ONKO LAPSELLA OIKEUSTURVAA?
1gxeOYdOC
1gxeOYdOC
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lapsiasiavaltuutettu antaa vuosittain toimintakertomuksen<br />
valtioneuvostolle lain lapsiasiavaltuutetusta<br />
(1221/2004) 3 §:n mukaisesti. Toimintakertomusta<br />
kutsutaan Vuosikirjaksi.<br />
Lapsiasiavaltuutetun toimistolla on kunakin toimintavuonna<br />
erityinen teema, jota kyseistä vuotta seuraava<br />
Vuosikirja käsittelee. Vuonna 2016 vuositeemana oli<br />
lapsen oikeusturva. Tämän Vuosikirjan näkökulmana<br />
onkin lapsen oikeusturvan toteutuminen. Vuosikirja<br />
nostaa esille keskeisiä ongelmia sekä lapsen ennakollisessa<br />
että jälkikäteisessä oikeusturvassa.<br />
Lapsiasiavaltuutetun toimisto lähetti alan toimijoille<br />
lausuntopyynnön, jossa pyydettiin arviota lasten ennakollisen<br />
ja jälkikäteisen oikeusturvan toteutumisesta<br />
(LAPS 30/2016). Lausuntoja saatiin yhteensä<br />
52 taholta (liite 1).<br />
Vuosikirja avaa oikeusturvan sisältöä lapsen oikeuksien<br />
näkökulmasta. YK:n yleissopimuksessa lapsen<br />
oikeuksista (SopS 59 ja 60/1991, jatkossa ”lapsen<br />
oikeuksien sopimus”) keskeistä on lapsen oikeus<br />
saada ymmärrettävää tietoa omista oikeuksistaan<br />
ja oikeus tulla kuulluksi lasta koskevissa asioissa.<br />
Lapsen oikeusturvan toteutuminen on yhteiskunnan<br />
monen eri toimijan vastuulla. Lapsen näkökulmasta<br />
merkitystä on niin huoltajilla, ammattikasvattajilla<br />
kuin hallinnollakin. Valtion on viimesijaisesti taattava<br />
oikeusturva ottaen todesta ja vakavasti huomioon<br />
lapsen näkemykset.<br />
Nostan tässä vuosikirjassa esille keskeisinä oikeusturvaongelmina<br />
koulujen sisäilmaongelmat,<br />
koulukiusaamisen, pitkittyneet huoltoriidat, lastensuojelussa<br />
tehtävät päätökset ja lastensuojelun<br />
järjestämisen sekä nuoren rikoksen uhrin aseman.<br />
Lisäksi erillistarkastelussa nostetaan esille yksin<br />
maahan tulleet lapset, vammaiset lapset, saamelaislapset<br />
ja viittomakieliset lapset. Aiheet ovat valikoituneet<br />
tekemieni havaintojen, kansalaisilta saatujen<br />
yhteydenottojen ja tähän vuosikirjaan saadun<br />
lausuntoaineiston perusteella.<br />
Kuhunkin käsiteltyyn aiheeseen sisältyvät toimenpide-esitykset<br />
on osoitettu asiasta vastaavalle hallinnonalalle,<br />
yleisimmin tietylle tai tietyille ministeriöille.<br />
Lapsiasiavaltuutetun toimistossa seurataan ehdotusten<br />
etenemistä hallinnon valmistelussa. Luottamukseni<br />
on vahva, että eteenpäin näissä asioissa<br />
päästään. Parhaillaan on jo käynnissä valmistelua<br />
muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriössä<br />
kouluissa tehtävään kiusaamisen ehkäisytyöhön, oikeusministeriössä<br />
huoltoriitojen ratkaisemiseen ja<br />
ehkäisyyn sekä koko valtioneuvoston tasolla lapsi- ja<br />
perhepalveluiden muutokseen erillisessä kärkihankkeessa.<br />
