17.07.2015 Views

Työhyvinvoinnin portaat - Suomen museoliitto

Työhyvinvoinnin portaat - Suomen museoliitto

Työhyvinvoinnin portaat - Suomen museoliitto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Museotekniikan työsuojelupäivät 29.-30.10.2009Työhyvinvoinnin <strong>portaat</strong>-viisi vaikuttavaa askeltaPäivi Rauramo, asiantuntija TtMTyöturvallisuuskeskus TTKPaivi.rauramo@ttk.fi


Hyvinvointi• Onnellisuus, yleinen tyytyväisyys elämään jatyöhön, myönteinen asennoituminentulevaisuuteen sekä kyky sietää epävarmuuttaja ristiriitoja.• Sairauden ja fyysisten oireiden poissaolo.• Terveysjatkumo.• Hyvä fyysinen kunto.Päivi Rauramo 20094


Aristoteles• Hyvää on se, mitä kaikki tavoittelevat.• Asioita sanotaan hyviksi siksi, että ne ovat hyviäitsessään ja siksi, että niitä tavoitellaan jonkunmuun vuoksi.– Kunnia, ymmärrys, nautinto, onnellisuus ovat hyviäitsessään.• Ulkokohtaiset hyveet• Sielua koskevat hyveet ovat tärkeimmät• Ruumista koskevat hyveet• Onnellisuus on suurin hyvä ja elämän päämäärä.• Onnellisuus on hyvää elämää ja hyvää toimintaa.• Tieto• Ajattelu Päivi Rauramo 20096


Keskimääräinen onnellisuus päivän mittaanKlo6 8 10 12 14 16 18 20 22Lähde: Layard R. 2003Päivi Rauramo 20097


Onnelliset• Pidempi elinikä, vahvempi vastustuskyky (immunologinenjärjestelmä)• Luovuus• Parempia työntekijöitä: auttavat muita, ovat vähemmänpoissa ym.• Menestyvät paremmin, korkeammat tulot, onnellisempiavioliitto, työllisyminen• Paremmat sosiaaliset suhteet, pidetympiä, menestyvätjohtajina• Selviävät vaikeista tilanteista• Pitävät enemmän itsestään ja muista sekä päinv.• Ovat ystävällisempiä, auttavaisempia, vastuullisempia,mutta…• Ovat vähemmän loogisia, täsmällisiä, analyyttisiä.Päivi Rauramo 20099


PitkäikäisyysNunnatutkimusElinikä 85 vuotta 93 vuottaOnnellisimmat(25%)Onnettomimmat(25%)79% 52%54% 18%Onnellisetelävät n.5vuottapidempäänPäivi Rauramo 200910


Onnellisuus ja terveys• Vahvemmat immunologiset järjestelmät• Sydämen ja verenkiertoelimistön kunto• Terveellisemmät ja turvallisemmat elintavat– Esim. vähemmän alkoholia, turvavyön käyttö• ”Nuorekkuus”Päivi Rauramo 200911


Onnellisuuden taustaa• Perimä 50%• Elinolot 10%(maa, perhe,koulutus, ammatti..)• Päivittäiset valinnat40%(käyttäytyminen,strategiat)– Tärkeintä puolison valinta– Menneen ja nykyisyydenyhteen sovittaminen positiivinen viitekehys– Kohtuullisuus: ”Toiseksiparas riittää”Päivi Rauramo 200912


Suomionnelamme?• World Economic Forumin(WEF)kilpailukykyvertailussa Suomi on jo useanvuoden ajan ollut maailman kärkimaita.• Suomi on maailman hyvinvoivin maa?• Talouskasvun uskotaan yleisesti parantavankansalaisten hyvinvointia.• Ihmisten kokema hyvinvointi ei kuitenkaan enääole parantunut parin viime vuosikymmenen aikanajatkuvasta talouskasvusta huolimatta.Päivi Rauramo 200913


”Suomi maailman menestynein,vaurain ja hyvinvoivin maa”1. Suomi2. Sveitsi3. Ruotsi4. Tanska5. Norja6. Australia7. Kanada8. Hollanti9. Yhdysvallat10. Uusi Seelanti11. Irlanti12. Britannia13. Belgia14. Saksa15. Itävalta16. Japani17. Ranska18. Hong Kong19. Espanja20. SloveniaLähde: Legatum prosperity index 2009Päivi Rauramo 200914


