vuosikirja_sisus_suomi
08.08.2017 • Views
Share Embed Flag

vuosikirja_sisus_suomi

ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
tiedeakatemia

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA<br />

FINNISH ACADEMY OF SCIENCE AND LETTERS<br />

ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA

Suomalainen Tiedeakatemia<br />

Finnish Academy of Science and Letters<br />

Academia Scientiarum Fennica<br />

Mariankatu 5 A, FIN–00170 Helsinki<br />

e-mail acadsci@acadsci.fi<br />

www.acadsci.fi<br />

Vuosikirja 2016<br />

Toimittaja Pekka Aula<br />

Toimitussihteeri Nina Rapelo<br />

Taittopohja Werklig<br />

Vuosikirja sähköisenä osoitteessa www.acadsci.fi<br />

Kirjapaino Hermes Oy, 2017<br />

ISSN-L 0356-6927<br />

ISSN 0356-6927 (painettu)<br />

ISSN 1799-0297 (verkkojulkaisu)<br />

ISBN 978-951-41-1127-3 (painettu)<br />

ISBN 978-951-41-1128-0 (verkkojulkaisu)

Suomalainen<br />

Tiedeakatemia<br />

Finnish Academy of Science and Letters<br />

Academia Scientiarum Fennica<br />

Vuosikirja<br />

2016

Sisällys<br />

8<br />

TERVEHDYKSET<br />

31<br />

toiminta<br />

8<br />

12<br />

17<br />

18<br />

20<br />

Kirsi Tirri<br />

Esimiehen tervehdys<br />

Pekka Aula<br />

Pääsihteerin tervehdys<br />

palkinnot<br />

Kunniapalkinto<br />

Markus Pessa<br />

Eino Jutikkalan historiapalkinto<br />

Jari Ojala<br />

32<br />

46<br />

53<br />

55<br />

57<br />

60<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

toimintakertomus<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

myöntämät apurahat<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

varainkäyttö<br />

Tilintarkastuskertomus<br />

Suomalainen Tiedeakatemia ry:n<br />

jäsenille<br />

Emil Öhmannin Säätiön<br />

toimintakertomus<br />

Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön<br />

toimintakertomus<br />

22<br />

Jutikkala-palkinto<br />

Jaakko Kuorikoski<br />

63<br />

JULKAISUT<br />

24<br />

26<br />

28<br />

Väisälän palkinto<br />

Peter Liljeroth<br />

Kaisa Matomäki<br />

Minna Palmroth<br />

64<br />

Vuonna 2016 painetut julkaisut<br />

4 Academia Scientiarum Fennica 2016

69<br />

MUISTOKIRJOITUKSET<br />

117<br />

JÄSENet<br />

70<br />

76<br />

78<br />

82<br />

84<br />

89<br />

92<br />

95<br />

98<br />

101<br />

103<br />

105<br />

107<br />

110<br />

113<br />

Ilkka Hanski<br />

Esko Hoppu<br />

Osmo Ikola<br />

Pentti Laasonen<br />

Kalle Maijala<br />

Juhani Murto<br />

Kimmo Mustakallio<br />

Matti Myrsky<br />

Pentti Rokkanen<br />

Ritva Serimaa<br />

Anna-Leena Siikala<br />

Christian Sucksdorff<br />

Martti Tiuri<br />

Paavo Uusitalo<br />

Juhani Virta<br />

118<br />

118<br />

119<br />

120<br />

126<br />

128<br />

156<br />

Kunniajäsenet<br />

Aikaisempia esimiehiä<br />

Ryhmien toimihenkilöt<br />

Kotimaisten jäsenten ryhmät<br />

Hallitus, toimihenkilöt ja toimikunnat<br />

Kotimaiset jäsenet<br />

Ulkomaiset jäsenet<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 5

Tieteen<br />

parhaaksi<br />

Yhteiskunnan<br />

hyväksi<br />

2016<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 7

Kirsi Tirri<br />

Esimiehen tervehdys<br />

Aloitin Suomalaisen Tiedeakatemian esimiehenä<br />

tammikuussa 2016. Sitä edelsi<br />

kahden vuoden varaesimieskausi ja kolmen<br />

vuoden jakso vuosijäsenenä Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian hallituksessa. Yhteensä<br />

tulen siis palvelleeksi seitsemän<br />

vuotta Suomalaista Tiedeakatemiaa sen<br />

hallituksen jäsenenä, kun kauteni päättyy<br />

vuoden 2017 lopussa.<br />

Vuosi 2016 oli muutosten ja uudistumisen<br />

vuosi. Tärkein muutos oli täysipäiväisen<br />

pääsihteerin toimen perustaminen ja<br />

professori Pekka Aulan valitseminen tehtävään<br />

vuoden 2016 alusta. Pääsihteerin toimi<br />

määriteltiin toimitusjohtajatyyppiseksi<br />

tehtäväksi, jossa pääsihteeri hallituksen<br />

ulkopuolisena henkilönä toimeenpanee<br />

hallituksen tekemiä päätöksiä ja toimii<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian toimistohenkilökunnan<br />

esimiehenä. Saimme Pekka Aulassa<br />

mainetutkijan ja viestinnän rautaisen<br />

ammattilaisen, jonka avulla Suomalainen<br />

Tiedeakatemia uudisti ilmettään verkkosivuista<br />

alkaen ja alkoi pitää yhteyttä yhteiskunnan<br />

päättäjiin ja vaikuttajiin.<br />

Vuoden 2016 aikana kutsuimme opetusministeri<br />

Sanni Grahn-Laasosen vierailulle<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian Mariankadun<br />

toimistolle Suomen johtavien eri<br />

alojen tutkijoiden tapaamiseen. Tilaisuudessa<br />

keskustelimme yhdessä Suomen tieteen<br />

tilasta ja tulevaisuuden tiedestrategiasta.<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus<br />

otti kantaa ajankohtaiseen tieteen eettiseen<br />

valvontaan ja kirjoitti siitä näkemyksensä<br />

Helsingin Sanomien mielipidepalstalle.<br />

Pääsihteeri esiintyi näyttävästi Acatiimi-lehdessä<br />

ja esimiehenä kirjoitin tieteen<br />

vertaisarviointia käsittelevän kirjoituksen<br />

Aamulehteen. Nämä vain esimerkkeinä<br />

siitä, miten Suomalainen Tiedeakatemia<br />

oli siis runsaasti esillä Suomen tiedepoliittisessa<br />

keskustelussa ja lisäsimme<br />

näkyvyyttämme kaikin tavoin suomalaisessa<br />

yhteiskunnassa.<br />

Vuonna 2016 hallituksemme työskenteli<br />

kahden suuren uudistustyön parissa.<br />

Varaesimies Risto Niemisen johdolla valmistelimme<br />

ryhmäuudistusta, jossa tavoitteena<br />

oli tieteen uudistuminen myös<br />

8 Academia Scientiarum Fennica 2016

Suomalaisen Tiedeakatemian ryhmäjaossa.<br />

Pyrimme vahvistamaan humanistisen<br />

osaston ja matemaattis-luonnontieteellisen<br />

osaston rooleja jäsenvalinnoissa, jolloin<br />

mahdollistuisivat uusiutuvan tieteen<br />

uudet monitieteiset avaukset. Halusimme<br />

luopua ryhmien kiintiöistä ja mahdollistaa<br />

suuremman vapauden jäsenvalinnoissa<br />

Tavoitteena on, että vuoden 2018 aikana<br />

uudet jäsenet valitaan uudistetun käytännön<br />

mukaisesti.<br />

Toinen suuri uudistus koski Tiedeakatemioiden<br />

kansainvälistä työtä. Viimeiset<br />

40 vuotta kansainvälinen työ on tapahtunut<br />

Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan<br />

(TSV) alaisuudessa olevan Tiedeakatemiain<br />

neuvottelukunnan (TANK) ja sen edeltäjän<br />

Suomen Tiedeakatemiain valtuuskunnan<br />

kautta. Vuoden 2016 aikana aloitimme<br />

neuvottelut uuden yhteistyöelimen perustamisesta,<br />

jossa Suomen neljä tiedeakatemiaa,<br />

Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen<br />

Tiedeseura, Teknillisten tieteiden akatemia<br />

ja Svenska tekniska vetenskapsakademien<br />

i Finland toimivat tieteen puolesta<br />

yhtenä rintamana. Tämän yhteistyöelimen<br />

tarkoituksena on vahvistaa tiedeakatemiain<br />

kansallista yhteistyötä ja kansainvälistä<br />

vaikuttavuutta. Lisäksi haluamme vahvistaa<br />

kansallista tiedeakatemiain yhteistyötä,<br />

jolle uusi yhteistyöelin tarjoaa tieteellistä<br />

ja operationaalista tukea. Aiesopimus<br />

allekirjoitettiin juhlallisessa tilaisuudessa<br />

12.5.2017 Mariankadulla, jonne oli<br />

kutsuttu kaikkien tiedeakatemioiden hallituksen<br />

jäsenet ja tärkeimmät yhteistyökumppanit:<br />

Opetusministeriö, Suomen<br />

Akatemia, Tieteellisten Seurain Valtuuskunta<br />

ja Tekniikan Akatemia Säätiö (TAF).<br />

Yhteistyöelimen toiminta käynnistyy Suomen<br />

itsenäisyysjuhlavuoden 2017 aikana.<br />

Koko vuoden 2016 ajan Suomalainen<br />

Tiedeakatemia on panostanut voimakkaasti<br />

nuoriin tutkijoihin nuorten Akatemiaklubin<br />

puitteissa. 16 lupaavaa nuorta tutkijaa<br />

eri tieteen aloilta on kokoontunut kerran<br />

kuussa yhteen kuulemaan ja oppimaan toisiltaan.<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen<br />

jäsenet ja pääsihteeri ovat olleet<br />

mukana näissä tilaisuuksissa ja ne on kaikki<br />

taltioitu ja nähtävissä videoina Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian kotisivuilla. Lisäksi<br />

vuoden 2016 aikana nuoria on mentoroitu<br />

tekemään videoesittely omasta itsestään.<br />

Nuoriin kohdistuvaa toimintaa tullaan kehittämään<br />

edelleen vuoden 2017 aikana.<br />

Emil Aaltosen Säätiö lahjoitti miljoonan<br />

Nuorten Tiedeakatemian perustamiseksi<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian yhteyteen.<br />

Tämänkin lahjoituksen vastaanottamista<br />

valmisteltiin hallituksessa vuoden 2016 aikana<br />

ja se otettiin virallisesti vastaan juhlallisten<br />

allekirjoitusten kera kevätkokouksessa<br />

2017. Nuorten Tiedeakatemia käynnistyy<br />

syksyllä 2017. Nuorten Tiedeakatemian<br />

tarkoituksena on edistää tiedettä erityisesti<br />

nuorten, tieteellisen uransa alkuvaiheessa<br />

olevien tutkijoiden keskuudessa.<br />

Tämäkin uudistus kuuluu yhtenä tärkeänä<br />

osa-alueena Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

toimintastrategiaa.<br />

Henkilökohtaisesti iloitsen näistä kaikista<br />

vuosista, joiden aikana olen saanut<br />

olla mukana tukemassa ja uudistamassa<br />

Suomen tiedekenttää Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

hallituksessa. Kiitän erityisesti<br />

varaesimies Risto Niemistä ja kaikkia<br />

muita hallituksen jäseniä, joiden kanssa<br />

yhteistyössä olemme toimineet tieteen<br />

puolesta. Toimistohenkilökunta on uskollisesti<br />

toimeenpannut lukuisia tilaisuuksia,<br />

joiden avulla Suomalainen Tiedeakatemia<br />

on tehnyt itseään näkyväksi myös<br />

suurelle yleisölle. Olen kiitollinen tästä arvokkaasta<br />

tuesta. Iloitsen myös jokaisesta<br />

jäsenestämme, joka on ollut paikalla jär-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 9

jestämissämme tilaisuuksissa ja edistänyt<br />

työtämme aktiivisuudellaan. Toivon, että<br />

yhä useampi jäsenistämme aktivoituisi ja<br />

tulisi mukaan tekemäämme työhön. Pääsihteerimme<br />

ottaa mielellään vastaan vapaaehtoisten<br />

ilmoittautumisia ja ehdotuksia<br />

tulevaa toimintaamme koskien. Toivon, että<br />

hallitus jatkaisi uudistustyötään tutkimaani<br />

ja opettamaani kasvun ajattelutapaa<br />

soveltaen. Ollaan avoimia tieteen uudistumiselle,<br />

tehdään uusia avauksia yhteiskuntaan<br />

päin ja ei pelätä epäonnistumisia ja<br />

virheitä. Jatketaan rohkealla mielellä työtämme<br />

tieteen puolesta!<br />

Professori Kirsi Tirri aloitti Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian esimiehenä tammikuussa 2016<br />

ja hänen kautensa päättyy vuoden 2017 lopussa.<br />

10 Academia Scientiarum Fennica 2016

Pekka Aula<br />

Pääsihteerin tervehdys<br />

Olen unelmatyössä. Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

pääsihteerinä saan pitää esillä<br />

ja edistää niitä asioita, jotka ovat olleet<br />

itselleni tärkeitä jo vuosikymmenien ajan.<br />

Tunnuslauseemme ”tieteen parhaaksi –<br />

yhteiskunnan hyväksi”, tiivistää toimintamme<br />

ytimen. Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

tehtävä on edistää tieteen tekemisen<br />

edellytyksiä. Tässä roolimme on ollut<br />

merkittävä.<br />

Tieteen tekemisen edellytyksiä parannetaan<br />

tekemällä tiedettä ja tiedettä tekeviä<br />

ihmisiä näkyviksi. Tiedeyhteisö ei saa<br />

sulkeutua tieteentekijöiden, yliopistojen<br />

ja tutkimuslaitosten sisäpiiriksi. Sen on<br />

avauduttava ulospäin yhteiskuntaan, heittäydyttävä<br />

vuorovaikutukseen ja tehtävä<br />

itseään ymmärrettäväksi myös suurelle<br />

yleisölle.<br />

Tehtävämme onkin tehdä tunnetuksi<br />

ja ymmärretyksi se, kuinka tärkeä rooli<br />

hyvin tehdyllä tieteellä on ihmisten tavallisessa<br />

arjessa. Yhteiskunnan kehitys, jota<br />

saatamme pitää itsestäänselvyytenä, on<br />

seurausta tieteen tekemistä suurista ja<br />

pienistä läpimurroista ja muista saavutuksista.<br />

Meidän on korostettava perustutkimuksen<br />

merkitystä. Ilman korkeatasoista<br />

perustutkimusta ei kyetä ottamaan yhteiskunnan<br />

kehittymisen kannalta tärkeitä kehitysaskeleita.<br />

Onkin perin harmillista, että<br />

perustutkimukseen suhtaudutaan tiedeyhteisöjen<br />

ulkopuolella usein penseästi.<br />

Kriitikot sanovat, että perustutkimus<br />

on kallista ja tuottaa tuloksia hitaasti. Kuitenkin<br />

ilman perustutkimuksen tuottamaa<br />

uutta tietoa esimerkiksi kaupallisten läpimurtoinnovaatioiden<br />

edellytysten ja yhteiskunnan<br />

yleisen kehityksen eväät olisi<br />

nopeasti syöty.<br />

Pidämme esillä tiedettä, sen tuloksia ja<br />

tiedettä tekeviä ihmisiä, jotta voisimme<br />

osaltamme auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa.<br />

Ajallemme on valitettavasti<br />

ominaista, että tieteellinen tieto halutaan<br />

rinnastaa mielipiteisiin. Uskotaan, että tieteellisen<br />

prosessin läpi käynyt tutkittu tieto<br />

olisi totuusarvoltaan samanarvoinen<br />

kuin vaikkapa yksittäisen, usein varsin ka-<br />

12 Academia Scientiarum Fennica 2016

ismaattisen, kokemusasiantuntijan mielipide.<br />

Tätä harhaan johtavaan käsitystä<br />

vastaan voimme taistella esittämällä entistä<br />

vahvempaan tieteelliseen tutkimukseen<br />

perustuvia tosiasioita ja tehdä tieteen tekemistä<br />

ymmärrettäväksi. Meidän tapamme<br />

osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun<br />

on tuoda esille ne todistevetoiset<br />

tieteelliset tosiseikat, jotka auttavat päättäjiä<br />

tekemään oikeita, viisaita, kestäviä ja<br />

kauaskantoisia päätöksiä.<br />

Tiede muuttaa maailmaa ja maailma<br />

muuttuu. Se merkitsee, että myös tieteen<br />

tekeminen muuttuu. Raja-aitoja on murrettava.<br />

Perinteiset tieteiden väliset rajat muodostavat<br />

esteitä, eivät rakenna vahvuutta.<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian toiminta<br />

on laajaa sekä matemaattis-luonnontieteellisten<br />

että humanististen tieteiden<br />

alalla. Esimerkki tieteenalojen perinteisiä<br />

rajoja ylittävästä tutkimustarpeesta on<br />

suurten tietomäärien, big datan, hyödyntäminen<br />

yhteiskuntatutkimuksessa. Tällaisia<br />

uusia tieteen tekemisen muotoja Suomalainen<br />

Tiedeakatemia pyrkii omassa<br />

toiminnassaan edistämään.<br />

Nuorten tutkijoiden keskuudessa on<br />

paljon sellaista ennakkoluulottomuutta,<br />

joka antaa luontevan mahdollisuuden tieteen<br />

rajojen ylittämiseen. Kokemuksemme<br />

oman Nuorten Akatemiaklubin piirissä<br />

ovat hyvin rohkaisevia. Siellä nuoret eri<br />

tieteenalojen tutkijat kohtaavat ja keskustelevat<br />

keskenään yli rajojen. Usein aivan<br />

toisen alan tutkijalla voi olla tuore näkökulma<br />

käsiteltävänä olevaan aiheeseen tai<br />

näissä keskusteluissa voi avautua odottamattomia<br />

yhteistyömahdollisuuksia. Tiedämme,<br />

että uuden löytämiselle juuri rajapinnat<br />

ovat otollisimpia paikkoja. Sen<br />

vuoksi Nuorten Akatemiaklubin piirissä<br />

eri tieteenalojen tutkijoiden käymät keskustelut<br />

ovat tavattoman arvokkaita.<br />

Nuorten tutkijoiden tukeminen on yksi<br />

Tiedeakatemian tärkeimmistä tehtävistä.<br />

Sen avulla voimme varmistaa, että myös<br />

tulevaisuudessa harjoitetaan korkeatasoista<br />

tiedettä, jonka turvin suomalainen<br />

yhteiskunta voi edistyä käyttäen apuna<br />

tieteellisesti tutkittua tietoa inhimillisen<br />

elämän eri aloilta. Eritoten tästä syystä<br />

uusi Nuorten Tiedeakatemia on suuri askel<br />

eteenpäin.<br />

Tieteelliselle toiminnalle on tunnusomaista,<br />

että sitä eivät valtioiden väliset<br />

rajat rajoita. Tieteelle onkin ominaista<br />

kansainvälisyys, joka tapahtuu monella<br />

eri tasolla, mutta sillä on aina yksi ja sama<br />

päämäärä: rakentaa ja olla osa universaalia<br />

tiedeyhteisöä, kyetä hyödyntämään<br />

viimeisimmät tieteen saavutukset ja läpimurrot<br />

riippumatta siitä, missä päin maailmaa<br />

ne on saavutettu ja olla vuorovaikutuksessa<br />

koko kansainvälisen tutkijayhteisön<br />

kanssa.<br />

Samalla lailla kuin me näemme tärkeäksi,<br />

että voimme olla palvelemassa<br />

suomalaista yhteiskuntaa tieteellisen tutkimuksen<br />

kautta, olemme osaltamme samassa<br />

roolissa myös Euroopan unionissa,<br />

jossa esimerkiksi yhteistyöorganisaatiomme<br />

EASAC pyrkii palvelemaan unionitason<br />

päätöksentekoa tuottamalla päättäjien<br />

käyttöön korkeatasoista tutkimustietoa.<br />

Olen nyt ollut tehtävässäni noin puolitoista<br />

vuotta. Kuten alussa sanoin, tunnen<br />

tekeväni tärkeätä työtä. Tässä tehtävässä<br />

olen oppinut lisää siitä, kuinka paljon korkealuokkaista<br />

tutkimusta Suomessa tehdään.<br />

Uskoni suomalaisen tieteen tulevaisuuteen<br />

on vankka.<br />

Erityisen iloinen ja vaikutettu olen ollut<br />

siitä, kuinka syvällisesti Tiedeakatemian<br />

hallitus on paneutunut työskentelemään<br />

yhteisten päämääriemme hyväksi.<br />

Työtä tehdään myös hallituksen kokous-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 13

ten välillä. Olemme tarkentaneet Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian tavoitteita ja käynnistäneet<br />

ohjelman, joka tulee monella tavalla<br />

uudistamaan työskentelyämme. Olemme<br />

haastaneet itsemme sisäiseen muutostyöhön<br />

samalla, kun olemme halunneet avautua<br />

ulospäin, jotta tieteen mahdollisuus<br />

vaikuttaa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa<br />

paranee. Olen kohdannut runsaasti sellaista<br />

intohimoista paneutumista asioihin,<br />

joka saa myös ympärillä olevat ihmiset syttymään<br />

ja auttaa työskentelemään voimia<br />

säästämättä tieteen hyväksi ja yhteiskunnan<br />

parhaaksi.<br />

Professori Pekka Aula aloitti Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

pääsihteerinä 1.1.2016. Professori Aula on Tiedeakatemian<br />

ensimmäinen täysipäiväinen pääsihteeri.<br />

14 Academia Scientiarum Fennica 2016

Palkinnot<br />

Suomalainen Tiedeakatemia jakaa vuosittain<br />

palkintoja niin ansioituneille tieteentekijöille<br />

heidän elämäntyöstään kuin uransa<br />

alkuvaiheessa oleville jo kansainvälistä<br />

mainetta saavuttaneille tutkijoille<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 17

kunniapalkinto<br />

Markus Pessa<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2016<br />

kunniapalkinto myönnettiin emeritusprofessori<br />

Markus Pessalle. Hän on optoelektroniikan<br />

ja puolijohdetutkimuksen kehittäjä.<br />

Pessa toimi Tampereen teknillisen yliopiston<br />

fysiikan professorina 1976–2008.<br />

Markus Pessa tutki erityisesti yhdistepuolijohteita,<br />

joiden ominaisuudet ovat<br />

merkittävästi alkuainepuolijohteita paremmat.<br />

1990-luvun lopulla Pessaa houkuteltiin<br />

tutkimusryhmineen Tukholmaan.<br />

Tampereen teknillisessä yliopistossa ryhdyttiin<br />

nopeasti toimiin ja perustettiin optoelektroniikan<br />

tutkimuskeskus ORC, joka<br />

takasi Pessalle ja hänen tutkimusryhmälle<br />

toimintaedellytykset Suomessa. Pessan<br />

johdolla ORC kehittyi yhdeksi merkittävimmistä<br />

yliopistollisista optoelektroniikan<br />

tutkimuskeskuksista Euroopassa.<br />

Professori Pessan saavutukset perustuvat<br />

erityisesti nk. MBE-teknologian kehittämiseen<br />

ja soveltamiseen yhdistepuolijohteiden<br />

valmistamiseen atomikerrosten<br />

tarkkuudella. Tällaiset kerrosrakenteet<br />

ovat mahdollistaneet muun muassa energiaa<br />

säästävien LED-valojen laajamittaisen<br />

käyttöönoton. Niihin perustuvat laserit<br />

puolestaan mahdollistavat maailmanlaajuiset<br />

optiset tietoliikenneverkot sekä CD-<br />

ja DVD-soittimet. Teknologiaa sovelletaan<br />

myös erilaisiin ilmaisimiin sekä parannetaan<br />

muun muassa aurinkokennojen hyötysuhdetta.<br />

Professori Pessa on ainoana suomalaisena<br />

kutsuttu Yhdysvaltain National Academy<br />

of Engineeringin jäseneksi. Hänellä<br />

on mittava tieteellinen tuotanto materiaalifysiikan<br />

perustutkimuksessa ja lukuisia<br />

patentteja työstään. Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

jäseneksi hänet kutsuttiin<br />

vuonna 1994. Hänet valittiin vuoden professoriksi<br />

1997.<br />

Markus Pessalle myönnettiin Millenium-tunnustuspalkinto<br />

vuonna 2007. Professori<br />

Pessa on ohjannut yli 30 väitöskirjaa.<br />

Hänen oppilaitaan on professoreina<br />

eri yliopistoissa ja johtavissa asemissa<br />

alan teollisuudessa.<br />

Kunniapalkinto jaettiin 72. kerran, ja<br />

sen arvo oli 15.000 euroa.<br />

18 Academia Scientiarum Fennica 2016

Professori emeritus Markus Pessa<br />

on optoelektroniikan ja puolijohdetutkimuksen<br />

kehittäjä<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin<br />

tunnustus on kunniapalkinto, joka jaetaan<br />

vuosittain ansioituneelle Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

jäsenelle hänen elämäntyöstään.<br />

Kunniapalkinnolla on haluttu huomioida<br />

ansioituneiden jäsenten tieteellistä<br />

uraa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1945.<br />

Kuva: Tampereen teknillisen<br />

yliopiston kuvapankki<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 19

EINO JUTIKKALAN HISTORIAPALKINTO<br />

Jari Ojala<br />

Professori Jari Ojala on kansainvälinen ja<br />

monipuolinen historioitsija, joka toimii<br />

Jyväskylän yliopiston vertailevan liiketoimintahistorian<br />

professorina. Hän on Suomen<br />

Akatemian rahoittaman “Yhteiskunnan<br />

historia” -huippututkimusyksikön jäsen<br />

ja mukana muun muassa suomalaisruotsalaisessa<br />

tutkimushankkeessa ”Demokratian<br />

voimavirrat 1890–2020”.<br />

Professori Ojalan tutkimustyö alkoi<br />

1990-luvulla Keski-Pohjanmaan laivanvarustuksen<br />

historialla, mistä teemasta hän<br />

myös väitteli vuonna 1999. Ojala onkin<br />

julkaissut suuren joukon merenkulkuun<br />

liittyviä kansainvälisiä artikkeleita. Sittemmin<br />

hän on laajentanut tutkimusaihepiiriään<br />

ja on viime aikoina tutkinut etenkin<br />

metsäteollisuuden pitkän aikavälin<br />

globaaleja muutoksia, talouden verkostoja<br />

ja tiedonkulun merkitystä talouden toiminnassa.<br />

Jari Ojala on ollut keskeisesti<br />

vakiinnuttamassa uuden institutionaalisen<br />

taloushistorian ja liiketoimintahistorian<br />

asemaa suomalaisessa tutkimuksessa.<br />

Professori Ojalan tutkimuksissa yhdistyvät<br />

eri alojen, kuten taloushistorian<br />

ja taloustieteen metodit, teoria ja aineistot.<br />

Eri tutkimusalojen työmenetelmien<br />

yhdistäminen on vaikuttanut siihen, että<br />

Ojalalla on kyky muodostaa tutkimusryhmiä.<br />

Tutkimusryhmien muodostaminen<br />

on osoittautunut hedelmälliseksi, vaikka<br />

se on ollut poikkeuksellista yksinpuurtavien<br />

suomalaisten historioitsijoiden keskuudessa.<br />

Professori Ojalan teoksista kannattaa<br />

nostaa teos The Road to Prosperity. An Economic<br />

History of Finland vuodelta 2006,<br />

jonka hän kirjoitti ja toimitti yhdessä kollegojensa<br />

kanssa. Kirja on Suomen taloushistorian<br />

englanninkielinen perusteos, ja<br />

sitä jaettiin heti ilmestymisvuonnaan taloushistorian<br />

maailmankongressissa Helsingissä.<br />

Teosta käytettiin myös Suomen EUpuheenjohtajakauden<br />

PR-tuotteena. Lisäksi<br />

ulkoministeriö on jakanut teosta lähetystöjensä<br />

kautta ja se on kurssikirjana<br />

useissa ulkomaisissa yliopistoissa.<br />

20 Academia Scientiarum Fennica 2016

Jari Ojala on ollut keskeisesti<br />

vakiinnuttamassa uuden<br />

institutionaalisen taloushistorian<br />

ja liiketoimintahistorian asemaa<br />

suomalaisessa tutkimuksessa<br />

”Tiede on minulle maailmankatsomustapa.<br />

Ymmärrän maailmaa tieteen kautta”,<br />

kertoo professori Jari Ojala.<br />

Tällä hetkellä Ojala pohtii, kuinka taloushistorian<br />

perspektiiviä voitaisiin ulottaa<br />

huomattavasti nykyistä pitemmälle<br />

menneisyyteen. Tarve nousee siitä, että<br />

teollistumisen aikana talouskasvu on ollut<br />

hyvin nopeaa. Nyt kun on siirrytty pysyvän<br />

tuntuiseen hitaan kasvun kauteen,<br />

tarvittaisiin perspektiiviä niiltä ajoilta,<br />

jolloin talouskasvu oli hidasta. Se edellyttäisi<br />

tutkimusvälin ulottamista ainakin<br />

1700-luvulle saakka. Tosin sieltä löytyy<br />

tuttu mies, Anders Chydenius, jonka talousajattelu<br />

syrjäisessä Kokkolassa<br />

1700-luvun puolessa välissä oli hyvin modernilta<br />

kuulostavaa, taloudellista vapautta<br />

puolustavaa ja käytännöllistä. Ojala<br />

on ollut mukana Chydeniuksen koottujen<br />

teosten kokoamisessa.<br />

Kun tällä hetkellä yhteiskunnallinen<br />

diskurssi on talouspainotteista, se heijastuu<br />

myös siihen, että taloushistoriasta ollaan<br />

kiinnostuneita.<br />

Taloushistoria käsittää neljä eli lähestymistapaa:<br />

historiallisen, yhteiskuntatieteellisen,<br />

taloustieteellisen sekä nopeimmin<br />

kasvavan eli liiketoimintahistorian lähestymistavan.<br />

”Eri lähestymistavat painottavat hieman<br />

eri asioita. Taloushistoria leikkaakin<br />

useita perinteisiä tieteenaloja. Sen vuoksi<br />

se tarjoaa mahdollisuutta hahmottaa ja<br />

ymmärtää mennyttä ja nykyaikaa hieman<br />

eri tavalla kuin perinteiset historian, yhteiskuntatieteiden<br />

tai taloustieteiden lähestymistavat”,<br />

Ojala toteaa.<br />

Eino Jutikkalan historiapalkinto myönnetään<br />

joka kolmas vuosi ansiokkaasta historiantutkimustyöstä.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 21

JUTIKKALA-PALKINto<br />

Jaakko Kuorikoski<br />

Jaakko Kuorikoski on syntynyt vuonna<br />

1977. Hän valmistui filosofian maisteriksi<br />

vuonna 2002 Helsingin yliopistosta<br />

pääaineenaan teoreettinen filosofia. Tämän<br />

jälkeen hän toimi säätiörahoituksella<br />

tohtoriopiskelijana ja projektitutkijana<br />

Suomen Akatemian rahoittamissa projekteissa<br />

sekä filosofian että käytännöllisen<br />

filosofian laitoksella.<br />

Väitöskirjan Kuorikoski teki Helsingin<br />

yliopistoon filosofiasta väitellen<br />

vuonna 2010 arvosanalla laudatur. Väitöskirjassa<br />

luodaan käsitteellisiä välineitä<br />

formaaleihin malleihin pohjautuvien<br />

yhteiskuntatieteellisten selitysten selventämiseen<br />

ja arvioimiseen. Jo väitöskirja<br />

mutta myös sen jälkeinen tuotanto<br />

osoittavat, että Kuorikoski on paitsi itsenäinen<br />

ja kriittinen tutkija myös tiimityöskentelijä.<br />

Kuorikoski on toiminut väitöksensä jälkeen<br />

Suomen Akatemian post doc -tutkijana<br />

Yhteiskuntatieteiden filosofian huippuyksikössä.<br />

Hän on toiminut myös Helsingin<br />

yliopistossa tutkijatohtorina vetäen<br />

omaa projektiaan, jossa hän tarkasteli tiedollisen<br />

integraation filosofisia näkökulmia<br />

ja etenkin sitä, miten evidenssi matkaa<br />

yli oppiainerajojen.<br />

Tällä hetkellä Kuorikoski hoitaa käytännöllisen<br />

filosofian professuuria Helsingin<br />

yliopistossa. Hän toimii yhä myös tutkijana<br />

Yhteiskuntatieteen filosofian huippuyksikössä.<br />

Kuorikoski on julkaissut arvostetuilla<br />

kansainvälisillä foorumeilla<br />

runsaasti selittämistä, mallinnusta, kausaatiota<br />

sekä sosiaalisia mekanismeja<br />

koskevia analyyseja – usein yhteistyössä<br />

muiden tutkijoiden kanssa. Kuorikoski<br />

toimii aktiivisesti filosofian tutkijayhteisössä<br />

kotimaassa ja kansainvälisesti.<br />

”Tiede on minulle työ, tutkimuskohde<br />

ja maailmankuva”, Jaakko Kuorikoski määrittelee<br />

suhteensa tieteeseen. Hänen tieteellinen<br />

työskentelynsä on kohdistunut<br />

tieteen sisäiseen maailmaan, Tutkimusalueen<br />

merkitys kasvaa kaiken aikaa, kun<br />

käyttöön on tullut yhä enemmän aineistoa,<br />

kuten big data, joka edellyttää tiedon<br />

massamittaista käsittelyä.<br />

22 Academia Scientiarum Fennica 2016

Jaakko Kuorikosken tieteellinen<br />

työskentely on kohdistunut<br />

tieteen sisäiseen maailmaan<br />

”Ideaali ei tule fysiikasta, jossa matemaattiset<br />

mallit tuovat eksakteja tuloksia ja<br />

perustuvat yleisiin lainalaisuuksiin. Yhteiskunnallisessa<br />

tutkimuksessa mallit toimivat<br />

pikemminkin järkeilyn apuvälineinä. Ei<br />

kaikki laskemalla ratkea”, Kuorikoski toteaa.<br />

Kuorikoski sanoo, että matematiikka ja<br />

kaavat ovat kuin kieli, jolla halutaan ilmaista<br />

jotakin. Tulosten jälkeen on järkeiltävä<br />

ja tämän järkeilyn merkitys kasvaa,<br />

kun uudenlaiset tietämisen tavat tulevat<br />

yhä keskeisempään rooliin.<br />

Kuorikoski on siirtymässä apulaisprofessoriksi<br />

Tampereen yliopistoon, jossa<br />

odottavat haasteet yhteiskuntatieteen metodologian<br />

parissa.<br />

Jutikkala-palkinto myönnetään uransa alkuvaiheessa<br />

olevalle, jo kansainvälistä<br />

mainetta saavuttaneelle humanistisen<br />

alan tutkijalle.<br />

Kuva: Ruut Lahdenmäki<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 23

VÄISÄLÄN PALKINto<br />

Peter Liljeroth<br />

Professori Peter Liljerothin (s. 1975) Aalto-yliopiston<br />

teknillisen fysiikan laitoksella<br />

toimivan ryhmän tutkimusalue on<br />

kokeellinen nanotiede: molekyylitason<br />

mittakaavan rakenteiden ja niiden elektronisten<br />

ominaisuuksien tutkimus. Ryhmän<br />

työkaluja ovat matalien lämpötilojen<br />

tunnelointi- ja atomivoimamikroskopia.<br />

Ryhmä on kunnostautunut erityisesti<br />

nanorakenteiden hallitussa valmistuksessa<br />

sekä niiden kuvantamisessa ja karakterisoinnissa.<br />

Liljerothin mittaukset paljastavat<br />

atomien ja molekyylien rakenteen<br />

ja elektronitiheydet ennennäkemättömällä<br />

tarkkuudella.<br />

Esimerkki ryhmän viimeaikaisista saavutuksista<br />

ovat yksiulotteiset grafeeninauhat<br />

ja yhdistelmärakenteet, jotka on<br />

valmistettu yksittäisten atomien tarkkuudella<br />

käyttämällä hyväksi kasvualustan<br />

pinnalla tapahtuvia polymerisaatioreaktioita.<br />

Toinen esimerkki on yksittäisten atomien<br />

ja molekyylien kuvantaminen ja<br />

spektroskopia sekä niiden välisten kemiallisten<br />

reaktioiden hallittu ohjailu haluttujen<br />

kohdemolekyylien syntetisoimiseksi.<br />

Peter Liljeroth on sukupolvensa johtavia<br />

nanotieteen tutkijoita. Hän on saanut<br />

vahvasti kilpaillun European Research<br />

Councilin in (ERC) rahoituksen tutkimushankkeelleen.<br />

Hänen tutkimustyönsä on<br />

saanut laajaa näkyvyyttä muun muassa<br />

arvostetuissa Nature- ja Science-julkaisuissa.<br />

”Tiede on minulle uteliaisuuden ajamaa<br />

uuden tiedon tuottamista”, määrittelee<br />

professori Peter Liljeroth suhdettaan<br />

tieteeseen.<br />

Nanoteknologia on hyvin laaja alue ja<br />

sitä tutkitaan maailmalla paljon. Sen vuoksi<br />

on pyrittävä löytämään tutkimuskohde,<br />

jota ei tutkita maailmalla suurin resurssein.<br />

Siellä piilevät mahdollisuudet.<br />

Liljerothin mielenkiinto kohdistuu siihen,<br />

että kyetään tuottamaan kokeellisesti<br />

sellaisia grafeenien nanorakenteita, joilla<br />

on teoreettisesti ennustettu olevan ennennäkemättömiä<br />

ominaisuuksia, mutta joita<br />

ei ole kyetty kokeellisesti osoittamaan. Tä-<br />

24 Academia Scientiarum Fennica 2016

Peter Liljerothin ryhmän tutkimusalue<br />

on kokeellinen nanotiede:<br />

molekyylitason mittakaavan<br />

rakenteiden ja niiden elektronisten<br />

ominaisuuksien tutkimus<br />

hän mennessä on onnistuttu yksinkertaisten<br />

grafeeninanonauhojen valmistuksessa,<br />

mutta haaste on, kuinka tuottaa monimutkaisempia<br />

systeemejä, joilla on kuitenkin<br />

täsmälleen haluttu rakenne.<br />

Liljeroth toppuuttelee liiallista intoa<br />

molekyylien tulevaisuuden käytössä, esimerkiksi<br />

piiteknologian korvaajina.<br />

”Tavalliset tietokoneet tullaan tulevaisuudessakin<br />

tekemään piiteknologialla.<br />

Se, mitä grafeeneilla tullaan tekemään,<br />

täytyy olla sellaista, mitä piiteknologialla<br />

ei kyetä tekemään”, Liljeroth arvioi.<br />

Liljeroth korostaa perustutkimuksen<br />

arvoa. Lähitulevaisuudessa suurena kiinnostuksen<br />

kohteena on, olisiko mahdollista<br />

järjestää keinotekoisia materiaaleja<br />

siirtämällä atomeja haluttuihin paikkoihin<br />

ja näin luoda ainetta, jolla on täsmälleen<br />

haluttuja ominaisuuksia.<br />

Väisälän palkinto myönnetään vuosittain<br />

1–3 aktiivivaiheessa olevalle, jo ansioituneelle<br />

tutkijalle.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 25

VÄISÄLÄN PALKINto<br />

Kaisa Matomäki<br />

Kaisa Matomäki on syntynyt vuonna 1985.<br />

Hän suoritti maisteriopinnot Turun yliopistossa<br />

tehden lopputyönsä lukuteoriasta<br />

vuonna 2005. Matomäki jatkoi opintojaan<br />

Lontoossa valmistuen tohtoriksi<br />

vuonna 2009. Hän on jatkanut tutkimuksiaan<br />

lukuteorian alalla; tällä hetkellä hän<br />

tekee tutkimusta Suomen Akatemian akatemiatutkijana.<br />

Hänet nimitettiin vuonna<br />

2015 apulaisprofessoriksi Turun yliopistoon,<br />

mistä virasta hän on virkavapaana.<br />

Marraskuussa 2016 Suomen Akatemia<br />

myönsi Kaisa Matomäelle akatemiapalkinnon<br />

tieteellisestä rohkeudesta. Lisäksi<br />

hänelle luovutettiin joulukuussa Intiassa<br />

vuoden 2016 SASTRA Ramanujan -palkinto,<br />

jonka hän jakaa yhteistyökumppaninsa<br />

kanssa. Palkinnon perusteluissa todetaan<br />

ytimekkkäästi: “Kaisa Matomäki is<br />

one of the strongest young analytic number<br />

theorists in the world today.“<br />

Akatemiatutkija Matomäki on tehnyt<br />

laajasti ja rohkeasti yhteistyötä periaatteenaan,<br />

että myös matematiikan tutkimuksessa<br />

kokonaisuus voi olla osien<br />

summaa suurempi. Lukuteoriassa tutkitaan<br />

kokonaislukujen ominaisuuksia –<br />

niistä voidaan muodostaa kysymyksiä,<br />

jotka maallikkokin voi ymmärtää, mutta<br />

jotka ovat pitkään odottaneet ratkaisemista.<br />

Matomäki on yhteistyökumppaniensa<br />

kanssa löytänyt näihin lukuteorian<br />

ongelmiin uudenlaisia lähestymistapoja.<br />

”Tiede merkitsee minulle kiehtovaa<br />

kokonaisuutta, jonka ihmiskunta ymmärtää<br />

jatkuvasti paremmin”, Kaisa Matomäki<br />

määrittelee.<br />

Matematiikka tieteenalana viehättää<br />

Matomäkeä, koska se on eksakti. Kun jotain<br />

todistetaan virheettömästi, asia on<br />

varmasti tosi, ja tietämyksemme matematiikasta<br />

on siltä osin kasvanut. Käytännön<br />

tasolla matematiikka merkitsee<br />

Kaisa Matomäelle oivaltamisen riemua ja<br />

yhdessä tekemisen iloa yhteistyökumppanien<br />

kanssa.<br />

Matemaatikon työ on ulospäin hyvin<br />

monotonisen näköistä ilman suuria apuvälineitä<br />

tapahtuvaa pöydän ääressä pohtimista.<br />

Matematiikka on kuin abstraktia le-<br />

26 Academia Scientiarum Fennica 2016

Kaisa Matomäki on<br />

yhteistyökumppaniensa kanssa<br />

löytänyt ratkaisemattomiin<br />

lukuteorian ongelmiin<br />

uudenlaisia lähestymistapoja<br />

gojen rakentamista: rakennettaessa uusia<br />

teorioita on tietyt palaset liitettävä loogisesti<br />

ja järkevästi keskenään kiinni. Toisinaan<br />

on myös kehitettävä kokonaan uusia<br />

palasia, tai ongelmia kohdatessa on osattava<br />

jo olemassa olevista palasista soveltaa<br />

haluamansa näköinen kokonaisuus.<br />

”Aloittaessani matematiikan tutkimusta<br />

työskentelin lähinnä yksin. Vähitellen<br />

olen kuitenkin verkostoitunut ja päässyt<br />

tekemään yhteistyötä erittäin etevien matemaatikoiden<br />

kanssa. Nyt minulla onkin<br />

käynnissä lähes yksinomaan yhteistyöprojekteja.<br />

Olen mieltänyt sen hyväksi tavaksi<br />

tehdä tutkimusta; kun itse kohtaa<br />

seinän, voi yhteistyötoveri löytääkin ongelman<br />

ohittavat köysitikkaat”, Matomäki<br />

kertoo.<br />

Kaisa Matomäki palasi vuoden 2017<br />

alusta äitiyslomalta takaisin töihin ja<br />

aloitti työskentelyn neljän kuukauden<br />

vierailulla Berkeleyhin, Kaliforniaan, missä<br />

oli analyyttisen lukuteorian teemalukukausi.<br />

Väisälän palkinto myönnetään vuosittain<br />

1–3 aktiivivaiheessa olevalle, jo ansioituneelle<br />

tutkijalle.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 27

VÄISÄLÄN PALKINto<br />

Minna Palmroth<br />

Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston<br />

professori Minna Palmroth (s. 1975)<br />

tutkii maapallon lähiavaruutta.<br />

Palmroth on ryhmineen kehittänyt ensimmäisenä<br />

maailmassa tarkan avaruussään<br />

simulaatiomallin, joka kattaa koko<br />

maan lähiavaruuden. Mallin avulla voidaan<br />

tutkia turbulenttien ilmiöiden vaikutusta<br />

magneettikehän suuren skaalan dynaamisiin<br />

prosesseihin ja päin vastoin. Supertietokoneella<br />

tehtävä simulointi on numeerisesti<br />

erittäin resurssi-intensiivistä. Tutkimustyö<br />

on herättänyt laajaa kansainvälistä<br />

kiinnostusta. Se on saanut kahdesti European<br />

Research Councilin (ERC) rahoitusta.<br />

Minna Palmrothin aloitteesta Ilmatieteen<br />

laitokselle perustettiin operatiivinen<br />

avaruussääpalvelu, joka nyt toimii osana<br />

laitoksen sääpalvelua. Avaruussääpalvelu<br />

hyödyntää Palmrothin väitöskirjassaan kehittämää<br />

simulaatiomallia sekä Ilmatieteen<br />

laitoksen magneettisia ja revontulimittauksia.<br />

Operatiiviset avaruussääpalvelut<br />

ovat tällä hetkellä keskittyneet suurten<br />

avaruusvaltioiden avaruusorganisaatioihin,<br />

mutta niiden merkitys myös pienemmille<br />

maille ja avaruussektorin ulkopuoliselle<br />

teknologialle kasvaa nopeasti. Yksi<br />

tällainen alue on paikannusteknologia.<br />

Suomi ja Ilmatieteen laitos ovat kansainvälisessä<br />

eturintamassa paikallisten<br />

avaruussääpalveluiden kehittämisessä ja<br />

erittäin vahvasti verkottuneita kansainvälisiin<br />

toimijoihin, osaltaan Palmrothin verkostojen<br />

ja aktiivisen toiminnan tuloksena.<br />

Minna Palmroth on myös aktiivinen yhteiskunnallinen<br />

keskustelija ja on panostanut<br />

vahvasti tieteen ja avaruustutkimuksen<br />

popularisointiin suurelle yleisölle.<br />

Hän toimii muun muassa Euroopan unionin<br />

ohjelmissa sekä arvioijana että asiantuntijatehtävissä.<br />

”En voi kuvitella maailmaa, joka ei jollakin<br />

tasolla perustuisi tutkitulle tiedolle”,<br />

Minna Palmroth kuvaa maailmankatsomustaan<br />

ja viittaa esimerkiksi siihen, että vielä<br />

1600-luvulla alkemia oli vakavasti otettava<br />

tutkimuskohde, mutta tiedon lisääntymisen<br />

myötä on opittu ymmärtämään, että<br />

sen tieteellinen perusta oli kestämätön.<br />

28 Academia Scientiarum Fennica 2016

Minna Palmroth on ryhmineen<br />

kehittänyt ensimmäisenä maailmassa<br />

tarkan avaruussään simulaatiomallin,<br />

joka kattaa koko maan lähiavaruuden<br />

Minna Palmrothia kiehtoo se, miten<br />

mahdoton voidaan tehdä mahdolliseksi.<br />

Kun hän esitteli ajatustaan lähiavaruutta<br />

tarkasti simuloivasta mallista, Vlasiatorista,<br />

tutkijakollegat sanoivat, että sellaisen<br />

tekeminen on mahdotonta. Maailman suurimpienkaan<br />

tietokoneiden laskentakapasiteetti<br />

ei siihen riittäisi.<br />

Elettiin vuotta 2007. Minna Palmroth<br />

ryhtyi rakentamaan tutkijakollegoiden tyrmäyksestä<br />

huolimatta koodia ensimmäisellä<br />

ERC:n myöntämällä rahoituksella, sillä<br />

hän päätteli, että sen kolmen vuoden aikana,<br />

jonka koodin rakentaminen vaatii,<br />

tietokoneiden laskentakapasiteetti on vähintään<br />

tuplaantunut, Mooren lakia noudattaen.<br />

Niinhän siinä kävi. Kun koodi oli<br />

valmis, laskentateho oli kasvanut niin paljon,<br />

että jopa Suomessa oli sopivia koneita<br />

mallin pyörittämiseen.<br />

Nyt valmiina on kaksiulotteinen malli.<br />

Työn alla on kolmiulotteinen malli, joka<br />

on tietysti paljon tarkempi, mutta vaatii<br />

taas huomattavasti enemmän laskentatehoa.<br />

Avaruusfysiikka on plasmafysiikkaa.<br />

Plasman monimutkainen käyttäytyminen<br />

erilaisissa tilanteissa tekee plasma- ja avaruusfysiikasta<br />

hyvin haasteellista.<br />

Palmrothin työryhmän simulaatiomallin<br />

resoluutio on hyvin tarkka. Sen vuoksi<br />

sillä päästää erilaisten ilmiöiden syy-seuraussuhteisiin,<br />

joka ei esimerkiksi satelliittien<br />

avulla onnistu, koska ne tutkivat<br />

aina vain yksittäisiä pisteitä.<br />

”Meidän mallimme on niin tarkka, että<br />

sitä voisi verrata siihen, että avaruudessa<br />

olisi satelliitteja 300 kilometrin välein.<br />

Kyllä tässä avaruusfysiikkaa jollakin tasolla<br />

uusiksi kirjoitetaan”, Palmroth sanoo.<br />

Väisälän palkinto myönnetään vuosittain<br />

1–3 aktiivivaiheessa olevalle, jo ansioituneelle<br />

tutkijalle.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 29

Toiminta<br />

Suomalainen Tiedeakatemia<br />

edistää korkeatasoista tieteellistä tutkimusta,<br />

nostaa tieteen arvostusta ja lisää<br />

tieteentekijöiden keskinäistä ja yhteiskunnan<br />

kanssa käytävää vuorovaikutusta<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 31

Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian<br />

toimintakertomus<br />

Hallitus ja pääsihteeri<br />

Vuosi 2016 oli Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

109. toimintavuosi. Tiedeakatemian<br />

hallituksen esimiehenä toimi Kirsi Tirri ja<br />

varaesimiehenä Risto Nieminen. Hallituksen<br />

varainhoitajana jatkoi Pekka Ilmakunnas,<br />

humanistisen osaston sihteerinä Erkki<br />

Hollo ja matemaattis-luonnontieteellisen<br />

osaston sihteerinä Olavi Nevanlinna.<br />

Vuosijäseninä jatkoivat Pertti Haapala, Anne<br />

Kovalainen, Jukka Seppälä ja Tomi Mäkelä.<br />

Tiedeakatemian hallitus kokoontui<br />

vuoden aikana 11 kertaa.<br />

Vuoden lopussa hallituksen uusiksi<br />

vuosijäseniksi vuodelle 2017 valittiin Arto<br />

Haapala, Maria Lähteenmäki ja Merja<br />

Penttilä. Lisäksi Tomi Mäkelä jatkaa vanhana<br />

vuosijäsenenä.<br />

Hallituksen vuonna 2015 nimittämä<br />

ryhmäuudistustyöryhmä jatkoi toimintaansa<br />

vuonna 2016. Työryhmän puheenjohtajana<br />

toimi varaesimies Risto Nieminen.<br />

Toimintaansa jatkoi myös hallituksen<br />

vuonna 2014 asettama apurahatyöryhmä<br />

niin ikään varaesimies Risto Niemisen johdolla.<br />

Lisäksi toimintaansa jatkoi 2015<br />

aloittanut EASAC:in Boreal Forest -hankkeen<br />

seurantaryhmä.<br />

Hallituksen nimittämien ryhmien kokoonpanot<br />

2016 aikana olivat:<br />

Apurahatyöryhmä: varaesimies (puheenjohtaja),<br />

pääsihteeri, Pertti Haapala,<br />

Pekka Ilmakunnas, Olavi Nevanlinna ja<br />

Jukka Seppälä.<br />

Ryhmäuudistustyöryhmä: varaesimies<br />

(puheenjohtaja), pääsihteeri, Erkki Hollo,<br />

Anne Kovalainen, Olavi Nevanlinna, Jukka<br />

Seppälä ja Kimmo Kontula.<br />

EASAC Boreal Forest -hankkeen seurantatyöryhmä:<br />

Eva-Mari Aro (puheenjohtaja),<br />

matemaattis-luonnontieteellisen osaston<br />

sihteeri, pääsihteeri ja hallintopäällikkö.<br />

Lisäksi esimies ja varaesimies nimettiin<br />

kansainvälisten asioiden kehittämisryhmään<br />

Tiedeakatemian edustajina. Ryhmä<br />

on suomalaisten tiedeakatemioiden<br />

yhteistyöryhmä.<br />

Kertomusvuoden aikana hallitus päätti<br />

joulukuussa 2015 voimaan tulleen uuden<br />

säätiölain huomioimisen myös Suomalaisen<br />

32 Academia Scientiarum Fennica 2016

Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksessa toimivat Pekka Ilmakunnas (takarivi 2. vas.),<br />

Tomi Mäkelä, Pertti Haapala, Risto Nieminen (eturivi 1. vas.), Jukka Seppälä, Kirsi Tirri,<br />

Olavi Nevanlinna ja Erkki Hollo. Lisäksi kuvassa toimiston henkilökunta Pekka Aula<br />

(takarivi 2. oik.), Leila Sarajärvi (takarivi 1. vas.) ja Nina Rapelo (takarivi 1. oik.).<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 33

Tiedeakatemian hallintotavoissa. Myös<br />

apuraha-arvioinneissa käytettyjä asiantuntijoita<br />

on informoitu säätiölain vaatimista<br />

toimenpiteistä.<br />

Tiedeakatemian hallitus toimi kertomusvuonna<br />

Emil Öhmannin Säätiön ja Hilkka<br />

ja Otto Brusiinin Säätiön hallituksena.<br />

Tiedeakatemian ensimmäisenä päätoimisena<br />

pääsihteerinä aloitti Pekka Aula<br />

kertomusvuoden alusta.<br />

Apurahat<br />

Vuonna 2016 Tiedeakatemia jakoi apurahoina<br />

noin 2 miljoonaa euroa. Vuodelle<br />

2017 myönnettyjen jatkokoulutusapurahojen<br />

summaa nostettiin 25 000 euroon (ennen<br />

23 000) Pääosa apurahoista suuntautui<br />

jatkokoulutukseen. Tohtoriopintoapurahan<br />

saaneille myönnettiin lisäksi yliopistokorvaus,<br />

jonka Tiedeakatemia maksaa suoraan<br />

yliopistolle.<br />

Väisälän rahaston uudet ohjesäännöt<br />

vahvistettiin Tiedeakatemian sääntömääräisessä<br />

kevätkokouksessa ja apurahat<br />

myönnettiin niiden mukaisesti. Jutikkalan<br />

rahaston uusi ohjesääntö hyväksyttiin<br />

sääntömääräisessä syyskokouksessa.<br />

Apurahojen arvioijina toimivat Tiedeakatemian<br />

hallituksen nimeät asiantuntijat,<br />

jotka edustavat korkeinta asiantuntemusta<br />

aloillaan. Asiantuntijalausuntojen<br />

pohjalta apurahoista päätti Tiedeakatemian<br />

hallitus. Tiedeakatemian hallinnoimien<br />

rahastojen ja säätiöiden apurahakäsittelyssä<br />

on huomioitu apurahojen arvioijien ja<br />

päätösten tekijöiden mahdolliset jääviydet.<br />

Kertomusvuonna Vilho, Yrjö ja Kalle<br />

Väisälän rahastosta jaettiin apurahoja matemaattis-luonnontieteellisille<br />

tutkimusaloille<br />

52. kerran. Apurahoja jaettiin noin<br />

1,4 miljoonaa euroa (2015 1,3 miljoonaa).<br />

Rahastoon tuli yhteensä 434 (555) hakemusta,<br />

kokonaissummaltaan noin 8,5<br />

(10,3) miljoonaa euroa.<br />

Apurahoja myönnettiin 75 (80) hakijalle.<br />

Näistä 53 (44) sai 25 000 euron suuruisen<br />

jatkokoulutusapurahan, joka edellyttää<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus vuonna 2016<br />

Jäsen Tehtävä Toimikausi<br />

Kirsi Tirri esimies 2016–2017<br />

Risto Nieminen varaesimies 2016–2017<br />

Pekka Ilmakunnas varainhoitaja 2014–2018<br />

Erkki Hollo<br />

humanistisen<br />

osaston sihteeri<br />

Olavi Nevanlinna matemaattis-luonnon -<br />

tieteellisen osaston sihteeri<br />

2014–2018<br />

2014–2018<br />

Pertti Haapala vuosijäsen 2016 (3. kausi)<br />

Anne Kovalainen vuosijäsen 2016 (3. kausi)<br />

Tomi Mäkelä vuosijäsen 2016 (2. kausi)<br />

Jukka Seppälä vuosijäsen 2016 (3. kausi)<br />

34 Academia Scientiarum Fennica 2016

päätoimista tieteellistä työtä yhden vuoden<br />

ajan. Apurahoja lyhyisiin tutkimusvierailuihin<br />

ulkomaille myönnettiin 17 (19), yhteensä<br />

yli 55 000 (55 000) euroa.<br />

Eino Jutikkalan rahasto jakoi yhdeksännen<br />

kerran humanistiseen tutkimukseen<br />

tarkoitetut apurahat. Haku kattoi<br />

kaikki Tiedeakatemian humanistisen osaston<br />

alat. Rahastoon tuli yhteensä 619<br />

(542) hakemusta, kokonaissummaltaan lähes<br />

14,5 (11,8) miljoonaa euroa.<br />

Apurahoja myönnettiin 19 (22) kappaletta,<br />

yhteensä noin 436 000 (440 000) euroa.<br />

Tohtoriopintoihin myönnettiin 17<br />

apurahaa ja väitelleille kaksi. Tohtoriopintoihin<br />

liittyviä matka-apurahoja myönnettiin<br />

kuudelle tutkijalle, yhteensä 18 600<br />

(13 800) euroa.<br />

Tiedeakatemian Matematiikan rahastosta<br />

myönnettiin apurahoja runsaat 12<br />

000 (n. 8000) euroa. Tiedeakatemian hallinnoima<br />

Emil Öhmannin Säätiö jakoi apurahoina<br />

45 000 (n. 46 000) euroa ja Hilkka<br />

ja Otto Brusiinin Säätiöstä n. 30 000 (2014<br />

30 000) euroa.<br />

Tiedeakatemia osallistui ensimmäistä<br />

vuotta Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan<br />

post doc -pooliin 150 000 eurolla<br />

vuonna 2016, josta Väisälän rahaston<br />

osuus oli 100 000 ja Jutikkalan rahaston<br />

50 000 euroa.<br />

Kertomusvuoden lopussa Tiedeakatemia<br />

käynnisti apurahojen vaikuttavuusselvityksen,<br />

joka valmistuu alkuvuodesta 2017.<br />

Palkinnot<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2016<br />

kunniapalkinto, suuruudeltaan 15 000 euroa,<br />

myönnettiin Tampereen teknillisen<br />

yliopiston puolijohdeteknologian emeritusprofessori<br />

Markus Pessalle tunnustukseksi<br />

hänen suurista tieteellisistä ansioistaan.<br />

Pessalle myönnettiin myös Tiedeakatemian<br />

mitali nro 28.<br />

Tiedeakatemian vuoden 2016 Väisälän<br />

palkinnot saivat professori Peter Liljeroth<br />

Aalto-yliopistosta, akatemiatutkija Kaisa<br />

Matomäki Turun yliopistosta ja professori<br />

Vuonna 2016 Tiedeakatemia<br />

jakoi apurahoina noin kaksi<br />

miljoonaa euroa.<br />

Minna Palmroth Ilmatieteen laitokselta.<br />

Palkinnot myönnettiin 17. kerran. Palkinnot<br />

olivat suuruudeltaan 15 000 euroa.<br />

Kuudetta kertaa jaettava Tiedeakatemian<br />

vuoden 2016 Jutikkala-palkinto, suuruudeltaan<br />

15 000 euroa, myönnettiin filosofian<br />

tohtori Jaakko Kuorikoskelle Helsingin<br />

yliopistosta.<br />

Jutikkalan historiapalkinnon sai professori<br />

Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta.<br />

Myös tämä palkinto oli suuruudeltaan<br />

15 000 euroa.<br />

Tilaisuudet ja tapahtumat<br />

Suomalainen Tiedeakatemia järjesti vuoden<br />

2016 aikana perinteiseen tapaan avoimia<br />

yleisötilaisuuksia joka kuukauden<br />

kolmantena maanantaina kesäkuukausia<br />

ja tammikuuta lukuun ottamatta. Aiemmin<br />

yhteisistuntoina tunnetuista tilaisuuksista<br />

käytettiin nimeä teemailta. Osastojen kokous<br />

järjestettiin maaliskuun teemaillan<br />

yhteydessä, kevätkokous ja vuosijuhla<br />

huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa.<br />

Lista tilaisuuksista löytyy toimintakertomuksen<br />

lopusta (s. 43).<br />

Marraskuussa järjestettiin Suomen eturivin<br />

tutkijoiden, opetus- ja kulttuuri-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 35

Marraskuun tilaisuuden teemana oli Tiede ja elämää suurempi musiikki.<br />

Alustuksen illan teemaan tanssi tähtitanssija Minna Tervamäki.<br />

ministerin ja -ministeriön yhteistapaaminen<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian tiloissa.<br />

