2edheZu
2edheZu
2edheZu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
5<br />
2016<br />
HYVINKÄÄN<br />
kestävä<br />
liikkuminen<br />
2030<br />
Pyöräilykummien<br />
koulutus<br />
Kokeilupyörä<br />
koukuttaa<br />
Poljin 5/2016<br />
1
pääkirjoitus<br />
Riosta Helsinkiin<br />
Helsinki on jälleen osoittanut kunnianhimoisen asenteensa pyöräilyn edistämiseen. Kaupunki<br />
hakee maailman suurimman pyöräilyn edistämistämistapahtuman eli Velo-city -konferenssin<br />
järjestämisoikeutta vuodelle 2019. Helsinki on nyt selvinnyt kovassa kilpailussa kolmen<br />
parhaan hakijakandidaatin joukkoon.<br />
Marraskuun lopussa Euroopan pyöräilyjärjestö ECF:n johto tulee arvioimaan Helsingin nykytilan<br />
ja lähitulevaisuuden pyöräilykaupunkina. Suurelta osin sama porukka kävi Helsingissä viisi vuotta sitten,<br />
mutta ei vielä silloin vakuuttunut täysin näkemästään ja kuulemastaan. Sen jälkeen Helsingissä ja<br />
Suomessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon kehitystä pyöräilypolitiikassa.<br />
Helsinki ei vielä ole pyöräilykaupunkiemme eliittiä pyöräilijöiden määrällä mitattuna, mutta tahtotila<br />
on vahva ja viime aikojen toimenpiteet lupaavia. Kuluvana vuonna Helsinki käyttää 9,5 miljoonaa<br />
euroa pyöräliikenteen investointeihin, joka on 10 prosenttia kaupungin koko liikennebudjetista.<br />
Nämä lukemat kestävät jo vertailun Euroopan parhaiden pyöräilykaupunkien kanssa. Valtuustossa<br />
hyväksytyn pyöräilyn edistämisohjelman mukaan Helsingin tavoitteena on nostaa vuotuinen pyöräilyinvestointien<br />
taso 20 miljoonaan. Silloin esimerkiksi pyöräilyn laatuväylien eli baanaverkon rakentaminen<br />
valmiiksi voi toteutua jo tällä vuosikymmenellä. Kaikin puolin kannatettava tavoite, varsinkin<br />
kun muistetaan että kaupungin oman laskelman mukaan euron sijoitus laatuväyliin tuottaa kahdeksan<br />
euron hyödyt.<br />
Merkittävä virstanpylväs Helsingissä on myös päätös asttaa pyöräliikenne etusijalle autoiluun sijaan<br />
Hämeentien tulevissa ratkaisuissa. Kaikkiaan Helsingissä on pyöräliikenteen suunnittelu otettu<br />
hyvin haltuun uusien pyöräliikenteen suunnitteluohjeiden, pyoraliikenne.fi, siivittämänä ja laadukasta<br />
pyöräilyinfraa rakennetaan koko ajan lisää. Tanskasta ja Hollannista tuttu yksisuuntainen pyöräliikenne<br />
tulee sujuvoittamaan pyöräilyä ja esimerkiksi reunakivistä pyöräväylillä päästään vihdoin kokonaan<br />
eroon. Täysipäiväisen pyöräilykoordinaattori palkkaaminen Kaupunkisuunnitteluvirastoon<br />
kolmisen vuotta sitten ja muutenkin vahvistetut henkilöresurssit lukeutuvat myös Helsingin tärkeisimpiin<br />
pyöräilytekoihin.<br />
Velo-city tulee toteutuessaan olemaan iso piristysruiske ja unohtumaton kokemus koko Suomen<br />
pyöräilylle ja sen edistäjille. Viimeisen 10 vuoden aikana merkittävää vauhtia pyöräilykaupungin rattaisiin<br />
ovat Velo-citystä saaneet muun muassa München, Brüssel, Kööpenhamina, Sevilla, Vancouver,<br />
Wien, Adelaide ja Nantes. Ensi vuonna Velo-city järjestetään maailman parhaiden pyöräväylien alueella<br />
Arnhem-Nijmegenissa, 2018 Rio de Janeirossa ja 2019 toivottavasti Helsingissä.<br />
Matti Hirvonen<br />
päätoimittaja<br />
Poljin 5/2016<br />
Pyöräilykuntien verkosto ry:n<br />
ja Suomi Pyöräilee -hankkeen<br />
uutislehti.<br />
Päätoimittaja<br />
Matti Hirvonen<br />
matti.hirvonen@poljin.fi<br />
Painos: 1000 kpl<br />
Painopaikka: Trio-Offset,<br />
Helsinki<br />
Yhteistyössä:<br />
Liikennevirasto<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriö<br />
Kannessa: Hyvinkään kaupunginjohtaja<br />
Jyrki Mattila, kuva:<br />
Marjukka Aronen<br />
Yhdeksästoista vuosikerta.<br />
ISSN 1796-6388<br />
Toimituskunta:<br />
Markku Lahtinen (Kangasalan<br />
kunta)<br />
Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)<br />
Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät)<br />
Toimituksen osoite ja<br />
osoitteenmuutokset:<br />
info@poljin.fi<br />
Pyöräilykuntien verkosto ry<br />
Iso Roobertinkatu 3-5 A 22<br />
00120 Helsinki<br />
Poljin 6/2016 ilmestyy marraskuussa<br />
viikolla 46.<br />
Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava<br />
toimituksessa ma 31.10. mennessä.<br />
2 Poljin 5/2016
Banaaneja pyöräilijöille<br />
Kunnat eri puolilla Suomea järjestivät monipuolista<br />
ohjelmaa Liikkujan viikolla, jota vietetään vuosittain<br />
syyskuun 16.-22. päivä. Joensuussa järjestettiin viikon<br />
aikana kuusi tapahtumaa, joista yhdessä kiiteltiin kävellen<br />
ja pyörällä liikkuvia karjalanpiirakka-aamupalalla.<br />
Aamupalatapahtuma kiinnosti joensuulaisia. Tapahtuma<br />
järjestettiin kolmatta kertaa peräkkäin Auton vapaapäivänä.<br />
Kaupungin työsuojeluvaltuutetut jakoivat tapahtumassa<br />
ohikulkeville kävelijöille ja pyöräilijöille banaaneja.<br />
Aamun liikkujat osoittautuivat kiireisiksi ja banaanit vaihtoivat<br />
omistajaa lähes lennosta. Tarjolla oli myös karjalanpiirakoita,<br />
kahvia ja teetä, joita kiireettömimmät työ-, koulu-,<br />
päiväkoti- ja opiskelumatkalla olleet jäivät hymyssä suin<br />
nauttimaan.<br />
Joensuun aamupalatempaus ei suinkaan ollut ainoa<br />
Liikkujan viikon tapahtuma Suomessa, jossa palkittiin pyöräilijöitä<br />
aamupalalla. Liikkujan viikolla järjestettiin aamupalatempauksia<br />
pyöräilijöille ainakin Kouvolassa, Vantaalla,<br />
Helsingissä ja Espoossa. Joensuussa kuitenkin kiiteltiin<br />
pyöräilijöiden lisäksi myös kävelijöitä hienosta valinnasta<br />
kulkea arjen matka kestävästi.<br />
Arkikävelyyn kannustavia ja kävelykulttuuria nostattavia<br />
tapahtumia järjestetään maassamme verrattain vähän,<br />
vaikka kävelyn edistäminen ja kävelyn kulkutapaosuuden<br />
