Vaikuttaja_2019_1

Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2019 TEEMA: Eduskuntavaalit 2019 

Turja Lehtonen: 

Nyt käännetään 

politiikan suunta 

\\ 

s. 2 

Eduskunta 

vaikuttaa 

työsuojeluun 

\\ 

s. 18 

Eurovaaleistakin 

kannattaa 

jo kiinnostua 

\\ 

s. 22 

HELSINKI 

Ilpo Haaja 

6 

UUSIMAA 

Ville Kari 

332 

VARSINAIS-SUOMI 

Matti Rajala 

30 


Johannes Yrttiaho 

35 

SATAKUNTA 

Jari Myllykoski 

93 

SATAKUNTA 

Miika Rantanen 

97 

SATAKUNTA 

Erno Välimäki 

101 

HÄME 

Hanna-Kaisa Rokkanen 

49 

HÄME 

Juha Ulmanen 

52 

PIRKANMAA 

Virva-Mari Rask 

189 

VALITSE VAIKUTTAJA! 

PIRKANMAA 

Antti Salonen 

191 

KAAKKOIS-SUOMI 

Atte Kilpinen 

5 


Minja Lääperi (sit.) 

7 

SAVO-KARJALA 

Sakari Laitinen 

57 

VAASA 

Juha-Matti Kiviluoma 

155 

VAASA 

Pekka Pörsti 

163 

OULU 

Jouni Jussinniemi 

87 

LAPPI 

Reijo Kontinen 

52 

LAPPI 

Olavi Stoor 

61 

Tämä joukko 

on valmiina 

eduskuntaan. 

\s.8 \

2 nro 1\2019 Teollisuuden Vaikuttajien lehti \ Vaikuttaja 

\\ 

PÄÄKIRJOITUS 

Tekemistä riittää 

teksti: Turja Lehtonen, Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä \ kuva: Asko-Matti Koskelainen 

TÄTÄ KIRJOITETTAESSA eduskuntavaaleihin on aikaa 

enää muutama viikko. Politiikassa on ollut vauhtia ja tilanteita 

viimeisen lähes neljän vuoden aikana jatkuvalla syötöllä. Tästä 

on pitänyt huolen pääministeri Juha Sipilä hallituksineen. 

Ikään kuin draaman kaaren huipennuksena Sipilä keksi 

hajottaa oman hallituksensa hetkellä, jolloin vaaleihin oli aikaa 

vain viisi viikkoa. Syyksi selitettiin vastuunkantoa. Kansalaisten 

silmissä kyse taisi kuitenkin olla jostain aivan muusta, eli 

poliittisesta pelistä. Hallituksen eroamisesta ei ehtinyt kulua 

montaakaan tuntia, kun alkoi jo loan heittely kokoomuksen ja 

keskustan välillä. Siniset eivät ottaneet – yllätys, yllätys – tähänkään 

asiaan mitään kantaa. 

Nyt jo manan majoille menneen hallituksen tekoja voi arvioida 

muutamilla luonnehdinnoilla. Ensinnäkin sen lainvalmistelu on 

kautta linjan ollut hapuilevaa, ennalta arvaamatonta ja kiireellä 

valmisteltua. Päätöksiä on tehty, niitä on peruttu, ja jatkuva 

soutaminen ja huopaaminen on ollut leimallista. 

\ 

SIPILÄN HALLITUS ”kunnostautui” myös työmarkkina-asioissa. 

Vastaavaa jatkuvaa vastakkainasetteluun hakeutuvaa, 

työmarkkinoihin sotkeutuvaa hallitusta ei Suomessa ole ollut aikoihin. 

Sipilän ajatus siitä, että Suomea johdetaan kuin yritystä ajoi 

tylysti karille. Työmarkkinoille oli lähellä syntyä todella katkera 

ja konfliktiherkkä tilanne, ja joltain osin näin ehti jo tapahtuakin. 

Hallituksen täydellinen osaamattomuus ja tietämättömyys 

työmarkkinoista yhdistyi ylimielisyyteen ja korvien sulkemiseen 

tosiasioista. Hallitus oli lähellä aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa 

työmarkkinoiden neuvotteluihin ja sopimiseen perustuvaan 

järjestelmäämme. 

Tekemistä siis riittää tulevalla eduskunnalla ja hallituksella 

Sipilän jälkien korjaamisessa ja erityisesti luottamukseen sekä 

sopimiseen perustuvan järjestelmämme kehittämisessä. Ammattiyhdistysliike 

on aina valmis neuvottelemaan, mutta saneluun ja 

uhkailuihin se ei taivu. Tämä on syytä seuraavankin hallituksen 

pitää kristallinkirkkaana mielessä. 

\ 

Näytetään joukkovoimamme ja tehdään vaalitulos, 

jolla maahamme saadaan oikeudenmukaisuutta, 

tasa-arvoa ja palkansaajia arvostava hallitus. 

TEKEMISTÄ RIITTÄÄ vielä ennen vaalejakin. Nyt on juuri se 

hetki, jolloin äänestäjät pohtivat sitä, mille puolueelle ja ehdokkaalle 

he haluavat antaa valtakirjan seuraavalle vaalikaudelle. 

Teollisuuden Vaikuttajia on eduskuntavaaleissa ehdolla useita. 

He ovat työelämän todellisia asiantuntijoita ja heillä on sydän 

aidosti vasemmalla. 

Viimeisten viikkojen ja päivien aikana myös epävarmat 

äänestäjät tulee saada vakuuttumaan siitä, että Sipilän, Orpon 

ja Terhon johtamalle politiikalle on olemassa vaihtoehto, joka 

ajaa työmarkkinoilla ennustettavuutta, ja joka pitää jokaisen 

kansalaisen mukana yhteiskunnassa. 

On siis loppukirin paikka vaalityössä. Näytetään joukkovoimamme 

ja tehdään vaalitulos, jolla maahamme saadaan oikeudenmukaisuutta, 

tasa-arvoa ja palkansaajia arvostava hallitus. 

Seuraavaa neljää vuotta meillä ei ole enää varaa ottaa jatkuvia 

iskuja vastaan. Kannustan kaikkia Vaikuttajia työpaikoilla, turuilla 

ja toreilla rohkeasti keskustelemaan politiikasta ja haastamaan 

nykyisen politiikan suunnan.\ 

Vaikuttaja – Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2019 

Teollisuuden Vaikuttajat on Teollisuusliiton 

vasemmiston ja sitoutumattomien liittoryhmä. 

JULKAISIJA: Teollisuuden Vaikuttajat 

PÄÄTOIMITTAJA: Turja Lehtonen 

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Hannu Siltala 

TOIMITUSSIHTEERI: Asko-Matti Koskelainen 

TOIMITUSKUNTA: Veli-Matti Kauppinen, 

Annika Lehtovuori, Saila Ruuth 

ULKOASU: Tuukka Rantala 

PAINOPAIKKA: Lehtisepät Oy, Tuusula 

info@teollisuudenvaikuttajat.fi 

www.teollisuudenvaikuttajat.fi

Vaikuttaja \ Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2019 3 

\\ 

KOULUTUS 

Ammatillisen koulutuksen 

haasteita teollisuusaloilla 

teksti: Hannu Siltala, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö 

VIIME KUUKAUSINA, tai oikeastaan koko Sipilän 

hallituksen ajan, on paljon puhuttu ja kirjoitettu 

ammatillisen koulutuksen ongelmista ja haasteista. 

Tahti sen kun kiihtyy lähestyttäessä huhtikuun 

eduskuntavaaleja. Viime vaalien alla nyt jo entisen 

Sipilän toimitusministeriöksi muuttuneen hallituspuolueiden 

edustajat näkyvästi lupasivat, ettei 

koulutuksesta leikata. Yhtä kaikki lupaukset unohtuivat, 

kun hallitus saatiin kokoon ja muuttuivat yli 

200 miljoonan euron leikkauksiin koulutuksesta. 

Samalla hallitus alkoi toteuttaa ammatillisen 

koulutuksen reformiksi nimettyä ammatillisen koulutuksen 

lainsäädännön uudistusta. Vaikka äänestäjien 

poliittinen muisti tuppaa olemaan lyhyt, niin 

nämäkin porvarihallituksen heikennykset olisi syytä 

muistaa viimeistään, kun valitsee puoluetta, mitä 

aikoo äänestää. 

Teollisuusalojen vetovoima paremmaksi 

opintojen ohjausta kehittämällä 

Ammatillisessa koulutuksessa on paljon sarkaa 

kynnettävänä, jotta saataisiin ammatillisista opinnoista 

aidosti kiinnostava väylä jatko-opintoihin 

peruskoulunsa päättäville nuorille. Varsinkin teollisuuden 

aloilla kärsitään vuodesta toiseen vetovoiman 

puutteesta. Syitä on varmasti monia aina 

ammatillisen koulutuksen arvostuksen puutteesta 

yleisesti yhteiskunnassa ja perheissä peruskoulujen 

opinnonohjauksen heikkouksiin. 

Monilla saattaa vielä vallalla olla kuvitelma, 

että lukion kautta aukeaa se vihreämpi oksa ja mahdollisuudet 

jatko-opintoihin, mikä ei tietenkään 

nykyään pidä paikkaansa. Ammatillinen koulutus 

antaa valmiudet myös ammattikorkea- ja korkeakouluopintoihin. 

Uskaltaisin väittää, että suurin syy vetovoimapuutteisiin 

on oikean ajantasaisen tiedon puute 

ammateista ja tarjolla olevista työmahdollisuuksista. 

Esimerkiksi peruskoulujen opinnonohjauksessa olisi 

varmasti paljon parantamisen varaa. 

Aiheellista on kysyä, miten opinnonohjaajat, 

jotka ovat itse lukion kautta yliopistotutkinnon 

suorittaneita humanisteja, aidosti tuntevat esimerkiksi 

teollisuuden ammatteja, niiden erityispiirteitä, 

ammatissa kehittymisen mahdollisuuksia, palkkaustasoa 

tai jatko-opintomahdollisuuksia. Opojen 

koulutukseen, resursointiin ja ammatteihin perehdytykseen 

olisi tehtävä radikaaleja muutoksia. Opintojen 

ohjaus olisi oltava enemmänkin yksilöllistä 

ammatinvalinnan luonteista räätälöintiä, jotta kullekin 

sopiva opintopolku löytyy. 

Työelämäyhteistyö 

Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan alueellisesti 

vaikuttaa myös se, miten työelämäyhteistyö on järjestetty. 

Tähän ei riitä pelkästään yhteistyö ammatillisen 

koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien 

kanssa. Tarvitaan myös yhteistyötä peruskoulujen 

ja lukioiden kanssa. 

Itsestään selvänä sääntönä tulisi pitää sitä, että 

alueen yrityksistä käyvät puhumassa kouluissa niin 

työnantajan kuin työntekijöidenkin edustajat. Jokaisen 

yrityksen tulisi nähdä velvollisuudekseen ottaa 

cc 

Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan vaikuttaa myös työelämäyhteistyön järjestelyt, sanoo Hannu Siltala. 

Monilla saattaa vielä vallalla olla 

kuvitelma, että lukion kautta aukeaa 

se vihreämpi oksa ja mahdollisuudet 

jatko-opintoihin, mikä ei tietenkään 

nykyään pidä paikkaansa. 

peruskoululaisia TET-jaksoille. Kaikki esteet tulisi 

poistaa ja luoda kannustimia, että ammatillisten 

oppilaitosten oppilaille löytyisi asianmukaisia koulutussopimus- 

ja oppisopimuspaikkoja yrityksissä. 

Ennen uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä 

koulutuksen järjestäjillä oli alakohtaisia 

neuvottelukuntia ammattioppilaitoksissa. Näissä 

oli edustus opettajilla, oppilailla, työnantajilla ja 

työntekijöillä. Uusi laki velvoittaa koulutuksen järjestäjät 

työelämäyhteistyöhön. Tällä hetkellä, kun 

uusi laki on ollut voimassa vuoden 2018 alusta, ei 

kukaan tunnu tietävän, miten vastaava yhteistyö 

on järjestetty. 

Työelämäyhteistyön merkitystä ei voi väheksyä. 

Päinvastoin, oppimisen painopisteen siirtyminen 

entistä enemmän työpaikoille vaatii näiltä yhteistyöverkostoilta 

entistä tiiviimpää yhteistoimintaa. 

Puuttuvan osaamisen todentaminen 

Aikuisten ja maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen 

tunnistamista tulisi parantaa nykyisestä henkilökohtaisesta 

osaamissuunnitelmasta, joka perustuu 

käytännössä koulutukseen hakijan aikaisemman koulutus- 

ja työkokemuksen kirjaamisesta lomakkeille. 

Varsinkin maahanmuuttajille, joiden lähtömaissa 

on erilaiset koulutusjärjestelmät ja työt, olisi otettava 

käyttöön aitoja työnäyttöjä, joissa voitaisiin 

paremmin todeta mahdolliset puutteet osaamisessa 

ja arvioida lisäkoulutuksen tarve. Monesti myös 

suomalaisilla vailla ammatillista koulutusta olevilla 

aikuisilla saattaa olla työssä opittua osaamista ja 

kokemusta, jonka voisi todeta ja arvioida näytöillä. \


\\ 

EDUSKUNTAVAALIT 

Äänestämällä torjutaan oikeiston vyörytys 

teksti: Risto Korhonen \ kuvat: Annika Rauhala 

Huhtikuun eduskuntavaaleissa ratkaistaan monilta osin suomalaisen 

teollisuuden palkansaajan tulevaisuus. Jos nykymeno jatkuu, edessä 

ovat synkät ajat. Tätä mieltä ovat Teollisuuden Vaikuttajat, Teollisuusliiton 

puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen sekä sopimusasiantuntijat 

Heikki Holappa erityisalojen sektorilta, Terho Ihalainen 

teknologiasektorilta ja Sari Kola kemian sektorilta. 

JYRKI ALAPARTANEN, Heikki Holappa, Terho 

Ihalainen ja Sari Kola muistuttavat mitä tapahtui 

2015 eduskuntavaalien jälkeen. Keskustan johdolla 

syntyi porvarihallitus, joka palautti monen mieleen 

Ahon johtaman porvarihallituksen. Kokemattoman, 

työnantajia ja Suomen yrittäjiä peesaavan hallituksen 

ansiosta asiat työmarkkinoilla menivät solmuun, ja 

vasta monien vaiheiden jälkeen syntyi kilpailukykysopimus 

eli kiky. 

Kikyn sisältö oli palkansaajan kannalta todella 

huono. Sopimus sisälsi nollalinjan lisäksi työajan 

pidennyksen ja julkisella sektorilla lomapalkan ja 

loman leikkaukset vuoteen 2019 saakka. Vuoden 

2017 liittokierroksella tuli palkankorotuksia, mutta 

kikyn ongelmat jäivät vuoden 2019 syksyyn. 

Sipilän maaliskuussa eronnut hallitus ei saa 

sopimusasiantuntijoilta korkeaa arvosanaa. Heikki 

Holapan mielestä ei oikeastaan mitään arvosanaa. 

– Hallitus on tekemillään päätöksillä siirtänyt 

meidän rahojamme koko ajan yritysten taskuun. 

Näyttää siltä, että sairaanhoito, vanhustenhoito 

ja lastenhoito on täysin unohdettu. Työelämää on 

kiristetty koko ajan. Työsuojelulakikin tehtiin työntekijän 

suojaksi, mutta se on käännetty päälaelleen 

työnantajan suojeluksi. Kaikessa mennään työnantajan 

ehdoilla. 