Lokakuussa osallistuttiin Nobel-keskustelutapahtumaan<br />

Sanoma-talon Mediatorilla<br />

yhdessä muiden tiedeakatemioiden ja Helsingin<br />

Sanomien kanssa.<br />

Tiedeakatemia osallistui myös Tieteen<br />

Päivien 2017 suunnitteluun. Ohjelmatoimikunnassa<br />

Tiedeakatemiaa edusti Tomi<br />

Mäkelä. Tiedeakatemia tuki hakemuksesta<br />

biotieteet-ryhmän Kasvitieteen Päivät<br />

-kongressia, joka pidettiin 25.–26.5.2016<br />

Turussa.<br />

Kertomusvuonna tehtiin päätös järjestää<br />

Suomi 100 vuotta -seminaarisarja<br />

vuonna 2017. Seminaarisarjan nimeksi annettiin<br />

Tieteen vuosi 2017. Sarja hyväksyttiin<br />

osaksi virallista Suomi 100 -ohjelmatarjontaa.<br />

Samoin päätettiin tukea Tiedeakatemian<br />

ryhmiä taloudellisesti omaan<br />

alaan liittyvää vuoden 2017 aikana järjestettävää<br />

tapahtumaa varten.<br />

Kansainvälinen toiminta<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian kansainvälistä<br />

toimintaa hoidetaan pääsääntöisesti tiedeakatemioiden<br />

yhteiselimen Tiedeakatemiain<br />

neuvottelukunnan (TANK) kautta.<br />

Sen puheenjohtajana toimi 31.5.2016 asti<br />

Suomen Tiedeseuran edustaja Marianne<br />

Stenius ja varapuheenjohtajana Suomalai-<br />

36 Academia Scientiarum Fennica 2016

sen Tiedeakatemian edustaja Olavi Nevanlinna,<br />

joka toimi puheenjohtajana loppuvuoden.<br />

Tiedeakatemian toisena edustajana<br />

neuvottelukunnassa oli Kirsi Tirri. Kertomuskauden<br />

aikana TANK:n jäseneksi<br />

2017 alkavalle toimikaudelle valittiin Kirsi<br />

Tirrin tilalle Tiedeakatemian edustajana<br />

pääsihteeri Pekka Aula.<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä oli<br />

luottamustehtävissä useissa kansainvälisissä<br />

tiedeorganisaatioissa: EASAC:ssa Eva-<br />

Mari Aro ja Jari Valkonen, ICSU:ssa Olavi<br />

Nevanlinna, Kansainvälisessä ihmisoikeusverkostossa<br />

Jukka Kekkonen, ALLEA:ssa<br />

Krista Varantola ja Euro-CASE:ssa Olavi Nevanlinna.<br />

Vuonna 2016 jatkettiin Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian vuonna 2014 aloittamaa<br />

yhteistyötä EASAC:n energiapaneelin<br />

kanssa. Tiedeakatemia rahoittaa ja koordinoi<br />

EASAC:n työryhmää, joka valmistelee<br />

raporttia ”Boreal Forests”. Työryhmällä<br />

on suomalainen vetäjä, professori Jaana<br />

Bäck Helsingin yliopistosta. Boreal<br />

Forest -hankkeelle palkattiin sihteeri raportin<br />

kirjoitustyötä varten ajalle 15.2.–<br />

31.5.2016.<br />

Kertomusvuonna valmisteltiin Baltic<br />

Conference on Intellectual Cooperation<br />

-seminaaria, jonka maaliskuussa 2017 järjestettävää<br />

tilaisuutta Suomalainen Tiedeakatemia<br />

lupautui isännöimään vuonna<br />

2015. Seminaarin teema on The Future of<br />

Teacher Education in the Baltic Region: Towards<br />

Research Based Teacher Education.<br />

Samoin jatkettiin kansainvälisen ihmisoikeusseminaarin<br />

Human Rights and the<br />

Arctic järjestelyjä yhdessä muiden tiedeakatemioiden<br />

kanssa TANK:n koordinoimana.<br />

Seminaari järjestetään Helsingissä<br />

syyskuussa 2017. Tilaisuus järjestetään<br />

yhteistyössä Saksan tiedeakatemia Leopoldinan<br />

kanssa.<br />

Uusista kansainväliseen toimintaan<br />

liittyvistä yhteistyömuodoista käytiin<br />

neuvotteluja muun muassa Ranskan ja<br />

Italian Suomen suurlähetystöjen kanssa.<br />

Kevätkokouksessa valittiin 24<br />

uutta kotimaista jäsentä ja<br />

12 ulkomaista jäsentä.<br />

Lisäksi keskusteltiin tiedetapahtuman<br />

järjestämisestä Suomen Englannin suurlähetystön<br />

kanssa Lontoossa 2017 ja päätettiin<br />

osallistua Uuden-Seelannin Tiedeakatemian<br />

150-vuotisjuhlaseminaariin<br />

huhtikuussa 2017.<br />

Tiedeakatemia esitti kertomusvuonna<br />

ehdokkaan Balzan Prizes ja the Keio Medical<br />

Science Prize -palkinnon saajiksi.<br />

Kertomusvuoden aikana käynnistettiin<br />

tiedeakatemioiden kansainvälisen toiminnan<br />

kehittämiseen tähtäävät keskustelut<br />

yhdessä Suomen Tiedeseuran ja teknisten<br />

alojen akatemioiden kanssa.<br />

Jäsenet<br />

Vuoden 2016 lopussa Suomalaisella Tiedeakatemialla<br />

oli 723 kotimaista ja 180 ulkomaista<br />

jäsentä.<br />

Kevätkokouksessa 15. huhtikuuta Tiedeakatemiaan<br />

valittiin 24 uutta kotimaista<br />

jäsentä ja 12 ulkomaista jäsentä.<br />

Uusiksi jäseniksi matemaattis-luonnontieteelliseen<br />

osastoon valittiin Hannu Fritze<br />

(Luonnonvarakeskus), Heikki Haario<br />

(Lappeenrannan teknillinen yliopisto), Eero<br />

Hyry (Tampereen yliopisto), Aapo Hyvärinen<br />

(Helsingin yliopisto), Johanna Ivaska<br />

(Turun yliopisto), Riitta Julkunen-Tiitto<br />

(Itä-Suomen yliopisto), Kimmo Kainulainen<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 37

Suomalaisen Tiedeakatemian huhtikuun kevätkokouksessa valituille uusille<br />

jäsenille luovutettiin jäsendiplomit syyskuun uusien jäsenten illassa.<br />

(Jyväskylän yliopisto), Jari Koistinaho (Itä-<br />

Suomen yliopisto), Risto Kostiainen (Helsingin<br />

yliopisto), Riitta Lassila (Helsingin<br />

yliopisto), Jorma Palvimo (Itä-Suomen yliopisto),<br />

Petri Pihko (Jyväskylän yliopisto),<br />

Juri Poutanen (Turun yliopisto), Mika Sillanpää<br />

(Aalto-yliopisto), Maija Tenkanen<br />

(Helsingin yliopisto) ja Aila Vanhatalo<br />

(Helsingin yliopisto).<br />

Humanistiseen osastoon valittiin uusiksi<br />

jäseniksi Kai Hakkarainen (Helsingin yliopisto),<br />

Juhani Klemola (Tampereen yliopisto),<br />

Petri Kuoppamäki (Aalto-yliopisto),<br />

Hanna Lehti-Eklund (Helsingin yliopisto),<br />

38 Academia Scientiarum Fennica 2016

Veli-Pekka Lehtola (Oulun yliopisto), Tiina<br />

Onikki-Rantajääskö (Helsingin yliopisto),<br />

Rebecca Piekkari (Aalto-yliopisto) ja Mari<br />

Vaattovaara (Helsingin yliopisto).<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomaisiksi<br />

jäseniksi valittiin Thomas DuBois<br />

(University of Wisconsin-Madison, USA),<br />

Christian Enss (Heidelberg University, Saksa),<br />

Pasi A. Jänne (Harvard Medical School,<br />

USA), Marja Jäättelä (University of Copenhagen,<br />

Tanska), Kim Knott (Lancaster University,<br />

UK), Merja Kytö (Uppsala University,<br />

Ruotsi), Alan Christopher Lloyd (University<br />

of New England, Australia), Jan<br />

Malý (Charles University in Prague, Tsekin<br />

tasavalta), Gaven Martin (Massey University,<br />

Uusi-Seelanti), John C. Moore (Beijing<br />

Normal University, Kiina ja Lapin yliopisto),<br />

Hanna Risku (University of Graz, Itävalta)<br />

ja Michael J. Wingfield (University of<br />

Pretoria, Etelä-Afrikka).<br />

Kuoleman kautta ovat Tiedeakatemian<br />

varsinaisten jäsenten joukosta poistuneet<br />

Ilkka Hanski, Esko Hoppu, Osmo Ikola,<br />

Pentti Laasonen, Urmas Luosto, Kalle Maijala,<br />

Juhani Murto, Kimmo Mustakallio.<br />

Matti Myrsky, Pentti Rokkanen, Ritva Serimaa,<br />

Anna-Leena Siikala, Christian Sucksdorff,<br />

Martti Tiuri, Paavo Uusitalo ja Juhani<br />

Virta.<br />

Tiedeakatemian tietoon on tullut, että<br />

ulkomaisten jäsenten joukosta ovat poistuneet<br />

Tord Ganelius, Stig Jörgensen, Gerhard<br />

Lang, Els Oksaar ja Fred Robinson.<br />

Nuorten Akatemiaklubi<br />

Toimintansa vuonna 2009 aloittanut<br />

Nuorten Akatemiaklubi kokoontui vuonna<br />

2016 kahdeksan kertaa Tiedeakatemian<br />

Väisälä-salissa. Keskustelut ja esitelmät<br />

ovat nähtävissä Tiedeakatemian Youtubekanavalla.<br />

Kertomusvuonna julkistettiin Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian ja Emil Aaltosen<br />

Säätiön yhteinen panostus Nuorten Tiedeakatemian<br />

perustamiseksi Suomalaiseen<br />

Tiedeakatemiaan. Nuorten tiedeakatemioita<br />

on varsinkin 2000-luvulla perustettu<br />

useiden Suomen kaltaisten maiden<br />

tiedeakatemioiden yhteyteen. Toiminta on<br />

tarkoitus aloittaa 2017.<br />

Lista vuoden 2016 Nuorten Akatemiaklubin<br />

jäsenistä löytyy toimintakertomuksen<br />

lopusta (s. 45).<br />

Julkaisutoiminta<br />

Vuonna 2016 Suomalainen Tiedeakatemia<br />

julkaisi Annales Academiae Scientiarum<br />

Fennicae Mathematica, Humaniora ja Folklore<br />

Fellows’ Communications eli FFC -sarjoja,<br />

joissa julkaistiin yhteensä 65 tutkimusta.<br />

Lisäksi ilmestyivät FF Network -tiedotuslehti<br />

ja Tiedeakatemian <strong>vuosikirja</strong>.<br />

Tiedeakatemian julkaisutoimikunnan<br />

puheenjohtajana toimi Mathematica-sarjan<br />

päätoimittaja Olli Martio. Muita jäseniä<br />

olivat Raija-Leena Punamäki (varapuheenjohtaja),<br />

Jaakko Hämeen-Anttila (Humaniora-sarjan<br />

päätoimittaja), Pekka Hakamies<br />

(FFC-sarjan päätoimittaja) ja Pekka<br />

Aula. Toimikunnan sihteerinä toimi Mika<br />

Koskenoja (Mathematica-sarjan toimitussihteeri).<br />

Julkaisutoimikunta piti vuoden<br />

aikana kaksi kokousta.<br />

Tiedeakatemian julkaisutoiminnan<br />

valtionavustus oli 117 000 (vuonna 2015<br />

129 700) euroa ja julkaisujen myyntituotot<br />

27.433,60 euroa (22.572,75). Tiedeakatemian<br />

tieteellisen kirjallisuuden vaihtotoimintaa<br />

hoitaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan<br />

vaihtokeskus. Vuoden 2016<br />

lopussa Tiedeakatemialla oli 371 (393) ulkomaista<br />

vaihtokumppania, ja vaihtoon<br />

lähetettiin yhteensä 651 (701) julkaisua.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 39

Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen<br />

Tiedeseuran yhteinen julkaisutoimikunta<br />

ei kokoontunut vuonna 2016.<br />

Strategiatyö<br />

Hallitus jatkoi 2015 aloitettua Tiedeakatemian<br />

strategiatyötä kolmessa kokouksessa.<br />

Strategiatyön perusteella Tiedeakatemialle<br />

valittiin neljä strategista painopistealuetta<br />

tuleville viidelle vuodelle: Korkeatasoisen<br />

tieteen tunnettuuden ja vaikuttavuuden<br />

edistäminen yhteiskunnassa, nuorten lahjakkaiden<br />

tieteentekijöiden tukeminen, tieteen<br />

ja tutkimuksen kansainvälisyyden<br />

vahvistaminen, oman organisaation jalostaminen<br />

ketteräksi ja aktiiviseksi. Strategiatyötä<br />

jatketaan vuonna 2017.<br />

Viestintä<br />

Tiedeakatemian uudistetut kotisivut avattiin<br />

kertomusvuoden alussa. Lisäksi avattiin<br />

Twitter-tili ja Facebook-sivut. Ulkoista<br />

viestintää tehostettiin myös tiedotejakelupalvelun<br />

käytöllä ja aktiivisella sidosryhmätoiminnalla.<br />

Lisäksi Tiedeakatemian<br />

Youtube-kanavan käyttöä aktivoitiin. Mediassa<br />

saatiin kiitettävästi huomiota. Näkyvyyttä<br />

saavutettiin muun muassa Aamulehdessä,<br />

Helsingin Sanomissa, Yliopisto-lehdessä,<br />

Seurassa ja Pan European Network:<br />

Science and Technology -lehdessä. Samoin<br />

Tiedeakatemian edustajat esiintyivät useasti<br />

mediassa ja tiedejulkisuudessa.<br />

Sisäisessä työviestinnässä siirryttiin<br />

hyödyntämään verkkopohjaisia viestintäja<br />

yhteistyöalustoja.<br />

Talous ja omaisuudenhoito<br />

Tiedeakatemian hallituksen neuvoa antavana<br />

elimenä talousasioissa toimii omaisuudenhoitotoimikunta.<br />

Omaisuudenhoitotoimikuntaan<br />

kuuluivat esimies, varaesimies,<br />

varainhoitaja, pääsihteeri sekä<br />

Erkki Hollo. Asiantuntijajäsenenä oli Timo<br />

Viherkenttä. Toimikunta kokoontui vuoden<br />

aikana kahdesti. Salkunhoitajina<br />

vuonna 2016 toimivat Nordea, Union Bancaire<br />

Privée ja LähiTapiola Varainhoito.<br />

Vuoden 2016 lopussa Tiedeakatemian<br />

ja sen hallinnoimien rahastojen sekä säätiöiden<br />

varallisuus oli yhteensä noin 128,3<br />

miljoonaa euroa. Tästä säätiöiden osuus oli<br />

3,7 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna varallisuus<br />

oli 110,8 miljoonaa euroa. Kiinteistösijoituksia<br />

Tiedeakatemialla on Mariankatu<br />

5:ssä, jossa sijaitsevat Tiedeakatemian<br />

toimitilat ja hallituksen kokoushuone.<br />

Väisälän rahasto omistaa yhdessä Emil<br />

Öhmannin Säätiön kanssa toimistohuoneiston<br />

Asunto Oy Helsingin Bulevardinaukiossa.<br />

Näiden kiinteistöjen kirjanpitoarvo on<br />

noin kolme miljoonaa euroa. Eino Jutikkalan<br />

rahaston omistuksessa ollut huoneisto<br />

Tiedeakatemian ja sen<br />

hallinnoimien rahastojen<br />

sekä säätiöiden varallisuus<br />

oli yhteensä noin 128,3<br />

miljoonaa euroa.<br />

myytiin kertomusvuonna. Koko varallisuuden<br />

tuotto, sisältäen osingot, korot ja<br />

omaisuuden arvon muutokset (pl. kiinteistöt),<br />

oli kertomusvuoden lopussa noin 19 %<br />

(edellisenä vuonna noin 10 %). Ilman Vaisala<br />

Oyj:n osakkeita muun omaisuuden tuotto<br />

oli n. 9,5 %.<br />

Tiedeakatemian vuoden 2016 tilien ja<br />

hallinnon tarkastajana toimi professori,<br />

40 Academia Scientiarum Fennica 2016

KHT Markku Koskela ja varatilintarkastajana<br />

KHT Riku Kärnä. Kertomus varainhoidosta<br />

ja tilintarkastuskertomus julkaistaan<br />

2016 <strong>vuosikirja</strong>n yhteydessä. Kertomusvuoden<br />

aikana Tiedeakatemia siirtyi<br />

uudistettuun kirjanpitojärjestelmään, joka<br />

mahdollistaa laajemman ja kattavamman<br />

kuvan Tiedeakatemian toiminnasta.<br />

Kertomusvuoden lopulla päivitettiin<br />

Tiedeakatemian, sen rahastojen sekä sen<br />

hallinnoimien säätiöiden sijoitusstrategia<br />

omaisuudenhoitotoimikunnan ehdotuksesta.<br />

Tiedeakatemian syyskokous 2016<br />

päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan<br />

kokouspalkkiot hallituksen kokouksista<br />

ja jäsenkokouksista.<br />

Henkilöstö<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerinä<br />

toimi professori Pekka Aula. Tiedeakatemian<br />

toimistopäällikkönä toimi fil.<br />

maist. Leila Sarajärvi ja toimistosihteerinä<br />

fil. maist. Nina Rapelo. Vuoden lopulla toiminimikkeet<br />

muutettiin hallituksen päätöksellä<br />

siten, että toimistopäällikön nimike<br />

korvautuu hallintopäälliköllä ja toimistosihteerin<br />

nimike hallintosihteerillä. Toimiston<br />

henkilökunnalle (Aula, Sarajärvi,<br />

Rapelo) tehtiin korvausluokan II mukainen<br />

työterveyshuoltosopimus.<br />

Kertomusvuonna Tiedeakatemia maksoi<br />

palkkaa tai palkkioita kaikkiaan 17<br />

henkilölle. Vuoden aikana siirryttiin joidenkin<br />

palveluntarjoajien kohdalla palkkaperusteisesta<br />

yhteistyösuhteesta sopimussuhteisiin.<br />

Muu toiminta<br />

Hallitus on vuoden aikana pyynnöstä ehdottanut<br />

jäseniä useihin työryhmiin ja toimielimiin.<br />

Tiedeakatemialla on edustajia<br />

monissa eri kotimaisissa ja ulkomaisissa<br />

instituutioissa ja organisaatioissa.<br />

Suomalainen Tiedeakatemia on Tieteellisten<br />

seurain valtuuskunnan (TSV) jäsen.<br />

TSV:n hallituksessa olivat Tiedeakatemian<br />

Tiedeakatemialla on<br />

edustajia monissa eri<br />

kotimaisissa ja ulkomaisissa<br />

instituutioissa ja<br />

organisaatioissa.<br />

edustajina Keijo Hämäläinen varamiehenään<br />

Olli Martio sekä Kirsi Tirri varamiehenään<br />

Erkki Hollo. TSV:n hallituksen puheenjohtajana<br />

toimi Keijo Hämäläinen.<br />

Pekka Aula osallistui Tiedeakatemian<br />

edustajana Tieteellisten seurain valtuuskunnan<br />

kevätkokoukseen 14.3., jossa hän<br />

toimi myös tilaisuuden puheenjohtajana.<br />

Pekka Ilmakunnas osallistui TSV:n syyskokoukseen<br />

25.10. Tomi Mäkelä on ollut Tiedeakatemian<br />

edustajana vuoden 2017 Tieteen<br />

päivien järjestelytoimikunnassa. Julkaisufoorumin<br />

ohjausryhmässä aloitti<br />

vuonna 2016 Tiedeakatemian edustajana<br />

Dennis Bamford.<br />

Tiedeakatemian edustajina Alfred Kordelinin<br />

säätiön hallituksessa olivat Markku<br />

Leskelä varamiehenään Keijo Hämäläinen<br />

sekä Simo Knuuttila varamiehenään Martti<br />

Nissinen (6.11. asti) ja Hannu Riikonen varamiehenään<br />

Mari Vaattovaara (7.11. alkaen).<br />

Edustajina säätiön tieteen jaostossa<br />

olivat Seppo Hentilä varamiehenään Jorma<br />

Sipilä sekä Eija Kalso varamiehenään Hilkka<br />

Soininen. Kansanvalistuksen jaostossa<br />

edustajana oli Kirsi Tirri, varalla Leena<br />

Syrjälä ja kirjallisuuden jaostossa Heta<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 41

Pyrhönen, varalla Marjatta Palander. Taiteen<br />

jaostossa toimivat Ville Lukkarinen<br />

varallaan Annika Waenerberg (6.11. asti) ja<br />

Helena Hyvönen (7.11. alkaen).<br />

Tiedeakatemian edustajana Sodankylän<br />

observatorion johtokunnassa oli Heikki<br />

Nevanlinna varamiehenään Risto Nieminen.<br />

Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnassa<br />

Tiedeakatemian edustajina<br />

ovat olleet Jukka Jernvall ja Sinikka<br />

Piippo (kevät 2016), Jaana Bäck (syksystä<br />

alkaen). Ulkopolitiikan tutkimussäätiössä<br />

Tiedeakatemian edustajana on jatkanut<br />

Tuomas Forsberg. Säätiöiden post doc<br />

-poolissa Tiedeakatemian edustajana on<br />

vuoden alusta aloittanut Kirsi Tirri varallaan<br />

Kaisa Nyberg.<br />

Suomen Akatemian tieteellisissä toimikunnissa<br />

oli vuoden 2016 lopussa Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian jäseniä seuraavasti:<br />

Maria Lähteenmäki kulttuurin ja yhteiskunnan<br />

tutkimuksen toimikunnassa,<br />

Paula Eerola, Juha Kinnunen, Reko Leino,<br />

Juha Pekka Lunkka ja Jukka Pekola luonnontieteiden<br />

ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa,<br />

Asla Pitkänen, Jorma Toppari<br />

ja Anu Wartiovaara terveyden tutkimuksen<br />

toimikunnassa sekä Riitta Julkunen-Tiitto,<br />

Jussi Kukkonen, Johanna Mappes, Jorma<br />

Palvimo, Seppo Salminen ja Lea Sistonen<br />

biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen<br />

toimikunnassa. Heistä Paula Eerola toimi<br />

toimikunnan puheenjohtajana.<br />

Esimies, varainhoitaja ja pääsihteeri<br />

vierailivat Vaisala Oyj:ssa 22.9. hallituksen<br />

puheenjohtajan ja toimitusjohtajan<br />

kutsumana. Varainhoitaja Pekka Ilmakunnas<br />

edusti Tiedeakatemiaa Vaisala Oyj:n<br />

yhtiökokouksessa 5.4. ja pääsihteeri Pekka<br />

Aula Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan<br />

vuosikokouksessa 30.3.<br />

Suomen LUMA-keskuksen StarT-hankkeen<br />

kummina toimi Tiedeakatemian jäsen professori<br />

Kimmo Kontula.<br />

42 Academia Scientiarum Fennica 2016

VUoden 2016 tilaisuudet<br />

8. helmikuuta: Teemailta Tiede, tilastot<br />

ja media<br />

• Tiedeasiantuntija Otto Auranen (Suomen<br />

Akatemia): Tieteellisten julkaisukanavien<br />

tasoluokitukset yliopistojen<br />

rahoituksessa<br />

• Professori emer. Seppo Laaksonen (Helsingin<br />

yliopisto): Media ja tieteetkin<br />

vaikeuksissa tilastotieteen kanssa<br />

• Professori Matti Wiberg (Turun yliopisto):<br />

Mielipidemittausuutisointihutilointi<br />

ja muita media syntejä<br />

14. maaliskuuta: Teemailta aiheena<br />

yliopistojen ja koulujen yhteistyö<br />

tieteen edistämiseksi ja tunnetuksi<br />

tekemiseksi<br />

• Professori Maija Aksela (Helsingin yliopisto):<br />

Luma-keskus Suomi -innovatiivista<br />

yhteistyötä yliopistojen, koulujen<br />

ja elinkeinoelämän kanssa<br />

• Professori Jari Lavonen (Helsingin yliopisto):<br />

Yliopiston ja koulujen kumppanuus<br />

edistää molempien tavoitteita;<br />

esimerkkejä kansainvälisistä scienceopetuksen<br />

tutkimushankkeista<br />

• Johtava rehtori Tapio Lahtero (Helsingin<br />

normaalilyseo, Viikin normaalikoulu):<br />

Harjoittelukoulut ja kunnan koulut yliopistojen<br />

tutkimuskumppaneina<br />

15. huhtikuuta: Vuosijuhla: kunniapalkinnon<br />

jako, kevätkokous ja<br />

juhlaillallinen<br />

• Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto<br />

ja mitali nro 28 myönnettiin<br />

professori Markus Pessalle (Tampereen<br />

teknillinen yliopisto)<br />

• Juhlaesitelmä: Akateemikko Risto Nieminen<br />

esitteli emeritus professori<br />

Markus Pessan uran ja elämäntyön<br />

• Kevätkokouksessa käsiteltiin ja päätettiin<br />

sääntömääräiset asiat sekä hyväksyttiin<br />

esitys Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän<br />

rahaston uudeksi ohjesäännöksi<br />

• Kevätkokouksen jälkeen järjestettiin<br />

juhlaillallinen<br />

18. toukokuuta: Teemamatka Turkuun:<br />

Genomieditoinnin mahdollisuudet<br />

• Matkan alussa vierailtiin BioCity Turussa<br />

neljällä eri laitoksella: molekulaarinen<br />

kasvibiologia (Turun yliopisto),<br />

MediCity (Turun yliopisto), ympäristö-<br />

ja meribiologia (Åbo Akademi), biofysiikan<br />

laboratorio (Turun yliopisto)<br />

• Vierailujen jälkeen järjestettiin seminaari<br />

Genomieditoinnin mahdollisuudet<br />

BioCity Turun Presidentti-salissa<br />

• Akatemiaprofessori Johanna Ivaska<br />

(Turun yliopisto): Molekyylitason syöpätutkimus<br />

ja geenieditoinnin mahdollisuudet<br />

• Akatemiaprofessori Eva-Mari Aro (Turun<br />

yliopisto): Genomieditoinnin edut kasvitutkimukselle<br />

ja kasvinjalostukselle<br />

• Dosentti Marko Ahteensuu (Turun yliopisto<br />

ja Royal Institute of Technology,<br />

Ruotsi): Synteettinen biologia, etiikka<br />

ja bioturvaaminen<br />

• Seminaari oli seurattavissa myös<br />

verkon kautta ja tallenne on Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian kotisivuilla<br />

12. syyskuuta: Uusien jäsenten ilta<br />

• Professori Riitta Lassila (Helsingin yliopisto):<br />

Veren hyytyminen monessa<br />

mukana<br />

• Professori Mari Vaattovaara (Helsingin<br />

yliopisto): Yhteiskuntatutkimuksen uusista<br />

mahdollisuuksista<br />

• Professori John C. Moore (Beijing<br />

Normal University ja Lapin yliopisto):<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 43

Simulating ice sheet dynamics and geoengineered<br />

climates<br />

• Diplomien jako uusille jäsenille; tilaisuudessa<br />

oli läsnä 12 kotimaista ja 6<br />

ulkomaista uutta jäsentä<br />

10. lokakuuta: Brusiinin ja Öhmannin<br />

Säätiön sekä Jutikkalan rahaston<br />

apurahojen jako, Jutikkalapalkinnon<br />

ja Eino Jutikkalan<br />

historiapalkinnon jako<br />

• Eino Jutikkalan historiapalkinto ojennettiin<br />

professori Jari Ojalalle (Jyväskylän<br />

yliopisto)<br />

• Jutikkala-palkinto ojennettiin fil. tohtori<br />

Jaakko Kuorikoskelle (Helsingin<br />

yliopisto)<br />

• Palkintoesitelmien jälkeen ojennettiin<br />

apurahadiplomit Hilkka ja Otto Brusiinin<br />

Säätiön, Emil Öhmannin Säätiön ja Eino<br />

Jutikkalan rahaston apurahansaajille<br />

13. lokakuuta: Suuri Nobel-tilaisuus<br />

• Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä<br />

muiden tiedeakatemioiden ja Helsingin<br />

Sanomien kanssa Sanomatalon Mediatorilla<br />

• Tilaisuudessa asiantuntijoiden johdolla<br />

esiteltiin vuoden 2016 Nobel-palkinnot;<br />

tilaisuudessa myös mukana fysiikan<br />

Nobel-palkittu J. Michael Kosterlitz<br />

14. marraskuuta: Teemailta Tiede ja<br />

elämää suurempi musiikki ja<br />

syyskokous<br />

• Tähtitanssija Minna Tervamäen alustus<br />

esitelmiin<br />

• Tutkijatohtori Tommi Himberg (Aaltoyliopisto):<br />

Konserttisalin vaikutus musiikkielämykseen<br />

• Professori Tapio Lokki (Aalto-yliopisto):<br />

Musiikillisen vuorovaikutuksen voima<br />

• Teemaillan ja kahvitauon jälkeen järjestettiin<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

sääntömääräinen syyskokous<br />

• Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset<br />

asiat sekä hyväksyttiin esitys<br />

Eino Jutikkalan rahaston uudeksi ohjesäännöksi<br />

12. joulukuuta: Vilho, Yrjö ja Kalle<br />

Väisälän rahaston palkintojen ja<br />

apurahojen jakotilaisuus<br />

• Väisälän palkinnot ojennettiin professoreille<br />

Peter Liljeroth (Aalto-yliopisto),<br />

Kaisa Matomäki (Turun yliopisto)<br />

ja Minna Palmroth (Ilmatieteen<br />

laitos)<br />

• Peter Liljeroth: Kosketuksiin atomien<br />

ja molekyylien kanssa<br />

• Kaisa Matomäki: Alkuluvuista<br />

• Minna Palmroth: Superkoneet ja avaruus<br />

Suomalainen Tiedeakatemia<br />

järjesti vuoden 2016<br />

aikana perinteiseen<br />

tapaan yleisötilaisuuksia<br />

joka kuukauden<br />

kolmantena maanantaina<br />

kesäkuukausia ja<br />

tammikuuta lukuun<br />

ottamatta. Tilaisuuksiin on<br />

vapaa pääsy.<br />

• Palkintoesitelmien jälkeen jaettiin apurahadiplomit<br />

Väisälän rahaston apurahansaajille<br />

44 Academia Scientiarum Fennica 2016

Nuorten Akatemiaklubin jäsenet<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten<br />

Akatemiaklubi 2015–2016 (kevät 2016)<br />

MMT Tuuli Haikonen, Luonnonvarakeskus (kasvinjalostus<br />

ja kasvivirologia)<br />

FT Tuomas Hovi, Turun yliopisto (folkloristiikka)<br />

PhD Alexandros Iosifidis, Tampereen teknillinen<br />

yliopisto (signaalinkäsittely)<br />

FT Riku Järvinen, Ilmatieteen laitos (avaruusplasmafysiikka)<br />

VTT Tuomas Kosonen, VATT (taloustiede)<br />

FT Marius Lahti, Helsingin yliopisto (psykologia)<br />

FT Antti Nissinen, Oulun yliopisto (molekyylibiologia,<br />

solubiologia)<br />

MMT Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto (suometsätiede)<br />

Dr. Adnane Osman, Aalto-yliopisto (plasmafysiikka,<br />

laskennallinen fysiikka)<br />

Syksyllä 2016 käynnistyi<br />

Nuorten Akatemiaklubin<br />

järjestyksessä kahdeksas<br />

toimintakausi. Keskustelut<br />

ja esitelmät ovat nähtävissä<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

FT Antti Räihä, Jyväskylän yliopisto (Suomen<br />

historia)<br />

FT Elina Salmela, Helsingin yliopisto (genetiikka)<br />

OTT Juhana Salojärvi, Helsingin yliopisto (oikeushistoria)<br />

Youtube-kanavalla.<br />

TkT Tiina Saloranta, Åbo Akademi (orgaaninen<br />

kemia)<br />

FT Sami Sjöberg, Helsingin yliopisto (yleinen<br />

kirjallisuustiede)<br />

FT Tuomas Tallinen, Jyväskylän yliopisto (fysiikka)<br />

TT Elisa Uusimäki, Helsingin yliopisto (eksegetiikka)<br />

FT Svetlana Vetchinnikova, Helsingin yliopisto<br />

(englantilainen filologia)<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten<br />

Akatemiaklubi 2016–2017 (syksy 2016)<br />

FT Jan Antfolk, Åbo Akademi (psykologia)<br />

TkT Billy Bob Brumley, Tampereen teknillinen<br />

yliopisto (tietojenkäsittelyteoria)<br />

PhD Andrew Dimmock, Aalto-yliopisto (plasmafysiikka)<br />

VTT Laura Ekholm, Helsingin yliopisto (talous-<br />

ja sosiaalihistoria)<br />

TT Dan-Johan Eklund, Helsingin yliopisto (uskonnonfilosofia)<br />

PhD Tommi Himberg, Aalto-yliopisto (aivotutkimus,<br />

musiikkipsykologia)<br />

FT Terhi Honkola, Turun yliopisto (biologia)<br />

YTT Veli-Matti Karhulahti, Turun yliopisto (mediatutkimus)<br />

FT Minna Karjalainen, Oulun yliopisto (genetiikka)<br />

FT Susi Lehtola, Lawrence Berkeley National<br />

Laboratory (laskennallinen kemia)<br />

OTT Emilia Lindroos, Lapin yliopisto (oikeuslingvistiikka)<br />

FT Kaarina Matilainen, Luonnonvarakeskus<br />

(eläinjalostus)<br />

FT Ulla Savolainen, Helsingin yliopisto (folkloristiikka)<br />

FT Olli Taanila, Helsingin yliopisto (kosmologia)<br />

KT Jenna Vekkaila, Helsingin yliopisto (kasvatustiede)<br />

KTT Jutta Viinikainen, Jyväskylän yliopisto (taloustiede)<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 45

Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian<br />

myöntämät<br />

apurahat<br />

EINO JUTIKKALAN RAHASTON APURAHAT 10.10.2016<br />

FM Lotta Aarikka, Turun yliopisto 25.000 Murteen<br />

tutkimushistoria ja tunnistaminen. (kielitiede)<br />

FM Aki Arponen, Turun yliopisto 27.900 Turun<br />

tuomiokirkon kalloreliikki – kirkollisen esineen<br />

poikkitieteellinen tutkimus. (historia<br />

ja arkeologia)<br />

FM Henrik Forsberg, Helsingin yliopisto 26.800<br />

Suomen suuret nälkävuodet 1860-luvulla:<br />

Vuosisadan tärkein tapahtuma. (historia ja<br />

arkeologia)<br />

FM Outi Kaarina Guttorm, Oulun yliopisto 26.400<br />

Definiittisyys, artikkelit ja demonstratiivipronominit<br />

pohjoissaamessa. (fennougristiikka)<br />

KM Lauri Heikonen, Helsingin yliopisto 25.000<br />

The role of emotions in teacher learning<br />

during the induction phase in the context<br />

of teacher-student interaction. (kasvatusja<br />

psykologiatieteet)<br />

VTM, MSc Aleksi Hupli, Tampereen yliopisto<br />

26.000 Psykofarmakologista terapiaa ja<br />

tehostamista medikalisoidussa informaatioyhteiskunnassa.<br />

(yhteiskuntatieteet)<br />

PsM Linda Karlsson, Åbo Akademi 25.000 A new<br />

approach to familicide, its prevalence, and<br />

characteristics. (kasvatus- ja psykologiatieteet)<br />

VTM Kaarina Korhonen, Helsingin yliopisto<br />

13.100 Dementia in old age: Social dier-<br />

dier-<br />

entials in healthy life expectancy and longterm<br />

institutional-care use. (yhteiskuntatieteet)<br />

MMM Eliisa Kylkilahti, Helsingin yliopisto 25.000<br />

Arjen kohtaamisia palvelukulttuurissa: kuluttajan<br />

rooli ja toimijuus palveluesityksessä.<br />

(yhteiskuntatieteet)<br />

FM Jenni Lares, Tampereen yliopisto 25.000<br />

Yhdessä juominen suomalaisissa talonpoikaisyhteisöissä<br />

1500- ja 1600-luvuilla. (historia<br />

ja arkeologia)<br />

FM Hanna Limatius, Tampereen yliopisto 25.000<br />

Exploring community, identity and empowerment<br />

through interaction in plus-size fashion<br />

blogs. (kielitiede)<br />

FM Elina Maaniitty, Helsingin yliopisto 13.500<br />

Rutto, isorokko ja pilkkukuume. Epidemiat<br />

46 Academia Scientiarum Fennica 2016

ja niiden torjunta Ruotsissa ja Suomessa<br />

1600-luvun lopulta 1800-luvun alkuun. (historia<br />

ja arkeologia)<br />

YTM Hanna-Maria Niemi, Itä-Suomen yliopisto<br />

12.500 Mitkä ovat ihmisarvoisen elämän<br />

edellytykset? - oikeudellisen käsitteen filosofinen<br />

analyysi. (oikeustiede)<br />

TT Nina Nikki, Helsingin yliopisto 28.000 The<br />

Spread of Pauline Christianity in the First<br />

Three Centuries: A Cultural Evolutionary Perspective.<br />

(teologia ja uskontotiede)<br />

VTM Pekka Pennanen, Helsingin yliopisto 12.500<br />

Eliitin maku, pääomat ja elämäntyyli 2010-<br />

luvun lopun Suomessa. (yhteiskuntatieteet)<br />

FT Tuomas Pernu, King’s College London 13.500<br />

Kausaaliset interaktiot hierarkkisissa ontologioissa.<br />

(filosofiset ja esteettiset tieteet)<br />

FM Erika Pihl, Tampereen yliopisto 25.000 Mirrored<br />

Voices: Experientiality in Medieval<br />

Literature. (filosofiset ja esteettiset tieteet)<br />

OTM Pauno Soirila, Helsingin yliopisto 25.000<br />

Constructing the Nation: Cultural Property<br />

in the Discourses of Law and History Politics.<br />

(oikeustiede)<br />

FM Tuomas Äystö, Turun yliopisto 12.500 Uskonnon<br />

pilkka yhteiskunnallisena huolenaiheena<br />

2000-luvun Suomessa. (teologia ja uskontotiede)<br />

VILHO, YRJÖ JA KALLE VÄISÄLÄN RAHASTON APURAHAT 12.12.2016<br />

Matematiikka<br />

DI Ferdinand Blomqvist, Aalto-yliopisto 25.000<br />

Lattice decoding and lattice codes (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

FM Eero Hakavuori, Jyväskylän yliopisto 25.000<br />

Geodeesien säännöllisyys ja Sardin lause<br />

subriemannin geometriassa (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

Prof. Seppo Hassi, Vaasan yliopisto 1.500 Apuraha<br />

tutkimusvieraan kutsumiseen<br />

Dos. Mika Hirvensalo, Turun yliopisto 2.500 Apuraha<br />

tutkimusvieraan kutsumiseen<br />

FM Lauri Hitruhin, Helsingin yliopisto 25.000<br />

Kvasikonformiset kuvaukset, Hausdorffin<br />

dimensio ja multifraktaalispektri (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

Dos. Ritva Hurri-Syrjänen, Helsingin yliopisto<br />

ja University of California, Riverside 2.400<br />

Apuraha lyhyeen tutkimusmatkaan ulkomaille<br />

Prof. Peter Hästö, Turun yliopisto 2.000 Apuraha<br />

tutkimusvieraan kutsumiseen<br />

FM Ulla Karhumäki, University of Manchester<br />

25.000 Some structures of finite Morley rank<br />

associated with the Hrushovski Programme<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FT Jukka Kemppainen, Oulun yliopisto ja Ulm<br />

University 2.200 Apuraha lyhyeen tutkimusmatkaan<br />

ulkomaille<br />

DI Oscar Kivinen, University of California, Davis<br />

25.000 Affine Springer Fibers and Rational<br />

DAHAs (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FT Henna Koivusalo, University of Vienna ja Mittag-Leffler<br />

Institute 2.000 Apuraha lyhyeen<br />

tutkimusmatkaan ulkomaille<br />

FM Johan Kopra, Turun yliopisto 25.000 Cellular<br />

Automata and Distribution Modulo One<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FT Antti Käenmäki, Jyväskylän yliopisto ja Mittag-Leffler<br />

Institute 2.000 Apuraha lyhyeen<br />

tutkimusmatkaan ulkomaille<br />

FM Atte Lohvansuu, Jyväskylän yliopisto 25.000<br />

Metristen avaruuksien kvasisymmetriset<br />

parametrisaatiot pallopinnoilla (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 47

Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön, Eino Jutikkalan rahaston ja Emil Öhmannin<br />

Säätiön apurahojenjakotilaisuus järjestettiin lokakuussa. Tilaisuudessa jaettiin<br />

myös Eino Jutikkalan historiapalkinto ja Jutikkala-palkinto.<br />

48 Academia Scientiarum Fennica 2016

DI Antti Ojalammi, Aalto-yliopisto 25.000 Environmental<br />

Acoustics Model for Vocal Tract<br />

Resonance Computations (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FT Tuomas Orponen, Helsingin yliopisto ja Mittag-Leffler<br />

Institute 1.500 Apuraha lyhyeen<br />

tutkimusmatkaan ulkomaille<br />

FM Neea Palojärvi, Åbo Akademi 25.000 Lin kertoimien<br />

teoriaa ja sovelluksia lukuteoriassa<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FT Eino Rossi, Universidad Torcuato di Tella ja<br />

Mittag-Leffler Institute 3.000 Apuraha lyhyeen<br />

tutkimusmatkaan ulkomaille<br />

Dos. Jarno Talponen, Itä-Suomen yliopisto ja<br />

Tshekin tiedeakatemia 3.000 Apuraha lyhyeen<br />

tutkimusmatkaan ulkomaille<br />

FM Matias Vestberg, Aalto-yliopisto 25.000<br />

Mathematical theory of the diusive wave<br />

approximation of the shallow water equations<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Henri Ylinen, Jyväskylän yliopisto 25.000<br />

Geometrical properties of an-isotropic Besov<br />

spaces, interpolation, and applications to<br />

BSDEs (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

Fysiikka<br />

FM Staan Dahlström, Åbo Akademi 25.000 All<br />

solution processable organic p-i-n solar cells<br />

for large scale applications (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Jaana Heikkilä, Helsingin yliopisto/CERN 4.000<br />

Apuraha lyhyeen tutk.matkaan ulkomaille<br />

DI Petri Hirvonen, Aalto-yliopisto 25.000 Phase<br />

field crystal modeling of two-dimensional<br />

materials (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

DI Sampo Hämäläinen, Aalto-yliopisto 25.000<br />

Energy efficient spin wave emission using<br />

multiferroic heterostructures (E-wave) (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

DI Heikki Kahila, Aalto-yliopisto ja Argonne<br />

National Laboratory 5.000 Apuraha lyhyeen<br />

tutkimusmatkaan ulkomaille<br />

DI Jukka-Pekka Kaikkonen, Aalto-yliopisto 25.000<br />

NEMS resonaattorit millikelvin lämpötiloissa<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FT Tommi Kaplas, Itä-Suomen yliopisto ja University<br />

of Arizona 5.000 Apuraha lyhyeen<br />

tutkimusmatkaan ulkomaille<br />

DI Ville Kivijärvi, Aalto-yliopisto 25.000 Control<br />

and manipulation of light by artificial surfaces<br />

and materials (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Niko Koivunen, Helsingin yliopisto 25.000<br />

Varattujen leptonien maun rikkoutuminen<br />

BSM- teorioissa (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

DI Kalle Koskinen, Tampereen teknillinen yliopisto<br />

25.000 Multipolar nonlinear optical<br />

materials (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FT Jenni-Mari Kotila, Jyväskylän yliopisto ja Yale<br />

University 4.000 Apuraha lyhyeen tutkimusmatkaan<br />

ulkomaille<br />

FM Sami Laine, Oulun yliopisto 25.000 Suprajuoksevan<br />

helium-3:n teoreettinen tutkimus<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

DI Antti Laitinen, Aalto-yliopisto 25.000 Ripustetun<br />

grafeenin elektronien kuljetuskokeet ja<br />

sensorisovellukset (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

DI Santeri Laurila, Helsingin yliopisto 25.000<br />

Sähkövarauksellisten Higgsin bosonien etsintätarkkuuden<br />

parantaminen CERNin CMSkokeessa<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

DI Matti Partanen, Aalto-yliopisto 25.000 Lämmönjohtavuus<br />

kvanttinanoelektroniikassa<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Otso Peräkylä, Helsingin yliopisto 25.000<br />

Formation of highly oxidized multifunctional<br />

organic compounds from the oxidation of<br />

alpha-pinene in the atmosphere (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

FM Emmi Pohjolainen, Jyväskylän yliopisto<br />

25.000 Enterovirusten ja kultananopartikkelien<br />

väliset vuorovaikutukset (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

MSc Boxuan Shen, Jyväskylän yliopisto 25.000<br />

Visible Range Optical Antennas and Chiral<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 49

Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän apurahadiplomit jaettiin apurahansaajille joulukuussa.<br />

Tilaisuudessa jaettiin myös kolme Väisälä-palkintoa.<br />

50 Academia Scientiarum Fennica 2016

Nanoparticles via DNA Origami Self-assembly<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

DI Hannu Siikonen, Helsingin yliopisto 25.000<br />

T-kvarkin massan mittaaminen aiempaa<br />

paremmalla tarkkuudella (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Boris Sokolov, Turun yliopisto ja University<br />

of Nottingham 1.500 Apuraha lyhyeen tutkimusmatkaan<br />

ulkomaille<br />

FM Tuomas Tenkanen, Helsingin yliopisto 25.000<br />

Sähköisheikon baryogeneesin toiminta eri<br />

hiukkasfysiikan Standardimallin laajennuksissa<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Eemeli Tomberg, Helsingin yliopisto 25.000<br />

Hilltop Higgs inflation and decoherence in<br />

inflation (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Tuomas Vanhala, Aalto-yliopisto 25.000<br />

Eksoottisia kvantti-ilmiöitä ultrakylmissä<br />

kaasuissa ja korkean lämpötilan suprajohteissa<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

DI Antti Vepsäläinen, Aalto-yliopisto 25.000<br />

Quantum simulators using superconducting<br />

qubits (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Alex Westström, Aalto-yliopisto 25.000<br />

Topologisten kvanttiaineiden teoria (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

FT Ilkka Virtanen, Oulun yliopisto ja University<br />

of Tromsø 5.000 Apuraha lyhyeen tutkimusmatkaan<br />

ulkomaille<br />

Tähtitiede<br />

MSc Anna Chashkina, Turun yliopisto 25.000<br />

Accretion onto compact objects (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

FM Jussi Harmanen, Turun yliopisto 25.000<br />

Erikoislaatuisten supernovien tutkimus näkyvässä<br />

valossa ja infrapunassa (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

Apulaisprof. Emilia Kilpua, Helsingin yliopisto<br />

2.600 Apuraha tutkimusvieraan kutsumiseen<br />

Dos. Aimo Sillanpää, Turun yliopisto 6.000 Apuraha<br />

tutkimusvieraan kutsumiseen<br />

FM Aku Venhola, Oulun yliopisto ja University<br />

of Groningen 12.500 Kääpiögalaksien<br />

dynaaminen evoluutio joukkoympäristössä<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

Geofysiikka<br />

FM Leena Leppänen, Ilmatieteen laitos 25.000<br />

Lumen rakenteen kehittymisen vaikutus<br />

säteilyhavaintoihin (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Dharmindar Maharaj, Helsingin yliopisto<br />

25.000 Studying the relationship between<br />

plate tectonics and mantle convection (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

FM Iina Ronkainen, Ilmatieteen laitos 25.000<br />

Jääolojen pitkäaikaiset muutoksen pohjoisen<br />

pallonpuoliskon kausittaisella merijää-vyöhykkeellä<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

Dos. Esa Turunen, Oulun yliopisto 4.000 Apuraha<br />

tutkimusvieraan kutsumiseen<br />

Meteorologia<br />

FM Reija Ruuhela, Ilmatieteen laitos 6.250<br />

Impacts of weather and climate on human<br />

health (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Olle Räty, Helsingin yliopisto 25.000 From<br />

climate model simulations to hydrological<br />

impact modeling: evaluating the use of<br />

model output statistics in climate change<br />

impact modeling chain (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Meri Virman, Helsingin yliopisto 25.000 The<br />

unsaturated downdraft: a new mechanism<br />

regulating deep convection (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Ilona Välisuo, Ilmatieteen laitos 6.250<br />

Ilmaston ja sääolosuhteiden vaikutus<br />

lumen ja jään termodynamiikkaan ja dynamiikkaan<br />

polaarialueilla (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 51

Muut alat<br />

DI Aapo Aapro, Tampereen teknillinen yliopisto<br />

25.000 Ongelmat aurinkovoimaloiden<br />

sähköverkkoon liittämisessä (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

MSc Hariharan Dandapani, Turun yliopisto 25.000<br />

Cyanobacteria as photosynthetic biofuel<br />

factories: Synthetic biology methods in the<br />

development of next-generation production<br />

platforms (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

DI Heidi Halonen, Tampereen teknillinen yliopisto<br />

25.000 Luusolujen erilaistumisen<br />

mekaaninen stimulus ja mekanobiologian<br />

matemaattinen mallintaminen (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

MSc Jiyeong Kim, Tampereen teknillinen yliopisto<br />

25.000 Dynamics of heartbeat fluctuations<br />

at the cellular level: Towards biological<br />

pacemakers (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

MSc Samuel Matos da Costa, Tampereen teknillinen<br />

yliopisto 25.000 Responsiveness of synthetic<br />

circuits (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Heta Mattila, Turun yliopisto 25.000 Fotosynteettisen<br />

elektroninsiirron säätely: fotoinhibitio,<br />

singlettihappi ja plastokinoni (apuraha<br />

tohtoriopintoihin)<br />

FM Eveliina Muuri, Helsingin yliopisto, vierailu<br />

Espanjaan 6.000 Apuraha lyhyeen tutkimusmatkaan<br />

ulkomaille<br />

FM Hanna Niemikoski, Helsingin yliopisto 4.000<br />

Synthesis and characterization of reference<br />

chemicals and development of analysis<br />

methods for dierent metabolites of<br />

chemical warfare agents in marine samples<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Jennifer Ott, Aalto-yliopisto 25.000 Oksidiohutkalvojen<br />

kasvattaminen ja niiden sähköisten<br />

ominaisuuksien sekä säteilyn-kestävyyden<br />

tutkiminen korkeaenergiafysiikan<br />

tulevaisuuden säteilydetektoreita varten<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

Master in Biology Natalia Pakharukova, Turun<br />

yliopisto ja University of California, Berkley<br />

2.800 Apuraha lyhyeen tutkimusmatkaan<br />

ulkomaille<br />

MSc Jose Maria Perez-Macias, Tampereen teknillinen<br />

yliopisto 25.000 Sleep quality estimation,<br />

obstructive sleep apnoea (OSA)<br />

diagnostics using EMFi sensors and sound<br />

recordings (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

MSc Tania Quirin, Helsingin yliopisto 25.000 Dissecting<br />

the replication structures of RNA<br />

viruses (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

MMM Matti Ruuskanen, University of Ottawa<br />

12.500 Microbial community responses to<br />

toxic metal pollution during the Anthropocene<br />

(apuraha tohtoriopintoihin)<br />

MSc Camilla Tossi, Aalto-yliopisto 25.000 Nanostructured<br />

semiconductor-based electrodes<br />

for photoelectrocatalysis in microbial-aided<br />

solar fuel production (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

FM Ekaterina Zhurakovskaya, Itä-Suomen yliopisto<br />

25.000 Global connectivity differences<br />

between sleep states in rats and mice<br />

measured by BOLD fMRI (apuraha tohtoriopintoihin)<br />

52 Academia Scientiarum Fennica 2016

Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian<br />

varainkäyttö<br />

Tiedeakatemian varallisuus<br />

Tiedeakatemian ja sen hallinnoimien omakatteisten<br />

rahastojen (Vilho, Yrjö ja Kalle<br />

Väisälän rahasto, Eino Jutikkalan rahasto<br />

ja Matematiikan rahasto) varallisuuden arvo<br />

oli vuoden 2016 lopussa n. 125 miljoonaa<br />

euroa, josta n. 80 miljoonaa euroa oli<br />

salkunhoidossa. Pääsalkunhoitajana on<br />

toiminut Nordea Private Wealth. Lisäksi<br />

Matematiikan rahastolla toisena salkunhoitajana<br />

on ollut Union Bancaire Privée ja<br />

Väisälän rahastolla osan vuodesta LähiTapiola<br />

Varainhoito. Salkunhoidon ulkopuolella<br />

olivat suora kiinteistöomistus, eräät<br />

rahastosijoitukset sekä Vaisala Oyj:n osakkeet.<br />

Säätiön varainhoitoa ohjaa sijoitusstrategia,<br />

joka on hyväksytty hallituksen<br />

kokouksessa 7.11.2016. Sen keskeisenä<br />

ajatuksena on, että Tiedeakatemian toiminnan<br />

menot pystytään kattamaan osinko-,<br />

korko- ja vuokratuotoilla. Merkittävä<br />

osa Tiedeakatemian varoista on sijoitettu<br />

tasaista osinkotuottoa maksaviin pörssiyhtiöihin.<br />

Osakesijoitukset on tehty Helsingin<br />

pörssissä noteerattuihin osakkeisiin<br />

ja ulkomaisiin pörssiyhtiöihin osakerahastojen<br />

kautta. Uudessa sijoitusstrategiassa<br />

kotimaisten osakkeiden osuutta on<br />

hieman pienennetty. Suurin yksittäinen<br />

omistus on Väisälän rahaston 6,1 %:n<br />

omistusosuus Vaisala Oyj:n osakkeista.<br />

Vuoden 2016 lopussa muusta omaisuudesta<br />

kuin Vaisala Oyj:n osakkeista 66 %<br />

oli osakkeissa ja osakerahastoissa, 24 %<br />

korkopapereissa ja 10 % kiinteistöissä tai<br />

kiinteistörahastoissa.<br />

Tiedeakatemian suoraa kiinteistöomistusta<br />

on viime vuosina vähennetty ja kiinteistösijoituksia<br />

on tehty rahastojen kautta.<br />

Tiedeakatemialla on edelleen Vilho, Yrjö<br />

ja Kalle Väisälän rahaston omistamia<br />

kiinteistöjä. Tiedeakatemian toimisto on<br />

Mariankatu 5:n II kerroksessa, jossa on<br />

myös hallituksen kokoushuone. Väisälän<br />

rahasto omistaa lisäksi Asunto Oy Helsingin<br />

Bulevardin Aukio -nimisestä yhtiöstä<br />

noin 550 m2:n suuruisen toimistohuoneiston<br />

yhdessä Emil Öhmanin Säätiön kanssa.<br />

Vuoden 2016 aikana myytiin Eino Jutikkalan<br />

rahaston omistuksessa ollut asunto.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 53