nostaminen ovat monessa kunnassa tavoitteina. Tarvetta<br />
tapahtumille varmasti olisi.<br />
Teksti: Virpi Ansio<br />
Kuva: Joensuun kaupunki<br />
WINTER CYCLING CONGRESS 2018<br />
Maailman viilein pyöräilykongressi kaupunkiisi<br />
talvella 2018?<br />
Hakuaika vuoden 2016 loppuun saakka. Alustava<br />
ilmoitus halukkuudesta jättää hakemus toimitettava<br />
31.10.2016 mennessä.<br />
Lue tarkemmat hakuohjeet osoitteesta<br />
www.wintercycling.org<br />
tai kysy lisää:<br />
office@wintercycling.org<br />
Sisällysluettelo:<br />
Kokeiluilla kohti uusia kulkutapoja .................................................................4<br />
Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030 .......................................................5<br />
Annetaan hyvän kiertää ...........................................................................9<br />
Pyöräilykummikoulutus – tehokas ideasampo ........................................11<br />
Poljin 5/2016<br />
3
Kokeiluilla<br />
kohti uusia kulkutapoja<br />
Suuri osa työpaikalle päivittäin autoilevista ihmisistä kokee, että<br />
joukkoliikenteen käyttö tai pyöräily olisi heille aivan mahdollinen vaihtoehto.<br />
Siirtyminen auton ratista viisaampiin<br />
liikkumismuotoihin jää kuitenkin<br />
helposti ajatuksen tasolle.<br />
Rutiinien rikkomiseen ja totutuista kuvioista<br />
uusiin siirtymiseen tarvitaan usein<br />
ulkopuolista apua.<br />
Yksi tehokkaimmista keinoista muuttaa<br />
totuttua käyttäytymistä on kokeilla<br />
uutta toimintatapaa. Jo parin viikon kokeilujakson<br />
aikana ennakkoluulot karisevat<br />
ja uuden kulkutavan rutiinit alkavat<br />
muotoutua.<br />
”Käytännön kokeilut ovat loistava<br />
tapa markkinoida kestävää liikkumista”,<br />
iloitsee Valpastin Oy:n toimitusjohtaja<br />
Mari Päätalo. Esimerkiksi työyhteisössä<br />
yksikin työmatkapyöräilystä innostunut<br />
voi saada monia muita kokeilemaan<br />
samaa.<br />
Parhaillaan on käynnissä Viisaan liikkumisen<br />
kokeiluhanke, jota Valpastin Oy<br />
toteuttaa yhdessä HSL:n ja neljän työnantajan<br />
kanssa. Työyhteisöistä valitut kokeilijat<br />
testaavat työmatkoillaan joukkoliikennettä,<br />
pyöräilyä tai taittopyörän ja<br />
joukkoliikenteen yhdistelmää parin viikon<br />
ajan ja jakavat kokemuksiaan työyhteisössä<br />
ja sosiaalisessa mediassa.<br />
Kokeiluista saadut tulokset ovat erittäin<br />
rohkaisevia – moni uutta kulkutapaa<br />
testannut kokeilija aikoo jatkossa kulkea<br />
ainakin osan matkoistaan uudella, aiempaa<br />
viisaammalla tavalla.<br />
Kokeilijoiden kommentit puhuvat<br />
puolestaan.<br />
”Autoton kokeilu on jatkunut mukavasti<br />
ja yllättävänkin helposti. Saa nähdä<br />
tuleeko tästä pysyväkin kokeilu”, sanoo<br />
pyöräilyä ja joukkoliikennettä kokeillut<br />
Päivi Vahlberg TNS Gallupilta.<br />
”Ensimmäisen kokeiluviikon jälkeen<br />
voi sanoa, että pyöräily on ollut tosi kivaa<br />
ja virkistävää. Liikkuminen illalla ja aamulla<br />
tekee tarmokkaaksi ja ympäröivät<br />
kauniit maisemat rauhoittavat mielen”,<br />
kertoo työmatkapyöräilyä testannut Heidi<br />
Vuorenvirta TNS Gallupilta.<br />
”Olo on euforinen työpaikalla suihkun<br />
jälkeen ja kotiin päästyä urheilukin<br />
jo pääasiassa suoritettu”, kertoo työmat-<br />
kapyöräilyä kokeillut Hanna Hannula<br />
SOK:lta.<br />
"Kävely kesäkelissä bussipysäkille ja<br />
-pysäkiltä on mukavaa liikuntaa", sanoo<br />
joukkoliikennekokeilija Vesa Honkonen<br />
SOK:lta.<br />
”Ei voisi olla parempaa ajankohtaa<br />
aloittaa tämä työmatkapyöräilykokeilu.<br />
Saatan jopa jäädä koukkuun!” Näin kommentoi<br />
työmatkapyöräilyä kokeillut Liisa<br />
Suurla Finlaysonilta.<br />
"Matka junalta toimistolle on onnistumisia<br />
täynnä, ei talutusta, oikea reitti<br />
ja ohitus", sanoo joukkoliikenteen ja taittopyöräilyn<br />
yhdistämistä kokeillut Niko<br />
Lönnberg Innofactorilta.<br />
Lue lisää kokeilijoiden kokemuksista:<br />
hslkokeilu.blogspot.fi/<br />
Teksti: Sally Londesborough<br />
Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä<br />
kestävän liikenteen tuotteisiin ja palveluihin<br />
erikoistuneessa Valpastin Oy:ssä.<br />
TNS Gallupin kokeilijat<br />
valmiina lähtöön!<br />
4 Poljin 5/2016
Teksti: Tapio Kinnunen<br />
Kuvat ja graafiikat: Hyvinkään kaupunki<br />
Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030 –<br />
Yhdessä SUMPlittu!<br />
Hyvinkää on kunnianhimoisella matkalla kestävän liikkumisen mallikaupungiksi.<br />
Pyöräilyllä on yhtälössä merkittävä rooli.<br />
Hyvinkää on keskisuuri Uudenmaan<br />
kaupunki, jonka keskustaajama<br />
on hyvin tiivis. Noin 90<br />
prosenttia hyvinkääläisistä asuu 3 kilometrin<br />
säteellä rautatieasemasta. Hyvinkään<br />
kaupunki onkin erinomaisen<br />
otollinen paikka kestävän liikkumisen<br />
edistämiselle, josta on myös pitkä historia.<br />
Pyöräteitä on rakennettu määrätietoisesti<br />
jo 1960-luvulta lähtien ja niitä on<br />
nykyään kilometrimääräisesti yhtä paljon<br />
kuin katuverkkoa. Säännöllistä paikallisliikennettä<br />
Hyvinkäällä on ollut kuluvana<br />
vuonna yhtäjaksoisesti 62 vuoden<br />
ajan ja kaikkien aikojen matkustajaennätys<br />
tehtiin 2013. Autoliikenteen määrä<br />
on kuitenkin noussut koko maan trendin<br />
Hyvinkään keskustaajama.<br />
mukaisesti vuosikymmenet ja nykyään<br />
Hyvinkäällä on jo yli 600 autoa 1000 asukasta<br />
kohden.<br />
Autoilurajoituksista vääntöä<br />
Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
laadinta alkoi vuonna 2005 samaan<br />
aikaan keskustaajaman osayleiskaavan<br />
laadinnan kanssa ja sen päätavoitteita<br />
olivat maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen,<br />
