KUMOUS KUNNISSA

MATTI APUNEN - ILKKA HAAVISTO 

ANNIINA ISKANIUS - SARIANNA TOIVONEN 

KUMOUS KUNNISSA 

EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2017 

RAPORTTI

Luottamuksellinen 

Julkaisuvapaa 7.3.2017, klo 08.30 

KUMOUS KUNNISSA

KUMOUS KUNNISSA 

EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2017 

MATTI APUNEN 

ILKKA HAAVISTO 

ANNIINA ISKANIUS 

SARIANNA TOIVONEN 

RAPORTTI

EVA Raportti 1/2017 

ISSN 2342-8082 (painettu) 

ISSN 2342-8090 (pdf) 

Graafinen suunnittelu: Mika Tuominen 

Kustantaja: Taloustieto Oy 

Painopaikka: Next Print Oy, Helsinki 2017 

ISBN 978-951-628-681-8 (PAINETTU) 

ISBN 978-951-628-682-5 (PDF)

ESIPUHE 

Satavuotiaana Suomi päätti muuttua radikaalisti. Sosiaali- ja 

terveyshuollon suuri integraatioprojekti ja rakenneuudistus 

on itsenäisyyden ajan suurin hallintoremontti. Se on todellinen 

kumous kunnissa, ja sen jäljiltä kunnat joutuvat miettimään 

ideansa kokonaan uudelleen. 

Matkan varrella on syntynyt hiukan virheellinen käsitys jonka mukaan 

kuntien perustehtävä on tuottaa itse palveluita kuntalaisille. Tosiasiassa 

kunnan perustehtävä on toteuttaa kuntien itsehallinto, siis päättää niistä 

tavoista, jotka tuottavat parhaat palvelut kunnissa. 

Kuntien brändi on kuitenkin vahva kuin pohjalainen painija. Ihmiset 

haluavat uskoa kuntien tuottamiin palveluihin, vaikka he moittivatkin 

vahvasti samaista palvelujärjestelmää ja uskovat laajalti että tuotanto 

on tehotonta ja rahaa palaa huonoon organisointiin. Lopulta vastaajat 

ilmaisevat selvän pragmaattisen kannan: olennaista ei ole palveluntuottaja 

vaan sen saatavuus, sanoo 74 % suomalaisista. Toisin sanoen ulkoistaminen 

ei ole ideologinen vaan käytännöllinen kysymys. 

Jos kunnat ovat vielä epävarmoja, mikä niiden tuleva perustehtävä on, 

kansa tietää kyllä. Kuntien kova ydin koostuu kolmesta k:sta. Ne ovat 

kaavoitus, koulu ja kirjasto. 

Kunnan päättäjien tulevan tehtävän tekee helpommaksi yksi löydös: 

kylissä ja kaupungeissa ei kyde kuntaverokapinaa. Lisäveroja vastustetaan 

sinänsä, mutta puolet suomalaisista on sitä mieltä että kuntavero 

on asiallisessa suhteessa palvelutasoon. 

Oikeastaan koko tämän tutkimuksen läpikäyvä juonne on asenne ei 

nyt riehuta. 

ESIPUHE 

5

Vaikka kunnallinen päätöksenteko koetaan hetkittäin vieraaksi, niin 

samaan aikaan valtakunnan tasolla edustuksellinen demokratia saa synninpäästön. 

83 % vastaajista sanoo, että äänestäminen kannattaa aina, 

vaikka kaikki heistäkään eivät tätä oikeuttaan käytä. 

Julkisesta keskustelusta voi aistia suurenkin tyytymättömyyden 

yhteiskunnan vallanjakoon, mutta asennetutkimuksen jäljissä ei käryä 

vallankumous. Eniten ihmiset kaipaavat lisäpainoarvoa kahdelle taholle: 

tasavallan presidentille ja itselleen, siis yksityiselle kansalaiselle. Vastaus 

jälkimmäiseen ovat valinnanvapausjärjestelmät. Presidentin asemaan 

ei ole luvassa nopeita muutoksia, mutta hänen nimeensä voimme 

taas piakkoin vaikuttaa. Viimeaikaisen konsensuskeskustelun muutoksia 

heijastaa se, että kolmikannan tukijaloista kovia moitteita saavat työmarkkinajärjestöt. 

Tämänvuotisen tutkimuksen toisena pääteemana on suomalaisten 

kansallisylpeys, koulu. Edes rapistuvat PISA-tulokset eivät horjuta suomalaisten 

graniittista uskoa koulujärjestelmäänsä. 

Jos kouluun jotain kaivataan, niin ehkä enemmän entistä aikaa. Kansa 

uskoo vanhoihin konsteihin, numeroarviointeihin, tasonmittauksiin 

ja opettajan persoonaan. Opettajien auktoriteettia halutaan vahvistaa, 

ja tässä asiassa suomalaiset ovat saavuttaneet suorastaan pohjoiskorealaisen 

yksimielisyyden tason. 

Kahvipöytien vilkkain puheenaihe tänä talvena ei ole kuitenkaan sote 

tai koulu, vaan kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos ja turvallisuuspolitiikka. 

On helppoa ennustaa, että seuraavat presidentinvaalit 

ovat nimenomaan turvallisuuspolitiikkavaalit. 

Tämä heijastuu myös EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksissa. 

Venäjää kohtaan koettu varauksellisuus on kasvanut selvästi. Vain 2 % 

suomalaisista on täysin sitä mieltä, että Venäjä toimii maailmanpolitiikassa 

oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen. 

Toisaalta tämä itäinen huoli ei näyttäisi vaikuttavan kahteen muuhun 

keskeiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kysymykseen. Suomalaisten 

kanta Nato-jäsenyyteen on jämähtänyt paikoilleen ja yhtä lailla vakaa on 

käsityksemme EU:sta. Jos Brexitillä on jokin vaikutus, sitä ei vielä näy. 

ESIPUHE 

6

Esitän parhaat kiitokseni raportin kirjoittajille, tutkimuspäällikkö Ilkka 

Haavistolle, toimituspäällikkö Sarianna Toivoselle ja viestintäpäällikkö 

Anniina Iskaniukselle, sekä Yhdyskuntatutkimus Oy:n Pentti Kiljuselle, 

joka on merkittävällä tavalla osallistunut tulosten analysointiin ja 

kuvantamiseen. 

Helsingissä 7. maaliskuuta 2017 

Matti Apunen 

Johtaja 

EVA 

Tämän raportin tulokset perustuvat 2 040 henkilön vastauksiin. Tiedot 

on kerätty 11.–23. tammikuuta 2017. Vastaajat edustavat koko maan 

18–70-vuotiasta väestöä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön 

tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. 

Raportissa esitetyt tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset 

erittelyt löytyvät EVAn Arvopankista internetistä osoitteesta 

www.eva.fi/arvopankki. 

Arvopankki on EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tietokanta. Arvopankkiin 

on koottu myös kaikkien aiempien EVAn Arvo- ja asennetutkimusten 

tulokset yli 30 vuoden ajalta. 

ESIPUHE 

7

SISÄLLYS 

KUNNAT KUNTOKUURILLE • 10 

Kuntademokratia koetaan vieraaksi; 

palvelutuotantoon toivotaan tehoja 

ilkka haavisto 

SYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE • 28 

Kunnallisverotuksen taso ei nostata kapinaa; 

verotaakan kasvattamista vastustetaan 

Sarianna Toivonen 

TYYTYVÄISET ALAMAISET • 38 

Hallituksella ja eduskunnalla on suomalaisten mielestä sopivasti valtaa; 

tyytymättömyys ammattiyhdistysliikkeeseen kasvanut 

sarianna toivonen 

OPETTAJAAN USKOVAT KAIKKI • 52 

Suomalaisten luottamus kouluunsa on kivikova; 

uudistusten sijaan kaivataan vanhoja konsteja 

Matti Apunen 

EPÄVARMUUDEN AIKA • 70 

Venäjä, Trump ja Brexit huolestuttavat suomalaisia, 

mutta unionia pidetään vakautta luovana toimijana 

Anniina Iskanius 

. LIITE 1: TAUSTATIETOJA TUTKIMUKSESTA • 86 

LIITE 2: KYSELYLOMAKE VASTAUSJAKAUMINEEN • 88

KUNNAT 

KUNTOKUURILLE 

Kuntademokratia koetaan vieraaksi; 

palvelutuotantoon toivotaan tehoja 

ilkka haavisto

• Kunnissa kytee demokratiaongelma. 70 prosenttia suomalaisista 

kokee oman kuntansa hallinnon ja päätöksenteon itselleen hyvin 

etäiseksi. 59 prosentin mielestä valtuustoissa istuu liikaa kunnan 

omia työntekijöitä. 

• Noin joka toinen vaatii suoran demokratian lisäämistä, kuten 

kunnallisia kansanäänestyksiä tai suoraa pormestarivaalia. 

• Koulu, kaavoitus ja kirjastot muodostavat jatkossa kuntien tehtävien 

kovimman ytimen. Nämä tehtävät kuntien tulisi suomalaisten 

enemmistön mielestä hoitaa kokonaan itse. 

• Kuntien muiden tehtävien suhteen suomalaiset ovat pragmaattisia: 

niitä voidaan hyvin hoitaa yhteistyössä yksityisen sektorin 

kanssa. 74 prosenttia suomalaisista ajattelee, että olennaista julkisissa 

palveluissa ei ole se, kuka niitä tuottaa. 

• Suomalaisten mielestä kuntapalveluissa hukataan rahaa tehottomuuteen. 

Vain 15 prosenttia kansalaisista arvelee, ettei kuntien 

palvelutuotannossa ole juurikaan tehostamisen varaa. 

• Tästä huolimaata vain 34 prosenttia suomalaisista uskoo siihen, 

että kilpailu parantaisi kuntapalveluita. Enemmistö myös torjuu 

laajat ulkoistamiset palveluiden tehostamiseksi. 

• Kuntien omavaraisuutta palvelutuotannossa pidetään arvona 

sinänsä. 57 prosenttia suomalaisista arvelee, että on kuntalaisen 

etu, että kunta tuottaa palveluistaan mahdollisimman paljon itse. 

KUNNAT KUNTOKUURILLE 

12

Demokratia otti sata vuotta sitten, kesällä 1917, ison askeleen 

eteenpäin, kun eduskunta hyväksyi uuden kunnallislain. 

Sääty-yhteiskunnan jäänne, tuloihin ja varallisuuteen sidottu 

äänioikeus korvattiin kunnallisvaaleissa yleisellä ja yhtäläisellä 

äänioikeudella. Kunnallisesta itsehallinnosta tuli leimallisesti 

lähidemokratiaa, kuntalaisten yhteistä hallintoa. 

Tänään kunnilla on kuitenkin demokratiaongelma. Peräti 70 prosenttia 

suomalaisista ilmoittaa kokevansa oman kuntansa päätöksenteon ja 

hallinnon itselleen hyvin etäiseksi. Käsitys jaetaan laajalti kaikissa väestöryhmissä, 

ja sen torjuu vain viidennes (19 %) suomalaisista. (Kuvio 1.) 

Välittömin syy siihen, ettei kuntalainen koe kuntansa päätöksentekijöiden 

edustavan itseään, saattaa löytyä peilistä. Äänestysprosentit 

ovat laskeneet reippaasti vuosikymmenten takaisista lukemista. Vuoden 

2012 kunnallisvaaleissa äänioikeuttaan käytti 58,2 prosenttia äänioikeutetuista. 

Jos kuntalainen ei edes osallistu edustajiensa valintaan, 

on vähemmän todennäköistä, että valtuutetut edustavat juuri häntä. 

EVAn Arvo- ja asennekysely paljastaa kuntademokratian edustuksellisuuden 

toteutumisessa toisenkin ongelman. 59 prosenttia suomalaisista 

ajattelee, että kuntien päätöksentekoelimissä on liikaa kuntien 

omia työntekijöitä, jotka päättävät omista ja toinen toistensa asioista. 

K L E L 

Eri mieltä on vain 12 prosenttia vastaajista. (Kuvio 2.) Suomalaiset siis 

kokevat kuntademokratian edustuksellisuuden vinoutuneen tavalla, 

joka saattaa aiheuttaa jääviyttä poliittisessa päätöksenteossa. 1 

Kuntien sisäpiiriongelma tunnistetaan kaikissa väestöryhmissä läpi 

koko Suomen. Kunnissa työskentelevistäkin joka toinen (50 %) on väit- 

Kuvio K L E 1. ”Koen - oman ) kuntani 7 6 ) päätöksenteon 12 6 5 - ja 6 -hallinnon ) 0 ) itselleni 1 hyvin 

16 5 - - 10 ; 8 1 - 6 15 - 5 1 

etäiseksi” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

$ " " % 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


13

K L E 7 6 1- 2 6 5 - 6 - - 1 15 5 11 ) ) 7 6 1 

Kuvio 2. ”Kuntien - 1) päätöksentekoelimissä 6 ; 6 - 1 16 6 on ) 2liikaa 6 6 kuntien 8 6 omia 15 6 ) työntekijöitä, 

jotka päättävät omista ja toinen toistensa asioista” 

 

) 6 1 - 6 15 6 - 5 ) ) 5 1 15 6 ) 

(%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

' " ' 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

tämän kanssa samaa mieltä. Eniten vastaväitteitä se herättää keskustaa 

äänestävien sekä kuntatyöntekijöiden parissa. Molemmissa ryhmissä 23 

prosenttia torjuu väittämän. 

LISÄÄ SUORAA DEMOKRATIAA 

Kuntademokratian edustuksellisuuden kriisistä voidaan tuskin syyttää 

yksinomaan kuntalaisia ja heidän alhaista äänestysaktiivisuuttaan. 

K L E L ' 

Alhainen osallistuminen kun voidaan mieltää myös merkiksi tarpeesta 

korjata kunnallispolitiikkaa. 

Kunnallista päätöksentekoa voitaisiin uudistaa ja tuoda lähemmäksi 

kuntalaista esimerkiksi lisäämällä suoraa demokratiaa. 48 prosenttia 

kansalaisista katsoo, että kunnallispolitiikassa olisi järjestettävä paljon 

nykyistä useammin neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Eri mieltä on 32 

prosenttia kansalaisista. (Kuvio 3.) 

K L E ! 7 ) 15 2 16 11 ) 5 5 ) 15 1 4 - 5 6 - 6 6 8 2 ) 

Kuvio 3. ”Kunnallispolitiikassa ; ; 15 6 7 5 - ) 1olisi - 7järjestettävä 8 ) ) 6 ) 8 1) paljon ) 5 nykyistä ) -useam- 

min neuvoa-antavia 6 ; 5 1 kansanäänestyksiä” 

5 

(%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E " 

# 

% 

! ! 

" 

 

 

! 

% 

' 

# 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


14

Vaikka asennoituminen kunnallisten kansanäänestysten lisäämiseen 

on melko myönteistä, on niiden suosio kuitenkin vähentynyt kymmenisen 

prosenttiyksikköä vuodesta 2014. Kielteinen suhtautuminen kansanäänestysten 

lisäämiseen on kasvanut saman verran. 

Muutoksen syynä saattavat olla viimevuotiset esimerkit Ison-Britanniasta 

tai Italiasta. Näissä maissa järjestetyistä valtakunnallisista kansanäänestyksistä 

kehkeytyi pienimuotoisia vallankumouksia, protesteja 

päätöksentekijöitä ja poliittista järjestelmää kohtaan. 

Meilläkään lisää kunnallisia kansanäänestyksiä eivät kuuluvimmin 

vaadi puolueiden suitut kaaderit vaan pikemmin syrjässä politiikan 

valtavirroista olevat: työttömät, EU-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvat, 

ilman ammatillista koulutusta olevat sekä perussuomalaisia 

äänestävät. 

Nuoret vastaajat lisäisivät kansanäänestyksiä selvästi vanhempia ikäryhmiä 

herkemmin. Innostus kansanäänestyksiin laimenee myös koulutustason 

karttuessa, ja yksittäisistä ryhmistä akateemisesti koulutetut 

suhtautuvat kansanäänestyksiin kaikkein nihkeimmin. (Kuvio 4.) 

Toinen suoran kuntademokratian muoto kohdistuu yksittäisistä kysymyksistä 

päättämisen sijaan johtajan valintaan. Maailmalla melko yleinen 

on malli, jossa kunnan- tai kaupunginjohtaja valitaan suoralla vaalilla. 

Lähes joka toinen (47 %) pitäisi hyvänä, jos hänen omassa kunnassaan 

siirryttäisiin malliin, jossa asukkaat valitsevat kunnanjohtajan tai 

pormestarin suoralla vaalilla. 22 prosenttia suomalaisista torjuisi ajatuksen. 

(Kuvio 5.) 

Kiinnostus pormestarivaalia kohtaan kasvaa iän myötä. Ikäryhmien 

välillä syntyykin kiinnostava mielipide-ero suoran kunnallisdemokratian 

keinojen paremmuusjärjestyksestä: nuoret järjestäisivät hanakammin 

kansanäänestyksiä, kun iäkkäämmät laittaisivat panoksensa mieluummin 

johtajan valintaan. 


15

K L E L ' 

8 J= 6 L A A J I J 

Kuvio K L E 4. " ”Kunnallispolitiikassa 7 ) 15 2 16 11 ) olisi 5 5 ) järjestettävä 15 1 4 - paljon 5 6 - 6 6 nykyistä 8 2 ) useam- 

min neuvoa-antavia kansanäänestyksiä” (%) 

; ; 15 6 7 5 - ) 1 - 7 8 ) ) 6 ) 8 1) ) 5 ) 

- 5 6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J 

" & 

 

! 

EA D A J 

= EI A J 

" % 

" ' 

& 

! # 

' 

& # L K JJ= 

$ ! # L K JJ= 

! $ " # L K JJ= 

" $ # # L K JJ= 

# $ $ # L K JJ= 

; E$ # L K JJ= 

- E= K K JK I J= 

K HI I EO D O J K K JK I 

) = JJE K K J I 

F EI J J= I JK J E J 

) = JJE H A = K K 

) = JA A E A 

D J= L = I I = = I A = I I = 

; A F EJ E ED A E 

) A F EJ E ED A E 

6 O JA E 

; HEJJ = = JE D = H 

F EI A E= 

- A E A 

6 O J 

5 ) 

5 6 6 

) = L = 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# % 

# ! 

" ' 

" # 

" ! 

! $ 

$ % 

# 

# % 

" # 

# ' 

! 

" 

! ! 

# 

# # 

" $ 

# " 

" ! 

% 

# $ 

" ! 

! % 

! 

$ # 

! ! 

" % 

" % 

$ 

" 

# 

" 

 

! 

$ 

# 

% 

! 

& 

 

# 

$ 

" 

 

% 

' 

$ 

% 

# 

& 

 

" 

$ 

 

 

" 

$ 

% 

' 

& 

' 

% 

! % 

! & 

! 

! % 

! 

! 

 

! " 

$ 

# ! 

" # 

" % 

! 

$ 

! ' 

' 

! 

& 

$ 

! $ 

" ' 

# 

! 

" $ 

! ' 

! $ 

' 

! 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


16

K L E # ) 5 5 ) 7 ) 5 5 ) 16 7 15 15 114 6 ; ) 11 5 5 ) 

Kuvio 5. ”Omassa ) 5 7 ) kunnassani ) 6 8 ) 16 5 -tulisi 8 ) 6 siirtyä 7 ) malliin, 0 6 ) jossa ) 6 asukkaat ) 12 4 valitsevat 

kunnanjohtajan tai pormestarin suoralla vaalilla” 

- 5 6 ) 4 1 5 7 4 ) ) 8 ) ) 1 ) 

(%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

& ' ! % # 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

KUNNAN HOIDETTAVA: KOULU, KAAVOITUS JA KIRJASTO 

Lähivuosina maakuntauudistus mullistaa kuntien tehtäväkentän. Maakuntien 

vastuulle siirtyvät kunnista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä 

muiden muassa pelastustoimen järjestäminen vuonna 2019. Kunnat 

kutistuvat, kun ne menettävät noin puolet henkilöstöstään ja tuloistaan. 

Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on yritetty karsia jo pitkään, mutta 

huonolla menestyksellä. Vuonna 2015 arvioitiin, että kuntien hoidossa 

olevien tehtävien määrä nousi 611 eri tehtävään. 2 Ministeriöt eivät 

ole löytäneet niiden joukosta tuiki turhia tehtäviä, ja kunnat taas ovat 

hyödyntäneet vapauttaan ottaa hoitaakseen vielä lisää tarpeelliseksi katsomiaan 

tehtäviä. 

Suomalaisilla ei kuitenkaan ole selkeää mielipidettä siitä, ovatko kunnat 

todella haalineet itselleen liikaa tehtäviä. 29 prosenttia väestöstä on 

tätä mieltä. Toista mieltä on hieman pienempi joukko (21 %), mutta selvästi 

suurin vastaajaryhmä (49 %) on vailla kantaa. (Kuvio 6.) 

K L E L $ 

K L E $ 7 ) 6 8 ) 6 6 6 ) - - 6 0 16 ) ) 5 - - ) 18 ) 11 ) ) 

6 - 0 6 8 1 

Kuvio 6. ”Kunnat ovat ottaneet hoitaakseen aivan liikaa tehtäviä” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

# " " ' & ! 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


17

K L E 

Monessa kunnassa pohditaan lähivuosina, mitkä oman kunnan jäljelle 

jäävistä tehtävistä ovat kaikkein tärkeimmät. Lisäksi kuntien tulee 

ratkaista hoitaako ja kehittääkö se niitä kokonaan itse vai yhteistyössä 

yksityisen sektorin kanssa. 

Tämänkertainen EVAn Arvo- ja asennetutkimus tarjoaa apua tähän 

päätöksentekoon. Suomalaisilta kysyttiin kymmenen tehtävän osalta, 

mitkä niistä kunnan tulisi hoitaa kokonaan itse, mitkä taas tulisi hoitaa 

yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa ja mitkä tehtävistä tulisi yksityistää 

kokonaan. 

Suomalaisten enemmistön mielestä kunnan on pidettävä kokonaan 

omissa käsissään kolme k:ta: koulut, kaavoitus ja kirjastot. Näiden osalta 

kaksi kolmesta vaatii, että kunnan tulisi hoitaa niiden toiminnot kokonaan. 

Muiden toimintojen kohdalla suomalaisten enemmistö ohjeistaa 

kuntia yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Kokonaan yksityistämään 

suomalaiset eivät lähtisi yhtään mainitusta kymmenestä tehtävästä. 

(Kuvio 7.) 

Selvä enemmistö vastaajista arvioi tehtävistä kuusi sellaiseksi, joissa 

yhteistyö kunnan ja yksityisen välillä on luontevaa. Ne ovat katujen ja 

teiden ylläpito, infrastruktuurin rakentaminen, kulttuuritoiminta, virkistyspaikkojen 

ylläpito, työllistämistoiminta ja päivähoito. 