Vuoden lopulla kiinteistösijoitusten kirjanpidollinen<br />

arvo oli yhteensä noin 2,6<br />

miljoonaa euroa.<br />

Vuoden 2016 aikana omaisuuden arvo<br />

nousi n. 17 miljoonaa euroa. Osinko-, korko-<br />

ja vuokra tuottoja kertyi n. 3 miljoonaa<br />

euroa. Sijoitusomaisuuden tuotto<br />

(omaisuuden arvon muutos sekä osinko-,<br />

korko- ja vuokratuotot omaisuudenhoitokulujen<br />

jälkeen) oli 19,3 %. Tuottoa nosti<br />

erityisesti Vaisala Oyj:n osakekurssin nousu.<br />

Ilman Vaisala Oyj:tä omaisuuden tuotto<br />

oli 9,1 %. Apurahoja ja palkintoja jaettiin<br />

n. 2 miljoona euroa, mikä oli n. 66 %<br />

sijoitusten tuottamasta kassavirrasta ja n.<br />

1,9 % vuoden alun varallisuuden arvosta.<br />

Tiedeakatemia hallinnoi myös Emil Öhmannin<br />

Säätiötä sekä Hilkka ja Otto Brusiinin<br />

Säätiötä, joiden luvut eivät sisälly<br />

edellä mainittuihin. Näiden säätiöiden yhteinen<br />

varallisuus oli vuoden lopussa 3,7<br />

miljoonaa euroa.<br />

Toiminnan kulut<br />

Tiedeakatemian toiminnan kulut olivat yhteensä<br />

643.154 €, josta henkilöstökulut<br />

olivat 385.090 €. Toiminnan kulut katettiin<br />

Tiedeakatemian omien sijoitusten tuotolla<br />

sekä omakatteisilta rahastoilta ja Tiedeakatemian<br />

hallinnoimilta säätiöiltä perityillä<br />

yhteiskulukorvauksilla. Julkaisutoiminnan<br />

menot katettiin valtion avustuksella,<br />

jota saatiin 111.957 €, ja julkaisujen<br />

myyntituotoilla, joita kertyi 27.391 €. Tilikauden<br />

ylijäämä oli 71.706 €.<br />

Rahastoista ja Tiedeakatemian omista<br />

varoista myönnettiin apurahoja ja palkintoja<br />

yhteensä noin 2 miljoonaa euroa<br />

(vuonna 2015 noin 1,8 miljoonaa euroa):<br />

• Tiedeakatemian omista varoista palkintona<br />

15.000 € (15.000 €).<br />

• Väisälän rahastosta apurahoja ja palkintoja<br />

1.555.500 € (1.363.990 €)<br />

• Matematiikan rahastosta apurahoja<br />

12.252 € (7.981,34 €)<br />

• Jutikkalan rahastosta apurahoja ja palkintoja<br />

515.900 € (453.170 €)<br />

Omaisuudenhoitotoimikunta<br />

Tiedeakatemian omaisuudenhoitotoimikunta<br />

toimii varainhoitoasioissa hallituksen<br />

ja varainhoitajan tukena. Toimikunnan<br />

asema on määritelty niin 7.2.2007<br />

kuin 11.5.2015 voimaan tulleissa säännöissä.<br />

Toimikuntaan ovat vuonna 2016<br />

kuuluneet esimies Kirsi Tirri, varaesimies<br />

Risto Nieminen, varainhoitaja Pekka Ilmakunnas,<br />

pääsihteeri Pekka Aula ja humanistisen<br />

osaston sihteeri Erkki Hollo. Kutsuttuna<br />

asiantuntijajäsenenä toimi Timo<br />

Viherkenttä. Ryhmä piti vuoden aikana<br />

kaksi kokousta, 2.3.2016 ja 22.9.2016.<br />

Pekka Ilmakunnas<br />

54 Academia Scientiarum Fennica 2016

Academia Scientiarum Fennica 2016 55

56 Academia Scientiarum Fennica 2016

Emil Öhmannin Säätiön<br />

toimintakertomus<br />

Emil Öhmannin Säätiö on perustettu Suomalainen<br />

Tiedeakatemia r.y:n toimesta<br />

5.4.1993. Säätiön perustamisen aiheena oli<br />

Helsingin yliopiston germaanisen filologian<br />

edesmenneen professorin Emil Öhmannin<br />

28.5.1974 tekemä testamentti, jossa<br />

Suomalaiselle Tiedeakatemialle oli osoitettu<br />

varat säätiön perustamista varten.<br />

Säätiön hallituksena toimi Suomalainen<br />

Tiedeakatemia r.y:n hallitus vuonna<br />

2011 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.<br />

Hallitukseen kuuluivat 31.12.2016 asti:<br />

• Hallituksen puheenjohtaja: professori<br />

Kirsi Tirri, Tiedeakatemian esimies<br />

• Hallituksen varapuheenjohtaja: akateemikko<br />

Risto Nieminen, Tiedeakatemian<br />

varaesimies<br />

• Taloudenhoitaja: professori Pekka Ilmakunnas,<br />

Tiedeakatemian varainhoitaja<br />

• Hallituksen jäsenet: professori Pertti<br />

Haapala, professori Erkki Hollo, professori<br />

Anne Kovalainen, professori Tomi<br />

Mäkelä, professori Olavi Nevanlinna,<br />

professori Jukka Seppälä<br />

Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana<br />

kolme kertaa: 7.3, 15.4. (vuosikokous)<br />

ja 5.9. Hallituksen esittelijänä toimi<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri<br />

ja sihteerinä professori Erkki Hollo.<br />

Säätiö myönsi tänä vuonna kymmenen<br />

apurahaa saksan kielen ja saksankielisen<br />

alueen kulttuurin tutkimukseen henkilökohtaisiksi<br />

apurahoiksi, konferenssien<br />

järjestämiseen ja tutkimusyhteistyöhön,<br />

yhteensä 45.000 euroa. Henkilökohtaisia<br />

apurahoja myönnettiin 26.800 (30.800<br />

euroa vuonna 2015) euroa ja muita apurahoja<br />

18.200 euroa. Säätiölle tuli yhteensä<br />

69 (vuonna 2015 77) hakemusta, kokonaissummaltaan<br />

yhteensä noin 940.000<br />

(1.100.000 euroa). Apurahat jaettiin Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian yhteisistunnossa<br />

lokakuun 10. päivänä Säätytalossa.<br />

Apurahahakemukset arvioivat kolme<br />

säätiön hallituksen nimeämää asiantuntijaa,<br />

joista yksi jääväsi itsensä kahden hakemuksen<br />

osalta. Asiantuntijat antoivat<br />

säätiön hallitukselle yksimielisen esityksen<br />

hakemusten paremmuusjärjestyksestä,<br />

minkä hallitus hyväksyi muutoksitta.<br />

Säätiön hallitus on tutustunut uuden säätiölain<br />

edellyttämään lähipiiriohjeeseen.<br />

Apurahojen saajissa ei ollut ketään hallituksen<br />

jäsenten lähipiiriin kuuluvaa.<br />

Säätiön varain- ja omaisuudenhoidosta<br />

sekä säätiön taloudellisesta tilasta on hallituksen<br />

kokouksissa kuultu omaisuudenja<br />

varainhoidon katsaus. Säätiön omaisuutta<br />

hoitaa, Suomalaisen Tiedeakatemi-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 57

myönnetyt apurahat<br />

FT Mona Enell-Nilsson, Vaasan yliopisto<br />

12.000 Henkilökohtainen<br />

apuraha tutkimustyöhön ”Hll- Hållbarhetens<br />

språk – en komparativ<br />

studie av tyska, finländska och<br />

svenska elhandelsbolags hållbarhetsrapportering”.<br />

Dos. Tuomo Fonsén, Turun yliopisto<br />

12.000 Henkilökohtainen apuraha<br />

tutkimustyöhön ”Pedagogiset<br />

saksan kieliopit Ruotsin<br />

kuningaskunnassa 1600- ja<br />

1700-luvulla”.<br />

FM Marjukka Heinonen, Åbo Akademi<br />

2.800 Henkilökohtainen<br />

apuraha tutkimustyöhön ”Oopperan<br />

tekstittämisen käännösstrategioita.<br />

Kirjallisia johtoaiheita<br />

Wagnerin Nibelungin<br />

sormus -tetralogiassa ja niiden<br />

tulkinta suomenkielisessä tekstilaitekäännöksessä”.<br />

FT Maija Hirvonen, Helsingin yliopisto<br />

2.000 Matka-apuraha<br />

tutkimustyöhön ”Kääntäminen<br />

vuorovaikutuksena: Yhteisymmärryksen<br />

muodostuminen<br />

näkevien ja sokeiden välillä<br />

kuvailutulkkausprosessissa”.<br />

FM Miira Häkkinen, Turun yliopisto<br />

2.000 Matka-apuraha tutkimustyöhön<br />

”Työikäisten maahanmuuttajien<br />

kielikoulutus Suomessa<br />

ja Saksassa”.<br />

Prof. Annikki Liimatainen, Tampereen<br />

yliopisto 3.200 Apuraha<br />

”Sprache und Demokratie” -konferenssin<br />

järjestämiseen ja tutkimusyhteistyöhön.<br />

FT Maija Ojala, Tampereen yliopisto<br />

1.000 Apuraha ”Migration,<br />

Memory, Medien: Kollektives<br />

Gedächtnis und mediale Repräsentationen<br />

von interkultureller<br />

Mobilität “ -konferenssin järjestämiseen<br />

Berliinissä. Konferenssin<br />

järjestävät yhteis työssä Suomen<br />

Saksan-insituutti ja ja Greifswaldin<br />

yliopisto.<br />

Prof. Christoph Parry, Vaasan yliopisto<br />

1.000 Apuraha ”Deutsch-finnische<br />

Theaterbeziehungen – gestern<br />

und heute“ -konferenssin järjestämiseen.<br />

FT Mia Raitaniemi, Turun yliopisto<br />

5.000 Apuraha ”Finnische Germanistentagung<br />

2017: Die vielen<br />

Gesichter der Germanistik “ -konferenssin<br />

järjestämiseen.<br />

FT Christian Rink, Helsingin yliopisto<br />

1.500 Apuraha ”Migrationsliteratur<br />

= maahanmuuttajakirjallisuus?<br />

Kategorisierungen und Marginalisierungen<br />

der Literatur von Migranten<br />

in Deutschland und Finnland“<br />

-konferenssin järjestämiseen.<br />

Prof. Liisa Tiittula, Helsingin yliopisto<br />

2.500 Apuraha ”7. Internationale<br />

Tagung zur Kontrastiven Medienlinguistik:<br />

Medienkulturen - Multimodalität<br />

und Intermedialität“<br />

-konferenssin järjestämiseen.<br />

58 Academia Scientiarum Fennica 2016

an muiden varojen ohella, Tiedeakatemian<br />

varainhoitaja sekä Tiedeakatemian hallituksen<br />

nimeämä omaisuudenhoitotoimikunta,<br />

johon toimintavuonna kuuluivat<br />

esimies, varaesimies, varainhoitaja, pääsihteeri,<br />

Erkki Hollo sekä asiantuntijana<br />

Timo Viherkenttä. Säätiössä noudatetaan<br />

7.11.2016 hyväksyttyä Tiedeakatemian sijoitusstrategiaa.<br />

Säätiön vuoden 2016 kirjanpidon suoritti<br />

Tilitoimisto Tärnan Oy ja säätiön sijoitusomaisuutta<br />

hoiti Nordea Pankki Oyj.<br />

Säätiön tilintarkastajana toimi professori,<br />

KHT Markku Koskela varamiehenään KHT<br />

Riku Kärnä.<br />

Säätiön peruspääoma 31.12.1993 oli<br />

1.546.532,16 markkaa (260.108,04 euroa).<br />

Säätiön hallinnassa olevan omaisuuden<br />

arvo 31.12.2016 oli 2.165.821,48 euroa<br />

(1.881.816,67 euroa vuonna 2015). Säätiön<br />

toimintavuoden tilinpäätös osoittaa<br />

271.104,81 euroa ylijäämää (27.749,79<br />

euroa vuonna 2015). Tulos on muodostunut<br />

pääosin sijoitustoiminnan tuotosta ja<br />

vuokratuotosta. Säätiö omistaa 18 % As<br />

Oy Helsingin Bulevardin Aukion toimistokiinteistöstä.<br />

Lähipiiri<br />

Hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkioita<br />

eivätkä he ole saaneet muitakaan taloudellisia<br />

etuja. Tilintarkastajan palkkio<br />

oli 1.116 euroa.<br />

Helsingissä 6. päivänä HELMIKUUTA 2017<br />

Kirsi Tirri<br />

Puheenjohtaja<br />

Erkki Hollo<br />

Sihteeri<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 59

Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön<br />

toimintakertomus<br />

Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön tarkoituksena<br />

on ylläpitää ja kehittää oikeusfilosofista,<br />

oikeussosiologista ja aatehistoriallista<br />

tutkimusta ja harrastusta Suomessa. Säätiö<br />

on perustettu ja säännöt vahvistettu<br />

16.11.1994. Säätiö siirtyi loppuvuodesta<br />

2006 Tiedeakatemian hallintaan.<br />

Säätiön hallituksena toimi Suomalainen<br />

Tiedeakatemia r.y.n hallitus vuonna 2011<br />

vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Hallitukseen<br />

kuuluivat 31.12.2016 asti:<br />

• Hallituksen puheenjohtaja: professori<br />

Kirsi Tirri, Tiedeakatemian esimies<br />

• Hallituksen varapuheenjohtaja: akateemikko<br />

Risto Nieminen, Tiedeakatemian<br />

varaesimies<br />

• Taloudenhoitaja: professori Pekka Ilmakunnas,<br />

Tiedeakatemian varainhoitaja<br />

• Hallituksen jäsenet: professori Pertti<br />

Haapala, professori Erkki Hollo, professori<br />

Anne Kovalainen, professori Tomi<br />

Mäkelä, professori Olavi Nevanlinna,<br />

professori Jukka Seppälä<br />

Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana<br />

kolme kertaa: 7.3, 15.4. (vuosikokous)<br />

ja 5.9. Hallituksen esittelijänä toimi<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri<br />

ja sihteerinä professori Erkki Hollo.<br />

Hallituksen päätöksen mukaisesti Hilkka<br />

ja Otto Brusiinin säätiö jakaa apurahoja<br />

joka toinen vuosi, aina parillisina vuosina.<br />

Säätiö myönsi tänä vuonna kuusi apurahaa<br />

oikeusfilosofian, oikeussosiologian<br />

ja aatehistorian tutkimukseen henkilökohtaisiksi<br />

apurahoiksi, konferenssien järjestämiseen<br />

ja tutkimusyhteistyöhön, yhteensä<br />

29.860 euroa. Henkilökohtaisia<br />

apurahoja myönnettiin 27.000 euroa<br />

(29.500 vuonna 2014) ja muita apurahoja<br />

2.860 euroa (500). Säätiölle tuli yhteensä<br />

51 hakemusta (44), kokonaissummaltaan<br />

yhteensä noin 733.367 euroa (525.088 euroa).<br />

Jakovara oli siten runsaat 4 prosenttia<br />

haetusta määrästä. Apurahat jaettiin<br />

Tiedeakatemian yhteisistunnossa lokakuun<br />

10. päivänä Säätytalossa.<br />

Apurahahakemukset arvioi kaksi säätiön<br />

hallituksen nimeämää asiantuntijaa,<br />

heillä ei ollut jääviyksiä. Asiantuntijat antoivat<br />

säätiön hallitukselle yksimielisen<br />

esityksen hakemusten paremmuusjärjestyksestä,<br />

minkä hallitus hyväksyi muutoksitta.<br />

Säätiön hallitus on tutustunut uuden<br />

säätiölain edellyttämään lähipiiriohjeeseen.<br />

Apurahojen saajissa ei ollut ketään<br />

hallituksen jäsenten lähipiiriin kuuluvaa.<br />

Säätiön varain- ja omaisuudenhoidosta<br />

sekä säätiön taloudellisesta tilasta on hallituksen<br />

kokouksissa kuultu omaisuudenja<br />

varainhoidon katsaus. Säätiön omaisuutta<br />

hoitaa, Suomalaisen Tiedeakatemi-<br />

60 Academia Scientiarum Fennica 2016

myönnetyt apurahat<br />

Dosentti Monica García-Salmones,<br />

Helsingin yliopisto 4.000 Henkilökohtainen<br />

apuraha tutkimustyöhön<br />

“The Concept of Natural<br />

Rights and the Concept of<br />

Human Rights”. (oikeushistoria)<br />

YTMTomi Hämäläinen, Helsingin yliopisto<br />

12.000 Henkilökohtainen<br />

apuraha tutkimustyöhön “Law,<br />

Argumentation and the Dialectical<br />

Method: A Phenomenological<br />

perspective”. (oikeusfilofia)<br />

VTM Sini Paakkinen, Turun yliopisto<br />

5.000 Henkilökohtainen apuraha<br />

tutkimustyöhön ”Globaalin köyhyyden<br />

velvoittavuus”. (oikeusfilosofia<br />

)<br />

OTT Emilia Lindroos, Lapin yliopisto<br />

6.000 Apuraha post doc -tutkimukseen<br />

”Die Sprache des Unrechts -<br />

Eine kontrastive Untersuchung zu<br />

Strafgesetzbüchern im deutschsprachigen<br />

Raum”. (oikeussosiologia )<br />

Tohtoriopiskelija Ioana Tistea, Oulun<br />

yliopisto 960 Matka-apuraha liittyen<br />

tutkimukseen ”Immigrant<br />

Integration Processes in Oulu”.<br />

(oikeussosiologia)<br />

VTM Alisa Zhabenko, Helsingin yliopisto<br />

1.900 Matka-apuraha venäläisiä<br />

lesboäitejä muuttuvassa<br />

lainsäädännöllisessä tilanteessa<br />

koskevan väitöskirjaprojektin edistämiseksi.<br />

(oikeussosiologia)<br />

an muiden varojen ohella, Tiedeakatemian<br />

varainhoitaja ja Tiedeakatemian hallituksen<br />

nimeämä omaisuudenhoitotoimikunta,<br />

johon kuuluvat esimies, varaesimies,<br />

varainhoitaja, pääsihteeri, Erkki Hollo ja<br />

asiantuntijana Timo Viherkenttä. Säätiössä<br />

noudatetaan 7.11.2016 hyväksyttyä<br />

Tiedeakatemian sijoitusstrategiaa.<br />

Säätiön vuoden 2016 kirjanpidon suoritti<br />

Tärnan Oy ja säätiön sijoitusomaisuutta<br />

hoiti Nordea Pankki Oyj. Säätiön tilintarkastajana<br />

toimi professori, KHT<br />

Markku Koskela varamiehenään KHT Riku<br />

Kärnä.<br />

Säätiön hallinnassa olevan omaisuuden<br />

arvo 31.12.2016 oli 869.741,56 euroa<br />

(742.025,36 euroa vuonna 2015). Säätiön<br />

toimintavuoden tilinpäätös osoittaa<br />

102.816,20 euron ylijäämää (88.930,98<br />

vuonna 2015). Säätiön tuotot ovat sijoitustoiminnan<br />

tuottoja.<br />

Lähipiiri<br />

Hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkioita<br />

eivätkä he ole saaneet muitakaan taloudellisia<br />

etuja. Tilintarkastajan palkkio<br />

oli 992 euroa.<br />

Helsingissä 6. päivänä HELMIKUUTA 2017<br />

Kirsi Tirri<br />

Puheenjohtaja<br />

Erkki Hollo<br />

Sihteeri

Julkaisut<br />

Tiedeakatemioiden yksi perinteisistä tehtävistä<br />

on tieteellisten tutkimusten julkaiseminen.<br />

Suomalaisella Tiedeakatemialla on tällä hetkellä<br />

viisi julkaisusarjaa<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 63

Vuonna 2016<br />

painetut julkaisut<br />

Annales Academiæ Scientiarum Fennicæ<br />

Mathematica<br />

Volumen 41. 1007 pp. 120 €<br />

Ala-Mattila, Vesa: Conformal measures and locally<br />

conformally flat metric tensors, pp. 3–21<br />

Alberge, Vincent: Convergence of some horocyclic<br />

deformations to the Gardiner–Masur<br />

boundary, pp. 439–455<br />

Aledo, Juan A., and Rafael M. Rubio: A Bernstein<br />

problem in warped products, pp. 699–704<br />

Alestalo, Pekka, and Dmitry Alexandrovich Trotsenko:<br />

On the extension of quasisymmetric<br />

maps, pp. 881–896<br />

Ambrosio, Vincenzo: Ground states for superlinear<br />

fractional Schrödinger equations in<br />

R N , pp. 745–756<br />

Bailleul, Maxime, and Ole Fredrik Brevig: Composition<br />

operators on Bohr–Bergman spaces<br />

of Dirichlet series, pp. 129–142<br />

Bao, Guanlong, and Jordi Pau: Boundary multipliers<br />

of a family of Möbius invariant function<br />

spaces, pp. 199–220<br />

Berrios, Sonia, and Geraldo Botelho: Ideal topologies<br />

and corresponding approximation properties,<br />

pp. 265–285<br />

Bharali, Gautam: Complex geodesics, their<br />

boundary regularity, and a Hardy–Littlewood-type<br />

lemma, pp. 253–263<br />

Björn, Anders, Jana Björn, and Visa Latvala:<br />

Sobolev spaces, fine gradients and quasicontinuity<br />

on quasiopen sets, pp. 551–560<br />

Buet, Blanche, and Gian Paolo Leonardi: Recovering<br />

measures from approximate values on<br />

balls, pp. 947–972<br />

Byun, Sun-Sig, Dian K. Palagachev, and Lubomira<br />

G. Softova: Global gradient estimates in<br />

weighted Lebesgue spaces for parabolic<br />

operators, pp. 67–83<br />

Cascante, Carme, Joan Fàbrega, and Joaquin M.<br />

Ortega: Fractional derivatives of pointwise<br />

multipliers between holomorphic spaces,<br />

pp. 757–773<br />

Cheng, Tao, and Shanshuang Yang: Dilatations<br />

and exponents of quasisymmetric homeomorphisms,<br />

pp. 287–304<br />

Ciechanowicz, Ewa, and Galina Filipuk: Meromorphic<br />

solutions of P 4,34<br />

and their value<br />

distribution, pp. 617–638<br />

Danielyan, Arthur A.: Rubel’s problem on<br />

bounded analytic functions, pp. 813–816<br />

64 Academia Scientiarum Fennica 2016

Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

julkaisusarjoissa julkaistiin vuonna 2016<br />

yhteensä 65 tutkimusta ja 2796 sivua<br />

Julkaisuja myy kirjakauppa Tiedekirja<br />

www.tiedekirja.fi<br />

Das, Tushar, David Simmons, and Mariusz Urbanski:<br />

Tukia’s isomorphism theorem in CAT(–1)<br />

spaces, pp. 659–680<br />

Deng, Juan, Zhiying Wen, and Lifeng Xi:<br />

C 1 -Embeddings between graph-directed<br />

sets, pp. 803–811<br />

Dyakonov, Konstantin M.: Functions in Blochtype<br />

spaces and their moduli, pp. 705–712<br />

Fan, Jinhua, and Jun Hu: Holomorphic contractibility<br />

and other properties of the Weil–Petersson<br />

and VMOA Teichmüller spaces, pp. 587–600<br />

Fenton, P.C., and John Rossi: A non-power series<br />

approach to Wiman–Valiron type theorems,<br />

pp. 343–355<br />

Fortier Bourque, Maxime: The converse of the<br />

Schwarz Lemma is false, pp. 235–241<br />

Gao, Yong-Xin, and Ze-Hua Zhou: Spectra of<br />

some invertible weighted composition operators<br />

on Hardy and weighted Bergman spaces<br />

in the unit ball, pp. 177–198<br />

Hamada, Hidetaka, Mihai Iancu, and Gabriela<br />

Kohr: Convergence results for families of<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 65

univalent mappings on the unit ball in C n ,<br />

pp. 601–616<br />

He, Cheng-Jun, and Chang-Lin Xiang: Uniqueness<br />

of positive radial solutions to singular<br />

critical growth quasilinear elliptic equations,<br />

pp. 143–166<br />

Hitruhin, Lauri: On multifractal spectrum of quasiconformal<br />

mappings, pp. 503–522<br />

Ho, Kwok-Pun: Fourier integrals and Sobolev<br />

embedding on rearrangement invariant<br />

quasi-Banach function spaces, pp. 897–922<br />

Hu, Jun, and Francisco G. Jimenez-Lopez: Comparison<br />

between Teichmüller metric and<br />

length spectrum metric under partial twists,<br />

pp. 221–234<br />

Hu, Pei-Chu, and Ai-Di Wu: Zero distribution of<br />

Dirichlet L-functions, pp. 775–788<br />

Huang, Xiaojun, Hongjun Liu, and Jinsong Liu:<br />

Local properties of quasihyperbolic mappings<br />

in metric spaces, pp. 23–40<br />

Huusko, Juha-Matti, Taneli Korhonen, and Atte<br />

Reijonen: Linear dierential equations with<br />

solutions in the growth space H ω∞<br />

, pp. 399–416<br />

Iosevich, Alex, and Bochen Liu: Falconer distance<br />

problem, additive energy and Cartesian<br />

products, pp. 579–585<br />

Iosevich, Alex, and Steven Senger: Sharpness<br />

of Falconer’s (d + 1)/2 estimate, pp. 713–720<br />

Isernia, Teresa, Chiara Leone, and Anna Verde:<br />

Partial regularity results for asymptotic quasiconvex<br />

functionals with general growth,<br />

pp. 817–844<br />

Käenmäki, Antti, and Eino Rossi: Weak separation<br />

condition, Assouad dimension, and Furstenberg<br />

homogeneity, pp. 465–490<br />

Kalaj, David: Heinz–Schwarz inequalities for harmonic<br />

mappings in the unit ball, pp. 457–464<br />

Kauranen, Aapo: Generalized dimension estimates<br />

for images of porous sets in metric<br />

spaces, pp. 85–102<br />

Kirsilä, Ville: Integration by parts on generalized<br />

manifolds and applications on quasiregular<br />

maps, pp. 321–341<br />

Korhonen, Risto, Nan Li, and Kazuya Tohge: Difference<br />

analogue of Cartan’s second main<br />

theorem for slowly moving periodic targets,<br />

pp. 523–549<br />

Kupka, Ivan: Topological generalization of<br />

Cauchy’s mean value theorem, pp. 315–320<br />

Laine, Ilpo, Kai Liu, and Kazuya Tohge: Tropical<br />

variants of some complex analysis results,<br />

pp. 923–946<br />

Lau, Ka-Sing, and Hai-Hua Wu: On tangential<br />

slit solution of the Loewner equation, pp.<br />

681–691<br />

Lin, Bingwen, Congwen Liu, and Jun Wang: A<br />

sharp version of the Forelli–Rudin type estimates<br />

on the unit real ball, pp. 243–252<br />

Maeda, Fumi-Yuki, Yoshihiro Sawano, and Tetsu<br />

Shimomura: Some norm inequalities in Musielak–Orlicz<br />

spaces, pp. 721–744<br />

Miculescu, Radu, and Alexandru Mihail: A sufficient<br />

condition for a finite family of continuous<br />

functions to be transformed into<br />

ψ-contractions, pp. 51–65<br />

Milman, Mario: Marcinkiewicz spaces, Garsia–<br />

Rodemich spaces and the scale of John–<br />

Nirenberg self improving inequalities, pp.<br />

491–501<br />

Müller, Jan-Steen: A density result for Sobolev<br />

functions and functions of higher order<br />

bounded variation with additional integrability<br />

constraints, pp. 789–801<br />

Olsen, Lars: Asymptotic behaviour of moments<br />

and local dimensions of measures, pp. 845–865<br />

Osborne, John W., and David J. Sixsmith: On the<br />

set where the iterates of an entire function are<br />

neither escaping nor bounded, pp. 561–578<br />

Pan, Huiping: The Hilbert metric on Teichmüller<br />

space and earthquake, pp. 639–657<br />

Papadopoulos, Athanase, and Weixu Su:<br />

Thurston’s metric on Teichmüller space and<br />

the translation distances of mapping classes,<br />

pp. 867–879<br />

Radnell, David, Eric Schippers, and Wolfgang<br />

Staubach: Dirichlet problem and Sokhot-<br />

66 Academia Scientiarum Fennica 2016

ski–Plemelj jump formula on Weil–Petersson<br />

class quasidisks, pp. 119–127<br />

Šaric, Dragomir: Fenchel–Nielsen coordinates<br />

for asymptotically conformal deformations,<br />

pp. 167–176<br />

Sevost’yanov, Evgeny: On open and discrete mappings<br />

with a modulus condition, pp. 41–50<br />

Soto, Tomás: Pointwise and grand maximal function<br />

characterizations of Besov-type and<br />

Triebel–Lizorkin-type spaces, pp. 103–117<br />

Stempak, Krzysztof: Examples of metric measure<br />

spaces related to modified Hardy–Littlewood<br />

maximal operators, pp. 313–314<br />

Wang, Chunhua, and Chang-Lin Xiang: Infinitely<br />

many solutions for quasilinear elliptic equations<br />

involving double critical terms and<br />

boundary geometry, pp. 973–1004<br />

Wang, Lin Feng: On Ricci-harmonic metrics,<br />

pp. 417–437<br />

Wen, Zhi-Tao, and Zhuan Ye: Wiman–Valiron theorem<br />

for q-dierences, pp. 305–312<br />

Yang, Dachun, and Ciqiang Zhuo: Molecular characterizations<br />

and dualities of variable exponent<br />

Hardy spaces associated with operators,<br />

pp. 357–398<br />

Zhao, Shiliang: Notes on admissible measures<br />

in one dimension, pp. 693–697<br />

Folklore fellows’ communications<br />

310 Bill Mag Fhloinn: Blood Rite. The Feast of<br />

St. Martin in Ireland. 345 pp. 45 €<br />

311 Tuomas Hovi: Finding Heritage Through Fiction<br />

in Dracula Tourism. 253 pp. 35 €<br />

FF Network 48. 24 pp.<br />

FF Network 49. 23 pp.<br />

Annales Academiæ Scientiarum Fennicæ<br />

Humaniora<br />

376 Adday Hernández López: El valor del tiempo.<br />

Doctrina jurídica y práctica de la usura (ribā)<br />

en el Occidente islámico medieval. 326 pp.<br />

40 €<br />

375 Omayra Herrero Soto: El perdón del gobernante<br />

(al-Andalus, ss. II–V/VIII–XI). 582 pp.<br />

45 €<br />

<strong>vuosikirja</strong> - yearbook<br />

Vuosikirja - Yearbook 2015. Toim. Olli Martio.<br />

236 pp. 15 €<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 67

Muistokirjoitukset<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 69

Ilkka Hanski<br />

* 14.2.1953 † 10.5.2016<br />

Ilkka Aulis Hanski, akateemikko, akatemiaprofessori,<br />

Helsingin yliopiston eläinekologian<br />

professori kuoli 10.5.2016 63-vuotiaana<br />

suolistosyöpään. Hän oli syntynyt<br />

Lempäälässä 14.2.1953.<br />

Ilkka Hanski saavutti elämässään lähes<br />

kaiken mitä biologi voi saavuttaa, vaikka<br />

tutkijanura katkesi kesken aktiivista luomiskautta.<br />

Sen osoittavat noin 350 tieteellistä<br />

julkaisua ja 10 kirjaa, jotka lähes kaikki<br />

oli suunnattu kansainväliselle tiedeyhteisölle.<br />

Siitä kertovat myös tieteen akateemikon<br />

arvonimi kotimaassa (2015), jäsenyys<br />

the Royal Societyssa (2005) ja Yhdysvaltojen<br />

the National Academy of Sciencessa sekä<br />

monet kansainväliset palkinnot ja kunnianosoitukset<br />

15 viime vuoden ajalta.<br />

Eräät niistä, kuten italialais-sveitsiläinen<br />

Balzan Price (2000), Ruotsin Akatemian<br />

Crafoord Price in Biosciences (2011) ja Banco<br />

Bilbaon Foundation Frontiers of Knowledge<br />

Award (2015) ovat Nobel-kategoriaa.<br />

Kansainvälisessä ekologiassa Hanski asettuu<br />

tunnettujen ja samoilla palkinnoilla<br />

palkittujen Odum-veljesten, Edward O. Wilsonin,<br />

Paul Ehrlichin ja Robert Mayn joukkoon.<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi<br />

Ilkka Hanski valittiin vuonna 2001.<br />

Ilkka Hanskista tuli biologi jo koulupoikana<br />

Tampereella Sammon yhteislyseossa,<br />

jossa biologian opettajana toimi pikkunisäkästutkija,<br />

tohtori Johan Tast. Perhos- ja<br />

lintuharrastus alkoivat perheen kesäpaikalla<br />

Virolahden Hanskin kylässä. Ensimmäiset<br />

perhoshavaintonsa Ilkka julkaisi jo lukiolaisena.<br />

Hän on myös kertonut, että perhostutkijanakin<br />

tunnetun, geneetikko, akateemikko<br />

Esko Suomalaisen rohkaisu merkitti<br />

koulupojalle tavoitetta tulla tieteentekijäksi.<br />

Opiskelu Helsingin yliopistossa alkoi<br />

vuonna 1972.<br />

Hanski itse kirjoittaa (Viestejä saarilta<br />

2007): ”Vanhempi eläintieteilijäpolvi Helsingissä<br />

oli syventynyt entisiin tutkimuksiinsa<br />

tai oli jäämässä jo kaikesta tutkimuksesta<br />

sivuun, ja nuoremmilla tutkijoilla oli<br />

kenttä täysin vapaa. Tämän mahdollisuuden<br />

nuorempi sukupolvi hyödynsi, ja ekologian,<br />

evoluutiobiologian ja luonnonsuojelubiologian<br />

uudet ajatukset rantautuivat<br />

Suomeen nopeasti.” Ekologisen tutkimuksen<br />

amerikkalaisia esikuvia olivat tuolloin<br />

biomaantieteellisen saariteorian isät Robert<br />

MacArthur ja Edward O. Wilson sekä metapopulaatio-ajatuksen<br />

kehittäjä Richard Levins.<br />

Eläinekologian nuoressa, radikaalissa<br />

tutkijapolvessa esikuviksi nousivat tuleva<br />

eläinekologian professori Olli Järvinen ja<br />

Yrjö Haila, tuleva ympäristöpolitiikan professori.<br />

70 Academia Scientiarum Fennica 2016

Helsingin yliopistolle valmistuivat<br />

vuonna 1970 Lammin biologisen aseman ja<br />

Tvärminnen eläintieteellisen aseman uudisrakennukset.<br />

Ekologinen tutkimus sai erinomaiset<br />

tilat, ja opetusta päästiin kehittämään.<br />

Ilkka Hanskin ensimmäiseksi yliopistoksi<br />

tuli Lammin biologinen asema kesän<br />

1973 ekologian kenttäkurssista alkaen.<br />

Asemalla työskenteli ympäri vuoden Suomen<br />

Akatemian rahoittama Pääjärvi-projekti,<br />

jonka kohteena oli Suomelle tyypillisen<br />

humusjärven ekosysteemin kvantitatiivinen<br />

tutkimus Kansainvälisen Biologisen<br />

Ohjelman (IBP) hengessä. Tähän nuoreen<br />

tutkijayhteisöön Ilkkakin liittyi, vaikka valitsi<br />

pro gradu -työnsä kohteeksi raatokärpästen<br />

populaatiodynamiikan. Mallina olivat<br />

Pekka Nuortevan tutkimukset ja Lammilla<br />

työskentelevän Hannu Koskelan lantakuoriaistutkimukset.<br />

Yhteistyö Koskelan<br />

kanssa alkoi aseman läheisten maatilojen<br />

laitumilla; heidän yhteisjulkaisunsa käsittelivät<br />

lajien välistä kilpailua, leviämiskykyä<br />

ja eliöyhteisöjen rakennetta. Myöhemmän<br />

tutkimustyön keskeisin ajatus lajien metapopulaatioiden<br />

ekologiasta eli pirstoutuneiden<br />

paikallispopulaatioiden yksilö- ja<br />

geenivaihdosta syntyi jo Lammin kesinä<br />

lannan ja raatojen rikkaissa eliöyhteisöissä<br />

ja siirsi Ilkan kiinnostuksen lajeista ekologian<br />

teorioihin.<br />

Ilkka Hanski osallistui jo opiskeluaikanaan<br />

Lammilla myös muiden tutkijoiden<br />

työhön tai avusti heitä aineistojen tulkinnassa<br />

ja käsittelyssä. Hänen vahvuuksiaan<br />

olivat teorian ymmärtäminen ja oleellisen<br />

löytäminen suurestakin aineistosta. Hän<br />

myös mielellään ylitti tieteenalojen rajoja.<br />

Näin syntyi Suomen ensimmäinen soiden<br />

kaasunvaihtoa eri lämpötiloissa koskeva<br />

tutkimus Jouko Silvolan kanssa. Tämän<br />

alan huima kehitys jatkuu edelleen ilmastonmuutosta<br />

koskevan tutkimuksen yhteydessä.<br />

Samalla Hanski oppi myös energiaekologian<br />

laboratoriomenetelmiä, joita<br />

hän myöhemmin sovelsi raatokärpäsiin ja<br />

päästäisiin.<br />

Valmistuttuaan filosofian maisteriksi<br />

vuonna 1976 Hanski haki jatko-opiskelustipendiä<br />

Oxfordin yliopiston Queen’s Collegeen.<br />

Paikan valintaan vaikutti sikäläisten<br />

tutkimusryhmien pitkä eläinpopulaatioiden<br />

tutkimustraditio, erityisesti Charles Eltonin<br />

työt. Väitöskirjan aiheeksi valikoitui<br />

jo Lammilta tuttu lantakuoriaisten yhteisö<br />

Eltonin klassisella tutkimusalueella. Hanski<br />

keräsi kesän 1977 kuluessa yli 30 000 kovakuoriaisyksilöä<br />

eri laitumilta tutkiakseen<br />

lajien kilpailua karjanlannasta, joka määräsi<br />

yhteisön rakenteen. Kaikkeen perustutkimukseen<br />

sisältyy myös yllätyksiä, joita ei<br />

osaa ennakoida. Hanski löysi sattumalta<br />

kirjastosta arkeologisen väitöskirjan, joka<br />

käsitteli roomalaisaikaisia hyönteisten<br />

jäännöksiä Lontoossa. Yllättäen kyseessä<br />

oli samoja lajeja. Lisäksi löytyi vielä vanhempia<br />

fossiileja jääkauden interglasiaaliajalta,<br />

joten näkökulma yhä laajeni Euraasian<br />

eliömaantieteeseen ja lantakuoriaisten<br />

leviämishistoriaan. Väitöskirja The Community<br />

of Coprophagous Beetles hyväksyttiin<br />

vuonna 1979 Oxfordissa.<br />

Kesken tutkimustyötään Hanski pääsi<br />

mukaan Kuninkaallisen Maantieteellisen<br />

Seuran Borneon-retkikuntaan keräämään aineistoa<br />

trooppisista lantakuoriaisista. Matka<br />

Saravakissa Gunug Mulun kansallispuistossa<br />

onnistui hienosti, ja tuomisina oli lähes<br />

6 000 kuoriaista 66 lajista, joista noin<br />

kolmannes oli tieteelle uusia. Kaksi lentokyvytöntä<br />

kovakuoriaista on nimetty Hanskin<br />

mukaan. Jo tämän työn yhteydessä tuli<br />

ilmi hänen ainutlaatuinen kykynsä verkostoitua<br />

alan tutkijoiden kanssa.<br />

Vuonna 1979 Hanski palasi Suomeen ja<br />

sai aluksi tutkimusassistentin toimen Suo-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 71

men Akatemiasta. Se vaihtui nuoremman<br />

tutkijan toimeksi vuonna 1981 ja lopuksi<br />

vanhemman tutkijan toimeksi. Ilkka Hanski<br />

organisoi tutkimustyönsä lähinnä Lammin<br />

biologiselle asemalle, jossa hänellä oli<br />

kahdesta kolmeen tutkimusavustajaa tai<br />

jatko-opiskelijaa. Kysymysten asettelut olivat<br />

entistä enemmän teorialähtöisiä ja sisälsivät<br />

monipuolisia ekologisia kokeita<br />

usein laikuttaisissa elinympäristöissä, kuten<br />

lannassa, raadoissa ja sienissä. Kohteena<br />

olivat yleiset ja harvinaiset lajit ja niiden<br />

populaatioekologiset erot raatokärpästen,<br />

mäntypistiäisten ja päästäisten ryhmissä.<br />

Hanski kehitti niin sanotun ydin–satelliitti-teorian,<br />

jota hän testasi erilaisilla<br />

aineistoilla. Yllättävä ja tarkoitukseen sopiva<br />

oli Kaarlo Linkolan väitöskirja-aineisto<br />

Laatokan Karjalan kylien kulttuurikasveista,<br />

jolla testattiin uusin menetelmin yleisten<br />

ja harvinaisten lajien jakautumista erityyppisiin<br />

kyliin.<br />

Ilkka Hanskia kiinnostivat jo opiskeluajasta<br />

lähtien pikkunisäkkäät, erityisesti<br />

päästäiset, joita Suomessa on kuusi lajia.<br />

Kaikkia kasvatettiin Lammilla. Energiaekologia,<br />

käyttäytymistutkimukset, kannanvaihtelut<br />

ja peto–saalissuhteet aikaansa<br />

edellä olevine koejärjestelyineen olivat<br />

Hanskin tutkimusten ja julkaisujen kohteina.<br />

Pikkunisäkästutkimusten yhteydessä<br />

hän ideoi laajan lumikkojen häkkikasvatuksen<br />

Lammilla ja niiden vapauttamisen radiolähettimillä<br />

varustettuna suurjärvien<br />

saarille myyrien peto–saalissuhteen selvittämiseksi.<br />

Hanski ja hänen oppilaansa tuottivat<br />

lumikoista ja myyristä myös paljon<br />

muuta populaatiobiologista tietoa. Samalla<br />

tavalla merkittävä oli Hanskin osallistuminen<br />

amerikankaulussopulia koskevaan tutkimukseen<br />

Grönlannissa, jossa pedon ja<br />

saaliin mallintamisen yhteydessä tulivat<br />

esiin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tyypillistä<br />

Hanskille oli, että testatessaan mallejaan<br />

hän ei ennakolta sitoutunut niihin,<br />

vaan oli valmis muuttamaan käsityksiään,<br />

jos uudet tulokset sitä edellyttivät. Näin tapahtui<br />

esimerkiksi moniongelmaisissa pikkunisäkkäiden<br />

kannanvaihtelututkimuksissa,<br />

jossa vaihtelu oli jostain syystä lakannut<br />

pariksi vuosikymmeneksi.<br />

Ilkka Hanskin yliopisto-opettajanura alkoi,<br />

kun hänet nimitettiin eläintieteen dosentiksi<br />

vuonna 1981. Olli Järvisen saatua<br />

nimityksen Suomen akatemian tutkijaprofessoriksi<br />

vuonna 1988 Hanski alkoi hoitaa<br />

eläinekologian professorin virkaa. Olli Järvisen<br />

kuoltua vain 40-vuotiaana vuonna<br />

1990, Hanski nimitettiin tuohon virkaan<br />

vuonna 1993. Ilkan aikana uudistettiin<br />

eläintieteen opetusta. Biologia siirtyi kantakaupungista<br />

Viikin kampukselle 1990-luvun<br />

puolivälissä ja hallinto järjestettiin uudelleen.<br />

Ilkka Hanskin ansioihin voi lukea<br />

myös opiskelijoiden tietojenkäsittelytaitojen<br />

parantamisen, ekologian kenttäkurssien<br />

uudistamisen, laudaturopintojen kehittämisen<br />

ja englanninkielisen opintokokonaisuuden<br />

aloittamisen. Tultuaan nimitetyksi<br />

akatemiaprofessoriksi vuonna 1996 ja<br />

saatuaan oman huippuyksikön vuonna<br />

2000, Hanski keskittyi jatkokoulutukseen.<br />

Hän johti LUOVA-tutkijakoulua lähes 20<br />

vuotta ja sai siitä parhaan tutkijakoulun<br />

palkinnonkin. Epäilemättä hän suoritti kaikella<br />

kunnialla yliopiston opettajan tärkeimmän<br />

tehtävän, nuorten kouluttamisen<br />

tutkijoiksi.<br />

Hanskin portfoliossa lantakuoriaiset<br />

säilyivät elämän loppuun saakka. Helsingin<br />

yliopisto on mukana Madagaskarille Ranomafanan<br />

kansallispuistoon perustetulla<br />

tutkimusasemalla. Hanski lähti vuonna<br />

2002 tutustumaan saaren lantakuoriaisiin.<br />

Madagaskar on yksi kotoperäisen ja erittäin<br />

uhanalaisen lajiston keskittymistä ja myös<br />

72 Academia Scientiarum Fennica 2016

lantakuoriaislajeja on siellä runsaasti.<br />

Hanskin matkan tuloksena on julkaistu uusia<br />

evoluutiobiologisia tuloksia ja koottu<br />

tutkijaryhmä, joka edelleen jatkaa työtä.<br />

Viimeksi Hanski teki kenttätyötä Madagaskarilla<br />

vuonna 2007. Hänen ryhmänsä madagaskarilainen<br />

jatko-opiskelija väitteli<br />

saaren suojelubiologiasta Suomessa 2015.<br />

Hanskin haave uudesta matkasta Borneon<br />

sademetsiin toteutui vuonna 2013 yhdeksän<br />

opiskelijan kanssa, 35 vuotta edellisen<br />

matkan jälkeen. Kansallispuisto on<br />

edelleen koskematon, vaikka ympäristö on<br />

muutettu öljypalmuviljelmiksi. Lantakuoriaisten<br />

pyydystys onnistui, 12 000 yksilön<br />

saalis on alustavasti käsitelty ja ensimmäiset<br />

tulokset julkaistu. Maailmanlaajuinen ilmaston<br />

lämpeneminen on 35 vuodessa<br />

nostanut vuoristossa lantakuoriaislajien<br />

ala- ja ylärajoja keskimäärin 110 metriä tutkittujen<br />

lajien tapauksissa. Ilmaston on arvioitu<br />

lämmenneen yli puoli astetta. Tutkimus<br />

jatkuu.<br />

1990-luvun alussa Ilkka mietti metapopulaatioteorian<br />

testaamiseen uutta tutkimuskohdetta,<br />

tavallaan koe-eläintä. Onnellisten<br />

sattumien ansiosta kohteeksi valikoitui<br />

täpläverkkoperhonen (Melitaea cinxia)<br />

ja sen populaatiot ja elinympäristöt Ahvenanmaalla.<br />

Neljännesvuosisata myöhemmin<br />

kyseessä on metapopulaatiotutkimuksen<br />

kansainvälinen mallilaji, eräänlainen<br />

ikoni. Se elää perinteisen maatalousmaiseman<br />

kedoilla ja sen toukat käyttävät ravinnokseen<br />

vain kahta kasvia: heinäratamoa ja<br />

tähkätädykettä. Se on helppo löytää ja sitä<br />

on helppo kasvattaa myös kasvihuoneissa<br />

ja merkitä tutkimusta varten. Toukkapopulaatioille<br />

sopivia ketolaikkuja on Ahvenanmaalla<br />

yli 4 000, mutta laji on hävinnyt<br />

Manner-Suomesta. Hanskia ei koskaan hirvittänyt<br />

työn määrä, hänestä kaikki oli<br />

mahdollista. Ketojen perhospopulaatiot<br />

kartoitettiin vuosittain kymmenien opiskelijoiden<br />

avulla. Näin voitiin seurata perhosten<br />

häviämistä ja uusien ketojen asuttamista<br />

ja kehittää malleja, jotka sopivat myös<br />

sellaisiin lajeihin, joiden elinympäristöt<br />

vasta nyt pirstoutuvat ihmisen toimesta.<br />

Tähän sopivia teorioita ja malleja Hanski<br />

on kehittänyt yhdessä työtovereittensa<br />

kanssa. Teorian ja valtavan mittausdatan<br />

yhdistäminen ei olisi onnistunut ilman isoa<br />

tutkimusryhmää, jossa on tarvittu muun<br />

muassa matemaatikkoja. Tuloksia on sovellettu<br />

suojelualueiden suunnittelussa sekä<br />

Suomessa että maailmalla. Niiden avulla<br />

voidaan arvioida myös lajien häviämiskynnystä<br />

pirstoutuvassa elinympäristössä ja<br />

sukupuuttovelkaa eli aikaviivettä lajin häviämisessä.<br />

Hanskin ekologiset täpläperhostutkimukset<br />

johtivat varsin pian evolutiivisten<br />

ominaisuuksien ja geneettisten erojen tutkimukseen.<br />

Täpläverkkoperhosen genomi<br />

kartoitettiin kolmantena perhoslajina maailmassa.<br />

Metapopulaatiobiologian kannalta<br />

keskeinen ominaisuus on perhosten lentokyky<br />

eli mahdollisuus asuttaa uusia ympäristöjä.<br />

Ominaisuus keskittyy tiettyihin<br />

geeneihin, jotka vaikuttavat lentoaineenvaihdunnan<br />

tasoon. Luonnonvalinta parantaa<br />

levittäytymiskykyä pirstaleisessa elinympäristössä,<br />

eikä se ole ainoa ominaisuus,<br />

joka valikoi perhosia. Hanskin ja monen<br />

muun tutkimukset osoittavat, että ekologinen<br />

ja evolutiivinen dynamiikka voi tapahtua<br />

nopeasti ja parantaa populaatioiden<br />

elinvoimaisuutta. Hanski kuitenkin korosti<br />

kirjoituksissaan aina sitä, että ihminen<br />

muuttaa ympäristöjä niin nopeasti, että<br />

monimuotoisuus vähenee ja kuudes sukupuuttoaalto<br />

on tosiasia.<br />

Metapopulaatioiden tutkimusryhmästä<br />

kasvoi nopeasti akatemiaprofessorin johtama<br />

huippuyksikkö: ensin Metapopulation<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 73

Research Group, myöhemmin Centre<br />

(MRC). Vuoden 2015 vuosikertomus luettelee<br />

16 tutkimusryhmää, joita johtaa viisi<br />

professoria ja kymmenkunta akatemiatutkijaa.<br />

Ryhmissä työskentelee kolmisenkymmentä<br />

tohtoria, saman verran tohtoriksi<br />

opiskelevia ja runsaasti avustavaa henkilökuntaa.<br />

Lähes puolet tutkijoista on ulkomaalaisia.<br />

Hanskin ohjaamana väitteli yli<br />

30 tohtoria. MRC:ssä tutkitaan luonnollisesti<br />

paljon muutakin kuin täpläverkkoperhosen<br />

metapopulaatioita, esimerkiksi biodiversiteettiä<br />

yleisemmin, evolutiivista genetiikkaa,<br />

kasvien patologiaa, loisia ja luonnonsuojelubiologiaa.<br />

Tyypillinen osoitus Hanskin kyvystä<br />

heittäytyä uusiin asioihin on yhdessä allergologi<br />

Tari Haahtelan ja tämän tutkimusryhmän<br />

kanssa alkanut yhteistyö allergian<br />

ja muiden tarttumattomien tulehdustautien<br />

ja ihmisen luontoympäristön välisestä<br />

riippuvuudesta. Tutkimuksessa on pyritty<br />

selvittämään suojaako ihmisen ihon, limakalvojen<br />

ja suoliston mikrobibiomin diversiteetti<br />

myös tietyiltä tarttumattomilta sairauksilta<br />

kuten allergioilta, ja mikä on elintapojen<br />

ja ympäristön merkitys luontaisen<br />

immuniteetin kannalta. Luontoon perustuvat<br />

terveyshyödyt ja siihen liittyvät kustannussäästöt<br />

voivat olla suuria ja vaikuttaa<br />

merkittävästi terveydenhuollon ja yhteiskuntien<br />

suunnitteluun. Kyseessä on lupaava<br />

uusi avaus, jota tutkijat nimittävät<br />

”luontoaskeleeksi.”<br />

Hanski julkaisi paljon sekä oman ryhmänsä<br />

tutkijoiden että ulkomaisten yhteistyökumppaneittensa<br />

kanssa. Julkaisut<br />

ilmestyivät sarjoissa, jotka leviävät hyvin<br />

ja joita siteerataan paljon. Useita artikkeleja<br />

ilmestyi Naturessa ja Sciencessä. Hän<br />

kirjoitti tai toimitti myös kymmenkunta<br />

kirjaa pääasiassa kansainväliselle lukijakunnalle.<br />

Professoriksi tultuaan hän kirjoitti<br />

yhdessä opettajakollegojensa kanssa<br />

laajan suomenkielisen Ekologian. Ilkka<br />

Hanskin mainetta lisäsi merkittävästi kansainvälisen<br />

Ekologian Instituutin palkintoon<br />

(1999) liittyvä, Excellence in Ecology<br />

-sarjassa (2005) ilmestynyt Kutistuva maailma,<br />

joka käännettiin myös kiinaksi, suomeksi<br />

ja venäjäksi. Kotimaisille lukijoilleen<br />

ja oppilailleen Ilkka kirjoitti Viestejä<br />

saarilta -kirjan (2007), joka oli hätähuuto<br />

biodiversiteetin hupenemisesta, mutta samalla<br />

kertomus tutkijan työstä. Tämän<br />

teeman hän laajensi juuri ennen kuolemaansa<br />

Tutkimusmatkoja saarille -kirjaksi.<br />

Suomen- ja englanninkielisiä teoksia<br />

hän ei enää painettuina nähnyt.<br />

Ilkka Hanskille oli aina selvää, että tutkija<br />

osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun<br />

ja vaikuttamiseen. Tieteen edistäminen<br />

oli hänelle tärkeää. Sen puolesta hän<br />

puhui, kirjoitti ja toimi asiantuntijana. Esimerkkeinä<br />

voi mainita tiedeyhteisön järjestämät<br />

Tieteen päivät. Hän oli pitkään mukana<br />

myös tieteen ja taiteen tärkeän rahoittajan<br />

Suomen Kulttuurirahaston hallituksessa<br />

ja hallintoneuvostossa. Tieteen edistämiseen<br />

liittyivät myös jäsenyydet Helsingin<br />

yliopiston hallituksessa, yliopistojen<br />

neuvottelukunnissa kotimaassa ja ulkomailla,<br />

sekä Euroopan yhteisön ja YK:n tiede-elimissä.<br />

Hän piti myös lukuisia luentoja,<br />

jopa luentosarjoja muun muassa Kiinan,<br />

Englannin ja Yhdysvaltojen yliopistoissa.<br />

Viimeisessä kirjoituksessaan (Kanava<br />

2/2016) hän kantoi huolta perustutkimuksen<br />

ja nuorten tutkijain asemasta Suomessa:<br />

”Kun tutkimus- ja yliopistopolitiikkaa<br />

johdetaan nyt toimeenpantavalla tavalla,<br />

vaarana on, että menetetään innostus ja intohimo<br />

tieteen tekemiseen, menetetään<br />

luottamus ja arvonanto tutkijoiden ja päättäjien<br />

välillä. Mikä pahinta menetetään tulokset<br />

ja menestys.”<br />

74 Academia Scientiarum Fennica 2016

Toinen Ilkka Hanskia sydäntä lähellä<br />

oleva asia oli luonnonsuojelu, erityisesti<br />

metsät. Hänen asiantuntemustaan tarvittiin<br />

metsiensuojelussa, johon hän toi metapopulaatioteoriasta<br />

kumpuavan vaikuttavuusajattelun.<br />

Uusi metsäkirja (2006)<br />

syntyi hänen ideoimansa ja Kulttuurirahaston<br />

rahoittaman Argumenta-seminaarisarjan<br />

tuloksena laajan metsäntutkijajoukon<br />

toimesta viitoittamaan uutta metsäpolitiikkaa,<br />

jossa entistä paremmin huolehdittaisiin<br />

biodiversiteetin säilymisestä ja<br />

suojelualueista. Metsien käyttöä lisäävässä<br />

Suomessa tilanne on entistäkin huolestuttavampi.<br />

Hanski itse halusi osallistua<br />

Virolahden seudun metsiensuojeluun lahjoittamalla<br />

viimeisen kansainvälisen palkintonsa,<br />

puoli miljoonaa euroa, Ilkka<br />

Hanskin metsiensuojeluverkon aikaansaamiseen.<br />

Ilkan perhe, Eeva Furman ja lapset<br />

Katri, Matti ja Eveliina Hanski toteuttavat<br />

hanketta.<br />

Rauno Ruuhijärvi<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 75

Esko Hoppu<br />

* 15.1.1935 † 13.7.2016<br />

Helsingin yliopiston vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden<br />

emeritusprofessori<br />

Esko Hoppu syntyi 15.1.1935 ja kuoli pitkän<br />

sairauden jälkeen 13.7.2016 Helsingissä.<br />

Hän oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen<br />

vuodesta 1991.<br />

Hoppu valmistui Helsingin yliopistosta<br />

lainopin kandidaatiksi vuonna 1959 ja lakitieteen<br />

lisensiaatiksi vuonna 1961. Hänen<br />

merioikeutta käsitellyt väitöskirjansa Rahdinottajan<br />

tavaravastuusta ilmestyi vuonna<br />

1966. Hänet nimitettiin lahjoitusvaroilla<br />

perustettuun Helsingin yliopiston vakuutus-<br />

ja vahingonkorvausoikeuden professorin<br />

virkaan tehtävän ensimmäisenä<br />

haltijana vuonna 1973. Tässä virassa hän<br />

palveli vuonna 1998 tapahtuneeseen eläkkeelle<br />

jäämiseen saakka.<br />

Esko Hoppu julkaisi lukuisia erillisteoksia<br />

useilta yksityisoikeuden lohkoilta. Merioikeudellisen<br />

tutkimuksen ohella hän käsitteli<br />

julkaisuissaan kuljetusoikeutta myös<br />

muiden kuljetusmuotojen kannalta. Lisäksi<br />

hän julkaisi 1970-luvulla teoksia tuolloin<br />

ajankohtaisista rakennusurakan erityiskysymyksistä,<br />

joita olivat urakan alistaminen,<br />

sivu- ja alaurakat sekä kustannustason<br />

nousun vaikutus urakkasopimukseen.<br />

Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden<br />

professuurin myötä Hoppu kirjoitti<br />

myös useita teoksia vakuutusoikeudesta.<br />

Hänen julkaisunsa koskivat oikeusturvavakuutusta,<br />

monivakuutusta ja kuljetusten<br />

vakuutuskysymyksiä. Lisäksi hän laati<br />

vakuutussopimusoikeuden kokonaisesityksen.<br />

Ennen hänen julkaisutoimintaansa<br />

vakuutussopimusoikeus oli Suomessa<br />

jäänyt vuosikymmeniksi ilman<br />

merkittävää yliopistollista tutkimusta.<br />

Hänen julkaisunsa ovat edelleen suomalaisen<br />

vakuutusoikeuden tärkeitä perusteoksia.<br />

Hopun monipuolisuudesta kertoo<br />

myös se, että hän oli toisena kirjoittajana<br />

lääkärin taitovirhettä ja vahingonkorvausvastuuta<br />

käsitellessä teoksessa, joka ilmestyi<br />

1980-luvun alussa selvästi ennen<br />

nykyistä potilasvahinkolakia ja lääkintäoikeudellisen<br />

keskustelun aktivoitumista.<br />

Mainita voidaan myös useiden vuosikymmenien<br />

ajan käytetty ja säännöllisesti uudistettu<br />

perusoppikirja Kauppa- ja varallisuusoikeuden<br />

pääpiirteet.<br />

Opettajana Esko Hoppu tunnettiin korrektina<br />

herrasmiehenä, joka luennoi rauhalliseen<br />

tahtiin käyttäen virheetöntä<br />

kieltä ilman turhia sidesanoja. Eräs kollega<br />

luonnehti hänen luentojaan sanomalla,<br />

että pilkut ja pisteet lisäämällä olisi<br />

syntynyt painovalmista tekstiä.<br />

76 Academia Scientiarum Fennica 2016

Tieteelliset ja ammatilliset luottamustehtävät<br />

olivat näkyvä osa Hopun toimintaa<br />

koko hänen uransa ajan. Hän toimi muun<br />

muassa Helsingin yliopistossa oikeustieteellisen<br />

tiedekunnan varadekaanina ja<br />

kanslerinsihteerinä sekä Yliopiston apteekin<br />

hallituksen puheenjohtajana. Suomalaisessa<br />

Lakimiesyhdistyksessä hän toimi rahastonhoitajana,<br />

hallituksen jäsenenä ja<br />

varapuheenjohtajana ja lopulta puheenjohtajana.<br />

Tieteellisten luottamustehtävien<br />

ohella hän ehti vaikuttaa myös Suomen Lakimiesliiton<br />

hallituksen jäsenenä ja Suomen<br />

Asianajajaliiton asiamiehenä. Oikeustieteellisen<br />

alan kustannustoiminnassa hänellä<br />

oli lukuisia luottamustehtäviä, kuten<br />

Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kirjasarjatoimikunnan<br />

puheenjohtajuus ja Suomen<br />

Laki I -teoksen toimituskunnan jäsenyys.<br />

Yliopiston ulkopuolella Esko Hoppu<br />

tunnettiin etenkin riidanratkaisijana. Hän<br />

toimi pitkään merivahingonlaskijana ja lukuisissa<br />

vakuutusalan riidanratkaisulautakunnissa.<br />

Elinkeinoelämän riidanratkaisuun<br />

hän osallistui toimimalla välimiehenä<br />

yli sadassa asiassa.<br />

Hopun henkilökohtaisessa elämässä<br />

etualalla olivat vaimo ja kolme lasta, jotka<br />

ovat kaikki seuranneet isäänsä juristinuralle.<br />

Hän nautti saaristolaiselämästä kesäasunnollaan<br />

Porkkalassa ja harrasti<br />

muun muassa purjehdusta, matkailua ja<br />

vaellusta.<br />

Viimeisinä vuosinaan Esko Hoppu valmisteli<br />

muistelemiaan. Hän ehti sairaudestaan<br />

huolimatta saamaan aikaan käsikirjoituksen,<br />

joka on tarkoitus julkaista postuumisti.<br />

Käsikirjoituksesta välittyvät ne Esko<br />

Hopun henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka<br />

olivat hänen saavutustensa ja hänen<br />

nauttimansa luottamuksen taustalla – ahkeruus,<br />

järjestelmällisyys ja rehellisyys.<br />

Mika Hemmo<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 77

Osmo Ikola<br />

* 6.2.1918 † 27.4.2016<br />

Turun yliopiston suomen kielen professori<br />

ja rehtori emeritus Osmo Kalervo Ikola<br />

kuoli 98 vuoden ikäisenä Turussa 27. huhtikuuta<br />

2016. Sukujuuriltaan Ikola oli satakuntalainen.<br />

Hänen isänsä, suomen kielen<br />

tutkijana ja korkeakoulumiehenä ansioitunut<br />

professori ja kansleri Niilo Ikola, oli<br />

syntyisin Tyrväästä, ja myös äiti Salli o.s.<br />

Paloheimo oli vanhaa satakuntalaista sukua.<br />

Osmo Ikola itse oli turkulainen. Hän<br />

syntyi Joensuussa, mutta oli vasta parin<br />

vuoden ikäinen, kun perhe muutti Turkuun,<br />

joka siitä lähtien oli hänen kotikaupunkinsa.<br />

Turun klassillinen lyseo, josta<br />

hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1936,<br />

antoi vankan pohjan hänen monipuoliselle<br />

kielitaidolleen ja koko myöhemmälle toiminnalleen.<br />

Kouluaikana ja vielä sen jälkeenkin<br />

hän oli myös innokas partiolainen.<br />

Korkeakouluopintonsa Ikola aloitti syksyllä<br />

1936 Turun yliopistossa pääaineenaan<br />

suomen kieli ja sen sukukielet. Uranvalintaan<br />

vaikuttivat epäilemättä eniten kodin<br />

antamat virikkeet, varsinkin Niilo-isän työn<br />

seuraaminen. Ikolan akateeminen pääopettaja<br />

oli tunnettu fennougristi Paavo Ravila,<br />

joka toisin kuin useimmat samanaikaiset<br />

suomalaiset kollegansa oli erityisen kiinnostunut<br />

kielitieteen periaatteista ja lauseopista<br />

ja näiden aiheiden pariin hän innosti<br />

oppilaansakin. Syntaksista tuli myös Ikolan<br />

keskeinen tutkimusala. Filosofian kandidaatin<br />

tutkinnon hän suoritti erinomaisin<br />

tiedoin vuonna 1940. Opintojen tehokas<br />

edistyminen saattoi osaksi selittyä siitäkin,<br />

että Ikola oli erittäin nopea konekirjoittaja<br />

ja hän osasi myös pikakirjoitusta. Molemmat<br />

olivat verrattomia taitoja aikana, jolloin<br />

puheen ja tekstin tallentamiseen kehitellyt<br />

laitteet eivät vielä olleet arkitodellisuutta.<br />

Kandidaatin tutkinnon suorittamisen<br />

jälkeen Ikola aloitti väitöskirjatyönsä, joka<br />

kuitenkin sotapalveluksen vuoksi oli keskeytyksissä<br />

syksyyn 1944 saakka. Sodan<br />

päätyttyä viimeksi Merivoimien esikunnassa<br />

viesti- ja salakieliupseerina palvellut<br />

luutnantti Ikola palasi siviiliin ja ryhtyi tuntiopettajana<br />

antamaan suomen kielen ja<br />

kauppakirjeenvaihdon opetusta Turun<br />

kauppaopistossa. Samanaikaisesti hän keskittyi<br />

väitöskirjatyönsä jatkamiseen ja osallistui<br />

aktiivisesti ylioppilasjärjestöjen toimintaan,<br />

paikallisesti Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan<br />

varaesimiehenä ja valtakunnallisesti<br />

Suomen Ylioppilaskuntien Liiton<br />

hallituksen jäsenenä. Syksystä 1947 alkaen<br />

hän toimi kolme vuotta Upsalan yliopiston<br />

suomen kielen lehtorina. Upsalassa vietetyt<br />

vuodet olivat Ikolalle hänen itsensä kerto-<br />

78 Academia Scientiarum Fennica 2016

man mukaan hyvin antoisat monien uusien<br />

tutkijakontaktien ja ulkomaalaisopetuksen<br />

antaman kokemuksen sekä oman jatkoopiskelun<br />

ja tutkimustyön kannalta. Viranhoidon<br />

ohessa valmistuikin vuonna 1949<br />

metodisesti ja tuloksiltaan erinomainen<br />

väitöskirja Tempusten ja modusten käyttö<br />

ensimmäisessä suomalaisessa raamatussa<br />

verrattuna vanhempaan ja nykyiseen kieleen.<br />

Seuraavana vuonna ilmestyi myös tutkimuksen<br />

jatko-osa.<br />

Vuoden 1950 lopussa Ikola nimitettiin<br />

Ravilalta vapautuneeseen Turun yliopiston<br />

suomen kielen ja sen sukukielten professorin<br />

virkaan, jota hän ryhtyi hoitamaan vuoden<br />

1951 alusta. Vuonna 1962 virka jaettiin<br />

Ikolan ehdotuksesta kahtia. Hänen oman<br />

virkansa nimikkeeksi tuli suomen kielen<br />

professorin virka, ja rinnalle perustettiin<br />

suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen<br />

professorin virka. Professoriksi tultuaan<br />

Ikola jatkoi intensiivisesti tutkimustyötään.<br />

Vuosina 1954–1957 hän julkaisi Virittäjässä<br />

suomen lausetyyppejä ja niihin liittyviä<br />

ongelmia käsittelevän kuusiosaisen artikkelisarjan,<br />

joka synnytti tiedeyhteisössä<br />

pitkään jatkuneen vilkkaan ja tutkimusta<br />

inspiroineen tieteellisen keskustelun. Useita<br />

syntaksia käsitteleviä tutkielmia sisältyi<br />

myös vuonna 1961 Tietolipas-sarjassa ilmestyneeseen<br />

artikkelikokoelmaan Lauseopin<br />

kysymyksiä. Metodisesti uusi aluevaltaus<br />

oli samana vuonna 1961 ilmestynyt<br />

lause- ja tyyliopin alueille sijoittuva monografia<br />

Das Referat in der finnischen Sprache,<br />

joka kielen käyttötilanteen huomioon<br />

ottavana tutkimuksena ennakoi myöhempää<br />

tekstilingvistiikkaa.<br />

Peruslauseiden rinnalla Ikola tutki suomen<br />

kielelle ominaisia lauseenvastikkeita<br />

ja muita rakenteita. Vuonna 1971 ilmestyi<br />

Sananjalassa laaja artikkeli ”Lauseenvastikkeista<br />

ja upotetuista lauseista”, joka uudistettuna<br />

ja täydennettynä julkaistiin Lauseenvastikeoppia-nimisenä<br />

Tietolippaana<br />

vuonna 1974. Rakenteiden käsittelyyn Ikola<br />

sovelsi osaksi generatiivisen transformaatiokieliopin<br />

periaatteita, mikä osoittaa<br />

hänen olleen jatkuvasti hyvin perillä kansainvälisen<br />

lingvistiikan ajankohtaisista<br />

virtauksista. Yleiskielen lauseopin ohella<br />

Ikolaa kiinnosti murteiden syntaksi. Luodakseen<br />

hyvät edellytykset kansankielen<br />

tutkimiselle hän perusti vuonna 1957 laitoksensa<br />

yhteyteen suomen kielen äänitearkiston,<br />

johon parin vuosikymmenen keruutyön<br />

tuloksena tallennettiin alkuperäisäänitteinä<br />

lähes viisituhatta tuntia kansanmurteita,<br />

etupäässä lounais-, satakuntalais-<br />

ja pohjalaismurteiden alueilta.<br />

Erityisen merkittävä hanke on ollut Ikolan<br />

aloitteesta Turun yliopistoon vuonna<br />

1967 perustettu Lauseopin arkisto, murreäänitteisiin<br />

ja kirjakielen teksteihin perustuva<br />

kaikkiaan yli miljoona sanetta käsittävä<br />

sähköinen aineistopankki. Valmistumisvuonna<br />

1984 arkisto sisälsi 162 morfosyntaktisesti<br />

koodattua tekstiä, joista 132<br />

edustaa perinteisiä kansanmurteita ja 30<br />

kirjoitetun yleiskielen eri tekstilajeja. Myöhemmin<br />

arkistoon on lisätty vanhasta kirjasuomesta<br />

ja nykysuomalaisesta arkikeskustelusta<br />

samoin menetelmin tehtyjä uusia<br />

korpuksia. Monipuolisin hakuohjelmin<br />

hyödynnettävä aineisto palvelee arkiston<br />

oman tutkimustyön lisäksi myös muualla<br />

tehtävää kielitieteellistä tutkimusta. Arkiston<br />

materiaaliin perustuvan Ikolan johtaman<br />

tutkimushankkeen tuloksena ilmestyi<br />

vuonna 1989 laaja julkaisu Suomen murteiden<br />

lauseoppia ja tekstikielioppia.<br />

Ikolan pysyvä kiinnostuksen kohde oli<br />

vanha kirja<strong>suomi</strong>, jota hän väitöstutkimuksensa<br />

lisäksi käsitteli useissa tutkielmissaan<br />

ja joka hänen omien sanojensa mukaan<br />

tuntui kaikkein läheisimmältä tutki-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 79

