Toimintakertomus Valonian ohjelmakaudesta 2015–2020

valoniakeskus

Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma 2015–2020 on määritellyt raamit Valonian työlle ja nyt on aika luoda katsaus ohjelmakauteen kokonaisuutena. Kuuden vuoden aikana ilmastokeskustelussa tapahtui muutos, kun tieteen näyttö ilmastonmuutoksen todellisuudesta ja nopeudesta voimistui entisestään ja aihe nousi muun muassa Pariisin sopimuksen (2015) myötä valtioiden ja kuntien strategioihin. Suomen ilmastotavoitteet kiristyivät, kun tehtiin päätökset kivihiilen poltosta luopumiseen, liikenteen päästöjen puolittamiseen ja hiilineutraaliuteen liittyen. Valonian toimesta meidän ei enää tarvitse perustella sitä, miksi ilmastonmuutos on ongelma, mutta konkreettisiin toimiin tarttumisessa on edelleen paljon työtä.

Raportissa luodaan katsaus toimintakentän muutokseen. Asiantuntijoiden sitaateissa tarkastellaan jatkumoita niin ilmastotyön, vesiensuojelun ja vesihuollon, energia-asioiden, kestävän liikkumisen kuin ympäristökasvatuksenkin näkökulmista. Myös ympäristö- ja ilmastoviestintä on kuuden vuoden aikana noussut yhden kohderyhmän intresseistä läpileikkaavaksi ja mediakentällä keskeiseksi uutisoinnin aiheeksi, mikä on vahvasti vaikuttanut myös Valonian viestintätyöhön.

Lisäksi kunkin teeman osalta luodaan myös lyhyt katsaus vuoteen 2020.

Toimintakertomus

ohjelmakaudesta

2015–2020

sekä katsaus vuoteen 2020


Kuntien rooli ilmastotyössä täsmentyi

Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma 2015–2020 on

määritellyt raamit Valonian työlle ja nyt on aika luoda katsaus

ohjelmakauteen kokonaisuutena. Kuuden vuoden aikana ilmastokeskustelussa

tapahtui muutos, kun tieteen näyttö ilmastonmuutoksen

todellisuudesta ja nopeudesta voimistui entisestään

ja aihe nousi muun muassa Pariisin sopimuksen (2015) myötä

valtioiden ja kuntien strategioihin. Suomen ilmastotavoitteet

kiristyivät, kun tehtiin päätökset kivihiilen poltosta luopumiseen,

liikenteen päästöjen puolittamiseen ja hiilineutraaliuteen liittyen.

Valonian ei tarvitse enää perustella sitä, miksi ilmastonmuutos

on ongelma, mutta konkreettisiin toimiin tarttumisessa on

edelleen paljon työtä.

Keväällä 2017 Varsinais-Suomen ja Satakunnan liitot, alueiden

HINKU-kunnat sekä Turun kaupunki haastoivat muut kunnat ryhtymään

HINKU-kunniksi. Valtioneuvoston Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma

(KAISU) vuoteen 2030 hyväksyttiin syyskuussa

2017 ja se linjasi tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.

Kuntien ja koko maakunnan ilmastoasioiden nykytilaa kartoitettiin

vuosina 2017–2019 ja saimmekin huomattavasti paremman

käsityksen siitä, missä mennään ja minkälaisia toimia on kunnissa

jo nyt tehty. Canemure-hankkeen ja SYKEn tuottamien

laskelmien myötä saimme mahdollisuuden seurata vuosittain

kuntakohtaisten päästöjen kehitystä, ja samalla käynnistyi

maakunnallisen ilmastotiekartan valmistelu. Vuonna 2019

perustettiin maakunnallinen ilmastovastuujaosto, jonka valmistelijana

ja sihteerinä Valonia toimii.

Ilmastotyöhön on tullut kiinteästi mukaan yhä uusia toimijoita

ja olemme sparranneet sekä kuntia että muita tahoja sopivien

toimenpiteiden hahmottamiseksi.

Luonnon monimuotoisuus on sen sijaan aihe, jota on nostettava

yhä paremmin esille ja konkretisoitava, mitä biodiversiteettikato

globaalilla ja paikallisella tasolla tarkoittaa. Valonian toimet

erityisesti virtavesien kunnostushankkeissa on tunnistettu ja

olemme saaneet paljon kiitosta sekä maanomistajilta että muilta

yhteistyökumppaneilta. Ohjelmakauden loppua kohti syntyi myös

uusia luonnonhoidon kumppanuuksia ja paikallistoimijoita kokoavaa

verkostotoimintaa.

Valonia on aktiivisesti mukana kansallisessa keskustelussa ja

tuo kuntien ja toimintakentän ääntä kansallisiin valmisteluprosesseihin.

Tästä panoksestamme olemme saaneet myös kiitosta

ja meitä pyydetään puhumaan tilaisuuksiin myös alueemme

ulkopuolelle.

Kuntien rooli on konkretisoitunut ja korostunut. Turun kaupunki

asetti kunnianhimoisen ilmastotavoitteen ja siihen tähtäävässä

työssä Valoniakin on ollut aktiivisesti mukana. Ohjelmakauden

aikana saimme kolme uutta Hinku-kuntaa Varsinais-Suomeen ja

useat kunnat ryhtyivät valmistelemaan ilmastotyön toteuttamista.

Samalla kuitenkin oli yhä selkeämmin huomattavissa, kuinka

vähäisillä resursseilla kunnissa koetetaan tarttua laajaan haasteeseen.

Tässä raportissa luodaan katsaus edelliseen ohjelmakauteen.

Asiantuntijamme kertovat puheenvuoroissaan erityisesti mieleen

jääneistä projekteista ja hahmottavat muutosta oman työnsä

kautta. Teemasivut keskittyvät tässä raportissa ohjelmakauteen,

mutta vuodesta 2020 on tehty jokaisen aiheen alle oma lyhyempi

osionsa. Loppuun kokosimme merkittävimmät kauden aikana

tuotetut materiaalit sekä linkit hankesivuille.

