Vaikuttaja_2019_2

Vaikuttaja \ Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 2\2019 3
\\
KOULUTUS
Ammatillinen koulutus myötätuulessa
teksti: Hannu Siltala, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö \ kuvitus: Tuukka Rantala
Hallitusohjelmassa ja valtion vuoden
2020 budjetissa on merkittäviä
satsauksia osaamisen kehittämiseen.
Edellisten hallitusten
leikkauslinjan sijaan on vihdoinkin
nähtävissä valoa tunnelin päässä.
Paljon onkin korjattavaa. Sipilän hallituksen
aikana toteutettu ammatillisen koulutuksen
reformi on kohta parivuotias, eikä sen toteutumisen
keskeisin uudistus, oppimisen painopisteen siirtyminen
työpaikoille, ole erilaisten selvitysten valossa
onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.
Paljon on puutteita asianmukaisten työssäoppimispaikkojen
löytymisessä koulutussopimusoppilaille,
heidän opiskeluunsa liittyvien henkilökohtaistamissuunnitelmien
tekemisessä ja oppilaiden
ohjaajien eli työpaikkaohjaajien koulutuksessa.
Monelta työpaikalta puuttuvat kokonaan suunnitelmat
näiden asioiden hoitamisesta yhteistoiminnassa
henkilöstön edustajien kanssa.
On vielä paljon luottamusmiehiä ja työnantajia,
jotka eivät tunne ammatillisen koulutuksen reformin
asioita. On toki työpaikkoja, joissa nämä asiat
hoidetaan esimerkillisesti.
Tuhat opettajaa ja ohjaajaa lisää
Hallitus lupaa osaamisen kehittämiseen ensi vuodelle
yhteensä 256 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
cc
Kaikkein merkittävimpänä pysyvimpänä uudistuksena
Hannu Siltala pitää oppivelvollisuusiän nostoa.
Sipilän hallituksen leikkauksista johtuvaa opettajaja
ohjaajapulaa helpottamaan tulee 80 miljoonaa
euroa määräaikaista rahoitusta.
Tämä merkitsisi noin 1 000 uutta määräaikaista
tehtävää. Tämän pitäisi helpottaa mm. lähiopetuksen
rikkonaisuudesta ja oppilaiden ohjaamisesta
aiheutuvia ongelmia.
Työpaikkaohjaajien lisäämiseen osoitetaan 2,5
miljoonaa, mikä on todella hyvä ja tärkeä asia. Tosin
sen tarkemmin ei vielä ole tietoa, mitä tämä merkitsee.
Jo nyt on koulutuksen järjestäjillä velvollisuus
järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta. Ongelmaksi
on osoittautunut se, ettei työpaikoilta pystytä kesken
työpäivien irrottautumaan koulutuksiin, jotka
järjestetään usein oppilaitosten tiloissa.
Koulutuksen järjestäjien tulisikin jalkautua
järjestämään työpaikkaohjaakoulutusta työpaikoille.
Myös työnantajien olisi syytä paremmin kantaa vastuunsa
työpaikkaohjaajien aseman selkeyttämisessä.
Työpaikkaohjaajien ajankäyttö, koulutus ja korvaukset
vaativasta ohjaustyöstä on saatava kuntoon.
Näin saadaan paremmin motivoituneita osaavia
ammattilaisia näihin tehtäviin.
Oppisopimuksen ehdoista pidettävä huolta
Hallitus lupaa satsauksia myös oppisopimuskoulutukseen.
Siitäkään ei ole tarkempaa tietoa vielä
käytettävissä. Joka tapauksessa oppisopimuskoulutuksen
edistäminen on kannatettavaa.
Oppisopimus perustuu nykyisellään määräaikaiseen
työsuhteeseen. On pidettävä huoli siitä,
että oppisopimus on jatkossakin työsuhde ja siitä
maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat.
Missään tapauksessa ei pidä lähteä porrastelemaan
oppisopimuspalkkoja yhtään alemmas mitä
ne nyt ovat. Myös aikuiskoulutustukea on tarkoitus
uudistaa paremmin tukemaan aikuisten osa-aikaista
opiskelua.
Koulutuksen rahoituksen kääntyminen nousuun
on positiivinen asia, vaikka nyt tulleet lisäykset eivät
riitä lähellekään paikkaamaan viime hallituskausilla
tehtyjä koulutuksen kohdistuneita leikkauksia.
Ammatilliseen koulutukseen kohdistettu lisärahoitus
on kertaluontoista rahoitusta, joka ei pitkällä
aikavälillä turvaa koulutuksen saatavuutta ja laatua.
Kaikkein merkittävimpänä pysyvimpänä uudistuksena
pidän oppivelvollisuusiän nostoa, joka
edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuttaa opiskella
ammattikoulu- tai lukio-opintoja kaikkein heikoimmassa
taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden
lasten parissa. \