Kuusijärvi Sipoonkorven portiksi

7.2 Kuusijärven ideasuunnitelma
7.2.1 Maankäyttö
7.2.1.1 Rakentaminen ja alueiden käyttö
Maankäytön ja maiseman ideasuunnitelmassa on esitetty paikka porttirakennukselle. Toistaiseksi on kuitenkin
epävarmaa, mitä porttirakennuksessa on. Se, minkä sisältöinen porttirakennus Kuusijärvelle voi
toteutua, riippuu siitä, minkälaiselle toiminnalle löytyy rahoittaja.
Ideasuunnitelmassa nykyinen kokoustalo on korvattu suuremmalla uudisrakennuksella. Tälle kohtaa on
siis mahdollista tarvittaessa rakentaa lisätiloja. Eri toiminnot voidaan jakaa tähän ja porttirakennukseen.
Olemassa olevia rakennuksia voidaan myös kehittää tai uudistaa.
Ulkosuihkut tehdään kesällä 2016.
Saunakylä on sijoitettu paikalle, jolla nykyisinkin on saunoja. Nykyiset pienet saunat voidaan korvata,
jos tarvitaan lisää tilaa. Samalla on ratkaistava, voivatko nämä saunat olla edelleen savusaunoja, koska
savusaunojen lämmityksestä aiheutuva savu haittaa joskus uimarannalla olijoita. Saunoihin voi liittyä
ulkokylpymahdollisuus terassilla, esim. terassiin upotettu kylpytynnyri. Ulkokylpyaltaiden vedet ohjataan
biosuodatukseen ja sen jälkeen Kuusijärvenojaan.
Yrityspisteissä voi olla esimerkiksi toimisto, välineiden vuokrausta tai varastointia ja vaatteenvaihtotiloja.
Varastotiloja voidaan sijoittaa myös uuden ajoyhteyden varrelle.
Varattaville tiloille on suunnitelmassa esitetty neljä paikkaa, jotka sijaitsevat kauniissa maisemassa.
Kolme on järven rannalla ja yksi mäellä järven pohjoispuolella. Tilat ovat huollettavissa joko mönkijällä tai
ulkoilureittiä pitkin autolla. Suunnitelmassa ei ole tarkemmin määritelty, millaisia tilat ovat, vain sijainti.
Maankäytöllinen konsepti
Palveluita sijoitetaan Kuusijärvelle, josta on reittiyhteys kansallispuistoon ja siellä esimerkiksi
Bisajärvelle. Kuusijärvi on ja tulee olemaan aktiivinen paikka, kun taas täydellisempää
luonnonrauhaa on kansallispuistossa.
Rakentaminen ja pysäköinti sijoitetaan pääsääntöisesti Kuusijärven valuma-alueen ulkopuolelle.
Ihmiset johdatetaan ulkoilureittejä pitkin suoraan kansallispuistoon siten, että
uimarannalla ei käydä matkan varrella.
Poikittaista ekologista yhteyttä vahvistetaan esimerkiksi vihersillalla. Ekologisella yhteydellä
tarkoitetaan alueita, joita pitkin eläimet tai kasvit voivat siirtyä uusiin elinympäristöihin.
Vihersilta on silta, jonka päällä on kasvualustaa ja kasvillisuutta, ja jota pitkin myös eläimet
voivat ylittää tien, radan tai muun vastaavan esteen.
Melua hallitaan melusuojauksin.
Näköalatornille on esitetty paikka järven itäpuolelta.
Majoitustiloja on alustavasti ajateltu viereiselle Byändan alueelle. Majoitukseen ajettaisiin Vanhan Porvoontien
kautta, ja siellä olisi myös pysäköintialue. Täällä liikenteen melu on vähäisempää kuin lähempänä
isoja väyliä ja metsäistä maisemaa voisi hyödyntää tunnelman luomisessa. Ideana voisivat olla esimerkiksi
metsäluontoon kauniisti sulautuvat modernit majoitusmökit, joiden rakentamisratkaisut olisivat kestävän
kehityksen periaatteiden mukaisia: esimerkiksi aurinkosähkö, plusenergia, kompostoivat kuivakämälät,
viherkatot ym. Mökit olisivat kuitenkin korkeatasoisesti varusteltuja. Tämä on yksityisen toimijan hanke.
Kiipeilypuisto on aloittamassa ehkä jo vuonna 2016. Kiipeilypuistolle on osoitettu paikka suunnitelmassa.
Useimmat 2.2.2016 Kuusijärven infoiltaan osallistuneista pitivät ajatusta kiipeilypuistosta hyvänä.
Pohjoisen uuden liittymän lähettyvillä kasvaa kaunista männikköä. Tälle alueelle voidaan sijoittaa jokin
toiminto, jossa tarvitaan metsämaisemaa ja saavutettavuutta autolla.
Rakennusten toteuttajana voi olla Vantaan kaupunki tai jokin muu taho. Toteutuksessa voisi olla mukana
esimerkiksi aurinkoenergia- ja puurakentamisalan yrityksiä.
Kaupunki ohjaa rakennusten suunnittelua ja rakentamista siten, että niistä tulee maisemaan sopivia ja
kestävää kehitystä henkiviä. Rakentamista voisi ohjata esimerkiksi ”Design Manual” –tyyppisellä asiakirjalla,
jolla saadaan viestittyä rakentamiselle haluttu ilme. Rakennelmien ilmettä voisi pohtia railakkaasti
sekä suomalaisin että kansainvälisin silmin. Ideoita voisi tuottaa vaikkapa Aalto -yliopiston kansainvälisten
ja suomalaisten opiskelijoiden kanssa yhteistyössä.
30