henkilöliikenteen sujuvuuden<br />
varmistaminen, elinkeinoelämän<br />
toimintaedellytysten turvaaminen, erityisesti<br />
kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuuden<br />
parantaminen, ympäristöhaittojen<br />
vähentäminen sekä yhteistyön<br />
toteutuminen eri tahojen kanssa. Erityisesti<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
otti kantaa ydinkeskustan liikennejärjestelyihin,<br />
joihin esitettiin rajoituksia<br />
henkilöautoliikenteelle sekä parannuksia<br />
joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn<br />
olosuhteille. Suunnitelmaa ei kuitenkaan<br />
hyväksytty kaupunginvaltuustossa<br />
sellaisenaan vaan se joutui uudelleen valmisteltavaksi.<br />
Eniten hiertänyt asia oli<br />
esitys paikallisliikenteen terminaalin sijoittamisesta<br />
ydinkeskustan halkaisevan<br />
ja pääradan eri puolet toisiinsa yhdistävän<br />
Hämeenkadun sillan päälle, jolloin<br />
henkilöautoliikenne kadulla käytännössä<br />
loppuisi.<br />
Kehittämishankkeet<br />
vauhdittajana<br />
Hyvinkäällä jo 1990-luvun alusta asti<br />
toiminut liikenneturvallisuustyöryhmä<br />
sai vuonna 2011 rinnalleen erityisesti<br />
liikkumisen ohjausta edistävän Askeltyöryhmän.<br />
Työryhmä oli tulos yhdestä<br />
neljästä kestävää liikkumista edistävistä<br />
hankkeista, joista muut olivat pyöräily-<br />
ja kävely-ympäristön parantamiseen<br />
tähtäävä PYKÄLÄ-hanke, Hyvinkään esteetöntä<br />
liikkumisympäristöä edistävä<br />
HELY-hanke sekä paikallisliikenteen<br />
terminaalin kehittämiseen tähtäävä PA-<br />
KETTI-hanke. Askel-ryhmän tehtäviin<br />
kuului kävelyn, pyöräilyn ja paikallisliikenteen<br />
edistäminen markkinoinnin, tiedottamisen,<br />
kampanjoiden ja koulutuksen<br />
keinoin. Askel-ryhmän kokoonpano<br />
oli poikkihallinnollinen sisältäen kaupungin<br />
eri toimialojen edustajia, yritysja<br />
yhdistysedustajia sekä poliisin edustajan.<br />
Hyvinkään teknisen toimialan kuntatekniikan<br />
yksikön alaisuudessa toimiva<br />
liikennesuunnittelutiimi on tilannut<br />
tai toteuttanut lukuisia erilaisia kävelyn,<br />
pyöräilyn ja joukkoliikenteen selvi-<br />
Poljin 5/2016<br />
5
Hyvinkään<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelmassa<br />
esitetyt ajoneuvoliikenteen kehät ja<br />
keskustan liikennejärjestelyt.<br />
tyksiä, kehittämissuunnitelmia ja muita<br />
toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi<br />
pyöräliikenteen suunnitteluperiaatteet,<br />
pyöräilyn laatukäytävien määrittely,<br />
esteettömyysselvitys, kävelyn ja pyöräilyn<br />
terveyshyötyjen selvitys (HEAT),<br />
kaupungin työntekijöiden liikkumissuunnitelma,<br />
kävelyn ja pyöräilyn kohderyhmäviestintätyökalun<br />
laadinta ja<br />
pyörälaskentojen järjestelmällinen toteuttaminen.<br />
Näiden lisäksi kaupungin<br />
liikennesuunnittelijat toimivat Askelja<br />
liikenneturvallisuustyöryhmissä, toteuttavat<br />
liikenteenohjaussuunnitelmia,<br />
suunnittelevat paikallisliikennettä yhdessä<br />
liikennöitsijän kanssa ja osallistuvat<br />
katusuunnittelu- ja kaavoitusprosesseihin.<br />
SUMP-prosessin<br />
eteneminen.<br />
Lähde: Luukkonen &<br />
Rantala 2015<br />
Kokonaisuus haltuun<br />
Hyvinkäällä todettiin, että erilaiset suunnitelmat<br />
ja toimenpiteet edistivät kyllä<br />
kestävän liikkumisen asioita yksitellen<br />
mutta kokonaiskuva ei ollut kovin hyvä.<br />
Liikennejärjestelmäsuunnitelma oli juuttunut<br />
yksittäisten ratkaisujen vuoksi pitkäksi<br />
aikaa paikoilleen välitilaan eikä se<br />
toiminut aktiivisesti suunnittelua ohjaavana<br />
strategisena linjauksena. Askelryhmä<br />
taas juuttui osittain pieniltä tuntuviin<br />
asioihin eikä sen rooli ollut selkeä<br />
niin kaupungille, sen asukkaille kuin ryhmäläisille<br />
itsellekään. Kaivattiin aiemmat<br />
suunnitelmat sekä uudet ajatukset yhdistävää,<br />
poikkihallinnollista strategiaa,<br />
joka antaa linjaukset koko liikennejärjestelmää<br />
ja siihen liittyvää viestintä- ja kasvatustoimintaa<br />
kohtaan.<br />
Vuonna 2014 Liikennevirasto, ympäristöministeriö<br />
ja Liikunnan ja kansanterveyden<br />
edistämissäätiö LIKESin Kunnossa<br />
kaiken ikää -ohjelma käynnistivät<br />
tutkimus- ja kehittämisrahoituksen, jota<br />
myös Hyvinkään kaupunki haki yhdessä<br />
Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen<br />
tutkimuskeskus Vernen asiantuntijoiden<br />
kanssa. Rahoitus myönnettiin ja<br />
syksyllä 2014 käynnistyi hanke nimellä<br />
Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma.<br />
Ohjelman päätavoitteena oli muodostaa<br />
Hyvinkäälle tiivis strategisen<br />
tason ohjelma, jonka laatimiseen kaupunki,<br />
asukkaat, päätöksentekijät, yhdistysten<br />
ja yritysten edustajat sekä muut<br />
sidosryhmät pääsevät aktiivisesti osallistumaan.<br />
Ohjelman lähtökohtana oli Euroopassa<br />
yleisesti toteutettu SUMP eli<br />
kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma<br />
(Sustainable Urban Mobility Plan).<br />
Ohjelmassa pyrittiin yhdistämään olemassa<br />
olevat suunnitelmat, syventämään<br />
poikkihallinnollista yhteistyötä sekä soveltamaan<br />
SUMP-toiminnan periaatteita<br />
myös Suomeen.<br />
Euroopassa SUMPit ovat kaikki liikennemuodot<br />
kattavia kestävän liikkumisen<br />
kehittämistyökaluja, joiden<br />
laatiminen on joissain maissa jopa lakisääteistä<br />
tietyn kokoisille kaupungeille<br />
tai kaupunkiseuduille. Suomessa SUMP<br />
vastaa lähinnä liikennejärjestelmäsuunnitelmaa,<br />
mutta siinä on erityinen painoarvo<br />
sidosryhmätyössä ja itseään<br />
parantavassa jatkuvassa seurannan ja uudelleenarvioinnin<br />
prosessissa. SUMPeissa<br />
liikennepolitiikka asetetaan julkisesti<br />