Jyrki Alapartasen mukaan mennyt hallituskoalitio 

oli työelämän näkökulmasta aivan kaoottinen 

toimija. Sen taustalla oli myös laajempi ideologia. 

– EK irtaantui keskitetyistä ratkaisuista ja siten 

työelämän lainsäädäntö jää puhtaasti erilaisten 

hallitusten ja istuvan eduskunnan toteutettavaksi. 

Aikaisemmin nämä asiat hoidettiin kolmikantaisen 

valmistelun tai tulopoliittisten ratkaisujen kautta. 

Toivottavasti eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan 

sellainen hallitus, joka ymmärtää kolmikantaisen 

lainvalmistelun. 

TEEMA: Eduskuntavaalit 2019


ff 

Sari Kola sanoo, että 

seuraavan hallituksen 

on puututtava nykyisen 

hallituksen valmistelemiin 

lakiheikennyksiin. 

cc 

Jyrki Alapartasen, Heikki Holapan, Sari 

Kolan ja Terho Ihalaisen mukaan työntekijöiden 

kannalta huonon hallituksen ja eduskunnan 

jatkaminen voidaan estää äänestämällä vaaleissa 

vasemmistoa. 

ff 

Jyrki Alapartanen 

sanoo, että puutuotesektoriin 

täytyy panostaa jo 

pelkästään ilmastokysymysten 

vuoksi. 

Sari Kola muistuttaa, että Sipilän hallitus ryhtyi 

heti toimintansa alusta lähtien heikentämään palkansaajan 

asemaa ja sama jatkuu, jos porvarihallitus 

vielä jatkaa. Tämä näkyy valmisteilla olevissa 

lakihankkeissa. 

– Työaikalakiin on tulossa heikennyksiä ja sama 

tapahtuu taatusti yhteistoimintalain valmistelussakin. 

Pelkään myös, että lastenhoitoon liittyvään työn ja 

perheen yhteensovittamiseen tulee heikennyksiä. 

Odotankin seuraavalta hallitukselta, että se puuttuu 

jo valmistelussa oleviin lakiheikennyksiin. Torppaavat 

ne ja avaavat edellisen hallituksen valmistelussa 

olevat lainkohdat ja muuttavat ne työntekijälle myönteisempään 

suuntaan. 

Kiky voitto työnantajille 

Kolmikantaan palaamista toivoo myös Terho Ihalainen. 

Hän sanoo kiky-sopimuksen olevan työmarkkinahistorian 

isoimpia munauksia. 

– Numeroiden valossa siinä saattaa näyttää olevan 

hyvääkin, mutta työelämän kulttuuria se mursi. Siinä 

annettiin työnantajalle liikaa työkaluja. Kun jossakin 

työpaikassa oltiin jo hyvällä sopimisen tiellä, niin 

kiky-sopimuksella se kehitys romutettiin. Paljon 

enemmän oltaisiin saatu aikaan, jos 24 tunnin työajan 

teknisen pidennyksen sijasta oltaisiin 8 tunnin 

sisällä tehty työelämän parannuksia. 

Teollisuusliitto on teknologiateollisuuden osalta 

”Toivottavasti eduskuntavaalien 

jälkeen muodostetaan sellainen 

hallitus, joka ymmärtää 

kolmikantaisen lainvalmistelun.” 

irtisanonut kikyn työajan pidennykset, mutta työnantajat 

ja pääministeri Sipilä ovat sillä kannalla, 

että pidennys on ikuinen. Syksystä ei tule helppoa. 

Kemian sektorilla on vielä Sari Kolan mukaan oma 

ongelmansa, koska kiky on kirjattu työehtosopimusten 

sisään. 

– Erillisenä allekirjoituspöytäkirjana se ei ole 

sinällään irtisanottavissa, vaan se on neuvoteltava 

pois. Se on tällä hetkellä meidän alamme suurin 

haaste. Ihan senkin takia tällainen hallitus pitää 

saada pysäytettyä. 

Heikki Holapan mielestä iso ongelma on palkkatietojen 

saanti. Kun pitäisi neuvotella paikallisia 

sopimuksia, niin kaikki muut kuten palkanlaskijat, 

työnantajat ja vastapuolen neuvottelijat saavat 

palkkatiedot. Luottamusmiehelle eli työntekijöiden 

kannalta tärkeimmälle henkilölle niitä ei anneta. 

– Tämä on ihan kestämätöntä. Työnantajien paikallinen 

sopiminen ja meidän tarkoittamamme paikallinen 

sopiminen ovat kaksi ihan eri asiaa. Tähän 

on saatava muutos. 

Metsät ja kaivokset haasteena 

Seuraavan vaalikauden aikana esille nousevat monet 

asiat, jotka vaikuttavat teollisuuden palkansaajien 

elämään. Terho Ihalaisen sektorilla tällaisia ovat 

paljon puhutut uudet kaivoshankkeet ja niihin liittyvä 

mahdollinen uusi kaivoslaki. Hänen mukaansa 

liiton pitää olla niissä mukana. 

– Kaivokset ovat tärkeä työllistäjä. Esimerkkinä 

tästä on Kainuu: työttömyys olisi paljon pahempi, 

jos kaivoshankkeita ei olisi. Talvivaarassa tehtiin 

paljon virheitä yrityksen johdon taholta, mutta nyt 

siellä on menty isoja harppauksia eteenpäin. En näe, 

että kaivosteollisuutta ei olisi. Kysymys on siitä, että 

miten siellä tulevaisuudessa toimitaan. 

Toinen iso keskustelunaihe on viime aikoina 

ollut Suomen metsäpoliittinen strategia, joka juuri 

päivitettiin vuoteen 2025. Jyrki Alapartanen sanoo 

hallituksen päätöksen vastaavan ainakin Teollisuusliiton 

ja puutuotesektorin näkökulmaa siinä, kuinka 

Suomen metsiä pitäisi hakata. 

– Minun mielestäni se antaa mahdollisuuden 

teollisuuden riittävään puunkäyttöön ja palvelee 

myös ilmastonäkökulmaa. Siinä pääpaino on metsien 



kasvussa ja antaa tilaa runkopuuhakkuille aina 80 

miljoonaan kuutiometriin asti. Viime päivinä on 

kuultu, että tilanne ei olisi niin hyvä kuin ehkä on 

aikaisemmin laskettu, mutta minusta tässä täytyy 

luottaa maa- ja metsätalousministeriön laskelmiin. 

Kaikki viestit ovat kuitenkin sellaisia, että puutuotesektoriin 

täytyy panostaa jo pelkästään ilmastokysymyksen 

vuoksi. Myöskin on todettava, että Suomen 

kilpailyky on näillä aloilla hyvä. 

Myös turveteollisuus on ilmastokysymyksen 

takia monenkin hampaissa. Heikki Holappa kuitenkin 

muistuttaa, että turve on uusiutuvaa kotimaista 

energiaa, vaikka se uusiutuu hitaasti. Hänen 

mukaansa turpeen suhteen on samat ongelmat ja 

samat mahdollisuudet kuin metsän ja kaivoksien 

suhteen. 

cc 

Heikki Holappa 

painottaa, että viimeiset 

neljä vuotta on menty 

työnantajien ehdoilla. 

e Terho Ihalainen muistuttaa, 

että kaivokset 

ovat tärkeä työllistäjä. 

”Jos jätät äänestämättä, kohtaat 

työnantajasi yhä useammin 

negatiivisissa merkeissä” 

Sipilä palautti politiikan työpaikoille 

Eduskuntavaalien keskeisin ongelma onkin palkansaajien 

kannalta vaalipäivä. Useimmissa eduskuntavaaleissa 

on nähty, että tavallinen työntekijä jättää 

herkemmin äänestämättä kuin ylemmät toimihenkilöt. 

Tätä ei ole edesauttanut viime vuosien puhe, 

että politiikka pois ay-liikkeestä. 

Alapartasen mukaan tällä on varmaan tarkoitettu 

sitä, että ammattiliitot eivät tee poliittisia päätöksiä 

hallinnoissaan. 

– Mutta jos politiikka jää kokonaan meidän agendalta 

pois, niin silloin laaja edunvalvonta on jätetty 

heitteille. Viime vuosi osoitti meille minkälaisia 

seurauksia siitä voi syntyä. 

Sari Kola sanoo kuitenkin, että työpaikoilla 

puhutaan nyt paljon enemmän politiikkaa kuin 

neljä vuotta sitten. 

– Paljon on puhuttu siitä, mitä Sipilä tekee, mitä 

taas on tulossa. Sipilän hallituksellahan oli sellainen 

asenne, että se pyrki rajoittamaan liittojen 

välistä ja luottamusmiehen ja työnantajan välistä 

sopimista. Sen sijaan he halusivat lisätä työntekijän 

ja työnantajan välistä sopimista. Tämä on se 

kaikkein hälyttävin asia työntekijän kannalta. On 

tärkeätä, että yhteisöllinen edunvalvonta säilyisi 

työpaikoilla. 

Työpaikkojen kohtalo vaaliuurnilla 

Työpaikoilla ei riemuita Sipilän hallituksen saavutuksista. 

Vaikuttajien sopimusasiantuntijat toivovat 

tämän näkyvän kevään eduskuntavaaleissa. 

– Nyt pitää käyttää yli sata vuotta sitten myös 

naisille ja köyhille miehille saatua äänioikeutta, 

muuten pakkolait viedään tällä kertaa läpi. Viedään 

sitten se velka-Volvokin sieltä takapihalta, tokaisee 

Terho Ihalainen. 

– Jos jätät äänestämättä, kohtaat työnantajasi 

yhä useammin negatiivisissa merkeissä, painottaa 

Sari Kola. 

– Minusta se on rohkeuden puutetta, että ei 

mennä vaaliuurnille. En sano, että se on laiskuutta, 

vaan rohkeuden puutetta. Meidän kaikkien pitää 

mennä äänestämään. Olen huolissani sellaisesta 

välipitämättömyydestä, että ei ajeta edes omia asioita. 

Annetaan mandaatti muille, otetaan vastaan kaikki 

meitä koskevat heikennykset ja puristetaan vain 

nyrkkiä taskussa, sanoo Heikki Holappa. 

– Meillä on tärkeä vuosi, on eduskuntavaalit ja 

sopimuskierros. Meidän täytyy muistaa, että kun 

uutta hallitusta muodostetaan niin meille tärkeät 

asiat ovat esillä. Näitä ovat metsään liittyvät ilmastokysymykset 

ja kaivosasiat. Nämä ovat niitä isoja 

elinkeinopoliittisia asioita, joissa pitää olla erittäin 

tarkka. Ettei vain käy niin, että malmivarat jäävät 

nostamatta ja puut huojumaan metsissä. Silloin 

varmaan viimeistään saadaan sanoa hyvästit ilmassa 

oleville jopa 80 prosentin työllisyyshaaveille, painottaa 

Jyrki Alapartanen. \ 



\\ 

EDUSKUNTAVAALIT \ KOLUMNI 

#sinäpäätät 

teksti: Tommi Sauvolainen, ao. 81 Vaikuttaja 

14.4. VALITAAN jälleen Suomen suunta seuraavaksi neljäksi 

vuodeksi. Kuluneet neljä vuotta eivät ole olleet teollisuuden 

palkansaajille kovin antoisia. 

Sipilän hallitus valitsi puolensa heti, ja palkansaajien kuritus 

alkoi. Syyskuussa 2015 pantiin ensimmäisen kerran tehtaat kylmiksi 

ja lähdettiin torille vastustamaan pakkolakeja. 

Kuka muistaa Sipilän 100 tunnin palkattoman työajanpidennyshaaveen? 

Ei saanut Sipilä 100 tuntia, mutta 24 sai. Samalla 

hallituksen ahne käsi kävi palkansaajien taskuilla. Reilu pari 

prosenttia työntekijän rahoja annettiin työnantajille, kun työnantajan 

maksuja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. 

Sen jälkeen tuskien taival on jatkunut. Naisvaltaisen julkisen 

sektorin työntekijöitä kohtaan hallitus on ollut erityisen kylmä 

ja leikannut heidän lomarahojaan. 

Eikä ole hallitusta huolettanut nollatuntisopimukset eikä 

EU:n määräykset vuosilomalla sairastamisesta. Myös palkansaajien 

paljon käyttämän vuorotteluvapaan hallitus lähes romutti 

puolittamalla sen keston sekä leikkaamalla sen korvausta. 

Kaikkien leikkausten ja palkansaajien aseman heikennyksien 

huipennus hallitukselta tuli syksyllä 2018, kun hallitus yritti 

Suomen Yrittäjien kanssa heikentää palkansaajien irtisanomisturvaa. 

Tämä oli niin sanotusti ”viimeinen niitti”, ja jälleen 

palkansaajajärjestöt olivat pakotettuja jopa lakoin puolustamaan 

työntekijöiden oikeuksia. 

\ 

SUOMEN YRITTÄJÄT julkaisi helmikuussa 2019 tavoitteensa 

tulevalle vaalikaudelle. Siellä meitä odottaa yleissitovuuden poisto, 

paikallista pakkosopimista, lakko-oikeuden rajoittaminen, sairasajan 

palkanmaksuun karensseja, sunnuntai- ja ylityökorvausten 

leikkaamista ynnä muita ei-niin-mukavia asioita. 

Haluatko tämän jatkuvan? Että pikkuhiljaa kaikki, mitä on 

aikojen saatossa saatu sovittua, romutetaan. Ja palataan aikaan, 

jolloin työnantaja sanelee työehdot? 

Äänestä ehdokasta, joka kunnioittaa irtisanomissuojaa ja 

mielipiteenvapautta kuten lakko-oikeutta. Joka on valmis puuttumaan 

nollatuntisopimusten väärinkäyttöön. 

Äänestä ehdokasta, joka on samaa mieltä kanssamme, että palkalla 

pitää tulla toimeen ja työntekijöillekin kuuluu osuus kasvun 

hedelmistä. Tänä keväänä taidetaan taas viettää iloista osinkojuhlaa. 

Arvio on, että kasvun ja menestyksen hedelmiä jaetaan 

osinkoina 13–14 miljardia, mutta palkankorotuksiin ei ole varaa. 

14.4. MEILLÄ on mahdollisuus muuttaa 

suuntaa ja äänestää eduskuntaan 

ihmisiä, joiden mielestä sopimalla, ei 

repimällä, päästään parhaiten eteenpäin 

ja pidetään suomalainen työelämä 

kunnossa ja kilpailukykyisenä. Vaikuta 

äänestämällä ihmistä, joka uskoo sopimiseen 

eikä saneluun ja pakottamiseen. 

Suomalainen palkansaaja 

ansaitsee sellaiset lainsäätäjät, 

jotka kunnioittavat sinua, 

minua ja meitä kaikkia palkansaajia. 

\ 

\ 

TEOLLISUUDEN VAIKUTTAJIEN EDUSKUNTAVAALI TAVOITTEET 

•• 

Ay-liikkeen asema on turvattava yhteis kunnassa. 

•• 

Yleissitovuus on säilytettävä. 

•• 

Lakko-oikeutta ei saa murentaa. 

•• 

Työelämän heikennyspyrkimykset on pysäytettävä 

ja työaikaa on lyhennettävä. 

•• 

Teollisuuden toimintaedellytyksiin on panostettava. 

