimerkiksi laululeikkien ja leipomisen ohjeidenlaatiminen oli hyvin haastavaa, koska ohjeet piti saada mahdollisimman helpostiymmärrettävään muotoon. Samoin askartelu vei runsaasti aikaa, mutta se oli kuitenkinehdottomasti helpoin vaihe ja ryhmäläiset olivat innoissaan siitä, että väline oli jo käsinkosketeltavissa.Puuhapaketin ollessa valmis ryhmäläiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä: takana oli puolenvuoden uurastus, satoja mukavia ja ei-niin-mukavia työtunteja ja käsissä upea, värikäs jakäytännöllinen työväline. Oli myös vaikea luopua paketista, koska tajusi sen merkittävyydenja jokainen olisi halunnut vastaavan paketin omaksi työkalukseen.Teorian suhteen painopisteet muuttuivat hankkeen aikana radikaalistikin.Projektisuunnitelmantekovaiheessa teoria pohjautua lähinnä Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteisiin ja siellä mainittuihin lapsen ominaisiin oppimistapoihin, kunnes sen merkitysajallisesti hieman ennen puoliväliä kapeni ja rinnalle tuli muitakin teoreettisia näkökantoja –kuten esimerkiksi osallisuuden vahvistaminen ja lasten erityisyyden huomioiminen. Raporttiakirjoittaessa ryhmä käytti runsaasti aikaa ja energiaa osallisuuden ja lastensuojelulastenerityisyyden analysointiin ja erittelyyn. Tämä oli toki arvokasta pohdintaa, mutta sen osuuslopullisesta raportista jäi melko pieneksi – alun perin esimerkiksi lasten kaltoinkohtelusta olitekstiä yli kymmenen sivua, kun tässä lopullisessa hankeraportissa osuus on noin kolme sivua.Konkreettisen työvälineen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet ja siinä mainitut oppimistavat nousivat jälleen päällimmäiseksi materiaaliksi: ryhmätutustui liikkumiseen, leikkimiseen, taiteelliseen kokemiseen ja tutkimiseen liittyvääntekemiseen teorian kauttalaajasti. Kunkin Puuhapaketin osan – laululeikkien ja lorujen, sisäjaulkoleikkien, musiikkimaalauksen, askartelun, muovailun, leipomisen, sadutuksen,luontoaiheisen tekemisen ja tunnekorttien – perusteluihin käytettiin hyvin paljon aiheisiinliittyvää kirjallisuutta. Jokaisen tekemisen taustalla on vähintään kaksi eri kirjallista teosta jalisäksi Internet-lähteitä.

395 HANKETOIMINNAN ARVIOINTI5.1 Hankkeen arviointisuunnitelmaArviointisuunnitelma on jaettu kahteen osaan: arviointiin ennen ja jälkeen toteutuksen.Lisäksi arviointia on jaoteltu myös sen perusteella, että ensin on kerätty konkreettista tietoaja havaintoja ryhmän erityispiirteistä ja ominaisuuksista, jotta saadaan selville se, vastaakokerätty teoria kohderyhmää. Tämän jälkeen on arvioitu syntyneitä oletuksia verrattunakerättyyn havaintomateriaaliin kohderyhmästä. Havainnoinnin kautta on voitu arvioida sitä,miten työvälineelle tehty suunnitelma voitaisiin sovittaa kohderyhmälle sopivaksi. Ennakoivaarviointityö on mahdollista, koska kaksi ryhmän jäsenistä suorittaa työharjoittelunNikinharjussa ja siksi tätä mahdollisuutta päätettiin hyödyntää. Lisäksi nämä ryhmän jäsenetvoivat ottaa huomioon toteutuksen suunnittelussa kaikki mahdolliset tekijät, jotkavaikuttavat toteutukseen. Konkreettiset arviointikysymykset ovat:› Vastaako kerätty informaatio kohderyhmää?› Onko havainto- ja tietomateriaalia riittävästi?› Soveltuuko välineen teoria käytettäväksi kyseisessä kohderyhmässä?› Pitääkö suunnitelmaa toteutuksesta muokata?› Mitkä ovat suunnitelman mahdollisuudet toimia käytännössä?Toteutuksen arvioinnissa käytetään kahta eri arvioijaa, yksi havainnoija on omastaryhmästämme ja toinen pyydetään Nikinharjusta. Ryhmän kesken käydään vuoropuhelua,jotta arviointiin saadaan sisällytettyä ääneen reflektointia. Toiveena olisi myös käydäNikinharjun havainnoijan kanssa palautekeskustelu, jossa käydään läpi esiin nousseita asioita.Toteutusvaiheen arviointokysymyksiä ovat:› Vastaako väline Nikinharjun määrittelemään tarpeeseen?› Oliko kaikki toteutuksen kannalta oleelliset asiat ja toteutukseen vaikuttavat tekijätotettu huomioon?› Miten toteutus toimi käytännössä?› Toteutettiinko arviointi riittävän laaja-alaisesti?Arviointimenetelminä on käytetty havainnointia, vuoropuhelua, kirjaamista,kenttätyöskentelyä ja haastattelua. Kenttätyöskentelyä ja havainnointia on käytettyerityisesti arvioinnin alussa, minkä jälkeen arvioinnin kannalta olennaisemmaksi tulevatvuoropuhelu ja kirjaaminen. Varsinaisen toteutuksen jälkeen on käytetty hyväksi haastatteluaja vuoropuhelua, jotta arviointi olisi mahdollisimman kattava.

405.2 Arvioinnin kohteetHankkeen tavoitteiden osalta osallisuuden toteutumista on melko vaikea arvioida, koskaosallisuuden lisääminen on pitkä prosessi eikä se tapahdu muutaman leikki-, peli- jatekemiskerran aikana. Jokainen tekemishetki on silti varmasti tuottanut iloa, onnistumisenkokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunteita ja niiden kautta osallisuuden kokemuksia ainakinjoillekin Nikinharjun lapsista, vaikka kaikki lapset eivät kaikesta tekemisestä pitäneetkään jajotkut innostuivat tekemisistä toisia enemmän. Puuhapaketissa on monenlaista tekemistä javoi sanoa, että siinä on "jokaiselle jotakin" ja jotkut välineen osat voivat innostaa lapsiatarttumaan samaan puuhaan myöhemminkin.Osallisuuden toteutumisen arvioinnin vaikeuden vuoksi hankkeen tavoitteet olisi ehkä voinutmuotoilla toisinkin: tavoite olisi voinut yksinkertaisesti olla esimerkiksi pedagogisestitavoitteellisen tekemisen lisääminen arjessa ja lasten ja nuorten aktivointi tähän. Osallisuuskuitenkin toteutunee aina välillisesti tällaisen toiminnan kautta. Toisaalta jos ryhmä olisitäysin itsenäisesti päättänyt tavoitteesta, se ei välttämättä olisi ollut osallisuuden lisääminen.Tähän tavoitteeseen ryhmää ohjasi paljon alun teoriakeskeisyys, jota painotusta olisi voinutkorostaa vasta myöhemmässä vaiheessa. Hankkeen taustalla – viitaten tällä nimenomaanosallisuuteen - on vahva teoriapohja, jota pidämme sen vahvuutena, mutta ryhmä jäipohtimaan, hyödyttikö osallisuuden runsas pohdinta kuitenkaan hankkeen toteutumista jaetenemistä. Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa yksittäisten välineen osien teoria muodostuihuomattavasti merkittävämmäksi osaksi ja juuri niiden osalta oppimiskokemukset olivatmerkityksellisimpiä.Nikinharjun lasten arjen hyvät toimintaperiaatteet ja lasten erityisyyden työväline ottaahyvin huomioon, koska hyvän arjen toimintaperiaatteisiin kuuluu, että ”lapsi saa terveellistäravintoa ja liikuntaa riittävästi, lapsella on virikkeellinen ympäristö ja lapsen kehitystätuetaan eri osa-alueilla tarvittavin tavoin” (Nikinharjun kuntayhtymä 28.05.2009) ja juurinäihin kysymyksiin Puuhapaketin avulla tartutaan: kaikki tekemiset tukevat kehityksen eriosa-alueita ja ottavat kaiken irti virikkeellisestä ympäristöstä.Työelämän kehittämisen osalta hanketta ei tässä vaiheessa oikein voi vielä arvioida, koskaPuuhapaketti saadaan Nikinharjun henkilökunnan käyttöön vasta kesäkuussa, mutta ryhmänjäsenten pohtiessa Puuhapakettia omana työvälineenään lastensuojelulaitoksessa taipäiväkodissa sen merkitys on mittava: siitä olisi varmasti suuri hyöty niin uransa alussaolevalle lastentarhanopettajalle tai lastenkodin ohjaajalle, jolla ei vielä ole konkreettisiatyövälineitä arkeensa, kuin hyvin kokeneelle työntekijälle, jolla taas on työvälineitä, muttajoka on esimerkiksi jämähtänyt vanhoihin työmuotoihin.

41Asiakaslähtöisyys toteutui, koska lopullista työvälinettä ja toteutusta ei edes suunniteltutehtäväksi ennen työharjoittelua, jonka oli tarkoitus toimia havainnointiaikana. Hankkeessapystyttiin kahden Nikinharjussa harjoittelussa olleen ryhmän jäsenen havaintojen perusteellaottamaan huomioon Nikinharjun omat toimintaperiaatteet ja siellä olevien lastenerityispiirteet. Hanketta ei lähdetty toteuttamaan, ennen kuin oli varmaa, että juuri nämämenetelmät soveltuvat juuri näille lapsille. Tämä on keskeinen asia myös ammattieettisestänäkökulmasta: asiakkaan tulisi olla se, jonka tahtiin edetään ja jonka rytmi saneleetyöntekijän rytmin.Yhteistyö ryhmän ja Nikinharjun kanssa sujui mutkattomasti etenkin kahden ryhmän jäsenenaloitettua työharjoittelun osastolla, koska tällöin hankkeeseen liittyvistä asioista oli helppokeskustella työntekijöiden kanssa. Ennen harjoittelua ryhmän oli toisinaan vaikea tavoittaaAsta Rossia, mutta hänellä on osastotyöhön liittyvät velvollisuutensa, joten emme voi häntätästä moittia. Joskus ryhmä teki päätöksiä itsenäisesti ja olisi ehkä toivonut enemmän suoriamielipiteitä ja kannanottoa suunnitelmiin. Työväline osoittautui toimivaksi, muttatyöntekijöiden vähäisen roolin vuoksi saattaa olla, että he eivät tunne sitä ainakaan hetiluontevaksi osaksi arkeaan ja välineen käyttö jäi enemmän harjoittelussa olevienopiskelijoiden käytettäväksi. Yksi ryhmän jäsen jatkaa työharjoittelun jälkeen töitä B-osastolla kesän ajan, joten hänen osaltaan Puuhapaketin käyttö Nikinharjussa varmistuu jalisäksi hän voi arvioida sen toimivuutta edelleen, vaikka hanke onkin ryhmän osalta ohi. Tätäkautta saatava palaute on arvokasta ryhmälle tulevaisuuden kannalta.Hankkeen aikaresurssit olivat riittävät: aikaa oli joulukuulta toukokuun loppuun asti ja näinpitkä sykli oli juuri riittävä. Jos ajatellaan sitä, missä vaiheessa hanke oli esimerkiksimaaliskuun alussa ja analysoidaan sen ”valmiutta” siinä vaiheessa, on selvää, että hanke olipahasti kesken ja ”pilottivaiheen pilottivaiheessa”. Etenkin arvioinnin kannalta oli erityisentärkeää, että suunnittelu- ja toteutusaikaa jäi keväämmälle, harjoittelun kanssa päällekkäin.Kaikki ryhmän jäsenet suorittivat harjoittelunsa lastensuojelussa, mistä oli runsaasti hyötyähankkeelle. Ilman harjoittelua väline ei välttämättä olisi vastannut osaston tarpeisiin sitenkuin se nyt vastaa.Myös taloudelliset resurssit olivat myös riittävät: muutamalla kymmenellä eurolla, jokamääriteltiin budjetiksi, sai laadukkaat askartelutarpeet ja materiaalit Puuhapaketintoteutukseen.Ryhmä oli kaikin puolin tyytyväinen arviointiin. Eniten tyytyväisyyteen vaikutti se, että ryhmämalttoi odottaa hankkeen tarkemman suunnittelun ja toteutuksen aloittamisen kanssamaaliskuulle, jolloin työharjoittelut alkoivat, saakka. Paineet olivat kovat, koska muut

42varhaiskasvatusopiskelijat olivat jo toteuttaneet hankkeensa aiemmin ja välillä tunnelma olitämän vuoksi epätoivoinen, mutta tämän ryhmän kannalta tämä oli toimiva ratkaisu.Nikinharjussa harjoittelussa olleiden havainnointi lapsiryhmässä oli korvaamaton apu eikähanke olisi varmasti onnistunut niin hyvin, jos sitä olisi lähdetty toteuttamaan aiemmin. Tämäteki arvioinnista kattavaa, mikä on ensisijaisen tärkeää, ja arviointia pystyttiin hyödyntämäänhankkeen aikana.