104 maata, 9 kategoriaaSuomi top 10 listalla kaikissa• Talouden perustekijät• Yrittäjyys• Innovaatiot• Demokraattiset instituutiot• Koulutus• Terveys• Turvallisuus• Henkilökohtainen vapaus• Sosiaalinen pääomaPäivi Rauramo 200915


Tapaturma- ja väkivaltakuolemat Suomessa4 245Lähde: Tilastokeskus 2007• Kaatumiset ja putoamiset 1112• Itsemurhat 995• Myrkytystapaturmat (alkoholi) 894• Kuljetustapaturmat 415• Hukkumistapaturmat 195• Tukehtuminen 87• Väkivalta 116• Muut 440• Naisia 25%• Miehiä 75%• Alle 65v 2712Päivi Rauramo 200916


Tapaturmaisesti kuolleet (lkm) 1986–200730002500Koti- ja vapaa-ajantapaturmatKuolleita200015001000500TieliikenneonnettomuuksissakuolleetTyöpaikalla taityömatkalla kuolleetpalkansaajat jamaatalousyrittäjät01986198719881989199019911992199319941995199619971998199920002001200220032004200520062007Lähde: Tilastokeskus SVT,Kuolemansyytilasto,Tieliikenneonnettomuustilasto,Työtapaturmatilasto28.10.2009


Alkoholin kulutus 100 %:n alkoholina asukastakohti sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytyksetKuolleet 1951–2005, Kulutus 1950–2005, 3-vuoden liukuva ka.Litraa / asukas / vuosi9876543216005004003002001000195019551960196519701975198019851990Kuolleita1995200020050AlkoholinkulutusTapaturmaiset alkoholimyrykytyksetLähde: THL


Masennuslääkkeiden kulutusDDD/1 000 as./vrk605040302010090 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06Päivi Rauramo 200919


Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveydenhäiriöiden ja muiden sairauksien mukaan vuosina1990–2007240220200180160140120100806040200Mielenterveyden häiriötMuut sairaudetPäivi Rauramo 200920


Kuva 7Varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat sairausryhmänmukaan vuosien 1996–2007 lopussa, työeläkkeetEläkkeensaajia200 000150 000100 00050 00001997 1999 2001 2003 2005 2007MuutsairaudetVerenkiertoelintensairaudetTuki- jaliikuntaelintensairaudetMielenterveydenhäiriötLähde: ETK


Työ ja masennus/mielenterveysTyö voi nostaa esille mielenterveysongelmia• Entistä enemmän tietotyötä, jossa korostuvat ihmissuhdetaidot,stressinsietokyky yms. (STM 2003)Työ voi myös tukea mielenterveyttä• Elämänrytmi, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen,syrjäytymisen ehkäisy (Kivimäki ja Honkonen 2004)Työhön paluun onnistumisessa on tärkeää• Työntekijän ja työnantajan välinen luottamus, esimiehenja työtoverien tuki, työn muutosmahdollisuudet (Kivistö ym. 2001)• Voimassa oleva työsuhde (Joensuu ym. 2006)Lähde: EläketurvakeskusPäivi Rauramo 200922


Lapsuuden ongelmat syynätyökyvyttömyyseläkkeeseen• Suomalaistutkimuksen mukaan lapsuuden epävarmuus javaikeudet saattavat lisätä työkyvyttömyyden vaaraa aikuisena.• Lapsuuden olot liittyivät erityisesti mielenterveysongelmistajohtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin.• Lapsuuden vaikeuksia olivat mm. perheen taloudellisetongelmat, turvattomuus, pelko, vanhempien avioero,alkoholiongelmat ja vakava sairaus perheessä.• Vastoinkäymiset nostivat todennäköisyyden päätyätyökyvyttömyyseläkkeelle kaksinkertaiseksi.• Tutkimuksessa seurattiin 8 800 suomalaista viiden vuodenajan.Helsingin Sanomat, 21 touko 2007, s.D1Päivi Rauramo 200923