6 Poljin 5/2016
arvioitavaksi ja keskusteltavaksi kokonaisvaltaisen ajattelutavan<br />
omaksumiseksi niin viranhaltijoiden kuin poliitikoidenkin kesken.<br />
Tyypillinen SUMP-prosessi kestää kolmesta viiteen vuotta,<br />
mutta Hyvinkään tapauksessa rahoitettavaa aikaa oli käytettävissä<br />
alle vuosi. Tämä asetti tiettyjä rajoituksia toiminnalle.<br />
Kaupunginjohtajasta lukiolaisiin<br />
Työn poikkihallinnollisuuden ja laajan vaikuttavuuden varmistamiseksi<br />
työn ohjausryhmäksi nimettiin kaupungin johtoryhmä<br />
ja puheenjohtajaksi kaupunginjohtaja. Johtoryhmään<br />
kuuluvat kaupungin toimialajohtajat, viestintäpäällikkö, talousjohtaja,<br />
henkilöstöjohtaja, kansliapäällikkö sekä henkilöstön<br />
pääluottamusmies. Ohjausryhmään kutsuttiin lisäksi kunkin<br />
rahoittajatahon edustajat, Uudenmaan ELY-keskuksen ja<br />
HSL-kuntayhtymän edustajat sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen<br />
edustajat. Ohjausryhmän lisäksi työtä varten<br />
perustettiin projektiryhmä, jonka avulla päästiin konkreettisemmin<br />
käsiksi työpajojen ja ohjelman tavoitteiden sekä vision käsittelyyn.<br />
Vernen tutkijat vetivät projektiryhmää, jossa oli heidän<br />
lisäkseen mukana kaupungin edustajia tekniikan ja ympäristön<br />
toimialalta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä liikuntatoimesta.<br />
Ohjelman laatimisessa päätettiin keskittyä erityisesti sidosryhmätyöhön.<br />
Työssä pidettiin yksi laaja tavoitetyöpaja sekä<br />
muutama pienempi työpaja eri ryhmille. Pienemmät työpajat<br />
pidettiin ohjausryhmälle, Askel- ja liikenneturvallisuustyöryhmille<br />
sekä Hyvinkää yhteiskoulun lukion kaupunkisuunnittelukurssilaisille.<br />
Tavoitetyöpajaan kutsuttiin kaupungin edustajia<br />
useilta eri hallinnonaloilta, kaikki kaupunginvaltuutetut sekä<br />
muita luottamushenkilöitä, yritysten ja yhdistysten edustajia<br />
sekä muita asiasta kiinnostuneita henkilöitä. Työpajojen tuloksena<br />
saatiin runsaasti erilaisia näkemyksiä siitä, millainen Hyvinkään<br />
tulisi tulevaisuudessa olla asukkaidensa liikkumisen<br />
kannalta. Työpajoista nousi paljon tukea erityisesti kävelyn ja<br />
pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi. Työpajojen tulokset ja<br />
muu viestintä hoidettiin Liikkuva Hyvinkää -blogin avulla sekä<br />
paikallislehteä ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Tulevaisuuden<br />
visiointi ja tärkeimpien toimenpiteiden pohdinta olivat työpajaan<br />
osallistuneiden mielestä erityisen kiinnostavia aiheita.<br />
Visio ja visuaalisuus<br />
Aikatauluongelmat nousivat kuitenkin työn edetessä esiin keväällä<br />
2015, kun työn tuli valmistua mutta prosessi oli vielä<br />
kesken. Vernen tutkijat toteuttivat vielä kevään aikana kyselyn<br />
keskustan alueen yrittäjille ja kyselypohjan asukkaille tulevaa<br />
laajempaa liikkumis- ja asennetutkimusta varten, tuottivat alustavan<br />
raporttiluonnoksen ohjelmasta kaupungille sekä laativat<br />
prosessikuvauksen SUMPien laadinnasta ja oppaan sidosryhmätyöstä<br />
Liikennevirastolle. Oppaan voi ladata Liikenneviraston<br />
sivuilta. Ohjausryhmässä hiottiin vielä kestävän liikkumisen<br />
visiota Hyvinkäälle ja päätettiin työn viimeistelystä. Syksyllä<br />
2015 työn projektipäällikkö kuitenkin siirtyi kaupungilta Strafica<br />
Oy:n palvelukseen, jolloin päätettiin myös jatkaa ohjelman<br />
laadintatyö loppuun Straficassa saman projektipäällikön alaisuudessa.<br />
Tärkeimmät ainekset olivat jo kasassa, jolloin jäljelle<br />
Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030 -ohjelmaesitteen kansikuva.<br />
jäi niiden yhteen kokoaminen aiemmat suunnitelmat huomioiden<br />
sekä tiiviin ohjelmaluonnoksen laatiminen.<br />
Hyvin alkuvaiheessa varsinaisen ohjelman laadintaa päätettiin<br />
ottaa avuksi myös ammattitaitoinen graafinen suunnittelija,<br />
jolloin työhön saatiin kaivattua visuaalisuutta, yhtenevyyttä<br />
kaupungin graafisen ilmeen kanssa sekä ammattimaisuutta. Yli<br />
kymmenen vuotta liikennejärjestelmäsuunnittelua ja liikkumisen<br />
ohjausta sekä useita pitkiä suunnitelmaraportteja tiivistettiin<br />
20 sivun esitteeseen. Työn nimeksi vaihdettiin ytimekkäästi<br />
Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030. Työn visioksi tuli kattava<br />
”Hyvinkäällä kaikkien on helppo liikkua terveellisesti puhtaassa<br />
ympäristössä!”, johon tiivistyy ohjelman neljä pääteemaa: tasaarvoiset<br />
liikkumismahdollisuudet, liikkumisen helppous ja vaivattomuus,<br />
liikkumisen terveyttä ja toimintakykyä parantavat<br />
liikkumismuodot sekä viihtyisä, vehreä ja elinvoimainen liikkumisympäristö.<br />
Ohjelman pääsisällöt ovat nykytilan kuvaus, toimintaympäristön<br />
muutos, kestävän liikkumisen hyödyt, visio ja siihen<br />
johtavat keinot, tavoitteet ja niitä esittävät mittarit, infrastruktuurin<br />
ja kaupunkirakenteen tavoitekuva, toimenpideluettelo,<br />
kestävän liikkumisen vetoomus, yhteys liikenneturvallisuustyöhön<br />
sekä lyhyt kuvaus työn laadinnasta.<br />
Valtuuston siunaus<br />
Ohjelma hyväksyttiin Hyvinkään kaupunginvaltuustossa<br />
23.5.2016 ilman huomautuksia. Ohjelmaa eteenpäin työntäväksi<br />
voimaksi päätettiin jo aikaisessa vaiheessa ottaa aiemmin lähinnä<br />
liikkumisen ohjauksen toimiin keskittynyt Askel-ryhmä. Askel-ryhmän<br />
toimintaa muutetaan niin, että se toimii entistä tiiviimmässä<br />
yhteistyössä sekä sidosryhmien että Askel-toiminnan<br />
ohjausryhmänä toimivan kaupungin johtoryhmän kanssa. As-<br />
Poljin 5/2016<br />
7
kel-työtä avustaa kaupungin tilaama Askel-koordinaattori,<br />
joka tekee käytännön<br />
järjestelyjä, suunnittelee ryhmän toimintaa<br />
