KONTRAHTI
20.09.2016 • Views
Share Embed Flag

KONTRAHTI

5736-Kontrahti_3_2016

5736-Kontrahti_3_2016

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
ecophonfi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Valtion työympäristökonsepti<br />

helpottaa suunnittelua 9<br />

Työtehoa lisää<br />

syömällä oikein 23<br />

Sisäilmaa räätälöidään<br />

tietotekniikalla 30<br />

<strong>KONTRAHTI</strong> 03<br />

2016<br />

VM:n VIrpi Einola-Pekkinen:<br />

”Virkamies 2.0<br />

kokeilee<br />

rohkeasti<br />

uutta.”<br />

s. 12<br />

SENAATTI-<br />

KIINTEISTÖJEN<br />

SIDOSRYHMÄLEHTI

Running Man<br />

IHMETYTTÄÄ<br />

JA IHASTUTTAA<br />

Hätääntyneen oloinen pukumies pinkoo kovaa vauhtia<br />

salkku kainalossa Kiasman ympärillä. Hän vaikuttaa<br />

eksyneeltä, mutta jatkaa juoksuaan.<br />

Minna Raitmaa<br />

Kyseessä on Nestori Syrjälän nykytaideteos.<br />

Se on toinen voittaja viime<br />

keväisestä Kiasman taidekilpailusta,<br />

jolla haettiin uutta teosta ratsastavan<br />

Mannerheimin kaveriksi.<br />

Kiasman yleisötyöpäällikkö Minna Raitmaan<br />

mielestä Running Man -teos haastaa<br />

perinteisen käsityksen julkisesta taiteesta, joka<br />

yleensä on staattista ja ajallisesti pitkäkestoista.<br />

”Mielestäni juuri Kiasman yhteyteen sopii<br />

teos, joka ei ole monumentaalinen ja pysyvä,<br />

vaan on ajatuksia herättävä, liikkuva ja ajallisesti<br />

rajattu”, Minna Raitmaa kertoo.<br />

”Osa kulkijoista näyttää tietävän, että<br />

vastaan juoksee taideteos, koska he vaikuttavat<br />

ilahtuneilta ja kaivavat esiin kännykkänsä<br />

ehtiäkseen kuvata nopean performanssin.<br />

Yleisintä lienee, että ihmiset eivät tiedä mistä<br />

on kyse ja äimistelevät näkyä. Ehkä selitys tulee<br />

heillekin vuoden mittaan, kun kiireinen pukumies<br />

tulee tutuksi Helsingin kaduilla.”<br />

Raitmaa toivoo, että juoksija lisää yleisön<br />

kiinnostusta nykytaiteeseen ja Kiasmaan.<br />

”Uskon, että kaikki taide edistää ihmisten<br />

taidekiinnostusta. Running Manissa on se hauska<br />

puoli, että sattuma hoitaa kohtaamisen. Ehkä<br />

siitä sattumasta syttyy museo kipinä.”<br />

”Veikkaan teoksen jäävän historiaan,<br />

vaikka se poistuu vuoden päästä katukuvasta.<br />

Tulevaisuus näyttää, onko Running Man jopa<br />

legendaarinen julkinen teos”, Minna Raitmaa<br />

sanoo.<br />

Kaksi uutta ulkoteosta Kiasmaan<br />

Valtion taideteostoimikunnan ja Nykytaiteen<br />

museo Kiasman taidekilpailussa<br />

etsittiin ehdotuksia taideteokseksi Kiasman<br />

ulkoalueelle. Kilpailun jaettu 1. palkinto<br />

myönnettiin kuvataitelija Nestori Syrjälän<br />

teokselle Runnin Man sekä Harri Ahosen Watercolour-teokselle.<br />

Running Man on nykyihmisen dramatisoitu<br />

kuva: kiireinen ja suuntansa hukannut hahmo<br />

ekologisten, taloudellisten ja poliittisten kriisien<br />

murrostamassa maailmassa. Teos koostuu<br />

tunnin mittaisista juoksuista, joita toteutetaan<br />

vuoden ajan kerran viikossa. Juoksijoina toimii<br />

näyttelijöitä ja tanssijoita. Juoksujen koreografia<br />

pohjautuu erilaisten psykologisten kriisireak<br />

tioiden fyysisiin ilmentymiin.<br />

Watercolour-teos on sykkivä valo-ääni-installaatio<br />

Kiasman talveksi tyhjennettävissä<br />

vesialtaissa. Hämärän laskeuduttua altaat<br />

täyttyvät usvasta, joka valaistaan värein.<br />

2 3/2016

TEOS JA MINÄ<br />

Marjo Tiirikka Pirje Mykkänen / Kansallisgalleria<br />

3/2016 3

Valtion työympäristökonsepti<br />

helpottaa suunnittelua 9<br />

Työtehoa lisää<br />

syömällä oikein 23<br />

Sisäilmaa räätälöidään<br />

tietotekniikalla 30<br />

VM:n VIrpi Einola-Pekkinen:<br />

s. 12<br />

SENAATTI-<br />

KIINTEISTÖJEN<br />

SIDOSRYHMÄLEHTI<br />

<strong>KONTRAHTI</strong> 03<br />

2016<br />

23<br />

12<br />

Rajoja on<br />

lupa rikkoa!<br />

26<br />

6 Tiiviisti asiakkaan rinnalla<br />

Riitta Juutilainen aloitti<br />

toimialajohtajana Senaatissa.<br />

9 Tehokkaan työympäristösuunnittelun<br />

työkalu<br />

12 Rohkeasti uutta kokeilemaan<br />

15 Mobiilitila tai laiturinnokka<br />

Virkamies 2.0 ottaa<br />

työympäristöt haltuunsa<br />

18 Eurooppa-koulun<br />

ääniympäristö paranee<br />

23 Työhyvinvointi<br />

Syö lisää tehoa työpäivään<br />

26 Tieto kulkee naapureiden välillä<br />

Mitä eroa ja yhteistä on Pohjoismaiden<br />

työympäristöasioissa?<br />

28 Tarinoiden talot<br />

Päivä Runebergin kotitalossa<br />

<strong>KONTRAHTI</strong> 03<br />

2016<br />

”Virkamies 2.0<br />

kokeilee<br />

rohkeasti<br />

uutta.”<br />

Kannessa:<br />

kehittämispäällikkö<br />

Virpi Einola-Pekkinen,<br />

valtiovarainministeriö.<br />

Kansikuva:<br />

Jaakko Lukumaa<br />

17 Vincitissä luotetaan yksilöön<br />

31 Lyhyesti<br />

34 Resumé<br />

4 3/2016

PÄÄKIRJOITUS<br />

Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen<br />

sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa. Seuraava lehti<br />

ilmestyy joulukuussa 2016.<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />

katri.tulander@senaatti.fi<br />

Päätoimittaja: Outi Tarkka,<br />

puh. 0205 811 356<br />

Toimituskunta: Annika Ahonala,<br />

Jari Auer, Kaj Hedvall, Kati<br />

Jokelainen, Sonja Nybonn,<br />

Leena Suomela ja Suvi Vanto.<br />

Toimitus: Legendium Oy,<br />

puh. 010 229 1630<br />

Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka<br />

Ulkoasu: Markku Jokinen<br />

Paino: Libris Oy<br />

Paperi: sisus: Edixion 100 g/m 2<br />

kannet: Edixion 190 g/m 2<br />

Senaatti-kiinteistöt,<br />

Lintulahden katu 5 A,<br />

PL 237, 00531 Helsinki<br />

Valtakunnallinen<br />

vaihde 0205 8111<br />

fax 0205 811 360<br />

www.senaatti.fi<br />

Sähköpostiosoitteemme:<br />

etunimi.sukunimi@senaatti.fi<br />

Senaatti-kiinteistöt on valtion<br />

työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana<br />

toimiva liikelaitos. Haluamme<br />

yhdessä asiakkaidemme kanssa<br />

tehdä Suomen valtiosta uusien<br />

työnteon tapojen edelläkävijän ja<br />

luoda työympäristöjä joissa innostutaan,<br />

onnistutaan ja viihdytään.<br />

Huolehdimme valtion kiinteistövarallisuudesta<br />

yhteiskuntavastuullisesti<br />

ja luomme osaamisellamme<br />

arvoa yhteiskunnalle.<br />

Erittäin rohkaisevaa!<br />

SENAATIN KESKEISINÄ tavoitteina ovat<br />

yhdessä asiakkaidemme kanssa alentaa<br />

toimitilakustannuksia tai vähintään hillitä<br />

niiden kasvua sekä tukea asiakkaita<br />

uusien työn tekemistapojen käyttöönotossa.<br />

OLEMME HUOLELLISESTI tilastoineet<br />

vuoden 2015 alusta toimitilaprojektien<br />

avulla aikaansaadut säästöt. Viime<br />

vuonna niitä kertyi vuositasolla lähes 18<br />

miljoonan euron edestä. Tämä vuoden<br />

ensimmäisellä vuosipuoliskolla olemme<br />

allekirjoittaneet asiakkaidemme kanssa<br />

uusia ”säästösopimuksia” jo yli 15 miljoonan<br />

euron edestä.<br />

ARVIOIMME, ETTÄ koko vuoden saldo<br />

ylittää reilusti 20 miljoonan euron tason.<br />

SUURI KIITOS tästä kuuluu asiakkaillemme,<br />

jotka ovat ennakkoluulottomasti<br />

lähteneet toteuttamaan yhdessä<br />

senaattilaisten kanssa valtion uutta toimitilastrategiaa.<br />

Olemmekin nyt selvästi<br />

edellä pitkän aikavälin 100 miljoonan<br />

euron säästötavoitetta.<br />

KAIKEN LÄHTÖKOHTANA on virastokohtainen<br />

toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelma.<br />

Viime vuoden loppuun<br />

mennessä virastojen ja laitosten tuli<br />

laatia toimitilastrategian alustava<br />

toteutusarvio ja tämän vuoden loppuun<br />

mennessä toimeenpanosuunnitelma.<br />

Suurin osa virastoista on jo siirtynyt toimeenpanovaiheeseen.<br />

Senaatti sovittaa<br />

omat suunnitelmansa asiakkaidensa<br />

toimitilastrategioihin omien ns. kampussuunnitelmiensa<br />

avulla. Lopputuloksena<br />

on hyvä ja riittävän pitkälle ulottuva<br />

kokonaiskuva asiakastarpeista ja<br />

suunnitelmista ja miten näihin tarpeisiin<br />

vastataan valtion kokonaisetu huomioiden.<br />

Senaatin asiantuntijat ovat myös<br />

käytettävissänne toimitilastrategioita ja<br />

konkreettisia suunnitelmia laadittaessa.<br />

TOTEUTUESSAAN TOIMITILASTRATEGIA<br />

parantaa valtio-organisaation suorituskykyä<br />

ja alentaa merkittävästi toimitilakustannuksia.<br />

Kokemus on jo lisäksi<br />

osoittanut, että näissä uusissa työympäristöissä<br />

viihdytään todella hyvin.<br />

Jari Sarjo<br />

toimitusjohtaja<br />

3/2016 5

© Jari Härkönen<br />

6 3/2016

TIIVIISTI<br />

asiakkaan<br />

rinnalla<br />

Toimistot-toimialan uusi toimialajohtaja<br />

Riitta Juutilainen Senaatti-kiinteistöistä<br />

haluaa tiivistä yhteistyöstä asiakkaiden kanssa.<br />

Toimistot-toimialan uusi toimialajohtaja<br />

Riitta Juutilainen<br />

Senaatti-kiinteistöistä ei kuvittele<br />

tietävänsä, mitä asiakkaat<br />

tarvitsevat, vaan hän haluaa,<br />

että ratkaisuja kehitellään tiiviissä yhteistyössä<br />

asiakkaiden kanssa.<br />

Juutilainen tietää kokemuksesta, että<br />

virastojen tukitoiminnoissakin voidaan<br />

olla melko kaukana ydintoiminnan<br />

haasteista.<br />

”Kiinteistöyksiköiden ei ole aina<br />

helppo saada tietoa toiminnan, toimipaikkaverkoston<br />

ja henkilöstömäärän<br />

muutoksista riittävän ajoissa. Niistä voi<br />

olla monenlaisia suunnitelmia, mutta lopulliset<br />

linjaukset ja päätökset puuttuvat.”<br />

Ennen Senaatti-kiinteistöille siirtymistä<br />

viime toukokuussa Juutilainen<br />

toimi yli neljä vuotta Verohallinnon toi-<br />

mitilajohtajana. Sitä ennen hän työskenteli<br />

melkein kymmenen vuotta johtavana<br />

asiantuntijana ja asiakaspäällikkönä<br />

Senaatti-kiinteistöjen Toimistot-toimialalla.<br />

Sieltä hän oli viimeiset pari vuotta<br />

lainassa oikeusministeriössä kehittämässä<br />

ministeriön toimitilajohtamisen<br />

mallia.<br />

Senaatti-kiinteistöihin Juutilainen<br />

palasi, kun hänen entinen esimiehensä,<br />

toimialajohtaja Jorma Heinonen on<br />

jäämässä eläkkeelle.<br />

”Tehtävä muuttuvassa Senaatti-kiinteistöissä<br />

kiinnosti. Uudessa työssäni<br />

pystyn hyödyntämään myös asiakaskokemustani”,<br />

hän sanoo ja aikoo korostaa<br />

asiakasnäkökulmaa kaikessa tekemisessään.<br />

Juutilainen sanoo, että tuttujen ihmisten<br />

joukkoon Senaatti-kiinteistöissä<br />

oli helppo palata. Kymmenen kilometrin<br />

työmatkakin, jonka hän taittaa pääasiassa<br />

polkupyörällä, säilyi lähes samana.<br />

”Sen verran asiat ovat poissa ollessani<br />

kuitenkin muuttuneet, etten voi alkuun<br />

jättää asioita varmistamatta, koska tietoni<br />

voivat olla vanhoja”, hän sanoo.<br />

ASIAKASTA ON KUUNNELTAVA<br />

Verohallinnossa Juutilainen oli VM:n hallinnonalan<br />

edustajana mukana päivittämässä<br />

valtion toimitilastrategiaa. Hän sanoo,<br />

että strategian toimeenpanossa riittää<br />

työtä vuosiksi eteenpäin.<br />

Tähän saakka virastot ovat voineet itse<br />

vuokrata toimitiloja myös vapailta markkinoilta.<br />

Uudessa vuokrajärjestelmässä<br />

Senaatti-kiinteistöt tekee vuokrasopimukset<br />

ulkopuolisten vuokranantajien kanssa.<br />

Virastojen tulisi siis vastedes saada sama<br />

3/2016 7

© Jari Härkönen<br />

Senaatti-kiinteistöjen uuden<br />

toimialajohtajan Riitta Juutilaisen<br />

mielestä parasta johtamisessa on<br />

se, että työ pitää tehdä muiden<br />

ihmisten kanssa.<br />

RIITTA JUUTILAINEN, 48<br />

• Työ: Toimistot-toimialan toimialajohtaja<br />

ja johtoryhmän jäsen<br />

Senaatti-kiinteistöissä<br />

• Koulutus: arkkitehti<br />

• Ura: Verohallinto, Senaatti-kiinteistöt,<br />

JP-Terasto, Arkkitehtitoimisto<br />

Kouvo & Partanen,<br />

Sanaksenaho Arkkitehdit,<br />

Arkkitehtitoimisto Kontio-Kilpiä-Valjento,<br />

Keravan kaupunki,<br />

Arkkitehtuuritoimisto Ark-Pelin<br />

• Perhe: Aviomies ja kolme lasta:<br />

20-vuotias poika ja<br />

16-vuotiaat kaksoset<br />

• Harrastukset: Lukeminen,<br />

koiran kanssa lenkkeily, retkeily,<br />

työmatkapyöräily ja museot<br />

palvelu ja huolenpito riippumatta siitä,<br />

kuka toimitilat omistaa.<br />

”Toimitilamaailman tuntemus<br />

keskittyy valtiolla yhä enemmän Senaatti-kiinteistöille,<br />

ja virastot saavat<br />

mahdollisuuden miettiä uudelleen<br />

toimitilajohtamisen järjestämistä”, Juutilainen<br />

sanoo.<br />

Hän korostaa, että asiakas on oman<br />

toimintansa ja tarpeittensa paras asiantuntija.<br />

Sen vuoksi asiakkaan tarpeita<br />

pitää kuunnella ja vaihtoehdoista keskustella<br />

niin kauan, että yhteinen ymmärrys<br />

ratkaisuista syntyy.<br />

Juutilaisen mielestä aiemmin hyvin<br />

kiinteistölähtöisesti toiminut Senaatti-kiinteistöt<br />

on viime vuosina kääntynyt<br />

asiakaslähtöisempään suuntaan.<br />

”Senaatti-kiinteistöihin on hankittu<br />

uutta osaamista, ja täällä ajatellaan<br />

työympäristöä eikä vain vuokrattavaa<br />

rakennusta ja tilaa.”<br />

”Senaatti-kiinteistöillä on tärkeä rooli<br />

uusien asioiden esille tuojana ja hyvien<br />

käytäntöjen levittäjänä, ja asiakkaat<br />

arvostavat sitä”, Juutilainen jatkaa.<br />

SUJUVA ARKI, TEHOKAS TYÖ<br />

Juutilainen on seurannut työympäristöajattelun<br />

kehittymistä valtiolla 2000-luvun<br />

alusta lähtien. Uusiin työn tekemisen<br />

tapoihin hän tutustui Verohallinnossa,<br />

jossa pilotoitiin vuonna 2013 uutta<br />

työympäristökonseptia yhdessä Senaatti-kiinteistöjen<br />

kanssa.<br />

Siinä kirkastui se, että fyysinen<br />

ympäristö on helpoin pala työympäristömuutoksessa.<br />

Uuden työympäristön<br />

käyttöönoton kannalta kriittisempää on<br />

se, kuinka organisaatio sovittaa sinne<br />

oman toimintansa ja omaksuu uudet<br />

tavat tehdä työtä.<br />

”Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää<br />

varmistaa, että kaikki uuteen työympäristöön<br />

siirtyvät hallitsevat uudet työn<br />

tekemisen tavat”, Juutilainen sanoo.<br />

Hän uskoo, että työn tuottavuus<br />

valtiolla paranisi tuntuvasti, jos virkamiehet<br />

oppisivat käyttämään tehokkaasti<br />

sekä nykyisiä että uusia työvälineitä ja<br />

ohjelmistoja.<br />

”Silloin ei puhuta enää vanhasta<br />

A4-työstä uusilla välineillä, vaan jostain<br />

aivan uudesta, kuten sähköisistä palveluista.”<br />

Työympäristön kehittämisessä fyysiset<br />

tilat ovat helpoimmin ratkaistavia<br />

asioita, mutta niillä on suuri merkitys<br />

arjen sujumiselle. Myös tiloihin liittyvien<br />

palvelujen, kuten ruokailun, pysäköinnin,<br />

taukotilojen ja suihkujen pitää olla<br />

kunnossa, jotta niihin ei kulu turhaan<br />

työntekijöiden aikaa ja voimia.<br />

Millaisia tiloja ja palveluja Senaatti-kiinteistöjen<br />

pitäisi sitten tulevaisuudessa<br />

tarjota virastojen arkeen? Päästäisiinkö<br />

jossain vaiheessa siihen, että työtä<br />

tehtäisiin valtion yhteisissä toimistotiloissa,<br />

hubeissa eikä viraston tai hallinnonalan<br />

tiloissa?<br />

”Tällä hetkellä turvallisuuslinjaukset<br />

rajoittavat ehkä eniten vapaata tilojen<br />

yhteiskäyttöä”, Juutilainen sanoo.<br />

Hänen mielestään työ sujuu parhaiten<br />

hyvällä porukalla. Porukka tarvitsee<br />

sopivan paikan – fyysisen tai virtuaalisen<br />

– yhteiselle ideoinnille ja tekemiselle.<br />

Sopivien työympäristöjen luomisessa ja<br />

ylläpitämisessä riittää Senaatti-kiinteistöillä<br />

töitä tulevaisuudessakin.<br />

”Vaihtoehdoista<br />

pitää keskustella niin<br />

kauan, että yhteinen<br />

ymmärrys syntyy.”<br />

8 3/2016

Tehokkaan<br />

työympäristösuunnittelun<br />

työkalu<br />

© Getty Images<br />

Valtion työympäristökonseptin tavoitteena on tuottaa toimistotiloja, jotka ovat<br />