2020

Vuonna 2020 ilmastotyön keskiössä olivat kuntien ilmasto-ohjelmatyö sekä ilmastotiekartan

valmistelu. Siihen liittyen järjestettiin lukuisia keskusteluja sekä webinaarisarja,

joiden myötä maakunnan keskeisimpiä toimenpiteitä hahmoteltiin. Maakunnallinen

ilmastovastuujaosto ohjasi asiantuntevasti työtä. Kommenttikyselyyn saatiin

varsinaissuomalaisilta noin 255 vastausta ja näkyvyyttä työlle saatiin myös sosiaalisessa

mediassa. Ilmastotiekarttatyön myötä hahmottui yhä paremmin ymmärrys

myös ilmastoasioiden nykytilasta maakunnassamme.

Toukokuussa 2020 käynnistyi myös kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä edistävä

Kaarinan yritysten ilmastoteot –hanke, jossa Kaarinan kaupunki, Valonia ja Kaarinan

kehitys Oy tarjoavat tukea ja näkyvyyttä kaarinalaisten yritysten ilmastotoimille sekä

rohkaisevat alueen yrityksiä uudistamaan toimintaansa.

Yksi vuoden ilahduttavista kohokohdista oli Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen

piirin myöntämä vuoden ympäristöpalkinto, josta kiitos kuuluu myös aktiivislle kunnille,

paikallistoimijoille ja yhteistyökumppaneillemme!

Mediatiedotteet 2020

Hankkeet & projektit

• CANEMURE,

Ilmastotiekartan julkaisu

• Ohjelma 2030

• Kaarinan yritysten ilmastoteot

Varsinais-Suomen ilmastotoimia tuleville vuosille suunnitellaan –

kommentteja kaivataan (6.11.2020)

Kaarinalaisia yrityksiä kutsutaan mukaan uudenlaiseen

ilmastoyhteistyöhön Kaarinan kaupungin kanssa (16.6.2020)

Kestävä kehitys vaatii alueellisia ponnistuksia myös jatkossa –

uusi toimintaohjelma kuntien kirittäjänä (15.6.2020)


Kohti kokonaisvaltaista ympäristö- ja ilmastoviestintää

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat ohjelmakauden aikana nousseet

yhden kohderyhmän intresseistä läpileikkaavaksi ja mediakentällä

keskeiseksi uutisoinnin aiheeksi. Viime vuosina yhä use ammat yritykset

ja kunnat ovat ymmärtäneet, että organisaation kestävistä

toimintatavoista ja tavoitteista viestiminen voi tuottaa positiivista

imagohyötyä. Uskottava viestintä perustuu siihen, että toiminta

on aidosti kestävällä arvopohjalla. Myös asukkaat ja sidosryhmät

osaavat arvioida viestejä aiempaa kriittisemmin ja kasvava tiedostavien

kuluttajien joukko vaatii entistä enemmän avoimuutta

ja vastuullisuutta. Tässä kehityksessä mukana oleminen on motivoinut

myös Valonian viestinnän kehittämistä ja sen merkitys on

alati kasvanut ohjelmakauden aikana.

Strateginen viestintä vaatii

resursseja ja suunnitelmallisuutta

Vuodesta 2017 alkaen Valoniassa työskennellyt kaksi kokoaikaista

viestinnän asiantuntijaa. Tämä on mahdollistanut toimintatapojen

ja koko organisaation viestintätaitojen systemaattisemman kehittämisen

monikanavaisen hankeviestinnän ohella. Ulospäin viestinnän

kehitystyö näkyy esimerkiksi uudistuneena visuaalisena

ilmeenä ja verkkosivuina, mutta uudistumisen keskiössä ovat

ennen kaikkea prosessit ja entistä vahvempi pyrkimys kohderyhmälähtöisiin

ratkaisuihin.

Valoniassa viestintä ymmärretään yhä laajemmin organisaation

yhteisenä asiana ja strategiseen viestintään kuuluu koko organisaation

viestintätaitojen vahvistaminen. Viestintäasiantuntijoiden

tehtävänä on sekä kouluttaa asiantuntijoita että kehittää käytäntöjä,

jotta sisällöntuotanto ja viestinnän tavoitteiden toteuttaminen

onnistuvat laadukkaasti ja yhteisvastuullisesti.

vaikuttavuutta laadukkailla materiaaleilla

Valonian hankkeissa viestinnällinen ote näkyy kykynä muotoilla

hankkeiden ja kokeiluiden opit ja havainnot käyttökelpoisiksi,

helppotajuisiksi kokonaisuuksiksi, joiden levittäminen on otettu

koko ajan vahvemmin mukaan hankkeiden toimenpiteiden suunnitteluun.

Paneutumalla tulosten viestintään huolehditaan siitä, että

hankkeiden elinkaari pitenee yksittäisistä toimenpiteistä osaksi laajempaa

ilmastotyötä. Materiaalit on koottu Valonian verkkosivuille

materiaalipankiksi, jonka sisältöjä käyttäjä voi suodattaa teemoittain

tai materiaalityypeittäin mielenkiintonsa mukaan.

Viestintäresurssien lisääminen on mahdollistanut myös esimerkiksi

eri ikäisille suunnattujen ympäristökasvatusmateriaalien

kehittämisen. Laveasti ajatellen kaikki tuottamamme materiaalit,

webinaarit ja neuvontatilaisuudet ovat ympäristö- ja ilmastokasvatusta:

niiden avulla pyritään tarjoamaan uusia ajattelutapoja,

faktatietoa ja hyviä kokemuksia helposti omaksuttavassa muodossa.

