www-julkaisu - JLY

FCG Efeko OyJätelaitosten raportointija tunnusluvut

Jätelaitosten raportointi jatunnusluvut(JLRap II -hanke)Henna Knuutila, Sara Syyrakki,Esa Nummela, Raija Helén, Tero TyniFCG Efeko Oy 2008

SisältöTiivistelmä........................................................................................... 31. Tausta ja tarve................................................................................ 52. Tavoite............................................................................................ 63. Toteutus.......................................................................................... 64. Tulokset.......................................................................................... 94.1 Tunnuslukupatteristo............................................................................... 94.2 Raportoinnin malli................................................................................. 164.3 Ohje jätelaitosten kustannuslaskentaan.................................................. 174.4 Jätelaitosten vertailutietokanta............................................................... 175 Johtopäätökset ja suositukset........................................................ 196 Lähteet ja lisätiedot........................................................................ 20LiitteetLiite 1 TunnuslukupatteristoLiite 2 Raportoinnin malliLiite 3 Ohje jätelaitosten kustannuslaskentaanLuokitusAsiasanat Yhteiskuntavastuu, raportointi, ympäristöraportointi, tunnusluvut, jätehuolto, jätelaitoksetCopyright FCG Efeko OyTaitto ja kuvitus Raija HelénPainopaikka Valopaino, FCG-talo, Helsinki

TiivistelmäKonsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö FCG Efeko Oy toteutti vuosina 2006-2008 jätelaitosten raportointi jatunnusluvut (JlrapII) -hankkeen yhdessä 26 jätelaitoksen ja Jätelaitosyhdistys ry:n (JLY) kanssa.Hankkeessa kehitettiin verkostotyönä vertailutieto- ja tunnuslukujoukkoa sekä raportoinnin mallia. Kolme teemaryhmää(materiaalivirrat ja ympäristö, talous ja henkilöstö sekä viestintä) työstivät jätelaitosalalle toimintaakuvaavat yhdenmukaiset vertailutiedot ja tunnusluvut.Työn tuloksena saatiin:• jätelaitosten toimintaa kuvaavien yhdenmukaisten vertailutietojen ja niistä johdettujen tunnuslukujenmääritelmät ja laskentaohjeet• tunnuslukujen hallintaan tietokantapohjainen järjestelmä (jätelaitosten vertailutietokanta• julkisen raportoinnin (sidosryhmäraportoinnin) toteuttamismalli• ohje jätelaitosten kustannuslaskentaan.Ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa varmistettiin tietojen yhdistyminenkansallisiin tilastoihin ja tietotarpeisiin. Projektin tulosten myötä jätelaitokset voivat näyttäytyä entistäyhtenäisempänä toimialana. Laadukkaamman, vertailukelpoisen tiedon ja kehittyneiden viestien esittämistapojenavulla sidosryhmät saavat selkeän kuvan julkisen jätehuollon merkityksestä ja toiminnasta.Hankkeeseen osallistuneet jätelaitoksetBotniarosk Oy AbEko-Kymppi (Kainuun jätehuollon kuntayhtymä)Ekorosk Ab OyEtelä-Karjalan Jätehuolto OyItä-Uudenmaan Jätehuolto OyJoensuun Seudun Jätehuolto OyJämsän Seudun Jätehuolto OyJätekukko OyKouvolan seudun jätehuoltoKymenlaakson Jäte OyLakeuden Etappi OyLoimi-Hämeen Jätehuolto OyMetsäsairila OyMustankorkea OyNapapiirin Residuum OyNurmijärven kuntaOulun JätehuoltoPirkanmaan Jätehuolto OyPäijät-Hämeen Jätehuolto OyRosk’n Roll Oy AbSammakkokangas OySavonlinnan Seudun Jätehuolto OyStormossen Ab OyTurun Seudun Jätehuolto OyVestia OyYTV JätehuoltoKuva 1. Hankkeessa osallistuneiden 26 jäte laitoksenasiakkaat edustavat 75 % Suomen väestöstä.3

1. Tausta ja tarveKonsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy toteutti vuosina 2004-2006 Jätelaitosten raportointi ( JlrapI) -hankkeen. Hanke toteutettiin yhdessä kolmentoista (Oulun Jätehuolto, Jätekukko Oy, Pirkanmaan JätehuoltoOy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Nurmijärven kunta, YTV Jätehuolto, Ab Avfallsservice StormossenJätehuolto Oy, Kiertokapula Oy, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy, JätehuoltoSatakierto Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ja Rosk’n Roll Oy Ab) jätelaitoksen sekä muiden asiantuntijoiden(mm. YM, JLY, Kuntaliitto, SYKE) kanssa. Tuloksena syntyivät jätelaitosalalle taloutta, ympäristöä ja sosiaalisiaasioita kuvaava tunnuslukupatteriston 1. versio sekä ulkoisen raportoinnin malli.Hankkeessa ympäristönäkökulmat olivat pääpainona, mutta jätelaitosten ulkoista raportointia ja tunnus lukujakehitettiin hankkeessa koko toiminnan näkökulmasta, talous, toiminnot, henkilöstö ja ympäristöasiat huo mioiden.Se, että asiat hoidetaan taloudellisesti tehokkaasti ja uudella tekniikalla sekä vastuullinen henkilöstönäkökulma huomioiden tehostaa myös ympäristövastuun huomioimista. Jätelaitosten toiminta on kokonaisuudessaanympäristötoimintaa.Vuonna 2006 päättyneessä Jätelaitosten raportointi ‐projektissa tuotettiin toimialalle raportoinnin malli ja tunnuslukupatteristo.Tulokset saivat erittäin positiivisen vastaanoton ja nähtiin tarpeelliseksi edelleen kehittääraportointia kohti kansainvälistä ohjeistusta yhteiskuntavastuun raportoinnista (GRI, Global Reporting Initiative).Myös toimintaa kuvaavien vertailukelpoisten tunnuslukujen osalta tunnistettiin kohteita, joissa tarvittiintarkennettuja määritelmiä ja tietotarpeiden analysointia.Työtä päätettiin jatkaa Jätelaitosten raportointi 2 ‐hankkeella (JlrapII), joka kokosi yhteen laajan joukon alantoimijoita. Sidosryhmäraportointia ja vertailukelpoisia tunnuslukua kehittävät yhteisvoimin FCG Efeko Oy, Jätelaitosyhdistysry (JLY) ja 26 jätelaitosta. Ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton asiantuntijoidenkanssa varmistettiin tietojen yhdistyminen kansallisiin tilastoihin ja tietotarpeisiin.Yhdyskuntajätehuollon haasteetYhdyskuntajätettä syntyy Suomessa noin 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa (alle 5 % kokonaisjätemäärästä).Noin kaksi kolmasosaa yhdyskuntajätteistä kertyy kotitalouksista. Kunnilla on laaja vastuu yhdyskuntajätehuollosta.Tehtävän tehokasta hoitamista varten kunnat ovat perustaneet alueellisia ja tehokkaasti toimiviayksiköitä – osakeyhtiö- ja kuntayhtymämuotoisia jätelaitoksia. Kuntien jätelaitokset tekevät kiinteää yhteistyötäjätehuollossa teollisuuden ja tuottajayhteisöjen kanssa. Jätelaitokset kilpailuttavat ja ostavat pääosanpalveluista yksityisiltä yrityksiltä julkisten hankintojen menettelyn mukaisesti.Yhdyskuntajätettä kierrätetään nykyään noin 30 %, hyödynnetään energiana alle 10 % ja sijoitetaan kaatopaikallelähes 60%. Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena on yhdyskuntajätteen määränvakiinnuttaminen 2000-luvun alun tasolle (noin 2,3–2,5 miljoonaan tonniin vuodessa) ja sen jälkeen jätemääränkääntäminen laskuun vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteena on lisäksi, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteistäkierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Loppusijoitettavaksi kaatopaikoillepäätyisi enintään 20 % yhdyskuntajätteistä. Kierrätyksen ja biologisen käsittelyn lisäksi asetetut tavoitteetedellyttävät yhdyskuntajätteiden energiahyödyntämisen kapasiteetin tuntuvaa lisäämistä.Ilmastonmuutosta kiihdyttävän, kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavan biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikoillelopetetaan lähivuosina lähes kokonaan. Kaatopaikalla muodostuvan metaanin talteenoton vaikutuskasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on merkittävä panostus ympäristön hyväksi. EU:n velvoitteenmukaisesti kaatopaikan metaanipäästöt biohajoavista jätteistä raportoidaan yhdenmukaisesti vuoden 2007tiedoista lähtien. Työn aikana Suomen ympäristökeskus on kehittänyt jätelaitoksille työkalun kaatopaikanmetaanipäästön ja loppusijoitetun yhdyskuntajätemäärän biohajoavan ja arviointiin.5

Jätelaitosten pitkäjänteisellä työllä jätehuollon organisoinnissa ja käytännön toteuttamisessa on keskeinenmerkitys asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jätelaitokset julkisen sektorin toimijoina tarvitsevat työnsätueksi vahvaa ympäristöhallinnon ohjausta ja toimintaympäristön vakautta. Valmisteilla oleva jätelain kokonaisuudistusedellyttää jätelaitoksilta valmiutta vastata muutoksiin. Jätelain uudistuksen on tarkoitus astuavoimaan 2010-2011. Tehokas tiedonhallinta ja raportointi ovat keskeisessä asemassa muutostilanteessa.2. TavoiteJätelaitosten raportointihankkeen eli Jlrap II -projektin tarkoituksena oli kehittää ja yhtenäistää edelleen jätelaitostenulkoista ja sisäistä raportointia, johon kuuluvat olennaisena osana jätelaitoksille soveltuvat yhdenmukaisetja vertailukelpoiset, koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Yhteiset tunnusluvut tuottavat toiminnankehittämisen, ympäristövastuun hallinnan sekä sidosryhmien tiedontarpeiden kannalta keskeistä tietoa.Luotettava ja vertailukelpoisesti toteutettu sidosryhmäraportointi parantaa jätelaitosten julkisuuskuvaa ja viemahdollisuuden perusteettomilta väittämiltä.Jlrap II -kehittämishankkeessa käytetään hyväksi Jlrap I -hankkeesta saatuja hyviä tuloksia ja ehdotuksiasekä jatketaan JLY:n vertailutietokannan kehittämistä yhteensopivaksi tunnuslukujen kanssa. Yhtenä tavoitteenaoli soveltaa Global Reporting Iniativen (GRI) kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa jätelaitostensidosryhmäraportoinnin käytäntöön.Julkisena palvelutuotantona jätehuollon tulee kyetä läpinäkyvästi ja avoimesti raportoimaan tavoitteistaan,toiminnastaan ja saavutetuista tuloksista. Toiminnan kehittäminen, yhteiskuntavastuun hallinta ja viestintätarvitsevat yhtenäisten määritelmien mukaisesti tuotettua tietoa. Tunnuslukupatteriston ja raportoinnin mallinavulla jätelaitokset• voivat tuottaa yhtenäisten määritelmien mukaisesti tiedot tunnuslukujen laskentaan• voivat seurata omaa kehittymistään• voivat vertailla toimiaan ja niiden tuloksia samankaltaisten organisaatioiden välillä• saavat koko jätehuollon toimialasta laadukkaampaa ja vertailukelpoisempaa tietoa• voivat viestiä avoimesti ja läpinäkyvästi tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista sidosryhmille• tuottavat laadultaan parantunutta tietoa viranomaisille (esim. VAHTI-rekisteriin).3. ToteutusJlrap II-projekti oli 26 jätelaitoksen, FCG Efeko Oy:n ja Jätelaitosyhdistys ry:n yhteishanke. FCG Efekossaprojektista vastasivat Henna Knuutila (31.12.2007 asti) ja Sara Syyrakki (1.1.2008 alkaen) sekä JätelaitosyhdistyksessäEsa Nummela. FCG Efeko vastasi projektin koordinoinnista, asiantuntijapanoksen antamisesta,seminaareista ja tapaamisten järjestämisestä, välitehtävien ohjaamisesta ja arvioinnista sekä tunnuslukujenja julkaisun kokoamisesta. Jätelaitosyhdistyksen edustaja osallistui kaik kien ryhmien työskentelyyn.Projektin ohjausryhmässä olivat edustettuina Ympäristöministeriö, Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto, Suomenympäristökeskus, jätelaitosten edustajat, Jätelaitosyhdistys ry ja Efeko Oy. Ohjausryhmän kokoonpanoon esitetty sivulla 8.Jätelaitokset tekivät varsinaisen kehittämistyön mm. määrittelemällä tunnuslukutiedot ja raportoinnin mallinsekä ohjeen jätelaitosten kustannuslaskentaan ja osallistumalla koelaskentoihin. Käytännön työtä tehtiinasiantuntijaryhmissä eli teemaryhmissä, joita on kolme: Talous ja henkilöstö, Materiaalivirrat ja ympäristövaikutuksetsekä Viestintä. Teemaryhmissä kunkin aihepiirin asiantuntijat kehittivät ohjatusti osa-alueensa6

vertailutietoja, tunnuslukujoukkoa ja raportoinnin mallia. Tarvittaessa käytettiin ulkopuolisia asiantuntijoita.Teemaryhmät ja niiden jäsenet on esitetty sivulla 8.Projekti toteutettiin monipuolisen yhteistyön, vuorovaikutuksen ja vertailun mahdollistavana verkostokehittämisprojektina.Projektiryhmän ja teemaryhmien lisäksi osa verkostotyötä oli hankkeen oma sivusto, joka toimivuorovaikutteisena tiedonvaihtokanavana ja yhteisten dokumenttien hallintatyökaluna. FCG Efeko vastasisivu jen toteutuksesta ja koordinoinnista. Aikataulu ja eteneminen on esitetty kuvassa 2.Erityisasiantuntija Tero Tyni Kuntaliitosta antoi asiantuntemusta kustannuslaskennan kehittämiseen ja osallistuijätelaitosten kustannuslaskentaohjeen laatimiseen.Hankkeeseen sisältyi AMK-opinnäytetyö, jossa käytiin jätelaitosten näkökulmasta läpi GRI:n vuonna 2006antama suositus (G3) yhteiskuntavastuun raportoinnista ja tunnusluvuista. Opinnäytetyön teki Raija HelénHaaga-Helia ammattikorkeakoululle. Työtä ohjasi projektin puolesta projektipäällikkö Henna Knuutila.Lisäksi hankkeessa hyödynnettiin Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjetta ympäristö- ja henkilöstöasioidenkirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä sekä Yritystutkimusneuvottelukunnan (YTN) ohjeistustataloustunnuslukujen tuottamiseen.2006 2007 2008W orkshopitseminaaritAloituskokous11/2006Seurantaworkshop05/2007T ulostenläpikäynti10/2007Viestintäworkshop12/2007Päätösseminaari06/2008T eem a-ryhmätTeem aryhm ienkokoukset01-05/2007viestintä 3 kpltalous 1 kplm ateriaali 3 kplT eem aryhm ienkokoukset06-12/2007viestintä 5 kpltalous 4 kplm ateriaali 5 kplT eem aryhm ienkokoukset01-05/2008viestintä 2 kpltalous 2 kplm ateriaali 2 kplO hjausryhmäKokous11/2006Kokous03/2007Kokous10/2007Kokous12/2007Kokous05/2008VertailutietokantaVertailutietokannan työstäminen rinnan tunnuslukujen kanssaT ietokannanvalm istum inen04/2008R yhmätyötilaProjektin ryhmätyötilan käyttö projektiryhmäläisille koko projektin ajanO hjaus,neuvontaSähköpostitse ja puhelimitse neuvonta koko projektin ajanKuva 2. JlrapII-hankkeen aikataulu, seminaarit ja workshopit7

Ryhmät ja niiden osallistujatOhjausryhmäTarja-Riitta Blauberg, YmpäristöministeriöTuula Honkanen Päijät-Hämeen Jätehuolto OyMarkku Illikainen, Oulun JätehuoltoMarianne Kaplas TilastokeskusPasi Kaskinen, Loimi-Hämeen Jätehuolto OyEsa Nummela, Jätelaitosyhdistys rySeija Paajanen, KuntaliittoEero Piirainen, Eko-KymppiTuula Rytkönen, SYKETimo Tilli, YTV JätehuoltoHenna Knuutila ja Sara Syyrakki, FCG Efeko OyMateriaalivirrat ja ympäristö -teemaryhmäKursivilla pienryhmätyöskentelyyn osallistuneetPiia Aho, Mustankorkea OyHanna Alatalo, Kymenlaakson Jäte OyMari Haikonen, Jätekukko OyOlav Hansen, Ekorosk Ab OySami Hirvonen, Metsäsairila OyMia Järvinen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto OyJorma Kaunismäki, YTV JätehuoltoLiisa Karppinen, Nurmijärven kuntaTarja Karvonen, Savonlinnan Seudun Jätehuolto OyOuti Kauppinen, Sammakkokangas OyKari Kopsi, Turun Seudun Jätehuolto OyTarja Kuisma, Jämsän Seudun Jätehuolto OyKimmo Laitinen, Napapiirin Residuum OyRiitta Lehtonen, Pirkanmaan Jätehuolto OyIlkka Letonsaari, Lakeuden Etappi OyEsa Nummela, Jätelaitosyhdistys ryJohanna Penttinen-Kallroos, Stormossen Ab OyEero Piirainen, Eko-KymppiTarja Pinnioja-Saarinen, Rosk’n Roll Oy AbPäivi Rahkonen, Päijät-Hämeen Jätehuolto OyLeena Rautiainen, Kouvolan seudun jätehuoltoJorma Seppälä, Vestia OyKari Simpura, Botniarosk Oy AbAnne Sironen, Kouvolan seudun jätehuoltoAnne Sjöberg, Loimi-Hämeen Jätehuolto OyIlona Suppanen, Oulun JätehuoltoTimo Tilli, YTV JätehuoltoArja Villanen, Napapiirin Residuum OyVäinö Vänskä, Joensuun Seudun Jätehuolto OyHenna Knuutila ja Sara Syyrakki, FCG Efeko OyTalous-teemaryhmäKursiivilla pienryhmätyöskentelyyn osallistuneetRiikka Aarnio, Turun Seudun Jätehuolto OyHåkan Hagberg, Stormossen Ab Oy (puheenjohtaja)Antero Heikkilä, Ekorosk Ab OyJari Heino, Nurmijärven kuntaTuula Honkanen, Päijät-Hämeen JätehuoltoMarkku Illikainen, Oulun JätehuoltoAntero Isokoski, Vestia OyMaija Kaivola, Kymenlaakson Jäte OyAri Ketola, Jätekukko OyTarja Kuisma, Jämsän Seudun Jätehuolto OyLeena Kuusela, Loimi-Hämeen Jätehuolto OySuvi Laaksonen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto OyKimmo Laitinen, Napapiirin Residuum OyEsko Martikainen, Sammakkokangas OyMatti Metsänoja, Pirkanmaan Jätehuolto OyHeikki Mäkäläinen, Savonlinnan Seudun Jätehuolto OyVeli-Pekka Naumanen, Lakeuden Etappi OyEsa Nummela, Jätelaitosyhdistys rySatu Nyman, Rosk’n Roll Oy AbJukka Oikarinen, Eko-KymppiMerja Rosendal, Botniarosk Oy AbTuija Tamminen, Rosk’n Roll Oy AbVeikko Tissari, Mustankorkea OyMarkus Turunen, YTV JätehuoltoAnne Sipinen, Metsäsairila OyLeena Suomalainen, Etelä-Karjalan Jätehuolto OyYvonne Thodin, Ekorosk Ab OyTero Tyni, KuntaliittoMirja Vatanen, Kouvolan seudun jätehuoltoVäinö Vänskä, Joensuun Seudun Jätehuolto OyHenna Knuutila ja Sara Syyrakki, FCG Efeko OyViestintä-teemaryhmäKursiivilla pienryhmätyöskentelyyn osallistuneetPiia Aho, Mustankorkea OyLea Ansamaa, Oulun JätehuoltoPia Grankvist, Ekorosk Ab OyVirve Hartikainen, Jätekukko Oy (puheenjohtaja)Paula Hyvärinen, Rosk’n Roll Oy AbRaija Hyvärinen, Kouvolan seudun jätehuoltoSinikka Jalo, Pirkanmaan Jätehuolto OyHanna-Mari Kamppikoski, Botniarosk Oy AbLiisa Karppinen, Nurmijärven kuntaTarja Karvonen, Savonlinnan Seudun Jätehuolto OyPasi Kaskinen, Loimi-Hämeen Jätehuolto OySari Komulainen, Eko-KymppiKaroliina Krook, Vestia OyTarja Kuisma, Jämsän Seudun Jätehuolto OyAlpo Leinonen, Metsäsairila OyKimmo Laitinen, Napapiirin Residuum OyNina Lindman, Stormossen Ab OyKatariina Lossi, Itä-Uudenmaan Jätehuolto OyHannele Lyytikäinen-Käppi, Lakeuden Etappi OyEsko Martikainen, Sammakkokangas OyTuuli Meriläinen, Turun Seudun Jätehuolto OyEsa Nummela, Jätelaitosyhdistys ryMerja Rosendal, Botniarosk Oy AbAnne Sironen, Kouvolan seudun jätehuoltoMaimi Spännäri, Kymenlaakson Jäte OyTimo Tilli, YTV JätehuoltoKirsti Vaara, Päijät-Hämeen Jätehuolto OyArja Villanen, Etelä-Karjalan Jätehuolto OyVäinö Vänskä, Joensuun Seudun Jätehuolto OyHenna Knuutila ja Sara Syyrakki, FCG Efeko Oy8

4. TuloksetHankkeen keskeisiä tuloksia ovat:• jätelaitosten toimintaa kuvaavien yhdenmukaisten vertailutietojen ja niistä johdoettujen tunnuslukujenmääritelmät ja laskentaohjeet• tunnuslukujen hallintaan tietokantapohjainen järjestelmä (jätelaitosten vertailutietokanta)• julkisen raportoinnin (sidosryhmäraportoinnin) toteuttamismalli• ohje jätelaitosten toimintojen kustannuslaskentaan• benchmarking, verkostoituminen ja kokemusten jakaminen.Tunnuslukutietojen määrittely vertailukelpoisuuden varmistamiseksi oli erittäin haastava tehtävä. Eri puolellaSuomea on toiminnassa erilaisia jätehuoltojärjestelmiä ja myös jätelaitosten rooleissa on eroja. Vertailukelpoisuudenvaatimus toimi kuitenkin perustana, joka pakotti kiinnittämään erityistä huomiota tiedon käsitteelliseenhallintaan ja yhteisesti ymmärrettyihin määritelmiin.4.1 TunnuslukupatteristoTunnuslukupatteristo tarkoittaa joukkoa tunnuslukuja, joista on määritetty sisältö, laskentakaava ja tarkoitus(”mitä kertoo”). Tunnusluvut lasketaan vuositason tiedoista, jotka jätelaitos on tuottanut yhtenäisten määritelmienmukaisesti. Hankkeessa on ollut olennaista määritelmien ja ”mitä kertoo” -selosteiden yhteinenmäärittely, jolloin vertailutiedot ovat yhtenäiset. Vertailtavat tiedot annetaan kalenterivuotta koskevina. Tunnuslukupatteristoon esitetty liitteessä 1.Tiivis yhteistyö jätelaitosten kanssa oli tärkeää, jotta voitiin kehittää tunnusluvut, jotka• kuvaavat hyvin jätelaitosten toimintaa järjes telmäerot huomioiden• jätelaitos pystyy tuottamaan tehokkaasti tiedon keruumenettelyillään• ovat vertailukelpoisia ja informatiivisia (laskentaperiaatteet, käsitteet).Yhtenäisesti määritellyillä vertailutiedoilla ja niistä johdetuilla tunnusluvuilla voidaan mitata jätelaitoksentoimintaa ja tehokkuutta eri osa-alueilla ja mahdollistaa vertailu toimialan keskiarvoihin ja kollegayrityksiin.Tunnusluvut ja vertailutiedot toimivat raportoinnin tukena. Tunnusluvut on hyvä esittää siten, että vähintäänkahden edellisen vuoden vastaavat luvut näkyvät rinnalla.Keskeisimmät tunnusluvut liittyvät jätelaitosten päätehtävään eli materiaalivirtojen hallintaan haitallisten ympäristövaikutustentorjumiseksi. Toiminnan perustietoina ovat jätemäärätiedot käsittely- ja hyödyntämistavoittainsekä ympäristövaikutuksia kuvaavat tunnusluvut.Vuositiedot ja tunnusluvut on ryhmitelty neljään osa-aluee seen (taulukko 1).Taulukko 1. Vertailutietojen ja tunnuslukujen lukumääräOsa-alue Vuositietoja kpl Tunnuslukuja kplTalous 49 34Henkilöstö 23 24Materiaalivirrat 57 65Ympäristö 49 71Yhteensä 178 1949

Taloustunnusluvuilla (luku 4.1.1) kuvataan toiminnan laajuutta ja luonnetta sekä kannattavuutta, investointiastetta,omavaraisuutta ja tehokkuutta. Hankkeessa tuotettiin lisäksi esimerkkikiinteistöön perustuva mallijätemaksutietojen keräämiseksi vertailukelpoisella tavalla kuntakohtaisesti.Henkilöstötunnusluvut (luku 4.1.2) kertovat henkilöstön määrästä ja rakenteesta (esim. vakituinen oma työvoima/vuokratyövoima),henkilöstön kehittämisestä ja virkistystoiminnasta, työsuojelusta ja työhyvinvoinnistasekä palkoista ja palkitsemisesta.Materiaalivirtatunnuslukujen (luku 4.1.3) määrittely oli haastavinta, koska eri puolella Suomea on toiminnassaerilaisia jätehuoltojärjestelmiä ja myös jätelaitosten rooleissa on eroja. Jätevirtojen luokittelussa jaseurannassa käytettävien LoW (EWC) ja R/D-koodien selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen on hankkeenmerkittävä tulos. Keskeisiä tunnuslukuja ovat vastaanotetut jätemäärät ja määrät käsitttely- ja hyödyntämistavoittainerityisesti yhdyskuntajäteluokan osalta.Ympäristötunnusluvut (luku 4.1.4) kertovat jätelaitoksen kaikkien toimipisteiden ympäristövaikutusten lisäksipäästöjen hallinnasta ja tarkkailusta.4.1.1 TaloustunnusluvutMääritetyt talouden vuositiedot ja tunnusluvut on esitetty liitteessä 1. Jätelaitoksen taloutta kuvaavat vuositiedoton ryhmitelty tulolajeihin, kululajeihin ja tuloslaskelmasta saataviin taloustietoihin, joita tarvitaan tunnuslukujenlaskennassa. Esimerkkejä jätelaitosten talouden vuositiedoista ja niiden määritelmistä:• Jätteenkäsittelymaksutulot, €. Vastaanotettavista jätteistä laskutettavat käsittelymaksut ja eräkohtaisetpienerämaksut myös kuormakohtaiset punnitusmaksut (vaakamaksut) sekä pelkän punnituspalvelunmyynti (jos oleellinen menee palvelujen myyntitulot kohtaan). Myös tuottajavastuun alaisten jätteidenvastaanottomaksut (esim. kyllästetty puu). Sisältää myös kuormantarkastusmaksut ja “sakkomaksut”.Sisältää kunnan järjestämässä jätehuollossa asiakkaalta laskutettavan käsittelymaksuosuuden ja aluekeräysjärjestelmänkäsittelymaksutulojen osuuden. Jätevero sisältyy kaatopaikalle toimitettavien jätteidenkäsittelymaksutuloihin eli on mukana liikevaihdossa.• Jätevero. Tilikaudelle kohdistuva jäteverokulu.• Nettotulos, €. Nettotulos lasketaan lisäämällä liikevoittoon/-tappioon rahoitustuotot ja vähennetään rahoituskulutsekä verot. Nettotulos ei sisällä satunnaisia eriä eikä poistoeriä. Liiketulos + Rahoitustuotot- Rahoituskulut – Verot.• Oikaistu oma pääoma (= omat varat), €. Omaan pääomaan lasketaan taseen oman pääoman lisäksi varaukset (huom! jälkihoitovaraus) ja kertynyt poistoero. Oma pääoma, tilikauden loppu + Pakolliset varauksetyhteensä, tilikauden loppu + Kertynyt poistoero, tilikauden loppu.Taloustunnusluvut on ryhmitelty toiminnan laajuutta ja luonnetta kuvaaviin tunnuslukuihin sekä toiminnankannattavuutta, omavaraisuutta ja tehokkuutta kuvaaviin tunnuslukuihin. Esimerkkejä taloustunnusluvuistaon esitetty taulukossa 2.10

