liikennevilkku - Nordic Road Safety Council
15.12.2012 • Views
Share Embed Flag

liikennevilkku - Nordic Road Safety Council

liikennevilkku - Nordic Road Safety Council

liikennevilkku - Nordic Road Safety Council

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
nordicroadsafety.org

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Onko<br />

nyt<br />

LIIKENNE VILKKU<br />

LIIKENNETURVAN TIEDOTUSLEHTI, 50. VUOSIKERTA NUMERO 2/2003<br />

KYPÄRÄ-<br />

PAKKO?<br />

LIIKENNE-<br />

TURVALLISUUS<br />

ON HYVINVOINTIA

PÄÄKIRJOITUS<br />

Toimitusjohtaja Matti Järvinen odottaa uudesta eduskunnasta tarmoa<br />

ryhtyä parantamaan liikenneturvallisuutta maassamme.<br />

KEVÄT ON VALON AIKAA<br />

Muistutus kevääntulon edistymisen myötä kasvavista liikenteen<br />

vaaratekijöistä.<br />

KESTÄVÄ KEHITYS MYÖS PÄÄKOPALLE<br />

Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen kiittää pyöräilyn<br />

kuntovaikutuksia, mutta muistuttaa samalla vaaroista, joita pyörällä<br />

liikkumiseen liittyy muistuttaen mm. lain edellyttämän pyöräilykypärän<br />

käyttämisen tärkeydestä.<br />

ONKO NYT KYPÄRÄPAKKO?<br />

kysyy liikenneturvallisuusinsinööri Matti Koivurova ja selvittää kypärien<br />

ominaisuuksia ja suojavaikutuksia pyöräturmissa.<br />

PYÖRÄILYPOLIITTISELLA OHJELMALLA UUTTA<br />

PONTTA PYÖRÄILYYN<br />

Koulutuspäällikkö Lasse Saharinen ruotii liikenne- ja<br />

viestintäministeriön vuonna 2001 julkistamaa pyöräilypoliittista<br />

ohjelmaa ja arvio sen vaikutusta pyöräilyn lisääntymiseen ja<br />

turvallisuuteen.<br />

2 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

SISÄLLYS 2/2003<br />

3<br />

4<br />

6<br />

9<br />

10<br />

SUOMI PYÖRÄILEE –YHTEISTYÖ JATKUU YHÄ<br />

Liikennevilkku kertoo Suomi pyöräilee -yhteistyöstä ja sen sateenvarjon<br />

alla järjestettävästä pyöräilyviikosta, kesän pyöräretkestä, Pyöräillen<br />

Suomessa -hankkeesta ja kirjasta Kaksitoista pyöräilykuntaa.<br />

JALOIN -PROJEKTI<br />

Kesällä 2001 käynnistynyt Jaloin -projekti on edennyt puoliväliin ja<br />

uudet tutkimus- ja kehittämishankkeet on aloitettu.<br />

12<br />

16<br />

SVENSK RESUMÈ<br />

Liikennevilkku 1/2003 keskeisestä sisällöstä ruotsinkielinen yhteenveto.<br />

18<br />

KOULUTUS ON AVAIN TURVALLISEEN<br />

MOOTTORIPYÖRÄILYYN<br />

Moottoripyöräilijöiden jatkokoulutuksen aloittamisesta on kulunut 25<br />

vuotta ja tänään sen puitteissa Liikenneturva tekee hyvää yhteistyötä<br />

alan järjestöjen kanssa.<br />

20<br />

SMOTO:N UUSI PUHEENJOHTAJA HALUAA<br />

NOSTAA MOTORISTIEN PROFIILIA<br />

Aluepäällikkö Juha Sirviö esittelee SMOTO:n uuden puheenjohtajan<br />

Hannu Virran ja kertoo hänen ja hänen edustamansa järjestön<br />

näkemyksistä moottoripyöräilyn turvallisuuden ja olojen<br />

parantamiseksi.<br />

22<br />

LIIKENNE ON OSA TYÖPÄIVÄÄ<br />

Koulutuspäällikkö Lasse Saharinen esittelee Liikenneturvan uutta Työ<br />

ja liikenne -opasta, sen taustaa ja pohdiskelee laajemminkin työhön ja<br />

työssä oloon kiinteästi liittyvää liikennettä ja sen turvallisuutta.<br />

24<br />

AJETAAN IHMISIKSI –KAMPANJALLA PYRITÄÄN<br />

PARANTAMAAN LIIKENTEEN ILMAPIIRIÄ<br />

Liikenneturvan useamman vuoden kestävästä Ajetaan<br />

ihmisiksi -kampanjasta kirjoittaa kampanjapäällikkö<br />

Kaisa Hara kertoen sen puitteissa vuonna 2003<br />

järjestettävistä tehoiskuista.<br />

UUTISIA<br />

Rahtarit täytti 30 vuotta…<br />

TIETOJA LIIKENNEVILKUSTA JA<br />

LIIKENNETURVASTA<br />

26<br />

28<br />

30<br />

SATA ASKELTA<br />

Tämän haluan sanoa –palstamme vieraana kirjoittaa Suomen Kuormaautoliiton<br />

viestintäpäällikkö Juha Norppa-Rahkola ja esittelee liittonsa<br />

hankkeen Sata askelta turvalliseen kuorma-autoliikenteeseen.<br />

KANSI<br />

Nalle, Taru ja turvallinen kypäräpäinen kyyti, valokuva: Olli Lehto<br />

TAKAKANSI Työmatka on työpäiväsi vaarallisinta aikaa<br />

31

Liikenneturva on julkisoikeudellinen liikenneturvallisuustyön<br />

keskusjärjestö. Sen tehtävänä on parantaa<br />

liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisten<br />

käyttäytymiseen liikenteessä sekä liikennettä koskeviin<br />

arvoihin ja asenteisiin koko yhteiskunnassa.<br />

Keinoina tässä tehtävässä ovat viestintä ja koulutus<br />

ja ne kohdistuvat kaikkiin tienkäyttäjiin sekä erityisesti<br />

liikennealan kysymysten parissa työskenteleviin<br />

henkilöihin ja yhteisöihin. Liikenneturva on myös liikenneturvallisuusalan<br />

asiantuntijaorganisaatio, joka<br />

palvelee viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämän<br />

yhteisöjä, tekee aloitteita ja on yhteistyökumppanina<br />

liikenteen turvallisuutta edistettäessä.<br />

Alan keskusjärjestönä Liikenneturva opastaa ja yhteensovittaa<br />

jäsenjärjestöjensä liikenneturvallisuustyötä.<br />

Liikenneturvallisuustyön kehittämiseksi<br />

Liikenneturva harjoittaa ja tukee toimintaansa palvelevaa<br />

tutkimusta.<br />

■ ■ ■<br />

The brief of Liikenneturva is to improve traffic safety<br />

by influencing people's traffic behaviour and values<br />

and attitudes concerning traffic throughout society.<br />

The means for achieving this are publicity and<br />

education. The target groups for these are all road<br />

users, particularly the people and organizations specifically<br />

concerned with traffic matters. The goal is to<br />

reduce the number of danger situations, risk factors<br />

and accidents in traffic and to alleviate their consequences.<br />

Liikenneturva is an expert organization in<br />

traffic safety; it serves the authorities and civic and<br />

industrial organizations, makes proposals and cooperates<br />

in the promotion of traffic safety. As the central<br />

organization in the field, Liikenneturva counsels<br />

and coordinates the traffic safety work of its member<br />

organizations. To develop traffic safety work, Liikenneturva<br />

carries out and supports the relevant research.<br />

■ ■ ■<br />

Trafikskyddet är en centralorganisation för allmänrättsligt<br />

trafiksäkerhetsarbete. Dess uppgift är att förbättra<br />

trafiksäkerheten genom att inverka på folks<br />

trafikbeteende samt på samhälleliga värden och attityder<br />

som berör trafiken. Kommunikation och skolning<br />

är medel som används i detta arbete, som riktas<br />

till alla vägtrafikanter samt i synnerhet till dem<br />

som arbetar med frågor som berör trafik-branschen.<br />

Trafikskyddet är en specialorganisation inom trafiksäkerhetsområdet.<br />

Den betjänar myndigheter, medborgarorganisationer<br />

och näringslivets organisationer.<br />

Trafikskyddet tar initiativ och är en samarbetspartner<br />

där trafiksäkerheten främjas. Som centralorganısation<br />

i branschen är Trafikskyddet ett organ<br />

som visar vägen för och samordnar medlemsorganisationernas<br />

trafikskyddsarbete. Trafikskyddet utövar<br />

och stöder sådan forskningsverksamhet som utvecklar<br />

trafiksäkerhetsarbetet.<br />

LIIKENNETURVALLISUUS ON<br />

HYVINVOINTIA<br />

Uuteen eduskuntaan ja hallitukseen<br />

kohdistuu yhteiskuntaelämän eri<br />

aloilta jälleen suuria toiveita ja ristikkäisiä<br />

paineita.Vaalitaistelussa esitettyjä<br />

väljiä lupauksia on alettu arvottaa uudelleen<br />

käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.Työllisyyden<br />

ja terveydenhoidon tason<br />

turvaaminen nousevat itseoikeutetusti<br />

kansallisen asialistan kärkeen. Muiden hyvinvoinnin<br />

tekijöiden toteuttaminen suhteutetaan<br />

entistä tarkemmin edessä olevien<br />

talousnäkymien ja poliittisen tahdon<br />

mukaan. Käynnissä oleva Irakin sota luo<br />

varjoja sekä talouden kehitykseen että kansalaisten<br />

kokemaan turvallisuuden tunteeseen.<br />

Kevään aikana punnitaan liikenneturvallisuuden<br />

ja liikenneturvallisuustyön arvostus.Tasavallan<br />

Presidentti Tarja Halonen<br />

nosti kansalaisten arjen turvallisuuden<br />

pintaan uudenvuoden puheessaan. Hän<br />

kantoi huolta itsekkyyden lisääntymisestä<br />

yhteiskunnassamme ja poimi esimerkiksi<br />

ihmisten liikennekäyttäytymisen.Vaalipuheissa<br />

arjen turvallisuuden ongelmista esillä<br />

olivat pääasiassa huumeet, katuväkivalta<br />

ja omaisuuteen kajoava rötöstely. Liikennevilkun<br />

haastattelussa vanhan eduskunnan<br />

ryhmäpuheenjohtajat ilmaisivat periaatteellisen<br />

tukensa liikenneturvallisuudelle.<br />

Keinoissa oli hajontaa eikä asia tuntunut<br />

herättävät palavaa kiinnostusta. Ilmeisesti<br />

yhteiskunnan kehitystrendien vertailussa<br />

liikenneturvallisuus ei ole antanut hälyttäviä<br />

viestejä.<br />

Vanha eduskunta saa tyydyttävän arvosanan<br />

liikenneturvallisuustyöstään. Se toteutti<br />

suurimman osan sille kuuluvista valtioneuvoston<br />

liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen<br />

lakiuudistuksista. Kännykkä-,<br />

heijastin- ja pyöräilykypäräsäännökset veivät<br />

suunnitelmaa eteenpäin. Huumeiden<br />

nollaraja toteutui, mutta rohkeus ei riittänyt<br />

alentamaan rattijuopumuksen promillerajaa.<br />

Eduskunnan viaksi ei voi lukea sitä,<br />

että näillä uudistuksilla ei ratkaisevasti<br />

muuteta turvallisuuskehityksen suuntaa.<br />

Kokonaisarvosanaa heikensi yksittäisten<br />

kansanedustajien irtiotto raskaiden pakettiautojen<br />

nopeuksien nostamisessa. Se toteutettiin<br />

lähes salamyhkäisesti ja ilman et-<br />

tä muutoksen vaikutuksia haluttiin kunnolla<br />

arvioida.<br />

Uusi eduskunta saa eteensä turvallisuussuunnitelman<br />

kovimmat mutta samalla<br />

tehokkaimmat ratkaisut.Tiestön turvallisuustoimet<br />

ja kunnossapito edellyttävät<br />

tuntuvasti lisää rahaa, sama koskee poliisin<br />

liikennevalvonnan resursseja. Liikenteen<br />

automaattinen valvonta on tehokasta<br />

vain, jos rikkomusten seuraamukset voidaan<br />

osoittaa mahdollisimman suoraan ajoneuvon<br />

haltijalle. Alkoholin kulutuksen<br />

odotettavissa oleva raju kasvu vuodesta<br />

2004 lähtien tulee heijastumaan rattijuopumuksessa.<br />

Sen torjumiseksi on löydettävä<br />

uusia keinoja myös alkoholipolitiikan<br />

alueelta. Promillerajan muutos voi nousta<br />

jälleen esityslistalle.<br />

Kysymys on turvallisuuden arvostuksesta.<br />

Eduskunta osoittaa sitä parhaiten silloin,<br />

jos se päätöksissään ottaa turvallisuusnäkökohdat<br />

huomioon kaikissa, vähänkin<br />

kansalaisten liikkumista koskevissa<br />

asioissa - ilman, että niiden kyljessä on aina<br />

oltava erillinen "turvallisuus" -leima. Liikenne-<br />

ja viestintäministeriön ennen vaaleja<br />

esittämä ajatus, että liikenneturvallisuus<br />

otettaisiin hallitusohjelmaan ministeriöiden<br />

poikkihallinnollisena ohjelmana, henkii tätä<br />

ajattelua. Kannatamme sitä Liikenneturvassa<br />

lämpimästi. Asian ympärille laskeutunut<br />

hiljaisuus ei kuitenkaan lupaa hyvää.<br />

Suomen teillä kuolee vuosittain noin<br />

400 ja loukkaantuu 8500 ihmistä.Tuntuvaa<br />

parannusta ei ole tapahtunut seitsemään<br />

vuoteen. Kysymys ei ole vain liikenteen ongelmasta.<br />

Liikenneturmat ovat myös merkittävä<br />

kansanterveysongelma, joka<br />

osaltaan nakertaa taloudellisen kasvun<br />

ja hyvinvoinnin edellytyksiä.<br />

Turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointia.<br />

MATTI JÄRVINEN<br />

Liikenneturvan toimitusjohtaja<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 3