Kohderyhmien tarpeet viestinnän

lähtökohdaksi entistä vahvemmin

Valonian aktiivisimmat viestintäkanavat 2020

anna sampo

viestintäasiantuntija

• Valonia.fi: uutiset, tapahtumailmoitukset, materiaalipankki,

hankesivut

• Sosiaalinen media: Facebook, Instagram, Twitter, LinkedIn

• Viikottaiset Ekovinkit​Varsinais-Suomen paikallislehtiin ja

Valonian nettisivuille

• Varsinais-Suomi blogi​ (kuusi valonialaisten blogitekstiä)

• Uutiskirjeet​

Valonian uutiskirje (kuusi kirjettä vuodessa)

Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston uutiskirje

METSO-yhteistoimintaverkoston uutiskirje

• Mediatiedotteet​

• Webinaarit

maiju oikarinen

viestintäasiantuntija

Valoniassa hankkeet määrittävät toiminnan arkea ja viestejä välitetään jatkuvasti erilaisille kohderyhmille, minkä vuoksi ketteryys ja

kokeilevuus ovat leimallisia piirteitä Valonian viestinnässä. Hankkeissamme viestinnän merkitys huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa

– onnistuneen viestinnän ensimmäinen askel on tunnistaa viestinnän kannalta keskeiset hetket hankkeen elinkaaressa ja määrittää

kohderyhmien kannalta oikeat kanavat, kohderyhmät sekä formaatit.

2020

Uutta ohjelmakautta suunnitellessa päästiin aloittamaan myös kauan kaavailtua viestintästrategian päivitystyötä. Työn tavoitteena on

kehittää viestintää entistä paremmin kuntien tarpeita vastaavaksi ja vahvistaa viestinnän roolia kuntayhteistyössä. Uudet nettisivut saatiin

käyttöön heti vuoden alusta ja niitä kehitetään jatkuvasti. Päättyvien hankkeiden myötä tuotettiin suuri määrä materiaaleja: erilaisia

julkaisuja, somekampanjoita ja videoita.

Tapahtumat siirtyivät etätyövuoden myötä verkkoon ja jokainen Valonian asiantuntija pääsi järjestämään ja vetämään webinaareja! Sähköisesti

tapahtuva sidosryhmätyö nousi entistä suurempaan arvoon ja esimerkiksi uusia hankkeita ideoitiin vähintään yhtä tehokkaasti

kuin aikaisemminkin. Tavoitimme ihmisiä eri puolilta maakuntaa hienosti yhteisen Teams-ikkunan äärelle.

Kohderyhmälähtöisyys näkyy työssämme kirjavana kattauksena keinoja ja kanavia: esimerkiksi maanviljelijöille on äänitetty podcasteja,

joita he voivat kuunnella työn ohessa, kiireisille kuntapäättäjille on tuotettu visuaalisia, tiiviitä ja asiapitoisia materiaaleja ja sosiaalisessa

mediassa on panostettu kohdennettuihin kampanjoihin ja erityisesti videosisältöihin huomionherättäjänä.

Alati vaihtuvat hankeviestinnän sisällöt tarvitsevat toki tuekseen myös toimivan perustan. Verkkosivu-uudistuksessa panostettiin

materiaalien löydettävyyteen ja kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje saa säännöllisesti kiitosta sidosryhmäviestinnän keinona.

Viikoittain eri paikallislehdissä julkaistava Ekovinkki on jo vakiinnuttanut asemansa kuntalaisviestinnän välineenä ja yksilö- ja arkitason

näkökulman tuojana Valonian teemoihin. On ollut hienoa huomata, että Ekovinkkienkin avulla olemme onnistuneet herättämään keskustelua

ja tuomaan suuria teemoja lähemmäksi arkielämää.


Energiatehokkuuden hyöty esiin

Kuuden vuoden aikana kuntien saataville on tullut runsaasti uudenlaisia

energiateknisiä ratkaisuja ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet

ovat lisääntyneet. Kuntien teknisen sektorin

resurssien niukkuuden vuoksi verkostoituminen, yhteisen tiedon

jakaminen ja rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen on entistä

tärkeämpää.

Kuntakierroksilla 2016 ja 2018 keskusteltiin kunnan edustajien

kanssa muun muassa energiatehokkuudesta. Kuntien tukemiseksi

käynnistettiin kuuden kunnan kesken ELLE-hanke (Energiaan liittyvän

liiketoiminnan edistäminen Varsinais-Suomessa), jossa etsittiin

konkreettisia energiatehokkuusratkaisuja. Kokemusten- ja tiedonvaihtoon

käynnistimme myös kuntien teknisille suunnatut verkkotapaamiset

syksyllä 2018.

Kuntien uusi energiatehokkuussopimuskausi (KETS) käynnistyi

vuonna 2017. Osa edellisen sopimuskauden kunnista liittyi mukaan,

mutta liittyminen sopimukseen voisi olla alueellamme aktiivisempaa.

Sopimuksen myötä energiatehokkuustyö on järjestelmällistä ja

pitkäjänteistä. Energiankulutuksen seurantatieto auttaa tarvittavien

investointien suunnittelussa ja päätöksenteossa.

2020

Onnistuneita markkinavuoropuhelukokemuksia ja

datakokeiluja

Ohjelmakauden aikana Valonia oli mukana järjestämässä markkinavuoropuheluja

kuntien ja yritysten välille. Vuonna 2018 etsittiin

ratkaisuja kuntien kiinteistöjen valaistukseen, lämmitysratkaisuihin

sekä ilmanvaihtoon ja lämmöntalteenottoon. Valonia oli mukana

myös Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hankkeen markkinavuoropuhelutilaisuuksissa

Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Hankkeessa

kehitettiin energiatehokkuuden hankinnan malleja, jotka on koottu

Energiatehokkuuskumppanuus – energiatehokkuutta palveluna

-oppaaseen.

Suomen kuuden suurimman kaupungin kesken kehitettiin ja

kokeiltiin myös uusia energiaratkaisuja datan hyödyntämiseen,

rakennuksen hiilijalanjälki- ja elinkaarilaskentaan sekä alueellisiin

energiajärjestelmiin liittyen. Yritykset pilotoivat, kehittivät ja saivat

palautetta palveluista aidossa testiympäristössä kaupunkien kiinteistöissä

tilojen ylläpitäjiltä ja käyttäjiltä. Valonian työssä painottui

datan hyödyntäminen ja visualisointi rakennusten käyttäjille Turun

kaupungin pilottikohteissa.

Myös kuntalaisia on kannustettu mukaan kuntien ilmastotyöhön.