Taulukko 2. Esimerkkejä taloustunnusluvuistaTunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Toiminnan laajuus ja luonneLiikevaihto €/as Tilinpäätöksen mukainen kokonaisliikevaihto. Kuvaa toiminnan laajuutta: mitäsuurempi luku, sitä laajempaa toimintaa.Myynnin osuusliikevaihdosta% Pääasiassa jätelaitoksen rahavirta tulee sisälle jätteiden vastaanottomaksuina.Jätteiden myynti ulos ja palveluiden myynti ovat kasvava rahavirta.Ostettujen palveluiden % Vertaamalla tätä henkilöstökulujen osuuteen saadaan kuva toimintatavasta: tehdäänköosuus liikevaihdostaitse vai teetetäänkö ulkopuolisilla.Henkilöstökulutliikevaihdosta% Vertaamalla tätä ostettujen palvelujen osuuteen saadaan kuva toimintatavasta,tehdäänkö itse vai teetetäänkö ulkopuolisilla.Jäteveron osuusjättenkäsittelymaksutuloistaja kiinteistämaksutuloista (ekomaksuista)% Kertoo paljonko liikevaihdosta tilitetään valtiolle jäteverona. Antaa myös viitteitäkaatopaikalle päätyvän jätevirran osuudesta ja hyötykäyttöasteesta.Taseen loppusumma € Kuvaa laitoksen investointiastetta pidemmältä ajalta. Mitä suurempi luku sitä suuremmatinvestoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu (käyttöomaisuuden/ aineellisten hyödykkeiden poistamaton tasearvo).Toiminnan kannattavuus, omavaraisuus ja tehokkuusLiiketulos liikevaihdosta% Liiketulos mittaa yrityksen varsinaisen toiminnan tulosta ennen rahoituskuluja javeroja. Yrityksissä yleisesti hyvä yli 10 %, heikko alle 5 %.Nettotulos liikevaihdostaSijoitetun pääomantuotto% Nettotulos on varsinaisen toiminnan tulos. Sisältää rahoituskulut ja verot, mutta eisatunnaisia kuluja ja tuloja. Positiivinen nettotulos kertoo, että yritys on pystynytselviytymään varsinaisen liiketoimintansa tuotoilla rahoituskuluista sekä käyttöpääomankasvun ja investointien omarahoitusosuudesta.% Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysintuottamista tunnusluvuista. Se mittaa suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa,joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.Tuottotason tulisi olla vähintään yrityksen vieraan pääoman käytöstä maksamankorvauksen suuruinen.Omavaraisuusaste % Omavaraisuusaste on oman pääoman osuus koko pääomasta. Omavaraisuusastemittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä ja ylipäätään kykyä selviytyä sitoumuksistapitkällä tähtäimellä. Yleisesti yrityksissä hyvä yli 40 %, heikko alle 20 %.Hankkeessa tuotettiin lisäksi esimerkkikiinteistöön perustuva malli jätemaksutietojen keräämiseksi vertailukelpoisellatavalla kuntakohtaisesti. Hankkeessa kerättiin maksutietoja esimerkkikiinteistöistä (omakotikiinteistö,kolme asukasta, vaihtoehto 1 kompostoi ja vaihtoehto 2 ei kompostoi). Maksuun kuuluvat käsittelymaksut,jäteastioiden tyhjennysmaksut sekä eko- ja hyötykäyttö- tai palvelumaksut. Vuosimaksuun sisältyvätjätehuoltomääräysten mukaisesti kerättävien jätelajien tyhjennysmaksut ja mahdollinen kiinteä jätemaksu(ekomaksu). Maksumalli on esitetty liitteessä 1.Jätemaksutietojen kokoaminen on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa JLY:n ylläpitämän jätelaitosten vertailutietokannanyhteyteen. Tällöin jätelaitoksiin (JLY:n jäsenlaitoksiin) kuulumattomien kuntien tiedot eivätkuitenkaan tule kerätyksi. Toistaiseksi jätemaksuihin liittyviä tietoja on kerännyt vuosittain Suomen Kuntaliitto.4.1.2 HenkilöstötunnusluvutMääritetyt henkilöstövuositiedot ja -tunnusluvut on esitetty liitteessä 1. Henkilöstöön liittyvät vuositiedot janiistä tuotettavat tunnusluvut kertovat henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstön kehittämisestä, työ-11

suojelusta, työhyvinvoinnista sekä palkoista ja palkitsemisesta.Esimerkkejä jätelaitosten henkilöstön vuositiedoista ja niiden määritelmistä:• Henkilöstön määrä, kpl. Vakinaiset + määräaikaiset 31.12. tilanteen mukaisesti. Ei vuokratyövoimaa.• Vuokratyövoiman käyttö, htv. Henkilötyövuokrauksen kautta hankitut henkilötyövuodet yhteensä. Ei ostettujenpalvelujen työmäärää.• Tapaturmien lukumäärä, kpl. Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä1.1. - 31.12.Esimerkkejä henkilöstötunnusluvuista on esitetty taulukossa 3.Taulukko 3. Esimerkkejä henkilöstötunnusluvuistaTunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Henkilöstön määrä ja rakenneHenkilötyövuodet yhteensä htv Kuvaa jätelaitoksen henkilöstön laskennallista vuotuista työaikaa/-panosta.Työsuhteen keskimääräinenv Voi kertoa yrityksen vakiintuneisuudesta ja työviihtyvyydestä.pituusKoulutus, ylempi korkeakoulu% Kertoo työtehtävien luonteesta ja henkilöstön osaamistasosta/valmiuksista.Koulutus, ammattikorkeakoulu% Kertoo työtehtävien luonteesta ja henkilöstön osaamistasosta/valmiuksista.ja opistoHenkilöstön kehittäminen ja virkistystoimintaKoulutuksen kulut €/htv Kuvaa työnantajan panostusta henkilöstön kehittämiseen.Palkat ja palkitseminenLiikevaihto/henkilötyövuosi €/htv Yhden henkilötyövuoden keskimäärin tuottama liikevaihto, kertoo myösoman tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä.4.1.3 MateriaalivirtatunnusluvutMääritetyt materiaalivirtojen vuositiedot ja tunnusluvut on esitetty liitteessä1.Jätelaitosten toiminnan keskeistä perustietoa ovat vastaanotettavat jätemäärätsekä eri käsittely- ja hyödyntämistoimintojen syöte- ja tuotosvirrat.Tietojen määrittely perustuu jätevirtojen luokittelussa ja seurannassakäytettäviin EWC- (LoW-) ja R/D-koodeihin, jolloin varmistetaan tietojenyhtenevyys kansallisten ja kansainvälisten makrotason tilastojen kanssa.Materiaalivirtatunnusluvut kuvaavat jätelaitoksen roolia eri toimialojenjätevirtojen hallinnassa. Lisäksi ne kertovat jätteiden käsittely- jahyödyntämistavoista erityisesti yhdyskuntajäteluokan osalta.Vastaanotetuista jätemääristä on 53 yhtenäistä vertailutietoa. Käsitellyistäja hyödynnetyistä jätemääristä on kuusi vertailutietoa. Hankkeessaon tarkkaan määritelty yhteistyössä Ympäristöministeriön ja Tilastokeskuksenkanssa vertailutietojen sisältö.Ohjeita jätteiden luokitukseen (EWC-koodaukseen) löytyy TilastokeskuksenJäteluokitusoppaasta. Jätteiden hyödyntäminen ja käsittelyraportoidaan viranomaisille jäteasetuksen liitteiden 5 ja 6 R/D-koodienmukaisesti. Raportointiin on laadittu opas Jätetietojen toimittaminenVAHTI-rekisteriin. Liitteessä 1 on esitetty esimerkit jätelajien luokittelus-LoW (EWC): jätelajien luokittelus saja tilastoinnissa käytettävä virallinenkuu sinumeroi nen tunnus.Jäte luettelo muuttui vuonna 2002aiemmasta EWC-luettelosta (EuropeanWaste Catalogue) LoW-luetteloksi(List of Wastes). Vaikkaluettelon nimi muuttui, kyse olikoo dien täsmentävistä päivityksistäeikä kokonaan uudesta luokitusjärjestelmästä.R/D-koodit (Recovery/Disposal):viran omais raportoinnin edellyttämätjätteen hyödyntämis- jakäsit tely toimintoja kuvaavat koodit,joita käytetään jäte tilastoinnissa jajätteisiin kohdistettujen toimintojenseurannassa.VAHTI-rekisteri = Ympäristöhallinnon yllä pitä mä val vonta- jakuor mitustietojärjestelmä VAHTIon jäte määrätietojen perustietolähde.Ympäristöluvanvarai nentoiminta edellyttää yleensä toiminnanharjoittajaltavuosittaista raportointia VAHTIin.12

ta (LoW) sekä R/D-koodauksesta (Lähde: JLY).Materiaalivirtoja kuvaavat vuositiedot ja vastaavasti niistä johdetut tunnusluvut on jaoteltu vastaanotettuihin(jätelaitoksen hallintaan tuleviin) jätemääriin sekä käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Esimerkkejä jätelaitostenmateriaalivirtojen vuositiedoista ja niiden määritelmistä:• 1 Yhdyskuntajäte, t. Alaryhmien 1.1 - 1.6 summa. Yhdyskuntajätteitä ovat luokkien 20 ja 15 01 lajit(asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet, erilliskerätytjakeet mukaan luettuina).• 1.1.1 Sekalainen yhdyskuntajäte toimialueelta, t. Luokka 20 03 01 toimialueelta. Toimialueella tarkoitetaanomistajakuntia tai kuntia, joiden kanssa on tehty sopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.• Yhdyskuntajätteestä materiaalihyödyntämiseen, t. Yhdyskuntajätteestä kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi)ohjattu kokonaismäärä vuoden aikana. Tällä tarkoitetaan suoraan erilliskerättynä tai jätteenmahdollisen (esi)käsittelyn jälkeen varsinaiseen materiaalihyödyntämiseen; uusioraaka-ainevalmistukseenja rakennekäyttöön ohjattuja materiaalivirtoja. Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvätmateriaalihyödyntämiseen soveltumattomat jakeet ja massahäviöt eivät sisälly määrään.• Loppusijoitettu kokonaisjätemäärä, t. Loppusijoittamalla käsitelty jätemäärä yhteensä (mm. D01, D04 jaD05 -toiminnot). Näitä jätteitä ei katsota hyödynnetyksi rakennesijoituksessa.Esimerkkejä materiaalivirtatunnusluvuista on esitetty taulukossa 4.Taulukko 4. Esimerkkejä vastaanotettuja jätteitä sekä niiden käsittelyä ja hyödyntämistä kuvaavista tunnusluvuistaTunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Vastaanotetut jätemäärät (jätelaitoksen hallintaan)Kokonaisjätemäärä t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevien materiaalivirtojen kokonaismäärää.1 Yhdyskuntajäte t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa yhdyskuntajätemäärää.1.1 Sekalainen yhdyskuntajätekg/asKertoo jätelaitoksen roolista erilliskeräyksessä jäljelle jäävän sekajätteenhuoltamisessa. Määrään vaikuttavat mm. toimialueen asukkaiden ja elinkeinoelämänjätteentuotto, muiden erilliskerättävien lajien saanto, alueen kuljetusjärjestelmä(ohjautuuko jätettä muualle) sekä mahdollisesti toimi alueenulkopuolelta vastaanotettava jätemäärä.1.2 Erilliskerätty biojäte kg/as Kertoo jätelaitoksen roolista erilliskerätyn biojätteen huoltamisessa. Määräänvaikuttavat mm. toimialueen asukkaiden ja elinkeinoelämän jätteentuotto,liittymisaste, alueen kuljetusjärjestelmä (ohjautuuko jätettä muualle) sekämahdollisesti toimialueen ulkopuolelta vastaanotettava jätemäärä.2 Maa- ja kiviainesjäte t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa maa- ja kiviainesjätteen määrää.3 Rakennusjäte t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa rakentamisessa ja purkamisessa syntyvääjätemäärää (ilman maa-aineksia).4 Tuotantotoiminnan jäte t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa tuotantotoiminnan jätemäärää (muidenkuin rakennustoiminnan ja yhdyskuntien).Lietteet, nestemäiset jätteetja sakatt Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevien ‘ei-kiinteiden’ jätteiden määrää (märkäpainona).Ongelmajätteet t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa ongelmajätteiden kokonaismäärää.Tuottajavastuun jätteet t Kertoo jätelaitoksen yhteistyöstä tuottajavastuujärjestelmissä.Käsittely ja hyödyntäminenYhdyskuntajätteestä hyödyntämiseenyhteensäYhdyskuntajätteestämateriaali hyödyntämiseenYhdyskuntajätteestä energiahyödyntämiseenYhdyskuntajätteestä kaatopaikallePeittoaine / jätemäärä (peittoainesuhde)% Yhdyskuntajätteestä kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi) ja energianahyödynnettäväksi ohjattu kokonaismäärä suhteessa vastaanotettuunmäärään.% Yhdyskuntajätteestä kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi) ohjattukokonaismäärä suhteessa vastaanotettuun määrään.% Yhdyskuntajätteestä energiana hyödynnettäväksi ohjattu kokonaismääräsuhteessa vastaanotettuun määrään.% Yhdyskuntajätteestä kaatopaikalle loppusijoitettu kokonaismäärä suhteessavastaanotettuun määrään.Peittoainesuhde kuvaa jätteen kaatopaikkasijoituksessa tarvittavan rakennusmateriaalinosuutta.13

4.1.4 YmpäristötunnusluvutMääritetyt ympäristönvuositiedot ja tunnusluvut on esitetty liitteessä 1. Ne on ryhmitelty vaikutuksiin ilmaan,vaiikutukset veteen ja muihin ympäristötietoihin.Tieto metaanin tuotosta kaatopaikalla saadaan Suomen ympäristökeskuksen metaanilaskentamallin avulla(ks. lähdeluettelo). Malli tuottaa myös loppusijoitetun biohajoavan yhdyskunta jätemäärän.Esimerkkejä jätelaitosten ympäristön vuositiedoista ja niiden määritelmistä:• Kaatopaikkojen metaanintuotto (FOD), t(CH4). Jätelaitoksen kaatopaikoilla jakson aikana muodostunutmetaanin määrä yhteensä FOD-menetelmällä laskettuna (First Order Decay). SYKE:n Kaatopaikkojenmetaanilaskentamallista: tulos solussa Päästötulokset!J15.• Kokonaistyppipitoisuus (N) (ka), mg/l. Toiselle toimijalle käsitteltäväksi ohjatun veden kokonaistyppipitoisuus(virtaamapainotettu keskiarvo).• Näytteenottopaikkoja, jätevedet (suotovedet ym.) , kpl. Jätteenkäsittelykeskuksissa syntyneiden jätevesien(esim. kaatopaikan suotovesien, kenttävesien, prosessien jätevesien ym.) tarkkailupisteiden lukumääräyhteensä.• Ympäristönsuojelutoimintojen kulut (päästöjen hallinnan) , €. Päästöjä estävien, prosessoivien ja kokoavienvarsinaisten ympäristösuojelutoimintojen kustannukset yhteensä (esim. vesien ja kaasujen hallinta).Esimerkkejä ympäristötunnus luvuista on esitetty taulukossa 5.Taulukko 5. Esimerkkejä tunnusluvuista ympäristövaikutusten kuvaamiseenTunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Ympäristövaikutukset, ilmaIlmastovaikutuksen torjuntakaatopaikkakaasuntalteenotollaKaatopaikkakaasun hyödyntämisasteIlmastovaikutuksen torjuntaekv)t(C0 2-energiahyödyntämiselläIlmastovaikutus, sekajätteenkuljetusekv)t(C0 2-Ympäristövaikutukset, vesiJätevedet toiselle toimijalle käsittelyynKokonaistyppikuormitus AVL(N)Jätevedet omaan käsittelyynKokonaistyppikuormitus(N)% Jätelaitoksen kaatopaikoilta aktiivisella kaasunkeräyksellä talteenotettumetaanimäärä hiilidioksidiekvivalenttina tarkasteluvuonna. Prosentti kertoo,paljonko kaatopaikkojen ilmastovaikutuksen potentiaalista on torjuttu kaasunkeräyksellä.% Talteenkerätyn kaatopaikkakaasun hyödyntämisaste.AVLKäsitellyt vedet purkupisteisiinKokonaistyppikuormitus kg(N)Muut ympäristötunnusluvutYmpäristönsuojelun (päästöjenhallinnan) kulujenosuus liike vaihdostaKertoo paljonko energiahyödyntämiseen ohjattu yhdyskuntajätemäärä aiheuttaisikasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikalla hajotessaan (ilman torjuntatoimia).Sekajätteen kuljettamisesta aiheutunut kasvihuonekaasupäästö toimialueellatarkasteluvuonna.Käsittelemättömän jäteveden kokonaistyppikuormitus jakson aikana. Asukasvastinelukukertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistätyppikuormitusta jätevesi vastaa.Käsittelemättömän jäteveden kokonaistyppikuormitus jakson aikana. Asukasvastinelukukertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistätyppikuormitusta jätevesi vastaa.Jätteenkäsittelykeskuksista purkupisteisiin ohjattujen käsiteltyjen vesienkokonaistyppikuormitus jakson aikana.% Kuvaa jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnan päästöjen hallinnan vaatimaapanosta jätelaitoksen taloudessa.14

4.2 Jätelaitosten vertailutietokantaJätelaitosyhdistys ry:n hankeen aikana toteuttama jätelaitosten vertailutietokanta on työkalu, joka kokoaajätelaitosten tuottamat vuositiedot yhteen paikkaan ja jalostaa näistä tunnusluvut automaattisesti. Vertailutietokannankäyttöliittymä on selainpohjainen ja se on JLY:n jäsenlaitosten käytettävissä organisaatiokohtaisillatunnuksilla. Järjestelmä toimii JLY:n jäsensivuilla osiossa ”Tunnusluvut”. (www.jly.fi/jasensivut/)Järjestelmän tarkoituksena on tehostaa vertailukelpoisten tunnuslukutietojen tuottoa ja laadunvarmennusta.Vertailutietokannan tietojoukko määritelmineen vastaa täysin hankkeessa toteutettua tunnuslukupatteristoa(liite 1). Järjestelmään tallennettiin hankkeen aikana jätelaitosten tuottamia vuoden 2006 vuositietoja.Annetuista vuositiedoista lasketaan automaattisesti tunnusluvut ja koostetiedot, esimerkiksi painotettuja keskiarvojaja summatietoja, sekä tuotetaan vertailutaulukoita. Määritelmien mukaisesti tuotetut vuositiedot janäistä johdetut tunnusluvut mahdollistavat toiminnan kehityksen seuraamisen sekä yksittäisen jätelaitoksenkohdalla että koko toimialan tasolla.Tunnusluvun vertailutaulukossa (kuva 4) tiedot esitetään jätelaitoksittain valitulta jaksolta (ns. poikittaisvertailu).Vertailu on hyödyllisintä erityisesti samankokoisten ja/tai samalla tavalla toimivien jätelaitosten välillä.Tunnusluvun aikasarjassa (kuva 5 seuraavalla sivulla) puolestaan esitetään valitun jätelaitoksen tiedot kultakinvuodelta (ns. pitkittäisvertailu). Aikasarja mahdollistaa jätelaitoksen kehityksen seuraamisen useammaltavuodelta.Kuva 4. Tunnusluvun vertailutaulukko15

Kuva 5. Tunnusluvun aikasarjaYhdenmukaisesti tuotettavat vertailutiedot parantavat ymmärrystä toimialasta ja kannustavat jätelaitoksia raportoinninja sisäisen tiedonhallinnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Huolella tuotettu, koottu ja jalostettutieto on perusta, joka mahdollistaa myös jätelaitosten toiminnan esittelyä sidosryhmille ja parantaa julkisuuskuvaa.Jätelaitosyhdistys kokoaa vertailutietokannasta keskeisiä jätelaitosalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja jakehitystrendejä. Tulosten myötä jätelaitokset voivat näyttäytyä julkisuudessa entistä yhtenäisempänä toimijajoukkona.Pääsääntöisesti järjestelmä on tarkoitettu vain jätelaitosten sisäiseksi työkaluksi. Järjestelmän käyttäjillä onsuuri vastuu tietojen hyödyntämisen ja tiedoista ulospäin viestimisen osalta. Esimerkiksi eräiden taloustietojenosalta tiedon levittäminen ulkopuolisille ei ole perusteltua ja voi sisältää riskejä. Yksittäisten tunnuslukujen jakeskiarvotietojen käyttöön sekä niihin viittaamiseen tulee suhtautua harkiten ja suurella varauksella. Koostetiedoissaon tunnistettava myös otoksen edustavuus. Tiedoista ulospäin viestittäessä tulee tarkoin ymmärtäätietojen määritelmät ja eroavaisuuksia selittävät tekijät.4.3 Raportoinnin malliRaportoinnin malli kehitettiin tukemaan luotettavaa ja vertailukelpoista raportointia, jonka avulla jätelaitos voiviestiä sidosryhmilleen avoimesti ja läpinäkyvästi tavoitteistaan ja toiminnastaan. Se on esitetty liitteessä 2.Raportoinnin malli on kaikkien jätelaitosten vapaasti käytettävissä.Raportoinnin ohjeistus sisältää ehdotuksia ja suosituksia jäte huolto aiheen visualisointiin ja sanalliseen kuvaamiseen.Sitä hyödynnetään suunnattaessa viestintää jätelaitosten eri sidosryhmille, joita ovat esimerkiksiasukkaat, yritysasiakkaat, päättäjät ja oma henkilökunta. Malli esittelee keskeiset yhteiskuntavastuun näkökohdat,joita ovat taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Tunnusluvut ja vertailutiedottoimivat raportoinnin tukena. Mallin samoin kuin sen avulla toteutetun raportin sisällysluettelo on esitettykuvassa 6.16

Raportoinnin malliRaportointiperiaatteet ......................................................................... 11. Kuvaus jätelaitoksesta/yhtiöstä ....................................................... 21.1 Johtajan katsaus .................................................................................... 21.2 Strategiatyö ............................................................................................ 21.3 Johtaminen, hallinto ................................................................................ 21.4 Perustietoa yhtiöstä/laitoksesta ................................................................ 41.5 Kehityshankkeet ..................................................................................... 42. Palvelut ja tuotteet ......................................................................... 52.1 Keräys ja kuljetus .................................................................................... 52.2 Käsittely ja hyödyntäminen ...................................................................... 72.3 Muut palvelut .......................................................................................... 83. Sosiaalinen vastuu .......................................................................... 83.1 Henkilökunta .......................................................................................... 83.2 Vuorovaikutus/Viestintä ........................................................................... 84. Ympäristövastuu .......................................................................... 114.1. Vaikutukset veteen ............................................................................... 124.2 Vaikutukset ilmaan ................................................................................ 144.3. Melu ja haittaeläimet ............................................................................ 155. Taloudellinen vastuu ...................................................................... 165.1 Hallituksen toimintakertomus ................................................................ 165.2 Tilinpäätöstiedot .................................................................................... 165.3 Tilintarkastuskertomus .......................................................................... 166. Yhteystiedot ................................................................................ 177. Lyhenteet ja käsitteet ................................................................... 178. Tunnusluvut .................................................................................. 189. GRI:n sisältövertailu ...................................................................... 19Julkinen raportti viestinnän näkökulmastaKuva 6. Raportoinnin mallin sisällysKohderyhmäajattelu:• Mieti raportin pääkohderyhmä – älä tee raporttia itsellesi• Panosta kohtiin, joiden uskot kiinnostavan kohderyhmää (tj:n katsaus, talous osio, henkilöstö,…)• Hyödynnä raporttia vaikuttamiseen = esitä asiat kohderyhmään vaikuttavalla tavallaRaportoinnin toteuttaminen:• Perinteinen painettu ja postitettu versio• Yhteiskuntavastuun ”kansalaisversio” naapurustolle tai muulle vaikutuksen kohteena olevalle kohderyhmälle• Internet/sähköinen raportti• Hyödynnä resurssien mukaan kaikkiaTämä raportoinnin ohjeistus sisältää vinkkejä jätehuoltoaiheen visualisointiin ja sanalliseen kuvaamiseen.Esimerkkien lisäksi raportoija voi itse miettiä kohdaltaan parhaita malleja. Lisätietoja mm.:• http://www.globalreporting.org• http://www.ymparisto.fi > Yritykset ja yhteisöt > Ympäristöjärjestelmä... > EMAS-järjestelmä17

Raportoinnin ohjeistus sisältää GRI:n sisältöindeksivertailun. Siinä on käyty läpi GRI-G3-ohjeiston mukainenyhteiskuntavastuun raportin sisältö ja määritetty, miltä osin ja miten GRI-ohjeiston tunnusluvut ovat jätelaitoksillemahdollisia, soveltuvia ja olennaisia (taulukko 6).Taulukko 6. Esimerkkejä GRI-sisältöindeksistäTunnusluvun numero janimiEnergiaEN3 Välitön ener gian kulutusensisijaisen ener gianlähteenmukaan jaoteltunaAvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelut, täsmennyksetX • + ostettu energia energialähteen mukaan MWh+ tuotettu energia MWh– myyty energia MWh= Energiankulutus, nettoRaportoinninmallissa luvussa4. YmpäristövastuuLuonnon monimuotoisuusEN15 IUCN:n uhanalaisuusluokittelunja kan salli sestisuojeltujen eliöiden määräorganisaation vaikutuspiirissäolevilla alueillaPäästöt ja jätteetEN20 Typen ja rikin oksiditja muut merkit tävät päästötilmaan jaoteltuna päästölajeittain(lämpöarvo MWh muunnetaan gigajouleiksi)Sisältää toiminnan kulutuksen (sis.kuljetukset,tana koneet, murskaus, haketus); tiedot tai arviokulutuksesta myös ostopalvelujen tuottajilta.Jätekuljetusten polttoaineen kulutus.• Uhanalaiset lajit on otettu huomioon ympäristöluvassa.X • Jätekuljetusten polttoaineen kulutus ja päästöt:km, polttoaineen kulutus ja CO 2-päästötJätteenpolton päästöt.Raportointi riippuu laskentakokonaisuudesta.2.1 Keräys jakuljetus4.2 Vaikutuksetilmaan• kyllä• osittain• eiPerustietoja, jotka raportoidaan.Raportoidaan, jos asia sisältyy organisaation toimintaan, tai soveltuu osittain.Ei raportoida, koska tunnusluku ei ole olennainen tai ei sovellu jätelaitoksille.Hankkeen aikana valmisteltiin myös jätelaitosten asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyjen toteutusta. Kyselyjenlaatiminen ja käytännön toteutus ovat kuitenkin omia projektejaan. Kun kyselyissä käytetään jätelaitosten yhteisiälomakkeita, tuloksia voidaan verrata jätelaitosten kesken. Vertailutietona raporteissa käytetään muidenlaitosten tulosten keskiarvoa tai hajontaa, ei yksittäisten laitosten tietoja. Kyselyt suositellaan toteutettavaksijoka toinen vuosi, koska muutokset ovat yleensä sangen hitaita. Asiakaskyselyt on tarkoitus toteuttaa erikseenvakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.4.4 Ohje jätelaitosten kustannuslaskentaanTunnuslukupatteriston kehittämisen aikana nousi esiin kysymys jätelaitosten toimintojen kustannustietojenvertailukelpoisuudesta. Vertailukelpoisuuden saavuttamisen ehdoksi tunnistettiin tarve yhdenmukaistaa jätelaitostenkustannustietojen tuottamista. Hankkeessa tuotettiin pohjatyönä jatkokehittelylle kustannuslaskennanohje, joka esittelee keinoja jätelaitosten toimintokustannusten laskemiseksi yhtenäisemmällä tavalla.Ohje on esitetty liitteessä 3.18

Kustannuslaskenta on laskentatoimen osa-alue, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa toiminnasta ja senkustannuksista johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Tietoa voidaan hyödyntää mm.• budjetoinnissa• tuloksellisuuden arvioinnissa• toiminnan arvioinnissa ja suunnittelussa• investointien suunnittelussa• tuotannon hinnoittelussa.Jätelaitosten kustannuslaskennassa / toimintolaskennassa keskeisiä kysymyksiä ovat käsiteltyjen jätelajienkokonaiskustannukset sekä eri käsittelyjen kustannukset.Eri jätelajien kokonaiskustannukset ovat tärkeitä, kun hinnoitellaan jätelaitoksen toimintaa tai jaetaan yhteistoiminnankustannuksia suoriteperiaatteen mukaan. Erityisesti kotitalousjätteen ja yritysjätteen käsittelynkustannukset on tarpeen selvittää hinnoittelun tueksi. Millä hinnalla voidaan kattaa tietyn tyyppisen jätteenkäsittelystä aiheutuvat kustannukset? Kustannuslaskennan avulla hinnoittelua voidaan tehdä avoimemmaksija läpinäkyvämmäksi.5 Johtopäätökset ja suositukset5. 1 JohtopäätöksetJätelaitokset ovat hankkeessa edelläkävijöinä yhtenäisesti ja systemaattisesti kehittäneet jätehuollon toimialaaerityisesti tietojen tuottamisen ja viestinnän näkökulmasta. Hankkeen tulosten myötä jätelaitokset ovatentistä yhtenäisempi toiminnanharjoittajien joukko. Yhdyskuntajätehuollon kehittäminen, yhteiskuntavastuunhal linta, viestintä ja viranomaiset tarvitsevat yhtenäisten määritelmien mukaisesti tuotettua toimialatietoa.Hankkeen tuloksena:• jätelaitosten rooli ja vaikutusmahdollisuudet ympäristön tilaan on kuvattu selkeästi• jätelaitosten tietojen ja viestien laatu parantuu ja tiedon tuottamis- ja esittämistavat jalostuvat sekä yhtenäistyvät• raportoinnin merkitys korostuu ja selkenee: tiedot ovat korkealaatuisia ja raportointi sujuu vähemmällätyöllä• raportointi antaa mahdollisuuden läpinäkyvään tiedottamiseen• myös koko toimialasta esitettävien tietojen ja viestien laatu parantuu ja tiedon tuottamis- ja esittämistavatjalostuvat.Määritelmiensä mukaisesti tuotetut vertailutiedot ja niistä johdetut tunnusluvut toimivat luotettavina mittareinavertailuissa ja kehittämisessä. Hankkeen tulokset antavat myös eväitä varautua jätelain kokonaisuudistuksentuomaan toimintakentän muu tokseen. Lisäksi yhtenäisesti määritellyillä tunnusluvuilla voidaan:• mitata jätelaitoksen toimintaa ja tehokkuutta eri osa-alueilla• mahdollistaa vertailu toimialan keskiarvoihin ja kollegayrityksiin.Jätelaitosyhdistys ry:n vertailutietokanta mahdollistaa tunnuslukutietojen systemaattinen keräämisen. Raportoinninmallin hyödyntäminen yhteiskuntavastuuraportoinnissa on keskeinen tulevaisuuden tulos.19

5.2 SuosituksetHankkeen suosituksina ovat:• Toimiala jatkaa raportoinnin ja tunnuslukujen yhtenäistämistä myös hankkeen ulkopuolisten toimijoidenosalta.• Tunnuslukujen ja vertailutietojen tuottamiseen varataan jatkossakin resursseja.• Vertailutietokantaa käytetään aktiivisesti toimialatiedon saamiseksi ja tunnuslukupatteriston edelleen kehittämiseksi.• Jätemaksutietoja kerätään erityyppisistä kiinteistöistä vertailukelpoisella tavalla kuntakohtaisesti myös jatkossa.• Jätemääriä kirjataan käsittelytoiminto-/vaihekohtaisesti parantamaan sekä materiaalivirtojen seurannanettä kustannuslaskennan tarkkuutta.• Tarvitaan jatkokehitystyötä kustannuslaskentaan, jotta saataisiin kustannukset jätelajeittain ja toiminnoittain(€/tonni).Jatkokehittämistarpeina todettiin:• ohjeistus jätelaitosten tilikarttojen ja kirjausohjeiden yhdenmukaistamiselle• jätelaitosten kustannus-/toimintolaskennan ohjeen työstäminen yhtenäiseksi toimintatavaksi• jätemaksutietojen kerääminen jätelaitosten vertailutietokannan yhteyteen• jätelaitosten asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyiden laatiminen ja yhteinen valtakunnallinen toteuttaminen• konsultin verkostoprojekteissa käyttämän työryhmätilan käytettävyyden parantaminen.20

6 Lähteet ja lisätiedotGlobal Reporting Initiative 2006. Sustainability Reporting Guidelines.www.globalreporting.org/ReportingFramework/G3Guidelines/Helén Raija 2007. Jätelaitosten yhteiskuntavastuun GRI-tunnusluvut. www.jly.fi/jatelaitosten_gri.pdfJätelaitosyhdistys 2006. Suomen yhdyskuntajätehuolto 2006. www.jly.fi/yhdyskuntajatehuolto2006.pdfJätelaki 1993. 3.12.1993/1072. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931072Jäteluokitusopas 2005. Tilastokeskus. www.stat.fi/tup/julkaisut/isbn_952-467-433-5.html.Jätetietojen toimittaminen VAHTI-rekisteriin 2007. Kirsi Merilehto, Tuula Rytkönen ja Marianne Kaplas.www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=256437&lan=fiKirjanpitolautakunta. Toimintakertomuksen laatiminen, Yleisohje 19.9.2006. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/Yleisohjesuomi?openViewKirjanpitolautakunta. Ympäristöasioiden kirjaaminen, laskenta ja esittäminen tilinpäätöksessä, Yleisohje24.10.2006. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/Yleisohjesuomi?openViewLaki jätelain 10 ja 13 §:n muuttamisesta. 13.4.2007/411. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070411Lipasto – liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. VTT. http://lipasto.vtt.fi/Proventia 2007. Global Reporting Initiative (G3) Sustainability Reporting Guidelines. Listaus GRI-tunnusluvuistasuomeksi.Suomen ympäristökeskus. Metaanilaskentamalli. www.ymparisto.fi/default.asp?node=21988&lan=fiTilastokeskus 2005. Jäteluokitusopas. Käsikirjoja 37. www.stat.fi/tup/julkaisut/isbn_952-467-433-5.htmlTilastokeskus. Tilastollinen kuntaryhmitys 2008. http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/lk/kuntaryhmitys_index.htmlValtakunnallinen jätesuunnitelma. www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=275289&lan=FIYhdyskuntajätetilasto http://www.jly.fi/jateh6.php?treeviewid=tree2&nodeid=6ja http://www.tilastokeskus.fi/til/jate/2006/jate_2006_2007-11-15_tie_001.hYritystutkimusneuvottelukunta. Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. www.yritystutkimusneuvottelukunta.fiYritystutkimusneuvottelukunta. Yritystutkimusneuvottelukunnan ohjeistus taloustunnuslukujen tuottamiseen.www.yritystutkimusneuvottelukunta.fi21

Liite 1Tunnuslukupatteristo

SisältöTalous................................................................................................. 1Vuositiedot.................................................................................................... 1Taloustunnusluvut......................................................................................... 3Malli jätemaksujen keräämiseksi.................................................................... 5Henkilöstö........................................................................................... 6Vuositiedot.................................................................................................... 6Henkilöstötunnusluvut................................................................................... 7Materiaalivirrat..................................................................................... 8Vuositiedot.................................................................................................... 8Materiaalitunnusluvut.................................................................................. 10Esimerkki jätelajien luokittelusta................................................................... 12Jätteenkäsittely- ja hyödyntämistoiminnot – ryhmittely ja esimerkit................ 16Ympäristö......................................................................................... 19Vuositiedot.................................................................................................. 19Ympäristötunnusluvut.................................................................................. 21Huom. Jakso on kalenterivuosi.Vertailutietokanta laskee keltaisella taustalle merkityt vuositiedot (tai ne kopioituvat jo syötetyistätiedoista).Tunnusluvut järjestelmä laskee automaattisesti vuositiedoista.