436 POHDINTAHanketyöskentelystä ryhmä oppi eniten arvioinnista ja kehittämistyöstä. Arvioinnista sensuhteen, että prosessiarviointi on erityisen tärkeää ja arviointia tulee tehdä hankkeidenaikana jatkuvasti. Etenkin arviointisuunnitelman tekeminen osoittautui tärkeäksi, koska ilmantällaista suunnitelmaa arviointi saattaa jäädä liian pintapuoliseksi. Arviointisuunnitelmanavulla toimijat tietävät, mihin asioihin heidän tulee kiinnittää suunnittelussa ja toteutuksessahuomiota. Samoin kehittämistyöstä ryhmä oppi hallitsemaan prosessinomaisen työskentelyneri puolia: huolellista suunnittelua, tarkoituksenmukaista toteutusta ja myös arviointia.Kehittämistyö osoittautui runsaasti aikaa vaativaksi prosessiksi, jossa jokainen ryhmän jäsenoppi kärsivällisyyttä. Tämä kehitti myös ryhmän jäsenten välisiä suhteita ja yhteistyötaitoja:toisinaan jokaisen hermot kiristyivät, kun hanke junnasi paikallaan, ja ryhmäläisten pitikannustaa toisiaan jaksamaan.Mikäli hanke alkaisi vasta nyt, ryhmä panostaisi enemmän hankeohjauksiin ja suunnitteluun.Prosessin edetessä ryhmälle tuli usein tunne, että hanke eteni yhden askeleen eteen- ja kaksitaaksepäin. Tähän vaikutti varmasti opettajien ohjauksen puute, johon ryhmä olisi voinutvaikuttaa. Työvälineen sisältöön ohjaus tuskin olisi vaikuttanut, koska sen ryhmä pystyikaikissa prosessin vaiheissa perustelemaan teoreettisesti ja käytännöllisesti, muttahanketyöskentelyn painopisteet olisivat voineet olla toisenlaiset. Todennäköisesti turhaatyötä ja moninkertaista paluuta lähtöruutuun ei olisi tarvinnut käydä läpi, mikäli ryhmä olisitarttunut opettajien ohjaustarjouksiin. Myös tavoitteita olisi voinut miettiä tarkemmin:osallisuuden vahvistaminen on niin pitkäaikainen ja hidaskin prosessi, että se hankkeentavoitteena oli ehkä liian suuri. Osallisuus-tavoitteen arviointi on vaikeaa, minkä ryhmä olisivoinut ottaa suunnittelutyössä huomioon. Toisaalta taas lasten erityisyyden huomioiminen jalasten erilaisten sijoituksesta johtuvien ongelmien lievittäminen ja ratkaiseminen tavoitteinatoimi hyvin. Välineen osia suunniteltiin hyvin täsmällisesti erilaisia ongelmia – kutenesimerkiksi kielen kehityksen vaikeuksia – ratkaisemaan.Hankkeen päättyessä olennaiseksi päätelmäksi nousi hoivan ja hoidon merkityksenhuomioiminen. Nikinharjun lapset ovat traumatisoituneita ja taustoiltaan rikkinäisiä ja heidäntarpeensa saada erityistä hoivaa ja hoitoa on todella suuri. Ryhmän jäsenet oivalsivat tämänoikeastaan vasta työharjoittelun aikana, joten tämä asia jäi sen vuoksi Puuhapaketissahieman liian vähälle huomiolle. Puuhapaketti ottaa kyllä huomioon hoidon, kasvatuksen jaopetuksen kolminaisuuden, mutta hoidon rooli olisi saanut olla huomattavasti suurempikin.Toisaalta jotkut Puuhapaketin osat – kuten esimerkiksi laululeikit, joita voi leikkiä sylissä jasadutus, jonka aikana kontakti lapsen ja ohjaajan välillä on hyvin tiivis – tukevat myös tätäpuolta. Hoivan ja hoidon tärkeyden ymmärtäminen lastensuojelutyössä oli todella tärkeää,

44koska kaikki ryhmän jäsenet ovat kiinnostuneita suuntamaan valmistuttuaan töihinlastensuojeluun. Toisaalta taas ehkä hoivan antamisen tärkeys korostuu nikinharjulaistentyössä muutoin, joten siksi tällaiselle työvälineelle on paikkansa.Kehittämisideoita Puuhapaketin loppuarvioinnin yhteydessä syntyi runsaasti. Ensinnäkinkutakin Puuhapaketin osaa olisi voinut laajentaa ja ohjekortteja olisi voinut olla paljonenemmän, vaikka toki raja piti vetää johonkin. Kehittämisideat liittyivät myös ohjeidensisältöön ja muotoon: ohjeiden laatiminen vaatii paljon tarkkuutta, jotta ne ovatmahdollisimman selkeitä ja helposti ymmärrettäviä ja näiltä osin ohjeita olisi voinutparannella lähes loputtomiin. Lisäksi loppuarvioinnin yhteydessä ryhmäläisten mieleen tulierilaisia ideoita hankkeeseen liittyvästä opinnäytetyöstä: teemoja voisivat olla esimerkiksihoivan, kasvatuksen ja / tai opetuksen toteutuminen Nikinharjussa ohjatun tekemisen avullatai ohjatun tekemisen merkitys omahoitajatyössä. Loppuarvioinnin yhteydessä ryhmä huomasimyös, että tarvetta tällaiselle työvälineelle on – ja jokainen ryhmäläinen olisi voinut pitääpaketin itsellään myöhempää käyttöä varten.Kaikkein jännittävintä koko prosessi on ollut se, että syksyllä suhtautuminenhanketyöskentelyyn oli melko negatiivista, mutta keväällä hankkeen päättyessä jokainenryhmäläinen totesi tämän hankkeen opettaneen työharjoittelun ohella kaikkein eniten kokovuoden aikana. Toki luennoilla ja harjoituksilla on oma merkityksensä ja tärkeä rooliopinnoissa, mutta silti tämä itsenäinen, raskas ja pitkä hankerupeama on ollut hyvin tärkeäoppimisen väline! Hankkeen päättyessä yksi ryhmän jäsen suositteli Laureaa opiskelupaikkanaystävälleen ensimmäistä kertaa yksinomaan kehittämistehtävien vuoksi – tämä kertokoonomaa tarinaansa hankkeesta saadusta kokemuksesta.

45LÄHTEETA Developmental Approach to Understanding Drawings and Narratives From Children Displacedby Hurricane Katrina. (Viitattu 20.04.2009, online.) Saatavissa:http://www.jpedhc.org/article/S0891-5245(06)00009-5/fulltext#section5.Aistien merkitys vuorovaikutuksessa. (Viitattu 08.06.2009, online.) Saatavissa:http://papunet.net/yleis/fileadmin/muut/vuorovaikutus/aistit_ja_vuorovaikutus.pdf.EDU – Mitä liikuntakasvatus on? (Viitattu 17.04.2009, online.) Saatavissa:http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,1329,1528,21094,19151.Keittokirja. (Viitattu 11.05.2009, online.) Saatavissa:http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valio/Keittokirja.Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja avohuollon piirissä olleet lapset ja nuoret vuosina 2006-2007kunnittain ja maakunnittain. (Viitattu 19.5.2009, online.) Saatavissa:http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/liitetaulukot/Tt23_08taulu4.pdf.Lapsen ja nuoren hyvä arki. (Viitattu 25.04.2009, online.) Saatavissa:http://www.lapsenjanuorenhyvaarki.fi/index.html.Lasten osallisuuden edistäminen. (Viitattu 9.2.2009, online). Saatavissa:http://www.sosiaaliportti.fi/File/34495e15-15dd-4427-878d-40405a17cd66/Mikko+Orase+esitys.ppt.Lyhyesti sadutuksen ideasta. (Viitattu 20.04.2009, online). Saatavissa:http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/lapset/Julkaisut/ARTIKKELIT/Sadutuksesta_lyhyesti_Monika.htm.Mitä osallisuus on? Kuunnelkaa meitä. (Viitattu 15.2.2009, online.) Saatavissa:http://www.kuunnelkaameita.fi/mitaosallisuus.Nikinharjun kuntayhtymä. (Viitattu 19.11.2008, online.) Saatavissa:http://www.nikinharju.fi/index.php.Pirkka – reseptihaku. (Viitattu 11.05.2009, online.) Saatavissa:http://www.pirkka.com/ruoka/reseptihaku.

46Sadutus – Työvälineitä. (Viitattu 20.04.2009, online.) Saatavissa:http://varttua.stakes.fi/FI/Sisallot/todentuva/tyovalineita/sadutus/Sadutus.htm.Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos – Lastensuojelu. (Viitattu 19.05.20009, online.) Saatavissa:http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Lapsuusjaperhe/lastensuojelu.htm.Tutkiminen – Lapselle ominainen tapa toimia. (Viitattu 20.04.2009, online.) Saatavissa:http://varttua.stakes.fi/FI/Sisallot/tapatoimia/tutkiminen/tutkiminen.htm.MLL – Leikki. (Viitattu 25.04.2009, online.) Saatavissa:http://vanhemmat.mll.fi/hoivaan_ja_kasvatan/leikki.php?dir=/hoivaan_ja_kasvatan.UNICEF SUOMI - Lapsen oikeuksien julistus. (Viitattu 25.04.2009, online.) Saatavissa:http://www.unicef.fi/Lapsen_oikeuksien_julistus.UNICEF SUOMI - Lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessaan. (Viitattu 25.04.2009, online.)Saatavissa: http://www.unicef.fi/Lapsen_oikeuksien_sopimus_koko.Ahonen, H. 2000. Musiikki, sanaton kieli - musiikkiterapian perusteet. Helsinki: Finn Lectura.Aulio, O. 2004. Suuri leikkikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.Asimont, J. 2007. Sadut ja sadutus lasten hoitotyössä. Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia,hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. (Viitattu 20.04.2009, online.) Saatavissa:https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/29115/stadia-1194553562-1.pdf?sequence=1.Gazan sota jätti lapsiin syvät arvet. 2009. Helsingin Sanomat 22.05.2009, B 1.Forsberg, H. & Linnas, H. 2004. Lapsi ja lastensuojelu. Teoksessa Söderholm, A., Halila, R.,Kivitie-Kallio, S., Mertsola, J. & Niemi, S. (toim.) 2004, Lapsen kaltoinkohtelu. Juva: WSBookwell Oy, 218-238.Hermanson, E. 2007. Lapsiperheen oma kirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.Immonen, P., Liimatainen, A. & Palojoki, P. 1998. Hyvää pataa – kotitalouden taitokirja.Porvoo: WSOY – Kirjapainoyksikkö.