•• 

Paikallinen sopimisen tulee jatkossakin olla 

pääluottamusmiehestä riippuvainen. 

•• 

Ay-maksujen verovähennysoikeus on säilytettävä. 

•• 

Koulutus- ja tutkimusresurssit ja tuotekehitysmäärärahat 

on turvattava. 

•• 

Toimivan infrastruktuurin merkitys on huomioitava 

talouskasvun luomisessa. Tie-. raide- ja muu liikenneinfra 

sekä toimivat energiansiirtopalvelut takaavat 

teollisuuden kilpailukyvyn koko Suomen alueella. 

•• 

Politiikassa tulee välttää sellaisia päätöksiä, jotka uhkaavat Suomeen 

kohdistuvia investointeja tai siirtävät tuotantoa pois maastamme. 

•• 

Teollisuuden kilpailukyky on Suomelle elinehto ja sähkön 

hinnalla on tässäkin mielessä suuri merkitys. Vasemmiston 

tulee olla omalta osaltaan tukemassa tätä kehitystä. 

•• 

Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen sähkön tuonnista. 

Jopa 15–20 % kulutuksesta joudutaan kattamaan 

tuontisähköllä. Voimakas tuontiriippuvuus on merkittävä riski 

huoltovarmuudelle. Omavaraisuutta on pystyttävä lisäämään. 

•• 

Energia- ja ilmastopolitiikan on huomioitava 

myös kansalliset tarpeet. 



\\ 

EDUSKUNTAVAALIT \ EHDOKKAAT 

VAIKUTTAJAT 

VALMIINA 

EDUSKUNTAAN 

Lähes 20 Teollisuuden Vaikuttajaa on 

huhti kuun vaaleissa ehdolla eduskuntaan 

Vasemmisto liiton listoilla. Lue heidän vaaliteemansa, 

valitse vaikuttajasi ja äänestä! 

EDUSKUNTAVAALIT 2019 

Vaalipäivä 14.4. 

Ennakkoäänestys 3.–9.4. 

N:o 

\\ 

HELSINKI 

Oikeiston ay-toimintoja heikentävä addiktio 

nro. Ilpo Haaja 

ff 

pääluottamusmies 

6 

ff 

Helsinki 

ff 

www.facebook.com/ilpo.haaja 

VIIME VAALIEN tuloksena olemme saaneet kärsiä 

oikeistohallituksen täydellisestä riippuvuussuhteesta 

kaikenlaisten ay-toimintojen syrjäyttämiseen. Työttömien 

aktiivimalli on todellisuudessa passiivimalli 

suurelta osin. Leikkuri heikoimmassa asemassa 

oleville. Kikyttelyäkin on ollut. 

Näin parilla asialla huomioitakoon, että ay-liike 

ja vasemmistolainen politiikan teko on kuljettava 

yhdessä ja samanaikaisesti käsikädessä. Muutoinkin 

olemme antaneet palkkakehityksessä periksi 

verrattaessa muihin pohjoismaihin ainakin 

viime hetkisten tarkkailujen perusteella. Tulonjako 

repeilee ennestään kovatuloisten hyväksi. 

Seuraavassa hallitusohjelmassa on tehtävä 

muutos. Aktiivimalli ja kikyttely on lopettava 

uudella lainsäädännöllä. Nykyhetken mallit 

ovat olleet porvarin lompakon hoivamalleja. 

Erittäin hyvin ovatkin onnistuneet. Kokoomuksen 

leikkuripolitiikka tulonjaossa on toiminut 

heille kiitettävästi. Meille työläisille on jäänyt 

tyhjä näkkileipä ilman päällysteitä, jos sitäkään. 

Nyt käytävissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan 

tulevaisuutta pitkälle ihmiselämän tärkeimmästä 

asiasta terveydenhuollon suhteen. Mennäänkö 

kohden eriarvoistavaa mallia niin kuin Ruotsissa. 

Kalliimpi vaihtoehtoehto kansalle valinnanvapauksineen 

on kokoomuksen ykköstoive. Nykymallikin 

riittäisi hoitohenkilökuntaa lisäämällä esim. lekurien 

nuppimäärää. 

Suomen vientiteollisuus on ratkaisevassa asemassa 

meidän hyvinvoinnin suhteen. Noin 46% Suomen 

bruttokansantuotetta on peräisin tästä teollisuuden 

haarasta. Viime syksyisen tutkimuksen mukaan 

470 000 palkansaajaa saa suoraa tulonsa vientiteollisuudesta 

ja 1,1 miljoonaa epäsuorasti. Tämä ei kuitenkaan 

tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin. 

Vientiteollisuudessa edelleen työskentelee 

tuhansia lähetettyjä työntekijöitä, joiden 

palkka ei ole työehtosopimuksen mukainen. 

Rauman telakan johtaja sanoi, että he palkkaavat 

vain verkoston kautta työvoimaa. Eli 

suomeksi, halpatyövoimaa jostakin ulkomailta. 

Suomalaisia rautakouria ei huolita 

ja piste. Kannatan vientiteollisuuden vireyden 

ylläpitoa, mutta en orjapalkkauksen 

turvin. 

Terveyden ja oikeudenmukaisemman 

tulonjaon hoivaa palkansaajille ja muutoin 

pienituloisille! \ 



\\ 

UUSIMAA 

Vahva vaikuttaja ehdolla eduskuntaan 

nro. Ville Kari 

ff 

aluetoimitsija 

332 

ff 

Helsinki 

ff 

www.villekari.org 

EDUSKUNTAAN TARVITAAN nyt rehellisyyttä 

ja kovaa työmoraalia omaavia edustajia. Haluan 

tuoda eduskuntaan näkemystä työelämästä ja sen 

realiteeteista. Olen saanut vuosien aikana tehtaalla 

luottamustoimien kautta arvokasta näkemystä niistä 

haasteista, mitä työelämässä nykyään kohdataan. 

Aluetoimitsijan urani kautta karttuneen osaamiseni 

ja näkemykseni työmarkkinajärjestelmästä koen 

olevan arvokasta pääomaa, jota voin käyttää 

eduskunnassa parempaa työelämää 

rakennettaessa. Käsittelen kampanjassa 

työelämän lisäksi ilmaston tulevaisuutta, 

hyvinvointivaltion säilyvyyttä, 

liikenteen vaikutusta arkeen ja työelämään 

sekä pienyrittäjän asemaa 

ja sen kehittämistä. 

On tärkeää, että meillä on 

tieverkosto, joka mahdollistaa 

nopean ja turvallisen matkustajasekä 

rahtiliikenteen. On tärkeää, 

että olemme mukana kansainvälisissä 

ilmasto\sopimuksissa kunnioittaen 

niitä ja kuitenkin ymmärrämme tuotantoteollisuuden 

haasteet vaikkapa energiantuotantoon. 

Ilman uudistettua ja toimivaa perusturvaa ei meillä 

ole enää hyvinvointiyhteiskuntaa. 

Hyvinvointiyhteiskunta luo motivoituneita ja 

itseään kehittäviä kansalaisia, jotka ovat peruskivi 

toimivalle työelämälle. Muuttuvassa maailmassa 

yrittäjyyttä markkinoidaan, mutta kuitenkin 

panostukset laitetaan suuriin kansainvälisiin yrityksiin, 

joilla on jo muuten edellytyksiä kehittää 

omaa toimintaa. Sen sijaan pienyrittäjän asemaa ei 

Ilman uudistettua ja toimivaa 

perusturvaa ei meillä ole enää 

hyvinvointiyhteiskuntaa. 

ole parannettu, vaan heidät on jätetty perusturvan 

ulkopuolelle, mitä yrittäjäköyhyyden lisääntyminen 

kertoo osaltaan. 

Aktiivimallin kaltaiset työttömyysturvan heikennykset 

on purettava ja tilalle on luotava nykyaikainen 

järjestelmä, joka kannustaa eikä lannista 

työnhakijaa. Tämän kaiken me voimme saavuttaa. 

Tähän vaaditaan, että työpaikoilla ihmiset lähtevät 

äänestämään Vasemmistoliittoa, joka on aito työväenpuolue 

monipuolisella osaamisellaan. \ 

\\ 


Matti Rajala puolustaa sopimusyhteiskuntaa 

teksti: Antti Salonen, Teollisuusliiton Varsinais-Suomen aluetoimitsija 

nro. Matti Rajala 

f 

30 f työtön 

ffPöytyä 

ffwww.mattitrajala.fi 

TUTUSTUIN MATTIIN, kun kolme ammattiliittoa 

päättivät laittaa hynttyyt yhteen. Yksi liittojen 

yhdistymisestä johtunut hyvä puoli onkin se, että 

sai uusia ystäviä. 

Matti on päättänyt lähteä ehdolle Suomen 

eduskuntaan. Ehdokkuutta ei hänelle tarvinnut 

tarjota, vaan kun Vasemmistoliiton ehdokashaku 

Varsinais-Suomessa alkoi, oli Matti ensimmäisten 

ilmoittautujien joukossa. Juha Sipilän toiminta 

Suomen pääministerinä sai aikaan sen, että Matti 

lähti ehdolle. 

– Valtiovalta tarvitaan mukaan työmarkkinajärjestöjen 

kanssa yhteiseen pöytään, mutta tasavertaisena 

neuvotteluosapuolena eikä niin kuin Sipilän 

hallitus on toiminut, Matti toteaa. Matti kehottaakin 

kaikkia muitakin äänioikeutettuja äänestämään ja 

näyttämään, että muutos nykymenoon on tultava. 

Jokaisella on oikeus kunnolliseen toimeentuloon, 

ihmisiä pitää aktivoida kannustamalla, ei rankaisemalla. 

Seuraan ihaillen Matin vaalikampanjan ahkerimpia 

vaalityöntekijöitä, jotka ovat Matin tyttäret. Sitä 

iloisuutta ja sitoutuneisuutta oman isän ehdokkuuteen 

on mukava seurata. Nuorten ja opiskelijoiden 

parissa Matti onkin ollut kysytty puhuja. 

Varsinais-Suomen Teollisuuden Vaikuttajat sai 

Matista uuden puheenjohtajan 2018 alusta. Matti on 

helposti lähestyttävä, tasa-arvoista kohtelua kunnioittava 

ja sitä vaativa entinen pääluottamusmies. 

Matti Rajala on myös Teollisuusliiton hallituksen 

varajäsen, Pöytyän kunnanvaltuutettu ja sivistyslautakunnan 

jäsen. 

Rajala on tinkimätön työntekijöiden 

etujen puolustaja. 

Eläkkeellä oleva aktiivi Hannu Vesterinen 

toteaa Matista: 

”Rajala on tinkimätön työntekijöiden etujen 

puolustaja. Hän ottaa selvää asioista ja vie viestiä päättäjille 

eduskuntaan, SAK:n hallitukseen jne. Tuntee 

tessit ja ihmisten hädän. Matti on Suomen vanhimpiin 

kuuluvan, Turun Puuseppäin ammattiosaston 

puheenjohtaja ja tuntee työväen historiaa. Matti 

Rajala ei hyväksy aktiivimallia eikä populismia.” \ 



\\ 


Ulkomainen työvoima polkee palkkoja 

nro. Johannes Yrttiaho 

f 

35 f tiedottaja, FM 

ff 

Turku 

ff 

yrttiaho.wordpress.com 

LOUNAIS-SUOMESSA ON yli tuhat laivanrakentajaa 

työttömänä, mutta silti työnantajat puhuvat 

työvoimapulasta. Tosiasiassa ulkomainen työvoima 

on vienyt vuosien saatossa yhä suuremman osan 

töistä. Työvoimapulaa suurennellaan puheissa, jotta 

ratkaisuksi voitaisiin tarjota lisää ”työperäistä maahanmuuttoa” 

ja palkkojen alasajo voisi jatkua. Alipalkattujen 

kolmen euron työntekijöiden vaikutus 

näkyy. Metalliteollisuuden reaalisten tuntipalkkojen 

kehitys on kymmenvuotiskaudella 2007–2017 ollut 

vain yhden prosentin suuruinen! 

Heikon palkkakehityksen, kuten toisaalta sosiaalimenojenkin 

leikkausten taustalla on paitsi ulkomainen 

työvoima myös tarkoituksella ylläpidetty 

massatyöttömyys. Kun työttömyys on korkealla, 

verotuloja kertyy vähemmän ja julkisen talouden 

säästöt kiihtyvät. Palkkojen sekä muiden työehtojen 

polkeminen kiihtyy, koska kiristyvä kilpailu työstä 

pakottaa työttömät ottamaan työtä vastaan aiempaa 

heikommin ehdoin. Tätä pahoinvoinnin kehää 

valtiovalta – erivärisinä vaihdelleet hallitukset – on 

tietoisesti ylläpitänyt 1990-luvulta saakka. EU- ja 

eurojäsenyyksien ehkä tärkeimpänä antina työnantajien 

näkökulmasta oli kuitenkin juuri työvoiman 

vapaa liikkuvuus. 

Ulkomaisesta halpatyövoimasta tuli keskeinen 

osa suomalaisia työmarkkinoita. Se on osa työvoiman 

tarjonnan lisäämisen politiikkaa, samaa mitä heikolla 

irtisanomissuojalla, työttömyysturvan leikkauksilla, 

aktiivimalleilla ja onnettomalla työvoimapolitiikalla 

Suomessa ajetaan. Työtä on pakko ottaa vastaan heikommilla 

ehdoilla. Palkat ja muut työehdot joustavat 

tässä pelissä alaspäin. 

Lounais-Suomessa on yli tuhat 

laivanrakentajaa työttömänä, 

mutta silti työnantajat 

puhuvat työvoimapulasta. 

Alipalkkauksen kriminalisoiminen, lakisääteinen 

minimipalkka, viranomaisvalvonnan lisääminen, 

parempi tilaajavastuu, veronumeron käyttöönotto 

sekä ammattiliittojen laajempi kanneoikeus estäisivät 

alipalkkausta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. 

Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa tulisi 

kiristää. Ruotsissa saatavuusharkintaa ei ole lainkaan. 

Siellä ”työperäisen maahanmuuton” ongelmat ovat 

räjähtäneet käsiin. \ 

\\ 

SATAKUNTA 

Miksi odottaa kun voi ennakoida 

nro. Jari Myllykoski 

ff 

kansanedustaja 

93 

ff 

Nakkila 

ff 

www.jarimyllykoski.com 

Suomen kilpailuvaltti ei voi olla 

muita matalammat palkat vaan 

korkea laatu ja osaamisen taso. 

TEOLLISUUS EI ole Suomessa historiaa vaan 

tulevaisuutta. Suomen menestys lepää edelleen 

suurilta osin vientiteollisuuden harteilla ja menestyksen 

eteen on toimittava tulevallakin vaalikaudella. 

Suomalaisen teollisuuden merkitys pitää nähdä 

laajemmin – se on luonut pohjan myös palveluiden 

viennille. 

Palveluviennistä yli 70 prosenttia on kotimaista 

arvonlisää, joka siis pohjautuu osaamiseen. Koneissa 

ja laitteissa kotimainen arvonlisä on 20–30 prosenttia. 

Tämä on yhtälö, joka edellyttää panoksia 

t&k:hon ja koulutukseen. Muuten ei synny uusia tai 

kehittyneempiä teollisuuden vientituotteita, jotka 

mahdollistavat pohjan vientiin suuntautuvalle palveluliiketoiminnalle. 