TalousVuositiedotVuositieto Yksikkö MääritelmäAsukasluku (laitoksen vahvistama) as Jätelaitoksen toimialueen asukasluku jakson aikana laitoksen ilmoittamana.Asukasluku (kuntatiedoista) as Jätelaitoksen toimialueen asukasluku kuntien asukaslukutiedoista laskettunavuoden alun tilanteen mukaisesti.Kuntien lukumäärä kpl Jätelaitoksen toimialueen kuntien lukumäärä.Toimialueen kunnalla tarkoitetaan omistajakuntaa tai kuntaa, jonka kanssaon tehty sopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.TulolajitLiikevaihto € Tilinpäätöksen mukainen kokonaisliikevaihto. Alaryhmien a - e summa.a. Kiinteät jätemaksutulot € Maksuttomien tai alikatteisten asukaspalveluiden kustannusten kattamiseksikerättävät maksut esim. ekomaksut, jätepistemaksut ym. vuosimaksut.b. Jätteenkäsittelymaksutulot € Vastaanotettavista jätteistä laskutettavat käsittelymaksut ja eräkohtaisetpienerämaksut myös kuormakohtaiset punnitusmaksut (vaakamaksut) sekäpelkän punnituspalvelun myynti (jos oleellinen menee palvelujen myyntitulotkohtaan). Myös tuottajavastuun alaisten jätteiden vastaanottomaksut (esim.kyllästetty puu). Sisältää myös kuormantarkastusmaksut ja “sakkomaksut”.Sisältää kunnan järjestämässä jätehuollossa asiakkaalta laskutettavan käsittelymaksuosuudenja aluekeräysjärjestelmän käsittelymaksutulojen osuuden.Jätevero sisältyy kaatopaikalle toimitettavien jätteiden käsittelymaksutuloihineli on mukana liikevaihdossa.c. Jätteenkuljetusmaksutulot € Kuljetuksen osuus tuotoista eli se osuus tyhjennysmaksusta, joka kerätäänkuljetusta varten (myös astianpesumaksut). Sisältää aluekeräysjärjestelmänkuljetusmaksutulojen osuuden.d. Ulosmyytävien tuotteiden tulot € Esim. biokaasusta, sähköstä, puuhakkeesta, metalliromusta, betonimurskeesta,paperista jne. saatavat myyntitulot. Sisältää myös keräysvälineidenmyynnin ja astiavuokrauksen sekä muun tuotemyynnin.e. Palveluiden myyntitulot € Tuottajavastuupalveluiden (esim. SER:n keräyspalvelun) myynti, palveluidenmyynti muille jätelaitoksille (jos perustana muu kuin painoon perustuvajätelajikohtainen käsittelyhintahinta, joka käsittelymaksutuloissa), neuvontapalveluidenmyynti ja muu palveluiden myynti.Toimialueen liikevaihto € Tulot toimialueen jätehuolto- ym. palveluista.Toimialueella tarkoitetaan omistajakuntia tai kuntia, joiden kanssa on tehtysopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.Toimialueen ulkopuolelta tulevaliikevaihto€ Tulot toimialueen ulkopuolelle tarjotuista jätehuolto- ym. palveluista (esim.toisen jätelaitoksen alueelta tulevien jätteiden käsittelymaksut).Liikevaihto - Toimialueen liikevaihtoKunnan vastuulla oleva liikevaihto € Toimialueen asumisen ja julkisten palveluiden jätteiden keräyksestä, kuljetuksesta,käsittelystä ja hyödyntämisestä kertynyt liikevaihto (PESÄ-jaonmukainen). Esim. kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen liikevaihto, em.yhdyskuntajäte-erien käsittelymaksutulot ja myyntituloista kertyvä liikevaihto(yhdyskuntajätteen määrästä arviolta 60 % tulee asumisesta ja julkisista palveluista,jos ei tarkempaa tietoa), ekomaksutulot ja muut kiinteät asukkailtaperittävät maksut sekä asukasneuvonnan liikevaihto.Elinkeinoelämälle myytyjen palvelujenliikevaihto€ Toimialueen elinkeinoelämän jätteiden (kauppa, teollisuus, rakentaminenym.) jätehuollosta kertynyt liikevaihto. Esim. em. jätteiden käsittelymaksutulot,yritysneuvonnan ja koulutustilaisuuksien tulot jne.Toimialueen liikevaihto - Kunnan vastuulla oleva liikevaihtoLiiketoiminnan muut tulot € Esim. kiinteistöjen ja maa-aluiden vuokratulot, sähkön valmistus omaan käyttöön,avustukset, vakuutuskorvaukset ja palvelutuotot, jotka läpilaskutusta(esim. hallintopalvelut omille yhtiöille).KululajitJätevero € Tilikaudelle kohdistuva jäteverokulu.Henkilöstökulut € Tilinpäätöstiedoista kaikki lakisääteiset henkilöstökulut (muuttuvat, kiinteät)sivukuluineen. Ei liiketoiminnan muissa kuluissa olevia vapaaehtoisia henkilöstökuluja.Investoinnit € Tilikauden aikana tehdyt bruttoinvestoinnit (ei vähennetä myyntejä).Poistot € Tuloslaskelmasta suunnitelman mukaiset poistot.Kertynyt poistoero, loppu € Taseen mukainen poistoero tilikauden lopussa.LIITE 1 1

Tunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta% Vertaamalla tätä henkilöstökulujen osuuteen saadaan kuva toimintatavasta:tehdäänkö itse vai teetetäänkö ulkopuolisilla.Henkilöstökulut liikevaihdosta % Vertaamalla tätä ostettujen palvelujen osuuteen saadaan kuva toimintatavasta,tehdäänkö itse vai teetetäänkö ulkopuolisilla.Jäteveron osuus jätteenkäsittelymaksutuloistaja kiinteistä maksutuloista% Kertoo paljonko liikevaihdosta tilitetään valtiolle jäteverona. Antaa myös viitteitäkaatopaikalle päätyvän jätevirran osuudesta ja hyötykäyttöasteesta.(ekomaksuista)Investointimenot liikevaihdosta % Kuvaa laitoksen investointiastetta jakson aikana.Poistojen osuus liikevaihdosta % Kuvaa laitoksen investointiastetta paremmin kuin edellinen luku, koskainvestoinnit myös pidemmältä ajalta tulevat näin huomioiduiksi. Mitä suuremmatpoistot sitä suuremmat investoinnit on edeltävinä vuosina toteutettu.Pakollisten varauksien osuus kokopääomasta% Kertoo, kuinka iso osa pääomista on kiinni pakollisissa varauksissa. Varauksiensuuri määrä kertoo myös isoista vastuista.Pakolliset varaukset yhteensä, loppu / Oikaistu koko pääoma * 100Pakollisten varauksien osuus kokopääomasta %% Miten iso osa pääomista on kiinni pakollisissa varauksissa. Varauksien suurimäärä kertoo myös isoista vastuista.Taseen loppusumma € Kuvaa laitoksen investointiastetta pidemmältä ajalta. Mitä suurempi luku sitäsuuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. (käyttöomaisuuden/ aineellisten hyödykkeiden poistamaton tasearvo)Liikevaihto/taseen loppusummaPääomavaltaisuutta / investointiastetta kuvaava tunnusluku. Mitä pienempiluku sitä suurempi tase ja suuremmat investoinnit. (ks. edellinen)Toiminnan kannattavuus, omavaraisuus ja tehokkuusLiiketulos liikevaihdosta % Liiketulos mittaa yrityksen varsinaisen toiminnan tulosta ennen rahoituskulujaja veroja. Yrityksissä yleisesti hyvä yli 10 %, heikko alle 5 %.Nettotulos liikevaihdosta % Nettotulos on varsinaisen toiminnan tulos. Sisältää rahoituskulut ja verot,mutta ei satunnaisia kuluja ja tuloja. Positiivinen nettotulos kertoo, että yrityson pystynyt selviytymään varsinaisen liiketoimintansa tuotoilla rahoituskuluistasekä käyttöpääoman kasvun ja investointien omarahoitusosuudesta.Oman pääoman tuotto % Oman pääoman tuottoprosentti kuvaa yrityksen kykyä huolehtia omistajienyritykseen sijoittamista pääomista. Tuottotasovaatimus määräytyy pitkältiomistajien asettamien tavoitteiden mukaisesti, joihin tavoitteisiin sijoituksenriskisyys osaltaan vaikuttaa. Jätelaitoksilla ei ole yleensä tuottotavoitetta taiosingonjakovelvoitetta, koska kyseessä on lakisääteinen välttämättömyyspalvelu.Nettotulos / Oikaistu oma pääoma keskimäärin * 100Sijoitetun pääoman tuotto % Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysintuottamista tunnusluvuista. Se mittaa suhteellista kannattavuutta eli sitätuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativallepääomalle. Tuottotason tulisi olla vähintään yrityksen vieraan pääomankäytöstä maksaman korvauksen suuruinen.(Nettotulos + Rahoituskulut + Verot) / Sijoitettu pääoma keskimäärin * 100Omavaraisuusaste % Omavaraisuusaste on oman pääoman osuus koko pääomasta. Omavaraisuusastemittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä ja ylipäätäänkykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Yleisesti yrityksissä hyvä yli40 %, heikko alle 20 %.Oikaistu oma pääoma, loppu / Oikaistu koko pääoma * 100Suhteellinen velkaantuneisuus % Suhteellinen velkaantuneisuus mittaa velkaantuneisuuden suhdetta toiminnanlaajuuteen. Yleisesti hyvä alle 40 % ja heikko yli 80 %. Suhdeluku onpääomavaltaisilla aloilla yleensä korkeampi kuin muilla aloilla. Kuvaa osaltaaninvestointiastetta sekä mitä isompi luku sitä suurempi on investointienvieraan pääoman rahoitusosuus.Suhteellinen tehokkuus (jäteveroton)(Vieras pääoma, loppu + Pakolliset varaukset yhteensä, loppu) / Liikevaihto* 100Ideana on nähdä, millä resursseilla saadaan liikevaihto aikaiseksi. Tavoitteenasuhdeluvun kasvu eli liikevaihto kasvaa suhteessa enemmän kuinresurssit. Jäteveroton siksi, että jätevero on läpikulkuerä ja lisää liikevaihtoa,mutta ei vaadi resursseja. Esim. jos jätevero nousee, liikevaihto kasvaa jasuhdeluku paranee ilman jätelaitoksen panostusta.(Liikevaihto - Jätevero) / (Ostetut palvelut + Henkilöstökulut)4 LIITE 1

Malli jätemaksujen keräämiseksiJätemaksut esimerkkikiinteistölle vuodessa (€/v sis. alv). Maksutiedot ilmoitetaan kaikista jätelaitoksentoimialueen kunnista (omistajakunnat = kunnat, joiden kanssa tehty sopimus kunnan vastuulla olevanjätteen huollosta). Kunnat voidaan ryhmitellä Tilastokeskuksen kuntaluokituksen perusteella (kaupunkimainenkunta, taajaan asuttu kunta, maaseutumainen kunta).Vaihtoehto 1• Omakotitalo, jossa asukkaita 3 henkilöä.• Kiinteistöiltä kerättävät jätelajit kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla.• Tyhjennysväli: jos tiedossa tyypillinen, käytetään kaikkien jätelajien tapauksissa sitä. Biojäte huomioidaanniin kuin se on määrätty. Jos ei, käytetään seka- ja biojätteelle kahden viikon tyhjennysväliä.• Jätelajeille käytetään tyypillistä astiakokoa (esim. sekajätteelle 240 l , biojätteelle 120 l). Astian pesutsisältyvät maksuihin.• Kiinteäjätemaksu (ekomaksu) luetaan mukaan.• Vuosimaksuissa otetaan huomioon (lasketaan) yhdestä peräkärryllisestä perittävä vastaanottomaksu:yksi peräkärryllinen yhdyskuntajätettä kaatopaikalle omatoimisesti toimitettuna, krt/v. Ei huomioidaperäkärryn vuokraa yms.Vaihtoehto 2• Omakotitalo, jossa asukkaita 3 henkilöä.• Kompostoiva omakotitalo (käytetyin vaihtoehto). Myös vapaaehtoinen, sillä kompostointi saattaa pidentäätyhjennysväliä.• Kiinteistöiltä kerättävät jätelajit kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla.• Tyhjennysväli: jos tiedossa tyypillinen, käytetään kaikkien jätelajien tapauksissa sitä. Jos ei, käytetäänsekajätteelle neljän viikon tyhjennysväliä.• Jätelajeille käytetään tyypillistä astiakokoa (esim. sekajätteelle 240 l). Astian pesut sisältyvät maksuihin.• Kiinteäjätemaksu (ekomaksu) luetaan mukaan.• Vuosimaksuissa otetaan huomioon (lasketaan) yhdestä peräkärryllisestä perittävä vastaanottomaksu:yksi peräkärryllinen yhdyskuntajätettä kaatopaikalle omatoimisesti toimitettuna, krt/v. Ei huomioidaperäkärryn vuokraa yms.Kaatopaikalle suoraan menevä jäte€ /tyhjennystyhjennyksien määrä vuodessaEnergiahyötykäyttöön menevä jäte€/tyhjennystyhjennyksien määrä vuodessaBiologiseen käsittelyyn menevä jäte€/tyhjennystyhjennyksien määrä vuodessaLaitoskäsittelyyn menevä jäte€/tyhjennystyhjennyksien määrä vuodessaTyhjennykset yhteensäKiinteä maksu, vakituinen asunto, 3 henkeäYksi peräkärryllinen jäteasemalle / 1 m 3 (maksullinen jäte)YHTEENSÄKunta 1 Kunta 2Ve 1 Ve 2 Ve 1 Ve 2LIITE 1 5

HenkilöstöVuositiedotVuositieto Yksikkö MääritelmäAsukasluku (laitoksen vahvistama) as Jätelaitoksen toimialueen asukasluku jakson aikana laitoksen ilmoittamana.Asukasluku (kuntatiedoista) as Jätelaitoksen toimialueen asukasluku omistajakuntien asukaslukutiedoistalaskettuna vuoden alun tilanteen mukaisesti.Kuntien lukumäärä kpl Jätelaitoksen omistajakuntien lukumäärä.Liikevaihto € Tilinpäätöksen mukainen kokonaisliikevaihto.Henkilöstökulut € Tilinpäätöstiedoista kaikki lakisääteiset henkilöstökulut (muuttuvat, kiinteät)sivukuluineen. Ei liiketoiminnan muissa kuluissa olevia vapaaehtoisia henkilöstökuluja.Henkilöstön määrä ja rakenneHenkilöstön määrä kpl Vakinaiset + määräaikaiset 31.12. tilanteen mukaisesti. Ei vuokratyövoimaa.Henkilötyövuodet yhteensä htv Vakinaisten ja määräaikaisten henkilötyövuodet yhteensä. Ei vuokratyövoimaa.Henkilötyövuosi (htv) = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumääräkalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100).Henkilöstötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön kokovuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilöstötyövuodeksiosa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuodentyössä = 0,5 henkilötyö vuotta). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osanvuotta palvelussuhtees sa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaansuhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä 1.3.–31.5. = 92 / 365= 0,25 henkilötyövuotta). Em. tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaanyhteen. Yhden henkilötyövuoden määrä on aina enintään 1, jolloin ei ylitöitäeikä muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa otetalaskennassa huomioon.Määräaikaisten henkilötyövuodet htv Määräaikaisten henkilötyövuodet yhteensä. Ei vuokratyövoimaa.Kts. Määritelmä yllä.Työtunnit yhteensä t Tehtyjen työtuntien määrä yhteensä 1.1.-31.12. (toimistotyöaika, kuukausipalkkaiset,tuntityöläiset jne.). Tehdyissä työtunneissa vuosilomat ja sairaslomatpoistettu. Tarkoittaa todellista tehtyä työaikaa ml. ylityöt.Vuokratyövoiman käyttö htv Henkilötyövuokrauksen kautta hankitut henkilötyövuodet yhteensä. Ei ostettujenpalvelujen työmäärää.Työsuhteiden yhteispituus v Lasketaan yhteen henkilöstön työsuhteiden pituudet 31.12. tilanteen mukaisesti.Työsuhteen pituus ilmaistaan vuosina ja lasketaan työsuhteen alkamisestatarkastelujakson päättymiseen.Palvelukseen tulleet kpl Palvelukseen tulleet vakinaiset + määräaikaiset 1.1.-31.12. Ei vuokratyövoimaa.Palveluksesta lähteneet kpl Palveluksesta lähteneet vakinaiset + määräaikaiset 1.1.-31.12. Ei vuokratyövoimaa.Keskimääräinen ikä v Vakinaisten ja määräaikaisten keskimääräinen ikä 31.12. tilanteen mukaisesti.Naisten määrä kpl Vakinaiset + määräaikaiset 31.12. tilanteen mukaisesti. Ei vuokratyövoimaa.Miesten määrä kpl Vakinaiset + määräaikaiset 31.12. tilanteen mukaisesti. Ei vuokratyövoimaa.Koulutus, ylempi korkeakoulu kpl Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12. tilanteen mukaisesti.Koulutus, ammattikorkeakoulu ja kpl Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12. tilanteen mukaisesti.opistoKoulutus, peruskoulu ja muu kpl Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12. tilanteen mukaisesti.Henkilöstön kehittäminen ja virkistystoimintaKoulutuksen kulut € Koulutuskulut kirjanpidosta. Vain kurssimaksut. Ei palkka-, matkustus- yms.kuluja. Ei hallituksen jäsenet.Koulutuspäivien määrä pv Vaikituiset ja määräaikaiset. Ei hallituksen jäsenet.Virkistys- ja harrastustoiminnankulut€ Verovapaata tuloa työntekijälle. Koko henkilökunnalle suunnatut (sis. TYKY)ml. henkilökunnan juhlat (pikkujoulut ym.).6 LIITE 1

Vuositieto Yksikkö MääritelmäSäännölliset kehityskeskustelut % Kehityskeskustelujen piiriin kuuluvan henkilöstön osuus 31.12. tilanteenmukaisesti vakituisista henkilöistä.Työsuojelu ja työhyvinvointiTapaturmien lukumäärä kpl Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä1.1-31.12.Tapaturmapoissaolot pv Tapaturmien aiheuttamat poissaolot kalenteripäivinä.Sairauspoissaolot pv Sairastumisten aiheuttamat poissaolot kalenteripäivinä.Työterveyshuollon kulut € Ilmoitetaan bruttona. Ei vähennetä saatuja korvauksia.Työsuojelun kulut € Mm. työvaatteet ja suojaimet. Ei palkkakuluja.Lisätiedot, henkilöstöTarkennuksia ja taustatietoja annettuihin vuositietoihin.HenkilöstötunnusluvutTunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Henkilöstön määrä ja rakenneHenkilöstön määrä kpl Jätelaitoksen henkilöresurssien määrä jakson lopussa.Naisten osuus % Naisten osuus jätelaitoksen henkilöstöstä.Miesten osuus % Miesten osuus jätelaitoksen henkilöstöstä.Keski määräinen ikä v Jätelaitoksen henkilöstön keski-ikä.Henkilötyövuodet yhteensä htv Kuvaa jätelaitoksen henkilöstön laskennallista vuotuista työaikaa/-panosta.Määräaikaisten osuus % Määräaikaisten osuus henkilöstyövuosista.Vuokratyövoiman käyttö htv Kertoo henkilötyövuokrauksen käytöstä.Keskimääräinen vaihtuvuusPieni vaihtuvuus voi kertoa vakiintuneesta toiminnasta, suuri vaihtuvuusmm. toiminnan muutoksesta.((Palvelukseen tulleet + Palveluksesta lähteneet) / 2) / Henkilöstön määräTyösuhteen keskimääräinen pituus v Voi kertoa yrityksen vakiintuneisuudesta ja työviihtyvyydestä.Työsuhteiden yhteispituus / Henkilöstön määräKoulutus, ylempi korkeakoulu % Kertoo työtehtävien luonteesta ja henkilöstön osaamistasosta/valmiuksista.Koulutus, ammattikorkeakoulu ja % Kertoo työtehtävien luonteesta ja henkilöstön osaamistasosta/valmiuksista.opistoKoulutus,ammattikoulu, peruskoulu% Kertoo työtehtävien luonteesta ja henkilöstön osaamistasosta/valmiuksista.ja muuHenkilöstön kehittäminen ja virkistystoimintaKoulutuspäivien määrä pv/htv Kuvaa työnantajan panostusta henkilöstön kehittämiseen.Koulutuksen kulut €/htv Kuvaa työnantajan panostusta henkilöstön kehittämiseen.Virkistys- ja harrastustoiminnan €/htv Kuvaa työnantajan panostusta henkilöstön hyvinvointiin.kulutSäännölliset kehityskeskustelut % Kertoo suunnitelmallisuudesta työyhteisön kehittämisessä.Työsuojelu ja työhyvinvointiTapaturmataajuusTapaturmien lukumäärä / Työtunnit yhteensäTapaturmapoissaolot pv/htv Tapaturmapoissaolot / HenkilötyövuosiSairauspoissaolot pv/htv Sairauspoissaolot / HenkilötyövuosiTyöterveyshuollon kulut €/htv Työterveyshuollon kulut / HenkilötyövuosiTyösuojelun kulut €/htv Työsuojelun kulut / HenkilötyövuosiPalkat ja palkitseminenLiikevaihto/henkilötyövuosi €/htv Yhden henkilötyövuoden keskimäärin tuottama liikevaihto, kertoo myösoman tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä.Henkilötyövuoden hinta €/htv Henkilöstökulut henkilötyövuotta kohti, antaa viitteitä keskimääräisestäpalkkatasosta.LIITE 1 7

MateriaalivirratVuositiedotVuositieto Yksikkö MääritelmäAsukasluku (laitoksen vahvistama) as Jätelaitoksen toimialueen asukasluku jakson aikana laitoksen ilmoittamana.Asukasluku (kuntatiedoista) as Jätelaitoksen toimialueen asukasluku kuntien asukaslukutiedoista laskettunavuoden alun tilanteen mukaisesti.Kuntien lukumäärä kpl Jätelaitoksen toimialueen kuntien lukumäärä.Toimialueen kunnalla tarkoitetaan omistajakuntaa tai kuntaa, jonka kanssaon tehty sopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.Vastaanotetut jätemäärät (jätelaitoksen hallintaan)Kokonaisjätemäärä t Pääryhmien 1 - 4 summa.1 Yhdyskuntajäte t Alaryhmien 1.1 - 1.6 summa.Yhdyskuntajätteitä ovat luokkien 20 ja 15 01 lajit (asumisessa syntyvät jätteetja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet,erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina).1.1 Sekalainen yhdyskuntajäte t Luokka 20 03 01 yhteensä.1.1.1 Sekalainen yhdyskuntajätetoimialueeltat Luokka 20 03 01 toimialueelta.Toimialueella tarkoitetaan omistajakuntia tai kuntia, joiden kanssa on tehtysopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.% Tieto/arvio kunnan vastuulle kuuluvan määräosuudesta (PESÄ-jako).– josta kotitalouksien ja julkisenpalvelutoiminnan osuus1.2 Erilliskerätty biojäte t Luokka 20 01 08 yhteensä.1.2.1 Erilliskerätty biojäte toimialueeltat– josta kotitalouksien ja julkisenpalvelutoiminnan1.3 Jätelaitoksen erilliskeräämätpakkausjätteetLuokka 20 01 08 toimialueelta.Toimialueella tarkoitetaan omistajakuntia tai kuntia, joiden kanssa on tehtysopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.% Tieto/arvio kunnan vastuulle kuuluvan määräosuudesta (PESÄ-jako).t15 01 -luokan lajit yhdyskunnista erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta.Tuotantotoiminnan pakkausjätemäärä (myös 15 01 -luokkaa) ilmoitetaankohdassa 4.5 tuotantotoiminnan muut jätteet.1.4 Yhdyskuntien ongelmajätteet t Ongelmajätteeksi luokitellut 20-luokan lajit.1.5 Lietemäiset ja nestemäiset t Luokkien 20 01 25 ja 20 03 06 ‘ei-kiinteät’ jätteet. Esim. rasvanerotuskaivojenyhdyskuntajätteet sekä sakatjäte (20 01 25), sadevesikaivojäte ja hiekanerotuskaivojäte (20 03 06).1.6 Muu yhdyskuntajäte t Muut 20-luokkaan kuuluvat lajit.2 Maa- ja kiviainesjäte t Alaryhmien 2.1 - 2.3 summa.17 05 -luokan lajit. Maa- ja kiviainekset, jotka luokiteltu jätteeksi.2.1 Pilaantuneet maat (ongelmajäte)2.2 Pilaantuneet maat (ei ongelmajäte)ttPilaantuneet maa- ja kiviainekset, jotka haitta-aineluokituksen perusteellaovat ongelmajätettä. Luokat 17 05 03, 17 05 05 ja 17 05 07.Pilaantuneet maa- ja kiviainekset, jotka eivät haitta-aineluokituksen perusteellaole ongelmajätettä. Luokkia 17 05 04, 17 05 06 ja 17 05 08.2.3 Muut maat t Jätteeksi luokitellut maa-ainekset, joissa epäpuhtautena jätettä < 10 %(esim. tiiltä, betonia, kaakelia, asfalttia). Luokkia 17 05 04, 17 05 06 ja 1705 08.3 Rakennusjäte t Alaryhmien 3.1 ja 3.2 summa.17-luokan lajit poislukien ryhmän 2 maa- ja kiviainesjätteet (17 05). Rakennusjätteeksiluetaan myös mm. kannot (17 02 01) ja kyllästetty puu (17 0204).3.1 Rakennusjäte (ongelmajäte) t Ongelmajätteeksi luokitellut rakennusjätteet esim. asbestijäte (17 06 05) jakyllästetty puu (17 02 04).3.2 Muut rakennusjätteet t Ei ongelmajätteeksi luokitellut rakennusjätteet esim. betoni- ja tiilijäte (1701), puujäte (17 02 01) ja lajittelematon rakennusjäte (17 09 04).4 Tuotantotoiminnan jäte t Alaryhmien 4.1 - 4.5 summa.Kaikkien muiden luokkien paitsi luokkien 20 ja 17 sekä yhdyskuntaperäisen15 01 -luokan lajit. Tuotantotoiminnan jätettä ovat myös mm. jätehuollonkäsittelyprosesseissa syntyvät tuotokset (19-luokan lajeja).4.1 Jätteenkäsittelyssä syntyneetjätteet4.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessasyntyneet jätteett Muilta toimijoilta vastaanotetut jätteenkäsittelyprosessien tuotokset esim.murskeet, hakkeet, lajittelufraktiot, REF-polttoaineet, rejektit ja tuhkat.Luokan 19 lajeja.Määrään ei lasketa jätelaitoksen sisäisiä siirtoja.t 19 08 -luokan lajit esim. puhdistamoliete (19 08 05) ja välppäjäte (19 0801).8 LIITE 1

