1 YLEN TIEDOTTEET 1997 6.10. Saamen radio juhli ... - Yle yhtiönä
1 YLEN TIEDOTTEET 1997 6.10. Saamen radio juhli ... - Yle yhtiönä
1 YLEN TIEDOTTEET 1997 6.10. Saamen radio juhli ... - Yle yhtiönä
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1<strong>YLEN</strong> <strong>TIEDOTTEET</strong> <strong>1997</strong><strong>6.10.</strong> <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> <strong>juhli</strong> Inarissa ............................................................................................................. 224.9. <strong>Yle</strong>n osavuosikatsaus: yleisösuhde säilynyt hyvänä ....................................................................... 42.6. <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong> ja digitaalinen televisio .................................................................................................... 528.5. Kanavan ja katsojan vuorovaikutus lisääntyy ................................................................................. 8
2VIREÄ VIISIKYMPPINEN JUHLII INARISSA<strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> katsoo eteenpäin<strong>Yle</strong>n saamelais<strong>radio</strong> täyttää 50 vuotta 6. lokakuuta. Vireä viisikymppinen <strong>juhli</strong>i omalla kielellä ja mielellä.Sankari <strong>juhli</strong>staa päiväänsä avaamalla <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>n omat webbisivut. Menneestä kertoo 10. lokakuutailmestyvä historiateos Saamelainen ääni.Viisikymppisen <strong>radio</strong>kanavan isäntä aluepäällikkö Juhani Nousuniemi ajaa autollaan kohti Inaria ja palaarunsaan vuosikymmenen takaiseen mediasirkukseen talvella 1985. Arkisen aherruksen keskeyttiInarinjärven jäihin sukeltanut Neuvostoliiton ohjus. Ensimmäisen silminnäkijän löysi <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>.Pakkasta oli 40 astetta ja suuren maailman toimittajat taiteilivat kinoksissa kuka mitenkin taisi.Nousuniemi muistelee huvittuneena sitäkin CBS:n merkittävää kirjeenvaihtajaa, joka saapui Inariin Afrikastaja oli kauhusta kankea. "Jenkkiparka kai pelkäsi päätyvänsä rajan väärälle puolelle katsellessaanhelikopterista Norjan ja Suomen tunturissa polveilevaa poroesteaitaa. Mies kun luuli aitaa itärajaksi",Nousuniemi hymähtää ja väistää samalla Tuulispään tuntumassa juoksevaa poroa.<strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>n toimitus sijaitsee Inarissa aivan kyläkeskuksessa. Nousuniemi esittelee mielellääntoimituksen tiloja. Tie turvekammista kaksion kautta omaan toimitaloon vei vuosia. "<strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> onantanut uskoa omaan kieleen, se on lisännyt yhteenkuuluvuutta ja kohottanut pohjoisen väen itsetuntoa",Nousuniemi luettelee.Hän muistuttaa myös siitä, että <strong>radio</strong> luo uutta kieltä. <strong>Saamen</strong>kieliset lehdet ilmestyvät harvoin, joten uudetsanat ja käsitteet leviävät kansan keskuuteen parhaiten juuri <strong>radio</strong>n välityksellä. Lisäksi vain harvat ovatsaaneet oppia lukemaan omaa äidinkieltään.Oma lähetysverkko 1991Matka pohjoiseen saamelaisalueille oli pitkä. Filosofian tohtori Veli-Pekka Lehtolan kirjoittamastahistoriateoksesta Saamelainen ääni ilmenee, että matkanteko alkoi Oulusta 1947, josta ensimmäisetsaamenkieliset uutislähetykset luki kerran viikossa Johan W. Nuorgam. Rovaniemelle edettiin 1960.Ohjelmisto laajeni 1968, kun uutisten ja hartausohjelmien rinnalle ilmestyivät saamenkielisetajankohtaisohjelmat.Vuodenvaihteessa 1972-73 <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> oli päätynyt