4 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

Omituinen pysäköinti. Erkki Tohmo<br />

tallensi Miehikkälästä vuonna 2001<br />

tämän näyn, joka kertoo paljon<br />

kesäliikenteestä. Valon ja vapauden<br />

harha on osoittautunut käytännössä<br />

monelle kohtalokkaaksi.<br />

KEVÄT ON<br />

VALON AIKAA

P itkäaikaisen<br />

onnettomuustilaston<br />

mukaan suomalaiset oppivat<br />

vuosittain ajamaan hankalan loka-joulukuisen<br />

talventulon jälkeen.<br />

Liukkauteen on totuttu tämänkin<br />

vuoden alkupuoliskolla eikä liikenneturmatilasto<br />

ennakkoarvion mukaan<br />

ole lainkaan pahimpia ensimmäiseltä<br />

vuosineljännekseltä.<br />

Mutta toistuuko jälleen jokavuotinen<br />

ilmiö, että kuukausi kuukaudelta<br />

valon ja paranevien ajo-olosuhteiden<br />

myötä onnettomuustilastot tummenevat<br />

niin, että tänäkin vuonna synkimmät<br />

onnettomuuskuukaudet ovat heinä-<br />

ja elokuu?<br />

Onko tänäkin vuonna myös kesäkuu<br />

yhtä ikävä tilastossa kuin joulukuu<br />

siitä huolimatta, että toisin kuin<br />

joulukuussa kesäkuussa liukkaus sen<br />

paremmin pimeyskään ei yllätä tiellä<br />

liikkujaa missään maan kolkassa?<br />

Eikö suomalainen sittenkään osaa<br />

ajaa teillämme kesällä? Luotetaanko liikenteessä<br />

ylipäätään liikaa hyvään näkyvyyteen<br />

ja hyviin liikenneolosuhteisiin?<br />

Totta tilastojen valossa luonnollisesti<br />

on, että kesällä tyypillisiä onnettomuuksia<br />

ovat mopo-, polkupyöräja<br />

hirvionnettomuudet. Näiden lisäksi<br />

yksi tuhoisa kesäonnettomuustyyppi<br />

on suistuminen tieltä (josta kuvam-<br />

mekin kertoo). Näihin onnettomuuksiin<br />

liittyy lähes poikkeuksetta kova<br />

vauhti, nuoruus ja kuningas alkoholi.<br />

Usein kaikki yhdessä.<br />

Kesäisiä ajotapoja on kuitenkin varmasti<br />

meistä itse kunkin syytä arvioida<br />

kriittisesti. Hyvät tiet ja ennalta onnettomuuksia<br />

ehkäisemään pyrkinyt<br />

suunnittelu ei auta, jos kuljettajan päässä<br />

ja toiminnoissa ei tapahdu muutoksia.<br />

Talvisesta Kuopiosta tarjoamme hyvän<br />

esimerkin siitä, että turvallisesti<br />

kaupungin ohittava moottoritiekään<br />

ei aina turvaa matkaamme, jos ihmiset<br />

eivät toimi suunnitelmien mukaan.<br />

Moottoritiellä, jos missä, luulisi liikenteen sujuvan turvallisesti, koska kaikki menevät samaan suuntaan. Todellisuus on<br />

kuitenkin toisin, kuten viime tammikuun alussa Kuopion moottoritieltä otettu kuva osoittaa. Joku kolarisuman osapuolista ei<br />

ilmeisesti olekaan mennyt yhteisesti sovittuun suuntaan ja hässäkkä on valmis.<br />

Tilanteen syntymistä on luultavasti edesauttanut tosi lyhyet turvallisuusvälit, jolloin poikkeuksellisen tilanteen synty ei ole<br />

antanut liian lähellä ajaville mitään mahdollisuutta välttää törmäilyä.<br />

Kolarisuma-kuva on otettu Kallan silloilta Kuopiossa 11.1.2003.<br />

Kuvan ottaja on Savon Sanomat /Olli Herranen.<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 5

KESTÄVÄ KEHITYS<br />

MYÖS PÄÄKOPALLE<br />

Kypärämarkkinoinnissa pääsiäistipu on<br />

ollut mukana jo vuosia. Nyt laki määrää<br />

pyöräilijän käyttämään kypärää. Miksi<br />

emme sitä myös käyttäisi, eihän kukaan<br />

kyseenalaista kypärän käyttämistä<br />

moottoripyöräilyssä tai<br />

jääkiekossakaan.<br />

Turvallisuus ennen kaikkea.<br />

6 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

Suomen<br />

liikennepolitiikan yhtenä<br />

tavoitteena on tukea<br />

kestävän kehityksen<br />

mukaista liikkumista.<br />

Pyöräily onkin<br />

liikkumismuotona tässä<br />

sarjassa parhaimmasta<br />

päästä. Se tukee ihmisen<br />

fyysistä ja psyykkistä<br />

terveyttä ja vähentää<br />

auton käyttötarvetta.<br />

Päivittäinen suositeltu<br />

liikunnallinen<br />

puolituntinen tulee<br />

työmatkapyöräilyssä kuin<br />

ilmaiseksi ja kaupan<br />

päälle saa vielä hyvän ja<br />

energisen olon työpäivän<br />

alkuun.Tämän hetken<br />

todellisuutta autoilijoille<br />

on ruuhkaliikenteessä<br />

seisoskelu ja se on tehnyt<br />

pyöräilystä<br />

kilpailukykyisen<br />

vaihtoehdon myös<br />

ajallisesti. Näillä bensan<br />

hinnoilla myös<br />

taloudellisesti – ajattelee<br />

myös moni.

P yöräilyn<br />

määrän ennustetaan ja<br />

toivotaan kasvavan kaksinkertaiseksi<br />

vuoden 2020 loppuun<br />

mennessä. Samaan hengenvetoon on<br />

kuitenkin todettava, että tavoitteet<br />

edellyttävät pyöräilyturvallisuuden paranemista<br />

yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden<br />

mukaisesti.Tähän tavoitteeseen<br />

on liikenneturvallisuustyöntekijänä<br />

helppo yhtyä, sillä pyöräilyn<br />

määrän kasvaessa ja väestön<br />

ikääntyessä paineet onnettomuuksien<br />

määrien kasvulle ovat olemassa.Tehokkailla<br />

toimenpiteillä näitä paineita<br />

voidaan purkaa jo ennen kuin ne näkyvät<br />

onnettomuustilastoissa. Parasta<br />

liikenneturvallisuustyötä onkin ongelmien<br />

kartoitus ja ennaltaehkäisy. Siksi<br />

on hyvä välillä luoda katsaus menneeseen<br />

kehitykseen ja tehonneisiin<br />

keinoihin.<br />

ONNETTOMUUSKEHITYS<br />

Kun tarkastellaan kehitystä 1970-luvun<br />

alusta lähtien, pyöräilijöiden turvallisuudessa<br />

on tapahtunut pitkällä aikavälillä<br />

merkittävää parannusta. Kuolleisuuden<br />

trendi on ollut selvästi laskeva.<br />

Pahimpana "liikenneturvallisuuden<br />

mustana vuotena" vuonna 1972<br />

pyöräilijöitä menehtyi peräti 174 henkeä.Tällöin<br />

koko maassatieliikenteessä<br />

menehtyi 1156 ihmistä.Vuosi 1972<br />

onkin kuolleiden määrällä mitattuna<br />

Suomen liikennehistorian mustin vuosi.<br />

Eräinä syinä yleisen liikenneturvallisuuden<br />

sekä pyöräilyturvallisuuden<br />

paranemiseen voidaan pitää nopeusrajoitusjärjestelmän<br />

kehittymistä<br />

sekä liikennejärjestelmään kohdistuneita<br />

parantamistoimenpiteitä.<br />

Suhteellisesti ottaen pyöräilijöiden<br />

osuus kaikista tieliikennekuolemista<br />

on pysynyt melko samana verrattaessa<br />

vuotta 1970 ja vuotta 2002.Vuonna<br />

1970 menehtyneistä hieman yli 14<br />

prosenttia oli pyöräilijöitä, kun se<br />

vuonna 2002 oli 12,5 prosenttia. Runsaan<br />

kolmenkymmenen vuoden aikana<br />

osuus on vaihdellut kymmenen ja<br />

kahdenkymmenen prosentin välillä.<br />

TEHOKKAIMMAT KEINOT<br />

Tehokkaimpia keinoja pyöräilijöiden<br />

liikenneturvallisuuden parantamisessa<br />

ovat 1) eristäminen moottoriajoneuvoliikenteestä,<br />

2) risteysturvallisuuden<br />

parantaminen sekä 3) pyöräilykypärän<br />

käyttö.<br />

Kevyen liikenteen eristäminen<br />

moottoriajoneuvoliikenteestä on te-<br />

TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA KUOLLEET POLKUPYÖRÄILIJÄT JA<br />

OSUUS KAIKISTA TIELIIKENNEKUOLEMISTA 1970 – 2002<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 7

hokas turvallisuustoimenpide, joka<br />

osaltaan näkyy kuolinlukujen vähenemisenä<br />

vuosikymmenten saatossa. Kevyen<br />

liikenteen turvallisuuden parantamiseksi<br />

onkin tehty hartiavoimin<br />

töitä, kun katselee Tiehallinnon tilastoja<br />

kevyen liikenteen väylien rakentamisesta.<br />

Kevyen liikenteen väylien<br />

pituus kilometreinä on lähes nelinkertaistunut<br />

1980-luvun alusta.<br />

Risteysturvallisuutta voidaan parantaa<br />

väistämissääntöjen ja valo-ohjattujen<br />

risteysten avulla sekä hidastamalla<br />

moottoriajoneuvojen nopeutta<br />

hidasteiden avulla. Pyöräilijöiden kuolemantapauksista<br />

80 % aiheutuu moottoriajoneuvon<br />

ja pyöräilijän välisissä<br />

törmäyksissä.<br />

Vakavimmat pyöräilyonnettomuudet<br />

ovat henkilövahinkojen määrillä<br />

mitattuna parhaassa työiässä olevan aktiiviväestön<br />

sekä iäkkäiden ongelma.<br />

Tämän vuoksi onkin ihmeellistä, että<br />

kypärän painaa päähänsä vaivaiset 10 %<br />

iäkkäistä ja 14 % työikäisestä aktiivi-<br />

kilometriä<br />

8 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

väestöstä.Tulokset perustuvat Liikenneturvan<br />

tekemiin liikennekäyttäytymisen<br />

seurantamittauksiin. Niiden perusteella<br />

22 % pyöräilijöistä käyttää kypärää.Vaikuttaa<br />

siltä että oman lapsen<br />

henkeä varjellaan kuitenkin visusti, sillä<br />

alle 7-vuotiaista 85 prosentilla oli<br />

kypärä.Voisi tietysti toisaalta kysyä,<br />

miksei loppuja 15 prosenttia ole suojattu?<br />

Jo lapsen kyydissä olo näyttää<br />

kuitenkin herättävän aikuista ajattelemaan<br />

myös omaa turvallisuuttaan, sillä<br />

kun aikuisella on lapsi kyydissään,<br />

hän käyttää kypärää hieman todennäköisemmin<br />

kuin ilman lasta ajavat.<br />

Kypärän käyttöä puolustavat kiistattomat<br />

faktat:<br />

1) Pyöräilijän vakavimmat vammat<br />

tulevat päähän kohdistuneesta iskusta.<br />

2) Kypärä estää aivovammat lähes<br />

sataprosenttisesti.<br />

3) Kypärän käyttö olisi pelastanut<br />

puolet menehtyneistä pyöräilijöistä.<br />

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT YLEISILLÄ TEILLÄ<br />

VUOSINA 1981- 2002<br />

Liikenneympäristön parantamiseen<br />

voivat vaikuttaa viranomaiset, kypärän<br />

käyttöä voidaan valvoa uuden lain mukaan<br />

viranomaisten toimesta, mutta<br />

kypärän käytöstä lopullisen valinnan<br />

tekee kuitenkin ihminen itse. Pidätkö<br />

sinä oman pääkoppasi kestävyyttä<br />

arvossa? Mikä on Sinun valintasi?<br />

SUUNNITTELIJA<br />

PETRI JÄÄSKELÄINEN

Polkupyörä seisoo talon nurkalla. Sillä polkaisee liikenteeseen kuka kulloinkin. Pyörällä käydään kaupassa ja<br />

terveyskeskuksessa. Illalla sillä polkaistaan pelikioskilla ja kaljoilla. Fillarilla käydään väliin jopa tansseissa…<br />

Mutta…<br />

Onko kaikki tuo menneisyyttä ja polkupyörän "hyötykäytön" historiaa?<br />

Tänä päivänä polkupyörä on lain mukaan ajoneuvo ja sen käyttöön liittyy oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia ja<br />

henkilökohtaisen ja muiden tienkäyttäjien turvallisuuteen liittyviä näkökohtia… Polkupyörälläkään ei saa ajaa huppelissa…<br />

Pyöräilyn iloa viemättä liikenneturvallisuusinsinööri Matti Koivurova kysyykin:<br />