47Issakainen, M. & Törmä, K. 1992. Kuvataideopetuksen perusteet päiväkodin opettajille.Jyväskylä.Karlsson, L. 2003. Sadutus – Avain osallistavaan toimintakulttuuriin. Juva: WS Bookwell Oy.Karppinen, S. 2001. Taiteen ja leikin lumous – 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus.Tampere: Tammer-paino.Kananoja, A., Lähteinen, M., Marjamäki, P., Laiho, K., Sarvimäki, P., Karjalainen, P. &Seppänen, M. 2007. Sosiaalityön käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.Karlsson, L. 1999. Saduttamalla lasten kulttuuriin – Verkostotyön tuloksiaKuperkeikkakyydissä. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.Kinnunen, S. 1999. Psykiatrinen osastohoito. Teoksessa Sinkkonen, J. & Pihlaja, P. (toim.)1999, Ulos umpikujasta – Miten auttaa tunnehäiriöistä lasta? Porvoo: WSOY, 73-93.Leppänen, P. 1999. PuuhaPäiviä ja RetkiHetkiä – Ympäristötehtäviä alle kouluikäisille.Kaarina: Painola.Markkanen, V. 1999. Kuka minusta nyt huolehtii? Sijaishuollon yksiköiden esittelyä. Helsinki:Picaset Oy.Mäkinen, M. Hongisto-Åberg, M. & Lindeberg-Piiroinen, A. 1993. Hip hoi, musisoi: musiikkivarhaiskasvatuksessa. Tampere: Tammerpaino.Nikkinen, I. 2008. Vuodenaikamatka – retkeillään ja opitaan luonnossa. Helsinki: Kirjapaja.Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. Ihmisenpsykologinen kehitys. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.Oranen, M. 2008. Mitä mieltä? Mitä mieltä! Lasten osallisuus lastensuojelun kehittämisessä.Helsinki: Multiprint.Pihlaja, P. & Viitala, R. 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Juva: WS Bookwell Oy.Rousu, S. 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa – Näkymätöntuloksellisuus näkyväksi. Helsinki: Kuntatalon paino.

48Rusanen, S. & Torkki, K. 2001. Mistä on lapsen kuvat tehty. Teoksessa Karppinen, S., Puurula,A. & Ruokonen, I. (toim.) 2001. Taiteen ja leikin lumous. Tampere: Tammer-paino Oy, 88-105.Sinkkonen, J. 2004. Lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu. Teoksessa Söderholm, A., Halila,R., Kivitie-Kallio, S., Mertsola, J. & Niemi, S. (toim.) 2004, Lapsen kaltoinkohtelu. Juva: WSBookwell Oy, 75-86.Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. 2005. Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet. Saarijärvi: Gummerus kirjapaino Oy.Strid. 2004.Tuomaala, T. & Myyryläinen, M. 2002. Luonto tutuksi – vinkkejä vanhemmille. Jyväskylä:Gummerus Kirjapaino Oy.Tuovila, P. 2001. Eheänä elämään – Lastenkoti korjaavana kokemuksena. Helsinki: SuomenKasvatus- ja perheneuvontaliitto.Tuovila, P. 2008. Menetykset ja lapsen kehitys. Teoksessa Ketola, J. (toim.) 2008,Menetyksistä mahdollisuuksiin – perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi. Juva: WSBookwell Oy, 29-76.Turunen, M-M. 2004. Lapsen kaltoinkohtelun psyykkisistä seurauksista. Teoksessa Söderholm,A., Halila, R., Kivitie-Kallio, S., Mertsola, J. & Niemi, S. (toim.) 2004, Lapsen kaltoinkohtelu.Juva: WS Bookwell Oy, 239-251.Vornanen, R. 2001. Lasten hyvinvointi. Teoksessa Törrönen, M. (toim.) 2001, Lapsuudenhyvinvointi - yhteiskuntapoliittinen puheenvuoro. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino, 20-39.

49LIITE 1 – PUUHAPAKETIN OHJEKORTTIEN SISÄLTÖLaululeikkien ja lorujen ohjeetTarkoitus: kehittää lapsen kehityksen eri osa-alueita, erityisesti kielellisiä ja motorisia taitojalapsia innostavalla tavalla. Tarkoituksena on myös mahdollistaa yhdessäolo, osallisuus jaläheisyys.Sisältö: 10 pinkkiä korttia, joissa jokaisessa on jonkinlainen laulu- tai loruleikki. Korteissa onmuutama haastavampi laululeikki isommille lapsille sekä sormi- ja sylileikkejä, joita voileikkiä eteenkin pienten lasten kanssa.Tarvittavat välineet: ei välineitä.Ohjeet: korteista löytyy laulujen tai lorujen sanat ja tarkemmat ohjeet leikkiin.Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaatPää, olkapäät, peppu polvet, varpaatPolvet varpaat (x2)Silmät, korvat ja nenän nypykkäPää, olkapäät, peppu, polvet, varpaatPolvet varpaatLeikitään niin, että laulaessa kosketetaan aina niitä paikkoja, joista lauletaan. Mitä useammin lauletaan, sitänopeammaksi tahti kiihtyyMissä on peukalo?Missä on peukalo, missä on peukalo?Täällähän minä, täällähän minä.Molemmat kädet takanaEnsin toinen käsi eteen peukalopystyssä, sitten toinenMitä sulle kuuluu?Kiitoksia hyvää!Juostaan pois, juostaan pois.Missä on etusormi…Missä on keskisormi…Missä on nimetön…Missä on pikkusormi…Missä on koko käsi…Taivutetaan peukaloaTaivutetaan toista peukaloaViedään kädet selän taakseSama toistetaan eri sormillaPikkuiset kultakalatPikkuiset kultakalatlammessa ui,pikkuinen kalaäiti huolestuiTehdään sormillapienet kalat jaliikutellaan sormia

50Uikaa, uikaa jos osaatteJa ne uivat ja uivat sen uskotteHop-hop, dägä-dägä, hop-hop, HUI!Hop-hop, dägä-dägä, hop-hop, HUI!Ja ne uivat ja uivat sen uskotte.Molemmat kädet ilmaansiten että ”kala” uiLyödään 2 x reisiinTaputetaan 2 xLyödään 2x reisiinLaulu voidaan tehdä myös keskikokoisilla ja suurilla kaloilla ohjetta ja laulunsanoja soveltaen.Kolme varistaKolme varista, istui aidallaSilivatiseilaa, silivatiseilaa,Yksi lensi pois.kolme sormea pystyssä,Yksi lentää pois räpytellenKaksi varista, istui aidallaSilivatiseilaa, silivatiseilaa,Toinen lensi pois.Yksi varis vain, istui aidallaSilivatiseilaa, silivatiseilaa,Sekin lensi pois.Pienet sammakotPienet sammakot,pienet sammakot,Ne lystikkäitä onHypytä lasta sylissätai jalan päälläEi korvia, ei korvia,Ei häntää laisinkaanNäytä korvia,taputa pepun päällePupujussikat, pupujussikat,Ne lystikkäitä onNosta lapsi ylösPitkät korvat on, pitkät korvat onJa hännän typykkä.Näytä pitkät korvat,Taputa pepulleHarakka huttua keittääHarakka huttua keittää,Hännällänsä hämmentää,Nokallansa maistaa:Onko suolaa, onko suurusta?hämmennellään sormella lapsenkämmenellämaistellaan ”nokalla” – sormellaAntaa tälle pienelle poikaselleruokitaan jokainen sormiAntaa tälle… jne. vuoronperäänMutta tämä pieni poikanenpikkurilli jää ilmanJää ilmanLähtee kaivolle vettä noutamaan sormet juoksutetaan –Tässä on kivi,ranteessa on kivi

51Tässä on oja,Täällä on kaivo kainalossakyynärtaipeessa ojakainalossa kaivo - kutitetaanKörö körö kirkkoonKörö körö kirkkoon,Papin muorin penkkiin,Ruskealla ruunalla,Valkealla varsalla,Kirjavalla kissalla,Kolipäällä koirallaKopsis, kopsis, kopsis, kopsisHypytetään lasta sylissä tai jalan päällä, aluksi verkkaiseen tahtiin ja sitten tahtia kiihdyttäen. Lopuksi nostetaanlapsi ylös, viimeiseksi korkealle.HämähämähäkkiHämä-hämä-häkki, kiipes langallekudotaan sormilla etusormipeukaloon ja toisinpäintuli sade rankka, hämähäkin veisormilla ylhäältäpäin liikutellenkuin sataisi, kädet heilauttavatJompaankumpaan suuntaanaurinko armas, kuivas satehenkäsillä tehdään aurinko, kädetaaltoilevat kuin maan päällähämä-hämä-häkki kiipes uudelleen taas peukalo ja etusormi kutovat seittiämuura-muura-hainen,kortta kuljettaaahkerasti aina, työssä ahertaakohta on valmis keko komeamuura-muura-hainen, kortta kuljettaatoinen käsi on ”muurahainen”sormia liikutellaan kuinmuurahainen liikkuisi kättä pitkinmuodostetaan käsistä ”keko” niinettä sormenpäät ovat yhdessäHeinä-heinäsirkka soittaa viuluaan toisella kädellä "pidellään viulua" ja toisella "heilutetaan jousta")Heinikossa hyppii sinne tänne vaan hypytetään käsiä polvien päälläPieni sinikello käypi uinumaan laitetaan kämmenet yhteen ja kallistetaan päätä ja pistetään kädet päänviereenHeinä-heinäsirkka soittaa viuluaan sama kuin alussaSisäleikkien ohjeetTarkoitus: leikin avulla on tarkoitus tukea monia eri taitoja kuten esimerkiksiongelmanratkaisutaitoa, tunteiden säätelyä sekä itsetuntoa, koska leikki kuuluu lapsenemotionaaliseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Sisäleikeissä toteutuu osallisuusyhdessäolon ja itsensä toteuttamisen avulla.

52Sisältö: 10 vaalean oranssia korttia, joissa on erilaisia sisäleikkejä, jotka keskittyvätvuorovaikutukseen, yhdessäoloon ja osallistumisen toteuttamiseen. Leikit ovat lyhytkestoisialeikkejä, joita voi toteuttaa kahden kesken tai pienessä ryhmässä.Tarvittavat välineet: löytyvät korteista, mutta kaikkiin leikkeihin ei tarvita lainkaanvälineitä.Ohjeet: korteista löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet leikkeihin.Kapteeni käskeeLeikkijät voivat seisoa tai istua piirissä. Ohjaaja aloittaa sanomalla erilaisia käskyjä. Leikkijöiden täytyy toimiakäskyn mukaan aina, kun alkuun on sanottu ”kapteeni käskee”. Jos kapteenin käskyä ei ole sanottu, leikkijät eivätsaa tehdä pyydettyä tehtävää. Leikkijöiden tehdessä väärin hänelle voidaan antaa jokin pantti tai leikkijä tippuupelistä pois. Käskyt annetaan lasten ikä- ja taitotaso huomioon ottaen. Käskyt voivat olla seuraavanlaisia: istukaa,seisokaa yhdellä jalalla, nostakaa kädet ylös, laulakaa tai menkää kyykkyyn.Kim-leikitLeikkijöiden eteen laitetaan monta erilaista tavaraa. Leikkijät saavat vuorollaan tunnustella tai katsella tavaroita.Aikuinen ottaa pois muutamia tavaroita ja leikkijöiden pitää selvittää, mitkä tavarat puuttuvat.Voi soveltaa myösniin, että yksi lapsista peitetään liinalla ja muut arvaavat kuka lapsista puuttuu.Rikkinäinen puhelinLeikkijät istuvat piirissä. Leikin aloittaja kuiskaa jonkin lauseen vieressään istuvalle. Tämä kuiskaa viestinvieruskaverilleen. Näin jatketaan, kunnes jokainen leikkijä on kuullut huhun. Viimeinen sanoo ääneen, mitä kuuli jaensimmäinen, mitä oli sanonut.NaurattaminenLeikkijät istuvat pareittain toisiaan vasten pitäen toinen toistaan käsistä kuten runonlaulajat ja yrittävät kasvonilmeillään naurattaa toisiaan. Nauramaan ruvennut häviää.KärpässieniPöydälle asetetaan muutamia rusinoita. Yksi leikkijöistä sulkee silmänsä. Joku osoittaa yhden rusinan hamsteriksi.Leikkijä avaa silmänsä ja alkaa syödä rusinoita yksitellen. Kun hän ottaa hamsteriksi valitun rusinan, muut huutavatKÄRPÄSSIENI ja syöminen täytyy lopettaa.VäriäPihalle piirretään viiva. Sen taakse asettuvat kaikki muut paitsi värinmäärääjä. Hän ottaa viivalta 20 askelta, kääntyymuihin päin, vetää viivan eteensä ja sanoo: "Se, jolla on punaista, ottaa kaksi askelta eteenpäin." Muut pysyvätpaikoillaan. Sitten määrääjä valitsee värejä ja antaa komennon, monellako askeleella tullaan eteenpäin. Komennotvoivat olla tipu askelein, loikalla, ym. Se, joka ensimmäisenä koskettaa määrääjää on voittaja, ja saa olla seuraavamäärääjä.Laiva on lastattu”laiva on lastattu värien perusteella…”Avaimen piilotusYksi leikkijä piilottaa avaimen tai jonkin muun pienen esineen. Kannattaa sopia, että esineestä on jäätävä pikkuisen