Meidän on välttämätöntä lisätä kyvykkyyttämme 

ennakoida kasvavan robotiikan, digitaalisuuden ja 

tekoälyn läsnäoloa ja otetta työelämässä. Jarrun 

painaminen ei auta. Erityisesti palkansaajajärjestöillä 

pitää olla aktiivinen ote luoda ennakoivia ratkaisuja, 

eikä vain reagoida tuleviin muutoksiin. 

Sipilän hallituksen resepti kilpailukyvyn parantamiseksi 

on ollut palkkojen polkeminen ja työajan 

pidentäminen samalla kun koulutuksesta on leikattu. 

Kikyttämiselle on nyt aika laittaa stoppi, sillä Suomen 

kilpailuvaltti ei voi olla muita matalammat palkat 

vaan korkea laatu ja osaamisen taso. Siksi jokaiselle 

pitää taata oikeus opiskeluun ja opinto-ohjaukseen ja 

erityisesti kriisiin ajautunut ammatillinen koulutus 

korjata. Tki-rahoitus pitää saada Suomessa viiteen 

prosenttiin bkt:stä. 

Sekä vasemmiston että ay-liikkeen on pystyttävä 

vastaamaan nykyistä paremmin työelämän muutokseen. 

Se tarkoittaa edunvalvonnan vahvistamista 

myös epätyypillisten työsuhteiden ja itsensätyöllistäjien 

osalta. Itsensätyöllistäjille tarvitaan esimerksi 

kollektiivinen neuvotteluoikeus ja työttömyysturvan 

yhdistelmävakuutus. 

Tinkimätön työntekijöiden edunvalvonta 

ei tarkoita vastakkainasettelua yrittäjien kanssa. 

Kotimaisia pienyrittäjiä tulisi auttaa nostamalla 

arvonlisäverollisen myynnin alarajaa 30 000 euroon. 

Oikeudenmukainen verotus, jossa painopistettä 

siirretään suuriin pääomatuloihin ja varallisuuteen, 

on hyvä niin pienyrittäjille kuin työntekijöillekin. \ 



\\ 

SATAKUNTA 

Toimija duunarin sydämellä 

Nykyinen hallitus on politiikallaan 

saanut Miikan hiiltymään. 

nro. Miika Rantanen 

f 

97 f putkiasentaja 

ff 

Rauma 

ff 

www.facebook.com/ 

rantanenmiika 

MIIKA RANTANEN on raumalainen duunari, kaupunginvaltuutettu, 

suunnistaja, salibandymaalivahti ja 

lintuharrastaja. Politiikasta hän on ollut kiinnostunut 

koko nuoruus- ja aikuisikänsä. Tärkeitä asioita ja arvoja 

ovat ihmislähtöinen päätöksenteko, eriarvoistumisen 

pysäyttäminen ja ympäristöasiat. Omassa päätöksenteossaan 

hän näitä myös soveltaa. Jos vastakkain ovat 

pääomat ja inhimillinen sosiaalipolitiikka, voi luottaa 

Rantasen asettuvan pääomaa vastaan. 

Nykyinen hallitus on politiikallaan saanut Miikan 

hiiltymään. Ei voi olla niin, että etuoikeutetut 

tahot pyrkivät sanelemaan mielivaltaisesti ehtoja ja 

samalla viitata kintaalla yhteiselle päätöksenteolle. 

Nämät tahot tahtovat leikata opiskelijoilta, eläkeläisiltä, 

työttömiltä ja työläisiltä, samalla kun auttavat 

kavereitaan kartuttamaan tilipussiaan ja piilottamaan 

varallisuutta hallintarekistereihin. 

Myöskään ylimitoitetut ja suoraan osinkoihin 

siirtyvät yritystuet eivät Rantasta miellytä. Ne hän 

tahtoisikin ohjata eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien 

jäädytyksien poistoon sekä maksuttomaan 

toiseen asteen koulutukseen. Tulevaisuutta ja kilpailukykyä 

rakennetaan koulutukseen panostamalla 

eikä bisnesviikareita tukemalla. 

Rantasen suurin vahvuus onkin se, että hän on 

aivan tavallinen, työssäkäyvä asuntovelallinen eikä 

poliittisesta broileritehtaasta valmistunut tuote. 

Hänen tärkein vaalilupaus onkin toimia aina duunarin 

sydämellä. \ 

\\ 

SATAKUNTA 

Vapaus elää 

omalla työllä 

nro. Erno Välimäki 

f 

101 f aluetoimitsija 

ff 

Pori 

ff 

www.ernov.fi 

ONKO VAPAUS elää omalla työllä sinulle tärkeää? 

Haluatko voida luottaa siihen, että sinusta ja läheisistäsi 

pidetään huolta myös sairaana? Vaaditko 

lapsillesi ja lapsenlapsillesi mahdollisuutta opiskella 

niin pitkälle kuin halut ja kyvyt riittävät? Toivotko 

olevasi arvokas ja hoivan arvoinen myös vanhana? 

Haluaisitko takaisin oikeutesi luottaa tulevaisuuteen? 

Näissä eduskuntavaaleissa on kysymys siitä, 

kenen ehdoilla Suomea rakennetaan – lasten ja nuorten 

vai pankkien ja vakuutusyhtiöiden? Sairaiden ja 

vanhusten vai Attendon, Esperin ja Mehiläisen? Työntekijöiden 

vai pääomasijoittajien? Tulevaisuuden vai 

ahneuden? Meidän vai kasvottoman rahan ehdoilla? 

Ammattiliitot vastustivat hallituksen pyrkimyksiä 

irtisanomissuojan heikentämiseksi työtaisteluilla 

viime syksynä. Oikeiston ja työnantajapuolen 

mielestä lakiesityksiä ei saisi vastustaa poliittisilla 

lakoilla, vaan vaikuttaminen pitäisi tehdä äänestyskopissa. 

Nyt irtisanomislain taustalla olleet tahot 

hyökkäävät myös palkansaajien äänestysaktiivisuuskampanjaa 

vastaan. Vaikuttaa siltä, että poliittisen 

oikeiston ja yrittäjäjärjestöjen mielestä palkansaajilla 

ja tavallisilla ihmisillä ei ole oikeutta vaikuttaa 

yhtään mihinkään. 

Samaan aikaan kun he vaativat hallitukselle 

työrauhaa ajaa läpi lakiesityksiään kuulematta palkansaajien 

ääntä, he kuuntelevat tarkalla korvalla 

yrittäjäjärjestöjen lobbausta. Samat tahot, jotka 

kritisoivat ammattiyhdistysliikkeen vaalitukia omille 

ehdokkailleen, ottavat innolla vastaan vaalirahoitusta 

työnantaja- ja yrittäjäjärjestöiltä, suurpääoman etua 

ajavalta finanssialan keskusliitolta ja muilta omilta 

intressiryhmiltään. 

Työelämää pitää kehittää sopimalla. Ymmärrän 

hyvin, miksi työntekijöiden aktivoiminen äänestämään 

sopimusyhteiskunnan puolesta on oikeistolle 

vastenmielinen asia. He näkisivät mieluusti nykyhallituksen 

linjan jatkuvan – lisää heikennyksiä työehtoihin, 

lisää leikkauksia työttömyysturvaan, eläkkeisiin 

ja opiskelijoille. Lisää veronkevennyksiä rikkaille ja 

suuryrityksille, uusia porsaanreikiä veronkiertäjille. 

Meillä on kuitenkin vapaus valita – sopimalla vai 

repimällä, rikkomalla vai rakentamalla yhdessä? 

Kysymys on siitä, kuka osaa ja uskaltaa puolustaa 

sitä maailmaa, jossa sinä haluat elää. \ 



\\ 

HÄME 

Kaikille 

oikeus luottaa 

tulevaisuuteen 

nro. Hanna-Kaisa Rokkanen 

f 

49 f CNC-koneistaja 

ff 

Hämeenlinna 

ff 

www.hannarokkanen.fi 

YKSI AAMU töihin mennessä aloin miettimään, 

mikä kaikki omassa arjessa onkaan politiikasta kiinni. 

Onko kadut kunnossa, lumet aurattu tai onko ympäristö 

valaistu? Kun pääsee sinne töihin, on turvana 

lait ja sopimukset ja sieltä pääsee sovittuun aikaan 

myös viettämään vapaa-aikaa. Jos kaatuu kotimatkalla, 

voiko luottaa siihen, että saa hoitoa, oli tilillä 

rahaa tai ei? Onko lapsi saanut viettää turvallisen 

hoito- tai koulupäivän? Voitko illalla lähteä puhtaaseen 

lähiluontoon vapaasti jokamiehen oikeuksin? 

Syödä perheesi kanssa terveellistä ja kotimaista 

lähiruokaa? 

Mikään tästä ei ole itsestään selvää. Tarvitaan 

poliittisia päätöksiä ja tahtoa, että nämä asiat tapahtuvat. 

Tarvitaan myös verotuloja, jotta voidaan taata 

kaikille suomalaisille turva heikommankin tilanteen 

kohdatessa. Tulevaisuuden muutoksia kohdatessa 

Suomen vahvuus on vakaa yhteiskunta. Se on 

Muutos ei synny tekemättä. 

saavutettu sopimalla, järjestäytymällä ja pitämällä 

toisistamme huolta. Jos annamme nykyhallituksen 

hyvinvointia heikentävän linjan jatkua, on vuosikymmenien 

työ äkkiä tuhottu. 

Paljon on kuultu oikeiston suulla, miten työehdot 

tai sosiaaliturva ovat liian hyviä ja tuhoavat Suomen. 

Siitä huolimatta, että maailman hyvinvoivimmat maat, 

Suomi mukaan lukien, ovat samankaltaisia. Verrattain 

korkea verotus, jolla tuotetaan laajoja hyvinvointipalveluja 

koko kansalle ja tasataan tuloeroja. 

Hyvät työehdot ja korkea järjestäytymisaste, joka 

suo työntekijöille mahdollisuuden neuvotella, eikä 

vain ottaa sanelua vastaan. Tätä vastaan oikeisto nyt 

voimakkaasti käy. Olemmeko valmiit luopumaan 

tästä suojasta? 

Suunnanmuutos tarvitaan, ettemme siirry kilpailemaan 

halpatuotantomaiden kanssa ja tyrehdytä 

samalla kotimaista kysyntää. Meidän vahvuutemme 

ovat laadukas, kaikille avoin koulutus, hyvinvoinnista 

tehokkuutensa saava työväki ja kunnianhimoinen 

tuotekehitys. Muutos ei kuitenkaan synny tekemättä. 

Tarvitaan enemmän ääniä niille, jotka tuntevat 

työpaikkojen arjen, kannattavat laadukkaita 

julkisia peruspalveluita ja koulutusta ja haluavat, että 

ihmisen elämä on muutakin kuin pörssisijoittajien 

voitontavoittelun väline. Sillä on väliä, ketä äänestät. 

Päätökset eivät synny tyhjästä, niitä tekevät ihmiset, 

omista näkökulmistaan. Äänestetään meille kaikille 

oikeus luottaa tulevaisuuteen. \ 

\\ 

HÄME 

Toimeentulo turvattava jokaiselle 

nro. Juha Ulmanen 

f 

52 f koneistaja 

ff 

Lahti 

ff 

juha.ulmanen@gmail.com 

OLEN JUHA Ulmanen, 59-vuotias metallimies 

Lahdesta. Perheeseen kuuluu vaimo Sinikka ja kaksi 

aikuista lasta, jotka eivät enää asu kotona. 

Olen ollut samassa työpaikassa 37 vuotta, omistaja 

on vaihtunut monta kertaa ja nyt olemme Sandvikin 

palveluksessa. Toimin työpaikalla koneistajana 

ja varapääluottamusmiehenä. Olen myös työsuojelukorttikouluttaja. 

Hoidan myös Päijät-Hämeen ammattiosasto 23:n 

sihteerin tehtäviä ja olen Teollisuusliiton Hämeen 

Vaikuttajien puheenjohtaja. Lisäksi toimin Osuuspankin 

hallinnossa ja palkansaajatoimikunnassa, 

olen SAK:n paikallisjärjestön varapuheenjohtaja 

ja aluetoimikunnan jäsen, Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön 

ja Ahtialan työväenyhdistyksen 

puheenjohtaja, sekä olen ollut kahdeksan vuotta 

Lahden tarkastuslautakunnassa sekä Lahti Aquan 

hallituksessa. 

Suomen pitää palata sopimusyhteiskuntaan, 

missä kolmikantaisesti neuvotellaan ja sovitaan 

asioista. Eikä niin kuten edellinen hallitus on tehnyt 

pakkolailla, määräämällä, uhkailemalla ja kiristämällä 

sitä heikompiosaisempaa kansanosaa, joka 

näistä pakkolaeista kärsii. 

Tärkeimpänä vaaliteemana nostan esille toimeentulon. 

Olet sitten työläinen, eläkeläinen, opiskelija 

tai työtön, sinun on tultava sillä etuudella 

toimeen, olisi se sitten palkkaa, eläkettä, opintorahaa 

Suomen pitää palata 

sopimusyhteiskuntaan. 

tai päivärahaa. Näitä asioita pystytään säätelemään 

mm. verotuksella ja harmaan talouden torjumisella, 

johon pitää uuden hallituksen myötä panostaa huomattavasti 

enemmän. 

Toisena tärkeänä asiana haluan ottaa esille eläkekaton, 

jota Suomessa yhtenä harvoista Euroopan 

maista ei ole säädetty. Eläketurvakeskuksen tilastojen 

pohjalta on laskettu, että 3 000 euron eläkekatto toisi 

vuoden eläkemenoilla laskettuna jopa 900 miljoonan 

euron säästöt. Jos katto toteutettaisiin verotuksella, 

rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden 

ja kirjastojen tai vanhusten laitospalveluiden 

kustannukset. Suomessa eläkekatto koskisi vain 

viittä prosenttia eläkeläisistä. \ 



\\ 

PIRKANMAA 

Tehdään yhdessä turvallinen tulevaisuus 

Koulutuksella tai hoivapalveluilla ei 

saa pyrkiä maksimoimaan voittoja. 

nro. Virva-Mari Rask 

f 

189 f koneenasentaja 

ff 

Tampere 

ff 

www.virvamari.fi 

VIIMEISIN HALLITUS on koetellut kaikkein 

eniten pieni- ja keskituloisia ja kurittanut työläisten 

ohella myös työttömiä. Luottamus tulevaan on koetuksella. 

Metso Minerals Oy:n lakkoportilla seistessäni 

ja vastustaessani irtisanomisen helpottamista 

tein lopullisen päätöksen ehdokkaaksi pyrkimisestä. 

Haluan jatkaa edellisen vaalikamppailun työtä, sillä 

838 ääntä, ensikertalaisena ja uutena pirkanmaalaisena, 

antoi uskoa tämän työn tekemiseen. 

Parempi tulevaisuus syntyy turvatulla toimeentulolla, 

laadukkaalla koulutuksella ja riittävillä sosiaalipalveluilla. 

Kaikkeen tähän meillä on mahdollisuus, 

kun poliittista tahtoa löytyy. Suuria pääomatuloja 

pitää verottaa tiukemmin, harmaa talous on kitkettävä 

ja veroparatiisien käyttö estettävä. Ennaltaehkäisevällä 

hoidolla, kuten terveyskeskusmaksujen 

poistolla, erikoissairaanhoidon osuus vähenee. 

Koulutuksen laadulla on merkitystä ja siksi 

varhaiskasvatuksesta alkaen laatuun on satsattava. 