muskohteelta. Ikolan perusteellinen vanhan<br />

kirjasuomen ja nykysuomen tuntemus<br />

koitui suureksi hyödyksi nykyisen kirkkoraamattumme<br />

kielelle hänen toimiessaan<br />

käännöskomitean suomen kielen asiantuntijana.<br />

Tämä työ liittyi läheisesti kielenkäyttöön,<br />

oikeakielisyyteen ja kielenhuoltoon,<br />

jotka virkaanastujaisesitelmästä ”Kielenohjailu<br />

ja kieliyhteisö” lähtien olivat tärkeällä<br />

sijalla Ikolan tutkimus- ja opetustyössä.<br />

Lukuisista kielenkäyttöä koskevista<br />

tutkielmistaan ja kielipakinoistaan hän kokosi<br />

osan vuonna 1990 ilmestyneeksi julkaisuksi<br />

Kielen elämää ja käyttöä. Vakiintuneen<br />

aseman koulu- ja yliopistoväen sekä<br />

muidenkin kielenkäyttäjien oppaana on<br />

saavuttanut Ikolan toimittama Nykysuomen<br />

käsikirja. Ikolan maltillisen näkemyksen<br />

mukaan kielenkäyttöä tulee ohjata, mutta<br />

ohjailussa on lähdettävä kieliyhteisön tarpeista<br />

ja siitä, mikä on mahdollista toteuttaa,<br />

ei ihanteesta. Hänen oma tekstinsä on<br />

kauttaaltaan asiallista ja selkeää sekä kielellisesti<br />

ja tyylillisesti huoliteltua. Suomen<br />

kielen lisäksi Ikola tutki lähisukukieliä, erityisesti<br />

viroa.<br />

Paitsi arvostettu tutkija ja opettaja Ikola<br />

oli etevä hallintomies. Hänen tullessaan<br />

professoriksi 1950-luvun alussa Turun yliopisto<br />

oli verraten pieni viidensadan opiskelijan<br />

ja vähälukuisen henkilökunnan<br />

opinahjo. Professuuri oli hänen edustamansa<br />

oppiaineen ainoa vakinainen virka. Oppiainelaitosta<br />

ei ollut, ei myöskään oppiaineen<br />

omia tiloja. Sodista toipumisen luomissa<br />

parantuneissa olosuhteissa Turun<br />

yliopisto kuitenkin saattoi pian aloittaa ripeän<br />

kasvunsa. Ikolan aloitteesta perustettiin<br />

vuonna 1955 humanistisen tiedekunnan<br />

oppiainelaitoksista ensimmäisenä suomen<br />

kielen ja fonetiikan laitos, josta runsaassa<br />

vuosikymmenessä lähiaineet mukaan<br />

luettuina kehittyi opetus- ja tutkimusresursseiltaan<br />

sekä opiskelijamäärältään tehokas<br />

laitoskokonaisuus. Ikola toimi pitkiä<br />

aikoja yliopistohallinnon kaikilla tasoilla:<br />

laitosjohtajana, dekaanina, konsistorin jäsenenä,<br />

vararehtorina ja rehtorina. Hänen<br />

aktiivinen ja samalla avarakatseinen toimintansa<br />

ei rajoittunut ainoastaan omaan<br />

oppialaan eikä humanistiseen tiedekuntaan,<br />

vaan sillä oli positiivinen vaikutus koko<br />

yliopiston kasvuun ja kehitykseen.<br />

Ikolan virkakauden viimeinen vuosikymmen,<br />

jolloin hän toimi Turun yliopiston<br />

vararehtorina ja rehtorina (1970–<br />

1981), oli suomalaista tiedeyhteisöä voimakkaasti<br />

ravistellut kausi. Sen kuluessa<br />

korkeakouluissa toteutettiin sekä hallinnon<br />

että tutkintojen radikaalit uudistukset.<br />

Vuonna 1993 ilmestyneessä muistelmakirjassaan<br />

Oppia ikä kaikki Ikola kuvailee<br />

laajasti näitä tapahtumia lähinnä saman<br />

vuosikymmenen puolivälissä<br />

(1.8.1974) valtiollistetun Turun yliopiston<br />

näkökulmasta. Hänen mukaansa molempien<br />

tiukan keskusjohtoisesti ohjattujen<br />

hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen<br />

jouduttiin käyttämään kohtuuttoman<br />

paljon yliopiston henkilökunnan työaikaa<br />

ja muita resursseja, jotka olivat<br />

poissa opetuksesta ja tutkimuksesta sekä<br />

muiden perustehtävien hoitamisesta. Sekä<br />

hallinnon että tutkintojen uudistussuunnitelmat<br />

heijastelivat Suomeenkin<br />

1960-luvun lopulla levinnyttä kansainvälistä<br />

ylioppilasradikalismia, ja niihin liittyi<br />

myös puoluepoliittisia ja osin aluepoliittisiakin<br />

intressejä. Ikola kohdisti hyvin<br />

perustelemaansa kritiikkiä suunnittelutyöhön,<br />

jossa ei otettu riittävästi huomioon<br />

sellaista kokemukseen ja tietoon perustuvaa<br />

asiantuntemusta, jota korkeakoulutuksen<br />

uudistaminen olisi edellyttänyt.<br />

Yliopiston autonomia sekä tieteen vapaus<br />

ja tutkimuksen kansainvälisyys oli-<br />

80 Academia Scientiarum Fennica 2016

vat Ikolalle ehdottomia arvoja, joita hän<br />

kaikissa kannanotoissaan ja toimissaan<br />

tarmokkaasti puolusti.<br />

Ikolan tieteellistä ja hallinnollista asiantuntemusta<br />

arvostettiin ja hyödynnettiin<br />

monissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä<br />

tehtävissä. Hän oli pitkään Suomen<br />

kielen lautakunnan jäsen ja puheenjohtaja,<br />

Korkeakouluneuvoston jäsen ja<br />

Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen<br />

jäsen, Sanakirjasäätiön valtuuskunnan<br />

puheenjohtaja, Pohjola-Nordenin keskushallituksen<br />

sekä Suomen Kulttuurirahaston<br />

ja Huhtamäki Oy:n hallintoneuvostojen<br />

jäsen. Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

jäseneksi Ikola kutsuttiin vuonna 1965, ja<br />

hän oli hallituksen jäsen vuosina 1982–<br />

1988. Tiedeakatemian varaesimiehenä ja<br />

esimiehenä hän toimi vuosina 1982–1984.<br />

Kansainvälisten fennougristikongressien<br />

järjestelyihin ja työhön Ikola osallistui<br />

ensimmäisestä, Budapestissa 1960 pidetystä<br />

kongressista lähtien ja hän toimi<br />

Turussa 1980 järjestetyn viidennen fennougristikongressin<br />

presidenttinä. Vierailevana<br />

professorina Ikola oli New York in<br />

Columbia-yliopistossa ja Göttingenin yliopistossa<br />

Saksassa.<br />

Ikola osallistui aktiivisesti myös tieteellisten<br />

seurojen ja kulttuuriyhdistysten toimintaan.<br />

Erityisen läheisiä hänelle olivat<br />

Turussa toimivat Porthan-Seura ja Suomen<br />

Kielen Seura, joiden kummankin esimiehenä<br />

hän toimi parikymmentä vuotta, sekä<br />

jälkimmäisen seuran monitieteinen <strong>vuosikirja</strong><br />

Sananjalka, jonka päätoimittaja hän<br />

oli kolmekymmentä vuotta. Kiitollisuutensa<br />

osoituksena monet seurat ja yhteisöt<br />

kutsuivat hänet kunniajäsenekseen tai palkitsivat<br />

hänet muulla tavoin. Suomalainen<br />

Tiedeakatemia myönsi Ikolalle Kalevalapalkinnon<br />

vuonna 1971 ja kunniapalkinnon<br />

vuonna 1989. Hänelle myönnettyihin<br />

kunniamerkkeihin kuuluivat Suomen Valkoisen<br />

Ruusun ritarikunnan komentajamerkki<br />

ja Suomen Leijonan ritarikunnan<br />

komentajamerkki sekä Vapaudenristi 4<br />

miekkoineen. Tunnustuksiin on helppo yhtyä:<br />

Osmo Ikolan elämäntyö on ansiokas<br />

luku päivälleen kaksi kuukautta ennen hänen<br />

syntymäänsä itsenäiseksi julistautuneen<br />

Suomen sivistyshistoriaa.<br />

Aimo Hakanen<br />

Kuva:<br />

Suomen Kielen Seuran arkisto<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 81

Pentti Laasonen<br />

* 24.12.1928 † 14.10.2016<br />

Suomen johtava kirkkohistorioitsija,<br />

emeritusprofessori Pentti Laasonen kuoli<br />

äkillisesti Helsingissä 14. lokakuuta 2016.<br />

Hän oli syntynyt Kiteellä 24. joulukuuta<br />

1928 maanviljelijäperheeseen. Viimeisessä<br />

kirjassaan Kadonnut isoäiti ja Pietarin<br />

vetovoima (2015) hän vihjaa myös papilliseen<br />

sukutaustaansa.<br />

Laasonen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna<br />

1949 ja valmistui teologian kandidaatiksi<br />

1954, jolloin hän aloitti pedagogisen uransa<br />

ensin Outokummun yhteiskoulun ja sitten<br />

oman koulunsa Savonlinnan lyseon<br />

uskonnon, sielutieteen ja filosofian vanhempana<br />

lehtorina. Pitkän opetustyön sivutuotteena<br />

syntyi yhdessä Kauko Pirisen<br />

kanssa kirjoitettu lukion kirkkohistorian<br />

oppikirja (1969), josta otettiin toistakymmentä<br />

painosta.<br />

Pedagogiselle kokemukselle ja kyvyille<br />

oli käyttöä myös yliopistossa, jossa ne<br />

kuuluivat harvan professorin ydinosaamiseen.<br />

Laasonen hoiti teologisen tiedekunnan<br />

virkoja vuodesta 1973 alkaen, viimeksi<br />

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian<br />

professuuria 1980–1991. Opiskelijan<br />

mieleen on jäänyt hänen luennoillaan<br />

ja seminaareissaan vallinnut kiireetön ja<br />

vapaa ilmapiiri, ”mutta asiassa edettiin<br />

aina”.<br />

Väitöskirjansa alkusanoissa Laasonen<br />

kiittää opettajaansa Aarno Maliniemeä, joka<br />

”vielä Helsingistä virkaan lähdettyäni<br />

lämpimän rohkaisevalla tavalla kehotti minua<br />

jatkamaan opintojani”. Tällaista rohkaisua<br />

tämä professori jakoi harvoin. Jatko-opintonsa<br />

Laasonen aloitti 1962 Maliniemen<br />

seuraajien Kauko Pirisen ja Mikko<br />

Juvan legendaarisessa lisensiaattiseminaarissa.<br />

Hän kuului sen tuottamiin ensimmäisiin<br />

tohtoreihin ja väitteli vuonna<br />

1967 Pohjois-Karjalan kirkollista elämää<br />

Ruotsin vallan aikana käsittelevällä teoksella.<br />

Jatkotutkimus vuodelta 1971 ulotti<br />

saman teeman talvisotaan saakka. Teos<br />

Novgorodin imu (2005) vastaa kysymykseen,<br />

miksi ortodoksit muuttivat 1600-luvulla<br />

Käkisalmen läänistä Venäjälle. Tutkimus<br />

kumoaa yleisen – ja sitkeästi toistetun<br />

– käsityksen luterilaisten harjoittamasta<br />

pakkokäännytyksestä ja uskonvainosta.<br />

Itäiseen Suomeen liittyy myös Laasosen<br />

viimeinen teos, mestarinäyte siitä<br />

miten historiaa tutkitaan ja kirjoitetaan.<br />

Vanhakantaisen ja jatkuvasti esitetyn<br />

näkemyksen mukaan ”puhdasoppisuuden<br />

ajan” kirkkoa leimasi oikeaan oppiin ja<br />

kirkkokuriin keskittynyt ”kuollut” uskonnollisuus.<br />

Laasonen osoitti tämän käsityksen<br />

vääräksi ja antoi aikakaudesta koko-<br />

82 Academia Scientiarum Fennica 2016

naiskuvan kirjoittamalla 1600- ja 1700-lukuja<br />

koskevan osan Suomen kirkkohistoria<br />

-teokseen, elämäkerrat Johannes Gezelius<br />

vanhemmasta ja nuoremmasta sekä lukuisia<br />

artikkeleita saksalaisesta ja suomalaisesta<br />

ortodoksian ajasta ja pietismistä.<br />

Hän johti vanhemman suomalaisen oppihistorian<br />

tutkimusryhmää, joka sai aikaan<br />

uraa uurtavia tuloksia kirja- ja yliopistohistorian<br />

alalla.<br />

Laasonen viihtyi saksalaisessa tutkimusmiljöössä.<br />

Hän kuului kansainvälisen<br />

pietismin tutkimuksen keskuksen Interdisziplinäres<br />

Zentrum für Pietismusforschung<br />

der Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg<br />

neuvottelukuntaan ja kirjoitti<br />

Pohjoismaita ja Suomea koskevat osuudet<br />

laajaan standarditeokseen Geschichte<br />

des Pietismus. Wolfenbüttelin Herzog August<br />

Bibliothekissa vietettyjen tutkimusjaksojen<br />

tuloksena syntyi Saksan luterilaisten,<br />

kalvinistien ja katolilaisten välisiä<br />

keskusteluja koskeva Luterilaisuus Rooman<br />

ja Geneven välissä 1577–1690. Keskustelut<br />

eivät yleensä olleet vihanpitoa,<br />

vaan ne käytiin sovittelevassa hengessä,<br />

eikä sopukaan ollut kaukana. Siihen päästiin<br />

neuvottelijoiden mukaan silloin, ”kun<br />

järjestetään niin hyvin valmisteltu uskontokeskustelu,<br />

ettei vastustajille jää muuta<br />

neuvoksi kuin tunnustaa erehdyksensä”.<br />

Tällaista keskustelua ei ole vielä järjestetty.<br />

Oman näkemyksensä luterilaisuuden<br />

identiteetistä Laasonen esitti kirjasessa<br />

Yhteisellä tiellä: luterilainen kirkko jakamattoman<br />

perinteen kantajana (2011). Siinä<br />

on enemmän ja selkeämmin esitettyä<br />

asiaa kuin monissa komiteatyönä valmistelluissa<br />

ekumeenisissa asiakirjoissa.<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi<br />

Laasonen kutsuttiin 1983. Hän toimi yhden<br />

kauden teologisen tiedekunnan dekaanina,<br />

johti vuorollaan puhetta Suomen<br />

historiallisessa seurassa ja Suomen kirkkohistoriallisessa<br />

seurassa. Hän suostui<br />

jälkimmäisen seuran kunniajäseneksi,<br />

vaikka kieltäytyikin professoreille yleensä<br />

lankeavasta kunniamerkistä, juhlakirjasta<br />

ja muotokuvasta. Hän karsasti ja naureskeli<br />

niin akateemista kuin molempien kansankirkkojen<br />

piirissä ilmenevää pönäkkyyttä<br />

ja itsevaltaisuutta.<br />

Kouluajoilta alkanut ystävyys äidinkielen<br />

lehtoriksi sittemmin valmistuneen Ainon<br />

(o.s. Larikka) kanssa johti avioliittoon,<br />

jota kesti 64 vuotta. Vuoden 2017 teologisen<br />

tiedekunnan tohtorinpromootioon<br />

Laasonen olisi osallistunut riemutohtorina.<br />

Hänet muistetaan humaanina, itsestään<br />

ääntä pitämättömänä, lämpimänä ja<br />

helposti lähestyttävänä opettajana ja työtoverina.<br />

Simo Heininen<br />

Kyllikki Tiensuu<br />

Kuva:<br />

Mikko Ketola<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 83

Kalle Maijala<br />

* 26.5.1927 † 4.3.2016<br />

Professori Kalle Maijala oli kotieläinjalostuksen<br />

kunnioitettu tieteentekijä, jonka<br />

pitkä ja arvostettu tutkijaura kaartui<br />

1950-luvun keskipaikkeilta vuoden 1990<br />

eläköitymiseen – monessa mielessä siitä<br />

eteenkinpäin. Saavutuksina olivat yli 600<br />

tieteellistä tai ammatillista artikkelia. Maijala<br />

oli syntyisin Kangasalta, missä hän<br />

kasvoi kirkonkylän Ranta-Koiviston tilalla<br />

maanviljelijäperheessä neljän muun sisaruksen<br />

joukossa. Kansakoulun hän kävi<br />

Liuksialan kansakoulussa. Isä vyötti lapset<br />

mukaan maataloustöihin jo nuorella iällä.<br />

Työpäivien arkista jonoa kevensivät käynnit<br />

isän mukana suomenhevosen orinäyttelyissä.<br />

Kalle tarkkaili varsojen arvostelijoiden<br />

kevyttä ja tärkeilevää työskentelyä.<br />

Se herätti kiinnostuksen hevosalan koulutukseen.<br />

Vuosien kuluessa tykästyminen<br />

kiteytyi tavoitteeksi pyrkiä Helsingin yliopistoon.<br />

Tässä onnistuttuaan hän keskittyi<br />

opiskelussaan kotieläintieteisiin ja perinnöllisyystieteeseen.<br />

Maijalalla oli kouluaikana hyviä suomenkielen<br />

opettajia, jotka ajan tapojen<br />

mukaan opettivat jopa runojen riimitystä.<br />

Kymmenistä itsestään tai jostakin toisesta<br />

– usein onniteltavasta – tehdyistä runoista<br />

pari esimerkkiä. Ensimmäisinä upseerioppilaan<br />

päivinä Kallelta jäi tupatarkastuksen<br />

sähästäessä neula sängylle, mikä kirvoitti<br />

sisään rynnänneen kokelaan pyytämään<br />

viisisäkeistöistä runoa alkurivillä<br />

kuullusta aiheesta:<br />

Oi, jos fakiiri mä oisin,<br />

päällä neulain maata voisin!<br />

Mutt voi, kun oonkin sotilas,<br />

vaivainen UK:n oppilas.<br />

Oi, sano, ystävä, veljeni,<br />

mä kuink voin olla fakiiri?<br />

Riittääkö, onko tarpeeksi,<br />

jos vuoteella on neula yksi?<br />

Viikkiin tulosta Kalle sepitti rivejä:<br />

Oli syksy, rukiit puitu<br />

kaurat kaikki seipähillä<br />

kun mä lähdin maalta poies.<br />

Kangasalta kaupunkihin,<br />

Metsätaloon mennäkseni<br />

agraariksi aikoellen.<br />

Maijala teki opinnäytteensä lehmien tuotannon<br />

tasaisuuden – pitkämaitoisuuden –<br />

jalostamisesta. Hänen pitkä tutkijauransa<br />

1955–1990 Maa- ja elintarviketalouden<br />

tutkimuskeskuksessa MTT:ssä (nyk. Luon-<br />

84 Academia Scientiarum Fennica 2016

nonvarakeskus Luke) sisälsi kotieläinjalostuksen<br />

professuurin vuodesta 1968<br />

lähtien sekä piipahdukset Helsingin yliopiston<br />

professorina 1976–1980 ja Suomen<br />

Akatemian tutkimusprofessorina<br />

1987–1990. Maijala ehti työskennellä<br />

myös Ayrshireyhdistyksessä, se oli hänen<br />

ensimmäinen työpaikkansa vuoden 1954<br />

alusta seuraavan vuoden kesään, ja Keinosiemennysyhdistysten<br />

liiton toiminnanjohtajana<br />

reilut pari vuotta 1961–1963.<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi hänet<br />

kutsuttiin vuonna 1974.<br />

Nuorena tutkijana Maijala sai tehtäväkseen<br />

pienempien eläinten – lampaiden ja<br />

kanojen – jalostuksen. Hän paneutui Siipikarjaliiton<br />

kanssa kukkojen valinnan parantamiseen<br />

kotikanalan tai munintatarkastusaseman<br />

jälkeläistulosten perusteella.<br />

Väitöskirjansa hän teki vuonna 1964<br />

isommista eläimistä tutkimuksellaan lehmien<br />

lisääntymisominaisuuksien perinnöllisestä<br />

vaihtelusta ja valinnasta. Keinosiemennysjärjestöt<br />

olivat aloittaneet<br />

siemennystietojen keräämisen ja Maijala<br />

oli ensimmäinen, joka käytti kertynyttä aineistoa<br />

geneettiseen analyysiin.<br />

Eläinten tuotoksen ja kestävyyden<br />

vaihtelu riippuu melkein aina isosta joukosta<br />

geenejä ja ulkoisia tekijöitä. Tietojen<br />

analysointi nojaa tilastotieteellisiin<br />

menetelmiin ja geenien ja niiden vaikutusten<br />

matemaattiseen mallintamiseen. Nykytutkimus<br />

käyttää vaihtelun kuvailemisessa<br />

myös molekyyligenetiikkaa, minkä<br />

hyödyntämiselle Maijalan ja hänen sukupolvensa<br />

työ on antanut vankan perustuksen.<br />

Pioneerityönä tehdyssä hedelmällisyystietojen<br />

tilastollisessa käsittelyssä<br />

haasteina olivat tuloksiin vaikuttavien tekijöiden<br />

erilaisuus ja erityisesti tietojen<br />

määrä, jotka molemmat vaativat laskentakapasiteettia<br />

ja -nopeutta. Eläinjalostustutkijat<br />

ja käytännön järjestöt olivatkin<br />

ensimmäisten rohkeiden joukossa hankkimassa<br />

tehokkaita tietokoneita geneettisiin<br />

analyyseihinsa. Maijala ei koskaan epäröinyt<br />

edetä uusien laitteiden ostossa vaikka<br />

toiset tutkimuslaitoksen väestä olivat arkoja<br />

uusien vempeleiden tiskillä.<br />

Maijalan tekemä analysointi monimutkaisissa<br />

lisääntymisominaisuuksissa tasoitti<br />

tien eläinlääkäreitten ja eläinjalostajien,<br />

lue: Hannu Saloniemen ja Jouko Syväjärven,<br />

yhteistyönä tekemään lehmien terveysominaisuuksien<br />

analysointiin ja sonnien<br />

valintaohjelman täydennykseen näilläkin<br />

ominaisuuksilla. Maijala itse paneutui<br />

eläintuotannon tavoitteiden tarkasteluun<br />

ja peilasi niitä Suomen kasvinviljelyn<br />

mahdollisuuksia ja kuluttajien vaatimuksia<br />

vasten. Hänen ajattelussaan oli ”biologinen<br />

hyötysuhde – erityisesti valkuaisen<br />

tuottamiseksi – eläintuotannon päätarkoitus”<br />

ja hän jaksoi aina muistuttaa, kuinka<br />

”maidontuotanto on tehokkain tapa tuottaa<br />

eläinproteiinia”, kun ”suuri luonnonihme<br />

lehmä” muuttaa nurmirehun maitoproteiiniksi.<br />

Tällaisissa tarkasteluissa ohimenevät<br />

taloudelliset valtit ja vastukset ovat<br />

sivuosassa.<br />

Jo ensimmäisenä MTT-vuotenaan Maijalalle<br />

tuli yllättäen mahdollisuus mennä<br />

ulkomaille. Ruotsista Upsalan eläinjalostuksen<br />

professori Ivar Johansson oli kutsumassa<br />

suomalaista tutkijaa vierailulle.<br />

Kun vanhemmat kollegat epäröivät menoa,<br />

Maijala tarttui oitis mahdollisuuteen.<br />

Tarkoitus oli matkustaa laivalla Turusta<br />

Tukholmaan. Oltiin keväässä 1956<br />

ja yleislakon kynnyksellä laiva jäi satamaan,<br />

mutta Lounais-Suomen Keinosiemennysyhdistyksen<br />

toiminnanjohtaja<br />

Olavi Nikkilä – toinen empimätön – soitti<br />

Aeron toimistoon ja sai Kallen mahtumaan<br />

sillä erää viimeiseen Turusta Arlan-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 85

daan lennettyyn koneeseen. Kalle opetteli<br />

Upsalassa geneettisissä analyyseissä<br />

käytetyn hierarkkisen varianssianalyysin<br />

tekniset kommervenkit ja opetti ne kotiin<br />

palattuaan muille ja sovelsi analyysiä itse<br />

kanojen munantuotoksen tekijöiden<br />

selvittämisessä.<br />

Ivar Johansson oli todellinen Suomenystävä.<br />

Hän oli jo sotavuosista saakka ollut<br />

tukemassa suomalaisia agronomeja ja<br />

heidän perheitään. Maijalalle hänestä tuli<br />

alkuvuosien tieteellinen isä. Johanssonin<br />

ansiosta Maijala osallistui Tukholmassa<br />

vuonna 1960 ensimmäiseen kansainväliseen<br />

tiedekongressiinsa Eurooppa-tasolla<br />

toimineen EAAP-järjestön foorumilla. Samalla<br />

tavalla järjestäytyivät myöhemmin<br />

matkat Norjaan, Saksaan, Edinburghin laitoksille<br />

ja vielä USA:han eläinjalostusta<br />

opettaviin ja tutkiviin yliopistoihin: Iowa,<br />

Wisconsin, Illinois, Michigan ja Cornell.<br />

Kalle Maijala hoiti saamiaan tuttavuuksia,<br />

ja vilkkaan kirjeenvaihdon takia hänelle<br />

kehittyi tiivis verkosto ulkomaisten<br />

tutkijoiden piirissä. Hän tuli ruotsilla toimeen<br />

pohjoismaisten kollegojen kanssa ja<br />

muodosti näiden piirissä professorien veljesjoukon.<br />

Hän oli sukupolvea, joka kirjoitti<br />

ensimmäisen tieteellisen juttunsa<br />

saksaksi, mutta hän siirtyi hetkessä vaivatta<br />

englantiin. Käännökset vieraasta kielestä<br />

suomeen olivat täsmällisiä ja alkuperäisen<br />

ilmaisua uskollisesti seuraavia,<br />

kuin käännöskoneella tehtyjä. Maijala oli<br />

masinoimassa uusia pyrintöjä eurooppalaisten<br />

kotieläintutkijoiden järjestössä<br />

EAAP:ssä ja toimi sen genetiikan komission<br />

presidenttinä 1988–1991.<br />

Maijalan tavoitteena oli kansainvälisen<br />

tason tutkimuksen tekeminen ja tulosten<br />

esittely ulkomaisilla foorumeilla.<br />

Hän toi onnistuneesti kansainvälisyyden<br />

suomalaisen kotieläintutkimuksen kulttuuriin.<br />

Meidän seuraavan polven on ollut<br />

helppo seurata valmiita latuja, ottaa yhteyttä<br />

eri tutkimusryhmiin ja tehdä jatkoopinnot<br />

maailman parhaimmissa alan yliopistoissa.<br />

Suomen kehitykseen rinnastettaessa<br />

Maijala oli sodanjälkeistä rakentajapolvea.<br />

Hän oli 12-vuotias talvisodan alkaessa.<br />

Vielä ihan äskettäin, kun hän vaihtoi ajatuksia<br />

nuorien teurastamo- ja sikatalousmiesten<br />

kanssa, oli yllättävää aistia kuinka<br />

hän omien argumenttiensa perusteluissa<br />

palasi sodanjälkeiseen aikaan. Häneltä löytyy<br />

seuraavanlaisia lauseita: ”Kesäkuussa<br />

1944 kuulin huhuja että 1927-syntyneillä<br />

olisi asevelvollisuuskutsunnat. En kuitenkaan<br />

löytänyt kutsuntoja koskevaa ilmoitusta<br />

puhelinpylväistä. Oma sodasta vapautuminen<br />

synnytti minulle halun tehdä<br />

työtä isänmaan hyväksi rauhan töissä. Tämä<br />

sisäinen velvoite sai minut kantamaan<br />

huolta maamme ruokaturvallisuuden säilymisestä.”<br />

Paremmin 1940–1950-luvun ilmapiiriä,<br />

tilannetta ja tavoitteita ymmärtävät<br />

opastavat meitä ymmärtämään niiden<br />

vuosikymmenten ponnisteluja ja Suomea<br />

ja maatalouden ja ruoantuotannon kehittämistä.<br />

Sen ytynä oli työn tekeminen koko<br />

maan eteen. Maijala teki runsaasti yhteistyötä<br />

käytännön järjestöjen kanssa, ja jalostus-<br />

ja keinosiemennysorganisaatiot<br />

palkitsivat hänet tunnustuksena elämäntyöstä.<br />

Tutkijoiden moraalia ohjaavat hypoteesien<br />

kuuliainen testaaminen ja työn altistaminen<br />

tiedeyhteisön puntaroinnille.<br />

Iloa työhön antavat omat ja muiden uudet<br />

löydökset, tulosten eleganttius, nuorten<br />

eteneminen, kansainväliset ystävyydet ja<br />

eläinjalostustutkimuksessa erityisesti tulosten<br />

sovellukset. Eri aiheista puhuessaan<br />

Maijala usein käytti sanaa velvollisuus.<br />

Se tuli erittäin konkreettisesti esille<br />

86 Academia Scientiarum Fennica 2016

myöhempinä vuosikymmeninä. Kalle oli<br />

kollegoineen erittäin tyrmistynyt, kun<br />

1970-luvulla valtion virastojen hajasijoittamisen<br />

juoksuajalla esitettiin MTT:n siirtämistä<br />

Tikkurilasta Jokioisille, irti toimivan<br />

infran, yhteistyökumppanien ja tutkimusmaailman<br />

parista. Kun toiset olivat<br />

mykistävän ”oikeassa”, eläinjalostajat<br />

yrittivät erilaisin konstein torjua siirtoa –<br />

siinä kuitenkaan onnistumatta. Maijala<br />

valittiin tämän tiimellyksen aikana yliopiston<br />

professoriksi. Leiviskäänsä hoitaen<br />

hän muutaman vuoden kuluttua jäi<br />

pois yliopistolta ja palasi MTT:n professoriksi<br />

ja siirtyi Jokioisille omaa joukkoaan<br />

edestä johtaen.<br />

Muodollisen 63-vuotiaana tapahtuneen<br />

eläköitymisen jälkeen Maijala oli mukana<br />

eläinjalostuksen ja sen sukulaisaiheiden<br />

tutkimuksessa ja keskustelussa. Kalle ei<br />

millään muodoin vetäytynyt sivuun. Muistan<br />

muutaman vuoden takaa käynnin Kirstin<br />

ja Kallen luona kesäpaikassa. Kun tulin<br />

saunakamarista aamulla maalaistapojen<br />

aikaan, oli Kalle jo lukupuuhissa puutarhakeinussa<br />

vieressään korkeat paperipinot.<br />

Todennäköisesti maidon rasvahapoista<br />

kertovia artikkeleita, nämä olivat hänen<br />

senhetkinen suosikkiaiheensa.<br />

Maijala otti tilanteet nopeasti haltuun<br />

eikä arastellut estradille tuloa tai kannan<br />

ottamista. Hän myi maailmalle idean käyttää<br />

sikiävää suomenlammasta muiden rotujen<br />

karitsatuotoksen kohottamiseksi.<br />

Hänen toimensa kyytön, länsisuomenkarjan<br />

ja lapinlehmän hyväksi sitoivat hänet<br />

koti- ja pohjoismaiseen ja koko Euroopan<br />

kattavaan toimintaan kotieläinten taaksejäävän<br />

rotukirjon elvyttämisessä.<br />

Maijalan tutkijatyötä helpotti se loistava<br />

sisäinen koneisto, joka hänellä oli<br />

omaksua uusia asioita, lajitella ja järjestellä<br />

ja assosioida niitä ja kirjoittaa ne selväksi<br />

tarinaksi. Kallen hallinnolliset kirjeet<br />

sisälsivät juristien jäljiltä tuttuja monipolvisia<br />

puolenarkin mittaisia lauseita.<br />

Hän laati laajoja yksityiskohtaisia katsausartikkeleita.<br />

Niiden aiheina olivat lehmien<br />

taloudellisten ominaisuuksien heritabiliteettien<br />

ja geneettisten korrelaatioiden<br />

listaus, kaksossynnytysten perinnöllinen<br />

vaihtelu, suomenlammas, kotieläinrotujen<br />

säilyttäminen, maidon hyvät ominaisuudet.<br />

Kalle muisti eri tapahtumien henkilöt<br />

oppiarvoineen ja ajankohdat päivälleen,<br />

melkein tunnilleen. Viimeisinä vuosina<br />

hän tiivisti elämänsä kohokohdat neljäsataasivuisiksi<br />

muisteluiksi. Ne ovat täynnä<br />

ponnisteluja, mutta myös sattumuksia,<br />

monet ihan hauskoja. Koulusta, armeijaajoilta,<br />

yliopisto-opiskelusta, työvuosilta.<br />

Maijala sai muistelujen kirjoittamiseen<br />

Suomen Kulttuurirahaston eminentia-apurahan.<br />

Nyt hänen Kulttuurirahastolle<br />

osoittamansa testamenttin perusteella on<br />

saatu kotieläinten jalostustiedettä tukeva<br />

Kalle Maijalan rahasto.<br />

Kalle Maijalan – niin kuin parhaimmillaan<br />

monen muunkin – peruskyvyt ovat<br />

peräisin lapsuuden järjestelmällisestä<br />

maailmasta. Maijalan koti oli perinteinen<br />

ja kristillinen. Tästä ympäristöstä varmaan<br />

sukeutuivat myös hänelle tyypilliset<br />

asenteiden ja kanssakäymisen vilpittömyys<br />

ja avoimuus. Rakas äiti kevensi<br />

askareitaan lauluin, joiden sanat ja sävelet<br />

säilyivät Kallessa muita ilahduttavana<br />

perintönä koko elämän ajan. Monet runonsa<br />

hän taivutti äidin itse kehittämään<br />

melodiaan.<br />

Maijalan mukaan isä kasvatti heidät<br />

lapset kuriin, työhön ja rehellisyyteen. Isä<br />

oli periaatteen mies ja luopui sähköstä<br />

moneksi vuosikymmeniksi koettuaan sähköntoimittajan<br />

laskutuksen epäoikeudenmukaiseksi.<br />

Ranta-Koivisto myytiin Kan-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 87

gasalan kunnalle 1960-luvun loppupuolella.<br />

Jo vuonna 1972 alueella järjestettiin<br />

asuntomessut. Kalle palasi myöhemmin<br />

tuttuihin maisemiin ja hankki oman kesäpaikan<br />

Kangasalta.<br />

Kun tulin tutkijatöihin Jokioisille vuonna<br />

1982, minut sijoitettiin, tai valitsinko<br />

sitten, työtilakseni Kalle Maijalan toimiston<br />

takana olleen kulmahuoneen. Aikaajoin<br />

kuulin kuinka Kalle soitti jollekin.<br />

Kertoi nopeasti asiansa, teki johtopäätöksensä<br />

ja oli niihin tyytyväinen ja kesken<br />

kaiken lopetti puhelun, ”kiitos hei”. Taas<br />

seuraava puhelu ja yks’kaks ”kiitos hei”.<br />

Niiden puheluiden joukossa oli muista<br />

erottuvia puheluita, päivän velvollisuuksien<br />

jo hellitettyä. Rennonoloista keskustelua,<br />

melkein lepertelyä ja ihan toisenlaiset<br />

viivytetyt lopetukset. Vasta jälkeenpäin tajusin<br />

– tai ehkä sitten kun Kalle oli kertonut<br />

ystävästään, ihastuksestaan – että langan<br />

toisessa päässä oli Kirsti.<br />

Siitä eteenpäin me tiedämme kuinka tämä<br />

kääntyi onnellisesti eteenpäin. Oli hienoa<br />

että Kalle huolehti itsestään ja löysi<br />

Kirstin. Vielä hienompaa oli seurata, kuinka<br />

heillä oli paljon yhteisiä asioita ja toisaalta<br />

omia kuvioita. Yhdessäolon loppuvuosina<br />

ja erityisesti Kallen sairastuttua<br />

Parkinsonin tautiin Kirsti huolehti enemmän<br />

ja enemmän niin, että Kalle sai elää<br />

hyvää elämää.<br />

Asko Mäki-Tanila<br />

88 Academia Scientiarum Fennica 2016

Juhani Murto<br />

* 9.5.1935 † 8.1.2016<br />

Apulaisprofessori Taavi Juhani Murto<br />

kuoli 8. tammikuuta 2016 pitkällisen sairastelun<br />

jälkeen. Hän oli syntynyt 9. toukokuuta<br />

1935 Viipurissa. Hän oli avioliitossa<br />

Maija-Leena Murron (o.s. Lappi)<br />

kanssa ja avioliitosta syntyivät pojat Antti<br />

ja Janne.<br />

Juhani Murto kirjoitti ylioppilaaksi<br />

lappeenrantalaisesta Karjalan yhteiskoulusta<br />

vuonna 1954 ja aloitti seuraavana<br />

vuonna opinnot Helsingin yliopistossa.<br />

Hän valitsi pääaineekseen kemian ja pohjusti<br />

tulevan tuotteliaan ja uusia näkökulmia<br />

avaavan akateemisen uransa opiskelemalla<br />

laajasti myös fysiikkaa ja matematiikkaa.<br />

Murto väitteli vuonna 1962 aiheesta<br />

Alkoxide equilibria and kinetics of alkaline<br />

solvolyses of methyl iodide and some aromatic<br />

nitro compounds in mixed hydrolytic<br />

solvents. Kemiallisten reaktioiden kinetiikkaan<br />

pureutunut väitöskirja oli<br />

poikkeuksellisen ansiokas ja sai korkeimman<br />

arvosanan. Työn ohjaajana toimi<br />

professori Eero Tommila. Väitöskirja liittyi<br />

keskeisesti ajankohtaiseen, myös Suomessa<br />

aloitettuun reaktiokinetiikan ja liuottimien<br />

vaikutukseen kemiallisten reaktioiden<br />

nopeuksien tutkimukseen. Murto<br />

osoitti, että liuotinolosuhteita muutta-<br />

malla kemiallisen reaktion nopeutta voitiin<br />

kasvattaa monta kertaluokkaa. Hän<br />

sai töistään muun muassa Anders Donnerin,<br />

Edvard Hjeltin ja Gustav Kompan palkinnot.<br />

Helsingin yliopiston fysikaalisen<br />

kemian apulaisprofessorin virkaan Murto<br />

nimitettiin vuonna 1967 ja hän toimi tässä<br />

virassa vuoteen 1989 saakka. Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian jäseneksi Juhani<br />

Murto kutsuttiin vuonna 1973.<br />

Murto oli älykäs, vaatimaton, tarkka ja<br />

ennakkoluuloton tutkija ja opettaja, joka<br />

pyrki hakemaan uusia lähestymistapoja<br />

kemiallisiin probleemoihin. Hän seurasi<br />

tarkasti alan uusimpia kehityslinjoja ja<br />

sapattikautenaan Swansean yliopistossa<br />

hän omaksui uuden matalien lämpötilojen<br />

molekyylitason kemian tutkimusmenetelmän,<br />

jossa tutkittava yhdiste eristetään<br />

vain muutama aste absoluuttisen<br />

nollapisteen yläpuolella olevaan jalokaasumatriisiin.<br />

Murto toi menetelmän maahamme.<br />

Menetelmä mahdollistaan yksittäisten<br />

molekyylien ominaisuuksien, niiden<br />

välisten vuorovaikutuksien ja kemiallisten<br />

reaktioiden yksityiskohtaisen tutkimisen.<br />

Se soveltuu molekyylitason vuorovaikutusten<br />

tutkimukseen laajalti kemian<br />

eri osa-alueilla ja sillä on kartoitettu<br />

lukuisa joukko molekyylikomplekseja<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 89

ja heikosti sidottuja molekyyliryväksiä ja<br />

jalokaasujen kemiallisia reaktioita.<br />

Eristettyjä molekyylejä ryhdyttiin tutkimaan<br />

spektroskooppisin menetelmin.<br />

Tämä edellytti myös perinteisen fysikaalisen<br />

kemian koulutuksen uudistamista.<br />

Tarvittiin kvanttimekaniikan työkalut<br />

spektrien ymmärtämiseksi sekä molekyylispektroskopian<br />

kokeellisten menetelmien<br />

opetus. Näiden alueiden edistämisessä<br />

Juhani Murrolla oli maassamme keskeinen<br />

rooli.<br />

Opetuksen käynnistämiseksi Murto<br />

kirjoitti tyylilleen uskollisena virheettömät<br />

ja selkeät opetusmonisteet, joilla on<br />

ollut ja on edelleen käyttöä vuodesta toiseen<br />

maan muissakin yliopistoissa.<br />

Kvanttimekaniikan ja spektroskopian<br />

tuominen tutkimukseen ja opetukseen<br />

johti automaattisesti myös tietokoneiden<br />

hyödyntämisen välttämättömyyteen sekä<br />

laskennallisen kemian että digitaalisen<br />

spektritiedon käsittelyn osalta. Murto oli<br />

Suomessa ensimmäisiä kvanttikemian ohjelmien<br />

hyödyntäjiä ja samalla hän oli<br />

maamme ensimmäisiä ”supertietokoneiden”<br />

suurkäyttäjiä.<br />

Murto oli Suomessa aikaansa edellä,<br />

kansainvälisesti katsoen ajan hermolla ja<br />

uudisti merkittävällä tavalla maamme kemiallista<br />

tutkimusta. Hänen tutkimusideansa<br />

saivat useat opiskelijat kiinnostumaan<br />

alasta.<br />

Murto paneutui huolellisesti myös jatko-opiskelijoidensa<br />

ohjaukseen. Hän antoi<br />

väitöskirjatyön tekijälle vastuuta ja vapautta,<br />

mutta auttoi juuri tärkeimmässä suunnittelussa<br />

ja kirjoitustyössä. Huolimatta<br />

tarkasta suhtautumisestaan hän oli aina<br />

lämmin eikä huumoriakaan puuttunut.<br />

Murron luennointierikoisuutena oli tehokas<br />

taulunkäyttö. Hän kirjoitti oikealla<br />

kädellä kaiken sanottavansa liidulla taululle<br />

isoin kirjaimin, jotka olivat kiinni<br />

toisissaan. Vasen käsi seurasi muutaman<br />

sekunnin viiveellä pyyhkien taulua puhtaaksi.<br />

Menetelmä sai opiskelijat keskittymään<br />

erittäin hyvin luentoihin, joten menetelmä<br />

takasi erinomaisen oppimistavoitteen<br />

saavuttamisen. Tästä kuulijakuntaa<br />

varmastikin valikoivasta menetelmästä<br />

huolimatta voidaan sanoa, että<br />

Murron vaikutus maamme fysikaalisen<br />

kemian modernisoinnissa on ollut aivan<br />

keskeinen. Hänen alulle panemansa tutkimusalueet<br />

ovat merkittävästi voimistuneet<br />

Suomessa ja muodostavat nykyään<br />

fysikaalisen kemian rungon.<br />

Juhani Murron kouluttamista jatkoopiskelijoista<br />

ja heidän kouluttamistaan<br />

jatko-opiskelijoista on tullut yhteensä<br />

kahdeksan professoria, jotka kaikki hyödyntävät<br />

tutkimuksissaan syvällisesti laskennallisen<br />

kemian ja spektroskopian<br />

menetelmiä.<br />

Murron työn tuloksena fysikaalisen<br />

kemian tutkimus Suomessa on merkittävästi<br />

laajentunut ja kansainvälistynyt.<br />

Kansainvälisen tason tutkimusta tehdään<br />

nyt matalien lämpötilojen kemiassa, erityisesti<br />

jalokaasujen kemiassa, korkean<br />

erotuskyvyn spektroskopiassa, ultranopeiden<br />

kemian ja biomolekyylien tutkimuksessa,<br />

molekyylien konformeereissa,<br />

nanomikroskopiassa, molekyyliryvästen<br />

tutkimuksessa, pintojen kemiassa ja laskennallisessa<br />

kemiassa. Hänen aloittamansa<br />

työ kattaa erittäin laajan kemian<br />

ajankohtaisen alueen nanoteknologiasta<br />

merentutkimukseen.<br />

Tärkeintä on ehkä kuitenkin ollut Murron<br />

loppuun saakka jatkunut kiinnostus<br />

kemiallisen tutkimuksen kansainvälisistä<br />

suuntauksista ja sovelluksista. Hän keskusteli<br />

mielellään alan kehityksestä ja<br />

seurasi sitä tarkkaavaisesti. Hänen kou-<br />

90 Academia Scientiarum Fennica 2016

luttamiaan tutkijoita on yliopistoissa ja<br />

tutkimuslaitoksissa lukuisilla teoreettisen<br />

ja soveltavilla kemian aloilla.<br />

Vapaa-aikoinaan Murto viihtyi mökillään<br />

Taipalsaaressa metsätöiden parissa.<br />

Hän harrasti myös kielten opiskelua, erityisesti<br />

venäjänkielistä kaunokirjallisuutta<br />

hän luki runsaasti.<br />

Markku Räsänen<br />

Jouko Korppi-Tommola<br />

Matti Perttilä<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 91

Kimmo<br />

Mustakallio<br />

* 7.7.1931 † 15.8.2016<br />

Helsingin yliopiston täysinpalvellut ihoja<br />

sukupuolitautiopin professori Kimmo Kaleva<br />

Mustakallio menehtyi lyhyen sairauden<br />

jälkeen 85-vuoden iässä 15. elokuuta 2016.<br />

Kimmo Mustakallio oli helsinkiläisen<br />

lääkäriperheen poika, josta tuli kouluaikana<br />

klassillisten kielten taitaja niin että hän<br />

perehtyi kreikkalaisten filosofien ja näytelmäkirjailijoiden<br />

teksteihin alkukielellä. Hän<br />

valmistui lääkäriksi vuonna 1956 ja iho- ja<br />

sukupuolitautien erikoislääkäriksi 1965,<br />

Mustakallio väitteli lääketieteen ja kirurgian<br />

tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna<br />

1966. Hänet nimitettiin iho- ja sukupuolitautiopin<br />

professoriksi vuonna 1968 vain<br />

37-vuotiaana. Tässä virassa hän toimi aina<br />

vuoteen 1994 saakka. Saman ajan hän toimi<br />

myös HYKS:n Iho- ja sukupuolitautiklinikan<br />

ylilääkärinä, aluksi historiallisella Vanhalla<br />

Klinikalla Snellmaninkadulla ja viimeiset<br />

kaksi vuotta uudessa Iho- ja allergiasairaalassa<br />

Meilahdessa. Tämän uudisrakennuksen<br />

suunnitteluun ja toteuttamiseen<br />

osallistuminen oli hänen viimeinen<br />

keskeinen virkatyönsä.<br />

Kimmo Mustakallion tieteellinen ura alkoi<br />

jo opiskeluaikana, ensimmäinen julkaisu<br />

Duodecim-lehdessä käsitteli kateenkorvan<br />

toimintaa, edelleenkin ajankohtaista aihetta.<br />

Varsinaisten lääketieteen opintojen<br />

rinnalla Mustakalliolla kulki kiinnostus kemiaan.<br />

Väitöskirjatyön ohella hän kehitteli<br />

muun muassa kalsiumin kvantitatiivista<br />

määritysmenetelmää, joka perustui kelaattien<br />

käyttöön. Hänen väitöskirjansa koski<br />

stafylokokki-bakteereihin reagoivia vastaaineita<br />

(ASTA-testi) ja stafylokokki-infektion<br />

merkitystä atooppisessa ihottumassa ja<br />

psoriaasissa. Suuri osa hänen julkaisutuotantoaan<br />

käsitteli histokemiaa, mutta myös<br />

autoimmuunisairaudet ja niiden immunomekanismi<br />

olivat hänen kiinnostuksensa<br />

kohteena. Kiinnostus kemiaan vei hänet<br />

myöhemmin psoriaasin paikallishoidossa<br />

käytettyjen antraliinijohdannaisten kehittämiseen<br />

esimerkiksi kotihoitoon soveltuvaan<br />

muotoon. Hän teki yhteistyötä Orionin<br />

tutkijoiden kanssa ja kehitti paraffiinipohjaisen,<br />

huulipunapuikkoa muistuttavan<br />

Ditrastick-valmisteen psoriaasin avo- ja kotihoitoa<br />

varten. Myös vähemmän ihoa ärsyttävä<br />

ja värjäävä butantroni-johdannainen<br />

oli hänen tutkimustyönsä tulosta. Kimmo<br />

Mustakallion kansainvälisesti eniten siteerattu<br />

työ oli yhdessä dosentti Urpo Kiistalan<br />

kanssa vuonna 1964 Lancetissä julkaistu<br />

menetelmä ihon imurakkulatekniikasta<br />

(suction blister). Tätä vain lievästi invasiivista<br />

menetelmää on sittemmin käytetty<br />

hyväksi suuressa määrässä ihmisellä<br />

92 Academia Scientiarum Fennica 2016

tehtyjä dermatologian alan tutkimuksia aina<br />

viime vuosiin saakka.<br />

Kimmo Mustakallion uraa leimasi toisaalta<br />

laaja-alaisuus, toisaalta syvällinen<br />

perehtyminen häntä kiinnostaviin aiheisiin.<br />

Hän seurasi ahkerasti ja laaja-alaisesti tieteellistä<br />

kirjallisuutta ja viikoittain klinikan<br />

nuoret tutkijalääkärit saivat häneltä tuoreita<br />

kansainvälisiä artikkelikopioita, joiden<br />

yläreunaan hän oli kirjoittanut uuden lennokkaan<br />

idean tutkimuksesta tai ehdotuksen,<br />

mikä menetelmä pitäisi saada klinikkaan<br />

pystytettyä. Tämä esimiehen innostava<br />

asenne tutkimusta kohtaan oli tärkeää,<br />

meillä oli hyvä yhteishenki ja tutkimuksen<br />

tekeminen oli hauskaa. Kerran vuodessa<br />

meiltä kysyttiin toivomuslistaa tarvittavista<br />

laboratoriolaitteista ja yleensä ne myös<br />

saimme. Uuteen Iho- ja allergiasairaalaan<br />

saimme myös suunnitella erillisen tieteellisen<br />

laboratorion soluviljelytiloineen ja se<br />

on ollut tärkeä klinikan nykyiselle tutkimustyölle.<br />

Myös HIV-epidemian alkuaikoina<br />

laboratoriomme teki vasta-ainetutkimuksia<br />

ja ensimmäinen HIV-infektioon liittyvä<br />

Kaposin sarkooma-näyte otettiin ja<br />

tutkittiin klinikan omassa ihopatologian laboratoriossa.<br />

Kimmo Mustakallio oli perustajajäsen<br />

alansa eurooppalaisessa järjestössä, European<br />

Society for Dermatological Reseach<br />

(ESDR) ja hänestä tuli Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

jäsen vuonna 1973. Hän on<br />

saanut ruotsalaisen Sven Hellerström-mitalin<br />

vuonna 1979 ja Pohjola-palkinnon 1998.<br />

Kliinikkona ja klinikan esimiehenä Kimmo<br />

Mustakallio oli joviaali ja huumorintajuinen,<br />

mutta myös omalla tavallaan vaativa.<br />

Professorin kierrot neljän suuren osaston<br />

sairaalassa sujuivat vauhdilla, hän oli<br />

erinomainen kliinikko ja muisti tarkasti<br />

kunkin potilaan tilanteen. Apulaislääkärin<br />

oli pystyttävä ulkomuistista parissa minuutissa<br />

kunkin potilaan kohdalla kiteyttämään<br />

olennainen kysymyksenasettelu. Papereita<br />

ja tietokoneita ei olisi kierrolla ehtinyt<br />

selaamaan! Kimmon puheille pääsi aina<br />

tarvittaessa, mutta kun hänen silmänsä sulkeutuivat,<br />

tiesi että olennainen oli sanottu.<br />

Hän myös usein luennoi silmät kiinni, ilman<br />

että se mitenkään haittasi lennokasta<br />

esitystä.<br />

Henkilönä Kimmo Mustakallio oli renessanssipersoona,<br />

musiikista nauttiminen oli<br />

hänelle erityisen tärkeää, teatterin ja taiteen<br />

maailmaan hänet vei hänen näyttelijävaimonsa<br />

Marita Nordberg ja eläkkeellä jäätyään<br />

hän opiskeli aivan erinomaiseksi akvarellimaalariksi.<br />

Akateemisissa tilaisuuksissa<br />

ja alamme kokousmatkoilla Kimmo<br />

oli loistava puhuja, tietysti sopivasti latinalla<br />

höystettynä, ja aina kohteen historian<br />

hyvin tunteva. Hän harrasti myös haiku-runojen<br />

kirjoittamista (esimerkkejä seuraavalla<br />

sivulla).<br />

Tärkeä ominaisuus Kimmo Mustakalliossa<br />

oli myös humaani ja myötäelävä asenne<br />

klinikan työntekijöihin. Olimme “yhtä<br />

perhettä” ja klinikan henki oli erinomainen,<br />

esimiehen karisma syntyi luonnostaan.<br />

Vain muutama kuukausi ennen pois<br />

nukkumistaan hän lähetti tämän kirjoittajalle<br />

tekstiviestin: “Olen lähdössä lautalla<br />

veden yli – paluuliputta”.<br />

Annamari Ranki<br />

Kuva:<br />

Kimmo Mustakallion muotokuva,<br />

taitelija Eeva Rihu<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 93

Kaislaveneitä<br />

Minuuden synty<br />

Pohjassa piilee<br />

jossakin kaislavene,<br />

jonka lapsena<br />

lähetin luovimaan ja<br />

etsimään onneani<br />

En tiedä milloin<br />

minä synnyin minuksi;<br />

itsenäiseksi<br />

sinuksi itselleni<br />

ja sinuksi muillekin<br />

Laineilla liitää<br />

vieläkin kaislavene<br />

jonka lapsena<br />

annoin tuulien viedä<br />

etsimään onneansa.<br />

-Kimmo Mustakallio<br />

-Kimmo Mustakallio<br />

94 Academia Scientiarum Fennica 2016

Matti Myrsky<br />

* 18.5.1953 † 29.9.2016<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Itä-<br />