K L E % 

Kuvio 7. Näkemykset yksityisen sektorin osallistumisesta kunnan tehtävien 

hoitamiseen (%) 

- ; 5 - 6 ; 5 16 ; 15 - 5 - 6 4 1 5 ) 15 6 7 15 - 5 6 ) 7 ) 6 - 0 6 8 1- 0 16 ) 1 

5 - - 

7 ) 

6 7 15 10 1 

6 ) ) 

) ) 

6 7 15 1 

0 16 ) ) 

; 0 6 - 15 

6 ; 5 5 

- 1 

5 ) ) 

5 ) 

) 

6 7 15 1 

; 5 16 ; 15 

6 

) ) 

K K F = L A K E@ A JK JJ= E A 

= = O J I J F JJ E A 

EH= I J F = L A K E@ A JK JJ= E A 

K = J E E = I I = O JA JJ L EA EE JA EI J A EI J= E A 

= JK A = JA E@ A O F EJ 

1 BH= I JHK JK K HE H= A J= E A = @ K JJEA JL A I ED K J O 

K I A E@ A = K JJK K HEF = E A O F EJ 

; A EI JA K HD A EK = L EH EI JO I F = E A A A J JD = EJO F EJ 

6 O EI J EI J E E J= A K J K JJ= L = JO J E E = HA I J 

= I JA F EL D E@ JK JJ= E A 

$ $ 

$ " 

$ " 

" & 

! # 

! 

& 

" 

 

! 

% 

& 

" 

# $ 

# & 

# $ 

$ 

$ & 

% 

! 

% 

# 

& 

! 

# 

" 

# 

$ 

 

 

! 

# 

$ 

$ 

 

' 

" 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


18

Näistä kaikkein selvin yhteistyön kohde on lasten päivähoito. 71 prosenttia 

suomalaisista toteuttaisi päivähoidon yhteistyössä yksityisen 

sektorin kanssa. Kiinnostavaa kyllä, tuloskuvaajan toisessa ääripäässä 

ovat koulutuspalvelut, joiden osalta lähes yhtä moni (66 %) pitäisi palvelutuotannon 

kokonaan kunnan omissa näpeissä, vaikka yhdet ja samat 

lapset kulkevat lapsuutensa ja nuoruutensa aikana molempien järjestelmien 

läpi. 

Koulussa on suomalaisten mielestä selvästikin jotain erityistä, jonka 

vuoksi kunnan on pidettävä se tiukemmin omassa hallussaan (ks. 

artikkeli Opettajaan uskovat kaikki, s. 52–69). Sama näyttäisi pätevän 

myös kunnan toiminnassa käytettävien kiinteistöjen omistamiseen. 

Vaikka kunnat painiskelevat homekoulujen, korjausvelkaisten kunnantalojen 

ja muiden kiinteistöpommien kanssa, pitää 48 prosenttia 

suomalaisista tärkeänä, että kunta omistaa tarvitsemansa kiinteistöt 

kokonaan itse. 

Kokonaisuutena tulokset kuitenkin osoittavat, että useimmissa tapauksissa 

palvelun käyttäjälle olennaisia ovat aivan muut asiat kuin se, 

K L E L # 

onko palveluntuottaja kunta vai ei. 74 prosenttia katsoo, että olennaista 

julkisissa palveluissa ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se, että ne ovat 

kaikkien saatavilla. Vain pienehkö joukko (16 %) on asiasta toista mieltä. 

(Kuvio 8.) 

K L E & - ) 15 6 ) 7 15 15 5 ) 2 ) 8 - 7 15 5 ) - 1 - 5 - 7 ) 

Kuvio 8. ”Olennaista - 6 7 6 6 ) julkisissa ) 8 ) ) 5 palveluissa - - 6 6 - ei ole 8 ) 6se, ) kuka 1 1- ne 5 tuottaa, ) ) 6 ) vaan 

8 1 ) 

se että ne ovat kaikkien saatavilla” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E # 

6 = L E ! 

6 = L E 

5 O I O $ 

! " 

! 

" 

' 

! % 

" 

" % 

" 

" " 

" ! 

 

% 

" 

& 

% 

" 

! 

# 

$ 

 

# 

" 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


19

RAHAA PALAA TEHOTTOMUUTEEN – MUTTA ENTÄ SITTEN? 

Mielipiteisiin syntyy enemmän säröä, kun huomio kiinnitetään julkisten 

palveluiden tärkeään ikuisuusaiheeseen, palvelutuotannon tehokkuuteen. 

Suomalaisten mielestä kuntapalvelut voitaisiin tuottaa nykyistä 

tehokkaammin. Vain 15 prosenttia kyselyyn vastannaista arvelee, ettei 

kuntien palvelutuotannossa ole juurikaan tehostamisen varaa. Enemmistö 

(59 %) on asiasta toista mieltä. 

Havainto siitä, että kuntien palvelutuotantoa olisi mahdollista tehostaa, 

jaetaan laajalti kaikissa väestöryhmissä. Myös niukka enemmistö 

kuntien K L E L " " omista työntekijöistä on samaa mieltä. Eniten hajontaa mielipiteissä 

syntyy puolueiden äänestäjäryhmien välillä, mutta näistä vain 

kahdessa, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien kannattajissa, 

enemmistö ei yhdy väestön valtavirtaan. (Kuvio 9.) 

Kuvio K L E9. ' ”Kuntien 7 6 1- palvelutuotannossa 2 ) 8 - 7 6 7 6 ) ei ole 5 5 juurikaan ) - 1 ; ; tehostamisen 

15 1 - 

7 7 4 1 ) ) 6 - 0 5 6 ) 15 - 8 ) 4 ) ) 

varaa” (%) 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J 

# 

$ 

# ' 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

" 

 

$ 

% 

" 

 

 

" % 

 

& 

" 

% 

! # 

" $ 

! 

! 

$ # 

# 

% ' 

# $ 

# 

! " 

# ' 

! 

8 = JE 

K J= K J= O D JO 

K EI EI JA E A O HEJO I 

; I EJO E A = O HEJO I 

HA I J J= EO D @ EI JO I 

E K K JO = J= = 

- E A K JJO A 

# # % # 

! 

$ 

# 

! 

 

' 

" 

! " 

! 

! 

! 

' 

! 

$ ' 

# ! 

# 

# " 

$ " 

# 

$ 

% 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


20

Vaikka kuntien palvelutuotannossa nähdään selvää tehottomuutta, 

valtaosa suomalaisista toivoo, että kunnat onnistuisivat ratkomaan 

tämän ongelman itse ilman ulkopuolisten apua. Näin voidaan päätellä 

siitä, että vain viidesosan (21 %) mielestä maamme julkisista palveluista 

suuri osa tulisi ulkoistaa yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi, 

jotta palveluitten tuotanto tehostuisi. Enemmistö (56 %) on asiasta 

toista mieltä. (Kuvio 10.) 

Vaikka palveluiden ulkoistamisen hyväksyntä on hieman kasvanut 

neljän vuoden takaisesta pohjanoteerauksestaan, on se edelleen huomattavan 

vähäistä verrattuna esimerkiksi parinkymmenen vuoden 

takaisiin lukemiin. Ajatus ei saa enemmistön tukea yhdessäkään väestöryhmässä. 

Mikä voi selittää sitä ilmeistä ristiriitaa, että ulkoistaminen on varsin 

epäsuosittua vaikka kunnan toiminnassa nähdään tehostamisen varaa? 

K L E L $ 

Kuvio 10. ”Maamme ) ) - 7julkisista 15 15 6 ) palveluista 2 ) 8 - 7 15suuri 6 ) 5 osa 7 7 4 tulisi 1 5 ) ulkoistaa 6 7 15 1 

7 15 6 ) ) ; 5 16 ; 15 6 - 2 ) 8 - 7 6 7 6 6 ) 1- 0 1 

yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi, jotta palveluitten tuotanto 

, - 6 6 ) 8 ) 5 1 6 6 ) 2 ) 8 - 7 1, - 6 7 6 ) 6 6 - 0 5 

tehostuisi” 6 7 (%) 15 1 

K L E 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E ! 

6 = L E 

6 = L E ' 

5 O I O $ 

5 O I O " 

5 O I O 

5 O I O 

5 O I O ' ' & 

5 O I O ' ' $ 

5 O I O ' ' " 

5 O I O ' ' 

5 O I O ' ' 

5 O I O ' & & 

" 

! 

# 

# 

$ 

% 

# 

& 

 

! 

" 

 

' 

$ 

% 

 

& 

 

 

" 

# 

% 

' 

! 

% 

& 

! 

' 

 

! 

! 

! 

 

$ 

$ 

! 

# 

# 

! 

" 

! 

! " 

! 

! 

! 

! " 

$ 

" 

' 

' 

" 

& 

" 

& 

% 

% 

' 

' 

! 

" 

! 

% 

' 

 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


O I O O I K J K K JJK K JI A K H= = = E = = 8 K I E = ' & & " L EJJ 

K K K E = = I I = A JK EI EO I EJO EI J 21 I K K HE I = K EI EI J= F = L A K EI J= 

JJ= F = L A K EJJA JK J= J JA D I JK EI E

Edellähän vielä nähtiin, että suomalaisten mielestä palveluiden saatavuus 

on niiden tuottajaa olennaisempaa. 

Yksi selitys on se, että kansalaiset ovat laajalti epätietoisia kilpailun 

vaikutuksista kuntapalveluihin. Kolmanneksen (34 %) mukaan kuntapalvelut 

kohenevat, jos kuntien oma palvelutuotanto altistetaan kilpailulle 

yritysten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Yhtä 

moni (33 %) kuitenkin torjuu väittämän ja vielä kolmas samansuuruinen 

joukko (33 %) ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa. Asiassa ei näin 

ollen löydy selvää mielipidesuuntaa. (Kuvio 11.) 

Kurkistus vastausten väestöryhmittäiseen erittelyyn paljastaa, että 

mielipide-erot muovautuvat paljolti ideologioiden pohjalta ja ensi sijassa 

puolueiden äänestäjäryhmien välille. Porvaripuolueita äänestävien 

käsitys on selvästi kilpailumyönteinen, vasemmistopuolueita ja vihreitä 

kannattavien taas yhtä selkeästi kilpailulle kriittinen. Myös perussuomalaisia 

tai kristillisdemokraatteja äänestävistä suurin vastaajajoukko 

päätyy epäilevälle kannalle. 

Toinen selitys kunnan oman palvelutuotannon suosimiselle pohjaa 

käsitykseen kunnasta kuntalaisten omana yhteisönä, jonka tuotantoa 

pitääkin suosia. Ihanne pitkälti omavaraisesta kunnasta on varsin suosittu: 

Enemmistö (58 %) ajattelee olevan kuntalaisen etu, että kunnat 

tuottavat mahdollisimman paljon palveluistaan itse ja hankkivat ulkopuolelta 

vain täydentäviä palveluita. Toista mieltä on vain 19 prosenttia 

suomalaisista. Kokoomusta äänestävät ovat ainoa väestöryhmä, jossa 

merkittävä osuus (50 %) torjuu ajatuksen. (Kuvio 12.) 

K L E L ' 

7 6 ) 2 ) 8 - 7 6 0 - - 8 ) 6 5 7 6 1- ) 2 ) 

Kuvio 11. ”Kuntapalvelut kohenevat, jos kuntien oma palvelutuotanto 

8 - 7 6 7 6 ) 6 ) 6 15 6 - 6 ) ) 1 2 ) 1 7 - ; 4 16 ; 5 6 - 

altistetaan ) kilpailulle ) -yritysten 5 - 6 ja 4 kolmannen 1 2 ) 8 - 7 sektorin 6 7 6 6 palveluntuottajien 

) 1- ) 5 

kanssa” 5 (%) ) 

K L E 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

% % ! ! 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


22

Kuvio 12. ”On kuntalaisen etu, että kunnat tuottavat mahdollisimman 

K L E 7 6 ) ) 15 - - 6 7 - 6 6 7 ) 6 6 7 6 6 ) 8 ) 6 ) 0 

paljon palveluistaan , 15 1 itse ) 2 ja ) hankkivat 2 ) 8 ulkopuolelta - 7 15 6 ) ) 16 vain 5 - täydentäviä 

) 0 ) 

palveluita” 18 (%) ) 6 7 2 7 - 6 ) 8 ) 1 6 ; , - 6 8 1 2 ) 8 - 7 1 

6 ) 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J 

# & 

! 

' 

EA D A J 

= EI A J 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# % 

# ' 

# 

$ ! 

% 

$ ' 

$ 

' 

" " 

% 

 

$ 

 

" 

$ 

& 

! 

# 

$ 

$ 

# 

# 

& 

! " 

$ 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


23

VALINNANVAPAUDELLE KANNATUSTA 

Julkishallinnon jättiuudistus alkaa vuonna 2019, kun sosiaali- ja terveydenhuolto 

siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle. Sote-uudistus tuo 

palvelujen käyttäjälle vapauden valita palveluntuottaja, mikä taas parhaimmillaan 

tuo sote-palveluihin laatua ja tehokkuutta kirittävää kilpailua. 

Kansalaisille valinnanvapaus kelpaa. 45 prosenttia suomalaisista arvelee, 

että on hyvä asia, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään 

valinnanvapausmalliin, jossa kansalainen valitsee itselleen palveluntuottajan. 

Kielteisesti valinnanvapauden tuloon suhtautuu 31 prosenttia. 

(Kuvio alla.) 

Valinnanvapauteen asennoituminen vaihtelee lähinnä puoluekannan 

perusteella. Vankimmin valinnanvapautta kannatetaan hallituspuolueiden 

kokoomuksen ja keskustan äänestäjien parissa, perussuomalaisia asia 

jakaa hieman enemmän. 

K L E L # 

Pontevimmin valinnanvapauden torjuvat vasemmistoliittoa äänestävät. 

Muiden puolueiden äänestäjäryhmissä kannat hajoavat enemmän, ja esimerkiksi 

vihreitä äänestävien ryhmästä ei löydy selkeää mielipidesuuntaa. 

K L E ! 0 ; 8 ) 5 1) - 6 6 7 15 - 5 5 ) 5 5 1) ) 1 ) 6 - 4 

”On hyvä asia, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään 

8 - ; , - 0 7 5 5 ) 5 114 4 ; 6 8 ) 1 ) 8 ) 2 ) 7 5 

valinnanvapausmalliin, ) 11 jossa 5 5 ) kansalainen ) 5 ) ) 1 - valitsee 8 ) 16 5itselleen - - 16 5 - palveluntuot- 

tajan” (%) 2 ) 8 - 7 6 7 6 6 ) ) 

- - 

 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J 

" # 

# 

! 

EA D A J 

= EI A J 

" " 

" $ 

% 

! " 

% 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


$ 

" ! 

$ & 

% 

! 

 

" " 

$ 

# 

! 

" 

$ 

! 

% 

% 

" " 

" 

! " 

& 

" % 

! & 

$ 

' 

! 

24

Melko moni (25 %) ei osaa ottaa kantaa valinnanvapauteen. Palveluiden 

järjestämisen ja tuottamisen hallinnolliset ratkaisut jäävätkin kansalaisille 

helposti melko etäisiksi ja abstrakteiksi. 

Vielä selvemmin tämä näkyy suhtautumisessa väitteeseen ”On hyvä, 

että julkinen terveydenhuolto siirtyy pois kuntien vastuulta maakuntien 

järjestettäväksi”. Jopa 47 prosenttia vastaajista valitsi kohdan ”vaikea 

sanoa”, 24 prosenttia oli samaa mieltä ja 29 prosenttia eri mieltä. 


25

VIITTEET 

1 Kuntien työntekijöiden kunnallispolitiikkaan osallistumisen tiedetään kasvattavan 

julkisia menoja. Osa menojen kasvusta saattaa liittyä niin sanottuun edunsaalistukseen, 

eli oman aseman hyödyntämiseen päätöksentekijänä, ks. lisää Hyytinen, Meriläinen, 

Saarimaa, Toivanen & Tukiainen (2016): Public Employees as Politicians: Evidence 

from Close Elections, VATT Working Papers 78. 

2 Valtiovarainministeriö (2013): Kuntien tehtävien kartoitus, raportti 2012, Valtiovarainministeriön 

julkaisuja 2/2013. Valtiovarainministeriö (2015): Kuntien tehtävät ja 

velvoitteet 2015 – Täydennysraportti, Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2015. 


26

SYNNINPÄÄSTÖ 

KUNNANVOUDILLE 

Kunnallisverotuksen taso ei nostata kapinaa; 

verotaakan kasvattamista vastustetaan 

Sarianna Toivonen

• Kunnallisverotuksen taso ei herätä suomalaisissa suuria intohimoja. 

Kansasta 50 prosenttia pitää oman kunnan kunnallisverotusta 

sopivana suhteessa palveluiden määrään ja laatuun. 

• Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus lohkaisee kuntien 

palveluista ja vastuista ison osan, suomalaiset pitävät todennäköisenä, 

että kuntien verotaso nousee myös muutoksen jälkeen. 

• Vain 20 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi halukas henkilökohtaisesti 

maksamaan nykyistä enemmän veroja. Periaatteellisella 

tasolla enemmistö suosisi jatkuvien veronkiristysten sijaan 

julkisen talouden tehostamista. 

SYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE 

30

4 - 5 6 ; 5 4 15 6 ) ) 

Puolet suomalaisista pitää oman kuntansa verotasoa sopivana. 

Kolmannes arvioi kunnallisverojensa tason olevan korkea 

= 

suhteessa kunnan palveluiden määrään ja laatuun. (Kuvio 1.) 

Alueittain tarkasteltuna kriittisimmät arviot kunnallisveron 

tasosta annetaan Väli-Suomessa eli Keski-Suomen, Vaasan 

rannikkoseudun sekä Etelä- ja Keskipohjanmaan alueella. Väli-Suomessa 

vain 40 prosenttia vastanneista arvioi, että kuntavero on sopivalla 

tasolla. Itä-Suomessakin 

K L E " > A 16 1- 6 

kunnallisverotuksen 

7 ) 15 8 - 4 6 7 

tasoa 

5 - 6 

moititaan 

) 5 5 6 ) 

hieman 

) 5 5 ) 7 ) 5 5 ) 5 7 0 6 - - 5 5 ) 2 ) 8 - 7 6 ) 5 

enemmän kuin Pohjois- tai Etelä-Suomessa. 

Näitä mielipide-eroja - 4 16 6 1 - selittänee 5 oman - 1 5 ) ) kunnan - keskimääräistä - 4 16 6 1 korkeampi 

verotaso. 

4 

Kun 

- ) kaikissa 4 - ) 2maan 18 ) 5 

kunnissa 

) ) ) 0 ) 

kunnallisvero 

1 - ) 0 ) 1 - 

vaihtelee 17 

ja 22,5 prosentin välillä, Väli-Suomessa esimerkiksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan 

- JA maakunnissa 5 K E keskimääräinen veroprosentti ylittää 

7 K I E = = 

" $ # ! ! 

$ # # 

21 

 

prosenttia. 

Sama 8 E5 21 Kprosentin E keskimääräinen raja ylittyy Itä-Suomessa ! & " ' esimer- 

! 

" 

1J 5 K E 

kiksi 2 Etelä-Savon D EI 5 K E ja Kainuun maakunnissa. 1 

' $ " $ # " 

# ! " 

Suomalaiset ilmoittavat # olevansa # kiinnostuneita % # oman kuntansa 

verotasosta, mikä ei ) ole HL = yllättävää. = I A A JK J E KKunnallisvero I - 8 ) % ja arvonlisävero ovat 

verotulojen lähteinä merkittävimmät yksittäiset verolajit, ja niitä kumpaakin 

peritään vuositasolla noin 18 miljardia euroa. 2 

Henkilökohtaisesti itselleen tärkeänä asiana kunnallisveron tasoa 

pitää 47 prosenttia vastanneista. Kuitenkin jopa 38 prosenttia vastaa- 

L = H E= JJEJ= H A 

Kuvio K L E1. " Mitä > A mieltä 16 1-on 6kunnallisverotuksen 7 ) 15 8 - 4tasosta 6 7 5omassa - 6 ) 5 kunnassa 

5 6 ) 

suhteessa palvelutasoon? ) 5 5 ) 7 (%) ) 5 5 ) 5 7 0 6 - - 5 5 ) 2 ) 8 - 7 6 ) 5 

- 4 16 6 1 

4 - ) 

- 

4 - ) 

5 

2 18 ) 

- 1 5 ) ) 

5 ) ) 

- 

) 0 ) 1 - 

- 4 16 6 1 

) 0 ) 1 - 

L A I J % $ # ! 

7 K I E = = 

- JA 5 K E 

8 E5 K E 

1J 5 K E 

2 D EI 5 K E 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


31 

" 

$ 

 

' 

 

$ 

# 

! & 

$ 

 

# ! 

# 

" 

" $ 

# ! 

 

 

' 

# 

 

! 

" 

! 

" 

"

jista viittaa kuntaveroprosentille 4 - 5 6 ; 5 4kintaalla 15 6 ) ja ) arvioi, ettei sen taso ole 

kovin tai lainkaan tärkeä. (Kuvio 2.) 

Mitä iäkkäämpi vastaaja, sitä = ! tärkeämpänä kunnallisverojen tasoa 

henkilökohtaisesti pidetään. Erot voivat selittyä sillä, että verotuksen 

progressio kiristyy usein 7 7 5 yli 18 -45-vuotiailla, 4 5 1 kun palkkatuloissa alkaa 

näkyä kokemuslisä. Yli 45-vuotiaista 53 prosenttia pitää kunnallisverotuksen 

tasoa hyvin tai melko tärkeänä ja yli 65-vuotiaista jopa 62 prosenttia. 

Kuvio 

K 

2. 

L E 

Kuinka 

" = A tärkeä 7 1 ) 6 asia 4 oman - ) 5kunnan 1) ) kunnallisveron 7 ) 7 taso ) on 15 itselle 

henkilökohtaisesti 8 - 4 (%) 

6 ) 5 16 5 - - 0 - 1 0 6 ) 15 - 5 6 1 

0 ; 8 1 

6 4 - 

- 

6 4 - 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 1 8 1 

6 4 - 

- 1 ) 1 

6 4 - 

L A I J 

! 

! " 

# 

! 

$ 

& # L K JJ= 

$ ! # L K JJ= 

! $ " # L K JJ= 

" $ # # L K JJ= 

# $ $ # L K JJ= 

; E$ # L K JJ= 

# # % # 

 

$ 

% 

$ 

& 

! 

! 

! % 

" 

" 

& 

$ 

% 

 

 

& 

" 

! $ 

! % 

! 

% 

% 

& 

' 

& 

# 

" 

! 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

KIRISTYVÄÄ SOTE-SIIRTYMÄN JÄLKEEN 

Suomalaiset uskovat, että kunnallisverotus kiristyy sosiaali- ja terveyspalveluiden 

uudistuksen jälkeen. Uudistus leikkaa vuodesta 2019 kuntien 

vastuista noin 18 miljardia euroa, mikä tietää kunnallisveroon keskimäärin 

12,3 prosenttiyksikön alennusta. 3 

Vaikka kuntien vastuut supistuvat, vain 11 prosenttia kyselyyn vastanneista 

arvioi, että oman kunnan verotus laskee sote-ratkaisun jälkeen. 

43 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että oman kunnan verotus 

nousee huomattavasti tai hieman. 21 prosenttia arvioi, että verotus 

pysyy ennallaan (kuvio 3). 


32

Kuvio K L E " ? 

3. 