Unettomuus• Unettomuus on vaivana Suomessa kaksi kertaayleisempi kuin muissa Euroopan maissa.• Tilapäinenkin unettomuus pilaa elämänlaatua jalaskee työtehoa merkittävästi.• Työelämän kiire, stressi ja henkinenväsyttävyys ovat selkeimpiä unettomuuden syitä.• Yli miljoona suomalaista tekee välillä töitä puolellateholla unettomuusoireiden takia.• Poissaoloja unihäiriöistä aiheutuu keskimäärin 7päivää vuodessa.Päivi Rauramo 200924


Suomi onnelamme?• Suomalaisista 90% tyytyväisiä elämäänsä jasen keskeisiin osa-alueisiin.• Tärkeimmät sisällöt: ihmissuhteet ja työ• Päällimmäisenä huolena työelämään liittyvätepävarmuudet.• 1/3 osan mielestä nyky-yhteiskunnassa ei voielää turvallisin mielin, koska työpaikan jatoimeentulon voi menettää äkillisesti.• 80% toivoo nykyiseen elämäntapaan myöslisää inhimillisyyttä ja ihmiskeskeisyyttä.EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009Päivi Rauramo 200925


Suomi onnelamme?• 50% katsoo, että ihmiset olivat ennenonnellisempia kuin nykyään.• Nykyisessä elämämenossa korostuvat:– liiallinen kiire, epävarmuus– ihmisten välinen kilpailu– välittämisen puute.• Yli 50% suomalalaisista on sitä mieltä, etteitaloudellista hyvinvointia voida enää kasvattaailman, että henkinen pahoinvointi lisääntyy.EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009Päivi Rauramo 200926


Työ ja onnellisuus• Ollaan huolissaan työtahdista jaloppuunpalamisen uhkasta, mutta 80%tyytyväisiä työhönsä ja tulotasoonsa.• Tärkeintä on, että toimeentulo on riittävä japalkka oikeudenmukainen• ”Downshifting”= ”pienemmälle vaihteellevaihtaminen”– vapaaehtoista, osittaista työn ja aineellisenhyvinvoinnin vaihtamista vapaa-aikaan muunhyvinvoinnin hyväksi.EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009Päivi Rauramo 200927


Työn imu• = suhteellisen pysyväluonteinen, myönteinen tunne- jamotivaatiotila• Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut jasiihen uppoutunut.• Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, haluapanostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myösvastoinkäymisissä: työhön on useimmiten kiva mennäaamulla.• Omistautuminen tarkoittaa työn kokemistamerkitykselliseksi sekä työssä koettua innostusta,inspiraatiota, ylpeyttä ja haasteellisuutta.• Työhön uppoutumista luonnehtii syvä keskittyneisyydentila, paneutuneisuus työhön ja näistä koettu nautinto. Aikakuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntuavaikealtaHakanen 2004Päivi Rauramo 200928


Yin ja yang• Kiinalaisessa filosofiassa maailmankaikkeuden kaksivastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa:– Aikojen alussa oli tyhjyys, wuji.– Wujissa syntyi taiji, äärimmäisen mahdollisuuden tila.– Taijista syntyi kaksi vastakkaista voimaa, yin(negatiivinen) ja yang (positiivinen), joidenvuorovaikutuksesta syntyi maailmankaikkeus.• Yiniä pidetään usein virheellisesti "pahana" ja yangia"hyvänä".• Yin ja yang -käsitteistä puhuttaessa on kuitenkinolennaista, ettei kumpikaan ole "parempi" kuin toinen.• Yangia ei voi olla ilman yiniä ja päinvastoin.Lähde: WikipediaPäivi Rauramo 200929


Ei joko tai vaan sekä että• Paha-hyvä• Suru-ilo• Kuormitus-lepo• Työ-vapaa-aika• Mieli-keho• Järki-tunne• Tuottavuus-hyvinvointi• Yksilö-yhteisö• Muutos-pysyvyysPäivi Rauramo 200930


Työhyvinvointi• Työhyvinvoinnin edistäminen onparhaimmillaan laaja-alaista työn,työolojen, työyhteisön sekä yksilöntyökyvyn ja hyvinvoinnin edistämistäsekä muutoksen turvallista hallintaa.Päivi Rauramo 200931


Työhyvinvointi & tuottavuus= työolot x työn sisällöt xtyötaidot x johtaminenPäivi Rauramo 200932


Organisaation elinehdot• Kannattavuus• Kasvu• Kehittyminen• Kansainvälistyminen• Kilpailukyky• KohtuusPäivi Rauramo 200933