muuntojoustavia ja tarvittaessa myös yhteiskäytössä useampien käyttäjien<br />

kesken. Konseptin ansiosta asiakkaat voivat keskittyä tehokkaammin uusien<br />

työnteon tapojensa kehittämiseen ja muutoksen johtamiseen.<br />

Olli Manninen<br />

Getty Images, Senaatti-kiinteistöt ja Studio Kari Likonen<br />

Työympäristöasiantuntija Juha<br />

Rita Senaatti-kiinteistöistä kertoo,<br />

että valtion työympäristökonsepti<br />

perustuu Senaatti-kiinteistöjen<br />

viimeisten viidentoista<br />

vuoden aikana toteuttamiin projekteihin.<br />

”Halusimme hyödyntää vuosien<br />

aikana kumuloitunutta tietoa ja luoda<br />

työympäristöratkaisuja asiakkaittemme<br />

käyttöön. Tilojen suunnittelussa asiakkaan<br />

painopisteen olisi parempi olla<br />

uusien työnteon tapojen kehittämisessä<br />

sekä muutoksessa ja sen johtamisessa”,<br />

Rita sanoo.<br />

”Valtion työympäristökonsepti on<br />

mobiilia monipaikkaista työtä tukeva<br />

monitilaympäristö, jossa on nimeämättömiä<br />

työpisteitä. Se on tarkoitettu asiakkaille,<br />

jotka haluavat kehittää omia<br />

työnteon tapojaan ja työympäristöään”,<br />

hän jatkaa.<br />

Ritan mukaan valtion<br />

työympäristökonsepti ei<br />

sinänsä sanele asiakkaille<br />

valmista tilaohjelmaa,<br />

sillä jokaisen asiakkaan<br />

lähtötilanne vaihtelee ja on<br />

siten erilainen.<br />

”Tilaohjelman onnistuminen edellyttää<br />

johdon sitoutumista tavoitteisiin. On<br />

äärimmäisen tärkeää keskustella, millaista<br />

työkulttuuria tavoitellaan ja mitä se<br />

edellyttää asiakkailta”, hän sanoo.<br />

Ritan mukaan valtion työympäristökonsepti<br />

soveltuu<br />

erityisen hyvin asiakkaille,<br />

joiden toiminta<br />

on pääosin tietotyötä.<br />

Konsepti on myös valtion<br />

toimitilastrategian<br />

mukainen. Jos asiakkaalla<br />

on jo valmiina valtakunnal-<br />

Juha Rita<br />

3/2016 9

Tilasuunnittelua työprofiloinnin avulla<br />

Nykyajan organisaatioissa<br />

työskentelee<br />

ankkureita,<br />

yhdistelijöitä,<br />

keräilijöitä ja navigoijia.<br />

Työprofiloinnin avulla<br />

on tunnistettavissa<br />

tietotyöhön erikoistuneiden<br />

organisaatioiden<br />

työprofiilit, jotka<br />

auttavat hahmottamaan<br />

organisaation<br />

tilantarvetta.<br />

ANKKURI<br />

Toimistossa työskentelevä<br />

istumatyöntekijä,<br />

joka on toimistolla päivittäin<br />

ja hoitaa useimmat<br />

tehtävänsä oman<br />

työpöytänsä ääressä.<br />

Hän pitää työpöytää kotipesänään<br />

ja arvostaa<br />

tämän pesän pysyvyyttä<br />

ja laatua.<br />

YHDISTELIJÄ<br />

Viettää tyypillisesti<br />

puolet työajastaan organisaation<br />

eri tiloissa,<br />

kuten neuvotteluhuoneissa,<br />

kahviloissa ja<br />

kollegoidensa työpisteiden<br />

äärellä. Hänen<br />

työssään painottuu<br />

sisäinen vuorovaikutus<br />

ja yhteistyö oman organisaation<br />

eri osastojen<br />

ja yksiköiden rajapinnoilla.<br />

KERÄILIJÄ<br />

Vastaa organisaation<br />

ulkopuolisista suhteista.<br />

Hän työskentelee ainakin<br />

puolet työviikostaan<br />

muualla kuin toimistollaan,<br />

useimmiten<br />

erilaisissa tapaamisissa.<br />

Keräilijä työskentelee<br />

asiakkaiden tiloissa,<br />

oman organisaation<br />

toisaalla olevissa tiloissa,<br />

mutta myös ns.<br />

kolmansissa paikoissa,<br />

kuten kahviloissa tai liikennevälineissä<br />

(juna,<br />

lentokone).<br />

NAVIGOIJA<br />

Vastaa laajoista kokonaisuuksista<br />

ja on<br />

usein organisaationsa<br />

avainhenkilö. Työhön<br />

kuuluu usein kansainvälisissä<br />

verkostoissa<br />

vaikuttaminen. Kotitoimistollaan<br />

he ovat<br />

vierailijoita. Navigoija<br />

voi olla esimerkiksi<br />

asiantuntija tai konsultti,<br />

joka käy toimistolla<br />

muutaman kerran<br />

kuukaudessa vaikkapa<br />

kokouksen vuoksi.<br />

© Getty Images<br />

linen työympäristö- ja toimitilakonsepti,<br />

sovelletaan hankkeessa sitä. Halutessaan<br />

ja soveltuvilta osin asiakas voi hyödyntää<br />

myös ideoita ja linjauksia valtion työympäristökonseptista.<br />

LASKURI JA TYÖPAJAT APUNA<br />

Valtion työympäristökonseptissa on tarkoin<br />

kuvattu, millaisia erilaisia työnteon<br />

vyöhykkeitä nykyajan monitilaympäristöt<br />

pitävät sisällään. Ne jakaantuvat julkisiin<br />

tiloihin ja yhteiskäyttötiloihin, kuten aulaan,<br />

henkilöstöravintolaan, yhteiskäyttöisiin<br />

työtiloihin ja kokouskeskukseen.<br />

Sisäinen vyöhyke koostuu puolestaan<br />

organisaation omaan käyttöön tarkoitetuista<br />

sisäisistä yhteiskäyttötiloista,<br />

lähitukitiloista ja työpistetiloista.<br />

”Konseptin avulla voimme yhdessä<br />

asiakkaiden kanssa suunnitella tehokkaammin,<br />

millaiset vaihtoehdot ovat<br />

asiakkaan kannalta toiminnallisimmat.<br />

Tilaohjelmointilaskurin avulla löydämme<br />

asiakkaille nopeasti valtion toimitilastrategian<br />

linjausten mukaiset, parhaimmat<br />

ratkaisut”, Rita sanoo.<br />

Tilojen suunnittelu etenee asiakkaan<br />

kanssa yhteistyönä asiakkaan avainhenkilöistä<br />

muodostettavan ydinryhmän ja<br />

johdon työpajoissa.<br />

Rita arvioi, että merkittävimmät hyödyt<br />

työympäristökonsepti tuottaa juuri<br />

työympäristöjen suunnitteluvaiheessa.<br />

10 3/2016

”Kun työympäristökonseptin ja tilasuunnitelman<br />

tuottamiseen on aiemmin<br />

kulunut puoli vuotta, syntyvät ratkaisut<br />

nyt jopa kuukaudessa. Asiakkaille<br />

ajansäästö merkitsee mahdollisuutta<br />

keskittyä paremmin omien työskentelykäytäntöjen<br />

kehittämiseen ja muutoksen<br />

johtamiseen”, Rita sanoo.<br />

YHTEISTYÖTILOILLE TILAUS<br />

Palaute valtion työympäristökonseptista<br />

on ollut Ritan mukaan tähän mennessä<br />

rohkaisevaa ja innostunutta.<br />

”Valtion organisaatioissa on käynnissä<br />

paljon erilaisia joustavamman<br />

työskentelyn kehittämisprojekteja. On<br />

tärkeää ymmärtää, että tällaisten kehitysprojektien<br />

toteuttamisessa on mietittävä<br />

samaan aikaan myös, miten käytössä<br />

”Kun konseptin ja tilasuunnitelman<br />

tuottamiseen on aiemmin kulunut<br />

puoli vuotta, syntyvät ratkaisut nyt<br />

jopa kuukaudessa”.<br />

olevat tilat vastaavat haluttua muutosta”,<br />

Rita sanoo.<br />

Vuoden vaihteessa käyttöönotettua<br />

työympäristökonseptia on hyödynnetty<br />

nyt jo muun muassa Tilastokeskuksessa,<br />

Suomen ympäristökeskus SYKE:ssä,<br />

Patentti- ja rekisterihallituksessa sekä<br />

Valtiokonttorissa.<br />

Rita uskoo, että yksittäisten asiakasratkaisujen<br />

ohella valtion työympäristökonsepti<br />

tulee tarjoamaan tulevaisuudessa<br />

myös hyviä vaihtoehtoja<br />

useampien asiakkaiden yhteiskäytössä<br />

olevien tilojen kehittämiseen.<br />

”Valtionhallinnon organisaatioiden<br />

yhteisille tiloille on selkeä tilaus. Useat<br />

asiakkaamme ja heidän sidosryhmänsä<br />

tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja<br />

olisi luontevaa, että näissä rajapinnoissa<br />

työskenteleville olisi nykyistä enemmän<br />

käytössä Senaatin kehittämiä HUPI-tiloja,<br />

jotka on tarkoitettu kaikille valtionhallinnon<br />

työntekijöille”, Rita sanoo.<br />

Tällaisia yhteistyöhankkeita on käynnissä<br />

jo saman toimialan organisaatioiden<br />

kesken. Myös pienemmillä paikkakunnilla<br />

asiakkaat ovat kiinnostuneet<br />

yhteisten toimitilojen suunnittelusta.<br />

20 kuukautta<br />

aikaa opetella<br />

MAALISKUUSSA 2018 Tilastokeskuksen<br />

650 työntekijää<br />

työskentelee suunnitelmien<br />

mukaan uudessa monitilaympäristössä.<br />

Se on<br />

radikaali loikka nykyhetkeen,<br />

kun lähes kaikki työntekijät<br />

tekevät töitä omissa nimetyissä<br />

huoneissaan.<br />

”Olemme keskustelleet<br />

vilkkaasti talon sisällä, miten<br />

monitilaympäristö sopii<br />

meidän kaltaiselle virastolle<br />

ja miten työnteon tapojamme<br />

tulisi uudistaa”, kertoo Tilastokeskuksen<br />

hallintojohtaja<br />

Pasi Henriksson.<br />

Tilastokeskuksessa on<br />

tehty toimitilaselvityksiä koko<br />

2010-luvun ajan ja etsitty keinoja<br />

säästöihin kiinteistömenoissa.<br />

Tavoitteena on siirtyä<br />

nykyisistä 30 000 neliön<br />

tiloista alle puoleen vuonna<br />

2018. Senaatti-kiinteistöt on<br />

neuvotellut Tilastokeskuksen<br />

nykyisen kiinteistönomistajan<br />

Kevan kanssa tilojen remontoinnista.<br />

”Senaatin ja Tilastokeskuksen<br />

aktiivisen toiminnan<br />

ansiosta asiat ovat<br />

nytkähtäneet eteenpäin ja<br />

tavoitteenamme on päästä<br />

työskentelemään uudessa<br />

monitilaympäristössä maaliskuussa<br />

2018”, Henriksson<br />

sanoo.<br />

Tilastokeskus on hyödyntänyt<br />

työn tapojensa kehittämisessä<br />

Senaatti-kiinteistöjen<br />

työympäristökonseptia ja<br />

Pasi Henriksson<br />

käynyt tutustumassa muun<br />

muassa Verohallinnon ja<br />

Valtioneuvoston kanslian<br />

monitilaratkaisuihin.<br />

”Tämä muutosprojekti ei<br />

ole vain tilakysymys, vaan<br />

myös johtamisen ja esimiestyön<br />

kehittämisen kysymys.<br />

Johdon pitää olla aktiivisesti<br />

mukana muutoksen<br />

johtamisessa, sillä muutos<br />

heijastuu niin esimiesten kuin<br />

työntekijöiden arkeen, kun<br />

tulevaisuudessa kaikki työskentelevät<br />

nimeämättömissä<br />

työpisteissa”, Henriksson<br />

sanoo.<br />

Muutos viedään läpi porrastetusti.<br />

Remontin aikana<br />

Tilastokeskuksen väki työskentelee<br />

20 kuukauden ajan<br />

väistötiloissa, joissa on vielä<br />

nimetyt työpisteet. Henrikssonin<br />

mukaan muutosprojektin<br />

onnistuminen edellyttää<br />

jatkuvaa tiedottamista ja<br />

vuoropuhelua työntekijöiden<br />

kanssa.<br />

”On luonnollista, että näin<br />

suuri muutos herättää paljon<br />

kysymyksiä. Monitilaympäristö,<br />

nimeämättömät työpisteet<br />

tai ylibuukkaus ovat<br />

käsitteitä, jotka ovat meille<br />

uusia asioita johtoa myöten”,<br />

Henriksson sanoo.<br />

3/2016 11

Työ<br />

”Jokainen voi<br />

omassa työssään<br />

miettiä, miten<br />

voisin tehdä jonkin<br />

asian uudella<br />

tavalla.”<br />

– Virpi Einola-Pekkinen<br />

12 3/2016

2.0<br />

ROHKEASTI<br />

uutta kokeilemaan<br />

Maailma muuttuu - samoin<br />

virkamies. Nyt on lupa rikkoa rajoja<br />

ja kokeilla rohkeasti uusia tapoja<br />

tehdä työtä. Työ 2.0 on jo täällä<br />

ja pian sitä tekee uuden ajan<br />

virkamies 2.0.<br />

Minna Saano<br />

Jaakko Lukumaa<br />

Virkamiehen hyveinä on<br />

pidetty vakautta, luotettavuutta,<br />

oikeudenmukaisuutta<br />

ja ennustavuutta.<br />

”Edelleen nämä<br />

ovat tärkeitä, mutta kun<br />

maailma on muuttunut, tarvitaan myös<br />

toisenlaisia valmiuksia”, valtiovarainministeriön<br />

kehittämispäällikkö Virpi<br />

Einola-Pekkinen toteaa.<br />

Uudet iskusanat ovat proaktiivisuus,<br />

itseohjautuvuus, rohkeus, asiakaslähtöisyys<br />

ja kokeilevuus. Näillä avuilla<br />

virkamies 2.0 ponnistaa kohti uudenlaista<br />

tapaa tehdä työtä.<br />

RAJOJEN RIKKOMISTA<br />

JA TOISTEN TONTEILLE<br />

Asiakaslähtöisyys on aivan ytimessä, kun<br />

puhutaan virkamies 2.0:sta.<br />

”Kaikkea tekemistä ja kehittämistä<br />

katsotaan nyt asiakkaan silmin. Siitä<br />

lähdetään liikkeelle. Ratkaisevaa ei ole<br />

se, mikä on oma hallinnollinen rakenne<br />

tai toimivalta, vaan asioista otetaan vastuuta<br />

silloinkin, kun ne ulottuvat oman<br />

toimikentän ulkopuolelle.”<br />

Uuden ajan virkamies ylittääkin<br />

rohkeasti rajoja, niin asenteellisia kuin<br />

toiminnallisia, ja astuu toisten tonteille<br />

positiivisessa mielessä.<br />

”Enää ei voida katsoa vain omaa<br />

pientä osuutta, vaan on ymmärrettävä<br />

iso kuva ja se, millaisia vaikutuksia<br />

omalla tekemisellä on muille ja ennen<br />

kaikkea kansalaisille, joita viime kädessä<br />

palvellaan.”<br />

Einola-Pekkinen nostaa esimerkiksi<br />

meneillään olevan palvelujen digitalisoitumisen,<br />

jonka onnistumisen edellytys<br />

3/2016 13

”Moniosaaminen<br />

painottuu jatkossa.”<br />

– Reetta Ripatti-Jokela<br />

on rajojen ylittäminen. Toiminnot ja<br />

palveluketjut eivät saa katketa hallintokuntien<br />

välillä, vaan tarvitaan yhteistyötä,<br />

jotta asiat etenevät häiriöttä.<br />

MIELEKÄSTÄ JA<br />

MERKITYKSELLISTÄ TYÖTÄ<br />

Miksi virkamiehen kannattaa lähteä mukaan<br />

muutoksen rattaisiin? Mitä hän siitä<br />

itselleen saa?<br />

”Uskon, että työ muuttuu mielekkäämmäksi<br />

ja työn merkitykselliseksi<br />

kokeminen vahvistuu, kun huomataan,<br />

että uudenlainen tapa tehdä työtä tuottaa<br />

tuloksia. Kun toimintakulttuurin muutoksella<br />

päästään turhasta pönötyksestä<br />

ja byrokratiasta ja asioita saadaan entistä<br />

enemmän aikaan, niin se palkitsee.”<br />

Uuteen tapaan tehdä työtä kuuluvat<br />

myös kokeilut, joihin Einola-Pekkinen<br />

lämpimästi rohkaisee.<br />

”Kokeiluista ja kokeilukulttuurista<br />

puhuminen saattaa tuntua hienolta<br />

ylätason jutulta, itselle kaukaiselta, mutta<br />

ei ole sitä. Jokainen voi omassa työssään<br />

miettiä, miten voisin tehdä jonkin asian<br />

uudella tavalla; voisiko lähteä katsomaan<br />

asiaa eri tulokulmasta kuin aiemmin, tai<br />

mitä jos kokeilisin työskentelyä kahvilassa<br />

ja katsoisin, mihin se johtaa. Tällaiset<br />

kokeilut saattavat tuntua pieniltä, mutta<br />

niillä voi olla suuria positiivisia vaikutuksia.”<br />

MUUTOKSEN<br />

MYÖNTEISET TUULET<br />

Valtion 75 000 työntekijän joukkoon<br />

mahtuu monenlaisia ihmisiä ja organisaatioita,<br />

mutta yleinen vire kohti uudenlaista<br />

työtä ja uutta virkamiesidentiteettiä<br />

on hyvässä nosteessa.<br />

”Koko ajan on enemmän ja enemmän<br />

virkamiehiä, jotka haluavat toimia<br />

uudella, fiksulla tavalla, kokeilla ja olla<br />

rohkeita rajojen ylittäjiä. He ovat sisäis-<br />

14 3/2016

Rohkeiden ja<br />

kokeilunhaluisten<br />

määrä kasvaa<br />

koko ajan.<br />

Mobiilitila tai<br />

laiturinnokka<br />

– virkamies 2.0 ottaa<br />

työympäristöt haltuunsa<br />

Työympäristöjen muutos ja uudenlainen<br />

johtaminen tukevat virkamies 2.0:n työn<br />

tekemistä. Näkyvissä on vapautta ja<br />

vastuuta, verkostoja ja moniosaamista.<br />

täneet sen, että maailma muuttuu<br />

koko ajan ja meidän on muututtava<br />

sen mukana. Uskon, että tällaiset<br />

edelläkävijät vetävät muita mukanaan,<br />

innostavat ja kannustavat.”<br />

Viralliset tahot ja dokumentit<br />

eivät kokeiluja ja muutoksia estä,<br />

jopa hallitusohjelmassa on annettu<br />

lupa kokeilla. Usein kahleet ovatkin<br />

omien korvien välissä, omissa<br />

asenteissa.<br />

”Rohkaisua tarvitaan edelleen<br />

niin johdon, esimiesten kuin jokaisen<br />

virkamiehenkin taholta. Muutos<br />

tapahtuu vain itse se tekemällä.”<br />

Virkamies 2.0 ei ole enää sidottu<br />

omaan työhuoneeseen, oman<br />

organisaationsa toimipaikkaan tai<br />

edes neljän seinän sisälle. Organisaation<br />

rajat ylittävä ja verkostoitunut yhteistyö<br />

lisääntyy tulevaisuudessa, ja työtä tehdään<br />

eri paikoissa ja eri aikoina tilanteen<br />

ja tarpeen mukaan. Työ leviää virastoista<br />

kahviloihin, puistojen penkeille,<br />

kesämökkien laitureille, valtionhallinnon<br />

Hupi-kohtaamispaikkoihin, sinne, missä<br />

se kulloinkin tuntuu mielekkäimmältä<br />

tehdä.<br />

”Varsinaisten työympäristöjen<br />

suhteen ollaan jo kovaa vauhtia menossa<br />

valtion toimitilastrategian tukemana<br />

kohti monitilaympäristöjä. Seuraava<br />

askel ovat mobiilit ja monipaikkaiset työtilat.<br />

Ne ovat edelläkävijäorganisaa tioissa<br />

jo arkipäivää, mutta koko valtionhallinnossa<br />

vielä tulevaisuutta”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen<br />