A Miten 16 - kunnallisverotus 7 ) 15 8 - 4kehittyy 6 7 5 -sote-ratkaisun 0 16 6 ; ; 5 6 - 4 jälkeen ) 6 ) 15tulevina 

7 

vuosina omassa - -kunnassa? 6 7 - 8 1 (%) ) 8 7 5 1 ) ) 5 5 ) 7 ) 5 5 ) 

7 5 - - 

0 7 ) 6 

6 ) 8 ) 5 6 1 

7 

5 - - 

0 1- ) 

2 ; 5 ; ; 

- ) 

) ) 

- 1 

5 ) ) 

5 ) ) 

) 5 

- - 

0 1- ) 

) 5 - - 

0 7 ) 6 

6 ) 8 ) 5 6 1 

L A I J ! $ & ! 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

! 

 

' 

! 

% 

 

" 

% 

! ! 

! $ 

$ 

! & 

! " 

! % 

" 

% 

! ! 

& 

! 

 

& 

& 

" 

& 

# 

! 

' 

 

! 

' 

" 

 

' 

' 

$ 

& 

% 

# 

 

# 

! 

! 

" 

 

# 

Vankimmin kuntaverotuksen kiristymiseen uskovat sosiaalidemokraatteja, 

perussuomalaisia ja vasemmistoliittoa äänestävät. Heistä 

48–51 prosenttia arvioi kunnallisverojen tulevaisuudessa nousevan. 

Kokoomusta, keskustaa ja kristillisdemokraatteja äänestävistä samalla 

kannalla on 34–36 prosenttia. 

Sote-uudistus tekee valtiosta paljon vartijan, sillä maakunnilla ei 

ole verotusoikeutta. Maakunnat järjestävät sote-palvelut, mutta valtio 

rahoittaa ne. 

Näin valtio voi kontrolloida maakuntien rahankäyttöä ja veroasteen 

kehitystä. Maakuntiin kuitenkin valitaan vaaleilla päättäjät, joten vastuu 

toiminnasta ja sen rahoituksesta etääntyvät toisistaan. Olisiko siis 

oikein, että maakunnat voisivat myös päättää soten rahoittamiseen tarvittavista 

veroista? 

Kysymys on kansalle vaikea, eikä kovin vahvaa näkemystä löydy: 38 

prosenttia sanoo ”vaikea sanoa”, 38 prosenttia kannattaa maakuntien 

verotusoikeutta ja 23 prosenttia vastustaa. (Kuvio 4.) 


33

Kuvio 4. ”Koska 5 ) maakunnat ) ) 7 päättävät ) 6 2 6 6 jatkossa 8 6 ) 6sosiaali- 5 5 ) 5 ja 5terveyden- 

huollosta, olisi 7 oikein, ) 6 5 ) 15että 18 ) 6maakunnat ; 5 2 saisivat 6 6 5 myös 6 - 4 päättää ) 0 16 6 soten ) 1 

1) ) 1 

) 6 - 4 8 - ; , - 0 7 5 6 ) 15 1 1 - 1 - 6 6 ) ) 

rahoittamiseksi 5 - - 6 tarvittavien ) 4 8 16 6 ) 8 1-verojen 8 - 4 määrästä” - 4 5 6 

K L E L ! % 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

& ! ! & $ % 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

LISÄVEROJA VASTUSTETAAN 

Enemmistö suomalaisista 4 ei - haluaisi 5 6 ; 5 4 lisätä 15 omaa 6 ) ) verotaakkaansa. 

Väitteen 

”Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja” 

torjuu 57 prosenttia vastanneista. = % Vain 20 prosenttia suomalaisista 

olisi valmis maksamaan henkilökohtaisesti nykyistä enemmän veroja. 

(Kuvio 5.) 

Kun sama väite esitettiin ennen eduskuntavaaleja vuonna 2015, verotaakan 

kasvattaminen torpattiin vielä ponnekkaammin. Silloin 65 prosenttia 

vastanneista vastusti lisäveroja. 

Kuvio 5. K L”Maksaisin E L & ) henkilökohtaisesti 5 ) 15 1 0 - 1 mielelläni 0 6 ) 15 - 5 6nykyistä 1 1- - enemmän 

1 ; 

veroja” (%) ; 15 6 - - 8 - 4 ) 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J 

 

! 

# % 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

' 

! 

$ 

' 

! & 

! ' 

% 

# 

" 

 

 

 

! 

% 

" 

! # 

# $ 

% % 

% ! 

# 

! ' 

! # 

" ' 

# ' 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


34

Eduskuntavaalien jälkeen Juha Sipilän (kesk.) hallitus kirjasi ohjelmaansa, 

että kokonaisveroaste ei nouse, vaan hallitus pyrkii sopeuttamaan 

julkista taloutta menosäästöillä ja vauhdittamaan talouskasvua 

rakenteellisilla uudistuksilla. 

Hallitusohjelman verolinjauksella on siis yhä kansan enemmistön 

tuki. Vähiten valmiutta henkilökohtaisen verotaakkansa kasvattamiseen 

on nimenomaan hallituspuolueiden äänestäjillä: Kokoomusta äänestävistä 

vain 6 prosenttia maksaisi mielellään nykyistä enemmän veroja. 

Perussuomalaisten parissa luku on 13 ja keskustan 19 prosenttia. 

Sosiaalidemokraattien äänestäjistä 29 prosenttia olisi valmis maksamaan 

enemmän veroja, mutta yli puolet vastustaa lisäveroja. Vihreiden ja 

vasemmistoliiton äänestäjistä lähes 40 prosenttia olisi valmis lisäveroihin. 

39 prosenttia vastaajista olisi myös valmis veronalennuksia vastaan 

luopumaan joistain valtion tai kunnan palveluista. Vuonna 2015 tehdyssä 

kyselyssä hieman useampi, 47 prosenttia vastaajista oli valmis luopumaan 

palveluista veronalennusten takia. (Kuvio 6.) 

Tuloksen voi tulkita kuvaavan tyytyväisyyttä nykytilaan: veronalennuksia 

ei vaadita, mutta myöskään lisäleikkauksia ei tahdota. Hallituksen 

tavoittelemista neljän miljardin menosäästöistä etenkin koulutus- 

4 - 5 6 ; 5 4 15 6 ) ) 

leikkauksista on käyty vilkasta julkista keskustelua. 

Voimakkaimmin veronalennuksia = & kuitenkin suosisivat työelämässä 

johtavassa asemassa olevat. Julkisista palveluista todennäköisesti riippuvaisimmat 

työttömät taas kannattavat vähiten veronalennusten ja 

palveluista luopumisen yhdistelmää. 

K L E L $ & 5 8 - 4 ) ) - - 6 6 ) 15 11 15 1 8 ) 15 7 2 7 

Kuvio 6. ”Jos ) veroja ) 15alennettaisiin, 6 ) 1 8 ) 6 1 olisin 6 ) ) valmis 7 luopumaan 1 6 ) 5 ) ) 15 joistakin 6 ) 1 

valtiolta ja 2 kunnilta ) 8 - 7 15 saamistani 6 ) palveluista” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E # 

 

 

% 

! # 

' 

 

 

 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


35

TEHOJA JULKISEEN TALOUTEEN 

Helpompi reitti verotaakan kurissa pitämiseen olisi suomalaisten mielestä 

julkisen talouden tehostaminen. Ainakin yleisellä tasolla ajatus julkisen 

talouden tehostamisesta saa vankkaa kannatusta (aiheesta enemmän 

artikkelissa Kunnat kuntokuurille s. 10–26.) 

Vastaajista 74 prosenttia 4 - 5 6 hyväksyy ; 5 4 15väitteen 6 ) ) ”Verotuksen jatkuvan 

kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa”. Eri 

mieltä on vain 8 prosenttia vastanneista. Tehostamisenkin suhteen suomalaisten 

kannat ovat hieman pehmentyneet aiemmasta. (Kuvio 7.) 

= ' 

Vahvimmin julkisen talouden tehostamista veronkiristysten sijaan 

kannattavat kokoomusta äänestävät. Heistä 91 prosenttia allekirjoittaa 

tehostamisvaatimuksen. Perussuomalaisia äänestävien parissa luku on 

83 prosenttia, keskustaa äänestävien parissa 79 prosenttia ja sosiaalidemokraattejakin 

äänestävien parissa 65 prosenttia. 

Kuvio K L E L 7. !”Verotuksen 8 - 4 6 7 jatkuvan 5 - ) 6 kiristämisen 7 8 ) 14 15 6sijaan 15 -julkisen 5 1 ) ) talouden 7 1 

5 - 6 ) 7 , - 6 1 1 6 ) ) 2 16 15 16 - 0 5 6 ) ) 

toimintaa pitäisi tehostaa” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E $ 

6 = L E # 

! & 

! & 

" 

! $ 

" 

! ' 

& 

! 

$ 

% 

% 

" 

 

 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


36

VIITTEET 

1 Kuntaliitto (2017): Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2017, http://www.kunnat. 

net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/veroprosentit/tuloveroprosentit-kiinteistoveroprosentit/Sivut/default.aspx 

2 Vuonna 2014 arvonlisäveron tuotto oli 18,8 miljardia euroa ja kunnallisveron 18,2 miljardia. 

Ks. esimerkiksi EVA Fakta Verojen kirja, s. 7; http://www.eva.fi/wp-content/ 

uploads/2015/08/EVA_Fakta_Verojen_kirja_2_painos.pdf. 

3 Sote- ja maakuntauudistus (2017): Kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistus 

sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä, http://alueuudistus.fi/kuntien-valtionosuusjarjestelma. 


37

TYYTYVÄISET 

ALAMAISET 

Hallituksella ja eduskunnalla on suomalaisten 

mielestä sopivasti valtaa; tyytymättömyys 

ammattiyhdistysliikkeeseen kasvanut 

sarianna toivonen

• Suomalaiset ovat tyytyväisiä yhteiskunnan valtarakenteeseen. 

Vankka enemmistö kansasta, noin 61–71 prosenttia, arvioi, että 

hallituksella ja eduskunnalla on sopivasti valtaa. 

• Työmarkkinajärjestöt saavat osakseen aiempaa laajempaa tyytymättömyyttä. 

43 prosenttia arvioi, että ammattiyhdistysliikkeellä 

on liikaa valtaa. 37 prosenttia moittii myös työnantajajärjestöjä 

liiasta vallasta. 

• Liian vähän valtaa suomalaisten mielestä on tasavallan presidentillä 

ja yksityisellä kansalaisella. Presidentin valtaa liian vähäisenä 

pitää jopa 43 prosenttia suomalaista, yksilön valtaa 57 prosenttia. 

• Kansan kiinnostus politiikkaan on pysynyt vahvana, ja 83 prosenttia 

arvioi, että äänestäminen kannattaa aina. 

TYYTYVÄISET ALAMAISET 

40

Yhteiskunnan valtarakenne ei nostata suomalaisten parissa 

suurta tyytymättömyyttä. Tämä käy ilmi, kun kansalaisilta 

pyydetään arviota siitä, onko tietyillä yhteiskunnallisilla 

instituutioilla liian paljon, sopivasti vai liian vähän valtaa. 

(Kuvio 1.) 

Noin 61–71 prosenttia vastaajista 4 - 5 6 ; 5 on 4 sitä 15 6 mieltä, ) ) että poliittisen järjestelmämme 

ytimellä – hallituksella, eduskunnalla ja poliittisilla puolueilla 

– on sopivasti valtaa. Merkittävä > poikkeus nousee esiin suhtautumisessa 

tasavallan presidenttiin – jopa 43 prosenttia vastaajista arvioi, 

että presidentillä on liian vähän valtaa. 

Kuvio K 1. L E Arviot ' ) 4 yhteiskunnallisten 8 1 6 ; 0 6 - 15 7 vaikuttajien ) 15 6 - 8 ) vallasta 1 7 6 6 ) (%) 

1- 8 ) ) 5 6 ) 

11) 

2 ) 

5 2 1 

8 ) 5 6 1 

11) 

8 0 

- K H F = K E E- 7 

I = H E = L E = J 

5 K K HO HEJO I A J 

6 EA @ JK I L E A A J A @ E= 

) = JJEO D @ EI JO I EE A 

2 = EJ 

6 O = J= = HA I J J 

2 EEJJEI A JF K K A A J 

0 = EJK I 

EH 

K I K A E= J 

8 EH = EA D EI J 

- @ K I K J= 

K JEA F J I A JA E J 

E A K I = EJ I 

2 K K I JK I L E = J 

; A A I = I = = EI HA I J J 

2 EEI E 

; E F EI J J= H A = K K J 

2 A HD A 

6 = I = L = = F HA I E@ A JJE 

; I EJO E A = I = = E A 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


41 

# ' 

# $ 

# 

" " 

" ! 

" 

! % 

! ! 

! ! 

! 

& 

$ 

& 

 

% 

# 

" 

! 

! 

 

" 

" 

" $ 

# 

" % 

# ' 

# & 

$ " 

$ 

$ 

# 

$ & 

% 

% % 

% ! 

& ! 

$ 

$ % 

$ 

% 

# $ 

" 

 

" 

# 

 

# 

! 

$ 

% 

 

$ 

 

 

 

 

! " 

! 

! $ 

& 

" ! 

# %

Selviä säröjä sopuisaan käsitykseen valtarakenteesta tuo myös suhtautuminen 

Euroopan unionin valta-asemaan. Vastaajista 59 prosenttia 

arvioi, että EU:lla on liikaa valtaa. Vain 40 prosenttia katsoo, että unionin 

valta-asema on sopiva. 

Tuomion liiasta vallasta saavat samaan tapaan helposti epämääräisiksi 

ja etäisiksi jäävät talouden toimijat. 56 prosenttia suomalaisista arvioi, 

että markkinavoimilla on liikaa valtaa. 52 prosenttia pitää myös suuryrityksiä 

liian vallan haltijoina. 

AKTIIVISET OBJEKTIT 

Valta-asteikon toiseen ääripäähän – valtaa vailla olevien kärkisijalle – 

kansa sijoittaa yhteiskunnan perusyksikön, yksilön. Suomalaisista 57 

prosenttia arvioi, että yksityisellä kansalaisella on liian vähän valtaa. 

Näin suomalainen hahmottaa itsensä vallan käytön kohteeksi, ei ainakaan 

vallan käyttäjäksi. Kun poliittisen ytimen valta ei kuitenkaan herätä 

suuria intohimoja, edustuksellisen demokratian alamaisen – politiikkaa 

aktiivisesti seuraavan äänestäjän – asema kelpaa suomalaiselle 

hyvin. 

Tällainen tulkinta saa tukea myös tuloksista, joiden mukaan kansa 

pitää äänestämistä tärkeänä ja ilmoittaa seuraavansa politiikkaa aktiivisesti. 

Näitä asenteita on kartoitettu EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa 

jo pidempään, eikä tuloksissa ole havaittavissa isoja trendimuutoksia 1 . 

Väitteen ”Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa 

maan asioihin, äänestäminen kannattaa aina” allekirjoittaa 83 prosenttia 

suomalaisista. Vain 10 prosenttia vastanneista on eri mieltä. (Kuvio 2.) 

Periaatteellinen tuki edustukselliselle demokratialle on vankkaa, sillä 

äänestämistä kannattavana pitävien määrä on korkeampi kuin käytännön 

äänestysaktiivisuus. Viime vaaleissa äänestysprosentit ovat vaihdelleet 

kuntavaalien 58 prosentin ja presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen 

73 prosentin välillä. 

Suomalaiset ilmoittavat yhä myös olevansa kiinnostuneita politiikasta, 

joskin into seurata politiikkaa on hieman laantunut. 59 prosenttia 

allekirjoittaa väitteen ”Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä 


42

aktiivisesti”. (Kuvio 3.) Viime vuonna väitteen allekirjoitti EVAn Arvoja 

asennetutkimuksessa ennätykselliset 67 prosenttia vastanneista. 

Kuvio K L E L $ 

2. 

 

”Vaikka 8 ) 1 ) yksittäinen ; 5 16 6 1 -kansalainen ) 5 ) ) ei 1 -voi -paljonkaan 18 12 ) vaikuttaa ) ) maan 

8 ) 1 7 6 6 ) ) ) ) ) 5 1 10 1 - 5 6 1 - ) ) 6 6 ) ) 

asioihin, ) äänestäminen 1 ) kannattaa aina” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

5 O I O % 

5 O I O $ 

5 O I O 

4 - 5 6 ; 5 4 15 6 ) ) 

> ! 

# # % # 

# # 

# " 

# 

& 

& 

' 

$ 

& 

& 

% 

$ 

& 

! 

" 

! 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

K L E L ! - 11 5 6 7 7 6 2 16 11 ) 5 6 ) ) 5 - 7 4 ) ) 5 16 

Kuvio 3. ”Olen kiinnostunut ) 6 118 15 - 5 6politiikasta 1 ja seuraan sitä aktiivisesti” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E $ 

6 = L E # 

6 = L E " 

6 = L E 

6 = L E ' 

5 O I O $ 

5 O I O " 

5 O I O 

5 O I O 

& 

% 

' 

# 

$ 

# 

" 

 

" 

! 

" 

" 

" 

! & 

" 

! $ 

! # 

! " 

! ! 

! # 

' 

& 

 

 

 

& 

& 

& 

& 

% 

! 

% 

 

# 

! 

$ 

& 

! 

& 

& 

' 

& 

' 

 

 

# 

# 

$ 

$ 

% 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


K L E L ! 


- 11 5 6 7 7 6 2 16 11 ) 5 6 ) ) 5 - 7 4 ) ) 5 16 

) 6 118 15 - 5 6 1 

43 

6 ; 5 1 5 - - 8 ) 1 5 - - 6 ; 5 1

PUOLUEET KAUKANA ARJESTA 

Vaikka enemmistö suomalaisista arvioi, että puolueilla on sopivasti 

valtaa (kuvio 1, s. 41), täysin kritiikitöntä suhtautuminen puolueisiin 

ei ole. Jopa 77 prosenttia kansasta suomii puolueita siitä, 

että ne ovat ”ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisen ihmisen ongelmista”. 

Tämän moitteen enemmistö suomalaista on jo pidempään allekirjoittanut, 

eikä EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tuloksissa ole nähtävissä isoja 

trendimuutoksia 2000-luvulla. Etääntymisestä puolueita moittivat etenkin 

perussuomalaisia (91 %), vasemmistoliittoa (84 %) ja SDP:tä (80 %) 

äänestävät. Kokoomuksen (61 %) ja vihreiden (66 %) kannattajat ovat 

tyytyväisempiä. 

Viime vuosien EVAn Arvo- ja asennetutkimusten kanssa linjassa on 

sekin, että varsin usea suomalainen arvioi, että sopivan puolueen löytäminen 

on vaikeaa. Kansasta 41 prosenttia ilmoittaa, että ”Mikään puolue 

ei aja juuri minulle tärkeitä asioita”. Eri mieltä väitteen kanssa on melkein 

yhtä moni, 39 prosenttia vastanneista. 

Väestöryhmittäin tarkasteltuna oman puolueen löytäminen on vaikeinta 

vähän koulutetuille (49–58 %), työttömille (52 %) ja perussuomalaisia 

(48 %) äänestäville. Vankimmin väitteen taas kumoavat vihreitä (60 %), 

vasemmistoliitoa (57 %) tai keskustaa (55 %) äänestävät ja akateemisesti 

koulutetut (57 %). 


44

" 

K L E L % 2 7 7 - - 6 8 ) 6 ) ) 7 6 7 - - 6 ; 0 ) 7 - ) 5 6 ) 8 ) 

”Puolueet ovat 15 -ajautuneet 10 15 - yhä kauemmas / - 15 6 ) tavallisen ihmisen ongelmista” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E $ 

6 = L E " 

6 = L E ! 

6 = L E 

6 = L E ' 

5 O I O $ 

5 O I O " 

5 O I O 

5 O I O 

4 - 5 6 ; 5 4 15 6 ) ) 

> # 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

! ' 

" ! 

! $ 

! 

" 

! 

! & 

! # 

! ' 

" 

! & 

! # 

" 

" # 

! % 

! ' 

! % 

" 

! ' 

! & 

 

& 

! 

 

 

! 

! 

 

 

 

 

 

 

 

 

$ 

 

! 

 

' 

 

! 

 

 

 

 

 

 

 

K L E L 1 2 7 7 - - 1) ) 7 7 4 1 1 7 - 6 4 - 16 ) 5 1 

”Mikään puolue 16 ei ) aja juuri minulle tärkeitä asioita” (%) 


K L E L % 

2 7 

6 

7 

; 

- 

5 

- 

1 

6 

 

8 

 

) 

5 

6 

- 

) 

- 

 

 

) 7 6 7 

8 ) 

 

1 

- - 6 

 

; 

 

0 

5 

 

- 

 

- 

) 

 

7 - 

6 

 

; 

 

5 1 

) 5 6 ) 8 ) 

5 ) ) ) 1 5 ) ) ) - ) 1 - 4 1 - 4 1 

15 - 10 1- 6 15 - 1- 6 / - 5 ) 15 6 ) 

1- 6 1- 6 

6 ; 5 1 

6 = L E 5 )% 

) ) 

1- 6 

6 = L E $ 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

 

' 

! 

! & 

! 

! " 

6 = L E # 

& & ! ! ! 

6 = 6 L = E L E % 

" 

6 = 6 L = E L E $ 

! 

! ' # ! & 

" ! $ ! # 

' 

& 

" ! # 

" ! & ! 

6 = 6 L = E L E " 

 

! $ " ! ! ' ! ! 

6 = 6 L = E L E ! 

' 

! ' " # % 

! " 

65 = OL IE O $ 

" ! % ! ' 

65 = OL IE O ' 

" 

! !! ' ! ! & $ ! 

5 O5 OIOI O $ 

 

5 O5 OIOI O " 

 

! & $ ! % ! ! ! & 

! # '" ! $ ! 

% 

% 

5 O I O 

5 O I O 

# # % # 

! ' 

 

" 

! ' 

! & 

 

 

 

' 

 

 

5 O I O ' ' & 

5 O I O ' ' $ 

5 O I O ' ' " 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


" % 

# 

" ' 

! # 

! # 

! # 

& 

% 

% 

' 

% 

' 

 

 

 

5 O I O ' ' 

# ! % & 

K L E L 1 2 7 7 - - 1) ) 7 7 4 1 1 7 - 6 4 - 16 ) 5 1 

5 O I O ' ' 16 ) 

5 O I O ' & & 


# 

" ! 

! 

! " 

% 

 

% 

 

5 O I O ' & $ 6 ; 5 1 5 - - 845 

) 1 5 - - 6 ; 5 " 1 

! # 

5 O I O ' & " 

5 ) ) ) 1 5 ) ) ) - ) 1 - 4 1 - 4 1 

" 

1- 6 1- 6 5 ) ) 1- 6 1- 6 

! % ' 

& 

' 

& 

& 

' 

& 

' 

' 

$ 

$ 

%

TYYTYMÄTTÖMYYS EU:HUN LAANTUNUT, 

HALLITUKSEEN KASVANUT 

Kun tarkastellaan tarkemmin valta-arvioiden kehittymistä 2000-luvulla, 

selviää, että tyytymättömyys hallituksen vallankäyttöön on kasvanut 

ja toisaalta EU:hun vaimentunut. (Kuvio 4.) 

Suomalaisista 33 prosenttia moittii hallitusta liiasta vallasta, kun esimerkiksi 

vuonna 2006 samalla kannalla oli vain 13 prosenttia. Arviot 

todennäköisesti kuvaavat suhtautumista kulloinkin vallassa olevaan 

hallitukseen, mikä tarkoittaa, että Matti Vanhasen ensimmäiseen hallitukseen 

oltiin vuonna 2006 tyytyväisempiä kuin nykyiseen Juha Sipilän 

hallitukseen. 