ja pitää ryhmän dynaamisena. Askelryhmän<br />
tärkein tehtävä on edistää kestävän<br />
liikkumisen ohjelman toteutumista,<br />
valvoa kestävien kulkutapojen etua kaupungin<br />
eri suunnitelmissa ja toiminnassa<br />
sekä edistää asukkaiden ja muiden sidosryhmien<br />
äänen kuulemista ja osallistumismahdollisuuksia.<br />
Laatua infraan − palveluja<br />
asukkaille<br />
Lähivuosien uusia askelia Askel-ryhmän<br />
taipaleella kohti kestävämpää liikkumista<br />
ovat pyöräilyn laatukäytäväverkon sekä<br />
keskustan kehien yleissuunnittelun käynnistäminen<br />
ja myöhemmin rakentamisen<br />
edistäminen, liikkuminen palveluna<br />
-kokeilujen käynnistäminen, liikkumissuunnitelman<br />
jalkauttaminen, yritys- ja<br />
yhdistysyhteistyön kehittäminen, kestävän<br />
liikkumisen nostaminen kärkihankkeeksi<br />
kaupungin strategiaan, rautatieaseman<br />
pyöräpysäköinnin toteuttamisen<br />
edistäminen, pienten reunakivi- ja esteettömyystoimenpiteiden<br />
ohjelmointi<br />
sekä laajat asukas- ja yrityskyselyt. Näiden<br />
lisäksi jatketaan hyviksi todettuja<br />
liikkumisen ohjauksen kampanjoita. Näitä<br />
ovat muun muaassa Koululaiskortin<br />
markkinointi, Omin voimin -kampanjan<br />
toteuttaminen keväisin kouluihin ja yrityksiin,<br />
Fillarinappulakoulun toteuttami-<br />
100 pyöräilytekoa -hanke on hyväksytty<br />
mukaan Suomi 100 -ohjelmaan. Hanke<br />
haastaa kansalaiset, järjestöt, kunnat<br />
ja muut yhteisöt pyöräilytekoihin, joiden<br />
tarkoitus on lisätä pyöräilyä, nostaa esiin<br />
pyöräilyä tulevaisuuden päästöttömänä<br />
kulkumuotona, lisätä yhteisöllisyyttä ja<br />
saada mahdollisimman moni suomalainen<br />
elämään 100-vuotiaaksi.<br />
100 pyöräilytekoa on sateenvarjohanke,<br />
jonka alla voidaan toteuttaa monenlaisia<br />
toimenpiteitä. Kaikki ideat ovat<br />
tervetulleita! Pyöräilyteot voivat olla esimerkiksi<br />
seuraavia:<br />
· Kansalaiset: 100 pyöräilykertaa Kilometrikisassa,<br />
100 kilometriä yhtenä päivänä,<br />
100 kertaa oman lapsen kanssa<br />
pyöräilyä, ikäihmisten ulkoiluttamista<br />
Pyörällä kaiken ikää -riksapyörillä niin,<br />
että pyörän kyydissä on yhteensä 100<br />
vuotta suomalaista pyöräilykokemusta.<br />
· Kunnat: 100 pientä korjausta pyöräteihin<br />
(kohteet päätetään kuntalaisten<br />
kanssa), 100 pyörää kouluihin, 100 käyttökertaa<br />
koulupyörille, 100 uutta hyvää<br />
pyörätelinettä, 100 henkilökunnan työnen<br />
2.-luokkalaisille sekä maksuttoman<br />
paikallisliikenteen järjestäminen Auton<br />
vapaapäivänä yhteistyössä liikennöitsijän<br />
kanssa.<br />
Lisätiedot:<br />
Projektipäällikkö Tapio Kinnunen<br />
puh. 050 325 2984<br />
tapio.kinnunen@strafica.fi<br />
Liikenneinsinööri Kimmo Kiuru<br />
puh. 040 754 7110<br />
kimmo.kiuru@hyvinkaa.fi<br />
100 PYÖRÄILYTEKOA<br />
ajalla tekemään pyörämatkaa, 100 uutta<br />
kaupunkipyörää.<br />
· Järjestöt ja yhteisöt: 100 pyöräretkeä<br />
tai -lenkkiä, 100 osallistujaa pyöräretkillä<br />
tai -lenkeillä, 100 pyöräilytapahtumaa,<br />
100 maahanmuuttajille tai vähävaraisille<br />
korjattua pyörää, 100 lapsen ohjaaminen<br />
pyöräilemään, 100 vaikuttajatapaamista<br />
pyöräily-ympäristön kehittämiseksi.<br />
· Yritykset: 100 pyöräpaikkaa työnteki-<br />
jöille, 100 työntekijää mukaan Kilometrikisaan,<br />
100 pyöräiltyä työmatkaa, visioita<br />
ja innovaatioita pyöräilyn tulevalle vuosisadalle.<br />
Kyseessä on Pyöräliiton ja Pyöräilykuntien<br />
verkoston yhteinen hanke. Tarkemmat<br />
tiedot hankkeesta ja siihen osallistumisesta<br />
julkaistaan syksyn 2016<br />
aikana järjestöjen verkkosivuilla ja muissa<br />
viestimissä.<br />
I<br />
fInland<br />
8 Poljin 5/2016
Teksti: Mari Päätalo Kuvat: Mari Päätalo, Marjukka Aronen ja kokeilupyöräilijät<br />
Annetaan hyvän kiertää<br />
– sähkö- ja taittopyörät kokeilijalta toiselle<br />
Sähkö- ja taittopyörät lisäävät pyöräilyä, silla ne mahdollistavat<br />
pyöräilyn tilanteissa, joihin tavallinen pyörä ei sovi.<br />
Sähköpyörä sopii tilanteisiin, joissa syystä tai toisesta halutaan<br />
pyöräilystä vähän kevyempää. Taittopyörä taas on matkaketjuajattelun<br />
ilmentymä: juna-, metro-, auto- tai bussimatka voi helposti<br />
vaihtua pyöräilyyn taittopyörän avulla.<br />
Kahdeksan hyvinkääläistä kokeili sähkö- tai taittopyörää<br />
arjessaan touko-syyskuun aikana. Jokaiselle kokeilijalle kertyi<br />
pyöräilyaikaa noin kolme viikkoa.<br />
Kokeilun tavoitteena oli levittää tietoisuutta sähkö- ja taittopyöristä.<br />
Kokeilijoiden kokemuksia kerättiin ja jaettiin blogissa<br />
http://liikkuvahyvinkaa.blogspot.fi/<br />
Tärkeintä viestintää on kuitenkin kokeilijoiden jakamat kokemukset<br />
lähipiirissään: kodeissa, työpaikoilla ja juhannustansseissa.<br />
Sähköpyörä sopii hyvin niin kaupunginjohtajan, muusikon<br />
kuin muuttomiehenkin arkeen Taittopyörä mahdollistaa sekä<br />
työmatkan että arjen seikkailutkin.<br />
Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila (kuva kannessa)<br />
kokeili sähköpyöräilyä työmatkoillaan ja Jyrki totesi<br />
sähköpyöräilyn olevan mukava tapa palata työmatkapyöräilyn<br />
pariin, koska se tekee työmatkasta vähän nopeamman<br />
pyöräillä. ”Suorilla ja muuten vapaalla baanalla vauhti näyttää<br />
olevan 25 km/h ja sähkömoottori tulee apuun ylämäissä ja<br />
liikennevaloista lähdettäessä. Hyvinkääläisille tuttu Hevosmäki<br />
maaseutuopiston luona ei puhalluttanut enää ollenkaan!”<br />
Muusikko Mika Ikonen liikkui sähköpyörällä Hyvinkäältä<br />
Helsinkiin asti – välillä osan matkasta junalla ja välillä koko<br />
matkan sähköpyörällä. Ensi kokemustaan sähköpyöräilystä<br />
Mika kuvasi: ”Jippii, mikä voiman, vauhdin ja vapauden<br />