J oka<br />

vuosi kymmenet tuhannet<br />

pyöräilijät joutuvat erilaisiin onnettomuuksiin.<br />

Vakavat turmat<br />

ovat yleensä yhteenajoja moottoriajoneuvojen<br />

kanssa. Lievempiä törmäyksiä<br />

sattuu toisten pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden<br />

kanssa. Jotkut näistäkin<br />

voivat päättyä vakavasti. Eniten sattuu<br />

kaatumisia.<br />

Turmassa pyöräilijä suojaa päätään<br />

työntämällä kädet eteen. Aina sitä ei<br />

ehdi tehdä tai käsivoimat eivät riitä.<br />

Riippuen pääiskun kovuudesta hän voi<br />

saada haavoja, viiltoja, ruhjeita, vakavan<br />

tajuttomuuden, kallonmurtuman<br />

tai päänsisäisen verenvuodon. Se saattaa<br />

johtaa pysyvään aivovammaan tai<br />

jopa kuolemaan.<br />

Kypärä vähentää päävammariskiä.<br />

Kypärä vaimentaa iskua ja levittää kivikovaa<br />

iskuvoimaa laajemmalle alueelle.<br />

Kypärän iskunvaimennuksessa<br />

käytettävä materiaali murskaantuu ja<br />

pää säilyy ehjänä.<br />

Iskunvaimennusta suojaa koristeltu<br />

muovikuori. Kun kypärä tuntuu<br />

käyttäjästään sopivalta ja hyvännäköiseltä,<br />

sitä käyttää mielellään. Kypärässä<br />

on ilmastointiaukkoja liiallisen lämmön<br />

vähentämiseksi. Kylmällä säällä<br />

kypärän alla käytetään alushuppua.<br />

Vuosittain pyöräilyturmissa Suomessa<br />

kuolee noin 60, loukkaantuu<br />

noin 1.000 vakavammin ja noin<br />

30.000 lievemmin. Pyöräilyonnettomuuksista<br />

aiheutuu kustannuksia noin<br />

150 miljoonaa euroa vuosittain. Pyöräilijän<br />

kaatumisen aiheuttamat vammojen<br />

hoidot maksavat keskimäärin<br />

6.000 euroa/pyöräilijä.<br />

ONKO NYT<br />

KYPÄRÄPAKKO ?<br />

Pyöräilijöiden onnettomuuksista aiheutuneet<br />

henkilö- ja omaisuusvahingot<br />

korvataan joko moottoriajoneuvo-,<br />

koti-, työsuhde-, tapaturma, henki-<br />

tai sairausvakuutuksesta. Moottoriajoneuvon<br />

liikennevakuutus korvaa<br />

syyllisyydestä riippumatta pyöräilijälle<br />

yhteenajossa aiheutuneet vahingot. Jokaisella<br />

tulisi olla kunnollinen vakuutusturva<br />

invaliditeetin varalta.<br />

Pyöräilykypärän käyttö vähentää<br />

kuolemanriskiä tutkimusten perusteella<br />

73%:lla ja aivovammariskiä lähes 90%.<br />

Suomessa vuonna 2000 menehtyneistä<br />

pyöräilijöistä joka toinen olisi joko<br />

todennäköisesti tai mahdollisesti pelastunut<br />

kuolemalta kypärällä. Jos kaikki<br />

pyöräilijät käyttäisivät aina kypärää,<br />

säästyttäisiin monilta kuolemilta ja<br />

henkilövammoilta sekä niiden aiheuttamilta<br />

kustannuksilta.<br />

Pyöräilykypärän käyttö alkoi yleistyä<br />

Suomessa 1990-luvun alkupuolella.<br />

Nyt kymmenkunta vuotta myöhemmin<br />

joka viides käyttää kypärää.<br />

Kypärän käytön lisäämiseksi ja henkilövahinkokustannusten<br />

alentamiseksi<br />

eduskunta hyväksyi hallituksen esityksestä<br />

1.1.2003 voimaan astuneen lain,<br />

joka määrää:<br />

"Polkupyöräilijän ja polkupyörän<br />

matkustajan on ajon aikana yleensä<br />

käytettävä asianmukaista suojakypärää".<br />

Poliisi voi huomauttaa, mutta ei<br />

rangaista kypärän puuttumisesta. On<br />

tärkeää, että kypärän käyttö määrätään<br />

laissa. Laki korostaa käytön merkitystä<br />

turvallisuudelle. On paljon lakeja, joita<br />

noudatetaan yleisesti, vaikka niistä ei<br />

juuri koskaan anneta rangaistuksia, kuten<br />

esimerkiksi vilkun käyttö.<br />

Lain tarkoittama kypärien asianmukaisuus<br />

määritellään eurooppalaisessa<br />

standardissa SFS-EN 1078 ja hyväksytyt<br />

kypärät tuntee CE-merkinnästä.<br />

Pyöräilyssä kannattaa kuitenkin pyrkiä<br />

ajamaan aina niin, että ei joudu onnettomuuteen.<br />

Riskiä voi vähentää<br />

opettelemalla säännöt ja liikennemerkit<br />

ja noudattamalla niitä. Polkupyörä<br />

on myös hyvä pitää kunnossa erityisesti<br />

jarrujen, valojen ja heijastinten<br />

osalta. Kaiken varalta on ilman muuta<br />

aina suojattava pää.Vaikka itse toimisi<br />

omasta mielestään varman päälle, joku<br />

toinen voi törmäillä.<br />

Kypärässä tulee olla kunnolliset<br />

kiinnityslaitteet, koska sen pitää pysyä<br />

päässä törmäyksessä. Kiinnityslaitteissa<br />

on säätölaitteet, joilla päässä pysyminen<br />

varmistetaan. Myyntipakkauksessa on<br />

ohjeet kiinnityslaitteiden säätämisestä.<br />

Tärkeää on suojata otsa, koska siihen<br />

kohdistuu eniten iskuja. Kypärästä lähtee<br />

molemmilta sivuilta kaksi hihnaa<br />

alaspäin, jotka yhdistyvät heti korvan<br />

alapuolella. Kun lukko on kiinni, säädetään<br />

hihnojen kireys niin, että 1-2<br />

sormea mahtuu leuan ja hihnan väliin.<br />

Jos kypärään on osunut kova isku,<br />

on suositeltavaa hankkia uusi kypärä.<br />

Kypärää kannattaa pitää suojaisassa paikassa,<br />

kun se ei ole päässä. Sitä ei ole<br />

syytä pitää kovassa auringonpaisteessa.<br />

Kypärää pidetään puhtaana valmistajan<br />

ohjeiden mukaan, sitä ei saa puhdistaa<br />

liuottimilla. Kypärää voi käyttää monta<br />

vuotta, jos pitää siitä hyvää huolta.<br />

MATTI KOIVUROVA<br />

TURVALLISUUSINSINÖÖRI<br />

KYPÄRÄN EUROSTANDARDI-TYÖRYHMÄN JÄSEN<br />

LIIKENNETURVA<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 9

L iikenne-<br />

ja viestintäministeriö<br />

julkisti vuonna 2001 ehdotuksen<br />

pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi.<br />

Sen tarkoituksena on edistää pyöräilyä<br />

kestävän kehityksen mukaisena ja terveellisenä<br />

liikennemuotona. Ohjelman<br />

laadullinen tavoite on parantaa pyöräilyn<br />

laatua, houkuttelevuutta ja turvallisuutta.<br />

Lisäksi halutaan parantaa<br />

pyöräilyn kilpailukykyä henkilöautoon<br />

verrattuna. Määrällisenä tavoitteena on<br />

kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuosien<br />

1998-1999 tasosta vuoteen 2020<br />

mennessä ja samalla kuitenkin turvallisuuden<br />

tulee parantua pitkällä aikavälillä<br />

yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden<br />

mukaisesti.<br />

Tavoitteet ovat vaativia, eivätkä<br />

kaikki asiantuntijat ole innostuneet<br />

pyöräilyn lisäämisestä. Peikkona on onnettomuuksien<br />

kasvu. Ohjelmassa<br />

nähdään kuitenkin hyödyt haittoja<br />

suurempina.<br />

Miksi pyöräilyä pitää edistää, mitä<br />

hyötyä siitä on? Mitä keinoja on tarjolla<br />

ja miten realistisia ne ovat? Miten<br />

käy turvallisuuden?<br />

10 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

PYÖRÄILYPOLIITTISELLA OHJELMALLA<br />

UUTTA PONTTA<br />

PYÖRÄILYYN<br />

Pyöräilykauden alkaessa jälleen tänä vuonna<br />

tavallisille matti meikäläisillekin ja ympäri<br />

vuoden ajavien pyöräilijöiden peittyessä suuriin<br />

joukkoihin on syytä palauttaa mieleen liikenneja<br />

viestintäministeriön pari vuotta sitten<br />

julkistama pyöräilypoliittinen ohjelma.<br />

Liikennevilkun lukijoille sen esittelee<br />

Liikenneturvan koulutuspäällikkö Lasse<br />

Saharinen.<br />

KASVUN VARAA<br />

Autoliikenteen kasvuhuumassa 1960<br />

–luvulla pyöräilyn määrä romahti. Polkupyörää<br />

ei tuolloin enää pidetty vakavasti<br />

otettavana kulkuvälineenä ja se<br />

olikin jäämässä pelkästään lasten leikki-<br />

ja harrastusvälineeksi. Pyöräily tuli<br />

kuitenkin takaisin 1970 –luvulla ja<br />

sen määrä kasvoi 1980 –luvun puoliväliin<br />

asti.Viime vuosikymmenen alkupuolella<br />

pyöräilyn osuus matkoista<br />

kasvoi, mutta viime vuosina kasvu on<br />

taas pysähtynyt.<br />

Likipitäen 80 prosentilla suomalaisista<br />

on polkupyörä, mutta silti pyöräilyn<br />

osuus kaikista Suomessa tehdyistä<br />

matkoista on vain 11 %. Suomalainen<br />

pyöräilee vuosittain n. 330<br />

kilometriä vuodessa, kun vastaavasti<br />

Euroopan parhaissa pyöräilymaissa<br />

pyöräillään on jopa 1000 km. Ilmasto-olot<br />

selittävät tietysti tätä eroa, mutta<br />

pyöräilyn määrä riippuu suuresti<br />

myös liikennekulttuurista ja harjoitetusta<br />

liikennepolitiikasta.<br />

Kaikkein eniten pyöräilevät lapset<br />

ja nuoret, mutta ajokortti-ikään tul-<br />

taessa sen suosio vähenee jyrkästi. Suurimmat<br />

mahdollisuudet pyöräilyn lisäämiseen<br />

on aikuisväestön keskuudessa<br />

ja tällöin nimenomaan työmatkoilla<br />

ja vapaa-ajan matkoilla.<br />

MITÄ HYÖTYÄ?<br />

Pyöräilypoliittisen ohjelman tekijät<br />

lähtevät siitä, että pyöräilyn edistäminen<br />

kannattaa, edistämisen hyödyt ovat<br />

haittoja suuremmat. Pyöräilyn edistäminen<br />

tukee monia liikennejärjestelmän<br />

ja maankäytön suunnittelun tärkeimmistä<br />

tavoitteista: eri väestöryhmien<br />

tasapuolista kohtelua, liikenteestä<br />

aiheutuvien haittojen vähentämistä<br />

ja liikennetilan tehokkaampaa hyväksikäyttöä.<br />

Pyöräilyn lisääminen on tarkoituksenmukaista<br />

sekä talouden että<br />

väestön hyvinvoinnin kannalta.<br />

Pyöräily on saasteeton ja äänetön<br />

kulkumuoto, eikä sen käyttö kuluta<br />

uusiutumattomia luonnonvaroja. Pyöräilyn<br />

lisääntyminen edistää ympäristön<br />

hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.<br />

KANSANTERVEYS PARANEE<br />

Pyöräily ja kävely ovat tyypillistä terveysliikuntaa:<br />

puolen tunnin päivittäisen,<br />

kohtuuvauhtisen ja useastakin eri<br />

jaksosta muodostuvan liikuntasuorituksen<br />

on todettu riittävän useimmilla<br />

ihmisillä terveyden ylläpitämiseen.<br />

Pyöräilyn tuottamat terveyshyödyt<br />

koskevat yksilön ja yhteiskunnan ohella<br />

myös elinkeinoelämää esimerkiksi<br />

vähentyneiden sairauspoissaolojen<br />

myötä.

KONSTIT OVAT MONET<br />

Ohjelmassa esitetään yhteensä 26 keinoa<br />

pyöräilyn edistämiseksi. Ne kohdistuvat<br />

liikennepolitiikkaan, infrastruktuuriin,<br />

turvallisuuteen, pyöräpysäköintiin,<br />

joukkoliikenteen ja pyöräilyn<br />

matkaketjuihin, työpaikkoihin<br />

sekä pyöräilyn markkinointiin ja liikennekasvatukseen.<br />

Osa keinoista on<br />

valittu kärkikeinoiksi. Näitä ovat mm.<br />

pyöräilyn edistämissuunnitelmien laadinta,<br />

pyöräilyn yhdyshenkilöiden nimeäminen,<br />

uusien pyöräily-yhteyksien<br />

rakentaminen,Turvalliset reitit kouluihin<br />

-ohjelma, terminaalien pyöräily-yhteyksien<br />

ja -palvelujen kehittäminen,<br />

pyöräilykartat jne.<br />

PEIKKONA<br />

ONNETTOMUUDET<br />

Pyöräonnettomuuksissa kuoli 1980<br />

–luvulla noin 100 henkeä vuodessa.<br />

Viime vuosikymmenen alkupuolis-<br />

Polkupyörästä on tullut yhä<br />

useammalle kunnostaan huolehtivalle<br />

työmatka-ajoneuvo. Ilmeisesti jälleen<br />

tänä kesänä pyöräilyn suosio kasvaa<br />

entisestään. (Kuvan on ottanut Lahden<br />

Aleksanterinkadulta Pekka Rintamäki.)<br />

kolla kuolemien määrä väheni keskimäärin<br />

80:een ja loppupuoliskolla jo<br />

alle 60. Loukkaantuneiden määrä aleni<br />

vastaavasti 1450 pyöräilijästä noin<br />

1200:aan.<br />

Nämä luvut kertovat kuitenkin vain<br />

osatotuuden. Väestöhaastattelujen ja<br />

sairaalatilastojen perusteella on arvioitu,<br />

että vuosittain loukkaantuu<br />

runsaat 30 000 pyöräilijää. Pyöräilyonnettomuuksista<br />

suurin osa on yksittäisonnettomuuksia<br />

ja kevyen liikenteen<br />

keskinäisiä onnettomuuksia ja<br />

nämä jäävät pääsääntöisesti tilastojen<br />

ulkopuolelle.<br />

Pyöräilyturvallisuudessa on suuria<br />

eroja eri maiden välillä. Suhteessa suoritteeseen<br />

tai asukaslukuun pyöräilyn<br />

kuolemanriski on Suomessa noin kaksi<br />

kertaa niin suuri kuin Ruotsissa.<br />

Niinpä pyöräilyn lisääntyminen ei<br />

kaikkia asiantuntijoita innosta, sillä<br />

peikkona on onnettomuuksien lisääntyminen<br />

entisestään. Edes pyöräilijöiden<br />

turvaksi rakennetut ja rakennet-<br />

tavat pyörätiet eivät tuo ongelmaan<br />

pysyvää ratkaisua, sillä riskit kasautuvat<br />

pyöräteiden ja ajoratojen risteyksiin.<br />

Pyöräilykypärän käyttö ei ole<br />

kampanjoinnista huolimatta lisääntynyt<br />

viime aikoina olennaisesti. Mielenkiinnolla<br />

odotetaan, miten vuoden<br />

alusta voimaan tullut käyttövelvoite<br />

vaikuttaa.<br />

Pyöräilijöiden määrällä voi toisaalta<br />

olla myönteisiäkin vaikutuksia, sillä<br />

kansainvälisen vertailun perusteella<br />

pyöräilijän kuolemanriski suhteessa<br />

ajokilometreihin pienenee, kun pyöräilijämäärät<br />

kasvavat. Ruotsissa on havaittu,<br />

että risteyksen ylittävien pyöräilijöiden<br />

määrän kasvaessa viidestäkymmenestä<br />

sataan pyöräilijään tunnissa<br />

pyöräilijän onnettomuusriski alenee<br />

lähes puoleen.<br />

LIIKENNETURVAN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ<br />

LASSE SAHARINEN<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 11

12 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

SUOMI PYÖRÄILEE -<br />

YHTEISTYÖ JATKUU YHÄ<br />

Runsaat parikymmentä vuotta sitten lähdettiin maassamme edistämään<br />

pyöräilyä perustamalla Suomi pyöräilee 1980-luvulla -toimikunta.Yhä tänään<br />

toiminta jatkuu. Pyöräilyn yhteistyöelimessä ovat mukana mm. opetus-, liikenneja<br />

viestintä-, sisäasiain-, ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriö, muita<br />

julkisen hallinnon tahoja, kuten opetushallitus, Liikenneturva ja Tiehallinto,<br />

kotimainen pyöräteollisuus, alan tukku- ja vähittäiskauppa sekä lukuisa määrä<br />

kansalais- ja liikuntajärjestöjä.<br />

P yöräilyn<br />

turvallisuus on ollut<br />

Suomessa muihin Pohjoismaihin<br />

verrattuna selvästi huonompi,<br />

joskin viime vuosina on edetty parempaan<br />

suuntaan. Suomessa on viime<br />

vuosina sattunut kuolemaan johtaneita<br />

pyöräilyturmia vuosittain 50-<br />

60.Tilastoituja vakavampia loukkaantumisia<br />

pyöräilijöille sattuu vuoden<br />

mittaan noin 2000. Pyöräilyn pienemmistä<br />

ruhjeista ja onnettomuuksista<br />

ei maassamme tilastoa pidetä.Yksi<br />

tärkeimpiä Suomi pyöräilee -teemoja<br />

onkin ollut pyöräilyn liikenneturvallisuuden<br />

parantaminen ja etenkin<br />

pyöräilykypärän käytön lisääminen.<br />

Nythän kypärän käyttämisestä on<br />

säädetty lailla.<br />

Turvallisuuden parantamiseksi Suomi<br />

pyöräilee -toimikunta on edellyttänyt<br />

rakennettavan lisää kevyen liikenteen<br />

väyliä. Suunnittelussa on erityisesti<br />

otettava huomioon riskialttiit<br />

kohdat, kuten risteykset ja alikulkutunnelit.<br />

Pyöräteiden kunnossapidossa,<br />

kevät- ja talvihuollossa sekä viitoituksessa<br />

on myös edelleen huomattavasti<br />

puutteita.<br />

Pyörävarkaudet ovat tänä päivänä<br />

yksi kiusallisimmista pyöräilyn riesoista.<br />

Pyörille onkin saatava kunnolliset<br />

säilytystilat niin asuintaloissa, julkisen<br />

liikenteen keskusasemilla, työpaikoilla<br />

kuin kouluillakin.<br />

Suomi pyöräilee -kampanjatoimisto<br />

kokoaa tänäkin vuonna kevään ja<br />

kesän kuntopyöräilytapahtumista ja<br />

-retkistä perustiedot, jotka julkaistaan<br />

mm. Fillari-lehden, Suomalaisten pyöräilykuntien<br />

verkoston, Suomen Pyöräilyunionin<br />

ja TUL:n Suomi Pyöräilee<br />

-nettisivuilla.<br />

Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikunta<br />

jatkaa yhdessä pyöräteollisuuden<br />

ja kaupan kanssa valistamista pyörän<br />

oikeasta ja turvallisesta valinnasta<br />

käyttötarkoituksen mukaan. Pyöräilyn<br />

liikenneturvallisuuden ja kypärän käytön<br />

edistämissä toimikunta tekee erityistä<br />

yhteistyötä mm. Liikenneturvan<br />

kanssa.Tiedotuksellisessa yhteistyössä<br />

tärkeimpinä yhteistyökumppaneina<br />

ovat kevyen liikenteen Jaloin -projekti,<br />

Pyöräillen Suomessa -hanke ja Suomalaisten<br />

pyöräilykuntien verkosto.<br />

Suomi pyöräilee –toimikunta jatkaa<br />

perinteistä työtään ja etenee kuin<br />

letkajenkka parhaimmillaan.<br />

Toimikunnan työ onkin tavoittanut<br />

suomalaisen pyöräilyväen ja luonut<br />

hyvää ilmapiiriä pyöräilyn suosion<br />

kasvulle. (Kuva Suomi pyöräilee<br />

–toimikunnan järjestämältä<br />

kesäretkeltä vuodelta 2002, Rauno<br />

Pajunen)