Työhyvinvointia, miksi?• Lain velvoitteet• Tuottavuus, kannattavuus, kustannussäästöt• Yhteiskuntavastuu, etiikka• InhimillisyysPäivi Rauramo 200934


Työelämän keskeistä lainsäädäntöäwww.finlex.fi• Laki nuorista työntekijöistä• Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi• Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojelunyhteistoiminnasta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä• Opintovapaalaki• Oppisopimuslaki• Tasa-arvolaki• Työaikalaki• Työsopimuslaki• Työntekijöiden eläkelaki• Työturvallisuuslaki• Työterveyshuoltolaki• Vuosilomalaki, Vuorotteluvapaalaki• Yhdenvertaisuuslaki• Yksityisyyden suoja työsuhteessaPäivi Rauramo 200935


TyöhyvinvoinninrakentajatYritysYhteisöYksilöYhteiskuntaPäivi Rauramo 200936


Ihmisen perustarpeet5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISENTARVE4. ARVOSTUKSEN TARVE3. LIITTYMISEN TARVE2. TURVALLISUUDEN TARVE1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEETPäivi Rauramo 200937


Työkykyä ylläpitävä toiminnasta työhyvinvoinninedistämiseenwww.tyky.fiPäivi Rauramo 200938


Juhani Ilmarisen TYKY -taloPäivi Rauramo 200939


Työhyvinvoinnin<strong>portaat</strong>5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVEORGANISAATIO: Osaamisenhallinta, mielekäs työ, luovuus4. ARVOSTUKSEN TARVEORGANISAATIO: Arvot,organisaationtoiminta ja talous, palkitseminen, palaute3. LIITTYMISEN TARVEORGANISAATIO:Työyhteisö, johtaminen,verkostot2. TURVALLISUUDEN TARVEORGANISAATIO:Työsuhde, työolot1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEETORGANISAATIO:Työkuormitus, työpaikkaruokailu,työterveyshuoltoPäivi Rauramo 200940Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)


Työhyvinvoinnin<strong>portaat</strong>5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVETYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta jaosaamisen ylläpito.4. ARVOSTUKSEN TARVE.TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaationtoiminnassa ja kehittämisessä.3. LIITTYMISEN TARVETYÖNTEKIJÄ: Joustavuus, erilaisuudenhyväksyminen, kehitysmyönteisyys2. TURVALLISUUDEN TARVETYÖNTEKIJÄ: Turvalliset, ergonomiset ja sujuvattyö- ja toimintatavat.1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEETTYÖNTEKIJÄ:Terveelliset elintavat.Päivi Rauramo 200941Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)


Työhyvinvoinnin<strong>portaat</strong>5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVEARVIOINTI:Kehityskeskustelut,osaamisprofiilit,innovaatiot, tieteelliset ja taiteellisettuotokset.4. ARVOSTUKSEN TARVEARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset jatoiminnalliset tulokset.3. LIITTYMISEN TARVEARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- jatyöyhteisön toimivuuskyselyt.2. TURVALLISUUDEN TARVEARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys.1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEETARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnonmittaukset.Päivi Rauramo 2009Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 42


Työhyvinvoinnin <strong>portaat</strong>Oppiva organisaatio, omienedellytysten täysipainoinenhyödyntäminen, uuden tiedontuottaminen, esteettisetelämykset.Eettisesti kestävät arvot,hyvinvointia ja tuottavuuttatukeva missio, visio, strategia,oikeudenmukainen palkka japalkitseminen, toiminnanarviointi ja kehittäminen.Yhteishenkeä tukevat toimet,tuloksesta ja henkilöstöstähuolehtiminen, ulkoinen jasisäinen yhteistyö.Työn pysyvyys, riittävätoimeentulo, turvallinen työja työympäristö sekäoikeudenmukainen, tasaarvoinenja yhdenvertainentyöyhteisö.Tekijänsä mittainen työ,joka mahdollistaavirikkeisen vapaa-ajan,riittävä ja laadukas ravintoja liikunta, sairauksienehkäisy ja hoito.5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE:ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus javapaus. TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito.ARVIOINTI: Kehityskeskustelut, osaamisprofiilit, innovaatiot,tieteelliset ja taiteelliset tuotokset.4. ARVOSTUKSEN TARVE:ORGANISAATIO: Arvot, toiminta ja talous, palkitseminen, palaute,kehityskeskustelut. TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaationtoiminnassa ja kehittämisessä. ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt,taloudelliset ja toiminnalliset tulokset.3. LIITTYMISEN TARVE:ORGANISAATIO: Työyhteisö, johtaminen, verkostot. TYÖNTEKIJÄ:Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys. ARVIOINTI:Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyt.2. TURVALLISUUDEN TARVE:ORGANISAATIO: Työsuhde, työolot. TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset,ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat. ARVIOINTI: Tilastot, riskit,työpaikkaselvitys.1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET:ORGANISAATIO: Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto.TYÖNTEKIJÄ: Terveelliset elintavat. ARVIOINTI: Kyselyt,terveystarkastukset, fyysisen kunnon mittaukset.Päivi Rauramo 2009Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)43