53näkyviin. Muut leikkijät tulevat sisään ja joku kysyy "lintu vai kala" ojentaen samalla kätensä suoraksi eteensä. Josesine on piilotettu käden alapuolella olevaan paikkaan, piilottaja vastaa "kala", jos taas yläpuolelle, "lintu". Jokainenalkaa etsiä ja piilottaja ohjaa heitä sanoen lämpötiloja kuten "kylmää", jos etsijä on kaukana kohteesta tai "kuumaa",jos etsijä on lähellä. Etsijää ohjataan myös sanomalla "lämpenee" tai "viilenee". Esineen löytänyt saa olla seuraavapiilottaja.Sotken sotken saveaSotken sotken savea, kätken kätken kiveä.Kummassako kädessä, kullan kallis kivi on?Ohjaaja ottaa kiven, jota vaihtaa selän takana kädestä toiseen. Toiset kääntelevät kämmeniä vastakkain kuinlitistelisivät savilättyä toinen käsi vuorotellen alla ja päällä lorun rytmissä. Kaikki lausuvat lorua. Lorun loputtuakätkijä ojentaa kädet nyrkissä eteensä ja sanoo nimeltä kuka saa arvata, kummassa kädessä kivi on. Jos arvaus osuuoikeaan, tulee arvaajasta kätkijä, jos ei osu sama kätkijä jatkaa ja loru luetaan aina uudestaan, kunnes joku arvaaoikein.Riimittelyt:Pellolla kasvaa viljaa, ja minä kävelen aivan… (hiljaa).Kun mua alkaa nyppiä, alan heti… (hyppiä)Huusi pieni hiiri: tehkää pieni… (piiri)Minulla on notkea nalle, joka laittoi sormet varpaiden… (alle)Katselen säätä, ja taputan… (päätä)Leikisti mä vettä litkin, ja konttaan lattiaa.. (pitkin)Illalla haukottelee suu, kun taivaalle ilmestyy… (kuu)Sitä ei haittaa pahakaan lika, sen eläimen nimi on… (sika)Sen omistaa Jukka, se on jalassa, ja on… (sukka)Pihalla on suuri puu, puun alla koiran… (luu)Nämä riimittelyt voi toteuttaa kaksistaan lapsen kanssa tai koko ryhmän kanssa. Lisäksi niitä voi lukea huvin vuoksi,tai tietovisatyyppisesti.Koske keltaistaLeikinvetäjä antaa ohjeen, esim. ”Koske keltaista!” Leikkijät etsivät kyseisen värisen kohdan omista vaatteistaan taimuista varusteistaan ja koskettavat sillä toisen leikkijän keltaista kohtaa. Jos jollakin leikkijällä ei ole keltaista, hänvoi koskettaa toisen keltaista kädellään. Jos vain yhdellä leikkijöistä on keltaista koskettavat kaikki muut sitäkädellään. Sen jälkeen vetäjä antaa uuden ohjeen.Ulkoleikkien ohjeetTarkoitus: antaa lapselle mahdollisuus kokea liikkumisen avulla erilaisia tunteita jakokemuksia, joista lapsi voi oppia jotain uutta. Liikkuminen lisää myös lapsen motoristaosaamista ja kehitystä sekä tietoisuutta omasta kehostaan ja sen hallinnasta. Lapsenkannustaminen ja innostaminen päivittäiseen liikkumiseen on kasvattajien tärkeä tehtävä, jahelpoiten se tapahtuu luomalla lapselle virikkeellinen, liikkumiseen kannustava ympäristö javähentää tekijöitä jotka hankaloittavat liikkumista.

54Sisältö: 10 punaista korttia, joissa jokaisessa on jonkinlainen leikki ulkona leikittäväksi.Korteista löytyy leikkejä niin isompien kuin pienempienkin lasten kanssa leikittäväksi.Tarvittavat välineet: löytyvät korteista, kaikkiin leikkeihin ei kuitenkaan tarvitaminkäänlaisia välineitä.Ohjeet: korteista löytyy yksityiskohtaiset ohjeet leikin kulkuun, jotta aikuinen voi ohjeistaaleikin lapsille.PallokouluTätä peliä voi pelata yksikseenkin, tarvitaan vain pieni (noin tennispallon kokoinen) pallo.Etsi itsellesi tasainen seinä ja mahdollisimman tasainen alusta. Heitä palloa seinään ja ota koppi seuraavasti:10 kertaa: tavallisesti yläkautta seinään ja ota koppi9 kertaa: alakautta seinään, taputa kädet kerran yhteen ja ota koppi8 kertaa: alakautta seinään ja seinästä maan kautta pompaten ota koppi7 kertaa: ensin maan kautta pompulla seinään ja seinästä koppi6 kertaa: pallo oikealla kädellä oikean jalan alta seinään ja koppi5 kertaa: pallo vasemmalla kädellä vasemman jalan alta seinään ja koppi4 kertaa: pallo oikealla kädellä selän takaa seinään ja koppi3 kertaa: pallo vasemmalla kädellä selän takaa seinään ja koppi2 kertaa: selkä seinään päin ja heitetään pallo pään yli seinään, käännytään kasvot seinään päin ja otetaan koppi1 kerta: heitetään pallo seinään, hypätään itse kerran ympäri ja otetaan koppiHiirenhäntäYksi leikkijöistä pyörittää narua matalalla. Toiset leikkijät seisovat pyörittäjän ympärillä ja yrittävät hypätä narun yliaina kun se tulee kohdalle. Jos joku sotkeutuu naruun, hänestä tulee pyörittäjä.TervapataMaahan piirretään suuri ympyrä. Yksi leikkijöistä valitaan tervankeittäjäksi ja muut asettuvat padan ympärilleseisomaan kasvot ympyrän keskustaan päin. Jokainen piirtää ympärilleen pienen pesän. Keittäjä lähtee kiertämäänpataa toisten leikkijöiden takana kädessään jokin sovittu pieni esine, esim. tikku tai kivi. Hän yrittää kävellessään taijuostessaan hämätä muita, että voisi pudottaa esineen salaa jonkun leikkijän taakse tämän pesän sisään. Kun keittäjäon pudottanut esineen, hänen täytyy kiertää pata kerran ja tulla kyseisen leikkijän taakse uudelleen, jolloin tämä"pohjaan palanut" luovuttaa paikkansa ja hänestä tulee uusi keittäjä. Jos leikkijä epäilee, että esine on pudotettuhänen taakseen, hän kurkkaa ja sieppaa nopeasti esineen käteensä ja lähtee juoksemaan ympyrää keittäjänvastaiseen suuntaan. Se, kumpi ehtii ensin pesälle, saa siihen jäädä ja toisesta tulee uusi keittäjä.KäärmeLeikkijät ovat jonossa pitäen toisiaan vyötäröltä kiinni. Jonon etupää on käärmeen pää ja takaosa käärmeen häntä.Käärmeen pää yrittää saada hännästä kiinni. Jonossa olevien pitää pysyä mukana käärmeen kiemurrellessa puoleen jatoiseen. Kun pää saa hännän kiinni, tulee jonon viimeisestä pää. Leikki jatkuu, kunnes kaikki ovat päässeet päiksi.Jos käärme katkeaa leikin aikana, on katkos liitettävä yhteen ennen kuin leikki jatkuu.

55HalaushippaYksi leikkijöistä on hippa, joka yrittää saada muita kiinni. Olet turvassa, jos ehdit halata jotakin toista leikkijää,ennen kuin hippa saa sinut kiinni. Jos hippa ehtii koskettaa sinua ennen kuin pääset halaamaan, tulee sinustaseuraava hippa.Hännän ryöstöLeikin ohjaaja pitää nauhaa tms. häntänä. Hännän pitää olla helposti siepattavissa. Toiset yrittävät varastaa hännän.Se, joka on saanut hännän, pitää sitä seuraavaksi takanaan. Leikki voidaan toteuttaa myös niin, että kaikilla on häntäja he yrittävät siepata niitä toisiltaan.JänisjahtiLeikkijöistä valitaan jänikset, jotka lähtevät karkuun. Jänikset saavat liikkua ennalta sovitulla alueella. Toisetleikkijät ovat koiria, tai sitten pelkästään leikin ohjaaja, jotka etsivät jäniksiä. Jänis putoaa pelistä, kun joku takaaajajaon nähnyt ja tunnistanut hänet.Viimeinen pari uunista ulosLeikkipaikaksi valitaan tasainen alue. Leikkijät seisovat pareittain. Pariton leikkijä seisoo jonon edessä selin toisiin jahuutaa "Viimeinen pari uunista ulos!" Silloin viimeisenä olevat lähtevät juoksemaan omaa puoltaan eteenpäintavoittaakseen parinsa. Edessä ollut pariton yrittää saada kiinni toisen juoksijoista. Jos hän onnistuu ennen kuintakaa-ajettavat ehtivät koskettaa toisiaan, heistä tulee uusi pari jonon etupäähän. Yksin jäänyt juoksija onvuorostaan huutaja.Laiva-vene-hyökyaaltoMaahan on piirretty leikkialue, jossa on kolme viivaa. Laitimmaiset viivat ovat laiva ja vene. Keskellä on hyökyaalto.Leikinohjaaja huutaa jonkun näistä viivoista, esimerkiksi VENE. Kaikki juoksevat tällöin vene-viivalle. Jos taasleikinohjaaja huutaa LAIVA, juoksevat kaikki laiva-viivalle. Jos hän huutaa HYÖKYAALTO, täytyy kaikkien juostahyökyaalto-viivalle ja käydä kyykkyyn. Se, joka viivoille juostessa tulee viimeiseksi tai tekee virheen, joutuu pelistäpois. Viimeiseksi peliin jääneestä leikkijästä tulee huutaja.KirkonrottaEnsin valitaan kirkonrotta ja pelialue joka on ”pesä”. Kirkonrotta odottaa tietyn ajan, muut piiloutuvat sillä aikaaomiin piiloihinsa. Kirkonrotan tehtävänä on etsiä muut leikkijät ja huutaa heidän nimensä kirkonrotan pesän seinäänesim. "Mari-rotta nähty!", jolloin Marin pitää tulla esiin ja jäädä pesään odottamaan mahdollista pelastumista.Ensimmäisenä jäänyt rotta on seuraavan pelin kirkonrotta. Kirkonrotassa on kaksi erilaista tavoitetta, joita leikkijätvoivat noudattaa. Nämä kaksi tapaa on joko pelastaa itsensä juoksemalla kirkonrotan pesälle ja huutaa pesänseinäävasten "omat" tai "oma rotta pelastettu". Toinen keino on pelastaa toiset, jos pesässä on jo kiinne jääneitä rottia.Tällöin leikkijä juoksee pesälle ennen rottaa ja huutaa "omat kaikki" tai "kaikki rotat pelastettu", mikä tarkoittaa sitä,että pesä tyhjenee ja kirkonrotan on aloitettava etsintä uudestaan. Leikki päättyy kun kirkonrotta on löytänyt kaikkija myös huutanut ne seinään.Musiikkimaalauksen ohjeetTarkoitus: kuvata tunteita ja ajatuksia jotka ovat heränneet musiikin kuuntelustamaalaamalla. Tällä tavoin lapsen itsensä ja muiden on helpompi ymmärtää lapsen kokemusta