PYÖRÄLLÄ TERVEYTTÄ<br />

PYÖRÄILYVIIKON TEEMANA<br />

Pyörällä terveyttä -tunnuksella vietetään<br />

maassamme valtakunnallista pyöräilyviikkoa<br />

18.– 25.5.Tuolloin julkistetaan<br />

jälleen vuoden pyöräilykunnan<br />

tunnustuksen saaja.Viikon aikana<br />

järjestetään eri puolilla maata paikallisten<br />

järjestäjien toimesta erilaisia pyöräilyyn<br />

liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia.<br />

Suomi pyöräilee on mukana<br />

mm. Helsingissä Maailma Kylässä -festivaalin<br />

yhteydessä Kaisaniemessä "varaslähtönä"<br />

pyöräilyviikkoon lauantaina<br />

17.5. järjestettävässä tapahtumassa.<br />

KESÄLLÄ PYÖRÄILLÄÄN HELSINGISTÄ HÄMEESEEN<br />

Harrastajapyöräilijöiden perinteinen<br />

Suomi pyöräilee -retki, järjestyksessä<br />

jo 18., poljetaan tänä kesänä 29.6. –<br />

4.7. Helsingistä Hämeeseen. Retken<br />

järjestelyistä vastaa Easy Living Oy pitkään<br />

Suomi pyöräilee -toimikunnan<br />

sihteerinä aiemmin toimineen Merja<br />

Vuorisen johdolla.<br />

PEKKA SAARNIO<br />

Pyöräilyviikon avauksissa on aina<br />

ollut monenlaista menoa ja ajopeliä.<br />

Kesä kesältä selkäasennossa<br />

poljettavat ajopelit ovat lisääntyneet.<br />

Jokohan tämä kesä on laitteiden<br />

läpilyönnin aika? Kuvassamme<br />

laitetta esittelee Kevyt ajoneuvojen<br />

ystävät ry:n puuhamies Esko<br />

Meriluoto.<br />

RAUNO PAJUNEN<br />

Suomi pyöräilee –retkillä<br />

on matkalaisten huollon<br />

lisäksi myös<br />

välinehuoltoa paikalla. Se<br />

onkin pelastanut monen<br />

matkan jatkumisen.<br />

Kuvamme viime<br />

kesäiseltä retkeltä.<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 13

PYÖRÄILLEN SUOMESSA<br />

–HANKE EDISTYNYT HYVIN<br />

P yöräillen<br />

Suomessa -hanke on<br />

edennyt konkreettiseen vaiheeseen.<br />

Kesällä 2003 pyöräilyteema<br />

tulee näkymään lehtimainonnassa<br />

ja LomaSuomi -julkaisussa. Myös<br />

hankkeen tuottamat ensimmäiset pyöräreittioppaat<br />

ilmestyvät kesäksi 2003.<br />

Pyöräilyreittejä on valittavissa jo<br />

kolme erilaisissa maisemissa. Kukin Fillari<br />

-opas esittelee yhden valtakunnallisen<br />

reitin karttoineen, majoituskohteineen,<br />

taukopaikkoineen, nähtävyyksineen<br />

etc. Kaikki kohteet on sijoitettu<br />

kartalle ja ovat näin helposti<br />

löydettävissä. Kartat ovat mittakaavassa<br />

1:100 000 ja taajamien kartat 1: 20<br />

000. Reittivalinnat on tehty huolellisesti<br />

ja valittu pääasiassa päällystettyjä<br />

taajamien ja kylien kautta kulkevia vähäliikenteisiä<br />

teitä, joiden varrelta pyöräilijä<br />

löytää tarvitsemiaan palveluita.<br />

Reittien suunnittelussa on otettu huomioon<br />

se, että reitille on helppo tulla<br />

ja että siltä on helppo poistua joko junalla<br />

tai bussilla.<br />

Via Finlandia -reitti tarjoaa pyöräilijälle<br />

monipuolista kulttuurimaisemaa<br />

sekä rannikolla että järvialueella. Se<br />

kulkee Helsingistä Hyvinkään kautta<br />

Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle,<br />

Seinäjoelle ja Vaasaan.<br />

14 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

Länsirannikon reitti alkaa Turusta ja<br />

seurailee meren rantaa halki kylien ja<br />

kaupunkien aina Ouluun saakka. Reitin<br />

varrelle jäävät vanhat puukaupungit<br />

ja Suomen upeimmat hiekkarannat<br />

Porissa ja Kalajoella.Tämän tasisen<br />

reitin uskotaan sopivan kokemattomimmallekin<br />

pyörämatkaajalle.<br />

Kuninkaantien pyöräilyreitti kulkee<br />

etelärannikolla Helsingin ja Turun<br />

välillä. Ruukkikylät ja rannikkokaupungit,<br />

kumpuilevat maisemat, järvet,<br />

meri ja eteläisen Suomen vihannat<br />

lehtipuumetsät ovat tämän reitin<br />

lataus.<br />

Kesällä 2003 Suomessa on tarjolla<br />

myös muita valmiita pyörämatkailupaketteja.<br />

Paketteja on eritasoisille harrastajille<br />

aloittelijoista kokeneisiin pyöräilijöihin.<br />

Samoin on erilaisin teemoin<br />

viritettyjä matkapaketteja kulttuurista<br />

kiinnostuneille, luonnon ystäville<br />

jne.<br />

Lisätietoja: Pyöräillen Suomessa, Ellare<br />

Oy, Maakunnankatu 3 A 12, 60100<br />

Seinäjoki, puh. (06) 4378588.<br />

Hankkeen verkkosivut:<br />

www.cyclingfinland.com

KAKSITOISTA<br />

PYÖRÄILYKUNTAA<br />

Vuodesta 1991 alkaen on Suomi pyöräilee<br />

–toimikunta jakanut vuosittain<br />

Pyöräilykunta -tunnustuksen esimerkillisestä<br />

työstä pyöräilyolosuhteiden<br />

ja -turvallisuuden hyväksi tehdystä<br />

työstä.<br />

Pyöräilykunniksi on vuosien varrella<br />

valittu Oulu (1991),Vaasa (1992),<br />

Kerava (1993), Pori (1994), Helsinki ja<br />

Iisalmi (1995),Valkeakoski (1996), Lahti<br />

(1997), Jyväskylä (1998), Joensuu<br />

(1999) Espoo (2000) ja Raisio (2001).<br />

Vuonna 2002 tunnustuksen sai Vantaa,<br />

joka ei viimeisimpänä valintana ole nyt<br />

valmistumassa olevassa selvityksessä<br />

mukana.<br />

Kaksitoista pyöräilykuntaa -hankkeessa<br />

tarkastellaan 12 suomalaisen<br />

pyöräilykunnan pyöräliikenteen historiaa<br />

sekä tätä päivää. Hankkeessa selvitetään,<br />

miten kunta on kehittynyt<br />

pyöräilykunnaksi ja miten kunnassa on<br />

tunnustuksen jälkeen jatkettu työtä<br />

pyöräilyn edistämiseksi. Erityinen paino<br />

asetetaan tämänhetkisten pyöräilyolosuhteiden<br />

arviointiin.<br />

Hanke toteutetaan yhteistyössä<br />

Suomi pyöräilee -toimikunnan kanssa<br />

ja sen rahoittaa opetusministeriö.<br />

Pyöräilymatkailun suosio kasvaa koko<br />

ajan eri Euroopan maissa. Pyöräillen<br />

Suomessa –projektin toteuttajat<br />

uskovat, että Suomi tarjoaa todella<br />

loistavat edellytykset tämän matkailun<br />

kehittämiselle.<br />

Tutkimuksen tuloksena julkaistaan<br />

yleistajuinen kirjanen, jonka avulla<br />

myös muita suomalaisia kuntia kannustetaan<br />

panostamaan pyöräilyyn.<br />

Toukokuussa 2003 valmistuvan "12<br />

pyöräilykuntaa" -kirjan sivumäärä on<br />

noin 60-70 sivua ja painosmäärä 1000<br />

kpl. Kirjoittajina ovat Markku Lahtinen,<br />

Tapio S. Linna, Anu Lillunen<br />

ja Pasi Korhonen.<br />

Lisätietoja: Pasi Korhonen, Suomalainen<br />

pyöräilykuntien verkosto, Kotkankatu<br />

9, FIN-00510 Helsinki, puh.<br />

(09) 2280 8219, e-mail: pyoraily@sll.fi<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 15

JALOIN<br />

PROJEKTI<br />

KÄVELY MUKANA KEVYEN<br />

LIIKENTEEN EDISTÄMISOHJELMASSA<br />

K ävelyn<br />

edistäminen on pyöräilyn<br />

ohella mukana liikenne- ja<br />

viestintäministeriön eri liikennemuotojen<br />

kehittämisohjelmassa. Jaloin<br />

-hanke toteuttaa LVM:n tavoitteita<br />

Suomessa liikennepoliittisten linjausten<br />

mukaisesti. Erityishuomiota<br />

kiinnitetään kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen<br />

myös talviolosuhteissa.<br />

Jaloin projektin toiminta käynnistyi<br />

kesällä 2001 ja on nyt kolmivuotiseksi<br />

suunnitellun toiminnan puolivälissä.<br />

Kevyen liikenteen edistämisessä<br />

ovat mukana keskeiset ministeriöt<br />

ja keskushallinnot.Toiminnan tuloksia<br />

ja vaikutuksia on osoitettavissa yleisellä<br />

tasolla ja myös käytännössä. Ilman<br />

kevyen liikenteen ja sen merkityksen<br />

korostamisen jatkuvaa esilläpitoa, se jäisi<br />

näyttävämpien ja rahakkaampien liikennehankkeiden<br />

jalkoihin suunnittelussa,<br />

rahoituksessa ja päätöksenteossa.<br />

Ensimmäisen Jaloin -tutkimusohjelman<br />

hankkeet (10 aihetta) ovat valmistuneet<br />

ja niistä aiheutuvien johtopäätösten<br />

toimeenpano on menossa.<br />

Tutkimustoiminta on jalkauttanut<br />

hankkeen usealle paikkakunnalle.Yksi<br />

tutkimus osoittaa talvipyöräilyn<br />

mahdollisuudet ja myönteiset terveysvaikutukset.<br />

Kuopiossa ja Oulussa –<br />

toivottavasti yleisesti muuallakin – ryhdytään<br />

antamaan asemakaavanmääräykset<br />

pyöräpaikoista samaan tapaan<br />

kuin autojen pysäköintipaikoista on jo<br />

pitkään tehty.<br />

Porin kaupungin tekemää liikenneturvallisuustyötä<br />

on ryhdytty käyttämään<br />

esimerkkinä muille kunnille.<br />

Liukastumistapaturmat ja kadulla teh-<br />

16 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

tävät työt ovat suuri terveydellinen, taloudellinen<br />

ja ympäristöllinen ongelmavyyhti,<br />

johon on niin ikään etsitty<br />

keinoja tutkimushankkeiden johtopäätöksissä.<br />

Niihin liittyen ympäristöministeriössä<br />

valmistellaan katujen<br />

kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevaan<br />

lakiin muutoksia tilanteen parantamiseksi.<br />

KÄVELYN JA<br />

PYÖRÄILYN<br />

EDISTÄMISTÄ MYÖS<br />

TALVIOLOSUHTEISSA<br />

Uudet tutkimus- ja kehittämishankkeet<br />

(15 kpl) vuodella 2003 on määritelty<br />

ja työ niissä aloitettu. Esimerkkeinä<br />

niistä mainittakoon, että sosiaalija<br />

terveysministeriö yhteistyössä liikenne-<br />

ja viestintäministeriön kanssa<br />

rahoittavat liukastumistapaturmien ehkäisemiseen<br />

tähtäävän kelitiedottamisen<br />

kehittämisen. Opetusministeriö,<br />

LVM ja Tiehallinto puolestaan selvittävät,<br />

miten kansalaisten tärkeintä liikuntaympäristöä,<br />

kevyen liikenteen<br />

väyliä voidaan kehittää palvelemaan tasapuolisesti<br />

sekä liikennettä että liikuntaa.<br />

Maa- ja metsätalousministeriö<br />

yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön<br />

kanssa taas on asialla pienten maaseutukylien<br />

kyläraittien ja kohtauspaikkojen<br />

suunnittelu- ja toteuttamishankkeessa<br />

kolmen Pohjois-Pohjanmaan<br />

kyläkeskuksen esimerkin avulla.<br />

Kävely- ja pyöräilypoliittisten ohjelmien<br />

kärkikeinojen edistämistyöstä<br />

voidaan tulostaa kokemuksia ja näyttöjä.Toimintamuodon<br />

keinot koskevat<br />

hallintoa, liikennesuunnittelua, turvallisuutta,<br />

matkaketjuja ja viestintää.<br />

Hallinnonaloille annettavat kevyen liikenteen<br />

tulostavoitteet on tärkeä osa<br />

liikennepolitiikan toteuttamista. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa<br />

ja niitä<br />

koskevissa aiesopimuksissa on kävely<br />

ja pyöräily pidettävä mukana. Jaloin<br />

-hanke on mukana Euroopan liikenneministeriöitten<br />

pyöräilypolitiikkaa<br />

koskevassa vertailussa ja saanut tätä<br />

kautta myönteistä huomiota osakseen.<br />

Suomessa on Jyväskylässä, Keravalla<br />

ja Lempäälässä saatu aikaan aivan uudenlainen<br />

kestävän liikenteen mallikuntatoiminta.<br />

Kunnissa liikenteestä ja<br />

liikunnasta vastaavat tekninen, terveys-,<br />

sosiaali-, liikunta- ja opetustoimi ovat<br />

löytäneet toisensa ja käynnistäneet yhteistyön<br />

paikallisella tasolla. Asialle<br />

myönteinen ilmapiiri on jo synnyttänyt<br />

ensimmäisiä käytännön toimenpiteitä<br />

kevyen liikenteen edistämiseksi.<br />

Näistä esimerkkeinä ovat kampanjat,<br />

opaskartat ja pyörien pysäköinti pysäköintitaloissa.<br />

Mallikuntatoimintaa on<br />

täydennetty pienimuotoisemmilla toimilla<br />

mm. Imatralla ja Salon seudulla.<br />

Tällainen yhteistyötapa erikokoisten<br />

kuntien kanssa on osoittautunut hyväksi<br />

ja varmistaa parhaiten kävelyn ja<br />

pyöräilyn edistämisen käytännössä.