Koulutuksella tai hoivapalveluilla ei saa pyrkiä 

maksimoimaan voittoja. Kannatan maksutonta 

toisen asteen koulutusta, jolla pyrimme tasaamaan 

kansalaisten luokkaeroja. Luokkaerot ovat suurentuneet; 

on lapsiperhe- ja eläkeläisköyhyyttä ja 

yksinäisyyttä. Emme voi enää puhua sisusta, että 

sillä itse voisi täysin vaikuttaa tulevaisuuteensa. 

Arvovalinnoilla voimme antaa toivoa tulevaisuuteen. 

On vain saatava tehtyä viisaat ja inhimilliset 

investoinnit tulevaisuutta ajatellen. Tämän vision 

toteuttamiseen vaaditaan vasemmistohallitus ja 

pitkäjänteistä työtä. 

Lupaan tehdä työtä vahvoilla vasemmistolaisilla 

arvoilla ja vahvistaa työläistaustaista tietotaitoa yhä 

kasvavassa akateemispoliittisessa kentässä. 

Tehdään yhdessä turvallinen tulevaisuus, jossa 

hoivaa saa huomennakin, terveydellä ei pelleillä ja 

arvostetaan kaikkia, ei vain harvoja. \ 

\\ 

PIRKANMAA 

Työelämää muutettava inhimillisempään suuntaan 

nro. Antti Salonen 

ff 


191 

ff 

Tampere 

ff 

www.helppomuistaa.fi 

HUHTIKUUN EDUSKUNTAVAALEISSA tärkeintä 

on antaa viesti siitä, että valtakunnallisen 

politiikan nykymeininki ei käy. Sipilän hallitus oli 

liittoutunut työnantajien kanssa tarkoituksenaan 

heikentää ammattiyhdistysliikettä. Mikäli porvarienemmistöinen 

eduskunta ja hallitus jatkavat, tulee 

se näkymään negatiivisesti työntekijöiden, opiskelijoiden, 

vanhusten ja muiden vähempiosaisten 

arjessa vaalilupauksista huolimatta. 

Kansanedustajana tulen ajamaan suomalaisen 

työväen asiaa. Toimintaani ohjaavat työväenaatteen 

arvot ja myötätunto. Haluan toteuttaa tavoitteellista 

päätöksentekoa, joka tuo lisäarvoa edustamieni 

ihmisten elämään. Uskon, että näistä arvoista ja 

aatteesta nousevalla politiikalla voidaan synnyttää 

tasapainoinen yhteiskunta, jonka jokaisella jäsenellä 

on sosiaalinen ja taloudellinen turva. Työttömien 

kyykyttämiselle ja kurittamiselle on tultava loppu. 

Työelämän parantamisen keskiössä tulee olla 

työntekijöiden taakkaa lisäävästä kilpailukykysopimuksesta 

luopuminen. Samassa yhteydessä 

tulisi luopua myös työttömyysturvan karenssista. 

Työssäjaksamista on tuettava esimerkiksi vuorotteluvapaan 

uudistamisella siten, että vuorotteluvapaan 

pitäminen mahdollistetaan 10 vuotta työssäkäyneille. 

Työelämän tasa-arvoa tulisi parantaa palkkaratkaisujen 

lisäksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksia 

parantamalla. Muista työelämän tavoitteista pidän 

erityisen tärkeänä alipalkkauksen kriminalisointia 

sekä joukkokanneoikeuden saamista ammattiliitoille. 

Kansanedustajana tulen 

ajamaan suomalaisen työväen 

asiaa. Toimintaani ohjaavat 

työväenaatteen arvot ja myötätunto. 

Ympäristöhaasteet on muunnettava työllisyyspolitiikaksi 

ja taloudellisiksi mahdollisuuksiksi. 

Ympäristö-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikan välisiä 

synergioita on tutkittava, ja näkisinkin että ympäristösäädösten 

ja teknologian kehityksen tulee ruokkia 

toisiaan. Näin kestävän kehityksen periaatteet voidaan 

muuntaa teollisuuden toimintasuunnitelmiksi 

ja hankkeiksi. \ 



\\ 


Työelämän asiantuntemusta eduskuntaan! 

nro. Atte Kilpinen 

ff 

koneenkäyttäjä, 

5 


ff 

Mikkeli 

ff 

www.vasemmisto.fi/ 

attekilpinen 

ATTE KILPINEN työskentelee lähes päätoimisena 

pääluottamusmiehenä Mölnlycke Health Care Oy:n 

Mikkelin tehtaalla ja toimii aktiivisesti ammattiyhdistystoiminnassa 

mukana. Tehdastyöntekijän 

arki on tuttua ja edunvalvonta on lähellä sydäntä. 

Tehdastyöntekijän arki on tuttua 

ja edunvalvonta on lähellä sydäntä. 

Kilpisellä on neljä lasta, joista kahden kanssa 

hän asuu Mikkelin Ristiinassa omakotitalossa. Yhden 

vanhemman perheen pyörittäminen iloineen ja 

suruineen on hyvin vahvasti tiedossa. 

Atte toimii Mikkelin seudun Vasemmiston 

puheenjohtajana, Teollisuusliiton valtuuston jäsenenä, 

Tekstiili- ja muotialan työehtosopimuskunnan 

jäsenenä, Kaakkois-Suomen Vasemmiston 

piiri\hallituksen sihteerinä, sekä ammattiosastonsa, 

Mikkelin teva ry ammattiosasto 551 hallituksen 

jäsenenä. 

Atte Kilpisen kampanjan pääpainopisteet painottuvat 

neljään teemaan: 

Työelämä: Reilut työehdot tulee säilyttää kehittyvässä 

Suomessa, oikeistohallitus on jo nyt tehnyt 

liikaa hallaa työntekijöille, tähän on tultava muutos. 

Lastemme tulevaisuus: Laadukas varhaiskasvatus 

on lapsen oikeus, perusopetukseen enemmän yleissivistäviä 

ja elämään valmentavia opintoja, toisen 

asteen koulutuksen laadun parantaminen, meidän 

tulee pitää huoli että tulevaisuudessakin riittää 

ammattilaisia Suomen työmarkkinoilla. 

Asuminen Suomessa: Asumisen tulee olla kohtuuhintaista, 

maakunnat tulee pitää elinvoimaisina ja 

asuttuina, yksityisautoilun kustannukset eivät voi 

kohota mahdottomiksi, syrjäseuduilla on pakko 

päästä liikkeelle. 

Pienyrittäjyys: Monia Teollisuusliitonkin toimialojen 

työtehtäviä ajetaan alihankintayrityksiksi 

huonoilla ehdoilla, yksinyrittäjän harjoittama alihankintatyö 

tulisi katsoa työsuhteen omaiseksi 

työskentelyksi, isäntäfirmojen maksuehtokikkailu 

alihankkijoille on saatava kuriin. \ 

\\ 


Lopetetaan kyykytys äänestämällä 

nro. Minja Lääperi (sit.) 

ff 

puutarhuri /mehiläishoitaja 

7 

ff 

Rantasalmi 

ff 

www.facebook.com/minlaap 

OLEN 32-VUOTIAS palkansaaja ja perheenäiti 

Rantasalmelta. Työurani olen tehnyt puutarha-alalla, 

joka tunnetusti on matalapalkka-ala. 

Tähän taustaan peilaten, tuntuu aivan käsittämättömältä 

Sipilän hallituksen tekemät työelämän 

heikennykset, niistä aiotuista puhumattakaan. 

Todella moni sinnittelee palkalla, jolla juuri ja juuri 

tulee toimeen ja siitäkin pitäisi vaan tinkiä lisää. 

Puhe yleissitovuuden tai tarveharkinnan poistosta 

on mielestäni täysin absurdia, kehitys johtaisi 

väistämättä palkkojen polkemiseen ja valtio maksaisi 

yhä useamman palkkaa asumistukien ym. tulonsiirtojen 

muodossa. Toisin sanoen, me veronmaksajat 

hoitaisimme työnantajan velvoitteita! Ja tämä on 

suunta, johon meidän halutaan menevän. 

Tämä hallitus on ajanut vain ja ainoastaan elinkeinoelämän 

etua. Ja onhan se myös ymmärrettävää, 

menestyvät yritykset ovat meidän kaikkien etu, mutta 

minusta sitä menestystä ei tule repiä pelkästään 

meidän tavallisten ihmisten selkänahoista ja tarjoilla 

sijoittajille kasvavina osinkopotteina! 

Haluan Suomen, joka arvostaa 

kansalaisiaan ja luonnonvarojaan. 

Haluan sosiaalisesti ja ekologisesti 

kestävää kehitystä. 

Haluan Suomen, joka arvostaa kansalaisiaan ja 

luonnonvarojaan. Haluan sosiaalisesti ja ekologisesti 

kestävää kehitystä. Haluan pysäyttää hyvinvointiyhteiskunnan 

ja sen palvelujen alasajon. 

Nyt on aika muuttaa kehityksen suunta ja äänestää. 

Hoidetaan asia niin, että kyykytys loppuu tähän 

hallituskauteen! \ 



\\ 

SAVO-KARJALA 

Ympäristöä, 

terveyttä ja 

koulutusta 

nro. Sakari Laitinen 

ff 

prosessinhoitaja 

57 

ff 

Kuopio 

ff 


sakarilaitinen 

KUKA OLEN: 26-vuotias mukava napakka kaveri. 

Nuoresta iästä huolimatta jo toiminut kahdeksatta 

vuotta ammattiyhdistysliikkeessä. Ammattiosaston 

puheenjohtajana, SAK:n nuorissa, nuorisojaostossa, 

työsuojeluvaravaltuutettuna tullut mm. 

vaikutettua. Nykyään myöskin Kuopion Vasemmistoliiton 

puheenjohtajana toimii ja paikallisessa 

jätelautakunnassa, sekä maakuntahallituksen varajäsenenä. 

Ympäristönsuojelu: Luonnosta on pidettävä huoli 

mm. tiukentamalla kaivoslakia, joka on Suomessa 

jäänyt pahasti ajastansa jälkeen. Ympäristöluvissa 

on otettava ajatustapa, että vaaditaan parasta käytössä 

olevaa tekniikkaa ympäristöä kuormittavissa 

tehtaissa. Tällä turvataan ympäristön kestävyys 

ja voidaan kuitenkin luoda työpaikkoja. Myöskin 

Luonnosta on pidettävä huoli 

mm. tiukentamalla kaivoslakia. 

verotuksen avulla pitää voida ohjata parempiin 

ratkaisuihin ympäristön puolesta ja siten vähentää 

ilmaston kuormittumista. Autoilua pitää kannustaa 

vähentämään siellä missä se ei ole välttämättömyys. 

Terveenä läpi elämän: Sosiaali- ja terveyspalveluja 

tulee uudistaa siten, että kustannukset eivät nouse 

merkittävästi. Vahva julkinen terveydenhuolto, jota 

tuetaan yksityisellä terveydenhuollolla, on mielestäni 

paras tapa toteuttaa tämä ilman, että kustannukset 

nousevat liiaksi. Tulevaisuudessa on tähdättävä 

siihen, että hoitoon pääsee nopeasti ja siten, että 

kenenkään ei tarvitse jäädä ilman hoitoa rahallisen 

tilanteen vuoksi. 

Parempi koulutus ja työelämä: Hyvä koulutus 

antaa pohjan tulevalle työelämälle. Nykyinen koulutusjärjestelmä 

on viime aikojen leikkausten takia 

tilanteessa, jossa se ei enää tarjoa kaikille riittäviä 

eväitä työelämään. Tulevaisuudessa myös digitalisaatio 

ja robotiikka tulevat korvaamaan vanhoja 

työtehtäviä, joten myös uudelleen kouluttautumista 

tulisi helpottaa ja tehdä sekä joustavaksi, että kannattavammaksi. 

Myöskin edellisen hallituksen työntekijöitä 

nöyryyttävät aikaansaannokset tulee perua. 

Näissä mentiin aivan liian pitkälle. \ 

\\ 

VAASA 

STOP aktiivimalli – UP työntekijöiden oikeudet 

nro. Juha-Matti Kiviluoma 

f 

155 f sekatyömies/opiskelija 

ff 

Teuva 

ff 


juhamattikiviluoma 

OIKEISTOPUOLUEIDEN KYYTI on ollut kylmää 

työttömille ja tavallisille suomalaisille duunareille. 

Työntekijät saivat maistaa hallituksen menneiltä 

vuosikymmeniltä puhaltavaa tuulta, kun duunarien 

oikeuksia alettiin jälleen kerran polkea porvarihallituksen 

toimesta. Puheissa on ollut jopa 

demokratian kulmakiviin eli lakkoihin puuttuminen. 

Politiikka, jota keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset 

(13.6.2017 saakka) toteuttivat, oli suorastaan 

duunarivihamielistä. 

Tehdään pitkästä aikaa 

työntekijälähtöistä politiikkaa. 

Julkisten palvelualojen lomarahoja leikattiin, 

ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha väheni 

sadalla päivällä, työehtoja on alettu sopimaan yhä 

enemmän paikallisesti ja näin pyritään heikentämään 

työehtoja. Lisäksi kilpailukykysopimus oli 

kokonaisuudessaan massiivinen tulonsiirto palkansaajilta 

työnantajille. Voidaan puhua todellisesta 

takinkäännöstä ”työväenpuolue” kokoomukselta 

ja perussuomaisilta. Sitä saa mitä tilaa. 

Aktiivimalli on ollut varsinainen rimanalitus jopa 

Sipilän johtamalta hallitukselta. Tutkijatohtori Sami 

Outinen kirjoitti Helsingin sanomissa siitä, kuinka 

Suomessa on tälläkin hetkellä työvoimaa reservissä 

435 000 ihmisen verran. 180 000 työtöntä, 122 000 

työnhaun eri syistä lopettanutta piilotyötöntä ja 

133 000 lisää työtunteja kaipaavaa alityöllistä. Suurelta 

osalta tästä porukasta päätti hallitus leikata 

4,65% työttömyysturvasta, jos he eivät osoita aktiivisuutta 

työllistämispalveluissa. 

Näiden ihmisten potentiaalia työmarkkinoille 

saamisessa tulee käyttää aktiivista työvoimapolitiikkaa 

kouluttautumisen avulla. Ihmisiä kohtaan ei tule 

käyttää leikkauksia, jotka kyykyttävät heikommassa 

asemassa olevia. Parannetaan mahdollisuutta, jossa 

työvoimaosaaminen vastaisi kysyntää. 

Suomi tarvitsee eteenpäin katsovaa politiikkaa. 

Työehtojen heikentäminen ja työttömien kyykyttäminen 

eivät ole sellaista. Suomi elää myös jatkossa 

työntekijöiden tuottamasta hyvinvoinnista. Pidetään 

siis huolta työntekijöistä ja potentiaalisista työntekijöistä 

ja tehdään pitkästä aikaa työntekijälähtöistä 

politiikkaa. \ 



\\ 

VAASA 

Duunarin ay-tietoa eduskuntaan 

nro. Pekka Pörsti 

ff 

muuntajakalustaja 

163 

ff 

Vaasa 

ff 

Facebook: Pekka Pörsti – 

Eduskuntavaalit 2019 

KOEN OLEVANI niissä asioissa, mitkä koskevat 

työelämän pelisääntöjä ja sopimuksia osaavampi ja 

pätevämpi kuin nykyinen työministeri. Minulla on yli 

kaksikymmentä vuotta kokemusta SAK:n valtuustosta 

ja nyttemmin edustajistosta. Lisäksi olen vaikuttanut 

Metalliliiton hallinnossa useita valtuustokausia niin 

valtakunnan kuin alueen (piirin) tasolla. 