Inariin, saamelaisten palkisille. Oma toimitalo saatiin1977. Lapin <strong>radio</strong>n kainalosta <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> itsenäistyi omaksi alue<strong>radio</strong>kseen 1985.Merkittävimpänä päätöksenä saamelaisten <strong>radio</strong>n historiassa Nousuniemi pitää oman lähetysverkonsaamista 1991. Milloin milläkin kanavalla toiminut <strong>radio</strong> sai 12 omaa lähetintä Ylä-Lappiin. <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>nasema vahvistui 1994 uuden yleis<strong>radio</strong>lain myötä, jossa <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n tehtäväksi todetaan tuottaa palvelujamyös saamen kielellä.Internet-aikakausi alkaa syntymäpäivänä. Silloin saamenkielisiä uutisia voi lukea ja kuunnella, oli sittenmissä maailmankolkassa tahansa. <strong>Saamen</strong>-, suomen- ja englanninkieliset sivut löytyvät osoitteestahttp://www.yle.fi/sami<strong>radio</strong>.Kanavalta kuuluu kolmea kieltä<strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> lähettää ohjelmaa arkisin noin kahdeksan tuntia. Viikonloppuisin on tultava toimeenvähemmällä. Lähetykset juonnetaan Suomessa Inarista, Utsjoelta tai Karesuvannosta, lisämausteita tuleeRuotsin Kiirunasta ja Norjan Karasjoelta. Ohjelmat tehdään pääasiassa pohjoissaamen kielellä. Lisäksitehdään parisen tuntia ohjelmaa inarinsaameksi ja koltansaameksi. Kun oma kanava hiljenee, soitaajuudella Radio Suomi.Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelais<strong>radio</strong>t toimivat tiiviissä yhteistyössä. Maiden välille rakennettuKalottiohjelmasiirtoyhteys mahdollistaa päivittäiset yhteislähetykset ja joustavan ohjelmavaihdon.
3Nousuniemi pitää Kalottiyhteistyötä tärkeänä. Yhteistyö takaa sen, että alueen asukkaat saavat hyvänkuvan koko Kalottialueen tapahtumista. Toki uutisissa kerrotaan merkittävistä valtakunnan tai maailmantapahtumista. "Radio on nopein tiedotusväline harvaan asutulla alueella," Nousuniemi toteaa."Kyllä <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>lla on ihan oma saundinsa. Sen kuulee esimerkiksi kanavan musiikkivalinnoissa",Nousuniemi selvittää. Kun etelänihminen epäilee, että kanavalla kaikuu pelkkä joiku, korjaa aluepäällikkönopeasti, että <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>ssa kuuluu paljon muutakin musiikkia kuin joikua. <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> soittaapääasiassa saamenkielistä musiikkia; iskelmiä ja tarvittaessa vaikkapa saamelaista heviä. Ylipäätäänetnomusiikki on löytänyt paikkansa <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>n taajuudelta. Parhaillaan kanavan listaykkönen on FrodeFjellheimin Jazz -yhtye kappaleellaan Saajve Dans."Tärkeä osa ohjelmistossa on tietenkin kulttuurilla, luonto-ohjelmilla ja ajankohtaisten ilmiöidentarkastelulla. Tällä hetkellä kanavalla lähetetään mm. ohjelmasarjaa hyvistä tarinankertojista jasyntymäpäivän kunniaksi on arkistoista kaivettu esiin myös arkistojen aarteita. Perinteinen jatkoluentakinon vielä arvossaan <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>ssa.Lastenohjelmien kohtalosta Nousuniemi on huolissaan. "Norjan saamen <strong>radio</strong> on vastannut tähän astisaamenkielisistä lasten <strong>radio</strong>-ohjelmista ja nyt näyttää siltä, että norjalaiset keskittyvät saamenkielisiinlasten tv-ohjelmiin ja luopuvat kokonaan lasten <strong>radio</strong>-ohjelmista", Nousuniemi harmittelee.Elämänmakuista ohjelmaaPotentiaalisia kuuntelijoita <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>lla on Suomessa noin 6000. Vuoden 1994 