LISÄTIETOJA MM.<br />

INTERNETSIVUILLA<br />

WWW.TIELIIKELAITOS.FI/JALOIN<br />

TIEDUSTELUT VOI OSOITTAA<br />

PROJEKTIN KOORDINAATTORILLE:<br />

MAURI.MYLLYLA@TIELIIKELAITOS.FI<br />

040-502 3825 TAI TOISELLE<br />

YHDYSHENKILÖLLE:<br />

TIMO.SEIMELA@TIELIIKELAITOS.FI<br />

0204 44 4247, 040-758 2104.<br />

Jyväskylä on mukana kestävän<br />

liikenteen mallikuntatoiminnassa.<br />

Kaupunki on painattanut<br />

kaupunkilaisille tiedotteen, jolla se<br />

edistää "lihasvoimaan perustuvaa<br />

liikkumista".<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 17

Vi hoppas<br />

nu på den<br />

nya<br />

riksdagen<br />

I sin ledare ställer VD Matti<br />

Järvinen stora förhoppningar<br />

på den i mars valda<br />

riksdagens arbete för främjande<br />

av trafiksäkerheten.<br />

Han anser att det nu är hög<br />

tid för konkreta åtgärder<br />

som kan leda till att dödsfallen<br />

i trafiken minskar<br />

med hälften före år 2010.<br />

Ny pondus<br />

för<br />

cyklismen<br />

I det cykelpolitiska programmet<br />

som kommunikationsministeriet<br />

gav ut år<br />

2001 hittar utbildningschef<br />

Lasse Saharinen element<br />

som kan leda till att cykelåkandet<br />

på nytt tilltar.<br />

Samtidigt påpekar han om<br />

de säkerhetsåtgärder som<br />

krävs om cyklismen ökar.<br />

18 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

Vårtrafiken och<br />

bruket av cykelhjälm<br />

Bedrägligheten i vårtrafiken<br />

och den säkerhetsillusion<br />

som de snöfria vägarna för<br />

med sig avspeglas i trafikolycksfallsstatistiken.Planeraren<br />

Petri Jääskeläinen påminner<br />

om hur viktigt det<br />

är att det i lag stadgas om<br />

bruket av cykelhjälm.Tra-<br />

fiksäkerhetsingenjör Matti<br />

Koivurova går också in på<br />

hjälmanvändningen och ger<br />

praktisk, erfarenhetsbaserad<br />

information om det skydd<br />

som hjälmarna ger i trafiken.<br />

Kommittén för programmet Finland<br />

cyklar fortsätter med sitt arbete<br />

Verksamheten som kallas Finland cyklar<br />

kom igång på 1980-talet och bedrivs än<br />

idag i form av ett omfattande samarbete<br />

mellan myndigheter och olika folkrörelser.<br />

Kommittén, där också Trafikskyddet är med,<br />

koordinerar flera stora cykelevenemang och<br />

-jippon på olika håll i landet. Därtill blir det<br />

också i vår en nationell cykelvecka den 18-<br />

25 maj under devisen Pyörällä terveyttä (=<br />

hälsa genom att cykla). Organisationen anordnar<br />

sin traditionella cykelfärd den 29 juni<br />

– 4 juli, när ett hundratal cyklister åker<br />

på tur från Helsingfors till Tavastland.<br />

En liten bok om de tolv cykelåkningskommuner<br />

som Finland Cyklar -kommittén<br />

utsett kommer att utges i början av<br />

sommaren. Där ingår exempel på de olika<br />

kommunernas åtgärder för att främja cyklandet.<br />

PROJEKTEN FÖR LÄTT TRAFIK<br />

SEGLAR I MEDVIND<br />

I sektionen Liikennevilkku berörs också<br />

projektet Pyöräillen Suomessa. Man har redan<br />

hunnit producera tre rutter som går<br />

igenom varierande landskap och som är<br />

lämpliga för alla slags cyklister.Till sommaren<br />

2003 kommer ruttguider att utges. Rutterna<br />

är lämpliga för familjer och för utlänningar<br />

som vill bese vårt land på cykel.<br />

Vid uppgörandet av rutterna har nämligen<br />

cyklisternas fysiska och mentala behov<br />

beaktats. Under färderna får cyklisterna en<br />

mycket god översikt av de olika områdenas<br />

historia och nutid.<br />

Ett projekt som kallas Jaloin har för sin del kommit halvvägs. Delprojekten (10 st) som<br />

ingår i forskningsprogrammet är slutförda och just nu pågår arbetet med slutsatserna. Nu<br />

har också ett antal nya forsknings- och utvecklingsprogram slagits fast (15 st) för år 2003<br />

och arbetet med dem har kommit igång.

UTBILDNING är den rätta<br />

vägen för tryggare<br />

motorcykeltrafik<br />

Det anser man fortfarande på Trafikskyddet och i denna<br />

tidning berättar vi om fortsättningskurserna för motorcyklister<br />

under de senaste 25 åren. Den första kompletteringskursen<br />

hölls redan 1977 och den utgick från de dåvarande<br />

attityderna.Till vissa delar är det fortfarande<br />

samma personer som håller kurser för eleverna av idag.<br />

Också nu jobbar man med attityder, som också allmänt accepterats<br />

i motorcykelorganisationer.Trafikskyddets roll i<br />

sammanhanget är ju att fostra och lära upp utbildare, som<br />

sedan i sin tur skall kunna låta principerna med förutseende<br />

i trafiken och betydelsen av att ge spelrum gå vidare<br />

till dagens motorcyklister.<br />

När trafiken hör till<br />

arbetsdagen<br />

Trafikskyddets arbete för<br />

tryggare arbetstrafik presenteras<br />

av utbildningschef Lasse<br />

Saharinen som också berättar<br />

om en ny handbok,<br />

Työ ja liikenne (=arbetet<br />

och trafiken). Han går också<br />

allmännare in på den trafik<br />

som hör ihop med ar-<br />

betet och arbetstiderna, och<br />

vilka möjligheterna är att<br />

förbättra dess säkerhet.<br />

Kampanjchef Kaisa Hara<br />

berättar om Trafikskyddets<br />

fleråriga kampanj och hur<br />

den skall drivas vidare år<br />

2003.<br />

Koonnut Pekka Saarnio<br />

Hannu Virta, ny ordförande för SMOTO, berättar när<br />

han intervjuas av regionalchef Juha Sirviö om sina synsätt.<br />

Det han säger sitter väl i den säkerhetsutveckling som pågår<br />

idag.<br />

Hundra steg<br />

Finlands Lastbilsförbunds<br />

informationschef Juha<br />

Norppa-Rahkola berättar<br />

om sitt förbunds kampanj<br />

i hundra steg för att höja säkerheten<br />

i lastbilstrafiken.<br />

Han går också på andra<br />

plan in på samarbetet för<br />

tryggare tung trafik, i spalten<br />

Tämän haluan sanoa<br />

(=det här vill jag säga).<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 19

KOULUTUS<br />

ON AVAIN TURVALLISEEN<br />

- On ilahduttavaa, että<br />

moottoripyöräilyjärjestöt<br />

ovat todella aktiivisesti<br />

mukana turvallisuuskoulutuksessa,<br />

Liikenneturvan<br />

koulutusohjaaja Heikki<br />

Anteroinen luonnehtii<br />

tilannetta keväällä 2003.<br />

– Järjestöt haluavat<br />

kantaa huolta niin omien<br />

jäseniensä kuin<br />

muidenkin<br />

moottoripyörällä<br />

liikkuvien<br />

turvallisuudesta.<br />

K oulutusohjaaja<br />

Heikki Anteroisen<br />

mukaan moottoripyöräkoulutuksessa<br />

on vuosien saatossa<br />

tapahtunut huikeata kehitystä. Liikenneturvan<br />

osuudeksi on tullut lähinnä<br />

koulia kouluttajia. He puolestaan laativat<br />

ohjelmat ja sisällöt tarkoin aina<br />

kulloisellekin kohderyhmälle räätälöidylle,<br />

turvalliseen ajamiseen tähtäävälle<br />

kurssille.<br />

Tänään moottoripyöräjärjestöt ja<br />

-kerhot ovat oivaltaneet koulutuksen<br />

merkityksen.Tämä onkin tärkeätä, kun<br />

uusien tulokkaiden rinnalle moottoripyöräilyyn<br />

palaa yhä enemmän keski-ikäisiä<br />

ja vanhempiakin "entisiä motoristeja"<br />

ihka uusina liikenteeseen<br />

moottoripyöräilijöinä lähtevien rinnalle.<br />

Monen vanhemman motoristin<br />

20 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

taidot ovat ruostuneet ja uusien tulokkaiden<br />

asenteet pohjaavat auton ratissa<br />

hankittuihin kokemuksiin. Ne eivät<br />

anna aina oikeata lähtökohtaa lähteä<br />

moottoripyörällä liikenteeseen.<br />

Ennakoivan ajon koulutuksessa<br />

esiintuodut opit on kyetty siirtämään<br />

moottoripyöräkoulutuksen toiminnalliseksi<br />

pohjaksi kouluttajille.<br />

Ne käyvät evääksi myös peruskoulutukseen.Tämänlisäksi<br />

kerhoilla ovat omat erikoisuudet,<br />

joilla parannetaan yhteishenkeä<br />

ja motoristien keskeistä<br />

yhteispeliä. Niilläkin tähdätään<br />

turvalliseen ajamiseen<br />

liikenteessä.Yhteisessä näyttelykorttelissa<br />

mp-messuilla<br />

esiintyminen kertonee hyvin<br />

Liikenneturvan ja moottoripyöräjärjestöjen<br />

ajantasaisesta<br />

yhteistyöstä.<br />

KAIKKI ALKOI<br />

VUONNA 1977<br />

Liikennevilkussa 2/1977 oli sivulla<br />

14 otsikko UUTTA<br />

SUOMESSA: jatkokoulutusta<br />

moottoripyöräilijöille.Tekstissä<br />

kerrottiin uudesta kouluttajakurssista,<br />

jossa teorian lisäksi<br />

oli runsaasti käytännön harjoituksia,<br />

joissa opeteltiin mm. varautumaan<br />

vaaratilanteisiin ja selviytymään<br />

niistä. Kurssin pääkouluttaja Jorma<br />

Vasama näytti kuvassa, miten<br />

moottoripyörällä kaadutaan oikein.<br />

Paikalla oli myös kanadalainen moottoripyöräkouluttaja,<br />

Mrs. Pat Williams.<br />

Ajan saatossa kurssit ja kurssiohjelmat<br />

ovat kehittyneet, mutta ihmisen<br />

käyttäytyminen ei ole juurikaan muuttunut<br />

niissä runsaassa 25 vuodessa, joiden<br />

aikana Heikki Anteroinen on<br />

ollut itse koulutustyössä mukana. Liikenne<br />

on luonnollisesti entistä ruuhkaisempi<br />

ja moottoripyörät kehitty-<br />

UUTTA SUOMESSA: jatkokoulutusta<br />

moottoripyöräilijöille otsikoi<br />

Liikennevilkku n:o 2 vuonna 1977 ja<br />

kertoi maaliskuussa järjestetystä<br />

ensimmäisestä kokeiluluontoisesta<br />

kouluttajien kurssista Kiljavan<br />

Kotorannassa.

MOOTTORIPYÖRÄILYYN<br />

neempiä ja kalliimpia. Rakkautta<br />

moottoripyöräilyyn kuvastaa se, että<br />

Heikin tavoin koulutustoimintaa ovat<br />

olleet kehittämässä ja ovat yhä siinä<br />

mukana sellaisia "sitkeitä kouluttajasissejä"<br />

kuin Jyrki "Jysky" Tengman<br />

ja jo ensimmäisen kurssin pääkouluttajana<br />

mainittu moottoripyöräilyn<br />

grand old man Jorma Vasama.<br />

Ensimmäisen jatkokoulutussuunnitelman<br />

sai valmiiksi vuoden 1977<br />

maaliskuussa työryhmä, jossa olivat<br />

edustettuina Liikenneturva, Suomen<br />

Moottoriliitto, Poliisiopisto, Moottoripyörien<br />

tuontikauppiaat ja Helsingin<br />

kaupungin moottoripyöräkoulu.<br />

Työryhmän puheenjohtajana toimi liikenneturvallisuusinsinööri<br />

Matti<br />

Koivurova Liikenneturvasta.<br />

Moottoripyöräilyn jatkokoulutustarvetta<br />

perusteltiin 25 vuotta sitten<br />

moottoripyöräilijöiden peruskoulutuksen<br />

kirjavuudella.Tämä tosiasia<br />

ei ole miksikään muuttunut, sillä monet<br />

vanhat "uudet tulokkaat" istuvat<br />

pyörän päälle oikeudella ajaa, vaikkeivät<br />

ole saaneet päivääkään välinekoulutusta.<br />

Itse asiassa näille kaikille – jo<br />

itsesuojelusyistä – olisi perusteltua luoda<br />

pakollinen kerhojen ja koulutuksen<br />

kautta moottoripyöräilyyn mukaan<br />

tulo.<br />

TILASTOT PÄÄLAELLEEN<br />

Ennen vuonna 1977 alkanutta moottoripyöräilijöiden<br />

jatkokoulutusta oli<br />

onnettomuuksia tutkimalla selvitetty,<br />

että nuorten ja kokemattomat joutuvat<br />

onnettomuuksiin keskimääräistä<br />

enemmän.Tuolloin juuri nuoret olivat<br />

suurin ongelmaryhmä.<br />

Kymmenen vuotta sitten, vuonna<br />

1992 liikenteessämme kuoli 22 moottoripyöräilijää.<br />

Heistä 16 oli alle 25vuotiaita<br />

ja kuusi heitä vanhempia.<br />

Kymmenen vuotta myöhemmin,<br />

vuonna 2002 ikään kuin sattuman<br />

oikkuna kuoli liikenteessä niin ikään<br />

22 moottoripyöräilijää. Heistä kuitenkin<br />

kuusi oli alle 25-vuotiasta ja 16<br />

kuului vanhempiin ikäryhmiin. Myös<br />

loukkaantuneiden osalta jako noudattelee<br />

samaa kehityskaarta.<br />

Vuonna 1992 moottoripyöriä oli<br />

rekisterissä 63.000. Kymmenen vuotta<br />

myöhemmin niitä oli 115.000.<br />

Moottoripyöräliikenteen turvallisuus<br />

siis näyttää parantuneen liikenteen<br />

määrään verrattuna, mutta samanaikaisesti<br />

ongelmien painopiste on siirtynyt<br />

vanhempiin ikäluokkiin.Tulevatko<br />

nyt siis kokemattomat? PS<br />

Tänään moottoripyöräilijöiden jatkokoulutus on lajin<br />

arkea. Sen lisäksi, että Liikenneturva osallistuu<br />

yhdessä moottoripyöräjärjestöjen kanssa mm.<br />

näyttelyihin ja messuihin, se kouluttaa kouluttajia<br />

viemään turvallista moottoripyöräilyä eteenpäin.<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 21