Syyt, miksi lähdin pitkän pohdinnan jälkeen 

ehdolle eduskuntaan, löytyvät Sipilän hallituksen toimintalinjasta. 

Miettiessä hieman taaksepäin asioita, 

mitä leikkauksia tämä hallitus on tehnyt esimerkiksi 

työttömyysturvaan, ei voi kuin ihmetellä missä heidän 

ay-tieto ja viisaus on hankittu. Ei työpaikkoja 

luoda sillä, että leikataan työttömyyskorvauksen 

sekä kestoa että tasoa. 

Hallituksen hehkuttamat työpaikat ovat syntyneet 

lähinnä hyvän viennin ansiosta. Tämä taas 

ruokkii alihankintaa, missä on vapaita työpaikkoja. 

Nyt vain tahtoo olla niin, että kokeneet duunarit eivät 

saa töitä, vaan työt tarjotaan ns. halpatyöntekijöille 

tai ilmaisille työharjoittelijoille. 

Kiky-sopimuksessa on kyllä hieman peiliin katsomisen 

paikka. Kun sen syntyä miettii, niin vanhan 

Metallin valtuusto äänesti demarien äänillä kikyn 

hyväksymisen puolesta. Kaiketi kiky-sopimus tulee 

purkaa jokaisesta työehtosopimuksesta. 

Yhtenä asiana aion huolehtia eduskunnassa, 

että niin pienet lapset kuin vanheneva väki saa tarvitsemaansa 

hoitoa ja huolenpitoa kotiin mahdollisimman 

pitkään. Myös tästä saatava korvaus tulee 

ottaa tarkastelun alle. Onko esimerkiksi omaishoitajan 

saamasta muutamasta satasesta pidätettävä 

veroa? Auttaisiko perustulo, mikä maksetaan 

yhdeltä luukulta, myös tähän ylimääräiseen byrokratiaan? 

Toisen asteen koulutus tulee saattaa maksuttomaksi. 

Tällöin pienituloisen perheen jälkikasvulla 

ei jää opiskelu rahasta kiinni, vaan nuoret olisivat 

tasa-arvoisia opiskelupaikkojen suhteen. Oppivelvollisuus 

tulee olla 18-vuotiaaksi asti. 

Toisen asteen koulutus tulee 

saattaa maksuttomaksi. 

Tiestön määrärahoja tulee korottaa. Nykyiset 

määrärahat eivät riitä edes nykytasoisen tiestön 

ylläpitämiseen. Tämä suunta tulee vaarantamaan 

tielläliikkujien turvallisuutta. Pohjanmaalla on paljon 

vientiteollisuutta, minkä ansiosta työttömyysluvut 

ovat kohtuullisen pieniä. Kauanko näin on, jos 

kuljetusreittien kunto saa rapautua määrärahojen 

puutteessa! \ 

\\ 

OULU 

Jokaisella oltava mahdollisuus tulla työllä toimeen 

nro. Jouni Jussinniemi 

ff 

pääluottamusmies / 

87 

työsuojeluvaltuutettu 

ff 

Pyhäjärvi 

ff 

jounijussinniemi.vas.fi 

Lähdin ehdokkaaksi, koska 

haluan olla varmistamassa, että 

suomalaista työtä tehdään sellaisilla 

ehdoilla, jotka edelleenkin tehdään 

sopimalla, ei sanelemalla. 

OLEN 37-VUOTIAS perheenisä Pyhäjärveltä. Olen 

naimisissa ja minulla on viisi lasta. 

Työskentelen tällä hetkellä päätoimisena pääluottamusmiehenä 

ja työsuojeluvaltuutettuna 

Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivoksella Pyhäsalmella. 

Malmikaivoksella luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä 

toimiminen avaa näköalapaikan 

suomalaiseen teollisuuteen ja vientiteollisuuden 

ytimeen. 

Työmarkkinakenttä ja työkulttuuri 

ovat tulleet tutuksi myös muissa luottamustoimissa. 

Olen Teollisuusliiton liittovaltuustossa 

ja Pyhäsalmen metalli- ja kaivostyöväen 

ammattiosaston puheenjohtaja. 

Toimin myös Pyhäjärven kaupunginvaltuutettuna 

sekä kaupunginhallituksen 

1. varapuheenjohtajana, PPKY Selänteen 

ja Pyhä\netin hallituksissa jäsenenä sekä 

Suomenselän OP:n edustajistossa ja nimitysvaliokunnassa. 

Lähdin ehdokkaaksi, koska haluan olla 

varmistamassa, että suomalaista työtä tehdään 

sellaisilla ehdoilla, jotka edelleenkin 

tehdään sopimalla, ei sanelemalla. 

Haluan myös olla osaltani nostamassa 

suomalaista ammattikoulutusta uudelle 

tasolle. Teollisuus ja työpaikat tarvitsevat 

edustajan, joka tuntee työn. 

Haluan vaikuttaa yhteiskunnan suuntaan 

niin että, jokaisella on mahdollisuus 

tulla työllään toimeen ja elättää 

itsensä. \ 



\\ 

LAPPI 

Lapin elinvoima perustuu monipuoliseen elinkeinorakenteeseen 

nro. Reijo Kontinen 

f 

52 f metsuri 

ff 

Kolari 

Suomi on edelläkävijä ilmastoasioissa 

ja tätä tulee markkinoida laajemmin. 

UNTO MONOSEN Lapin tangossa Lappi piirtyi 

eksoottisena jylhien tunturien, metsälampien, aurinkoisen 

kesäyön ja tähtitaivaan maakuntana. Näistä 

ajoista Lappi on kehittänyt hyvinvointiaan kolmen 

kivijalan eli metsän, malmin ja matkailun ympärille. 

Matkailu on kasvava elinkeino. Työllistävä vaikutus 

on merkittävä, koska kysymyksessä on palvelu, 

jota automaatiolla on vaikea korvata. Ongelmaksi on 

muodostunut alan kausiluonteisuus ja epätyypilliset 

työt. Alalla on yleistä määrä- ja osa-aikaisuudet 

sekä nollatuntisopimukset. Alhainen palkkataso ei 

houkuttele työvoimaa ja ala kärsii työvoimapulasta. 

Tämä on kasvua rajoittava tekijä. Työnantajien on 

syytä katsoa peiliin. 

Meri-Lapissa on teollisuuden keskittymä. Lapin 

teollisuuden noin 12 mrd. euron liikevaihdosta se 

tuottaa noin 7 mrd euroa, eli on maakunnan hyvinvoinnin 

perusta. Tärkeää alueen teollisuudelle on 

raaka-aineiden ja energian saanti. Kemin kaksi paperitehdasta 

ja saha tarvitsevat jatkossakin viestin puuhuollon 

turvallisuudesta. Keskustelut avohakkuiden 

lopettamisesta tai lisäsuojelualueista eivät lisää alan 

turvallisuutta. Hyvin hoidetut metsät toimivat hiilinieluina 

ja takaavat puuhuollon jalostukselle. Metsien 

hyvä hoito on ammattilaisten työtä ja se on säilytettävä. 

Investointipäätökset voidaan toteuttaa vain 

turvallisella raaka-ainehuollolla ja energiansaannilla. 

Tornion terästehtaan prosessit kuluttavat Suomen 

sähkönkulutuksesta noin 4 prosenttia. Ilmastonmuutoksen 

torjunnassa tuulimyllyt, aurinkopaneelit 

ja puuenergia voivat olla ratkaisuja asumalähiöiden 

energiansaantiin, mutta teollisuuden energiansaantia 

niillä ei turvata. Teollisuuden energiaratkaisut eivät 

saa tuottaa lisäkustannuksia kilpailijamaihin nähden. 

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta vaihtoehdoista 

ydinvoima on varteenotettavin. 

Kaivannaisteollisuuden toimintaedellytysten 

turvaamiseksi käydään keskustelua ympäristöhaittojen 

vähentämisestä. Pelkona on kaivoksen lakkautuessa 

ympäristön ennallistamisen jääminen 

yhteiskunnan ja kuntien kontolle. Näen vaihtoehdoksi 

ympäristöveron keräämisen rahastoon, josta se 

käytetään kaivoksen lopetettua ympäristönhoitoon. 

Suomi on edelläkävijä ilmastoasioissa ja tätä 

tulee markkinoida laajemmin. Viesti ulkomaiselle 

teollisuudelle on, että Suomeen ja Lappiin on turvallista 

investoida ja meillä on vakaat työmarkkinat. 

Tämä ratkaistaan tulevissa eduskuntavaaleissa. 

Pienen kansakunnan vahvuus on sopiminen, eivät 

pakkolait. Ilman teollisuutta, palkkatyötä ja vientiä 

ei synny jaettavaa, jolla rahoitetaan kaikki muu 

tukitoiminta vauvasta vaariin. \ 

\\ 

LAPPI 

Jokaisella on oikeus työhön 

nro. Olavi Stoor 

ff 

eläkeläinen 

61 

ff 

Tornio 

ff 

www.facebook.com/ 

olavistoor2019 

TYÖ ON yhteiskunnan kulmakivi, johon jokaisella 

pitää olla oikeus. Mielekkäällä työllä ehkäistään 

syrjäytyminen ja saadaan motivoituneita yhteisen 

päämäärän rakentajia. 

Työehtosopimukset ja yleissitovuus takaavat 

työntekijälle toimeentulon ja kitkevät yritysten 

välisen epäterveen kilpailun. Jos tuote on laadukas 

ja sille on tilaa markkinoilla, voi yritys suunnitella 

toimintansa vakailla työmarkkinoilla. Korkea työllisyys 

vähentää myös työttömyydestä aiheutuvia 

kustannuksia ja parantaa näin kansantaloutta. 

Viime sopimuskierroksella maan hallitus tuli 

poikkeuksellisesti työmarkkinoille sanelemalla 

pakkolakeineen millä reunaehdoilla sopimus pitää 

tehdä. Se oli anteeksiantamaton virhe. Tahot, jotka 

eivät ymmärrä työmarkkinoiden sopimuspolitiikan 

lainalaisuuksia ei pidä myöskään niihin sekaantua. 

Myös Ääni työlle -seminaarissa 28.2.2019 Rovaniemellä 

kaikki työmarkkinajärjestöjen edustajat 

olivat kanssani samaa mieltä. 

Vientiteollisuus on hyvinvointimme kivijalka: 

Asun seutukunnassa, jossa on Suomen kansantalouden 

kannalta tärkeää vientiteollisuutta. Tuotantolaitokset 

on rakennettu maailman mittapuun 

mukaan ympäristöystävällisiksi. Jokainen täällä 

tuotettu teräs- tai paperitonni on ympäristöteko, 

joka muualla valmistettuna tuottaisi merkittävästi 

suuremman hiilijalanjäljen. Teollisuuden tarjoamat 

työpaikat ovat Lapin olemassaolon kannalta 

elinehto ja vaikuttavat positiivisesti Suomen kansantalouteen. 

Aluepolitiikka uudelleen käyttöön: Koko maata ei 

voi mitata Kehä III:sen mittatikulla, eikä palveluita 

taskulaskimella. Lapin maakunnan elinolosuhteiden 

erilaisuus edellyttää aluepolitiikan palauttamista 

päätöksentekoon. 

Energian hinta ei kustannuksiltaan voi olla 

kalliimpaa kuin kilpailevissa maissa, sama pätee 

liikenneyhteyksiin. Myös Lapin toinen tärkeä tuotannon 

haara, matkailu, tarvitsee menestyäkseen 

hyvät, toimivat ja monipuoliset liikenneyhteydet. 

Aluepoliittisin ja energiapoliittisin perustein 

sekä vientiteollisuutemme helmet että kestävän 

kehityksen matkailuelinkeino on pidettävä kilpailukykyisinä. 

Veroratkaisuilla ja kohdennetuilla tukitoimilla 

voidaan tasata alueiden välisiä eroja ja taata 

lappilaisille hyvä elämä omassa maakunnassa. \ 



\\ 

TYÖYMPÄRISTÖ 

Työturvallisuuden valvonta 

ja työhyvinvoinnin 

kehittäminen keskiöön 

teksti: Saila Ruuth 

Mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä työsuojelun, työturvallisuuden ja 

työelämän kehittämisen osalta? Vaikuttaja-lehti kysyi vinkkejä seuraavalle 

hallitukselle Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesolalta. 

JUHA PESOLA on tehnyt lähes koko työuransa 

ajan töitä työsuojelun, työturvallisuuden ja työelämän 

kehittämisen parissa. Hän aloitti toimimalla 

13 vuotta työsuojeluvaltuutettuna kaapelikoneita 

valmistavassa Nokia-Mailleferissa, ja muutaman 

sopimustoimitsijavuoden jälkeen hän on toiminut 

lähes 21 vuotta työympäristöpäällikkönä ensin Metalliliitossa 

ja nyttemmin Teollisuusliitossa. 

Työsuojelun kehittämistarpeista kysyttäessä 

Pesola alleviivaa työsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia 

valvoa työturvallisuuden toteutumista 

työpaikoilla. 

– On aivan ensiarvoisen tärkeää, että työsuojeluviranomainen 

näkyy työpaikoilla, Pesola painottaa. 

Hieman yllättäen Pesola ei kuitenkaan keskity 

vaatimaan työsuojeluviranomaiselle lisää resursseja, 

vaan painottaa ennen muuta resurssien nykyistä 

parempaa kohdentamista. 

– Tarvitaan kolmikantainen työryhmä miettimään, 

miten olemassa olevilla tarkastajilla saataisiin 

enemmän vaikuttavuutta valvontaan. 

Toistaiseksi Suomi on jaettu viiteen alueeseen, 

joilla työsuojeluviranomainen toimii. Yhden alueen 

työsuojelutarkastajalla ei ole ollut oikeutta toimia 

toisilla alueilla. Tämä on Pesolan mukaan vaikeuttanut 

osaamisen kertymistä sekä resurssien järkevää 

kohdentamista. 

– Tarvitaan eri aloihin erikoistuneita teemavalvojia, 

Pesola linjaa. 

– Esimerkiksi Lapissa työskentelevä työsuojelutarkastaja 

voisi erikoistua kaivostoiminnan erityisiin 

riskitekijöihin, mutta hän voisi käydä tarkastamassa 

myös Etelä-Suomessa sijaitsevia harvoja 

kaivoksia. 

Valvonnan ei siis tarvitsisi olla niinkään kaiken 

kattavaa vaan ennemminkin kohdennettua. Enemmän 

paukkuja olisi laitettava sinne, missä on suurimmat 

riskit ja eniten puutteita, ja tästä ay-liikkeellä 

on ensikäden tietoa. 

– Esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa 

tutut yhteiset työpaikat ja alihankintaketjut ovat 

selkeitä riskielementtejä, Pesola huomauttaa. 

Työelämän muutos pakottaa 

kehittämään toimintaa 

Pesolan mukaan ay-liikettä ja kolmikantaista valmistelua 

tarvitaan työsuojeluvalvonnan ohjaamiseen 

myös siksi, että työelämä muuttuu jatkuvasti. 