yhdistelmä.”<br />
Sähköpyörä on oiva kapistus fyyysistä työtä tekevälle. Andrus<br />
Otti on töissä muuttofirmassa ja sähköpyörä tekee pyöräilystä<br />
raskaan työpäivän jälkeen mukavaa. Pääsivätpä sähköpyörää<br />
testaamaan myös Andruksen työkaverit. ”Työkavereiden<br />
ilmeitä oli kiva seurata, kun he polkaisivat ensimmäistä kertaa.<br />
Aluksi työkaverit kysyivät, että miten pyörä toimii. Mä sanoin,<br />
että ”anna mennä vaan” ;) ja sen jälkeen kuului Wiiii……" se<br />
on sellainen hauska ääni, mitä esimerkiksi lapset tekee tivolin<br />
vauhtilaitteella.”<br />
Poljin 5/2016<br />
9
Laura Brisk hyödynsi taittopyörää<br />
kesäisessä Suomessa matkailuun<br />
ja taittopyörä pääsi muun muassa<br />
Lappeenrannan juhannusrientoihin.<br />
”Taittopyörä oli todella kätevä<br />
kaupungilla kuljettaessa ja sillä tuli<br />
käytyä pidemmällä juhannusajelulla<br />
kuin mihin kävellen olisi mennyt.”<br />
Toimittaja Pekka Mommo käytti<br />
taittopyörää työmatkallaan Hyvinkäältä<br />
Ylen konttorille Pasilassa. Taittopyöräjuna-taittopyörä<br />
-yhdistelmä osoitti<br />
hyötynsä jo muutamassa viikossa.<br />
"Tulokset näkyvät jo nyt. Olen<br />
joutunut kiristämään vyötä napsun<br />
verran ja istumisesta johtuva jalkojen<br />
puutuminen on poissa. En keksi<br />
vaivan väistymiseen muuta syytä kuin<br />
työmatkojen osittaisen taittamisen<br />
pyörällä."<br />
Jaakko Korhonen on töissä Helsingin<br />
Ruoholahdessa ja työmatkaan<br />
kuluu taittopyörä-juna yhdistelmällä<br />
aikaa saman verran kuin autolla.<br />
Pyöräily työmatkalla kiinnostaa<br />
erityisesti liikunnan vuoksi. ”Vaikka<br />
matkat ovat lyhyitä, niin pyöräily käy<br />
hyvästä hikiliikunnasta, kun polkee<br />
rivakampaa vauhtia.”<br />
Tiina Lijljebergin työ vaatii autoilua,<br />
mutta taittopyörä vapautettiin<br />
takakontista mahdollisimman<br />
usein. ”Aina kun se oli mahdollista,<br />
polkaisin toimistolta kotikäynnille tai<br />
lounaalle. Nautin joka hetkestä, sillä<br />
päivä kuumassa autossa tekee oloni<br />
väsyneeksi ja huonovointiseksi. Niinä<br />
päivinä, kun pyöräilin edes vähän<br />
työpäivän aikana, tunsin virkistyväni ja<br />
olo oli aivan erilainen pitkänkin päivän<br />
jälkeen!<br />
10 Poljin 5/2016
Teksti: Erika Weckström<br />
Kuva: Martti Tulenheimo<br />
Pyöräilykummikoulutus<br />
– tehokas ideasampo<br />
Lasten ja lapsiperheiden arkipyöräilyn lisäämiseen tähtäävä Arkimatkat aktiivisiksi –<br />
pyöräilykasvatus 2.0 -hanke on edennyt pyöräilykummien koulutukseen. Ensimmäiset<br />
kokemukset ovat olleet rohkaisevia.<br />
Pyöräilykuntien verkoston ja Pyöräliiton<br />
yhteishankkeen tärkeimpänä<br />
kohderyhmänä ovat alakoulut, joiden<br />
kautta tavoitetaan paljon pieniä pyöräilijöitä<br />
– tai potentiaalisia pyöräilijöitä.<br />
Koululaisten pyöräilyn edistämiseen<br />
olemme kehittäneet pyöräilykummikonseptin.<br />
Vapaaehtoisten pyöräilykummien<br />
tehtävä on tarjota alakouluille tukea ja<br />
apua pyöräilyn edistämisessä. Kummeille<br />
annetaan koulutuksessa valmiita toimintamalleja,<br />
kuten Pyöräilymerkki, Pyöräilevä<br />
koulubussi ja ajotaitorata, mutta he<br />
voivat oman osaamisensa mukaan toteuttaa<br />
muutakin toimintaa.<br />
Kummeiksi haetaan täysi-ikäisiä, peruspyöräilytaitoisia<br />
ihmisiä, jotka osaavat<br />
toimia ihmisten kanssa. Koulutuksia<br />
markkinoidaan avoimesti verkossa. Lähestymme<br />
suoralla kontaktilla pyöräily-yhdistyksiä,<br />
liikunnallisia järjestöjä,<br />
opiskelijajärjestöjä, nuorisotyötä tekeviä<br />
tahoja sekä kasvattajia. Näissä ryhmissä<br />
on hyvin suurella todennäköisyydellä ihmisiä,<br />
joita kiinnostaa aktiivinen liikkuminen<br />
ja vapaaehtoistyö.<br />
tien mainioita kehittämisideoita. Myös<br />
yhteistyötä alettiin viritellä erilaisten tapahtumien<br />
toteuttamiseksi. Esimerkiksi<br />
paikalliset opettajat keksivät järjestää<br />
pyöräilytempauksen, jossa oppilaat ajavat<br />
pyörällä koulusta toiseen.<br />
Suunta ylöspäin<br />
Syyskuussa pyöräilykummikoulutus toteutettiin<br />
VeloFinland 2016 -festivaalin<br />
yhteydessä Helsingissä. Yleisön pyynnöstä<br />
pääkaupunkiseudun potentiaalisille<br />
pyöräilykummeille järjestetään<br />
toinen koulutus Helsingissä 24.10. Syksyn<br />
aikana koulutus viedään myös ainakin<br />
Vaasaan. Pyöräilykummikoulutus ja<br />
pyöräilykasvatus olivat vastikään näyttävästi<br />
esillä Espoon kulttuurikeskuksen<br />
Kutitus-festivaalilla, jonka erilaisia liikkumismuotoja<br />
esittelevään teemaan pyöräily<br />
sopi mainiosti. Lasten taidefestivaali<br />
Kutituksen kävijäkunnassa oli paljon<br />
esikoulu- ja koululuokkia opettajineen.<br />
Hankkeen jatkorahoituksen varmistuttua<br />
järjestetään ensi vuonna uusia<br />
koulutuksia eri puolilla Suomea. Paikkakunnat<br />
valikoituvat osin sen mukaan, miten<br />
paljon kiinnostusta alueella on, joten<br />
kannattaa olla yhteydessä, mikäli toivoo<br />
koulutusta omaan kuntaan tai lähiseudulleen.<br />
Tavoitteena on päästä kiinni myös<br />
opettajankoulutukseen, jotta liikenne- ja<br />
pyöräilykasvatuksen tärkeys ja hauskuus<br />
saataisiin viestittyä jo opiskeluvaiheessa<br />
tuleville opettajille. Opettajan asenne on<br />
tärkeä: jos opettaja itse arastelee pyöräilyä,<br />
hän tuskin lähtee oppilaiden kanssa<br />
pyörällä esimerkiksi uimahallille tai taidenäyttelyyn.<br />
Kiinnostaako<br />
Pyöräilykummien toiminta?<br />
Kysy lisää: Sanna Ojajärvi, pyöräilykasvatuksen<br />
projektipäällikkö,<br />
Pyöräilykuntien verkosto,<br />
sanna.ojajarvi@poljin.fi tai<br />
Erika Weckström,<br />
pyöräilykasvattaja, Pyöräliitto,<br />
erika.weckstrom@pyoraliitto.fi.<br />
Lappeenranta pilottipaikkana<br />