Vuositieto Yksikkö Määritelmä4.3 Tuotantotoiminnan/teollisuuden t Ongelmajätteeksi luokitellut muiden kuin luokkien 20 ja 17 lajit.ongelmajätteet4.4 Tuotantotoiminnan/teollisuuden t Muiden kuin luokkien 20 ja 17 ‘ei-kiinteät’ jätteet.nestemäiset, lietteet ja sakat4.5 Tuotantotoiminnan/teollisuudenmuut jätteett Muut luokkiin 20 ja 17 kuulumattomat lajit ml. tuotantotoiminnan pakkausjätteet(15 01).Lietteet, nestemäiset jätteet ja sakat t Alaryhmien 1.5, 4.2 ja 4.4 summa.yht.Lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteetsekä sakat (1.5)tYhdyskuntajäteveden puhdistuksessatsyntyneet jätteet (4.2)Tuotantotoiminnan/teollisuuden tnestemäiset, lietteet ja sakat (4.4)Ongelmajätteet yht. t Alaryhmien 1.4, 2.1, 3.1 ja 4.3 summa.Summan tulee täsmätä kotitalouksien ja muiden kuin kotitalouksien yhteenlasketunongelmajätemäärän kanssa.Yhdyskuntien ongelmajätteet (1.4) tPilaantuneet maat (ongelmajäte)(2.1)tRakennusjäte (ongelmajäte) (3.1) tTuotantotoiminnan/teollisuuden tongelmajätteet (4.3)Ongelmajätteet kotitalouksilta t Kotitalouksilta vastaanotetut ongelmajätteet. Alaryhmien a - e summa.a. Paristot ja akut t esim. paristot, pienakut, akut (kotitalouksilta)b. Maalit, liimat ja lakat t esim. maalit, liimat, lakat, aerosolijätteet (kotitalouksilta)c. Kiinteät öljyiset jätteet t esim. kiinteät öljyjätteet, öljynsuodattimet (kotitalouksilta)d. Öljyt t esim. jäteöljy, hydrauliikkaöljy, vaihteisto- ja voiteluöljyt, pilssivesi, öljyn javeden seokset (kotitalouksilta)e. Muut t Muut ongelmajätteet kotitalouksilta esim. emäkset, hapot, jäähdytysnesteet,kyllästetty puu, liuotinjätteet, lääkejätteet, pesu- ja puhdistusaineet, SER1-4, torjunta-aineet ja valokuvauskemikaalit.Ongelmajätteet muilta t Muilta kuin kotitalouksilta vastaanotetut ongelmajätteet. Alaryhmien a - esumma.a. Paristot ja akut t esim. paristot, pienakut, akut (muilta kuin kotitalouksilta)b. Maalit, liimat ja lakat t esim. maalit, liimat, lakat, aerosolijätteet (muilta kuin kotitalouksilta)c. Kiinteät öljyiset jätteet t esim. kiinteät öljyjätteet, öljynsuodattimet (muilta kuin kotitalouksilta)d. Öljyt t esim. jäteöljy, hydrauliikkaöljy, vaihteisto- ja voiteluöljyt, pilssivesi, öljyn javeden seokset (muilta kuin kotitalouksilta)e. Muut t Muut ongelmajätteet muilta kuin kotitalouksilta esim. asbestijätteet, emäkset,hapot, jäähdytysnesteet, kyllästetty puu, laboratoriojätteet, leikkuunesteet,lietteet, liuotinjätteet, lääkejätteet, pesu- ja puhdistusaineet, pilaantuneetmaat, savukaasujen puhdistusjätteet, SER 1-4, torjunta-aineet, tuhkat,tuotantotoiminnan prosessijätteet ja valokuvauskemikaalit.Tuottajavastuun jätteet yht. t Alaryhmien a - f summa.Tuottajavastuujätteillä tarkoitetaan tässä tuoteryhmiä, joissa valmistajatja maahantuojat vastaavat käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuollosta.Tuottajavastuu on jätelain mukainen pakollinen velvollisuus tässä esitetyilletuoteryhmille lukuun ottamatta kyllästettyä puuta.a. SER t sähkö- ja elektroniikkalaitteet (SER 1-4, luokka 20 01 35)b. Renkaat t moottorikäyttöisen tai muun ajoneuvon ja laitteen renkaat (vanteineen taiilman, luokka 16 01 03)c. Pakkausjätteet t pahvi (15 01 01), keräyskartonki (15 01 01), muovipakkaukset (15 01 02),puupakkaukset (15 01 03), metallipakkaukset (15 01 04), komposiittipakkaukset(15 01 05), sekalainen pakkausjäte (15 01 06), keräyslasi (15 0107)d. Paperi t keräyspaperi (luokka 20 01 01)e. Kyllästetty puu t painekyllästetty puutavara (luokat 20 01 37 ja 17 02 04)f. Romuajoneuvot t henkilöautot, pakettiautot ja niihin rinnastettavat muut ajoneuvot (luokat 1601 06 (kuivatut) ja 16 01 04 (ei kuivatut))LIITE 1 9

Vuositieto Yksikkö MääritelmäKäsittely ja hyödyntäminenYhdyskuntajätteestä materiaalihyödyntämiseent Yhdyskuntajätteestä kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi) ohjattukokonaismäärä vuoden aikana. Tällä tarkoitetaan suoraan erilliskerättynätai jätteen mahdollisen (esi)käsittelyn jälkeen varsinaiseen materiaalihyödyntämiseen;uusioraaka-ainevalmistukseen ja rakennekäyttöön ohjattujamateriaalivirtoja.Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvät materiaalihyödyntämiseensoveltumattomat jakeet ja massahäviöt eivät sisälly määrään.Yhdyskuntajätteestä energiahyödyntämiseentYhdyskuntajätteestä energiana hyödynnettäväksi ohjattu kokonaismäärävuoden aikana. Tällä tarkoitetaan suoraan erilliskerättynä tai jätteen mahdollisen(esi)käsittelyn jälkeen voimalaitoksiin energiantuotantoon ohjattujamateriaalivirtoja.Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvät energiahyödyntämiseensoveltumattomat jakeet ja massahäviöt eivät sisälly määrään.Yhdyskuntajätteestä kaatopaikalle t Yhdyskuntajätteestä kaatopaikalle loppusijoitettu kokonaismäärä vuodenaikana. Tällä tarkoitetaan suoraan erilliskerättynä tai jätteen mahdollisen(esi)käsittelyn jälkeen loppusijoitukseen ohjattuja materiaalivirtoja.Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvät loppusijoitettavat jakeet(rejektit) sisältyvät määrään.Loppusijoitettu kokonaisjätemäärä t Loppusijoittamalla käsitelty jätemäärä yhteensä (mm. D01, D04 ja D05 -toiminnot).Näitä jätteitä ei katsota hyödynnetyksi rakennesijoituksessa.Kokonaismassamäärä kaatopaikalle t Jätetäytön rakentamisessa käytetty kokonaismassamäärä. Loppusijoitetunjätteen lisäksi tähän lasketaan peittomaa-ainekset ja rakenteet (sisältäensuojaus- ja kaasunkeräysrakenteet).Lukuun sisältyvät jätteet, jotka katsotaan hyödynnetyksi rakennesijoituksessa(mm. R052 ja R035 -toiminnot) esim. betonimurske, tiilimurske, kivimurske,asfalttimurske, maa-aines (puhdas), PIMA (lievästi), tuhkat, lasi, komposti,kumisilppu ja kuituliete.Lisätiedot, materiaalivirratTarkennuksia ja taustatietoja annettuihin vuositietoihin.MateriaalitunnusluvutTunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Vastaanotetut jätemäärät (jätelaitoksen hallintaan)Kokonaisjätemäärä t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevien materiaalivirtojen kokonaismäärää.1 Yhdyskuntajäte t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa yhdyskuntajätemäärää.1.1 Sekalainen yhdyskuntajäte kg/as Kertoo jätelaitoksen roolista erilliskeräyksessä jäljelle jäävän sekajätteenhuoltamisessa. Määrään vaikuttavat mm. toimialueen asukkaiden ja elinkeinoelämänjätteentuotto, muiden erilliskerättävien lajien saanto, alueen kuljetusjärjestelmä(ohjautuuko jätettä muualle) sekä mahdollisesti toimi alueenulkopuolelta vastaanotettava jätemäärä.1.1.1 Sekalainen yhdyskuntajäte kg/astoimialueelta– josta kotitalouksien ja julkisen %palvelutoiminnan osuus1.2 Erilliskerätty biojäte kg/as Kertoo jätelaitoksen roolista erilliskerätyn biojätteen huoltamisessa. Määräänvaikuttavat mm. toimialueen asukkaiden ja elinkeinoelämän jätteentuotto,liittymisaste, alueen kuljetusjärjestelmä (ohjautuuko jätettä muualle) sekämahdollisesti toimialueen ulkopuolelta vastaanotettava jätemäärä.1.2.1 Erilliskerätty biojäte toimialueeltakg/as– josta kotitalouksien ja julkisen %palvelutoiminnan osuus2 Maa- ja kiviainesjäte t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa maa- ja kiviainesjätteen määrää.3 Rakennusjäte t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa rakentamisessa ja purkamisessa syntyvääjätemäärää (ilman maa-aineksia).4 Tuotantotoiminnan jäte t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa tuotantotoiminnan jätemäärää (muidenkuin rakennustoiminnan ja yhdyskuntien).Lietteet, nestemäiset jätteet ja sakat t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevien ‘ei-kiinteiden’ jätteiden määrää (märkäpainona).10 LIITE 1

Tunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Ongelmajätteet t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa ongelmajätteiden kokonaismäärää.Ongelmajätteet kotitalouksilta kg/as Kuvaa kotitalouksien ongelmajätteiden tuottoa ja keräyssaantoa.Ongelmajätteet muilta t Kuvaa jätelaitoksen hallintaan tulevaa muiden kuin kotitalouksien ongelmajätemäärää.Tuottajavastuun jätteet t Kertoo jätelaitoksen yhteistyöstä tuottajavastuujärjestelmissä.Käsittely ja hyödyntäminenYhdyskuntajätteestä hyödyntämiseenyhteensäYhdyskuntajätteestä materiaalihyödyntämiseenYhdyskuntajätteestä energiahyödyntämiseen% Yhdyskuntajätteestä kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi) ja energianahyödynnettäväksi ohjattu kokonaismäärä suhteessa vastaanotettuunmäärään. Tällä tarkoitetaan suoraan erilliskerättynä tai jätteen mahdollisen(esi)käsittelyn jälkeen varsinaisiin hyödyntämisprosesseihin; uusioraakaainevalmistukseen,rakennekäyttöön ja energiantuotantoon ohjattuja materiaalivirtoja.Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvät loppusijoitettavat jakeet jamassahäviöt eivät sisälly määrään.% Yhdyskuntajätteestä kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi) ohjattukokonaismäärä suhteessa vastaanotettuun määrään. Tällä tarkoitetaansuoraan erilliskerättynä tai jätteen mahdollisen (esi)käsittelyn jälkeen varsinaiseenmateriaalihyödyntämiseen; uusioraaka-ainevalmistukseen ja rakennekäyttöönohjattuja materiaalivirtoja.Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvät materiaalihyödyntämiseensoveltumattomat jakeet ja massahäviöt eivät sisälly määrään.% Yhdyskuntajätteestä energiana hyödynnettäväksi ohjattu kokonaismääräsuhteessa vastaanotettuun määrään. Tällä tarkoitetaan suoraan erilliskerättynätai jätteen mahdollisen (esi)käsittelyn jälkeen voimalaitoksiin energiantuotantoonohjattuja materiaalivirtoja.Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvät energiahyödyntämiseensoveltumattomat jakeet ja massahäviöt eivät sisälly määrään.Yhdyskuntajätteestä kaatopaikalle % Yhdyskuntajätteestä kaatopaikalle loppusijoitettu kokonaismäärä suhteessavastaanotettuun määrään. Tällä tarkoitetaan suoraan erilliskerättynä taijätteen mahdollisen (esi)käsittelyn jälkeen loppusijoitukseen ohjattuja materiaalivirtoja.Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvät loppusijoitettavat jakeet(rejektit) sisältyvät määrään.Peittoaine / jätemäärä (peittoainesuhde)Peittoainesuhde lasketaan seuraavasti: (B-A)/A, jossaA = loppusijoitettu kokonaisjätemääräB = kokonaismassamäärä kaatopaikallePeittoainesuhde kuvaa jätteen kaatopaikkasijoituksessa tarvittavan rakennusmateriaalinosuutta.LIITE 1 11

Esimerkki jätelajien luokittelustaLuetteloon on koottu kuhunkin jätelajiryhmään kuuluvia jätelaitosten käyttämiä nimikkeitä ja niiden LoW(EWC) -koodeja. Luettelo on auttanut ymmärtämään ryhmittelyä yhdenmukaisella tavalla.Esimerkkejä jätelajinimikkeistä1. YhdyskuntajäteLoW-koodit1.1 Sekalainen yhdyskuntajäteEnergiajäte 200301Kansainvälisen liikenteen sekajäte 200301Karkeajäte 200301Keittiöjäte (biojätettä ja palavaa jätettä) 200301Kotitalousjäte 200301Kuivajäte 200301Polttokelpoinen jäte 200301Sekajäte 200301Sekalainen yhdyskuntajäte 200301Tavanomainen yhdyskuntajäte 200301Teollisuuden sekajäte 200301Yhdyskuntajäte 2003011.2 Erilliskerätty biojäteBiojäte 200108Erilliskerätty biojäte 200108Märkäjäte 2001081.3 Erilliskerätyt yhdyskuntien pakkausjätteetEnergiajäte (sekalainen pakkausjäte) 150106Keräyskartonki 150101Keräyslasi 150107Komposiittipakkaukset 150105Metallipakkaukset 150104Muovipakkaukset 150102Pahvi 150101Puupakkaukset 1501031.4 Yhdyskuntien ongelmajätteetAerosolijäte (painepakkaukset) 200127*Ammoniakkijäte 200115*Elohopeajäte 200121*Emäkset 200115*Hapot 200114*Jäteöljy 200126*Kiinteät öljyjätteet 200126*Kyllästetty puu 200137*Laboratoriokemikaalit (esim. kouluilta) 160506*Liuottimet 200113*Lääkejäte 200132*Maalit, liimat ja lakat 200127*Paristot 200133*Pesu- ja puhdistusaineet 200129*Pienakut 200133*SER 1 (Kylmälaitteet) 200123*SER 2-4 200135*Torjunta-aineet 200119*Valokuvauskemikaalit 200117*Esimerkkejä jätelajinimikkeistäLoW-koodit1.5 Lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekäsakatHiekanerotuskaivojäte 200306Rasvanerotuskaivojen jäte 200125Sadevesikaivojäte 200306Sakokaivoliete 200304Umpikaivojäte 2003041.6 Muu yhdyskuntajäteEi ongelmajäteparistot 200134Haravointijäte 200201Katujen puhdistuksessa syntävät jätteet 200303Keräyspaperi 200101Metallit (ei pakkaukset) 200140Muovijäte (ei pakkaukset) 200139Paperi 200101Pesu- ja puhdistusaineet (ei ongelmajäte) 200130Puujäte (ei pakkaukset) 200138Puutarhajätteet 200201Risut 200201Öljysäiliöt (metalli) 2001402. Maa- ja kiviainesjäte2.1 Pilaantuneet maat (ongelmajäte)Pilaantuneet maat 170503*Pilaantuneet maat (raskasmet.) 170503*Pilaantuneet maat (öljyiset) 170503*Ratapenkereiden sorapäällysteet 170507*Ruoppausmassat 170505*Öljyvahinkomaat 170503*2.2 Pilaantuneet maat (Ei ongelmäjäte)Kaatopaikkakelpoinen 170504Lievästi pilaantuneet maat 170504Lievästi pilaantuneet maat (raskasmet.) 170504Lievästi pilaantuneet maat (öljyiset) 170504Pilaantuneet maat 170504Pilaantuneet maat (raskasmet.) 170504Pilaantuneet maat (öljyiset) 170504Ratapenkereiden sorapäällysteet 170508Ruoppausmassat 170506Öljyvahinkomaat 1705042.3 Muut maatEpäpuhdas maa (roskaantunut Ei pilaantunut)170504Kiviaines 170504Maa- ja kiviaines 170504Maat (puhtaat) 170504Ratapenkereiden sorapäällysteet 170508Ruoppausmassat 170506Ylijäämämaa 17050412 LIITE 1

Esimerkkejä jätelajinimikkeistä3. RakennusjäteLoW-koodit3.1 Ongelmajätepitoinen rakennusjäteAsbestijäte 170605*Kipsilevy 170801*Pilaantunut betoni 170106*Puujäte (kyllästetty) 170204*3.2 Muut rakennusjätteetAsfaltti 170302Betoni (elementiit) 170101Betonijäte 170101Betonijäte 15 cm 170101Kannot 170201Kipsilevy 170802Metallit 170407Purkukivijäte 170101Puujäte (pintakäsitelty) 170201Puujäte (pintakäsittelemätön) 170201Sekalainen rakennusjäte 170904Tasolasi 170202Tiili- ja betonijäte 170107Tiili- ja betonijäte 15 cm 170107Tiili- ja betonimurska (klinkkerit, laatat ja 170107keramiikat sekaisin)Tiili- ja betonimurska < 15 cm 170107Tiili- ja betonimurska > 15 cm 170107Tiilijäte 1701024. Tuotantotoiminnan jäte4.1 Jätehuollossa syntyvät jätteet (toiselta toimijaltatulevat käsittelyjätteet Ei omat)Alumiinifraktio 191203Betonimurske 191209Biokomposti (valmis) 200108Energiajätefraktio 191210Kivimurske 191209Komposti 190503Komposti (raaka) 190503Kuparifraktio 191203Lasimurske 191205Lietekomposti (valmis)190805GMetallifraktio 191202Puufraktio 191207Puuhake 191207Ref 1-2 191210Ref 3 191210Rejekti 191212Seula-alite 191212Seulaylite 191212Tiilimurske 1912094.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa syntyneetjätteetPuhdistamoliete 190805Välppäjäte 190801Esimerkkejä jätelajinimikkeistäLoW-koodit4.3 Tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteetAerosolijäte 160504*Akut 160601*Akut (Hg) 160603*Akut (NiCd)) 160602*Eläinlääkejätteet 180208*Emäkset 060205*Halonisammuttimet 160504*Hapot 060106*Hydrauliikkaöljy (kaikki) 130113*Jäähdytys nesteet ja jarrunesteet 160113*Kiinteä öljyjätteet (mm. öljynsuodattimet, 160107*iskarit, trasselit)Laboratoriojätteet lääkäriasemilta 180106*Laboratoriokemikaalit 160507*Leikkuunesteet 120107*Lentotuhka 100104*LietteetriippuuteollisuudenalastaLiuotinjäte 140603*Liuotinjäte 140603*Maalit, liimat ja lakat 080111*Pilssivesi (kaikki) 130403*Romuajoneuvot (ei kuivatut) 160104*Savukaasujen puhdistusjäte 100118*Teollisuuden prosessijäteriippuuteollisuudenalastaTeollisuussakkariippuuteollisuudenalastaTorjunta-aineet 020108*Vaihteisto- ja voiteluöljyt 130208*Vaihteisto- ja voiteluöljyt 130208*Öljyn ja veden seokset 130507*4.4 Tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset, lietteetja sakatHiekanerotuskaivojäte 130501Lietteet (ei ongelmajäte)riippuuteollisuudenalastaRasvanerotuskaivojen jäte 0202044.5 Tuotantotoiminnan/teollisuuden muut jätteetArinatuhka 100101Autolasit 160120Biologinen ei tunnistettava 180102Elintarvikejäte (maatalous) 020103Elintarvikejäte (teollisuus) 020203Hylätyt valmistuserät (mm. kosmetiikat) 160304Jätevilla 101103Kipsijäte 101301Kuitusavi 030310Kuolleet eläimet 020102Lannoitteet 020109Lanta 020106LIITE 1 13

Esimerkkejä jätelajinimikkeistäLoW-kooditLeipomotuotteet 020601Lentotuhka 100103Lihaluujauho 020202Maitotuotteet 020501Pistävät ja viiltävät jätteet 180101Rakennustuoteteollisuuden jätePääluokka10-.Tarkempikoodausriippuu materiaalistaRenkaat 160103Romuajoneuvot (kuivatut) 160106Sahanpuru 030105Suihkupuhallushiekka 120117Teollisuuden prosessijäte (ei ongelmajäte) riippuuteollisuudenalastaTerveydenhuollon jäte 180104Valimohiekka 100903L: Lietteet, nestemäiset jätteet ja sakatMuodostuvat edellisistä ryhmistä (1.5 + 4.2 + 4.4)L1: Lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekäsakatHiekanerotuskaivojäte 200306Rasvanerotuskaivojen jäte 200125Sadevesikaivojäte 200306Sakokaivoliete 200304Umpikaivojäte 200304L2: Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa syntyneetjätteetPuhdistamoliete 190805Välppäjäte 190801L3: Tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset, lietteetja sakatHiekanerotuskaivojäte 130501Lietteet (ei ongelmajäte)riippuuteollisuudenalastaRasvanerotuskaivojen jäte 020204O: OngelmajätteetO1: Paristot ja akutAkut 160601*Akut (Hg) 160603*Akut (NiCd)) 160602*Paristot 200133*Pienakut 200133*O2: Maalit, liimat ja lakatAerosolijäte 160504*Aerosolijäte (painepakkaukset) 200127*Maalit, liimat ja lakat 080111*Maalit, liimat ja lakat(yhdyskuntaper.) 200127*O3: Kiinteät öljyiset jätteetKiinteät öljyjätteet 200126*Kiinteä öljyjätteet (öljynsuodattimet) 160107Esimerkkejä jätelajinimikkeistäLoW-kooditO4: ÖljytJäteöljy 200126*Hydrauliikkaöljy (kaikki) 130113*Pilssivesi (kaikki) 130403*Vaihteisto- ja voiteluöljyt 130208*Öljyn ja veden seokset 130507O5: Muut ongelmajätteetAmmoniakkijäte 200115*Asbestijäte 170605*Elohopeajäte 200121*Eläinlääkejätteet 180208*Emäkset 200115*Emäkset 060205*Halonisammuttimet 160504*Hapot 200114*Hapot 060106*Jäähdytys nesteet ja jarrunesteet 160113*Kipsilevy 170801*Kyllästetty puu 200137*Laboratoriojätteet lääkäriasemilta 180106*Laboratoriokemikaalit 160506*Laboratoriokemikaalit 160507*Leikkuunesteet 120107*Lentotuhka 100104*LietteetriippuuteollisuudenalastaLiuotinjäte 140603*Liuottimet 200113*Lääkejäte 200132*Pesu- ja puhdistusaineet 200129*Pilaantuneet maat 170503*Pilaantuneet maat (raskasmet.) 170503*Pilaantuneet maat (öljyiset) 170503*Pilaantunut betoni 170106*Puujäte (kyllästetty) 170204*Ratapenkereiden sorapäällysteet 170507*Romuajoneuvot (ei kuivatut) 160104*Ruoppausmassat 170505*Savukaasujen puhdistusjäte 100118*SER 1 (Kylmälaitteet) 200123*SER 2-4 200135*Teollisuuden prosessijäteriippuuteollisuudenalastaTeollisuussakkariippuuteollisuudenalastaTorjunta-aineet 200119*Torjunta-aineet 020108*Valokuvauskemikaalit 200117*Öljyvahinkomaat 170503*14 LIITE 1

Esimerkkejä jätelajinimikkeistäTV: Tuottajavastuun jätteetLoW-kooditTV1: SERSekalainen SER 200135*SER 1: kylmälaitteet, esimerkiksi jääkaapit ja 200123*pakastimet, muut kylmälaitteetSER 2: raskas sähköromu, esimerkiksi liedet, 200135*pesukoneet, kiukaat, pölynimurit, muutsähkömoottorilliset koneet ja laitteetSER 3: AV- ja muut kuvaputki- ja näyttölaitteet,esimerkiksi TV, monitorit, radiot kodin200135*elektroniikka ymsSER 4: ICT ja lamput; esimerkiksi tietokoneet,loistelamput, puhelimet yms.200135*TV2: RenkaatRenkaat 160103Renkaat (vanteineen) 160103TV3: PakkausjätteetEnergiajäte (sekalainen pakkausjäte) 150106Keräyskartonki 150101Keräyslasi 150107Komposiittipakkaukset 150105Metallipakkaukset 150104Muovipakkaukset 150102Pahvi 150101Puupakkaukset 150103TV4: PaperiKeräyspaperi 200101TV5: Kyllästetty puuKyllästetty puu 200137*Kyllästetty puu 170204*TV6: RomuajoneuvotRomuajoneuvot (kuivatut) 160106Romuajoneuvot (Ei kuivatut) 160104** = ongelmajäteLIITE 1 15

Jätteenkäsittely- ja hyödyntämistoiminnot – ryhmittely ja esimerkitTyyppi R/D-koodi EsimerkkiTOIMINTOJA EsimerkkiSYÖTTEITÄ (erikseen tai yhdistelminä)BiologinenkäsittelyR032 Aumakompostointi biojäte, liete, puuhake, risuhake, haravointijäte, PIMA (öljy),lantaTunnelikompostointibiojäte, liete, puuhake, risuhake, haravointijäteRumpukompostointibiojäte, liete, puuhake, risuhakeRumpu+tunnelikompostointi biojäte, liete, puuhake, risuhakeMembraanikompostointi biojäte, puuhake, risuhakeR033 Mädätys (biokaasutus) biojäte, lieteD08 Tunnelikompostointi hartsipitoinen mineraalivillaAumakompostointiPIMA (öljy)Biosolumädätysbiojäte, lieteMekaaninenR031 REF-valmistus (laitos)(sekajäte, kuivajäte), energiajäte, puujätekäsit-(org.) Mekaaninen esikäsittely (laitos) sekajäte, kuivajäte, keittiöjäte, märkäjätetelyPelletointikuivajäte, energiajäte, energiafraktioR034 Lajittelu (erottelu, poiminta) sekajäte, rakennusjäte, puujäte(org.) Haketuspuujäte, risujäte, kannotPaalauspaperi, pahvi, energiajäteYhdistäminen (sekoitus) komposti, mineraaliainesR041 Lajittelu (erottelu, poiminta) rakennusjäte, metallijäte, paristot(met.) MurskausmetallijäteYhdistäminen (sekoitus) komposti, mineraaliainesR051 Lajittelu (erottelu, poiminta) sekajäte, ongelmajätteet(epäorg.) Murskausbetonijäte, asfalttijäte, lasi, tiiliSeulontamaa-ainesFysikaaliskemiallinenD04 Allastaminen lietemäiset/nestemäiset jätteet, erotuskaivolietteet, öljyvahinkomaatkäsittelySepelikuivauslietemäiset/nestemäiset jätteet, erotuskaivolietteetValuttaminenlietemäiset/nestemäiset jätteet, erotuskaivolietteetD09 Kiinteytys (stabilointi) PIMA (raskasmet.)Erotusöljyiset vedetHaihdutusLinkouslietemäiset/nestemäiset jätteetTerminen kuivauslieteTermodesorptioPIMA (öljy)TerminenkäsittelyR01 Poltto (energiakäyttö) sekajäte, kuivajäte, kaatopaikkajäte, REF1-3-polttoaineet, energiajäte,puuhake, kantohake, ongelmajätteet, kompostiD09 Terminen kuivaus lieteTermodesorptioPIMA (öljy)D10 Poltto (ilman energiakäyttöä) ongelmajätteet, kyllästetty puuLoppusijoitusD01 Tavanomainen loppusijoitus sekajäte, rakennusjäte, tuhkat, sakat, teollisuusjätteet, välppäjäte,rejektitErityissijoitus (välitön hautaus) asbestijäte, riskijäte, terveydenhuollon jätteet, sakat, teollisuusjätteet,lietteetRakennekäyttölasi, kuitulieteD04 Allastaminen lietemäiset/nestemäiset jätteet, erotuskaivolietteetD05 Erityssijoitus (suljetut osastot) raskasmetallisakatKapselointiraskasmetallisakatD12 Kapselointi16 LIITE 1

Tyyppi R/D-koodi EsimerkkiTOIMINTOJA EsimerkkiSYÖTTEITÄ (erikseen tai yhdistelminä)HyödyntäminenR01 Poltto (energiakäyttö) sekajäte, kuivajäte, kaatopaikkajäte, REF1-3-polttoaineet, energiajäte,puuhake, kantohake, ongelmajätteet, kompostiR035 Rakennekäyttö komposti, kompostituoteet, haravointijäte, kumisilppu, kuitulieteUusioraaka-ainevalmistus puu, paperi, kartonki, muovi, tekstiilit, komposti, osa SER-fraktioistaTukiainekäyttöpuuhake, risuhake, kuorike, haravointijäte(=toiminnon R032 syöte)R042 Sulatus metallitR052 Rakennekäyttö betonimurske, tiilimurske, kivimurske, asfalttimurske, maa-aines(puhdas), PIMA (lievästi), tuhkat, lasi, kuitulieteUusioraaka-ainevalmistus tuhkat, kipsijäte, lasi, betonimurske, asfalttimurske, osa ongelmajätteistä,osa SER-fraktioistaR07 Regenerointi aktiivihiiliRakennekäyttökipsijäte (APC), kompostiUusioraaka-ainevalmistus kipsijäte (APC)Ympäristönsuojelu-ei R/DkoodiaMikroturbiinikäsittely (sähkön/ kaatopaikkakaasutoiminnot ei R/Dkoodialämmöntuotto)Generaattorikäsittely (sähkön/ kaatopaikkakaasulämmöntuotto)ei R/DkoodiaSoihtupolttokaatopaikkakaasuei R/DkoodiaPintakerroshapetuskaatopaikkakaasuVarastointi R13 VarastointiD15 VarastointiLIITE 1 17

