US_3_2017_LOWres
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
03/<strong>2017</strong> - 22.3.<strong>2017</strong> - ISSN 2342-8279 www.uusisavo.fi - painos 11.500 kpl - 3. vuosikerta<br />
TERVO - KEITELE - VESANTO - RAUTALAMPI - PIELAVESI - SUONENJOKI<br />
KESKI-<br />
AUKEAMALLA<br />
PASI MARTINSEN:<br />
"Kun kalastaa,<br />
ei sua olla kiire.”<br />
KANSIKUVA: MARKKU LESKINEN<br />
Rantakulman<br />
Kahvila-Ravintola<br />
3<br />
Niiniveden<br />
näytelmä<br />
4<br />
Maamme ensimmäinen<br />
virtuaalikirjasto<br />
6<br />
Tangoprinssi<br />
Tervon kirkossa<br />
7<br />
Upouudet<br />
pelivälineet<br />
11<br />
Venäläistä<br />
kulttuuria<br />
13
2 UusiSavo 3/<strong>2017</strong>
UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
3<br />
Lyhyesti<br />
Pirkko Annala<br />
kulttuurisihteerinä<br />
Pirkko Annala toimii Rautalammin<br />
kunnan kulttuurisihteerinä tämän<br />
vuoden loppuun saakka.<br />
Viime vuoden lopulla päättyneen<br />
Käskynkkää-hankkeen kulttuurikoordinaattori<br />
Pirkko Annala<br />
on kirjasto-kulttuurisihteeri Seija<br />
Vuorimaan sijaisena tämän vuoden<br />
loppuun asti puolipäiväisenä vs. kulttuurisihteerinä.<br />
Pirkon tavoittaa kulttuuritoimistosta<br />
pääsääntöisesti ma-ti klo 8-15.30<br />
ja ke 8-12 puh. 040 672 7170 tai pirkko.<br />
annala@rautalampi.fi.<br />
Seija Vuorimaa työskentelee kirjastossa<br />
vuoden loppuun saakka ja<br />
palaa yhdistelmävirkaansa ensi vuoden<br />
alusta.<br />
Marjut Hirviheimolla (vas.) ja Anu Tossavaisella on riittänyt mukavaa säpinää uuden pubin ja kahvila-ravintolan avattua ovensa.<br />
He kertovat palveluille olleen kysyntää. Kuvassa myös äidin työpaikalla piipahtanut Venla Tossavainen.<br />
KUVA: SARI TOIKKANEN<br />
Pitäähän joka kylällä pubi olla<br />
Sisarukset yhdistivät osaamisensa ja<br />
voimansa. Heidän perustamansa pubi<br />
ja kahvila-ravintola on otettu hyvillä<br />
mielin vastaan.<br />
Sari Toikkanen<br />
Keitele<br />
Kun toinen hallitsee kokin työt ja toinen<br />
kaupallisen puolen, tulee heistä yhdessä<br />
oiva työpari. Ja kun he ovat vielä siskoksia,<br />
tuntevat ja tietävät toisensa, kasvaa uskallus<br />
yrittää yhdessä. Näin on käynyt Anu<br />
Tossavaiselle ja Marjut Hirviheimolle.<br />
Ajatus yhteisestä yrityksestä virisikin<br />
lopulta äkkiä. Keiteleellä sijainnut kahvila<br />
ja leipomotuotteiden suoramyymälä<br />
oli lopettelemassa toimintaansa ja siellä<br />
työskennellyt Tossavainen jäämässä työttömäksi.<br />
”Minulle sanottiin, että jatka sinä<br />
kahvilan pitämistä. Aloin puhua siitä Marjutille<br />
ja hänkin innostui lähtemään mukaan”,<br />
Tossavainen kertaa viime syksyn<br />
tapahtumia.<br />
He eivät kuitenkaan päätyneet perustamaan<br />
vain kahvilaa, vaan sopivien<br />
tilojen jäätyä tyhjilleen saman katon alle<br />
rakentui myös pubi sekä lounas-, pitsa- ja<br />
grilliruokaravintola.<br />
Lounasta vaikka kotiin<br />
Tammikuussa aloittaneessa Rantakulman<br />
Kahvila-Ravintolassa Tossavainen on saanut<br />
jatkaa tuttua työtään. ”Itse leivotaan<br />
kaikenlaiset kahvileivät, pikkuleivät, kahvikakut<br />
ja suolaiset. Hirmu harvoin käytetään<br />
valmistuotteita”, hän sanoo kahvilaan<br />
ja suoramyyntiin leipomistaan herkuista.<br />
Hirviheimon työnkuva on sen sijaan<br />
muuttunut tyystin. Hän työskenteli<br />
aiemmin esimiestehtävissä, muun muassa<br />
Alkossa myymäläpäällikkönä. Ravintolapuolen<br />
töitä hän teki nuorempana. ”Olin<br />
monena vuonna töissä tädin ruokapaikassa<br />
Tampereella. Jostain takaraivosta tulee<br />
liikeradat näihin töihin”, Hirviheimo miettii.<br />
Hän on kuitenkin halunnut päivittää<br />
taitojaan sitten nuoruusvuosien, ja valmistuukin<br />
nyt keväällä kokiksi. Oma yritys on<br />
siihen mainio työssäoppimispaikka. ”Anun<br />
tarkan valvovan silmän alla olen jo tehnyt<br />
lounasruokia”, Hirviheimo sanoo hymyillen.<br />
Rantakulmasta voi tilata lounaan<br />
myös kotiin. Yrittäjät suunnittelevat ruokalistan<br />
asiakkaan kanssa yhdessä ja toimittavat<br />
ruoan päivittäin tai sen voi hakea<br />
heiltä. Etenkin ikäihmiset ja lapsiperheet<br />
ovat ottaneet palvelun omakseen. Yrittäjät<br />
valmistavat ruuat ja leivonnaiset myös<br />
juhliin ja muihin tapahtumiin.<br />
Pubitunnelmaa ja<br />
paikallisia bändejä<br />
Aivan kahvila- ja ravintolatilojen yhteydessä<br />
on tunnelmallinen sopukka baaripöytineen<br />
ja istuinryhmineen. ”Joka kylällä<br />
on oltava oma pubi. Tämä onkin iso<br />
ylpeydenaihe. Vuoden 2011 jälkeen täällä ei<br />
ole pubia ollut”, Hirviheimo kertoo.<br />
Yrittäjät ovat halunneet panostaa<br />
myös musiikkiin. ”Joka viikko meillä on<br />
karaoke, välillä myös DJ ja livebändejä. Me<br />
suositaan oman kunnan ja naapurikuntien<br />
bändejä. Niitä onkin kivasti tulossa<br />
Pielavedeltä ja Vesannolta.”<br />
Siskokset ovat hieman yllättyneetkin<br />
siitä, miten vauhdikkaasti kaikki on<br />
edennyt. Alun perin heidän piti palkata<br />
vain yksi työntekijä, mutta nyt osa-aikaisia<br />
on jo useampia. He itsekin ovat ehtineet<br />
pitää vasta ensimmäiset viikonloppuvapaansa.<br />
”Lounaspaikalle ja pubille on ollut kysyntää.<br />
Keiteleläiset ovat ottaneet meidät<br />
tosi hyvin vastaan, ovat käyttäneet palveluita”,<br />
Marjut Hirviheimo iloitsee.<br />
Tavoittavimmat<br />
paikallismediat<br />
ilmestyy seuraavan kerran ke 5.4.<strong>2017</strong><br />
KUOPIO<br />
ilmestyy seuraavan kerran ke 12.4.<strong>2017</strong><br />
ilmestyy seuraavan kerran to 20.4.<strong>2017</strong>