– Työsuhteiden pirstaloituminen, lähetettyjen 

työntekijöiden käyttö ja yritysten toimintojen 

hajottaminen ulkoistuksilla aiheuttavat uudenlaisia 

osaamispaineita niin viranomaisille kuin ammattiliitoillekin, 

Pesola huomauttaa. 

”On aivan ensiarvoisen tärkeää, 

että työsuojeluviranomainen 

näkyy työpaikoilla.” 

Työsuojeluviranomaisille olisi Pesolan mukaan 

annettava tehokkaampia keinoja valvontatyöhön, sillä 

nykyiset menettelytavat ovat monesti niin hitaita, 

etteivät ne toimi pelotteena epärehelliselle yrittäjälle. 

– Viranomaisella olisi oltava mahdollisuus antaa 

välittömästi seuraamusmaksu esimerkiksi alipalkkauksesta 

tai kestämättömistä työoloista, Pesola 

ehdottaa. 

– Oikeusprosessiin ryhtyminen on nykyisin liian 

hidas menettely, sillä ennen kuin tuomioita päästään 

jakamaan, työntekijät on jo lähetetty tiehensä ja 

koko yritys kadonnut. 

Täysin ei Pesola kuitenkaan voi olla lisäresursseista 

puhumatta. Aiempina vuosina työsuojeluviranomaisella 

oli harmaan talouden torjunnan erillisrahoitus, 

jolla palkattiin 15 tilaajavastuutarkastajaa 

ja viisi ulkomaalaistarkastajaa. 

– Nykyinen hallitus ei tätä rahoitusta jatkanut, 

jolloin työ on jäänyt muiden työsuojelutarkastajien 

niskaan, Pesola huokaa. 

– Harmaan talouden torjunnan rahoitus on 

ehdottomasti vakinaistettava. 

Harmaan talouden torjumisen osalta Pesola 

muistuttaa, että yhteistyö ay-liikkeen ja viranomaisten 

kanssa on myös valtaosan yrittäjien etu. 

– Rehellisten työnantajien toivoisin pitävän paljon 

kovempaa meteliä harmaan talouden torjunnan 

nykyisestä alennustilasta, sillä hehän häviävät kilpailussa 

epärehellisille yrityksille. 

c c ”Viimeiset vuodet on eletty niin synkkää aikaa työntekijöiden 

Hyvinvoiva työntekijä on 

yrityksen kilpailuvaltti 

Valitettavan monet yritykset suhtautuvat työturvallisuuden 

parantamiseen, työsuojelun yhteistoimintaan 

ja työhyvinvoinnin kehittämiseen välttämättömänä 

pahana. Vaaditut ohjelmat tehdään vasemmalla 

kädellä pöytälaatikkoon pölyttymään eivätkä ne 

tosiasiallisesta ohjaa yrityksen toimintaa. 

– Yrittäjien pitäisi ymmärtää, että kyse on liiketoiminnan 

kannalta aivan keskeisestä asiasta, kun 

pystytään estämään työntekijöiden sairauspoissaolokustannusten 

lisäksi myös koneiden hajoamisia, 

tuotannon katkoksia ja monia muita kuluja, Pesola 

painottaa. 

Myös yhteiskunnan näkökulmasta ennaltaehkäisy 

on halvin toimintatapa. Yksi keskeisimmistä 

toimijoista tässä työssä on työterveyshuolto. 

Harmillisen laajalti työterveyshuolto kuitenkin hahmotetaan 

pelkästään työterveyshuollon yhteydessä 

vapaaehtoisesti järjestettävän yleissairaanhoidon 

kautta. Työntekijätkään eivät tunnu hahmottavan, 

että työterveyshuollon lakisääteinen, ennaltaehkäisevä 

toiminta on äärimmäisen arvokasta. 

– Työterveyshuollon tarkoituksena ei ole hoitaa 

yksilöitä vaan työpaikkoja ja siinä tärkeintä on 

työpaikkaselvitys, jonka avulla työolojen terveellisyyttä 

ja turvallisuutta voidaan kehittää, Pesola 

painottaa. 

Työterveyslääketiede on yksi terveydenhuollon 

erityisala, jonka kohdalla on huomattu, ettei yksi- 



näkökulmasta, että nyt on jokaisen herättävä ja toimittava sen eteen, että meno muuttuu”, Juha Pesola sanoo. 

”Harmaan talouden torjunnan 

rahoitus on ehdottomasti 

vakinaistettava.” 

tyisiä markkinoita automaattisesti koko Suomeen 

synny. Alueellinen eriarvoisuus ammattitaitoisten 

työterveyshuoltopalveluiden saatavuudessa on huimaa. 

Pesolan mukaan julkista palveluntarjontaa 

pitäisi olla enemmän. 

– Tulisi nähdä, että kyse on investoinnista, joka 

maksaa itsensä takaisin vähäisempinä terveydenhuollon 

kustannuksina, sairauspoissaoloina, työkyvyttömyyseläkkeinä 

ja korkeampana tuottavuutena. 

”Nyt on jokaisen duunarin tehtävä vaalityötä” 

Hallitus voi ohjata myös maassa tehtävää tutkimus- ja 

kehittämistoimintaa entistä terveellisemmän työelämän 

kehittämiseen. Pesola toivookin, että työelämän 

kannalta keskeisten tahojen, kuten Työterveyslaitoksen, 

riittävä julkinen rahoitusta turvattaisiin, jotta 

toimintaa ohjaisi tarve eikä mahdollisuus saada 

yksityistä rahoitusta. 

– Suomessa on paljon erilaisia julkisia ja puolijulkisia 

tahoja, jotka toimivat työelämäkysymysten 

parissa ja on poliittisesta ohjauksesta kiinni, kohdistetaanko 

rahoitusta esimerkiksi yksityistämisen vai 

paremman työelämän tutkimiseen. 

Pesola toivookin, että jokainen teollisuusliittolainen 

on havahtunut ymmärtämään, että sillä todella 

on väliä, mitkä puolueet pääsevät muodostamaan 

Suomeen hallitusta. 

– Viimeiset vuodet on eletty niin synkkää aikaa 

työntekijöiden näkökulmasta, että nyt on jokaisen 

herättävä ja toimittava sen eteen, että meno muuttuu, 

Pesola painottaa. \ 

Juha Pesola jää ansaitulle työeläkkeelle 1.9.2019. 



d d ”On myös suomalaisten työntekijöiden turva, että 

EU:sta tulee esimerkiksi työaikadirektiivi, lähetettyjen 

työntekijöiden direktiivi tai työehtodirektiivi”, 

sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka 

Ristelä.


\\ 

EUROVAALIT 

Työntekijän kannattaa olla 

kiinnostunut EU:sta 

teksti: Saila Ruuth \ kuvat: Asko-Matti Koskelainen 

Huomattava osa Suomen työelämään 

ja etenkin teollisuuteen 

vaikutta vasta lainsäädännöstä tulee 

Euroopan unionista. Siksi työntekijän 

kannattaa olla kiinnostunut siitä, 

millaisia europarlamentaarikkoja eli 

meppejä Brysseliin valitaan. Myös 

kansallisten vaalien tulos näkyy 

EU:sta tulevissa päätöksissä. 

TÄNÄ KEVÄÄNÄ käydään Suomessa eduskuntavaalien 

lisäksi myös Euroopan parlamentin vaalit. 

Perinteisesti äänestysaktiivisuus on eurovaaleissa 

huomattavasti matalampi kuin eduskuntavaaleissa. 

Duunarin ei kuitenkaan kannata jättää EU-tason 

vaikuttamista muiden asiaksi. 

– Työsuojelu on yksi isoimmista ja konkreettisimmista 

asioista, mitä EU työelämän suhteen säätelee, 

toteaa SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö 

Pekka Ristelä. 

Viime vuosina on menty eteenpäin esimerkiksi 

syöpävaarallisten aineiden rajoittamisessa: nyt kaikissa 

EU-valtioissa on yhtäläiset ja entistä tiukemmat 

raja-arvot muun muassa työpaikkojen diesel-päästöille 

ja kovapuupölylle. 

– On myös suomalaisten työntekijöiden turva, 

että EU:sta tulee esimerkiksi työaikadirektiivi, lähetettyjen 

työntekijöiden direktiivi tai työehtodirektiivi, 

vaikka juuri nyt Suomen lainsäädäntö olisikin vielä 

direktiivejä kireämpää, Ristelä toteaa. 

– EU-lainsäädäntö toimii puskurina, joka turvaa 

myös suomalaisten työläisten asemaa, sillä sen 

ansiosta myöskään Suomen työlainsäädäntö ei ole 

kiinni vain siitä, millainen hallitus Suomessa sattuu 

olemaan. 

EU:n sosiaalinen ulottuvuus löytymässä? 

EU:n taustalla on maailmansotien perintö ja pyrkimys 

välttää Euroopan ajautuminen jälleen samanlaiseen 

tuhoon. 1950-luvulla ajateltiin, että sitomalla keskeisten 

Euroopan valtioiden taloudellinen kehitys – 

etenkin hiilen ja teräksen saanti – toisiinsa vapaakauppa- 

ja talousyhteisöillä, yhdelläkään valtiolla 

ei ole mahdollisuutta aloittaa sotaa toista vastaan. 

Vuosikymmenten saatossa eurooppalainen 

yhteistyö on kehittynyt etenkin talouden, yritysten 

ja kaupankäynnin näkökulma etusijalla. Sen 

takia eurooppalainen vasemmisto on perinteisesti 

suhtautunut Euroopan unioniin ja sen edeltäjiin 

skeptisesti. On vaadittu sosiaalisen ulottuvuuden 

sisällyttämistä Euroopan unionin päätöksentekoon. 

– EU:n motiivi säätää esimerkiksi työsuojelusta 

tai työehdoista onkin tullut ensi sijassa toimivien 

sisämarkkinoiden tavoittelusta, Ristelä huomauttaa. 

– Yrityksillä on oltava riittävän samanlainen 

toimintaympäristö eri valtioissa, jotta niiden välinen 

kilpailu olisi reilua tai edes mahdollista, mutta 

Mitä kanavia Teollisuusliitolla on 

eurooppalaiseen vaikuttamiseen? 

TEOLLISUUSLIITTO TEKEE vaikuttamistyötä 

ja yhteistyötä muiden maiden ammattiliittojen 

kanssa sopimusalojensa mukaisissa 

eurooppalaisissa kattojärjestöissä. 

EFFAT (European Federation of Food, 

Agriculture and Tourism Trade Unions) on 

maatalousalojen lisäksi myös elintarviketeollisuuden 

sekä matkailualojen kattojärjestö. 

EFFATissa on Suomesta jäsenenä 

myös Suomen elintarvikealojen liitto SEL 

sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM. 

EFBWW (European Federation of Building 

and Woodworkers) on metsä-, puu- ja 

huonekaluteollisuuden kattojärjestö. Lisäksi 

EFBWW on rakennusalojen kattojärjestö, 

joten Suomesta myös Rakennusliitto kuuluu 

samaan kattojärjestöön. 

IndustriAll kokoaa laaja-alaisesti erilaisia 

teollisuuden aloja kuten metalli-, kemikaali-, 

energia-, kaivos- ja tekstiiliteollisuuden. 

Suurin osa Teollisuusliiton sopimusaloista 

kuuluukin IndustriAllin piiriin. 

ETUC (European Trade Union Confederation) 

kokoaa niin ammattiliittojen eurooppalaisia 

kattojärjestöjä kuin kansallisia keskusjärjestöjäkin 

ja toimii vahvalla mandaatilla 

vaikuttajana eurooppalaisessa päätöksenteossa. 

FinUnions on SAK:n, STTK:n ja YTN:n 

yhteinen edustajisto ja suomalaisten työntekijöiden 

edunvalvontajärjestö Brysselissä. 

Vaikuttamistyön lisäki FinUnions välittää 

tietoa EU-päätöksenteosta Suomeen. \ 

”Työsuojelu on yksi isoimmista 

ja konkreettisimmista asioista, 

mitä EU säätelee.” 

Europarlamenttivaalit 2019 

Vaalipäivä 26.5. 

Ennakkoäänestys 15.–21.5. 

Päätöksenteko EU:ssa 

EU:SSA PÄÄTÖKSET valmistellaan parlamentin, 

komission ja jäsenvaltioiden ministereistä 

koostuvien ministerineuvostokokousten 

välisenä neuvotteluna. Sen takia eurovaalien 

lisäksi myös kansallisten vaalien tuloksella ja 

kansallisilla hallituksilla on suuri vaikutus siihen, 

millaista lainsäädäntöä EU:sta tulee. 

Parlamentti valitaan vaaleilla viiden vuoden 

välein. Parlamenttiin valitaan yhteensä 571 parlamentaarikkoa, 

joista 14 valitaan Suomesta. 

Komissio kootaan eurovaalien jälkeen 

jäsenvaltioiden hallitusten tekemien esitysten 

pohjalta. Jokainen jäsenvaltio saa 

yhden komissaarin. Komissio valmistelee 

lakiehdotukset ja panee tehdyt päätökset 

täytäntöön. 

Ministerineuvosto koostuu jäsenvaltioiden 

ministereistä. Neuvosto kokoustaa aiheittaisissa 

kokoonpanoissa ja neuvottelee ja päättää 

EU-laiesta yhdessä parlamentin kanssa. \ 

sosiaalisen dumppauksen estäminen on tietenkin 

myös työntekijöiden etu. 

Viime aikoina EU on jopa yllättänyt sopimalla 

asioista, joiden ei olisi joitain vuosia sitten ajateltu 

kuuluvan EU:n toimivallan piiriin. On esimerkiksi 

saavutettu yhteisymmärrys vanhempainvapaiden 

vähimmäispituuksista, mikä parantaa työntekijöiden 

asemaa monissa EU-maissa. 

– Ehdottomasti EU:ssa on huomattu, että ihmisten 

tyytymättömyys on nyt niin tapissa, että jotain 

on tehtävä. 

Muun muassa brexit eli Britanniassa kansanäänestyksellä 

tehty päätös erota EU:sta sekä äärioikeiston 

nousu useassa Euroopan valtiossa ovat 

herättäneet myös markkinaorientoituneet puolueet 

huolehtimaan sosiaalisista kysymyksistä. 

– Yhtäältä huoli yhteiskuntarauhasta ja demokraattisen 

päätöksenteon oikeutuksesta, mutta kyynisemmin 

katsottuna myös valtaapitävien puolueiden 

huoli oman valta-asemansa säilyttämisestä, on 

saanut Euroopassa hallitsevan keskusta-oikeiston 

myöntämään, että ihmisille on taattava enemmän 

turvaa ja oikeuksia. 

Ristelä näkee tilanteessa yhtymäkohtia 

sotien jälkeiseen aikaan, joka oli Suomessakin 

hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa. 

– Ei oikeisto silloinkaan kannattanut hyvinvointivaltiota 

siksi, että on oikein parantaa ihmisten 

elinoloja, vaan siksi, että ne ymmärsivät, että hukka 

heidät perii, jos ei tehdä parannuksia myös tavallisten 

ihmisten oloihin. 

Ay-liike vaikuttajana myös EU:ssa 

Ristelän mukaan EU:n päätöksentekotahoista etenkin 

parlamentti on se, joka kuulee eurooppalaista 

ay-liikettä. Siksi parlamentti onkin ay-liikkeen näkökulmasta 

tärkein ja vahvin vaikuttamiskanava komission 

ja jäsenvaltioiden ministereiden kokousten eli 

ministerineuvoston ohella. 