kuuntelijatutkimuksessakanavan todettiin tavoittavan päivittäin noin 59 prosenttia kuuntelijoista. Pohjoismaissa <strong>radio</strong>yleisöä onrunsaat 50 000 saamelaista.Nousuniemi arvostaa kovasti kuuntelijoita saatavaa palautetta. "Jos sitä ei tule, on syytä huolestua.Alkuvaiheessa ihmiset eivät uskaltaneet edes antaa palautetta. He pelkäsivät, että <strong>radio</strong>n toiminta loppuu,jos sitä arvostellaan."Hopeaseppä Petteri Laiti Inarista Samekin sepänpajasta pysyttelee lähes poikkeuksetta <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>ntaajuudella. "Lähetys alkaa 7.15, siihen on ihmisen hyvä herätä", Laiti naurahtaa. Hän pitää saamelaistenomaa <strong>radio</strong>kanavaa tärkeänä tiedon lähteenä. Myös kielen kannalta <strong>radio</strong> on erittäin tärkeä. Mistäpämuualta oppisi esimerkiksi uusia sanoja.Jos Laiti saisi päättää, hän kuuntelisi pajassaan enemmän saamenkielisiä uutisia valtakunnan ja miksei myösmaailmankin asioista. Myös saamelaisten perinteiden soisi saavan enemmän tilaa kanavalla. "Lapset eivätesimerkiksi enää opi perinteisiä käsityötaitoja vanhemmiltaan", Laiti toteaa ja kertoo vielä itse kasvaneensalähestulkoon kilpaa isän veistelemän lastukasan kanssa.Oma kanava saa Laitilta myös arvostelua osakseen. "Monipuolisuutta ei saa unohtaa. Varsinkinsaamelaispolitiikkaan liittyvissä asioissa on tuotava riittävästi esiin erilaisia näkökulmia", Laiti muistuttaa.<strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> kiitää tiedon valtatielläInternetin ohella <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> on aloittamassa omien teksti-tv sivujen välittämisen. Nousuniemi onvilpittömän iloinen työntekijöidensä uudesta saavutuksesta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan<strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>n, <strong>Yle</strong>n, Lapin liiton ja Euroopan Unionin välinen projekti tuo saamenkieliset teksti-sivutpiakkoin lähes joka savuun TV 1:n näkyvyysalueella. Vastaanottaja tarvitsee television lisäksi dekooderin elimustan laatikon, joka vastaanottaa sivut."<strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>n teksti-tv sisältää noin 240 sivua saamenkielistä tekstiä. Sivut tarjoavat uutisia, urheilua,säätietoja ja useiden saamelaisten organisaation tiedotuksia. Lisäksi <strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong>n teksti-tv:ssa on omayleisönosasto ja lasten- ja nuortensivut", Nousuniemi luettelee.
4<strong>Saamen</strong> <strong>radio</strong> ei pysähdy webbiin eikä nettiin. Aluepäällikön ajatuksissa vie yhä enemmän aikaa DAB elidigitaalinen <strong>radio</strong>, joka lähestyy jo Kalottiakin. Pohjoismaiden saamenkielisten <strong>radio</strong>iden yhteinendigitaalinen <strong>radio</strong>kanava on täyttä totta jo vuonna 1999. Koelähetykset alkavat reilun vuoden kuluttua.Televisiokin häilyy ajatuksissa, sillä saamelais<strong>radio</strong>iden päälliköt selvittävät parhaillaan mahdollisuuksiasaamelaisten yhteispohjoismaiseen televisiotoimintaan.<strong>6.10.</strong><strong>1997</strong>Ulkoinen tiedotus/Minna PetäinenYLEISRADION OSAVUOSIKATSAUS: yleisösuhde säilynyt hyvänä<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n televisio-ohjelmien osuus kaikesta tv-katselusta on pysynyt liki 50 prosentissa myös toisenvuosikolmanneksen aikana huolimatta lisääntyneestä kilpailusta; uusi tv-kanava Nelonen aloittilähetyksensä 1.6. Toinen vuosikolmannes on kaikkiaan sujunut toiminnallisesti lähes budjetin mukaisesti jakuluvan vuoden tulos tulee olemaan hiukan ennakoitua parempi. Tämä käy ilmi