SMOTO RY:N UUSI<br />

PUHEENJOHTAJA<br />

HALUAA NOSTAA MOTO-<br />

RISTIEN PROFIILIA<br />

Liikenneturvan<br />

jäsenyhteisö Suomen<br />

Motoristit ry (SMOTO)<br />

on suomalaisten<br />

moottoripyöräkerhojen<br />

ja järjestöjen<br />

yhteenliittymä ja<br />

yhteistyöelin, jonka<br />

tarkoituksena on valvoa<br />

suomalaisen motoristin<br />

etua. SMOTO:on kuuluu<br />

82 jäsenkerhon kautta<br />

reilut 17 500 suomalaista<br />

motoristia.<br />

S MOTO<br />

edustaa suomalaista<br />

motoristia myös kansainvälisissä<br />

motoristien katto- sekä kuluttajajärjestöissä<br />

ja SMOTO on esimerkiksi<br />

"Federation of European Motorcyclists<br />

Associations:n" (FEMA) jäsen.<br />

SMOTOn toiminta on laajentunut<br />

huomattavasti kymmenvuotistaipaleen<br />

aikana, nyt järjestöllä on palkattu toiminnanjohtaja<br />

vuoden 2002 heinäkuusta<br />

alkaen.<br />

22 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

SMOTO:n vuosikokous valitsi alkuvuodesta<br />

järjestön uudeksi puheenjohtajaksi<br />

Hannu Virran Mäntsälästä.<br />

Hannu Virta toimii myös paikallisen<br />

moottoripyöräkerho Moosehead<br />

Bikersien puheenjohtajana.<br />

Hannu Virta haluaa nostaa motoristien<br />

profiilia. Perusteiksi hän mainitsee,<br />

että moottoripyöriä on rekisteröity<br />

kohta 120 000 ja näistä aktiivisia<br />

harrastajia on noin 100 000. Aikaisemmin<br />

1980-1990 -lukujen vaihteessa<br />

aktiivisia harrastajia oli vain noin<br />

40 000 ja moottoripyöräilyn luonne<br />

ja arvostus harrastuksena aivan toisenlainen<br />

kuin 2000-luvulla.<br />

SMOTO:nkin jäsenistössä on paljon<br />

eri alojen ja koulutustaustan henkilöitä,<br />

harrastus on nykyään yhä<br />

enemmän sosiaalisesti hyväksyttyä.<br />

Laajan jäsentaustansa avulla SMOTO<br />

haluaa vaikuttaa mm. liikennesuunnitteluun<br />

sekä moottoripyöräilijöitten<br />

koulutuksen kehittämiseen. SMOTOn<br />

jäsenistöstä löytyy esim. mp-koulutuksen<br />

että veroasioiden asiantuntijoita.<br />

Hannu Virta perää moottoripyöräilijöiden<br />

mukaan ottamista liikennesuunnitteluun.<br />

Liian usein motoristit<br />

syrjäytetään suunnittelusta, koska liikennemuoto<br />

on vähäinen. Hannu Vir-<br />

ta vaatii liikennesuunnittelua myös<br />

motoristien ehdoilla. Liikenneympäristöllä<br />

on merkittävä tekijä suojaamattomalle<br />

moottoripyöräilijälle, koska<br />

motoristilla ei ole turvanaan auton<br />

koria ja auton turvalaitteita.<br />

Motoristit myös eurooppalaisessa<br />

järjestöissä ovat kiinnittäneet huomiota<br />

liikenneympäristön kehittämiseen<br />

autoilijoitten ehdoilla.Vaijerikaiteet<br />

ovat asia, joka eniten puhuttaa ja huolestuttaa<br />

motoristeja myös eurooppalaisissa<br />

järjestöissä.Asiasta on tehty kaksikin<br />

tutkimusta: Motorcyclists &<br />

Crash Barriers Project (FEMA) sekä<br />

australialainen Motorcycle and <strong>Safety</strong><br />

Barrier Crash-Testing (Australian<br />

Transport <strong>Safety</strong> Bureau).<br />

SMOTO ottaa kantaa liikenneympäristön<br />

sekä tieverkoston kuntoon<br />

mm. keväisen "Irtohiekkaprojektin"<br />

puitteissa. SMOTO ottaa kantaa myös<br />

laajemmin tiestön kuntoon ja ylläpitoon<br />

liittyvissä asioissa esim. ajoratamaalausten<br />

ja uusien päällysteiden<br />

liukkaudesta sekä ns. pikipaikkauksen<br />

riskeistä. Moottoripyöräilijä on riippuvainen<br />

kaikista merkittävimmin nimenomaan<br />

tiestön kunnosta.<br />

Tiehallinnon Tienkäyttäjän linjaa<br />

ovat SMOTOn jäsenet oppineet käyttämään<br />

ja ilmoittamaan mahdollista

iskitekijöistä. Näitä riskitekijöitä (kuten<br />

irtohiekka risteyksissä) onkin Hannu<br />

Virran mukaan tiepiiri kiitettävästi<br />

huomioineet ja pyrkineet poistamaan<br />

ne mahdollisimman nopeasti.<br />

SMOTOn teesit motoristien liikenneturvallisuuskoulutusohjelmaan<br />

SMOTO on laatinut kuusikohtaisen<br />

ohjelman motoristien jatkokoulutukseen.<br />

1. Moottoripyöräilijöiden vapaaehtoinen<br />

jatkokoulutus on taattava<br />

julkisella rahoituksella.<br />

2.Vapaaehtoinen jatkokoulutus<br />

tulee olla kaikkien saatavilla.<br />

3.B-kortin "kylkiäis-A":lla moottoripyörää<br />

ajaville on suunnattava<br />

erityiskoulutusta mp:n käsittelyyn.<br />

4. Liikennevalistusta on lisättävä<br />

oppilaitoksissa, myös kaksipyöräisten<br />

moottoriajoneuvojen erityispiirteet<br />

huomioiden.<br />

5. Moottoripyöräopetus autokouluissa<br />

on annettava vain asiantuntevan<br />

opettajan opastuksella.<br />

6. Jatkokoulutuksessa on mahdollisuus<br />

edetä kurssi kurssilta korkeammalle<br />

tasolle.<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

Moottoripyörien määrän voimakkaan<br />

kasvun ja käyttäjäkunnan ikäprofiilin<br />

muututtua on vapaaehtoista<br />

jatkokoulutusta suunnattava Hannu<br />

Virran mukaan uudelleen.Tähän tarvitaan<br />

taustatukea, sillä pelkästään harrastajien<br />

voimin asia ei tule enää toimimaan.<br />

SMOTO onkin Hannu Virran mukaan<br />

ollut säännöllisessä yhteydessä<br />

mm. eduskunnan mp-kerhon moottoripyöräileviin<br />

jäseniin. SMOTO on<br />

myös esittänyt ajatusta koulutuspäällikön<br />

saamiseksi koordinoimaan motoristien<br />

jatkokoulutusta SMOTOn jäsenkerhojen<br />

keskuudessa.Tämä ei ole<br />

toteutunut toistaiseksi rahoituksen<br />

puutteen takia, Hannu Virta harmittelee.<br />

Itsekin mukana olleena Liikenneturvan<br />

Pidä pelivaraa motoristi -koulutusohjelman<br />

uudistamisen työryhmässä,<br />

Hannu Virta näkee koulutuksen<br />

koordinoinnin yhtenä tärkeimmistä<br />

kerhoja aktivoivista toimista.<br />

Koulutuspäällikkö voisi tehostaa mpkoulutusta,<br />

koordinoisi sen tarvetta ja<br />

ylläpitäisi rekisteriä, Hannu Virta listaa.<br />

Kokemattomia moottoripyöräilijöitä<br />

tulee jatkuvasti lisää harrastajien<br />

joukkoon ja niitä on Hannu Virran<br />

mukaan noin 60 000, tämä lisää sel-<br />

Hannu Virta panostaa paljon<br />

moottoripyöräilijöiden turvallisuuden<br />

parantamiseen.<br />

västi koulutuksen tarvetta ja myös kysyntää.<br />

Esimerkkinä hyvin järjestetystä<br />

koulutuksesta Hannu Virta mainitsee<br />

ruotsalaisen järjestelmän. Ruotsin mallin<br />

mukaan jokainen uusi mp-vakuutus<br />

Trygg Hansa -vakuutusyhtiön<br />

kautta sisältää automaattisesti jäsenmaksun<br />

ruotsalaiseen motoristien keskusjärjestöön<br />

eli Svenska Motorcyklisters<br />

Centralorganisationiin (SMC).<br />

SMC ja Vägverket (Ruotsin Tielaitos)<br />

hoitaa ja rahoittaa sitten vuosittaisen<br />

motoristien koulutuksen. Näin<br />

uusi motoristi on samalla harrastuksensa<br />

alkuvaiheessa jo järjestäytynyt sekä<br />

saanut koulutusta ajoneuvon käsittelyyn.<br />

Järjestäytyminen on askel turvallisempaan<br />

liikkumiseen Hannu Virta<br />

muistuttaa.<br />

SMOTOn uusi puheenjohtaja<br />

Hannu Virta muistuttaa autoilijoita<br />

huomioimaan kevään ensimmäiset<br />

merkit: moottoripyörät tulevat liikenteeseen!<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 23

LIIKENNE ON OSA<br />

TYÖPÄIVÄÄ<br />

Kännyköistä, faxeista, internetistä ja sähköpostista<br />

huolimatta valtaosa työstä tehdään edelleen<br />

perinteisissä työpaikoissa. Fyysinen liikkuminen ei ole<br />

vähentynytkään tieto- ja viestintätekniikan<br />

kehittymisen myötä ennakoidulla tavalla. Aamulla<br />

kuljetaan yhä edelleen työpaikoille ja illalla sieltä<br />

pois. Lisäksi useissa ammateissa työtehtävien<br />

hoitaminen edellyttää liikkumista paikasta toiseen<br />

työpäivän aikana ja tällaisten työtehtävien määrä<br />

näyttää olevan pikemmin kasvussa kuin<br />

vähentymässä.<br />

L iikenteessä<br />

oleminen on kuitenkin<br />

usein työpäivän vaarallisinta<br />

aikaa. Monilla työpaikoilla liikenne<br />

on likipitäen ainoa työhön liittyvä<br />

vaaratekijä. Kuolemaan johtaneista<br />

työtapaturmista runsas puolet<br />

aiheutuu liikenteessä. Liikennetapaturmat<br />

tulevat myös kalliiksi, niiden<br />

seurauksena menetetään moninkertaisesti<br />

enemmän työpäiviä kuin muissa<br />

tapaturmissa.<br />

Tällä hetkellä jo monet yritykset<br />

ovat havahtuneet ottamaan myös liikenteen<br />

mukaan työsuojelutoimintaansa.<br />

On huomattu, että kaikki riskit<br />

ovat yhtä tärkeitä. Kokonaisvaltaisesta<br />

turvallisuusajattelusta on tulossa<br />

yrityksille merkittävä laatukriteeri.<br />

KAMPANJOISTA<br />

TURVALLISUUSOHJELMIIN<br />

Aivan uusi asia liikenneturvallisuusasioiden<br />

käsittely työpaikoilla ei ole,<br />

sillä jo vuonna 1939 Tukholmassa järjestetyssäliikenneturvallisuuskongressissa<br />

piti diplomi-insinööri Atte Rainio<br />

esityksen "Liikennevalistustyön<br />

järjestäminen työpaikoilla". Esitelmässä<br />

kummastellaan sitä, että työnantajat<br />

eivät ole kiinnittäneet huomiota työmatkoihin,<br />

vaikka ne kuuluvat työtapaturmavakuutuslain<br />

piiriin. Jo tuolloin<br />

perusteet työmatkojen varallisuu-<br />

24 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

delle olivat samat kuin vielä nykyäänkin:<br />

"Kun lisäksi otetaan huomioon, että<br />

työmatkaan kulutettu aika verrattuna<br />

työhön kulutettuun 8 tuntiin usein<br />

on vain kahdeskymmenesosa kokonaisajasta,<br />

vaikuttavat työmatkoilla tapahtuneet<br />

liikennetapaturmat jo raskaammilta."<br />

Kuitenkin vasta 1970 -luvulla työmatkaliikenne<br />

nousi systemaattisemmin<br />

ja laajemmin esiin, kun Liikenneturva,Työturvallisuuskeskuskäynnistivät<br />

kampanjansa "Työmatka on<br />

työpäivän vaarallisinta aikaa". Kampanjoiden<br />

avulla asia nousi esiin, mutta<br />

kun kampanja oli ohi, myös innostus<br />

asiaan hiipui. Muutaman vuoden<br />

väliajoin toteutetut kampanjat eivät<br />

pystyneet vakiinnuttamaan liikenneturvallisuutta<br />

pysyväksi osaksi työsuojelua.<br />

TYÖMATKALIIKENTEESTÄ<br />

TYÖLIIKENTEESEEN<br />

Huomattiin, että liikenneongelmatkin<br />

ovat paikkakunta- ja yrityskohtaisia, ja<br />

niihin tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja.<br />

1980 -luvulla käynnistettiin ensimmäiset<br />

yrityskohtaiset kokeilut.Viime<br />

vuosikymmenen alkupuolella otettiin<br />

käyttöön uusi käsite "työliikenne", joka<br />

kattaa sekä työmatkaliikenteen et-<br />

tä työasiamatkat (työhön liittyvät matkat<br />

työpäivän aikana).Tieto- ja viestintätekniikan<br />

kehittymisestä huolimatta<br />

fyysinen liikkuminen ei ole vähentynyt.<br />

Päinvastoin sellaisten työtehtävien<br />

osuus, jotka edellyttävät liikkumista<br />

paikasta toiseen, näyttää olevan<br />

lisääntymässä. Uusien palvelualan<br />

yritysten lisääntyminen, työelämän erikoistumisen<br />

ja toimintojen ulkoistamisen<br />

seurauksena liikkuvan työn<br />

osuus kasvaa. Jokaisena työpäivänä on<br />

arviolta 600 000 suomalaista tienpäällä<br />

työasioissa.<br />

Yritysten kiinnostusta työliikenteeseen<br />

on vauhdittanut lisäksi havainto,<br />

että jokseenkin puolet työtapaturmakuolemista<br />

tapahtuu liikenteessä.<br />

Monilla työpaikoilla liikenne on<br />

työpäivän ainoa riskitekijä.<br />

Työliikennetapaturmat tulevat myös<br />

keskimäärin selkeästi kalliimmiksi kuin<br />

työpaikkatapaturmat, koska ne ovat<br />

usein vakavampia kuin työpaikkatapaturmat.<br />

Monet yritykset ovat jo oivaltaneet<br />

sen, että kaikki työhön liittyvät<br />

riskit ovat yhtä tärkeitä ja niitä on vähennettävä<br />

niistä toiminnoista, joissa<br />

riskit kussakin yrityksessä ovat suurimmillaan.Työsuojelussa<br />

on yleisesti<br />

hyväksytty nolla tapaturmaa -ajattelu<br />

ja sen toteuttaminen edellyttää myös<br />

mahdollisten liikenneriskien kartoittamista<br />

ja poistamista.

KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTUA<br />

Vaikka työliikenne myönnetäänkin jo<br />

työsuojeluun kuuluvaksi, ongelmaksi<br />

työpaikoilla koetaan se, miten yritys<br />

voi vaikuttaa sen riskeihin.Työliikenne<br />

on osa yleisestä liikennettä ja yritysten<br />

keinot siihen vaikuttamiseksi<br />

tuntuvat vähäisiltä.<br />

Keinoja ja työkaluja kyllä löytyy.<br />

Sen todistivat parin viime vuoden aikana<br />

Liikenneturvan ja Työturvallisuuslaitoksen<br />

toteuttamat työpaikkakokeilut.<br />

Kokeiluyrityksinä olivat Pohjois-Karjalan<br />

Sähkö Oy Joensuusta ja<br />

Suomen Energia-Urakointi Oy Vantaalla.<br />

Kummankin yrityksen henkilöstöstä<br />

valtaosa on liikenteessä päivittäin<br />

ja useimmiten liikkeellä ollaan silloin<br />

kun olosuhteet ovat kaikkein vaikeimmat.<br />

Kokeilujen perimmäisenä<br />

tavoitteena oli löytää käyttöön sellaisia<br />

toimintatapoja ja työkaluja, joiden<br />

avulla liikenneriskit saadaan nykyistä<br />

paremmin hallintaan.Tärkeintä oli saada<br />

liikenne pysyvästi mukaan yritysten<br />

työsuojeluohjelmaan sillä painolla,<br />

millaisena liikenteen riskit yrityksessä<br />

ilmenevät.<br />

Kummassakin koeyrityksessä aloitettiin<br />

riskien kartoituksella, aivan kuin<br />

työsuojelussa on tapana. Menetelmät<br />

olivat erilaiset, mutta lopputulos pitkälti<br />

sama: liikenneriskejä löytyi ihan<br />

riittävästi ja monet niistä olivat sellaisia,<br />

joihin niin työntekijöiden kuin<br />

työnantajankin toimin oli löydettävissä<br />

ratkaisuja. Ratkaisujen toteuttaminen<br />

vaatii välttämättä yhteistä näkemystä<br />

ja sovittuihin toimenpiteisiin sitoutumista<br />

molemmilta osapuolilta.<br />

TYÖKALUT KÄYTTÖÖN<br />

Kokeilujen kuvaukset ja tulokset on<br />

koottu Liikenneturvan tuottamaan Työ<br />

ja liikenne -oppaaseen. Kokeiluissa<br />

käytetyt työkalut, riskikartoitusmallit,<br />

vaaratilanneselvitykset, auditointilomakkeet<br />

ja prosessikuvaukset löytyvät<br />

oppaasta ja ne tulevat myös Liikenneturvan<br />

nettisivuille. Oppaasta löytyy<br />

myös muuta hyödyllistä tietoa työliikenteestä.<br />

LASSE SAHARINEN<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 25

AJETAAN IHMISIKSI<br />

PARANTAMAAN LIIKENTEEN<br />

L iikenneturva<br />

jatkaa kampanjointia<br />

teemalla "Ajetaan Ihmisiksi".<br />

Kampanjassa korostetaan tienkäyttäjien<br />

omaa vastuuta. Jos nykyisiä<br />

liikenteen sääntöjä noudatettaisiin paremmin,<br />

liikennekuolemien määrä vähenisi<br />

useilla kymmenillä vuodessa.<br />

Liikenneturva pyrkiikin kiinnittämään<br />

huomiota liikenteen ilmapiirin parantamiseen,<br />

oikean ajokäyttäytymisen tukemiseen<br />

ja vaaratilanteiden vähentämiseen.<br />

Ajetaan ihmisiksi -kampanja ei<br />

syyllistä ketään, vaan haastaa tienkäyttäjät<br />

katsomaan peiliin huumorin ja<br />

oivalluksen kautta.Ajetaan ihmisiksi -<br />

teema on sateenvarjo Liikenneturvan<br />

koko vuoden viestinnälle. Liikenneturvan<br />

aluetoimistoilla on vahva rooli<br />

kampanjoinnissa: tapahtumat ja paikalliset<br />

toteutukset vievät kampanjan<br />

lähemmäksi tienkäyttäjiä.<br />

Valtakunnallisesti päähuomio kiinnitetään<br />

turvavyön käyttöön sekä tilannenopeuksien<br />

hallitsemiseen. Kampanjointia<br />

suunnataan alueellisesti suuriin<br />

kaupunkeihin ja niiden lähiympäristöön.Alueelliset<br />

teemat vaihtelevat<br />

paikallisten ongelmien mukaan.<br />

Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti autoilijat.<br />

ÄLÄ LENNÄ PÄIN LASIA<br />

KÄYTÄ TURVAVYÖTÄ<br />

Hiihtolomaviikoilla helmi-maaliskuun<br />

vaihteessa kampanjoitiin turvavyön<br />

käytöstä.Tiedotteessa muistutettiin, että<br />

kaikki turvavöihin ja levänneinä rattiin.<br />

Lintu-spottia esitettiin sekä televisiossa<br />

että radiossa.<br />

Vuonna 2002 taajamissa turvavyötä<br />

etuistuimella käytti 81 % autoilijoista ja<br />

26 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

taajamien ulkopuolella 93 %.Takapenkillä<br />

vyön kiinnitti 74 % matkustajista.<br />

Suomalaiset käyttävät turvavyötä takapenkillä<br />

harvemmin kuin ruotsalaiset.<br />

Ruotsissa takapenkillä turvavyön kiinnittää<br />

peräti 93 % matkustajista.<br />

PYSÄHDY PUNAISIIN<br />

Pysähdy punaisiin -teemaa toteutetaan<br />

Turussa,Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä.<br />

Maaliskuussa tarkkaillaan<br />

punaisiin pysähtymistä.Tarkkailun tulokset<br />

julkistetaan huhtikuun alussa.<br />

Härkä-kuva muistuttaa teemasta kaupunkisuurtauluissa<br />

viikoilla 15 ja 16<br />

Turussa,Tampereella ja Oulussa ja MimoiMoi-korteissa<br />

viikoilla 14-16.<br />

Liikenneturvan syksyn 2002 tarkkailujen<br />

mukaan keskimäärin joka viides kerta,<br />

kun valot vaihtuivat punaiseksi, yksi tai<br />

useampi autoilija ajoi päin punaista. Kevääseen<br />

verrattuna pientä parannusta oli<br />

havaittavissa. Maaliskuussa 2002 punaista<br />

vasten ajettiin joka neljäs kerta valojen<br />

vaihtuessa. Punaisia päin ajo on etenkin<br />

suurten kaupunkien ongelma.<br />

OLETKO YKSI LAUMASTA?<br />

Nuorille suunnataan toukokuun alussa<br />

kolmena viikonloppuna radiokampanja,<br />

jonka aiheena on viina, vauhti<br />

ja turvavyö. Elokuvateatterissa esitettään<br />

viikoilla 21 ja 22 lintu-spottia,<br />

jonka aiheena on turvavyön käyttö.<br />

Alueet pyrkivät toteuttamaan valvontaiskun,<br />

teematilaisuuden, tapahtuman<br />

tms. tähän ajanjaksoon sijoittuen ja saamaan<br />

asian vahvasti esiin alueellisessa<br />

mediassa.<br />

Liikenneturvan tutkimuksen mukaan<br />

18–24-vuotiaat kuljettajat rikkovat no-<br />

peusrajoituksia muita useammin. Heille<br />

nopeasta ajamisesta on tullut tapa, kovaa<br />

ajaminen on miellyttävää tai heistä tuntuu,<br />

että muut pakottavat ajamaan kovaa.<br />

ÄLÄ NUKU RATISSA<br />

PIDÄ TAUKO<br />

Kesälomakauden teemoina ovat ajonopeus<br />

ja väsymys.Ajonopeudesta on<br />

tekeillä uusi tietoisku.Väsymysaineistoa<br />

on uusittu ja julisteista sekä esitteestä<br />

on otettu lisäpainokset. Mediassa<br />

teema on esillä radiossa sekä television<br />

myöhäisillassa heinäkuun ajan.<br />

Noin joka kuudennessa kuolemaan johtaneessa<br />

auto-onnettomuudessa on väsymys<br />

ollut onnettomuuteen vaikuttanut riskitekijä.<br />

Kolme neljästä vakavasta nukahtamisonnettomuudesta<br />

ajetaan huhti- ja<br />

syyskuun välisenä aikana. Riski on tilastojen<br />

mukaan suurimmillaan yöaikaan klo<br />

1:n ja 6:n välillä.<br />

AJETAAN IHMISIKSI<br />

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA.<br />

Pääkaupunkiseudulla toteutetaan joustavuus-<br />

ja sopeutumisteema elo-syyskuun<br />

vaihteessa yhteistyössä muiden<br />

tahojen kanssa.Tavoitteena on parantaa<br />

pääkaupunkiseudun liikennekulttuuria<br />

ja kannustaa turvallisiin kaupunkinopeuksiin.<br />

Liikenteen ilmapiirin on pääsääntöisesti<br />

koettu heikentyneen 1990-luvun puolivälistä<br />

lähtien. Liikenneturvan tutkimukseen<br />

osallistuneet tienkäyttäjät olivat<br />

huolissaan etenkin riskinotoista ohituksissa,<br />

itsekkäistä ajotavoista ja säännöistä piittaamattomuudesta.

-KAMPANJA PYRKII<br />

N ILMAPIIRIÄ<br />

MIKSI turvavyö?<br />

- Turvavyö pitää ihmisen istuimellaan<br />

ja estää häntä iskeytymästä<br />

auton koviin sisäosiin tai lentämästä<br />

rikkoutuneista ikkunoista<br />

ulos.<br />

- Takapenkillä irrallaan istuva vaarantaa<br />

myös etupenkkiläiset.<br />

- Kuolemat vähenevät puoleen ja<br />

loukkaantumiset estyvät kokonaan<br />

tai lieventyvät.<br />

- Turvatyynyt eivät korvaa turvavöitä,<br />

vaan ovat turvavöiden antamaa<br />

suojaa täydentäviä lisälaitteita.<br />

MIKSI ajonopeus tilanteen<br />

mukaan?<br />

- Oikeiden havaintojen tekemiseen<br />

jää enemmän aikaa.<br />

- Pysähtymismatka ja –aika lyhentyvät.<br />

- Mahdollisuus hallita autoa täpärissä<br />

tilanteissa paranee.<br />

- Törmäyksessä seuraukset lievenevät.<br />

Ajetaan ihmisiksi tarkoittaa<br />

käytännössä<br />

- sääntöjen noudattamista<br />

- riskin tunnistamista<br />

- ennakointia<br />

- itsehillintää<br />

- toisten huomioimista<br />

- rauhallisuutta<br />

- ruuhkiin sopeutumista<br />

- turvallisuusajattelun<br />

sisäistämistä<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 27

RAHTARIT RY TÄYTTI<br />

30-VUOTTA 30<br />

L iikenneturvan<br />

jäsenyhteisö Rahtarit<br />

ry täytti kolmekymmentä<br />

vuotta . Juhlapäivää vietettiin järjestön<br />

perustamispäivän mukaan 11.3.<br />

2003. Rahtarit ry:n perustava kokous<br />

pidettiin 11.03.1973.<br />

Rahtarit ry vietti kolmikymppisiä<br />

työn merkeissä, totta kai. Rahtarit juhlistivat<br />

järjestönsä merkkipäivää pääosin<br />

"kymppipyöräisten" rateissa. Rahtareiden<br />

toimitiloissa Tampereella järjestö<br />

kahvitti jäseniä sekä vastaanotti<br />

onnitteluja. Paikalla olivat järjestön<br />

edustajina toiminnanjohtaja Anna-<br />

Kaisa Lehtinen, puheenjohtaja<br />

Kimmo Puntti, järjestöpäällikkö<br />

Jussi Mikkola sekä toimistosihteeri<br />

Pirjo Niemi.<br />

Liikenneturvasta onnittelukäynnillä<br />

Tampereella kävivät toimitusjohtaja<br />

Matti Järvinen sekä Tampereen<br />

aluetoimiston vt. yhteyspäällikkö<br />

Matti Joki ja aluekouluttaja Maire<br />

Pietilä. Liikenneturva osallistui onnitteluihin<br />

Rahtarit ry:n toivomuksesta<br />

lahjoituksella, joka käytetään ensi<br />

kesänä Rahtarit ry:n kolmekymmenvuotistaipaleen<br />

historiikin tuottamiseen.<br />

Rahtarit ry:n toiminta-ajatus on<br />

lähtöisin Keski-Euroopasta, missä toimii<br />

vastaava Les Routiers -järjestö, joka<br />

on perustettu jo 1930-luvulla.Yhdistys<br />

julkaisee Rahtarit-lehteä, joka<br />

ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehti<br />

toimitetaan jokaiselle jäsenelle jäsenetuna.<br />

Lehdessä käsitellään ajankohtaisia<br />

asioita kuljetusalalta, yhdistyksen<br />

ja sen osastojen toimintaa<br />

unohtamatta kevyempääkään asiaa.<br />

Rahtarit ry kouluttaa järjestelmällisesti<br />

jäseniään. Koulutuksen tavoitteena<br />

on ammattikuljettajien tietojen<br />

ja taitojen lisääminen ja myönteinen<br />

vaikuttaminen asenteisiin jokapäiväisessä<br />

liikenteessä. Uusimpina mainittakoon<br />

ADR-koulutus, Ehjänä ihmi-<br />

28 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

senä liikenneonnettomuudesta,Terve<br />

nuppi jaksaa -terveystietoiskut ja raskaan<br />

liikenteen EAK (Ennakoivan<br />

ajon kurssi), joka on varta vasten ammattikuljettajille<br />

suunniteltu.<br />

LIIKENNETURVALLISUUS-<br />

TYÖ<br />

Ulospäin suunnattua koulutusta on<br />

Rahtarit ry:n kehittämä heijastimen<br />

käyttöön ja pimeällä liikkumiseen liittyvä<br />

nk. "Sammun malli" – teemaillat,<br />

joita on alettu pitää jo vuonna 1984.<br />

Joka syksyiseen tapahtumaan on osal-<br />

PEKKA SAARNIO<br />

listunut jo lähes 80 000 koululaista<br />

vanhempineen (2000).<br />

Rahtarit ry osallistuu tällä hetkellä<br />

myös Liikenneturvan, SKAL:n ja<br />

AKT:n Turvavyöt töihin -haastekampanjaan.<br />

Kampanjan tavoitteena on<br />

vähentää kuorma-autoissa tapahtuvien<br />

vakavien onnettomuuksien määrää<br />

kaksinkertaistamalla turvavöiden käyttö.<br />

Rahtarit ry on rahoittanut liikenneturvallisuuteen<br />

liittyvää tutkimustoimintaa.<br />

JUHA SIRVIÖ<br />

Rahtareiden<br />

puheenjohtaja Kimmo<br />

Puntti on ollut<br />

henkilökohtaisesti<br />

mukana liikenneturvallisuustyössä<br />

esittelemällä mm. kovia<br />

kokenutta kuormaauton<br />

ohjaamoa, josta<br />

turvavyön käytön avulla<br />

kuljettaja selvisi<br />

pintanaarmuin.