työympäristöryhmän<br />

päällikkö Reetta Ripatti-Jokela.<br />

PELISÄÄNTÖJÄ VERKOSTOIHIN<br />

”Työ ei ole enää samanlaista kuin se on<br />

aikaisemmin ollut. Työn tekemiseen<br />

onkin muodostettava uusi suhde”, Ripatti-Jokela<br />

kehottaa.<br />

Keskeisiä asioita muuttuvassa työssä<br />

ovat verkostoituneet toimintamallit;<br />

ollaan yhtä aikaa läsnä useissa projekteissa<br />

ja prosesseissa ja toimitaan<br />

sujuvasti yhteistyössä erilaisilla fyysisillä<br />

ja virtuaa lisilla foorumeilla.<br />

Jotta työ sujuisi, on luotava pelisääntöjä<br />

verkostoissa ja eri organisaatioiden<br />

välillä toimimiselle.<br />

3/2016 15

”Asiantuntijuudesta on<br />

hyötyä vain jaettuna.”<br />

– Marika Tammeaid<br />

”Ei riitä, että ICT-infra toimii.<br />

Kaikilla täytyy olla yhteinen<br />

peruskäsitys siitä, milloin<br />

on syytä pitää Skype-palaveri,<br />

milloin käyttää sähköistä<br />

työtilaa, milloin tavata kasvokkain”,<br />

Ripatti-Jokela sanoo.<br />

VAPAUTTA JA VASTUUTA<br />

Uudenlaisissa mobiileissa ja monipaikkaisissa<br />

työnteon tavoissa korostuu yksilön<br />

vapaus mutta myös vastuu.<br />

”Kun jokainen voi valita missä, milloin<br />

ja miten työskentelee – yksin, muiden<br />

kanssa, virtuaalisesti vai kasvokkain<br />

– saa siitä joustoa työn ja yksityiselämän<br />

tasapainoon. Toisaalta täytyy myös itse<br />

vastata omasta osaamisestaan, tietopääomasta<br />

ja ylipäätään tiedon saannista.<br />

Moniosaaminen painottuu jatkossa. On<br />

hallittava yhä laajempia ja monipuolisempia<br />

kokonaisuuksia, jotta pystyy<br />

toimimaan uudenlaisissa ympäristöissä.”<br />

Ripatti-Jokela korostaakin aktiivista<br />

tiedon hankkimista, tiedon hyödyntämistä<br />

ja tiedon jakamista muille.<br />

”Avoin tiedonjakamisen periaate on<br />

edellytys sille, että tulevaisuuden virkamies<br />

pystyy tekemään työtään tuloksellisesti<br />

ja onnistuneesti.”<br />

ESIMIEHET ESIMERKKINÄ<br />

Jotta työ sujuu fiksummin, tarvitaan<br />

mahdollistavaa ja luottamukseen perustuvaa<br />

johtamista. Tällainen johtaminen<br />

luo ilmapiirin, jossa kokeileminen<br />

innostaa, halu jakaa omaa osaamista ja<br />

vastaanottaa muiden osaamista yhteiseksi<br />

hyödyksi kasvaa, ja uuden oppiminen<br />

linkittyy luontevasti arjen työhön ja sen<br />

kehittämiseen.<br />

”Esimiesten oma esimerkki aikansa<br />

eläneiden työtapojen purkamisessa ja<br />

uusien ratkaisujen käyttöönotossa on<br />

erityisen tärkeää. Nyt on viimeistään<br />

aika luopua oman työn ja tiedon<br />

omistamisesta ja ottaa tilalle verkostoissa<br />

toimi minen ja yhdessä<br />

kehittäminen. Asiantuntijuudesta<br />

on hyötyä vain jaettuna”, muistuttaa<br />

Valtiokonttorin kehityspäällikkö<br />

Marika Tammeaid.<br />

Johtamisen tavat ja foorumit<br />

muuttuvat uudenlaisessa ajasta ja<br />

paikasta riippumattomassa työssä.<br />

”Uusi tapa työskennellä antaa mahdollisuuden<br />

luoda arvostavaa, osallistavaa<br />

ja tavoitteista lähtevää johtamisen<br />

kulttuuria. Täytyy kuitenkin muistaa, että<br />

siirtyminen päivittäisestä monitoroinnista<br />

yhteisen vision ja tavoitteiden kautta<br />

tapahtuvaan johtamiseen on julkishallinnolle<br />

isompi hyppy kuin äkkiseltään<br />

ajattelisi. Jokaisen virkamiehen<br />

agendalla tulisikin olla vastuunotto<br />

omalta osalta hallinnon<br />

kulttuurin muutoksesta”,<br />

Tammeaid toteaa.<br />

SENAATTI-KIINTEISTÖJEN PALVELUT TYÖ 2.0<br />

• Tietotyön suorituskyvyn kehittämisen<br />

asiantuntijapalveluita<br />

• Muutosjohtamisen asiantuntijapalveluita<br />

• Fyysisen, virtuaalisen ja sosiaalisen<br />

työympäristön muutokset<br />

• Organisaation toimintakulttuurin muutokset<br />

• Valtiovarainministeriön, Valtiokonttorin,<br />

Senaatti-kiinteistön ja Valtorin yhteistyöhanke.<br />

• Antaa työkaluja, käytännön malleja ja vinkkejä<br />

valtionhallinnon työn tekemisen tapojen uudistamiseen.<br />

• Yhteyshenkilöt: Virpi Einola-Pekkinen (VM),<br />

Reetta Ripatti-Jokela (Senaatti), Marika Tammeaid<br />

(Valtiokonttori) ja Sari-Anne Hannula (Valtori)<br />

Lue lisää: http://vm.fi/tyo-2.0<br />

16 3/2016

Vincitissä on yli 200 työntekijää,<br />

kaksi johtajaa, esimiesporrasta ei<br />

lainkaan. Kuvassa tj. Mikko Kuitunen.<br />

Vincitissä luotetaan yksilöön<br />

Tamperelainen ohjelmistoyritys Vincit Oy on valittu<br />

kolme kertaa Suomen ykköseksi Great Place to Work<br />

-kilpailussa. Tämän vuoden kesäkuussa napsahti<br />

samainen titteli myös Euroopan parhaana työpaikkana.<br />

T<br />

oimitusjohtaja Mikko Kuitunen,<br />

mikä on salaisuutenne Suomen ja<br />

Euroopan parhaana työpaikkana?<br />

”Jos nyt joku salaisuus on, niin se on<br />

tarkoituksenmukaisuus kaikessa tekemisessä<br />

yhdistettynä siihen, että ymmärretään<br />

ihmisten olevan yksilöitä.”<br />

Kuitusen mukaan yleisesti uskotaan,<br />

että tarjoamalla yhtä ja samaa johtamistapaa<br />

saadaan aikaan hyviä lopputuloksia.<br />

Vincitissä ajatellaan toisin; siellä<br />

pyritään aktiivisesti ymmärtämään,<br />

millaista johtamista kukin kaipaa. Siksi<br />

johtaminen on käännetty yksilöstä itsestään<br />

kumpuavaksi.<br />

TARPEETTOMAT ESIMIEHET<br />

Kolme vuotta sitten Vincitissä hävitettiin<br />

esimiehet.<br />

”Esimiehelle määritellään laissa tiettyjä<br />

tehtäviä, mutta tosiasiassa hallinnollisia<br />

tehtäviä ei organisaatiossa juurikaan<br />

ole. Näimme, että yksilöön päästään<br />

paremmin kiinni ilman esimiesfiltteriä.<br />

Resurssit saadaan arvokkaampaan käyttöön,<br />

kun hallinnolliset himmelit poistetaan<br />

ja annetaan tilaa itseohjautuvalle<br />

johtamiselle ja erityyppisille toimintatavoille”,<br />

Kuitunen kertoo.<br />

Edelleen työntekijät saavat tukea, jos<br />

he itsensä kehittämiseen sitä kaipaavat:<br />

perinteisiä kehityskeskusteluja, sääntöjä,<br />

ohjeistuksia tai toimintamalleja. Johtaminen<br />

ajatellaan palveluna, jota toiset<br />

tarvitsevat enemmän, toiset vähemmän.<br />

UNELMAT JA TOIVEET KESKIÖSSÄ<br />

Organisaation tehtävä on auttaa työntekijöitään<br />

kehittymään ja lähestymään<br />

omia henkilökohtaisia unelmiaan ja toiveitaan,<br />

uskotaan Vincitissä.<br />

”Systeemisesti organisaation, koos tui<br />

se sitten virkamiehistä tai bisnesihmisistä,<br />

tehtävä on karsia onnistumisen<br />

esteitä, ja onnistuminenhan on sitä, että<br />

on saavutettu maksimaalinen asiakasarvo.”<br />

Esteet voivat koskea niin huonoa<br />

valaistusta, itsensä kehittämistä kuin<br />

organisaation toimintamallia.<br />

– Mitä vain maan ja taivaan välillä,<br />

Kuitunen toteaa.<br />

Koska esteet ovat yksilöllisiä, täytyy<br />

niiden poistamista myös tukea yksilöllisesti.<br />

Tavoite on, että työntekijä pääsee<br />

kehittymään ja voi suhtautua työhönsä<br />

kiinnostuneesti, jopa intohimoisesti.<br />

”Kun näin tapahtuu, syntyy halu<br />

ottaa vastuu omista tekemisistä. Kontrollin<br />

tarve vähenee huomattavasti ja<br />

työntekijät voivat ottaa rennommin, kun<br />

ei tarvitse jännittää, mitä minusta tänään<br />

mitataan.”<br />

Menetelmä on purrut niin hyvin, ettei<br />

Vincitissä ole kuin kaksi pomoa, toimitusjohtaja<br />

Kuitunen ja henkilöstöjohtaja<br />

Johanna Pystynen. Yhtiön kaikkeen<br />

toimintaan, koski se sitten rekrytointia,<br />

asiakkaaksi ottamista tai tiimin toimintaa,<br />

pääsevät kaikki vincitiläiset osallistumaan<br />

ja vaikuttamaan.<br />

”Organisaatioissa yleisohjeistuksen<br />

kautta tapetaan ihmisten vastuunkantokykyä<br />

ja -halua. Mitättömistäkin päätöksistä<br />

tehdään hankalia. Kun työntekijät<br />

ovat mukana päätöksenteossa, poistuu<br />

myös tarve tiedon pimittämiseltä.<br />

Organisaatiosta tulee yksi yhteinen peli,<br />

jossa jokainen tekee joka päivä parhaansa<br />

kokonaisuuden eteen”, Kuitunen<br />

summaa.<br />

3/2016 17

18 3/2016<br />

Arto Rauta Ecophonista, arkkitehti<br />

Eija-Riitta Miettinen ja rehtori Minna Laatu<br />

testaavat, miten koululuokassa kaikuu.