osavuosikatsauksesta, jokaesiteltiin yhtiön hallintoneuvostolle 24.9.97.Television ohjelma-aika kasvoi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 719 tuntia. Kasvuun ovatvaikuttaneet lähinnä aamulähetykset, joita jatkettiin myös kesän ajan, myöhäislähetykset ja runsasurheilutarjonta. <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n ohjelmien osuus tv-katselusta säilyi vankkana ja oli 49,6 prosenttia kaikesta tvkatselusta.TV 1:n osuus oli 24,5 prosenttia, TV 2:n 23,4 prosenttia ja FST:n 1,7 prosenttia. MTV3:nkatseluosuus oli 43,4 prosenttia, Nelosen 2,8 prosenttia ja muuhun katseluun (satelliitti-, kaapeli- jarajakatselu sekä TV 4) käytetty osuus 4,2 prosenttia. Päivittäin televisiota katsottiin 2 tuntia 28 minuuttia.Radiokanavien kuunteluosuuksiin vaikutti uuden kanavan, Radio Novan aloitus. Uusi kanava ottikuuntelijansa lähinnä muilta kaupallisilta <strong>radio</strong>kanavilta, mikä näkyi erityisen selvästi pääkaupunkiseudulla.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n <strong>radio</strong>kanavien osuus kuunteluun käytetystä ajasta laski lievästi keväästä. Radio <strong>Yle</strong>n Ykkösenkuuntelijaosuus oli 9 prosenttia, Radiomafian 13 prosenttia ja Radio Suomen 40 prosenttia. AinoastaanRadio Suomen kuuntelijaosuus laski jonkin verran; kevään kuunteluosuus oli 45 prosenttia, muiden <strong>Yle</strong>nkanavien osuus nousi hieman. Radio Novan osuus kuunteluajasta oli 14 prosenttia ja muiden yksityisten<strong>radio</strong>iden yhteensä 23 prosenttia.Yhtiön tulot tammi-elokuun ajalta olivat 1.370,1 Mmk. Lupatulot (1.053,7 Mmk) olivat edellisen vuodenvastaavan kauden tasolla. TV-lupia oli elokuun lopussa yhteensä 1 929 496 kpl. Julkisen palvelun maksu javerkkovuokrat (252,5 Mmk) ovat toteutuneet budjetoitua hitaammin, joskin jonkin verran viime vuodenvastaavan ajan kertymää suurempina. Alkuvuoden muut tulot olivat 61,9 Mmk ja valtion avustukset 2,0Mmk.Katsauskaudella toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 1.360,5 Mmk. Lisäystä viime vuoden vastaavastaajankohdasta on 46,9 Mmk. Kustannuspaineita aiheuttavat mm. dollarin kurssin vahvistumisen vaikutusohjelmahankintoihin sekä ulkopuolisten palveluiden hintojen ja rakennuskustannusten nousut.Kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli kauden aikana keskimäärin 4664 henkilötyövuotta.Liikevaihdon arvioidaan toteutuvan tilinpäätöksen 1996 tasoa korkeampana. Käyttökatteen ennustetaanlaskevan viime tilinpäätöksestä merkittävästi, mutta olevan budjetoitua parempi eli 318 Mmk. Yhtiön tulosennen varauksia on ennusteessa 55 Mmk. Varausten muutoksen jälkeen tulos on tavoitteiden mukaisesti+0.24.9.<strong>1997</strong>Ulkoinen tiedotus/Riitta Kontula
5YLEISRADIO JA DIGITAALINEN TELEVISIOTv-toimialajohtaja Heikki Lehmusto esitteli 28.5.<strong>1997</strong> <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n hallintoneuvostolle yhtiön hallituksenhyväksymän suunnitelman <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n siirtymisestä digitaaliseen televisioon. Tänään tämän suunnitelmanydinkohdat esitellään julkisesti.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong> perustaa suunnitelmansa maanpäälliseen digitaaliseen jakeluratkaisuun. Sen mukaan Suomeenrakennetaan tulevina vuosina ainakin kaksi digitaalista televisioverkkoa nykyisten analogisten verkkojenlisäksi. Digitaalisilla verkoilla lähetetään sekä <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n digitaalisen television ohjelmia että kaupallistentelevisioyhtiöiden ohjelmia, sekä tuodaan koteihin uudet digiajan palvelut.Tämän lisäksi <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n lähettää kesäkuusta <strong>1997</strong> alkaen Eurooppaan suunnatun televisiopalvelundigitaalisen satellittiikanavan kautta (TV Finland). TV Finlandin ohjelma koostetaan YLE:n TV1:n ja TV2:nsekä MTV3:n kotimaisista ohjelmista. Lisäksi lähetetään kaksi <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n <strong>radio</strong>kanavaa.