Ensimmäinen kummikoulutus järjestettiin<br />
Lappeenrannassa elokuussa. Lappeenranta<br />
valikoitui paikaksi osin koska<br />
sieltä osoitettiin spontaania kiinnostusta<br />
pyöräilykasvatusta kohtaan ja toisaalta<br />
koska Lappeenrannassa toimii aktiivinen<br />
pyöräily-yhdistys. Koulutuksessa oli viisi<br />
ihmistä, joilla oli hyvin erilaiset taustat:<br />
mukana oli ammattikasvattajia, liikunta-alan<br />
ammattilaisia ja toisaalta uudesta<br />
asiasta innostuneita kummikandidaatteja.<br />
Pisimmän matkan takaa saapui paikalle<br />
hämeenlinnalainen osallistuja.<br />
Tämä yhdistelmä oli melkoinen unelmatiimi:<br />
osallistujien innostus oli tarttuvaa<br />
ja heiltä tuli jo alkumetreiltä läh-<br />
Poljin 5/2016<br />
11
Liity edelläpolkijoiden<br />
kasvavaan joukkoon!<br />
Pyöräilykuntien verkosto ry<br />
• Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten<br />
ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.<br />
• Päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana,<br />
joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle.<br />
• Pyöräilykuntien verkosto haluaa: laadukkaat ja turvalliset pyöräilyolosuhteet<br />
kaikille, kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suomessa<br />
ja vahvistaa pyöräilyn edistäjien yhteisöä.<br />
• Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui<br />
itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta<br />
on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa.<br />
www.poljin.fi<br />
www.kulkulaari.fi<br />
Verkostoon liittyminen<br />
Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita<br />
kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset<br />
kunnat ja kaupungit sekä muut tahot.<br />
• Vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun<br />
mukaisesti:<br />
· kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa<br />
· kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa<br />
· kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa<br />
· kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa<br />
· kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa<br />
· kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa<br />
• Vuosimaksu määräytyy yrityksen koon mukisesti:<br />
· pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa<br />
· keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 euroa<br />
· suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa<br />
· erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan<br />
AKAA<br />
Jouko Pekkarinen 040 335 4625<br />
jouko.pekkarinen@akaa.fi<br />
ESPOO<br />
Petri Suominen (09) 816 40240<br />
petri.suominen@espoo.fi<br />
FORSSA<br />
Tero Tiensuu (03) 4141 5602<br />
tero.tiensuu@forssa.fi<br />
HAAPAJÄRVI<br />
Jarmo Eronen 044 445 6202<br />
jarmo.eronen@haapajarvi.fi<br />
HANKO<br />
Hannu Simelius 040 581 5065<br />
hannu.simelius@hanko.fi<br />
HEINOLA<br />
Matti Nieminen 0500 618 785<br />
matti.nieminen@heinola.fi<br />
HELSINKI<br />
Reetta Keisanen 040 346 0522<br />
marek.salermo@hel.fi<br />
HYVINKÄÄ<br />
Kimmo Kiuru (019) 459 4645<br />
kimmo.kiuru@hyvinkaa.fi<br />
HÄMEENLINNA<br />
Minna Aakkula (03) 621 2317<br />
minna.aakkula@hameenlinna.fi<br />
IISALMI<br />
Pekka Partanen 040 5454567<br />
pekka.partanen@imatra.fi<br />
IMATRA<br />
Lassi Nurmi 020 617 4466<br />
lassi.nurmi@imatra.fi<br />
JANAKKALA<br />
Heikki Tamminen (03) 680 1292<br />
heikki.tamminen@janakkala.fi<br />
JOENSUU<br />
Jarmo Tihmala 050 311 6261<br />
jarmo.tihmala@jns.fi<br />
JYVÄSKYLÄ<br />
Timo Vuoriainen (014) 266 5144<br />
timo.vuoriainen@jkl.fi<br />
JÄRVENPÄÄ<br />
Sari Piela (09) 27191<br />
sari.piela@jarvenpaa.fi<br />
KAARINA<br />
Jyrki Lappi (02) 588 4800<br />
jyrki.lappi@kaarina.fi<br />
KAJAANI<br />
Jari Kauppinen 044 710 0647<br />
jari.kauppinen@kajaani.fi<br />
KANGASALA<br />
Markku Lahtinen 050 596 9124<br />
markku.lahtinen@kangasala.fi<br />
KARVIA<br />
Sirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402<br />
sirpa.ala-rami@karvia.fi<br />
KAUNIAINEN<br />
Lennart Långström (09) 505 6387<br />
lennart.langstrom@kauniainen.fi<br />
12 Poljin 5/2016<br />
KAUSTINEN<br />
Arto Alpia 040 056 9401<br />
arto.alpia@kaustinen.fi<br />
KEMIÖNSAARI<br />
Benjamin Donner 040 662 3833<br />
benjamin.donner@kimitoon.fi<br />
KOKKOLA<br />
Carita Laitala 044 780 9300<br />
carita.laitala@kokkola.fi<br />
KRUUNUPYY<br />
Kaisa Karlström (06) 8343 405<br />
kaisa.karlström@kronoby.fi<br />
LAHTI<br />
Kristiina Kartimo 050 559 4100<br />
kristiina.kartimo@lahti.fi<br />
LAPPEENRANTA<br />
Mauri Backman 040 506 5761<br />
mauri.backman@lappeenranta.fi<br />
LEMPÄÄLÄ<br />
Jaakko Hupanen (03) 3744 600<br />
jaakko.hupanen@lempaala.fi<br />
LIEKSA<br />
Jarmo Honkanen 040 104 4113<br />
jarmo.honkanen@lieksa.fi<br />
LIETO<br />
Mika Närvi (02) 4873 3254<br />
mika.narvi@lieto.fi<br />
LOHJA<br />
Timo Mäkinen (019) 369 4435<br />
timo.makinen@lohja.fi<br />
LOVIISA<br />
Markus Lindroos 050 382 7550<br />
markus.lindroos@loviisa.fi<br />
MASKU<br />
Marika Nurmikko 044 7388 230<br />
marika.nurmikko@masku.fi<br />
MYNÄMÄKI<br />
Timo Oja 050 5856 772<br />
timo.oja@mynamaki.fi<br />
MÄNTYHARJU<br />
Olli Marjalaakso 040 7741 902<br />
olli.marjalaakso@mantyharju.fi<br />
MÄNTTÄ-VILPPULA<br />
Hannu Kemppainen 044 728 8789<br />
hannu.kemppainen@manttavilppula.fi<br />
NIVALA<br />
Janne Kaarlela 044 4457 423<br />
janne.kaarlela@nivala.fi<br />
NOKIA<br />
Jouni Saranpää (03) 5652 0690<br />
jouni.saranpaa@nokiankaupunki.fi<br />
NURMIJÄRVI<br />
Pia Korteniemi 040 317 2311<br />
pia.korteniemi@nurmijarvi.fi<br />
OULU<br />
Jorma Heikkinen 044 703 2112<br />