– Suomalaisilla liitoilla on mahdollisuus vaikuttaa 

EU:ssa olemalla aktiivisia omissa eurooppalaisissa 

kattojärjestöissään, suomalaisen ay-liikkeen yhteisjärjestö 

FinUnionsin entinen johtaja Ristelä toteaa.


Työtä on viime vuosien valoisammasta kehityksesta 

huolimatta edelleen runsaasti jäljellä. Usein 

EU-lainsäädäntö eteneekin pala palalta. Ensin tehdään 

päänavaus jonkin periaatteellisesti tärkeän 

asian suhteen, mutta säätelyä ei saada suoraan tyydyttävälle 

tasolle. Asiaa pidetään esillä keskusteluissa 

ja sitä lobataan, kunnes direktiiviä tarkastellaan 

uudelleen. Silloin on mahdollisuus saada aikaiseksi 

entistä parempaa lainsäädäntöä. 

Siksi äänestäjien kannattaakin nähdä vaivaa 

löytääkseen EU-vaalien ehdokkaista sellainen, joka 

ei pyri Brysseliin vain muun puuhan puutteessa 

vaan haluaa europarlamenttiin todella vaikuttamaan 

työntekijöiden aseman parantamisen puolesta. 

– Hyvä meppi on sitoutunut ja suorastaan intohimoinen 

vaikuttamistyön suhteen, Ristelä kuvailee. 

– Tärkeää on myös se, että malttaa keskittyä 

joihinkin asioihin eikä yritä mestaroida kaikkea, sillä 

fokusoimisen kautta saa osaamista ja asiantuntemusta, 

jota arvostetaan yli ryhmärajojen. 

On sanottu, että tärkeässä paikassa, niin sanottuna 

raportöörinä eli valiokunnan esittelijänä toimiva 

meppi on vaikutusvaltaisempi kuin moni kansallisen 

tason ministeri. Raportööri neuvottelee, kirjoittaa, 

esittelee ja puolustaa parlamentin kantoja lakien 

valmisteluvaiheessa. 

– Vankan asiaosaamisen lisäksi yhteistyökyky ja 

yhteistyötaidot korostuvat europarlamentissa, sillä 

omaa asiaansa ei saa eteenpäin, ellei osaa neuvotella 

erimaalaisten ja eri puolueiden meppien sekä esimerkiksi 

komission edustajien kanssa. 

– Ehdokkaita kannattaakin haastatella myös 

heidän yhteistyökykyjensä ja -halujensa suhteen, 

Ristelä vinkkaa. \ 

”Hyvä meppi on intohimoinen 

vaikuttamistyön suhteen.” 

Mikä ihmeen GUE/NGL? 

EUROPARLAMENTISSA EI ryhmittäydytä 

valtioittain vaan poliittisin perustein. Jokainen 

europarlamentaarikko valitsee kauden 

alussa, mihin parlamentin poliittiseen 

ryhmään liittyy. Vasemmistoliiton mepit ovat 

aina kuuluneet GUE/NGL-ryhmään, johon on 

tällä kaudella kuulunut 52 meppiä. 

GUE/NGL-ryhmä muodostuu kahdesta eri 

ryhmittymästä. GUE-puolisko (Gauche Unitaire 

Europeénne) koostuu lähinnä etelä- ja 

keski-eurooppalaisista vasemmistopuolueista, 

kun NGL-puoliskoon (Nordic Green Left) kuuluu 

vasemmistopuolueita lähinnä pohjoisemmasta 

Euroopasta. 

Ryhmän pääsihteeri on suomalainen 

Sanna Lepola. \ 

Duunari, asetu ehdolle 

eurovaaleihin! 

TÄTÄ KIRJOITTAESSA Vasemmistoliitto oli 

asettanut viisi ehdokasta eurovaaleihin: 

Mia Haglund (s. 1986) on Pohjoismaiden 

vasemmiston pääsihteeri. Haglund on helsinkiläinen. 

Merja Kyllönen (s. 1977) on toiminut 

yhden kauden europarlamentaarikkona keskittyen 

ennen kaikkea liikenne-, energia- ja 

ilmastoasioihin. Kyllönen asuu Suomussalmella. 

Jaakko Lindfors (s. 1988) on lukionopettaja 

ja Turun opettajien ammattiyhdistyksen 

varapuheenjohtaja. Lindfors kerää parhaillaan 

nimiä kansalaisaloitteeseen alipalkkauksen 

kriminalisoimiseksi. 

Sinikka Torkkola (s. 1960) on Tampereen 

yliopiston pääluottamusmies ja yliopiston 

tutkija ja opettaja. Taustaltaan Torkkola sairaanhoitaja 

ja hän on kotoisin Tampereelta. 

Tämän lehden ilmestymisen aikoihin 

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto asettanee 

lisää eurovaaliehdokkaita. Heistä löytyy tietoa 

verkkosivulta: www.vasemmisto.fi 

Viimeiset ehdokkaat asetetaan maanantaina 

15.4.2019. Ehdokaslistalle mahtuu vielä 

erinomaisesti vahvoja duunariehdokkaita, 

jotka ovat valmiita viemään työelämän 

kokemusta ja näkökulmaa Brysseliin. Jos 

eurovaaliehdokkuus kiinnostaa sinua, ota 

yhteyttä Vasemmistoliiton puoluesihteeri 

Joonas Leppäseen: joonas.leppanen@ 

vasemmistoliitto.fi tai p. 040 767 1228. \


\\ 

KOLUMNI 

Ratkaisuja ja uskoa tulevaisuuteen 

teksti: Merja Kyllönen, europarlamentaarikko \ kuva: Nick Tulinen 

KAIKKIEN AIKOJEN vaalikevät rullaa täysillä eteenpäin. 

Kevään aikana pääsemme äänestämään niin eduskunta- kuin 

Euroopan parlamentin vaaleissa, ja ehdokkaat ovat jalkautuneet 

turuille ja toreille. 

Kampanjoiden pyöriessä täydellä teholla on hyvä miettiä, 

mitä me poliitikot ja edunvalvojat ihmisille oikein tarjoamme? 

Tarjoammeko ratkaisuja vai ongelmia? Myymmekö innostusta 

vai lamaannusta? 

Molemmat tarttuvat. 

Olen Euroopan parlamentissa keskittynyt tällä kaudella liikenne-, 

energia- ja ilmastoasioihin. Näiden tiimoilta olen saanut 

kiertää maailmalla Liman ilmastokokouksesta useampaan Kiinan 

matkaan ja laajasti kotimaassa. 

Energiakysymysten tiimoilta vierailut Vaasassa, Kotkassa 

ja Lappeenrannassa ovat olleet mieleenpainuvia. Parasta oli 

alueiden vilpitön innostus: kiertotalouden mahdollisuuksiin ja 

energiasektorin murrokseen on aidosti tartuttu. Usko uudenlaisiin 

ratkaisuihin on vahvaa eikä jää puheen tasolle. 

Maakunnissa on tekemisen meininki. 

Kontrasti yleiseen ilmapiiriin oli niin silmiinpistävä, että olen 

jäänyt pohtimaan sitä pidemmäksi aikaa. Mihin meidän valtakunnallisessa 

keskustelussamme jäävät ne ilonpilkahdukset, joita 

useammallakin alalla kuplii lupaavasti? Miksi me emme nosta 

esiin enemmän onnistumisia, optimismia, tulevaisuususkoa? 

Apea, ankea ilmapiiri sävyttää jo kansainvälistäkin kanssakäymistämme. 

Milloin mikäkin vientisektori on mahdollisesti romahtamassa 

ja kansantalouden tuho odottaa aina aivan nurkan takana. 

Kuka ostaa uusia, innovatiivisia tuotteita tuomiopäivän profeetalta? 

Omassa konttorissani olemme parlamenttikauden aikana 

harrastaneet hieman yllättävääkin sivutointa: suomalaisten 

”Politiikassa pitää pystyä löytämään ratkaisuja 

vuosikymmenten päähän ulottuviin ilmiöihin.” 

lobbareiden valmentamista parempiin suorituksiin. Vasemmistopoliitikkoa 

hieman hymyilyttää, että suomalainen vientiteollisuus, 

viestintäkonsultit ja jopa EK tuntuvat tosiaan tarvitsevan 

valmennusta vasemmalta. 

Miksi? 

Koska suomalainen ei osaa myydä osaamistaan. 

Liian moni lobbari tulee Brysseliinkin aivan liian yleisellä 

ja löysällä agendalla. Vain uusi ja ajankohtainen on päättäjälle 

kiinnostavaa, ja sanottava pitää pystyä tiivistämään yhteen A-neloseen. 

Visuaalisuus on plussaa, mutta mikään ei myy paremmin 

kuin vilpitön innostus! 

Tämä on hyvä muistaa myös nyt eduskuntavaalien ja EU-vaalien 

alla. 

Ratkaisuille on aina tilausta. Päivänpolitiikassa meidän pitää 

pystyä löytämään ratkaisuja vuosikymmenten päähän ulottuviin 

ilmiöihin. Vaikka arki tai työ muuttuu, kaipaa yksilö tai perhe 

kuitenkin vakautta. 

Vakautta ja luotettavuutta odotetaan myös Suomelta ensi 

kesänä alkavalla puheenjohtajakaudella, kun Suomi saa pyöritettäväkseen 

EU:n jäsenmaista koostuvan neuvoston. 

Puheenjohtajuus ei ole vain hallintoa vaan arvojohtajuutta: 

mihin suuntaan Suomi vie Eurooppaa omalla vuorollaan? 

Ratkaisuille on Euroopassakin tilausta. Me suomalaiset 

voimme olla se vakauttava voima, joka käynnistää uuden viisivuotiskauden 

sekasortoisessa EU:ssa päättäväisenä, optimistisena 

ja tulevaisuuteen uskoen. \


\\ 

ALUEELTA \ SAVO-KARJALA 

Kiky kiukuttaa 

teksti ja kuvat: Juha Lyytinen, Teollisuusliiton 

Savo-Karjalan aluetoimitsija 

ITÄ-SUOMEN VAIKUTTAJIEN puheenjohtaja 

ja Outotec Turulan konepajan varapääluottamusmies 

Timo Voutilainen summaa suuntaa tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin: 

kikystä pitää tavalla tai 

toisella luovuttava, on siirryttävä palkankorotusten 

tielle sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista on 

parannettava. 

Tes-neuvotteluihin Voutilaisen viesti on selvä: 

ostovoimaa palkankorotuksilla ja kikyn paljon 

mainostetut ”hyödyt” jakoon palkansaajille. Suomella 

menee paremmin kuin koskaan, ja sen tulee 

näkyä seuraavalla tes-kierroksella ostovoiman 

nousuna, joka puolestaan tulee toteuttaa palkankorotuksilla. 

Monenlaista liikuntaa harrastavana perheenisänä 

Voutilainen puhuu kokemuksen äänellä pitäessään 

vapaa-ajan liikuntaa työssä jaksamisen edellytyksenä. 

Yhtenä keinona liikunnan nivoutumiseen 

osaksi työelämää Voutilainen pitää ajatusta siitä, 

että työnantajille luotaisiin tes-kirjauksilla velvoite 

minimistä, kuinka järjestää liikuntaedellytyksiä. Hän 

uskoo vakaasti, että kirjaukset eivät olisi kuluerä, 

vaan päinvastoin. Työssä jaksaminen vähentää sairauslomia 

ja parantaa työtuloksia. 

Nykyisin tasa-arvo työpaikkojen välillä ei 

toteudu, sillä isommilla työnantajilla, kuten Voutilaisen 

omalla työpaikalla, asiat ovat kohtalaisen 

hyvällä mallilla. Voutilainen on erityisesti huolissaan 

toisesta ääripäästä: pienistä yrityksistä, joilla ei ole 

minkäänlaisia tukitoimia vapaa-ajan liikunnalle tai 

virkistäytymiselle. 

Huoli tulevaisuudesta 

Voutilaisella on huoli työelämässä olevien nuorten 

äänestysinnon vähyydestä. Mikäli eduskunnassa 

ei ole nuoria palkansaajien edustajia, saattavat ne 

asiat, joita tarvitaan työssäkäynnin ja elämän rakentamiselle, 

jäädä eduskunnan päätöksenteossa liian 

vähäiselle huomiolle. 

cc 

Nykyisin tasa-arvo työpaikkojen välillä ei toteudu, Timo Voutilainen toteaa. 

\\ 

FAKTA 

Timo Voutilainen 

ff 

Perhe avopuoliso ja 3- ja 7-vuotiaat pojat 

ff 

Kotoisin Rautavaaralta, josta Kuopion 

kautta Outokumpuun työn ja puolison 

mukana 

ff 

Harrastaa sählyä, frisbeegolfia sekä metsästystä 

ja kalastusta 

ff 

Toimii frisbeegolf-seuran puheenjohtajana 

ja ohjaa lasten sählyä 

ff 

Nykyisessä työpaikassa Outotec Turulassa 

2011 lähtien 

Vaikuttaja 

ff 

Ao. 198 hallitus 

ff 

Liittohallituksen 2. varajäsen 

ff 

Outokummun kunnanvaltuutettu sekä 

hyvinvointilautakunnan jäsen 

Tulevalta eduskunnalta hän edellyttää, että 

autoilua koskevissa päätöksissä huomioidaan alueet, 

jossa julkinen liikenne ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto 

työssäkäynnille tai asumisen edellytyksille. 

Voutilaisen mielestä liikkumisen kulutaakkaa ei 

voida lisätä esimerkiksi suoraan käyttöön kohdistuvalla 

verotuksella. Pelkkä käyttöön perustuva vero 

johtaisi Voutilaisen omallakin työpaikalla usean 

työntekijän kohdalla siihen, että työssäkäynnistä 

saisi yksinkertaisesti vain käymisen ilon. 

Mikäli Suomi aiotaan pitää edes nykymittakaavassa 

asuttuna, ja halutaan taata Outokummun 

tapaisissa kaupungeissa työvoimalle paikkakunnalla 

pysymisen edellytykset, ei Voutilaisen mielestä 

omakotiasumisen kiinteät kulut saa nousta 

kohtuuttomasti. Esimerkkinä hän mainitsee sähkösiirtomaksut 

sekä kiinteistöverot. Sähkönsiirtovarmuuden 

taakkaa tulee kantaa yhteisvastuullisesti, 

eikä vyöryttää koko maksutaakkaa harvaan asutuille 

alueille. 

Voutilaisen mielestä sähkönsiirron antaminen 

markkinavoimien käsiin on ollut viimeaikojen suurimpia 

virheitä. Kiinteistövero puolestaan on kuntien 

hätäkeino paikata kuntataloutta. Osoite verolle on 

osittain väärä, sillä se kohdistuu asumiskulujen 

lisäkuormana huomioimatta verotettavan tulo- tai 

elämäntilannetta. \ 

Palvelua juuri kuten itse haluat 

Me kaikki olemme yksilöllisiä ihmisiä, ja haluamme palvelua juuri niin 

kuin meille parhaiten sopii. Yhteistä meille on kuitenkin se, että 

tahdomme palvelun olevan hyvää. 

Turvassa palvelemme sinua haluamallasi tavalla: puhelimitse, verkossa, 

paikan päällä toimistossamme – tai jopa kotonasi. 

Ota yhteyttä ja olet Turvassa. 

P.S. Tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 • asiakaspalvelu@turva.fi

Vaikuttaja_2019_1

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?