Vuonna 2017 Valonia järjesti aurinkosähkön yhteishankinnan

Mynämäellä pientaloasukkaille, minkä jälkeen yhteishankintoja on

Valonian avulla järjestetty myös Somerolla ja Salossa.

Vuonna 2020 saatiin päätökseen kaksi hankekokonaisuutta, ELLE ja Energiaviisaat kaupungit. Niiden

tuloksina saatiin useita toimintamalleja ja -tapoja kuntien energiatehokkuuden edistämiseen ja

yritysyhteistyöhön. Seuraavana haasteena on toimintamallien levittäminen kuntiin käytännön toimeenpanoon.

Kuluttajien energianeuvonnassa kysymyksiä herätti erityisesti pientalojen energiaremontteihin tarjolla

olevat rahoitukset ja tuet erityisesti lämmitystavan muutoksiin liittyen. Lisäksi erilaiset järjestöt ja

yhdistykset halusivat jäsentapaamisiinsa energianeuvontaa muun muassa kodin energiankäyttöön

ja lamppujen valintaan liittyen. Yhteistyötä tehtiin myös opistojen kanssa.

Hankkeet & projektit

• Energiaan liittyvän liiketoiminnan

edistäminen

(ELLE)

• 6Aika Energiaviisaat

kaupungit (EKAT)

• Energiaviraston

neuvontaprojekti

• Kuivaa asiaa

Data avaa uusia mahdollisuuksia ja haastaa kehittämään ratkaisuja

Mediatiedotteet 2020

Energiansäästöviikolla Skanssissa perehdytään

energia-asioihin koko perheen voimin (5.10.2020)

Energiatehokkuustoimilla kuntiin kymmenientuhansien

eurojen säästöt (31.3.2020 )

Uusiutuvan energian lisäämisestä johtuva energiantuoton vaihtelu on tuonut uusia mahdollisuuksia ja kutsuu kuluttajatkin mukaan murrokseen.

Kulutusta ja kysyntää voidaan älykkäällä ohjauksella joustaa, jolloin vältytään kulutuksen tehopiikeiltä. Energia- ja olosuhdedatan avulla

rakennusten toimintaa voidaan analysoida ja paneutua ongelmakohtiin. Kokeiluissa on opittu, että kuntien rakennuskannan datakysymykset,

kuten alusta, rajapinnat sekä datan omistajuus ja oikeellisuus tulisi ratkaista ensin, jotta dataa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Rakennusten

hiilijalanjälki- ja elinkaarilaskennan työkaluja on kehitetty rakentamisen ja korjauksen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Energia-asioita on tuotu lähemmäs käyttäjää myös julkisissa rakennuksissa. Rakennuksen olosuhteiden palaute käyttäjiltä on tärkeää, kun tehdään

energiatehokkuustoimia. Energia-asioiden esittäminen käyttäjille lisää kiinnostusta energiateemaan ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Datan visualisointi niin rakennusten käyttäjille kuin ammattikäyttäjille helpottaa ohjausta sekä lisää tiedonsaantia ja vuorovaikutusta hallinnoijan

ja tilojen käyttäjien kesken.

Puolueetonta energianeuvontaa erilaisille kohderyhmille

Energianeuvonta on aina ollut olennainen osa Valonian työtä. Vuonna 2017 neuvontatyöhön tuli Energiaviraston tuella pysyvyyttä, kun alueelliselle

neuvonnalle myönnettiin useamman vuoden rahoitus. Neuvonnan luonne ei ole juurikaan muuttunut – tekniikka ja ratkaisuvaihtoehdot

ovat toki kehittyneet. Lämmitystavan vaihtoon ja energiaremontteihin liittyviä kysymyksiä tulee enemmän nyt, kun niihin on saatavilla erilaisia

tukia ja avustuksia.

Kuluttajien neuvonta on pienryhmä- tai henkilökohtaista: suoria yhteydenottoja sekä säännöllisesti pidettyjä energiailtoja. Aiheita ovat esimerkiksi

lämmitystavan valinta, aurinkosähkö, valaistus, energiamerkinnät ja vedenkulutus. Toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Motiva, joka

tarjoaa koulutusta ja neuvontamateriaalia. Puhtaan puunpolton edistämiseksi olemme pitkään antaneet neuvontaa liittyen esimerkiksi tulisijojen

käyttöön ja puun varastointiin. Kuivaa asiaa -hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu uudenlaisia ratkaisuja, kuten klapiautopalvelua.

Kuntien energiatehokkuustyössä on haasteensa. Roolimme on jakaa tietoa ja kokemuksia erilaisista toimenpiteistä ja hankinnoista. Tavoitteena

on myös lisätä uusiutuvan energian käyttöä, mikä kytkeytyy vahvasti kuntien ilmastotyöhön. Yhteishankkeet tuovat kunnille lisäresursseja

käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen.


Vesihuolto ja vesiensuojelu nosteessa

Vuoteen 2016 saakka Valonia teki kuntien kanssa

vesihuoltoyhteis työtä, jonka keskiössä oli haja-asutusalueiden

jätevesineuvonta sekä hajajätevesiin liittyvä hanke- ja koulutustoiminta.

Vuodesta 2017 alkaen yhteistyö laajeni vesiensuojeluun,

mikä mahdollisti kunnille tarjottavan palvelukokonaisuuden kehittämisen.

Vesiensuojelutyön sateenvarjona on toiminut Varsinais-Suomen

vesistökunnostusverkosto, jonka toiminta käynnistettiin

vuonna 2018 ja jatkuu edelleen luodun toimintamallin

mukaisesti. Verkosto auttaa ja aktivoi paikallistoimijoita vaikuttavaan

vesiensuojelutoimintaan ja valuma-aluetason vesiensuojeluun.

virtavesikunnostukset

Valonian virtavesikunnostustoiminta aloitettiin vuonna 2014

purokunnostushankkeella, minkä jälkeen vuosittain on jatkettu

virtavesien kunnostuksia, selvityksiä, kalastoseurantoja ja virtavesien

tilaa edistävää verkostotoimintaa hankerahoituksella.