Suomen yliopiston vero-oikeuden professori<br />

Matti Myrsky menehtyi vaikeaan sairauteen<br />

29.9.2016. Hän oli syntynyt<br />

18.5.1953. Myrskyn ura oli niin lakimiehenä<br />

kuin tutkijanakin harvinaisen monipuolinen<br />

ja tuottelias. Hänelle kertyi mittava<br />

kokemus niin käytännön lakimiehen<br />

tehtävistä kuin tutkimustyöstä kolmessa<br />

eri yliopistossa. Tämä kokemus ilmeni tieteellisen<br />

tuotannon aiheenvalinnoissa ja<br />

kysymyksenasetteluissa. Maamme vero-oikeuden<br />

tutkimukselle on ollut erinomaista<br />

hyötyä siitä varsinkin siitä kokemuksesta,<br />

jonka Matti Myrsky sai työskentelystään<br />

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.<br />

Matti Myrsky kirjoitti ylioppilaaksi poikakoulusta,<br />

Helsingin normaalilyseosta<br />

vuonna 1972. Hän valitsi opiskelujensa<br />

kohteeksi oikeustieteet ja valmistui tämän<br />

tieteenalan kandidaatiksi ripeästi jo vuonna<br />

1975. Valmistuttuaan hän jatkoi opintojaan<br />

kauppatieteiden puolella ja hän valmistui<br />

ekonomiksi vuonna 1978. Kahden<br />

tutkinnon yhdistelmä oli oiva pohja verooikeudellisten<br />

jatko-opintojen harjoittamiselle<br />

ja Myrsky suorittikin oikeustieteen<br />

lisensiaatin tutkinnon vuonna 1984 sekä<br />

väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna<br />

1988 teemasta Osakeyhtiön ja sen osak-<br />

keenomistajan kahdenkertaisesta verotuksesta.<br />

Varatuomarin arvon hän oli saanut<br />

vuonna 1979.<br />

Myrsky aloitti työuransa asianajotoimistossa,<br />

josta hän siirtyi tuomioistuinharjoittelun<br />

suoritettuaan vuonna 1979<br />

veroasioiden esittelijäksi Korkeimpaan<br />

hallinto-oikeuteen. Päätoiminen yliopistotutkija<br />

hänestä tuli vuonna 1983, jolloin<br />

hän aloitti Vaasan kauppakorkeakoulussa<br />

finanssioikeuden apulaisprofessorin sijaisena.<br />

Hänet nimitettiin Turun yliopiston<br />

finanssioikeuden apulaisprofessoriksi<br />

vuonna 1991 ja Joensuun yliopiston (nyttemmin<br />

Itä-Suomen yliopiston) vero-oikeuden<br />

professoriksi vuonna 1998. Tätä<br />

tehtävää hän hoiti kuolemaansa asti. Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian jäseneksi hänen<br />

nimitettiin vuonna 2015.<br />

Tutkijana Myrsky oli Suomen tuotteliaimpia<br />

oikeustieteen tutkijoita. Hänen<br />

60-vuotisjuhlakirjaansa sisältyvä julkaisuluettelo<br />

on tiiviillä painoasulla jopa 18 sivun<br />

mittainen. Oikeustieteen alalla Myrskyn<br />

oppiaine on erityinen, sillä tutkimuskohdetta<br />

ei voi pitää mitenkään staattisena<br />

verolakien alituisten muutosten vuoksi.<br />

Vastuullisen oppituolin haltijan velvollisuus<br />

onkin huolehtia siitä, että niin oppimateriaali<br />

kuin alan tutkimustietokin py-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 95

syvät ajan tasalla. Matti Myrskyllä oli käytännön<br />

kokemuksen ja monipuolisen koulutuksen<br />

ansiosta erinomaiset edellytykset<br />

menestyä alallaan.<br />

Matti Myrsky julkaisi vuosittain ja oppiaineessaankin<br />

harvinaisen monipuolisesti.<br />

Monografioita, oppikirjoja ja artikkeleita<br />

ilmestyi esimerkiksi elinkeinoverotuksesta,<br />

kansainvälisestä verotuksesta,<br />

yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta,<br />

verotusmenettelystä sekä hallinto-oikeudellisista<br />

ennakkopäätöksistä. Esimerkit<br />

osoittavat, että Myrsky oli vero-oikeuden<br />

tutkijana erittäin laaja-alainen ja hallitsi<br />

molemmat finanssioikeuden keskeiset<br />

osat: vero-oikeuden ja finanssihallinto-oikeuden.<br />

Matti Myrskyn julkaistu tuotanto osoittaa<br />

käsiteltävien aihepiirien vakuuttavaa<br />

tuntemusta ja hän liikkui vaivattomasti<br />

niin veroteoreettisissa kysymyksissä kuin<br />

oikeustapausten yksityiskohdissa. Hän<br />

avasi uusia latuja kirjoittamalla muun muassa<br />

veropoliittisen päätöksenteon prosesseista<br />

esimerkkinä vaikkapa eduskuntakäsittelyt.<br />

Hänen tuotantonsa ydin oli<br />

kuitenkin finanssioikeuden alaan luettavien<br />

säännösten systematisoinnissa ja tulkinnassa.<br />

Tätä perinteistä lainopin tutkimustehtävää<br />

täyttäessään Myrsky ei laiminlyönyt<br />

mitään tuloverotuksen ja verotusmenettelyn<br />

osa-aluetta. Jotkut teemat,<br />

kuten yleishyödyllisten yhteisöjen verotus<br />

ja koulutusmenojen verokohtelu, toistuivat<br />

hänen tuotannossaan, mistä saatetaan<br />

päätellä jotakin hänen tutkimusmieltymyksistään.<br />

Myrskyn monipuolisuus ja ahkeruus ilmeni<br />

myös siten, ettei hän vähätellyt pienimuotisempien<br />

kirjoitusharjoitusten arvoa.<br />

Oikeuskulttuurissamme liikkuvien<br />

virtausten tärkeänä mittarina on uusien<br />

tieteellisten tutkimusten ja ajankohtaisten<br />

oikeustapausten herättämä keskustelu.<br />

Saattaa olla, ettei tieteellinen palkitsemisjärjestelmä<br />

noteeraa tällaiseen keskusteluun<br />

osallistuvien tutkijoiden panosta riittävästi,<br />

mutta ainakin lainkäyttäjän kannalta<br />

kirja-arvostelut ja oikeustapauskommentit<br />

ovat tervetulleita. Asiantuntevaa<br />

kriittistä keskustelua voisi olla nykyistä<br />

enemmänkin. Myrsky ei vieroksunut tätä<br />

aluetta, vaan kirjoitti ahkerasti ja taitavasti<br />

kirja-arvosteluja sekä oikeustapauskommentteja<br />

alaltaan.<br />

Matti Myrsky seurasi aktiivisesti myös<br />

oikeusteoreettista kirjoittelua sekä talousja<br />

veropoliittista yhteiskunnallista keskustelua.<br />

Oikeudellista tutkimusta vakavasti<br />

harrastava joutuu pohtimaan perustavaa<br />

kysymystä, miten vakuuttaa tiedeyhteisö<br />

siitä, että tutkimuksessa esitetty kanta<br />

vastaa voimassaolevaa oikeutta. Kysymys<br />

kuulostaa maallikosta triviaalilta, mutta<br />

on lopulta oikeustutkimuksessa perustava.<br />

Myrsky käsitteli tätä kysymystä kenties<br />

selvimmin ennakkopäätösten merkitystä<br />

verotuksessa koskevissa tutkimuksissaan,<br />

joissa hänen kirjoitti nähtäville<br />

oman käsityksensä vero-oikeuden oikeuslähdeopista.<br />

Matti Myrskyn oppiaine on oikeustieteessä<br />

sikäli poikkeuksellinen, että se on<br />

hyvin läheisessä yhteydessä yhteiskunnalliseen<br />

vallankäyttöön. Vero-oikeudelliset<br />

säännökset saavat sisältönsä ja muuttuvat<br />

muihin oikeudenaloihin verrattuna varsin<br />

tiheään kulloinkin hallitusvaltaa käyttävän<br />

poliittisen tahdonsuunnan ja valtiontalouden<br />

tilan ehdoilla. Nämä vero-oikeuden<br />

ulko-oikeudelliset edellytykset olivat<br />

myös Matti Myrskyn valppaassa seurannassa.<br />

Hän kirjoitti jo vuonna 1999 yleisesityksen<br />

valtiontalousoikeudesta ja hänen<br />

uransa loppuvaiheen tärkeitä teoksia<br />

olivat eräänlaista synteesiä edustavat Suo-<br />

96 Academia Scientiarum Fennica 2016

men veropolitiikka (2013) ja Suomen finanssioikeus<br />

(2014 yhdessä Niko Svenskin<br />

ja Tomi Voutilaisen kanssa).<br />

Matti Myrskyn tuotannon laajuutta ja<br />

monipuolisuutta saattaa selittää se, että<br />

hän pysyi läpi työuransa uskollisena<br />

omaksumalleen työtavalle. Myrsky kirjoitti<br />

tutkimuksensa kotonaan tai vapaa-ajan<br />

tilallaan. Näin hän saattoi varata parhaat<br />

hetkensä vuorokaudesta häiriöttömään<br />

kirjoittamiseen. Kahteen otteeseen professuuriin<br />

liittyvien opetus- ja hallintotehtävien<br />

hoito sai keskeytyä Suomen Akatemian<br />

apurahan ansiosta – ja tulosta syntyi.<br />

Yliopistotyöhön liittyvät opetus- ja hallintovelvoitteet<br />

hän hoiti laitoksella, minkä<br />

lisäksi hän erityisesti arvosti henkeviä<br />

kahvilakeskusteluja. Helsingin matkoja<br />

Myrsky saattoi tehdä vain vaihtaakseen<br />

ajatuksia niiden kanssa, joiden näkemyksiä<br />

oli kaivannut.<br />

Tämän kirjoittajalla oli kunnia kuulua<br />

Matin ystäväpiiriin. Hänen tieteenulkopuoliset<br />

kiinnostuksen kohteensa olivat<br />

hyvin monipuoliset, kuten sivistystä arvostavalta<br />

ihmiseltä voi odottaa. Hankasalmen<br />

myllytilan kirjaston laajuus ja monipuolisuus<br />

hämmästyttivät kaikkia siellä<br />

vierailleita. Musiikki, eri muodoissaan, oli<br />

Matille tärkeä henkireikä. Hän harrasti aktiivisesti<br />

kuorolaulua ja irrotteli joskus<br />

musiikin kanssa vapaamminkin. Toisinaan<br />

Hankasalmen vieraat saattoivat huomata<br />

osallistuvansa Matin kehittelemään versioon<br />

pumtsipumista: Matti soitti ja vieraiden<br />

tuli tunnistaa virsi tai maakuntalaulu.<br />

Matin elämän tärkein tukijalka oli perhe.<br />

Jo kouluaikana syttynyt rakkaus Satuun<br />

kesti loppuun asti. Ikäpolvessani<br />

näin pitkä ja eheä parisuhde alkaa olla<br />

harvinaisuus. Kolmen lapsen elämään<br />

osallistuminen kasvatti Matin omin sanoin<br />

kaikkia osapuolia. Jo lapsuudesta tuttu<br />

Hankasalmen kaunis myllytila oli paikka,<br />

jossa Matti mieluiten vietti aikaa läheistensä<br />

kanssa ja jonne hän myös kutsui<br />

meitä ystäviään.<br />

Matin seurallisuuteen ja vieraanvaraisuuteen<br />

liittyi annos määrätietoisuutta,<br />

hän ohjasi ystävänsä usein syviin keskusteluihin<br />

yhteiskunnan ja elämän peruskysymyksistä.<br />

Olemme useammallakin porukalla<br />

pohtineet Hankasalmella kansantalouden<br />

tai yliopistolaitoksen tilaa, sodan<br />

syitä, musiikin olemusta, häpeän kokemusta,<br />

isäsuhteen merkitystä, parisuhteen<br />

arvoa ja sukupolvien jatkumoa joitakin<br />

esimerkkejä mainitakseni. Joihinkin käsiteltyihin<br />

ongelmiin saatoimme ehkä löytää<br />

ratkaisun, jotkut jäivät ratkaisematta.<br />

Juha Häyhä<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 97

Pentti<br />

Rokkanen<br />

* 14.7.1927 † 26.3.2016<br />

Pentti Uolevi Rokkanen syntyi 14.7.1927<br />

ainoana lapsena. Perhe asui Kruununhaassa<br />

ja lapsuudessaan Rokkanen harrasti urheilua,<br />

parhaiten hän menestyi juoksulajeissa.<br />

Rokkanen hankkiutui oppikouluun<br />

Ressuun. Lääketieteen opinnot alkoivat<br />

vuoden 1947 syksyllä. Nuoren miehen into<br />

kirurgiaan oli suuri ja hän pestautui<br />

Mikkelin keskussairaalaan ”kesäorjaksi”<br />

ruokapalkalla toimien leikkauksissa assistenttina<br />

ja instrumenttihoitajana. Solmujen<br />

opettelu tuolin jalkaan sidotun langan<br />

avulla oli tuolloin myös ohjelmassa.<br />

Asevelvollisuusajan 1953–1954 jälkeen<br />

Pentti Rokkanen lähti Lahden kaupunginsairaalaan<br />

opettelemaan käytännön kirurgiaa.<br />

Tuona aikana Lahti oli varsinainen<br />

opinahjo, jossa samaan aikaan oli muitakin<br />

tulevia professoreja kuten Pekka Tala,<br />

Theodor Scheinin, Teuvo Larmi, Mikko Pasila,<br />

Ilmo Louhimo ja Markku Seppälä saamassa<br />

koulutustaan.<br />

Paluu Helsinkiin tapahtui 1.7.1959,<br />

kun Rokkanen valittiin kiertävän apulaislääkärin<br />

toimeen I kirurgian klinikkaan<br />

(Prof. K. E. Kallion klinikka). Punaisen ristin<br />

sairaalan ja I kirurgian klinikan yhdistyessä<br />

Töölön sairaalasta muodostui tapaturmakeskus,<br />

jonka suuruista ja tasoista<br />

ei ollut muissa Pohjoismaissa. 1.11.1966<br />

sinne perustettiin teho-osasto, jossa hän<br />

toimi vastaavana lääkärinä yhdessä anestesiologin<br />

ja sisätautilääkärin kanssa. Yksikköön<br />

tutustuneiden ajan auktoriteettien<br />

mukaan kyse oli Euroopan parhaasta<br />

traumakeskuksesta. Tulokset perustuivat<br />

paljolti uuteen ideologiaan, jonka mukaan<br />

kirurgista hoitoa tarvitseva vammapotilas<br />

leikattiin niin pian kuin mahdollista.<br />

Töölön sairaalaan perustettiin myös<br />

moderni leikkaussali koe-eläinlaboratorioon<br />

Pentti Rokkasen aikana.<br />

1.1.1972 Pentti Rokkanen valittiin Keski-Suomen<br />

keskussairaalan ortopedian ylilääkäriksi.<br />

Koti ja perhe olivat Helsingin<br />

Marjaniemessä ja toinen asunto Jyväskylässä.<br />

Lisäksi Rokkanen toimi tuolloin Suomen<br />

Lääkäriliiton puheenjohtajana. Tämä<br />

vaati matkustamista usean kerran viikossa<br />

Helsingin ja Jyväskylän välillä. Työskentely<br />

oli kuitenkin erittäin mielekästä ja<br />

aktiivinen kollegaryhmä: Tapani Pyörälä,<br />

Jussi Rönty, Tapio Tervo ja Veikko Avikainen<br />

tukivat Rokkasta uudistuksissa, jotka<br />

tähtäsivät leikkaustoiminnan ratinalisointiin<br />

ja varsinkin traumakirurgian tehostamiseen.<br />

Tuolloin sairaalaan perustettiin<br />

myös teho-osasto.<br />

Pentti Rokkanen valittiin Tampereen<br />

yliopiston kirurgian professorin virkaan,<br />

98 Academia Scientiarum Fennica 2016

jossa hän aloitti 1.8.1975. Tampereen kausi<br />

oli hyvin merkityksellinen tieteellisen<br />

työskentelyn kannalta. Hän halusi kehittää<br />

myös kliinistä toimintaa. Yhdessä Hannu<br />

Pätiälän kanssa he kouluttivat leikkausryhmän,<br />

jonka toimesta he pystyivät asentamaan<br />

potilaan lonkkaan tekonivelen luotettavasti<br />

ja turvallisesti jopa noin puolessa<br />

tunnissa.<br />

Tasavallan presidentti nimitti hänet<br />

ortopedian ja traumatologian professoriksi<br />

Helsinkiin ja hän aloitti 1.1.1981 sekä<br />

professorina että ortopedian ja traumatologian<br />

klinikan ylilääkärinä. Tästä virasta<br />

hän jäi eläkkeelle täysin palvelleena<br />

1.8.1994.<br />

Klinikan johtajana Pentti Rokkanen oli<br />

esimerkillinen. Hän oli sekä isällinen että<br />

vaativa ja kannustava. Hänen koulutuksessaan<br />

olevan traumakirurgin tärkeimmät<br />

ominaisuudet tulivat olla sitkeys ja oppimiskyky.<br />

Aina piti yrittää parhaansa,<br />

enempää ei voitu vaatia – ja se yleensä<br />

riitti. Ellei riittänyt, virheet oli analysoitava<br />

ja niistä opittava. Usein analyysi osoitti<br />

puutteita yhteistyössä johtaen organisatorisiin<br />

korjauksiin ja seniorilääkärien<br />

vastuun korostamiseen. Ylilääkärin kierroilla<br />

tuli selväksi; ei ole klinikan potilasta,<br />

vaan sinun potilaasi!<br />

Pentti Rokkanen toimi Suomen Lääkäriliitossa<br />

puheenjohtajana 1970–1972, Suomen<br />

Kirurgiyhdistyksen hallituksessa<br />

1974–1979, Suomen Ortopediyhdistyksen<br />

sihteerinä 1963–1967 ja puheenjohtajana<br />

1977–1979. Ortopedian ja traumatologian<br />

tutkimussäätiön toiminnassa hän oli alusta<br />

alkaen hallituksessa, varapuheenjohtajana<br />

ja puheenjohtajana vuoteen 2002.<br />

Hän oli myös Pohjoismaisen Ortopediyhdistyksen<br />

(NOF) presidenttinä 1988–1990.<br />

SICOT:in Suomen delegaattina hän oli vuodet<br />

1986–1994. Pohjola-palkinnon hän sai<br />

vuonna 1992. Suomalaisen Tiedeakatemian<br />

jäseneksi hänet valittiin 1983.<br />

Pentti Rokkasen työuran tärkeä sisältö<br />

oli tutkimustyö, ja tutkimustulosten julkaiseminen<br />

oli oleellista. ”Mitä ei ole kirjoitettu,<br />

sitä ei ole olemassa” oli usein häneltä<br />

kuultu sanonta. On harvinaista, että<br />

hyvä kliinikko ja taitava kirurgi on myös<br />

hyvä tieteentekijä. Pentti Rokkanen oli tätä<br />

kaikkea. Hänen oma väitöskirjansa valmistui<br />

1962 ja käsitteli toimenpiteiden<br />

vaikutusta reisiluun pään kuolion kehittymiseen.<br />

Hän oli kokeellisen tutkimuksen<br />

ohella vahvasti mukana erityisesti traumakirurgian<br />

kliinisessä tutkimuksessa.<br />

Tieteellisten kirjoitusten ”mailin haamuraja”<br />

ylittyi ja niitä on yhteensä 1 610, joista<br />

originaalijulkaisuja on lähes 400. Ohjattuja<br />

väitöskirjoja on 49, joista 34 käsittelee<br />

biohajoavia kiinnitysmateriaaleja.<br />

Eri yliopistoissa hän oli vastaväittäjänä,<br />

kustoksena tai asiantuntijana kaikkiaan<br />

91 kertaa.<br />

Rokkasen kiinnostus biohajoaviin materiaaleihin<br />

mahdollisina luunkiinnittiminä<br />

heräsi 1970-luvun alussa. Yleisesti käytössä<br />

oleva metalli on lujuusominaisuuksiltaan<br />

luuta kovempaa ja haurastuttaa sitä.<br />

Riittävän alkulujuuden omaavat, lujuuttaan<br />

asteittain murtuman paranemisen<br />

edetessä menettävät ja lopuksi elimistöstä<br />

täysin liukenevat materiaalit vaikuttivat<br />

optimaalisilta. Hammaslääkärikäynnin<br />

yhteydessä hän otti selvää uusien<br />

hammasimplanttien biohajoavista kiinnitysvälineistä.<br />

Potilaaksi osuneelta tekniikan<br />

professorilta hän sen sijaan urkki selville,<br />

kuka Tampereella mahtaisi olla parhaiten<br />

perillä muovimateriaaleista. Näiden<br />

tapaamisten seurauksena alkoi pitkään<br />

jatkunut poikkitieteellinen yhteistyö Tampereen<br />

teknillisen korkeakoulun professorin<br />

Pertti Törmälän kanssa. Tuloksena tut-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 99

kimustyöstä oli useita alaa mullistavia patentteja.<br />

Kehitettyjen implanttien ylivertaiset<br />

lujuusominaisuudet hämmästyttivät<br />

maailmalla, kun tuloksia esiteltiin sekä ortopedian<br />

että materiaaliopin kansainvälisissä<br />

kokouksissa. Töölön sairaalaan perustettiin<br />

suomalaisittain iso tutkimusryhmä<br />

ja samanlainen Tampereelle. Yhdessä<br />

nämä tutkimusryhmät muodostivat Suomen<br />

Akatemian huippuyksikön. Ryhmät<br />

kokoontuivat säännöllisesti. Tutkimustyön<br />

seurauksena kehitetyt välineet ovat<br />

siirtyneet teolliseen tuotantoon, ja ovat<br />

käytössä lähes kaikkialla maailmassa.<br />

Tutkimustyön ohjaajana Pentti Rokkanen<br />

oli tinkimätön ja määrätietoinen. Julkaisuista<br />

oli jatkuvasti huutava pula. ”Missä<br />

on päivän julkaisu?” hän tiedusteli tutkijoilta.<br />

Samalla hän oli hyvin innostava ja<br />

kannustava tuoden esiin, että hyvä tutkimus<br />

avaa enemmän uusia kysymyksiä<br />

kuin antaa tehtyihin kysymyksiin vastauksia.<br />

Hän oli myös ehdottoman oikeudenmukainen,<br />

mikä oli luonteenomaista hänen<br />

kaikessa toiminnassaan. Kaiken kunnioitusta<br />

herättävän karisman takana oli<br />

kuitenkin loistava englantilainen huumorintaju<br />

ja syvä inhimillinen ymmärrys tutkijoiden<br />

erilaisia elämäntilanteita kohtaan.<br />

Pentti Rokkasen jättämä henkinen<br />

perintö ortopedian ja traumatologian kehittämisessä<br />

on merkittävä.<br />

Ystäviinsä Pentti piti tunnollisesti yhteyttä<br />

päivittäin. Veli-Matti Huittinen kertoi<br />

tarinan, että hänen pieni lapsenlapsensa<br />

oli tullut kylään ja jo ovella ulkovaatteet<br />

päällä tiedusteli: onko Pentti Rokkanen<br />

jo tänään soittanut? Ystäviensä kanssa<br />

hän myös pelasi korttia. Näissä peleissä<br />

oli panoksena muun muassa virtuaalisia<br />

luksusjahteja ja kuumaverisiä hevosia,<br />

jotka viikoittain vaihtoivat omistajaa – ilman,<br />

että kukaan olisi niistä koskaan nähnyt<br />

vilaustakaan.<br />

Päivittäisessä elämässä Riitta-vaimo ja<br />

perhe tuki Penttiä, ja Pentti perhettä.<br />

Esa K. Partio<br />

Kirsi Jukkala-Partio<br />

Kimmo Vihtonen<br />

Olli Korkala<br />

100 Academia Scientiarum Fennica 2016

Ritva Serimaa<br />

* 20.9.1957 † 12.4.2016<br />

Professori Ritva Elina Serimaa (os.<br />

Ström, s. 20.9.1957, Hamina) kuoli vaikean<br />

sairauden murtamana 58-vuotiaana<br />

Haminassa 12.4.2016. Hän toimi fysiikan<br />

professorina Helsingin yliopistossa vuodesta<br />

2004.<br />

Sähköteknikkoisänsä suuri kiinnostus<br />

fysiikkaan synnytti innostuksen kipinän<br />

tieteeseen jo lapsuudessa ja sai Ritvan<br />

aloittamaan fysiikan opinnot Helsingin<br />

yliopistossa, mistä hän valmistui filosofian<br />

maisteriksi vuonna 1982, lisensiaatiksi<br />

1986 ja tohtoriksi 1990. Fysiikan dosentiksi<br />

hänet nimitettiin vuonna 1998.<br />

Ritva Serimaa ohjasi omalla tieteellisellä<br />

työllään koko uransa ajan perinteikästä<br />

Helsingin yliopiston röntgenfysiikan laboratoriota<br />

uusiin haasteisiin. Serimaa suuntautui<br />

väitöskirjatyössään ns. huonosti<br />

järjestäytyneiden materiaalien tutkimukseen,<br />

ja yhtenä tärkeänä kohteena oli<br />

luonnollisten nanorakenteiden kuten selluloosan<br />

rakenne. Samaan aikaan röntgenfysiikan<br />

tutkimus siirtyi Helsingissä hyödyntämään<br />

kansainvälisiä synkrotronisäteilylaboratorioita,<br />

jotka mahdollistivat<br />

ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusiin<br />

entistä tarkempiin kokeisiin. Serimaa<br />

yhdisti nämä mahdollisuudet ja lähtikin<br />

heti väitöskirjatyön valmistuttua tutkija-<br />

tohtoriksi Kaliforniaan, missä hän työskenteli<br />

Stanfordin yliopiston synkrotronilähteellä<br />

vuosina 1991–1993. Siellä hän<br />

perehtyi synkrotronisäteilyllä tehtävään<br />

pienkulmasirontaan, jota hän menestyksekkäästi<br />

hyödynsi sekä omassa laboratoriossaan<br />

Helsingissä että maailman monilla<br />

synkrotronilähteillä. Kehittyvän alan<br />

tutkimuksessa nousi erittäin tärkeään rooliin<br />

mitatun datan analysointi ja erilaiset<br />

simulointimenetelmät. Tällä saralla Serimaa<br />

oli kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu.<br />

Tukea tähän työhön löytyi tarvittaessa<br />

läheltä, omasta puolisosta, teoreettisesta<br />

fyysikosta Olli Serimaasta, joka<br />

1980-luvulla Helsingin yliopiston erittäin<br />

pidettynä opettajana innosti myös monia<br />

nykyisiä fysiikan professoreita tieteelliselle<br />

uralle.<br />

Ritva Serimaa oli monitieteisen tutkimuksen<br />

uranuurtaja. Huonosti järjestäytyneiden<br />

materiaalien rakennetiedolle on<br />

erittäin laaja tarve monilla eri tieteiden<br />

aloilla. Tätä kuvaa hyvin se, että Ritva Serimaalla<br />

oli tieteellisiä yhteisjulkaisuja<br />

kuuden eri Helsingin yliopiston tiedekunnan<br />

kanssa. Tutkittavat kohteita olivat<br />

luonnonpolymeerit, muovit, lääkeaineet,<br />

elintarvikkeet ja jopa syöpäsolut. Eräänä<br />

mielenkiintoisena esimerkkinä hänen tut-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 101

kimuskohteistaan voidaan mainita Tukholman<br />

edustalle neitsytmatkallaan uponneen<br />

Vasa-laivan puun rakenne, joka on<br />

vaarassa tuhoutua rikin yhdisteiden vuoksi<br />

laivan merestä nostamisen ja museoimisen<br />

jälkeen. Tieteellisesti suurinta vaikuttavuutta<br />

Serimaan tutkimus sai polymeeritutkimuksen<br />

saralla. Esimerkiksi<br />

vuonna 1998 Science-lehdessä julkaistuun<br />

yhteisartikkeliin muun muassa Aalto-yliopiston<br />

tutkijoiden kanssa on viitattu yli<br />

500 kertaa.<br />

Ritva Serimaa oli erittäin tuottelias tutkija.<br />

Hän oli tekijänä yli 230 vertaisarvioidussa<br />

tieteellisessä julkaisussa, joihin on<br />

myös viitattu laajasti, yli 6 000 kertaa.<br />

Myös yhteistyöverkosto oli erittäin laaja:<br />

yhteiskirjoittajia hänen julkaisuistaan löytyy<br />

yli 200.<br />

Oman tieteellisen työn rinnalle nousee<br />

merkittävänä myös Ritva Serimaan merkitys<br />

tutkijankoulutuksessa. Hän ohjasi<br />

uransa aikana 16 väitöskirjaa ja on näin ollut<br />

avainasemassa uudistamassa kokonaan<br />

uudella tutkijasukupolvella suomalaista rakennetutkimusta.<br />

Koulutetut tohtorit olivat<br />

useimmiten avainrooleissa monitieteisissä<br />

yhteistyöhankkeissa. Näin he saivat hyvän<br />

pohjan uralleen ja ovatkin sittemmin sijoittuneet<br />

merkittäviin tutkimustehtäviin ulkomailla<br />

tai yksityiselle sektorille.<br />

Serimaa nimitettiin vuonna 2004 ensimmäisenä<br />

naisena Helsingin yliopiston<br />

fysiikan professoriksi. Tässä roolissa hänellä<br />

on ollut merkittävä tehtävä olla näyttämässä<br />

esikuvaa lahjakkaille naispuolisille<br />

opiskelijoille. Ohjaajana ja tutkijakouluttajana<br />

Ritva Serimaa oli tasapuolisen<br />

vaativa kaikille opiskelijoille, mutta esikuvarooli<br />

menestyvänä naisprofessorina on<br />

merkittävällä tavalla tervehdyttänyt alan<br />

sukupuolijakaumaa.<br />

Ritva Serimaa valittiin vuonna 2010<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi ja<br />

vuonna 2011 Suomen Fyysikkoseuran puheenjohtajaksi.<br />

Tässäkin tehtävässä hän<br />

oli vuonna 1947 perustetun seuran ensimmäinen<br />

ja toistaiseksi ainoa siihen nimitetty<br />

nainen. Lisäksi Serimaa toimi useissa<br />

kansainvälisissä tieteellisissä luottamustehtävissä.<br />

Ritva Serimaa oli vaatimaton ja iloinen<br />

persoona, jolle tiede ja tiedeyhteisö olivat<br />

tärkeässä osassa elämää. Hän rakasti musiikkia,<br />

erityisesti raskasta rock- ja metallimusiikkia.<br />

Rakkaus musiikkiin näkyi<br />

myös siinä, että hän jatkoi kaikissa yhteisissä<br />

illanvietoissa musisointia ja musiikin<br />

kuuntelua usein aamuvarhaiseen saakka<br />

yhdessä nuorison kanssa. Nämä tiedeyhteisön<br />

vapaamuotoisemmat yhteiset<br />

hetket ovat myös niitä tärkeitä mentoroivia<br />

kohtaamisia, joissa nuoret kasvavat<br />

osaksi tiedeyhteisöä. Tätä tärkeää tehtävää<br />

Ritva Serimaa toteutti myös toimiessaan<br />

arvostetussa luottamustehtävässä<br />

Helsingin yliopiston Kymenlaakson osakunnan<br />

inspehtorina.<br />

Keijo Hämäläinen<br />

Simo Huotari<br />

102 Academia Scientiarum Fennica 2016

Anna-Leena<br />

Siikala<br />

* 1.1.1943 † 27.2.2016<br />

Anna-Leena Siikala (o. s. Aarnisalo) syntyi<br />

1.1.1943. Hänen perhetaustansa oli<br />

osittain Helsingissä, osin Porissa ja osin<br />

maaseudulla Itä-Suomessa. Niinpä hän<br />

kuuli jo pikkulapsena isoäidiltään kalevalamittaisia<br />

kehtolauluja. Hän kävi koulunsa<br />

Helsingissä ja opiskeli Helsingin yliopistossa<br />

Matti Kuusi professorinaan väitellen<br />

tohtoriksi vuonna 1978 aiheenaan<br />

Siperian shamaanien riittitekniikka. Anna-<br />

Leena Siikala sai Kuusen ohella ohjausta<br />

myös Martti Haaviolta ja Lauri Hongolta.<br />

Kiinnostus kansanuskoon, tietäjiin ja shamaaneihin<br />

oli hänellä virinnyt jo melko<br />

varhain. Hän on kertonut tavanneensa<br />

opiskeluaikanaan kenttätyössä Itä-Suomessa<br />

1960-luvun alussa aidon ekstaattisen<br />

tietäjän, mutta dramaattisen kohtaamisen<br />

oikea luonne valkeni hänelle vasta<br />

jälkeenpäin.<br />

Anna-Leena Siikala työskenteli Suomessa<br />

useassa yliopistossa hoitaen sijaisena<br />

professorin virkaa Turun yliopistossa ja<br />

Helsingin yliopistossa. Hänet nimitettiin<br />

Joensuun yliopistoon Itä-Suomeen folkloristiikan<br />

professoriksi vuonna 1988, ja<br />

sieltä hänet kutsuttiin Helsingin yliopistoon<br />

folkloristiikan professoriksi 1995.<br />

Hän toimi 2000-luvun alussa viisivuotiskauden<br />

akatemiaprofessorina omistau-<br />

tuen päätoimisesti tutkimushankkeilleen.<br />

Hän oli jo nuorena tutkijana tutustunut<br />

USA:n tiede-elämään vierailullaan, ja myöhemmin<br />

hän toimi vierailevana professorina<br />

Hampurin yliopistossa Saksassa.<br />

Anna-Leena Siikalan johtamalla hankkeella<br />

Uralilaisten kansojen mytologia oli<br />

pitkä historia. Siikala oli jo 1970-luvulla<br />

luennoinut suomalais-ugrilaisten kansojen<br />

etnisestä uskonnosta ja silloin hän oli<br />

ollut sitä mieltä, että vanha kansanomainen<br />

uskonto oli jo vaipunut historiaan.<br />

Neuvostoliiton avautuminen 1980-luvun<br />

lopulta alkaen muutti radikaalisti monia<br />

asioita.<br />

Anna-Leena Siikala sai keväällä 1990<br />

tarttolaiselta kollegalta tietää, että Udmurtiassa<br />

on paikoin vanha kansanusko edelleen<br />

voimissaan kylän yhteisine uhrirituaaleineen.<br />

Niinpä hän matkusti virolaisen tutkijaryhmän<br />

mukana kesällä 1991 Udmurtiaan,<br />

halki romahtavan Neuvostoliiton, ja<br />

pääsi näkemään ja dokumentoimaan Inmar-jumalan<br />

kunniaksi järjestetyn yöllisen<br />

uhrijuhlan. Siitä alkoi vilkas yhteistyö suomalais-ugrilaisen<br />

maailman kanssa, joka<br />

johti Siikalan myös vaativille kenttätyömatkoille<br />

Siperian hantien pariin. – Venäjän<br />

kielen taidon hän oli hankkinut jo 1970-luvulla<br />

väitöskirjatyön parissa.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 103

Miehensä Jukka Siikalan kanssa Anna-<br />

Leena Siikala oli tehnyt myös pitkäaikaista<br />

antropologista kenttätyötä Polynesiassa<br />

Cookin saarilla maorien parissa, minkä tuloksena<br />

syntyi muun muassa kontekstuaalinen<br />

tutkimus maorien kertomusperinteestä.<br />

Niinpä hänellä oli hyvä mahdollisuus<br />

kulttuuristen prosessien tarkasteluun<br />

globaalissa mittakaavassa vuosituhannen<br />

vaihteessa.<br />

Anna-Leena Siikala on Lauri Hongon<br />

ohella ollut ainoa suomalainen folkloristi,<br />

jolla on ollut tieteellinen pätevyys myös<br />

uskontotieteessä. Siikala oli ehkä eniten<br />

Lauri Hongon oppilas sikäli, että häntä<br />

kiinnosti elävä kulttuuri ja perinne kontekstissaan.<br />

Silti hänen tärkeintä tuotantoaan<br />

ovat olleet painava monografia suomalaisen<br />

etnisen uskonnon ja eeppisen<br />

perinteen suhteista – Suomalainen shamanismi<br />

(1992) ja sen edelleen kehitelty<br />

englanninkielinen versio Mythic Images<br />

and Shamanism. A Perspective on Kalevala<br />

Poetry (2003), sekä laaja suomenkielinen<br />

Itämerensuomalaisten mytologia, jonka<br />

Siikala sai sitkeydellään valmiiksi vuonna<br />

2012, voimien jo vähetessä. Tällainen Anna-Leena<br />

Siikalan kiinnostus suomalaisen<br />

mytologian ja epiikan kehityslinjoihin yhdisti<br />

häntä vanhempiin opettajiin Kuuseen<br />

ja Haavioon ja samalla hyvin pitkään linjaan<br />

suomalaisessa tutkimuksessa.<br />

Toinen ala, jolla Anna-Leena Siikala vei<br />

merkittävästi tutkimusta eteenpäin, oli<br />

kerronta- ja kertojatutkimus. Hän osallistui<br />

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran<br />

kansanrunousarkiston järjestämään kenttätyöretkeen<br />

vuonna 1970 Kauhajoella.<br />

Folkloren keruun ohella tutkijat kiinnostuivat<br />

myös kertojista ja tekivät heille jopa<br />

sosiaalipsykologisia testejä. Aineisto<br />

sai olla monta vuotta rauhassa, mutta väitöskirjan<br />

valmistuttua Siikala paneutui<br />

proosakerronnan tutkimiseen. Tuloksena<br />

oli ensin vuonna 1984 julkaistu suomenkielinen<br />

teos ja siitä kehitetty englanninkielinen<br />

Interpreting Oral Narrative<br />

(1990). Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi<br />

hänet kutsuttiin vuonna 1984 ja<br />

kunniajäseneksi 2008. Siikala nimitettiin<br />

vuonna 2009 tieteen akateemikoksi, mikä<br />

on korkein tunnustus jonka tiedemies tai<br />

-nainen voi Suomessa saada.<br />

Siikala oli keskeinen tutkimuksen ja<br />

tutkijayhteisöjen organisoija sekä Suomessa<br />

että kansainvälisesti. Yhdessä Lauri<br />

Hongon kanssa hän kehitti kansainvälisiä<br />

Folklore Fellows’ Summer School -tutkijakursseja,<br />

hän myös toimi Hongon jälkeen<br />

Folklore Fellows’ Communications<br />

-julkaisusarjan toimittajana 2002–2009.<br />

Hänen omat tutkimushankkeensa olivat<br />

luonnollisesti laajasti kansainvälisiä. Samalla<br />

hän oli ystävällinen ja huolehtivainen<br />

vanhempi kollega, jota oli helppo lähestyä;<br />

yleensä häntä ei puhuteltu ”professori<br />

Siikala” vaan ”Anna-Leena”. Hän oli<br />

monille suomalaisille folkloristeille eräänlainen<br />

isosisko, joka kuunteli ja selvitti<br />

huolia ja auttoi uralla eteenpäin.<br />

Anna-Leena Siikala sai valmiiksi useita<br />

merkittäviä monografioita ja johti päätökseen<br />

useita tutkimushankkeita. Samalla<br />

hän oli keskeinen järjestäjä monissa kansainvälisissä<br />

tieteellisissä kokouksissa.<br />

Silti häneltä jäi nuoremmille kollegoille<br />

runsaasti eteenpäin vietävää ja loppuun<br />

saatettavaa, kuten mainittu Uralilaisten<br />

kansojen mytologia -hanke. – Ars longa,<br />

vita brevis.<br />

Pekka Hakamies<br />

Lotte Tarkka<br />

104 Academia Scientiarum Fennica 2016

Christian<br />

Sucksdorff<br />

* 8.2.1928 † 23.10.2016<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Ilmatieteen<br />

laitoksen osastopäällikkö, professori<br />

Christian Sucksdorff kuoli 23. päivänä<br />

lokakuuta 2016. Hän syntyi Sodankylässä<br />

8. helmikuuta 1928. Sucksdorff kävi<br />

oppikoulun Helsingissä Suomalaisessa yhteiskoulussa<br />

ja kirjoitti ylioppilaaksi<br />

vuonna 1947. Hän valmistui Helsingin yliopistosta<br />

filosofian kandidaatiksi vuonna<br />

1956 pääaineenaan fysiikka. Geofysiikan<br />

alan väitöskirja valmistui vuonna 1968.<br />

Sucksdorffin uravalintaan tutkijana ja<br />

tiedemiehenä vaikutti olennaisesti hänen<br />

isänsä Eyvind Sucksdorff, joka oli Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian Sodankylän geofysiikan<br />

observatorion johtaja 1927–1945.<br />

E. Sucksdorff siirtyi sodan jälkeen vuonna<br />

1945 Ilmatieteen laitoksen geofyysikoksi<br />

tehtävänään geomagneettiset mittaukset<br />

ja kartoitukset Suomessa. Työn oli aloittanut<br />

silloisen Ilmatieteen laitoksen legendaarinen<br />

johtaja Jaakko Keränen jo<br />

1910-luvulla. Kenttätöihin apumieheksi<br />

Eyvind Sucksdorff oli kouluttanut poikansa<br />

Christianin, joka näin isänsä kautta sai<br />

oppinsa geomagnetismiin, tieteeseen ja<br />

mittaustekniikkaan.<br />

Geomagnetismiin kuuluvat vaativat ja<br />

tarkat mittaukset ja observatoriossa tehtävät<br />

magneettiset rekisteröinnit, joilla seu-<br />

rataan Maan magneettikentän ajallisia<br />

vaihteluja. Kokonaisuus on vaativa mittatekninen<br />

ja tieteellinen erikoisalue. Ilmatieteen<br />

laitoksessa geomagneettisia havaintoja<br />

on tehty jo laitoksen perustamisesta<br />

saakka vuodesta 1838 lähtien.<br />

Christian Sucksdorff aloitti yli neljäkymmentä<br />

vuotta kestäneen virkauransa Ilmatieteen<br />

laitoksen palveluksessa vuona 1948.<br />

Kun Eyvind Sucksdorff kuoli äkillisesti<br />

vuonna 1955, kaikki Ilmatieteen laitoksen<br />

geomagnetismiin liittyvät työt ja tehtävät<br />

jäivät Christian Sucksdorffin harteille.<br />

Hänen tehtävänään oli jatkaa Ilmatieteen<br />

laitoksen Nurmijärven geofysiikan<br />

observatorion kehittämistä ja vastata<br />

myös magneettisista kenttämittauksista<br />

eri puolilla Suomea.<br />

Kansainvälinen geofysiikan vuosi<br />

1957–1958 tiesi uusia tehtäviä suomalaiselle<br />

geofysiikan tiedeyhteisölle. Ilmatieteen<br />

laitoksen Nurmijärven observatoriossa<br />

aloitettiin ionosfäärin luotaukset ja<br />

seismiset rekisteröinnit. Näissäkin uusissa<br />

tehtäväalueissa Christian Sucksdorffilla<br />

oli tärkeä rooli.<br />

Geofysiikan vuoden aikana Ilmatieteen<br />

laitoksessa aloitettiin revontulien kuvaus<br />

filmikameroille Lapissa osana kansainvälisen<br />

tiedeyhteisön toimintaa. Tuntuman<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 105

evontulikuvaukseen Sucksdorff oli saanut<br />

jo lapsuudenkodissaan Sodankylän<br />

geofysiikan observatoriossa, jossa hän oli<br />

seurannut isänsä käynnistämiä kuvauksia<br />

normaalilla mustavalkokameralla. Sucksdorffin<br />

toimesta kehitettiin revontulikamerat<br />

alalla käytössä olevien kameroiden<br />

pohjalta. Kameroiden suunnittelua jatkettiin<br />

ja revontulikuvaukset ovat edelleen<br />

keskeinen osa Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimustoiminnassa.<br />

Kun kameroiden<br />

rakennetta suunniteltiin, niiden laadusta<br />

ei tingitty. Voi hyvin sanoa, että<br />

näillä opeilla Ilmatieteen laitos lähti mukaan<br />

avaruustutkimukseen myöhemmin<br />

1980-luvulla. Kameroiden aineistoista on<br />

tehty väitöskirjoja ja ne ovat alan tutkimuksen<br />

keskeistä materiaalia edelleen.<br />

Sucksdorff oli uransa alusta lähtien tiiviisti<br />

mukana alan kansainvälisessä yhteistyössä,<br />

koska hänen edustamansa tieteenalat<br />

olivat Suomessa varsin kapealla<br />

pohjalla. Vaikutteita piti hakea alan suurista<br />

tutkimuskeskuksista kuten esimerkiksi<br />

USA:sta. Tärkeä tiedeyhteisö oli IAGA<br />

(International Association of Geomagnetism<br />

and Aeronomy). Sucksdorff osallistui<br />

jo 1950-luvulta lähtien kaikkiin IAGA:n kokouksiin,<br />

joita pidettiin maailmalla eri<br />

maissa aina kahden vuoden välein. Hän<br />

saavutti alan tiedeyhteisön arvostuksen<br />

alallaan. Sucksdorff nimitettiin IAGA:n<br />

kunniajäseneksi vuonna 1993.<br />

Ilmatieteen laitoksessa geomagnetismin<br />

ryhmä oli 1950-luvulla pieni, siinä oli<br />

vain muutamia henkilöitä Sucksdorffin<br />

ohella, mutta myöhemmin yksikkö kasvoi<br />

ensin Magnetismin osastoksi (1970) ja sitten<br />

Geofysiikan osastoksi (1985). Viimeksi<br />

Sucksdorff oli osastopäällikkönä Ilmatieteen<br />

laitoksessa professorin arvonimellä.<br />

Henkilömäärä oli noussut jo lähelle 30. Ilmatieteen<br />

laitoksen nykyinen avaruustutkimus<br />

johtaa perinteensä näistä yksiköistä,<br />

joiden johdossa Christian Sucksdorff<br />

oli. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1991.<br />

Kotimaisissa tiedejärjestöissä Sucksdorff<br />

oli mukana aktiivisesti muun muassa<br />

Geofysiikan seurassa, jonka puheenjohtaja<br />

hän oli kahdesti. Hän oli myös Suomen<br />

Geodeettis-geofysikaalisen kansalliskomitean<br />

puheenjohtaja 1960-luvulta<br />

1990-luvun alkuun. Komitean tehtävänä<br />

oli koordinoida geofysiikan alan yhteistyötä<br />

alan kansainvälisten organisaatioiden<br />

suuntaan. Christian Sucksdorff oli<br />

myös Suomalaisen Tiedeakatemian (1976)<br />

ja Suomen Tiedeseuran (1986) jäsen.<br />

Sucksdorffin johdolla tehtiin useita väitöskirjoja<br />

ja muita akateemisia opinnäytteitä<br />

geomagnetismin alla. Hän oli myös<br />

Helsingin yliopiston geofysiikan dosentti.<br />

Christian Sucksdorff julkaisi useita<br />

kymmeniä tieteellisiä tutkimuksia lähinnä<br />

geomagnetismin mittaustekniikan ja aineistojen<br />

käsittelyn alalla. Ehkä pysyvin<br />

näistä tutkimuksista on hänen vuonna<br />

1996 yhdessä puolalaisen kollegansa<br />

kanssa julkaisema käsi- ja opaskirja geomagneettisissa<br />

observatorioissa ja kenttäolosuhteissa<br />

tehtävistä mittauksista, jota<br />

laajalti käytetään edelleen perusteoksena<br />

alan tiedeyhteisössä.<br />

Christian Sucksdorffin olemukseen kuului<br />

hillitty, lämmin kohteliaisuus ja luja<br />

velvollisuudentunto. Laaja-alaisen sivistyneenä<br />

luonnontieteilijänä hän oli innoittava<br />

väittelijä ja keskustelukumppani. Täsmällinen,<br />

kurinalainen mies rentoutui ystävien<br />

ja sukulaisten seurassa hienoksi isännäksi,<br />

jonka vieraanvaraisuus ja huolenpito<br />

vieraiden viihtymisestä eivät unohdu.<br />

Heikki Nevanlinna<br />

106 Academia Scientiarum Fennica 2016

Martti Tiuri<br />

* 13.11.1925 † 25.3.2016<br />

Radiotekniikan professori, kansanedustaja<br />

Martti Tiuri oli syntynyt 13.11.1925<br />

Koskella ja menehtyi 25.3.2016.<br />

Emeritusprofessori Tiuri toimi Teknillisen<br />

korkeakoulun (TKK) radiotekniikan<br />

professorina vuosina 1962–1989 ja Kokoomuksen<br />

kansanedustajana 1983–2003.<br />

Hän teki harvinaisen mittavan työuran<br />

opettajana, tutkijana ja yhteiskunnallisena<br />

vaikuttajana. Hän katsoi tulevaisuuteen<br />

ja oli aloittamassa monia uusia asioita.<br />

Teknillisen korkeakoulun radiotekniikan<br />

professorina hän oli luomassa sitä teknologiaa<br />

ja osaamista, jota tietoyhteiskunnassa<br />

hyödynnämme. Radioinsinöörinä ja<br />

tutkijana hän oli käynnistämässä Suomen<br />

televisiotoimintaa ja tuotti merkittäviä<br />

kontribuutioita monilla radiotekniikan<br />

osa-alueilla: radioastronomiassa ja kaukokartoituksessa<br />

kuten myös antennien sekä<br />

teollisuusautomaation tarvitsemien mikroaaltoanturien<br />

tutkimuksessa ja kehitystyössä.<br />

Poliitikkona hän visioi tulevaisuutta<br />

ja puhui ympäristöasioiden sekä tietoyhteiskunnan<br />

tarpeiden puolesta.<br />

Martti Tiuri opiskeli sähkötekniikkaa<br />

TKK:ssa ja valmistui diplomi-insinööriksi<br />

vuonna 1950. Jatko-opintoja hän suoritti<br />

sekä TKK:ssa että Stanfordin yliopistossa<br />

Kalifornian piilaaksossa (ASLA-stipendi-<br />

aattina). Hän valmistui tekniikan lisensiaatiksi<br />

vuonna 1958 ja väitteli tohtoriksi<br />

1960. Hänen väitöskirjansa Investigations<br />

of radio reflections from satellite produced<br />

ion trails using 100 Mc CW radar koski tutkimusta<br />

ensimmäisten satelliittien ionosfääriin<br />

jättämistä vanoista. Tiuri oli Suomessa<br />

radiotekniikan alueella kolmas tohtori,<br />

avaruustutkimuksen alueella ensimmäinen.<br />

Koko jatko-opiskeluaikansa Martti Tiuri<br />

työskenteli VTT:n radiolaboratoriossa<br />

tutkimusinsinöörinä. Myös harrastuspuolella<br />

radiotekniikka oli erityisasemassa.<br />

Kun Radioinsinööriseuran televisiokerho<br />

toteutti ensimmäisen julkisen televisiolähetyksen<br />

toukokuussa 1955, Martti Tiuri<br />

oli hankkeen kantavia voimia. Tiuri toimi<br />

kerhon sihteerinä ja ohjasi radiotekniikan<br />

assistenttina lähettimen rakentamista ja<br />

huolehti ensimmäisen lähetysantennin<br />

suunnittelusta ja kuntoon saamisesta.<br />

Vuonna 1962 Martti Tiuri nimitettiin<br />

TKK:n radiotekniikan professoriksi. Sitä<br />

ennen hän oli jo harjoitellut professorin<br />

työtä vuoden vierailulla Ohion valtion yliopistoon<br />

vuosina 1961–1962.<br />

Yksi Ohion vierailun merkittävistä tuloksista<br />

oli luvun seitsemän – Radio-telescope<br />

receivers –kirjoittaminen vuonna 1964 jul-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 107

kaistuun, professori John D. Krausin kir-<br />

jaan Radio Astronomy. Tähän kirjaan ja<br />

sen lukuun seitsemän viitataan tieteellisissä<br />

artikkeleissa vielä tänäänkin. Suomen<br />

Akatemian tutkijaprofessoriksi Tiuri<br />

nimitettiin viiden ensimmäisen joukossa;<br />

hän toimi tässä virassa vuosina 1970–<br />

1975. Tuon kauden aikana rakennettiin<br />

Kirkkonummen Kylmälään avaruuden tutkimista<br />

varten Metsähovin millimetriaaltoteleskooppi,<br />

ns. Suuri Kurpitsa. Tiuri oli<br />

tehokas opettaja: hänen aktiivisella professorikaudellaan<br />

radiotekniikassa valmistui<br />

15 tekniikan tohtoria, 31 tekniikan lisensiaattia<br />

ja 180 diplomi-insinööriä. Lisäksi<br />

useat Tiurin oppilaat suorittivat tohtorintutkinnon<br />

muualla – monet ulkomailla.<br />

Oppilaista parikymmentä on nimitetty<br />

professoreiksi.<br />

Ehkä kaikkein merkittävintä Tiurin professorikaudelta,<br />

erityisesti sen alkuajoilta,<br />

oli hänen väsymätön vaatimuksensa perustaa<br />

elektroniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan<br />

professuureja. Näin TKK:ssa tehtiinkin<br />

– Suomen edelläkävijäasema nykyisen<br />

tietotekniikan valtakaudella tehtiin<br />

tuolloin mahdolliseksi. Aktiivista professorikautta<br />

kesti vuoteen 1983, jolloin Tiuri<br />

valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan.<br />

Radiotekniikan professorin virasta<br />

Tiuri eläköityi täysin palvelleena vuonna<br />

1989. Useat yritykset hyödynsivät häntä<br />

tekniikan asiantuntijana ja visionäärinä<br />

johtoelimissään. Kannustusstipendejä tietoliikennetekniikan<br />

alan tohtoriopiskelijoille<br />

myöntävän säätiön hallituksessa<br />

Martti Tiuri toimi kuolemaansa saakka –<br />

vieläpä hallituksen puheenjohtajana vuoden<br />

2015 kevääseen saakka.<br />

Kansainvälistä tunnustusta tutkijana<br />

professori Tiurille osoitettiin muun muassa<br />

1986, kun hän ensimmäisenä suomalaisena<br />

sai kansainvälisen sähköinsinöörijärjestön<br />

IEEE:n (The Institute of Electrical<br />

and Electronics Engineers) Fellow-arvon.<br />

Myös International Academy of Astronautics<br />

otti professori Tiurin jäsenekseen.<br />

Suomessa Martti Tiuri oli muun muassa<br />

Tekniikan akateemiset TEK:n kunniajäsen<br />

ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta<br />

1973.<br />

Niin radiotekniikan professorina kuin<br />

kansanedustajana Martti Tiuri katsoi aina<br />

tulevaisuuteen. Kansanedustajakaudella<br />

tulevaisuusharrastus tuotti useita kirjoja:<br />

Tulevaisuus alkaa nyt (1984), Suomi matkalla<br />

tulevaisuuteen (1986), Maapallon<br />

mahdollisuudet (1990), Tulevaisuus on toisenlainen<br />

(1999) ja Tie kestävään tulevaisuuteen<br />

(2011). Tiuri vaikutti ratkaisevasti<br />

tulevaisuusvaliokunnan perustamiseen<br />

eduskuntaan ja toimi myös sen puheenjohtajana.<br />

Hänen suoraviivaiset visionsa<br />

tietoyhteiskunnan tulosta tulkittiin<br />

1980-luvulla usein väärin ja häntä suorastaan<br />

pelättiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella,<br />

koska ”tiurismin” uskottiin autioittavan<br />

suurimman osan Suomesta. Suomen<br />

energiahuollon kestävän kehityksen<br />

turvaavaksi ratkaisuksi Tiuri suositteli aina<br />

ydinvoimaloiden lisärakentamista. Fossiilisten<br />

polttoaineiden käytön mukanaan<br />

tuomat happosateet, pienhiukkaset ja kasvihuoneilmiö<br />

olivat usein toistuvia ilmauksia<br />

Tiurin esityksissä niin eduskunnassa<br />

ja Suomen lehdistössä kuin Euroopan<br />

neuvostossa ja sen tiede- ja teknologiakomitean<br />

kokouksissakin.<br />

Vapaa-aikanaan Martti Tiuri harrasti<br />

muun muassa valokuvausta ja viihtyi kesämökillään<br />

Saimaan rannalla Rantasalmella.<br />

Martti Tiurin siunaustilaisuudessa<br />

28.4.2016 neljä Martin entistä oppilasta –<br />

kaikki myöhemmin professoreita Teknillisessä<br />

korkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa<br />

– kunnioittivat Martin muistoa arkun<br />

108 Academia Scientiarum Fennica 2016

äärellä kaikkein entisten oppilaiden, työtovereiden<br />

ja ystävien puolesta sanoin:<br />

”Muistamme Martin ihmisenä, joka aina<br />

katsoi kauas eteenpäin niin ajassa kuin tilassakin,<br />

siis pitkälle tulevaisuuteen ja<br />

etäälle avaruuteen. Emme muista Martin<br />

koskaan lausuneen runoja, mutta tänään<br />

Martti saattaisi opastaa meitä Eino Leinon<br />

sanoin:<br />

Eikä mun haudallani saa haastaa,<br />

että ma koskaan töitäni kaduin.<br />

Seisoin ma hetken, katsoin ma taakse<br />

lähdin taas eespäin laajemmin laduin.”<br />

Antti Räisänen<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 109

Paavo<br />

Uusitalo<br />

* 12.7.1939 † 2.4.2016<br />

Helsingin yliopiston täysinpalvellut<br />

oikeussosiologian henkilökohtainen ylimääräinen<br />

professori, valtiotieteen tohtori<br />

Paavo Artturi Uusitalo kuoli 76-vuotiaana<br />

Helsingissä 2.4.2016. Hän oli syntynyt<br />

Oulussa 12.7.1939.<br />

Tultuaan Oulun lyseosta ylioppilaaksi<br />

Paavo Uusitalo opiskeli Turun yliopistossa<br />

ja valmistui sieltä filosofian kandidaatiksi<br />

vuonna 1963. Tämän jälkeen hän siirtyi<br />

Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen<br />

assistentiksi ja toimi tehtävässä vuosina<br />

1963–1968. Uusitalo valmistui Helsingin<br />

yliopistossa valtiotieteen lisensiaatiksi<br />

vuonna 1967 ja väitteli seuraavana vuonna<br />

tutkimuksellaan Vankila ja työsiirtola<br />

rangaistuksena saaden valtiotieteen tohtorin<br />

arvon 1970.<br />

Uusitalon akateeminen ura jatkui Helsingin<br />

yliopiston sosiologian vt. apulaisprofessorina<br />

1969–1971, valtion yhteiskuntatieteellisen<br />

toimikunnan nuorempana<br />

tutkijana 1972–1973 ja Nordiska Institutet<br />

för Samhällsplanering -laitoksen<br />

(Tukholmassa) tutkimusassistenttina<br />

1972–1975. Tampereen yliopiston sosiologian<br />

professorina Uusitalo työskenteli<br />

1975–1978. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen<br />

tiedekunnan oikeussosiologian<br />

apulaisprofessoriksi hänet nimitettiin<br />

vuonna 1978 ja aineen henkilökohtaiseksi<br />

ylimääräiseksi professoriksi 1984. Viimeksi<br />

mainitusta tehtävästä Uusitalo jäi vanhuuseläkkeelle<br />

2004. Sen jälkeen hän<br />

työskenteli vuoteen 2008 asti sosiologian<br />

professorina Nikolaus Kopernikus -yliopistossa<br />

Toruńissa Puolassa.<br />

Kaikkiaan Paavo Uusitalo suuntautui<br />

hyvin kansainvälisesti akateemisessa toiminnassaan:<br />

hän oli Tukholman tutkimuskauden<br />

ja Toruńin professorikauden lisäksi<br />

Asla Fulbright -tutkijastipendiaattina<br />

Wisconsin-Madisonin yliopistossa Yhdysvalloissa<br />

1968–1969 ja Kalifornian Berkeley-yliopistossa<br />

vuonna 1969, vierailevana<br />

professorina Tukholmassa 1981 sekä tutkimusjohtajana<br />

ja vierailevana tutkijana<br />

Oikeussosiologian kansainvälisessä instituutissa<br />

Oñatissa Espanjassa 1991–1993.<br />

Uusitalo toimi Pohjoismaisen kesäakatemian<br />

Helsingin paikallisosaston hallituksen<br />

jäsenenä 1966–1970, Yhteiskuntasuunnitteluseuran<br />

puheenjohtajana 1970–<br />

1972, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen<br />

yhdistyksen puheenjohtajana 1980–1981,<br />

Pohjoismaisen sosiologiyhdistyksen puheenjohtajana<br />

1987–1988 ja Pohjois-Pohjalaisen<br />

osakunnan inspehtorina 1997–<br />

2002. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi<br />

hänet valittiin vuonna 1992.<br />

110 Academia Scientiarum Fennica 2016

Paavo Uusitalon tutkimustyö kohdistui<br />

erityisesti oikeussosiologiaan, kriminologiaan,<br />

yhteiskuntasuunnitteluun, liikenneturvallisuuteen<br />

sekä talouden, yhteiskunnallisten<br />

laitosten ja rakenteiden sosiologiaan<br />

ja yliopistohallintoon.<br />

Uusitalon mainittu kriminologinen väitöskirja<br />

oli luomassa perustaa Suomen kriminaalipoliittisen<br />

ajattelun suurelle muutokselle.<br />

Siinä rikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen<br />

johtaneessa murroksessa<br />

alan tutkimuksella ja tutkijoilla oli tärkeä<br />

merkitys. Väitöskirjan tulosten mukaan<br />

työsiirtoloiden käyttöönotolla ei ollut<br />

rikollisuuden ehkäisytavoitteen kannalta<br />

päästy parempaan tuloksekseen kuin jos<br />

rangaistusten täytäntöönpanoon olisi käytetty<br />

yksinomaan vankiloita. Työsiirtoloiden<br />

käyttöönotolla oli kuitenkin vähennetty<br />

vapausrangaistusten käytöstä aiheutuvia<br />

haittavaikutuksia eli tuomittujen kärsimyksiä<br />

ja valtion vankeinhoitokustannuksia.<br />

Näitä tutkimustuloksia hyödynnettiin<br />

rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän<br />

uudistamisessa 1970-luvulta lähtien.<br />

Teoksellaan Suunnittelun tavoitteet ja<br />

keinot (1974; ruots. Samhällsplaneringens<br />

mål och medel, 1976) Paavo Uusitalo osallistui<br />

yhteiskunta- ja kaupunkisuunnittelusta<br />

käytyyn aikalaiskeskusteluun. Sen<br />

keskeiset tutkimuskysymykset koskivat<br />

yhteiskuntasuunnittelun tavoitteita, yhteiskunnan<br />

tilamittareiden kehittämistä,<br />

kustannus-hyötyanalyyttisia vertailumenetelmiä<br />

sekä tavoitteiden ja keinojen välisiä<br />

suhteita. Uusitalon kirjan ideoilla oli<br />

välitöntä vaikutusta maamme kriminaalipolitiikan<br />

tavoitteiden ja keinojen uudelleen<br />

arviointiin.<br />

Uusitalo sovelsi tavoite–keino-analyysia<br />

muun muassa hänelle läheisen asian,<br />

liikenneturvallisuustyön suunnitteluun.<br />

Myöhemmin Uusitalo arvosteli tutkimustulostensa<br />

perusteella tasavallan presidenttien<br />

Urho Kekkonen ja Mauno Koiviston<br />

uudenvuodenpuheita, joissa oli vaadittu<br />

tiukempia toimia rattijuoppoja vastaan,<br />

hänestä olennaisempaa olisi ollut<br />

kiinnittää huomiota liikennenopeuksien<br />

alentamiseen ja liikenneturvallisuutta parantaviin<br />

rakenteellisiin keinoihin.<br />

Monografian Työttömyys, laki ja talous<br />

(1984) Paavo Uusitalo kirjoitti yhdessä<br />

Jaakko Uotilan kanssa. Siinä tekijät pohtivat<br />

muun muassa osittaista toimeentulon<br />

eriyttämistä työstä – nykytermein perustulon<br />

käyttöönottoa – ja työpaikkoja synnyttävää<br />

yritysverojärjestelmää. Jälkimmäisen<br />

aihepiirin tutkimusta Uusitalo jatkoi<br />

Anneli Levo-Kivirikon kanssa laaditussa<br />

teoksessa Työllistävä verotus: työllisyys,<br />

yritysverotus ja sosiaaliturvan rahoitus<br />

(1999).<br />

Paavo Uusitalo oli oikeussosiologian<br />

professorina uranuurtaja alallaan Suomessa.<br />

Oppiaineen ja apulaisprofessuurin perustaminen<br />

oikeustieteelliseen tiedekuntaan<br />

1970-luvun puolivälissä selittyi pyrkimyksestä<br />

vahvistaa tiedekunnan opetuksessa<br />

oikeuden ja yhteiskunnan vuorovaikutusta<br />

valaisevaa ainesta ja sen myötä<br />

yhteiskuntatieteellisten opintojen<br />

osuutta. Tiedekunnassa ei pystytty turvaamaan<br />

aineen professorin tehtävän pysyvyyttä<br />

Uusitalon eläkkeelle jäännin jälkeen.<br />

Kriminologian ja oikeuspolitiikan<br />

asema on kuitenkin vuodesta 2015 vahvistunut<br />

valtiotieteellisessä tiedekunnassa,<br />

kun nämä aineet käsittävä laitos siirrettiin<br />

sinne oikeusministeriön alaisuudesta.<br />

Ulkomaiselle lukijakunnalle kirjoittamassaan<br />

artikkelissa Sociology of Law in<br />

Finland (1990) Paavo Uusitalo katsoi suomalaisen<br />

oikeussosiologian juurten olevan<br />

osaksi sosiaalitieteissä ja osaksi humanistisissa<br />

tieteissä. Kriittinen sosiolo-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 111

ginen tutkimus muun muassa epäoikeudenmukaisesta<br />

tai ihmisiä kontrolloivasta<br />

lainsäädännöstä ja sen toimeenpanosta<br />

kasvoi merkittäväksi 1960-luvulta alkaen.<br />

Pohjoismaisen kriminologisen yhteistyöneuvoston<br />

perustamisen (1962)<br />

edistämä ja muu pohjoismainen tutkijaverkosto<br />

olivat oikeussosiologian esiinnousussa<br />

tärkeitä.. Oikeussosiologian tuli<br />

Uusitalon mukaan olla sidoksissa yleissosiologiseen<br />

teorianmuodostukseen ja<br />

metodologiaan.<br />

Oikeussosiologian oppimateriaalia sisältävässä<br />

teoksessa Yhteiskunnallisesta<br />

sääntelystä (1982) Uusitalo piti sosiologisen<br />

tutkimuksen hedelmällisyyden tärkeimpänä<br />

arviointiperusteena sen arkiajattelua<br />

parempaa kykyä hahmottaa kielen<br />

avulla yhteiskunnallisia ilmiöitä ja<br />

tuoda siten esiin yhteiskunnan rakenteessa<br />

piileviä uusia toimintaedellytyksiä.<br />

Paavo Uusitalo esiintyi 1990- ja 2000-luvulla<br />

aktiivisena yliopistoautonomian vaalijana<br />

sekä yliopistojen itsehallintoa ja niiden<br />

kollegiaalista johtamista heikentävien<br />

lainmuutosten voimakkaana arvostelijana.<br />

Tuolta ajalta on hänen yhdessä Jukka Lipposen<br />

kanssa toimittamansa teos Yliopisto<br />

ja valtiovalta (1995). Uusitalo korosti<br />

muun muassa, että yliopisto on moraalinen<br />

yhteisö ja vallankäytön perusteluvelvoitetta<br />

ylläpitävä laitos ja sen perusta on<br />

avoin keskustelu.<br />

Paavo Uusitalo toimi itse esimerkillisesti<br />

tuon yliopistoyhteisön ominaispiirteen<br />

mukaisesti. Hän oli tutkimustyönsä<br />

ohessa aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija<br />

ja edistyksellisten kannanottojen<br />

esittäjä elämänsä loppuun asti.<br />

Tämän kirjoittaja tutustui Paavo Uusitaloon<br />

Pohjoismaisen kesäakatemian toiminnassa.<br />

Olin hänen oppilaansa, kun rikosoikeuden<br />

nuorena tutkijana täydensin<br />

opintojani kriminologiassa ja suoritin valtiotieteen<br />

kandidaatin tutkinnon sosiologia<br />

pääaineena. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa<br />

meistä tuli 25 vuoden ajaksi<br />

professorikollegoita. Hyvässä yhteistyössämme<br />

oli vain kerran siitä johtunut pieni<br />

särö, että olin 1990-luvun puolivälissä esimiehenä<br />

yhdistämässä kahta pientä laitosta<br />

(rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden<br />

yleistieteiden), mitä Uusitalo organisaatiotutkimukseen<br />

tukeutuen vastusti.<br />

Sittemmin laitosjaosta tiedekunnassa luovuttiin<br />

kokonaan.<br />

Paavo Uusitalon harrastuksia olivat<br />

purjehdus, veneen rakennus ja erilaiset<br />

kuvataiteen kokeilut. Hän oli ystävänä ja<br />

keskustelukumppanina innostava, toista<br />

kunnioittava ja huumorintajuinen. Puhujana<br />

Paavo osasi hurmata yleisönsä.<br />

Raimo Lahti<br />

112 Academia Scientiarum Fennica 2016

Juhani Virta<br />

* 3.8.1935 † 8.11.2016<br />

Professori, hydrologi Juhani Virta syntyi<br />

3. elokuuta 1935 Hartolassa ja kuoli<br />

81-vuotiaana Helsingissä 8. marraskuuta<br />

2016. Juhani Virran isä, Erkki Virta toimi<br />

Itä-Hämeen kansanopiston johtajana 1931–<br />

1937. Perhe muutti vuonna 1937 Helsinkiin,<br />

jossa Erkki Virta toimi SOK:n julkaisujen<br />

päätoimittajana vuoteen 1953 asti. Juhani<br />

Virta kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen<br />

yhteiskoulusta vuonna 1954.<br />

Juhani Virta suuntautui yliopisto-opinnoissaan<br />

luonnontieteisiin ja suoritti Helsingin<br />

yliopistossa filosofian maisterin<br />

tutkinnon 1959 pääaineenaan fysiikka ja<br />

sivuaineina matematiikka ja tähtitiede.<br />

Työelämään siirtyminen Tie- ja vesirakennushallituksen<br />

hydrografiseen toimistoon<br />

vei hänet hydrologian pariin, ja siellä hän<br />

laatikin väitöskirjansa Measurement of<br />

evapotranspiration and computation of the<br />

water budget in treeless peatlands in the<br />

Natura state suohydrologian alalta. Aapasoiden<br />

haihduntaa ja vesitasetta käsittelevä<br />

työ esitettiin Helsingin yliopistossa<br />

vuonna 1966, seuraavana vuonna jolloin<br />

yliopistoon perustettiin geofysiikan laitos<br />

irrottamalla ala fysiikan laitoksesta. Väitöksen<br />

jälkeen Virta toimi vielä neljän<br />

vuoden ajan Hydrologian toimistossa<br />

(vuoteen 1964 asti nimeltään Hydrografi-<br />

an toimisto). Vuonna 1968 Hydrologian<br />

toimista siirrettiin Vesihallitukseen ja samassa<br />

yhteydessä Juhani Virta nimitettiin<br />

valtionhydrologiksi.<br />

Virta oli kiintynyt yliopistomaailmaan<br />

ja toimi kurssiopettajana Helsingin yliopistossa<br />

1960-luvulla. Hän siirtyi geofysiikan<br />

laitoksen ensimmäiseksi apulaisprofessoriksi<br />

opetusalanaan maapallon<br />

vesivaipan geofysiikka vuonna 1970 ja<br />

huolehti hydrologian opetuksesta. Kymmenen<br />

vuotta myöhemmin hänet nimitettiin<br />

laitoksen professoriksi, ja tätä virkaa<br />

hän hoiti toimien samalla geofysiikan laitoksen<br />

esimiehenä eläkkeelle siirtymiseensä<br />

asti 1998. Kolme vuotta myöhemmin<br />

geofysiikan laitos siirrettiin takaisin<br />

fysiikan laitokseen, joten Virran virkaura<br />

kattoi geofysiikan laitoksen elinajan lähes<br />

kokonaan. Tänä aikana suomalainen geofysiikka<br />

kehittyi käytännönläheisestä alasta<br />

kansainvälisen geofysiikan tieteen eturintamaan.<br />

Juhani Virta kutsuttiin Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1981.<br />