Hallituspuolueita äänestävistä 4 - tyytymättömimpiä 5 6 ; 5 4 15 6 ) ovat ) perussuomalaiset. 

Heistä 47 prosenttia määrittelee hallituksen liian vallan haltijaksi, 

kun keskustaa ja kokoomusta äänestäneiden parissa luku on vain 

> $ 

4–9 prosenttia. Oppositiopuolue sosiaalidemokraattien kannattajista 

47 prosenttia arvioi, että hallituksella on liikaa valtaa. 

Suhtautumisessa eduskunnan valtaan paljastuu toisenlainen trendi: 

huolet eduskunnan liian vähäisestä vallasta ovat hälventyneet. Vielä 

vuonna 2002 vastaajista 19 prosenttia arvioi, että eduskunnalla on liian 

vähän valtaa, tässä mittauksessa luku on 11 prosenttia. 

K L E ' J! = 8 ) 6 ) ) 4 8 1 6 % 7 7 5 1* ) 7 5 

Kuvio 4. Arviot yhteiskunnallisten 6 5 1 vaikuttajien 1 0 vallasta 15 1 2002–2017 (%) 

11) 

2 ) 

5 2 1 

8 ) 5 6 1 

11) 

8 0 

0 = EJK I 

% 

$ 

 

! ! 

! 

$ 

$ 

& 

% 

$ 

% 

" 

- @ K I K J= 

% 

$ 

 

& 

 

# 

% 

% ! 

$ $ 

 

$ 

' 

- K H F = K E E- 7 

% 

$ 

 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


46 

# ' 

% 

$ % 

" 

% 

! 

 

! 

!

Vaikka EU on suomalaisten valta-asteikolla liian vallan haltija, aiempaa 

harvempi moittii unionin valta-asemaa. Vastaajista 59 prosenttia 

pitää unionia liian vallan haltijana, ja luku on kymmenkunta prosenttiyksikköä 

pienempi kuin 2000-luvun alkupuolella. 

AMMATTIYHDISTYSLIIKE LIIKAA 

VALLAN KAHVASSA 

Kansan valta-asenteissa näkyy kiistaton muutos myös suhtautumisessa 

työmarkkinajärjestöihin. Suomalaiset arvioivat entistä useammin, että 

varsinkin ammattiyhdistysliikkeellä on liikaa valtaa. 

Alle puolet, 47 prosenttia, suomalaisista arvioi, että ammattiyhdistysliikkeellä 

on sopivasti valtaa. 43 prosenttia katsoo, että ammattiyhdistysliikkeellä 

on liikaa valtaa, ja näin ajattelevien määrä on kasvanut 

jopa 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2002. (Kuvio 5.) 

Samaan suuntaan, joskin 4 maltillisemmin, - 5 6 ; 5 4 15 6 ovat ) ) muuttuneet arviot 

työnantajajärjestöjen valta-asemasta. Vastaajista 37 prosenttia arvioi, 

että työnantajajärjestöillä on liikaa > valtaa. % Silti työnantajajärjestöjen vallan 

arvioi nykyisellään sopivaksi selvästi yli puolet kansasta, 58 prosenttia. 

Järjestövallan kritiikin kasvu ei ole yllättävää. Julkisessa keskustelussa 

korporaatioiden toiminta ja asema ovat olleet jo pitempään luupin alla, 

kun työmarkkinajärjestelmään on kohdistunut muutospainetta. 

K L E ' J! > 8 ) 6 ) ) 4 8 1 6 % 7 7 5 1* ) 7 5 

6 5 1 1 0 15 1 

Kuvio 5. Arviot yhteiskunnallisten vaikuttajien vallasta 2002–2017 (%) 

11) 

2 ) 

5 2 1 

8 ) 5 6 1 

11) 

8 0 

) = JJEO D @ EI JO I EE A 

% 

$ 

 

" ! 

! 

' 

" % 

# " 

# & 

 

# 

! 

6 O = J= = HA I J J 

% 

$ 

 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


47 

! % 

! ! 

! 

# & 

$ 

$ 

# 

% 

$

Esimerkiksi Sipilän hallitus haki aluksi järjestöiltä yhteiskuntasopimusta, 

sai kilpailukykysopimuksen ja tavoittelee yhä yrityskohtaisen, 

paikallisen työehtosopimisen lisäämistä. Samalla työnantajien edustaja 

Elinkeinoelämän keskusliitto on itse vetäytynyt sopimusneuvottelijan 

roolista, ja lisäksi koko neuvottelutapaa on yritetty rukata vientialavetoiseksi 

Suomen malliksi. 

Etenkin hallituspuolueita äänestäville ammattiyhdistysliike vaikuttaa 

näyttäytyvän muutoksia vastustavana ei-liikkeenä. Kokoomusta äänestävistä 

ammattiyhdistysliikettä moitti liiasta vallasta 81 prosenttia, keskustaa 

äänestävistä 73 prosenttia ja perussuomalaisia äänestävistä 51 

prosenttia. Matalin ammattiyhdistysliikettä kritisoivien osuus on sosiaalidemokraattien 

kannattajissa, 11 prosenttia. 

Harva kuitenkin arvioi, 4 -että 5 6 ;”Työntekijöiden 5 4 15 6 ) ja ) työnantajien edut ovat 

Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset”. Väitteen allekirjoittaa 28 prosenttia 

vastaajista, ja eri mieltä on 47 prosenttia. (Kuvio 6.) 

> & 

Ammattiliittoon kuuluvien parissa tuloksissa on hieman eroja. Voimakkaimmin 

ajatusta työntekijöiden ja työnantajien yhtenevistä eduista 

vastustavat SAK-laiseen liittoon kuuluvat, kun taas Akavan tai STTK:n 

jäsenliittoihin kuuluvista useampi allekirjoittaa yhtenevät edut. 

Kuvio 

 

6. 

K L E 

”Työntekijöiden 

L $ 6 ; 6 - 

ja 

1 

työnantajien 

1, - ) 6 ; 

edut 

) 

ovat 

6 ) 1- 

Suomessa 

- , 7 6 

nykyään 

8 ) 6 

pitkältä yhteneväiset” 5 7 - (%) 5 5 ) ; ; 2 16 6 1; 0 6 - - 8 15 - 6 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J & # " % 

5 ) 

5 6 6 

) = L = 

# # % # 

# 

' 

! 

 

" 

 

$ # 

" % 

" & 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


48

J= H K I F O O J ' > J" % JK I A JJ I EEI I A 

E E A = EA F E K L E I J= O JI = I EJJK F EI L K I E ' ' & 

L = = = D J= = = E A = J= H EJA JJK 

K L E ' 

8 ) 6 ) ) 4 8 1 6 8 7 5 1 ) % 0 0 

HUOLTA PRESIDENTIN ASEMASTA 

Tasavallan presidentin suomalaiset 2 ) sijoittavat 8 ) 5 6 1valta-asteikolla 8 0 täysin eri 

lailla kuin muut keskeiset instituutiot. Vastaajista 56 prosenttia arvioi, 

% 

! $ % ! 

että presidentillä on sopivasti valtaa, mutta jopa 43 prosenttia katsoo, 

2 EEI E $ 

" # ' ! $ 

että presidentillä on liian vähän valtaa. Presidentin valtaa liian ! vähäisenä 

pitävien määrä on 

" ! # " 

 

myös 

4 

kasvanut 

- 5 6 ; 5 4 

asteittain 

15 6 ) 

2000-luvulla. 

) 

% 

(Kuvio ! ! $ " ! 7.) 

2 EEJJEI A JF K K A A J $ 

! # $ # 

Muutokset voivat kertoa 

 

kaipuusta valtaoikeuksiltaan vahvemman 

! ' # % # 

päämiehen aikaan, ja varsinkin > kun viime vuodet ovat olleet kansainvälisesti 

kiristyvää 2 K K I JK I Laikaa. E = J Ainakin $ kysyntä ulkopoliittiselle Suomen % aseman % & # 

% 

# & ! 

 

% & 

hahmottamiselle J= H K I Fon O O korkealla, J ' > J" kun otsikoissa % JK I A ovat JJ olleet I EEI pakolaiskriisin 

ulottuvuudet, 5 Venäjän valtapolitiikan yksityiskohdat ja Yhdysvaltain 

I A 

E E A = EA F E K % L E I J= O JI = I EJJK F EI L K I E ' ' & # " $ 

L K K= HO = HEJO = IDA J= J = $ = E A = J= H EJA JJK 

$ ! # 

uuden presidentin Donald Trumpin edesottamukset. 

# # " ! 

Kyse on luultavasti myös % tyytyväisyydestä istuvaan presidenttiin. # $ " ! 

6 = I = K L = E= ' F HA 

Maailman myllerryksessä 8 I) E@ A6 ) JJE ) 4 8 1 $ 

Sauli 6 8 7 Niinistö 5 1 ) koetaan % 0luotettavana 0 % $ ! 

 

% $ ja & turvallisena 

tasavallan päämiehenä, 4 - 5 6 ; ja 5 useissa 4 15 mielipidetutkimuksissa 6 ) ) 

hän 

$ 

% 11) 5 2 1 11) " " # # 

on 6 EA saanut @ JK I L huippuarvosanoja E A A J A @ E= $ toiminnastaan 2 ) 8 ) ja 5 6 myös 1 8kannatusta 0 $ " yli ! ! puoluerajojen. 

> 

2 

 

# ! " # 

% 

!!% 

$ # %& 

!# 

 

Väestöryhmittäin 6 O = J= = HA 2 IEEI J Jtarkasteltuna E 

presidentin vallan liian vähäiseksi 

$ 

!"! 

# $ ' !% 

$ 

arvioivat etenkin perussuomalaisia 

(67 %) ja kokoomusta (51 %) 

!! 

" $ 

äänestävät 

sekä 18–25-vuotiaat E E A = EA F E K (61 % L E %), I J= opiskelijat O JI = I EJJK (57 F %) EI Lja K työttömät I E ' ' & ! $ ! (55 $ "& 

%). ! $ 

! # $ " 


2 EEJJEI 8 L EH A JF = = K EA K D EI = A DJ 

A J= J = $ = E A = J= H EJA JJK 

! 

# 

$ # 

#! 

 

11) 

5 2 1 

11) 

! $ ' 

# $ % 

#" 

% 

; I EJO K E L2 E AK ' K = I 

JK I 8 I= L) = E E 6 A) = ) J 4 8 1 $ 6 8 7 5 1 ) % 0 0 

 

Kuvio 7. Arviot tasavallan presidentin vallasta 2002–2017 (%) 

# 

% 

% 

&" 

! 

% &% 

& " 

# % 

% # 

% # 

; A A I = I 5= K= KEIHO HEJO HAIIJA J 

% 

$ 

 

11) 

2 ) 

5 2 1 

8 ) 5 6 1 

11) 

8 0 

#" 

$ " 

#!# 

" $ $ 

!# #& 

"# !# 

! " 

! & 

" 

; E6 F= EII J = L J= = = F HHAA = I E@ 2 A KEEI KJJE 

JE 

% 

! 

$ 

%" 

 

%" 

! 

% 

# # % # 

"! "! 

6 EA @ 2JK IEEJJEI L EAAJF A J K KA A@ AE= 

J) HL = $ = I A A JK J E K I - 8 ) % 

 

$ ! "# 

#! !' 

# $ $ % 

$ %# ' 

$ %" &! 

# $ " 

! $ ! 

"# #% 

"! ! $ 

! $ 

# $ !" 

#! 

# 

# 

6 O 2 K = K J= I JK = I LHA E I J = J 

% 

$ 

 

!#% 

!%! 

!% 

#& &! 

$ % & 

$ & 

# 

%# 

$ 

 

85 EH K K= HO HEJO EA DEII J A J 

; 6 = I I EJO = E L = A= F = HA I = I = E@ E A A JJE 

% 

$ TYYTYVÄISET ALAMAISET 

 

49 

% 

$ 

 

# $ 

! $ 

!# $ # 

 

% 

% 

$ " & $ 

$ ! # 

$ " ! 

"# $ 

$ % 

$ "& 

$ 

! 

" 

#" %! 

%! 

% # $

K L E ' 

8 ) 6 ) ) 4 8 1 6 8 7 5 1 ) % 0 0 

11) 

2 ) 

5 2 1 

8 ) 5 6 1 

11) 

8 0 

4 - 5 6 ; 5 4 15 6 ) ) 

% 

! $ % ! 

YMMÄRRYSTÄ 2 EEI E $ VALLAN VAHTIKOIRALLE " # ' ! $ 

 

> 

Suhtautuminen tiedotusvälineiden % 

vallankäyttöön on muuttunut suopeammaksi 

2000-luvulla. Tulos on siinä mielessä lohdullinen, ! ' # % # että 

2 EEJJEI A JF K K A A J $ 


samaan E Eaikaan A = EA on F E ollut K % L E käynnissä I J= O JI = median I EJJK F EI L ansaintalogiikan K I E ' ' & muutos, 

jopa 

2 K 

kriisi. 

K L I = JK= IL E = D= J= J = $ = E A = J= H EJA JJK 

 

Enemmistö, 51 prosenttia suomalaisista arvioi, että vallan vahtikoiralla 

% 

on nyky-yhteiskunnassa K L E ' 5 K K HO8 HEJO ) 6 I) A ) J 4 8sopivasti 1 $ 6 8 7 5valtaa. 1 ) Tyytyväisyys % 0 median 0 toimintaan 

$ ! # 

 

# # " ! 

on kasvanut, sillä vuonna 2006 luku oli vain 33 prosenttia. 

Muutos voi selittyä reaktiona 

% 

sosiaalisen 11) 5 median 2 1 esiinmarssille 11) 

# $ " ! 

ja erilaisten 

valemedioiden ylilyönneille: perinteistä mediaa arvostetaan. % $ & Ehkä $ 

6 = I = L = = F HA I E@ A JJE $ 2 ) 8 ) 5 6 1 8 0 % $ ! 

kansa myös ymmärtää aiempaa 4 - 5 6 paremmin ; 5 4 median 15 6 ) ) roolin 

% 

vallankäytön "!" 

$ # % ! vahtikoirana. 

# 

6 2 EEI E 

$ 

$ "" 

#! '! 

EA @ JK I L E A A J A @ E= 

 

 

Median liian vallan haltijaksi määrittelevien määrä on laskenut 20 pro- 

% 

! %! 

$ # "& 

!# 

senttiyksikköä 62O EEJJEI = J= A JF = Kvuodesta HA KIAJ A J 

2006. $ Silti näihin moittijoihin kuuluu ! !# 

44 $ 

#% 

prosenttia 

kansasta. J= H K I FVain O O J5 prosenttia ' > J" suomalaisista % JK I A JJ arvioi, että I EEI I medialla A on 

# & ! 

liian vähän E valtaa. E A = EA F E K % L E I J= O JI = I EJJK F EI L K I E ' ' & $ $ & $ 

2 K 8 K L EH I = JK = ILEA DE EI = DJ 

= J= J = $ = E A = J= H EJA JJK 

!% 

% $ &# 

!# 

 

> 

! 

! ! 

! # 

# 

% 

% 

# 

#!! 

! 

' 

!% 

$ 

" ! 

$ " 

$ 

& ! 

% & 

& 

" $ 

" !# 

# $ % 

& $ 

# " 

! 

# 

 

# 

 

! $ 

# " 

# $ 

" 

 

% 

; I EJO K E L E A ' 5 K = K HO I 8 = HEJO ) = E 6 IA) A) J 4 8 1 $ 6 8 7 5 1 ) % 0 0 

 

Arviot tiedotusvälineiden vallasta 2002–2017 (%) 

# 

$ 

# # 

" $ 

! #% 

" !" 

# % 

% 

% # 

; A A 6 = I I = L = = I = = FEI HAI HA E@ AIJJJE 

J 

% 

$ 

 

11) 

2 ) 

5 2 1 

8 ) 5 6 1 

11) 

8 0 

" 

"% 

!% 

# $ $ 

$ # & 

$ # &# 

"! !" 

! & 

" $ 

; 6E EA F@ EI J JK J= I L E AH AA J = 2 A KEEI @ KE= 

JE 

% 

"! 

" 

$ 

$ " 

" 

 

#"! 

! 

# # % # 

% 

! %! 

62O EEJJEI = J= A JF = K HA KIAJ A J) HL = $ = I A A JK J E K I - 8 ) % 

! !# 

 

! ' 

# $ % 

!% # ! ' 

%" #! 

# $ &" 

$ 

$ # % 

! # $ 

! $ 

# !" 

#! 

%# 

$ # 

2 K 8 K EH I = JKI LEA DE EI J = J 

% 

$ 

 

# $ 

!% 

!% 

$ 

$ & &! 

$ % #& 

$ & 

$ 

!# 

" 

 

; I EJO E A 5 K= KHO I = HEJO = E IAAJ 

% 

$ 

 

# 

$ 

# # 

" $ 

! %# 

" "! 

# % 

% 

% # 

; A A 6 = I I = L = = I = = FEI HAI HA E@ AIJJJE 

J 

% 

$ 

 

" 

"% 

!% 

$ # $ 

# $ & 

# $ #& 

!" "! 

! & 

" $ 

% 

"!" 

$ # 


; 6E EA F@ EI J JK J= I L E AH AA J = A K@ KE= 

J 

$ 

$ "" 

%! ! 

 

#"! 

%" !# 

50 

# # % # 

% 

! % # & 

6 O = J= = HA I J J) HL = $ = I A A JK J E K I - 8 ) % 

! ! $ 

!# 

$ 

$ 

! 

# 

%

VIITTEET 

1 Tässä artikkelissa keskitytään 2000-luvulla tapahtuneisiin valta-arvioiden muutoksiin. 

Kaikkien EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tulokset 1980-luvulta alkaen löytyvät 

EVAn Arvopankista osoitteesta http://www.eva.fi/arvopankki/. 

2 Esimerkiksi Helsingin Sanomat 3. heinäkuuta 2016: Presidentti Sauli Niinistö nauttii 

huippusuosiota, http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002908992.html ja Yle 11. joulukuuta 

2016: Ylen presidenttikysely: Sauli Niinistö ylivoimainen ykkönen, Soini ja 

Väyrynen inhotuimmat, http://yle.fi/uutiset/3-9341544. 


51

OPETTAJAAN 

USKOVAT KAIKKI 

Suomalaisten luottamus kouluunsa on kivikova; 

uudistusten sijaan kaivataan vanhoja konsteja 

Matti Apunen

• Jos johonkin uskomme, niin omaan kouluumme. Seitsemän 

kymmenestä allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan suomalainen 

peruskoulu on maailman paras. Vain noin joka kymmenes suhtautuu 

asiaan epäillen. 

• Ja mitä sitä hyvää muuttamaan. Vain 4 prosenttia suomalaisista 

uskoo, että koulussa on huutava tarve uudistuksille. Muutenkin 

koulutyöhön suhtaudutaan konservatiivisesti: enemmistö olisi valmis 

palauttamaan tasokurssit ja alaluokille numerotodistukset. 

• Mutta kun puheeksi tulee perheen oikeus valita koulunsa, äänet 

hajoavat tasaisesti kouluvalinnan puolesta ja sitä vastaan. 

• Tasa-arvon vaatimus on suomalaisilla syvässä, mutta ajatusta 

lahjakkaiden lasten erityiskouluista ei silti tyrmätä. 

• Selvimmän huolen vastaajat esittävät koulun työn häiriintymisestä: 

käytännössä jokseenkin kaikki olisivat valmiita antamaan 

opettajille lisää valtuuksia työrauhakysymyksissä. 

OPETTAJAAN USKOVAT KAIKKI 

54

Voi olla, että koulu on yksi varmimmista asioista, joista kansan 

keskuudessa vallitsee aito konsensus. Ilmeisesti peruskoulun 

menestys kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa on vakuuttanut 

suomalaiset, eikä heidän uskoaan tunnu horjuttavan 

edes Suomen PISA-sijoitusten säännönmukainen lipsuminen 

viime vuosina. 70 % yhtyy väitteeseen, jonka mukaan ”Suomessa 

on maailman paras peruskoulu”. (Kuvio 1.) 

Naiset uskovat suomalaisen koulun paremmuuteen miehiä vankemmin, 

mutta muilta osin mielipide-erot jäävät vähäisiksi. Kouluun uskovat 

tasapäisesti kouluja paljon käyneet ja käymättömät. 

K L E L & 

Edes puoluekanta ei suuresti erottele vastaajia, vaikka perussuomalaisia 

kannattavat ovatkin hiukan kriittisempiä kuin muut. Oikeisto ja 

vasemmisto ovat yhtä vakuuttuneita suomalaisen koulujärjestelmän 

erinomaisuudesta. 

K L E 5 7 - 5 5 ) ) ) 1 ) 2 ) 4 ) 5 2 - 4 7 5 7 7 

Kuvio 1. ”Suomessa on maailman paras peruskoulu” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

" " $ ' 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

KOULU ON MUITA TÄRKEÄMPI 

Ja vaikka suomalaista koulua pidetään lähtökohtaisesti hyvänä, kaksi 

kolmesta vastaajasta (67 %) olisi edelleen valmis lisäämään koulutuspanostuksia 

voimakkaasti, vaikka se merkitsisi määrärahojen vähentämistä 

joltakin muulta alalta. Kun sama kysymys kysyttiin vuonna 1988, 

lisäpanostuksia oli valmis vaatimaan 55 % vastaajista. Vain 14 % kyseenalaistaa 

väitteen. (Kuvio 2.) 


55

Kuvio 2. ”Panostusta koulutukseen on maassamme voimakkaasti 

K L E 2 ) 5 6 7 5 6 ) 7 7 6 7 5 - - ) ) 5 5 ) - 8 1 

lisättävä, vaikka ) se ) merkitsisi ) 5 6 1 15 määrärahojen 6 6 8 8 ) 1 ) vähentämistä 5 - - 4 16 5 15 joltakin 1 

muulta alalta” 4 (%) 4 ) 0 - 8 0 - 6 15 6 6 ) 1 7 7 6 ) ) ) 

6 ) 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J 

$ % 

' 

" 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# # % # 

# ! 

# $ 

$ $ 

$ ' 

& 

' 

% & 

! ' 

$ 

 

 

 

 

# 

 

! 

! 

! 

! 

 

$ 

" 

 

' 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

Lisäpanostuksista kysyttäessä vastaajien kannat alkavat hiukan hajota 

sen mukaan, mitä puoluetta he kannattavat. 

Ehkä nykyisestä hallitusasetelmasta ja viimeaikaisesta, varsin tiukkasävyisestä 

koulutusleikkauskeskustelusta johtuu se, että keskustan, 

kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat lisärahaan 

hiukan varovaisemmin kuin oppositiopuolueiden kannattajat. Tästä 

huolimatta enemmistö (53–66 %) myös hallituspuolueitten tukijoista 

olisi valmis lisärahoitukseen muiden alojen kustannuksella. 

Suomalaiset eivät myöskään ole valmiita suuriin koulu-uudistuksiin. 