56sillä sisäinen kokemus saadaan silmin havaittavaksi. Musiikkimaalauksen avulla voidaan avataristiriitoja, selkiyttää omaa tilannetta ja kriisiä sekä purkaa omia tunteita ja ajatuksia.Tarvittavat välineet: musiikki cd:t (sisältyvät tarvikkeisiin), pensseleitä, maalausvärejä(vesivärit, pullovärit ynnä muut), vesikupit ja mahdollisimman suuria paperiarkkeja(esimerkiksi A3).Ohjeet: tarvitaan rauhallinen ja mahdollisimman suuri tila jotta osallistujilla on tilaa maalataja olla omassa rauhassa. Ohjaaja selittää osallistujille, että tarkoitus on maalata omassahiljaisuudessa sitä, mitä musiikki itsessä herättää, jonka jälkeen musiikki laitetaan soimaan.Ohjaaja ei puutu lapsen työskentelyyn eikä pyri viemään sitä mihinkään tiettyyn suuntaan.Varsinainen tuokio voi kestää puolesta tunnista eteenpäin. Tämä riippuu siitä, kuinka paljonosallistujat haluavat maalata ja kuinka paljon on aikaa. Suositeltavana voisi pitää 5-10kappaleen kuuntelemista. Tuokiossa voi myös kokeilla soittaa jotain pitkää kuunnelmaa,esimerkiksi 20 minuuttia kestävää musikaalia tai luonnon ääniä. Lapsen tuotoksia ei arvioidakriittisesti, mutta niistä voidaan keskustella.Askartelun ohjeetTarkoitus: tuottaa onnistumisen kokemuksia ja saattaa lapsia yhteen saman tekemisenäärelle. Lisäksi askartelun avulla saadaan tietoa lapsen kehityksen asteista, kuten esimerkiksimotoriikan osalta. Askartelussa yhdistyy perustaitojen harjoittaminen, vuorovaikutus jamyönteinen mieliala.Sisältö: 10 keltaista askarteluohjetta sisältävää korttia. Ne on suunniteltu lähtökohtaisestivastaamaan lasten taitoja ja kykyjä, mutta kuitenkin siten että kun toimintaa viedääneteenpäin, lasten taitojen on mahdollista kehittyä samanaikaisesti.Tarvittavat välineet: yksityiskohtaiset väline- ja tarvikeohjeet löytyvät korteista.Ohjeet: eri ohjeet sisältyvät kortteihin.PääsiäisaskartelutTarvikkeet:Ruoho: maitopurkki, multaa, rairuohon siemeniä, liimaa, sakset, omavalintainen paperi päällystämiseen (esimerkiksikreppipaperi).Pupu: massapalloja: yksi iso ja yksi pieni, pumpulia, pitkiä tikkuja, valkoista paperia, sakset, tussit.

57Ohje:Ruoho: leikkaa aluksi maitopurkista sopiva purkki ruoholle. Tämän jälkeen purkki päällystetään itse valitsemillamateriaaleilla, ja vasta purkin valmistuttua laitetaan sinne multa ja siemenet.Pupu: Laita tikku massapallojen läpi siten, että pienempi pallo on ylhäällä ja suurempi alhaalla ja loppu osa tikustajää pallojen alapuolelle. Tämän jälkeen tee pupulle pumpulista häntä, ja liimaa häntä paikoilleen. Seuraavaksipupulle askarrellaan paperista korvat, ja ne liimataan pupun päähän. Pupulle voi piirtää tusseilla kasvot. Tämänjälkeen pupu laitetaan ruohoon siten, että tikku osa laitetaan multaan.ÖtökätTarvikkeet:leppäkertut: isohko kivi, pullovärit (musta ja punainen), lakkaa.ampiainen: isohko kivi, pullovärit (musta ja keltainen), lakkaa.Molemmissa tapauksissa ensin etsitään ulkoa kivi, mikä maalataan. Kivien olisi hyvä olla pyöreän mallisia. Tämänjälkeen jokainen maalaa ötökälle värit, ja töiden kuivuttua niiden päälle sivellään lakkaa kiiltävän ja pysyvänlopputuloksen saamiseksi. Ötökästä voi myös tehdä täysin omanlaisensa ”mielikuvitusötökän”.KäpylehmätTarvikkeet: keppejä, käpyjä. (liimaa).Tämä askartelu sopii niin ulos kuin sisällekin. Ensiksi etsitään käpyjä, jonka suomut ovat hiukan auki. Seuraavaksitarvitaan neljä yhtä pitkää kepin pätkää, joista tehdään kävylle jalat. Halutessa jalat voidaan myös liimatapaikoilleen. Lehmiä voi myös koristella haluamallaan tavalla, esimerkiksi ne voi maalata.LumitähdetTarvikkeet: Valkoista silkkipaperia, sakset.Ensin silkkipaperista leikataan neliön muotoinen pala. Tämän jälkeen paperi taitetaan kahtia, minkä jälkeen vieläkerran kahtia. Viimeiseksi paperi taitetaan siten, että kulmat ovat vastakkain ja paperista muodostuu kolmio. Tämänjälkeen paperiin leikataan saksilla erilaisia kuvioita ja reikiä. Viimeiseksi paperi taitetaan taas auki. Tähdet sopivaterityisesti ikkunoihin.KuusenkoristeitaTarvikkeet: taikataikina (katso ohje muovailukortista), maalausvälineet (värit ja pensselit), erilaisia muotteja jamuovailuvälineitä, narua.Ensin valmistetaan taikataikina ohjeen mukaan. Tämän jälkeen taikinasta muovaillaan muottien ja välineiden avullaerilaisia koristeita. Koristeisiin pitää tehdä reikä narua varten ennen uuniin laittamista. Kun koristeet otetaanuunista, ne voidaan maalata haluamilla väreillä, ja laittaa naru niiden ripustamista varten.SyyslehdetTarvikkeet: erilaisia puiden lehtiä, väriliidut, paperia.

58Kerätään ensin erilaisia lehtiä ulkoa (esimerkiksi vaahteran lehtiä). Lehdet asetetaan paperin alle, ja sitten liiduillaväritetään vaakatasossa paperia lehtien päällä. Näin lehden kuvio tulee esiin.Elävä tauluTarvikkeet: kasveja, paperia/kartonkia, kontaktimuovia.Ensin etsitään pihalta luonnosta erilaisia kasveja tai lehtiä. Tämän jälkeen lehdet ja muut kasvit asetellaan paperille.Sitten koko teoksen päälle laitetaan kontaktimuovi. Taululle voi halutessaan tehdä vielä kehykset ja se on myös hyvälahja idea.VappuhattuTarvikkeet: Kartonkia, sakset, nitoja, kumilankaa, tussit tai muut värit.Leikataan ensin kartongista neliö, joka taitetaan tötteröksi. Tämän jälkeen tötterö nidotaan hatun muotoon. Sittentötteröön mitataan kuminauha joka ylettää leuan alta. Viimeiseksi hatun saa koristella haluamallaan tavalla,esimerkiksi tusseilla.YstävänpäiväkorttiTarvikkeet: kartonkia, liimaa, erivärisiä silkkipapereita, sakset, sydänmalli.Leikataan kartongista valmis korttipohja. Tämän jälkeen korttiin piirretään sydänmallin avulla sydämen ääriviivat.Sitten rypistetään erivärisistä silkkipaperinpaloista ”palloja”, joita liimataan sydämeen siten, että ne täyttävät kokoalueen ja muodostavat näin sydänkuvion.LumiukkoTarvikkeet: neljä isoa ja kaksi pientä massapalloa, kartonkia, sakset, liimaa, tussit, risuja, tikkuja.Puolitetaan iso massapallo, josta tulee lumiukon ”jalat”. Isot massapallot laitetaan päällekkäin siten, että tikku jääniiden sisälle pitäen lumiukon pystyssä. Pienemmät massapallot liimataan käsiksi. Lumiukolle liimataan risu käteen”luudaksi”. Kasvot ja ”napit” piirretään tussilla ja lumiukolle voi myös liimata nenän tai esimerkiksi hatun päähän.Lopuksi kartongista leikataan alusta, jolle lumiukko liimataan kiinni.Muovailun ohjeetTarkoitus: tarjota lapselle kinesteettinen kokemus jonka avulla lapsi voi muun muassahahmottaa ympäröivää maailmaa ja sitä tulkitsemalla oppia myös itsestään. Lapselleannetaan mahdollisuus ilmentää työskentelyssään ja tuotoksissaan omia kokemuksiaan jamielikuviaan. Muovailu on lapselle myös turvallinen tapa purkaa energiaa ja tunteita.

59Tarvittavat välineet: esimerkiksi muovailuvaha tai taikataikina ja erilaiset välineet massanmuotoiluun.Ohjeet: Tilanteesta riippuen ohjaaja voi ohjeistaa muovailutilanteen tai antaa lapsille vapaatkädet. Huomioitavaa on, että prosessissa tekeminen on jännittävintä ja lapsen kehityksenkannalta oleellisempaa kuin itse tuotos.Taikataikina: (1 pellillinen koristeita)2 dl vehnäjauhoja0,5 dl suolaan. 1 dl vettä1 rkl öljyäSekoita ainekset lämpimään veteen tasaiseksi taikinaksi. Kuivaa tuotoksia125-asteisessauunissa vähintään 1,5-2 tuntia ja jätä vielä jäähtymään jälkilämpöön. Tuotokset voi myöshalutessaan maalata.Leipomisen ohjeetTarkoitus: Ravinnon saamisen lisäksi ruokailutilanteet ovat myös hoidollisesti tärkeitä: lastaruokailutilanteessa havainnoimalla ohjaaja voi saada tietoa lapsen ja nuoren ruokailutavoistaja tottumuksista sekä suhteesta ruokaan ja ruokailuun. Ruuan ympärille voidaan rakentaamukavia hetkiä, joihin liittyy olennaisesti yhdessäolo, joka vahvistaa osallisuuden kokemustaSisältö: 15 A5-kokoista oranssia korttia, joissa on 15 erilaista jälkiruoka-, väli- taiiltapalaohjetta.Tarvittavat välineet: Oranssi ohjekortti ja kortissa mainittavat ruokatarvikkeet sekä esiliinatja astiat.Ohjeet: Aikuinen ja lapsi tai lapsiryhmä valmistavat itselleen jälkiruokaa, väli- tai iltapalaakortin ohjeen mukaan. Tekemiseen voidaan helposti liittää keskustelu ruokailusta:ruuanlaitosta, pöytätavoista ja terveellisestä ruuasta.DIPPIKASVIKSET JA KASTIKETarvittavat ainekset – 8-10 annostaKasvikset1 kurkku4 porkkanaa2 paprikaa1 kesäkurpitsa

601 kukkakaaliKastike2 prk kermaviiliä2 pss dippikasti-kejauhettaValmistusohjeet1. Sekoita dippikastikejauhe ja kermaviili keskenään ja laita jääkaappiin maustumaan noin 20 minuutiksi.2. Leikkaa kurkku, porkkanat ja paprikat suikaleiksi. Paloittele kukkakaali nupuiksi.3. Tarjoile esimerkiksi iltapalan yhteydessä.HEDELMÄJUOMATarvittavat ainekset – 16 annosta1 l omenatäysmehua1 l Spritea tai Pommacia1 l kivennäisvettä1 tlk säilykehedelmäcocktailia liemineen1-2 kiiviäjääpalojaValmistusohjeet1. Leikkaa kuoritut kiivit ja laita ne kannun tai ison astian pohjalle. Kaada päälle omenatäysmehu.2. Lisää hiilihapolliset juomat ja jääpalat juuri ennen tarjoilua.3. Tarjoile esimerkiksi juhlavalla iltapalalla.HEDELMÄSALAATTITarvittavat ainekset – 6 annosta1 tlk mandariinilohkoja1 tlk ananaspaloja1 omena1 kiivi1 banaanikourallinen viinirypäleitäValmistusohjeet1. Kuori omena, kiivi ja banaani ja kuutioi kaikki hedelmät kulhoon.2. Tarjoa viileänä.JÄÄTELÖKAAKAOTarvittavat ainekset - 6 annosta1 litra kevytmaitoa