Hän oli myös aktiivinen Geofysiikan seuran<br />

toiminnassa toimien sen rahastonhoitajana,<br />

puheenjohtajana sekä Geophysicalehden<br />

toimituskunnan jäsenenä. Hän oli<br />

Suomen limnologisen yhdistyksen, Suo-<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 113

men Vesiyhdistyksen, ICSU:n (International<br />

Council of Scientific Unioni) Geodeettis-geofysikaalisen<br />

unionin kansalliskomitean<br />

ja Pohjoismaisen hydrologisen yhdistyksen<br />

jäsen ja toimi Vesihallinnon tieteellisessä<br />

neuvottelukunnassa sekä Suomen<br />

IHP (kansainvälinen hydrologinen ohjelma)<br />

toimikunnan puheenjohtajana vuosina<br />

1989–1991.<br />

Jo alusta lähtien vesitase, haihdunta<br />

ja suot olivat Juhani Virran tutkimusten<br />

päälinjoja. Niihin hän paneutui jo toimiessaan<br />

Tie- ja vesirakennushallituksessa<br />

ja niiden parissa hän jatkoi 1960-luvun<br />

lopulla toimiessaan valtionhydrologina.<br />

Kokonaisvesitaseen määrittämisen suurimpia<br />

ongelmia ovat suureet, joiden mittaaminen<br />

on vaikeaa. Erityisesti haihdunta<br />

on tällainen suure. Virran 1960-luvun<br />

tutkimukset kohdistuivat soiden haihdunnan<br />

määrittämiseen. Hänen väitöskirjansa<br />

käsitteli puuttomien soiden haihduntaa,<br />

erityisesti Lapin suurten aapasoiden<br />

haihdunnan huolellista analysointia<br />

suhteessa meteorologisiin pakotteisiin.<br />

Osoittautui, että pohjaveden pinnan korkeus<br />

oli sateen lisäksi tärkein määräävä<br />

tekijä, suon kasvillisuuden paikallisten<br />

erojen osuus oli vähäinen. Hän tarkasteli<br />

myös teoreettisten mallien soveltuvuutta<br />

vesitaseen määrittämiseen. Teoreettiset<br />

laskelmat antoivat luotettavia tuloksia<br />

haihdunnasta. Myöhemmissä vesitasetta<br />

koskevissa tutkimuksissa erilaiset mallitarkastelut<br />

– sekä analyyttiset että numeeriset<br />

– saivat keskeisen osan. Käytännön<br />

sovellutuksina olivat muun muassa<br />

kevättulvan ennustaminen ja säännöstelyn<br />

tarvitsema Päijänteen tulovirtaaman<br />

ennustaminen sekä järvisysteemien pitkäaikaisennusteet.<br />

Yliopistouransa aikana järvet tulivat<br />

Juhani Virran tärkeimmäksi tutkimuskohteeksi.<br />

Hän tutki järvien dynamiikkaa, optiikkaa<br />

sekä ilmasto-olojen ja järvien kytkentöjä.<br />

Maastomittausten lisäksi Virta oli<br />

mukana matemaattisten järvimallien kehittämisessä.<br />

Hän toteutti useita maastomittausohjelmia,<br />

ja hänellä oli erinomainen<br />

näkemys luonnossa tehtyjen mittausten<br />

ja teoreettisten mallien yhteensovittamisesta.<br />

Tutkimusaiheet liittyivät meneillään<br />

oleviin laajoihin tutkimuskysymyksiin.<br />

Happamoituminen oli tärkeä kysymys<br />

1980-luvulla, ja Virta tekin tähän liittyviä<br />

täysimittaisia kalkituskokeita. Järvien<br />

dynamiikka oli tutkimusaiheena Hartolan<br />

Jääsjärvellä sekä Lammin Pääjärvellä<br />

koskien termokliinin värähtelyjä ja vertikaalisten<br />

virtausprofiilien kehitystä.<br />

Juhani Virta liittyi mukaan kolmeen<br />

merkittävään tutkimusohjelmaan 1990-luvun<br />

alussa: SUVI, SILMU ja NOPEX. Tällöin<br />

yhteistyö vesiekologian alan tutkimusryhmien<br />

kanssa alkoi myös voimakkaasti lisääntyä.<br />

Viron uudelleen itsenäistyessä<br />

geofysiikan laitos teki Tarton yliopiston<br />

ympäristöfysiikan laitoksen kanssa heti<br />

vuoden 1992 alussa yhteistyösopimuksen<br />

Suvi-ohjelmasta koskien Suomen ja Viron<br />

järvien valaistusoloja, vesien optista laatua<br />

sekä optisen laadun fysikaalisia ja<br />

ekologisia vaikutuksia. Ohjelmassa oli<br />

mukana kaukohavaintomenetelmien sovelluksia,<br />

sillä tuohon aikaan optisten satelliittimittausten<br />

erotuskyky oli jo tullut<br />

riittäväksi järvitutkimuksiin. Virta johti tätä<br />

tutkimusohjelmaa yhdessä virolaisen<br />

kollegan kanssa. Se kesti 10 vuotta ja tuotti<br />

Suomessa ja Virossa yhteensä neljä väitöskirjaa.<br />

Järviin laadittiin optinen luokitusjärjestelmä,<br />

ja valon absorptiota ja sirontaa<br />

kartoitettiin useilla optisesti eri<br />

tyyppisillä järvillä. Aineisto ja tulokset<br />

palvelevat pitkään järvien optiikan viitetietokantana.<br />

114 Academia Scientiarum Fennica 2016

Suomen Akatemian SILMU-ohjelmassa<br />

(Suomalainen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelma)<br />

vuosina 1990–1996 Juhani<br />

Virran aiheena oli ilmaston vaihteluiden<br />

vaikutus järvien vuotuiseen kiertoon. Kysymystä<br />

lähestyttiin matemaattisen mallintamisen<br />

ja koelautalla Lammin Pääjärvellä<br />

tehtyjen mittausten avulla. Merkittäviä<br />

tuloksia olivat kvantitatiiviset tulokset<br />

talvien jääjakson lyhenemisestä sekä kesäajan<br />

kerrostuneisuuden vahvistumisesta<br />

lämpenevässä ilmastossa sekä niiden<br />

seurannaisvaikutukset. Hän laati myös arvioita<br />

ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä<br />

aiheutuvista muutoksista järvien tilan<br />

vuosittaisessa kulussa. Juhani Virta<br />

toimi Suomen ryhmän koordinaattorina<br />

yhteispohjoismaisessa hydrologisessa<br />

NOPEX-ohjelmassa (Northern hemisphere<br />

climate processes land-surface experiment)<br />

1990-luvulla. Kenttämittauksia tehtiin<br />

myös Uplannin alueen Tämnare ja<br />

Råksjö -järvellä koskien järvien vesi- ja<br />

energiataseita.<br />

Järvitutkimuksien lisäksi Juhani Virta<br />

laajensi tutkimusta myös murtovesiin,<br />

erityisesti Pohjanpitäjänlahden kerrostuneen<br />

altaan dynamiikkaan. Hän tarkasteli<br />

kerrostuneisuuden vaikutusta altaan sisäisiin<br />

liikkeisiin ja tuulen merkitystä altaan<br />

sisäisiin aaltoihin, kynnysalueiden<br />

virtauksiin ja ominaisheilahteluihin. Erityisesti<br />

kesäisen kerrostuneisuuden merkitys<br />

lahden veden laadun vaihteluihin<br />

on merkittävä.<br />

Vielä 1990-luvun lopussa Juhani Virta<br />

tuli Suomen tutkimusryhmän koordinaattoriksi<br />

EU:n rahoittamassa REFLECT-ohjelmassa<br />

(Response of Euroapean freshwater<br />

lakeus to Environmental and Climate<br />

Change), jossa tutkittiin maanosan laajuisesti<br />

eri tyyppisten järvien fysiikan ja ekologian<br />

vasteita ympäristön ja ilmaston<br />

muutoksiin. Suomesta olivat primäärisinä<br />

tutkimuskohteina Lammin Pääjärvi ja Valkea-kortinen.<br />

Eläkkeelle siirryttyään hän<br />

jatkoi vielä pitkään järvien tutkimusten<br />

parissa. Järvien vesirungon tiheysrakenne<br />

ja termokliinin kehittyminen pysyivät hänen<br />

mieluisimpina tutkimuskohteinaan.<br />

Juhani Virta oli 50 vuoden ajan suomalaisen<br />

hydrologian keulahahmoja ja julkaisi<br />

noin 50 tutkimusta hydrologian alalta.<br />

Juhani Virran olemukseen kuului lämmin<br />

kohteliaisuus, oma huumorintaju ja luja<br />

velvollisuudentunto. Syvästi ajattelevana<br />

luonnontieteilijänä hän oli innoittava väittelijä<br />

ja keskustelukumppani.<br />

Matti Leppäranta<br />

Pentti Mälkki<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 115

Jäsenet<br />

Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi<br />

kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja<br />

kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia.<br />

Jäsenet ovat Tiedeakatemian ydin ja<br />

merkittävin voimavara. Suomalaisen<br />

Tiedeakatemian jäsenyys on arvostettu<br />

saavutus tutkijan uralla.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 117

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenluettelo on nähtävissä myös Tiedeakatemian<br />

verkkosivuilla www.acadsci.fi. Jäsenet voivat päivittää henkilötietojaan sähköisellä lomakkeella<br />

osoitteessa www.acadsci.fi/henkilotietolomake. Tiedot voi ilmoittaa myös<br />

Tiedeakatemian toimistoon (postitse Mariankatu 5 A 2. krs, 00170 Helsinki, sähköposti<br />

nina.rapelo@acadsci.fi, puh. 050 4620 889).<br />

Kunniajäsenet 31.12.2016<br />

Anna Elina Haavio-Mannila<br />

Risto V. A. Ihamuotila<br />

Mauno Henrik Koivisto<br />

Olli Erkki Lehto<br />

Heikki Väinö Kaleva Palva<br />

Kari Olavi Raivio<br />

Eeva Tapio<br />

Jarmo Kustaa Visakorpi<br />

Aikaisempia esimiehiä<br />

Aimo T. Nikolainen 1981–1982<br />

Väinö Hovi 1982<br />

Osmo Ikola 1982–1984<br />

Pentti Laasonen 1984–1985<br />

Yrjö Blomstedt 1985–1986<br />

Kaarlo Hartiala 1986–1987<br />

Jaakko Honko 1987–1988<br />

Jorma K. Miettinen 1988–1989<br />

Lauri Honko 1989–1990<br />

Lauri Myrberg 1990–1991<br />

Pertti Pesonen 1991–1992<br />

Olli V. Lounasmaa 1992–1993<br />

Jouko Paunio 1993–1994<br />

Olavi Granö 1994–1995<br />

Elina Haavio-Mannila 1995–1996<br />

Olli Martio 1996–1997<br />

Heikki Solin 1997–1998<br />

Jarmo Visakorpi 1998–2000<br />

Risto Näätänen 2000–2002<br />

Risto Ihamuotila 2002–2004<br />

Simo Knuuttila 2004–2006<br />

Kari Raivio 2006–2008<br />

Arto Mustajoki 2008–2010<br />

Sirpa Jalkanen 2010–2012<br />

Jorma Sipilä 2012–2014<br />

Eva-Mari Aro 2014–2015<br />

118 Academia Scientiarum Fennica 2016

RYHMIEN TOIMIHENKILÖT 2014–2018<br />

Matemaattis-luonnontieteellinen<br />

osasto<br />

Matematiikka ja<br />

tietojenkäsittelytiede<br />

pj. Lassi Päivärinta<br />

vpj. Antti Valmari<br />

siht. Tero Harju<br />

Fysiikka ja tähtitiede<br />

pj. Keijo Hämäläinen<br />

vpj. Kari J. Eskola<br />

siht. Pertti Hakonen<br />

Geotieteet<br />

pj. Hannu Koskinen<br />

siht. Markku Poutanen<br />

Kemia<br />

pj. Jukka Seppälä<br />

vpj. Helge Lemmetyinen<br />

siht. Kari Laasonen<br />

Biotieteet<br />

pj. Jukka Jernvall<br />

siht. Juha Tuomi (31.12.2016 saakka)<br />

siht. Jouko Rikkinen (1.1.2017 alkaen)<br />

Maatalous- ja metsätieteet<br />

pj. Vieno Piironen<br />

siht. Jari Valkonen<br />

Terveystieteet<br />

pj. Markku Savolainen<br />

vpj. Hannu Sariola<br />

siht. Lea Sistonen<br />

HUMANISTINEN<br />

osasto<br />

Teologia ja uskontotiede<br />

pj. Anneli Aejmelaeus<br />

vpj. Ilkka Pyysiäinen<br />

siht. Anne Birgitta Pessi<br />

Filosofia ja esteettiset tieteet<br />

pj. H.K. Riikonen<br />

siht. Heta Pyrhönen<br />

Kasvatus- ja psykologiatieteet<br />

pj. Kirsi Tirri<br />

siht. Raija-Leena Punamäki<br />

Historia ja arkeologia<br />

pj. Ohto Manninen<br />

vpj. Riitta Hjerppe<br />

siht. Christian Krötzl<br />

Fennougrisiikka<br />

pj. Pekka Hakamies<br />

vpj. Marja-Liisa Helasvuo<br />

siht. Riho Grünthal<br />

Kielitiede<br />

pj. Mika Kajava<br />

siht. Sirpa Leppänen<br />

Oikeustieteet<br />

pj. Jukka Kekkonen<br />

vpj. Tuula Linna<br />

siht. Mika Hemmo<br />

Yhteiskuntatieteet<br />

pj. Pekka Ilmakunnas<br />

vpj. Pertti Alasuutari<br />

siht. Tuomas Forsberg<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 119

Kotimaisten jäsenten<br />

ryhmät 31.12.2016<br />

Otsikoissa ensimmäinen numero osoittaa jäsenten kokonaismäärän 31.12.2016 ja toinen<br />

alle 65-vuotaiden jäsenten vakioluvun. Nimen jälkeen mainitaan jäseneksitulovuosi.<br />

1. Matemaattis-luonnontieteellinen osasto<br />

11. Matematiikka ja tietojenkäsittelytiede 59–28<br />

Arjas 01<br />

Astala 97<br />

Astola 02<br />

Back 02<br />

Gabbouj 14<br />

Gyllenberg 08<br />

Haario 16<br />

Harju 09<br />

Honkala 13<br />

Hyry 16<br />

Hyvärinen 16<br />

Illman 98<br />

Jutila 82<br />

Järvelin 15<br />

Karhumäki 00<br />

Kari 14<br />

Kilpeläinen 09<br />

Kinnunen 14<br />

Kohonen 74<br />

Koskela 04<br />

Kupiainen 92<br />

Kurki-Suonio 92<br />

Laine 86<br />

Lassas 13<br />

Lehto 62<br />

Mannila 01<br />

Martio 74<br />

Mattila 96<br />

Metsänkylä 86<br />

Mickelsson 04<br />

Miettinen 14<br />

Neittaanmäki 94<br />

Neuvo 93<br />

Nevanlinna 87<br />

Niemelä 13<br />

Norros 15<br />

Nummelin 03<br />

Nyberg 06<br />

Oja 92<br />

Oja 08<br />

Orponen 13<br />

Penttonen 92<br />

Pitkäranta 01<br />

Päivärinta 91<br />

Rickman 74<br />

Räihä 03<br />

Saikkonen 11<br />

Saksman 07<br />

Salomaa 70<br />

Somersalo 07<br />

Suominen 73<br />

Tammi 73<br />

Tietäväinen 78<br />

Toivonen 15<br />

Tukia 92<br />

Ukkonen 00<br />

Valmari 08<br />

Väisälä 71<br />

Väänänen 02<br />

12. Fysiikka ja tähtitiede 54–26<br />

Aksela 02<br />

Byckling 74<br />

Eerola 12<br />

Enqvist 04<br />

Eskola 13<br />

Hakonen 01<br />

Hautojärvi 82<br />

Hoyer 05<br />

Huitu 15<br />

Häkkinen 15<br />

Hämäläinen 06<br />

Ikkala 03<br />

Ilmoniemi 08<br />

Jokinen 86<br />

Jokinen 14<br />

Julin 05<br />

Jääskeläinen 07<br />

Kainulainen 16<br />

Kajantie 73<br />

Kallio 75<br />

120 Academia Scientiarum Fennica 2016

Kalliomäki 79<br />

Kaski 02<br />

Katila 91<br />

Kauppinen 99<br />

Kauppinen 14<br />

Keinonen 95<br />

Krusius 81<br />

Kulmala 04<br />

Leino 11<br />

Maalampi 09<br />

Manninen 98<br />

Mattila 82<br />

Nieminen 84<br />

Paalanen 92<br />

Pekola 01<br />

Pessa 94<br />

Poutanen 16<br />

Punkkinen 82<br />

Puska 06<br />

Riska 01<br />

Routti 82<br />

Rummukainen 09<br />

Salo 13<br />

Salomaa 10<br />

Sihvola 07<br />

Sillanpää 16<br />

Stenholm 81<br />

Suominen 02<br />

Thuneberg 05<br />

Timonen 07<br />

Törmä 06<br />

Valtonen 09<br />

Vehkamäki 14<br />

Äystö 97<br />

13. Geotieteet 55–24<br />

Aartolahti 73<br />

Andersson 06<br />

Donner 73<br />

Eronen 98<br />

Eskola 03<br />

Haapala 85<br />

Hanski 08<br />

Hautamäki 96<br />

Hjelt 86<br />

Holopainen 74<br />

Huovila 79<br />

Huttula 12<br />

Häkli 05<br />

Jatila 86<br />

Kahma 07<br />

Kakkuri 76<br />

Kallio 13<br />

Kangas 79<br />

Karhu 03<br />

Koskinen 06<br />

Koskinen 13<br />

Kuittinen 05<br />

Kukkonen 07<br />

Leppäranta 93<br />

Lunkka 06<br />

Luoto 12<br />

Löytönen 03<br />

Mikkonen 03<br />

Mursula 15<br />

Mälkki 83<br />

Nevanlinna 85<br />

Oksman 76<br />

Paasi 01<br />

Papunen 84<br />

Pellikka 10<br />

Pellinen 90<br />

Pesonen 02<br />

Poutanen 09<br />

Pulkkinen 01<br />

Rikkinen 83<br />

Rinne 03<br />

Rämö 04<br />

Saarinen 13<br />

Saarnisto 95<br />

Salonen 97<br />

Savijärvi 99<br />

Seppä 13<br />

Siirilä 85<br />

Taalas 09<br />

Turunen 98<br />

Vartiainen 02<br />

Vesala 05<br />

Viisanen 08<br />

Vorma 89<br />

Yli-Jokipii 88<br />

14. Kemia 41–21<br />

Gahmberg 82<br />

Halonen 95<br />

Hase 86<br />

Holmbom 03<br />

Hupa 11<br />

Ivaska 98<br />

Kankare 90<br />

Karppinen 10<br />

Kauranen 73<br />

Keiski 15<br />

Kilpeläinen 13<br />

Korppi-Tommola 06<br />

Koskikallio 71<br />

Koskinen 03<br />

Kostiainen 16<br />

Krause 08<br />

Laasonen 07<br />

Laitinen 03<br />

Lajunen 01<br />

Leino 14<br />

Lemmetyinen 02<br />

Leskelä 91<br />

Lounasmaa 90<br />

Lönnberg 95<br />

Miettinen 62<br />

Niinistö 82<br />

Pakkanen 92<br />

Pihko 16<br />

Pihlaja 82<br />

Pyykkö 89<br />

Riekkola 07<br />

Rissanen 04<br />

Ritala 09<br />

Räsänen 00<br />

Salmi 12<br />

Seppälä 05<br />

Sundholm 15<br />

Tenhu 13<br />

Tryggvason 92<br />

Törmälä 94<br />

Wähälä 14<br />

15. Biotieteet 42–22<br />

Ahti 77<br />

Aro 01<br />

Bamford 02<br />

Fortelius 05<br />

Haila 02<br />

Haukioja 81<br />

Helariutta 14<br />

Hyvärinen 96<br />

Hämet-Ahti 91<br />

Jernvall 08<br />

Julkunen-Tiitto 16<br />

Kaila 01<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 121

Kairesalo 04<br />

Kangasjärvi 12<br />

Kokko 07<br />

Koponen 02<br />

Korpimäki 13<br />

Kukkonen 09<br />

Lokki 01<br />

Makarow 03<br />

Mappes 09<br />

Merilä 05<br />

Niemelä 14<br />

Nikinmaa 98<br />

Ovaskainen 13<br />

Palva 97<br />

Pamilo 99<br />

Penttilä 15<br />

Primmer 09<br />

Rikkinen 15<br />

Rousi 73<br />

Ruuhijärvi 93<br />

Saura 85<br />

Savolainen 02<br />

Simola 87<br />

Simonsuuri-Sorsa 83<br />

Sistonen 04<br />

Sivonen 02<br />

Sorsa 79<br />

Tuomi 99<br />

Uotila 03<br />

Vepsäläinen 84<br />

16. Maatalous- ja metsätieteet 56–22<br />

Ahlström 91<br />

Alakukku 13<br />

Annila 92<br />

Fritze 16<br />

Hakkila 86<br />

Hantula 13<br />

Hari 99<br />

Hartikainen 04<br />

Hatakka 12<br />

Henttonen 09<br />

Huhtanen 02<br />

Ihamuotila 84<br />

Jaakkola 98<br />

Juslin 98<br />

Järveläinen 95<br />

Kellomäki 93<br />

Keltikangas 91<br />

Kemppainen 02<br />

Koivistoinen 89<br />

Kurppa 06<br />

Kurppa 98<br />

Leikola 86<br />

Luukkanen 02<br />

Mielikäinen 03<br />

Mikola 73<br />

Mutanen 12<br />

Mäkelä-Carter 04<br />

Mäki-Tanila 98<br />

Mäntysaari 10<br />

Nuorteva 83<br />

Ojala 01<br />

Ollikainen 11<br />

Paavilainen 95<br />

Parviainen 04<br />

Peltonen-Sainio 04<br />

Piironen 08<br />

Poso 95<br />

Poutanen 15<br />

Poutiainen 83<br />

Puolanne 01<br />

Puttonen 14<br />

Päivänen 97<br />

Saastamoinen 04<br />

Salminen 13<br />

Seppälä 01<br />

Tapio 82<br />

Teeri 10<br />

Tenkanen 16<br />

Tigerstedt 89<br />

Tomppo 02<br />

Tuorila 10<br />

Valkonen 04<br />

Vanhatalo 16<br />

Vasander 10<br />

Vilkki 06<br />

Ylätalo 99<br />

17. Terveystieteet 110–51<br />

Aaltonen 02<br />

Achté 82<br />

Alitalo 91<br />

Andersson 06<br />

Cantell 81<br />

Castrén 04<br />

Hallman 02<br />

Haltia 93<br />

Hari 94<br />

Hedman 12<br />

Heino 11<br />

Hovi 04<br />

Huhtaniemi 93<br />

Huikuri 13<br />

Huttunen 87<br />

Häyry 89<br />

Ikonen 09<br />

Ivaska 16<br />

Jalkanen 98<br />

Joensuu 07<br />

Julkunen 12<br />

Jänne 92<br />

Järvelin 13<br />

Kallioniemi 03<br />

Kalso 10<br />

Kaprio 09<br />

Karma 95<br />

Kaste 99<br />

Kere 12<br />

Keski-Oja 02<br />

Kesäniemi 03<br />

Kivirikko 83<br />

Knip 14<br />

Koistinaho 16<br />

Kontula 94<br />

Korpi 07<br />

Kovanen 96<br />

Krohn 99<br />

Kähäri 09<br />

Kääriäinen 85<br />

Laakso 99<br />

Lahesmaa 12<br />

Laiho 08<br />

Lassila 16<br />

Lehesjoki 13<br />

Lönnqvist 98<br />

Mattila 95<br />

Meri 09<br />

Mäkelä 02<br />

Mäkelä 73<br />

Mäki 05<br />

Männistö 10<br />

Neuvonen 98.<br />

Niemi 14<br />

Otonkoski 13<br />

Palotie 12<br />

Palva 85<br />

Palvimo 16<br />

Panula 14<br />

Pasternack 96<br />

Pelkonen 04<br />

Pelkonen 92<br />

Peltola 04<br />

Peltomäki 12<br />

Perheentupa 91<br />

Pihlajaniemi 95<br />

Pitkänen 10<br />

Pyörälä 82<br />

Raitakari 14<br />

Raivio 87<br />

Ranki 10<br />

Rauvala 01<br />

122 Academia Scientiarum Fennica 2016

Ruskoaho 10<br />

Saksela 03<br />

Saksela 83<br />

Salmelin 09<br />

Salo 10<br />

Saloniemi 04<br />

Sariola 03<br />

Savolainen 08<br />

Saxén 73<br />

Scheinin 09<br />

Seppälä 82<br />

Silvennoinen 02<br />

Simell 03<br />

Soininen 10<br />

Strandberg 13<br />

Taskinen 02<br />

Thesle 94<br />

Tikkanen 03<br />

Tilvis 05<br />

Toivanen 91<br />

Toppari 13<br />

Tuomilehto 04<br />

Tuomisto 94<br />

Urtti 12<br />

Uusitupa 05<br />

Vaarala 14<br />

Vaheri 85<br />

Vapaatalo 85<br />

Wartiovaara 07<br />

Vihko 82<br />

Viikari 04<br />

Visakorpi 07<br />

Visakorpi 87<br />

Vuorio 98<br />

Väänänen 00<br />

Yki-Järvinen 01<br />

Ylikorkala 96<br />

Ylä-Herttuala 06<br />

2. humanistinen osasto<br />

21. Teologia ja uskontotiede 23–12<br />

Aejmelaeus 05<br />

Aejmelaeus 92<br />

Anttonen 11<br />

Dunderberg 11<br />

Heikkilä 89<br />

Heininen 89<br />

Helander 99<br />

Knuuttila 88<br />

Kärkkäinen 11<br />

Lauha 08<br />

Lempiäinen 75<br />

Murtorinne 73<br />

Mustakallio 12<br />

Mäkinen 14<br />

Nissinen 09<br />

Nuorteva 01<br />

Pentikäinen 95<br />

Pessi 12<br />

Pyysiäinen 07<br />

Saarinen 99<br />

Sakaranaho 14<br />

Sollamo 06<br />

Tamminen 82<br />

22. Filosofiset ja esteettiset tieteet 23–12<br />

Bacon 08<br />

Haapala 02<br />

Haaparanta 02<br />

Hilpinen 73<br />

Kinnunen 87<br />

Koistinen 14<br />

Lagerspetz 05<br />

Lilius 79<br />

Lukkarinen 10<br />

Niiniluoto 85<br />

Nikula 93<br />

Pettersson 93<br />

Pietarinen 87<br />

Pyrhönen 05<br />

Rantala 89<br />

Riikonen 02<br />

Sandu 11<br />

Sihvonen 14<br />

Sintonen 08<br />

Tarasti 87<br />

Tuomela 83<br />

Waenerberg 05<br />

Wrede 82<br />

23. Kasvatus- ja psykologiatieteet 31–14<br />

Alho 12<br />

Engeström 11<br />

Hakkarainen 16<br />

Hautamäki 06<br />

Hirsjärvi 92<br />

Hämäläinen 09<br />

Järvelä 15<br />

Kansanen 83<br />

Keltikangas-Järvinen 01<br />

Kivimäki 05<br />

Laine 14<br />

Lavonen 14<br />

Lehtinen 00<br />

Lyytinen 02<br />

Niemi 04<br />

Niemi 96<br />

Nurmi 05<br />

Näätänen 80<br />

Olkinuora 91<br />

Pulkkinen 94<br />

Punamäki 07<br />

Rasku-Puttonen 15<br />

Rinne 02<br />

Ruoppila 92<br />

Räikkönen 12<br />

Simola 14<br />

Syrjälä 01<br />

Tirri 06<br />

Uusikylä 99<br />

Vauras 13<br />

Virsu 91<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 123

24. Historia ja arkeologia 50–17<br />

Ahvenainen 84<br />

Fält 04<br />

Haapala 04<br />

Heikkinen 99<br />

Hentilä 05<br />

Hietala 97<br />

Hjerppe 02<br />

Hovi 96<br />

Hämynen 13<br />

Jussila 88<br />

Karonen 15<br />

Katajala 12<br />

Kaukiainen 95<br />

Kero 01<br />

Kettunen 11<br />

Kirkinen 87<br />

Korpela 08<br />

Kouri 98<br />

Krötzl 08<br />

Kuisma 03<br />

Lappalainen 89<br />

Lähteenmäki 11<br />

Manninen 92<br />

Markkola 14<br />

Nevakivi 90<br />

Nygård 03<br />

Peltonen 09<br />

Peltonen 11<br />

Polvinen 71<br />

Rasila 82<br />

Rentola 09<br />

Saarinen 04<br />

Salo 87<br />

Siiskonen 05<br />

Siltala 14<br />

Soikkanen 85<br />

Steinby 00<br />

Sulkunen 06<br />

Taavitsainen 04<br />

Tarkiainen 00<br />

Tommila 70<br />

Turpeinen 05<br />

Vahtola 01<br />

Vainio-Korhonen 10<br />

Vehviläinen 94<br />

Vihavainen 09<br />

Virrankoski 79<br />

Virtanen 00<br />

Ylikangas 93<br />

Zetterberg 06<br />

25. Fennougristiikka 36–17<br />

Alhoniemi 81<br />

Apo 02<br />

Bartens 82<br />

Forsberg 01<br />

Grünthal 07<br />

Hakamies 09<br />

Hakanen 94<br />

Hakulinen 99<br />

Harvilahti 08<br />

Helasvuo 13<br />

Huumo 12<br />

Häkkinen 02<br />

Kaivola-Bregenhøj 03<br />

Kalliokoski 08<br />

Kiviniemi 83<br />

Knuuttila 04<br />

Laakso 06<br />

Laitinen 03<br />

Lehtinen 09<br />

Lehtola 16<br />

Lehtonen 94<br />

Leimu 02<br />

Leino 84<br />

Leskinen 73<br />

Nenola 02<br />

Onikki-Rantajääskö 16<br />

Palander 09<br />

Saarinen 02<br />

Salminen 04<br />

Sammallahti 88<br />

Saukkonen 92<br />

Snellman 10<br />

Sorjonen 15<br />

Stark 13<br />

Tarkka 12<br />

Vilkuna 03<br />

26. Kielitiede 42–21<br />

Filppula 07<br />

Harviainen 94<br />

Helkkula 14<br />

Hiltunen 01<br />

Hyvärinen 02<br />

Hämeen-Anttila 05<br />

Härmä 01<br />

Iivonen 90<br />

Itkonen 93<br />

Kaimio 82<br />

Kajava 08<br />

Karttunen 09<br />

Keinästö 07<br />

Klemola 16<br />

Korhonen 95<br />

Koskinen 15<br />

Lehti-Eklund 16<br />

Leppänen 13<br />

Lindgren 88<br />

Luukkainen 96<br />

Mauranen 09<br />

Merisalo 03<br />

Mustajoki 91<br />

Nevalainen 01<br />

Niemi 07<br />

Pahta 15<br />

Palva 86<br />

Parpola 90<br />

Parpola 93<br />

Pekkanen 82<br />

Piitulainen 05<br />

Riiho 91<br />

Rissanen 86<br />

Salomies 01<br />

Solin 83<br />

Suomela-Härmä 02<br />

Taavitsainen 04<br />

Tiittula 09<br />

Varantola 05<br />

Ventola 11<br />

Viljamaa 94<br />

Välikangas 82<br />

124 Academia Scientiarum Fennica 2016

27. Oikeustieteet 36–18<br />

Aarnio 75<br />

Broms 80<br />

Haarmann 82<br />

Hakapää 00<br />

Halila 10<br />

Hallberg 92<br />

Havansi 83<br />

Hemmo 11<br />

Hidén 91<br />

Hollo 89<br />

Hyvönen 75<br />

Jyränki 87<br />

Kangas 94<br />

Karhu 01<br />

Kartio 87<br />

Kekkonen 07<br />

Koskenniemi 02<br />

Kulla 12<br />

Kuoppamäki 16<br />

Kuusiniemi 14<br />

Lahti 84<br />

Lappalainen 00<br />

Lappi-Seppälä 09<br />

Linna 12<br />

Mattila 04<br />

Mähönen 11<br />

Nuotio 12<br />

Pihlajamäki 14<br />

Saarenpää 03<br />

Scheinin 03<br />

Sisula-Tulokas 01<br />

Tepora 04<br />

Tiitinen 05<br />

Tuomisto 06<br />

Tuori 94<br />

Vihervuori 05<br />

28. Yhteiskuntatieteet 64–29<br />

Ahtiala 86<br />

Alapuro 93<br />

Alasuutari 04<br />

Alestalo 97<br />

Allardt 71<br />

Eskola 83<br />

Forsberg 12<br />

Gronow 07<br />

Haaparanta 99<br />

Haavio-Mannila 75<br />

Heiskala 15<br />

Heiskanen 75<br />

Helkama 02<br />

Honkapohja 91<br />

Ilmakunnas 03<br />

Jallinoja 01<br />

Jäntti 15<br />

Jääskeläinen 74<br />

Kangas 07<br />

Kanniainen 02<br />

Kasanen 00<br />

Keloharju 13<br />

Korhonen 01<br />

Kortteinen 11<br />

Koskela 93<br />

Koskiaho-Cronström 83<br />

Kovalainen 14<br />

Kunelius 15<br />

Lanne 14<br />

Martikainen 91<br />

Martikainen 13<br />

Mattila 15<br />

Mäki 09<br />

Nousiainen 74<br />

Nurmi 83<br />

Paloheimo 10<br />

Palonen 05<br />

Pehkonen 11<br />

Peräkylä 10<br />

Piekkari 16<br />

Pohjola 96<br />

Puhakka 12<br />

Pulkkinen 11<br />

Raunio 11<br />

Riihinen 81<br />

Roos 95<br />

Ruusuvuori 15<br />

Saarinen 11<br />

Sipilä 00<br />

Stenbacka 10<br />

Sulkunen 02<br />

Sänkiaho 01<br />

Tahvonen 10<br />

Tainio 92<br />

Tanskanen 93<br />

Tuomala 01<br />

Uusitalo 97<br />

Vaattovaara 16<br />

Valkonen 91<br />

Wallenius 02<br />

Wiberg 03<br />

Virén 97<br />

Välimäki 07<br />

Väyrynen 92<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 125

Hallitus,<br />

toimihenkilöt ja<br />

toimikunnat<br />

HALLITUS<br />

Kirsi Tirri, esimies<br />

Risto Nieminen, varaesimies<br />

Pekka Ilmakunnas, varainhoitaja<br />

Erkki Hollo, humanistisen osaston sihteeri<br />

Olavi Nevanlinna, matemaattis-luonnontieteellisen<br />

osaston sihteeri<br />

Pertti Haapala (3. kausi)<br />

Anne Kovalainen (3. kausi)<br />

Tomi Mäkelä (2. kausi)<br />

Jukka Seppälä (3. kausi)<br />

JULKAISUTOIMIKUNTA<br />

Olli Martio, puheenjohtaja<br />

Raija-Leena Punamäki, varapuheenjohtaja<br />

Jaakko Hämeen-Anttila<br />

Pekka Hakamies<br />

Mika Koskenoja, sihteeri<br />

JULKAISUSARJAT<br />

Annales Academiae Scientiarum Fennicae<br />

Mathematica ja Mathematica Dissertationes:<br />

Päätoimittaja Olli Martio, toimitussihteeri<br />

Mika Koskenoja<br />

Humaniora: Päätoimittaja Jaakko Hämeen-<br />

Anttila, toimitussihteeri Petteri Koskikallio<br />

Folklore Fellows’ Communications<br />

Päätoimittaja Pekka Hakamies, toimitussihteeri<br />

Petja Kauppi<br />

Vuosikirja – Year Book<br />

Toimittaja Pekka Aula, toimitussihteeri<br />

Nina Rapelo<br />

Kannanottoja -sarja<br />

Toimittaja Raija-Leena Punamäki<br />

TIEDEAKATEMIAN JÄSENIÄ ja edustajIA<br />

TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA<br />

SÄÄTIÖISSÄ<br />

Suomen Akatemian tieteelliset<br />

toimikunnat<br />

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta:<br />

Riitta Julkunen-Tiitto, Jussi Kukkonen,<br />

Johanna Mappes, Jorma Palvimo,<br />

Seppo Salminen, Lea Sistonen<br />

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkmuksen toimikunta:<br />

Maria Lähteenmäki<br />

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen<br />

toimikunta: Paula Eerola (pj.), Juha Kinnunen,<br />

Reko Leino, Juha Pekka Lunkka, Jukka<br />

Pekola<br />

Terveyden tutkimuksen toimikunta: Asla Pitkänen,<br />

Jorma Toppari, Anu Wartiovaara<br />

Tieteellisten seurain valtuuskunta<br />

Hallitus: Keijo Hämäläinen (pj.), varalla Olli<br />

Martio; Kirsi Tirri, varalla Erkki Hollo<br />

Tiedeakatemiain neuvottelukunta: Olavi Nevanlinna<br />

(vpj.) ja Kirsi Tirri<br />

126 Academia Scientiarum Fennica 2016

Tieteen päivien järjestelytoimikunta:<br />

Tomi Mäkelä<br />

Julkaisufoorumin ohjausryhmä:<br />

Dennis Bamford<br />

Alfred Kordelinin säätiö<br />

Hallitus: Markku Leskelä, varalla Keijo Hämäläinen;<br />

Simo Knuuttila, varalla Martti Nissinen<br />

(6.11. asti) ja Hannu Riikonen, varalla<br />

Mari Vaattovaara (7.11. alkaen)<br />

Tieteen jaosto: Eija Kalso, varalla Hilkka Soininen;<br />

Seppo Hentilä, varalla Jorma Sipilä<br />

Kansanvalistuksen jaosto: Kirsi Tirri, varalla<br />

Leena Syrjälä<br />

Kirjallisuuden jaosto: Heta Pyrhönen, varalla<br />

Marjatta Palander<br />

Taiteen jaosto: Ville Lukkarinen, varalla Annika<br />

Waenerberg (6.11. asti) ja Helena Hyvönen<br />

(7.11. alkaen)<br />

Säätiöiden post doc -poolin johtoryhmä<br />

Kirsi Tirri, varalla Kaisa Nyberg<br />

Avoin tiede ja tutkimus -hanke<br />

Asiantuntijatyöryhmä: Keijo Hämäläinen,<br />

Pekka Orponen<br />

Strategiatyöryhmä: Heikki Mannila<br />

EASAC:n neuvosto<br />

Eva-Mari Aro<br />

Sodankylän geofysiikan observatorio<br />

Heikki Nevanlinna, varalla Risto Nieminen<br />

Strategisen tutkimuksen neuvosto<br />

Markku Kulmala ja Irma Thesleff<br />

Suomen eläin- ja kasvitieteen<br />

julkaisutoimikunta<br />

Jukka Jernvall ja Sinikka Piippo (kevääseen<br />

2016) ja Jaana Bäck (keväästä 2016)<br />

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan<br />

hallitus<br />

Olavi Nevanlinna<br />

Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö<br />

Tuomas Forsberg<br />

TIEDEAKATEMIAN EDUSTAJAT ICSU:N<br />

(INTERNATIONAL COUNCIL FOR SCIENCE)<br />

KANSALLISISSA KOMITEOISSA<br />

Tähtitieteen kansallinen komitea:<br />

Heikki Salo.<br />

Geodeettis-geofysikaalinen kansalliskomitea:<br />

Juhani Kakkuri ja Ilmo Kukkonen.<br />

Radiotieteen kansalliskomitea:<br />

Karri Muinonen ja Esa Kallio, varalla Tuija<br />

Pulkkinen.<br />

Maantieteen kansallinen komitea: Petri Pellikka,<br />

varalla Miska Luoto.<br />

Suomen Mekaniikan kansalliskomitea:<br />

Yrjö Viisanen.<br />

Geologian kansallinen komitea:<br />

Juha Pekka Lunkka.<br />

Merentutkimuksen kansallinen komitea:<br />

Kimmo Kahma.<br />

Kvartääritutkimuksen kansallinen komitea:<br />

Juha Pekka Lunkka.<br />

Suomen biologian kansalliskomitea: Jaakko<br />

Kangasjärvi, Juhani Lokki, Jouko Rikkinen.<br />

Polaarialueiden tutkimuksen kansallinen<br />

komitea: Juha Pekka Lunkka.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 127

Kotimaiset jäsenet<br />

31.12.2016<br />

Nimen, syntymävuoden ja jäseneksitulovuoden<br />

jälkeen mainitaan ryhmän numero, oppiarvo<br />

ja nykyinen tai viimeksi hoidettu virka.<br />

Aaltonen Lauri Antti, s. 1963, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., akatemiaprof., lääketieteellisen<br />

genetiikan osasto<br />

Aarnio Aulis Arvi, s. 1937, jäseneksi 1975, ryhmä<br />

27, oikeust. toht., Tampereen yliopiston<br />

yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen<br />

joht. ja prof., täysinpalv.<br />

Aartolahti Toive Yrjö Aleksi, s. 1934, jäseneksi<br />

1973, ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

maantieteen prof., täysinpalv.<br />

Achté Kalle, s. 1928, jäseneksi 1982, ryhmä 17,<br />

lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston psykiatrian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Aejmelaeus Anneli Pirjo Marjukka, s. 1948,<br />

jäseneksi 1992, ryhmä 21, teol. toht., Helsingin<br />

yliopiston Vanhan testamentin sekä<br />

Lähi-idän kulttuurin ja kirjallisuuden prof.<br />

Aejmelaeus Lars Jaakko Tapani, s. 1945, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 21, teol. toht., Helsingin<br />

yliopiston eksegetiikan prof., täysinpalv.<br />

Ahlström Antti Gustav, s. 1939, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston ravitsemustieteen prof., täysinpalv.<br />

Ahti Teuvo Tapio, s. 1934, jäseneksi 1977, ryhmä<br />

15, fil. toht., Helsingin yliopiston itiökasvisystematiikan<br />

henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.<br />

Ahtiala Kaarlo Pekka, s. 1935, jäseneksi 1986,<br />

ryhmä 28, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

kansantaloustieteen prof., täysinpalv.<br />

Ahvenainen Jorma Juhani, s. 1930, jäseneksi<br />

1984, ryhmä 24, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

yleisen historian prof., täysinpalv.<br />

Aksela Helena, s. 1947, jäseneksi 2002, ryhmä<br />

12, fil. toht., Oulun yliopiston fysiikan prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Alakukku Laura Elina, s. 1958, jäseneksi 2013, ryhmä<br />

16, maat. ja metsät. toht., Helsingin yliopiston<br />

maatalouden ympäristöteknologian prof.<br />

Alapuro Risto Sakari, s. 1944, jäseneksi 1993,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiologian prof., täysinpalv.<br />

Alasuutari Pertti Juhani, s. 1956, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 28, yhteiskuntat. toht., Tampereen<br />

yliopiston sosiologian prof., akatemiaprof.<br />

Alestalo Matti Juhani, s. 1944, jäseneksi 1997,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Tampereen yliopiston<br />

sosiologian prof., täysinpalv.<br />

Alho Kimmo Antero, s. 1958, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 23, fil. toht., Helsingin yliopiston psykologian<br />

prof.<br />

Alhoniemi Alho Esa Vesa, s. 1933, jäseneksi<br />

1981, ryhmä 25, fil. toht., Turun yliopiston<br />

suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen<br />

prof., täysinpalv.<br />

128 Academia Scientiarum Fennica 2016

Alitalo Kari Kustaa, s. 1952, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

syöpäbiologian prof., akatemiaprof.<br />

Allardt Erik Anders, s. 1925, jäseneksi 1971,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., akateemikko, ent.<br />

Suomen Akatemian esimies, Åbo Akademin<br />

ent. kansleri, Helsingin yliopiston sosiologian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Andersson Harri Olavi, s. 1946, jäseneksi 2006,<br />

ryhmä 13, valtiot. toht., Turun yliopiston<br />

maantieteen prof., Maantieteen valtakunnallisen<br />

tutkijakoulun joht.<br />

Andersson Leif, s. 1944, jäseneksi 2006, ryhmä<br />

17, lääket. toht., Helsingin yliopiston patologisen<br />

anatomian prof.<br />

Annila Erkki Aulis, s. 1937, jäseneksi 1992, ryhmä<br />

16, fil. toht., maat. ja metsät. toht., Metsäntutkimuslaitoksen<br />

metsäeläintieteen prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Anttonen Veikko Kalevi, s. 1948, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 21, fil. toht., Turun yliopiston uskontotieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Apo Satu, s. 1947, jäseneksi 2002, ryhmä 25,<br />

fil. toht., Helsingin yliopiston folkloristiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Arjas Elja, s. 1943, jäseneksi 2001, ryhmä 11, fil.<br />

toht., Helsingin yliopiston biometrian prof.,<br />

täysinpalv., Kansanterveyslaitoksen tutkimusprof.,<br />

täysinpalv.<br />

Aro Eva-Mari, s. 1950, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

15, fil. toht., Turun yliopiston kasvitieteen<br />

prof., akatemiaprof.<br />

Astala Kari, s. 1953, jäseneksi 1997, ryhmä 11, fil.<br />

toht., Helsingin yliopiston matematiikan prof.<br />

Astola Jaakko, s. 1949, jäseneksi 2002, ryhmä<br />

11, fil. toht., Tampereen teknillisen yliopiston<br />

signaalinkäsittelyn prof.<br />

Back Ralph-Johan, s. 1949, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Åbo Akademin tietojenkäsittelytieteen<br />

prof.<br />

Bacon George Henry Aslak, s. 1957, jäseneksi<br />

2008, ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

elokuva- ja televisiotutkimuksen prof.<br />

Bamford Dennis Henry, s. 1948, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston yleisen<br />

mikrobiologian prof., akatemiaprof.<br />

Bartens Raija Raakel, s. 1933, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen<br />

kielentutkimuksen prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Broms Bengt Henry Gabriel Arne, s. 1929, jäseneksi<br />

1980, ryhmä 27, lakit. toht., Helsingin<br />

yliopiston kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden<br />

prof., täysinpalv., Iran-United<br />

States Claims Tribunalin tuomari (Haag)<br />

Byckling Eero Arvi, s. 1936, jäseneksi 1974,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Teknillisen korkeakoulun<br />

teknillisen fysiikan prof., täysinpalv.<br />

Cantell Kari Juhani, s. 1932, jäseneksi 1981,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Kansanterveyslaitoksen<br />

tutkimusprof., täysinpalv.<br />

Castrén Eero Hemminki, s. 1958, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Helsingin yliopiston<br />

neurotieteen Sigrid Jusélius -prof.<br />

Donner Joakim Jalmar, s. 1926, jäseneksi 1973,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Ph.D., Helsingin yliopiston<br />

geologian ja paleontologian prof., täysinpalv.<br />

Dunderberg Ismo Olavi, s. 1963, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

Uuden testamentin eksegetiikan prof.<br />

Eerola Paula Anna-Maria, s. 1962, jäseneksi<br />

2012, ryhmä 12, fil. toht., Fysiikan tutkimuslaitoksen<br />

(HIP) joht., Helsingin yliopiston<br />

kokeellisen alkeishiukkasfysiikan prof.<br />

Engeström Yrjö Henrik Mikael, s. 1948, jäseneksi<br />

2011, ryhmä 23, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

aikuiskasvatustieteen prof.<br />

Enqvist Kari-Pekka, s. 1954, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Helsingin yliopiston kosmologian<br />

prof.<br />

Eronen Matti Juhani, s. 1944, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston geologian<br />

ja paleontologian prof., täysinpalv.<br />

Eskola Antti Aarre, s. 1934, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Tampereen yliopiston<br />

sosiaalipsykologian prof., täysinpalv.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 129

Eskola Kari Juhani, s. 1963, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

teoreettisen fysiikan prof.<br />

Eskola Lauri Olavi, s. 1940, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

13, fil. toht., Geologian tutkimuskeskuksen<br />

tutkimusprof., täysinpalv.<br />

Filppula Markku Johannes, s. 1949, jäseneksi<br />

2007, ryhmä 26, Ph.D., Itä-Suomen yliopiston<br />

englannin kielen prof.<br />

Forsberg Tuomas Antero, s. 1967, jäseneksi<br />

2012, ryhmä 28, Ph.D., Tampereen yliopiston<br />

kansainvälisen politiikan prof.<br />

Forsberg Ulla-Maija, s. 1960, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen<br />

kielentutkimuksen prof.<br />

Fortelius Hannu Lennart Mikael, s. 1954, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 15, fil. toht., Helsingin<br />

yliopiston evoluutiopaleontologian prof.<br />

Fritze Hannu, s. 1958, jäseneksi 2016, ryhmä<br />

16, fil. toht., Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija<br />

Fält Olavi Kaarlo, s. 1946, jäseneksi 2004, ryhmä<br />

24, fil. toht., Oulun yliopiston historian prof.,<br />

opetusala yleinen historia<br />

Gabbouj Moncef, s. 1962, jäseneksi 2014, ryhmä<br />

11, Ph.D., Tampereen teknillisen yliopiston<br />

signaalinkäsittelyn prof.<br />

Gahmberg Carl Gustav, s. 1942, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 14, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

biokemian prof., täysinpalv.<br />

Gronow Jukka Olavi, s. 1945, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Uppsalan yliopiston<br />

sosiologian prof., täysinpalv.<br />

Grünthal Riho Manivald Villem, s. 1964, jäseneksi<br />

2007, ryhmä 25, fil. toht., Helsingin<br />

yliopiston itämerensuomalaisten kielten<br />

prof.<br />

Gyllenberg Mats Anders Gideon, s. 1955, jäseneksi<br />

2008, ryhmä 11, tekn. toht., Helsingin<br />

yliopiston sovelletun matematiikan prof.<br />

Haapala Arto Kalervo, s. 1959, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 22, Ph.D., Helsingin yliopiston estetiikan<br />

prof.<br />

Haapala Ilmari Johannes, s. 1939, jäseneksi<br />

1985, ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

geologian ja mineralogian prof., täysinpalv.<br />

Haapala Pertti Olavi, s. 1954, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

Suomen historian prof.<br />

Haaparanta Leila Tuulikki, s. 1954, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 22, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

filosofian prof.<br />

Haaparanta Pertti Juhani, s. 1954, jäseneksi<br />

1999, ryhmä 28, Ph.D., Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun<br />

kansantaloustieteen prof.<br />

Haario, Heikki, s. 1953, jäseneksi 2016, ryhmä<br />

11, Lappeenrannan teknillisen yliopiston<br />

sovelletun matematiikan prof.<br />

Haarmann Pirkko-Liisa, s. 1938, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., oikeusneuvos, täysinpalv.<br />

Haavio-Mannila Anna Elina, s. 1933, jäseneksi<br />

1975, ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiologian prof., täysinpalv.<br />

Haila Yrjö Antero, s. 1947, jäseneksi 2002, ryhmä<br />

15, fil. toht., Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan<br />

prof.<br />

Hakamies Harri Pekka, s. 1953, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Turun yliopiston folkloristiikan<br />

prof.<br />

Hakanen Aimo Kalevi, s. 1935, jäseneksi 1994,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Turun yliopiston suomen<br />

kielen prof., täysinpalv.<br />

Hakapää Kari Mauri Antero, s. 1945, jäseneksi<br />

2000, ryhmä 27, oikeust. toht., Lapin yliopiston<br />

kansainvälisen oikeuden prof., täysinpalv.<br />

Hakkarainen Kai Pekka Juhani, s. 1956, jäseneksi<br />

2016, ryhmä 23, Ph.D., Helsingin yliopiston<br />

kasvatustieteen prof.<br />

Hakkila Pentti Tapani, s. 1935, jäseneksi 1986,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Metsäntutkimuslaitoksen<br />

metsätyötieteen prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Hakonen Pertti, s. 1957, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

12, tekn. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun O. V. Lounasmaa -labo-<br />

130 Academia Scientiarum Fennica 2016

atorion prof., nanofysiikan tutkimusryhmän<br />

joht.<br />

Hakulinen Auli Talvikki, s. 1941, jäseneksi 1999,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston suomen<br />

kielen prof., täysinpalv.<br />

Halila Heikki Juhani, s. 1952, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

siviilioikeuden prof.<br />

Hallberg Pekka Ilmari, s. 1944, jäseneksi 1992,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., valtiot. toht., Korkeimman<br />

hallinto-oikeuden presidentti, eläkkeellä,<br />

dos.<br />

Hallman Niilo Mikko Kustaa, s. 1945, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Oulun<br />

yliopiston lastentautiopin prof.<br />

Halonen Lauri Olavi, s. 1953, jäseneksi 1995,<br />

ryhmä 14, DSc, Helsingin yliopiston fysikaalisen<br />

kemian prof.<br />

Haltia Matti Jouko Johannes, s. 1939, jäseneksi<br />

1993, ryhmä 17, lääket. toht., Helsingin yliopiston<br />

neuropatologian henk.koht. ylim.<br />

prof., täysinpalv.<br />

Hanski Eero Johannes, s. 1954, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Oulun yliopiston geokemian<br />

prof.<br />

Hantula Jarkko Ilmari, s. 1961, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 16, fil. toht., Metsäntutkimuksenlaitoksen<br />

metsäpatologian prof.<br />

Hari Pertti, s. 1941, jäseneksi 1999, ryhmä 16,<br />

maat. ja metsät. toht., Helsingin yliopiston<br />

metsäekologian henk.koht. ylim. prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Hari Riitta Kyllikki, s. 1948, jäseneksi 1994, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., akateemikko, Aaltoyliopiston<br />

perustieteiden korkeakoulun O.<br />

V. Lounasmaa -laboratorion prof., täsyinpalv.<br />

Harju Tero Juhani, s. 1952, jäseneksi 2009, ryhmä<br />

11, fil. toht., Turun yliopiston matematiikan<br />

laitoksen prof.<br />

Hartikainen Helka Helinä, s. 1947, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston maa- ja ympäristökemian<br />

prof.<br />

Harviainen Juha Mauri Tapani, s. 1944, jäseneksi<br />

1994, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

seemiläisten kielten prof., täysinpalv.<br />

Harvilahti Lauri Veikko, s. 1950, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Suomalaisen Kirjallisuuden<br />

Seuran arkistonjoht.<br />

Hase Tapio Atso, s. 1937, jäseneksi 1986, ryhmä<br />

14, fil. toht., Helsingin yliopiston orgaanisen<br />

kemian prof., täysinpalv.<br />

Hatakka Annele Inkeri, s. 1948, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston ympäristöbiotekniikan prof.<br />

Haukioja Erkki Arvo Juhani, s. 1941, jäseneksi<br />

1981, ryhmä 15, fil. toht., Turun yliopiston<br />

eläintieteen prof., täysinpalv.<br />

Hautamäki Jarkko Juhana, s. 1948, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 23, psykol. toht., Helsingin yliopiston<br />

erityispedagogiikan prof.<br />

Hautamäki Lauri, s. 1936, jäseneksi 1996, ryhmä<br />

13, fil. toht., Tampereen yliopiston aluetieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Hautojärvi Pekka Juhani, s. 1944, jäseneksi<br />

1982, ryhmä 12, tekn. toht., Teknillisen korkeakoulun<br />

fysiikan prof., täysinpalv.<br />

Havansi Erkki Elias, s. 1941, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

prosessioikeuden prof., täysinpalv.<br />

Hedman Klaus Peter, s. 1953, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

kliinisen virologian prof.<br />

Heikkilä Markku Kaarlo Juhani, s. 1945, jäseneksi<br />

1989, ryhmä 21, teol. toht., Helsingin<br />

yliopiston käytännöllisen teologian prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Heikkinen Timo Jaakko Antero, s. 1941, jäseneksi<br />