Kunnostamisen tavoitteena on ollut luonnonvaraisten vaelluskalakantojen

elvyttäminen. Koski- ja virtapaikkojen kunnostuksia on

kohdennettu erityisesti Saaristomeren valuma-alueen taimenpuroihin,

joista on myös ratkaistu vaellusesteitä. Viime vuosina kunnostuksia

toteutettiin myös suuremmissa joissa. Salossa Valonia

ohjasi Uskelanjoen koskien kunnostuksen, joka oli mittaluokaltaan

maakunnan suurin kunnostustyö.

2020

Osana kalatalouden ympäristöohjelmaa Valonia suunnitteli vertaisoppimista hyödyntävän virtavesikunnostuskurssi

webinaarisarjan yhteistyössä Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n

kanssa.Vuonna 2020 järjestettiin webinaarisarjan kuusi ensimmäistä osaa.

Raision kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyönä käynnistyi laaja Raisionjoen patojen luonnonmukaistaminen.

Valonia osallistui suunnitteluun ja työn ohjaukseen.

Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa jatkettiin puhelimitse ja sähköpostitse. Kiinteistökohtaisten

jätevesipuhdistamojen näytteenottoseurannassa oli mukana 7 kohdetta.

Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta ja puhdistamojen

näytteenottoseuranta

Vuosina 2011–2019 Valonia tarjosi haja-asutusalueiden asukkaille

puolueetonta ja maksutonta kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa

yhteistyössä kuntien ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen

kanssa. Vuosien 2011–2019 aikana tehtiin noin

4000 kiinteistökohtaisesta neuvontakäyntiä. Lisäksi hankkeilla

tavoitettiin noin 3000 kiinteistöjen omistajaa erilaisissa tapahtumissa,

puhelimitse sekä sähköpostilla. Valonia on vakiintunut toimija

puolueettomana neuvontatahona maakunnassa ja hankkeen

päättymisen jälkeen jätevesineuvonta jatkuu yleisneuvontana.

Valonian kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuusseuranta

tuottaa puolueetonta tietoa jätevedenpuhdistamoiden

toiminnasta eri vuodenaikoina. Avoimena aineistona olevat

tulokset palvelevat erityisesti puhdistamon hankintaa harkitsevia

kiinteistönomistajia ja kuntien viranomaisia, jotka käsittelevät

jätevesisuunnitelmia. Vuosina 2015–2020 seurannassa otettiin yli

200 jätevesinäytettä 15 puhdistamosta.

Hankkeet & projektit

• Kalatalouden ympäristöohjelma/

Virtavesikunnostuskurssi

• Virtavesien kunnostushanke

• Saaristomeren rannikon pienvedet

• Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto

• Loimaan Hanhijoen vesienhoidon

yleissuunnitelma

• Raisionjoen patojen luonnonmukaistaminen

Vaikuttavampaa

vesiensuojelua

Vesiensuojeluhankkeissa on viime vuosina siirrytty

kokonaisvaltaisemman suunnittelun kautta vaikuttavimpiin

hankkeisiin. Vesiensuojelua tarkastellaan

kokonaisuutena ja eri toimintojen vesistövaikutukset

ovat nykyisin paremmin tiedossa. Vesiensuojelussa

huomioidaan myös muut seikat, kuten vesitalouden

hallinta ja luonnon monimuotoisuus.

Yksittäisiä hankkeita ja tehokkaita toimenpiteitä nivotaan

yhteen toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Vaikka toimijoiden väliseen sujuvaan yhteistyöhön

valuma-alueilla on vielä paljon työtä tehtävänä, on

suunta kuitenkin selkeä.

Huomio virtavesiin!

Mediatiedotteet 2020

Paimion Karhunojaa kunnostetaan uudenlaisella

yhteistyöllä (8.6.2020)

Meritaimenet pulahtavat Turun Kuninkojaan (8.4.2020)

Muuttuva ilmasto lisää tarvetta kokonaisvaltaiseen

valuma-alueiden vesienhallintaan (5.2.2020)

Virtavesikunnostusten toteutuksessa on hienosti yhdistynyt vesienhoidon, vesienhallinnan, kalatalouden ja luonnonsuojelun tavoitteet. Kunnostuksissa

on poistettu virtavesien vaellusesteitä ja kohennettu erityisesti uhanalaisten taimenkantojen elinympäristöjä. Toiminnan yhtenä

päätavoitteena on ollut yhteistyön edistäminen, jossa on varmasti jossain määrin myös onnistuttu. Kunnostusten toteutuksessa on tehty hyvää

yhteistyötä muun muassa maa- ja vesialueiden omistajien, kuntien, viranomaisten, kalatalousalueiden, vesiensuojeluyhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden

kanssa.

Virtavesien kunnostaminen on viime vuosina ollut nosteessa myös valtakunnallisesti. Kalatalouden ympäristöohjelmassa vuonna 2020 aloitettu

virtavesikunnostuskurssi on saanut suurta suosiota. On ollut hienoa huomata, että vesiensuojelun yhteistyö on selvästi edennyt toimintakauden

aikana. Kunnat ja paikallistoimijat ovat aktivoituneet ja esimerkiksi uusia vesiensuojeluyhdistyksiä on perustettu.

Töitä kuitenkin riittää. Ilmaston lämpenemisen myötä vesiensuojeluun on jatkossa panostettava entistä enemmän. Yhteistyön merkitystä ei voi

liikaa korostaa. Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkostossa on potentiaalia kehittyä aktiiviseksi toimijoiden verkostoksi, jonka kautta vesistökunnostustoimintaa

ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä voidaan entisestään tehostaa.


Luonnon monimuotoisuus valokeilaan

Pienvedet

Pienvedet ovat olleet vahvasti esillä Valonian töissä ohjelmakaudella.

Virtavesikunnostukset kohdistuvat usein uoman kunnostukseen,

mutta hyvin merkityksellistä on kiinnittää huomiota

purojen ja norojen lähiympäristön monimuotoisuuteen ja laajemmin

myös valuma-alueen tilaan ja luontoarvoihin.