Esimerkkilistaus jätteenkäsittelykeskuksen käsittely- ja hyödyntämistoiminnoistaVastaajan nimi: N. N.Jätelaitos: Seudun Jätehuolto OyJÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN NIMI: Järvelän jätekeskusHuom! lomake jätteenkäsittelykeskuskohtainen, jos useampia käsittelypaikkoja, täytä jokaisesta oma lomake.SIJAINTIKUNTA: Kunta XIDTOIMINTO(kts. liite)1 Tunnelikompostointi2 AumakompostointiR/D-KOODIKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT (=syötelajit ja niistä muodostuvattuotokset)(Yhdistä yhdessä käsiteltävät syötelajit samaan soluun +-merkillä. Niistä muodostuvat tuotokset vierekkäiseen soluun,pilkulla eroteltuna.)SyötelajitR032 biojäte + risuhake +puuhakepuhdistamoliete + teollisuusliete+puuhakeTuotoksetPaikka tai laitos, jossatoiminto tapahtuu(esim. REF-laitos,kompostointilaitos,”Ressu”-laitos, ”Oili”-laitos, aumakenttä,lajittelukenttä, …)biojätekomposti (raaka) kompostointilaitos /lietekomposti (raaka)R032 biojätekomposti (raaka) biojätekomposti aumakenttä /lietekomposti (raaka) lietekompostikompostoitava alite +risuhakekomposti2D08 öljyinen maa + tukiainepuhdas maa-aines PIMA:n käsittelyalue /XR033 biojäte + liete humus, biokaasu biokaasulaitos /3 Aumakompostointi4 Mädätys (biokaasutus)5 REF-prosessointi R031 kuivajäte REF3, kompostoitava alite,magneettiset metallit, mineraalinenalite6 Lajittelu (poiminta)7 Lajittelu (poiminta)kuivajäte + energiajäteREF2-3, kompostoitava alite,magneettiset metallit, mineraalinenaliteREF-laitos /energiajäte + puujäte REF1-2, magneettiset metallit,mineraalinen aliteR041 sekajäte metalli, rejekti loppusijoituspaikka /R034,R041,R051rakennusjätemetalli, puujäte, kyllästetty puu,energiajäte, rejektilajittelukenttä /Ulkoistettuna palveluna/ lisätietoja(esim. käsittelijä)8 Haketus R034 risut risuhake murskain X /kannotkantohake9 Murskaus R051 betonijäte betonimurske murskain (mobiili) / Urakoitsija Kykivijätekivimurske10 Allastaminen D04 nestemäiset jätteet + sakka X, pinta Y lietealtaat /erotuskaivolietteet11 Erotus D09 öljyiset vedet öljy, vesi ongelmajäteasema / /öljyn erotin12 Kiinteytys (stabilointi)D09 PIMA (raskasmet.) (kiinteytetty rakenne) stabilointi kenttä /13 Termo desorptio D09 PIMA (öljy) puhdistettu maa termo desorptio laitos / Käsittelijä Oy(mobiili)14 TavanomainenloppusijoitusD01 /sekajäte + voimalaitostuhkat+ sakat + teollisuusjätteet+ välppäjäte+ rejektit- tavanomaisen jätteenkaatopaikka (laajennusalue1)15 Erityissijoitus(välitön hautaus)D01 asbestijäteriskijäte + terveydenhuollonjätteet--tavanomaisen jätteenkaatopaikka (laajennusalue1)sakka -16 Kapselointi D05 raskasmetallisakat - ongelmajätteenkaatopaikka17 Tavanomainenloppusijoitus18 Rakennekäyttö R035 komposti2 + humus+haravointijäteD01 lentotuhkat - ongelmajätteenkaatopaikka(maisemointirakenne)19 Rakennekäyttö R052 betonimurske + kivimurske+ puhdas maaaines+ PIMA (lievästi)20 Lajittelu (erottelu)+ pakkausR034,R041,R051paristot ja akutmuut ongelmajätteet(penkan peitto- ja vahvistusrakenne)akut, rakasmetalliparistot, vaarattomatparistotmaalit, liimat, lakat, kiinteät öljyisetjätteet, öljyt, muuttavanomaisen jätteenkaatopaikka (vanhapenkka)tavanomaisen jätteenkaatopaikka (laajennusalue1) / / / / /ongelmajäteasema /18 LIITE 1

YmpäristöVuositiedotVuositieto Yksikkö MääritelmäAsukasluku (laitoksen vahvistama) as Jätelaitoksen toimialueen asukasluku jakson aikana laitoksen ilmoittamana.Asukasluku (kuntatiedoista) as Jätelaitoksen toimialueen asukasluku kuntien asukaslukutiedoista laskettunavuoden alun tilanteen mukaisesti.Kuntien lukumäärä kpl Jätelaitoksen toimialueen kuntien lukumäärä.Toimialueen kunnalla tarkoitetaan omistajakuntaa tai kuntaa, jonka kanssaon tehty sopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.Liikevaihto € Tilinpäätöksen mukainen kokonaisliikevaihto.Sekalainen yhdyskuntajäte toimialueeltatLuokka 20 03 01 toimialueelta.Toimialueella tarkoitetaan omistajakuntia tai kuntia, joiden kanssa on tehtysopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.Erilliskerätty biojäte toimialueelta t Luokka 20 01 08 toimialueelta.Toimialueella tarkoitetaan omistajakuntia tai kuntia, joiden kanssa on tehtysopimus kunnan vastuulla olevan jätteen huollosta.Yhdyskuntajätteestä energiahyödyntämiseenYmpäristövaikutukset, ilmaKaatopaikkakaasu, talteenkerättyyht.Kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus(ka)tNm 3Yhdyskuntajätteestä energiana hyödynnettäväksi ohjattu kokonaismäärävuoden aikana. Tällä tarkoitetaan suoraan erilliskerättynä tai jätteen mahdollisen(esi)käsittelyn jälkeen voimalaitoksiin energiantuotantoon ohjattujamateriaalivirtoja.Jätteenkäsittelyssä yhdyskuntajätteestä syntyvät energiahyödyntämiseensoveltumattomat jakeet ja massahäviöt eivät sisälly määrään.Jätelaitoksen loppusijoituspaikoilta keräämä kaasumäärä yhteensä.% Kerätyn kaasun keskimääräinen metaanipitoisuus (talteenotetun kaasumääränsuhteen painotettu vuosikeskiarvo).Kaatopaikkakaasu, soihtupoltettu Nm 3 Soihtupoltettavaksi johdettu kaatopaikkakaasun määrä.Kaatopaikkakaasu, hyödynnetty Nm 3 Hyödynnettäväksi johdettu kaatopaikkakaasun määrä.Hyödynnetyn kaasun energiamäärä MWh Hyödynnettäväksi johdetun kaatopaikkakaasun energiasisältö.Kaasusta hyödynnetty omassatoiminnassaMWh Jätelaitoksen omassa toiminnassa hyödyntämä kaatopaikkakaasun energiamäärä.Kaatopaikkojen metaanintuotto(FOD)Kaatopaikkojen metaanintuotto(massatase)Metaanin tuotto yhdyskuntajätteestäkaatopaikallaKuljetuksen yksikköpäästö, sekajätet(CH 4)t(CH 4)Jätelaitoksen kaatopaikoilla jakson aikana muodostunut metaanin määräyhteensä FOD-menetelmällä laskettuna (First Order Decay).SYKE:n Kaatopaikkojen metaanilaskentamallista: tulos solussaPäästötulokset!J15.Jätelaitoksen kaatopaikoilla jakson aikana muodostunut metaanin määräyhteensä massatasemenetelmällä laskettuna.SYKE:n Kaatopaikkojen metaanilaskentamallista: tulos solussa Päästötulokset!J24.kg(CH 4)/t Yhdestä loppusijoitetusta yhdyskuntajätetonnista muodostuva metaaninmäärä kiloissa.kg(C0 2)/tSYKE:n Kaatopaikkojen metaanilaskentamalli: Muodostunut metaani yhdyskuntajätteestä(t CH4) * 1000 / Loppusijoitettu yhdyskuntajätemäärä (t)Yhden sekajätetonnin keräämisen ja siirtokuljetuksen keskimääräinen hiilidioksidipäästökiloissa jätelaitoksen toimialueella.VTT:n LIPASTOKuljetuksen yksikköpäästö, biojäte kg(C02)/t Yhden biojätetonnin keräämisen ja siirtokuljetuksen keskimääräinen hiilidioksidipäästökiloissa jätelaitoksen toimialueella.Muut jätelaitoksen kasvihuonekaasupäästött(C0 2-ekv)VTT:n LIPASTOJätelaitoksen toiminnan muut kuin kuljetuksien ja kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöthiilidioksidiekvivalenttina. Esim. käsittelyprosessit, koneet jalaitteet, sisäiset kuljetukset, toimitilat.LIITE 1 19

Vuositieto Yksikkö MääritelmäYmpäristövaikutukset, vesiJätevedet toiselle toimijalle käsittelyynVesimäärä, käsittelyyn m 3 Jätteenkäsittelykeskuksissa koottu, toiselle toimijalle käsiteltäväksi ohjattuvesimäärä.Kokonaistyppipitoisuus (N) (ka) mg/l Toiselle toimijalle käsitteltäväksi ohjatun veden kokonaistyppipitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).Ammoniumtyppipitoisuus (NH4)(ka)mg/l Toiselle toimijalle käsitteltäväksi ohjatun veden ammoniumtyppipitoisuus(virtaamapainotettu keskiarvo).Kokonaisfosforipitoisuus (P) (ka) mg/l Toiselle toimijalle käsitteltäväksi ohjatun veden kokonaisfosforipitoisuus(virtaamapainotettu keskiarvo).BOD7-pitoisuus (ka) mg/l Toiselle toimijalle käsitteltäväksi ohjatun veden biologinen hapenkulutus(virtaamapainotettu keskiarvo).COD-pitoisuus (ka) mg/l Toiselle toimijalle käsitteltäväksi ohjatun veden kemiallinen hapenkulutus(virtaamapainotettu keskiarvo).Kiintoainepitoisuus (ka) mg/l Toiselle toimijalle käsitteltäväksi ohjatun veden kiintoainepitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).Jätevedet omaan käsittelyynVesimäärä, käsittelyyn m 3 Jätteenkäsittelykeskuksissa koottu, omaan puhdistamoon ohjattu vesimäärä.Kokonaistyppipitoisuus (N) (ka) mg/l Omaan puhdistamoon ohjatun veden kokonaistyppipitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).Ammoniumtyppipitoisuus (NH4)(ka)mg/l Omaan puhdistamoon ohjatun veden ammoniumtyppipitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).Kokonaisfosforipitoisuus (P) (ka) mg/l Omaan puhdistamoon ohjatun veden kokonaisfosforipitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).BOD7-pitoisuus (ka) mg/l Omaan puhdistamoon ohjatun veden biologinen hapenkulutus (virtaamapainotettukeskiarvo).COD-pitoisuus (ka) mg/l Omaan puhdistamoon ohjatun veden kemiallinen hapenkulutus (virtaamapainotettukeskiarvo).Kiintoainepitoisuus (ka) mg/l Omaan puhdistamoon ohjatun veden kiintoainepitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).Käsitellyt vedet purkupisteisiinVesimäärä, purkupisteisiin m 3 Jätteenkäsittelykeskusten ympäristön purkupisteisiin ohjattu käsitelty vesimäärä.Kokonaistyppipitoisuus (N) (ka) mg/l Purkupisteisiin ohjatun käsitellyn veden kokonaistyppipitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).Ammoniumtyppipitoisuus (NH4)(ka)mg/l Purkupisteisiin ohjatun käsitellyn veden ammoniumtyppipitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).Kokonaisfosforipitoisuus (P) (ka) mg/l Purkupisteisiin ohjatun käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).BOD7-pitoisuus (ka) mg/l Purkupisteisiin ohjatun käsitellyn veden biologinen hapenkulutus (virtaamapainotettukeskiarvo).COD-pitoisuus (ka) mg/l Purkupisteisiin ohjatun käsitellyn veden kemiallinen hapenkulutus (virtaamapainotettukeskiarvo).Kiintoainepitoisuus (ka) mg/l Purkupisteisiin ohjatun käsitellyn veden kiintoainepitoisuus (virtaamapainotettukeskiarvo).Vesien tarkkailuNäytteenottopaikkoja, jätevedet(suotovedet ym.)kplJätteenkäsittelykeskuksissa syntyneiden jätevesien (esim. kaatopaikan suotovesien,kenttävesien, prosessien jätevesien ym.) tarkkailupisteiden lukumääräyhteensä.Näytteenottopaikkoja, pohjavedet kpl Jätteenkäsittelykeskusten pohjaveden tarkkailupisteiden lukumäärä yhteensä(myös kaivot).Näytteenottopaikkoja, pintavedet kpl Jätteenkäsittelykeskusten pintaveden tarkkailupisteiden lukumäärä yhteensä.Näytteenottomäärä, jätevedet(suotovedet ym.)kpl Jätteenkäsittelykeskuksissa syntyneiden jätevesien näyttöönottojen lukumääräyhteensä kaikista tarkkailupisteistä.Näytteenottomäärä, pohjavedet kpl Pohjaveden näyttöönottojen lukumäärä yhteensä kaikista tarkkailupisteistä.Näytteenottomäärä, pintavedet kpl Pintaveden näyttöönottojen lukumäärä yhteensä kaikista tarkkailupisteistä.Analyysien määrä, jätevedet (suotovedetym.)kpl Analyysitulosten määrä yhteensä jätteenkäsittelykeskuksissa syntyneistäjätevesistä.Analyysien määrä, pohjavedet kpl Analyysitulosten määrä yhteensä pohjavesistä.Analyysien määrä, pintavedet kpl Analyysitulosten määrä yhteensä pintavesistä.20 LIITE 1

Vuositieto Yksikkö MääritelmäMuut ympäristötiedotOstettu energiamäärä (välitön MWh Jätelaitoksen sähkönä tai lämpönä ostama energiamäärä jakson aikana.energiankulutus)Tuotettu energiamäärä MWh Jätelaitoksen primaarilähteistä tuottama energiamäärä (esim. ostetuistapolttoaineista ja kaatopaikkakaasusta) jakson aikana.Myyty energiamäärä MWh Jätelaitoksen myymä primaarilähteistä tuotettu energiamäärä jakson aikana(esim. kaatopaikkakaasusta tuotettu sähkö).Ympäristönsuojelun kokonaiskulut € KILA:n mukaan jätelaitoksen koko toiminnan kulut, jos toiminta on kokonaanjätehuoltoa ja laajasti ymmärrettynä ympäristönsuojelua.Ympäristönsuojelutoimintojen kulut € Päästöjä estävien, prosessoivien ja kokoavien varsinaisten ympäristösuojelutoimintojen(päästöjen hallinnan)kustannukset yhteensä (esim. vesien ja kaasujen hallinta).Ympäristötarkkailun kulut € Jätteenkäsittelykeskusten tarkkailuohjelmien mukaisten ympäristövaikutusten(ilma, vesi, maaperä) seurannan kulut. Sisältää näihin liittyvät ulkoistetutpalvelut esim. analyysipalvelut.Ilmoitettuja ympäristövahinkotilanteitakpl Viranomaisille ilmoitettujen poikkeustilanteiden lukumäärä.Lisätiedot, ympäristöTarkennuksia ja taustatietoja annettuihin vuositietoihin.YmpäristötunnusluvutTunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Ympäristövaikutukset, ilmaIlmastovaikutus, syntynyt kaatopaikkakaasuIlmastovaikutuksen torjunta kaatopaikkakaasuntalteenotollaKaatopaikkakaasun hyödyntämisasteHyödynnetyn kaatopaikkakaasunenergiavastaavuus, omakotitalojenlämmitysHyödynnetyn kaatopaikkakaasunenergiavastaavuus, kevyt polttoöljyIlmastovaikutuksen torjuntaenergiahyödyntämiselläIlmastovaikutus yhteensä (ilmankuljetuksia)Ilmastovaikutus, sekajätteen kuljetust(C0 2-ekv)t(C0 2-ekv)%Jätelaitoksen kaatopaikoilla jätteen hajoamisesta aiheutuva potentiaalinenkasvihuonekaasupäästö hiilidioksidiekvivalenttina ilman torjuntatoimiatarkasteluvuonna.Kaatopaikkojen metaanintuotto (FOD) * 21Jätelaitoksen kaatopaikoilta aktiivisella kaasunkeräyksellä talteenotettu metaanimäärähiilidioksidiekvivalenttina tarkasteluvuonna.Ilmastovaikutus, kerätty kaatopaikkakaasu = 0.714 * Kaatopaikkakaasunmetaanipitoisuus / 100 * Kaatopaikkakaasu, talteenkerätty / 1000 * 21Prosentti kertoo, paljonko kaatopaikkojen ilmastovaikutuksen potentiaalistaon torjuttu kaasunkeräyksellä.Ilmastovaikutus, kerätty kaatopaikkakaasu / Ilmastovaikutus, syntynyt kaatopaikkakaasu* 100% Talteenkerätyn kaatopaikkakaasun hyödyntämisaste.kpl(4 henk.,120m 2 )lt(C0 2-ekv)t(C0 2-ekv)t(C0 2-ekv)Kaatopaikkakaasu, hyödynnetty / Kaatopaikkakaasu, talteenkerätty * 100Kertoo montako omakotitaloa (4 henkinen perhe, 120 m2) hyödynnetynkaatopaikkakaasun energiasisällöllä voidaan lämmittää.Hyödynnetyn kaasun energiamäärä / 17Kertoo paljonko kevyttä polttoöljyä hyödynnetyn kaatopaikkakaasun energiasisällöllävoidaan korvata.Hyödynnetyn kaasun energiamäärä * 100Kertoo paljonko energiahyödyntämiseen ohjattu yhdyskuntajätemäärä ai heuttaisikasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikalla hajotessaan (ilman torjuntatoimia).Metaanin tuotto yhdyskuntajätteestä kaatopaikalla * Yhdyskuntajätteestäenergiahyödyntämiseen / 1000 * 21Jätelaitoksen käsittely- ja hyödyntämistoiminnan kokonaiskasvihuonekaasupäästötarkasteluvuonna.Ilmastovaikutus, syntynyt kaatopaikkakaasu - Ilmastovaikutus, kerätty kaatopaikkakaasu+ Muut jätelaitoksen kasvihuonekaasupäästötSekajätteen kuljettamisesta aiheutunut kasvihuonekaasupäästö toimialueellatarkasteluvuonna.Kuljetuksen yksikköpäästö, sekajäte * Sekalainen yhdyskuntajäte toimialueelta/ 1000LIITE 1 21

Tunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Ilmastovaikutus, biojätteen kuljetus t(C0 2- Biojätteen kuljettamisesta aiheutunut kasvihuonekaasupäästö toimialueellaekv) tarkasteluvuonna.Ympäristövaikutukset, vesiKuljetuksen yksikköpäästö, biojäte * Erilliskerätty biojäte toimialueelta / 1000Jätevedet toiselle toimijalle käsittelyynKokonaistyppikuormitus (N) kgAVLKäsittelemättömän jäteveden kokonaistyppikuormitus jakson aikana. Asukasvastinelukukertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistätyppikuormitusta jätevesi vastaa.(Vesimäärä, käsittelyyn (m3/a) * 1000 l/m3 * Kokonaistyppipitoisuus (mg/l) /1000 mg/g) / (14 g/as/d * 365 d/a)Ammoniumtyppikuormitus (NH4) kg Käsittelemättömän jäteveden ammoniumtyppikuormitus jakson aikana.Kokonaisfosforikuormitus (P)BOD7-kuormituskgAVLkgAVLKäsittelemättömän jäteveden kokonaisfosforikuormitus jakson aikana. Asukasvastinelukukertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistäfosforikuormitusta jätevesi vastaa.(Vesimäärä, käsittelyyn (m3/a) * 1000 l/m3 * Kokonaisfosforipitoisuus (mg/l)/ 1000 mg/g) / (2.2 g/as/d * 365 d/a)Käsittelemättömän jäteveden orgaanisen aineksen kuormitus jakson aikana.Orgaaninen aines ilmaistaan biologisena hapenkulutuksena (BOD7), jokamittaa vedessä olevien happea biologisesti kuluttavien eloperäisten aineidenmäärää. Asukasvastineluku kertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaakeskimääräistä orgaanisen aineksen kuormitusta jätevesi vastaa.(Vesimäärä, käsittelyyn (m3/a) * 1000 l/m3 * BOD7-pitoisuus (mg/l) / 1000mg/g) / (70 g/as/d * 365 d/a)COD-kuormitus kg Käsittelemättömän jäteveden orgaanisen aineksen kuormitus jakson aikana.Orgaaninen aines ilmaistaan kemiallisena hapenkulutuksena (COD), jokamittaa vedessä olevien happea kemiallisesti liuottavien aineiden määrää.Kiintoainekuormitus kg Käsittelemättömän jäteveden kiintoainekuormitus jakson aikana.COD/BOD-suhdeVeden orgaanisen käsiteltävyyden mittari - mitä suurempi luku, sitä vaikeamminkäsiteltävää jätevettä. Suotoveden COD/BOD-suhteen perusteella voidaanmyös arvioida jätetäytön hajoamistilaa.Jätevedet omaan käsittelyynKokonaistyppikuormitus (N) kgAVLKäsittelemättömän jäteveden kokonaistyppikuormitus jakson aikana. Asukasvastinelukukertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistätyppikuormitusta jätevesi vastaa.(Vesimäärä, käsittelyyn (m3/a) * 1000 l/m3 * Kokonaistyppipitoisuus (mg/l) /1000 mg/g) / (14 g/as/d * 365 d/a)Ammoniumtyppikuormitus (NH4) kg Käsittelemättömän jäteveden ammoniumtyppikuormitus jakson aikana.Kokonaisfosforikuormitus (P)BOD7-kuormituskgAVLkgAVLKäsittelemättömän jäteveden kokonaisfosforikuormitus jakson aikana. Asukasvastinelukukertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistäfosforikuormitusta jätevesi vastaa.(Vesimäärä, käsittelyyn (m3/a) * 1000 l/m3 * Kokonaisfosforipitoisuus (mg/l)/ 1000 mg/g) / (2.2 g/as/d * 365 d/a)Käsittelemättömän jäteveden orgaanisen aineksen kuormitus jakson aikana.Orgaaninen aines ilmaistaan biologisena hapenkulutuksena (BOD7), jokamittaa vedessä olevien happea biologisesti kuluttavien eloperäisten aineidenmäärää. Asukasvastineluku kertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaakeskimääräistä orgaanisen aineksen kuormitusta jätevesi vastaa.(Vesimäärä, käsittelyyn (m3/a) * 1000 l/m3 * BOD7-pitoisuus (mg/l) / 1000mg/g) / (70 g/as/d * 365 d/a)COD-kuormitus kg Käsittelemättömän jäteveden orgaanisen aineksen kuormitus jakson aikana.Orgaaninen aines ilmaistaan kemiallisena hapenkulutuksena (COD), jokamittaa vedessä olevien happea kemiallisesti liuottavien aineiden määrää.Kiintoainekuormitus kg Käsittelemättömän jäteveden kiintoainekuormitus jakson aikana.COD/BOD-suhdeVeden orgaanisen käsiteltävyyden mittari - mitä suurempi luku, sitä vaikeamminkäsiteltävää jätevettä. Suotoveden COD/BOD-suhteen perusteella voidaanmyös arvioida jätetäytön hajoamistilaa.22 LIITE 1

Tunnusluku Yksikkö Mitä kertoo?Käsitellyt vedet purkupisteisiinKokonaistyppikuormitus (N) kg Jätteenkäsittelykeskuksista purkupisteisiin ohjattujen käsiteltyjen vesienkokonaistyppikuormitus jakson aikana.Ammoniumtyppikuormitus (NH4) kg Jätteenkäsittelykeskuksista purkupisteisiin ohjattujen käsiteltyjen vesienammoniumtyppikuormitus jakson aikana.Kokonaisfosforikuormitus (P) kg Jätteenkäsittelykeskuksista purkupisteisiin ohjattujen käsiteltyjen vesienkokonaisfosforfikuormitus jakson aikana.BOD7-kuormitus kg Jätteenkäsittelykeskuksista purkupisteisiin ohjattujen käsiteltyjen vesienorgaanisen aineksen kuormitus jakson aikana. Orgaaninen aines ilmaistaanbiologisena hapenkulutuksena (BOD7), joka mittaa vedessä olevien happeabiologisesti kuluttavien eloperäisten aineiden määrää.COD-kuormitus kg Jätteenkäsittelykeskuksista purkupisteisiin ohjattujen käsiteltyjen vesienorgaanisen aineksen kuormitus jakson aikana. Orgaaninen aines ilmaistaankemiallisena hapenkulutuksena (COD), joka mittaa vedessä olevien happeakemiallisesti liuottavien aineiden määrää.Kiintoainekuormitus kg Jätteenkäsittelykeskuksista purkupisteisiin ohjattujen käsiteltyjen vesienkiintoainekuormitus jakson aikana.COD/BOD-suhdeVeden orgaanisen käsiteltävyyden mittari - mitä suurempi luku, sitä vaikeamminkäsiteltävää jätevettä. Suotoveden COD/BOD-suhteen perusteella voidaanmyös arvioida jätetäytön hajoamistilaa.Vesien tarkkailuNäytteenottotiheys, jätevedet (suotovedetym.)krt/piste Jätteenkäsittelykeskusten jätevesien näytteenottokertoja keskimäärin tarkkailupistettäkohden.Näytteenottotiheys, pohjavedet krt/piste Pohjaveden näytteenottokertoja keskimäärin tarkkailupistettä kohden.Näytteenottotiheys, pintavedet krt/piste Pintavesien näytteenottokertoja keskimäärin tarkkailupistettä kohden.Analyysejä keskimäärin, jätevedet(suotovedet ym.)analyysiä/pisteJätteenkäsittelykeskusten jätevesien analyysituloksia keskimäärin tarkkailupistettäkohden.Analyysejä keskimäärin, pohjavedet analyysiä Pohjaveden analyysituloksia keskimäärin tarkkailupistettä kohden./pisteAnalyysejä keskimäärin, pintavedet analyysiä Pintavesien analyysituloksia keskimäärin tarkkailupistettä kohden./pisteMuut ympäristötunnusluvutNettoenergiankulutus MWh Jätelaitoksen energian tarve jakson aikana. Vain jätelaitoksen omien toimintojen,ei ulkoistettujen palvelujen energiantarve.Ympäristönsuojelun (päästöjen hallinnan)kulujen osuus liike vaihdostaYmpäristötarkkailun kulujen osuusliikevaihdostaOstettu energiamäärä (välitön energiankulutus) + Tuotettu energiamäärä– Myyty energiamäärä% Kuvaa jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnan päästöjen hallinnan vaatimaapanosta jätelaitoksen taloudessa.% Kuvaa jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnan ympäristövaikutusten tarkkailunvaatimaa panosta jätelaitoksen taloudessa.LIITE 1 23

24 LIITE 1

Liite 2Raportoinnin malli

Raportoinnin malliRaportointiperiaatteet.......................................................................... 11. Kuvaus jätelaitoksesta/yhtiöstä........................................................ 21.1 Johtajan katsaus ..................................................................................... 21.2 Strategiatyö ............................................................................................ 21.3 Johtaminen, hallinto................................................................................ 21.4 Perustietoa yhtiöstä/laitoksesta................................................................. 41.5 Kehityshankkeet...................................................................................... 42. Palvelut ja tuotteet.......................................................................... 52.1 Keräys ja kuljetus.................................................................................... 52.2 Käsittely ja hyödyntäminen...................................................................... 72.3 Muut palvelut.......................................................................................... 83. Sosiaalinen vastuu........................................................................... 83.1 Henkilökunta........................................................................................... 83.2 Vuorovaikutus/Viestintä............................................................................ 84. Ympäristövastuu .......................................................................... 114.1. Vaikutukset veteen............................................................................... 124.2 Vaikutukset ilmaan................................................................................ 144.3. Melu ja haittaeläimet............................................................................ 155. Taloudellinen vastuu....................................................................... 165.1 Hallituksen toimintakertomus................................................................. 165.2 Tilinpäätöstiedot..................................................................................... 165.3 Tilintarkastuskertomus........................................................................... 166. Yhteystiedot ................................................................................. 177. Lyhenteet ja käsitteet.................................................................... 178. Tunnusluvut................................................................................... 189. GRI:n sisältövertailu....................................................................... 19Julkinen raportti viestinnän näkökulmastaKohderyhmäajattelu:• Mieti raportin pääkohderyhmä – älä tee raporttia itsellesi• Panosta kohtiin, joiden uskot kiinnostavan kohderyhmää (tj:n katsaus, talous osio, henkilöstö,…)• Hyödynnä raporttia vaikuttamiseen = esitä asiat kohderyhmään vaikuttavalla tavallaRaportoinnin toteuttaminen:• Perinteinen painettu ja postitettu versio• Yhteiskuntavastuun ”kansalaisversio” naapurustolle tai muulle vaikutuksen kohteena olevalle kohderyhmälle• Internet/sähköinen raportti• Hyödynnä resurssien mukaan kaikkiaTämä raportoinnin ohjeistus sisältää vinkkejä jätehuoltoaiheen visualisointiin ja sanalliseen kuvaamiseen.Esimerkkien lisäksi raportoija voi itse miettiä kohdaltaan parhaita malleja. Lisätietoja mm.:• http://www.globalreporting.org• http://www.ymparisto.fi > Yritykset ja yhteisöt > Ympäristöjärjestelmä... > EMAS-järjestelmä

RaportointiperiaatteetRaportoinnin malli on laadittu Jätelaitostentunnus luvut ja raportointi (JlrapII) -projektin tulostenperusteella. Projektissa hyödynnettiin GlobalReporting Initiativen (GRI) vuonna 2006 antamaasuositusta (G3) yritysten yhteiskuntavastuun raportoinninsisällöstä. GRI:n sisältöindeksivertailulöytyy sivulta 19. Lisäksi projektissa hyödynnettiinKirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjetta ympäristöasioidenkirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestätilinpäätöksessä sekä Yritystutkimusneuvottelukunnan(YTN) ohjeistusta taloustunnuslukujentuottamiseen.Tämä raportoinnin ohjeistus sisältää vinkkejä jätehuoltoaiheen visualisointiin ja sanalliseen kuvaamiseen.Ohjeistusta voi hyödyntää työstettäessäsidosryhmille suunnattua viestintää. Tärkeitä sidosryhmiäovat esim. asukkaat, yritysasiakkaat,päättäjät ja oma henkilökunta. Esi merkkien lisäksiraportoija voi itse miettiä kohdal taan parhaita mallejasekä poimia mallista kohderyhmää kiinnostaviaasiakokonaisuuksia (esim. johtajan katsaus,talousosio, vaikutukset ilmaan). Ymmärrettävyys,luettavuus ja sisältö on mietitty kohderyhmän mukaan.Organisaation ja toiminnan esittely sekä asemamarkkinoilla muihin toimijoihin nähden on olennaistaraportoinnin ymmärrettävyyden kannalta.Ymmärrettävä ympäristövaikutusten raportointi sisältääympäristövaikutusten kuvauksen.Ympäristötiedot suhteutetaan vertailukohtaan (toimialanmuut yritykset, koko Suomi, ympäristö luparaja,tavoitteet tms.) Lukija ei välttämättä tiedä,onko jokin paljon tai vähän.Raportissa kuvataan keskeiset yhteiskuntavastuunnäkökohdat, jotka ovat taloudellinen vastuu,sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu.Raportti on kuvaus tapahtuneesta kehityksestä:mitkä ovat yhteiskuntavastuun tavoitteet ja mitenne ovat toteutuneet. Tunnusluvut ja vertailutiedotovat raportoinnin tukena. Keskeisiä asioita ja kokonaisuuttakannattaa korostaa raportissa, jottane erottuvat yksityiskohtien joukostaRaportti antaa kokonaiskuvan keskeisistä ympäristövaikutuksistatai yhteiskuntavastuun näkökohdista.Raportoinnilla kerrotaan:• mihin yritys on sitoutunut – arvot, periaatteetja tavoitteet• miten se on sitoumuksiin nähden pärjännyt– mittarit ja aikasarjat• mitä se aikoo tulevaisuudessa tehdä, jottase pärjää sitoumuksiin nähden entistä paremmin.Ennen raportoinnin laatimista selvitettävä:• viestinnän ja raportoinnin todellinen tarve• mikä on sidosryhmille olennaista tietoa• mikä on tehokkain raportointikanava• sisäisen ja ulkoisen raportoinnin tehtävät.Kuvaus raportin laajuudesta jalaskenta rajoista:• Raportointiajanjakso, raportoinnin tiheys,mitkä jätelaitoksen toiminnot kuuluvat raportointiinmukaan. Raportin on tarkoituskuvata raportointivuoden lisäksi toiminnankehitystä.• Tunnusluvut ja vertailutiedot tärkeitä.• Vertailutiedot esitetään vähintään kahdeltaedelliseltä vuodelta.• Yleensä tiedot on raportoitu 3-5 vuodelta.• Tekstissä edellisen vuoden vertailutietovoidaan esittää esim. suluissa.• Myös pitkän aikavälin (10-20 vuotta) näkökulmasuositeltava.Linkkejä lähteisiin:http://www.globalreporting.orghttp://www.ymparisto.fi > Yritykset ja yhteisöt> Ympäristöjärjestelmä... > EMAS-järjestelmäLIITE 2 1