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n suunnitelmat noudattavat samoja peruslinjoja kuin vastaavat suunnitelmat muun muassaRuotsissa ja Britanniassa. Myös Yhdysvalloissa maanpäällisen digitaalisen television kehitys on edennytpitkälle. Toistaiseksi ei maanpäällisen digitaalisen television ohjelmistoja ole vielä tarjolla missäänmaailmassa. Ensimmäisen polven vastaanottimia odotetaan markkinoille vuoden kuluttua, ja ensimmäistenmaanpäällisten digitaalisten televisiolähetysten odotetaan alkavan Britanniassa ja Yhdysvalloissa ensivuoden puolessa välissä. Satellittivälitteisesti digitaalisia televisiopalveluja on jo nyt tarjolla. <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>aloittaa maanpäällisen digitaalitelevision koelähetykset syksyllä <strong>1997</strong>.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong> uskoo, että television digitalisoituminen koskettaa aikanaan kaikkia suomalaisia. Digitaalitelevisioluo uusia suomalaisia audiovisuaalisen alan palveluita. Se auttaa <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>ta toteuttamaan entistälaajemmin julkisen palvelun tehtäväänsä. Koko maan peittävänä jakelutienä digitaalinen televisio tuotietoyhteiskunnan palvelut aikanaan joka kotiin. Sen myötä myös Internet-palvelut tulevat kaikkienkotitalouksien saataville edullisella tavalla.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n näkemyksen mukaan suomalaiset käyttävät televisiopalveluita tulevaisuudessa nykyistäenemmän, ja siksi uusille tv-palveluille on tilaa. Suomalaiset odottavat tulevaisuudessakin televisioltaanuusia nimenomaan Suomessa suomalaisille tuotettuja palveluita.Television kansallisten peruskanavien katselu pysynee vakaana tulevaisuudessakin. <strong>Yle</strong>iskanavatmuodostavat vielä pitkään televisiotarjonnan ja kulutuksen rungon. Perinteisen television katselun rinnallavuorovaikutteinen television katselu kasvaa. Katsojat odottavat tulevaisuuden televisioltaan parempaakykyä vastata yksilöllisiin viestintätarpeisiin. Digitaalitelevision joustava lähetystekniikka antaamahdollisuuden tähän, sillä samanaikaisesti voidaan lähettää useita eri osayleisöjä palvelevaa ohjelmistoa.Digitaalitelevision tekniikkaDigitaalitelevision tekniikkaa käsiteltäessä on puhuttava kahdesta toisistaan riippumattomasta asiasta,ohjelmien tuotantotekniikasta ja niiden jakelutekniikasta. Tuotantotekniikkaa on jo digitalisoitu<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>ssakin. Digitaalitelevisiosta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että ohjelmat välitetäänlähetysasemalta katsojille digitaalisesti ja että katsojat vastaanottavat näin välitettyjä ohjelmia uudenlaiteen (joko ns. erityisen dekooderin tai digitaalivastaanottimen) avulla. Maanpäällisen digitaalitelevisionvastaanottimia odotetaan markkinnoille vuoden 1998 aikana.Euroopan digitaalitelevisioprojekti EP-DVB on kehittänyt lähetysjärjestelmät niin satelliitti- (DVB-S), kaapeli-(DVB-C) kuin maanpäällisellekin (DVB-T) toiminnalle. Järjestelmissä on paljon yhteisiä elementtejä, millä onpyritty tekemään mahdolliseksi lähetys- ja vastaanottolaitteiden yhteensopivuus sekä alhaisettuotantokustannukset.