jorma.heikkinen@ouka.fi<br />
ORIVESI<br />
Päivi Valkama 050 329 5303<br />
paivi.valkama@orivesi.fi<br />
PADASJOKI<br />
Pauliina Koskela 0400 419 364<br />
pauliina.koskela@padasjoki.fi<br />
PARAINEN<br />
Martti Nilsson 040 537 9000<br />
martti.nilsson@parainen.fi<br />
PERHO<br />
Raija Sahlgren 040 528 9971<br />
raija.sahlgren@perho.fi<br />
PIRKKALA<br />
Tero Vesanto 050 540 5279<br />
tero.vesanto@pirkkala.fi<br />
PIETARSAARI<br />
Ben Griep 786 3328 044 785 1328<br />
ben.griep@pietarsaari.fi<br />
PORI<br />
Sanna Välimäki 044 701 4180<br />
sanna.valimaki@pori.fi<br />
PORVOO<br />
Hanna Linna-Varis (019) 5202 814<br />
hanna.linna-varis@porvoo.fi<br />
PUUMALA<br />
Kimmo Hagman 0500 654 590<br />
kimmo.hagman@puumala.fi<br />
PÄLKÄNE<br />
Petri Ketola 040 580 8270<br />
petri.ketola@palkane.fi<br />
RAASEPORI<br />
Jan Gröndahl 040 5320392<br />
jan.grondahl@raasepori.fi<br />
RAISIO<br />
Marja Uusitalo (02) 434 3401<br />
marja.uusitalo@raisio.fi<br />
RAUMA<br />
Leena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610<br />
leena.ruusu-viitanen @rauma.fi<br />
RIIHIMÄKI<br />
Aili Tuppurainen (019) 758 4926<br />
aili.tuppurainen@riihimaki.fi<br />
SALO<br />
Jarmo Heino 02 778 5100<br />
jarmo.heino@salo.fi<br />
SEINÄJOKI<br />
Keijo Kaistila (06) 416 2230<br />
keijo.kaistila@seinajoki.fi<br />
SIPOO<br />
Eveliina Harsia 09 2353 6727<br />
eveliina.harsia@sipoo.fi<br />
SIUNTIO<br />
Tapio Lepikkö 050 386 0825<br />
tapio.lepikko@siuntio.fi<br />
TAMPERE<br />
Timo Seimelä 040 758 2104<br />
timo.seimela@tampere.fi<br />
TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU<br />
Katja Seimelä 040 503 4237<br />
katja.seimela@tampereenseutu.fi<br />
TURKU<br />
Susan Nymander 040 716 3220<br />
susan.nymander@turku.fi<br />
TUUSULA<br />
Risto Kanerva (09) 8718 2220<br />
risto.kanerva@tuusula.fi<br />
UUSIKAUPUNKI<br />
Atso Vainio (02) 845 151<br />
atso.vainio@uusikaupunki.fi<br />
UTAJÄRVI<br />
Hannele Karhu 0500 584 506<br />
hannele.karhu@utajarvi.fi<br />
VAASA<br />
Jukka-Pekka Raja-aho 0400 510 239<br />
jukka-pekka.raja-aho@vaasa.fi<br />
VALKEAKOSKI<br />
Timo Lamminpää 040 335 7714<br />
timo.lamminpaa@valkeakoski.fi<br />
VANTAA<br />
Timo Väistö (09) 8392 2642<br />
timo.vaisto@vantaa.fi<br />
VÖYRI<br />
Mikael Österberg (06) 382 1670<br />
mikael.osterberg@vora.fi<br />
YLÖJÄRVI<br />
Arto Huovila 040-133 1412<br />
arto.huovila@ylojarvi.fi<br />
ÄHTÄRI<br />
Osmo Sivén 0400 869 481<br />
osmo.siven@ahtari.fi<br />
ÄÄNEKOSKI<br />
Markku Auvinen 020 632 3190<br />
markku.auvinen@aanekoski.fi<br />
ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS<br />
Kjell Lind 0295 027 734<br />
kjell.lind@ely-keskus.fi<br />
KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS<br />
Petteri Kukkola 0400 620 236<br />
petteri.kukkola@ely-keskus.fi<br />
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS<br />
Hannu Onkila 050 390 2774<br />
hannu.onkila@ely-keskus.fi<br />
LAPIN ELY-KESKUS<br />
Risto Uusipulkamo 0295 03 7263<br />
risto.uusipulkamo@ely-keskus.fi<br />
PIRKANMAAN ELY-KESKUS<br />
Suvi Vainio 0400 416 473<br />
suvi.vainio@ely-keskus.fi<br />
POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS<br />
Päivi Hautaniemi 040 571 6067<br />
paivi.hautaniemi@ely-keskus.fi<br />
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS<br />
Kyllikki Komulainen 0295 026 729<br />
kyllikki.komulainen@ely-keskus.fi<br />
UUDENMAAN ELY-KESKUS<br />
Mari Ahonen 0295 021 265<br />
mari.ahonen@ely-keskus.fi<br />
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS<br />
Piritta Keto 0295 022 763<br />
piritta.keto@ely-keskus.fi<br />
HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY<br />
Petri Sipilä 050 511 5940<br />
petri.sipila@hepo.fi<br />
HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE<br />
Tarja Jääskeläinen 050 385 5043<br />
tarja.jaaskelainen@hsl.fi<br />
INLINEMARKET OY<br />
Samuli Ropponen 040 595 1094<br />
samuli.ropponen@inlinemarket.fi<br />
JYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RY<br />
Teemu Tenhunen, 041 544 2195<br />
pj@jyps.fi<br />
LINEA KONSULTIT OY<br />
Sakari Somerpalo 040 847 8282<br />
sakari.somerpalo@linea.fi<br />
MDI OY<br />
Janne Antikainen 040 764 1829<br />
janne.antikainen@mdi.fi<br />
NAVICO OY<br />
Timo Perälä 040 7060415<br />
timo.perala@navico.fi<br />
OVELLA OY<br />
Mika Laukkonen 0505693923<br />
mika.laukkonen@ovella.fi<br />
PYÖRÄLIITTO RY<br />
Matti Koistinen 044 279 5588<br />
matti.koistinen@pyoraliitto.fi<br />
RAMBOLL FINLAND OY<br />
Reijo Vaarala 040 716 0769<br />
reijo.vaarala@ramboll.fi<br />
SITO OY<br />
Virpi Ansio 050 345 6727<br />
virpi.ansio@sito.fi<br />
STRAFICA OY<br />
Juha Heltimo 050 369 4604<br />
juha.heltimo@strafica.fi<br />
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY<br />
Hanna Aho 040 660 5788<br />
hanna.aho@sll.fi<br />
SUOMEN PYÖRÄILYUNIONI RY<br />
Markku Nieminen 050 5960 975<br />
markku.nieminen@pyoraily.fi<br />
SWECO YMPÄRISTÖ OY<br />
Marek Salermo 040 635 2660<br />
marek.salermo@sweco.fi<br />
TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY<br />
Pompo Stenberg 050 3521809<br />
pj@tarakka.fi<br />
TTY / Liikenteen tutkimuskeskus Verne<br />
Heikki Liimatainen 040 849 0320<br />
heikki.liimatainen@tut.fi<br />
TRAFIX OY<br />
Esa Karvonen, 050 375 9169<br />
esa.karvonen@trafix.fi<br />
TURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY<br />
Tero Rantaruikka, 050 910 5810<br />
turpo@turpo.fi<br />
VALPASTIN OY<br />
Mari Päätalo 040 720 2872<br />
mari.paatalo@valpastin.fi<br />
WSP FINLAND OY<br />
Minna Raatikka 040 518 0511<br />
minna.raatikka@wspgroup.fi
Change language