Vuonna 2019 ilmestyi Valonian laatima Pienvesiopas, jossa esitellään

keskeinen pienvesiin liittyvä lainsäädäntö ja annetaan ohjeita

pienvesien tunnistamiseen. Oppaaseen on koottu yleisimpiä

pienvesiin kohdistuvia toimenpiteitä ja tarkasteltu niiden luvanvaraisuutta.

Lisäksi oppaaseen on sisällytetty suosituksia pienvesien

paremmaksi huomioimiseksi maankäytössä.

Pohjavesialueiden uuteen luokitukseen liittyen Valonia teki lähdekartoituksia

vuosina 2017–2019 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

toimeksiannosta. Maastotöiden perusteella vahvistui

käsitys Varsinais-Suomen lähdeluontotyyppien ahdingosta, vaikka

hienoja luonnontilaisiakin kohteita löytyi Salosta ja Somerolta. Voimaperäinen

maankäyttö ja vedenotto ovat selvästi heikentäneet

maakuntamme lähteiden tilaa.

Metsät ja virkistysalueet

Kuntien kiinnostus omistamiensa metsien luonnonhoitoon on

kasvussa myös Varsinais-Suomessa. Valonia laati vuonna 2019

Liedon kunnalle selvityksen ja työohjeen luonnon monimuotoisuuden

huomioimiseen Liedon kunnan taajamametsien hoidossa.

Liedon taajamametsäselvityksen pohjalta Valonia järjesti tilaisuuden,

jossa keskityttiin kuntaomisteisten metsien luonnonhoidon

mahdollisuuksiin ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.

Metsien monimuotoisuusarvot ovat vahvasti mukana myös

Valonian vetämässä Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkosto

-hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on kannustaa

yksityisiä metsänomistajia monimuotoisuuden huomioimiseen

tiedotuksen, koulutuksen ja yhteistyön avulla. Hankkeessa laaditaan

Hyyppäränharjun alueelle pienvesien ja niiden ympäristön

alue-ekologinen hoitosuunnitelma ja kehitetään vuorovaikutteinen

toimintamalli monimuotoisuuskeskittymän luonnonhoidon suunnitteluun.

Myös metsien virkistyskäyttö on kovassa nosteessa ja Valonia on

ollut osaltaan mukana kehittämässä alueellista virkistys- ja luontomatkailutiedon

ylläpitotyökalu Virmaa. Virman tiedot julkaistaan

vuonna 2021 retkeilijöille suunnattuna verkkopalveluna.

Metsät ovat voimavara kunnille ja asukkaille

– kun arvo on tunnistettu, on aika yhteistyölle

On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka luonnon monimuotoisuus ja luontokohteiden virkistyskäyttöarvot ovat nousset esille

julkisessa keskustelussa muun uutisvirran lomasta. Luontoretkeilyn lisäännyttyä luontoarvoiltaan merkittäviä metsiä ja muita

luontotyyppejä osataan arvostaa yhä enemmän. Tietoisuutta luontokadosta ja sen syistä ovat lisänneet Suomen lajien ja

luontotyyppien uhanalaisuusarviot.

Valonian töissä olen jatkuvasti tekemisissä myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä hankkeissa ja ostopalveluissa. Toukokuussa

2020 avautunut Kunta-Helmi-rahoitushaku tarjosi Varsinais-Suomen kunnille ja Valonialle erinomaisen mahdollisuuden

tarttua kuntayhteistyön vahvistamiseen luonnonhoitotöiden tekemisessä. Maakuntamme kuntien aktiivisuus palkittiin,

sillä vuonna 2020 saatiin myönteiset rahoituspäätökset Varsinais-Suomen Helmikunnat -yhteishankkeelle ja peräti kuudelle

kuntien omalle Helmi-hankkeelle. Haluan nähdä tämän hyvänä lähtölaukauksena kuntien aktiivisemmalle roolille Suomen

luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa.

Kokonaisvaltaista alueellista luonnonhoidon näkökulmaa on myös päästy hienosti rakentamaan. Vuorovaikutteisuutta, aktiivista

viestintää, kattavaa luontotietoa ja vapaaehtoisuutta korostavassa toiminnassa tähdätään luonnonarvojen turvaamiseen

ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Haluamme Valoniassa aktiivisesti jatkaa myös pienvesiluonnon monimuotoisuuden

parantamistyötä ja viestiä sen merkityksestä.

2020

Huhtikuussa käynnistyi Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkosto -hanke. Hankealueelta kerättiin

arvokasta luontotietoa ja edistettiin maanomistajien ja alueen muiden toimijoiden tietoutta alueen

erityispiirteistä. Yhteistoimintaverkostolle luotiin myös viestinnällinen pohja, jota on helppo kehittää

tulevina vuosina.

Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja

turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Valonian ja seitsemän kunnan yhteishankkeessa

tehdään luonnonhoitotöitä 2021–2022 erityisesti perinneympäristöissä. Lisäksi kunnostetaan

metsäisiä elinympäristöjä, purojen ranta-alueita ja lintujen pesimä- ja levähdysalueita. Kaikkiaan luonnonhoitokohteita

on mukana 35. Helmi-hankkeen myötä vahvistetaan varsinaissuomalaisten kuntien

osaamista luonnonhoitotöissä ja edistetään luontokohteiden kunnostuksia.

Hankkeet & projektit

• Hyyppäränharjun METSO

-yhteistoimintaverkosto

• Varsinais-Suomen Helmikunnat

-hankesuunnittelu

• Digitaalisen saavutettavuuden

parantaminen

virkistyspalveluissa

(Digi-SAAPAS)

Mediatiedotteet 2020

Varsinais-Suomen kunnissa kunnostetaan luontokohteita

Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella (27.1. 2021 )

Varsinais-Suomen retkeilykohteet ja -reitit kootaan mobiilisovellukseksi –

nyt kartoitetaan retkeilijöiden toiveita (29.4.2020)


Varsinais-Suomi profiloitui kiertotaloustyössä

Varsinais-Suomi oli alueellisesti kiertotalouden juurruttamisen

kärkikahinoissa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian julkaistessa

ensimmäisen maakunnallisen kiertotalouden tiekartan helmikuussa

2017. Tiekartan jalkauttamisessa panostettiin siihen, että eri

ryhmät ymmärtäisivät, mitä kiertotalous juuri heidän työssään

tarkoittaa. Samaan aikaan julkaistiin myös Kiertotalouden Varsinais-Suomi

-sivusto, joka esittelee maakunnassa tehtävää kiertotaloustyötä.