613 rkl kaakaojauhetta3 rkl sokeria(ripaus vaniljasokeria)6 dl vanilja- tai suklaajäätelöäKoristeeksivaahtokarkkejaValmistusohjeet1. Sekoita kattilassa kaakaojauhe ja sokerit. Vatkaa joukkoon maito. Kuumenna seos kattilassa, mutta älä keitä.2. Kaada kuuma kestäviin laseihin tai mukeihin.3. Lusikoi pinnalle jäätelö ja koristele vaahtokarkeilla.TIIKERIKAKKUTarvittavat ainekset – 25-30 viipaletta200 g voita2 ½ dl sokeria3 munaa½ prkkermaviiliä4 dl vehnäjauhoja1 tl leivinjauhetta2 tl vaniljasokeria2 rkl kaakaojauhettaValmistusohjeet1. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota 1,8 litran rengasvuoka.2. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään.3. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen samalla sekoittaen.4. Lisää kuivien aineiden seos vuoroin kermaviilin kanssa. Sekoita tasaiseksi.5. Ota taikinasta puolet erilleen toiseen kulhoon. Sekoita siihen kaakaojauhe sihdin läpi.6. Lusikoi puolet vaaleasta taikinasta kakkuvuoan pohjalle. Lisää tumma taikina. Lisää loput vaaleasta taikinasta.7. Pistele haarukalla, jotta raidat sekoittuvat hiukan.8. Paista uunin alaosassa noin 60 min.9. Kumoa kakku hiukan jäähtyneenä.SUKLAAMUFFINSSITTarvittavat ainekset – noin 25 kappaletta50 g rasvaa sulatettuna2 kananmunaa2 dl sokeria1 dl maitoa3 dl vehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta2 tl vanilliinisokeria2 rkl kaakaojauhetta

62Lisäksi tarvitaanpaperisia muffinssivuokiaValmistusohjeet1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.2. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.3. Kaada joukkoon sula rasva ja maito.4. Yhdistä jauhot, leivinjauhe, vanilliinisokeri ja siivilöity kaakaojauhe keskenään ja lisää taikinaan.5. Sekoita taikina tasaiseksi ja annostele paperivuokiin.6. Paista uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.PORKKANASÄMPYLÄTTarvittavat ainekset – 20-24 kappalettaTaikinan juuri5 dl maitoa50 g hiivaa2 tl sokeria5 dl vehnä-jauhojaLisäksi tarvitaan1½ tl suolaanoin 6 dl sämpyläjauhoja50 g margariinia tai 4 rkl öljyäValmistusohjeet1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja kaada kulhoon. Murenna hiiva maidon joukkoon ja sekoita puuhaarukallatasaiseksi. Vatkaa joukkoon sokeri ja vehnäjauhot.2. Peitä astia liinalla ja jätä kulho lämpimään veteen 10-15 minuutiksi.3. Kun juuri kuplii, lisää suola ja suurin osa sämpyläjauhoista puuhaarukalla vatkaten.4. Jatka jauhojen lisäämistä samalla kädellä alustaen. Lisää lopuksi rasva. Käytä jauhoja sen verran, että taikinairtoaa astiasta ja siitä muotoutuu pehmeä kiinteä pallo.5. Vaivaa taikinaa jauhotetulla alustalla, muotoile se tangoiksi ja jaa 20-24 osaan.6. Leivo taikina sämpylöiksi ja nosta ne pellille leivinpaperille. Anna niiden kohota peitettyinä lämpimässä.7. Paista 225 asteessa uunin keskitasossa noin 12 minuuttia.MANSIKKA-BANAANIPIRTELÖTarvittavat ainekset - 6 annosta1 prk (200g) maustamatonta jogurttia4 dl maitoa½ dlsokeria½ pktvaniljajäätelöä5 dl mansikoita

63IbanaaniValmistusohje1. Mittaa ainekset isoon astiaan.2. Soseuta ainekset kuohkeaksi sauvasekoittimella ja tarjoa heti.PIKKUPULLATTarvittavat ainekset – 25-30 kappaletta3 dl maitoa½ palaa hiivaa1 muna½ tlsuolaa1 dl sokeria1-2 tl kardemummaa8 - 9 dl vehnäjauhoja100 g voitaValmistusohjeet1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.2. Murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon ja sekoita puuhaarukalla tasaiseksi.3. Vatkaa joukkoon muna, suola, sokeri ja kardemumma. Lisää suurin osa jauhoista. Jatka jauhojen lisäämistäsamalla kädellä alustaen.4. Lisää lopuksi pehmeä voi taikinaan ja vaivaa taikina pehmeäksi kiinteäksi palloksi.5. Anna taikinan kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.6. Vaivaa kohonnut taikina ja leivo siitä tanko. Jaa se 25 - 30 palaan ja leivo ne pyöreiksi pulliksi, nosta pellille jakohota noin ½ tuntia. Voitele pullat munalla ja ripota pinnalle raesokeria sekä pähkinärouhetta, jos haluat.7. Paista noin 10 minuuttia.OMENAKIISSELITarvittavat ainekset – 6 annosta7 dl omenatäysmehua2 dl vettä3/4 dl perunajauhoja4 - 5 rkl sokeria½ tlkaneliaValmistusohjeet1. Sekoita kattilassa mehu, vesi, perunajauhot ja sokeri.2. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos kiehahtaa.3. Lisää kaneli.4. Tarkista kiisselin makeus ja anna jäähtyä.5. Tarjoa kylmänä.PANNUKAKKU

64Tarvittavat ainekset – 1 uunipellillinen4 munaa7 dl kevytmaitoa3 ½ dl vehnäjauhoja1 rkl sokeria1 tl suolaa50 g leivontamargariiniaValmistusohje1. Riko munien rakenne kulhossa. Lisää joukkoon maito, jauhot, sokeri, suola ja viimeiseksi sulatettu margariini.2. Anna taikinan turvota noin puoli tuntia.3. Kaada taikina uunipannulle voidellun leivinpaperin päälle.4. Kypsennä 225 asteessa 20-25 min.5. Tarjoa marjasurvoksen tai hillon kanssa.OMENAPIIRAKKATarvittavat ainekset – 1 uunipellillinenPohja5 dl vehnäjauhoja3 dl sokeria2 tl vanilliinisokeria1 tl leivinjauhetta1 tl soodaa4 dl kermaviiliä150 g margariinia2 kananmunaaPinnalle8-10 omenaakaneliasokeriaVoiteluunmargariiniaValmistusohjeet1. Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Voitele leivinpaperi ja levitä se pellille.2. Sulata margariini. Pese omenat ja leikkaa ne lohkoiksi.3. Mittaa kulhoon vehnäjauhot, sokeri, vanilliinisokeri, leivinjauhe ja sooda.4. Lisää joukkoon kevyesti sekoittaen piimä, margariini ja kananmuna.5. Levitä taikina pellille, lado omenat päälle ja ripottele pinnalle kanelia ja sokeria.6. Paista piirakka uunin keskitasossa noin 25-30 minuuttia.

65MANSIKKA-VANILJARAHKATarvittavat ainekset – 6 annosta1 prk (2 ½ dl) vaahtoutuvaa mansikkakermaa5 dl pakastemansikoita2-3 rkl sokeria1 prk (200 g) maitorahkaaValmistusohjeet1. Vatkaa kerma vaahdoksi.2. Viipaloi mansikat ja mausta marjat sokerilla.3. Yhdistä kaikki aineet keskenään ja sekoita.4. Tarjoa kylmänä.JUUSTOTEELEIVÄTTarvittavat ainekset – 12 kappaletta4 dl kevytmaitoa2 munaa100 g voita sulatettuna200 g (4 dl) juustoraastetta8 dl vehnäjauhoja4 tl leivinjauhetta1 tl suolaaValmistusohjeet1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.2. Sekoita puuhaarukalla maito, muna, voisula ja juustoraaste. Lisää kuivat aineet seoksena.3. Sekoita nopeasti, ettei taikina sitkisty.4. Ripota leivinpaperille uunipellille vähän vehnäjauhoja 12 kohtaan. Lusikoi taikina jauhojen päälle 12 keoksi jataputtele jauhotetulla kädellä noin 1 cm paksuisiksi teeleiviksi.5. Paista noin 12 minuuttia.LÄMPIMÄT VOILEIVÄTTarvittavat ainekset – 10 kappaletta10 leipäviipaletta5 ananasrengasta10 leikkeleviipaletta200 g (4 dl) juustoraastettaketsuppiaValmistusohjeet1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.2. Levitä leiville ketsuppia kostukkeeksi. Laita leikkeleviipale ketsupin päälle.3. Leikkaa kukin ananasrengas kahteen osaan vaakasuunnassa ja laita se leikkeleviipaleen päälle.

664. Ripottele juustoraastetta leipien päälle.5. Paista noin 10 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut.Luontotekemisen ohjeetTarkoitus: Luonnossa liikkuminen laukaisee stressiä ja rentouttaa ja sillä on todettu olevanelvyttäviä vaikutuksia ihmiselimistön fysiologisiin toimintoihin: esimerkiksi jännittyneisyysvähenee, keskittymiskyky paranee ja mieli virkistyy. Lisäksi korttien tehtävät opettavat lapsiaymmärtämään heitä ympäröivää luontoa ja sen kiertokulkua, eliöstöä yms.Sisältö: 24 A5-kokoista tummanvihreää korttia. Korteissa on erilaista tekemistä erivuodenaikoja, säitä ja kuukausia varten.Tarvittavat välineet: Säähän sopiva vaatetus sekä kussakin tehtäväkortissa mainitut muutvälineet.Ohjeet: Aikuinen keskustelee lapsen tai lapsiryhmän kanssa - esimerkiksi aamiais- taipäivällispöydässä - ajankohtaiseen vuodenaikaan liittyvistä asioista. Korteissa on tätä vartenvalmiiksi teemoja kuhunkin kuukauteen liittyen ja aikuinen sopii yhdessä lasten kanssaaiheeseen liittyvästä puuhasta, joka on mainittu kortissa ja toteuttaa kortissa mainituntehtävän haluamallaan tavalla.TAMMIKUUEläinten ja kasvien talvielämääTutustukaa erilaistan eläinten ja kasvien olomuotoihin talvella.Metsän eri eläimet talvehtivat eri tavalla: jotkut ovat talvi- tai kylmähorroksessa, jotkut talviunessa, jotkutmuuttavat kokonaan pois Suomesta ja jotkut ovat aktiivisia talven läpi.Osaatteko nimetä eläimiä, jotka ovat talviunessa tai eläimiä, jotka ovat horroksessa? Mitähän eroa horroksella jaunella on?Mitä eläimiä metsässä voi nähdä talvellakin liikkumassa?LyhtyjäTäyttäkää ämpäri tai muu astia vedellä ja laittakaa se ulos pakkaseen. Kun vesi on jäätynyt ainakin parin sentinkerrokseksi astian reunoille, rikkokaa pinta niin, että saatte valutettua jäätymättömän veden astiasta pois. Kumotkaalyhty maahan ja laittakaa sen sisään kynttilä. Värillisiä lyhtyjä saatte, kun sekoitatte veden joukkoon karamelliväriätai säilykepunajuuripurkin lientä.Pyöritelkää suojalumesta lumipalloja ja kootkaa niistä lumilyhty ja laittakaa sen sisälle kynttilä palamaan.Kauankohan kynttilä palaa? Mahtaako se palaa vielä kun heräätte seuraavana aamuna?