1. Kuvaus jätelaitoksesta/yhtiöstä1.1 Johtajan katsausJohtajan katsaus on kuvaus menneestä ja tulevistavuosista. Katsauksessa voisi valita vuosittaintärkeimmän/merkittävimmän teeman, joka kuvaaparhaiten kulunutta vuotta. Katsauksessa voi nostaaesille jätelaitoksen linkittymisen ympäröiväänyhteiskuntaan (mm. rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä).Esimerkkikuva 1: Vuosikatsaus, Ekorosk Oy 2006Lisäksi katsauksessa on tiivistelmä raportointivuodentapahtumista, ”vuosi pähkinänkuoressa”(esimerkkikuva 1).1.2 StrategiatyöKuvataan jätelaitoksen missio/perustehtävä. Tuodaanesille jätelaitoksen tehtävät ja toimintaperiaatteetkuvaamalla, mitä tehdään, miksi tehdäänja kenen kustannuksella (ei jaeta osinkoa, omakustannusperusteellajne.).Kuvataan jätelaitoksen arvot, visio ja päämäärät,jolla visio tullaan saavuttamaan (esimerkkikuva 2).Kuvataan, miten tavoitteet on saavutettu ja missäasioissa riittää haastetta ja miksi.1.3 Johtaminen, hallintoKuvaus jätelaitoksen päätöksenteosta. Kuvataanorganisaatio (esimerkkikuva 3).Kuvataan jätelaitoksen yritysvastuun hallintokäytännöt(esimerkkikuva 4). Kuvataan hyvä hallintotapasekä johtamisjärjestelmät ja sitoutuminen(esimerkkikuva 5 seuraavalla aukeamalla).Esimerkkikuva 2: Missio, visio ja arvot, mukaillenSenaatti-kiinteistöt 20072 LIITE 2

Esimerkkikuva 3: Organisaatiokaavio, Mustankorkea Oy 2006Esimerkkikuva 4: Yritysvastuun hallintokäytäntö, Ekokem 2006LIITE 2 3

1.4 Perustietoa yhtiöstä/laitoksestaKuvataan jätelaitoksen historia (esimerkkikuva 6).Kuvataan toimialueen omistajakunnat, asukasmäärätja omistusosuus. Omistajakunnat voidaankuvata kartalla eri värein tilastokeskuksen kuntaryhmittelyluokituksenmukaisesti (www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/kuntaryhmitys_index.html).Kuvataan toiminta-alueen jätteentuottajat:• kotitalouksien määrä• vapaa-ajan kiinteistöjen määrä• elinkeinorakenne (toimialaluokituksen pääryhmät)• maatilojen määrät• teollisuus ja palvelu• kuvaus omistajakuntien ulkopuolelta tulevastajätevirrasta (yritykset).Esimerkkikuva 5: Kuvaus hallintotavasta ja sitoutumisesta,Senaatti-kiinteistöt 2007Raportin tarkoitus on kuvata raportointivuoden lisäksitoiminnan kehitystä. Tunnusluvut ja vertailutiedotovat. tärkeitä. Vertailutiedot on oltava vähintäänkahdelta edelliseltä vuodelta, yleensä tiedoton raportoitu 3-5 vuodelta. Tekstissä on edellisenvuoden vertailutieto esim. suluissa. Myös pitkänaikavälin (10-20 vuotta) näkökulma on suositeltava.Toimialan yhteiset tunnusluvut ja laskentaohjeethelpottavat vertailua. JLRapII-projektin keskeinentulos on toimialan yhteiset tunnusluvut ja laskentaohjeet.Vertailussa on oltava vähintään kahdenvuoden trendi ja mahdollisesti vertailu valtakunnalliseentilanteeseen.Esimerkkikuva 6: Kuvaus historiasta, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 2006Keskeiset tunnusluvut• Jätelaitoksen kuvauksen yhteydessä voidaanesittää kes kei set tunnusluvut, ks.sivu 18• Koko (julkinen) tunnuslukupatteristo raportinloppuun, ks. liite 1Valtakunnallista tilannetta kuvaa JätelaitosyhdistyksenJLRapII-projektissa kehitetyn tunnuslukupatteristoninformaatio. Keskeisiä tunnuslukujavoidaan verrata jätelaitosten vertailutietokannankeskiarvoihin, mikäli otos on edustava, ymmärretääneroja selittävät tekijät ja arvioidaan, ettei tiedonlevittämisestä aiheudu riskejä jätelaitosalalle.Esimerkiksi eräiden taloustietojen osalta tietojenlevittäminen ulkopuolisille ei ole perusteltua.1.5 KehityshankkeetKuvataan omat, valtakunnalliset ja kansainvälisetkehitysprojektit (esim. tutkimus ja rakentaminen).Ilmoitetaan saadut palkinnot ja tunnustukset.4 LIITE 2

2. Palvelut ja tuotteet2.1 Keräys ja kuljetusKerrotaan, mitkä jätelajit kuuluvat laitoksen vastuulleja kuvataan yhteistyötä tuottajavastuu organisaatioidenkanssa. Kuvataan jätehuollon palveluverkkoasiakkaan (asukkaat, yritykset) näkökulmasta:• Kuvataan pelkästään omat jätehuollon palveluttai koko alueen jätehuoltojärjestelmä, jollointuodaan esille, miten laitos osallistuu palvelujentuottamiseen.• Erotetaan omat palvelut tuottajavastuun alaisistaja muiden tarjoamista palveluista.Kuvataan jätteenkuljetus (voidaan myös yhdistääpalveluverkoston kuvaukseen):• kuljetusyrittäjien ja jäteautojen määrä (kilpailutetut)• jätteen kuljetuksen tehokkuus (polttoainemääräl/t jätelajeittain; km/t)• tyhjennystapahtumia/vrk.Palveluverkoston kuvaus (esimerkkikuva 7)1. Kiinteistökohtainen keräys• mille jätejakeille velvoite/mahdollisuus kiinteistökohtaiseenkeräykseen• paljonko kiinteistöillä keräyspisteitä/jätelaji yhteensä• biojätekeräyksen piirissä olevat (prosenttia omistajakuntienasukkaista tai kiinteistöjen määrä)• usean kiinteistön yhteiset keräysastiat (prosenttiosuus)2. Alueellinen keräys• mille jätejakeille tarjolla alueellinen keräysverkosto• keräyspisteiden määrä/jätelajeittain (tieto Jätelaitosyhdistyksenkeräyspistejärjestelmästä):−− miehittämättömät keräyspisteet eli ekopisteet/hyötyjätepisteet/aluekeräyspisteet;verkostonpalvelutaso (asukasta/piste ja kuntaluokka1-3)−− miehitetyt vastaanottopisteet eli jätekeskukset/jäteasemat/ongelmajätepisteet;kävijämäärät.3. Kiertävät keräykset (kampanjat/tempaukset)• mille jätejakeille tarjolla kiertävä keräyspalveluja missä kunnissa• keräyspäivien lukumäärä, pysäkkien lukumäärä• kävijämäärätEsimerkkikuva 7: Palvelukartan / palvelutasonkuvaus, Rosk’n Roll Oy Ab4. Tilausnouto• mille jätejakeille tarjolla tilausnouto, missä kunnissa• noutopaikkojen lkmLIITE 2 5

Esimerkkikuva 8: Jätekeskus ja käsittelytoimintoja, Jätekukko Oy 2006Esimerkkikuva 9: Jätelaitoksen hallintaan tullutjätemäärä vuosina 2005-2007Esimerkkikuva 10: Jätemäärä alaryhmiin jaoteltuna6 LIITE 2

5. Muut palvelut ja tuotteet• astiamyynti, -vuokraus ja -pesupalvelut• yrityspalvelut.2.2 Käsittely ja hyödyntäminenKuvataan toimintopaikat ja niiden käsittelytoiminnot(esimerkkikuva 8):• Voidaan yhdistää lähimmät asukkaat sekä teollisuuslaitoksetkuvina.• Voidaan tuoda kuvassa ympäristösertifioiduttoiminnot esille.• Voidaan ilmoittaa myös muut toimijat (käsittelynja hyödyntämisen osalta).• Voidaan ottaa mukaan suljetut/suljettavat loppusijoitusalueet,jotka ovat laitoksen vastuulla.Esimerkkikuva 11: Vastaanotettu jäte 2001-2006,Jätekukko OyKuvataan jätelaitoksen hallintaan tulleet jätemäärätjäteryhmittäin (esimerkkikuva 9). Esitetäänjäteryhmät tarkempiin alaryhmiin jaoteltuna (esimerkkikuva10).Johdettuja tunnuslukuja (esimerkkejä):• toimialueen sekalainen yhdyskuntajäte, kg/v/toimialueen kuntien asukasmäärä. Esimerkiksi:210 kg/toimialueen asukas vuonna 2006.• kotitalouksien ongelmajäte, kg/v/toimialueenkuntien asukasluku. Esimerkiksi: 1,5 kg/toimialueenasukas vuonna 2006.Vertailu koko Suomen keskiarvoon ja laitoksenesim. viiden vuoden trendiin. Kuvaus siitä, mitäko. luku kertoo.Esimerkkikuva 12: Loppusijoitettu jäte 2001-2006, Jätekukko OyKuvataan, miten hallintaan tulleita jätemääriä käsitellään(esimerkkikuvat 11 ja 12). Miten paljonjätemäärästä menee omaan hyödyntämiseen, paljonkoohjataan hyödynnettäväksi ja paljonko loppusijoitetaan.Kuvataan, miten jätteitä hyödynnetään jätelajeittainaineena ja energiana ja mitä on loppusijoitettujätelajeittain. Kuvataan erityisesti yhdyskuntajäteluokanosalta kierrätykseen ja energianahyödynnettäväksi ohjattu sekä loppusijoitettukokonaismäärä suhteessa vastaanotettuun määrään.Hyödyntämiseen ohjaamisella tarkoitetaansuoraan erilliskerättynä tai jätteen mahdollisen(esi)käsittelyn jälkeen varsinaisiin hyödyntämisprosesseihin– uusioraaka-aineen valmistukseen,rakennekäyttöön ja energiantuotantoon – ohjattujamateriaalivirtoja.Esimerkkikuva 13: Yhdyskuntajätteen käsittely jahyödyntäminen raportointivuonna.LIITE 2 7

3. Sosiaalinen vastuu3.1 HenkilökuntaKuvataan henkilöstöpolitiikka ja henkilöresurssit,ml. urakoitsijat, vuokratyövoiman käyttö, ostopalvelutjne. (esimerkkikuva 15).Esitetään henkilöstön koulutusrakenne (esimerkkikuva16).Kuvataan työterveys- ja turvallisuustoiminnastayhtiössä. Kuvataan työehtosopimukset.Työterveys ja -turvallisuusEsimerkkikuva 14: Yhdyskuntajätteen potentiaalinenhyödyntämisasteEsimerkkikuva: Työsuojelutoimikuntaan kuuluvathenkilöt (päällikkö, luottamusmies) esille esimerkiksivalokuvana.Henkilöstön hyvinvointiTässä voidaan lisäksi nostaa esille, paljonko laskennallisestion energiaa hukattu loppusijoittamalla(energiapotentiaali).Kuvataan, mitä on hyödynnetty omassa toiminnassaja mitä ja kenelle on ohjattu eteenpäin (lajeittain)(esimerkkikuva 13 edellisellä sivulla).Esimerkkitunnusluku: hyödyntämisaste (esimerkkikuva14)Jätelaitoksen hallintaan tulevasta (hetkeksi tai pidemmäksiaikaa) yhdyskuntajätteestä1. hyödynnetty (oma hyödyntäminen) tonnit/vastaanotettuyhdyskuntajätemäärä+ 2. hyötykäyttöön ohjattu jäte tonnia/ vastaanotettuyhdyskuntajätemäärä tonnia/asJätelaitoksen yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste1+2/vastaanotettu yhdyskuntajäte. tonnia%.2.3 Muut palvelutKuvataan palvelut yrityksille.Kuvataan muut jätehuollon palvelut (mm. laskutus,asiakaspalvelu, suunnittelupalvelu, raportointi).Kuvataan neuvonta ja tiedotus. Erityisesti kuvataanlakisääteisen neuvonnan osuus, mikäli se onannettu jätelaitoksen tehtäväksi.Kuvataan henkilöstön hyvinvointia ylläpitävää jalisäävää toimintaa (esim. virkistystoiminta, työsuojelu).Raportoidaan yhteenvedot mahdollisistaarvioinneista ja kyselyistä (esim. työhyvinvointikysely,työkykyindeksi, työkyvyn arviointi, kuntotestit)ja vertaillaan edellisiin vuosiin.Case: nostetaan esille jätelaitoksen työntekijöitä jaheidän työtään (esimerkkikuva 17).Vertaillaan keskeisiä henkilöstötunnuslukuja vertailutietokannankeskiarvoon. Esitetään joko omanataulukkonaan tai osana henkilöstötunnuslukutaulukkoa(esimerkkikuva 18).3.2 Vuorovaikutus/ViestintäSisällytetään lyhyt kuvaus sidosryhmistä ( mitkäovat yhtiön keskeiset sidosryhmät ja laadullinenkuvaus kustakin sidosryhmästä: esimerkiksi asiakkaidenmäärä ja asiakasryhmien kuvaus) ja vuorovaikutuksentavoista. Henkilöstö on tärkeä sidosryhmä.Tarkastellaan sidosryhmävuorovaikutusta laajaalaisemminkuin vain neuvontana tai viestintänäyhtiöltä asiakkaiden suuntaan. Kerrotaan paikallisestayhteistyöstä esimerkiksi koulujen ja muidentahojen kanssa: hyväntekeväisyys, asiakasviestintä-ja palaute, yhteistyö viranomaisten kanssajne. Nostetaan vuosittain esille tärkein/merkittävinviestinnällinen teema.8 LIITE 2

Esimerkkikuva 15: Henkilötyövuosien jakautuminenhenkilöstöryhmittäinEsimerkkikuva 16: Henkilöstön koulutusrakenne2005 2006 2007Henkilöstön määrä kpl 21 25 27Määräaikaisten osuus% htv:staHenkilöstön keskimääräinenvaihtuvuusKeskimääräinen työsuhteenpituus, vuotta14 12 80,16 0,14 0,136,2 6,5 7,0Henkilöstön keski-ikä 48 46 45Naisten osuus % 33 36 37Miesten osuus % 67 64 63Esimerkkikuva 17: Jätelaitoksen työntekijöitä, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy 2006Koulutus, €/htvKoulutus, pv/htvVirkistys- ja harrastustoiminnatkulut, €/htv5502,86153,66994,0262 325 374Tapaturmataajuus 0,0001 0,0001 0,0000Tapaturmapoissaolot,pv/htvSairauspoissaolot,pvä/htv0,8 0,4 0,05,9 4,4 2,4Työterveyshuolto, €/htv 371 240 162Työsuojelu, €/htv 285 393 221Henkilötyövuodenhinta, €/htv39 700 41 100 43 200Esimerkkikuva 18: HenkilöstötunnuslukujaLIITE 2 9

Sidosryhmien kuvaus esim. taulukkona (esimerkkikuva19).Sidosryhmien toimintatapojen tuloksista esimerkkejä:• Vierailijoiden määrä, tiedotteiden määrä, nettisivullakävijöiden määrä, palautteiden määräjne.• Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset ja niidenvertaaminen valtakunnalliseen tilanteeseen.Neuvontatilaisuudet, kiinteistöneuvonta• Neuvontamateriaalit, esitteet, lehdet ym.• Kampanjat• Lehdistöseuranta, tiedotteet• Sponsorointi• Asiakaspalaute ja mittaukset• Sisäinen viestintäSidosryhmätOmistajat(kuntien edustajat)HenkilökuntaAsiakkaat (kotitaloudetja yritykset)JätteenkuljetusyrityksetMuut yhteistyöyritykset(urakoitsijat)Muut yhteistyökumppanit(ympäristökonsultit,tilitoimistot,mainos toimistot)Viranomaiset (ympäristö,tekniset)MediaYmpäristöliitot ja-järjestötAsukasjärjestötIsännöitsijätOppilaitokset, koulut,tutkimus laitoksetLähiasukkaatVierailijatToimialan muutyritykset (toisetjätelaitokset)Odotukset jätelaitostakohtaan tai tavoitteetTehokas ja laadukastoimintaAjantasainen viestintäyrityksen ja oman työtehtävännäkökulmastaYksiselitteiset ohjeet,jätehuollon helppousToimintatavatSäännöllinen ja aktiivinen yhteydenpito,esim. yhtiökokoukset, vierailut,sähköiset uutiskirjeet, henkilökohtainenyhteydenpitoSäännöllinen ja aktiivinen yhteydenpitohenkilökohtaisesti ja välitetysti. Esim.henkilöstöinfot, intranet, uutiskirjeetNeuvontapalvelut puhelimitse, sähköisestija tapahtumissa, asiakas- jateemalehdet, kalenteri, tiedotteet,verkkopalvelu, ekstranet, sähköinenesittelymateriaali (DVD)Tulokset (anti)Kuntien jätestrategian tavoitteettoteutettuYhteistyössä yhteisen tavvoitteensaavuttaminenTehokas jätteen hyödyntäminen,puhdas ympäristöOhjeistus ja muutokset Verkkopalvelu, tiedotteet, SMS:t, tiedotustilaisuudetTehokas jätehuolto, toimivayhteistyöOhjeistus ja muutokset Tiedotteet, uutiskirje Tehokas jätehuoltoAjantasainen viestintä Verkkopalvelu, asiakaslehti, uutiskirje Toimiva yhteistyöLainmukainen, lupienmukainen toimintaAktiivinen ja avoin viestintäAjantasainen viestintä,muutoksetYksiselitteiset ohjeet,jätehuollon helppousAjantasainen viestintä,muutoksetAsiantuntija-aiheetLähialuetta koskevatmuutokset, ajankohtainenviestintäYrityksen esittely, yleisestitai osa-alueestaYhteistyötä, tietojen jakäytäntöjen vaihtoa,benchmarkkaustaVerkkopalvelu, tiedotustilaisuudet ja-seminaarit, henkilökohtainen yhteydenpito,tiedotteet, uutiskirjeTiedotteet, infotiedotukset, keskustelutilaisuudet,verkkopalvelu, vuosikertomuksetVerkkopalvelu, asiakaslehti, yhteisettilaisuudetVerkkopalvelu, asiakaslehtiUutiskirje, tiedotteet, verkkopalvelu,tilaisuudetVierailut jäteyhtiöihin, vierailut oppilaitoksiinja kouluihin, sähköinen esittelymateriaali(dvd)Henkilökohtainen yhteydenpito, tutustumistilaisuudet,kirjeet, asiakaslehtiSähköinen esittelymateriaali, esitteetVierailut, tutustumiskäynnit, Jätelaitosyhdistyksenkoulutuspäivät, aineistojenja käytäntöjen vaihtoSujuva yhteistyö ja molemminpuolinenluottamusLuotettava ja asiantuntevayrityskuvaToimiva yhteistyö, yhteisiäprojekteja yhteisen ympäristönhyväksiTehokas jätteen hyödyntäminen,puhdas ympäristöToimiva jätehuoltoLuotettava ja asiantuntevayrityskuva, jätealan asiantuntemuksensyveneminenPuhdas ympäristö, luotettavayrityskuvaLuotettava ja asiantuntevayrityskuvaValtakunnallinen, toimivayhteistyöverkosto, toimialankehittyminenEsimerkkikuva 19: Sidosryhmäkuvaus10 LIITE 2

4. YmpäristövastuuKuvataan ympäristönäkökohtiin liittyvät toimintaperiaatteetja ympäristöjärjestelmät sekä merkittävätympäristönäkökohdat ja aikaansaadut parannukset.Kuvataan ympäristöasioiden hallinta nyt (mm.ympäristöjärjestelmä) ja tulevaisuudessa (riskit,investoinnit).Kuvataan ympäristöohjelma. Nostetaan esille ohjelmanpäämäärät, merkittävimmät tavoitteet jatoimenpiteet ja seuranta (mittarit) sekä tulokset.Kuvataan ympäristönsuojelun taso suhteessa vaatimuksiin:• Kuvaukset jätelaitoksen ympäristöluvista, vastuistaja ympäristöntarkkailuohjelmista.• Viranomaisille toimitetut poikkeamaraportit.Mistä aiheutuivat, miten korjattiin, miten jatkossa.• Sisäiset poikkeamat (laatu-/ympäristöjärjestelmästä)On tärkeää saada esille, miten paljon saatu päästöjävähennettyä. Miten paljon tulee päästöjä nyt,miten paljon tulisi jos ei tehty ko. toimenpiteitä (esimerkkikuva20).Kuvaus laitoksen merkittävimmistä toiminnan ympäristövaikutuksista(esimerkkikuva 21 seuraavallasivulla).Esimerkkikuva 20: Ympäristötavoitteet ja toteutuminen,Stormossen Oy 2006Esimerkkitunnuslukuja• Ympäristönsuojelun kustan nukset laitoksessa€/as., €/t (KILA:n mukaan jätelaitoksen kokotoiminnan kulut, jos toiminta on kokonaan jätehuoltoa)• Ympäristötarkkailun kustannukset €/as• Ympäristövastuut ja (ympäristö)investoinnit€/vKuvataan keskeiset yleiset ympäristötunnusluvutja verrataan niitä vertailutietokannan valtakunnallisiinkeskiarvoihin.LIITE 2 11

Esimerkkikuva 21: Laitoksen merkittävimmät toiminnan ympäristövaikutukset, Turun Seudun JätehuoltoOy 20064.1. Vaikutukset veteenKuvataan jätteenkäsittelykeskuksen alue vesistövaikutustennäkökulmasta. Kuvataan vesienhallintajärjestelmäja tarkkailuohjelma. Näkökulmana onjätelaitoksen vesienkäsittelyn rooli rehevöitymisenehkäisyssä.Kuvataan keskeiset vesiin liittyvät ympäristötunnusluvutja verrataan niitä vertailutietokannan valtakunnallisiinkeskiarvoihin.Esitetään vesien tarkkailupisteet kartalla. Kartanyh teydessä esitetään taulukko, jossa nostetaanesille näytteenottokertoja keskimäärin/pistettä kohden(esimerkkikuva 22). Jatkuvatoimiset tarkkailutkuvataan sanallisesti.Kuvaus vesitaseesta (esimerkkikuva 23)Saapuva vesi:2• alueellinen sadanta mm/m3• vesijohtoverkko puhdas vesi m• jätteiden sisältämä kosteus (tästä arvio)• kierrätysvesi12 LIITE 2

Poistuva vesi:• jätteenkäsittelykeskuksista kerättyjen omanpuhdistuksen kautta luontoon johdettujen vesienkokonaismäärä m 3• jätteenkäsittelykeskuksista kerättyjen kunnanviemäriverkostoon johdettujen vesien kokonaismääräm 3 (suoraan tai esikäsittelyn jälkeen)• haihdunta (arvioPohjavedetKuvaus tuloksista ja tarkkailuohjelmasta.Esimerkkitunnuslukuja:• Pohjavesien laadun vertailu talousveden laatuvaatimukseen/suositukseen.• Muutama yhteinen aine (typpi, fosfori, kiintoaine,BOD7), joita seurataan yhteisellä mittaasteella.Verrataan lupaehtoihin tai tehdäänvuositrendiä.PintavedetKuvaus tuloksista ja tarkkailuohjelmastaMuutama yhteinen aine (typpi, fosfori, kiintoaine,BOD7), joita seurataan yhteisellä mitta-asteella.Verrataan lupaehtoihin tai tehdään vuositrendiä.Alueen ulkopuolelle johdetut käsitellyt (omatoiminta) vedetEsimerkkikuva 22: Vesien tarkkailu, mukaillenJätekukko Oy 2006 ja YTVKuvaus tuloksista ja käsittelystä.Esimerkkitunnuslukuja:• Oleelliset kuormitustiedot.• Muutama yhteinen aine (typpi, fosfori, kiintoaine,BOD7), joita seurataan yhteisellä mittaasteella.Verrataan lupaehtoihin tai tehdäänvuositrendiä.Alueen ulkopuolelle (puhdistamolle, toinentoimija) johdetut vedetKuvaus tuloksista ja käsittelystä.Esimerkkikuva 23: Kuvaus vesitaseesta, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 2006Esimerkkitunnuslukuja:• Poistuvan veden osalta vertaus lupaehtoihin• Paljonko vettä johdettu puhdistamolle• Monenko asukkaan puhdistamattomia jätevesiäpuhdistamolle aiheutunut typpi/fosfori/hapenkulutuskuorma vastasi.LIITE 2 13

4.2 Vaikutukset ilmaan4.2.1 Jätelaitos ilmastonmuutoksentorjujanaJätehuoltosektori tehostaa keinojaan vähentääalan kasvihuonekaasupäästöjä. Euroopan komissionilmasto- ja energiapaketti tuo päästötalkoisiinmukaan myös päästökaupan ulkopuoliset alat. Jätehuollonlisäksi näitä ovat rakentaminen, liikenneja maatalous.Jätehuoltoalan tiukentunut lainsäädäntö sekäuudet EU-direktiivit ovat jo ohjanneet alaa vähentämäänpäästöjään. ”Päästövähennyskeinoteivät ole uusia, mutta niitä tullaan vahvistamaanentisestään. Jätehuollon päästövähennyksiin vaikuttavatesimerkiksi EU:n kaatopaikkadirektiivi,kaatopaikkakaasujen kuten metaanin talteenottosekä biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksenvähentäminen. Päästövähennysten keinoina voivattoimia myös jätteiden kierrätys sekä poltto,joka tietyissä tapauksissa korvaa fossiilisia polttoaineita.”Kuvataan keskeiset ilmaan liittyvät ympäristötunnusluvutja verrataan niitä vertailutietokannan valtakunnallisiinkeskiarvoihin.Kuvataan kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmänyt ja tulevaisuudessa. Miten kaasua kerätään jakuka sitä hyödyntää.Jätehuollon osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä(esimerkkikuva 24).Esimerkkitunnuslukuja:• Jätelaitoksen syntyvät kasvihuonekaasupäästötNm 3 /v, CO 2-ekvivalentti tonneina• Loppusijoituspaikoilta kerätyn kaasun määräNm 3 /v• Soihtupoltettu määrä Nm 3/v• Hyötykäyttöön johdettu kaasumäärä Nm 3/v• Hyötykäyttöön johdetun kaasun energiamääräMwh (lähtevän kaasun polttoaineteho)• Kuinka monta omakotitaloa lämmittäisi tuotetullaenergiamäärällä• Mitä määrää kevyttä polttoöljymäärää vastaa.Kaatopaikalta ilmakehään vapautuvan metaaninmäärä (ilmoita laskentamalli) ja miten metaanintalteenotto siihen vaikuttaa (esimerkkikuva 25).Kuvataan jätelaitoksen kokonaisenergiankulutusja kasvihuonekaasupäästöt. Kuvataan jätteenkuljetustenpolttoaineen kulutus ja päästöt. Kuvataanjätelaitoksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästötja arvioitu energiansäästöpotentiaali.Kuvataan energian säästämiseen vaikuttavat toimenpiteetja hankkeet. Tärkeimpiä ovat• kuljetusten suunnittelun kautta säästetty energiankulutus• materiaalin energiahyötykäyttö (poltto vs. loppusijoitus).Energiakulutustiedot kaikista laitoksen jätekeskuksistayhteensä sekä trendit edellisiin vuosiin(esimerkkikuva 26).Kuvaus jätteenpoltosta ja sen päästöistä.4.2.2 Haju ja pölyKuvataan jätelaitoksen haju- ja pölyseuranta (esimerkkikuva27). Mistä hajua syntyy ja miten sitäpyritään nyt ja tulevaisuudessa estämään.Hajuvalitusten kappalemäärät (vuosittainen trendija jakautuminen raportointivuonna eri kuukausille(esimerkkikuva 28).Esimerkkikuva 24: Jätteiden osuus kasvihuonekaasujenkokonaispäästöistä vuonna 2006, Tilastokeskus.Kokonaispäästöt 80,2 milj. t. CO 2ekv.Esimerkkitunnuslukuja:• Kaatopaikkapalojen määrä, poikkeavat tilanteet,mittaustulos, mittauspaikka.14 LIITE 2

Esimerkkikuva 25: Topinojan kaatopaikalta ilmakehään vapautuvan metaanin määrä vuosina 1971-2006, Turun Seudun Jätehuolto Oy 2006Esimerkkikuva 26: Energiankulutustiedot kaikistalaitoksen jätekeskuksista yhteensä sekä trendiedelliseen vuoteenEsimerkkikuva 27: Kukkuroinmäen hajuseuranta,Etelä-Karjalan Jätehuolto4.3. Melu ja haittaeläimetKuvataan melun hallintajärjestelmä. Mikä on melumittauksenohjearvo ja onko se ylittynyt lähimmässähäiriintyvässä kohteessa.Kuvataan raskas liikenne ja sen meluvaikutukset.Kuvataan jätteenkäsittelykeskuksen haittaeläimetja mitä niiden torjumiseksi tehdään.Esimerkkitunnusluku:• Raskaan liikenteen tietoja (montako autoa keskimäärinkäy jätekeskuksissa/vrk)Esimerkkikuva 28: Hajutuloksia kompostointilaitoksenbiosuodattimilta, Etelä-Karjalan JätehuoltoLIITE 2 15