1999, ryhmä 24, fil. toht., Joensuun yliopiston<br />

Suomen historian prof., täysinpalv.<br />

Heininen Simo Kaarle Matias, s. 1943, jäseneksi<br />

1989, ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

yleisen kirkkohistorian prof., täysinpalv.<br />

Heino Jyrki Johannes, s. 1958, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Turun yliopiston biokemian<br />

prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 131

Heiskala Risto Kalevi, s. 1956, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Tampereen yliopiston<br />

tutkijakollegiumin joht., prof.<br />

Heiskanen Ilkka Juhani, s. 1935, jäseneksi 1975,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

valtio-opin prof., täysinpalv.<br />

Helander Eila Marjatta, s. 1946, jäseneksi 1999,<br />

ryhmä 21, fil. toht., Helsingin yliopiston kirkkososiologian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Helariutta Yrjö Eero, s. 1965, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Prof., University of Cambridge,<br />

akatemiaprof.<br />

Helasvuo Marja-Liisa, jäseneksi 2013, ryhmä 25,<br />

Ph.D., Turun yliopiston suomen kielen prof.<br />

Helkama Klaus Eeronpoika, s. 1945, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin<br />

yliopiston sosiaalipsykologian prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Helkkula Mervi Anneli, s. 1957, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston ranskan<br />

kielen prof.<br />

Hemmo Mika Antero, s. 1968, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

siviilioikeuden prof.<br />

Hentilä Seppo Juhani, s. 1948, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 24, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

poliittisen historian prof., täysinpalv.<br />

Henttonen Heikki Antero, s. 1950, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 16, fil. toht., Luonnonvarakeskuksen<br />

metsäeläintieteen prof.<br />

Hidén Mikael Juhana Vilhelm, s. 1939, jäseneksi<br />

1991, ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen<br />

oikeuden prof., täysinpalv.<br />

Hietala Liisa Marjatta, s. 1943, jäseneksi 1997,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

yleisen historian prof., täysinpalv.<br />

Hilpinen Risto Juhani, s. 1943, jäseneksi 1973,<br />

ryhmä 22, fil. toht., Miamin yliopiston filosofian<br />

prof.<br />

Hiltunen Risto Aulis, s. 1948, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 26, D.Ph., Turun yliopiston englantilaisen<br />

filologian prof.<br />

Hirsjärvi Sirkka Anneli, s. 1940, jäseneksi 1992,<br />

ryhmä 23, kasvatust. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

kasvatustieteen prof., täysinpalv.<br />

Hjelt Sven-Erik Oskar (Sveni), s. 1939, jäseneksi<br />

1986, ryhmä 13, tekn. toht., Oulun yliopiston<br />

geofysiikan prof., täysinpalv.<br />

Hjerppe Riitta Tuulikki, s. 1944, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 24, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

taloushistorian prof., täysinpalv.<br />

Hollo Erkki Johannes, s. 1940, jäseneksi 1989,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Dr. iur., Helsingin yliopiston<br />

ympäristöoikeuden prof., täysinpalv.<br />

Holmbom Bjarne Richard, s. 1943, jäseneksi<br />

2003, ryhmä 14, tekn. toht., Åbo Akademin<br />

metsätuotteiden kemian prof., täysinpalv.<br />

Holopainen Eero Olavi, s. 1937, jäseneksi 1974,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

meteorologian prof., täysinpalv.<br />

Honkala Iiro Samuli, jäseneksi 2013, ryhmä<br />

11, fil. toht., Turun yliopiston matematiikan<br />

prof.<br />

Honkapohja Seppo Mikko Sakari, s. 1951, jäseneksi<br />

1991, ryhmä 28, valtiot. toht., Suomen<br />

Pankin johtokunnan jäsen<br />

Hovi Arvo Kalervo, s. 1942, jäseneksi 1996,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Turun yliopiston yleisen<br />

historian prof., täysinpalv.<br />

Hovi Tapani, s. 1942, jäseneksi 2004, ryhmä 17,<br />

lääket. ja kir. toht., tutkimusprof., täysinpalv.<br />

Hoyer Paul Gustav, s. 1945, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

alkeishiukkasfysiikan prof., täysinpalv.<br />

Huhtanen Pekka Juhani, s. 1955, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., eläinravitsemuksen<br />

tutkimusprof., Swedish University<br />

of Agricultural Sciences<br />

Huhtaniemi Ilpo Tapani, s. 1947, jäseneksi<br />

1993, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Prof. of<br />

Reproductive Endocrinology, Imperial College<br />

London<br />

Huikuri Heikki Veli, s. 1952, jäseneksi 2013, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Oulun yliopiston kardiologian<br />

prof.<br />

132 Academia Scientiarum Fennica 2016

Huitu Katri Leila Päivikki, s. 1960, jäseneksi<br />

2015, ryhmä 12, Ph.D., Helsingin yliopiston<br />

hiukkasfysiikan fenomenologian prof.<br />

Huovila Seppo Päiviö, s. 1928, jäseneksi 1979,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Ilmatieteen laitoksen<br />

tutkimusprof., täysinpalv.<br />

Hupa Mikko Markus, s. 1952, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 14, tekn. toht., Åbo Akademin rehtori,<br />

epäorgaanisen kemian prof.<br />

Huttula Timo Heikki, s. 1952, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Suomen ympäristökeskuksen<br />

mallinnusyksikön päällikkö, prof.<br />

Huttunen Jussi Kalervo, s. 1941, jäseneksi 1987,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Kansanterveyslaitoksen<br />

pääjoht. ja prof., täysinpalv.<br />

Huumo Tuomas Johannes, s. 1968, jäseneksi<br />

2012, ryhmä 25, fil. toht., Turun yliopiston<br />

suomen kielen prof., Tarton yliopiston suomen<br />

kielen prof.<br />

Hyry Eero Kalevi, s. 1960, jäseneksi 2016, ryhmä<br />

11, fil. toht., Tampereen yliopiston matematiikan<br />

prof.<br />

Hyvärinen Aapo Johannes, s. 1970, jäseneksi<br />

2016, ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

tietojenkäsittelytieteen prof.<br />

Hyvärinen Heikki Pekka Esaias, s. 1938, jäseneksi<br />

1996, ryhmä 15, fil. toht., Joensuun yliopiston<br />

biologian ja ekologisen fysiologian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Hyvärinen Irma Kaarina, s. 1949, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

germaanisen filologian, erityisesti saksan<br />

nykykielen prof., täysinpalv.<br />

Hyvönen Veikko Olavi, s. 1929, jäseneksi 1975,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., tekn. toht., Helsingin<br />

yliopiston ympäristöoikeuden prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Häkkinen Hannu Juhani, s. 1962, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Jyväskylän yliopiston laskennallisen<br />

nanotieteen prof., akatemiaprof.<br />

Häkkinen Kaisa Mervi Maritta, s. 1950, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 25, fil. toht., Turun yliopiston<br />

suomen kielen prof., täysinpalv.<br />

Häkli Jouni Ilari, s. 1965, jäseneksi 2005, ryhmä<br />

13, hallintot. toht., Tampereen yliopiston<br />

aluetieteen prof.<br />

Hämeen-Anttila Jaakko Markus, s. 1963, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 26, fil. toht., arabian kielen<br />

ja islamin tutkimuksen prof., University<br />

of Edinburgh<br />

Hämet-Ahti Raija Leena, s. 1931, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston kasvitieteen<br />

apul.prof., täysinpalv.<br />

Hämynen Tapio Mikko Juhani, s. 1951, jäseneksi<br />

2013, ryhmä 24, fil. toht., Itä-Suomen<br />

yliopiston Suomen historian prof.<br />

Hämäläinen Heikki Antero, s. 1952, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 23, fil. toht., Turun yliopiston<br />

psykologian prof.<br />

Hämäläinen Keijo Johannes, s. 1963, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 12, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

fysiikan prof.<br />

Härmä Juhani, s. 1949, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

26, fil. toht., Helsingin yliopiston romaanisen<br />

filologian, erityisesti ranskan kielen prof.<br />

Häyry Pekka Juha, s. 1939, jäseneksi 1989, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

elinsiirtokirurgian ja immunologian prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Ihamuotila Risto V. A, s. 1938, jäseneksi 1984,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston ent. kansleri, maatalouspolitiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Iivonen Antti Kalervo, s. 1940, jäseneksi 1990,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston fonetiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Ikkala Olli Tapio, s. 1953, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

12, tekn. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun polymeerifysiikan ja molekulaaristen<br />

nanorakenteiden prof., akatemiaprof.<br />

Ikonen Elina Maria, s. 1961, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Helsingin yliopiston<br />

solu- ja kudosbiologian prof., akatemiaprof.<br />

Illman Sören Arnold, s. 1943, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 11, Ph.D., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 133

Ilmakunnas Pekka Jouko Ari, s. 1952, jäseneksi<br />

2003, ryhmä 28, Ph.D., Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun<br />

taloustieteen prof.<br />

Ilmoniemi Risto Juhani, s. 1954, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun teknillisen fysiikan<br />

prof., akatemiaprof.<br />

Itkonen Esa Matti, s. 1944, jäseneksi 1993,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Turun yliopiston yleisen<br />

kielitieteen prof., täysinpalv.<br />

Ivaska Ari Usko, s. 1946, jäseneksi 1998, ryhmä<br />

14, tekn. toht., Åbo Akademin analyyttisen<br />

kemian prof.<br />

Ivaska Mari Johanna, s. 1972, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 17, fil. toht., Turun yliopiston molekulaarisen<br />

solubiologian prof., akatemiaprof.<br />

Jaakkola Antti Olavi, s. 1942, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston maanviljelyskemian ja -fysiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Jalkanen Sirpa Tuulikki, s. 1954, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., akateemikko,<br />

Turun yliopiston immunologian prof., akatemiaprof.<br />

Jallinoja Riitta Inkeri, s. 1943, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiologian prof., täysinpalv.<br />

Jatila Erkki Juhani, s. 1939, jäseneksi 1986,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Ilmatieteen laitoksen<br />

pääjoht. ja prof., eläkkeellä<br />

Jernvall Jukka Tapani, s. 1963, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston evoluutio-<br />

ja kehitysbiologian prof., akatemiaprof.<br />

Joensuu Heikki Tuomas, s. 1956, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

syöpätautien ja sädehoidon prof.<br />

Jokinen Ari Seppo Antero, s. 1965, jäseneksi<br />

2014, ryhmä 12, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

fysiikan prof.<br />

Jokinen Tapani Veikko Juhani, s. 1937, jäseneksi<br />

1986, ryhmä 12, tekn. toht., Teknillisen korkeakoulun<br />

sähkötekniikan prof., täysinpalv.<br />

Julin Rauno Juhani, s. 1950, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

fysiikan prof.<br />

Julkunen Ilkka Antero, s. 1956, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Turun yliopiston<br />

virusopin prof.<br />

Julkunen-Tiitto Maija Riitta Kristiina, s. 1954,<br />

jäseneksi 2016, ryhmä 15, Itä-Suomen yliopiston<br />

kasviekologian prof.<br />

Juslin Heikki Juhani, s. 1944, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin yliopiston<br />

puumarkkinatieteen prof., täysinpalv.<br />

Jussila Osmo Tapio, s. 1938, jäseneksi 1988,<br />

ryhmä 24, fil. lis. (väit.), Helsingin yliopiston<br />

poliittisen historian henk.koht. ylim.<br />

prof., täysinpalv.<br />

Jutila Matti Ilmari, s. 1943, jäseneksi 1982, ryhmä<br />

11, fil. toht., Turun yliopiston matematiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Jyränki Veli Orko Antero, s. 1933, jäseneksi<br />

1987, ryhmä 27, oikeust. toht., Turun yliopiston<br />

valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen<br />

oikeuden prof., täysinpalv.<br />

Jänne Olli Antero, s. 1945, jäseneksi 1992, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

lääketieteen prof., täysinpalv.<br />

Jäntti Markus Bruno, s. 1966, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen<br />

julkistalouden prof.<br />

Järvelin Marjo-Riitta, jäseneksi 2013, ryhmä 17,<br />

lääket. ja kir. toht., epidemiologian prof.,<br />

Imperial College London<br />

Järvelin Pentti Kalervo, s. 1953, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 11, yhteiskuntat. toht., Tampereen<br />

yliopiston tiedonhaun prof.<br />

Järvelä Sanna Marketta, s. 1964, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 23, kasvatust. toht., Oulun yliopiston<br />

kasvatustieteen prof.<br />

Järveläinen Veli-Pekka, s. 1938, jäseneksi 1995,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston yksityismetsätalouden prof.,<br />

täysinpalv.<br />

134 Academia Scientiarum Fennica 2016

Jääskeläinen Timo Ensio, s. 1953, jäseneksi<br />

2007, ryhmä 12, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

fysiikan prof.<br />

Jääskeläinen Veikko Sakari, s. 1931, jäseneksi<br />

1974, ryhmä 28, kauppat. toht., Helsingin<br />

kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Kahma Kimmo Kaarlo, s. 1947, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Ilmatieteen laitoksen<br />

tutkimusprof., täysinpalv.<br />

Kaila Kai, s. 1951, jäseneksi 2001, ryhmä 15, fil.<br />

toht., Helsingin yliopiston eläinfysiologian<br />

prof., akatemiaprof.<br />

Kaimio Maarit, s. 1941, jäseneksi 1982, ryhmä<br />

26, fil. toht., Helsingin yliopiston kreikan kielen<br />

ja kirjallisuuden prof., täysinpalv.<br />

Kainulainen Kimmo Juhani, s. 1962, jäseneksi<br />

2016, ryhmä 12, Jyväskylän yliopiston fysiikan<br />

prof.<br />

Kairesalo Timo Antero, s. 1951, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston vesistöekologian<br />

prof.<br />

Kaivola-Bregenhøj Annikki Irmeli, s. 1939, jäseneksi<br />

2003, ryhmä 25, fil. toht., Turun yliopiston<br />

folkloristiikan prof., täysinpalv.<br />

Kajantie Keijo Olavi, s. 1940, jäseneksi 1973,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Helsingin yliopiston teoreettisen<br />

fysiikan prof., täysinpalv.<br />

Kajava Mika Ilmari, s. 1959, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston kreikan<br />

kielen ja kirjallisuuden prof.<br />

Kakkuri Juhani Antero, s. 1933, jäseneksi 1976,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Geodeettisen laitoksen<br />

ylijoht. ja prof., täysinpalv.<br />

Kallio Alpo Johannes, s. 1935, jäseneksi 1975,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Oulun yliopiston teoreettisen<br />

fysiikan prof., täysinpalv.<br />

Kallio Esa Jukka, s. 1965, jäseneksi 2013, ryhmä<br />

13, fil. toht., Aalto-yliopiston avaruustieteen<br />

ja -tekniikan prof.<br />

Kalliokoski Jyrki Tapio, s. 1956, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston suomen<br />

kielen prof.<br />

Kalliomäki Kalevi Juhani, s. 1941, jäseneksi 1979,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Oulun yliopiston mittaustekniikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Kallioniemi Olli-Pekka, s. 1960, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Joht., Science for<br />

Life Laboratory<br />

Kalso Eija Anneli, s. 1955, jäseneksi 2010, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

kipulääketieteen prof.<br />

Kangas Aarre Olavi Ensio (Olli), s. 1953, jäseneksi<br />

2007, ryhmä 28, valtiot. toht., Kansaneläkelaitoksen<br />

sosiaalipolitiikan ja sosiologian<br />

tutkimusprof., osastopäällikkö<br />

Kangas Jorma Iisakki, s. 1940, jäseneksi 1979,<br />

ryhmä 13, fil. toht., ent. Oulun yliopiston<br />

vararehtori, fysiikan prof., täysinpalv.<br />

Kangas Urpo Pekka Antero, s. 1951, jäseneksi<br />

1994, ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

siviilioikeuden prof.<br />

Kangasjärvi Jaakko Sakari, s. 1960, jäseneksi<br />

2012, ryhmä 15, Ph.D., Helsingin yliopiston<br />

kasvibiologian prof.<br />

Kankare Jouko Juhan, s. 1940, jäseneksi 1990,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Turun yliopiston analyyttisen<br />

kemian prof., täysinpalv.<br />

Kanniainen Vesa Lennart, s. 1948, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

kansantaloustieteen prof.<br />

Kansanen Pertti Johannes, s. 1940, jäseneksi<br />

1983, ryhmä 23, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Kaprio Jaakko Arthur, s. 1952, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

geneettisen epidemiologian prof.<br />

ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprof.,<br />

akatemiaprof.<br />

Karhu Juha Antero, s. 1951, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston geologian<br />

ja mineralogian prof.<br />

Karhu Juha Kalevi, s. 1953, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

27, oikeust. toht., Lapin yliopiston velvoiteoikeuden<br />

prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 135

Karhumäki Eero Urho Juhani, s. 1949, jäseneksi<br />

2000, ryhmä 11, fil. toht., Turun yliopiston<br />

matematiikan prof.<br />

Kari Jarkko Juhani, s. 1964, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Turun yliopiston matematiikan<br />

prof.<br />

Karma Pekka Heikki, s. 1944, jäseneksi 1995,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

korva-, nenä- ja kurkkutautiopin<br />

prof., täysinpalv.<br />

Karonen Petri Kalevi, s. 1966, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

Suomen historian prof.<br />

Karppinen Maarit Johanna, s. 1959, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 14, tekn. toht., Aalto-yliopiston<br />

kemian tekniikan korkeakoulun epäorgaanisen<br />

kemian prof.<br />

Kartio Sirkka Leena, s. 1938, jäseneksi 1987,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Turun yliopiston<br />

ent. kansleri, siviilioikeuden prof., täysinpalv.<br />

Karttunen Klaus Juhani, s. 1951, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

Etelä-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan<br />

prof.<br />

Kasanen Eero Olavi, s. 1952, jäseneksi 2000,<br />

ryhmä 28, kauppat. toht., Aalto-yliopiston<br />

kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen, erityisesti<br />

rahoituksen prof.<br />

Kaski Kimmo, s. 1950, jäseneksi 2002, ryhmä<br />

12, D.Ph., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun laskennallisen tekniikan prof.<br />

Kaste Kauko Antti Markku, s. 1941, jäseneksi<br />

1999, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin<br />

yliopiston neurologian prof., täysinpalv.<br />

Katajala Kimmo Juhani, s. 1958, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

Suomen historian prof.<br />

Katila Toivo Ensio, s. 1941, jäseneksi 1991, ryhmä<br />

12, tekn. toht., Teknillisen korkeakoulun teknillisen<br />

fysiikan prof., täysinpalv.<br />

Kaukiainen Yrjö Martti Aleksander, s. 1940, jäseneksi<br />

1995, ryhmä 24, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

Euroopan historian prof., täysinpalv.<br />

Kauppinen Esko Ilmari, s. 1957, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Aalto-yliopiston teknillisen<br />

fysiikan prof.<br />

Kauppinen Jyrki Kalervo, s. 1944, jäseneksi<br />

1999, ryhmä 12, fil. toht., Turun yliopiston<br />

fysiikan prof.<br />

Kauranen Pentti Matti, s. 1930, jäseneksi<br />

1973, ryhmä 14, fil. toht., Kuopion yliopiston<br />

kemian prof., täysinpalv.<br />

Keinonen Juhani, s. 1946, jäseneksi 1995, ryhmä<br />

12, fil. toht., Helsingin yliopiston sovelletun<br />

fysiikan prof.<br />

Keinästö Kari Erik Aslakki, s. 1950, jäseneksi<br />

2007, ryhmä 26, Dr. phil., Turun yliopiston<br />

saksan kielen prof., täysinpalv.<br />

Keiski Riitta Liisa, s. 1956, jäseneksi 2015, ryhmä<br />

14, tekn. toht., Oulun yliopiston aineen- ja<br />

lämmönsiirtotekniikan prof.<br />

Kekkonen Jukka Tapani, s. 1953, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden prof.<br />

Kellomäki Seppo Lauri, s. 1944, jäseneksi 1993,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Itä-Suomen<br />

yliopiston metsänhoitotieteen prof.<br />

Keloharju Matti Raimo Tapani, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 28, kauppat. toht., Aalto-yliopiston<br />

rahoituksen Eero Kasanen -prof., akatemiaprof.<br />

Keltikangas Matti, s. 1936, jäseneksi 1991, ryhmä<br />

16, maat. ja metsät. toht., Helsingin yliopiston<br />

metsätalouden liiketieteen prof., täysinpalv.<br />

Keltikangas-Järvinen Anna-Liisa, s. 1946, jäseneksi<br />

2001, ryhmä 23, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

psykologian prof. emer., täysinpalv.<br />

Kemppainen Erkki Tuomas, s. 1954, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Luonnonvarakeskuksen<br />

ylijoht. ja prof.<br />

Kere Juha Kalervo, s. 1958, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Karoliinisen<br />

instituutin molekyyligenetiikan prof.<br />

Kero Reino, s. 1939, jäseneksi 2001, ryhmä 24,<br />

fil. toht., Turun yliopiston yleisen historian<br />

prof., täysinpalv.<br />

136 Academia Scientiarum Fennica 2016

Keski-Oja Jorma Kullervo, s. 1949, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin<br />

yliopiston syöpäbiologian prof.<br />

Kesäniemi Yrjö Antero, s. 1944, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Oulun yliopiston<br />

sisätautiopin prof., täysinpalv.<br />

Kettunen Pauli Tapio, s. 1953, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 24, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

poliittisen historian prof.<br />

Kilpeläinen Ilkka Antero, s. 1963, jäseneksi<br />

2013, ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

orgaanisen kemian prof.<br />

Kilpeläinen Tero Aatu Väinämö, s. 1960, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 11, fil. toht., Jyväskylän<br />

yliopiston matematiikan prof.<br />

Kinnunen Aarne Einari, s. 1930, jäseneksi 1987,<br />

ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston estetiikan<br />

henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.<br />

Kinnunen Juha Kalevi, s. 1966, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Aalto-yliopiston matematiikan<br />

prof.<br />

Kirkinen Heikki, s. 1927, jäseneksi 1987, ryhmä<br />

24, fil. toht., Joensuun yliopiston historian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Kivimäki Mika Juhani, s. 1961, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 23, psykol. toht., Helsingin yliopiston<br />

epidemiologian prof., Prof. of Social Epidemiology,<br />

University College London<br />

Kiviniemi Eero Oskari, s. 1937, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston suomen<br />

kielen prof., täysinpalv.<br />

Kivirikko Kari Ilkka, s. 1937, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., akatemiaprof.,<br />

täysinpalv.<br />

Klemola Kaarlo Juhani, s. 1957, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 26, Tampereen yliopiston englantilaisen<br />

filologian prof.<br />

Knip Jan Mikael, s. 1950, jäseneksi 2014, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

lastentautien prof.<br />

Knuuttila Seppo Sakari, s. 1948, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

perinteentutkimuksen prof., täysinpalv.<br />

Knuuttila Simo Jussi Iisakki, s. 1946, jäseneksi<br />

1988, ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

teologisen etiikan ja uskontofilosofian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Kohonen Teuvo Kalevi, s. 1934, jäseneksi 1974,<br />

ryhmä 11, tekn. toht., akateemikko, Teknillisen<br />

korkeakoulun teknillisen fysiikan prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Koistinaho Jari Eerik, s. 1961, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

farmakologian ja kantasolututkimuksen prof.<br />

Koistinen Olli Ilmari, s. 1956, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 22, fil. toht., Turun yliopiston teoreettisen<br />

filosofian prof.<br />

Koivisto Mauno Henrik, s. 1923, kunniajäseneksi<br />

1992<br />

Koivistoinen Pekka Eino, s. 1932, jäseneksi 1989,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston elintarvikekemian prof., täysinpalv.<br />

Kokko Hanna Maaria, s. 1971, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Prof. of Evolutionary<br />

Ecology, University of Zürich<br />

Kontula Kimmo Kaleva, s. 1950, jäseneksi 1994,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Helsingin yliopiston<br />

sisätautiopin prof.<br />

Koponen Timo Juhani, s. 1939, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston kasvitieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Korhonen Jarmo Antero, s. 1946, jäseneksi<br />

1995, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

germaanisen filologian prof., täysinpalv.<br />

Korhonen Pekka Juhani, s. 1944, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 28, fil. toht., Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun<br />

tilastotieteen prof.<br />

Korpela Jukka Jari, s. 1957, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

yleisen historian prof.<br />

Korpi Esa Risto, s. 1954, jäseneksi 2007, ryhmä<br />

17, lääket. toht., Helsingin yliopiston farmakologian<br />

prof.<br />

Korpimäki Erkki Matti Tapani, s. 1952, jäseneksi<br />

2013, ryhmä 15, fil. toht., Turun yliopiston<br />

eläintieteen prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 137

Korppi-Tommola Jouko Emil Ilmari, s. 1945, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 14, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

fysikaalisen kemian prof., täysinpalv.<br />

Kortteinen Matti Mikael, s. 1953, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiologian prof.<br />

Koskela Erkki Aarre, s. 1946, jäseneksi 1993,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

kansantaloustieteen, erityisesti finanssiopin<br />

prof., täysinpalv.<br />

Koskela Pekka Johannes, s. 1960, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 11, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

matematiikan prof.<br />

Koskenniemi Martti Antero, s. 1953, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin<br />

yliopiston kansainvälisen oikeuden prof.,<br />

akatemiaprof.<br />

Koskiaho-Cronström Briitta Liisa, s. 1941, jäseneksi<br />

1983, ryhmä 28, yhteiskuntat. toht.,<br />

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Koskikallio Jouko Uolevi, s. 1927, jäseneksi 1971,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston fysikaalisen<br />

kemian prof., täysinpalv.<br />

Koskinen Ari Mauri Petri, s. 1956, jäseneksi<br />

2003, ryhmä 14, tekn. toht., Aalto-yliopiston<br />

kemian tekniikan korkeakoulun orgaanisen<br />

kemian prof.<br />

Koskinen Hannu Erkki Juhani, s. 1954, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

avaruusfysiikan prof.<br />

Koskinen Jarkko Tapio, s. 1968, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 13, tekn. toht., Paikkatietokeskuksen<br />

ylijoht, prof.<br />

Koskinen Kaisa Anneli, s. 1966, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

käännöstieteen prof.<br />

Kostiainen Risto Kalervo, s. 1955, jäseneksi<br />

2016, ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

farmaseuttisen kemian prof.<br />

Kouri Erkki Ilmari, s. 1940, jäseneksi 1998, ryhmä<br />

24, Ph.D., Helsingin yliopiston yleisen historian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Kovalainen Anne Kristiina, s. 1960, jäseneksi<br />

2014, ryhmä 28, kauppat. toht., Turun yliopiston<br />

liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden<br />

prof.<br />

Kovanen Petri Tapani, s. 1944, jäseneksi 1996,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Wihurin tutkimuslaitoksen<br />

joht. ja prof.<br />

Krause Anna Outi Inkeri, s. 1948, jäseneksi<br />

2008, ryhmä 14, tekn. toht., Aalto-yliopiston<br />

kemian tekniikan korkeakoulun teknillisen<br />

kemian prof., täysinpalv.<br />

Krohn Kai Juhani Ernst, s. 1936, jäseneksi 1999,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., tutkimusjoht.,<br />

Tampereen yliopiston patologian prof., täysinpalv.<br />

Krusius Franz-Mathias (Matti), s. 1942, jäseneksi<br />

1981, ryhmä 12, tekn. toht., Aalto-yliopiston<br />

perustieteiden korkeakoulun O. V. Lounasmaa<br />

-laboratorion prof., täysinpalv.<br />

Krötzl Kai Christian, s. 1956, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

yleisen historian prof.<br />

Kuisma Eero Markku Sakari, s. 1952, jäseneksi<br />

2003, ryhmä 24, fil. toht., Helsingin<br />

yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian<br />

prof.<br />

Kuittinen Kaarle Risto Kalevi, s. 1946, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 13, tekn. toht., Geodeettisen<br />

laitoksen ylijoht. ja prof., täysinpalv.<br />

Kukkonen Ilmo Tapio, s. 1956, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 13, tekn. toht., Helsingin yliopiston<br />

geofysiikan prof.<br />

Kukkonen Jussi Vilho Kalevi, s. 1962, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 15, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

ympäristötieteen prof.<br />

Kulla Heikki Ilmari, s. 1950, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Turun yliopiston<br />

hallinto-oikeuden prof.<br />

Kulmala Markku Tapio, s. 1958, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Helsingin yliopiston fysiikan<br />

prof.<br />

Kunelius Risto, s. 1964, jäseneksi 2015, ryhmä<br />

28, Tampereen yliopiston journalistiikan prof.<br />

138 Academia Scientiarum Fennica 2016

Kuoppamäki Petri Jussi, s. 1964, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Aalto-yliopiston<br />

kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan prof.<br />

Kupiainen Antti Jukka, s. 1954, jäseneksi 1992,<br />

ryhmä 11, Ph.D., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof., akatemiaprof.<br />

Kurki-Suonio Reino Elias Mikael, s. 1937, jäseneksi<br />

1992, ryhmä 11, fil. toht., Tampereen<br />

teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Kurppa Aarne Herman Juhani, s. 1948, jäseneksi<br />

1998, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht.,<br />

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen<br />

kasvintuotannon tutkimuksen joht.,<br />

kasvitautien tutkimuksen prof., täysinpalv.<br />

Kurppa Sirpa Liisa Anneli, s. 1953, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Luonnonvarakeskuksen<br />

prof., biotekniikka- ja<br />

elintarviketutkimus, elintarvike-ekologia<br />

Kuusiniemi Kari Juhani, s. 1960, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Korkeimman hallinto-oikeuden<br />

hallintoneuvos<br />

Kähäri Veli-Matti, s. 1960, jäseneksi 2009, ryhmä<br />

17, lääket. toht., Turun yliopiston ihotautiopin<br />

prof.<br />

Kärkkäinen Veli-Matti, s. 1958, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 21, teol. toht., systemaattisen teologian<br />

prof., Fuller Theological Seminary<br />

Kääriäinen Leevi Joel, s. 1935, jäseneksi 1985,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Biotekniikan<br />

instituutin tutkimusjoht. ja prof., täysinpalv.<br />

Laakso Johanna Marja-Leena, s. 1962, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 25, fil. toht., Wienin yliopiston<br />

fennougristiikan prof.<br />

Laakso Markku Heikki Sakari, s. 1949, jäseneksi<br />

1999, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Itä-Suomen<br />

yliopiston sisätautiopin prof.<br />

Laasonen Kari Erik, s. 1963, jäseneksi 2007, ryhmä<br />

14, fil. toht., Aalto yliopiston kemian tekniikan<br />

korkeakoulun fysikaalisen kemian prof.<br />

Lagerspetz Yrjö Eerik, s. 1956, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 22, valtiot. toht., Turun yliopiston<br />

filosofian prof.<br />

Lahesmaa Riitta Liisa Maria, s. 1959, jäseneksi<br />

2012, ryhmä 17, lääket. toht., Turun biotekniikan<br />

keskuksen joht., prof., akatemiaprof.<br />

Lahti Raimo Otto Kalervo, s. 1946, jäseneksi<br />

1984, ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin<br />

yliopiston rikosoikeuden prof., täysinpalv.<br />

Laiho Marikki Karin, s. 1961, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

molekulaarisen syöpäbiologian prof.,<br />

Johns Hopkins University Prof. in Radiation<br />

Oncology and Oncology<br />

Laine Ale Matti Juhani, s. 1955, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 23, fil. toht., Åbo Akademin psykologian<br />

prof.<br />

Laine Ilpo Ensio, s. 1942, jäseneksi 1986, ryhmä<br />

11, fil. toht., Joensuun yliopiston matematiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Laitinen Lea Marjatta, s. 1946, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston suomen<br />

kielen prof., täysinpalv.<br />

Laitinen Risto Sakari, s. 1952, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 14, tekn. toht., Oulun yliopiston epäorgaanisen<br />

ja analyyttisen kemian prof.<br />

Lajunen Lauri Heikki Juhani, s. 1950, jäseneksi<br />

2001, ryhmä 14, fil. toht., Oulun yliopiston<br />

epäorgaanisen kemian prof., täysinpalv.<br />

Lanne Markku Juhani, s. 1965, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

taloustieteen prof.<br />

Lappalainen Juha Antero, s. 1947, jäseneksi<br />

2000, ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin<br />

yliopiston prosessioikeuden prof., täysinpalv.<br />

Lappalainen Jussi Tapani, s. 1935, jäseneksi<br />

1989, ryhmä 24, fil. toht., Turun yliopiston<br />

Suomen historian prof., täysinpalv.<br />

Lappi-Seppälä Sampo Tapio, s. 1953, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 27, oikeust. toht., Kriminologian<br />

ja oikeuspolitiikan instituutin<br />

joht. ja prof.<br />

Lassas Matti Juhani, s. 1969, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston sovelletun<br />

matematiikan prof., akatemiaprof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 139

Lassila Riitta Pirkko Tuulikki, s. 1957, jäseneksi<br />

2016, ryhmä 17, Helsingin yliopiston hyytymissairauksien<br />

prof.<br />

Lauha Aila Marjatta, s. 1951, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

kirkkohistorian prof.<br />

Lavonen Jari Matti Juhani, s. 1958, jäseneksi<br />

2014, ryhmä 23, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

fysiikan ja kemian didaktiikan prof.<br />

Lehesjoki Anna-Elina, s. 1960, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

neurotieteen tutkimuskeskuksen<br />

ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkimusjoht.<br />

ja prof.<br />

Lehti-Eklund Hanna, s. 1957, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston pohjoismaisten<br />

kielten prof.<br />

Lehtinen Erno August, s. 1950, jäseneksi 2000,<br />

ryhmä 23, kasvatust. toht., Turun yliopiston<br />

kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen<br />

prof.<br />

Lehtinen Ildikó Mària, s. 1948, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin ja Turun yliopistojen<br />

suomalais-ugrilaisen kansantieteen<br />

dos., Kulttuurien museon intendentti,<br />

eläkkeellä<br />

Lehto Olli Erkki, s. 1925, jäseneksi 1962, ryhmä<br />

11, fil. toht., akateemikko, Helsingin yliopiston<br />

ent. kansleri, matematiikan prof., täysinpalv.<br />

Lehtola Veli-Pekka, s. 1957, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Oulun yliopiston Giellagas-instituutin<br />

saamelaisen kulttuurin prof.<br />

Lehtonen Juhani Urmas Eerikki, s. 1942, jäseneksi<br />

1994, ryhmä 25, fil. toht., Helsingin<br />

yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Leikola Matti Eino Henrik, s. 1935, jäseneksi<br />

1986, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston metsänhoitotieteen prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Leimu Pekka Tapani, s. 1943, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Turun yliopiston kansatieteen<br />

prof.<br />

Leino Matti Edvard, s. 1949, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

fysiikan prof.<br />

Leino Pentti Antero, s. 1942, jäseneksi 1984,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston suomen<br />

kielen prof., täysinpalv.<br />

Leino Reko Pekko, s. 1969, jäseneksi 2014, ryhmä<br />

14, tekn. toht., Åbo Akademin orgaanisen<br />

kemian prof.<br />

Lemmetyinen Helge Juhani, s. 1947, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 14, fil. toht., Tampereen teknillisen<br />

yliopiston kemian prof., täysinpalv.<br />

Lempiäinen Pentti Juhani, s. 1932, jäseneksi<br />

1975, ryhmä 21, teol. toht., prof. h.c., Helsingin<br />

yliopiston käytännöllisen teologian<br />

apul.prof., täysinpalv.<br />

Leppänen Sirpa Helena, s. 1956, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

englannin kielen prof.<br />

Leppäranta Matti Juhani, s. 1950, jäseneksi<br />

1993, ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

geofysiikan prof.<br />

Leskelä Markku Antero, s. 1950, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 14, tekn. toht., Helsingin yliopiston<br />

kemian prof.<br />

Leskinen Heikki Olavi, s. 1930, jäseneksi 1973,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

suomen kielen prof., täysinpalv.<br />

Lilius Johan Henrik, s. 1939, jäseneksi 1979,<br />

ryhmä 22, fil. toht., prof., Museoviraston<br />

pääjoht., täysinpalv., valtionarkeologi<br />

Lindgren Lauri Bernhard, s. 1933, jäseneksi 1988,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Turun yliopiston romaanisen<br />

filologian prof., täysinpalv.<br />

Linna Tuula Hannele, s. 1957, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Lapin yliopiston<br />

prosessioikeuden prof.<br />

Lokki Olli Juhani, s. 1943, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

15, fil. toht., prof., Helsingin yliopiston luonnontieteellisen<br />

keskusmuseon joht., eläkkeellä<br />

Lounasmaa Mauri Viktor, s. 1933, jäseneksi 1990,<br />

ryhmä 14, tekn. toht., Teknillisen korkeakoulun<br />

orgaanisen kemian prof., täysinpalv.<br />

140 Academia Scientiarum Fennica 2016

Lukkarinen Ville Johannes, s. 1957, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

taidehistorian prof.<br />

Lunkka Juha Pekka, s. 1958, jäseneksi 2006,<br />

ryhmä 13, Ph.D., Oulun yliopiston maaperägeologian<br />

prof.<br />

Luoto Miska Samuli, s. 1970, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen<br />

prof.<br />

Luukkainen Matti Veikko, s. 1937, jäseneksi<br />

1996, ryhmä 26, fil. toht., Turun yliopiston<br />

saksan kielen prof., täysinpalv.<br />

Luukkanen Martti Olavi, s. 1944, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Viikin Tropiikki-instituutin<br />

joht. ja prof., täysinpalv.<br />

Lyytinen Heikki Juhani, s. 1946, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 23, psykol. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

kehitysneuropsykologian prof.<br />

Lähteenmäki Maria Terttu, s. 1957, jäseneksi<br />

2011, ryhmä 24, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

historian prof.<br />

Lönnberg Harri Oskari, s. 1949, jäseneksi 1995,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Turun yliopiston orgaanisen<br />

kemian prof.<br />

Lönnqvist Jouko Kalevi, s. 1943, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Terveyden ja<br />

hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprof., Mielenterveys-<br />

ja päihdepalvelut osaston joht.,<br />

Helsingin yliopiston psykiatrian prof.<br />

Löytönen Markku Kalervo, s. 1955, jäseneksi<br />

2003, ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

kulttuurimaantieteen prof.<br />

Maalampi Teuvo Jukka Juhani, s. 1950, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 12, fil. toht., Jyväskylän<br />

yliopiston fysiikan prof.<br />

Makarow Marja, s. 1948, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

15, fil. toht., joht. ja prof., Biokeskus Suomi<br />

Mannila Heikki Olavi, s. 1960, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Suomen Akatemian pääjoht.<br />

Manninen Matti Jussi, s. 1950, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

rehtori, soveltavan fysiikan prof.<br />

Manninen Ohto Heikki Sulevi, s. 1943, jäseneksi<br />

1992, ryhmä 24, fil. toht., Maanpuolustuskorkeakoulun<br />

sotahistorian prof.<br />

Mappes Riitta Johanna, s. 1965, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

evoluutioekologian prof.<br />

Markkola Pirjo Tuulikki, s. 1959, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

suomalaisen yhteiskunnan historian prof.<br />

Martikainen Pekka, s. 1966, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 28, Ph.D., Helsingin yliopiston sosiologian,<br />

erit. väestötieteen prof.<br />

Martikainen Tuomo Tapani, s. 1939, jäseneksi<br />

1991, ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

yleisen valtio-opin prof., täysinpalv.<br />

Martio Olli Tapani, s. 1941, jäseneksi 1974, ryhmä<br />

11, fil. toht., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Mattila Heikki Eero Sakari, s. 1947, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 27, oikeust. toht., Lapin yliopiston<br />

oikeuslingvistiikan prof.<br />

Mattila Pertti Esko Juhani, s. 1948, jäseneksi<br />

1996, ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

matematiikan prof.<br />

Mattila Veikko Arto Kalevi, s. 1944, jäseneksi<br />

1982, ryhmä 12, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

tähtitieteen prof.<br />

Mattila Vesa Mikko, s. 1968, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

yleisen valtio-opin prof.<br />

Mattila Severi Pellervo, s. 1935, jäseneksi 1995,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

Thorax- ja verisuonikirurgian prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Mauranen Anna Katariina, s. 1949, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 26, Ph.D., Helsingin yliopiston<br />

englantilaisen filologian prof.<br />

Meri Seppo Kalevi, s. 1957, jäseneksi 2009, ryhmä<br />

17, lääket. toht., Helsingin yliopiston immunologian<br />

prof.<br />

Merilä Juha Kari Kristian, s. 1965, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

populaatiobiologian prof., akatemiaprof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 141

Merisalo Outi Kaija Olivia, s. 1959, jäseneksi<br />

2003, ryhmä 26, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

romaanisen filologian prof.<br />

Metsänkylä Tauno Yrjö Tapani, s. 1941, jäseneksi<br />

1986, ryhmä 11, fil. toht., Turun yliopiston<br />

matematiikan prof., täysinpalv.<br />

Mickelsson Jouko Armas, s. 1947, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

matematiikan prof.<br />

Mielikäinen Kari Juhani, s. 1950, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Luonnonvarakeskuksen<br />

puuntuotoksen prof.<br />

Miettinen Jorma Kalervo, s. 1921, jäseneksi 1962,<br />

ryhmä 14, fil. toht., akateemikko, Helsingin<br />

yliopiston radiokemian prof., täysinpalv.<br />

Miettinen Kaisa Marketta, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

teollisen optimoinnin prof.<br />

Mikkonen Kauko Kalervo, s. 1941, jäseneksi<br />

2003, ryhmä 13, kauppat. toht., Vaasan yliopiston<br />

aluetieteen prof., täysinpalv.<br />

Mikola Peitsa Untama, s. 1915, jäseneksi 1973,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston metsäbiologian henk.koht. ylim.<br />

prof., täysinpalv.<br />

Mursula Kalevi Juhani, s. 1953, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Oulun yliopiston avaruusfysiikan<br />

prof.<br />

Murtorinne Eino Johannes, s. 1930, jäseneksi<br />

1973, ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

uusimman ajan kirkkohistorian prof., täysinpalv.<br />

Mustajoki Arto Samuel, s. 1948, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston venäjän<br />

kielen ja kirjallisuuden prof.<br />

Mustakallio Hannu Samuel, s. 1951, jäseneksi<br />

2012, ryhmä 21, teol. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

kirkkohistorian prof.<br />

Mutanen Marja Liisa, s. 1952, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 16, elintarviket. toht., Helsingin yliopiston<br />

ravitsemusfysiologian prof.<br />

Mähönen Jukka Tapio, s. 1963, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 27, OTT, Oslon yliopiston oikeustieteen<br />

prof.<br />

Mäkelä Tomi Pekka, s. 1963, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Joht., Helsinki Life<br />

Science Center<br />

Mäkelä Valto Eero Olavi (Olli), s. 1929, jäseneksi<br />

1973, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht.,<br />

Helsingin yliopiston bakteeriopin ja serologian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Mäkelä-Carter Aino Annikki, s. 1954, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 16, maat. ja metsät.<br />

toht., Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen<br />

prof.<br />

Mäki Ismo Uskali, s. 1951, jäseneksi 2009, ryhmä<br />

28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston käytännöllisen<br />

filosofian prof., akatemiaprof.<br />

Mäki Markku Juhani, s. 1947, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Tampereen<br />

yliopiston lastentautiopin prof.<br />

Mäki-Tanila Asko Vilhelm, s. 1951, jäseneksi<br />

1998, ryhmä 16, Ph.D., Helsingin yliopiston<br />

kotieläinten jalostustieteen prof.<br />

Mäkinen Virpi Helena, jäseneksi 2014, ryhmä<br />

21, teol. toht., Helsingin yliopiston systemaattisen<br />

teologian yliopistonlehtori<br />

Mälkki Pentti Urpo, s. 1940, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Merentutkimuslaitoksen<br />

ylijoht. ja prof., täysinpalv.<br />

Männistö Pekka Topias, s. 1946, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

farmakologian ja lääkekehityksen<br />

prof.<br />

Mäntysaari Esa Antero, s. 1958, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 16, Ph.D., Luonnonvarakeskuksen<br />

prof., biotekniikka- ja elintarviketutkimus<br />

Neittaanmäki Pekka Juhani, s. 1951, jäseneksi<br />

1994, ryhmä 11, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

tietotekniikan prof.<br />

Nenola Aili Annikki, s. 1942, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston naistutkimuksen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Neuvo Yrjö Aunus Olavi, s. 1943, jäseneksi 1993,<br />

ryhmä 11, Ph.D., joht. Nokia Corp., eläkkeellä,<br />

Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun<br />

tutkimusjoht. ja prof.<br />

142 Academia Scientiarum Fennica 2016

Neuvonen Pertti Jaakko, s. 1943, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

kliinisen farmakologian prof., täysinpalv.<br />

Nevakivi Jukka Taneli, s. 1931, jäseneksi 1990,<br />

ryhmä 24, Ph.D., Helsingin yliopiston poliittisen<br />

historian prof., täysinpalv.<br />

Nevalainen Taimi Terttu Annikki, s. 1952, jäseneksi<br />

2001, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

englantilaisen filologian prof.<br />

Nevanlinna Eero Olavi, s. 1948, jäseneksi 1987,<br />

ryhmä 11, tekn. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun matematiikan prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Nevanlinna Heikki Kai Olavi, s. 1947, jäseneksi<br />

1985, ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

geofysiikan dos., Ilmatieteen laitoksen<br />

tutkimuspäällikkö<br />

Niemelä Ilkka Niilo Fredrik, s. 1961, jäseneksi<br />

2013, ryhmä 11, tekn. toht., Aalto-yliopiston<br />

tietojenkäsittelytekniikan prof.<br />

Niemelä Pekka Juhani, s. 1949, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Turun yliopiston biodiversiteetti-<br />

ja ympäristötieteen prof.<br />

Niemi Erkki-Jussi, s. 1950, jäseneksi 2007, ryhmä<br />

26, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston yleisen<br />

kielitieteen prof., täysinpalv.<br />

Niemi Hannele Marjatta, s. 1948, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 23, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

kasvatustieteen prof.<br />

Niemi Mikko Olavi, s. 1975, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Helsingin yliopiston<br />

farmakogenetiikan prof.<br />

Niemi Pekka Olavi, s. 1948, jäseneksi 1996,<br />

ryhmä 23, psykol. toht., Turun yliopiston<br />

psykologian prof.<br />

Nieminen Risto Matti, s. 1948, jäseneksi 1984,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., akateemikko, Aaltoyliopiston<br />

perustieteiden korkeakoulun fysiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Niiniluoto Ilkka Maunu Olavi, s. 1946, jäseneksi<br />

1985, ryhmä 22, fil. toht., Helsingin<br />

yliopiston ent. kansleri, teoreettisen filosofian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Niinistö Lauri Salomon, s. 1941, jäseneksi<br />

1982, ryhmä 14, tekn. toht., Aalto yliopiston<br />

kemian tekniikan korkeakoulun epäorgaanisen<br />

kemian prof., täysinpalv.<br />

Nikinmaa Mikko Juhani, s. 1954, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Turun yliopiston eläintieteen<br />

prof.<br />

Nikula Riitta Kaarina, s. 1944, jäseneksi 1993,<br />

ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston taidehistorian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Nissinen Martti Heikki, s. 1959, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

Vanhan testamentin eksegetiikan prof.<br />

Norros Ilkka, s. 1953, jäseneksi 2015, ryhmä 11,<br />

tutkimusprof., VTT<br />

Nousiainen Jaakko Ilmari, s. 1931, jäseneksi 1974,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Turun yliopiston ent.<br />

kansleri, yleisen valtio-opin prof., täysinpalv.<br />

Nummelin Esa, s. 1951, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

11, tekn. toht., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof.<br />

Nuorteva Jussi Pekka, s. 1954, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 21, teol. toht., dos., arkistolaitoksen<br />

pääjoht., valtionarkistonhoitaja<br />

Nuorteva Matti Kalevi, s. 1928, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston maatalous- ja metsäeläintieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Nuotio Kimmo Teppo, s. 1959, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

rikosoikeuden prof.<br />

Nurmi Hannu, s. 1944, jäseneksi 1983, ryhmä<br />

28, valtiot. toht., Turun yliopiston yleisen<br />

valtio-opin prof., täysinpalv.<br />

Nurmi Jari-Erik, s. 1956, jäseneksi 2005, ryhmä 23,<br />

fil. toht., Jyväskylän yliopiston psykologian prof.<br />

Nyberg Kaisa Tellervo, s. 1948, jäseneksi 2006,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan<br />

prof.<br />

Nygård Toivo, s. 1943, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

24, fil. toht., Jyväskylän yliopiston Suomen<br />

historian prof., täysinpalv.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 143

Näätänen Risto Kalervo, s. 1939, jäseneksi 1980,<br />

ryhmä 23, fil. toht., akatemiaprof., täysinpalv.,<br />

Tarton yliopiston prof.<br />

Oja Erkki, s. 1948, jäseneksi 1992, ryhmä 11,<br />

tekn. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Oja Hannu Frans Vilhelm, s. 1950, jäseneksi<br />

2008, ryhmä 11, fil. toht., Turun yliopiston<br />

tilastotieteen prof.<br />

Ojala Matti Juhani, s. 1944, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston kotieläinten jalostustieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Oksman Leevi Otto Juhani, s. 1931, jäseneksi<br />

1976, ryhmä 13, tekn. toht., Oulun yliopiston<br />

sähkötekniikan prof., täysinpalv.<br />

Olkinuora Erkki Tapio, s. 1943, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 23, valtiot. toht., Turun yliopiston<br />

kasvatustieteen prof., täysinpalv.<br />

Ollikainen Markku Martti Olavi, s. 1952, jäseneksi<br />

2011, ryhmä 16, valtiot. toht., Helsingin<br />

yliopiston ympäristöekonomian prof.<br />

Onikki-Rantajääskö Tiina, s. 1960, jäseneksi<br />

2016, ryhmä 25, Helsingin yliopiston suomen<br />

kielen prof.<br />

Orponen Olli Pekka, s. 1959, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytekniikan<br />

prof.<br />

Otonkoski Timo Pyry Juhani, s. 1956, jäseneksi<br />

2013, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin<br />

yliopiston lääketieteellisen kantasolututkimuksen<br />

prof.<br />

Ovaskainen Otso Tapio, s. 1970, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 15, tekn. toht., Helsingin yliopiston<br />

matemaattisen ekologian prof.<br />

Paalanen Mikko Antero, s. 1948, jäseneksi 1992,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun kylmälaboratorion<br />

joht. ja prof., täysinpalv.<br />

Paasi Anssi Ilmari, s. 1955, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

13, fil. toht., Oulun yliopiston maantieteen<br />

prof.<br />

Paavilainen Eero Sampo Sakari, s. 1936, jäseneksi<br />

1995, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht.,<br />

Metsäntutkimuslaitoksen suometsätieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Pahta Päivi, s. 1959, jäseneksi 2015, ryhmä 26,<br />

Tampereen yliopiston englannin kielen prof.<br />

Pakkanen Tapani Antti, s. 1949, jäseneksi 1992,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

kemian prof.<br />

Palander Helli Marjatta, s. 1955, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

suomen kielen prof.<br />

Paloheimo Heikki Mauri Osmo, s. 1946, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 28, valtiot. toht., Tampereen<br />

yliopiston valtio-opin prof., täysinpalv.<br />

Palonen Kari Ilmari, s. 1947, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

valtio-opin prof.<br />

Palotie Aarno, jäseneksi 2012, ryhmä 17, lääket.<br />

ja kir. toht., Suomen molekyylilääketieteen<br />

instituutin ja Helsingin yliopiston<br />

tutkimusjoht. ja prof., Prof., Massachusetts<br />

General Hospital ja Broad Institute of MIT<br />

and Harvard<br />

Palva Erkki Tapio, s. 1947, jäseneksi 1997, ryhmä<br />

15, fil. toht., Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen<br />

prof.<br />

Palva Heikki Väinö Kaleva, s. 1935, jäseneksi<br />

1986, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

arabian kielen prof., täysinpalv.<br />

Palva Tauno Kalevi, s. 1925, jäseneksi 1985,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

korva-, nenä- ja kurkkutautiopin<br />

prof., täysinpalv.<br />

Palvimo Jorma Juhani, s. 1959, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 17, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

lääketieteellisen biokemian prof.<br />

Pamilo Pekka, s. 1949, jäseneksi 1999, ryhmä<br />

15, fil. toht., Helsingin yliopiston populaatiobiologian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Panula Pertti Aarre Juhani, s. 1952, jäseneksi<br />

2014, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin<br />

yliopiston biolääketieteen prof.<br />

144 Academia Scientiarum Fennica 2016

Papunen Heikki Tapani, s. 1936, jäseneksi 1984,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Turun yliopiston geologian<br />

ja mineralogian prof., täysinpalv.<br />

Parpola Asko Heikki Siegfried, s. 1941, jäseneksi<br />

1990, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

indologian henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.<br />

Parpola Simo Kaarlo Antero, s. 1943, jäseneksi<br />

1993, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

assyriologian prof., täysinpalv.<br />

Parviainen Jari Väinämö, s. 1950, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Luonnonvarakeskuksen<br />

aluejoht. ja prof.<br />

Pasternack Amos Isak, s. 1936, jäseneksi 1996,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Tampereen<br />

yliopiston sisätautiopin prof., täysinpalv.<br />

Pehkonen Jaakko Kalevi, s. 1960, jäseneksi<br />

2011, ryhmä 28, kauppat. toht., Jyväskylän<br />

yliopiston kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen<br />

prof.<br />

Pekkanen Tuomo Antero, s. 1934, jäseneksi<br />

1982, ryhmä 26, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

latinan kielen prof., täysinpalv.<br />

Pekola Jukka, s. 1958, jäseneksi 2001, ryhmä 12,<br />

tekn. toht., Aalto-yliopiston fysiikan prof.,<br />

akatemiaprof.<br />

Pelkonen Reino Olavi, s. 1945, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Oulun yliopiston farmakologian<br />

prof.<br />

Pelkonen Risto Lauri Agathon, s. 1931, jäseneksi<br />

1992, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., arkkiatri<br />

Pellikka Petri Kauko Emil, s. 1965, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

geoinformatiikan prof.<br />

Pellinen Risto Juhani, s. 1944, jäseneksi 1990,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Ilmatieteen laitoksen tiedejoht.,<br />

avaruustutkimus, prof., täysinpalv.<br />

Peltola Heikki Olavi, s. 1943, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

infektiotautiopin prof., täysinpalv.<br />

Peltomäki Päivi Tuulikki, s. 1959, jäseneksi<br />

2012, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin<br />

yliopiston biolääketieteellisen syöpätutkimuksen<br />

prof.<br />

Peltonen Markku Aimo Olavi, s. 1957, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 24, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

yleisen historian prof., akatemiaprof.<br />

Peltonen Matti Tapani, s. 1952, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 24, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiaalihistorian prof.<br />

Peltonen-Sainio Pirjo, s. 1963, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Luonnonvarakeskuksen<br />

kasvintuotannon tutkimuksen<br />

prof.<br />

Pentikäinen Juha Yrjänä, s. 1940, jäseneksi<br />

1995, ryhmä 21, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

uskontotieteen prof., täysinpalv., Pohjoisen<br />

kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian<br />

tutkimusprof.<br />

Penttilä Merja Elisa, jäseneksi 2015, ryhmä 15,<br />

fil. toht., VTT:n tutkimusprof. (biotekniikka)<br />

Penttonen Martti Aleksander, s. 1948, jäseneksi<br />

1992, ryhmä 11, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

tietojenkäsittelytieteen prof., täysinpalv.<br />

Perheentupa Jaakko Pentti, s. 1934, jäseneksi<br />

1991, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin<br />

yliopiston lastentautiopin prof., täysinpalv.<br />

Peräkylä Anssi Matti, s. 1957, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 28, Ph.D., Helsingin yliopiston sosiologian<br />

prof.<br />

Pesonen Lauri Juhani, s. 1944, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 13, Ph.D., Helsingin yliopiston geofysiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Pessa Viljo Markus, s. 1941, jäseneksi 1994,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Tampereen teknillisen<br />

yliopiston puolijohdefysiikan ja -teknologian<br />

prof., täysinpalv., ent. optoelektroniikan tutkimuskeskuksen<br />

(ORC) joht.<br />

Pessi Anne Birgitta, s. 1975, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

kirkkososiologian prof.<br />

Pettersson Torsten Per Gustav, s. 1955, jäseneksi<br />

1993, ryhmä 22, fil. toht., Uppsalan<br />

yliopiston kirjallisuuden prof.<br />

Piekkari Rebecca, s. 1967, jäseneksi 2016, ryhmä<br />

28, Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan<br />

prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 145

Pietarinen Veli Juhani, s. 1938, jäseneksi 1987,<br />

ryhmä 22, valtiot. toht., Turun yliopiston<br />

käytännöllisen filosofian prof., täysinpalv.<br />

Pihko Petri Matias, s. 1971, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

orgaanisen kemian prof.<br />

Pihlaja Toivo Kalevi, s. 1940, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Turun yliopiston fysikaalisen<br />

kemian prof., täysinpalv.<br />

Pihlajamäki Heikki Tapio, s. 1961, jäseneksi<br />

2014, ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin<br />

yliopiston vertailevan oikeushistorian prof.<br />

Pihlajaniemi Taina Annikki, s. 1957, jäseneksi<br />

1995, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Oulun<br />

yliopiston lääketieteellisen biokemian prof.<br />

Piironen Vieno Irene, s. 1955, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 16, elintarviket. toht., Helsingin yliopiston<br />

elintarvikekemian prof.<br />

Piitulainen Marja-Leena, s. 1945, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

germaanisen filologian prof., täysinpalv.<br />

Pitkänen Asla Sirkka Liisa, s. 1959, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 17, lääket. toht., fil. toht., Itä-<br />

Suomen yliopiston neurobiologian prof.,<br />

akatemiaprof.<br />

Pitkäranta Markku Juhani, s. 1948, jäseneksi<br />

2001, ryhmä 11, tekn. toht., Aalto-yliopiston<br />

perustieteiden korkeakoulun matematiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Pohjola Matti Tapani, s. 1950, jäseneksi 1996,<br />

ryhmä 28, D.Ph., Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun<br />

kansantaloustieteen prof.<br />

Polvinen Tuomo Ilmari, s. 1931, jäseneksi 1971,<br />

ryhmä 24, fil. toht., akatemiaprof., täysinpalv.<br />

Poso Simo Johannes, s. 1938, jäseneksi 1995,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston metsänarvioimistieteen prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Poutanen Juri, s. 1965, jäseneksi 2016, ryhmä 12,<br />

fil. toht., Turun yliopiston tähtitieteen prof.<br />

Poutanen Kaisa Sinikka, s. 1954, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 16, tekn. toht., VTT:n tutkimusprof.<br />

(elintarviketeknologia)<br />

Poutanen Markku Juhani, s. 1955, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 13, fil. toht., Paikkatietokeskuksen<br />

osastonjoht., prof.<br />

Poutiainen Esko Kalevi, s. 1936, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Maatalouden<br />

tutkimuskeskuksen ylijoht. ja prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Primmer Craig Robert, s. 1970, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 15, Ph.D., Turun yliopiston genetiikan<br />

prof.<br />

Puhakka Mikko Tapio, s. 1955, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 28, Ph.D., Oulun yliopiston kansantaloustieteen<br />

prof.<br />

Pulkkinen Lea Raakel, s. 1939, jäseneksi 1994,<br />

ryhmä 23, kasvatust. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

psykologian prof.<br />

Pulkkinen Tuija Inkeri, s. 1962, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Aalto-yliopiston avaruustieteen<br />

ja -tekniikan prof.<br />

Pulkkinen Tuija Kaarina, s. 1956, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

naistutkimuksen prof.<br />

Punamäki Raija-Leena Eliisa, s. 1952, jäseneksi<br />

2007, ryhmä 23, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

psykologian prof.<br />

Punkkinen Matti, s. 1939, jäseneksi 1982, ryhmä<br />

12, fil. toht., Turun yliopiston fysiikan prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Puolanne Eero, s. 1947, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

16, maat. ja metsät. toht., Helsingin yliopiston<br />

lihateknologian prof., täysinpalv.<br />

Puska Martti Juhani, s. 1955, jäseneksi 2006,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun fysiikan prof.<br />

Puttonen Pasi Kalevi, s. 1954, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsätiet. toht., Helsingin<br />

yliopiston metsänhoitotieteen prof.<br />

Pyrhönen Heta Marjatta, s. 1960, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

yleisen kirjallisuustieteen prof.<br />

Pyykkö Veli Pekka, s. 1941, jäseneksi 1989,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

kemian prof., täysinpalv.<br />

146 Academia Scientiarum Fennica 2016

Pyysiäinen Ilkka Eljas, s. 1959, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

uskontotieteen yliopistonlehtori, uskontotieteen<br />

dos.<br />

Pyörälä Pertti Kalevi, s. 1930, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Kuopion yliopiston<br />

sisätautiopin prof., täysinpalv.<br />

Päivänen Eero Juhani, s. 1941, jäseneksi 1997,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston suometsätieteen prof., täysinpalv.<br />