67HELMIKUUEläinten jäljetEläimet jättävät liikkuessaan jälkiä lumeen ja näitä jälkiä tutkimalla saatte selville, millaisia eläimiä alueella liikkuuja asustaa. Ohuen lumen aika sopii hyvin nisäkkäiden jälkien tarkkailuun, koska silloin lumeen jättävät jälkensä nekinpikkunisäkkäät, jotka paksumman lumen aikana piilottelevat lumipeitteen alla.Lumesta löytyy jälkiä myös eläinten ruokailusta. Hangelle levitetty käpykasa kertoo oravien käyneen talvivarastollaanja jänis ja peltomyyrä jyrsivät puiden runkoa poikkisuuntaan.Kaivakaa lumen alta kourallisia vanhoja lehtiä, risuja ja maan pintakerrosta ja viekää se sisälle lämpimään lautaselle.Katsokaa, mitä tapahtuu muutaman tunnin päästä – kömpiikö kasasta esille mitään?Lumiveistoksia, lumienkeleitä ja lumimiehen jälkiäTehkää suojalumesta lumilyhtyjä, lumiukkoja ja maatkaa maassa ja heiluttakaa jalkojanne ja käsiänne, niin saatteaikaan lumienkelin.Tassutelkaa lumessa ja tehkää lumimiehen jälkiä.Tehkää suojalumesta eläimiä ja järjestäkää näyttely, jossa jokainen esittelee eläimensä. Miltä näyttää luminen kissatai koira, entä siili tai karhu?MAALISKUUKävelyretki kaupunkiinTehkää kevätretki Nikinharjun läheisyyteen tai mahdollisesti jopa lähelle keskustaa ja keskustelkaa kaupunginilmiöistä.Tapahtuuko jotain erityistä ja ketä on liikenteessä? Näkyykö koiranulkoiluttajia, lenkkeilijöitä tai kauppareissulaisia?Entä bongaatteko hienoja erilaisia autoja: paloautoja, kuorma-autoja, takseja tai busseja? Mihinköhän niillä ajelevatihmiset ovat matkalla? Tunnistaako joku teistä erilaisia automerkkejä, Opeleita tai Volvoja?Kartat, talot ja Nikinharjun ympäristöTehkää piirtäen, maalaten tai askarrellen karttoja. Merkitkää kartoille vaikka tuttuja paikkoja: Nikinharjunrakennukset, läheisiä omakoti- ja kerrostaloja, kauppoja … Jokainen saa tehdä juuri sellaisen kartan kuin haluaa jakartta voi olla myös täysin kuvitteellinen. Kaikki voivat esitellä oman karttansa vuorollaan muille ja kertoa senpaikoista.Millainen olisi minun unelmataloni? Jokainen saa piirtää sellaisen talon, jossa haluaisi asua. Käyttäkää runsaasti erivärejä ja materiaaleja.Pohtikaa, minkälaisia taloja on olemassa: kerrostaloja, rivitaloja, paritaloja, puutaloja, tiilitaloja, vanhoja taloja,uusia taloja … Entä millaisia taloja Nikinharjun alueella on? Mistä materiaaleista ne on rakennettu? MahtaakoNikinharju olla vanha paikka? Kukahan sen on rakentanut?HUHTIKUU

68Luonnon kevätKeväällä luonnon äänet lisääntyvät. Kevättalvella saattaa kuulla männynkäpyjen napsahtelevan, kun suomutkuivuessaan aukeavat. Sulava lumi pulisee ja lirisee ja tiputtelee ränneissä. Huhti-toukokuussa ojista ja lammikoistakuuluu kurnutusta, kun sammakot kaivautuvat esiin lammikoiden pohjasta ja etsiytyvät kutupaikoille.Myös linnut muuttavat takaisin Suomeen etelästä ja niiden laulu lisääntyy. Tunnistaako joku eri lintujen ääniä?Millaista ääntä pitää varis tai kottarainen? Lintukirjasta voisi vilkaista, minkälaisia lintuja tänne taas muuttaakaan …Luonnon kevät IIVoisitte pitää havaintokirjaa kevään merkeistä: koska näette ensimmäisen kärpäsen, perhosen, sisiliskon jatalvipesästään heränneen siilin? Näkyykö sammakonkutua lammikoissa ja ojissa?Mitkä kukat ilmaantuvat ensimmäisenä? Leskenlehdet, valkovuokot ja sinivuokot ovat varmasti teille tuttuja! Entätunnistatteko puita, joihin alkaa pikkuhiljaa aueta pieniä vihreitä silmuja?TOUKOKUUÖtökätSelkärangattomien pikkuötököiden määrä on valtava! Niistä suurin ryhmä ovat hyönteiset, johon kuuluvat muunmuassa perhoset, kärpäset, kovakuoriaiset ja heinäsirkat. Mistähän mahtaa tietää, onko joku ötökkä hyönteinen?Montako jalkaparia niillä on?Mitä mieltä olette hämähäkeistä, joilla on neljä jalkaparia? Pelottavatko ne, ovatko ne inhottavia vai onko joukossajoku rohkea, jonka mielestä ne ovat kivoja tai kiinnostavia? Mikä on kaikkein kamalin tai hienoin hämähäkki? Etsikäähämähäkin verkkoja ja tarkkailkaa niissä liikkuvia hämähäkkejä: onko niihin tarttunut saaliita?Entä kastemato, kuka teistä uskaltaa ottaa sellaisen käteen ja katsoa sitä lähempää? Milloin kastematoja mahtaanähdä eniten, mistä ne pitävät? Mitähän kastemadot mahtavat syödä? Entä joutuukohan kastemato joskus jonkuntoisen eläimen ruuaksi?PerhosetKevään ensimmäiset perhoset aloittavat lentonsa jo maalis-huhtikuun taitteessa. Ne ovat talvehtineet täysikasvuisinahorroksessa ja virkoavat kevätauringon lämmittäessä. Onko joku koululaisista oppinut, miten perhonen kehittyykään?Millainen on täydellinen muodonvaihdos?Voisitte vilkaista opaskirjasta minkälaisia perhosia onkaan olemassa. Kuka osaa kertoa, millainen onsitruunaperhonen? Entä nokkosperhonen? On myös olemassa yöperhosia, millaisia ne yleensä ovat? Mahtavatko neliikkua päiväsaikaan valoisalla vai pitävätkö ne enemmän pimeästä?Mitä tapahtuu jos perhosen siipiin koskee? Miksei niihin kannata koskea?KESÄKUUVesitutkimuksiaKerätkää sadevettä pieneen läpinäkyvään astiaan kuten juomalasiin ja tarkastelkaa sitä. Onko vesi kirkasta vaisameaa?

69Uskallatteko lähteä retkelle sateella? Ette ole sokerista, tarvitsette vain hyvät sadevarusteet eli sadetakit jakurahousut! On jännittävää tuntea pieni myrskytyyli vasten kasvoja ja huomata, että joskus vesi sataa vinoon kuntuulee oikein kovasti. Voitte myös pärskytellä vesilätäköissä, pomppia niihin ja katsoa, kuka saa veden lentämäänkorkeimmalle.Mitä eroa on uimahallin vedellä ja järven vedellä? Entä järven vedellä ja meren vedellä? Miltä järvivesi maistuu, entämerivesi? Onko joku uinut Kuolleessa meressä? Mitä siellä uidessa mahtaa tapahtua?Mistä juomavesi mahtaa tulla? Onkohan kaikkialla maailmassa puhdasta juomavettä?Isommat eläimetOnko Nikinharjun pihassa näkynyt siilejä? Niille ei saa antaa maitoa – vaikka niin usein luullaan – vaan se voi olla jopavaarallista siilille. Jos siilien ruokinnan aloittaa, sitä on jatkettava talvihorrokseen saakka. Miksi siilillä on piikit,millaisissa tilanteissa se mahtaa kääntyä palleroksi ja laittaa piikkinsä pystyyn? Siiliin ei varmastikaan kannatakoskea.Onko joku teistä nähnyt metsäneläimiä kuten kettuja tai hirviä? Ovatko ne isoja vai pieniä? Voisitte vaikka lukeajonkun kansansadun ketuista, esimerkiksi sen, jossa kerrottiin, miten kettu saikaan värin häntänsä päähän …Metsäretkellä voitte tarkkailla eläinten jälkiä: jalanjälkiä näkyy hiekassa ja mudassa, syömäjälkiä ja ulosteita saattaanäkyä polkujen varrella. Osaatteko veikata, mikä eläin on jäljet jättänyt?HEINÄKUURoskienkeräystalkootJärjestäkää roskienkeräystalkoot ulkoilun yhteydessä. Talkoilla tehtynä siivous on kivaa ja samalla voidaan pohtia,miksi roskaaminen ei kannata. Järjestyksen tulisi olla jokapäiväinen tapa omalla pihalla.Jos olette oikein reippaita, käväiskää pidemmällä ja ottakaa muovipusseja mukaan ja kerätkää niihin roskia. Voisittekilpailla siitä, kuka ehtii kerätä eniten roskia nopeasti!Keskustelkaa myös kierrätyksestä: miksi metallit, lasit ja paperit laitetaan eri roskikseen kuin ruuantähteet?Eväsretki metsäänLähtekää kauniilla säällä eväsretkelle läheiseen metsään. Pohtikaa matkalla ja perillä, miten luonnossa ollaaneväsretkellä. Mukana pitäisi tietenkin olla muovipussi roskia varten! Voitte ottaa mukaan toisenkin tyhjän pussin jakilpailla siitä, kuka kerää eniten roskia matkalla metsään. Tässä tapauksessa ottakaa mukaan käsidesiä taikosteuspyyhkeitä, jotta voitte puhdistaa kätenne ennen eväiden syömistä! Huomaatteko muuten, että eväätmaistuvat retkellä paljon paremmalta kuin sisällä!Huomaatteko, että metsässä on ihanan hiljaista? Kaupungissa ulkona me ihmiset joudumme jatkuvasti kuuntelemaanhurinaa, ulinaa, vinkunaa, pörinää ja kolinaa ja sisällä taas kuulette koko ajan toistenne äänet, lasten itkun janaurun, kiljumisen ja hihkunnat … Metsässä kuulette vain luonnon äänet, lintujen laulun ja tuulen huminan.Kokeilkaapa olla kaikki hetki ihan hiljaa, eikö olekin jännittävää?Koettakaa matkia erilaisten eläinten ääniä. Miten varis raakkuu, entä miten siili tuhisee?ELOKUU

70Sadonkorjuun aikaaSyksy on sadonkorjuun aikaa ja metsän marjat ja sienet sekä puutarhan sato kerätään talteen ja säilötään.Voisitte viettää omanlaisianne kesän lopettajaisia tai sadonkorjuun juhlia vaikkapa ennen koulun alkua ja laittaailtapalan syksyn vihanneksista ja juureksista: porkkanoista, lantuista, punajuurista, kurkuista ... Tehkääleipomiskorttien ohjeella dippikastiketta kylkiäiseksi.Listailkaa myös tuntemianne marjoja, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Minkä väriseksi kieli tulee mustikasta? Entäonko puolukka makea vai hapan marja? Mikä on kenenkin suosikkivihannes?SienisatoKatsokaa sienikirjasta sienten kuvia ja vertailkaa kokemuksianne ja tietojanne aiheesta.. Kuka on nähnytkärpässieniä? Ovatko ne syötäviä vai myrkyllisiä? Entä kuka on syönyt ruokasieniä ja miltä ne maistuivat? OnkoNikinharjun pihapiirissä näkynyt sieniä? Muistattehan, ettei sieniä saa koskaan syödä ilman aikuisen lupaa jaoikeanlaista valmistustapaa.Kun olette pohtineet sieniasioita, jokainen voisi piirtää kuvan sienimetsästä. Piirustukseen voisi keksiä täysinuudenlaisia, kuvitteellisia sieniä.SYYSKUULuonnon värit muuttuvatSyksyllä luonnon värit muuttuvat. Mitä lehdille tapahtuu syyskuun koittaessa? Minkä väriseksi ne ensin muuttuvat?Mitä niille tapahtuu viimeiseksi? Entä oletteko kiinnittäneet huomiota siihen, mitkä lehdet putoavat ensin? Ja mitkälehdet ovat mielestänne kaikkein kauneimpia syksyllä?Kerätkää luonnosta erilaisia lehtiä ja tehkää niiden avulla lehtipiirustuksia: asettakaa lehtiä piirustuspaperin alle javärittäkää lehtien kohdalta. Näin lehden pintakuviot kopioituvat paperille ja saatte hienoja kopioita lehdistä.Leikatkaa lopuksi lehdet irti paperista ja liimatkaa vaikka vihreälle paperille.AarteenmetsästysMitä kaikkia erilaisia aarteita lähiympäristöstä löytyykään?Jokainen voisi kerätä vaikka kolme, viisi tai kymmenen aarretta, joista teette maahan näyttelyn. Kuka kerää kiviä,kuka oksia ja kuka lehtiä? Miksi juuri nämä ovat aarteita kerääjälle?LOKAKUUSään vaihtelutLokakuussa säät vaihtelevat runsaasti ja nopeastikin: välillä paistaa aurinko ja on kuivaa ja välillä taas myrskyää jasataa kovasti vettä.Pohtikaa millaisia vaatteita lokakuussa tarvitaan kun ulkoillaan. Mitä sateella puetaan? Entä kuivalla? Onkohanhanskojen ja pipojen aika lokakuussa, entä kurahousujen ja –hanskojen? Pohtikaa lokakuun aikana ulkoilemaanlähtiessänne näitä asioita ääneen ja opetelkaa yhdessä valitsemaan oikeanlaiset vaatteet syyssäähän.Sataa, sataa ropisee