5. Taloudellinen vastuuKuvataan jätelaitoksen taloudellinen tulos ja tavoitteidensaavuttaminen. Kuvataan toiminnan taloudellisiavaikutuksia sidosryhmiin.Kuvataan tulevat ja lähtevät rahavirrat.Kuvataan keskeiset taloustunnusluvut ja verrataanniitä vertailutietokannan valtakunnallisiin keskiarvoihin.Keskeiset taloustunnusluvut:• Kokonaisliikevaihto € /asukas• Myynnin osuus liikevaihdosta%• Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta %• Henkilöstökulut liikevaihdosta %• Jäteveron osuus liikevaihdosta %• Taseen loppusumma €• Liiketulos % lv:sta• Nettotulos % lv:sta• Sijoitetun pääoman tuotto %• Omavaraisuusaste %.Liikevaihdon kululajien jakaantuminen (esimerkkikuva29).Kuvataan investoinnit (esimerkkikuva 30):• Kumulatiiviset investoinnit ja poistot (5 vuotta)• Tarkemmin kuluvan vuoden investoinnit + tulevaisuus.• Mahdolliset investointituetKuvataan jätehuollon vuosikustannukset asukkaannäkökulmasta (maksukysely). Kustannustenvertailu valtakunnalliseen tilanteeseen ja vuosikustannustenvertailu esim. tv-lupaan, vakuutuksiintmv. (esimerkkikuva 31).Kuvataan yhdyskuntajätteen maksun määräytymisenperusteita. sekä taksojen rakennettaKuvataan mahdolliset kuormakohtaiset maksut,ekomaksut,,kuntalisät ja keräyspisteiden käyttömaksut.Kuvataan ilmaispalvelut sekä niidenkustannusten kattaminen. Kuvataan jätejakeidenesim.bio- ja energiajätteen, rakennusjätteen, tuotantotoiminnan/teollisuudenjätteen ja lietemäisenjätteen käsittelymaksut.Vastuuraportoinnin näkökulma taloudelliseenvastuuseen on tilinpäätösraportointia laajempi.Talou dellista vastuuta olisi suositeltavaa käsitellälaajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta,esimerkiksi jätelaitoksen roolia työllistäjänä, veronmaksajana,merkittävyyttä kyseisellä paikkakunnallatms. (taloudelliset ja myös välilliset vaikutukset)Toiminnan välilliset vaikutukset (esimerkkikuva32).Esimerkkikuva 29: Rahavirtojen jakautuminen,Vestia5.1 Hallituksen toimintakertomusKirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti.5.2 TilinpäätöstiedotKirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti.5.3 TilintarkastuskertomusKirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti.Esimerkkikuva 30: Investoinnit ja poistot 2002-200616 LIITE 2

Esimerkkikuva 31: Yhdyskuntajätteen käsittelymaksu ja jäteastian (600 ltr) tyhjennysmaksu, Kuntaliitto2007Esimerkkikuva 32: Toiminnan välilliset vaikutukset, Ekokem Oy 20066. YhteystiedotJätelaitoksen yhteystiedot. Kuka antaa lisätietojavuosiraportista.7. Lyhenteet ja käsitteetRaportissa käytössä olevien lyhenteiden ja käsitteidenselvitys. Luettelon pohjana voi käyttää Jätelaitosyhdistysry:n Suomen yhdyskuntajätehuolto2006 -julkaisun sanastoa.LIITE 2 17

Keskeisiä jätelaitoksen tunnuslukujaYMPÄRISTÖTUNNUSLUVUTYmpäristövaikutukset, ilmaIlmastovaikutuksen torjuntakaatopaikkakaasun talteenotollaKaatopaikkakaasun hyödyntämisaste %Ilmastovaikutuksen torjuntaenergiahyödyntämiselläIlmastovaikutus, sekajätteen kuljetusYmpäristövaikutukset, vesiKäsittelyyn (toinen toimija) johdetunveden kuormitus asukasvastinelukuna(kokonaistyppi)Käsittelyyn (oma puhdistus) johdetunveden kuormitus asukasvastinelukuna(kokonaistyppi)Kokonaistyppikuormitus, omasta käsittelystälähtevä alueen ulkopuolellejohdettuMuut ympäristötunnusluvutYmpäristönsuojelun (päästöjen hallinnan)kulujen osuus liikevaihdostaYksikkö%t (C0 2-ekv)t (C0 2-ekv)asasg/pvä%8. TunnusluvutKeskeiset jätelaitoksen tunnusluvut voidaan esittääomana kokonaisuutenaan raportin lopussa,tai ne voidaan esittää raportin alussa jätelaitoksenkuvauksen yhteydessä.Koko tunnuslukupatteristo (liite 1) määritelmineen,aikasarjoineen ja vertailutietoineen esitetäänraportin lopussa omana kokonaisuutenaan.HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT YksikköKaikki henkilötyövuodethtvKeskimääräinen työsuhteen pituus vHenkilöstön keskimääräinen ikä vKoulutus, ylempikorkeakoulu %Koulutus, ammattikorkeakoulu ja opisto %Henkilöstön koulutuksen kulut €/htvLiikevaihto / henkilötyövuosi€/htvTALOUSTUNNUSLUVUTToiminnan laajuus ja luonneKokonaisliikevaihtoMyynnin osuus liikevaihdosta %Ostettujen palveluiden osuusliikevaihdostaHenkilöstökulut liikevaihdosta %Jäteveron osuus jätteenkäsittelymaksutulotja kiinteät maksutulotliikevaihdostaTaseen loppusumma €Yksikkö€/asToiminnan kannattavuus, omavaraisuus ja tehokkuusLiiketulos % lv:sta %Nettotulos % lv:sta %Sijoitetun pääoman tuotto %Omavaraisuusaste %%%18 LIITE 2

9. GRI:n sisältövertailuRaportoidaanko:• kyllä Perustietoja, jotka raportoidaan.• osittain Raportoidaan, jos asia sisältyy organisaation toimintaan, tai soveltuu osittain.• ei Ei raportoida, koska tunnusluku ei ole olennainen tai ei sovellu jätelaitoksille.GRI-raportin sisältö (G3) RaportoidaankoPerustelut,täsmennyksetJlrap II mallissaluvussaProfiili1. Strategia ja analyysi1.1 Toimitusjohtajan katsaus • 1.1 Johtajan katsaus1.2 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus • myös muissa kappaleissa 1.1 Johtajan katsaus,4. Ympäristövastuu2. Organisaation kuvaus2.1 Organisaation nimi • 1.2 Perustietoja2.2 Tärkeimmät tuotteet ja palvelut sekä tavaramerkit • 1.4 Perustietojayhtiöstä2 Palvelut ja tuotteet2.3 Operatiivinen rakenne, mukaan lukien päätoimialat, yhtiöt, tytär- ja osakkuusyhtiöt, yhteisyri-• 1.3 Johtaminen jatyksethallinto1.4 Perustietoayhtiöstä2.4 Pääkonttorin sijainti • 1.4 Perustietoa2.5 Maiden lukumäärä, joissa on toimintaa sekä luettelo niistä maista, joissa toiminnot pääasiassasijaitsevat tai jotka ovat muuten olennaisia yhteiskuntavastuun kannalta• Alueelliset jätelaitok set toimivat vainSuomessa.yhtiöstä6. Yhteystiedot2.6 Omistus ja juridinen muoto • 1.4 Perustietoayhtiöstä2.7 Markkinat, joilla toimitaan (maantieteellinen jakauma, sektorit, joita yritys palvelee ja asiakastaiedunsaajaryhmät)• 1.4 PerustietoayhtiöstäLIITE 2 19

GRI-raportin sisältö (G3) Raportoidaanko2.8 Toiminnan laajuus mukaan lukien henkilöstön määrä, liikevaihto (yksityinen sektori) tai tulot(julkinen sektori), markkina-arvo (yksityinen sektori) ja tuotettujen tuotteiden ja palvelujen määrä2.9 Raportointikaudella tapahtuneet merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa taiomistuksessa, mukaan lukien muutokset sijaintipaikassa ja toiminnassa (esim. uudet tuotantolaitokset,tuotantolaitosten sulkeminen ja laajennukset), muutokset omistus- ja rahoitusrakenteessasekä merkittävät yritysjärjestelyt (yksityinen sektori)Perustelut,täsmennyksetJlrap II mallissaluvussa• Kooste tunnusluvuista 1.4 Perustietoayhtiöstä, 8 Tunnusluvut• 1.1Johtajan katsaus1.4 Perustietoayhtiöstä2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot ja tunnustukset • 1.5 Kehityshankkeet3. RaportointiperiaatteetRaportin kuvaus3.1 Raportointiajanjakso (esim. vuosi/tilikausi)3.2 Edellisen raportin julkistamisajankohta3.3 Raportointitiheys (esim. vuosittain, joka toinen vuosi)3.4 Yhteystiedot lisätietojen saamiseksi raportissa ja sensisällöstäRaportin laajuus ja laskentarajat3.5 Kuvaus prosessista, jolla raportin sisältö on määritelty, mukaan lukien tietojen olennaisuudenmäärittely, raportin sisältökohtien keskinäinen priorisointi ja raporttia käyttävien sidosryhmientunnistaminen3.6 Raportin laskentaraja, mukaan lukien raporttiin sisällytetyt maat, divisioonat, tytäryhtiöt, vuokratilat,yhteisyritykset, alihankkijat3.7 Laskentakokonaisuus ja siihen liittyvät rajoitteet3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokratilojen ja ulkoistettujen toimintojentietojen raportoinnille siltä osin kuin ne voivat merkittävästi vaikuttaa vertailukelpoisuuteen eriraportointikau sien ja/tai eri organisaatioiden välillä3.9 Kuvaus mittaus- ja laskentamenetelmistä, mukaan lukien arvioiden taustalla olevat olettamukset,joita on käytetty tunnuslukujen tai muiden tietojen yhdistelyssä3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa ja syyt muutoksille (esim. fuusiot, ostot, muutoksetraportointikaudessa, liiketoiminnan luonteen muuttuminen, mittausmenetelmien muutokset)3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, laskentarajassa tai mittausmenetelmissäVertailu GRI:n sisältöön3.12 GRI-sisältövertailuVarmennus3.13 Organisaation lähestymistapa raportin ulkoiseen varmennukseen. Mikäli tiedot ulkoisestavarmennuksesta (esim. sen kattavuus) eivät sisälly varmennusraporttiin, tulee ne kuvata tässä,samoin raportoivan organisaation ja ulkoisen varmentajan suhde toisiinsa.• Johdanto (3.1-3.3)6. Yhteystiedot (3.4)•Mistä juridisesta tai operatiivisestakokonaisuudesta raportti kertoo.Johdanto (kuvausJlrapII)1.1 Johtajan katsaus• 9. GRI:n sisältövertailuLaitoksen vastuulla20 LIITE 2

GRI-raportin sisältö (G3) Raportoidaanko4. Hallintokäytännöt, sitoumukset ja vuorovaikutusHallinto4.1 Kuvaus hallintoelimistä, mukaan lukien hallituksen alaisuudessa työskentelevät valiokunnat,joiden vastuulla on strategian määrittäminen ja toteuttaminen4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema (onko hallituksen puheenjohtaja myös toimivan johdon jäsen,mikäli on, kuvaillaan hänen vastuualueensa toimivassa johdossa sekä syyt tähän järjestelyyn)4.3 Ulkopuolisten, riippumattomien jäsenten osuus hallituksessa. Kuvataan myös, miten riippumattomuuson määritelty.Perustelut,täsmennykset• Ei olennainen tässä laajuudessa.Jätelaitokset ovat pieniä alueellisiatoimijoita.Jlrap II mallissaluvussa1. Kuvaus jätelaitoksesta4.4 Osakkeenomistajien käytössä olevat kanavat tehdä suosituksia ja antaa ohjeita hallitukselle,mukaan lukien osakkeenomistajien vaikutusmahdollisuudet jotka mahdollistavat mm. vähemmistöosakkeenomistajienmielipiteenilmaukset hallitukselle sekä työntekijöiden edustus hallituksessaja työntekijöiden informointi ja konsultointi muodollisissa hallintoelimissä kuten yritysneuvosto(works council) 4.5 Yhteiskuntavastuun tulosten vaikutus hallituksen jäsenten ja organisaationmuun johdon palkitsemiseen4.6 Prosessit, joilla hallituksessa varmistetaan intressiristiriitojen ehkäiseminen4.7 Prosessit, joilla arvioidaan hallituksen pätevyyttä ja asiantuntemusta strategisen johtamisensekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilla4.8 Sisäiset kannanotot, arvot, menettelytapaohjeet ja periaatteet, jotka ovat olennaisia taloudellisen,sosiaalisen ja ympäristövastuun kannalta sekä niiden käytäntöön vieminen4.9 Prosessit, joiden avulla hallitus valvoo taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseenliittyvien näkökohtien tunnistamista ja valvontaa, niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia sekä sitä,onko toiminta kansainvälisten yhteiskuntavastuuperiaatteiden mukaista.4.10 Prosessit, joiden avulla arvioidaan hallituksen omia tuloksia, erityisesti liittyen taloudelliseen,sosiaaliseen ja ympäristövastuuseenSitoutuminen yhteiskuntavastuuta koskeviin aloitteisiin4.11 Kuvaus siitä, miten varovaisuuden periaate otetaan huomioon toiminnassa4.12 Ulkoiset taloudelliseen, sosiaaliseen ja/tai ympäristövastuuseen liittyvät periaatteet tai aloitteet,joihin organisaatio on sitoutunut4.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä (esimerkiksi teollisuusjärjestöt) ja kansallisissa/kansainvälisissäedunvalvontaorganisaatioissa, joissa on paikka hallintoelimissä, osallistutaan valiokuntiintai projekteihin, tuetaan toimintaa taloudellisesti muuten kuin maksamalla jäsenmaksun taijäsenyys on strateginen valinta. Tässä tarkoitetaan pääasiassa jäsenyyksiä, jotka ovat organisaatiotasoisia.• myös muissa kappaleissa 1.4 PerustietoayhtiöstäLIITE 2 21

GRI-raportin sisältö (G3) RaportoidaankoSidosryhmävuorovaikutus4.14 Luettelo sidosryhmistä, jotka ovat mukana sidosryhmävuorovaikutuksessa4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta4.16 Lähestymistapa sidosryhmävuorovaikutukseen, mukaan lukien vuorovaikutuskanavat javuorovaikutuksen tiheys sidosryhmittäin4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset sekä sen kuvaus,miten organisaatio on ottanut nämä huomioon toiminnassaan ja raportoinnissaan5. Johtamismalli ja tunnusluvutTaloudellisen vastuun johtamismalli- tavoitteet ja tulokset- politiikka- vaikutuksiin liittyvät lisätiedotYmpäristövastuun johtamismalli- tavoitteet ja tulokset- politiikka- organisaatio ja vastuut- koulutus ja tietoisuuden tason nostaminen- valvonta ja seuranta- vaikutuksiin liittyvät lisätiedotSosiaalisen vastuun johtamismalli (erikseen Henkilöstö ja työsken telyolosuhteet; Ihmisoikeudet;Yhteiskunta; Tuote- ja palveluvastuu)- tavoitteet ja tulokset- politiikka- organisaatio ja vastuut- koulutus ja tietoisuuden tason nostaminen- valvonta ja seuranta- vaikutuksiin liittyvät lisätiedotPerustelut,täsmennyksetJlrap II mallissaluvussa• 3.2 Vuorovaikutus• Osa tiedoista voi olla ko. kohdissa 1.2 1 1.3 Johtaminenja hallinto• Osa tiedoista voi olla ko. kohdissa 1.3 Johtaminen jahallinto• Osa tiedoista voi olla ko. kohdissa 1.3 Johtaminen jahallinto22 LIITE 2

Taloudellisen vastuun tunnusluvutTaloudelliset tuloksetEC1 Tuotettu taloudellinen lisäarvojaoteltuna tuloihin, toiminnan kuluihin, henkilöstön palkitsemiseen, lahjoituksiinja muuhun tukeen, esim. paikallisyhteisöille, oman toiminnankehittämiseen ja maksuihin omistajille ja rahoittajille sekä valtioilleGRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)X • Taloustunnusluvut 5. TaloudellinenvastuuEC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudetliittyen organisaation toimintaanX • Raportoidaan pääasiallisesti ympäristötunnuslukuinaei euroina. Joitain asioita mahdollisesti tj. katsauksessaEC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus X • Jätelaitokset ovat pieniä työllistäjiä, ei olennainen.EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset ja tuet X • Kansainväliset, kansalliset ja paikalliset tuet ja avustukset.Valtionhallinto ei ole mukana hallinnossa,kuntien suhde jätelaitoksiin raportoidaan PA1:nyhteydessä. Raportoidaan KTM:ltä saatu energiatukibiokaasulaitoksille, EU Life -projektin rahoitus ym.MarkkinatEC5 Organisaation pienimmän aloituspalkan suhde kansalliseen minimipalkkaanEC6 Periaatteet ja käytännöt liittyen paikallisiin tavaran- ja palveluntoimittajiinsekä paikallisten toimittajien osuusEC7 Käytännöt liittyen paikallisten työntekijöiden palkkaamiseen sekäpaikallisten johtajien osuusVälilliset vaikutuksetEC8 Vaikutus ja investoinnit yleisen paikallisen infrastruktuurin kehittämiseen(organisaation omat rahalliset investoinnit, muut lahjoitukset jahyväntekeväisyys)EC9 Kuvaus merkittävistä välillisistä taloudellisista vaikutuksista mukaanlukien vaikutusten laajuus• Jätelaitokset ovat pieniä ja paikallisia toimijoita. Eiolennainen.X • Laki julkisista hankinnoista koskee jätelaitoksia,jolloin paikallisuus ei voi olla hankintakriteeri. Epärelevanttitunnusluku julkishallinnon organisaatioille.Hankintaperiaatteet kuvataan tunnusluvuissa PA11-PA14.X • Jätelaitokset ovat kansallisia yhtiöitä ja pieniä työllistäjiä.Ei olennainen.X • Lähtökohtaisesti kaikki investoinnit, jos toiminta onkokonaan jätehuoltoa. Sanallinen jaottelu• Jätelaitostoiminta ei ole varsinaisesti bisnestä, vaanvelvollisuuden hoitamista4.2 Vaikutuksetilmaan5. Taloudellinenvastuu5 TaloudellinenvastuuLIITE 2 23

Ympäristövastuun tunnusluvutMateriaalitEN1 Materiaalien käyttö(paino tai määrä)GRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)X • Jätelaitoksen hallintaan tulevat jätemäärät jätelajiryhmittäin(ryhmittely jäteryhmätiedoista)Käsitellyt ja loppusijoitetut jätteet (käsittely- ja hyödyntämislomakkeesta)Loppusijoituspaikkaan sijoitettu kokonaismassa(käsittely- ja hyödyntämislomakkeesta)Jätelaitoksen hallintaan tulevasta yhdyskuntajätteestähyödynnetty (oma hyödyntäminen) (käsittely- jahyödyntämislomakkeesta)Sellaisenaan tai prosessoinnin kautta muualle hyödynnettäväksiohjattu jäte (käsittely- ja hyödyntämislomakkeesta)EN2 Kierrätysmateriaalin käyttö prosentteina X • Suurin osa “raaka-aineesta” eli materiaaleista onEnergiaEN3 Välitön energiankulutus ensisijaisen ener gianlähteen mukaan jaoteltunajätettä.Raportoidaan hyödyntämisasteena, jonka lähtötiedotsisältyvät materiaalivirtataulukkoon, ks. EN1.X • + ostettu energia energialähteen mukaan MWh+ tuotettu energia MWh– myyty energia MWh= Energiankulutus, netto2. Palvelut jatuotteet2. Palvelut jatuotteet4. Ympäristövastuu(lämpöarvo MWh muunnetaan gigajouleiksi)Sisältää toiminnan kulutuksen (sis.kuljetukset, tanakoneet,murskaus, haketus); tiedot tai arvio kulutuksestamyös ostopalvelujen tuottajiltaJätekuljetusten polttoaineen kulutusEN4 Välillinen energiankulutus ensi sijaisen energianlähteen mukaan X • Ei olennainen (esim. hlön työmatkat). Kaikki raportoidaanjaoteltunaEN3EN5 Tehokkuutta parantamalla saavutettu energiansäästö • Energiansäästöpotentiaali:- muutos energiankulutuksessa, kun vaihdetaankaatopaikkakäsittelystä energiantuotantoon (myösjätteen myynti polttoaineeksi)- kaasunkeräyksellä saavutettava energiamäärä(MWh, ”kuinka monta omakotitaloa...”)4.2.1 jätelaitosilmastonmuutoksentorjujana24 LIITE 2

EN6 Energiatehokkaiden ja uusiutuvalla energialla tuotettujen tuotteidenja palvelujen tarjoamiseen liittyvät aloitteet ja niiden vaikutusEN7 Aloitteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseen ja saavutettuvähennys energiankulutuksessaGRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoVesiEN8 Vedenotto jaoteltuna lähteittäin X • Saapuva vesi:- alueellinen sadanta mm/m 2Perustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)• EN5-EN7 4.2.1 jätelaitosilmastonmuutoksentorjujanaEN5-EN7 4.2.1 jätelaitos- puhdas vesi vesijohtoverkosta m 3- jätteiden sisältämä kosteus (arvio)- kierrätysvesi (= EN10)EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenkulutus vaikuttaa merkittävästi • vrt. EN8 (= mistä vesijohtovesi ostetaan?)Jätehuolto ei ole vesi-intensiivinen toimiala, vettätulee myös sadantana ja jätteiden sisältämänä kosteutena,niiltä osin ei ole vaikutuksia vesilähteisiin.ilmastonmuutoksentorjujana4.1 Vaikutuksetveteen4.1 VaikutuksetveteenEN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden määrä ja prosenttiosuus • Sisältyy vedenkäytön kokonaisuuteen, ks. EN8. 4.1 VaikutuksetveteenLuonnon monimuotoisuusEN11 Luonnonsuojelualueilla tai muuten luonnon monimuotoisuuden X • Kuvataan lähiympäristössä ja lähistöllä sijaitsevat 4. Ympäristövastuukannalta arvokkailla alueilla tai niiden läheisyydessä omistettujen, vuokrattujentai hallinnoitujen maa-alueiden sijainti ja pinta-alaherkät maa- ja vesialueet (YVA:sta)EN12 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon X • Kuvataan vaikutukset lähiympäristössä ja lähistöllä 4. Ympäristövastuumonimuotoisuuteen luonnonsuojelu alueilla tai muuten luonnon monimuotoisuudentakia arvokkailla alueillaluvan vuosiraporteista)sijaitseviin herkkiin maa- ja vesialueisiin (ympäristö-EN13 Suojellut ja kunnostetut elin ympäristöt • 4. YmpäristövastuuEN14 Strategiat, toimenpiteet ja suunnitelmat liittyen organisaation vaikutuksiinluonnon monimuotoisuuteenEN15 IUCN:n uhanalaisuusluokittelun ja kan sallisesti suojeltujen eliöidenmäärä organisaation vaikutuspiirissä olevilla alueilla• Kuvauksia ympäristöjohtamisjärjestelmästä:– ympäristölupakäytäntö– ympäristönsuojeluun liittyvät investointisuunnitelmat– tulevien lupaehtojen ja lainsäädännön ennakointi– ympäristöntarkkailun kehittäminen• Uhanalaiset lajit on otettu huomioon ympäristöluvassa.4. YmpäristövastuuLIITE 2 25

GRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)Päästöt ja jätteetEN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt X • Loppusijoituspaikkojen kasvihuonekaasupäästötNm 3 , CO -ekvivalenttitonneinaOman toiminnan (ostetun ja tuotetun energian) CO 2-päästötJätekuljetusten CO 2-päästötToiminnan CO 2-päästöt (sis.kuljetukset, tanakoneet,murskaus, haketus)Huom. laskentakokonaisuusEN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt X • Raportoidaan EN16Ei olennainen vrt EN4.EN18 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjäja saavutetut vähennykset• kulutusta, vähentävät myös kasvihuonekaasupääs-Osittain samat hankkeet, jotka vähentävät energiantöjä.Hankkeet esitetty EN5:n yhteydessä. Raportoidaanpäästöjen vähennys EN5:n energiankulutuksenlaskennallisena jalostamisena.EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt X • Ei olennainen, koska mitattavia CFC päästöjä eijuurikaan vapaudu.X • Jätekuljetusten polttoaineen kulutus ja päästöt km,EN20 Typen ja rikin oksidit ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltunapäästölajeittainEN21 Päästöt vesistöön ja jätevedet jaoteltuna päästölajeittain ja kohteenmukaanEN22 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelymenetelmänmukaanX • Poistuva vesi:polttoaineen kulutus ja CO2-päästöt Jätteenpoltonpäästöt.Raportointi riippuu laskentakokonaisuudesta.- jätteenkäsittelykeskuksista kerättyjen oman puhdistuksenkautta luontoon johdettujen vesien kokonaismääräm 3- jätteenkäsittelykeskuksista kerättyjen kunnanviemäriverkostoon johdettujen vesien kokonaismääräm 3 (suoraan tai esikäsittelyn jälkeen)- haihdunta (arvio)Vertailu lupaehtoihinAsukasvastineluku (AVL)4.2.1 jätelaitosilmastonmuutoksentorjujana4.2.1 jätelaitosilmastonmuutoksentorjujana2.1 keräys ja kuljetus4.2 Vaikutuksetilmaan4.1 VaikutuksetveteenX • Sisältyy EN1 2. Palvelut ja tuotteet26 LIITE 2

EN23 Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määrä ja suuruusEN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen(Baselin sop. liitteet I, II, III ja VIII) määrä, sekä kansainvälisestikuljetetun ongelmajätteen prosenttiosuusEN25 Niiden vesialueiden ja niihin liittyvien elinympäristöjen koko, suojelustatusja arvo monimuotoisuuden kannalta, joihin organisaation päästöillä onmerkittävä vaikutusTuotteet ja palvelutEN26 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää tuotteiden ja palvelujenympäristövaikutuksia ja niiden avulla saavutetut tuloksetEN27 Tuotteiden ja pakkausten prosenttiosuus, jotka on otettu takaisinuudelleenkäytettäväksi tai kierrätettäväksiMääräystenmukaisuusEN28 Merkittävien ympäristölainsäädännön ja ‐säännösten rikkomiseenliittyvien sakkojen rahallinen määrä ja ei-rahallisten sanktioiden lukumääräKuljetuksetEN29 Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksiin sekä henkilökunnan matkustamiseenliittyvät merkittävät ympäristövaikutuksetMuut ympäristövastuun tunnusluvutGRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)X • 4. Ympäristövastuu• Jätelaitoksen hallintaan tulevasta jätemäärästä ongelmajätteeteriteltynä:- yhdyskuntien ongelmajätteet- tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteet• Herkät ja arvokkaat alueet kuvattu EN11:n yhteydessäX • Jätelaitosten koko toiminta on jätteiden ympäristövaikutustenlieventämistä.X • Hyödyntämisaste??2. Palvelut ja tuotteet4. Ympäristövastuu1. Kuvaus jäteyhtiöstä4. YmpäristövastuuX • Ympäristövahinkotilanteet (kpl) EN 23:ssa 4. Ympäristövastuu• Jos kuljetukset kuuluu laskentakokonaisuuteen 2.1 keräys ja kuljetusEN30 Ympäristönsuojelun menot ja ympäristöinvestoinnit • Lähtökohtaisesti koko toiminnan kulut ja investoinnit,jos toiminta on kokonaan jätehuoltoa.5. TaloudellinenvastuuLIITE 2 27

Sosiaalisen vastuun tunnusluvutHenkilöstöLA1 Työvoima jaoteltuna työsuhteen (kokoaikainen/osa-aikainen) ja työsopimuksen(vakituinen/määräaikainen) mukaanLA2 Vaihtuvuus absoluuttisena lukuna ja prosenttina jaoteltuna ikäryhmittäin,alueittain ja sukupuolen mukaanLA3 Henkilöstöetuudet, joita ei tarjota määräaikaisille tai osa-aikaisilletyöntekijöille, vaan ainoastaan kokoaikaisilleLA4 Kollektiivisten työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden prosenttiosuusLA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika jasen sisältyminen kollektiivisiin työehtosopimuksiinTyöterveys ja ‐turvallisuusLA6 Virallisten, johdon ja työntekijöiden edustukseen perustuvien työsuojelutoimikuntientoiminnan piiriin (työterveys- ja ‐turvallisuusohjelmiinliittyvä valvonta ja neuvonta) kuuluvien työntekijöiden osuusLA7 Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot jatyöpaikalla tapahtuneet kuolemantapauksetGRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)X • 3.1. HenkilökuntaX • 3.1. HenkilökuntaX •• Jätelaitokset ovat pieniä työllistäjiä. Ei olennainenX • Ei olennainen. YT-neuvottelukäytännöistä säädettylailla.• 3.1. HenkilökuntaX • 3.1. HenkilökuntaLA8 Vakaviin tartuntasairauksiin liittyvät koulutus‐, valmennus‐, ehkäisemis-ja riskienhallintaohjelmat, jotka on suunnattu työntekijöille ja heidänperheilleen tai paikallisyhteisön jäsenilleLA9 Terveys- ja turvallisuusasioita koskevat muodolliset sopimukset ammattiliittojenvälilläKoulutusLA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden jaoteltuna henkilöstöryhmittäinLA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat,jotka tukevat työntekijöiden jatkuvaa työllisyyttä ja antavat tukeatyösuhteen päättymistilanteissaLA12 Henkilöstön osuus, joka on säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujenpiirissäX • Ei olennainen Suomessa. Perustasolla yhteiskuntavastaa sairaanhoidosta ja siihen liittyvästä neuvonnasta.Henkilökunnan osalta voi sisältyä työterveyshuollonsopimukseen.• Ei olennainen Suomessa. Perustasolla työterveydestäja –turvallisuudesta vastaavat lakisääteisestityösuojeluviranomaiset. Työsuojelukäytännön kuvausLA6:ssa.X • 3.1. Henkilökunta• Ei olennainen Suomessa. Perustasolla työvoimapoliittisestakoulutuksesta ja työllistymiseen liittyvistäohjelmista vastaavat työvoimaviranomaiset, omaehtoinenaikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminenkuuluvat opetusministeriön hallinnonalaan.• 3.1. Henkilökunta28 LIITE 2