Tämä ilmenee suhtautumisesta väitteeseen, jonka mukaan ”Nykyisen 

kaltainen peruskoulu on jäänne menneisyydestä ja asteittaisen kehittämisen 

sijaan kaikki tulisi ajatella kokonaan uusiksi”. 

Vain 4 % vastaajista on täysin samaa mieltä voimakkaasta reformin 

tarpeesta ja 16 % on jokseenkin samoilla linjoilla. Kysymyksen torjuu, 

hiukan jyrkemmin tai lievemmin, 54 % suomalaisista. (Kuvio 3.) 

Keskimääräistä enemmän uudistuksen tarvetta kouluissa näkevät ne, 

jotka ovat siellä viimeksi olleet. 18–25-vuotiaitten keskuudessa perusteellista 

reformia kannattaa 30 % vastaajista, mutta 56 % ei näe tarvet- 


56

K J= H EJJ= EI 

K JJ= = JI EE 

L A I J 

= K JA = = 

HL EJJ= EI I E E 

K E O I K L = 

K L E ! > 

; ; 15 - ) 6 ) 1 - 2 - 4 7 5 7 7 - - 

- 15 ; ; , - 5 6 ) ) 5 6 - 16 6 ) 15 - - 0 16 6 15 - 5 1 ) ) 

) 1 16 7 15 1) ) 6 - ) ) ) 7 7 5 1 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

ta koulujen kumoukselle. Keskimääräistä enemmän uhkia muutoksessa 

näkevät & 26–45-vuotiaat, # L K JJ= eli valtaosa nykyisten peruskoululaisten ! " # $ vanhemmista. 

! $ " # L K JJ= 

$ # $ ' 

$ ! # L K JJ= 

# ! $ 

Puolueiden " $ # # L K äänestäjäryhmistä JJ= 

' # 

valmiimpia koulun kumoukselliseen 

# $ $ # L K JJ= 

% ! ! " 

uudistamiseen ; E$ # L K ovat JJ= perussuomalaiset (33 %) ja kokoomuslaiset " " $ (30 %). 

Sen sijaan esimerkiksi - 5 johtavassa asemassa olevat ovat ' yksi # konservatiivisimmista 

2 - ryhmistä 4 7 5 (17 % valmis muutokselle), vaikka 

# $ 

! ! 

yrityselämästä 

ajoittain on 5 , kuulunutkin 2 

arvostelun ääniä koululaisten & ! $ numero- # $ ja 

! # " 

 

! " ' 

talousosaamisesta. 8 10 4 

" " $ ! 

Koulujen uudistamiskysymyksessä herrat ja SAKlaiset 

duunarit 4 ovat 2 – kerrankin – lähes pilkulleen samaa & mieltä. ! " " & 

8 ) 5 

& " # & 

4 15 6 

# % # 

Toisaalta kysymyksen asettelu on varsin voimakas ja jopa radikaali, 

joten varovaisuus vastauksissa on odotettavaa. Itse asiassa voi olla 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

perusteltua ajatella, että jos nimenomaan nuorista lähes kolmasosa 

pitää radikaalia muutosta tarpeellisena, se on melko voimakas signaali 

siihen suuntaan, että aivan ongelmaton suomalainen koulumalli ei ole. 

K L E L ! & A HHE 

Kuvio 

K L E ! 

3. 

> ”Nykyisen ; ; 15 -kaltainen ) 6 ) 1 peruskoulu - 2 - 4 7 5on jäänne 7 7 menneisyydestä - - ja asteittaisen 

kehittämisen - 15 ; ; , - 5 6sijaan ) ) kaikki 5 6 - 16 6 tulisi ) 15 - ajatella - 0 16 6kokonaan 15 - 5uusiksi” 1 ) ) (%) 

) 1 16 7 15 1) ) 6 - ) ) ) 7 7 5 1 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J 

 

# 

# " 

& # L K JJ= 

$ ! # L K JJ= 

! $ " # L K JJ= 

" $ # # L K JJ= 

# $ $ # L K JJ= 

; E$ # L K JJ= 

! 

# 

$ 

 

% 

 

" 

! 

# 

' 

! ! 

" 

# $ 

$ 

$ ' 

# 

" 

" $ 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# # % # 

' 

! ! 

! 

& 

" 

& 

& 

 

# 

! 

 

! $ 

" 

" 

! " 

# 

# $ 

# " 

" ' 

# $ 

$ ! 

# & 

" & 

% # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


57

ELIITTIKOULUILLE VAROVAISTA TUKEA 

Koulua kuulee toisinaan kritisoitavan siitä, että se saattaa tuottaa tasapäistä 

tasalaatuisuutta, mutta samalla koulujärjestelmä jättää lahjakkuudet 

oman onnensa nojaan ja tuottaa latteaa keskinkertaisuutta. 

Teema on ollut esillä pitkään, ja itse asiassa huoli lahjakkaiden mahdollisuuksista 

on ohentunut. Kun asiaa kysyttiin Arvo- ja asennetutkimuksessa 

syksyllä 1988, vastaajista 54 % yhtyi väitteeseen, jonka mukaan 

”suomalainen koulujärjestelmä tuottaa lähinnä vain tasapäisiä keskinkertaisuuksia, 

joilta puuttuu luovuus ja oma-aloitteisuus”. Sama kysymys 

tuottaa tänä vuonna huomattavan muutoksen: Väitteen koulun 

passivoivasta ja keskinkertaisuuteen pakenevasta luonteesta allekirjoittaa 

23 % suomalaista. 59 % torjuu väittämän. (Kuvio 4.) 

Väestöryhmien mielipide-erot noudattelevat samoja linjoja kuin 

koulujen uudistamiskysymyksessä. Nuorista 35 % näkee koulun ongelmana 

sen, ettei se rohkaise luovuuteen ja oma-aloitteisuuteen; 52 % ei 

ole samalla linjalla. Puolueiden kannattajaryhmistä keskinkertaisuuden 

valtaan uskovat eniten perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat. 

Suomalaisten koulua koskevista mielipiteistä paistaa hyvinkin voimakkaasti 

K L E L " ' läpi perisuomalaisittain korostunut tasa-arvonäkemys. 

Vain 20 % katsoo, että kouluissamme olisi panostettava enemmän 

huippuosaamisen synnyttämiseen, vaikka se saattaisikin merkitä koulutuksen 

yleissivistävyydestä tinkimistä. 63 % suomalaisista valitsee 

ennemmin yleissivistyksen turvaamisen. (Kuvio 5.) 

K L E " 5 7 ) ) 1 - 7 7 4 - 5 6 - 6 7 6 6 ) ) 0 1 

Kuvio 4. ”Suomalainen 8 ) 1 6 ) 5 ) 2 koulujärjestelmä 15 1 - 5 1 - 4 tuottaa 6 ) 15 7 7 lähinnä 5 1) vain 1 6 ) tasapäisiä 2 7 7 6 

keskinkertaisuuksia, 6 7 7 7 8 7joilta 7 5 puuttuu ) ) ) luovuus 16 6 - 15 ja 7oma-aloitteisuus” 7 5 (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

5 O I O ' & & 

# & 

! 

& 

% 

" & 

% 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


58

K L E L & 

Kuvio 

5. K L”Suomalaisissa E # 5 7 ) ) kouluissa 15 15 5 ) on 7 panostettava 7 15 5 ) 2 ) enemmän 5 6 - 6 6 ) huippuosaamisen 

synnyttämiseen, 5 16 6 - 7 vaikka 7 6 7 5 sitten - ; koulutuksen - 15 5 18 15 6 8 yleissivistävyy- 

; ; , - 5 6 6 1 

8 ) - - 

0 7 12 2 7 5 ) ) 15 - 5 ; ; 6 6 15 - - 8 ) 1 ) 

destä tinkien” (%) 1- 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J 

 

% 

$ ! 

EA D A J 

= EI A J 

% 

 

' 

# 

# ! 

% ! 

& # L K JJ= 

$ ! # L K JJ= 

! $ " # L K JJ= 

" $ # # L K JJ= 

# $ $ # L K JJ= 

; E$ # L K JJ= 

- E= K K JK I J= 

K HI I EO D O J K K JK I 

) = JJE K K J I 

F EI J J= I JK J E J 

) = JJE H A = K K 

) = JA A E A 

D J= L = I I = = I A = I I = 



6 O JA E 


F EI A E= 

- A E A 

6 O J 

! ' 

' 

' 

% 

' 

' 

' 

& 

# 

 

' 

! 

& 

" 

& 

 

' 

! & 

 

 

% 

 

& 

% 

 

$ 

# 

# 

 

& 

' 

 

$ 

! 

" 

' 

! 

" 

! 

$ 

" ! 

% 

% ! 

$ $ 

$ 

# # 

# $ 

# % 

# ! 

$ 

$ 

% # 

% % 

% 

$ & 

$ 

# % 

" ' 

# $ 

% " 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# # % # 

 

! 

" 

 

 

# 

$ 

% 

 

% 

' 

" 

 

' 

" 

' 

$ 

# 

! ' 

% $ 

% & 

% $ 

& 

$ " 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

Yksittäisistä väestöryhmistä huippuosaamisen asianajajia ovat nuoret 

(39 %) ja opiskelijat (38 %), mutta eivät esimerkiksi johtavassa asemassa 

olevat (18 %). Kokoomuslaisia kysymys huippuosaamisesta säväyttää 

aika lailla (42 %), mutta esimerkiksi akateemisen tutkinnon suorit- 


59

taneista vain 13 % yhtyy ajatukseen ja peräti 75 % liehuttaa yleissivistävyyden 

lippua. 

Suomalaisen tasa-arvonäkemyksen vahvuuteen nähden hiukan yllättävää 

on se, että kuitenkin 35 % vastaajista olisi valmis järjestämään 

huippulahjakkaille omia kouluja. Ajatusta vastustaa 46 %. (Kuvio 6.) 

Tai sitten molemmat ajatukset mahtuvat hyvin samaan kehykseen 

ja suomalaiset ajattelevat, että koulun yleislinjaksi sopii tasalaatuinen 

yleissivistävyys. Jos teknologinen kehitys ja kilpailu sitten vaativat huippujen 

parempaa valmennusta, se voidaan ehkä hoitaa erityiskouluissa. 

Huippulahjakkaiden erityiskouluista puhuttaessa johtajatkin havahtuvat 

kannattamaan ajatusta hieman laajemmin (45 %). Silti heistäkin 

samansuuruinen joukko torjuu ajatuksen eliittikouluista. Kokoomuslaisia 

(54 %) ja perussuomalaisia (50 %) äänestävät ovat ainoat väestöryhmät, 

joissa enemmistö tukee ajatusta huippulahjakkaiden omis- 

K L E L " # 

ta kouluista. 

Kuvio K 6. L E ”Huippulahjakkaille $ 0 7 12 2 7 ) 0 ) pitäisi ) 1 - olla 2 16 omia 15 1 kouluja” ) 1) (%) 7 7 ) 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J ! # ' " $ 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

! " 

# 

# " 

' 

# 

& 

! % 

! ' 

" 

! 

! 

# 

$ 

$ 

! 

$ 

# ! 

! % 

" 

# # 

# ' 

$ # 

# 

" # 


60

PALUU VANHAAN MALLIIN 

Kun kysymykset siirtyvät koulujen sisälle, suomalaiset tunnistavat 

selvän ongelman ja myös sanovat sen ääneen. Maailma on saattanut 

muuttua monilta osin vapaamielisemmäksi, mutta kouluissa suomalaiset 

arvostavat edelleen järjestystä ja opettajan auktoriteetin kunnioittamista. 

Niin paljon kuin monet entisiä opettajiaan saattavat kirotakin, lähes 

kaikki ovat valmiita antamaan opettajille selvästi enemmän sananvaltaa 

järjestyksenpidossa. 

Peräti 88 % suomalaisista katsoo, että meno kouluissa vaatii sitä, että 

opettajilla on enemmän valtaa ja oikeuksia puuttua käytös- ja järjestyshäiriöihin. 

Tässä kysymyksessä suomalaisten kanta on pysynyt järkähtämättömänä 

läpi 2000-luvun – vuonna 2000 kannatus samalle väitteelle 

oli 86 %. (Kuvio 7.) 

Ajatus saa laajaa ja tasaista kannatusta jokseenkin kaikissa kansanryhmissä 

eikä ikäluokkien kesken synny merkittäviä eroja. Ainoastaan 

akateemisesti koulutetut ovat hiukan muita varovaisempia vahvistamaan 

opettajien asemaa luokassa, mutta heistäkin neljä viidestä hyväksyy 

ajatuksen. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajien keskuudessa 

opettajan valtaa kohtaan ollaan hiukan muita kriittisempiä. 

K L E L " % 

Suomalaiset ovat konservatiivisia myös suhteessaan muihin kouluissa 

jo tehtyihin uudistuksiin. Lasten numeroarvostelun aloittamisen rajaa 

Kuvio K L E % 7. ”Opettajien 2 - 6 6 ) 1- valtaa 8 ) 6 ja ) ) oikeutta ) 1 -järjestyksenpitoon 7 6 6 ) 4 - 5 6 ; 5tulisi - 2 16 lisätä 

kouluissa 6tuntuvasti” 7 15 1 15 6 (%) 7 7 15 5 ) 6 7 6 7 8 ) 5 6 1 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

5 O I O 

5 O I O 

" ' 

# ! 

# " 

! ' 

! ! 

! 

' 

$ 

$ 

" 

$ 

$ 

 

 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


61

on hinattu hitaasti ylöspäin, koska on pelätty sen vaikuttavan vahingollisesti 

koulunkäynnin motivaatioon. 

Entiset numeroarvostellut ovat melko selkeästi eri mieltä ja haluaisivat 

numerot takaisin. 56 % kansasta palauttaisi vanhanaikaisen numeroarvostelun 

kaikille alakoulun luokille (1–6). Nykyjärjestelmää kannattaa 

täysin tai jossain määrin 24 % vastaajista. (Kuvio 8.) 

Mitä enemmän ihminen on itse saanut koulutusta, sitä todennäköisemmin 

hän kannattaa nykyistä sanallista arviota alaluokilla. Mitä puolueiden 

kannattajaryhmiin tulee, ei ehkä ole yllätys, että konservatiivisista 

kannanotoistaan tunnettujen perussuomalaisten kannattajista 77 % 

kannattaa vanhoja numerotodistuksia. 

Kannat ovat varsin samansuuntaisia, kun pohditaan, saako lapsia 

erotella osaamisen perusteella. 58 % vastaajista pitää peruskoulussakin 

tasokursseja hyvänä ideana, jotta jokainen oppilas voi edetä omaa 

vauhtiaan. Vain 14 % on eri mieltä, ja 27 % ei osaa tai halua ottaa asiaan 

kantaa. 

8 JL A A J I J 

Ja edelleen: lähes samoilla lukemilla (58 % puolesta, 21 % vastaan) vastaajat 

kannattavat ajatusta, jonka mukaan koulujen tulisi kertoa oppimistuloksistaan 

ja kouluviihtyvyydestä vertailuilla, joiden tulokset olisivat 

kaikkien saatavilla olevaa, julkista 

K L E L $ $ 

tietoa. 

Kuvio 8. K L E ”Oppilaiden & 2 2 1 ) numeroarvostelu 1, - 7 - 4 ) 4 pitäisi 8 5 6 -palauttaa 7 2 16 15koko 12 ) peruskoulun 

) 7 6 6 ) ) 

alakouluun (luokat 1–6)” 2 - 4 7 (%) 5 7 7 ) ) 7 7 7 K = J $ 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J # $ " 

D J= L = I I = = I A = I I = 



6 O JA E 


F EI A E= 

- A E A 

6 O J 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


62 

$ & 

# 

# & 

$ ! 

$ 

" " 

# ' 

# # 

! 

% 

& 

' 

 

% 

# 

# 

' 

! 

" 

& 

% 

! ' 

$

SAAKO PERHE ITSE VALITA? 

Koulupolitiikan kuuma kysymys, oikeus koulun valintaan päättyy kansan 

arvioinnissa kutakuinkin tasapeliin. 42 % suomalaisista on sitä mieltä, 

että peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti kunta- tai koulupiirirajoista 

riippumatta. 39 % vastustaa ajatusta, ehkäpä ajatellen että vapaa 

valinta johtaa koulujen tasoerojen korostumiseen. (Kuvio 9.) 

Tästä syystä asiaa kysyttiin toisessa kysymyksessä epäluulojen näkökulmasta, 

väitteellä ”Mahdollisuus valita koulu on huono asia, koska se 

johtaa siihen, että meille syntyy hyviä ja huonoja kouluja”. Tätä epätasaarvoistumista 

pelkää 47 % vastaajista, eli hieman suurempi joukko kuin 

kouluvalintaa sinänsä vastustavien määrä. Noin joka kolmas (32 %) ei 

ole suuremmin tai juurikaan huolissaan koulujen laatuerojen kasvusta, 

mikäli valinnanvapaus tulisi voimaan. 

Nuorimpia ja vanhimpia vastaajia asia huolettaa vähemmän kuin työiässä 

olevien joukkoa (26–65-vuotiaat), joista noin puolet uskoo valinnan 

johtavan jyrkempiin tasoeroihin. 

K L E L # " 

Lievästi odottamatonta on se, että terveydenhuollon valinnanvapauden 

puolesta puhuneet kokoomuslaiset eivät pidä samaa valinnanva- 

Kuvio 9. ”Oma peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti kunta- tai 

K L E ' ) 2 - 4 7 5 7 7 2 16 15 18 1, ) 8 ) 16 ) 8 ) 2 ) ) 5 6 1 

koulupiirirajoista 7 riippumatta” 6 ) 6 ) 1 7 (%) 

7 2 114 14 ) 15 6 ) 4 112 2 7 ) 6 6 ) 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J " ' ! ' 

EA D A J 

= EI A J 

! & 

" $ 

 

% 

" 

! % 

- 5 

2 - 4 7 5 

 

5 , 2 

8 10 4 

8 ) 5 

4 2 

4 15 6 

# # % # 

" 

# 

" " 

& 

$ 

" 

# & 

# 

' 

 

& 

$ 

$ 

! 

# 

% 

" 

! % 

! ' 

" $ 

# ' 

" $ 

% 

" 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


63

pautta kovinkaan tärkeänä, kun puhe on kouluista. Vaikka 44 % heistä 

kannattaakin valinnanvapautta, sillä irtoaa puolueiden joukossa vasta 

kolmas tila RKP:n (58 %) ja perussuomalaisten (51 %) kannattajien jälkeen. 

Jopa vasemmistoliiton äänestäjäkunnassa (42 %) kouluvalinta saa 

melkein saman kannatuksen kuin kokoomuksessa. 

Melko yllättävää on sekin, että yleensä maailmankatsomusten erilaisuutta 

ja kasvatuksen yksilöllisyyttä korostavien vihreiden tukijat ovat 

tässä suhteessa kaikkein torjuvimpia: heistä vain 26 % kannattaa kouluvalintaa 

ja 59 % vastustaa. 

Entäs sitten palveluntuottajat? Onko kysymys puhtaan käytännöllinen 

vai sisältyykö esimerkiksi julkisen tuottamiin palveluihin ideologista 

itseisarvoa? Toisin sanoen onko suomalaisille sinänsä sama kuka 

palvelut tuottaa, kunhan opetuksen laadusta ja tasa-arvoisuudesta pidetään 

huolta? 

Hiukan yli puolet (55 %) vastaa näin esitettyyn kysymykseen ”kyllä”, ja 

väitteen torjuu 32 % vastaajista. (Kuvio 10.) Toisin sanoen, vaikka kou- 

Kuvio K 10. L E ”On yhdentekevää, ; 0 , - 6 - -tuottaako 8 6 7 koulutuspalveluita 6 6 ) ) 7 7 6 7 kunta, 5 2 ) 8 kolmas - 7 1 

sektori tai yritykset, 6 ) 7 kunhan 6 ) opetuksen ) 5 5 - 6 laadusta 4 16 ) 1; ja 4 16 tasa-arvoisuudesta 

; 5 - 6 7 0 ) 

2 - 6 7 5 - ) ) , 7 5 6 ) ) 6 ) 5 ) ) 4 8 15 7 7 , - 5 6 ) 2 1 

pidetään huolta” , - 6(%) 

0 7 6 ) 

5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 - ) 

5 ) ) 

- 4 1 

1- 6 

L A I J # # ! ! 

D J= L = I I = = I A = I I = 



6 O JA E 


F EI A E= 

- A E A 

6 O J 

$ $ 

" % 

# " 

# ! 

" 

# % 

$ # 

# & 

# 

# 

 

' 

 

 

 

 

& 

! & 

! # 

& 

" & 

! 

! 

! 

5 ) 

5 6 6 

) = L = 

# # % # 

" ! 

# $ 

" & 

% 

 

& 

" 

! # 

" " 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


64

lu sinänsä onkin lähes pyhä, lopputulos ratkaiskoon sen, kenen käsissä 

opetus on. 

Jopa ammattiliittojen jäsenten keskuudessa moni näkee kysymyksen 

pragmaattisena: SAK-laisista 43 %, akavalaisista 48 % ja STTK-laisista 

peräti 56 % antaisi tilaa laadukkaaksi todennetuille palveluille – tulivat 

nämä sitten kunnasta, markkinoilta tai kolmannelta sektorilta. 

Mutta mitä tämä tarkalleen tarkoittaa yritysten roolista? Voiko yrityksillä 

olla selkeä rooli koulujen kehittämisessä, vai koetaanko markkinalähtöisyys 

haitalliseksi? 

Pragmaattisuus leimaa vastauksia tässäkin kohdassa. 29 % kansasta 

ei antaisi yrityksille mitään roolia koulujen kehittämisessä, kun toisessa 

päässä 43 % on valmis hyväksymään yrityksille jonkinlaisen roolin. 

(Kuvio 11.) 

Yksi nykykoulun kasvavista puheenaiheista on vanhempien rooli 

K Lopetuksessa. E L # % Julkisen keskustelun perusteella vanhemmat ovat yhtä 

 

aikaa passiivisia ja yliaktiivisia, toisin sanoen eivät aina osallistu lasten 

koulutyöhön riittävästi – tai sitten haluavat puuttua piinallisenkin tarkasti 

luokan tapahtumiin. 

Kotien kanta on selvä: Vanhempien paikka on kotona. Väite ”Vanhemmat 

voisivat osallistua nykyistä enemmän myös opettamiseen” saa tukea 

vain 14 %:lta vastaajista. 60 % on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että 

vanhempien osallistumisen määrä on nykyisellään riittävä. (Kuvio 12.) 

Kuvio K L E 11. ; ”Yrityksillä 4 16 ; 5 1 ei -pitäisi 12 16 15 olla 1 mitään ) 16roolia 4 koulujen 1) 7 7 - 

kehittämisessä” - 0 16 6 (%) 15 - 5 5 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

' & ! # & 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


65

Kuvio 

K L E 

12. 

 

”Vanhemmat 8 ) 0 - ) 6voisivat 8 15 18 osallistua ) 6 5 ) 15 kouluissamme 6 7 ) 7 7 15nykyistä 

5 ) - 

; ; 15 6 - - ; 5 2 - 6 6 ) 15 - - 

enemmän myös opettamiseen” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

! $ ! # # 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

YLEISSIVISTYS ÜBER ALLES 

Tiedämme myös tarkkaan, mihin koulua tarvitaan. Suomalaisten mielestä 

koulun olennaisin tehtävä on antaa laaja-alainen kuva maailmasta. 