Tässä Vuosikirjassa tekemäni havainnot lastensuojelun<br />
kehitystarpeista tuovat edelleen ilmi niitä<br />
ongelmia, joita on pyritty ratkaisemaan viime vuosina<br />
tehtyinä muutoksina lastensuojelun ja sosiaalihuollon<br />
lainsäädäntöön. Näiden muutosten vaikutuksia<br />
ei ole vielä mahdollista arvioida, mutta luottamusta<br />
paremmasta suunnasta on hiljalleen syntymässä.<br />
Lapsen oikeusturvan toteutuminen on oikeusvaltion<br />
ydintehtäviä. Se tarkoittaa, että jokaisen lapsen on<br />
saatava käsitys, mihin asioihin yhteiskunta on lasta<br />
koskien sitoutunut. Siksi on varmistettava mahdollisimman<br />
tehokkaasti, että jokaiselle lapselle syntyy<br />
tiedollinen käsitys oikeusturvasta, mutta myös tunne<br />
oikeusturvan todellisesta toteutumisesta.<br />
Oleellinen rakennuspuu, jonka en tunnista olevan<br />
vielä esillä lapsen oikeusturvasta puhuttaessa, on<br />
lapsen minäkäsitys ja minäpystyvyys. Ajattelen, että<br />
minäkäsitys on ymmärrystä omasta tärkeydestä (olen<br />
arvokas), kun taas minäpystyvyys on kykyä ja mahdollisuutta<br />
tuoda esille, kun tätä arvoa rikotaan yhteisön<br />
tai toisen yksilön suunnalta.<br />
Oikeusturvan toteutumisen keskeinen tekijä on, että<br />
lapsi kokee itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.<br />
Lapsi, jota esimerkiksi kiusataan koulussa, ei<br />
välttämättä koe tilannetta kiusaamisena ja hänen<br />
oikeuksiensa loukkaamisena. Yhteiskunnan on syytä<br />
olla erittäin huolestunut, mikäli lapsi ei tunnista<br />
huonoa kohteluaan kodissa, ammattikasvatuksessa<br />
tai vapaa-ajalla.<br />
Toisaalta lapsiasiavaltuutettuna tunnistan, miten<br />
paljon lapsen vakavat viestit oikeusturvaongelmista<br />
jäävät tavoittamatta yhteiskunnassa ja lipuvat aikuisten<br />
ohi. Tässä Vuosikirjassa aiheeseen viitataan<br />
muun muassa sisäilmaongelmien ja koulukiusaamisen<br />
yhteydessä. Kouluterveyskyselyn vakavia viestejä<br />
muun muassa kiusaamiseen puuttumattomuudesta<br />
ei riittävästi käsitellä osana yhteisöllistä oppilas- ja<br />
opiskelijahuoltoa. Me aikuiset suljemme helposti<br />
silmämme.<br />
Lapsen oikeusturvan kannalta on tärkeää tunnistaa<br />
haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Kun omat<br />
huoltajat eivät pysty kannattelemaan lapsen oikeuksia<br />
ja lapsen edun toteutumista, yhteiskunnan suojaava<br />
merkitys kasvaa. Lapsiasiavaltuutettuna joudun<br />
kuitenkin toteamaan, että oikeusturvan kannalta<br />
huonoimmassa asemassa ovat erityisesti ne lapset,<br />
jotka tukea eniten tarvitsisivat. Esitän lukuisia toimenpiteitä<br />
lastensuojelua koskien. On kuvaavaa, että<br />
haavoittuvimmat ryhmät jäävät helpoiten ilman omaa<br />
ääntään. Tämä ilmiö näkyy myös pitkittyneissä huoltoriidoissa,<br />
joissa lapsesta on tullut helposti väline<br />
ja sivuseikka aikuisten taistelussa ja välien selvittämisessä.<br />
Lapsiasiavaltuutetun esipuhe<br />
5
Change language