Eurooppa-koulun<br />

ääniympäristö<br />

paranee<br />

Lapsista lähtee ääniä; iloiset ja innokkaat<br />

huudahtelut kaikuvat välillä korkealta ja kovaa.<br />

Opetustiloissa hyvä ääniympäristö on sekä<br />

mukavuuden että hyvinvoinnin edellytys.<br />

Tuija Holttinen<br />

Jari Härkönen<br />

Helsingin Eurooppa-koulu Bulevardilla<br />

henkii historiaa jo<br />

upealla uusrenessanssisella<br />

ulkonäöllään. Painavan oven<br />

takana lukemattomien isojen<br />

ja pienten koululaisten jalat ovat 130<br />

vuoden aikana kipittäneet, astuneet ja<br />

harpponeet massiivisia kiviportaita ylös<br />

koulun kauniiseen aulatilaan.<br />

Koulun rehtori Minna Laatu hymyilee.<br />

Syksyllä tässä koulussa ensimmäisen<br />

kokonaisen lukuvuotensa aloittava rehtori<br />

ehti jo kevään aikana tulla sinuiksi<br />

arvokkaan talon kanssa. Kauneuteen ei<br />

silti kyllästy koskaan.<br />

”Tämä talo henkii harmoniaa.<br />

Kaikki täällä sen todellakin huomaavat,<br />

myös lapset. Voisi ajatella, että tällainen<br />

1800-luvun suojeltu kivirakennus on<br />

eri-ikäisten lasten kouluna epäkäytännöllinen,<br />

mutta mielestäni rakennuksen<br />

ikä ja arvokkuus tuovat sopivasti rauhallisuutta<br />

tänne.”<br />

”Kyllä pienetkin oppilaat osaavat<br />

arvostaa historian havinaa. Meillä kävi<br />

keväällä täällä vierailulla vuonna 1966<br />

silloisen tyttökoulun oppilaita kertomassa<br />

oman aikansa koulun arjesta. Lapsistakin<br />

oli mielenkiintoista kuulla heidän<br />

tarinoitaan.”<br />

Minna Laatu kertoo, että vanhassa<br />

rakennuksessa on toki tullut vastaan<br />

myös arjen mukanaan tuomia haasteita.<br />

Esimerkiksi liikuntasali voisi olla suurempikin,<br />

mutta tämän päivän tarpeisiin<br />

nähden sen kanssa kyllä tullaan toimeen.<br />

Muutostarpeita on tullut myös joidenkin<br />

tilojen akustiikan kanssa, ja siksi<br />

koulun ääniympäristöä onkin tarkoitus<br />

parantaa edelleen.<br />

”Ruokasali ja liikuntasali ovat sellaisia<br />

tiloja, joissa luonnollisesti on paljon<br />

ääntä. Ruokasalissa ruokailijoiden keskustelun<br />

seassa astiat ja ruokailuvälineet<br />

kilisevät ja kolisevat. Liikuntasalissa lattia<br />

ja seinät saavat osansa paitsi riemun<br />

kiljahduksista, myös jalkojen töminästä<br />

ja pallojen osumista”, rehtori kertoo.<br />

Myös luokkahuoneita akustoidaan.<br />

”Ääniympäristön parantaminen oli<br />

aloitettu jo aiemmin, ja nyt sitä jatketaan.<br />

Oppilasmäärä on koulun 8-vuotisen ole-<br />

3/2016 19

Kattoon asennetut akustiikkalevyt tasoittavat tilan äänikenttää.<br />

massaolon aikana kasvanut, ja nyt meillä<br />

on käytössä kaikki 300 oppilaspaikkaa.<br />

Osalla oppilaista on erityistarpeita, jotka<br />

edellyttävät hyvin toteutettuja, äänivaimennettuja<br />

luokkatiloja. Niitä on nyt<br />

akustoitu lisää, ja projekti jatkuu vielä<br />

tänä ja ehkä ensi vuonnakin.”<br />

HYVÄ ÄÄNIYMPÄRISTÖ TEKEE HYVÄN<br />

TYÖYMPÄRISTÖN<br />

Eurooppa-koulun ääniympäristön<br />

parantamisessa asiantuntijana toimiva<br />

Ecophonin konseptikehittäjä Arto Rauta<br />

sanoo opetustilojen olevan yksi niistä<br />

tiloista, joissa hyvä ääniympäristö on<br />

erityisen tärkeä.<br />

”Tietenkin ihan jokaisella ihmisellä<br />

pitäisi työssään olla hyvä ja miellyttävä<br />

ääniympäristö. Mutta etenkin koulut,<br />

toimistotilat ja terveydenhuollon tilat<br />

ovat kohteita, joissa ääniympäristön tulisi<br />

olla mahdollisimman ihanteellinen,<br />

sillä näissä tiloissa vietetään paljon aikaa<br />

päivästä äänirikkaassa ympäristössä.<br />

Hyvällä ja toimivalla akustiikalla on merkittävä<br />

osuus miellyttävän työympäristön<br />

luomisessa.”<br />

Maallikko ei aina osaa edes ajatella<br />

hyvän akustiikan merkitystä tilan miellyttävyyden<br />

tekijänä. Arto Rauta painottaa<br />

kuitenkin sitä, että ääniympäristö on<br />

samanlainen perusasia kuin valaistus tai<br />

ilmanvaihto.<br />

”Hyvä akustiikka ei maksa sen enempää<br />

kuin huonokaan, sillä jonkinlaiset<br />

pintaratkaisut tiloihin pitää joka tapauksessa<br />

toteuttaa”, Rauta sanoo.<br />

”Jos ääniympäristö muistetaan ottaa<br />

huomioon jo suunnitteluvaiheessa, se<br />

tulee siinä toteutettua helposti ja kustannustehokkaasti.<br />

Todennäköisimmin siitä<br />

saadaan silloin myös visuaalisesti hyvä.”<br />

Kaikki 300<br />

oppilaspaikkaa<br />

on nyt käytössä.<br />

Eurooppa-koulun ääniympäristöprojektin<br />

arkkitehti Eija-Riitta Miettinen<br />

ISS Suunnittelupalveluista kertoo hyvän<br />

akustiikan olevan koulussa välttämätöntä.<br />

”Oppiminen ja opettaminen ilman<br />

riittävän hyvää akustiikkaa ei onnistu”,<br />

hän sanoo.<br />

”Tässä kohteessa akustinen suunnittelu<br />

on ollut keskitien etsimistä, koska<br />

tilojen suojelutavoitteet hankaloittavat<br />

’helppojen’ vaimennusratkaisujen käyttöä.<br />

Esimerkiksi ristiholvatuissa tiloissa<br />

seinäpintojen akustointi on ollut ainoa<br />

mahdollisuus ratkaista tilan vaimennusta.”<br />

TAVOITTEENA TASAINEN JA<br />

RAUHALLINEN ÄÄNIKENTTÄ<br />

Nykypäivän koulumaailmassa lähestytään<br />

toimistomaailmasta tuttua monitilaympäristöä.<br />

Enää oppitunnilla ei<br />

välttämättä istuta peräkkäin olevissa<br />

pulpeteissa odottamassa opettajan<br />

antamaa puheenvuoroa, vaan usein<br />

oppilaat istuvat vastakkain asetelluissa<br />

työpöydissä ryhmittäin erilaisia tiimitöitä<br />

tekemässä ja opettaja kiertää opastamas-<br />

20 3/2016

AKUSTIIKKA TUTKII ÄÄNTÄ<br />

A<br />

kustiikka tulee kreikan sanasta kuulla.<br />

Määritelmän mukaan akustiikka tutkii<br />

ääntä eli mekaanista aaltoliikettä kaasussa,<br />

nesteessä ja kiinteän olomuodon väliaineessa.<br />

Akustiikka tutkii ja mittaa muun muassa<br />

äänenvoimakkuutta, äänen painetasoa, äänen<br />

tehotasoa, äänen intensiteettiä sekä jälkikaiunta-aikaa.<br />

Kun halutaan luoda tila, joka on ääniympäristön<br />

puolesta miellyttävä, nimenomaan jälkikaiunta-ajalla<br />

on suuri merkitys. Jälkikaiunta-aika on se<br />

aika, kuinka kauan huonetilassa kaiku on kuultavissa.<br />

Tiloissa, joissa puheviestinnän sujuvuus<br />

on tärkeää, suositeltava jälkikaiunta-aika on noin<br />

0,5 sekuntia. Pidempi jälkikaiunta-aika heikentää<br />

puheen erotettavuutta puurouttamalla puheen<br />

ja vähentämällä täten viihtyvyyttä tilassa. Tilojen<br />

jälki kaiunta-aikaan vaikuttavat tilojen koko ja<br />

muoto sekä valitut pinta- ja sisustusmateriaalit.<br />

Eurooppa-koulussa ääniympäristöä parannetaan tilakohtaisesti.<br />

sa ryhmiä. Ääniympäristökin on tällöin<br />

merkittävästi erilainen kuin perinteisessä<br />

luokkahuoneessa.<br />

Eurooppa-koulussa on vielä erityistä<br />

se, että samassa luokkatilassa saattaa<br />

opiskella useampi luokkataso oppilaan<br />

kielivalinnoista ja opetuskielestä johtuen.<br />

Arto Rauta kertoo pintamateriaalien<br />

olevan vaikuttavin tekijä hyvän ääniympäristön<br />

luomisessa.<br />

”Kun käytävillä ja yleistiloissa on<br />

paljon lapsia, volyymi kasvaa, minkä<br />

seurauksena myös kaikuminen kasvaa.<br />

Kovilta pinnoilta äänet kimpoavat.<br />

Erityistarpeiset lapset tarvitsevat lähes<br />

kaiuttoman tilan kuullakseen ja saadakseen<br />

puheesta selvää. Mutta myös<br />

normaalistikin kuulevat tarvitsevat hyvän<br />

ääniympäristön. Oppilaiden lisäksi<br />

meluisista ja kaikuisista tiloista kärsivät<br />

myös opettajat, jotka joutuvat korottamaan<br />

ääntään tullakseen kuulluiksi.”<br />

”Luokkatiloissa on tärkeää, että<br />

olisi tasainen ja rauhallinen äänikenttä,<br />

koska oppilaat istuvat eri paikoissa. Jos<br />

tila on fyysisesti erilainen, myös oppilaat<br />

ovat epätasa-arvoisessa asemassa<br />

opettajan äänen kuulemisen kannalta.<br />

Huono akustiikka aiheuttaa sen,<br />

että kuulijalta menee turhaa energiaa<br />

kuulemisen pinnistelyyn.”<br />

PARHAAT RATKAISUT<br />

KÄYTTÄJÄKOKEMUSTEN MUKAAN<br />

Senaatti-kiinteistöjen Teppo Malm kertoo,<br />

että ääniympäristön parantaminen<br />

tuli Eurooppa-koulussa ajankohtaiseksi<br />

käyttäjätarpeen ja oppilasmäärän muuttumisen<br />

mukaan.<br />

”Aiemmassa peruskorjauksessa ei<br />

osattu arvioida vaimentavien pintojen<br />

tarvetta lisääntyneen oppilasmäärän ja<br />

erityistarpeisten lasten mukaan. Aiemmin<br />

aikuiskäytössä olleen koulun ääniympäristöä<br />

on nyt käyttäjän tarpeiden<br />

mukaan parannettu. Luokkahuoneissa on<br />

tehty vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joista<br />

3/2016 21

Arkkitehti Eija-Riitta Miettinen sanoo<br />

vanhojen rakennusten korjaushankkeissa<br />

haastavinta olevan vaadittavan talotekniikan<br />

ja uusien toimintojen sijoittamisen niin,<br />

että rakennuksen ja tilojen ominaistunnelma<br />

säilyvät ennallaan. Eurooppa-koulussa tässä<br />

on onnistuttu.<br />

”Ecophonin tavoitteena on toimittaa<br />

kohteisiin hyvältä näyttävät ratkaisut,<br />

jotka myös kuulostavat hyvältä.<br />

Ideana on että toimittamamme<br />

ratkaisut saavat aikaan myös hyvän<br />

mielen”, Arto Rauta tiivistää.<br />

Rehtori Minna Laatu kertoo,<br />

että myös pienet oppilaat<br />

osaavat arvostaa historian<br />

havinaa vanhassa koulussa.<br />

Äänimaailmassa on sen sijaan<br />

vielä parannettavaa.<br />

jatkossa valitaan mukaan käyttäjäkokemusten<br />

perusteella kuhunkin luokkaan<br />

parhaat ratkaisut.”<br />

Arto Rauta lisää, että tilakohtaisia<br />

ratkaisuja on tehty myös tilainteriöörien<br />

mukaan.<br />

”Eurooppa-koulussa ollaan monessa<br />

tilassa todettu, etteivät pelkät kattoon<br />

asennetut akustiikkalevyt riitä. Jotta<br />

äänikenttä saadaan tasaiseksi, tarvitaan<br />

levyjä myös seiniin. Toisaalta rakennuksessa<br />

on holvikattoisia tiloja, joihin<br />

ei puolestaan ole voitu asentaa levyjä<br />

kattoon. Tilojen mukaan siis edetään.”<br />

HYVÄLLÄ KUUNTELULLA<br />

ONNISTUNEESEEN LOPPUTULOKSEEN<br />

Akustiikkaparannustyöt jatkuvat, ja rehtori<br />

Minna Laatu sanoo olevansa tyytyväinen<br />

yhteistyön sujuvuuteen projektin<br />

alkumetreistä asti.<br />

”Meitä on kuultu hyvin, kun olemme<br />

yhdessä senaattilaisten kanssa ratkoneet<br />

näitä akustiikka-asioita. Hyvä kuuntelu<br />

on edellytys onnistuneeseen lopputulokseen.<br />

Tapaamme säännöllisesti ja yhteistyö<br />

on ollut systemaattista ja rakentavaa.”<br />

”Yksi hieno yhteistoiminnan konkreettinen<br />

tulos on myös se, että eräs<br />

meidän opettajista innostui ruokalaan<br />

tulevien akustiikkalevyjen päällystämisestä.<br />

Niinpä sinne tuleekin nyt hänen<br />

kutomillaan upeilla villakankailla päällystetyt<br />

värikkäät levyt”, rehtori Minna<br />

Laatu kertoo.<br />

AINUTLAATUINEN KOULU<br />

Helsingin eurooppalainen koulu<br />

(ESH) on Eurooppa-koulujen<br />

verkostoon akkreditoitu koulu. Eri<br />

Euroopan maissa on yhteensä 14<br />

Eurooppa-koulua ja kymmenen<br />

akkreditoitua koulua.<br />

ESH:n opetussuunnitelma on<br />

Suomen opetushallituksen hyväksymä.<br />

Se painottaa suvaitsevaisuutta,<br />

monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä.<br />

ESH:ssa panostetaan<br />

erityisesti kielten, matematiikan ja<br />

luonnontieteiden korkeatasoiseen<br />

oppimiseen. Lisäksi tavoitteena on<br />

edistää oppilaiden oppimista sekä<br />

ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja.<br />

Koulun oppilasmäärä on vain<br />

300 oppilasta, mikä tekee koulusta<br />

kyläkoulumaisen ja oppilaiden yksilölliset<br />

tarpeet voidaan ottaa hyvin<br />

huomioon.<br />

HISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ<br />

ESH sijaitsee vuonna 1885 valmistuneessa<br />

historiallisessa rakennuksessa<br />

Helsingin keskustassa.<br />

Rakennus toimi alun perin ruotsinkielisenä<br />

tyttölyseona, minkä<br />

jälkeen se oli Helsingin yliopiston<br />

käytössä. Rakennus peruskorjattiin<br />

Museoviraston valvonnassa,<br />

ja remontti valmistui joulukuussa<br />

2009. Rakennuksessa yhdistyvät<br />

nykyaikainen opetusvälineistö ja<br />

esteettisesti miellyttävä ja arvokas<br />

ympäristö.<br />

www.esh.fi<br />

22 3/2016

TYÖHYVINVOINTI<br />

Työtehon kannalta ei ole sama, milloin ja miten syö.<br />

Vireystilaa edistävät ruokailutottumukset voivat lisätä<br />

tehokasta työaikaa jopa 10−15 tuntia viikossa.<br />

Pirjo Kupila<br />

Henna Ryynänen<br />

Syö lisää tehoa<br />

työpäivään<br />

Useimmat tunnistavat lounaan<br />

jälkeisen iltapäiväväsymyksen,<br />

joka muistuttaa pahimmillaan<br />

nuijanukutusta. Sen<br />

takia pitää roikkua tämän<br />

tästä ylitöissä, koska iltapäivät jäävät<br />

puolitehoisiksi ja työt kasaantuvat.<br />

Väsymys lisääntyy kaikilla ihmisillä<br />

luonnostaan iltapäivällä. Raskas, väärin<br />

koostettu lounas heikentää kuitenkin<br />

vireystasoa jopa 2−3 tuntia syömisen jälkeen.<br />

Se tarkoittaa, että ihminen voi tehdä<br />

huonoista ruokavalinnoista joh tuen<br />

joka päivä jopa 40 prosenttia työajasta<br />

heikompaa jälkeä.<br />

”Jos vielä jättää aamiaisen syömättä,<br />

tekee aamupäivänkin töitä tarmotta, ja<br />

koko päivästä on paras teho pois”, sanoo<br />

oman ravitsemusklinikan vetäjä Henna<br />

Rannikko.<br />

Ravitsemuksella on työn tuottavuuden<br />

näkökulmasta pitkä- ja lyhytkestoisia<br />

vaikutuksia vireyteen ja jaksamiseen<br />

sekä terveyteen, joka vaikuttaa työssä<br />

jaksamiseen ja työuran pituuteen.<br />

Ruoan lyhytaikaiset vaikutukset<br />

näkyvät heti tarkkaavaisuudessa<br />

ja suorituskyvyssä: miten<br />

ateria tai välipala vaikutti virey-<br />

3/2016 23

TYÖHYVINVOINTI<br />

Ihminen voi tehdä huonoista<br />

ruokavalinnoista joh tuen jopa<br />

40 %<br />

työajasta heikompaa jälkeä.<br />

teen ja miltä nyt tuntuu. Terveydelliset<br />

vaikutukset, kuten muutokset kolesteroliarvoissa,<br />

tuntuvat vasta pidemmän ajan<br />

kuluessa.<br />

”Työn tuottavuuden näkökulmasta<br />

huolestuttavaa on se, että vain vajaa<br />

viidennes suomalaisista syö edes melko<br />

terveellisesti”, Rannikko sanoo.<br />

PALAVERIKIELTO KESKIPÄIVÄÄN<br />

Miksi syödä lounaalla mitään, kun se kuitenkin<br />

väsyttää, ajattelee yhä useampi ja<br />

jättää lounaan kokonaan väliin tai korvaa<br />

sen kiireessä palaveritarjoiluilla.<br />

”Kummassakin tapauksessa energiataso<br />

ja työteho alkavat laskea iltapäivällä”,<br />

Rannikko sanoo ja ehdottaa työpaikoille<br />

puolentoista tunnin palaverikieltoa<br />

keskipäivään, jotta kaikki pääsevät lounaalle.<br />

”Työpäivän aikana pitäisi syödä yli<br />

puolet päivän kaloreista. Jos työpäivän<br />

aikana ei syödä mitään, niin kaikki kalorit<br />

syödään illalla.”<br />

Rannikko korvasi itse aiemmin juristina<br />

työskennellessään toisinaan lounaan<br />

leivällä kuten täytetyillä sämpylöillä.<br />

”Leipäpainotteinen lounas ei<br />

ainakaan helpottanut aterian jälkeistä<br />

verensokerin hallintaa, mikä on minulle<br />

diabeetikkona muutenkin hankalaa.”<br />

Aterian jälkeiseen väsymykseen voi<br />

vaikuttaa sekin, missä järjestyksessä<br />

ruoat syö.<br />

”Monet hiilihydraattien lähteet<br />

nostavat nopeasti verensokeria. Ruokailu<br />

kannattaakin aloittaa vihanneksilla<br />

öljykastikkeineen ja säästää esimerkiksi<br />

leipäviipale viimeiseksi, jolloin<br />

verensokerivaste on tasaisempi. Lisäksi<br />

alku salaattia napostellessa kylläisyyden<br />

tunteen synnylle jää riittävästi aikaa.”<br />

Aterian koostumuksen lisäksi lounaan<br />

jälkeiseen väsymykseen vaikuttaa<br />

annoskoko. Iso lounas heikentää tarkkaavaisuutta<br />

lounaan jälkeen, kun kevyempi<br />

ateria parantaa sitä.<br />

”Vähintään puolet lautasesta pitäisi<br />

olla kasviksia, joita täydennetään sitten<br />

muilla ruoilla”, Rannikko sanoo.<br />

VÄLIPALA HILLITSEE AHMIMISTA<br />

Rannikko innostui vastavalmistuneena<br />

juristina ravitsemustieteestä huomat-<br />

24 3/2016

Ruokailu kannattaa<br />

aloittaa vihanneksilla.<br />

tuaan, kuinka paljon sillä pystyi vaikuttamaan<br />

diabeteksen hoitotasapainoon,<br />

ja vaihtoi lopulta alaa. Viime vuonna<br />

hän kirjoitti kirjan toimistotyöntekijöiden<br />

hyvistä syömiskäytännöistä yhdessä<br />

ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen<br />

kanssa.<br />

Rannikko suosittelee iltapäivävälipalaa<br />

kaikille työntekijöille, koska silloin<br />

lounaalla ei tule ahmittua, kun tietää,<br />

ettei sillä tarvitse jaksaa kotiin saakka.<br />

”Yli kuuteen illalla työskenneltäessä<br />

välipala voisi olla enemmän aamupalan<br />

kaltainen isompi ateriahetki. Muuten<br />

söisin kolmen aikaan tai viimeistään<br />

ennen kotiin lähtöä esimerkiksi hedelmän<br />

ja pähkinöitä, koska kotimatka vie<br />

usein aikaa lasten hakuineen ja kaupassa<br />

käynteineen.”<br />

Välipaloja ja ylityöeväitä varten tarvitaan<br />

taukotiloihin hyvät kylmä- ja kuivasäilytystilat.<br />

Taukotilojen hyvä varustelu<br />

smoothie-koneineen ja vedenkeittimineen<br />

sekä kunnon teevalikoimineen<br />

kannustaa työntekijöitä valitsemaan terveellisempiä<br />

välipalavaihtoehtoja kahvin<br />

ja pullan sijaan.<br />

TOIMISTOTYÖLÄISEN PAREMPI RUOKAPÄIVÄ<br />

Aamiaisen syömisen on tutkimuksissa<br />

todettu parantavan tarkkaavaisuutta,<br />

työmuistia, reagointikykyä ja keskittymiskykyä<br />

lapsilla ja nuorilla aikuisilla<br />

tehdyissä kokeissa.<br />

Rannikon mukaan sitä ei voida<br />

aamiaisesta kuitenkaan sanoa toisin kuin<br />

lounaasta, että tietynlainen aamupala<br />

olisi tietotyössä parempi kuin joku<br />

toinen.<br />

”Vireystilan kannalta olennaista<br />

on, että aamupala ylipäänsä syödään.<br />

Runsas, proteiinia ja kuitupitoisia hiilihydraatteja<br />

riittävästi sisältävä aamupala<br />

herättää elimistön myös aineenvaihdunnallisesti.”<br />

• Puolentoista tunnin palaverikielto keskipäivään<br />

mahdollistaa kaikille lounaalla käymisen.<br />

• Henkilöstöravintolasta tehdään houkuttelevin vaihtoehto, koska<br />

siellä syödään yleensä terveellisemmin kuin muissa lounaspaikoissa.<br />

• Kasvikset asetetaan ensimmäiseksi lounaslinjastolle, koska se lisää<br />

kasvisten ja vähentää pääruoan ottamista.<br />

• Luovutaan palaveritarjoiluista tai vaihdetaan ne terveellisiin vaihtoehtoihin.<br />