Noin puolet (49 %) vastaajista pitää koulun tärkeimpänä tehtävänä 

yleissivistystä. Ahkeruuden ja työn tekemisen merkityksen ymmärtämisen 

asettaa ensimmäiseksi 18 % vastaajista. Näiden väliin kiilaa tiedon 

haku ja käsittely. (Kuvio 13.) 

Huomisen työelämätaidot, kuten yrittäjyys, luova ongelmanratkaisu, 

kansainvälisyys ja yhteistyö, eivät nouse perustehtävänä kovin korkealle. 

K L E ! 

Kuvio 13. Kuinka tärkeänä pitää eri asioiden opettamista lapsille 

peruskouluissa (tärkeyssijaluvut 1–6, %) 

7 1 ) 6 4 - 2 16 - 4 1) 5 1 1, - 2 - 6 6 ) 15 6 ) ) 2 5 1 - 2 - 4 7 5 7 

7 5 5 ) J H A O I I E= K L K J $ 

 

6 4 

- 1 

 

6 1 

5 - 5 1 

! 

) 

- 5 1 

" 

- 

- 5 1 

# 

8 11, - 

- 5 1 

$ 

7 7 , - 

- 5 1 

; A EI I EL EI JO I J 

6 EA @ D = K = = I EJJA O 

) D A HK K JJ= = JO JA A EI A A H EJO I J 

0 K EI A JO A J= EJ = 

K I J= L = = = E I JK K JJ= = I A A JJ= 

O J = K JJK EJI A EE I J= L = = = 

" ' 

 

& 

 

% 

& 

& 

! 

 

# 

! 

' 

 

' 

 

% 

! 

& 

$ 

' 

$ 

! 

' 

# 

 

# 

$ 

# 

" 

' 

 

' 

 

$ 

$ 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

* Esim. yrittäjyys, luova ongelmanratkaisu, kansainvälisyys, yhteistyö. 

- I E O HEJJ O O I K L = C A = H= J = EI K = I = E L EI O O I O D JA EI JO 


 

 

66

Samaten vaihtoehto ”joustava ja innostunut asenne” ei synnytä vastaajissa 

kovin innostunutta asennetta. Johtavan luokan mysteerit jatkuvat 

tässäkin: vaikka julkisista puheenvuoroista voisi toisin päätellä, johtavassa 

asemassa olevat eivät pidä asenteen joustavuutta ja innostusta 

järin suuressa arvossa. Yksikään (0 %) heistä ei pidä tämän asenteen 

rakentamista koulun ensisijaisena tehtävänä. 

Koululla on paineita kasvattaa oppiaineiden valikoimaa. Jos opetussuunnitelmaan 

otetaan esimerkiksi yrittäjyyden, ohjelmoinnin tai luovan 

ongelmanratkaisun kaltaisia aineita, mistä otetaan niille tarvittava 

aika? 

Noin joka toinen (51 %) vastaaja haluaa syödä ja säästää kakun, toisin 

sanoen pitää parhaana ratkaisuna päivän venyttämistä. Toinen puoli 

katsoo, että koululaisten päivää ei voi venyttää, joten jostain on siis 

nipistettävä. Tässä joukossa selvästi suosituin ratkaisu on vähentää taideaineiden 

tunteja. 33 % kaikista vastaajista pitää sitä ensisijaisena tinkimisen 

kohteena ja vain 3 % puolustaisi niitä viimeiseen asti. (Kuvio 14.) 

Seuraavana säästökohteiden jonossa ovat käden taidot ja liikunta. 

Yleissivistäviä aineita vähentäisi ensimmäisenä vain pieni vähemmistö 

(7 %), mutta viimeinen säästökohde saattaa olla yllättävä – tai sitten 

ei lainkaan. Pienen, syrjäisen kansan on tultava ymmärretyksi muulla- 

K L E ! > 

Kuvio 14. Mistä nykyisistä aineista tinkisi, jos peruskoulussa lisätään 

uusien taitojen (esim. yrittäjyys, luova ongelmanratkaisu, ohjelmonti) 

K L E " 

opettamista (järjestyssijaluvut 1–6, %) 

5 2 - 4 7 5 7 7 5 5 ) 15 6 7 7 5 1- 6 ) 16 - 2 - 6 6 ) 15 6 ) 15 6 ; 

; 15 15 6 ) 1 - 15 6 ) 8 16 ) 15 11 6 1 1 HA I JO I I E= K L K J $ 

 

2 ) 4 ) 5 

4 ) 6 ) 15 7 

 

6 1 

5 - 5 1 

! 

) 

- 5 1 

" 

- 

- 5 1 

# 

8 11, - 

- 5 1 

$ 

7 7 , - 

- 5 1 

6 = E@ A = E A E@ A F A JK I J= L E@ = = L D A J 

- EJE C EJ EI J EI J JK JA = 

@ A J= EJ A F A JK I J= L E@ = = L D A J 

EE K = F A JK I J= L E@ = = L D A J 

; A EI I EL EI J L EA = E F A JK I J= L E@ = = L D 

EA JA F A JK I J= L E@ = = L D A J 

! ! 

# 

& 

% 

% 

! 

! ! 

" 

" 

 

& 

$ 

 

& 

 

" 

 

' 

% 

! 

% 

" 

& 

# 

$ 

 

 

! 

! 

! 

 

% 

! 

! 

' 

- I E O HEJJ O O I K L = C A 

= H= J = EI K D A E JE 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


67

kin kuin omalla kielellään. Tiukimmin suomalaiset pitävät kiinni kielten 

opetuksesta. Ensisijaiseksi kohteeksi sen mainitsee vain 3 % vastaajista. 

Vahvimmin kieltenopetusta puolustavat oikeistopuolueitten kannattajat, 

jotka vastaavasti ovat aavistuksen taipuvaisempia tinkimään taideaineista. 

Kokoomusta äänestävät ovat muita enemmän liikuntapuolue, 

siis liikunnan vähentämistä vastaan; keskustaa kannattavat ottavat 

hiukan muita innokkaammin kantaa käden taitojen puolesta. 

Opiskelijat ovat suhteellisen valmiita vähentämään käsitöistä, mutta 

tässä kohdassa ikä tekee selvästi tehtävänsä. Mitä enemmän vastaajalle 

kertyy ikää, sitä enemmän hän on taipuvainen arvostamaan käden 

taitojen opetusta. 


68

LEVOTON KOULUVUOSI 1917 

Juuri itsenäistyneen Suomen kaupungeissa toimi 1 292 kansakoululuokkaa. 

Maalaiskunnissa toimi 3 474 kansakoulua, joista 86 on 

uusia, ilmoitti kouluhallitus ylpeänä. 

Kansakoululaitoksen vuosikertomus Venäjän vallankumouksen, Suomen 

itsenäistymisen ja sodan talvelta 1917–1918 toteaa lakonisesti, 

että ”koulutyö tietysti ei voinut johtaa yhtä hyviin tuloksiin kuin tavallisina 

vuosina”. 

Tilastonpitäjä pahoittelee erikseen sitä, että tietoja ei ole voitu saada 

oppilaiden poissaolopäivistä Hämeenlinnan, Tampereen ja Viipurin kaupungeista, 

koska ”kansakoulut olivat siellä lakkautus-tilassa suurimman 

osan lukuvuotta.” 

Mutta koulun arvo tunnettiin, ja siihen panostettiin vahvasti. Kaupunkien 

kansakoulujen menot olivat 6,7 miljoonaa markkaa vuonna 1916, ja 

ne kasvoivat itsenäisyysvuonna 9,2 miljoonaan. 

Yli puolet menokasvusta tuli opettajien palkkaukseen käytetystä rahasta. 

Sen lisäksi kertomus kiinnittää huomiota kahteen selvästi kasvaneeseen 

momenttiin, jotka ovat ”lämpö ja valaistus” sekä ”stipendejä ja avustusta 

oppilaille”. 

Vuonna 2015 Suomessa toimi 2 397 peruskoulua ja 85 erikoiskoulua. 

Niissä opiskeli yhteensä 531 500 lasta. Vuoden aikana 102 normikoulun 

ja 14 erityiskoulun ovi laitettiin pysyvästi kiinni. 


69

EPÄVARMUUDEN 

AIKA 

Venäjä, Trump ja Brexit huolestuttavat suomalaisia, 

mutta unionia pidetään vakautta luovana toimijana. 

Anniina Iskanius

• Brexit pelottaa suomalaisia. Yli puolet toivoo, että britit luopuvat 

päätöksestään jättää EU. Vielä suurempi osa, 65 prosenttia 

toivoo, ettei muita jäsenmaita eroa EU:sta. 

• Suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon on säilynyt 

myönteisenä, eikä suuria asennemuutoksia ole viime vuosina 

tapahtunut. Vanhat jakolinjat kannattajien ja vastustajien välillä 

ovat edelleen selvästi näkyvissä. 

• Suomalaiset eivät halua EU:sta liittovaltiota ja kritisoivat turhaa 

sääntelyä. Selkeää näkemystä kansalla ei kuitenkaan ole siitä, 

mihin suuntaan unionin pitäisi tulevaisuudessa kehittyä. 

• Asenteet Venäjää kohtaan ovat muuttuneet selvästi kriittisemmiksi 

viime vuodesta, ja Venäjän toimet maailmanpolitiikassa tuomitaan 

laajasti. Ymmärrystä entiseen tapaan ei saa Yhdysvallatkaan. 

• Nato-kannoissa ei ole isoa muutosta: 25 prosenttia hakisi jäsenyyttä, 

46 prosenttia vastustaa sitä. Ruotsin liittyminen Natoon 

lisäisi 10 prosenttiyksiköllä suomalaisten halua liittyä sotilasliiton 

jäseneksi. 

EPÄVARMUUDEN AIKA 

72

Suomalaisten mielestä maailma ja kansainvälinen tilanne ovat 

muuttuneet vaikeasti ennakoitavaksi. Venäjän toimet arveluttavat 

aiempaa useampaa, samoin Yhdysvaltain. 

Tällaisessa tilanteessa suomalaiset hakevat vakautta 

EU:sta. Enemmistö suomalaisista haluaa pitää kiinni EU:sta 

eikä toivo muidenkaan maiden eroavan unionista. 

55 % suomalaisista toivoo Ison-Britannian luopuvan päätöksestään 

jättää EU, kun taas 21 prosenttia pitää brexitiä oikeana ratkaisuna. 

(Kuvio 1.) 

Brexit-kannat heijastuvat suhtautumisesta maamme EU-jäsenyyteen: 

Jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvista kolme neljäsosaa toivoo Ison- 

Britannian pyörtävän kantansa, 4 EU-kielteisistä - 5 6 ; 5 4 15 6 ) vain ) 23 prosenttia toivoo 

brittien jäävän unioniin. 

Suomalaisten ykköshuoli EU:ssa ei kuitenkaan ole Britannian ero, 

vaan mahdollinen muidenkin maiden irtautuminen EU:sta. Suomalaiset 

pelkäävät hallitsematonta domino-ilmiötä: muutaman jäsenmaan 

lähteminen EU:sta johtaisi helposti tilanteeseen, jossa muutkin alkavat 

pohtia, onko jäsenyydestä enemmän hyötyä vai haittaa. 

Kuvio 1. Kuinka toivottavana pitää erilaisten tapahtumien ja kehitys- 

kulkujen 

K L E % toteutumista 7 1 ) 6 18 6 seuraavan 6 ) 8 ) ) 2 16 10 -vuoden 4 1 ) 15 6 -aikana 6 ) 2 ) (%) 0 6 7 1- ) - 0 16 ; 5 7 7 - 6 

6 - 7 6 7 15 6 ) 5 - 7 4 ) ) 8 ) 8 7 , - ) 1 ) ) 

0 ; 8 1 

6 18 6 

6 ) 8 ) ) 

- 

6 18 6 

6 ) 8 ) ) 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

- 

- 2 6 1 

8 6 6 ) 8 ) ) 

0 ; 8 1 - 2 

6 18 6 

6 ) 8 ) ) 

1I * HEJ= E= F A HK K F J I A I JJ - 7 * HA N EJ 

- 7 K K JJK K O O EI J O D A I EEEJ I E 

5 K EK F K K A K H I J= 

- K H I J= K L K J= = = I = EI A JL = K K J= J O JJ 

5 K EA H = = - 7 I J= 

- 7 D = = = 

1I * HEJ= E= EI I E O I K EJ= A H = = - 7 I J= 

- 7 A D EJJO O EEJJ L = JE I E 

" 

! 

! 

 

 

 

 

! 

 

 

 

' 

 

$ 

% 

! 

! $ 

$ 

% 

& 

' 

' 

! 

 

 

' 

' 

$ 

& 

! 

% 

 

' 

! 

! 

! " 

! " 

" 

! 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

* Kysymysmuoto täydellisenä: ”Euroopan yhdentyminen pysähtyy ja EU muuttuu nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi”; ”Eurosta luovutaan 

ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön”; ”Ison-Britannian lisäksi myös muita maita (esim. Ranska) eroaa EU:sta”. 

O I O O I K J J O @ A EI A - K H F = O D @ A JO E A F O I D JO O = - 7 K K JJK K O O EI J O D A I E 

L = JE E@ A EEJ I E- K H I J= K L K J= = = = I = EI A JL = K K J= J JA J= = K K @ A A A O JJ 1I * HEJ= 

E= EI I E K I K EJ= = EJ= A I E 4 = I = A H = = - 7 I J= 


 

73

Muiden jäsenmaiden, esimerkiksi Ranskan, eroa pitäisi toivottavana 

16 prosenttia vastaajista, 65 prosenttia taas valitettavana. Väestöryhmissä 

huoli kasvaa koulutustason kohotessa ja vähenee vastaajien iän karttuessa. 

EU-myönteisistä käytännössä kukaan ei toivo yhdenkään jäsenmaan 

enää eroavan, EU-kielteisenä itseään pitävistä muiden jäsenmaiden 

eroa toivoi 64 prosenttia. 

Ongelmista huolimatta EU:hun suhtaudutaan maanosaa vakauttavana 

elementtinä. Suomalaisista 52 prosenttia arvioi, että unioni on 

ainoa voima, joka voi puutteistaan huolimatta ohjata Euroopan kehitystä. 

Väitteestä eri mieltä on 29 prosenttia. (Kuvio 2.) 

Suomalaisten käsitys unionin ! tärkeydestä ei ole muuttunut viimeisten 

kymmenen vuoden aikana. Maailmanpolitiikan epävakaat ajat ovat 

enemmänkin lisänneet kuin heikentäneet suomalaisten uskoa EU:n 

kykyyn toimia vakauttavana tekijänä Euroopassa. 

K L E L " 8 ) 1 ) - 7 = 1 ) 6 2 7 ) 5 ) 5 - ) 6 ) 

Kuvio 2. ”Vaikka 

2 ) 7 5 

EU:lla 

- 5 5 ) ) 

onkin 

1 ) 

omat 

8 1 

pulmansa, 

) ) 8 

se 

1 

on 

0 

joka 

) 6 ) 

tapauksessa 

) 0 ) 1 

ainoa voima, 6 ) - joka 7 4 voi 2 ohjata ) - ja 0 16 hallita ; 5 6 Euroopan kehitystä”(%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E 

5 O I O % 

5 O I O # 

5 O I O ! 

5 O I O 

5 O I O ' ' ' 

5 O I O ' ' & 

5 O I O ' ' % 

5 O I O ' ' $ 

5 O I O ' ' # 

5 O I O ' ' " 

A L J ' ' " 

5 O I O ' ' ! 

" 

 

# 

 

' 

& 

 

 

 

 

 

 

! 

 

! & 

" 

! % 

! 

! " 

& 

! 

' 

' 

' 

' 

" 

! ! 

$ 

' 

$ 

# 

$ 

$ 

$ 

& 

! 

! 

% 

# 

% 

& 

 

& 

! 

# 

! 

! 

' 

 

' 

" 

' 

! 

 

% 

& 

 

' 

! 

' 

 

" 

 

' 

" 

 

" 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


= E EL K JJ= % A @ A J L J EJJ= K I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 7 = I A A JK J E K I I = H= = 

74

MAINETTAAN PAREMPI UNIONI 

Julkinen keskustelu EU:n tilasta ja tulevaisuudesta on ollut viime vuosina 

synkkää. Otsikoissa ovat viihtyneet etenkin integraation vastustajat, 

mutta suomalaisia he eivät ole vakuuttaneet. Enemmistö pitää yhteistyötä 

EU:ssa edelleen hyödyllisenä. 

Suhtautuminen sekä EU-jäsenyyteen että euroon on säilynyt vakaana. 

Suomen EU-jäsenyyteen ilmoittaa " suhtautuvansa myönteisesti 45 prosenttia, 

kun taas 22 prosenttia suhtautuu asiaan kielteisesti. Neutraalisti 

EU-jäsenyydestä ajattelee 32 prosenttia suomalaisista. Pidemmän 

aikavälin tarkastelussa erityisesti jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien 

osuus on ollut viime vuodet alhainen (Kuvio 3.) 

K L E = 16 - 5 7 0 6 ) 7 6 7 7 ; ; 15 1 ) ) - - 7 5 - 

Kuvio 3. Miten suhtautuu ; ; 6 - - nykyisin maamme EU-jäsenyyteen (%) 

; 6 - 1 

5 - 5 6 1 

- 7 6 

4 ) ) 15 6 1 

- 1 5 ) ) 

5 ) ) 

1- 6 - 1 

5 - 5 6 1 

6 = L E % 

6 = L E $ 

6 = L E # 

6 = L E " 

6 = L E ! 

6 = L E 

6 = L E 

6 = L E ' 

5 O I O % 

5 O I O $ 

5 O I O # 

5 O I O " 

5 O I O ! 

5 O I O 

5 O I O 

5 O I O 

5 O I O ' ' ' 

5 O I O ' ' & 

5 O I O ' ' % 

5 O I O ' ' $ 

" # 

" $ 

" 

" 

" $ 

# # 

! % 

" 

! $ 

! # 

! ! 

" 

" ! 

! & 

! % 

! ' 

" " 

" ! 

! & 

! & 

! 

! 

' 

! 

% 

# 

! 

! ! 

% 

! 

! ! 

! " 

! 

& 

! 

# 

% 

! 

! 

! ! 

 

 

 

 

 

 

 

 

! 

 

 

% 

" 

# 

 

! 

$ 

! # 

! " 

! 

! 

# 

! 

! 

! # 

$ 

# 

' 

$ 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


8 K I EA ' ' $ ' ' ' ! # % = 

JK I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 757 = I A A JK J E K I A A

Vanhat jakolinjat kannattajien ja vastustajien välillä ovat edelleen selvästi 

näkyvissä. Positiivisimmin EU-jäsenyyteen suhtautuvat vihreiden 

ja kokoomuksen äänestäjät sekä akateemisesti koulutetut. Myös enemmistö 

kaupunkilaisista suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti, kun taas 

pienissä kunnissa kannattajia on neljännes. 

Jos EU-kansanäänestys pidettäisiin nyt, suomalaisista 50 prosenttia 

äänestäisi liittymisen puolesta ja 31 prosenttia vastaan. Kannastaan epävarmoja 

on 19 prosenttia. 

Johtavassa asemassa toimivat äänestäisivät sankoin joukoin jäsenyyden 

puolesta: heistä 78 prosenttia kannattaisi EU-jäsenyyttä. Mitä parempi 

$ 

sosioekonominen asema ja korkeampi koulutustaso, sitä suuremmalla 

todennäköisyydellä suomalainen äänestäisi jäsenyyden puolesta. 

Vaikka suomalaiset suhtautuvat EU:hun melko myönteisesti, haluavat 

he silti tarkastella sitä kriittisesti. Vain 11 prosenttia arvioi oman suhtautumisensa 

muuttuneen viime vuosina myönteisemmäksi EU:ta kohtaan. 

Suurin vastaajaryhmä, 45 prosenttia, sanoo kantansa säilyneen ennallaan. 

Kuitenkin 42 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa EU:hun aiempaa 

K L E L " & - 7 5 - ; ; 5 2 ) 6 6 ) ) 5 7 ) ) 15 - 6 7 , ) 6 6 ) 

Kuvio 4. ”EU-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia 

) ) 1) 5 - ) 15 1) 4 - ) ) 5 , 5 1 1 

normeja ja säädöksiä, 6 ) - - 0 joita ) 7 emme ) - halua - 6 emmekä ) 4 8 16 5 -tarvitse” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E 

5 O I O % 

5 O I O # 

5 O I O ' ' # 

5 O I O ' ' " 

A L J ' ' " 

5 O I O ' ' ! 

A L J ' ' ! 

5 O I O ' ' 

A L J ' ' 

! % 

! " 

" & 

" $ 

' 

! 

% 

& 

' 

! 

! 

! # 

! ' 

! 

! # 

! % 

& 

% 

! 

' 

' 

! 

 

 

' 

' 

' 

! 

# 

" 

" 

& 

! 

! 

# 

' 

' 

 

! 

% 

" 

" 

% 

& 

" 

 

! 

# 

" 

" 

" 

" 

# 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


= E EL K JJ= % A @ A J L JJK I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 7 = I A A JK J E K I I = H= = 

76

kriittisemmin. Tulos on pysynyt käytännössä samana vuodesta 2012, 

jolloin kysymys esitettiin ensimmäisen kerran EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa. 

Kaikkea Brysselin laatimaa sääntelyä ei katsota hyvällä. Vastaajista 72 

prosenttia on samaa mieltä siitä, että EU pakottaa suomalaiset noudattamaan 

sellaisia normeja ja säädöksiä, joita emme tarvitse. Vain 17 prosenttia 

on väitteen kanssa eri mieltä. EU-myönteisiksi itseään kuvailevista 

vastaajistakin yli puolet pitää väitettä totena. (Kuvio 4.) 

VÄHEMMÄN ÄRSYTTÄVÄT EUROT 

Viimeaikainen keskustelu kruunusta yhtenä Ruotsin talouden menestystekijänä 

ei ole vaikuttanut suomalaisten euro-kantoihin. Nykyisessä 

taloustilanteessa euroa pitää Suomelle hyödyllisenä 37 prosenttia ja 

haitallisena 35 prosenttia kansalaisista. 

Nämäkään kannat eivät ole muuttuneet edellisvuodesta merkittävästi. 

Suomalaisten mielestä yhteistä valuuttaa ei siis voi pitää syypäänä 

kansallisiin talousongelmiin. EU-myönteiset erottuvat vastaajista muita 

selvästi positiivisemmalla arviollaan, heistä 63 prosenttia pitää euroa 

hyödyllisenä. 

Myönteisesti euroon valuuttanamme suhtautuu nyt 51 prosenttia, 

kun kahtena aiempana vuonna luku on ollut 47 prosenttia. (Kuvio 5.) 

Myös kielteinen suhtautuminen euroon on vähentynyt edellisvuoteen 

verrattuna kuusi prosenttiyksikköä. Myönteisimmin suhtautuvat vihreiden 

ja kokoomuksen äänestäjät, johtavassa asemassa olevat ja akateemisesti 

koulutetut. 

25 prosenttia suomalaisista toivoo maamme luopuvan eurosta, kun 

taas 60 prosenttia haluaa Suomen pysyvän yhteisvaluutassa (ks. Kuvio 

1., s. 73). Kannat eivät ole juuri muuttuneet viime vuodesta. 