4 UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
Kasvua koko elämä<br />
Markku Leskinen, KT<br />
Jyväskylän yliopisto<br />
Lasta tulee kasvattaa<br />
Jari Sinkkosen kommentteja lasten kasvatuksesta<br />
uutisoidaan taajaan. Arvostan hänen kannanottojaan,<br />
mutta toisinaan hänen kärjistyksensä ovat<br />
ehkäpä liiankin kärjistäviä. Hiljattain uutisoitiin, että<br />
Sinkkosen mukaan 1-2 -vuotiaat eivät tarvitse kasvatusta,<br />
vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten läheisyyttä,<br />
syliä ja lohdutusta.<br />
Taaperot tosiaan tarvitsevat läheisyyttä, syliä ja<br />
lohdutusta. Mitä sitten on kasvattaminen, jota pieni<br />
ihminen ei tarvitse? Luulen, että Sinkkonen ajattelee<br />
liian tavoitteellista kasvatusta, jonka tarkoituksena<br />
on yrittää kiirehtiä kehityksellisten merkkipaalujen<br />
saavuttamista. Tästä on esimerkiksi David Elkind<br />
puhunut jo pitkään, jonka mukaan hyvään vanhemmuuteen<br />
on liitetty lapsen nopeampi kehittyminen<br />
ikätovereihin verrattuna. Nopeampi kehitys on tulkittu<br />
paremmaksi.<br />
Määrittelen kasvatuksen Sinkkosta laajemmin.<br />
Tarjotessaan lapselleen läheisyyttä ja syliä vanhempi<br />
myös kasvattaa. Kasvatusta on kaikki se vanhemman<br />
toiminta, joka vaikuttaa lapseen. Edelleen luulen<br />
Sinkkosen olevan huolissaan lasten stressaantumisesta.<br />
Perheen arki voi olla lapsen näkökulmasta sekavaa<br />
ja stressaavaa, jos arkeen ei ole kyetty luomaan toistuvia<br />
rakenteita. Tällaisessa perheessä lapsen arki on<br />
kaoottista.<br />
Vauvaikäinen oppii odottamaan tietynlaista vuorovaikutusta<br />
tiettyjen henkilöiden kanssa. Tärkeimpiä<br />
ovat ne henkilöt, joiden kanssa lapsi on eniten tekemisissä.<br />
Tyypillisesti näitä ovat lapsen vanhemmat<br />
ja sisarukset. Toistuneiden kohtaamisten tuloksena<br />
lapselle muotoutuu turvallinen, turvaton tai kaoottinen<br />
kiintymyssuhde. Sinkkosen sanoin yksi kiintymyssuhde<br />
on lapselle elinehto, mutta suotavinta olisi,<br />
että näitä olisi useita.<br />
Kurkisuon Iisakin näyttelijät vasemmalta lukien Kari Rönkkö, Leena Vehniäinen, Hannu Jäntti, Erkko Koskinen,<br />
Alina Karhunen, Untamo Selamo, Eija Tikkanen ja Sirpa Lindsberg.<br />
Nostalgiamatka 80-luvulle<br />
Lauantaina ensi-iltansa saava Kurkisuon Iisakki<br />
tarjoaa huumoria, ripauksen romantiikkaa ja kosolti<br />
nostalgiaa.<br />
Sari Toikkanen<br />
Vesanto<br />
Niives-teatteri tuo lavalle Kurkisuon Iisakin, korven asukin<br />
ja oman polkunsa tallaajan. Hänellä on omanlainen suhde<br />
luontoon, oma laki suorastaan, mistä seuraa erinäisiä kahnauksia.<br />
Pääosan esittäjä Untamo Selamo on roolista mielissään.<br />
”Kolmannen kerran saan olla Iisakki”, hän sanoo<br />
nauraen. ”Se on hyvä tyyppi. Roolissa saa vähän irrotella.<br />
Nyt olen eläkkeellä, mutta silloin, kun olin seurakunnalla<br />
töissä, se oli vastapainoa työlle.”<br />
Lähes ikänsä harrastajaryhmissä näytellyt Selamo heittäytyi<br />
aiemmin Iisakin rooliin Harri Helinin ohjauksessa<br />
juuri samaisessa näytelmässä sekä sen jatko-osassa Iisakin<br />
kylässä. Nyt Niives-teatteri halusi tuoda Reino Pääkkösen<br />
vuonna 1984 kirjoittaman tarinan uudelleen näyttämölle.<br />
Nykyäänkin tuttu hahmo<br />
KUVAT: SARI TOIKKANEN<br />
Tarina vie sisäsavolaiseen maalaiskylään, sen tapahtumiin<br />
ja ihmisten polveileviin puheisiin. ”Savolainen puheenparsi<br />
on tässä yhtä lailla pääosassa kuin Iisakki itse. Se, miten<br />
asiat otetaan esille, miten niitä kierrellään ja kaarellaan. Se<br />
tuo näytelmään paikallisuutta, elämänmakua ja huumoria”,<br />
ohjaaja Jukka Virtala sanoo.<br />
Virtalan mukaan näytelmässä on huumorin lisäksi<br />
myös ripaus romantiikkaa. Mutta ennen kaikkea se tarjoaa<br />
nostalgiamatkan 80-luvun maaseudulle rehevien hahmojen<br />
ja värikkäiden tapahtumien maailmaan.<br />
”Näytelmässä voi havainnoida sitä, millaista oli 30<br />
vuotta sitten ja miten paljon tässä on tapahtunut. Onko<br />
vielä Kurkisuon Iisakkeja? Minä väitän, että on. Se on<br />
hieno, suomalainen luonnonvara”, Virtala sanoo hymyssä<br />
suin.<br />
Niives-teatteri esittää Kurkisuon Iisakin viisi kertaa<br />
Niiniveden Nuorisoseurantalolla. Ensimmäinen esitys on<br />
lauantaina 25.3. kello 18.00. Esitys kestää noin puolitoista<br />
tuntia väliaikoineen.<br />
Pitkäkestoisen stressin kielteisistä<br />
vaikutuksista lapsiin ja aikuisiin on<br />
olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä.<br />
Stressaantunut vanhempi<br />
stressaantuneen lapsen kanssa on<br />
kaksinkertainen tragedia. Molemmille<br />
olisi hyväksi läheisyys, syli ja lohdutus.<br />
Kasvatuksellista vaikutusta on vaikeaa erottaa<br />
opetuksessa ja kuntoutuksessa. Vaikka opettajan ensisijainen<br />
tehtävä on opettaminen, niin väistämättä<br />
hän toimii myös kasvattajana. Samoin tuen tarpeessa<br />
olevan lapsen terapeutti tai kuntouttaja toteuttaa<br />
kasvatusta, vaikka työn painopiste on esimerkiksi<br />
toimintakyvyn edistämisessä. Samalla tavalla myös<br />
vanhempi kasvattaa, kun hän hoitaa ja huolehtii lapsestaan.<br />
Pitkäkestoisen stressin kielteisistä vaikutuksista<br />
lapsiin ja aikuisiin on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä.<br />
Stressaantunut vanhempi stressaantuneen lapsen<br />
kanssa on kaksinkertainen tragedia. Molemmille olisi<br />
hyväksi läheisyys, syli ja lohdutus.<br />
Harjoituksissa pidetään välillä tuumaustaukoa. Kuvassa vasemmalta lukien Alina Karhunen, Jukka Virtala, Erkko Koskinen, Sirpa Lindsberg,<br />
Hannu Jäntti ja Untamo Selamo.
UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
5<br />
Ajatuksia arjesta<br />
Kasvukipuja<br />
Mia Simpanen<br />
www.uusisavo.fi<br />
Ihmisen elämänmatka kestää pisimmillään ja parhaimmillaan<br />
noin sata vuotta. Matkan varrella kohtaamme<br />
paljon erilaisia asioita. Oppiminen on elinikäistä.<br />
Opimme kasvatuksen ja kasvamisen kautta. Valmiiksi<br />
ja täysin oppineeksi emme tule koskaan. Sivistyneen<br />
ihmisen ajatellaan olevan myös oppinut ja puolestaan<br />
oppineen ajatellaan olevan sivistynyt. Vanhan sanonnan<br />
mukaan sivistys alkaa, kun tiedot loppuvat tai<br />
unohtuvat.<br />
Suomalainen monien muiden maiden kadehtima<br />
järjestelmä mahdollistaa monipuolisen ja oppijalähtöisen<br />
koulutuksen kansalaisillemme. Koululaitoksella on<br />
erittäin tärkeä rooli yhteiskuntamme näkökulmasta.<br />
Suomi ansaitsee sivistyneitä kansalaisia. Suomi ansaitsee<br />
sydämeltään sivistyneitä kansalaisia. Pienenä kansana<br />
voimme yhteiskunnallisen keskustelun voimalla<br />
joko kehittää tai jarruttaa sydämen sivistystämme.<br />
Sydämeltään sivistynyt ei etsi haaskoja eikä<br />
toivo lähimmäiselleen pahaa. Sydämen sivistys<br />
on syvää ja kauaskatseista viisautta. Sydämen<br />
sivistys luo ympärilleen hyvätahtoisuutta<br />
ja nöyryyttä. Sydämen sivistys on hyve.<br />
Lehdet tekevät kauppansa silloin, kun niissä on medianostoja,<br />
joissa joku ihminen tai yhteisö on epäonnistunut.<br />
Netissä ja sosiaalisessa mediassa on paljon kiusaamiskriteerit<br />
täyttäviä kommentteja milloin kenestäkin<br />
ja milloin mistäkin. Tieto hyvistä uutisista tai kunniakkaasta<br />
käyttäytymisestä ei kiinnosta tai näin ainakin<br />
meille kerrotaan. Voisimmeko 100 –vuotiaan Suomen<br />
kunniaksi edes yrittää kasvattaa sydämen sivistystämme?<br />
Kenen tehtävä se on? Median vai meidän jokaisen?<br />
Sydämeltään sivistynyt ei etsi haaskoja eikä toivo<br />
lähimmäiselleen pahaa. Sydämen sivistys on syvää ja<br />
kauaskatseista viisautta. Sydämen sivistys luo ympärilleen<br />
hyvätahtoisuutta ja nöyryyttä. Sydämen sivistys<br />
on hyve. Miksi emme siis päättäisi alkaa kehittämään<br />
sydämemme sivistystä? Antaisimme suurimman mahdollisen<br />
syntymäpäivälahjan isänmaallemme.<br />
Milloin uskallamme myöntää, että nykyinen yhteiskunnassamme<br />
vahvasti esillä oleva malli toisten<br />
syyllistämisestä ja oman itsensä ja edustamansa tahon<br />
nostamisesta muita korkeammalle alkaa väsyttää? Ikävän<br />
toimintatavan takia kansakuntamme lamaantuu ja<br />
kukin odottaa vuorollaan mahdollisuutta toisen teilaamiseen.<br />
Tervehenkinen kilpailu ja kisailu ovat puolestaan<br />
hyväksi ja tarpeellisia yhteiskuntamme kehittymisen<br />
ja uudistumisen näkökulmasta.<br />
Tarvitsemme yhteistä vastuunkantamista. Tiemme<br />
menestyneeksi kansakunnaksi ei ole syntynyt ilman<br />
kovaa työtä ja kasvukipuja. Meidän on hyvä tuntea<br />
menneisyys, mutta enemmän satsattava tulevaisuuteen.<br />
Myönteinen elämänasenne synnyttää ympärilleen<br />
iloa ja valoa, sydämen sivistystä. Me pystymme kehittymään<br />
ja kasvamaan ihmisinä, toinen toisillemme.<br />
Seuraavan sadan vuoden askelmerkit menestystä kohti<br />
asetamme me, sinä ja minä!<br />
www.juhlaranta.fi<br />
ARKEEN JA JUHLAAN<br />
AN<br />
Kauttamme laadukkaat lounas-, kahvila- ja<br />
tilauspalvelut Pielaveden keskustassa sekä<br />
juhla- ja majoituspalvelut Säviällä!<br />
Puh. 044 7941429<br />
palkolounaskahvila@juhlaranta.fi<br />
Puistotie 19, 72400 Pielavesi<br />
Puh. 0400 936242<br />
myynti@juhlaranta.fi<br />
Säviän vanhatie 173, 72550 Säviä
6 UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
KUVAT: SARI TOIKKANEN<br />
Nilakan kirjastojen henkilökunnalla on asenne kohdallaan: hyvillä mielin ja rohkeasti kohti uutta. Kun muualla kirjastojen aukioloaikoja supistetaan, Nilakassa niitä lisätään kehittämällä omatoimi- ja virtuaalikirjastoa.<br />
Maamme ensimmäinen virtuaalikirjasto etenee<br />
Pian jo kaikissa Nilakan kirjastoissa<br />
pääsee asioimaan omatoimisesti. Kirjastovirkailijaan<br />
saa tuolloin yhteyden<br />
chatin välityksellä.<br />
Sari Toikkanen<br />
Vesanto<br />
Eräänä päivänä Keiteleen kirjastoon tuli<br />
chat-yhteydenotto. Uusi tilanne yllätti virkailijan,<br />
mutta yhtä hämmästyneeltä näytti<br />
myös videoruudulle tupsahtanut asiakas.<br />
Hetken kuluttua hän sai kuin saikin tokaistua:<br />
”Ei mulla mitään asiaa ole, kunhan<br />
kokeilin.” Tilanne huvitti lopulta ruutujen<br />
kummallakin puolella.<br />
Muun muassa tämä riemastuttava<br />
tarina kuultiin helmikuussa, kun Nilakan<br />
kuntien kirjastoväki kokoontui yhteiseen<br />
sparrauspäivään Vesannolle. Sparrausta<br />
tarvittiinkin, sillä Vesannon, Tervon, Keiteleen<br />
ja Pielaveden kirjastot ovat osittain siirtymässä<br />
omatoimikirjastoiksi ja opettelevat<br />
chatin ja videon käyttöä osana palvelujaan.<br />
”Olette rohkeasti lähteneet kehittämään<br />
omaa työtä. On ollut iso mentaalimuutos<br />
ottaa askel eteenpäin”, kouluttaja, yritysjohtaja<br />
ja tohtori Merja Fischer kannusti sparrauspäivän<br />
osallistujia.<br />
Savossa ollaankin edelläkävijöitä. ”Jo<br />
se, että neljä kuntaa palvelee yhteisesti asiakkaita,<br />
on ihan poikkeuksellista. Täällä<br />
voidaan olla ylpeitä, kun ollaan ensimmäisenä<br />
siirtymässä digiaikaan.”<br />
Koodilla sisään kirjastoon<br />
Virtuaalikirjaston myötä palveluaika pitenee<br />
entisestään. Asiakas saa palvelua arkipäivisin<br />
aamuyhdeksästä iltaseitsemään.<br />
Omassa kirjastossa virkailija ei ole koko<br />
tuota aikaa paikalla, mutta sisään pääsee<br />
kirjastokortilla ja henkilökohtaisella koodilla.<br />
Siellä voi sitten lukea lehtiä, palauttaa ja<br />
lainata kirjoja sekä tehdä varauksia omatoimisesti.<br />
Jos tulee jotain kysyttävää, voi ottaa<br />
chat-yhteyden päivystävään kirjastoon.<br />
Ihan näin pitkällä ei kuitenkaan vielä<br />
olla. Muun muassa Vesannolla eletään kuitenkin<br />
jo odottavissa tunnelmissa. Palautus-lainausautomaatti<br />
on ollut ahkerassa<br />
käytössä jo marraskuusta lähtien.<br />
Valvontakamerat on asennettu paikoilleen<br />
ja sähkölukko oveen. Kirjasto-kulttuurisihteeri<br />
Sirpa Jäntti arveli, että Vesannolla<br />
omatoimikirjaston avajaisia päästään viettämään<br />
huhtikuussa.<br />
Myös Tervoon kuului hyvää. ”Lainaus-palautusautomaatti<br />
on ollut muutamia<br />
viikkoja käytössä. Ihmiset ovat siitä innostuneet,<br />
senioritkin tykkää lainata sillä. Tekniikka<br />
on meillä valmiina”, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden<br />
esimies Tiina Pulkkinen kertoi.<br />
Tervossakin omatoimikirjasto on jo avattu.<br />
Chattailu vielä hiljaista<br />
Pielavedellä asiakkaat ovat voineet käydä<br />
omatoimisesti kirjastossa jo toissa vuodesta<br />
alkaen ja Keiteleellä lokakuusta saakka.<br />
Niistä on tullut hyvää palautetta. Sen sijaan<br />
chat-mahdollisuutta ei ole vielä osattu<br />
hyödyntää. ”Virtuaalikirjastoa ei ole otettu<br />
omaksi. Tosi hiljaista on vielä ollut”, kirjasto-<br />
ja vapaa-ajanjohtaja Tiina Mäkelä totesi.<br />
Pielaveden kirjastoväki arvelikin, että<br />
heidän asiakkaansa ovat oppineet käyttämään<br />
kirjastoverkkoa, mikä vähentää<br />
chattailun tarvetta. Monet iäkkäämmät<br />
käyttäjät saattavat myös vierastaa uutta<br />
tekniikkaa. Samoin tekniset ongelmat ovat<br />
hieman hidastaneet chatin käyttöönottoa.<br />
Keiteleelläkään ei ole lähdetty vielä<br />
enemmälti chattailemaan. ”Ei ole tullut niin<br />
montaa yhteydenottoa kuin odotettiin, ei<br />
voi puhua edes kymmenistä”, kirjastonjohtaja<br />
Sirpa Tyni totesi.<br />
Vaikka virtuaaliasiointi hieman kangertelee,<br />
asiakasmäärissä se ei näy. ”Viime<br />
vuoden osalta kävijät ja lainat ovat nousseet”,<br />
Mäkelä totesi Pielaveden tilanteesta.<br />
Chat tutuksi elämyksien kautta<br />
Kun kuulumiset oli kerrottu, sparrauspäivä<br />
jatkui pohdinnalla, kuinka virtuaaliasiointi<br />
tuotaisiin tutummaksi sekä kirjastoväelle<br />
itselleen että asiakkaille. eMaaseutu-hankkeen<br />
viestintäpäällikkö Minna Jaakkola<br />
Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:stä totesi, ettei<br />
ihmisille pidä tarjota vain chatin käyttökoulutusta,<br />
vaan myös elämyksiä ja positiivisia<br />
kokemuksia. Sovittiinkin, että niitä tarjotaan<br />
tulevissa markkinointitapahtumissa.<br />
Nilakan virtuaalikirjasto sai joulukuussa<br />
valtakunnallistakin huomiota. Tuolloin<br />
Kunteko eli kunta-alan työelämän kehittämisohjelma<br />
palkitsi sen yhtenä parhaimmista<br />
työelämän uudistamiseen liittyvistä<br />
toimenpiteistä. Palkittuja oli yhteensä kuusi<br />
toimijaa ympäri Suomen.<br />
Virtuaalikirjasto on eMaaseutu-hankkeen<br />
rahoittama, kunnille ilmainen pilottikokeilu.<br />
Neljään sparrauspäivään on puolestaan<br />
saatu rahoitusta Kuntekon kautta.
UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
7<br />
Yrittäjäehdokkaiden<br />
määrä reilusti yli 200<br />
KUVA: LEHTIKUVA / RONI REKOMAA<br />
Kaikissa Pohjois-Savon kunnissa pääsee äänestämään<br />
yrittäjäehdokasta.<br />
Savon Yrittäjät asetti viime vuoden lopulla yrittäjäehdokastavoitteeksi<br />
250 yrittäjäehdokasta. Näyttää siltä, että<br />
tavoite on täyttymässä, sillä yrittäjäehdokkaita on alueellamme<br />
jo yli 200, mikä on poikkeuksellisen hyvin verrattuna<br />
moneen muuhun maakuntaan.<br />
Savon Yrittäjissä ehdokastilanteeseen ollaan erittäin<br />
tyytyväisiä, sillä yrittäjien ääntä kaivataan päätöksentekoon.<br />
“Vain yrittäjyys luo uutta elinvoimaa - siis verotuloja,<br />
työtä ja palveluita. Parhaiten kunta huolehtii elinvoimasta<br />
parantamalla yrittäjien mahdollisuuksia yrittää. Yrittäjä<br />
on hyvä valtuutettu, sillä hän osaa hallita taloutta ja tietää<br />
kuinka työllistäminen mahdollisestaan ja kuinka markkinat<br />
toimivat”, muistuttaa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja<br />
Arto Nykänen.<br />
Yrittäjäehdokkaan kannattaa kuulua järjestöön<br />
“Yrittäjäjärjestön yhteiskuntavaikuttaminen on kolmiportaista<br />
ja siten vaikuttavaa. Kuntapäättäjä saa järjestöltä<br />
paljon lisätietoa ja hyödyllisiä verkostoja kunnallisenkin<br />
luottamustehtävänsä hoitamiseen”, sanoo Savon Yrittäjien<br />
puheenjohtaja Yrjö Ronkainen ja toivottaa uudet jäsenet<br />
tervetulleeksi yrittäjäjärjestöön.<br />
Savon Yrittäjät tekee yhteiskuntavaikuttamistyötä 25<br />
paikallisyhdistyksensä ja noin 4000 jäsenyrityksen voimin<br />
jokaisessa pohjoissavolaisessa kunnassa. Yrittäjäjärjestö<br />
on valtakunnan tasolla ainoa elinkeinoelämän järjestö,<br />
joka jäsenistönsä ja paikallistoimintansa kautta vaikuttaa<br />
Suomen jokaisessa kunnassa.<br />
Tangoprinssi<br />
Tervon kirkossa<br />
Tervon kirkossa esiintyy sunnuntaina 26.3. klo 14.00<br />
Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangoprinssiksi viime<br />
vuonna valittu Markku Uhlbäck.<br />
Konsertti on nimeltään "Kun olin lapsi" ja se sisältää<br />
lasten virsiä ja riparilauluja. Uhlbäckiä säestää<br />
konsertissa pianisti Ari Satomaa. Markku Uhlbäckin<br />
mielestä kirkot on upeita paikkoja esiintyä niin tunnelmaltaan<br />
kuin akustiikaltaankin.<br />
Markku Uhlbäck on kuopiolainen ja päätyökseen<br />
hän toimii luokanopettajana Kettulanlahden koulun<br />
neljäsluokkalaisille.<br />
“Kirkkokiertueemme päättyy Tervon kirkkoon.<br />
Näissä konserteissa matkustan omaan lapsuuteeni,<br />
kertoo tangolaulaja. “Laulan muun muassa monille<br />
tutun Suojelusenkelin ja muita tuttuja lastenvirsiä,<br />
Saviruukku kuuluu ohjelmiston ja Suomi 100 vuotisjuhlan<br />
kunniaksi konsertissa kuullaan myös luontoaiheisia<br />
lauluja, kuten Täällä Pohjantähden alla.”<br />
Rautalammin museo etsii<br />
muistoja Suomesta<br />
Rautalammin museo kokoaa itsenäisyyden juhlavuoden<br />
kunniaksi 100 muistoa Suomesta -näyttelyn, joka koostuu<br />
yksityisistä ja yhteisistä muistoista viimeisen sadan vuoden<br />
ajalta. Näyttely on esillä Rautalammin museossa 12.5.-<br />
27.12.<strong>2017</strong>.<br />
Mikä on ollut sinulle ikimuistoisinta Suomessa tai oman<br />
paikkakuntasi elämässä? Onko sinulle jäänyt mieleen jokin<br />
tietty tapahtuma, jolloin olit erityisen ylpeä suomalaisuudesta?<br />
Onko sinulla muistoja oman paikkakuntasi hienoimmista<br />
tai koskettavimmista hetkistä, henkilöistä, ilmiöistä tai<br />
tapahtumista? Onko sinulla jokin esine, valokuva, kirje, taideteos<br />
tai jotain muuta aineistoa, joka liittyy muistoosi?<br />
Näyttelyn tarkoituksena on esittää Suomen 100 vuoden<br />
tarina sisäsavolaisten muistojen kautta peilaten niitä<br />
kansallisiin käännekohtiin. Haluamme suunnata näyttelyn<br />
niin lapsille kuin ikäihmisille yhdistämällä suomalaiset sukupolvet<br />
toisiinsa.<br />
Rautalammin museo haastaa kaikki sisäsavolaiset<br />
yksityishenkilöt ja yhteisöt mukaan. Osallistu ja haasta<br />
ystäväsi ja tuttavasi 100 muistoa Suomesta -näyttelyn suunnitteluun.<br />
Tehdään yhdessä Suomen paras juhlavuoden<br />
näyttely!<br />
Ota rohkeasti yhteyttä 31.3. mennessä:<br />
leni.koukkari@rautalamminmuseo.fi, Puh. 044-7530 141.