6Digitaalikanavalla kuvasignaali, äänisignaalit, tekstitieto ja ohjelmakohtaiset lisätiedot säästökoodataan elikompressoidaan ja yhdistetään MPEG-2-standardin mukaiseksi bittivirraksi. Useampien ohjelmien taipalveluiden bittivirrat yhdistetään sitten yhdeksi lähetysbittivirraksi, eli ns. "multipleksiksi".DVB-T- (ja MPEG-2-) standardi antaa ohjelman lähettäjälle mahdollisuuden valita ohjelman teknisen laadunmonesta vaihtoehdosta. Korkeampi laatu merkitsee vain vähemmän ohjelmakanavia yhdessämultipleksissa. Nykyisen, analogisen PAL:n tasoisia signaaleja mahtuu yhteen multipleksiin noin neljä,mutta yksi teräväpiirto-ohjelma (HDTV) vaatisi melkein koko kapasiteetin. Kuvan muoto voi olla jokotavallinen 4:3 tai laajakuva 16:9. Ääni voi tavanomaisen monon ja stereon sijasta olla joko monikanavainentilaääni tai riippumaton monikanavaääni, esimerkiksi monikielinen selostus.Digitaalitelevision vastaanottoMaanpäällisen digitaalitelevision lähetykset tulevat tapahtumaan UHF-taajuusalueella nykyistenanalogisten lähetysten joukossa. Vastaanottoon siis riittää tavanomainen UHF-antenni. Nykyisen antenninsopivuus riippuu paikallisista olosuhteista ja käyttöön tulevasta kanavasta samaan tapaan kuin nyt uudella,analogisella neloskanavalla. Digikanavat välittyvät aivan normaalisti myös yhteisantennijärjestelmienkautta.Katsoja tarvitsee uuden digitaalitelevisiovastaanottimen. Ensimmäisen sukupolven vastaanottimet ovatlisälaitteita, "set-top-boxeja", jotka käyttävät näyttölaitteenaan, äänivahvistimenaan ja kaiuttiminaantavallista, nykyaikaista televisiovastaanotinta. Liitäntä tapahtuu ns. SCART-liittimen kautta. Digitaalisetlaajakuvalähetykset näkyvät nykyvastaanottimen 4:3-kuvaputkella "kirjelaatikko"-muodossa mustin ylä- jaalareunoin. Myöhemmin markkinoille tulee integroituja digivastaanottimia, myös 16:9-näyttölaitteellavarustettuna.Kotikuvanauhoitus tapahtuu aluksi nykyisillä analogisilla nauhureilla SCART-liitännän kautta. Myöhemminmarkkinoille tulevat digitaalinauhurit sisältänevät myös oman digitaalivastaanottimensa. Silloin onmahdollista nauhoittaa digiohjelmaa katsotusta kanavasta riippumatta. Analoginen kotivideo pystyyluonnollisesti nauhoittamaan vain sen ohjelman, mitä digivastaanottimella katsotaan. Analogisten kanavienkatsomiseen ja nauhoittamiseen digivastaanotin ei vaikuta.Kaapelitelevisioon liitetty katsoja käyttää DVB-T-vastaanottimen sijasta DVB-C-vastaanotinta. Se toimiikäyttäjän näkökulmasta aivan samoin kuin edellä kuvattu maanpäälisen järjestelmän vastaanotin.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n digitaaliset palvelutKahden profiloidun ja toisiaan täydentävän analogisen verkon (ykkös- ja kakkosverkon) tarjonta muodostaavielä vuosia <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n televisio-ohjelmiston rungon. Myös digitaalisen verkon yleisöille turvataan kahdenperuskanavan saanti ns. yhtäaikaislähetyksenä (simulcastina).Nykyisten kahden kanavan ohjelmapalvelujen rinnalle tullaan luomaan uusia tuki- ja lisäpalveluja. Uudetpalvelut tulevat vahvistamaan ykkös- ja kakkosverkon ohjelmistojen palvelu- ja kilpailukykyä, lisäämäänkatsojille tarjolla olevien vaihtoehtojen määrää, tekemään palvelut helpommin saataviksi ja kohottamaanohjelmien teknistä laatua.