Luvut ovat samansuuntaiset, kun kysytään koko yhteisvaluutan kohtalosta: 

24 prosenttia suomalaisista toivoisi eurolle loppua ja kansallisten 

valuuttojen käyttöönottoa, 59 prosenttia ei. 

EU-kielteisiksi tunnustautuvista 76 prosenttia pitää eurosta luopumista 

ja kansallisten valuuttojen käyttöönottoa positiivisena tulevai- 


77

Kuvio 5. K L E Miten > suhtautuu 16 - 5 7 siihen, 0 6 ) 7 6 7että 7 5 rahayksikkömme 110 - - 6 6 4 ) 0 ) vaihdettiin ; 5 1 - 

8 ) 10 , - 6 6 11 ) 4 ) 5 6 ) - 7 4 5 1 

markasta euroksi (%) 

; 6 - 1 

5 - 5 6 1 

- 7 6 

4 ) ) 15 6 1 

- 1 5 ) ) 

5 ) ) 

1- 6 - 1 

5 - 5 6 1 

6 = L E % 

6 = L E $ 

6 = L E # 

6 = L E " 

6 = L E ! 

6 = L E 

6 = L E 

6 = L E ' 

5 O I O % 

5 O I O $ 

5 O I O # 

5 O I O " 

5 O I O ! 

5 O I O 

5 O I O 

# 

" % 

" % 

" ' 

# 

# " 

" $ 

# 

" 

" 

! ' 

" 

" & 

! ' 

# 

 

' 

# 

$ 

& 

! 

% 

 

% 

# 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

$ 

! 

$ 

" 

% 

% 

! 

& 

" 

! ' 

" " 

! % 

! $ 

" 

# ! 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

suuden näkymänä. 

O I O O I K JEniten K K JJK K JI 

koko 

A K H= 

euroalueen 

= = E = = - A hajoamista L K JJ= O I Otoivovia O I 

löytyy 

perussuomalaisia = K I I = 8 K I EA äänestävistä ! # % = (51 %), JK SAK:n I JF A HK Ijäsenistä JK L = J- 8 ) (36 %) sekä 

K K K EI EED A A JJ = H = HL = JJEE HL = J= = A K H = L K @ A 

- 7 = I A A JK J E K I A A 

vähemmän koulutetuista työntekijöistä. 

TULEVAISUUS HÄMÄRÄN PEITOSSA 

Suomalaisia pyydettiin arvioimaan, kuinka toivottavina he pitävät mahdollisia 

Euroopan tulevaisuuden kehityskulkuja. Suomen eroa EU:sta 

kannattaa 21 prosenttia vastaajista, kun taas 60 prosenttia pitäisi sitä 

epätoivottavana. (Kuvio 6.) 

Suomen ja EU:n kohtalot kulkevat käsi kädessä, sillä tulokset ovat 

samat, kun kysytään mielipidettä koko EU: n hajoamisesta. Erittäin epätoivottavana 

EU:n hajoamista pitävien suomalaisten määrä on kasvanut 

kahdeksan prosenttiyksikköä viime vuodesta, vaikka muuten kannat 

ovat muuttuneet edellisvuodesta vain vähän. 


78

Aäripäistä löytyvät perussuomalaisia äänestävät (49 % toivoo hajoavan) 

ja kokoomuksen kannattajat (83 % ei toivo). 

Suomalaisten EU- ja euroasenteet ovat hyvin samansuuntaiset muissakin 

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen väitteissä. Asennoituminen 

unioniin ja euroon sekä Suomen jäsenyyksiin niissä on pääsääntöisesti 

myönteistä. Avoimen kielteisesti unionin eri ulottuvuuksiin suhtautuu 

– aiheesta riippuen – noin 20–30 prosenttia suomalaisista. 

& 

Toisaalta suomalaisilta ei tule tukea tiiviimmälle integraatiollekaan, 

sillä vain yhdeksän prosenttia toivoo EU:n kehittyvän liittovaltioksi. 

Kuvio 

K L E 

6. 

% J" 

Kuinka 

 

toivottavana pitää erilaisten tapahtumien ja kehityskulkujen 

toteutumista seuraavan 10 vuoden aikana, arviot vuosina 2003–2017 (%) 

7 1 ) 6 18 6 6 ) 8 ) ) 2 16 - 4 1 ) 15 6 - 6 ) 2 ) 0 6 7 1- ) - 

0 16 ; 5 7 7 - 6 6 - 7 6 7 15 6 ) 5 - 7 4 ) ) 8 ) 8 7 , - ) 1 ) 

) 

0 ; 8 1 

6 18 6 

6 ) 8 ) ) 

- 

6 18 6 

6 ) 8 ) ) 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

- 

- 2 6 1 

8 6 6 ) 8 ) ) 

0 ; 8 1 - 2 

6 18 6 

6 ) 8 ) ) 

- 7 D = = = 

% 

$ 

 

! 

 

' 

% 

 

 

 

' 

 

' 

$ 

' 

& 

! 

! 

! 

! " 

$ 

! $ 

% 

- K H I J= K L K J= = = 

= I = 1EI A JL = K K J= J JA 

J= = K K @ A O JJ 

% 

$ 

 

! 

 

 

$ 

" 

 

$ 

' 

 

% 

& 

# 

 

' 

! 

! $ 

! ! 

! 

$ 

! # 

! 

5 K EK F K K A K H I J= 

% 

$ 

 

! 

 

$ 

 

! 

% 

$ 

' 

% 

' 

' 

! ! 

! 

' 

! % 

- 7 A D EJJO O EEJJ L = JE I E 

% 

$ 

 

! 

! 

! 

% 

% 

$ 

& 

! 

! 

& 

& 

% 

& 

! ! 

% 

! 

! 

! 

! " 

5 K EA H = = - 7 I J= 

- K H F = O D @ A JO E A 

F O I D JO O = - 7 K K JJK K 

O O EI J O D A I E 

L = JE E@ A EEJ I E 

% 

$ 

 

! 

% 

$ 

# # % # 

 

 

% 

 

! 

 

' 

' 

$ 

 

 

# 

& 

' 

& 

! $ 

! ' 

$ 

' 

' 

& 

 

' 

! " 

! 

! & 

! 

' 

% 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


79

59 prosenttia vastustaa liittovaltiokehitystä. EU-myönteisiksi tunnustautuvien 

joukossakin vain 16 prosenttia pitää liittovaltiokehitystä hyvänä. 

Muutkaan EU:n kehitysvaihtoehdot eivät suuremmin houkuta. 

Nykyistä löyhemmäksi liitoksi muuttuvaa EU:ta toivoo 33 prosenttia 

kansalaisista ja lähes yhtä moni pitäisi kehitystä kielteisenä. Epävarmuutta 

tulevasta kuvastaa hyvin se, että epätietoisten osuus on suurin: 

36 prosenttia ei tiedä, mihin suuntaan EU:ta pitäisi kehittää. 

KYLMÄT TUULET PUHALTAVAT POHJOLASSA 

' 

Suomalaisten käsitys Venäjästä on muuttunut selvästi kielteisemmäksi 

viime vuodesta. Vain 35 prosenttia ajattelee, että vaikka ”Venäjällä on 

ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen 

naapuriinsa kielteisesti”. 47 prosenttia on eri mieltä. Venäjä-asenteissa 

on tapahtunut viime vuodesta peräti 14 prosenttiyksikön siirtymä 

kohti kielteisempää suhtautumista. (Kuvio 7.) 

K L E L $ % 8 ) 1 ) 8 - ) 6 / - ) 5 ) 5 7 ) ) 1 

5 1 ) - 1 - ; ; 15 1 16 5 ; ; 6 5 7 0 6 ) 7 6 7 ) 5 7 7 

Kuvio 7. ”Vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole 

4 - - ) ) 2 7 4 11 5 ) 1- 6 - 15 - 5 6 1 

nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti” (%) 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E $ 

6 = L E # 

6 = L E " 

6 = L E ! 

6 = L E 

6 = L E ' 

5 O I O % 

5 O I O $ 

5 O I O # 

5 O I O " 

 

! 

 

 

" 

& 

 

' 

 

 

$ 

# 

! $ 

! 

! & 

" ! 

" # 

" 

! & 

! " 

" ! 

" 

& 

& 

' 

% 

& 

$ 

" 

% 

# 

" 

! 

# 

& 

! 

$ 

# 

& 

% 

" 

$ 

& 

' 

# 

# 

! 

& 

& 

' 

" 

# 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


8 K I EA # % = JK I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 

80

Selkeästi kriittisimmin Venäjään asennoituvat johtavassa asemassa 

olevat, akateemisesti koulutetut sekä vihreitä, RKP:tä tai kokoomusta 

äänestävät. Ymmärtäväisimmin Venäjään suhtautuvat puolestaan pienemmillä 

paikkakunnilla asuvat sekä SDP:tä, vasemmistoliittoa tai keskustaa 

äänestävät. 

Yksi syy asenteiden viilentymiseen saattaa löytyä Venäjän toimista 

maailmanpolitiikassa. Vain 6 prosenttia katsoo, että Venäjä toimii maailmalla 

oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen. 70 prosenttia suomalaisista 

ei hyväksy Venäjän toimia, ja enemmistö kaikissa väestöryhmissä 

tuomitsee ne. (Kuvio 8.) 

Jos suomalaiset eivät hyväksy naapurimaan toimia, ei tukea riitä 

Yhdysvalloillekaan (ks. erillinen artikkeli Sotaisa presidentti Trump, s. 

83–84). Tuloksista voi päätellä suomalaisten pitävän kaksinapaista maailmanjärjestystä 

epätoivottavana tulevaisuudensuuntana. 

Asenteissa selvästi näkyvä epävarmuuden lisääntyminen ei kuitenkaan 

ole lisännyt suomalaisten tukea maamme mahdolliselle jäsenyydelle 

puolustusliitto Natossa. 25 prosenttia kannattaa liittymistä Natoon 

ja 46 prosenttia vastustaa sitä. 29 prosenttia on kannastaan epävarma. 

Jäsenyyskannat eivät ole muuttuneet käytännössä lainkaan viimeisten 

parin vuoden aikana. (Kuvio 9.) 

 

Johtavassa asemassa toimivat sekä kokoomuksen ja RKP:n kannattajat 

liputtavat selkeimmin jäsenyyden puolesta. Voimakkain vastustus 

taas paikantuu vasemmistopuolueita ja keskustaa äänestäviin sekä 

SAK:laisiin duunareihin. 

Kuvio 8. ”Venäjä toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös 

K L E L # 8 - 6 1 11 ) ) 1 ) 2 16 11 ) 5 5 ) 1 - 1 ) ) 

suomalaisten 5 tuen” ) 16 5 - -(%) 

; 5 5 7 ) ) 15 6 - 6 7 - 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

" " ! ! ' 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


81

Ruotsin liittyminen Naton jäseneksi muuttaisi suomalaisten kantoja 

jäsenyydelle myönteisemmiksi. Siinä tilanteessa 33 prosenttia kannattaisi 

myös Suomen jäsenyyttä ja 35 prosenttia vastustaisi sitä ruotsalaisten 

päätöksestä huolimatta. Ruotsin 

 

liittyessä puntit olisivat siis käytännössä 

tasan ja suomalaisten kanta aidosti auki, sillä suuri joukko ei osaa 

ottaa kysymykseen mitään kantaa. 

Kuvio 9. K L”Suomen E L ! # 5 tulisi 7 -liittyä 6 7 Natoon” 15 1 116 6 ;(%) 

) 6 

6 ; 5 1 

5 ) ) ) 

1- 6 

5 - - 

1 5 ) ) ) 

1- 6 

8 ) 1 

- ) 

5 ) ) 

5 - - 

1 - 4 1 

1- 6 

6 ; 5 1 

- 4 1 

1- 6 

6 = L E % 

6 = L E $ 

6 = L E # 

6 = L E " 

6 = L E ! 

6 = L E 

6 = L E 

6 = L E ' 

5 O I O % 

5 O I O $ 

5 O I O # 

5 O I O " 

5 O I O ! 

5 O I O 

5 O I O 

5 O I O ' ' & 

 

 

 

% 

$ 

" 

' 

 

 

 

 

 

& 

& 

& 

! 

" 

% 

" 

 

 

 

 

! 

 

 

 

 

 

 

 

# 

' 

% 

! 

! 

% 

 

! 

& 

! 

& 

' 

# 

# 

$ 

& 

! " 

% 

 

$ 

' 

# 

# 

% 

" 

# 

$ 

% 

% 

% 

' 

# 

' 

# 

% 

! 

! ! 

" 

! # 

! 

" 

! % 

! # 

! $ 

! & 

! & 

! ! 

" 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 

8 K I EA ! # % = JK I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 


82

SOTAISA PRESIDENTTI TRUMP 

Suomalaisten ymmärrys Yhdysvaltojen toimia kohtaan maailmanpolitiikassa 

on heikentynyt. Kun vuosi sitten 20 prosenttia arvioi Yhdysvaltojen 

toimivan oikein ja ansaitsevan suomalaisten tuen, on luku 

tippunut nyt 11 prosenttiin. 

Myös kriittisten määrä on kasvanut selvästi, sillä 55 prosenttia arvioi, 

ettei Yhdysvaltojen politiikka ansaitse suomalaisten tukea. Vuotta aiemmin 

luku oli 45 prosenttia. 

Yhdysvaltojen toimet eivät saa mainittavampaa sympatiaa yhdeltäkään 

väestöryhmältä. Miehet ovat hieman vähemmän kriittisiä kuin naiset. Naisista 

seitsemän prosenttia kokee voivansa tukea Yhdysvaltojen linjaa, kun 

taas miehistä 16 prosenttia pitää toimia oikeina. 

Yhdysvaltojen suosion laskua selittänee maan presidentinvaalien tulos 

ja suomalaisten epävarmuus Yhdysvaltojen politiikan tulevasta suunnasta. 

Suomalaisten selvä enemmistö, 66 prosenttia, uskoo sotien ja konfliktien 

lisääntyvän maailmassa presidentti Trumpin hallinnon astuttua valtaan. 

Vain 6 prosenttia uskoo, että sodat ja konfliktit vähentyvät. (Kuvio alla.) 

Erityisesti SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat pitävät presidentti 

Trumpia riskinä rauhalle. Perussuomalaisten äänestäjät ovat ainoa 

väestöryhmä, jossa enemmistö ei usko Trumpin hallinnon tuovan mukanaan 

lisää sotia. 

 

Suomalaisista vain 5 prosenttia arvioi presidentti Trumpin toimien 

parantavan Suomen turvallisuustilannetta Venäjän ja Naton välissä. 32 

prosentin mukaan Yhdysvaltain uudella hallinnolla ei ole vaikutusta Suo- 

Miten arvioi presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutusta 

K L E 16 - ) 4 8 1 12 4 - 5 1, - 6 6 1, ) , 6 4 7 2 1 ) 0 - 0 ) 1 6 5 ) 

eri asioihin tulevina vuosina (%) 

8 ) 1 7 6 7 5 6 ) - 4 1) 5 1 10 1 6 7 - 8 1 ) 8 7 5 1 ) 

1 

5 

- 18 ) 1 7 

6 7 5 6 ) 

- 1 5 ) ) 

5 ) ) 

8 0 - 

6 

5 JEA = BE JEA H = = E = I I = 

; D @ O I L = J= E J= K I = I L K 

8 = F = = = K F = = C > = EI = = JE A JA A E A 

5 K A JK HL = EI K K I 8 A = = J L EI I 

$ $ 

' 

' 

# 

% 

& 

 

! 

 

% 

 

$ 

! 

$ 

" 

# # % # 

) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) % 


83

men turvallisuuteen, mutta 42 prosenttia arvelee maamme turvallisuuden 

heikentyvän. 

Vapaakaupalle suomalaiset povaavat heikkoja aikoja. Vapaakaupan ja 

globalisaation vauhdittumiseen Trumpin kaudella uskoo vain 9 prosenttia. 

Vain 12 prosenttia arvelee, etteivät presidentti Trumpin kovat puheet 

johda mihinkään. Vapaakaupan hidastumiseen uskoo selvä enemmistö, 

62 prosenttia. 

Kaikkein myönteisimmin suomalaiset arvioivat Trumpin vaikuttavan 

talouskasvuun Yhdysvalloissa: 47 prosenttia arvelee Trumpin kauden jouduttavan, 

tai ei ainakaan hidastavan kasvua Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain 

talouskasvun hidastumiseen hänen kautensa aikana uskoo 31 prosenttia 

suomalaisista. 


84


85

LIITE 1: TAUSTATIETOJA 

TUTKIMUKSESTA 

Raportin tulokset perustuvat 2 040 henkilön antamiin vastauksiin. Tiedot 

on kerätty 11.–23.1.2017. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta 

väestöä. 

Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelilla. Tutkimuksen 

kohderyhmä muodostettiin internetpaneelin vastaajista satunnaisotannalla 

18–70-vuotiasta Suomessa asuvaa (Ahvenanmaa pois 

lukien) väestöä edustavaksi vastaajien iän, sukupuolen, asuinalueen, 

koulutuksen ja ammatin tai aseman mukaan. 

Tutkimuskutsut lähetettiin kohderyhmälle sähköpostitse ja vastaaminen 

tapahtui Taloustutkimuksen suojatussa tutkimusympäristössä. 

Tiedonkeruun aikana lähettiin neljä muistutuspostia vastaamatta jättäneille 

ja niille, jotka olivat jättäneet vastaamisen kesken. Lisäksi alkuperäisestä 

otoksesta saatua vastaajajoukkoa täydennettiin ja sen rakennetta 

oikaistiin lähettämällä 17. tammikuuta kutsut paneelista poimitulle 

lisäkohderyhmälle. Tutkimuksen kokonaisvastausprosentiksi muodostui 

19,4. 

Taloustutkimus painotti tutkimusaineiston edustamaan 18–70-vuotiasta 

väestöä vastaajan iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, 

ammatin tai aseman, toimialan sekä puoluekannatuksen (miten äänestäisi 

eduskuntavaaleissa) mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin 

on suorittanut EVAn aiempien tutkimusten tapaan Yhdyskuntatutkimus 

Oy, joka on vastannut myös tulosgrafiikasta. 

Tulosten luottamusväli eli virhemarginaali on koko aineiston tasolla 

jakauman muodosta (saadun prosenttiluvun suuruudesta) riippuen 

2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Osaryhmittäisissä tuloksissa 

marginaali on suurempi, se riippuu ryhmäkoosta. Esimerkiksi noin 

sadan hengen ryhmässä luottamusväli on 3–10 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen 

kysymykset suorine vastausjakaumineen esitetään raportin 

liitteenä. 

LIITTEET 

86

Raportin prosenttilukuja tulkittaessa on tärkeää huomata, että eri 

vastausvaihtoehtojen yhteenlasku esitetään kokonaislukuina. Joissain 

tapauksissa se tuottaa erilaisen vastaustuloksen kuin pyöristämättömien 

lukujen yhteenlasku. 

Jos esimerkiksi viisiportaisella väittämäasteikolla ”täysin samaa mieltä” 

olevia on 10,2 prosenttia (pyöristettynä 10) ja ”jokseenkin samaa 

mieltä” olevia 10,4 prosenttia (10), on eriasteisesti samaa mieltä olevia 

yhteensä joko 20 prosenttia tai 21 prosenttia, laskutavasta riippuen 

(10+10=20 tai 10,2+10,4 = 20,6 eli 21). 

Tästä syystä koko vastausjakauman summa ei myöskään aina ole 100 

prosenttia, vaan usein sitä hieman pienempi tai suurempi. Tilastollisesti 

korrektien jakaumien summan vaihteluväli on 98–102 prosenttia. 

EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 

2012 internetpaneelin hyödyntämiseen aiemman postitse tehdyn kirjallisen 

kyselyn sijaan. EVAn tutkimusten yhteydessä kerätyt internetpaneeliaineistot 

ja postikyselyaineistot on todettu pitkälti vertailukelpoisiksi. 

Tiedonkeruu internetpaneelissa tehdään ainoastaan suomenkielisellä 

lomakkeella, kun aiemmassa postikyselyssä mukana oli myös 

ruotsinkielinen lomake. 

Kaikkien EVAn Arvo- ja asennetutkimusten aineisto on luovutettu 

Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon FSD:hen. 

Tietoarkisto luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. 

FSD:n käyttötilastojen perusteella EVAn aineistot ovat 

kysyttyjä, ja niitä on hyödynnetty lukuisissa tutkimushankkeissa eri korkeakouluissa 

Suomessa ja ulkomailla. 

LIITTEET 

87

LIITE 2: KYSYMYSLOMAKE 

VASTAUSJAKAUMINEEN 

Kysymykset ja vastausten suorat jakaumat 

Arvo‐ ja asennetutkimus 2017 / EVA 

Kysymystekstit on purettu tiedonkeruussa käytetystä sähköisestä lomakesivustosta (Ohjelmoitu lomake T16569, 

Taloustutkimus Oy). Sisältö on taitettu graafisesti kirjallisen kyselylomakkeen kaltaiseen muotoon. Vastausvaihtoehtojen 

numeeristen koodien tilalle on merkitty niiden saamat prosenttiosuudet. 

1. 