Maakunnallinen taso laajan teeman edistämiseksi tuntuu edelleen

mielekkäältä ja ohjelmakauden aikana monessa tiekartan kattoteeman

alalla on edistytty (tekniset kierrot, kestävä ruokaketju,

liikkuminen ja logistiikka). Tekemistä kuitenkin riittää: tällä hetkellä

globaalisti vain 8,6 % taloudesta toimii kiertotalouden periaatteiden

mukaisesti.

Kestävä ruokaketju ja ravinnekierto

Varsinais-Suomi on hyvin merkittävä ruoantuotannon alue. Tämä

on maakunnalle suuri mahdollisuus, mutta sisältää myös vastuun

toiminnan kehittämisestä yhä kestävämpään suuntaan. Ohjelmakauden

aikana Valonia tiivisti yhteistyötä maatalouden tutkimus-,

edunvalvonta ja neuvontaorganisaatioiden kanssa ja panosti

osaltaan siihen, että maatalouteen usein liittyvää vastakkainasettelun

ilmapiiriä saataisiin liennytettyä.Yhteistyössä Varsinais-Suomen

liiton kanssa on tuotettu tietoa ruokaketjun ja maatalouden

kehittämisen tueksi maatalouden materiaalivirtojen sekä ympäristökestävän

ruoantuotannon. Lisäksi on esimerkiksi kehitetty

ruoantuottajien tarjousosaamista, jotta alueen ruoantuottajille olisi

paremmat edellytykset osallistua julkisiin elintarvikekilpailutuksiin.

Kiertotaloutta vauhditetaan hankinnoilla

Hankinnat ovat kunnille konkreettisin paikka vaikuttaa kestävään

luonnonvarojen kulutukseen ja kiertotalouden edistämiseen.

Erityisesti tulee tarkastella rakentamiseen, energiaratkaisuihin,

infraan, liikenteeseen ja elintarvikkeisiin liittyviä hankintoja. Viimeisen

viiden vuoden aikana Valonian julkisiin hankintoihin liittyvä

asiantuntija- ja neuvontatyö on vakiintunut. Ohjelmakauden aikana

hankintoihin on pureuduttu useassakin hankkeessa esimerkiksi

hankintakoulutusten muodossa. Vuoden 2019 aikana työ sai

vakiintuneemman muodon valtakunnallisen kestävien ja innovatiivisten

julkisten hankintojen KEINO-neuvontatyön kautta. Nykyisin

kuntien hankinta-asiantuntijat tapaavat säännöllisissä verkostotapaamisissa

ja voimavaroja yhdistetään yhteisten haasteiden äärellä.

Lisääntyneet markkinavuoropuhelut ovat tärkeä tapa kehittää

tarjontaa kuntien kiertotaloustavoitteiden mukaiseen suuntaan.

Työn tuloksia täytyy

malttaa odottaa

anni lahtela

projektiasiantuntija

Strategioiden ja toimintasuunnitelmien todellisesta merkityksestä on välillä

vaikea saada kiinni, vaikka niitä olisi ollut itse laatimassa. Niiden merkitys

valkenee toden teolla monesti vasta useamman vuoden päästä. Näin

kävi myös Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan kanssa. Viimeisen

vuoden aikana olen keskustellut useamman alueen toimijan kanssa siitä,

että tiekartta todella auttoi linjaamaan maakunnan kiertotalouden työtä,

luomaan sille raameja ja askelmerkkejä ja se on toiminut perustana, jonka

päälle on rakennettu muuta työtä. Saamme olla alueella myös tyytyväisiä

siitä, että meillä on jo useamman vuoden ollut säännöllisesti kokoontuva

kiertotaloustoimijoiden verkosto.

Maakuntatasolla on tehty merkittäviä panostuksia poistotekstiilin jalostusketjun

kehittämiseksi ja viimeisen viiden vuoden aikana on kuljettu

ensimmäisistä pilottihankkeista siihen pisteeseen, että Paimioon on rakentumassa

poistotekstiilin jalostuslaitos. Valoniassa on oltu tässä työssä

hyvin pienellä osuudella mukana, mutta on ihanaa saada olla ylpeä pitkän

linjan yhteistyökumppaneiden periksiantamattomasta työstä, joka tuottaa

tuloksia ja profiloi maakuntaa positiivisessa valossa. Työ kytkeytyy luontevasti

valtakunnallisen jätesuunnitelman alueelliseen toimeenpanoon, jota

on koordinoitu maakuntaliitosta käsin.

2020

Valonia ja Varsinais-Suomen liitto tilasivat kaksi laajaa kiertotalouteen liittyvää selvitystä: Rakentamisen

kiertotalouden potentiaalista Lounais-Suomessa sekä Proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen

potentiaalia Lounais-Suomessa. Loppuvuonna käynnistettiin myös rakentamisen kiertotalouden

webinaarisarja. Rakennusalan suhteen kiertotalouskehitys on junnannut paikallaan, vaikka ala

on volyymeiltaan massiivinen: se tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja muodostaa

50 % maapallon raaka-aineiden kulutuksesta.

Syksyllä Valonia kutsui kokoon asiantuntijajoukon keskustelemaan alihyödynnettyjen kalalajien

käytön lisäämisestä ihmisravintona. Osana Varsinais-Suomen Yrittäjien uudistumispolkuohjelmaa

Valonian asiantuntijat kävivät viidessä kunnassa puhumassa pk-yrittäjille kiertotalouden liiketoimintamalleista.

Alueen sidosryhmiä kutsuttiin koolle pohtimaan Valtakunnallisen jätesuunnitelman

päivitystarpeita alueellisista lähtökohdista.