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n siirtymäkaudella tarjoamat omatuottoiset digitaalisen verkon tuki- ja lisäpalvelut ovat kaikillekatsojille ilmaisia. Analogisten ykkös- ja kakkosverkkojen palvelut eivät muutoksen yhteydessä heikkene.Siirtymän yhteydesssä analogisia kanavia katsovat saavat vähintään samantasoisen, yhtä laajaan jamonipuoliseen julkisen palvelun perusohjelmistoon kuin aiemminkin.Analogisten ja digitaalikanavien yhteislähetyskauden arvellaan kestävän kokonaisuudessaan 10-15 vuotta.
7Ensimmäisessä vaiheessa digitaalitelevisio tarjoaa katsojille paranevaa teknistä laatua, mm. laajakuva- jamonikanavaäänistä ohjemistoa, valinnaista teksti- ja ääniversiointia sekä tekstipohjaista ruututietoa. Tekstiinformaatioon saatavissa televisioruudulle esim. Internet-teknologian avulla.Toisessa vaiheessa vapaaseen verkkotilaan sijoitetaan erilaisia lisäpalveluja, eli kokonaisuuksiksirakennettavia palveluväyliä. Näiden väylien laajuudesta, resurssoinnista ja ajallisesta sijoittelustadigitaaliverkkoon päätetään erikseen rahoituslaskelmien ja teknisten lähetyskokeilujen jälkeen. Tällaisialisäpalveluita ovat:Uutisväylä: Ympärivuorokautinen uutispalvelu, joka rakentuu peruskanavien uutis- ja ajankohtaispalvelusta,niiden pikauusinnoista, ruututiedosta, säännöllisistä vain lisäpalveluina lähetetyistä erikoistuneista taisyventävistä uutiskatsauksista sekä alueellisista uutispalveluista.Urheiluväylä: lisäurheiluohjelmia, urheilutapahtumiin liittyviä arkisto-ohjelmia ja ruututietoa.Elämysväylä: ykkös- ja kakkosverkon kiinnostavimpien elämyksellisten ohjelmien ja tapahtumaohjelmientoistoista sekä arkistojen suosikeista koostuva kokonaisuus.FST-väylä: Ruotsinkielinen palvelu, joka kokoaa yhteen FST:n ykkös- ja kakkosverkossa lähetettävätohjelmat, lisäpalveluohjelmat, toistot ja uusinnat, ruotsiksi tekstitetyt tai äänitetyt ohjelmat sekäruotsinkieliset ruututietosivut.Opetus- ja kulttuuriväylä: ykkös- ja kakkosverkon opetus-, dokumentti-, tiede- ja kulttuuriohjelmat, sekänäitä koskevat toistot, uusinnat ja arkisto-ohjelmat sekä ruututietosivut.Television digitaalikanavalta lähetetään myös <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n korkeatasoista äänentoistoa vaativat<strong>radio</strong>kanavat.Integroituvat teksti-tv:n ja Internet-palvelut ovat myös olennainen osa digitaalitelevision kehittämistä. Netuovat kehittyvät tietopalvelut jokaiseen kotiin.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n digitaalisen television kehitystyön vastuuhenkilöitäToimialajohtaja Heikki Lehmusto: <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n Digi-TV työryhmän puheenjohtaja, kansainvälisten yhteyksienkoordinointiKehitysinsinööri Esa Blomberg, Digi-TV työryhmän sihteeriKoordinaattori Heikki Seppälä ja tv-toimialan suunnittelupäällikkö Ismo Silvo, digitaalitelevision palveluidensuunnittelu ja kehitys sekä niiden markkinointiOsastopäällikö Martti Soramäki, sääntely ja kansainvälinen kehitysOsastopäällikkö Ossi Tarkka, digitaalinen lähetysjärjestelmäOsastopäällikkö Juha Vesaoja, tekninen kehitys2.6.<strong>1997</strong>TV-toimiala/Ismo Silvo