Työpaikan visio, arvot, tavoitteetUlkoinenohjaus:lainsäädäntö,suosituksetTarveanalyysi/selvitykset, mittaukset, arvioinnit:tulokset, laatu, riskit,työympäristö, työilmapiiri, osaaminen, terveys ja työkykyKehitystavoitteet: kehityshankkeidenarvioitavissa olevat tulostavoitteetToimenpiteiden valinta:vastuut, aikataulutToiminnan toteutusVerkostotuki: tutkimus-, koulutus-, kehitysterveys-,turvallisuus,kuntoutus– ja liikuntapalvelut,KELA, vakuutusyhtiöt, työmarkkinajärjestötjne.Menetelmiä ja mittareita:tuloskortti,laatuarvioinnit,riskianalyysit, tapaturmaselvitykset,sairaspoissaolot,työkykyindeksi, osaamisjatasa-arvokartoitukset,työolobarometrijne.


Työhyvinvoinnin <strong>portaat</strong>Tekijänsä mittainen työ,joka mahdollistaavirikkeisen vapaa-ajan,riittävä ja laadukasravinto ja liikunta,sairauksien ehkäisy jahoito.1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEETPäivi Rauramo 2009Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)45


TyökuormitusTyöOptimaalinenkuormitustilannemahdollistaariittävänpalautumisen.VoimavaratPäivi Rauramo 200946


Terveelliset elintavat• Terveellinen ravinto• Liikunta• Lepo ja uni• Kohtuullisuus alkoholin käytössä• TupakoimattomuusPäivi Rauramo 200947


Työhyvinvoinnin <strong>portaat</strong>Työn pysyvyys, riittävätoimeentulo, turvallinen työ jatyöympäristö sekäoikeudenmukainen, tasaarvoinenja yhdenvertainentyöyhteisö.2. TURVALLISUUDEN TARVEPäivi Rauramo 2009Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)48


Turvattomuus työelämässä,uhkatTapaturmat,onnettomuudetVäkivaltaMuutoksetHaitallinenkuormitusHuono kohtelu,kiusaaminenTyöttömyys,TaloudellisetongelmatPäivi Rauramo 200849


TAVOITTEET:TyöturvallisuusKOHTEET:TOIMENPITEITÄ JAARVIOINTIMENETELMIÄ:Turvallisuusjohtaminen ja työsuojelun yhteistoimintaTurvallisetjaterveellisettyöolotTyökyvynylläpitoFyysinen,tekninen jatoiminnallinentyöympäristöPsykososiaalinentyöympäristöTyötapaturmientorjuntaTYKY-toimintaKone- jalaiteturvallisuusSiisteys ja järjestysTyöhygieniaKemikaaliturvallisuusErgonomiaPsykososiaalinenkuormitusTyöpaikkaväkivallanehkäisy jatoimenpiteetTyön hallintaPerehdytysOsaamisenkehittäminenMotivaatioTerveys, työkykyTyösuojeluntoimintaohjelmaRiskien arviointiToimintaohjeetTyötapaturmatilastotVaaratilanteetSairaspoissaolotTyöilmapiirimittauksetTyöpaikkaselvitysTerveystarkastuksetTyökyvyn arviointi jaseurantaTietojen antaminen jaohjausEnsiapu


Muutos on aina yhtaikaa myönteinen jakielteinen kokemus. Se on uuden luomista,epäjatkuvuutta, tuttujen suhteiden jajärjestelmien tuhoutumista, hyppäystuntemattomaan. Muutoksen sietokyvyssä onsuuret yksilölliset erot.Päivi Rauramo 200951