8 UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
Värikästä elämää<br />
Pasi Martinsen on ollut kaupan alalla jo 52 vuotta ja<br />
siitä suurimman osan aikaa, eli 46 vuotta, yrittäjänä.<br />
Marita Leskinen<br />
Suonenjoki<br />
Pasi Martinsen on syntynyt Suonenjoella vuonna 1949. Hänen<br />
sukujuurensa ulottuvat Karjalaan ja Norjaan saakka.<br />
Pasin isän isän isä oli niitä norjalaisia, jotka tulivat<br />
Suomeen perustamaan sahateollisuutta. Osa heistä palasi<br />
takaisin ja osa avioitui ja jäi Suomeen. Pasin isoisä toimi<br />
sahanhoitajana Soitun sahalla. Pasin isä taas on Suomessa<br />
syntynyt, mutta hän oli Norjan kansalainen vielä vuoteen<br />
1948.<br />
“Isä oli vapaaehtoisena sodassa, hän oli Norjan kansalainen,<br />
mutta sitten tuli presidentiltä käsky, että on otettava<br />
Suomen kansalaisuus tai lähdettävä maasta”, kertoo Pasi,<br />
“äitini oli karjalan evakoita ja hän oli kotoisin Suojärveltä<br />
ja sodan aikana hän toimi lottana Matkaselässä ja Oulussa.”<br />
Lapsuuden mukavat muistot<br />
“Asemakatu 5 on minun kotikatuni. Siellä elin elämäni ensimmäiset<br />
21 vuotta. Meillä oli niin sanottu työsuhdeasunto,<br />
sillä isäni oli myyjänä Suonenjoen Teräs Oy:ssä, ja kauppa<br />
oli saman talon alakerrassa”, kertoo Martinsen, “äiti oli kotiäitinä.”<br />
Pasin lapsuuden leikkipaikoissa riitti tekemistä, sillä<br />
puuhamaana oli rautakaupan takapiha, junaradan tienoot<br />
ja joen rannat. Pasi on perheen kolmesta lapsesta vanhin.<br />
“Ensimmäinen muisto liittyy kauppaleikkiin, joka rakennettiin<br />
lumiauraan. Onnistuin kaatuessani murtamaan<br />
nenäni, olin ehkä 3-vuotias.”<br />
Miettisen Ranu oli mäkihyppykaveri<br />
Joki oli Pasille tärkeä paikka lapsuudessa ja nuoruudessakin.<br />
Hän tykkäsi kalastella erityisesti onkimalla ja uistelemalla.<br />
Lapsia oli tuohon aikaan pihat täynnä ja kavereita ja<br />
tekemistä riitti. Mieluisia olivat myös urheiluharrastukset<br />
ja erityisesti mäkihyppy.<br />
“Suonenjoen Mykkäsen mäestä hyppäsin 26,5 metriä”,<br />
naurahtaa Pasi, “oltiin Miettisen Raunon kanssa samanikäisiä<br />
ja Miettisten keittiön ikkunan alla hypättiin. Kun televisiosta<br />
tuli Saksa- Itävallan mäkiviikot, pidettiin me omia<br />
kisoja, tosin meidän mäkiviikko oli päivän pituinen.”<br />
“Oli tammikuun kovat pakkaset ja aattelin, että ulkohommiinhan<br />
en lähde ja niin aloitin työt Suonenjoen<br />
Osuuskaupassa Iisvedellä ja olinkin Osuuskaupan palveluksessa<br />
kaikkiaan viisi vuotta, välillä kävin armeijan ja<br />
loppuajan olin jo myymälänhoitajana Ristinmyymälässä,<br />
joka sijaitsi Suonenjoen ensimmäisessä kerrostalossa, Jalkalantien<br />
risteyksessä ja lienee siitä saanut myös nimensä”,<br />
muistelee Pasi.<br />
Martinsen kävi Osuuskaupan myymälänhoitajana ollessaan<br />
kaikki kaupan tarjoamat koulutukset ja hän oli lihamestarikurssilla,<br />
kun tuli tieto, että Suonenjoen Teräs Oy<br />
lopetti toimintansa ja Pasin isältä loppuivat työt.<br />
Vaihderikas 70-luku<br />
Pasi Martinsenin elämässä tapahtui 70-luvulla suuria asioita.<br />
Hän meni Ainon kanssa naimisiin, sai kaksi poikaa, Harrin<br />
ja Kimmon ja perusti isänsä kanssa Suonenjoen Radio<br />
ja Väri -nimisen yrityksen kotikadulleen, rautakaupan paikalle.<br />
Nuori perhe asui mummolan yläkerrassa, Käpylässä, 27<br />
neliön asunnossa kolmen vuoden ajan. Aino oli ollut Osuuskaupassa<br />
myöskin töissä ja hän oli muuttanut Suonenjoelle<br />
Jyväskylästä. Nuoret tapasivat toisensa lavatansseissa Vasaman<br />
majalla. Aino on syntyisin Utsjoelta.<br />
“Elämä oli yhtä juhlaa, kun anottiin kaupungin asuntoa<br />
ja saatiin kolmio kerrostalosta Metsolantieltä, siellä asuttiin<br />
sitten kaikkiaan seitsemän vuotta.”<br />
80-luvun alussa Martinsenit ryhtyivät suunnittelemaan<br />
oman talon rakentamista, niin kuin monet muutkin,<br />
sillä siihen aikaan rakennettiin paljon. Tontti löytyi Männikönkadulta,<br />
jonne talo rakennettiin ja samassa talossa Martinsenit<br />
asuvat edelleen.<br />
“Rakentaminen alkoi siitä, että isä osti mökkitontin,<br />
jossa tehtiin ensin metsäsavotta, puut kaadettiin ja sitten<br />
sahattiin järven jäällä ja sitten niitä kuivatettiin. Puita tuli<br />
niin paljon, että niistä rakennettiin talo ja kesämökki”, kertoo<br />
Pasi.<br />
Yritystoiminta siirtyi isältä pojalle<br />
Vuoteen 1984 asti Suonenjoen Radio ja Väri toimi Pasin entisen<br />
kotitalon alakerrassa Asemakatu 5:ssä. Sitten Pasin isä<br />
jäi eläkkeelle, sukupolven vaihdos sujuikin kivuttomasti,<br />
kun konepuoli yrityksestä myytiin ja Pasi osti isänsä osuuden<br />
yrityksestä.<br />
Pasin äiti oli omaa sukuaan Mitrunen ja hänen vanhempansa<br />
asuivat Käpylässä. Mummola oli Martinsenin<br />
lapsille mieluisa kyläpaikka. Pasin mukaan vieras ei ehtinyt<br />
kunnolla ovea avata, kun oli jo kahvipannu tulella, karjalainen<br />
vieraanvaraisuus oli kunniassaan.<br />
“Olin muutaman vuoden ikäinen, kun olin kerran omin<br />
päin kävellyt rataa pitkin mummolaan ja toisen kerran olin<br />
huristellut taksilla mummon luokse ja sanonut, että kyllä<br />
isä maksaa”, naurahtaa Pasi.<br />
Asemakatu 5:ssä ei ollut omaa saunaa ja Martinsenit<br />
kävivät mummolassa saunomassa, kunnes äiti sai työpaikan<br />
SYP:n emäntänä ja perhe sai saunavuorot aivan naapurista,<br />
Asemakatu 3:ssa.<br />
Mäkihypppyharrastus loppui Pasilta 15-vuotiaana,<br />
viimeisimmät hyppynsä hän leiskautti Miettisen Raunolta<br />
perimillään mäkisuksilla, joilla Rauno oli voittanut yhdet<br />
kisat Saksassa, mutta ei tykännyt suksista.<br />
Nuorena on vitsa väännettävä<br />
Pasi Martinsen aloitti lukion Suonenjoen yhteislyseossa,<br />
mutta syyslukukautta pidemmälle ei opiskeluintoa riittänyt.<br />
“Olin arkipäivänä kotona, kun isä palasi matkoilta ja<br />
kysyi, että “mittees sinä kotona tiet”? “Silloin tuli raju ukaasi,<br />
että “kuule poeka, jos ei kuukauden sisällä kuulu töetä, ei<br />
oo asuntookaa.”<br />
16-vuotias Pasi Martinsen lähti työnhakuun ja seuraavalla<br />
viikolla hänellä oli kolme työpaikkaa tarjolla, kaksi<br />
paikkaa sahalta ja yksi paikka kaupasta.<br />
“Vaikeinta oli päättää mitä myydään ja mitä jätetään, ei<br />
siinä paljon laskettu, ihan tunteella mentiin päätöksenteossa”,<br />
kertoo Pasi.
UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
9<br />
KUVA: MARKKU LESKINEN<br />
Sisustuspiste Martinsen Ky aloitti linja-autoaseman tiloissa,<br />
Herralantie 3:ssa vuonna 1984 ja toiminta jatkui siinä<br />
vuoteen 2013 jolloin yritys siirtyi nykyiselle paikalleen Yrityskadulle.<br />
Harri, joka on vanhempi Martinsenin pojista asuu Oulussa<br />
ja perheen kuopus, Kimmo, on työskennellyt isänsä<br />
yrityksessä jo 25 vuotta ja on nykyisin myös yhtiökumppanina<br />
yrityksessä. Kimmo on koulutukseltaan kokki, mutta<br />
ei ole päivääkään tehnyt kokin töitä. Tosin perhe saa ruoka-aikoina<br />
nauttia tästä ammattitaidosta.<br />
Mökkeilyä ja marjastusta<br />
Pasi Martinsen hoitaa kuntoaan lenkkeilemällä ja muuta<br />
jaksamistaan oleilemalla mökillä. Siellä riittää puuhaa,<br />
kesäisin hän kalastaa - kiireettömästi uistinta heitellen<br />
tai ongenkohoa tuijotellen. Pakastin täyttyy myös syksyn<br />
mittaan vadelmista, mustikoista ja puolukoista. Pasi on innokas<br />
marjastaja ja sienestäjä. Hänen karjalaismummonsa<br />
keräsi “vahvoeta” eli karvalaukkuja. Niitäkin Pasi keräilee,<br />
mutta kantarellit maistuu myös ja niitä löytyy mökkitontilta<br />
, mutta parhaita sieniä Pasin mielestä ovat ehdottomasti<br />
tatit.<br />
.<br />
Kuvassa keskellä tummatakkinen mies on Pasin isä, Gösta Martinsen. Hän oli myyjänä<br />
Suonenjoen Teräs Oy:ssä.
10 UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
Mistä on hyvä<br />
keskustalainen ehdokas tehty?<br />
Nuoruudesta ja kokemuksesta<br />
Nuori ymmärtää nuorten asioita. Nuorissa on tulevaisuus<br />
ja heidän äänensä on syytä kuulua päätöksenteossa.<br />
Toisaalta kun on ollut pitkään mukana,<br />
ymmärtää kokonaisuudet ja tuntee tavat. Ymmärtää<br />
eläkeläisenkin asiaa. On oppina nuoremmallekin.<br />
Niistä on hyvä ehdokas tehty.<br />
Yrittäjämyönteisyydestä<br />
Yrittäjä laittaa itsensä likoon ja luo elinvoimaa. Tehdään<br />
Rautalammista yrittäjäystävällisin kunta 2018.<br />
Siitä on hyvä ehdokas tehty.<br />
Perheellisyydestä<br />
Perheellinen tuntee lapsiperheen tarpeet. Ymmärtää<br />
ahdingonpaikat, tahtoo tukea perhetyöhön. Hyvät<br />
liikunta- ja kulttuuripalvelut. Siitä on hyvä ehdokas<br />
tehty.<br />
Sivistyksestä<br />
Uuden kunnan suurin toimiala on sivistys. Tarvitaan<br />
toimivat koulut ja päiväkodit, riittävä ja varhainen tuki<br />
silloin kun se on vaikuttavinta. Pienryhmiä isoille ja<br />
pienille. Ymmärrystä mistä tulemme ja mihin menemme,<br />
mikä on oikein ja mikä väärin. Rautalammilla ei<br />
kukaan tipu kärryiltä! Siitä on hyvä ehdokas tehty.<br />
Maalaisjärjestä ja vihreydestä<br />
Maaseudulla elämme luonnossa ja luonnosta. Koko<br />
kuntaa kehitetään. Maatalouselinkeinoista pidetään<br />
huolta. Varjellaan ja hoidetaan luontoa, kehitetään<br />
kansallispuistoa. Konnekoski kutupaikaksi, pienenvenekanava<br />
veneilijöille. Siitä on hyvä ehdokas tehty.<br />
Korvaparista, suuvärkistä<br />
ja istumalihaksista<br />
On hyvä osata kuunnella, ja ymmärtää. Kaksi korvaa,<br />
yksi suu. Siitä hyvä ehdokas koostuu.<br />
Tarpeen vaatiessa on se suukin saatava auki, jotta<br />
pystyy vakuuttamaan ja vaikuttamaan. Asioiden<br />
eteenpäin vieminen vaatii sitkeyttä ja tahtoa tehdä<br />
työtä pitkäjänteisesti. Näistä on hyvä ehdokas tehty.<br />
Yhteistyöstä ja<br />
yhdistystoiminnasta<br />
Suuret asiat tehdään yhdessä. Yhteistyötä tarvitaan<br />
yli ryhmä- ja kuntarajojen. Sanelupolitiikan aika on<br />
ohi. Yhdistyskenttä, muodikkaasti “kolmas sektori”,<br />
on hyvä tuntea. Yhdistykset ovat kuntamme voimavara.<br />
Tuetaan ja arvostetaan niitä. Niistä on hyvä<br />
ehdokas tehty.<br />
Itsenäisyydestä. Haluamme säilyttää kuntamme<br />
itsenäisenä. Myös valtuutettumme ovat itsenäisiä ja<br />
vastuuntuntoisia. Siitä on hyvä ehdokas tehty.<br />
Palveluhengestä ja<br />
rakkaudesta<br />
Säilytämme Rautalammin lähipalvelut, mukaan<br />
lukien terveyskeskuksen. Valtuutettumme ovat kuntalaisten<br />
palveluksessa.<br />
Jokainen ehdolle lähtevä laittaa itsensä likoon<br />
kansanvallan ja oman yhteisönsä puolesta. Se on<br />
rakkaudenteko Rautalammille!<br />
Niistä on hyvä ehdokas tehty.
UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
Liikuttavia<br />
urheiluvälineitä<br />
11<br />
Taivutuksia, venytyksiä, hyppyjä ja heittoja… uudet pelivälineet saavat liikkeelle.<br />
KUVAT: SARI TOIKKANEN<br />
Upouudet pelivälineet liikuttavat<br />
alakoululaisia Vesannolla.<br />
Sari Toikkanen<br />
Vesanto<br />
Suuresta verkkosäkistä löytyy kaikkea<br />
kivaa: sulkapallomailoja ja sulkia, pehmopalloja<br />
ja twistnauhoja. ”Miten ihana hyppynaru”,<br />
eräs kolmasluokkalainen tyttö<br />
ihastelee liukuvärjättyä narua samalla kun<br />
hän purkaa muiden koululaisten mukana<br />
säkin aarteita.<br />
Jokainen löytää itselleen mieleisen liikuttajan,<br />
ja pian koulun kentällä viuhuvat<br />
niin neonväriset frisbeet kuin sulkapallotkin.<br />
Eräs heppatyttö laukkaa kentän poikki<br />
narua hypellen ja poika mallailee kunnon<br />
kierrettä frisbeen heittoonsa. Twistnauhan<br />
ympärille kokoontuu ryhmä muistelemaan<br />
hyppyjä.<br />
Upouudet välineet riemastuttavat ja<br />
pistävät liikkumaan. ”Kaikille tämmöisille<br />
on tarvetta, että lapsille on tekemistä”, kolmasluokkalaisten<br />
opettaja Satu Berg iloitsee<br />
Vesannon yhtenäiskoulun pihalla. ”Liikuntavälineitä<br />
ei ole koskaan liikaa.”<br />
ja Suomen Olympiakomitean yhteisestä, jo<br />
toista kertaa järjestetystä kampanjasta tukea<br />
koululiikuntaa. Myöhemmin opettajalle tuli<br />
tieto, että onni suosi tällä erää Vesannon koululaisia.<br />
Myös Tervon alakoululaiset saivat<br />
vastaavan lahjoituksen. Itä-Suomeen jaettiin<br />
17 ja koko maahan 185 liikuntavälinesettiä.<br />
Odotettu päivä koitti, kun Pågenin<br />
aluemyyntipäällikkö Jarmo Toikkanen vieraili<br />
koululla lahjoittamassa palkinnon. Jo<br />
silloin urheiluvälineisiin tutustuttiin, mutta<br />
nyt päästiin tositoimiin.<br />
Kampanja tukee koululiikuntaa<br />
Pian pääsee pelaamaan. Satu Berg jakaa mailoja halukkaille. Omaansa odottavat Elias Liimatainen, Tinja<br />
Leppälä, Viivi Korhonen ja Maisa Pakarinen.<br />
Berg kertoo täyttäneensä netissä hakemuksen,<br />
jolla saattoi voittaa koululle liikuntavälinesetin.<br />
Kyse oli leipomoyritys Pågenin<br />
Satu Berg tutkii lahjoituksena saatua pelivälinesettiä<br />
oppilaiden kanssa.