Päivärinta Lassi Juhani, s. 1954, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Tallinnan Teknillisen Yliopiston<br />

matematiikan prof.<br />

Raitakari Olli Tuomas, s. 1963, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Turun yliopiston<br />

kardiovaskulaarilääketieteen prof., Sydäntutkimuskeskuksen<br />

joht., akatemiaprof.<br />

Raivio Kari Olavi, s. 1940, jäseneksi 1987, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

ent. kansleri, perinataalilääketieteen henk.<br />

koht. ylim. prof., täysinpalv.<br />

Ranki Päivi Annamari, jäseneksi 2010, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopisto<br />

iho- ja sukupuolitautiopin prof.<br />

Rantala Veikko Reima, s. 1933, jäseneksi 1989,<br />

ryhmä 22, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

filosofian, erityisesti logiikan ja tietoteorian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Rasila Viljo Fridolf, s. 1926, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 24, yhteiskuntat. toht., Tampereen<br />

yliopiston Suomen historian prof., täysinpalv.<br />

Rasku-Puttonen Helena Marjatta, s. 1952,<br />

jäseneksi 2015, ryhmä 23, psykol. toht.,<br />

Jyväskylän yliopiston kasvatuspsykologian<br />

prof.<br />

Raunio Raimo Tapio, s. 1969, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 28, fil. toht., Tampereen yliopiston<br />

valtio-opin prof.<br />

Rauvala Heikki Matti Eemeli, s. 1947, jäseneksi<br />

2001, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin<br />

yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen<br />

joht. ja prof.<br />

Rentola Kimmo Kaleva, s. 1953, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 24, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

poliittisen historian prof.<br />

Rickman Seppo Uolevi, s. 1935, jäseneksi 1974,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

matematiikan henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.<br />

Riekkola Marja-Liisa, s. 1953, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston analyyttisen<br />

kemian prof.<br />

Riihinen Erkki Olavi, s. 1930, jäseneksi 1981,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiaalipolitiikan prof., täysinpalv.<br />

Riiho Timo Tapani, s. 1950, jäseneksi 1991, ryhmä<br />

26, fil. toht., Helsingin yliopiston iberoromaanisten<br />

kielten prof.<br />

Riikonen Hannu Kalevi (H.K.), s. 1948, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

yleisen kirjallisuustieteen prof.<br />

Rikkinen Jouko, s. 1961, jäseneksi 2015, ryhmä<br />

15, Helsingin yliopiston kasvi- ja sienisystematiikan<br />

prof.<br />

Rikkinen Kalevi Vilho, s. 1936, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

maantieteen prof., täysinpalv.<br />

Rinne Heikki Juhani, s. 1939, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Ilmatieteen laitoksen<br />

tutkimusprof., täysinpalv.<br />

Rinne Risto Armas Tapani, s. 1952, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 23, kasvatust. toht., Turun yliopiston<br />

kasvatustieteen prof.<br />

Riska Dan-Olof Wilhelm, s. 1944, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Helsingin yliopiston<br />

fysiikan prof., täysinpalv.<br />

Rissanen Kari Tapani, s. 1959, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

orgaanisen kemian prof., akatemiaprof.<br />

Rissanen Matti Juhani, s. 1937, jäseneksi 1986,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston englantilaisen<br />

filologian prof., täysinpalv.<br />

Ritala Mikko Kalervo, s. 1968, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston epäorgaanisen<br />

kemian prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 147

Roos Jeja Pekka (J.P.), s. 1945, jäseneksi 1995,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiaalipolitiikan prof., täysinpalv.<br />

Rousi Arne Henrik, s. 1931, jäseneksi 1973, ryhmä<br />

15, fil. toht., Turun yliopiston kasvitieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Routti Jorma Tapio, s. 1938, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 12, Ph.D., Euroopan komission tutkimuspääosaston<br />

pääjoht. ja prof., täysinpalv.<br />

Rummukainen Kari Olavi, s. 1962, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 12, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

teoreettisen fysiikan prof.<br />

Ruoppila Isto Raimo, s. 1935, jäseneksi 1992,<br />

ryhmä 23, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

psykologian, erityisesti kehityspsykologian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Ruskoaho Heikki Juhani, s. 1952, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

farmakologian ja lääkekehityksen prof.<br />

Ruuhijärvi Rauno Vesa, s. 1930, jäseneksi 1993,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston kasviekologian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Ruusuvuori Johanna Elisabeth, s. 1964, jäseneksi<br />

2015, ryhmä 28, yhteiskuntat. toht., Tampereen<br />

yliopiston sosiaalipsykologian prof.<br />

Räihä Kari-Jouko, s. 1951, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

11, fil. toht., Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin<br />

prof.<br />

Räikkönen Katri, s. 1963, jäseneksi 2012, ryhmä<br />

23, Helsingin yliopiston psykologian prof.,<br />

akatemiaprof.<br />

Rämö Osmo Tapani, s. 1959, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston geologian<br />

ja mineralogian prof.<br />

Räsänen Markku Olavi, s. 1949, jäseneksi 2000,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston fysikaalisen<br />

kemian prof.<br />

Saarenpää Ahti, s. 1946, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

27, oikeust. toht., Lapin yliopiston yksityisoikeuden<br />

prof., täysinpalv.<br />

Saarinen Hannes Kalervo, s. 1946, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 24, Dr. phil., Helsingin yliopiston<br />

yleisen historian prof.<br />

Saarinen Jarkko Juhani, s. 1968, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Oulun yliopiston maantieteen<br />

prof.<br />

Saarinen Risto Juhani, s. 1959, jäseneksi 1999,<br />

ryhmä 21, teol. toht., fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

ekumeniikan prof.<br />

Saarinen Sirkka Aulikki, s. 1954, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen<br />

kielentutkimuksen prof.<br />

Saarinen Timo Olavi, s. 1957, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 28, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun<br />

tietojärjestelmätieteen prof.<br />

Saarnisto Matti Juhani, s. 1942, jäseneksi 1995,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Geologian tutkimuskeskuksen<br />

ent. tutkimusjoht. ja prof.<br />

Saastamoinen Olli Juhani, s. 1945, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Itä-<br />

Suomen yliopiston metsäekonomian prof.<br />

Saikkonen Pentti Juhani, s. 1952, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 11, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

tilastotieteen prof.<br />

Sakaranaho Tuula, s. 1955, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 21, Helsingin yliopiston uskontotieteen<br />

prof.<br />

Saksela Eero Juhani, s. 1937, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

patologisen anatomian prof., täysinpalv.<br />

Saksela Kalle Martti, s. 1962, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

virologian prof.<br />

Saksman Eero Antti, s. 1962, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof.<br />

Salmelin Riitta Helena, s. 1961, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 17, tekn. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden<br />

korkeakoulun Neurotieteen ja lääketieteellisen<br />

tekniikan laitoksen prof., akatemiaprof.<br />

Salmi Tapio Olavi, s. 1957, jäseneksi 2012, ryhmä<br />

14, tekn. toht., Åbo Akademin kemiallisen<br />

reaktiotekniikan prof.<br />

Salminen Seppo Jaakko, s. 1954, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 16, Ph.D., Turun yliopiston funktio-<br />

148 Academia Scientiarum Fennica 2016

naalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen<br />

joht., prof.<br />

Salminen Tapani Antero, s. 1962, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

etnolingvistiikan ja fennougristiikan dos.<br />

Salo Jouko Heikki Kalevi, s. 1959, jäseneksi<br />

2013, ryhmä 12, fil. toht., Oulun yliopiston<br />

tähtitieteen prof.<br />

Salo Tuula Anneli, s. 1958, jäseneksi 2010, ryhmä<br />

17, hammaslääket. toht., Oulun yliopiston<br />

suupatologian prof.<br />

Salo Unto Olavi, s. 1928, jäseneksi 1987, ryhmä<br />

24, fil. toht., Turun yliopiston suomalaisen<br />

ja vertailevan arkeologian prof., täysinpalv.<br />

Salomaa Arto Kustaa, s. 1934, jäseneksi 1970,<br />

ryhmä 11, fil. toht., akateemikko, Turun yliopiston<br />

matematiikan prof., täysinpalv.,<br />

akatemiaprof.<br />

Salomaa Ralf Rainer Eerik, s. 1947, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 12, tekn. toht., Aalto-yliopiston<br />

perustieteiden korkeakoulun teknillisen<br />

fysiikan prof.<br />

Salomies Olli Ilmari, s. 1951, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston latinan<br />

kielen ja Rooman kirjallisuuden prof.<br />

Salonen Veli-Pekka, s. 1952, jäseneksi 1997,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

ympäristögeologian prof.<br />

Saloniemi Hannu Sakari, s. 1944, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 17, eläinlääket. toht., Helsingin yliopiston<br />

kotieläinhygienian prof., täysinpalv.<br />

Sammallahti Pekka Lars Kalervo, s. 1947, jäseneksi<br />

1988, ryhmä 25, fil. toht., Oulun yliopiston<br />

saamen kielen prof., täysinpalv.<br />

Sandu Niculae-Gabriel, s. 1954, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston teoreettisen<br />

filosofian prof.<br />

Sariola Hannu, s. 1954, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

17, M.D., Ph.D., Helsingin yliopiston kehitysbiologian<br />

prof.<br />

Saukkonen Pauli, s. 1933, jäseneksi 1992, ryhmä<br />

25, fil. toht., Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen<br />

joht. ja prof., täysinpalv.<br />

Saura Anssi Jaakko Elias, s. 1943, jäseneksi<br />

1985, ryhmä 15, fil. toht., Uumajan yliopiston<br />

perinnöllisyystieteen prof., täysinpalv.<br />

Savijärvi Hannu Ilmari, s. 1947, jäseneksi 1999,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

meteorologian prof., täysinpalv.<br />

Savolainen Markku Juhani, s. 1950, jäseneksi<br />

2008, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Oulun<br />

yliopiston sisätautiopin prof.<br />

Savolainen Outi Anitra, s. 1951, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 15, Ph.D., Oulun yliopiston perinnöllisyystieteen<br />

prof.<br />

Saxén Arno Erik Erkki, s. 1921, jäseneksi 1973,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

patologisen anatomian prof., täysinpalv.<br />

Scheinin Martin, s. 1954, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

27, oikeust. toht., kansainvälisen oikeuden<br />

prof., European University Institute<br />

Scheinin Mika, s. 1952, jäseneksi 2009, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Turun yliopiston farmakologian<br />

prof.<br />

Seppä Heikki Tapani, s. 1964, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston kvartäärigeologian<br />

prof.<br />

Seppälä Jukka Veli, s. 1955, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 14, tekn. toht., Aalto-yliopiston<br />

kemian tekniikan korkeakoulun polymeeriteknologian<br />

prof.<br />

Seppälä Markku Tapio, s. 1936, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

synnytys- ja naistentautiopin prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Seppälä Risto Juhani, s. 1943, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 16, valtiot. toht., Metsäntutkimuslaitoksen<br />

tilastotieteen prof., täysinpalv.<br />

Sihvola Ari Henrik, s. 1957, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Aalto-yliopiston sähkötekniikan<br />

korkeakoulun sähkömagnetiikan<br />

prof.<br />

Sihvonen Jukka Veli Olavi, s. 1953, jäseneksi<br />

2014, ryhmä 22, fil. toht., Turun yliopiston<br />

elokuvatutkimuksen prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 149

Siirilä Seppo Ilmari, s. 1937, jäseneksi 1985, ryhmä<br />

13, fil. toht., Tampereen yliopiston aluetieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Siiskonen Harri Olavi, s. 1956, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

yleisen historian prof.<br />

Sillanpää Mika Antero, s. 1976, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 12, Aalto-yliopiston fysiikan prof.<br />

Siltala Juha Heikki, s. 1957, jäseneksi 2014, ryhmä<br />

24, fil. toht., Helsingin yliopiston Suomen historian<br />

prof.<br />

Silvennoinen Olli Juhani, s. 1960, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Tampereen yliopiston<br />

biolääketieteellisen teknologian yksikön<br />

prof.<br />

Simell Olli Gunnar, s. 1945, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Turun yliopiston lastentautiopin<br />

prof.<br />

Simola Hannu Jaakko, s. 1950, jäseneksi 2014,<br />

ryhmä 23, kasvatust. toht., Helsingin yliopiston<br />

kasvatussosiologian prof.<br />

Simola Liisa Kaarina, s. 1938, jäseneksi 1987,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston kasvitieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Simonsuuri-Sorsa Marja Inkeri, s. 1939, jäseneksi<br />

1983, ryhmä 15, fil. toht., dos., tutk.prof., joht.,<br />

täysinpalv.<br />

Sintonen Matti Tapani, s. 1951, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 22, fil. toht., laitoksen joht., Helsingin<br />

yliopisto<br />

Sipilä Jorma Jaakko Kalevi, s. 1945, jäseneksi 2000,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Tampereen yliopiston<br />

ent. kansleri, sosiaalipolitiikan prof., täysinpalv.<br />

Sistonen Lea Tuulikki, s. 1959, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Åbo Akademin solu- ja<br />

molekyylibiologian prof.<br />

Sisula-Tulokas Lena, s. 1945, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston siviilioikeuden<br />

prof., täysinpalv.<br />

Sivonen Anna Kaarina, s. 1954, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 15, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston mikrobivarantojen tutkimusyksikön<br />

joht.<br />

Snellman Hanna Kyllikki, s. 1961, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

kansatieteen prof.<br />

Soikkanen Hannu Veli, s. 1930, jäseneksi 1985,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Helsingin yliopiston sosiaalihistorian<br />

henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.<br />

Soininen Hilkka Sirkku, s. 1950, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Itä-Suomen<br />

yliopiston neurologian prof.<br />

Solin Heikki Lauri Abel, s. 1938, jäseneksi 1983,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston latinalaisen<br />

filologian henk.koht. ylim. prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Sollamo Raija Tellervo, s. 1942, jäseneksi 2006,<br />

ryhmä 21, teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

Raamatun alkukielten prof., täysinpalv., Vanhan<br />

Testamentin eksegetiikan dos.<br />

Somersalo Erkki Jaakko, s. 1960, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 11, fil. toht., matematiikan prof., Case<br />

Western Reserve University<br />

Sorjonen Marja-Leena, s. 1956, jäseneksi 2015,<br />

ryhmä 25, Helsingin yliopiston suomen kielen<br />

prof.<br />

Sorsa Veikko Valio, s. 1928, jäseneksi 1979,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen<br />

henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.<br />

Stark Laura Michelle, s. 1966, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

etnologian prof.<br />

Steinby Eva Margareta, s. 1938, jäseneksi 2000,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Oxfordin yliopiston roomalaisen<br />

arkeologian prof., täysinpalv.<br />

Stenbacka Leif Rune, s. 1960, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Svenska handelshögskolanin<br />

kansantaloustieteen prof.<br />

Stenholm Stig Torsten, s. 1939, jäseneksi 1981,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Kungl. Tekniska Högskolanin<br />

laserfysiikan ja kvanttioptiikan prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Strandberg Timo Einar, s. 1953, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

ja Oulun yliopiston geriatrian prof.<br />

150 Academia Scientiarum Fennica 2016

Sulkunen Irma Hilda Tuulikki, s. 1948, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 24, fil. toht., Tampereen<br />

yliopiston Suomen historian prof.<br />

Sulkunen Pekka Juhani, s. 1948, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiologian prof., täysinpalv.<br />

Sundholm Dage Mats Börje, s. 1957, jäseneksi<br />

2015, ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

laskennallisen ja teoreettisen kemian prof.<br />

Suomela-Härmä Marja Elina, s. 1946, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

italialaisen filologian prof., täysinpalv.<br />

Suominen Juha Kalevi, s. 1940, jäseneksi 1973,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Suominen Kalle-Antti, s. 1964, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Turun yliopiston fysiikan<br />

prof.<br />

Syrjälä Leena, s. 1947, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

23, fil. toht., Oulun yliopiston kasvatustieteen<br />

prof.<br />

Sänkiaho Risto Heikki, s. 1941, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Tampereen yliopiston<br />

yhteiskuntatieteiden metodologian prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Taalas Jukka Petteri, s. 1961, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Maailman ilmatieteen<br />

järjestön (WMO) pääsiht.<br />

Taavitsainen Irma Aini Johanna, s. 1946, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin<br />

yliopiston englantilaisen filologian prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Taavitsainen Jussi-Pekka, s. 1951, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 24, fil. toht., Turun yliopiston<br />

arkeologian prof.<br />

Tahvonen Olli Ilari, s. 1958, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 28, kauppat. toht., Helsingin yliopiston<br />

kansantaloudellisen metsäekonomian<br />

prof.<br />

Tainio Risto, s. 1947, jäseneksi 1992, ryhmä 28,<br />

kauppat. toht., Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun<br />

liiketaloustieteen, erityisesti<br />

hallinnon prof.<br />

Tammi Eino Olavi (Olli), s. 1924, jäseneksi 1973,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Tamminen Kalevi Reino, s. 1928, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 21, fil. toht., teol. toht., Helsingin yliopiston<br />

käytännöllisen teologian, erityisesti<br />

uskonnonpedagogiikan prof., täysinpalv.<br />

Tanskanen Antti Johannes, s. 1946, jäseneksi<br />

1993, ryhmä 28, taloust. toht., Jyväskylän<br />

yliopiston ent. rehtori, pääjoht., OP-ryhmä,<br />

eläkkeellä<br />

Tapio Eeva, s. 1927, jäseneksi 1982, ryhmä 16,<br />

maat. ja metsät. toht., Helsingin yliopiston<br />

kasvipatologian prof., täysinpalv.<br />

Tarasti Eero Aarne Pekka, s. 1948, jäseneksi<br />

1987, ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

musiikkitieteen prof.<br />

Tarkiainen Kari, s. 1938, jäseneksi 2000, ryhmä<br />

24, fil. toht., prof., arkistolaitoksen pääjoht.,<br />

valtionarkistonhoitaja, täysinpalv.<br />

Tarkka Lotte Maria, s. 1963, jäseneksi 2012,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Helsingin yliopiston folkloristiikan<br />

prof.<br />

Taskinen Marja-Riitta, s. 1940, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Helsingin yliopistollisen<br />

keskussairaalan sisätautiopin prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Teeri Teemu Heikki, s. 1956, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 16, fil. toht., Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen<br />

prof.<br />

Tenhu Heikki Juhani, s. 1955, jäseneksi 2013,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Helsingin yliopiston polymeerikemian<br />

prof.<br />

Tenkanen Tiina Maija, s. 1963, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 16, tekn. toht., Helsingin yliopiston<br />

biotuotannon kemian prof.<br />

Tepora Jarno Kalervo, s. 1948, jäseneksi 2004,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

siviilioikeuden prof.<br />

Thesleff Irma Paula Nathalia, s. 1948, jäseneksi<br />

1994, ryhmä 17, hammaslääket. toht., akateemikko,<br />

Helsingin yliopiston Biotekniikan<br />

instituutin tutkimusjoht. ja prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 151

Thuneberg Erkki Veikko, s. 1955, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 12, tekn. toht., Oulun yliopiston teoreettisen<br />

fysiikan prof.<br />

Tietäväinen Aimo Antero, s. 1937, jäseneksi<br />

1978, ryhmä 11, fil. toht., Turun yliopiston<br />

matematiikan prof., täysinpalv.<br />

Tigerstedt Peter Magnus Alexander, s. 1936, jäseneksi<br />

1989, ryhmä 16, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

kasvinjalostustieteen prof., täysinpalv.<br />

Tiitinen Kari-Pekka, s. 1944, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

työoikeuden prof., täysinpalv.<br />

Tiittula Liisa Maria, s. 1950, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 26, fil. toht., Helsingin yliopiston saksan<br />

kielen prof.<br />

Tikkanen Matti J, s. 1943, jäseneksi 2003, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

sisätautiopin prof.<br />

Tilvis Reijo, s. 1945, jäseneksi 2005, ryhmä 17,<br />

lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston geriatrian<br />

prof., täysinpalv.<br />

Timonen Jussi Tapio, s. 1949, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 12, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

fysiikan prof.<br />

Tirri Kirsi Anne Helena, s. 1961, jäseneksi 2006,<br />

ryhmä 23, kasvatust. toht., Helsingin yliopiston<br />

kasvatustieteen (erityisesti didaktiikka)<br />

prof.<br />

Toivanen Auli Marjaana, s. 1938, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Turun yliopiston<br />

sisätautiopin prof., täysinpalv.<br />

Toivonen Hannu Tauno Tapani, s. 1967, jäseneksi<br />

2015, ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

tietojenkäsittelytieteen prof.<br />

Tommila Juhani Päiviö, s. 1931, jäseneksi 1970,<br />

ryhmä 24, fil. toht., akateemikko, Helsingin<br />

yliopiston Suomen historian prof., täysinpalv.<br />

Tomppo Erkki Olavi, s. 1947, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 16, valtiot. toht., Luonnonvarakeskuksen<br />

metsäninventoinnin prof., täysinpalv.<br />

Toppari Jorma Into Kalervo, s. 1958, jäseneksi<br />

2013, ryhmä 17, lääket. toht., Turun yliopiston<br />

fysiologian prof.<br />

Tryggvason Karl, s. 1947, jäseneksi 1992, ryhmä<br />

14, lääket. ja kir. toht., Karoliinisen instituutin<br />

lääketieteellisen kemian prof.<br />

Tukia Pekka Pertti, s. 1945, jäseneksi 1992,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Tuomala Matti, s. 1949, jäseneksi 2001, ryhmä<br />

28, valtiot. toht., Tampereen yliopiston kansantaloustieteen<br />

prof.<br />

Tuomela Raimo Heikki, s. 1940, jäseneksi<br />

1983, ryhmä 22, fil. toht., Ph.D., Helsingin<br />

yliopiston käytännöllisen filosofian, erityisesti<br />

yhteiskuntatieteiden metodiikan prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Tuomi Juha Antero, s. 1953, jäseneksi 1999,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Oulun yliopiston kasvitieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Tuomilehto Jaakko Olavi Iivari, s. 1946, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 17, lääket. toht., Helsingin<br />

yliopiston kansanterveystieteen prof.<br />

Tuomisto Jarmo Juhani, s. 1952, jäseneksi 2006,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Turun yliopiston<br />

siviilioikeuden prof.<br />

Tuomisto Jouko Juhani, s. 1939, jäseneksi 1994,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., fil. toht., Kansanterveyslaitoksen<br />

tutkimusprof., täysinpalv.,<br />

Kuopion yliopiston osa-aik. prof., täysinpalv.<br />

Tuori Kaarlo Heikki, s. 1948, jäseneksi 1994,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Helsingin yliopiston<br />

yleisen oikeustieteen prof.<br />

Tuorila Hely Margareetta, s. 1950, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 16, elintarviket. toht., Helsingin<br />

yliopiston elintarvikkeiden aistinvaraisen<br />

tutkimuksen prof.<br />

Turpeinen Oiva Paavo, s. 1942, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 24, fil. toht., prof. h.c.<br />

Turunen Tauno Ensio, s. 1946, jäseneksi 1998,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Sodankylän geofysiikan<br />

observatorion joht. ja prof., täysinpalv.<br />

Törmä Päivi, s. 1969, jäseneksi 2006, ryhmä 12,<br />

fil. toht., Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun<br />

teknillisen fysiikan prof.<br />

152 Academia Scientiarum Fennica 2016

Törmälä Pertti Olavi, s. 1945, jäseneksi 1994,<br />

ryhmä 14, fil. toht., Tampereen teknillisen<br />

yliopiston akatemiaprof., täysinpalv., tutkimusjoht.<br />

ja hallituksen puh.joht.<br />

Ukkonen Esko Juhani, s. 1950, jäseneksi 2000,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen<br />

prof.<br />

Uotila Pertti Johannes, s. 1943, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston kasvimuseon<br />

osastonjoht. ja prof., eläkkeellä<br />

Urtti Arto Olavi, s. 1956, jäseneksi 2012, ryhmä<br />

17, farm. toht., Helsingin yliopiston Lääketutkimuksen<br />

keskuksen joht., prof.<br />

Uusikylä Kari Tapio, s. 1945, jäseneksi 1999,<br />

ryhmä 23, fil. toht., Helsingin yliopiston kasvatustieteen,<br />

erit. didaktiikan prof., täysinpalv.<br />

Uusitalo Liisa Anneli, s. 1944, jäseneksi 1997,<br />

ryhmä 28, kauppat. toht., Aalto-yliopiston<br />

kauppakorkeakoulun markkinoinnin prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Uusitupa Matti Ilmari Julius, s. 1946, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Itä-Suomen<br />

yliopiston nutrigenomiikan prof., täysinpalv.<br />

Vaarala Outi Minna Anneli, s. 1962, jäseneksi<br />

2014, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Vice<br />

President, AstraZeneca, Helsingin yliopiston<br />

tutkimusjoht.<br />

Vaattovaara Mari Kaarina, s. 1967, jäseneksi<br />

2016, ryhmä 28, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

kaupunkimaantieteen prof.<br />

Waenerberg Leeni Annika, s. 1952, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 22, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

taidehistorian prof.<br />

Vaheri Antti Ilmari, s. 1938, jäseneksi 1985,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

virologian prof., täysinpalv.<br />

Vahtola Jouko Olavi, s. 1949, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Oulun yliopiston Suomen<br />

ja Skandinavian historian prof., täysinpalv.<br />

Vainio-Korhonen Kirsi-Maaria, s. 1958, jäseneksi<br />

2010, ryhmä 24, fil. toht., Turun yliopiston<br />

Suomen historian prof.<br />

Valkonen Jari Pekka Tapani, s. 1964, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., agronomi,<br />

Helsingin yliopiston kasvipatologian prof.<br />

Valkonen Yrjö Tapani, s. 1941, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Helsingin yliopiston<br />

sosiologian, erityisesti väestötieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Wallenius Ilkka Jyrki, s. 1949, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 28, kauppat. toht., Aalto-yliopiston<br />

kauppakorkeakoulun liikkeenjohdon systeemien<br />

prof.<br />

Valmari Antti Arvi, s. 1961, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 11, tekn. toht., Tampereen teknillisen<br />

yliopiston ohjelmistotekniikan prof.<br />

Valtonen Mauri Juhani, s. 1945, jäseneksi 2009,<br />

ryhmä 12, Ph.D., Turun yliopiston tähtitieteen<br />

prof.<br />

Vanhatalo Aila Orvokki, s. 1960, jäseneksi 2016,<br />

ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston kotieläintieteen prof.<br />

Vapaatalo Heikki Ilmari, s. 1939, jäseneksi 1985,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

farmakologian prof., täysinpalv.<br />

Varantola Eeva Krista Johanna, s. 1946, jäseneksi<br />

2005, ryhmä 26, fil. toht., Tampereen<br />

yliopiston ent. kansleri, englannin kielen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Vartiainen Perttu Tapio, s. 1953, jäseneksi 2002,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Itä-Suomen yliopiston<br />

yhteiskuntamaantieteen prof.<br />

Wartiovaara Anu Elina, s. 1966, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 17, lääket. toht., Helsingin yliopiston<br />

kliinisen molekyylilääketieteen Sigrid<br />

Jusélius -prof.<br />

Vasander Harri Tapani, s. 1954, jäseneksi 2010,<br />

ryhmä 16, fil. toht., Helsingin yliopiston suometsätieteen<br />

prof.<br />

Vauras Marja Merja Sinikka, s. 1953, jäseneksi<br />

2013, ryhmä 23, fil. toht., Turun yliopiston<br />

kasvatustieteen prof.<br />

Vehkamäki Hanna Tuula Katariina, s. 1969, jäseneksi<br />

2014, ryhmä 12, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

laskennallisen aerosolifysiikan prof.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 153

Vehviläinen Olli-Pekka, s. 1933, jäseneksi 1994,<br />

ryhmä 24, fil. lis. (väit.), Tampereen yliopiston<br />

yleisen historian prof., täysinpalv.<br />

Ventola Eija Maritta, s. 1951, jäseneksi 2011,<br />

ryhmä 26, Ph.D., Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun<br />

talouselämän viestinnän, erityisesti<br />

kansainvälisen yritysviestinnän prof.<br />

Vepsäläinen Kari Antero, s. 1942, jäseneksi<br />

1984, ryhmä 15, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

eläintieteen dos., eläintieteen assistentti,<br />

täysinpalv.<br />

Vesala Timo Veikko, s. 1963, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

meteorologian prof., akatemiaprof.<br />

Wiberg Matti Johannes, s. 1954, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Turun yliopiston<br />

valtio-opin prof.<br />

Vihavainen Timo Juhani, s. 1947, jäseneksi<br />

2009, ryhmä 24, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

Venäjän tutkimuksen prof., täysinpalv.<br />

Vihervuori Aimo Pekka, s. 1950, jäseneksi 2005,<br />

ryhmä 27, oikeust. toht., Korkeimman hallinto-oikeuden<br />

presidentti<br />

Vihko Reijo Kalevi, s. 1939, jäseneksi 1982,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Oulun yliopiston<br />

kliinisen kemian prof., täysinpalv., ent.<br />

Suomen Akatemian pääjoht.<br />

Viikari Jorma Sauli Antero, s. 1947, jäseneksi<br />

2004, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Turun<br />

yliopiston sisätautiopin prof.<br />

Viisanen Yrjö Antero, s. 1959, jäseneksi 2008,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Ilmatieteen laitoksen<br />

tutkimusjoht. ja prof.<br />

Viljamaa Toivo Matti Johannes, s. 1937, jäseneksi<br />

1994, ryhmä 26, fil. toht., Turun yliopiston<br />

antiikin kielten ja kulttuurin prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Vilkki Helmi Johanna, s. 1956, jäseneksi 2006,<br />

ryhmä 16, fil. toht., Luonnonvarakeskuksen<br />

prof., kotieläintuotannon nutrigenomiikka<br />

Vilkuna Janne Tapio, s. 1954, jäseneksi 2003,<br />

ryhmä 25, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

museologian prof.<br />

Virén Matti Eino Ensio, s. 1948, jäseneksi 1997,<br />

ryhmä 28, valtiot. toht., Turun yliopiston<br />

taloustieteen prof.<br />

Virrankoski Pentti Akseli, s. 1929, jäseneksi<br />

1979, ryhmä 24, fil. toht., Turun yliopiston<br />

Suomen historian prof., täysinpalv.<br />

Virsu Veijo Vesa Elias, s. 1941, jäseneksi 1991,<br />

ryhmä 23, fil. toht., Helsingin yliopiston neuropsykologian<br />

henk.koht. ylim. prof., täysinpalv.<br />

Virtanen Keijo Aarre, s. 1945, jäseneksi 2000,<br />

ryhmä 24, fil. toht., Turun yliopiston ent.<br />

rehtori, kulttuurihistorian prof., täysinpalv.<br />

Visakorpi Jarmo Kustaa, s. 1931, jäseneksi 1987,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Tampereen yliopiston<br />

ent. rehtori, lastentautiopin prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Visakorpi Tapio, s. 1965, jäseneksi 2007, ryhmä<br />

17, lääket. toht., Tampereen yliopiston syöpägenetiikan<br />

prof.<br />

Vorma Atso Ilmari, s. 1933, jäseneksi 1989,<br />

ryhmä 13, fil. toht., ent. Geologian tutkimuskeskuksen<br />

tutkimusjoht. ja prof., täysinpalv.<br />

Wrede Johan Otto Wilhelm, s. 1935, jäseneksi<br />

1982, ryhmä 22, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

ruotsalaisen kirjallisuuden prof., täysinpalv.<br />

Vuorio Eero Ilkka, s. 1948, jäseneksi 1998, ryhmä<br />

17, lääket. ja kir. toht., Turun yliopiston ent.<br />

kansleri, molekyylibiologian prof., täysinpalv.<br />

Wähälä Kristiina, jäseneksi 2014, ryhmä 14,<br />

fil. toht., Helsingin yliopiston orgaanisen<br />

kemian prof.<br />

Väisälä Jussi Ilmari, s. 1935, jäseneksi 1971,<br />

ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston matematiikan<br />

prof., täysinpalv.<br />

Välikangas Olli Martti Johannes, s. 1933, jäseneksi<br />

1982, ryhmä 26, fil. toht., Helsingin<br />

yliopiston romaanisen filologian prof., täysinpalv.<br />

Välimäki Juuso Tapani, s. 1966, jäseneksi 2007,<br />

ryhmä 28, Ph.D, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun<br />

kansantaloustieteen prof.<br />

Väyrynen Raimo Veikko Antero, s. 1947, jäseneksi<br />

1992, ryhmä 28, yhteiskuntat. toht.,<br />

154 Academia Scientiarum Fennica 2016

ent. Ulkopoliittisen instituutin joht., eläkkeellä<br />

Väänänen Heikki Kalervo, s. 1952, jäseneksi<br />

2000, ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Turun<br />

yliopiston rehtori, solubiologian prof.<br />

Väänänen Jouko Antero, s. 1950, jäseneksi<br />

2002, ryhmä 11, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

matematiikan prof.<br />

Yki-Järvinen Hannele, s. 1956, jäseneksi 2001,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

sisätautiopin prof.<br />

Yli-Jokipii Pentti Olavi, s. 1941, jäseneksi 1988,<br />

ryhmä 13, fil. toht., Turun yliopiston maantieteen<br />

prof., täysinpalv.<br />

Ylikangas Heikki Eemeli, s. 1937, jäseneksi<br />

1993, ryhmä 24, fil. toht., Helsingin yliopiston<br />

Suomen ja Skandinavian historian prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Ylikorkala Reino Olavi, s. 1942, jäseneksi 1996,<br />

ryhmä 17, lääket. ja kir. toht., Helsingin yliopiston<br />

synnytys- ja naistentautiopin prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Ylä-Herttuala Seppo Pasi Antero, s. 1957, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 17, lääket. toht., Itä-Suomen<br />

yliopiston molekylaarisen lääketieteen<br />

prof., akatemiaprof.<br />

Ylätalo Eero Matti Olavi, s. 1946, jäseneksi<br />

1999, ryhmä 16, maat. ja metsät. toht., Helsingin<br />

yliopiston maatalousekonomian prof.,<br />

täysinpalv.<br />

Zetterberg Seppo Juhani, s. 1945, jäseneksi<br />

2006, ryhmä 24, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

yleisen historian prof., täysinpalv.<br />

Äystö Juha Heikki Eskeli, s. 1948, jäseneksi<br />

1997, ryhmä 12, fil. toht., Jyväskylän yliopiston<br />

fysiikan prof., täysinpalv.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 155

Ulkomaiset jäsenet<br />

31.12.2016<br />

Nimen, syntymävuoden ja jäseneksitulovuoden<br />

jälkeen mainitaan oppiarvo ja nykyinen<br />

tai viimeksi hoidettu virka.<br />

Achtenhagen Frank, b. 1939, elected 1999, Dr.<br />

rer. pol., Prof. of Economics and Business Education<br />

and Management Training, Director,<br />

University of Göttingen<br />

Albach Horst, b. 1931, elected 1990, Dr. rer. pol.,<br />

Prof. emer.<br />

Allik Jüri, b. 1949, elected 1997, Ph.D., Prof. of<br />

Experimental Psychology, University of Tartu<br />

Andreev Alexander Feodorovich, b. 1939, elected<br />

2002, Academician, Prof., Director, Kapitza<br />

Institute for Physical Problems, Vice-President,<br />

Russian Academy of Sciences<br />

Andrén Carl-Gustaf, b. 1922, elected 1985, Dr.<br />

of Theology, Prof. emer. of Practical Theology,<br />

former Rector and Chancellor, University<br />

of Lund<br />

Anttila Raimo, b. 1935, elected 1995, Prof. emer.<br />

of Indo European Linguistics, University of<br />

California, Los Angeles<br />

Arnborg Stefan Robert, b. 1945, elected 2013,<br />

Ph.D., Prof. emer., Royal Institute of Technology<br />

Arrow Kenneth Joseph, b. 1921, elected 1975,<br />

Ph.D., Prof. emer. of Economics, Stanford<br />

University<br />

Arter David, b. 1944, elected 2001, Ph.D.,<br />

Emeritus Prof. of Politics, Univeristy of<br />

Aberdeen, Research Director, University<br />

of Tampere<br />

Bausinger Hermann, b. 1926, elected 1993,<br />

FProf. emer., University of Tübingen<br />

Beck Mihály Tibor, b. 1929, elected 1984,<br />

Ph.D., Prof. emer. of Physical Chemistry,<br />

Lajos Kossuth University<br />

Bengtsson Olof Lennart, b. 1935, elected<br />

1998, Dr., Prof. emer. of Geophysics, Max<br />

Planck Institute for Meteorology<br />

Bernitz Ulf Bernhard, b. 1936, elected 1988,<br />

Dr. jur. h.c. (Copenhagen), MA (Oxon), Prof.<br />

of Law, Stockholm University<br />

Bertinetto Pier Marco, b. 1947, elected 2006,<br />

Full Prof. of General Linguistics, Scuola<br />

Normale Superiore of Pisa<br />

Birmelé Marc André, b. 1949, elected 2000,<br />

Doctorat en Sciences religieuses, Doctorat<br />

J‘Etat en théologie, Prof. of Dogmatic Theology,<br />

University of Strasbourg<br />

Blickle Peter, b. 1938, elected 2000, Dr.<br />

Phil., Ordentlicher Prof. emer. für neuere<br />

Geschichte, University of Bern<br />

Bowler Kenneth, b. 1934, elected 2000, Prof.<br />

emer., University of Durham<br />

Bradley Raymond Stuart, b. 1948, elected<br />

2008, Distinguished Prof., University of<br />

Massachusetts<br />

156 Academia Scientiarum Fennica 2016

Brickmont Jean Louis Joseph, b. 1952, elected<br />

2013, Ph.D., Full Prof., Universite Catholique<br />

de Louvain la Neuve<br />

Bringéus Nils-Arvid, b. 1926, elected 1979, Prof.<br />

emer. of Ethnology, Lund University<br />

Buchwald Vagn Fabritius, b. 1929, elected 1994,<br />

D.Sc., Docent, retired, Technical University<br />

of Denmark<br />

Bünzli Jean-Claude G, b. 1944, elected 1998, Dr.-<br />

Ing. Chem., Prof. of Chemistry, ETH Lausanne<br />

Bäckvall Jan-Erling, b. 1947, elected 1996, Tekn.<br />

Dr., Prof. of Organic Chemistry, Stockholm<br />

University<br />

Carleson Lennart Axel Edvard, b. 1928, elected<br />

1970, Ph.D., Prof. emer., Royal Institute of<br />

Technology<br />

de Castro Ivo Jose, Ivo Jose, b. 1945, elected<br />

1996, Prof. de História da Língua Portuguesa,<br />

University of Lisbon<br />

Chandrasekharan Komaravolu, b. 1920, elected<br />

1975, Ph.D., Prof. emer. of Mathematics,<br />

ETH Zürich<br />

Chaniotis Angelos, b. 1959, elected 2009, Dr.,<br />

Prof. of Ancient History and Classics, Princeton<br />

University<br />

Cheeger Jeff, b. 1943, elected 1998, Prof. of<br />

Mathematics, New York University<br />

Clark Peter Alan, b. 1944, elected 2006, Ph.D.,<br />

Prof. of European Urban History, University<br />

of Helsinki<br />

Diamond Jared Mason, b. 1937, elected 2000,<br />

Ph.D., Prof. of Geography, University of California,<br />

Los Angeles<br />

Dobaczewski Jacek Jan, b. 1952, elected 2015,<br />

Prof., University of Jyväskylä, University<br />

of York<br />

DuBois Thomas, b. 1960, elected 2016, Ph.D.,<br />

Halls-Bascom Professor of Scandinavian<br />

Studies, Folklore, and Religious Studies,<br />

University of Wisconsin-Madison<br />

Duchhardt Heinz, b. 1943, elected 2003, Prof.<br />

Dr., Director, Leibniz Institute of European<br />

History<br />

Eck Werner, b. 1939, elected 1998, Prof. ordinarius<br />

for Ancient History, University of Cologne<br />

Eldridge Richard, b. 1953, elected 2010, Ph.D.,<br />

Charles and Harriett Cox McDowell Prof. of<br />

Philosophy, Swarthmore College<br />

Engwall Gunnel Birgitta, b. 1942, elected 2014,<br />

fil.dr., Prof., Stockholm University<br />

Engwall Lars Otto Victor, b. 1942, elected 1998,<br />

fil.dr., Prof. of Business Administration, Uppsala<br />

University<br />

Enss Christian Walter Dietrich, b. 1960, elected<br />

2016, Dr., Full Professor, Kirchho-Institute<br />

for Physics, Heidelberg University<br />

Eriksson Ove Jörgen, b. 1956, elected 2014,<br />

Prof., Stockholm University<br />

Faddeev Ludvig Dmitrievich, b. 1934, elected<br />

1988, D.Sc., Academician, Russian Academy<br />

of Sciences<br />

Fisiak Jacek, b. 1936, elected 1990, Ph.D., Dr.<br />

h.c. mult., Prof. emer. of English, Adam Mickiewicz<br />

University<br />

Fuglede Bent, b. 1925, elected 1980, Dr. phil.,<br />

Prof. emer. of Mathematics, University of<br />

Copenhagen<br />

Gaddis John Lewis, b. 1941, elected 1985,<br />

Ph.D., Robert A. Lovett Prof. of History,<br />

Yale University<br />

Garzón Valdés Ernesto, b. 1927, elected 1989,<br />

Dr. jur., Dr. h.c. mult., Prof. emer., Johannes<br />

Gutenberg University of Mainz<br />

Gerber Robert Benny, b. 1944, elected 2007,<br />

D.Ph., Saerree K. and Louis P. Fiedler Prof.<br />

of Chemistry, Hebrew University, Prof. of<br />

Chemistry, University of California, Irvine<br />

Giron Alconchel José-Luis, b. 1947, elected 1997,<br />

Doctor en Filologia Hispánica, Catedrático<br />

de Historia de la Lengua Española, Complutense<br />

University of Madrid<br />

Grad Marek Andrzej, b. 1951, elected 1999,<br />

Dr. hab., Prof. of Earth Science, University<br />

of Warsaw<br />

Grafarend Erik Wilhelm, b. 1939, elected 2010,<br />

em. Prof. Dr.-Ing.habil. Dr.tech.h.c.mult.<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 157

Dr.-Ing.E.h.mult., Prof. emer., University<br />

of Stuttgart<br />

Granberg Hardy B, b. 1943, elected 1998,<br />

Ph.D., Professeur agrégé, Univeristé de<br />

Sherbrooke<br />

Green Melvin Martin, b. 1916, elected 1983,<br />

Ph.D., Prof. emer. of Genetics, University<br />

of California, Davis<br />

Groten Erwin, b. 1935, elected 1997, Dr.-Ing.,<br />

Prof., retired Director, Darmstadt University<br />

of Technology<br />

Hambraeus Leif Magnus, b. 1936, elected 1997,<br />

Med.Dr., Prof. emer., Uppsala University<br />

Hayman Walter Kurt, b. 1926, elected 1978,<br />

D.Sc., Prof. emer. of Mathematics, Universities<br />

of London and York, Senior Research<br />

Fellow, Imperial College London<br />

Heide Ola Mikal, b. 1931, elected 1995, Dr.<br />

agric., Prof. emer. of Botany, Norwegian<br />

University of Life Sciences<br />

Heikkilä Walter J, b. 1928, elected 1977, Prof.<br />

emer. of Physics, University of Texas at<br />

Dallas<br />

Helenius Ari, b. 1944, elected 2003, Ph.D., Prof.<br />

of Biochemistry, ETH Zürich<br />

Hinkkanen Aimo Heikki Juhani, b. 1958,<br />

elected 2005, fil. toht., Prof. of Mathematics,<br />

University of Illinois at Urbana-<br />

Champaign<br />

Holly Michael Ann, b. 1944, elected 2011, Ph.D.,<br />

Starr Director of Research and Academic<br />

Program, Sterling and Francine Clark Art<br />

Institute<br />

Holmström Bengt Robert, b. 1949, elected<br />

2007, Ph.D., Paul A. Samuelson Prof. of<br />

Economics, Massachusetts Institute of Technology,<br />

MIT<br />

Holsti Kalevi J, b. 1935, elected 2005, Prof.<br />

emer. of Political Science, University of<br />

British Columbia<br />

Hroch Miroslav, b. 1932, elected 1996, Ph.D.<br />

h.c., Ph.D., Dr. Sc., emer. University Prof. of<br />

History, Charles University Prague<br />

Hugdahl Kenneth, b. 1948, elected 2002, Ph.D.,<br />

Prof., University of Bergen<br />

Hutcheon Linda, b. 1947, elected 2010, Ph.D.,<br />

Prof. of English and Comparative Literature,<br />

University of Toronto<br />

Hånell Björn Olof, b. 1951, elected 2014, Dr.,<br />

Prof., Swedish University of Agricultural<br />

Sciences<br />

Häyry Matti, b. 1956, elected 2005, Dr. Soc. Sci.,<br />

Professor of Philosophy of Management,<br />

Aalto University<br />

Hösch Edgar Johann, b. 1935, elected 1996, Dr.<br />

phil., Prof. emer., Ludwig Maximilian University<br />

of Munich<br />

Iwaniec Tadeusz, b. 1947, elected 2012, Ph.D.,<br />

FiDiPro Prof., University of Helsinki, John<br />

Raymond French Prof. of Mathematics, Syracuse<br />

University<br />

Jacobs Howard Trevor Howy, b. 1955, elected<br />

2002, Ph.D., Academy Prof., Director and<br />

Prof. of Institue of Biotehnology, University<br />

of Helsinki<br />

Jankowski Jerzy Adam, b. 1933, elected 1988,<br />

Ph.D., Prof. of the Institute of Geophysics,<br />

Polish Academy of Sciences<br />

Jauho Antti-Pekka, b. 1952, elected 2003, Prof.<br />

of Theoretical Nanotechnology, Technical<br />

University of Denmark<br />

Jeltsch Rolf, b. 1945, elected 2002, Dr., Full<br />

Prof., ETH Zürich<br />

Johannessen Ola M, b. 1938, elected 1997, Prof.,<br />

Director, Nansen Environmental and Remote<br />

Sensing Center, University of Bergen<br />

Johansen Hans-Christian, b. 1935, elected<br />

1997, Dr. Oecon, Prof. emer. of Economic<br />

and Social History, University of Southern<br />

Denmark<br />

Johansson Bror Henning, b. 1940, elected 1998,<br />

Ph.D., Prof. emer. of Education, Jönköping<br />

University<br />

Jonson Mats Sigvard, b. 1947, elected 2013,<br />

Ph.D., Prof. of Physics, University of Gothenburg<br />

158 Academia Scientiarum Fennica 2016

Jänne, Pasi A, b. 1967, elected 2016, Prof. of<br />

Medicine, Harvard Medical School<br />

Jänterä-Jareborg Maarit, b. 1954, elected 2008,<br />

Jur. dr., Prof. of Private International Law<br />

and International Civil Procedure, Uppsala<br />

University<br />

Jäättelä Marja Helena, b. 1963, elected 2016,<br />

MD, Ph.D., Head of Research Unit, Danish<br />

Cancer Society Research Center<br />

Kanninen Markku Tapani, b. 1952, elected 2004,<br />

Ph. Sci. Agric. For., Prof. of Tropical Silviculture,<br />

University of Helsinki<br />

Kenttämaa Hilkka Inkeri, b. 1954, elected 2004,<br />

Prof. of Organic and Analytical Chemistry,<br />

Purdue University<br />

Klabbers Johannes Antonius Maria (Jan), b.<br />

1963, elected 2014, Dr., Academy Prof. (Martti<br />

Ahtisaari Chair), Prof. of International Law,<br />

University of Helsinki<br />

Klingemann Hans-Dieter Albert Robert, b.<br />

1937, elected 1999, Dr. rer. pol., Prof. emer.<br />

of Political Science, Free University of Berlin<br />

Knott Kim, b. 1955, elected 2016, Ph.D., Prof.<br />

of Religious and Secular Studies, Lancaster<br />

University<br />

Kolaitis Phokion Gerasimos, b. 1950, elected<br />

2007, Ph.D., Prof. of Computer Science, University<br />

of California, Santa Cruz<br />

Kolstad Nils Kristoffer, b. 1930, elected 1998,<br />

Dr. agric., Prof. emer. of Agriculture, Agricultural<br />

University of Norway<br />

Kornai János, b. 1928, elected 1985, Ph.D., Prof.<br />

emer. of Economics, Corvinus University of<br />

Budapest<br />

Krawietz Werner, b. 1934, elected 1999, Dr.,<br />

Prof., University of Münster<br />

Krosby Hans Peter, b. 1929, elected 1978, Ph.D.,<br />

Prof. of History, State University of New<br />

York at Albany<br />

Kuich Werner, b. 1941, elected 1988, Dr. phil.,<br />

Dr. h.c., Prof. of Mathematics and Theoretical<br />

Informatics, Vienna University of<br />

Technology<br />

Kusch Martin Paul Heinrich, b. 1959, elected<br />

2008, Dr., Applied Philosophy of Science and<br />

Epistemology, University of Vienna<br />

Kytö Merja-Maija, elected 2016, fil. toht., Prof.<br />

of English language, Uppsala University<br />

Lando Ole, b. 1922, elected 1988, Prof. emer.,<br />

Copenhagen Business School<br />

Landsberg Joseph John Joe, b. 1938, elected<br />

1999, B.Sc, Ph.D., Adjunct Prof., Charles<br />

Sturt University (New South Wales), Prof.<br />

emer., The University of Queensland<br />

Lepore Ernest, b. 1950, elected 2014, Ph.D., Prof.<br />

of Philosophy, Rutgers University, Center for<br />

Cognitive Science<br />

Levin Christoph, b. 1950, elected 2014, Dr. theol.,<br />

Prof. of Old Testament Studies, Ludwig Maximilian<br />

University of Munich<br />

Ley Steven Victor, b. 1945, elected 2007, Ph.D.,<br />

Prof. of Chemistry, University of Cambridge<br />

Lindbeck Carl Assar Eugen, b. 1930, elected<br />

1972, Dr., Prof. of International Economics,<br />

Stockholm University<br />

Lloyd Alan Christopher, b. 1950, elected 2016,<br />

Ph.D., Emeritus Prof., Univeristy of New<br />

England<br />

Löfstedt Leena, b. 1937, elected 1995, former Prof.<br />

of Romance Philology, University of Jyväskylä<br />

Malý Jan, b. 1955, elected 2016, Prof. Dr., Prof.,<br />

Faculty of Mathematics and Physics, Charles<br />

University, Prague<br />

Marchello-Nizia Christiane Marie, b. 1941,<br />

elected 2002, Docteur d’ Etat, Prof. emer.,<br />

École normale supérieure de Lyon<br />

Martin Gaven John, b. 1958, elected 2016, Ph.D.,<br />

Distinguished Professor of Mathematics,<br />

Massey University<br />

Maurer Hermann, b. 1941, elected 1996, Dr.,<br />

Prof. emer., Graz University of Technology<br />

McLerran Larry, b. 1949, elected 2000, Senior<br />

Scientist, Brookhaven National Laboratory<br />

McMahon April Mary Scott, b. 1964, elected<br />

2008, Ph.D., Vice-Chancellor, Aberystwyth<br />

University<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 159

Mieder Wolfgang, b. 1944, elected 1996, Dr.,<br />

Prof. of German and Folklore, University<br />

of Vermont<br />

Millar Fergus Graham Burtholme, b. 1935,<br />

elected 1989, Ph.D., D.Litt., Prof. emer. of<br />

Ancient History, University of Oxford<br />

Mitra Sanjit Kumar, b. 1935, elected 2013, Ph.D.,<br />

Research Prof. of Electrical and Computer<br />

Engineering, University of California, Santa<br />

Barbara<br />

Moen Asbjörn, b. 1944, elected 2006, D.Phil.,<br />

Prof. in Vegetation Ecology and Conservation<br />

Biology, Norwegian University of Science<br />

and Technology<br />

Moiseev Nickolay Alexandrovich, b. 1929,<br />

elected 1997, Prof., Academician, Head<br />

of the Chair of Forestry and Forest Industry<br />

Economics, Moscow State Forest University<br />

Moore John C, b. 1961, elected 2016, Prof., Beijing<br />

Normal University, University of Lapland<br />

Moritz Helmut, b. 1933, elected 1970, Dr. techn.,<br />

Prof. emer. of Geodesy, Graz University of<br />

Technology<br />

Morrill John Stephen, b. 1946, elected 2002,<br />

D.Phil., D.Litt., F.B.A, Prof. of British and<br />

Irish History, University of Cambridge<br />

Motohashi Yoichi, b. 1944, elected 1999, Ph.D.,<br />

Ph.D. h.c. (University of Turku), Prof. of Mathematics,<br />

Nihon University<br />

Nakajima Hiroshi, b. 1923, elected 1984, Ed. D.<br />

(Hon.), Prof. emer. of Education, Waseda<br />

University<br />

Nembach Ulrich Reinhard, b. 1935, elected<br />

1997, Dr. theol., Dr. iur., Prof. emer., University<br />

of Göttingen<br />

Niemann Hermann Michael, b. 1948, elected<br />

2000, Dr. theol.habil., Prof. of Old Testament<br />

Studies and Biblical Archaeology, Rostock<br />

University<br />

Niemi Richard Gene, b. 1941, elected 2002,<br />

Ph.D., Don Alonzo Watson Prof. of Political<br />

Science, University of Rochester<br />

Nilsson Lars-Göran, b. 1944, elected 1993, Prof.<br />

of Psychology, Stockholm University<br />

Noble Allen G, b. 1930, elected 2000, Distinguished<br />

Prof. emer. of Geography and Planning,<br />

University of Akron<br />

Norris Margot, b. 1944, elected 2008, Ph.D.,<br />

Chancellor’s Prof. of English and Comparative<br />

Literature, University of California, Irvine<br />

Nurmikko Arto Veikko, b. 1945, elected 2010,<br />

Ph.D., Herbert Ballou University Prof. of<br />

Engineering and Physics, Brown University<br />

Olesen Jens Ejnar, b. 1950, elected 2003, Dr.<br />

phil., Prof. of Nordic History, Ernst-Moritz-<br />

Arndt University Greifswald<br />

Opgenoorth Hermann Josef, b. 1951, elected<br />

1997, Prof., Swedish Institute of Space<br />

Physics<br />

Ott Hans Rudolf, b. 1940, elected 2005, Prof.<br />

of Physics, ETH Zürich<br />

Pickett George Richard, b. 1939, elected 1998,<br />

D.Phil., Prof. of Low Temperature Physics,<br />

Lancaster University<br />

Pinkster Harm, b. 1942, elected 2008, Dr., Prof.<br />

emer. of Latin, University of Amsterdam<br />

Reedijk Jan, b. 1943, elected 1997, Prof. of Chemistry,<br />

Leiden Institute of Chemistry<br />

Reimann Hans-Martin, b. 1941, elected 1994,<br />

Prof. emer. of Mathematics, University of<br />

Bern<br />

Reshetnyak Yurij Grigor’evich, b. 1929, elected<br />

1996, Prof. of Mathematics, Sobolev Institute<br />

of Mathematics<br />

Rieger Bernhard, b. 1959, elected 2008, Dr.,<br />

WACKER-Chair of Macromolecular Chemistry,<br />

Director of Institute of Silicon Chemistry,<br />

Technical University of Munich<br />

Risku Hanna Maria, b. 1967, elected 2016, Dr.,<br />

University Prof., Department of Translation<br />

Studies, University of Graz<br />

Rissanen Jorma Johannes, b. 1932, elected<br />

2002, Fellow of HIIT, Prof. emer. of Technical<br />

University of Tampere, Visiting Prof.,<br />

CLRC, University of London, Royal Holloway<br />

160 Academia Scientiarum Fennica 2016

Romaine Suzanne, b. 1951, elected 2010, Ph.D.,<br />

Merton Prof. emer. of English Language,<br />

University of Oxford<br />

Rose Richard, b. 1933, elected 1985, D.Phil., FBA,<br />

Director, Centre for the Study of Public Policy,<br />

Prof. of Politics, University of Strathclyde<br />

Rozenberg Grzegorz, b. 1942, elected 1984,<br />

Prof. of Computer Science, Leiden University<br />

Ruin Olof Kristian, b. 1927, elected 1982, Ph.D.,<br />

Lars Hierta prof. emer. of Government, Stockholm<br />

University<br />

Ruud Kenneth, b. 1969, elected 2014, Dr. Philos.,<br />

Prof., University of Tromsø - The Arctic University<br />

of Norway<br />

Saari Donald Gene, b. 1940, elected 2009, Ph.D.,<br />

Distinguished Prof. of Mathematics and<br />

Economics, University of California, Irvine<br />

Saarma Mart, b. 1949, elected 2000, Ph.D.,<br />

Director, Finnish Centre of Excellence in<br />

Molecular and Integrative Neuroscience,<br />

Prof., University of Helsinki<br />

Sanaev Victor Georgievich, b. 1956, elected<br />

2013, Dr. Sc. (Tech.), Rector, Moscow State<br />

Forest University<br />

Sannino Francesco, b. 1968, elected 2015, Ph.D.,<br />

Director, Prof., University of Southern Denmark<br />

Satz Helmut, b. 1936, elected 1994, Dr. rer. nat.,<br />

Prof. emer. of Physics, University of Bielefeld<br />

Schulze Winfried, b. 1942, elected 2000, Dr.<br />

phil., Prof. emer., Ludwig Maximilian University<br />

of Munich<br />

Scott Dana Stewart, b. 1932, elected 1976,<br />

Ph.D., Prof. emer. of Computer Science,<br />

Mathematical Logic and Philosophy, Carnagie<br />

Mellon University<br />

Shaikh Naz Ahmed, b. 1939, elected 1998, Dr.<br />

phil., Docent, Director of Geological Survey<br />

of Sweden, retired<br />

Smend Rudolf, b. 1932, elected 1994, Prof. of<br />

Biblical Exegetics, University of Göttingen<br />

Smith Carsten, b. 1932, elected 1985, Dr. jur.,<br />

former Chief Justice of the Supreme Court<br />

of Norway<br />

Spence John Richard, b. 1948, elected 2003,<br />

Prof. of Insect Ecology, University of Alberta<br />

Sperlich Diether, b. 1929, elected 1983, Ph.D.,<br />

Prof. emer. of Population Genetics, University<br />

of Tübingen<br />

von Staden Heinrich, b. 1939, elected 2005,<br />

Prof. of Classics and History of Science,<br />

Princeton University<br />

Stolleis Michael, b. 1941, elected 2000, Dr.<br />

jur., Prof. emer. of Public Law and Legal<br />

History, Max Planck Institut for European<br />

Legal History<br />

Strelau Jan, b. 1931, elected 1998, Ph.D., Academician<br />

of Polish Academy of Sciences, Senior<br />

Prof. of Psychology, Warsaw School of<br />

Social Sciences and Humanities<br />

Strömholm Stig Fredrik, b. 1931, elected 1980,<br />

Jur. Dr., Dr. jur., Prof. emer. of Private and<br />

Private International Law, Rector emer.,<br />

Uppsala University<br />

Stump Eleonore, b. 1947, elected 1999, Ph.D.,<br />

Robert J. Henle Prof. of Philosophy, Saint<br />

Louis University<br />

Svensson Lars Erik Oskar, b. 1947, elected<br />

1998, Ph.D., Prof., Stockholm University<br />

Teisseyre Roman Marian, b. 1929, elected 1979,<br />

Ph.D., Prof. emer., Institute of Geophysics,<br />

Polish Academy of Sciences<br />

Terhart Ewald, b. 1952, elected 2004, Prof.<br />

Dr. phil., Prof. für Schulpädagogik und Allgemeine<br />

Didaktik, University of Münster<br />

Troe Hans Jürgen, b. 1940, elected 2012, Prof.<br />

Dr. Dr.h.c.mult., Prof. emer. and Niedersachsen<br />

Prof. of Physical Chemistry, University<br />

of Göttingen, retired Director at the Max<br />

Planck Institute for Biophysical Chemistry<br />

Uitto Jouni Jorma Juhani, b. 1943, elected<br />

2012, M.D., Ph.D., Prof. and Chair, Dermatology<br />

and Cutaneous Biology, Thomas Jefferson<br />

University<br />

Wadhams Peter, b. 1948, elected 2006, Prof.<br />

of Ocean Physics, Head of the Polar Ocean<br />

Physics Group, University of Cambridge<br />

Academia Scientiarum Fennica 2016 161

Weiner Bernard, b. 1935, elected 2001, Dr., Distinguished<br />

Prof. of Psychology, University of<br />

California, Los Angeles<br />

Welker Michael Armin, b. 1947, elected 2008, Dr.<br />

theol., Dr. phil., Prof. of Systematic Theology<br />

and Director of the Research Center for International<br />

and Interdisciplinary Theology, University<br />

of Heidelberg<br />

Vermeer Martinus (Martin), b. 1953, elected<br />

1993, Ph.D., Prof. of Geodesy, Aalto University<br />

West Richard Gilbert, b. 1926, elected 1999,<br />

M.A., Sc.D., F.R.S., Prof. emer. of Botany,<br />

University of Cambridge<br />

Vilonen Kari Kaleva, b. 1955, elected 2004,<br />

Ph.D., Prof. of Mathematics, Northwestern<br />

University<br />

Wilson Edward Osborne, b. 1929, elected 1990,<br />

Ph.D., Prof. emer., Harvard University<br />

Wingfield Michael J, b. 1954, elected 2016, Director,<br />

Prof., University of Pretoria<br />

Wolff Helmut, b. 1928, elected 1982, Dr. med.,<br />

Dr. h.c., Prof. emer. of Surgery, Humboldt<br />

University<br />

Volovik Grigory E, b. 1946, elected 2001, Dr.,<br />

Visiting Prof., Aalto University<br />

Zadeh Lotfi, b. 1921, elected 2003, Prof. in the<br />

Graduate School, Director, Berkley Initiative<br />

in Soft Computing (BISC), University of California,<br />

Berkeley<br />

Zilitinkevich Sergej S, b. 1936, elected 2009,<br />

Dr. Sci., Research Prof., Finnish Meteorological<br />

Institute<br />

Öhman Arne Edvard, b. 1943, elected 1988,<br />

Ph.D., Prof. emer. of Psychology, Karolinska<br />

Institute<br />

Öhrn Nils Yngve, b. 1934, elected 1982, Ph.D.,<br />

Prof. emer. of Chemistry and Physics, University<br />

of Florida<br />

Österberg Eva, b. 1942, elected 1993, Prof. emer.<br />

of History, University of Lund<br />

162 Academia Scientiarum Fennica 2016

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!