• Taukotilojen hyvä varustelu: hedelmäkorit, smoothie-koneet ja<br />

vedenkeittimet sekä jääkaapit ja muut säilytystilat välipaloille ja<br />

ylityöeväille.<br />

• Kannustetaan työntekijöitä seisten työskentelyyn ja liikkumiseen<br />

työpäivän aikana.<br />

3/2016 25

TIETO<br />

KULKEE<br />

NAAPUREIDEN<br />

VÄLILLÄ<br />

Senaattilaisia on vieraillut viime<br />

vuosina naapurimaissamme<br />

ja myös Senaatissa on käynyt<br />

tilahallinnon ammattilaisia<br />

muista Pohjoismaista.<br />

Senaatin vaihto-ohjelmaan kuuluu<br />

lyhyt viikon mittainen työskentely jossakin<br />

Pohjoismaassa, sikäläisessä valtion<br />

tiloista huolehtivassa organisaatiossa.<br />

Kotiin palattuaan vierailija avaa matkan<br />

kokemuksia muille esimerkiksi blogien<br />

avulla.<br />

”Vaihto-ohjelman vierailut tarjoavat<br />

uusia vaihtoehtoisia tapoja tarkastella<br />

asioita. Toisaalta se, että kertoo ja<br />

kiteyttää pohjoismaisille kollegoille, mitä<br />

Suomessa tehdään, auttaa kirkastamaan<br />

myös omia ajatuksia”, johtaja Kaj Hedvall<br />

Senaatista kertoo.<br />

ORGANISAATIOISSA<br />

ON EROJA<br />

Hedvallin mukaan Pohjoismaat ovat ajatusmaailmaltaan<br />

lähellä toisiaan – myös<br />

Senaattilaiset seuraavat vaihto-ohjelman<br />

avulla, miten muissa Pohjoismaissa hoidetaan<br />

valtionhallinnon työympäristöasioita. Naapureiden<br />

välillä on eroja, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä.<br />

Matti Välimäki<br />

silloin, kun puhutaan valtion toimitiloista.<br />

Eroavaisuudet syntyvät lähinnä siitä,<br />

miten organisaatiot on järjestetty.<br />

”Muissa Pohjoismaissa valtion tiloja<br />

ei ole keskitetty samalla tavoin kuin Suomessa<br />

yhdelle organisaatiolle. Niissä ei<br />

ole yhtä yhtenäistä valtion toimitilastrategiaa<br />

eikä mahdollisuuksia koordinoida<br />

ja ohjata tilojen käyttöä tarkasti yhden<br />

linjan mukaisesti.”<br />

Keskeisiin yhtäläisyyksiin kuuluu se,<br />

että Pohjoismaissa on yleisesti käytössä<br />

sisäinen vuokrajärjestelmä. Tämä tuo<br />

toimintaan yhteismitallisuutta ja läpinäkyvyyttä.<br />

Myös näkemykset tulevaisuuden<br />

työstä ovat lähellä toisiaan.<br />

Tuomas Pusa ja Getty Images<br />

”Pohjolassa yleinen näkemys on,<br />

että tulevaisuuden työ on yhä enemmän<br />

paikasta riippumatonta ja mobiilia. Tilatehokkaiden<br />

monitilaympäristöjen rooli<br />

on korostumassa”, Hedvall kertoo.<br />

NORJAN HALLINTOKORTTELI<br />

UUSIKSI<br />

Senaatin projektipäällikkö Sonja Nybonn<br />

on palannut vastikään Norjasta, missä<br />

hän oli sikäläisen Statsbyggin strategiaja<br />

kehitysosaston vieraana.<br />

Hän kertoo, että tällä hetkellä Norjassa<br />

on erityisesti pinnalla Oslon ministeriökorttelin<br />

uudelleenrakentaminen ja<br />

-organisointi. Kortteli vaurioitui taannoin<br />

pahoin Anders Breivikin pommi-iskussa.<br />

26 3/2016

VALTIONHALLINNON TOIMITILAT POHJOISMAISSA<br />

YHTEISTÄ:<br />

• Pohjoismaissa on yleisesti käytössä sisäinen vuokrajärjestelmä.<br />

• Nähdään, että työ on yhä enemmän paikasta riippumatonta ja mobiilia.<br />

Tilatehokkaiden monitilaympäristöjen rooli on korostumassa.<br />

• Vyöhykeajattelu: Tiloja jaetaan sisäisesti kaikille avoimiin ja rajoitettuihin<br />

vyöhykkeisiin.<br />

EROJA:<br />

• Ainoastaan Suomessa toimitilat keskitetty yhdelle organisaatiolle.<br />

Muissa Pohjoismaissa ei ole yhtä yhtenäistä valtion toimitilastrategiaa<br />

eikä mahdollisuuksia koordinoida ja ohjata tilojen käyttöä<br />

tarkasti yhden linjan mukaisesti.<br />

• Tanskassa pohditaan tällä hetkellä hallinnon alueellistamista.<br />

• Islannissa on erikseen organisaatio, joka rakennuttaa tilat ja<br />

organisaatio, joka omistaa ne.<br />

Tanskassa pohditaan, pitäisikö taltion toimintoja siirtää pääkaupungista<br />

pienempiin kaupunkeihin. Kuva on Bygstin aulasta.<br />

”Norjassa, kuten muissakin Pohjoismaissa,<br />

mietitään nykyään paljon<br />

turvallisuusasioita. Keskeinen haaste<br />

on se, miten voidaan säilyttää tasapaino<br />

avoimuuden ja turvallisuuden välillä.<br />

Ihmisiä halutaan kannustaa helppoon<br />

lähestyttävyyteen ja luoviin kohtaamisiin,<br />

mutta samaan aikaan on kuitenkin<br />

muistettava myös häiriöiden ja väkivallan<br />

riski”, Nybonn miettii.<br />

”Tässä keskeisenä ratkaisuna<br />

Pohjoismaissa näyttää olevan vyöhykeajattelu.<br />

Tiloja jaetaan sisäisesti kaikille<br />

avoimiin ja rajoitettuihin vyöhykkeisiin”,<br />

Hedvall kertoo.<br />

Hän huomauttaa myös, että Suomen<br />

tilanne eroaa Norjasta ja sen hallintokorttelista<br />

sikäli, että meillä ei ole samanlaista<br />

yhtä vallan keskittymää – Senaatintoria<br />

ehkä lukuun ottamatta.<br />

NORJASSAKIN HERÄILLÄÄN<br />

TILATEHOKKUUTEEN<br />

Hallintokorttelin työmaan lisäksi Norjassa<br />

on käynnissä kansallismuseon rakentaminen.<br />

Hankkeen budjetti on vaikuttavat<br />

600 miljoonaa euroa.<br />

”Se kertoo paljon Norjan varakkuudesta.<br />

Vaikea kuvitella, että Suomesta<br />

löytyisi vastaavaan hankkeeseen samanlaista<br />

summaa”, Nybonn huomauttaa.<br />

”Toisaalta Suomellakin olisi ehkä<br />

opittavaa Norjan mallista, jossa ennen<br />

ison projektin budjettiselvityksiä mietitään<br />

tarkkaan hankkeen tavoitteita, miksi<br />

oikein rakennetaan. Tällöin pohditaan<br />

perusteellisesti myös sitä, onko hankkeelle<br />

vaihtoehtoja.”<br />

Vauraassa Norjassa ei painoteta<br />

vielä samalla tapaa tilatehokkuutta kuin<br />

esimerkiksi Suomessa. Mutta sielläkin<br />

ollaan selvästi heräämässä ajatteluun.<br />

”Yksittäiset virastot voivat kuitenkin<br />

tehdä itsenäisesti päätöksensä, joten<br />

suuria muutoksia ei ole ehkä tiedossa<br />

kovin nopealla aikataululla.”<br />

TANSKASSA<br />

HAJAUTETAAN<br />

Hedvall kertoo, että Tanskassa on tällä<br />

hetkellä ajankohtaista muun muassa hallinnon<br />

alueellistaminen.<br />

”Vähemmistöhallitus haluaa siirtää<br />

valtion toimintoja Kööpenhaminasta<br />

Jyllannin pieniin kaupunkeihin, joita sen<br />

mielestä ei ole aikaisemmin huomioitu<br />

riittävästi.”<br />

Ruotsissa puolestaan valtio ulkoisti<br />

jo aikaa sitten kiinteistösalkkunsa<br />

Vasakronan-nimiselle kiinteistöosakeyhtiölle,<br />

joka on sittemmin sulautettu<br />

osaksi eläkejärjestelmää. Tämän lisäksi<br />

länsinaapurissamme toimii useita valtion<br />

tiloja hallinnoivia virastoja kuten Statens<br />

fastighetsverk, joka omistaa maan kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaita kohteita,<br />

esimerkiksi vanhoja linnoja.<br />

”Ruotsissakaan valtion virastoilla ei<br />

ole keskeistä koordinoivaa tahoa, vaan<br />

ne voivat vuokrata tilansa vapaasti markkinoilta.<br />

Mutta myös Vasakronan noudattaa<br />

ainakin omissa tiloissaan moderneja<br />

työympäristöajatuksia ja korostaa muun<br />

muassa tilatehokkuutta.”<br />

Islannissa on erikseen muun muassa<br />

organisaatio, joka rakennuttaa tilat ja<br />

organisaatio, joka omistaa ne. Paraikaa<br />

käynnissä ovat muun muassa vankilan ja<br />

toisaalta sairaalan rakennustyöt.<br />

”Myös Islannissa seurataan nykyään<br />

hyvin tarkkaan, mitä muissa Pohjoismaissa<br />

tapahtuu”, Kaj Hedvall kertoo.<br />

3/2016 27

TARINOIDEN TALOT<br />

Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg asuivat Porvoon kodissaan 25 vuotta.<br />