Muutos• Elämänkaariteoria: vakaat vaiheet ja siirtymät/kriisit• Muutos ja pysyvyys• Haetaan harmoniaa, haaveillaan muutoksesta• Uhka vai mahdollisuus• Uusi ja ennalta kokematon herättää erilaisiapelkoja.• Pelolla ja varauksellisuudella on elämää suojaavatehtävä.• Vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviinmuutoksiin.• Kokemukset muutoksista.Päivi Rauramo 200952


Ikäkaudet ja ikäjaksot (Levinson)• 65+ Vanhuus ???• 60-65 VANHUUDEN SIIRTYMÄJAKSO• 55-60 Keski-iän päättyminen• 50-55 50: siirtymäjakso• 45-50 Keski-ikään tuleminen• 40-45 KESKI-IÄN SIIRTYMÄJAKSO• 33-40 Aloilleen asettuminen• 28-33 30: siirtymäjakso• 22-28 Aikuiseksi tuleminen• 17-22 AIKUISUUDEN SIIRTYMÄJAKSO• 17- Lapsuus ja nuoruusPäivi Rauramo 200953


Muutoksen kaksi ulottuvuuttaAsiat, joihinvoimme vaikuttaaAsiat, joihinemme voi vaikuttaaPäivi Rauramo 200954


Sosiaalisen sopeutumisen asteikko 10/43ElämäntapahtumaKuormituspisteet1. Puolison tai lapsen kuolema 1002. Avioero 733. Asumusero 654. Vankeustuomio 635. Läheisen perheenjäsenen kuolema 636. Vammautuminen tai sairastuminen 537. Avioliiton solmiminen 508. Työstä irtisanominen 479. Avioristiriitojen sovittaminen 4510. Eläkkeelle jääminen 44(Holmes, Rahe)Päivi Rauramo 200955


Työhyvinvoinnin johtaminen muutostilanteissaEnnakointiMuutoksentoteuttaminenKriisin hallintaPäivi Rauramo 200956


Työhyvinvoinnin <strong>portaat</strong>Yhteishenkeä tukevat toimet,tuloksesta ja henkilöstöstähuolehtiminen, ulkoinen jasisäinen yhteistyö.3. LIITTYMISEN TARVEPäivi Rauramo 2009Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)57


Työyhteisötaidot• Yhteinen päämäärä• Lain ja sääntöjen noudattaminen• Osaaminen• Sitoutuminen• Vastuun ja tavoitteiden tiedostaminen janiiden mukaan toimiminen• Erilaisuuden arvostaminen• Rehellisyys• Hyvät käytöstavatPäivi Rauramo 200958


Työyhteisöviestintä• Tarvitaan taitoa ja uskallusta sanoaomat ajatukset selkeästi ja ajallaan• Taitoa sovittaa omia tavoitteita jaajatuksia toisten mielipiteisiin jajopa aikomuksiin.• Taitoa kuunnella ja ottaa toistennäkökulma huomioon.• Taitoa ottaa vastaan palautetta jamuuttaa ja sopeuttaa omaatoimintaa sen perusteella erilaisiintilanteisiin.Päivi Rauramo 200959


Luodaan yhdessä ympäristö, jossasysteemi käynnistyy:Tosissaan oleminen rinnalla oleminen maaginen noste innostus toisen onnistumisesta.(Saarinen E.)• Näin voimme saavuttaa uuden tason tunnetasollaja toiminnassa ja iloita yhdessä onnistumisesta.• On oleellista, että ihmiset oivaltavat, että asiat jamyös he itse ovat osana merkityksellistäkokonaisuutta.http://www.youtube.com/watch?v=MDtcidMR_6IPäivi Rauramo 200960


Monikulttuurisuus• Kansainvälistyvässä työelämässä jamonikulttuurisissa työyhteisöissä on tärkeäätutustua kulttuureihin liittyviineroavaisuuksiin, jotta loukkaamisilta javäärinkäsityksiltä voidaan välttyä.• On oivallettava, ettei ole yhtä kulttuuria ylitsemuiden vaan erilaisuuden ja moninaisuudenymmärtäminen on tärkeää.Päivi Rauramo 200961