8KANAVAN JA KATSOJAN VUOROVAIKUTUS LISÄÄNTYYTV-kanavan ja katsojan välinen vuorovaikutteisuus tulee lisääntymään voimakkaasti ja televisiolla tuleeolemaan aivan uudenlainen käyttö kotitalouksissa, totesi <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n televisiotoimialan johtaja HeikkiLehmusto esitellessään yhtiön hallintoneuvostolle <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong>n suunnitelmiaa digitaaliseen televisiokauteensiirtymisessä. Television kansallisten peruskanavien katselu säilyy vakaana tulevinakin vuosina ja kilpailutullaankin käymään nimenomaan kotimaisten kanavien kesken, sanoi Lehmusto.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong> on valinnut digikauden suunnitelmissaan ohjelmien jakelutieksi maanpäällisen jakelun. Sitäkautta voidaan satelliittilähetyksiä paremmin taata edelleen kotimaiset peruskanavavaihtoehdot sekä halpalähetys- ja vastaanottoteknologia. Tässä <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong> on samoilla kehityslinjoilla kuin mm. Yhdysvallat jaEnglanti, joissa digitaalisen television jakelu maanpäällisissä verkoissa on voimakkaan kehityksen kohteena.Ensi vaiheessa yksi digitaalinen tv-verkko sisältää 4-5 kanavaa. Taajuuksia on kahta verkkoa varten, mikämahdollistaa 8-10 kanavaa. Siirtymäkausi analogisesta tekniikasta digitaaliseen kestää 10-15 vuotta.Digitaalinen televisio tarjoaa katsojalle peruskanavien ja lisäpalvelujen ohella paremman kuvan laadun,uuden laajan kuvan sivusuhteessa 16:9, Internet-palveluja sekä monia datapalveluja. <strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong> lähtee digitv-strategiassaannykyisten kanavien vahvistamisesta ja niiden palvelun säilyttämisestä jatkossakinkatsojien peruskanavina. Tulevana digikautena katsoja saa peruspalvelut edelleen tv-lupansa vastineeksi.Peruskanavien lisäksi on mahdollista lähettää useita ohjelmaväyliä ja laajaa tietotarjontaa sekä parantaakuulovammaisten palveluja.Uusia ohjelmallisia lisäväyliä voivat olla esimerkiksi ympärivuorokautinen uutispalvelu, elämysväylä,urheiluväylä, opetus- ja kulttuuriväylä ja FST-väylä. Lisäpalvelut kootaan aiheiden mukaisiksikokonaisuuksiksi peruskanavien ohjelmistoista, uusinnoista, arkisto-ohjelmista ja datamuotoisestaruututiedosta.<strong>Yle</strong>is<strong>radio</strong> aloittaa lokakuun lopussa digitelevision koelähetykset, jotka on tarkoitettu puhtaasti teknisiinkokeisiin. Maanpäällisen digitelevision ohjelmien katselun mahdollistavat laitteet tulevat syksyllä 1998.Lisätietoja:Televisiotoimialan johtaja Heikki Lehmusto, puh. (09) 1480 2311Televisiotoimialan koordinaattori Heikki Seppälä, puh. (09) 1480 3252Televisiotoimialan suunnittelupäällikkö Ismo Silvo,puh. (09) 1480 509028.5.<strong>1997</strong>Ulkoinen tiedotus/Riitta Kontula
Change language