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 

Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita 

Panostusta koulutukseen on maassamme voimakkaasti lisättävä, vaikka se 

merkitsisi määrärahojen vähentämistä joltakin muulta alalta 

On hyvä asia, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään valinnanvapausmalliin, 

jossa kansalainen valitsee itselleen palveluntuottajan 

Vaikka yksittäinen kansalainen ei voi paljonkaan vaikuttaa maan asioihin, 

äänestäminen kannattaa aina 

Suomessa on maailman paras peruskoulu 

Kunnallispolitiikassa olisi järjestettävä paljon nykyistä useammin neuvoaantavia 

kansanäänestyksiä 

Olennaista julkisissa palveluissa ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se 

että ne ovat kaikkien saatavilla 

Vanhemmat voisivat osallistua kouluissamme nykyistä enemmän myös 

opettamiseen 

Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja 

Koen oman kuntani päätöksenteon ja hallinnon itselleni hyvin etäiseksi 

Verotuksen jatkuvan kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa 

pitäisi tehostaa 

On yhdentekevää, tuottaako koulutuspalveluita kunta, kolmas sektori tai yritykset, 

kunhan opetuksen laadusta ja tasa-arvoisuudesta pidetään huolta 

Venäjä toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen 

Kunnat ovat ottaneet hoitaakseen aivan liikaa tehtäviä 

Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista 

Suomalaisissa kouluissa on panostettava enemmän huippuosaamisen synnyttämiseen, 

vaikka sitten koulutuksen yleissivistävyydestä tinkien 

Kuntapalvelut kohenevat, jos kuntien oma palvelutuotanto altistetaan 

kilpailulle yritysten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa 

Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti 

Koulujen välisistä eroista (mm. oppimistulokset, kouluviihtyvyys) tulisi kertoa 

vertailuilla, joiden tulokset olisivat kaikkien saatavissa olevaa julkista tietoa 

Suomen tulisi liittyä NATOon 

Koska maakunnat päättävät jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollosta, olisi oikein, 

että ne saisivat myös päättää soten rahoittamiseen tarvittavien verojen määrästä 

Nykyisen kaltainen peruskoulu on jäänne menneisyydestä ja asteittaisen 

kehittämisen sijaan kaikki tulisi ajatella kokonaan uusiksi 

Omassa kunnassani tulisi siirtyä malliin, jossa asukkaat valitsevat kunnanjohtajan 

tai pormestarin suoralla vaalilla 

Vaikka EU:lla onkin omat pulmansa, se on joka tapauksessa ainoa voima, 

joka voi ohjata ja hallita Euroopan kehitystä 

Täysin 

samaa 

mieltä 

Jokseenkin 

samaa 

mieltä 

Vaikea 

sanoa 

Jokseenkin 

eri 

mieltä 

Täysin 

eri 

mieltä 

11 ........ 30 ........ 22 ........ 31 ........ 08 

22 ........ 45 ........ 19 ........ 12 ........ 01 

12 ........ 33 ........ 25 ........ 22 ........ 08 

55 ........ 28 ........ 06 ........ 07 ........ 03 

24 ........ 46 ........ 20 ........ 09 ......... 02 

15 ........ 33 ........ 20 ........ 23 ........ 09 

34 ........ 40 ........ 10 ........ 14 ........ 02 

03 ........ 11 ........ 26 ........ 35 ........ 25 

04 ........ 16 ........ 23 ........ 30 ........ 26 

26 ........ 44 ........ 12 ........ 17 ........ 02 

38 ........ 36 ........ 18 ........ 07 ........ 01 

21 ........ 34 ........ 13 ........ 20 ........ 12 

02 ........ 04 ........ 24 ........ 31 ........ 39 

05 ........ 24 ........ 49 ........ 18 ........ 03 

39 ........ 38 ........ 10 ........ 11 ........ 01 

05 ........ 15 ........ 17 ........ 44 ........ 19 

07 ........ 27 ........ 33 ........ 22 ........ 11 

18 ........ 41 ........ 09 ........ 23 ........ 09 

19 ........ 39 ........ 21 ........ 16 ........ 05 

11 ........ 14 ........ 29 ........ 17 ........ 29 

08 ........ 30 ........ 38 ........ 16 ........ 07 

04 ........ 17 ........ 25 ........ 40 ........ 15 

18 ........ 29 ........ 31 ........ 17 ........ 05 

14 ........ 38 ........ 19 ........ 18 ........ 11 

LIITTEET 

88

(jatkuu...) 

Mahdollisuus valita koulu on huono asia, koska se johtaa siihen, 

että meille syntyy hyviä ja huonoja kouluja 

Suomen tulisi pysyttäytyä NATOn ulkopuolella siinäkin tapauksessa, 

että Ruotsi liittyisi puolustusliittoon 

Kuntien palvelutuotannossa ei nykyisin ole juurikaan tehostamisen varaa 

Huippulahjakkaille pitäisi olla omia kouluja 

Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös 

suomalaisten tuen 

Opettajien valtaa ja oikeutta järjestyksenpitoon tulisi lisätä 

kouluissa tuntuvasti 

EU-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia normeja ja 

säädöksiä, joita emme halua emmekä tarvitse 

Suomalainen koulujärjestelmä tuottaa lähinnä vain tasapäisiä keskinkertaisuuksia, 

joilta puuttuu luovuus ja oma-aloitteisuus 

On kuntalaisen etu, että kunnat tuottavat mahdollisimman paljon palveluistaan 

itse ja hankkivat ulkopuolelta vain täydentäviä palveluita 

Peruskoulussa pitäisi palata tasokursseihin, jotta jokainen oppilas 

voisi edetä omaa vauhtiaan 

EU:n yhteisen puolustuksen suunnittelu on haihattelua, sillä ilman 

Yhdysvaltojen tukea EU:lla ei ole todellista sotilaallista voimaa 

Oma peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti kunta- tai koulupiirirajoista 

riippumatta 

Kuntien päätöksentekoelimissä on liikaa kuntien omia työntekijöitä, jotka 

päättävät omista ja toinen toistensa asioista 

Yrityksillä ei pitäisi olla mitään roolia koulujen kehittämisessä 

Maamme julkisista palveluista suuri osa tulisi ulkoistaa yksityisten palveluntuottajien 

hoidettavaksi, jotta palveluiden tuotanto tehostuisi 

Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti 

yhteneväiset 

On hyvä asia, että julkinen terveydenhuolto siirtyy pois kuntien vastuulta 

maakuntien järjestettäväksi 

Oppilaiden numeroarvostelu pitäisi palauttaa koko peruskoulun 

alakouluun (luokat 1-6) 

Vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin 

mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti 

Jos veroja alennettaisiin, olisin valmis luopumaan joistakin valtiolta 

ja kunnilta saamistani palveluista 

Täysin 

samaa 

mieltä 

Jokseenkin 

samaa 

mieltä 

Vaikea 

sanoa 

Jokseenkin 

eri 

mieltä 

Täysin 

eri 

mieltä 

11 ........ 35 ........ 21 ........ 23 ........ 09 

20 ........ 15 ........ 32 ........ 16 ........ 17 

03 ........ 12 ........ 26 ........ 36 ........ 23 

09 ........ 26 ........ 19 ........ 30 ........ 16 

01 ........ 10 ........ 34 ........ 37 ........ 18 

49 ........ 39 ........ 09 ........ 04 ........ 00 

37 ........ 35 ........ 11 ........ 13 ........ 04 

05 ......... 18 ........ 18 ........ 41 ........ 18 

17 ........ 40 ........ 23 ........ 16 ........ 03 

15 ........ 43 ........ 27 ........ 13 ........ 02 

08 ........ 23 ........ 35 ........ 26 ........ 07 

11 ........ 31 ........ 19 ........ 32 ........ 07 

19 ........ 40 ........ 29 ........ 11 ........ 01 

09 ........ 20 ........ 28 ........ 35 ........ 08 

04 ........ 17 ........ 23 ........ 32 ........ 24 

03 ........ 25 ........ 25 ........ 30 ........ 17 

06 ........ 18 ........ 47 ........ 19 ......... 10 

30 ........ 27 ........ 20 ........ 16 ........ 08 

10 ........ 25 ........ 18 ........ 31 ........ 16 

12 ........ 27 ........ 29 ........ 21 ........ 10 

LIITTEET 

89

2. Suomessa kunnilla on paljon tehtäviä. Mitkä alla mainituista tehtävistä ovat sinun mielestäsi sellaisia, että 

kunnan tulisi hoitaa ne kokonaan itse? Mitkä niistä taas tulisi hoitaa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa 

tai yksityistää kokonaan? Kerro oma mielipiteesi riippumatta siitä, miten asiat on omassa kunnassasi tällä hetkellä 

järjestetty. 

Kunnan 

tulisi hoitaa 

kokonaan 

itse 

Tulisi 

hoitaa 

yhteistyössä 

Tulisi 

yksityistää 

kokonaan 

Lasten päivähoidon tuottaminen 21 ......... 71 ......... 02 06 

Infrastruktuurin rakentaminen (kadut, tiet, julkiset rakennukset, vesihuolto, ym.) 32 ......... 58 ......... 06 03 

Työllistämistoiminta (esim. kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen) 22 ......... 68 ......... 04 05 

Yleisten urheilu- ja virkistyspaikkojen (urheilukentät ja -hallit, ym.) ylläpito 24 ......... 62 ......... 09 04 

Kunnan toiminnassa käytettävien kiinteistöjen omistaminen 48 ......... 40 ......... 05 08 

Katujen ja teiden ylläpito 35 ......... 56 ......... 06 02 

Museoiden ja kulttuuripaikkojen ylläpito 28 ......... 56 ......... 11 05 

Koulupalveluiden tuottaminen 66 ......... 30 ......... 00 03 

Maankäytöstä päättäminen 64 ......... 27 ......... 01 07 

Kirjastopalveluiden tuottaminen 64 ......... 28 ......... 03 05 

En 

osaa 

sanoa 

3a. 

Seuraavassa on lueteltu kuusi erilaista asiaa, joita peruskoulun toivotaan opettavan. Kuinka tärkeänä sinä 

pidät näiden opettamista lapsille? Aseta asiat tärkeysjärjestykseen asteikolla 1 - 6 (1=tärkein, 2=toiseksi 

tärkein, jne.). 

1. 2. 3. 4. 5. 6. 

Yleissivistystä 

Ahkeruutta ja työn tekemisen merkitystä 

Tiedon hakua ja käsittelyä 

Joustavaa ja innostunutta asennetta 

Huomisen työelämätaitoja* 

Löytämään "oma juttu", itseä kiinnostava ala 

49 

18 

12 

7 

11 

8 

18 

20 

30 

13 

15 

9 

12 

20 

19 

17 

22 

13 

8 

19 

16 

23 

16 

19 

5 

15 

12 

25 

16 

24 

9 

9 

12 

16 

20 

26 

(*esim. yrittäjyys, 

luova ongelmanratkaisu, 

kansainvälisyys, 

yhteistyö) 

3b. 

Jos peruskoulussa lisätään uusien taitojen (esim. yrittäjyys, luova ongelmanratkaisu, ohjelmointi) opettamista, 

mistä nykyisistä aineista voitaisiin sinun mielestäsi tinkiä? Aseta alla esitetyt ratkaisut paremmuusjärjestykseen 

asteikolla 1 - 6 (1=paras ratkaisu, 2=toiseksi paras ratkaisu, jne.). 

Ei tingitä mistään, lisätään tunteja 

Yleissivistävien aineiden* opetusta voidaan vähentää 

Kielten opetusta voidaan vähentää 

Taideaineiden opetusta voidaan vähentää 

Käden taitojen opetusta voidaan vähentää 

Liikunnan opetusta voidaan vähentää 

1. 2. 3. 4. 5. 6. 

51 

7 

3 

33 

8 

7 

14 

12 

8 

33 

22 

14 

11 

14 

12 

16 

28 

20 

7 

14 

18 

9 

23 

27 

6 

23 

30 

5 

12 

20 

11 

30 

29 

3 

7 

13 

(*kuten historia, 

biologia, maantiede) 

4a. Kuinka tärkeä asia oman kuntasi kunnallisveron 

taso sinulle henkilökohtaisesti on? 

13 Hyvin tärkeä 

34 Melko tärkeä 

15 Vaikea sanoa 

32 Ei kovin tärkeä 

06 Ei lainkaan tärkeä 

4b. Entä mitä mieltä olet kunnallisverotuksen tasosta 

omassa kunnassasi suhteessa palvelutasoon (palveluiden 

määrä ja laatu)? 

07 Erittäin korkea 

26 Melko korkea 

50 Sopiva 

03 Melko alhainen 

01 Erittäin alhainen 

12 En osaa sanoa 

LIITTEET 

90

4c. 

Sote- ja maakuntauudistus poistaa kunnilta lähitulevaisuudessa 

osan tehtävistä sekä vastaavat verotulot. Arvioi, miten kunnallisverotus 

kehittyy sote-ratkaisun jälkeen tulevina vuosina omassa 

kunnassasi? 

12 Nousee huomattavasti 

31 Nousee hieman 

21 Pysyy ennallaan 

08 Laskee hieman 

03 Laskee huomattavasti 


5. 

Seuraavassa on lueteltu eräitä mahdollisia tulevia tapahtumia ja kehityskulkuja. Arvioikaa kutakin erikseen sen 

mukaan, kuinka toivottavana pidätte sen toteutumista seuraavan 10 vuoden aikana. 

Melko 

toivottavaa 

Vaikea 

sanoa 

Melko 

epätoivottavaa 

Hyvin 

epätoivottavaa 

Iso-Britannia peruu päätöksensä jättää EU (Brexit) 24 ........ 31 ........ 23 ........ 11 ........ 10 

EU hajoaa 10 ........ 10 ........ 19 ........ 28 ........ 34 

Eurosta luovutaan ja kansalliset valuutat otetaan uudelleen käyttöön 12 ........ 12 ........ 17 ........ 29 ........ 30 

Suomi luopuu eurosta 13 ........ 12 ........ 16 ........ 29 ........ 31 

Ison-Britannian lisäksi myös muita maita (esimerkiksi Ranska) eroaa EU:sta 10 ........ 06 ........ 19 ........ 23 ........ 42 

EU kehittyy liittovaltioksi 02 ........ 07 ........ 31 ........ 27 ........ 32 

Suomi eroaa EU:sta 12 ........ 09 ........ 18 ........ 26 ........ 34 

Euroopan yhdentyminen pysähtyy ja EU muuttuu nykyistä löyhemmäksi valtioiden liitoksi 13 ........ 20 ........ 36 ........ 21 ........ 09 

6. 

Seuraavassa on lueteltu aakkosjärjestyksessä joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia. Arvioi kutakin erikseen sen 

mukaan, pidätkö kyseisen vaikuttajan valtaa maassamme tällä hetkellä liian suurena, sopivana vai liian pienenä? 

Valtaa tällä hetkellä… 

Liian 

paljon 

Hyvin 

toivottavaa 

Sopivasti 

Liian 

vähän 

Ammattiyhdistysliike 43 ....... 47 ....... 10 

Eduskunta 18 ....... 71 ....... 11 

Euroopan unioni, EU 59 ....... 40 ....... 01 

Hallitus 33 ....... 61 ....... 06 

Kirkko 32 ....... 61 ....... 07 

Kuntien päätöksentekijät 12 ....... 77 ....... 11 

Luonnonsuojelijat 28 ....... 52 ....... 20 

Ns. markkinavoimat 56 ....... 40 ....... 04 

Oikeuslaitos 07 ....... 73 ....... 20 

Pankit 40 ....... 59 ....... 02 

Perhe 02 ....... 70 ....... 28 

Poliisi 03 ....... 67 ....... 30 

Poliittiset puolueet 33 ....... 64 ....... 03 

Puolustusvoimat 05 ....... 83 ....... 12 

Suuryritykset 52 ....... 46 ....... 02 

Tasavallan presidentti 02 ....... 56 ....... 43 

Tiedotusvälineet, media 44 ....... 51 ....... 05 

Työnantajajärjestöt 37 ....... 58 ....... 05 

Virkamiehistö 26 ....... 68 ....... 06 

Yksityinen kansalainen 01 ....... 42 ....... 57 

Yleensä kansalaisjärjestöt 04 ....... 61 ....... 34 

Yliopistot ja korkeakoulut 03 ....... 61 ....... 36 

LIITTEET 

91

7. 

Yhdysvalloissa astuu virkaan uusi presidentti Donald Trump. Miten arvioit Trumpin ja hänen hallintonsa vaikutusta 

seuraaviin asioihin tulevina vuosina? 

Lisää 

Ei vaikutusta 

Vähentää 

En osaa 

sanoa 

Yhdysvaltain talouskasvu 29 ......... 18 ......... 31 22 

Sotien ja konfliktien määrä maailmassa 66 ......... 17 ......... 06 11 

Vapaakaupan ja globalisaation eteneminen 09 ......... 12 ......... 62 17 

Suomen turvallisuus Venäjän ja Naton välissä 05 ......... 32 ......... 42 20 

8a. Miten suhtaudut nykyisin maamme EU-jäsenyyteen? 

8b. 

Entä siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin 

markasta euroksi? 

15 Erittäin myönteisesti 

30 Melko myönteisesti 

32 Neutraalisti 

14 Melko kielteisesti 

08 Erittäin kielteisesti 


24 Erittäin myönteisesti 

27 Melko myönteisesti 

21 Neutraalisti 

17 Melko kielteisesti 

09 Erittäin kielteisesti 


8c. Onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai 

8d. 

haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa? 

Onko suhtautumisesi EUhun muuttunut viime 

vuosina myönteisemmäksi tai kriittisemmäksi? 

08 Paljon hyötyä 

29 Jonkin verran hyötyä 

12 Ei hyötyä eikä haittaa 

24 Jonkin verran haittaa 

12 Paljon haittaa 


02 Paljon myönteisemmäksi 

09 Hieman myönteisemmäksi 

45 Pysynyt ennallaan/ei muutosta 

28 Hieman kriittisemmäksi 

14 Paljon kriittisemmäksi 


8e. 

Jos kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä 

järjestettäisiin nyt, äänestäisitkö jäsenyyden 

puolesta vai sitä vastaan? 

50 Puolesta 


31 Vastaan 

TAUSTATIEDOT AINEISTON TILASTOLLISTA RYHMITTELYÄ VARTEN 

Sukupuoli 

1 Mies 

2 Nainen 

Ikäryhmä 

1 18 - 25 vuotta 

2 26 - 35 vuotta 

3 36 - 45 vuotta 

4 46 - 55 vuotta 

5 56 - 65 vuotta 

6 Yli 65 vuotta 

Asuinkunnan koko 

1 Alle 4 000 asukasta 

2 4 000 - 8 000 asukasta 

3 8 000 - 30 000 asukasta 

4 30 000 - 80 000 asukasta 

5 Yli 80 000 asukasta 

Maakunta, jonka alueella asut 

1 Uusimaa 

2 Varsinais-Suomi 

4 Satakunta 

5 Häme 

6 Pirkanmaa 

7 Päijät-Häme 

8 Kymenlaakso 

9 Etelä-Karjala 

10 Etelä-Savo 

11 Pohjois-Savo 

12 Pohjois-Karjala 

13 Keski-Suomi 

14 Etelä-Pohjanmaa 

15 Pohjanmaa (Vaasan r.) 

16 Keski-Pohjanmaa 

17 Pohjois-Pohjanmaa 

18 Kainuu 

19 Lappi 

Ammattiryhmä, johon katsot tällä 

hetkellä kuuluvasi? 

1 Johtavassa asemassa toisen palv. 

2 Ylempi toimihenkilö 

3 Alempi toimihenkilö 

4 Työntekijä 

5 Yrittäjä tai yksityinen ammatinharj. 

6 Maatalousyrittäjä 

7 Opiskelija 

8 Eläkeläinen 

9 Kotiäiti/koti-isä 

10 Työtön 

11 Muu 

(jatkuu...) 

LIITTEET 

92

Millainen peruskoulutus Sinulla on? 

1 Kansakoulu 

2 Keski- tai peruskoulu 

3 Ylioppilastutkinto 

Millainen ammatillinen koulutus Sinulla on? 

1 Ei ammatillista koulutusta 

2 Ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus 

3 Ammattikoulu, ammatillinen perustutkinto 

4 Opistotasoinen ammattikoulutus 

5 Ammattikorkeakoulututkinto 

6 Yliopisto- tai korkeakoulututkinto 

Toimiala, jolla työskentelet tai viimeksi 

työskentelit? 

1 Maa- ja metsätalous 

2 Teollisuus ja rakennustoiminta 

3 Yksityiset palvelut 

4 Julkiset palvelut 

5 En ole ollut mukana työelämässä 

Nykyinen tai viimeisin työnantajanne 

1 Valtio 

2 Kunta tai kuntayhtymä 

3 Julkisomisteinen yritys 

4 Yksityinen (tai oma) yritys 

5 Järjestö tai yhdistys 

6 Jokin muu työnantaja 

7 En ole ollut mukana työelämässä 

Jos olette työssä, oletteko 

1 Kokopäivätyössä 

2 Puolipäivätyössä 

3 Osa-aikatyössä 

4 Muu työaikamuoto 

Jos olette työssä, onko työsuhteenne 

1 Vakituinen 

2 Määräaikainen 

Taloutesi elinvaihe 

1 Yksinäistalous (yksi aikuinen eli sinkkutalous) 

2 Lapseton pari 

3 Muu aikuistalous (vain yli 18-vuotiaita) 

4 Talous, jossa alle 18-vuotiaita lapsia (lapsitalous) 

Kotonanne asuvien lasten iät 

1 0 - 2 vuotta 

2 3 - 6 vuotta 

3 7 - 12 vuotta 

4 13 - 15 vuotta 

5 16 - 17 vuotta 

6 Ei alle 18-vuotiaita lapsia kotona 

Asuntosi tyyppi 

1 Omakotitalo 

2 Rivi-/paritalo 

3 Kerrostalo 

Taloutesi yhteenlasketut bruttotulot, joista ei ole vähennetty 

veroja? 

1 Alle 10.000 euroa/v 

2 10.000 - 20.000 euroa/v 

3 20.001 - 30.000 euroa/v 

4 30.001 - 40.000 euroa/v 

5 40.001 - 50.000 euroa/v 

6 50.001 - 60.000 euroa/v 

7 60.001 - 70.000 euroa/v 

8 70.001 - 80.000 euroa/v 

9 80.001 - 90.000 euroa/v 

10 Yli 90.000 euroa/v 

11 En halua sanoa 

Kuulutko johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön? 

1 En kuulu 

2 Kyllä kuulun 

Mihin ammatilliseen keskusjärjestöön kuulut? 

(voi jättää tyhjäksi) 

1 SAK 

2 STTK 

3 Akava 

4 MTK 

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä 

puolueen ehdokasta äänestäisit? 

1 KESK 

2 Perussuomalaiset 

3 KOK 

4 SDP 

5 Vihreät 

6 Vasemmistoliitto 

7 RKP 

8 KD 

9 Jokin muu puolue tai ryhmittymä 

10 En äänestäisi lainkaan 


12 En halua sanoa 

Taloutesi koko (Sinä itse mukaanlukien)? 

1 1 henkilö 

2 2 henkilöä 




6 6 tai useampi henkilöä 

Mihin yhteiskuntaluokkaan katsot lähinnä kuuluvasi? 

1 Työväenluokkaan 

2 Alempaan keskiluokkaan 

3 Keskiluokkaan 

4 Ylempään keskiluokkaan 

5 Yläluokkaan 

6 En katso kuuluvani mihinkään luokkaan 

KOMMENTTEJA? 

Kaikki mielipiteet tiedustelluista asioista tai tästä tutkimuksesta ovat tervetulleita ja arvokkaita! 

LIITTEET 

93

Tutustu Arvopankkiin 

Kaikkien EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tulokset 

löytyvät käyttäjäystävällisessä muodossa osoitteesta 

www.eva.fi/arvopankki.

Tulevaisuuden kunnan ydin 

muodostuu kolmesta k:sta. 

Ne ovat koulu, kaavoitus 

ja kirjasto. 

Lisää kansanäänestyksiä ja vaikka suoria pormestarinvaaleja 

kuntiin! Suomalaiset toivovat kuntiin suoraa demokratiaa, koska 

he kokevat oman kuntansa päätöksenteon hyvin etäiseksi, selviää 

tästä EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. 

Millaisen kunnan suomalaiset sitten haluaisivat? Kunnissahan koetaan 

lähivuosina suuri mullistus, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden 

järjestäminen siirtyy maakunnille. 

Tulevaisuuden kunnan ydin löytyy suomalaisten mielestä koulusta, 

kaavoituksesta ja kirjastosta. Nämä tehtävät ovat niitä, jotka kuntien 

pitäisi kuntalaisten mielestä hoitaa itse. Esimerkiksi päivähoito 

sekä teiden rakentaminen taas sopivat hoidettavaksi yhteistyössä 

yritysten kanssa. 

Tämänvuotisessa EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitetään 

myös suomalaisten asenteita kouluun, yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, 

Euroopan unioniin ja kansainväliseen tilanteeseen. EVA on 

tutkinut suomalaisten asenteita vuodesta 1984, ja kaikki tutkimukset 

löytyvät EVAn Arvopankista osoitteesta www.eva.fi/arvopankki. 

ISBN 978-951-628-681-8

KUMOUS KUNNISSA

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?