12 UusiSavo 3/<strong>2017</strong>
UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
13<br />
Venäläistä kulttuuria<br />
Vesannolla<br />
Vesannolla päästään nauttimaan venäläisen<br />
kulttuurin rikkaudesta kun paikalliset<br />
kulttuuritoimijat järjestävät yhdessä<br />
Vesannon seurakunnan kanssa kulttuuri-illan.<br />
Kulttuuritoimijat esittävät otteita<br />
naapurimaamme kulttuurista.<br />
Illassa kuullaan venäläisen klassisen<br />
musiikin helmiä sekä tuttuja kansanlauluja<br />
ja luvassa on myös yhteislaulua. Musiikiesityksistä<br />
vastaavat Juha Nuoranne,<br />
Anu-Kaisa Ageenko, Lauri korhonen sekä<br />
Pekka Vepsäläinen.<br />
Seurakunnan lähetystyöntekijä Tuulikki<br />
Vilhunen valottaa venäläisen kulttuurin<br />
kauneutta kuvakertomuksella Puhkinin<br />
sadusta Tsaari Saltan sekä esittelee<br />
kokemuksiaan lähetystyöstä Inkerinmaalla.<br />
Kielivitsailua ja visailua saadaan<br />
kuullla Pekka Vepsäläisen kertoessa venäjän<br />
kielen sanojen vaikutuksesta suomen<br />
kieleen.<br />
Luvassa on monivivahteinen ja antoisa<br />
illanvietto venäläisen kulttuurin parissa,<br />
venäläisen teepöydän antimia sekä<br />
rattoisaa yhdessäoloa yhteislauluineen.<br />
Venäläinen kulttuurin ja musiikinilta<br />
31.03 klo 18.00 Vesannon seurakuntakodilla.<br />
Iltaan on vapaa pääsy.<br />
KUVA: JEVGENI AGEENKO<br />
Pianon ääressä<br />
Anu-Kaisa Ageenko.
14 UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
Digitystä!<br />
UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
www.uusisavo.fi<br />
Digivaalit<br />
Painos: 11.500 kpl<br />
Julkaisupäivä: 22.3.<strong>2017</strong><br />
Jakelualue: Suonenjoki, Pielavesi,<br />
Rautalampi, Vesanto, Keitele ja Tervo<br />
Jakelu: SSM Suora Lähetys Oy<br />
Painopaikka: PunaMusta Oy,<br />
Joensuu<br />
Kustantaja: Viestirauta Oy<br />
ISSN: 2342-8279<br />
3. vuosikerta<br />
UusiSavo on yksityinen ilmaisjakelulehti, joka<br />
ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Lehden<br />
levikki on noin 11.000 kappaletta ja se jaetaan<br />
kaikkiin kotitalouksiin Suonenjoella, Pielavedellä,<br />
Rautalammilla, Vesannolla, Keiteleellä ja Tervossa.<br />
Toimitus<br />
Kuopiontie 2a, 77700 RAUTALAMPI<br />
toimitus@uusisavo.fi<br />
PÄÄTOIMITTAJA<br />
Marita Leskinen<br />
0400 547 185, marita@uusisavo.fi<br />
TOIMITTAJA<br />
Sari Toikkanen<br />
MYYNTI & MARKKINOINTI<br />
Carita Toivola<br />
050 327 7014, carita@uusisavo.fi<br />
ILMOIT<strong>US</strong>VALMIST<strong>US</strong><br />
Tarja Kovero<br />
040 487 1203, tarja@uusisavo.fi<br />
SIVUNVALMIST<strong>US</strong><br />
Armi Lylykangas<br />
050 460 5544, armi@uusisavo.fi<br />
Seuraavat lehdet<br />
Rautalampilehti 5.4.<strong>2017</strong>.<br />
UusiSavo Kuopio 12.4.<strong>2017</strong><br />
UusiSavo 20.4.<strong>2017</strong><br />
Lehtien jakelupäivä on keskiviikko<br />
ja joillakin alueilla lehti jaetaan torstaina.<br />
4041-0619<br />
Painotuote<br />
Minna Jaakkola<br />
”Miten saa tietoa alueen ehdokkaista?<br />
Vaalikonetta ei ole tainnut moni käyttää?<br />
On vähän arveluttavaa äänestää tietämättä,<br />
mitä ihmiset ajattelevat.”<br />
Oletko törmännyt vastaaviin aprikointeihin<br />
oman kuntasi facebook-sivuilla<br />
vaalien lähestyessä? Vaalikoneista on<br />
lyhyessä ajassa tullut tärkeä tiedonsaamisen<br />
foorumi, sillä kauanhan tämä nettialustainen<br />
kyselykone ei ole palvellut.<br />
Tiedonjanoisten kuntalaisten kommentit<br />
alleviivaavat yhä kasvavaa netin ja<br />
sosiaalisen median roolia: jos et ilmaise<br />
netissä kantaasi, et ole varteenotettava<br />
ehdokas.<br />
Ne ehdokkaat, jotka eivät tuo esille<br />
mielipiteitään netissä, valitsevat käytöksellään<br />
pysymisen pienien piirien ehdokkaina:<br />
ehkä oman perheen, suvun ja harrastuspiirien<br />
– sillä millä perusteella voi<br />
äänestää ihmistä, jonka ajatuksista ei saa tietoa? Naaman?<br />
Osuuspankkiryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sanoi hiljattain,<br />
että sosiaalinen media tekee jokaisesta median ja potentiaalisen<br />
vaikuttajan: sosiaalisen median myötä jokaisella meistä on<br />
mahdollisuus osallistua keskusteluun, avata keskustelu ja ottaa<br />
kantaa. Sosiaalinen media antaa keskusteluille uusia ulottuvuuksia:<br />
vaalikiertueiden ei tarvitse rajoittua enää toreille, vaan nyt<br />
kuulijoita voi tavoittaa omilta kotisohviltaan.<br />
Vaaleissa etsitään aina vastuunkantajia, mutta myös muutoksen<br />
tekijöitä. Sen sijaan, että keskitymme surkuttelemaan sitä,<br />
mitä maaseudulta mahdollisesti viedään, meidän tulisi keskittyä<br />
siihen, missä voimme kehittyä. Digitaalisuus voi luoda maaseudulle<br />
samanlaisia uusia ulottuvuuksia kuin vaalikeskusteluille:<br />
ulottaa ajatuksemme, kehitysintomme ja työmme kuntarajojemme<br />
ulkopuolelle. Vahvistaa meitä.<br />
Uusi kuntalaki painottaa asukkaiden osallistumista päätöksenteon<br />
ja valmistelun eri vaiheisiin. Nykyaika antaa siihen<br />
digivälineineen runsaasti mahdollisuuksia: ehkäpä tupaillat ja<br />
kahvinjuontikinkerit eivät enää vetoa kaikkiin kuntalaisiin. Osallistuisiko<br />
kiireinen lapsiperhe tai nuoriso enemmän oman kunnan<br />
kehittämiseen, jos työvälineet ja kysymykset tarjoiltaisiin vaikka<br />
suoraan omaan kännykkään? Jos kunta kysyisi useammin kuntalaisten<br />
mielipiteitä: ”Istutetaanko kylänraitin reunalle kuusia vai<br />
koivuja?” Ja sitten vastaamisen jälkeen omasta kännykästä voisi<br />
reaaliaikaisesti seurata, kumpaako vaihtoehtoa kunnassa kannatetaan<br />
enemmän.<br />
Tulevaisuuden päättäjät saavat jatkossa pöydälleen vaalimenettelyn<br />
uusimisen. Jos meillä olisi sähköinen tunnistautumisjärjestelmä<br />
kaikille kuntalaisille, olisi eVaalit helppo järjestää. Mutta<br />
niin kauan kuin meillä on pankkien luoma varallisuuteen sidottu<br />
ja erityisesti ikääntyvien silmissä kybervaaroilla pilalle peloteltu<br />
verkkopankkitunnistautuminen, harvoille tuttu mobiilivarmenne<br />
ja poistumassa oleva varmennekortti, meillä ei vaalitilanteissa ole<br />
hakkeroinnin vaaraa: sen sijaan tuttu ja turvallinen väärin tulkittujen<br />
numeroiden, kirkkoveneiden ja akuankkojen manuaalinen<br />
paperiuurna.<br />
Kirjoittaja on digitalisatiota edistävä<br />
viestintäpäällikkö Kehitysyhtiö SavoGrowssa.<br />