Runeberg metsästi ja kalasti miellellään.<br />

Päivä<br />

Runebergin<br />

kotitalossa<br />

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg<br />

oli ihailtu kuuluisuus jo hänen eläessään<br />

1800-luvulla. Fredrika-rouva ei tyytynyt pelkkään<br />

kotihengettären rooliin, vaan kirjoitti itsekin paljon.<br />

Marjo Tiirikka<br />

Senaatti-kiinteistöt ja Marjo Tiirikka<br />

Porvoossa sijaitsevan Runebergin<br />

kotitalon lumoava piha ja<br />

kodikas, alkuperäinen sisustus<br />

vie helposti mukanaan aikakoneella<br />

vaikkapa syyskuiseen<br />

päivään vuonna 1858:<br />

J. L. Runeberg on nauttinut aamiaiseksi<br />

paikallisen kondiittorimestarin<br />

makeaa torttua, joka nimetään pian<br />

Runebergintortuksi. Fredrika-rouva kehittää<br />

lopulta leivoksesta oman versionsa<br />

välttyäkseen joka-aamuiselta leipomomatkalta.<br />

Nyt kun Runeberg on jäänyt eläkkeelle<br />

kymnaasin lehtorin virasta, hän<br />

voi keskittyä runoiluun. Tavanomaisella<br />

kävelyllään hän pohtii uusia runonsäkeitä<br />

Vänrikki Stoolin jatko-osaan. Runeberg<br />

hioo säkeet mielessään loppuun asti<br />

ennen kuin kirjoittaa ne myöhemmin<br />

kotona paperille pienen pienellä käsialalla<br />

– kallista paperia ei parane tuhlailla.<br />

Perheen kahdeksasta lapsesta elossa<br />

on enää kuusi. Näistä kolme nuorinta,<br />

Fredrik (8), Edvard (10) ja Jacob (12)<br />

asuvat vielä kotona, ja Fredrika-äiti huolehtii<br />

pojat kouluun.<br />

Nuorimpien koulunkäynti sujuu<br />

paremmin kuin Walter-isoveljen, joka<br />

joutui käymään kahdesti kaikki Porvoon<br />

yläalkeiskoulun neljä luokkaa. Lopulta<br />

hän kuitenkin selvitti lukion ja pääsi ylioppilaaksikin.<br />

Walter menestyi myöhemmin<br />

kuvanveistäjänä.<br />

Vaikka Fredrikalla on renki ja piika<br />

apunaan, hänellä on vastuu arjen sujumisesta:<br />

näkkileivät pitää leipoa, marjat<br />

hillota ja mehustaa, suurpyykki pestä,<br />

lakanat mankeloida, olut panna, kynttilät<br />

valaa, saippua keittää, makkarat tehdä,<br />

liha ja kala suolata.<br />

Vaativa isäntä onkin tarkka ruuastaan.<br />

Suolan tai sokerin määrän on<br />

oltava kohdillaan, ja ruokaa pitää keittää<br />

tai paistaa juuri oikea aika. Fredrika<br />

kirjoittaa myöhemmin muistelmissaan,<br />

miten puolison kulloinenkin makumieltymys<br />

tuntui riippuvan lähinnä siitä,<br />

millainen olo runoilijalla sattui olemaan.<br />

Muutoin mies oli varsin säyseä.<br />

Fredrika käväisee puutarhassaan.<br />

Valkoiset ja punaiset vadelmapensaat,<br />

jokaiselle pojalle istutetut omenapuut ja<br />

luumupuutkin näyttävät voivan hyvin.<br />

Kasvitarhan vihannekset ja mausteyrtit<br />

rehottavat vihreinä. Lääkekasveista<br />

tuoksupielikki parantaa kuulemma<br />

kaikki vaivat hammassärystä mustasukkaisuuteen.<br />

Tunne ei ole suinkaan vieras,<br />

sillä Fredrika on joutunut seuraamaan<br />

28 3/2016

Johan Ludvig Runeberg sai<br />

aivoveren vuodon 59-vuotiaana, ja<br />

yksi pojista valmisti isälleen kukkakuosisen<br />

pyörätuolin.<br />

monesti miehensä liehakointia muiden<br />

naisten kanssa.<br />

ILTAPÄIVÄ<br />

Kävelyltä kotiin palattuaan Runeberg saa<br />

lounaaksi herkkuaan, ohrapuuroa. Seuraavana<br />

aamuna hän aikoo lähteä kuhaa<br />

juksaamaan. Toivottavasti saaliiksi ei tule<br />

haukea, sillä se joutaa korkeintaan kissan<br />

ruuaksi. Pian alkaakin metsästyskausi,<br />

jolloin linnut ja jänikset saisivat kyytiä.<br />

Fredrika keskittyy vaatteiden korjaamiseen<br />

kunnes pojat tulevat koulusta ja<br />

ottavat läksykirjat esiin. Fredrika on aina<br />

tukenut poikiensa koulunkäyntiä: geometrian<br />

ja latinan hän opetteli pystyäkseen<br />

auttamaan poikiaan läksyjenluvussa.<br />

Fredrika osaa peräti yhdeksää kieltä,<br />

RUNEBERGIN KOTITALO<br />

joiden opiskelun mahdollisti kuuluminen<br />

Tengströmien pappissukuun.<br />

Runeberg pyytää puolisoaan kääntämään<br />

englanninkielistä kirjaa lehtijuttuaan<br />

varten.<br />

Kynä pysyy myös Fredrikan kädessä,<br />

ja hän kirjoittaa myöhemmin muistelmissaan,<br />

miten kirjoittaminen on hänelle<br />

”välttämätön tarve, lohduttaja murheen<br />

aikana, tuuletusaukko, kun sisimpäni oli<br />

täynnä ajatuksia ja tunteita. Minun täytyi<br />

kirjoittaa, vaikka kukaan ei koskaan lukisi<br />

mitä olen kirjoittanut.”<br />

Kun Fredrika uskalsi lopulta näyttää<br />

kirjoituksiaan Runebergille, tämä tuki,<br />

kannusti ja rohkaisi puolisoaan. Teksteissä<br />

pohdittiin usein naisen asemaa<br />

perheessä ja yhteiskunnassa.<br />

• Runebergin perhe muutti taloon 1852. Pariskunta asui<br />

talossa 25 vuotta Runebergin kuolemaan saakka.<br />

• Avattiin kotimuseona 1882.<br />

• Siirtyi Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alusta.<br />

• Museo avoinna: ke-su klo 10-16 (osoite Aleksanterinkatu 3, Porvoo)<br />

Artikkeleja julkaistaan lehdissä ja<br />

yhdessä Minna Canthin kanssa Fredrika<br />

Runeberg on Suomen ensimmäisiä<br />

naispuolisia sanomalehtitoimittajia.<br />

Hänen ensimmäinen romaaninsa Rouva<br />

Katarina Boije on juuri ilmestymässä –<br />

tosin nimimerkillä kirjoitettuna.<br />

ILTA<br />

Joskus saattaa kulua useita viikkoja niin,<br />

että vieraita käy joka ilta tervehtimässä<br />

kuuluisaa kansallisrunoilijaa. Niin tapahtuu<br />

tänäänkin, ja vieraille tarjotaan teetä,<br />

totia ja korppuja.<br />

Jatkuva vierasvirta uuvuttaa ja kyllästyttää<br />

emäntää. Fredrika ei myöskään<br />

voi keskusteluun osallistua, sillä hän on<br />

kuuroutumassa.<br />

Toisinaan vieraat jäävät yöksi, mutta<br />

eivät onneksi tällä kertaa. Kun talo vihdoin<br />

hiljenee, Fredrika varastaa itselleen<br />

hetken ja ottaa kynän käteen.<br />

Juttuun on haastateltu asiantuntijana museonhoitaja<br />

Maria Kovasta. Lisäksi lähteinä Merete<br />

Mazzarella: Fredrika Charlotta o.s. Tengström.<br />

Tammi, 2007. Ahgenta Rahikainen: Johan Ludvig<br />

ja Fredrika Runeberg. Gummerus, 2004. Fredrika<br />

Runeberg: Kynäni tarina. WSOY, 1984.<br />

3/2016 29

SISÄILMAA<br />

voidaan<br />

räätälöidä<br />

tietotekniikalla<br />

Sisäilmaolosuhteiden kokeminen miellyttävänä tai<br />

vähemmän miellyttävänä on yksilöllistä. Olosuhteet<br />

voi nykyisen tietotekniikan avulla mitallistaa ja<br />

säätää niin, että mahdollisimman moni ihminen<br />

kokee olosuhteet täsmälleen sopiviksi.<br />

Vesa Tompuri<br />

Vesa Tompuri ja Shutterstock<br />

Lämpötilan kokeminen juuri<br />

sopivaksi vaihtelee VTT:n tutkimusten<br />

mukaan yksilöllisesti<br />

noin 5–6 lämpöasteen verran.<br />

Samantyyppistä, joskin vähemmän<br />

eksaktisti ilmaistavaa vaihtelua on<br />

siinä, miten ihmiset kokevat vetoisuuden<br />

tai ilman raikkauden.<br />

”Nykytekniikka mahdollistaa<br />

olosuhteiltaan erilaisten vyöhykkeiden<br />

luomisen samoihinkin tiloihin sen mukaan,<br />

miten käyttäjät kokevat lämmön<br />

ja vedon”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen<br />

erityisasiantuntija Pasi Pipatti.<br />

Senaatti-kiinteistöt on jo vuosien<br />

ajan kerännyt laajaa palauteaineistoa<br />

kiinteistöjensä käyttäjiltä. Käyttäjätyyty<br />

väisyyskyselyn tuloksia käytetään<br />

jatkossa, osana niin sanottua big dataa,<br />

yhdessä sisäilmaolosuhteita kuvaavien<br />

mittaustietojen kanssa. Senaatin käyttämään<br />

Granlund Metrix -ohjelmistoon<br />

tallentuu mittaustietoa muun muassa<br />

lämpötiloista, hiilidioksidipitoisuuksista<br />

ja ilmanvaihdon käyntiajoista. Kun tätä<br />

mittaustietoa verrataan kiinteistöjen<br />

käyttäjiltä kerättyyn palautteeseen,<br />

saadaan tietoa siitä, missä kiinteistöissä<br />

30 3/2016

Pasi Pipatti kertoo mittausantureiden mittaavan pääasiassa lämpötilaa.<br />

ja niiden osissa on todennäköistä aihetta<br />

parantaa työskentelyolosuhteita.<br />

”Tässä on taustalla se tutkimustulos,<br />

että optimoidut työskentelyolot parantavat<br />

tuottavuutta. Jo yhden prosentin<br />

suuruinen työn tuottavuuden kasvu toimistorakennuksessa<br />

vastaa rakennuksen<br />

vuosittaisia energiakustannuksia”, Pipatti<br />

kertoo.<br />

ENERGIATEHOKKUUS JA PAREMMAT<br />

OLOSUHTEET LYÖVÄT KÄTTÄ<br />

Pipatti perustelee käynnissä olevan big<br />

data -hankkeen mielekkyyttä sillä, että<br />

saavutettavat tulokset palvelevat kahta<br />

asiaa, sekä ihmisten työskentelyolojen<br />

että kiinteistön energiankulutuksen<br />

optimoimista. Työskentelyolojen kehittämistarpeet<br />

selviävät Pipatin mukaan<br />

luotettavasti, koska palautetta on kerätty<br />

noin 8 000 ihmiseltä. Heistä runsas neljännes<br />

toi esiin jonkin seikan, jota olisi<br />

syytä parantaa.<br />

”Noin 2 000–3 000 sisäilmaolosuhteista<br />

kriittistä palautetta antanutta henkilöä<br />

vastasi tarkempiin kysymyksiin. Vastausten<br />

perusteella selvitämme tarkemmin<br />

tyytymättömyyden syitä. Otosta voi pitää<br />

tarpeeksi suurena päätelmien tekemiseksi”,<br />

Pasi Pipatti toteaa.<br />

Esimerkiksi tilankäyttäjien kokeman<br />

vedontunteen syistä pyrittiin tarkentavien<br />

kysymysten avulla selvittämään,<br />

johtuiko tyytymättömyys ensisijaisesti<br />

ilmanvaihdon puutteista vai kylmien<br />

ikkunapintojen aiheuttamasta vedontunteesta.<br />

”Talotekniikan ja rakennusten hyvä<br />

kunto on luonnollisesti perusedellytys<br />

hyvälle sisäilmalle. Moderni talotekniikka<br />

ei itsessään riitä tuottamaan optimaalisia<br />

työskentelyolosuhteita. Pyrimme<br />

siihen, että tulevaisuudessa kiinteistön<br />

käyttäjä voisi itse paremmin vaikuttaa<br />

haluamiinsa sisäolosuhteisiin. Teknisesti<br />

Optimoidut<br />

työskentelyolot<br />

parantavat<br />

tuottavuutta.<br />

se on jo toteutettavissa, mutta tarvitaan<br />

pitkäjänteistä työtä, jotta aika on kypsä<br />

toimintatapojen muutoksille”, Pasi Pipatti<br />

pohtii.<br />

Hän arvioi, että uudenlainen kommunikaatiokulttuuri<br />

ja -tekniikka on tie<br />

hänen mainitsemiinsa muutoksiin.<br />

”Ei riitä, jos tässä asiassa ollaan täysin<br />

LVI-laitteiden käyttöliittymän varassa.<br />

On löydettävä käytännöllisempiä keinoja,<br />

joiden avulla olosuhteet saadaan<br />

muuntumaan yksilöllisten toiveiden ja<br />

vaatimusten mukaan – tekniikkaan koko<br />

ajan kajoamatta. Taustalla pyörii vuorokausittain<br />

yli miljoonan anturimittaushavainnon<br />

datamassa”, Pipatti toteaa.<br />

Kiinteistössä työskentelevän ei ole<br />

tarpeen tietää ympäristössään tehtävistä<br />

mittaushavainnoista välttämättä mitään.<br />

Sen sijaan jokainen kiinteistön käyttäjä<br />

on omien työskentelyolosuhteidensa<br />

asiantuntija. Kun subjektiivista olosuhteiden<br />

kokemista koskeva tieto yhdistyy<br />

anturimittauksin tuotettaviin fysikaalisiin<br />

havaintoihin, on hyvät edellytykset luoda<br />

kullekin yksilölle juuri sopivat olosuhteet,<br />

joissa ei vedä, hikoiluta, palele eikä<br />

tuhlaudu energiaa.<br />

3/2016 31

LYHYESTI<br />

Hanasaari uudistuu<br />

sisältä ja ulkoa<br />

Senaatin työmaa-aidat<br />

piristävät Aleksanterinkadulla<br />

HANASAAREN KULTTUURI-<br />

KESKUS Espoossa avautuu<br />

uudistettuna keväällä 2017.<br />

Täysin uudet asiakastilat<br />

ja ajanmukaistettu tekniikka<br />

sekä taloa ympäröivä<br />

taidepuisto tulevat olemaan<br />

elämys, kertoo Hanasaaren<br />

toimitusjohtaja Gunvor<br />

Kronman.<br />

Ruotsalais-suomalaisen<br />

kulttuurikeskuksen mittava<br />

uudistushanke on edennyt<br />

harjannostajaisiin, joita juhlittiin<br />

työmaalla elokuussa.<br />

Kiinteistöstä on pidetty<br />

hyvää huolta, ja sitä on<br />

kunnostettu suunnitelmallisesti<br />

vuosikorjauksin. Talo<br />

on kuitenkin jo yli 40 vuotta<br />

vanha ja tullut nyt perusteellisemman<br />

korjauksen ikään.<br />

Peruskorjaus ja uudistukset<br />

tehdään hyvin<br />

hienovaraisesti rakennuksen<br />

alkuperäistä henkeä kunnioittaen<br />

kuitenkin niin, että<br />

talotekniikka ja julkisivun<br />

elementit saatetaan nykypäivän<br />

vaatimusten tasolle.<br />

Kulttuurikeskus saa myös<br />

yhden lisäkerroksen, johon<br />

toimistotilat keskitetään.<br />

PV ja Senaatti sopivat<br />

yhteistoiminnasta<br />

TYÖ- JA elinkeinoministeriön<br />

työmaalle, osoitteeseen<br />

Aleksanterinkatu 4–10, on<br />

asennettu Senaatin uudet<br />

työmaa-aidat. Aidat kertovat<br />

arvokohteen historiasta ja<br />

ohjaavat ohikulkijoita verkkoon<br />

tutustumaan tarkemmin<br />

talojen tarinoihin.<br />

PUOLUSTUSVOIMAT JA Senaatti-kiinteistöt ovat sopineet<br />

yhteistoiminnasta, jonka tavoitteena on kuvata Puolustusvoimien<br />

ja Senaatin kumppanuuden toimintamallit, sopia<br />

yhteistyöstä, sen kehittämisestä ja painopistealueista.<br />

Tavoitteena on, että Senaatin tila- ja palvelutarjonta<br />

edesauttaa PV:n ydintoimintojen tavoitteiden saavuttamista<br />

ja että osapuolet pyrkivät yhdessä PV:n toimitilastrategian,<br />

valtion toimitilastrategian ja valtion kokonaisedun<br />

toteutumiseen.<br />

Kuvituksena Aleksanterinkadun<br />

työmaa-aidoissa on henkilöitä,<br />

joiden voimme kuvitella<br />