Työhyvinvoinnin <strong>portaat</strong>4. ARVOSTUKSEN TARVEEettisesti kestävät arvot,hyvinvointia ja tuottavuuttatukeva missio, visio, strategia,oikeudenmukainen palkka japalkitseminen, toiminnanarviointi ja kehittäminen.Päivi Rauramo 2009Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)62


Myönteinen palaute ja kannustusItsetunnon ja elämänuskonvahvistuminenTervehtiminenMyönteinen palauteKuunteluTuen ja myötätunnon osoittaminenInnostustaMotivaation vahvistumistaAktiivisuuttaTerveyttäTyökyvyn vahvistumistaTyön tuloksellisuuttaPäivi Rauramo 200963


Kysymyksiä• Mitä arvostat itsessäsi?• Ketä ihailet työyhteisössäsi?• Miten arvostusta osoitetaan?64


Johtaminen ja hyvinvointi• Hyvä esimies-alaissuhde jaoikeudenmukainen, tasa-arvoinen sekäyhdenvertainen johtaminen onmerkittävimpiä työkyvyn jahyvinvoinnin taustatekijöitä.65


Hyvä johtaja, hyvä esimies?66


Johtaminen on…• ohjaus-, seuranta- ja palauteviestintää– toisen yksilön tasavertaista, vuorovaikutteistakohtaamista– tunteen viritystä, valmentamista– analysointia, suunnittelua, päätöksentekoa– delegointia, käskemistä, valvontaa– palautetta, viestintää, kehittämistä…• Tarvitaan ammatillista osaamista ja esimiestyönosaamista.• Ongelmat prosesseissa ja ihmissuhteissatunnistettava ajoissa.67


Työhyvinvoinnin <strong>portaat</strong>5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVEOppiva organisaatio, omienedellytysten täysipainoinenhyödyntäminen, uuden tiedontuottaminen, esteettiset elämykset.Päivi Rauramo 2009Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)68


Oppiminen on siirtynyttyöpaikalle• Suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla.• Koulutuksella on vain vähäinen merkitysorganisaation strategisen osaamisenkehittymisessä.• Tärkeämpiä ovat erilaiset työjärjestelyt, jotkamahdollistavat sisäisen liikkuvuuden,asiantuntijuuden kehittymisen ja tiedon kulun.• Organisaation ja yksilön osaamistarpeet täytyysovittaa yhteen.• Pelkkä osaamisaukkojen täyttäminen ei riitä, vaanosaamisen kehittämisen on kytkeydyttävätulevaisuuteen.Manka 200669


Kuilu kasvaaEpämuodollinen oppiminenMuodollinen oppiminen70


Työelämän perustaitoja• sosiaaliset taidot• oppimaan oppimistaidot• tiimityötaidot• systeemiajattelu• tiedonkäsittely- ja – hallintataidot• taloudellisten seikkojen ymmärtäminen• luovuus71


Sosiaaliset ohjelmistot• tukevat erilaisten luontevien työskentelyryhmienmuodostumista• ohjaavat sosiaalista käyttäytymistä ja sitenedellytykset ainutlaatuisen osaamisen syntyyn• tukevat yksilön toimintaa ja päinvastoin• Useita erilaisia toimintamallejaPäivi Rauramo 200972


Esimerkkejä• Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjätvoivat itse muokata.• Blogi on helposti ylläpidettävä henkilökohtainenverkkosivu, jota useimmin on totuttukäyttämään päiväkirjana. Sosiaalinen luonne.• Sosiaaliset kirjanmerkit ovat verkkopohjaisiasovelluksia, jotka mahdollistavat verkkosivujensisältöihin liittyvän kirjanmerkkien jaavainsanojen tallentamisen ja jakamisen.• Keskustelupalsta mahdollistaa keskustelunkäymisen usean toisistaan etäällä olevanihmisen kesken.Päivi Rauramo 200973


Onnea kohti…• Ole oma itsesi, arvosta itseäsi, kehitä itseäsi.• Muista kohtuus.• Näe elämän ihmeellisyys, hyvyys ja kauneus.• Pysäytä negatiivinen kierre, näe myösmahdollisuudet, älä pelkkiä uhkia!• Elä nykyhetkessä, älä murehdi liikaamenneitä!• Hakeudu toisten ihmisten seuraan.• Löydä oma ”juttusi”!Kiitos!Päivi Rauramo 200974

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!