HighwaySavon matkassa<br />
Yrittäjyyteen lisäpotkua Maatingista<br />
Hannakaisa Markkanen<br />
Kirjoittaja on paluumuuttaja Suonenjoelta ja HighwaySavon<br />
tiedottaja. HighwaySavo tekee maaseudun kehittämisen rahoitusta<br />
tunnetuksi Pohjois-Savossa. www.highwaysavo.fi<br />
Maatinki – syytingin ja tinkimaidon yhdistelmästäkö<br />
on kyse? Ei, kyse on maaseudun kehittäjien yhteen kokoontumisesta<br />
Pohjois-Savossa. ELY-keskuksen koolle<br />
kutsumana keväisin ja syksyisin järjestetään yrittäjille,<br />
maaseudun kehittämisen ja elinkeinoelämän äärellä<br />
työskenteleville ja erilaisten hankkeiden vetäjille yhteinen<br />
foorumi, jossa katsotaan maaseutusuunnitelman<br />
etenemistä ja lukuja niiden takana. Kevään Maatingin<br />
aiheena on yrittäjyys.<br />
Yritykset pitävät elinkeinoelämän pystyssä. Ilman<br />
niitä maakunta ei menesty. Yrittäjät pääsevätkin ääneen<br />
virallisten lukujen lisäksi. Kokemukset, hyvät käytännöt<br />
ja uudet ideat ovat esillä ja lisäksi niitä myös työstetään<br />
työpajoissa. Kuinka saada kasvua? Miten laajentaa uusi<br />
toimiala vanhan rinnalle? Muun muassa tämän<br />
tyyppiset asiat nousevat esiin, ja niistä yrittäjät<br />
ovat puhumassa. Edellä mainittuihin on myös<br />
olemassa välineitä maaseuturahaston puitteissa.<br />
Talouden suuntaa näyttää orastavia merkkejä<br />
paremmasta, joten pidempään hautumassa<br />
olleet ideat tai toiveet esimerkiksi yrityksen investoinneista<br />
tai kasvuhalukkuudesta voivat muuttua todeksi.<br />
Maaseuturahaston välineillä pystytään auttamaan<br />
niin aloittavia yrityksiä kuin myös kasvuhaluisiakin. Esimerkiksi<br />
investoinnin edellytysten ja toteuttamisen selvittämiseen<br />
voi saada tukea, mikäli miettii uuden askeleen<br />
ottamista. Maaseuturahoituksesta on käytetty vasta<br />
murto-osa, joten Mansikka ry:n tai Ylä-Savon Veturi<br />
ry:n tai isompien yritysten osalta ELY-keskuksen puoleen<br />
ei tarvitse arastella kääntyä.<br />
Yritysrintamalta kuuluu myös iloisia uutisia pienyrittäjille<br />
yhteistyön ja sparraamisen osalta. Perusteilla<br />
on mikroyritysverkosto kasvuhaluisille yrityksille. Kyseessä<br />
on pienyritysten vertaistukimalli, jossa yrittäjät<br />
sparraavat toinen toisiaan ja kokoontuvat tietyn teeman<br />
äärelle. Pohjois-Savossa ei ole aiemmin ollut saman tyyppistä<br />
toimintatapaa. Mallia otetaan mistäpä muualtakaan<br />
kuin Pohojanmaalta. Verkoston toiminta käynnistyy elokuussa<br />
ja yrityksiä etsitään mukaan toimintaan. Halukkaat<br />
voivat olla yhteydessä SavoGrow:n suuntaan.<br />
Pohjois-Savossa on potentiaalia. Pidetään yhdessä<br />
huolta siitä, että potentiaali myös muuttuu teoiksi.<br />
Kirjoittaja on paluumuuttaja Suonenjoelta ja<br />
HighwaySavon tiedottaja. HighwaySavo tekee maaseudun<br />
kehittämisen rahoitusta tunnetuksi Pohjois-Savossa.<br />
www.highway.fi<br />
P.S. Tätä kirjoittaessa Maatinkia ei vielä ole ollut,<br />
joten 21.3. järjestetyn Maatingin keskustelusta voi käydä<br />
lukemassa HighwaySavon Facebook-sivuilta vaikka heti!
UusiSavo 3/<strong>2017</strong><br />
15<br />
Päätoimittajan palsta<br />
Mitä tuli sanottua?<br />
Tänään perjantaina sitä sataa poikittain. Märkää lunta ja<br />
jalkarätin kokoisia riekaleita. On se niin mukavaa, ettei<br />
aurinko aina paista. Auringonpaisteella riipii sielua, kun ei<br />
mukamas ehdi ulos. Kehnolla kelillä saa surutta hautautua<br />
peiton alle kirjan kanssa, jos on vapaa hetki.<br />
Maaliskuun 15. päivä ilmestyi kolmas julkaisemani<br />
lehti, UusiSavo Kuopio, joka jaetaan Kuopiossa ja Siilinjärvellä<br />
kerran kuukaudessa. Sain sen johdosta kunnian olla<br />
mukana radiohaastattelussa, kahden muun kuopiolaisen<br />
päätoimittajan kanssa, keskustelemassa paikallisista lehdistä.<br />
Kaikki jutut eivät tulleet kansalaisten korvien kuultaviksi,<br />
mutta siellä puhuttiin muun muassa laatujournalismista,<br />
joka pyrkii totuuteen ja jota Kuopiossa pitkään<br />
ilmestyneet ilmaisjakelulehdet ainakin lupaavat tuottaa<br />
samalla, kun ne lupaavat kertoa epäkohdista, kurkistaa<br />
rohkeasti pinnan alle ja tehdä paljastuksia.<br />
Rautalampilehti, UusiSavo ja UusiSavo Kuopio kertovat<br />
olemassa olevista hyvistä asioista ihmisten tarinoiden<br />
kautta. Niissä ei kurkistella rohkeasti pinnan alle eikä tehdä<br />
paljastuksia, eivätkä ne toimi vallan vahtikoirina. Pyrin<br />
tekemään omaa journalismiani siten, että mahdollisimman<br />
vähän tulkitsen ja muutan ihmisen omaa kertomaa<br />
ja koen onnistuneeni silloin, kun ihmiset haluavat kertoa<br />
oman tarinansa, johon lukija voi samaistua, josta voi saada<br />
rohkaisua tai muuten hyvää mieltä.<br />
Onko olemassa yhtä ainoaa oikeaa totuutta ja kuka<br />
uskaltaa luvata sen oikean totuuden kertovansa? Jos pöydällä<br />
on omena ja istut omenan vihreällä puolella ja kaveri<br />
sen punaisella puolella, niin minkä värinen omena on, jos<br />
katselet asiaa vain omalta näkökannaltasi. Kaksi totuutta<br />
samassa omenassa.<br />
Suomen kielessä on noin 250 000 sanaa, jonkun<br />
tulkinnan mukaan ja tämäkin jo vähän vanhaa tietoa,<br />
mutta antaa suuntaa. Niistä noin 500 sanaa on<br />
täsmämerkityksisiä, jotka me jotakuinkin samalla<br />
tavalla ymmärrämme, konjuktiot ja sen sellaiset.<br />
Vaikka sanojen merkityssisältö<br />
on suunnilleen sama,<br />
ne voivat tarkoittaa eri ihmisille<br />
aivan eri asioita, puhutaan<br />
semanttisesta kuormasta.<br />
Niinpä tekstien ja puheiden<br />
tulkintojen määrä on melkoinen ja<br />
sanat saattavat saada eri yhteyksissä täysin eri<br />
merkityksen, kuin mitä niillä on tarkoitettu vaikka<br />
asia olisi ilmaistu hyvää tarkoittaen.<br />
Medialla on valta vaikuttaa. Sanomalehdillä<br />
on uutistehtävänsä, tutkivalla journalismilla<br />
omansa ja uskon, että myös hyvillä sanoilla<br />
voimme vaikuttaa.<br />
Onko olemassa yhtä ainoaa oikeaa<br />
totuutta ja kuka uskaltaa luvata sen<br />
oikean totuuden kertovansa?<br />
Rautalampilehti juhlii 10-vuotissynttäreitään<br />
koko kylän kanssa lauantaina 1.7. Runon ja Laulun viikonloppuna Rämäkällä.<br />
Lavalle nousee hulvattoman hauska viihdyttäjä Werner Bros.<br />
Päivän ohjelmasta ja aikatauluista tiedotetaan lisää kevään aikana!
Change language