TURVAVYÖT TÖIHIN KAMPANJAAN<br />

SITOUTUNEET 24.3.03<br />

Ahon Liikenne Oy<br />

Anssi Penttilä Oy<br />

Autokorjaamo Ilpo Ojala<br />

Avoin yhtiö Jyrki & Petri Nieminen<br />

Blue Cargo Oy<br />

Esakone Oy<br />

Fortum Oil And Gas Oy/Maalogistiikka<br />

H. Plit Ky<br />

Hannele Grönvall<br />

Hasu & Moilanen Kuljetusliike<br />

Heikki Riihimäki Oy<br />

Helsingin Saattokuljetus Oy<br />

Janne Leimunen Oy<br />

Jari Välikangas Oy<br />

Jorma Tupamäki Oy<br />

JRV Transport Oy<br />

Juhani Kiviaho Oy<br />

Jyväskylän Aikuiskoulutus/Kuljetusala<br />

K. Salonen Oy<br />

Kaara Kuljetus<br />

Kokemäen Kuljettaja Koulutus<br />

Kouhia-yhtiöt<br />

Kuljetus Grasshopper Oy<br />

Kuljetus Hannu Mikkola Ky<br />

Kuljetus Hannu O. Kemppainen Oy<br />

Kuljetus Juha Rintamäki Oy<br />

Kuljetus Kaj Arpiainen Oy<br />

Kuljetus Maliniemi<br />

Kuljetus Oulap Oy<br />

Kuljetus Oy Janne Häppölä<br />

Kuljetus Oy Johanna Häppölä<br />

Kuljetus P ja T Risto Oy<br />

Kuljetus Rahkola Oy<br />

Kuljetus Reijo Mecklin Oy<br />

Kuljetus T&J Isotalo<br />

Kuljetus T. Kauppinen Oy<br />

Kuljetus Uotiset Ky<br />

Kuljetusapu Korhonen Oy<br />

Kuljetusliike Donner Oy<br />

Kuljetusliike Hannu Vuorinen<br />

Kuljetusliike Helokivi Oy<br />

Kuljetusliike Jukka Hyvönen Oy<br />

Kuljetusliike Jussi Lintala Oy<br />

Kuljetusliike K. Jokinen Oy<br />

Kuljetusliike Korpisaari Ky<br />

Kuljetusliike Koskelainen Oy<br />

Kuljetusliike Myllys Ky<br />

Kuljetusliike Naarajärvi Oy<br />

Kuljetusliike Niko Gustafsson<br />

Kuljetusliike O. Hämäläinen Oy<br />

Kuljetusliike OK Ojala Oy<br />

Kuljetusliike Pasi Oranta Ky<br />

Kuljetusliike Pitkänen Ky<br />

Kuljetusliike R. Sammallahti Oy<br />

Kuljetusliike SE Mäkinen Oy<br />

Kuljetusliike Tauno Mäkelä Ky<br />

Kuljetusliike Uolevi Peltonen Oy<br />

Kuljetuspalvelu Kurkinen Ky<br />

Kuljetusyhtymä Lappalainen Ay<br />

Lappalaisen Liikenne Ky<br />

Liikenne O. Niemelä<br />

Liikenteenharjoittaja Teppo Mikkola<br />

Maskun piha- ja maarakennus<br />

M-Trans Ky<br />

Nostomesta Oy<br />

Otavan Kuljetus Oy<br />

Oy Axel Williamsson Ab<br />

Oy CS Trans Ab<br />

Oy Kajo Trans Ab<br />

Oy Shell Ab<br />

Pentti Latva-Aro Oy<br />

Pohjaset Oy<br />

Powder-Trans Ab Oy<br />

R. Sjöbacka Ab<br />

Riihimäenkiito Oy<br />

S Löppönen Oy<br />

Savonlinja Oy/Säiliöauto<br />

Star-Cargo Oy<br />

Suonenjoen Trans-Asko Oy<br />

T:mi Pekka Hahl<br />

Terho Lehtinen Ky<br />

Tero-Trans Oy<br />

Textrans<br />

Timo Lahma Ky<br />

Titan Trans Oy<br />

Transport Soppela Oy<br />

V. Aniranta Ky<br />

Valomatkat Oy<br />

Veijo Kauppinen Oy<br />

Veikko Tuomisto<br />

Vesterbacka Transport Oy/Ab<br />

Vieno Ollonqvist Oy<br />

Koonnut Pekka Saarnio<br />

Liikenneturvan uutta materiaalia<br />

pohjoisesta.<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 29

SEURAAVASSA<br />

NUMEROSSA<br />

Liikenneturvan aluetoimistot<br />

Etelä-Suomi:<br />

Helsinki Sitratie 7, 00420<br />

Helsinki Puh. (09) 417 4700<br />

Fax (09) 4174 7400<br />

Varpu Tavaststjerna,<br />

Olli Lehto<br />

Kouvola Valtakatu 30 C 14,<br />

45100 Kouvola Puh. (05) 375<br />

2006 Fax (05) 375 2689<br />

Juha Sirviö,<br />

Anna-Maija Hinkkanen<br />

Länsi-Suomi:<br />

Turku Humalistonkatu 2b B<br />

26, 20100 Turku Puh. (02)<br />

4691 744 Fax (02) 469 1746<br />

Antero Aho,<br />

Hannele Nikula<br />

Tampere Polvikatu 2 E 25,<br />

33100 Tampere Puh. (03) 212<br />

2156 Fax (03) 213 1478<br />

Matti Joki,<br />

Maire Pietilä<br />

Jyväskylä Kauppakatu 41 A 9,<br />

40100 Jyväskylä Puh. (014<br />

449 9900<br />

Fax (014) 449 9901<br />

Leena Piippa,<br />

Raili Pynnönen<br />

Vaasa Kauppapuistikko 16 B<br />

46b, 65100 Vaasa Puh. (06)<br />

361 0888<br />

Fax (06) 361 0889<br />

Heli Lintamo<br />

Itä-Suomi:<br />

Mikkeli Vuorikatu 5 A, 50100<br />

Mikkeli Puh. (015) 760 0887,<br />

760 0886<br />

Fax (015) 760 0885<br />

Reijo Tarkiainen<br />

30 LIIKENNEVILKKU 2/2003<br />

YHTÄ JUHLAA…<br />

Liikennevilkun seuraava numero 3/2003<br />

ilmestyy 50-vuotisjuhlanumerona vielä<br />

ennen 22.5. pidettävää lehden<br />

juhlaseminaaria. Juhlanumero sisältää<br />

erillisen keskiliitteen, jossa Ulla-Maija<br />

Sornikivi esittelee Liikennevilkkujen ja<br />

sen edeltäjien osallisuutta erilaisissa<br />

liikenteen turvatoimissa ja<br />

uudistuksissa. Muutoinkin lehden<br />

sisältö yritetään pukea juhlaan samalla,<br />

kun se on kevätkauden viimeinen<br />

numero. Juhlanumeron jälkeenhän<br />

seuraava numero ilmestyy vasta<br />

koulujen alkamisen alla elokuun<br />

LIIKENNEVILKUN JUHLASSA EI HYMY HYYDY?<br />

alkupuolella.<br />

Juhlanumerossa puututaan laajemmin myös kuljettajakäyttäytymiseen<br />

mahdollisimman tuoreen ja arvovaltaisen aineiston turvin.<br />

Kuopio Tulliportinkatu 26 A 1,<br />

70100 Kuopio Puh. (017)580<br />

0282 Fax (017) 580 0284<br />

Tuula Taskinen,<br />

Maire Suhonen<br />

Joensuu Kirkkokatu 19 A 9,<br />

80100 Joensuu Puh. (013)<br />

610 0125 Fax (013) 610 0124<br />

Marja Siintomaa<br />

Pohjois-Suomi<br />

Oulu Torikatu 33 A 1, 90100<br />

Oulu Puh, (08) 372 500<br />

Fax (08) 372 105<br />

Rainer Kinisjärvi,<br />

Eero Kalmakoski<br />

Rovaniemi Korkalonkatu 18,<br />

96200 Rovaniemi Puh. (016)<br />

347 077 Fax (016) 319 439<br />

Petri Niska,<br />

Raija Anteroinen<br />

Sähköpostiosoitteet<br />

liikenneturva@liikenneturva.fi<br />

etunimi.sukunimi@liikenneturva.fi<br />

(ä,ö,å kirjoitetaan a,o,a)<br />

TOIMITUSJOHTAJA Matti Järvinen<br />

YHTEYSTIEDOT<br />

TOIMITUSJOHTAJAN SIHTEERI<br />

Sisko Hämäläinen<br />

TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Rolf Gabrielsson<br />

TIEDOTUSTOIMITTAJA<br />

Ulla-Maija Sornikivi<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Pekka Saarnio<br />

PEKKA SAARNIO<br />

TIEDOTTAJA/<br />

AJETAAN IHMISIKSI -KAMPANJA<br />

Tarja Hurtta (äitiyslomalla),<br />

Kaisa Hara<br />

TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Rajalin<br />

TUTKIJA Matti Heinonen<br />

TUTKIMUSAVUSTAJA<br />

Leena Luukkainen<br />

TALOUSPÄÄLLIKKÖ Markku Kola<br />

KONTTORIPALVELUT<br />

Anne Antinaho, Eila Mannila-<br />

Nieminen<br />

TOIMISTOPALVELUT Raija Eskola,<br />

Kajsa Viirala,Tarja Hämäläinen,<br />

Marjaana Piirainen<br />

VARASTO Johanna Lorentz<br />

JULKAISUT Päivikki Soinio,<br />

Soile Tuomi-Muurinen<br />

NÄYTTELYT Olli Lehto<br />

TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ<br />

Jukka Vierimaa<br />

TIETOPALVELUT<br />

Leena Paartola,<br />

Petri Jääskeläinen<br />

ATK-TUKIHENKILÖ<br />

Esko Pietarinen<br />

KIRJASTO Outi Hietalahti,<br />

Marjaana Kivioja (äitiyslomalla)<br />

Katja Mäkilä<br />

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Lasse Saharinen<br />

LIIKENNEKASVATUS Minna<br />

Huopalainen, Matti Koivurova,<br />

Erkki Lähdeniemi, Aulikki<br />

Schrey (vuorotteluvapaalla),<br />

Pirkko Sassi, Milla Vähäkainu<br />

KULJETTAJAKOULUTUS Heikki<br />

Anteroinen, Ilkka Valkama<br />

LIIKENNE VILKKU<br />

Julkaisija<br />

Liikenneturva<br />

Sitratie 7, 00420 Helsinki<br />

Puhelin 09-417 4700, faksi 09-4174 7400<br />

e-mail: etunimi.sukunimi@liikenneturva.fi<br />

www.liikenneturva.fi/vilkku/vilkku.htm<br />

Päätoimittaja<br />

Rolf Gabrielsson<br />

Toimitussihteeri<br />

Pekka Saarnio<br />

09-417 47330 tai 040-743 1622<br />

Toimituskunta<br />

Kaisa Hara (Tarja Hurtta äitiyslomalla), Katja<br />

Mäkilä (Marjaana Kivioja äitiyslomalla), Sirpa<br />

Rajalin, Lasse Saharinen, Juha Sirviö sekä<br />

päätoimittaja Rolf Gabrielsson (puheenjohtaja)<br />

ja toimitussihteeri Pekka Saarnio (sihteeri)<br />

Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset<br />

Liikenneturva<br />

Tarja Hämäläinen, Pl 29, 00421 Helsinki<br />

Faksi 09-4174 7400<br />

e-mail: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi<br />

Ulkoasu<br />

Viestintätoimisto MediaConsultit MCI<br />

Malminkaari 9 B, PL 5, 00701 Helsinki<br />

Puhelin 09-348 9940, faksi 09-348 9941<br />

e-mail: etunimi.sukunimi@mediaconsultit.com<br />

www.mediaconsultit.com<br />

Painatus<br />

Uusimaan kirjapaino<br />

Ole Höstman, puhelin 019-66161<br />

Jakelu<br />

Suomen Posti Oy<br />

PL 6, 00011 Posti, Sirkka Hiltunen<br />

Puhelin 020-4517188, faksi 020-4517578<br />

ISSN 0355-6689<br />

50.vsk.

Raskaan liikenteen ja erityisesti<br />

kuorma-autojen onnettomuudet<br />

ovat näkyvästi esillä julkisuudessa.<br />

Niihin voi liittyä mediaa<br />

kiinnostavia piirteitä, ja monasti<br />

ne ovat massaeroista johtuen<br />

vastapuolelle kohtalokkaita. Kuorma-autojen<br />

onnettomuuksista puolet<br />

on kohtaamisonnettomuuksia.Viime<br />

vuonna kuolemaan johtaneita onnettomuuksia,<br />

joissa kuorma-auto oli<br />

osallisena tapahtui ennakkotietojen<br />

mukaan 91. Niissä menehtyi 107 henkilöä.<br />

Kuorma-auton kuljettajia tai<br />

matkustajia onnettomuuksissa kuolee<br />

vuosittain viidestä kuuteen.<br />

Kuorma-autoja pitävät jotkut riskinä<br />

liikenteessä.Tähän ei ole aihetta,<br />

ainakaan onnettomuuksien syiden perusteella.<br />

Kahdeksassa vakavassa ajoneuvo-onnettomuudessakymmenestä<br />

raskas ajoneuvo "joutuu" onnettomuuden<br />

osapuoleksi. Se vain sattuu<br />

olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.<br />

Sanomalehden onnettomuusuutinen<br />

kuvaa onnettomuuden syytä<br />

usein lyhyesti "vastaan tullut ajoneuvo<br />

siirtyi yllättäen kuorma-auton<br />

eteen".<br />

Vaikka kuorma-auton kuljettaja säilyykin<br />

useimmiten onnettomuudesta<br />

hengissä, on vakava turma aina myös<br />

hänelle traumaattinen kokemus. Kuljettajan<br />

henkinen hätä jää helposti fyysisten<br />

vammojen puuttuessa huomaamatta<br />

tilanteessa, jossa toinen osapuoli<br />

on saattanut menehtyä. Useimmiten<br />

henkinen tuki kuljettajalle jää antamatta,<br />

eikä hän sitä osaa pyytääkään.<br />

Kuorma-autojen liikenneturvallisuuden<br />

kehittäminen on erottamaton<br />

osa yleistä liikenneturvallisuuden parantamista.<br />

Maanteiden ammattilaisille<br />

liikenneturvallisuudessa on samal-<br />

SATA ASKELTA<br />

la kysymys heidän työturvallisuudestaan.<br />

Kuljetuselinkeino näkee liikenneturvallisuuden<br />

myös merkittäväksi<br />

imagotekijäksi, jolla suuri yleisö arvioi<br />

kuorma-autoliikennettä kokonaisuudessaan.<br />

Suomen Kuorma-autoliitto on valmistellut<br />

alansa liikenneturvallisuusohjelman<br />

Sata askelta turvalliseen<br />

kuorma-autoliikenteeseen. Sen lähtökohtana<br />

on näkemys, että kuormaautoliikenteen<br />

turvallisuus ei koske<br />

pelkästään kuljetusalaa, vaan koko yhteiskuntaa<br />

ja välillisesti jokaista kansalaista.<br />

Ohjelmassa muistutetaan, että<br />

pelkästään kuorma-autojen turvallisuutta<br />

kehittämällä liikenteen turvallisuutta<br />

ei kyetä ratkaisemaan.Vastuu<br />

liikenneturvallisuudesta kuuluu kaikille.<br />

Suomen Kuorma-autoliiton tavoitteena<br />

on herättää ohjelman avulla<br />

kuorma-autoalalla aito kiinnostus liikenneturvallisuusasioihin<br />

ja turvallisuustekijöiden<br />

huomioon ottamiseen.<br />

Liitto tulee työskentelemään eri<br />

tavoin sen puolesta, että kuljetusyritykset<br />

ja niiden asiakkaat arvostaisivat<br />

nykyistä enemmän liikenneturvallisuutta.<br />

Sen tulisi näkyä niin turvallisen tekniikan<br />

suosimisena kuin myönteisten<br />

liikenneasenteiden luomisena alalle.<br />

Yhteisen halun kuorma-autoliikenteen<br />

turvallisuuden parantamiseen toivotaan<br />

johtavan alalla pysyviin toimintaympäristön<br />

ja yrityskulttuurin<br />

muutoksiin.<br />

Liikenneasenteiden parantaminen<br />

on keskeisiä ja ohjelman mukaan kiireellisimpiä<br />

toimenpiteitä matkalla<br />

kohti nykyistä turvallisempaa maantieliikennettä.<br />

Koulutus, valistus, val-<br />

vonta ja rangaistukset on valjastettava<br />

nopeasti tehokkaaseen käyttöön.<br />

Ohjelma jakaantuu kahteentoista<br />

osa-alueeseen, jotka sisältävät yhteensä<br />

sata erilaista toimenpide-ehdotusta.<br />

Ne koskevat esimerkiksi yleistä ajokortti-<br />

ja ammattikuljettajien koulutusta,<br />

liikenneasenteita ja ennakoivaa<br />

ajotapaa.Tavoitteena on lisäksi terveysja<br />

ajokykyvaatimusten tarkistaminen<br />

samoin kuin päihteiden vähentäminen<br />

liikenteessä.<br />

Myös liikenneympäristön kehittämisen,<br />

viranomaisvalvonnan ja tiedottamisen<br />

keinoin sekä yrityskulttuurin<br />

muutoksella ja asiakkaiden vastuuta<br />

turvallisuudesta lisäämällä uskotaan<br />

kuorma-autojen ja koko liikenneturvallisuuden<br />

paranevan.<br />

Kuljetusyritysten toivotaan sitoutuvan<br />

tuottamaan turvallisia kuljetuspalveluja,<br />

kouluttamaan henkilöstöään<br />

ja ottamaan huomioon liikenneturvallisuuden<br />

kuljetustoiminnalle asettamat<br />

rajoitukset. Kalustohankinnoissa<br />

tulisi suosia turvallisia ratkaisuja ja<br />

pitää kalusto aina liikenneturvallisessa<br />

kunnossa.<br />

JUHA NORPPA-RAHKOLA<br />

PALSTAVIERAANAMME ON SUOMEN KUORMA-<br />

AUTOLIITON VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ JOKA ON<br />

MUKANA MYÖS LIIKENNETURVAN<br />

TIEDOTUSALAN NEUVOTTELUKUNNASSA JA<br />

OSALLISTUNUT LAAJASTI YHTEISTYÖHÖN<br />

RASKAAN LIIKENTEEN TURVALLISUUDEN<br />

PARANTAMISEKSI.<br />

SUOMEN KUORMA-AUTOLIITON<br />

LIIKENNETURVALLISUUSOHJELMAAN VOI<br />

TUTUSTUA TARKEMMIN OSOITTEESSA<br />

WWW.SKAL.FI/ SKAL/ SKAL:N<br />

TOIMINTAOHJELMAT.<br />

LIIKENNEVILKKU 2/2003 31

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!