Kuusijärvi Sipoonkorven portiksi
124453_kaupsu_kuusujarvi
124453_kaupsu_kuusujarvi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 Kuusijärven suunnittelun lähtökohdat<br />
4.1 Sijainti ja rajaus<br />
<strong>Kuusijärvi</strong> sijaitsee Lahdentien ja Vanhan Porvoontien välissä. Kuusijärven eteläpuolella on Kuninkaanmäen<br />
asuinalue ja pohjoispuolella pääosin Sipooseen kuuluva Myyraksen alue. Vanhan Porvoontien<br />
itäpuolella on Palokallion luonnonsuojelualue. Kuusijärvestä itään alkaa Sipoonkorpeen<br />
liittyvä erämainen metsäalue, jonne ei ole yleiskaavassa varattu rakennettavia alueita. Tässä työssä<br />
suunnittelualue ulottuu Lahdenväylältä vanhalle Porvoontielle.<br />
4.2 Maanomistus, suunnittelutilanne ja alueen hallinta<br />
Kuusijärven ympäristöön perustettiin luonnonsuojelualue Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä<br />
21.7.1936. Päätöksen perusteluna oli linnusto. Suojelu oli niin tiukkaa, että jopa alueelle meneminen<br />
oli kiellettyä. Asutus järven lähistöllä alkoi vähitellen kasvaa, ja uimarantoja tarvittiin. Luonnonsuojelu<br />
haluttiin purkaa, jotta järveä voitaisiin käyttää ulkoiluun ja virkistykseen. Lääninhallitus päätti<br />
lakkauttaa luonnonsuojelun 23.3.1968. Valituksen käsittelyn jälkeen Maatalousministeriö vahvisti<br />
Hanaböleträskin luonnonsuojelualueen purkamisen 3.9.1969. (Tyystjärvi 2015 s. 140-142.)<br />
Kaupunki osti Kuusijärven lähiympäristön maat vuonna 1966, mutta itse järvi ei kuulunut ostettuihin<br />
kiinteistöihin. Suurin osa yhteisvesialueesta on lunastettu kaupungille, mutta järven kaakkoisosassa<br />
on edelleen vesialue, jonka Sotungin kylän tilat omistavat. (Tyystjärvi 2015 s. 142.)<br />
Kuusijärvelle on laadittu asemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1996. Asemakaavassa on varattu<br />
laajalti alueita lähivirkistykseen ja uimarannaksi. Kaavassa on esitetty laaja ulkoilureittiverkosto. Luonnon<br />
ja metsämaiseman suojelua on myös määrätty kaavassa: Järven kaakkoispuolen ja länsipuolen<br />
kosteikot on suojeltu merkinnällä ”s-3, alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia<br />
toimenpiteitä”. Kuusijärvenojan lehtoa ja järven itäpuolen korkeaa kalliomäkeä koskee merkintä ”ltj<br />
- Alueen osa, joka jätetään kehittymään luonnontilaisena. Vain ulkoilijoiden turvallisuuden ja ympäristön<br />
siisteyden vaatimat toimenpiteet saa suorittaa.” Määräystä ei kuitenkaan ole noudatettu yksityisessä<br />
omistuksessa olleilla mailla, vaan metsän hakkuu on tehty määräyksestä piittaamatta. Asemakaavassa<br />
on varattu tilaa myös Kuusijärven ruoppausmassoille, mutta myöhemmin ruoppaaminen<br />
on todettu vääräksi tavaksi kunnostaa järveä. Pohjasedimentin käsittely vapauttaisi lisää ravinteita<br />
veteen ja suurempi syvyys saattaisi johtaa veden lämpökerrostumiseen myös kesällä, mikä edelleen<br />
lisäisi sisäistä kuormitusta (Särkelä & al. 2008, s.29).<br />
Vuonna 2015 kaupunki osti aiemmin yksityisessä omistuksessa olleita virkistysalueita, joten nyt lähes<br />
koko virkistysalueeksi asemakaavoitettu alue on kaupungin omistuksessa. Asemakaavoitetun virkistysalueen<br />
lounaisosa on edelleen yksityisomistuksessa. Tämäkin alue tulisi hankkia kaupungin omistukseen.<br />
16<br />
Kaupungin maanomistus on merkitty<br />
karttaan purppuranpunaisella.<br />
Järven pohjoispuolen avokallioita.<br />
Ajantasa-asemakaava.<br />
Rentukat kukkivat Kuusijärvenojan varrella<br />
paikalla, jolla puronvarsilehto on kärsinyt<br />
hakkuista.
Change language