asuneen rakennuksessa 1800-luvun<br />

alkutaipaleella, jolloin talot on<br />

rakennettu. Teksteinä aidoissa on<br />

lyhyitä välähdyksiä rakennusten<br />

historiasta, josta voi lukea lisää<br />

osoitteesta senaatti.fi/aleksi.<br />

Markkinointijohtaja Annika<br />

Ahonalan mukaan TEM:n työmaa-aita<br />

on pilottikohde, ja tarkoitus<br />

on kehittää aitoja saatujen<br />

kokemusten perusteella.<br />

Myös Helsingin rakennusvalvontavirasto<br />

innostui yhteistyöstä.<br />

”Rakennuksen historian<br />

esille tuominen on mainio ajatus.<br />

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosasto<br />

on mielellään<br />

mukana kehittämässä ratkaisuja”,<br />

kommentoi Helsingin rakennusvalvontaviraston<br />

aluearkkitehti<br />

Hannu Havas.<br />

NIMITYSUUTISET<br />

Marjaana Berger<br />

myyntipäällikkö<br />

kiinteistökehitys<br />

ja -myynti<br />

Helsinki<br />

Marko Kääriä<br />

sähköisten toimitilapalvelujen<br />

asiantuntija<br />

toimitilapalvelut- ja<br />

ylläpitoyksikkö, Helsinki<br />

Antti-Pekka Lammi<br />

turvallisuus as iantuntija,<br />

puolustus ja<br />

turvallisuus -toimiala<br />

Helsinki<br />

Niko Nousiainen<br />

rakennuttajapäällikkö<br />

Kuopio<br />

Mirva Salminen<br />

projektipäällikkö<br />

tiedonhallinta-yksikkö<br />

Helsinki<br />

32 3/2016

Rapolan kartano palasi sukuun<br />

SENAATTI-KIINTEISTÖT<br />

ON myynyt Valkeakoskella<br />

sijaitsevan Rapolan kartanon<br />

tarjouskilpailulla.<br />

”Olemme innoissamme ja<br />

pidämme itseämme onnekkaina<br />

saatuamme mahdollisuuden<br />

hankkia kohteen,<br />

jossa yhdistyvät kulttuurihistoriallinen<br />

mielenkiinto<br />

ja henkilökohtaiset siteet<br />

– isoäitini isoäiti oli Kustaa<br />

ja Siina Rapolan vanhin aikuiseksi<br />

elänyt lapsi”, kertoo<br />

kartanon uusi omistaja Petra<br />

Schulze Steinen.<br />

Rapolasta oli kiinnostunut<br />

useampi ostaja.<br />

”Schulze Steinenin<br />

tarjous oli kauppahinnaltaan<br />

korkein, ostajalla oli myös<br />

vahva sitoutuminen kohteen<br />

ylläpitoon ja entisöintiin.<br />

Rapola on nyt saanut osaavan<br />

omistajan, ja olemme<br />

erittäin tyytyväisiä tehtyihin<br />

kauppoihin”, toteaa puolestaan<br />

myyntipäällikkö Kari<br />

Kervinen Senaatti-kiinteistöistä.<br />

Rapolan kartano siirtyi Museovirastolta<br />

Senaatti-kiinteistöille. Valtiolla ei ole<br />

kiinteistöille enää käyttöä, joten oli<br />

tarkoituksenmukaista lähteä hakemaan<br />

kiinteistölle uutta omistajaa ja sen<br />

myötä uusi elämä.<br />

TOIMITILAA VALTIONHALLINNOLLE<br />

Talo valmistuu syksyllä 2017, ja tiloja<br />

tulee käyttämään kaikkiaan noin 275<br />

työntekijää ja laaja joukko asiakkaita.<br />

Oikeus- ja<br />

poliisitalo etenee<br />

hyvää tahtia<br />

JOENSUUHUN VALMISTUU uusi oikeus- ja<br />

poliisitalo. Urakka toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen<br />

lanseeraamalla allianssisopimuksella,<br />

jolla Senaatti toteuttaa kaikki tärkeimmät<br />

ja suurimmat hankkeensa. Hankemalli<br />

korostaa eri osapuolten yhteistoimintaa.<br />

Suunnittelua on edistetty määrätietoisesti<br />

erittäin tiiviissä yhteistyössä käyttäjäorganisaatioiden,<br />

Senaatti-kiinteistöjen<br />

ja hankkeen rakentamisesta vastaavan<br />

SRV:n kesken. Suunnittelun ohjauksessa on<br />

Senaatti-kiinteistöjen kumppanina toiminut<br />

SRV:n lisäksi Ramboll CM Oy. Hankkeessa<br />

on panostettu erityisesti työturvallisuuteen,<br />

laatuun ja asiakaskokemukseen.<br />

Talousrikollisuuden torjunnasta Senaatilla<br />

on hyvät toimintaohjeet. Ketään aliurakoitsijaa<br />

ei hyväksytä, ellei tämä hyväksy ja<br />

allekirjoita ehtoja ennen urakkasopimuksen<br />

solmimista. Työmaa on läpäissyt viranomaisten<br />

yllätystarkastuksen että Senaatin<br />

sisäisen tarkastuksen.<br />

Helsinki<br />

Jyväskylä<br />

Tampere<br />

Pihtipudas<br />

Helsinki<br />

Laippatie 4, Roihupelto<br />

· hyväkuntoista avotoimistoa<br />

· 3. krs, 1 838 m²<br />

· yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719<br />

Koivurannantie 2, Jyväskylä<br />

· noin 900 m 2 1.12.2015 vapautuvaa huonetoimistoa<br />

· 3. ja 4. kerros<br />

· hyvät liikenneyhteydet ja paikoitustilat<br />

· aula- ja ruokailupalvelut mahdolliset<br />

· yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216<br />

Verotalo, Hatanpään valtatie 36 A-B<br />

· toimistotiloja enimmillään noin 4 800 m 2<br />

· tilojen sijainnista ja määrästä sovitaan erikseen<br />

· mahdollisuus auditorio-, kokous- ja kuntosalitilojen<br />

ja henkilöstöravintolan yhteiskäyttöön<br />

· autopaikkoja vuokrattavissa rajoitetusti<br />

· yhteyshenkilö Anneli Simola, p. 040 6604 468<br />

Virastotie 1, Pihtipudas<br />

· noin 800 m 2 huonetoimistoa<br />

· kolmikerroksinen rakennus<br />

· myös pienemmät kokonaisuudet mahdollisia<br />

· yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216<br />

Haapaniemenkatu 7–9, Hakaniemi<br />

· 3 huonetoimistoa x reilu 1 000 m 2 ja 3 x 500 m 2<br />

eri kerroksissa<br />

· suurin osa tilasta vapaana, osa vapautumassa<br />

· yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719<br />

3/2016 33

LYHYESTI<br />

RESUMÉ<br />

Kotkaniemen<br />

peruskorjaus alkaa<br />

SENAATTI-KIINTEISTÖT PERUSKORJAA<br />

ja uudistaa Luumäellä sijaitsevan P.E.<br />

Svinhufvudin kotimuseon. Museossa voi<br />

peruskorjauksen jälkeen tutustua Svinhufvudien<br />

kotielämään 1920- ja 1930-luvuilla.<br />

Uudistuksen myötä tiloja voidaan<br />

käyttää myös monipuolisesti juhlien<br />

järjestämiseen ja erilaisiin tapahtumiin.<br />

Yleisölle ovet Svinhufvudien<br />

kotiin avautuvat vuonna 2018.<br />

Museohuoneiden värimaailma toteutetaan<br />

vanhoihin valokuviin ja väritutkimuksiin<br />

perustuen: lattioihin tulee muun muassa<br />

okrankeltaista maalia ja kuvioituja linoleumimattoja,<br />

seiniin voimakaskuvioisia tapetteja.<br />

Kattoihin, listoituksiin ja sisäoviin palautetaan<br />

maanläheisiä vihertäviä ja rusehtavia<br />

sävyjä. Kuvassa Kotkaniemen sali ennen<br />

restaurointia.<br />

Senaattikiinteistöt<br />

Twitter@<br />

SenaattiK<br />

Senaattikiinteistöt<br />

Slideshare.net/<br />

Senaattisome<br />

Virpi Einola-Pekkinen<br />

Statstjänsteman<br />

2.0 vågar pröva<br />

nytt<br />

Nätverket Arbete 2.0 (Työ 2.0) vill hitta<br />

nya sätt att arbeta och funderar<br />

på hur den nya tidens statstjänsteman<br />

2.0 ska vara. Nya ledord är proaktivitet,<br />

självstyrning, djärvhet, kundnärhet<br />

och experimentvilja. Den nya tidens<br />

statstjänsteman är inte rädd för att<br />

spränga gränserna i fråga om<br />

attityder och funktioner.<br />

Kundnärhet står<br />

i absoluta fokus<br />

när vi talar om<br />

statstjänsteman 2.0.<br />

”Utgångspunkten<br />

är att vi tittar på allt vi<br />

gör och tar på oss kundglasögon<br />

när vi utvecklar konceptet.<br />

Det är inte den egna förvaltningsstrukturen<br />

eller de egna befogenheterna som<br />

avgör. Vi känner ansvar också för det som<br />

sträcker sig utanför det egna verksamhetsområdet”,<br />

säger Finansministeriets utvecklingschef<br />

Virpi Einola-Pekkinen.<br />

Den nya tidens statstjänsteman är inte<br />

rädd för att spränga gränserna när det<br />

gäller attityder och funktioner. Han/hon<br />

kan trampa in på andras revir – men det<br />

uppfattas bara som positivt.<br />

”Jag tror arbetet blir meningsfullare<br />

på det här sättet. När man märker att ett<br />

nytt arbetssätt ger resultat bidrar det till att<br />

man upplever att arbetet är viktigt.”<br />

Antalet statsanställda är 75 000 personer.<br />

De består av ett brett spektrum av<br />

individer som representerar många olika<br />

organisationer. Men det allmänna klimatet<br />

för nya sätt att arbeta och för en ny tjänstemannaidentitet<br />

har vind i seglen.<br />

”Allt fler tjänstemän vill arbeta på ett<br />

nytt och smart sätt, pröva andra metoder,<br />

vara djärva och gränsöverskridande. De<br />

har insett att världen förändras hela tiden<br />

och att vi måste förändras i takt med den.<br />

Jag är övertygad om att de som går i täten<br />

drar de andra med sig genom att inspirera<br />

och sporra dem.”<br />

34 3/2016

Verktyg för effektiv arbetsmiljöplanering<br />

Konceptet för statliga arbetsmiljöer<br />

har som syfte att ta fram kontorslokaler<br />

som går lätt att ändra och<br />

som vid behov kan delas av flera olika<br />

användare.<br />

”Konceptet för statliga arbetsmiljöer<br />

omfattar multipla kontor med flexibel<br />

planlösning för mobilt arbete där<br />

kontorsplatserna inte är knutna till vissa<br />

medarbetare. Det är avsett för kunder<br />

som önskar utveckla egna arbetssätt och<br />

en egen arbetsmiljö”, förklarar Juha Rita<br />

som är arbetsmiljöexpert hos Senatfastigheter.<br />

Han tillägger att det statliga arbetsmiljökonceptet<br />

inte betyder att kunderna<br />

påtvingas ett färdigt program för<br />

kontorsarbetsplatser. Utgångsläget är<br />

alltid olika beroende på kund. Konceptet<br />

passar särskilt bra för kunder som utför<br />

kunskapsarbete.<br />

Det statliga arbetsmiljökonceptet delar<br />

in kontorsytan i offentliga zoner och<br />

gemensamt nyttjade lokaler, till exempel<br />

rum som delas av flera olika användare<br />

och ett konferenscenter. Den interna<br />

zonen består av samanvända lokaler och<br />

kontorsarbetsplatser för organisationens<br />

egna behov.<br />

”Med hjälp av konceptet kan vi och<br />

kunden tillsammans fundera över vilka<br />

alternativ som fungerar bäst för kunden.<br />

Det blir effektivare så. Vi har ett räkneinstrument<br />

för lokalprogrammering som<br />

gör att vi snabbt<br />

kan hitta de<br />

bästa lösningarna<br />

för kunden.<br />

De ska dessutom<br />

vara i linje med<br />

den statliga<br />

lokalstrategin”,<br />

säger Juha Rita.<br />

Arbetsmiljökonceptet<br />

togs i<br />

bruk vid årsskiftet<br />

2015–2016.<br />

Juha Rita<br />

Konceptet har till dags dato utnyttjats<br />

av bland annat Statistikcentralen och<br />

Finlands Miljöcentral (SYKE).<br />

Grannar utbyter information<br />

Medarbetarna hos Senatfastigheter<br />

kan inom ramen för ett utbytesprogram<br />

följa hur statliga arbetsmiljöfrågor<br />

hanteras i de övriga nordiska<br />

länderna. Det finns skillnader mellan<br />

grannarna, men också många likheter.<br />

Direktör Kaj Hedvall vid Senatfastigheter<br />

berättar att man tänker ganska<br />

lika inom de statliga fastighetsverken i de<br />

nordiska länderna. Skillnaderna ligger<br />

främst i hur verksamheten är organiserad.<br />

”I Finland har förvaltningen av<br />

statliga lokaler koncentrerats till ett enda<br />

affärsverk, vilket inte riktigt är fallet i det<br />

övriga Norden. De andra länderna saknar<br />

en enhetlig strategi för förvaltning av statliga<br />

lokaler och har inga möjligheter att<br />

samordna och detaljstyra användningen<br />

av dem enligt en och samma mall.”<br />

En av de viktigaste likheterna mellan<br />

de nordiska länderna är att de alla har<br />

infört ett internt hyressystem.<br />

”Det råder en samsyn i Norden om<br />

att morgondagens arbete blir allt mer<br />

mobilt och kan utföras oberoende av<br />

plats. Här spelar yteffektiva kontor med<br />

flexibel planlösning en allt viktigare roll.<br />

Säkerhetsfrågorna står starkt i fokus.”<br />

”Som en följd av det har zonmodellen<br />

blivit populär i de nordiska länderna.<br />

Man delar in ytan i en publik zon som är<br />

öppen för alla och en intern zon”, fortsätter<br />

Kaj Hedvall.<br />

I Danmark håller man bland annat på<br />

att regionalisera förvaltningen.<br />

”Minoritetsregeringen vill flytta ut<br />

statliga myndigheter från Köpenhamn<br />

till mindre städer på Jylland. Det är<br />

något som inte har beaktats i tillräcklig<br />

utsträckning, menar den danska regeringen.”<br />

Svenska staten samlade redan för en<br />

tid sedan de kommersiella fastigheterna i<br />

fastighetsbolaget Vaskronan.<br />

”Det är fritt fram för alla svenska<br />

myndigheter att hyra lokaler på marknaden.<br />

Men också Vasakronan har ett<br />

modernt arbetsmiljötänk för sina egna<br />

lokaler och prioriterar bland annat yteffektivitet.<br />

På Island har man en myndighet<br />

som låter bygga fastigheterna och en<br />

annan som äger dem.”<br />

3/2016 35

© Jari Härkönen<br />

18<br />

Hyvä akustiikka<br />

lisää viihtyvyyttä<br />

Eurooppakoulussa.<br />

<strong>KONTRAHTI</strong><br />

Senaatti-kiinteistöt<br />

Lintulahdenkatu 5 A<br />

PL 237<br />

00531 Helsinki<br />

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111<br />

Fax 0205 811 360<br />

Kotisivut www.senaatti.fi<br />

Sähköpostiosoitteemme<br />

ovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fi<br />

TILAUKSET JA OSOITTEEN-<br />

MUUTOKSET<br />

LUE LEHTI SÄHKÖISENÄ<br />

Voit tehdä osoitteenmuutoksen<br />

ja tilauksen<br />

myös kotisivuillamme:<br />

www.senaatti.fi/kontrahti

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!