Monimuotoisuus ja tasa-arvoLA13 Organisaation hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus jaoteltunasukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden soveltuvienGRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)X • Jätelaitokset ovat pieniä työllistäjiä. Ei sovellu tunnusluvuksitietosuojasyistä, jos henkilökuntaa “muutama”.IhmisoikeudetHR1 Merkittävien investointien prosenttiosuus ja lukumäärä, jotka sisältävätihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja tai joiden yhteydessä on tehty ihmisoikeuksiinliittyvä arviointiHR2 Merkittävien alihankkijoiden ja tavaroiden tai palvelujen toimittajienprosenttiosuus, joille on tehty ihmisoikeusasioiden arviointi, sekä toteutetuttoimenpiteetHR3 Organisaation toiminnan kannalta merkittäviin ihmisoikeuskysymyksiinliittyviin politiikkoihin ja toimintakäytäntöihin keskittyvä henkilöstönkoulutus (koulutustunnit ja prosenttiosuus henkilöstöstä, joka on koulutettu)monimuotoisuuteen liittyvien tunnuslukujen mukaanLA14 Miesten ja naisten peruspalkan suhde henkilöstöryhmittäin X • Jätelaitokset ovat pieniä työllistäjiä. Ei sovellu tunnusluvuksitietosuojasyistä,jos henkilökuntaa “muutama”.X • Ei olennainen Suomessa.Ihmisoikeudet huomioitu lain mukaanX • Ei olennainen Suomessa.Ihmisoikeudet huomioitu lain mukaan• Ei olennainen Suomessa.Ihmisoikeudet huomioitu lain mukaanHR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet X • Ei olennainen Suomessa.Ihmisoikeudet huomioitu lain mukaanHR5 Toiminnot, joissa oikeus järjestäytymiseen ja työehtosopimusneuvotteluihinon vaarassa olla toteutumatta, ja näiden oikeuksien tukemiseksitoteutetut toimenpiteetHR6 Toiminnot, joissa on merkittävä lapsityövoiman käytön riski, ja lapsityövoimankäytön estämiseksi toteutetut toimenpiteetHR7 Toiminnot, joissa on merkittävä pakko- ja rangaistustyövoiman käytönriski, ja pakko- ja rangaistustyövoiman käytön estämiseksi toteutetuttoimen piteetHR8 Prosenttiosuus turvahenkilökunnasta, joka on saanut koulutustaorganisaation ihmisoikeuspolitiikkoihin ja toiminta käytäntöihin liittyenHR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteetYhteiskuntaSO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja hallintaanliitty vien ohjelmien luonne, kattavuus ja tehokkuusX • Ei olennainen Suomessa.Oikeudet huomioitu lain mukaan.X • Ei olennainen Suomessa.Huomioitu lain mukaanX • Ei olennainen Suomessa.Huomioitu lain mukaan• Ei olennainen Suomessa.Ihmisoikeudet huomioitu lain mukaan• Ei olennainen Suomessa.Ihmisoikeudet huomioitu lain mukaanX • Jos ympäristöluvan alaista toimintaa aloitetaan tailaajennetaan, käydään YVA-menettelyssä läpi myöshankkeen sosiaaliset vaikutukset. Kuvaus YVA-selostuksesta.4. YmpäritstövastuuLIITE 2 29

GRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)SO2 Lahjontaan liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden X • Ei olennainen, Suomessa lain mukaan huomioitu.lukumäärä ja prosenttiosuusSO3 Prosenttiosuus henkilöstöstä, joka on saanut koulutusta organisaationX • Ei olennainen, Suomessa lain mukaan huomioitu.lahjontaan liittyviin politiikkoihin ja toimintakäytäntöihinSO4 Lahjontatapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet X • Ei olennainen, Suomessa lain mukaan huomioitu.SO5 Organisaation julkiset poliittiset kannanotot sekä osallistuminen poliittiseenvaikuttamiseen ja lobbaukseenSO6 Poliittisille puolueille, poliitikoille ja poliittisille laitoksille annettujenraha- ja muiden lahjoitusten arvoSO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävänmarkkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien oikeustoimien lukumääräja oikeuden päätöksetSO8 Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojenrahallinen määrä ja ei-rahallisten sanktioiden lukumääräTuote- ja palveluvastuuPR1 Elinkaaren vaiheet, joissa tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutuksiaarvioidaan, sekä näiden arviointien piirissä olevien merkittävientuotteiden ja palvelukokonaisuuksien prosenttiosuusPR2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvienmääräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumääräPR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio sekä merkittävientuotteiden ja palvelujen prosenttiosuus, joita nämä vaatimuksetkoskevatPR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoistenperiaatteiden rikkomusten lukumääräPR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyidentuloksetPR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin,lainmukaisuuden sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttymisenvarmistamiseen liittyvät ohjelmatPR7 Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräystenja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumääräPR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojenhävittämiseen liittyvien valitusten lukumääräPR9 Merkittävien tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän lainsäädännönja ‐säädösten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen rahallinen määräX • Jätelaitokset ovat jätepolitiikan asiantuntijoita. Eirelevantti tunnuslukuna.• Ei olennainen.• Olennainen vain, jos ollut oikeustoimia.X • Olennainen vain, jos ollut sanktioitaX • Ei olennainen, jätelaitokset pieniä, julkisia ja alueellisiatoimijoita.• Ei olennainen, jätelaitokset pieniä, julkisia ja alueellisiatoimijoita.X • Ei olennainen, jätelaitokset pieniä, julkisia ja alueellisiatoimijoita.• Ei olennainen, jätelaitokset pieniä, julkisia ja alueellisiatoimijoita.• 3.2 VuorovaikutusX • Ei olennainen, jätelaitokset pieniä, julkisia ja alueellisiatoimijoita.• Ei olennainen, jätelaitokset pieniä, julkisia ja alueellisiatoimijoita.• Ei olennainen, jätelaitokset pieniä, julkisia ja alueellisiatoimijoita.X • Ei olennainen, jätelaitokset pieniä ja alueellisiatoimijoita30 LIITE 2

Julkishallinnon täydentävät tunnusluvutPA1 Organisaation suhde muihin välittömässä yhteydessä oleviin julkishallinnonviranomaisiinGRI:n sisältö / Tunnusluvun numero ja nimi (G3) AvaintunnuslukuRaportoidaankoPerustelua Jlrap II mallissaluvussa (sivulla)• Jätelaitokset julkisia toimijoita. 1.2 Strategiatyö1.3 Johtaminen jahallinto1.4 PerustietoayhtiöstäPA2 Kestävän kehityksen määritelmä ja periaatteet • 4. YmpäristövastuuPA3 Näkökulmat, joille on luotu kestävän kehityksen politiikka • 1.2 Strategiatyö1.3 Johtaminen jahallinto4. YmpäristövastuuPA4 Näkökulmiin liittyvät tavoitteet • 1.2 Strategiatyö1.3 Johtaminen jahallinto4. YmpäristövastuuPA5 Näkökulmien ja tavoitteiden määrittämisprosessin kuvaus • 4. YmpäristövastuuPA6 Mittaaminen, tulokset, prosessin tarkkailu, edistyminen, jatkuva• 4. Ympäristövastuuparantaminen, arviointi, ja kohteet seuraavalle jaksollePA7 Sidosryhmien rooli ja sidosryhmävuorovaikutus PA6:ssa kuvattujen• 3.2 Vuorovaikutusasioiden suhteenPA8 Bruttomenot maksutyypeittäin •PA9 Bruttomenot pääluokittain •PA10 Pääomamenot pääluokittain •PA11 Hankintapolitiikan kuvaus kestävän kehityksen osalta •PA12 Taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset kriteerit, jotka ohjaavat kuluja•ja taloudellisia sitoumuksiaPA13 Hankintakäytäntöjen ja julkisen politiikan yhteyksien kuvaus •PA14 Ympäristömerkittyjen, sos. merkittyjen tai sertifioitujen tuotteiden•osuus hankinnoista tuotelajeittainPA15 Tarjottujen palvelujen tehokkuuden ja hyödyn arvioinnin tulokset jatoimenpiteet palvelutarjonnan kehittämiseksiLIITE 2 31

32 LIITE 2

Liite 3Ohje jätelaitostenkustannuslaskentaan

Kustannuslaskenta jätehuollossa – pääperiaatteet ja esimerkkejäYleistä jätelaitosten kustannuslaskennastaKustannuslaskenta on laskentatoimen osa-alue, jonkatarkoituksena on tuottaa tietoa toiminnasta ja sen kustannuksistajohtamisen ja päätöksenteon tueksi. Tietoavoidaan hyödyntää mm.• budjetoinnissa• tuloksellisuuden arvioinnissa• toiminnan arvioinnissa ja suunnittelussa• investointien suunnittelussa• tuotannon hinnoittelussa.Jätelaitosten kustannuslaskennassa keskeisiä kysymyksiäovat käsiteltyjen jätelajien kokonaiskustannuksetsekä eri käsittelyjen kustannukset.Eri jätelajien kokonaiskustannukset ovat tärkeitä, kunhinnoitellaan jätelaitoksen toimintaa tai jaetaan yhteistoiminnankustannuksia suoriteperiaatteen mukaan.Erityisesti kotitalousjätteen ja yritysjätteen käsittelynkustannukset on tarpeen selvittää hinnoittelun tueksi.Millä hinnalla voidaan kattaa tietyn tyyppisen jätteenkäsittelystä aiheutuvat kustannukset? Kustannuslaskennanavulla hinnoittelua voidaan tehdä avoimemmaksija läpinäkyvämmäksi.Eri käsittelyjen aiheuttamia kustannuksia tarvitaan toiminnansuunnittelussa ja kehittämisessä. Mikä on taloudellisestijärkevä tapa käsitellä jätettä? Eri toimintoihinliittyviä kustannuksia voidaan käyttää apuna, kun selvitetääntietyn jätelajin kokonaiskustannuksia. Tällöinajattelutapa on lähellä toimintolaskentaa.Esimerkiksi eri jätelajien käsittelyn tai hyödyntämisenkokonaiskustannukset ovat tärkeitä tietää, kun päätetäänjätteiden vastaanottohinnoista. Vastaavasti tuotettujenpalveluiden kokonaiskustannukset tulee tietääkun hinnoitellaan palveluita. Esimerkiksi ekomaksuntaustalla tulee olla tietämys ekomaksulla rahoitettavienpalveluiden kokonaiskustannuksista.Eri suoritekohtaisen kustannuslaskennan menetelmätOsaa jätelaitosten kustannuksista, esimerkiksi hallinnonkustannukset, ei voida kohdistaa suoraan millekääntoiminnolle tai jätelajille. Kustannuslaskennassatämänkaltaisia kustannuksia kutsutaan välillisiksikustannuksiksi. Välittömillä kustannuksilla sen sijaantarkoitetaan sellaisia kustannuksia, jotka tiedetään aiheutuvansuoraan jostakin laskentakohteesta. Välillisiäkustannuksia kohdistetaan laskentakohteille eri menetelmillä,joita ovat jako-, yleiskustannuslisä- ja toimintolaskenta.JakolaskentaJakolaskentaa käytettäessä kaikki, sekä välittömät ettävälilliset kustannukset kohdistetaan tasan kaikille laskentakohteille.Menetelmä sopii sellaiseen tuotantoon,jossa tuotanto on homogeenista, eli laskentakohteidenvälillä ei ole esimerkiksi suuria laadullisia eroja. Jätelaitoksetkäsittelevät usein hyvin monentyyppisiä jätteitä,joten jakolaskenta ei sovellu hyvin jätelaitosten kustannuslaskentaan.Ekvivalenssilaskenta on jakolaskennanerityissovellus, jossa kustannuksia jaettaessa laskentakohteillekäytetään painokertoimia, joilla otetaan huomioonlaskentakohteissa olevat erot.Sisäinen siirtohinnoittelu välillisten kustannusten kohdistamisessaValmistusarvoon perustuva (sisäinen) siirtohinnoitteluon aiheuttamisperiaatteen mukainen tapa hallinnon jamuiden välillisten kustannusten kohdistamisessa. Ainaei ole kuitenkaan mielekästä tuotteistaa ja selvittää hallintopalvelujenkustannuksia, koska laskenta voi viedäkohtuuttoman paljon resursseja verrattuna tarkemmastainformaatiosta saatavaan hyötyyn.YleiskustannuslisälaskentaYleiskustannuslisälaskennassa välittömät kustannuksetkohdistetaan suoraan laskentakohteille ja välillisetkustannukset kohdistetaan jonkin laskennallisen tekijänperusteella. Esimerkiksi hallinnon kustannuksiavoidaan kohdistaa henkilömäärän, eri yksiköiden kokonaiskustannustentai muun perustellun jakoperusteenperusteella.LIITE 3 1

ToimintolaskentaToimintolaskennassa tuotannontekijöistä aiheutuvatkustannukset kohdistetaan ensin toiminnoille ja toiseksieri toimintojen kustannukset kohdistetaan eri laskentakohteille.Menetelmä on kaksivaiheinen, joten se onedellä mainittuja menetelmiä monimutkaisempi, muttausein sanotaan, että se on myös enemmän aiheuttamisperiaatteenmukainen tapa.Välillisten kustannusten laskennallisiajakoperusteitaYleisesti käytettyjä jakoperusteita kohdistaa hallinnonkustannukset eri yksiköiden/toimintojen1. kokonaiskustannusten perusteella. Tällöin kustannustenkohdistumiseen vaikuttaa se, onko siinä kustannuspohjassa,jolle hallinnon kustannuksia kohdistetaan,mukana esimerkiksi poistot, tilavuokrat (josesimerkiksi tilapalvelut ostetaan kunnan tilayhtiöltä) taipalvelujen ostot.2. henkilöstömäärän perusteella. Tällöin oletuksenaon, että kukin työntekijä käyttää hallinnon palveluja likimainyhtä paljon.3. toimintatuottojen perusteella. Ongelmana voi olla se,että osa jätelaitosten toiminnasta on asiakkaalle maksutontapalvelua, jolloin jollekin yksikölle ei kohdistulainkaan hallinnon kustannuksia.4. käsittelemien jätemäärien perusteella. Ongelmanaon hallintokustannusten epätasainen kohdistuminen,vrt. esim. lievästi pilaantuneet maa-aineet vs. ongelmajäteKahden jälkimmäisen menetelmän puutteiden johdostaon suositeltavaa, että kustannusten kohdistamiseenkäytetään kokonaiskustannuksia tai henkilöstömäärää.Myös poistot on perusteltua olla mukana kustannuspohjassa,jonka perusteella kustannukset kohdistetaan,ellei investointeihin liittyviä hallinnon kustannuksiaole kohdistettu jo investoinnin toteutumisvaiheessainvestoinnille esimerkiksi ajankäyttöön perustuen. Joshallinnon kustannukset kohdistetaan henkilöstömääränperusteella, henkilöstömäärissä on perusteltua ollamukana vakituisen henkilöstön lisäksi myös määräaikaisettyöntekijät ja vuokratyövoima.Aiheuttamisperiaatetta mukailevia laskennallisia perusteitakohdistaa välillisiä kustannuksia esitellään taulukossa1.Taulukko 1 Välillisten kustannusten kohdistamisperiaatteitaKustannustyyppiAtk-kustannuksetKorotJohdon palkkakustannuksetYhteiskäytössä olevatkoneet ja laitteetTilakustannuksetKohdistusperiaatePäätemäärän perusteellaKäyttöpääoman perusteellaArvioidun ajankäytön perusteellaKäytön perusteella, esimerkiksijätemäärien perusteellaEri yksiköiden käytössä olevienneliöiden perusteella tai henkilöstömääränperusteellaEsimerkki toimintolaskennan käytöstä jätelajien kustannustenselvittämisestäSeuraava esimerkki kuvaa tapaa, jolla voidaan selvittääjätelaitoksen jätelajikohtaiset kustannukset. Esimerkkiäon yksinkertaistettu siten, että siinä on mukana vainneljä jätelajia ja viisi toimintoa.Toiminnot ovat• Hallinto• Biologinen käsittely• Mekaaninen käsittely• Fysikaalis-kemiallinen käsittely• Muut käsittelytavatJätelajit• Yhdyskuntajäte• Maa- ja kiviaines• Rakennusjäte• Tuotantotoiminnan jäteToiminnan resurssit ja niihin liittyvät kustannukset onkuvattu taulukossa 2.Kohdistetaan kuhunkin resurssiin liittyvä kustannustaulukossa 2 mainitun jakoperusteen mukaisesti. Tällöinkustannukset kohdistuvat taulukon 3 mukaisesti.Jakamisen perusteella saadaan alimmalle riville selvitetyksikunkin toiminnon kokonaiskustannukset.2 LIITE 3

Kun on selvitetty kunkin toiminnon kustannukset, kohdistetaantoimintojen kustannukset kullekin tuotteelle,joka on käsitelty jätelaji (t). Kohdistettaessa toimintojenkustannusta jätelajitonneille kohdistamisperiaatteenaon toiminnossa käsitellyn jätemäärä (jätelajeittain). Käsittelymäärättarkoittavat kussakin toiminnossa käsiteltävääjätemäärää (t/vuosi) jätelajeittain (käsitellään monellaeri toiminnolla tai käsittely tapahtuu useammassavaiheessa) eikä sisääntulovirtojen kohdistumista eritoi mintoihin. Näin ollen käsitelty jätemäärä voi poiketasisään tulevan jätteen määrästä.Jos kustannukset kohdistetaan pelkästään sisään tulevienjätevirtojen suhteessa, kustannukset eivät välttämättäkohdistu oikein, sillä osa jätteestä käsitelläänuseassa eri toiminnossa. Niille jätelajeille, joita käsitelläänmonella eri toiminnolla tai joiden käsittely tapahtuuuseammassa vaiheessa, on aiheuttamisperiaatteenmukaista kohdistaa kustannuksia kaikista niistä toiminnoista,joissa sitä käsitellään.Taulukossa 4 kuvataan toiminnoissa käsiteltävien jätteidenmäärää.Taulukko 2 Resurssit, niiden kustannukset ja kohdistamisperiaateResurssit Resurssiin liittyvä kustannus Summa (esimerkissä)Kohdistamisperuste toiminnoilleHenkilöstö Henkilöstökulut 350 000 € Työntekijöiden ajankäyttö, ajankäyttö tai seurantaOsto palvelut Palvelujen ostokulut 50 000 € Palvelujen käyttö (laskut kohdennetaan jo maksuvaiheessa)TilatKoneet jalaitteetAineet jatarvikkeetVuokrat (tai poisto + korkosekä käyttökustannus)Poisto + korko (tai leasingvuokra)käyttökustannuksetAineiden ja tarvikkeiden käyttö* hinta30 000 € Tilojen käyttö (henkilömäärän suhteessa)10 000 € Koneiden käyttö20 000 € Käyttö (tiedetään, missä toiminnossa kutakin ainetta tai tarvikettakäytetään), kohdistus kirjanpidon yhtey dessäTaulukko 3 Resurssien kustannusten jakaminen toiminnoilleResurssiToimintoHallintoBiologinenkäsittelyMekaaninenkäsittelyFysikaaliskemiallinenkäsittelyMuutResurssinkustannuksetHenkilöstö 10 000 50 000 110 000 50 000 130 000 350 000Ostopalvelut 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 50 000Tilat 20 000 2 000 5 000 2 000 1 000 30 000Koneet ja laitteet 2 000 1 000 1 000 5 000 1 000 10 000Aineet ja tarvikkeet 0 5 000 10 000 4 000 1 000 20 000Kun lasketaan edellä olevan taulukon sarakkeiden euromäärät yhteen, saadaanToiminnon kustannuksetyhteensäTaulukko 4 Toiminnoissa käsiteltävät jätteet jätelajeittainKäsittelyJätelaji42 000 68 000 136 000 71 000 143 000 460 000YhdyskuntajäteRakennusjäteMaa- ja kiviainesTuotantotoimintaYhteensäBiologinen käsittely 1 000 t 5 000 t 5 000 t 2 000 t 13 000 tProsenttia tonnimäärästä 8 % 38 % 38 % 15 % 100 %Mekaaninen käsittely 3 000 t 0 2 000 t 0 t 5 000 tProsenttia tonnimäärästä 60 % 0 % 40 % 0 % 100 %Fys. kem 500 t 8 000 t 0 t 0 t 8 500 tProsenttia tonnimäärästä 6 % 94 % 0 % 0 % 100 %Muut 3 000 t 1 000 t 0 t 0 t 4 000 tProsenttia tonnimäärästä 75 % 25 % 0 % 0 % 100 %LIITE 3 3

Taulukko 5 toimintojen kustannusten kohdistaminen jätelajeilleKäsittelyJätelajiYhdyskuntajäteMaa- jakiviainesRakennusjäteTuotantotoimintaYhteensäBiologinen käsittely 1 000 t 5 000 t 5 000 t 2 000 t 13 000 tProsenttia tonnimäärästä 8 % 38 % 38 % 15 % 100 %Toiminnon kustannukset 5 231 € 26 154 € 26 154 € 10 462 € 68 000 €Mekaaninen käsittely 3 000 t 0 € 2 000 t 0 € 5 000 tProsenttia tonnimäärästä 60 % 0 % 40 % 0 % 100 %Toiminnon kustannukset 81 600 € 0 € 54 400 € 0 € 136 000 €Fys. kem. käsittely 500 t 8 000 t 0 € 0 € 8 500 tProsenttia tonnimäärästä 6 % 94 % 0 % 0 % 100 %Toiminnon kustannukset 4 260 € 66 740 € 0 € 0 € 71 000 €Muut 3 000 t 1 000 t 0 € 0 € 4 000 tProsenttia tonnimäärästä 75 % 25 % 0 % 0 % 100 %Toiminnon kustannukset 107 250 € 35 750 € 0 € 0 € 143 000YHTEENSÄ 198 257 € 128 727 € 80 554 € 10 462 € 418 000 €Taulukko 6 Sisään tulevien jätteiden yksikkökustannukset ilman hallintokustannuksiaJätelaji YhdyskuntajäteRakennusjäteMaa- ja kiviainesTuotantotoimintaYhteensäJätelajin kokonaiskustannukset 198 257 € 128 727 € 80 554 € 10 462 € 418 000 €Sisään tulevan jätteen määrä (t) 5 000 12 000 6 000 1 000 24 000Sisään tulevan jätteen yksikkökustannuksetilman hallintokustannuksia39,65 €/t 10,73 €/t 13,43 €/t 10,46 €/t 17,42 €/tTaulukko 7 hallinnon kustannusten lisääminen yksikkökustannuksiinSisään tulevan jätteen käsittelykustannukset€/t+ hallintokustannuslisä 10,05 %Sisään tulevan jätteen käsittelykustannukset€/tJätelaji YhdyskuntajäteRakennusjäteMaa- ja kiviainesTuotantotoimintaYhteensä39,65 10,73 13,43 10,46 17,4243,64 11,81 14,77 11,51 19,17Seuraavassa vaiheessa kohdistetaan toimintoihin liittyvätkustannukset jätemäärien perustella. Lisätään taulukkoonneljä tieto (rivi) siitä, minkä verran kustannuksialiittyy kuhunkin toimintoon (sarakkeeseen yhteensä).Tämä summa jaetaan yllä olevien prosenttimäärienperusteella taulukon sarakkeille. Näin saadaan taulukko5.Näin saadaan selvitetyksi kunkin jätelajin kokonaiskustannukset.Edellisessä taulukossa olevat tonnimäärätovat kussakin toiminnossa käsitellyn jätteen määräjätelajeittain. Kun tiedetään lisäksi kukin vastaanotettutonnimäärä jätelajeittain, saadaan selville vastaanotetunjätelajin yksikkökustannus jakamalla jätelajinkokonaiskustannukset vuosittain sisään tulleella jätemäärällä.Edellä mainituista yksikköhinnoista puuttuvat vielä hallinnonkustannukset, jotka voidaan kohdistaa yleiskustannuslisänavulla. Kun tiedetään, että hallinnon kustannuksiaon 42 000, saadaan yleiskustannuslisäprosenttijakamalla hallinnon kustannukset kokonaiskustannustenja hallintokustannusten erotuksella42 000 €/ (460 000 – 42 000) € * 100 % =10,05 %.Lisätään yksikkökustannuksiin hallinnon kustannuksia10 %, jolloin saadaan seuraavankaltainen taulukko,josta ilmenee kunkin jätelajin kokonaiskustannukset.Myös muut sellaiset toimintojen kustannukset, joihin eiliity jätevirtoja, voidaan kohdistaa yleiskustannuslisänavulla.Näin lopputuloksena on kunkin jätelajin kustannukset,per tonni, joita voidaan käyttää apuna esimerkiksi tuotantoahinnoiteltaessa.4 LIITE 3

Esimerkki: yleiskulujen vyörytys malli PHJMonet taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat kustannusseurannanseurantakohteittain. Tällöin kaikkivälittömät tulot ja kulut kirjataan taloushallinnon järjestelmässäsuoraan ennalta sovituille laskenta- eliseurantakohteille. Seurantakohteita voi olla eritasoisia.Päijät-Hämeen Jätehuollossa on käytössä taloushallinnonsähköinen järjestelmä, jossa seurantakohteita onneljällä eri tasolla.1-taso: Jätelajikohtainen seuranta (esim. kaatopaikkajätteet,biojäte, haravointijäte, energiajäte, betoni,metalli, lasi, nestemäiset jätteet, pilaantuneet maat).Sellaiset välittömät kulut, jotka kohdistuvat kaikkiin jätelajeihinesim. hallinnonkulut ja alueiden yleiset hoitokulutkirjataan seurantakohteelle ”kaikki jätteet”.2-taso: Toimintokohtainen seuranta, pääryhminä yleishallinto,taloushallinto, henkilöstöhallinto, neuvonta jatiedotus, vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus, ympäristöhaittojenhallinta, seuranta ja raportointi - ja näillävoi olla alaryhmiä, projekteja jne.3-taso: Paikkakohtainen seuranta, PHJ:n kunnat. Kaikillekohdentuvat kulut/tulot kirjataan seurantakohteelle”kaikki kunnat”.4-taso: Kohderyhmäkohtainen seuranta, seurantakohteinayleiskulut, ekomaksupalvelut (asukkaille maksuttomattai alikatteiset palvelut), yhdyskuntajätehuollonpalvelut, yrityspalvelut ja palvelut tuottajayhteisöille.Käytännössä järjestelmä tarkoittaa, että kaikille laskuilletulee 12-merkkinen tunniste esim. Heinolan pienjäteasemanenergiajätteen puristinkontin tyhjennyslaskullaon numerosarja: 310 (energiajäte), 620 (pienjäteasema),111 (Heinola), 200 (ekomaksupalvelu). Myöspoistot ja palkat jaetaan seurantakohteille, tuntipalkatsuoraan tuntipalkkalomakkeilta ja kuukausipalkat kolmenkk:n jaksoissa seurantapaikkakirjanpidon mukaisesti.Kirjanpitoraportin saamme miltä tahansa seurantakohteeltatai niiden yhdistelmältä.Yleiskuluprosentin laskemme 4-tasolta käyttökulujenperusteella.Kaava: yleiskulujen seurantakohteen käyttökulut /(käyttökulut koko PHJ – yleiskulujen seurantakohteenkäyttökulut) *100%Jos haluamme tietää esim. energiajätteen kokonaiskulut,valitsemme energiajätteen raportin 1-tasolta jalisäämme yleiskulut.Vyörytykseen käytetään tasoa 4, jossa seurantakohteitaon viisi:• 100 = yleiskulut (yleishallinto, taloushallinto, henkilöstönyleiskulut kuten työterveys, toimitilojen jaalueiden yleiskulut• 200 = ekomaksupalvelut (pienjäteasemat, ekopisteet,ongelmajätehuolto, neuvonta)• 300 = yhdyskuntajätteiden käsittely (yhdyskuntajätteidenkaatopaikkakäsittely, biojätteen käsittely,energiajätteen käsittely, risut, kaatopaikan ympäristöhaittojenhallinta, vedet, hajut jne)• 400 = yritysjätteiden käsittely (pilaantuneet maat,erityiskäsiteltävät ja nestemäiset jätteet, puujätteenkäsittely, betonit ja muut kiviainekset)• 500 = palvelut tuottajayhteisöille (SER, Demolite,keräyspaperi)Yleiskulujen nettotulos (tulot huomioitu) jaetaan kohteille200- 500 käyttökulujen suhteessa.käyttökulut (ilman varauk sia)%-osuus yleis kuluista, käyttökulujenperusteellaosuus yleiskuluista, eurojajätemäärä, tonnejaeuroa/tonniekomaksutalouk sien määräeuroa/talous100 200 300 400 500yleiskulut ekomaksupalvelutyritysjätteidenkäsittelyyhdyskuntajätteidenkäsittelypalveluttuottajayhteisöilleyhteensä9 kkLIITE 3 5

nettokulutv. 2007(tulot vähennetty)seurantakohde2-tasollanäissä tasolla 4,kohde 100 yleiskulutPääperiaate: Kulut ja tulot kohdennetaan sille toiminnalle, jostane aiheutuvat. esim. Kuormantarkastuslaskujen teko on yksi vaihelaadunvalvontaa ja kirjataan siis sinne eikä taloushallintoon. Myöslaskujen perintä.OHJE1 yleishallinto Hallituksen ja hallintoneuvoston kulut, toimistotarvikkeet varastoon,eläkeperusteinen ja varhaiseläkeperusteinen maksu, toimitusjohtajanpalkka ym. kulut, sidosryhmätilaisuudet, hallinnonosuus vuokrasta, yhtiön korkokulut ja tulot.10 toiminnanohjausjärjestelmäYmpäristö-, laatu- ja TTT-järjestelmän yleiseen ylläpitoon kuuluvatkulut, sertifiointi, ympäristö- ja laatuinsinöörin palkka ym. kulut.30 tietoturva(yleis ATK)Yleiset ATK-kulut, joita ei voi kohdentaa muulle toiminnolle, tulostimienvärikasetit.40 kehittämis projektit Yhtiön yleiseen kehittämiseen liittyvät projekti ym. kulut.yleiset101 -110 yleiset henkilöstökulut Työvaatteet, kahviautomaatti ja hedelmät, suojaimet, turvajalkineet,työterveyshuolto, siirtyvien palkkojen muutos.201 taloushallinto Kirjanpidon ja palkanmaksun kulut.300-320 Toimitilat ja alueet,yleisten alueiden jarakennuksien kunnassapitoja projektit,hallintorakennuksenpoistot440 yhtiön yleisviestintä jatiedotusAuraus, hiekoitus, lakaisu, kelipäivystys, roskien kerääminen yms.mies- ja konetyöt, yleisten teiden kastelu. Tähän myös roskaantumineneli siivous. Toimistokiinteistön siisteyden ylläpito, nuohoukset,sähköt, käyttövesi, matot, käsipyyhkeet, autopesuri.tähän sellaiset ilmoitukset, joita ei voida kohdentaa jollekin toiminnalle.Painettuvuosi- ja ympäristökatsausYleiskulujen netto yhteensäKoko yhtiön nettokulut ilman jälkihoitokuluja ja varauksienmuutoksia%6 LIITE 3

FCG Efeko OyOsmontie 34, PL 900, 00611 HELSINKIPuh. 010 409 2000Faksi 010 409 2395www.efeko.fi

FCG Efeko OyOsmontie 34, PL 900, 00611 HELSINKIPuh. 010 409 2000Faksi 010 409 2395www.efeko.fi