71Millaisia ovat syyssateen enteet? Huonoa säätä enteilevä taivas on usein likaisenharmaa ja sateen edellä ilmestyytaivaalle tummia pilviä tai tumma tai tummeneva pilvipeite paksunee. Juuri ennen sadetta linnut lentävät matalalla,osaatteko sanoa miksi?Millaisia ovat sateen äänet? Entä miten sateen kesto ja voimakkuus vaihtelevat?Mitä jos maalaisitte syysmyrskyn: kastelisitte ensin paperin siveltimellä ja sen jälkeen maalaisitte vesiväreillämyrskyn oikein tummilla sävyillä?MARRASKUUTalviretkiUskaltaisitteko lähteä talviselle retkelle vaikka vain Nikinharjun pihaan? Talvella on ihanan raikas sää ja eväätmaistuisivat varmasti hyvin ulkona.Voisitte pakata mukaan istuinalustat (muovipussit käyvät hyvin tähän tarkoitukseen) ja termosmukissa kaakaota taikuumaa mehua ja keksejä. Voisitte istuskella ulkona ja nauttia eväistä. Ne maistuvat takuulla erilaiselta kirpeässäpakkassäässä kuin sisällä!Vuorokauden ja vuodenajan vaihtelutVuodenajat syntyvät, kun maapallo on kallellaan aurinkoon nähden. Voisitte havainnollistaa tätä taskulampulla jajalkapallolla. Kun eteläinen puolisko on aurinkoon päin, mikä vuodenaika siellä on? Entä mitenköhän asiat ovatmaapallon keskiosassa, päiväntasaajalla?Marraskuussa päivällä on valoisaa ja yöllä pimeää. Päivä ja yö syntyvät, kun maa pyörähtää akselinsa ympäri jaaurinko valaisee puolta maapalloa kerrallaan. Pyörähtäminen kestää noin 24 tuntia, mikä on yhden päivän pituus. Eripuolilla maapalloa on siis eri vuorokaudenaika menossa. Pohtikaa tätä ilmiötä: kun me menemme nukkumaan,mitähän Japanissa tapahtuu? Entä mitä jos lentää lentokoneella maapallon toiselle puolelle, muuttuuko kellonaika?JOULUKUULumiHiutale koostuu useista lumikiteistä ja jokaisen kiteen sisällä on pienenpieni pölyhiukkanen. Lumikide syntyy siten,että ilmassa leijuvan pölyhiukkasen ympärille kerääntyy kosteutta, joka jäätyy kylmässä ilmassa. Alas leijaillessaanhiukkanen tarttuu toisiin samanlaisiin ja yhdessä ne muodostavat maahan satavan lumihiutaleen.Laittakaa pakkasella vettä pesuvatiin ja viekää se ulos ja piipahtakaa aina välillä kurkistamassa miltä se näyttää.Voitte tutkia, miten kylmässä vesi jäätyy ja kuinka nopeasti.Lunta voi sulattaa esimerkiksi valkoisessa kahvisuodatinpaperissa. Hakekaa lunta eri paikoista: autotieltä,metsänreunasta ja Nikinharjun pihasta. Vertailkaa sulaneen lumen väriä: mistä väri johtuu ja mikä tekee lumestalikaista?TähdetPimeät talvi-illat sopivat tähtien tarkkailuun. Nikinharju sijaitsee sen verran syrjässä, että kaupungin valot eivätvälttämättä haittaa tähtien näkemistä. Taivaalle tuijottelu niska kenossa on raskasta, joten ottakaa retkipatjat taimuut alustat ja makoilkaa niiden päällä ja koettakaa laskea taivaalla näkyviä tähtiä. Entä tunnistaako joku taivaaltatähtikuvioita? Miltä Otava mahtaa näyttää?

72Mihin avaruus loppuu? Voiko maapallon ulkopuolella olla elämää? Miten elämä on saanut alkunsa. Entä milloin kaikkipäättyy? Miten pieniä me ihmiset olemmekaan maailmankaikkeudessa!Sisälle mentyänne voisitte koettaa maalata tai piirtää tähtitaivaan mustalle paperille.Sadutuksen ohjeetTarkoitus: Antaa lapsen vapaasti kertoa haluamansa kaltaisen sadun, kertomuksen tai tarinanja tätä kautta vahvistaa muun muassa lapsen kielellisiä taitoja ja kannustaa tätä ilmaisemaanitseään ja tunteitaan satujen välityksellä. Sadutus tarjoaa lapselle myös kuulluksi tulemisenmahdollisuuden, mikä vahvistaa tämän itsetuntoa.Tarvittavat välineet: Kynä ja kirjoituspaperia.Ohjeet: Sadutus aloitetaan sanomalla lapselle: "Kerro satu (kertomus tai tarina), juurisellaisen kuin haluat. Minä kirjoitan sen ylös sana sanalta, niin kuin sinä sen kerrot. Kun satuon valmis, minä luen sen sinulle, ja voit korjata sitä, mikäli haluat."Tässä kortissa sadutus on yksilösadutusta, joten se toteutetaan kahdestaan, esimerkiksiomahoitajan ja lapsen kesken. Aikuinen ei anna sadulle aihetta eikä hän kysy lisäkysymyksiäja lapsen kertoessa satua aikuinen kirjaa sen ylös tarkalleen juuri kuten lapsi sen kertoo.Aikuinen osoittaa kuuntelevansa tarinaa ilmeillään ja sillä, ettei keskeytä lasta. Lopuksisaduttaja lukee sadun kertojalle ja tämä saa halutessaan korjata tai muuttaa siinä jotakin.Näin kertomus säilyy kertojan haluamassa muodossa. Satu voidaan lapsen niin halutessakuvittaa tai lukea muille lapsille.”Tunnekorttien ohjeetTarkoitus: Auttaa lasta tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunnetiloja ihmisenkasvonilmeiden ja kehon kielen perusteella sekä keskustella hänen kanssaan niistä.Sisältö: 30 A5-kokoista tummansinistä korttia, joissa on toisella puolella kuva ja toisellapuolella kuvaan liittyviä kysymyksiä ja keskusteluteemoja.Tarvittavat välineet: Ei välineitä.

73Ohjeet: Aikuinen käy lapsen kanssa kortteja läpi katselemalla ensin kuvaa lapsen kanssa jakysymällä kuvan takana olevia kysymyksiä ja tätä kautta keskustelemalla lapsen kanssakuvassa ilmenevistä tunteista. Aikuinen voi myös keksiä lisää kysymyksiä ja täten jatkaakeskustelua tilanteen mukaan.Miksiköhän kuvan vauva näyttää tuolta?Kiukuttaakohan häntä? Miksi?Milloin sinua kiukuttaa?Näytä minulle oikein kiukkuinen ilme!Mitä kuvan ihmisen ilme mielestäsi kertoo?Mitähän kuvan ihminen ajattelee?Onkohan hän pelästynyt vai hämmästynyt?Osaatko itse tehdä samanlaisen ilmeen?Miltä sinä näytät, jos oikein hämmästyt?Ketäköhän kuvan ihminen katsoo?Mitähän hän mahtaa pohtia, kun hän on tuollaisessa asennossa?Mikähän häneen oloonsa vaikuttaa?Miten häntä voisi auttaa?Mikähän kuvan ihmistä mietityttää?Miltä hänestä tuntuu?Miksi hän nojaa päätään käteensä?Onko sinulla joskus samanlainen tunnekuin kuvan ihmisellä mielestäsi on?Miltähän kuvan vauvasta tuntuu?Miksi vauva itkee?Milloin sinä itket?Muistatko miksi olet viimeksi itkenyt?Millainen ilme kuvan lapsella on?Mitähän mieltä hän on keinumisesta, onko se hauskaa vai tyhmää?Milloin sinua naurattaa?Miltä silloin tuntuu, kun naurattaa oikein kovasti?Haukotteleekohan kuvan vauva vai huutaako hän?Jos hän haukottelee, miksi?Milloin sinä haukottelet?Entä milloin sinä huudat kovaa?Miltä silloin tuntuu, kun tekee mieli huutaa?Mitähän kuvan lapsi mahtaa miettiä?Koska sinulla on samanlainen ilme?Mitähän kuvan lapsi pohtii?Mahtaako hän olla iloinen vai surullinen?

74Onko hän väsynyt vai pirteä?Milloin sinä näytät samalta kuin kuvan lapsi?Mikähän kuvan lasta naurattaa?Naurattaako sinua usein?Onko nauraminen sinusta hauskaa?Mitähän kuvan lapsi ajattelee ruuasta?Millainen ilme sinulla on, jos et pidät ruuasta?Entä jos pidät jostain ruuasta todella paljon?Onko kuvan lapsella hyvä vai huono mieli?Miksiköhän kuvan naisella on tuollainen ilme?Onko hän pelästynyt, ilahtunut vai jännittynyt?Millainen ilme sinulla on, kun pelästyt?Entä kun ilahdut?Miltä se tuntuu, kun pelästyy jotakin oikein paljon?Onko kuvan lapsi iloisella vai surullisella mielellä?Milloin sinä olet viimeksi ollut iloinen?Oletko useammin iloinen vai surullinen?Kumpi on kivempaa: olla iloinen vai olla surullinen?Mitähän kuvan lapsi ajattelee?Onko hän pelästynyt vai ihmeissään?Miltä sinä näytät kun pelästyt jotakin?Entä jos olet ihmeissäsi?Osaatko matkia kuvan lapsen ilmettä?Miksiköhän kuvan lapsella on kädet puuskassa?Millainen hänen ilmeensä on: onko se mielestäsi surullinen vai iloinen?Onko ilmeestä helppo vai vaikea päätellä miltä hänestä tuntuu?Kokeile laittaa omat kätesi samalla tavalla kuin kuvan lapsella!Mitähän kuvan lapsi ajattelee kylpemisestä?Onko sinusta hauskaa vai tyhmää käydä kylvyssä?Onkohan kuvan ihminen surullinen vai iloinen?Mistä tiedät onko hän surullinen vai iloinen?Mitä jos minä olisin surullinen, miten lohduttaisit minua?Entä mikä sinua lohduttaa, jos olet surullinen?Onko kuvan lapsi mielestäsi ystävällinen vai vihainen?Milloin sinä suutut?Millainen ilme sinulla on, kun suutut?Miltähän kuvan lapsesta tuntuu, kun hän pelleilee äitinsä kanssa?Onko sinusta hauskaa pelleillä aikuisen kanssa?

75Mitä kuvan ihminen tekee?Mahtaako hän olla vihainen vai iloinen?Jos hän huutaa, miksiköhän?Osaatko sinä tehdä samanlaisen asennon?Onkohan kuvan lapsi unessa vai hereillä?Näkeeköhän hän jotakin unta?Onkohan uni kiva vai tyhmä?Muistatko millaisia unia sinä olet nähnyt?Mitähän kuvan lapsi on tekemässä?Mitä hän ajattelee siitä?Osaatko itse tehdä samanlaisen ilmeen?Onko kuvan ihminen onnellinen vai surullinen?Mitä se tarkoittaa, jos ihminen hymyilee?Näytä minulle kun hymyilet!Onkohan kuvan lapsi innoissaan vai peloissaan?Milloin sinä olet innoissasi? Entä peloissasi?Mitähän kuvan ihminen ajattelee?Onkohan hän vihainen vai sattuuko häntä johonkin?Millainen ilme sinulla on, kun sinua sattuu johonkin?Millähän mielellä kuvan lapsi on?Osaatko sanoa miksi hän näyttää siltä?Milloin sinä näytät samalta kuin kuvan lapsi?Mitähän kuvan lapselle on tapahtunut?Onkohan joku pelästyttänyt hänet?Osaisitko itse tehdä samanlaisen ilmeen?Mitä sinä pelästyt?Mitähän kuvan lapsi ajattelee?Onko hän väsynyt vai murehtiiko hän jotain?Milloin sinä unohdut omiin ajatuksiisi?Miksiköhän kuvan lapsella on tuollainen ilme?Osaisitko matkia ilmettä?Onkohan kuvan lapsi vihainen vai nauraako hän?Miltä sinusta tuntuu, kun olet vihainen?Milloin olet oikein vihainen?