Hankkeet & projektit

• Cirwaste

• Circular Turku

• KEINO: Kestävien ja

innovatiivisten hankintojen

alueellinen yhteistyö ja tuki

• Yrittäjien uudistumispolku

Mediatiedotteet 2020

Lounais-Suomella merkittävä mahdollisuus

kasvattaa proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen

volyymiä (17.11.2020)

Kiertotalouden mukaisen rakentamisen on kiihdyttävä

myös Lounais-Suomessa – valmistunut selvitys summaa

esimerkkien kautta kiertotalousratkaisuiden potentiaalia

alueella (10.11.2020)

Olen tyytyväinen, että ohjelmakauden aikana Valoniassa on kohdistettu

katseita aiempaa enemmän kuntien luottamushenkilöiden suuntaan.

Luottamushenkilöillä on kunnissa merkittävä rooli portinvartijoina, jotka

päätöksillään joko edistävät tai hidastavat kiertotalouden kehittymistä

kunnissa. Valoniassa on laadittu Kiertotalous kunnan päätöksenteossa

-koulutuspaketti, jota tulisi saada jalkautettua kuntiin entistä tehokkaammin.


Kestävän liikkumisen edistämisen monet keinot

Yksi Valonian tehtävistä kestävän liikkumisen edistäjän roolissa

on relevantin tiedon jakaminen ymmärrettävällä tavalla eri kohderyhmille

sekä eri näkökulmien esiin tuominen. Kestävää liikennettä

edistäviä hankkeita on sekä valtakunnallisesti että Varsinais-Suomessa

yhä enemmän, ja niistä on muodostunut vuosi

vuodelta vaikuttavampi ja monipuolisempi kokonaisuus.

Etenkin EU-rahoitteisten hankkeiden avulla on pystytty kehittämään

osallisuuden mahdollisuuksia ja saatu kestävän liikenteen

suunnitteluun mukaan asukkaita sekä eri sektoreiden asiantuntijoita.

Kuntien ja alueiden tarpeisiin toimivat erilaiset ratkaisut

– oikeiden toimenpiteiden löytäminen edellyttää laajaa keskustelua

ja vuorovaikutteista suunnittelua paikalliset olosuhteet

huomioiden. Käynnistimme esimerkiksi seutukunnittain keskustelua

liikkumisen ratkaisujen suhteen. Toimenpiteet muotoiltiin

ratkaisupalettiin kuntien ja työnantajien poimittaviksi.

2020

Valoniassa halutaan tuottaa tietoa päätöksentekoon ja vaikuttaa

kaikenikäisten kuntalaisten edellytyksiin tehdä viisaita valintoja

liikkumisessa. Monipuolinen hankkeiden kirjo mahdollistaa erilaisten

kohderyhmien tavoittamisen. Valonian toteuttamat työmatkaja

koulumatkaliikkumisselvitykset ja Turun ydinkaupunkiseudun

liikenneympäristökyselyt ovat tuoneet tietoa organisaatioiden

ja päätöksenteon tueksi. Ohjelmakauden aikana on syvennytty

esimerkiksi ikäystävällisyyden lisäämiseen kestävissä kulkumuodoissa.

Maskun Kurittulan koulun piha-alueita suunniteltiin turvallista

ja kestävää liikennettä suosiviksi. Aurassa ja Pöytyällä kehitettiin

asiointiliikennettä kunnan kanssa ja lisäksi päästiin edistämään

kaupunkilogistiikan vähäpäästöisempiä ratkaisuja yhdessä Turun,

Helsingin ja Tampereen kanssa.

Liikkumisen ohjauksen rooli vahvistunut yhteistyöllä

Liikkumisen ohjauksen toiminta on vuosien saatossa saanut vahvemman

jalansijan ja se on tunnistettu vaikuttavaksi liikenteen

hallinnan keinoksi. Valonian saama valtionavustus liikkumisen

ohjauksen toimenpiteisiin on mahdollistanut aiheen seudullisen

kehittämisen. Avustuksella on esimerkiksi toteutettu ja päivitetty

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelmat,

joissa on määritelty kullakin kaudella ajankohtaiset liikkumisen

ohjauksen teemat, toimenpiteet ja kohderyhmät.

Toimiminen osana Varsinais-Suomen liittoa on vahvistanut Valonian

roolia Turun kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä,

jonka viisaan liikkumisen alatyöryhmä kokoontuu Valonian

johdolla. Ryhmään on saatu asiantuntijoita myös terveyden-, liikunnan-

sekä matkailunedistämissektoreilta. Valonia vie kestävän

liikkumisen viestiä eri työryhmiin, kuten seudulliseen ja kuntien

liikenneturvallisuusryhmiin sekä hankkeiden työ- ja ohjausryhmiin.

Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö linkittyi useisiin

Valonian hankkeisiin. Alueellinen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma päivitettiin. Kunnille

ja työpaikoille koottiin ratkaisupaletti kestävän liikkumista edistävistä toimenpiteistä ja lisäksi julkaistiin

kaksi opasta, joissa tarjotaan käytännön vinkkejä vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisäämiseksi suunnittelussa.

Kokeiluista saatuja oppeja kau punkilogistiikan vähäpäästöisistä ratkaisuista koottiin mm.

animaatioiksi ja infografiikaksi.

Turun seudullisen joukkoliikenne Fölin kanssa järjestettiin kokeilu, jossa nuoret opastivat senioreita kaupunkipyörien

käyttöön ja tekivät aihetta näkyväksi somekanavissa. Uudessakaupungissa, Naantalissa

ja Turussa järjestettiin erityisesti perheille kohdennettu kampanja, jonka aikana somelähettiläät saivat

kokeiltavakseen sähköavusteisen tavarapyörän ja jakoivat kokemuksiaan Valonian viestintäkanavissa.

Hankkeet & projektit

• HEAT – Participatory Urban

Planning for Healtier Urban

Communities

• CIVITAS ECCENTRIC

• Ilmastoystävällisen

liikkumisen ratkaisut

• GreenSAM – Green Silver

Age Mobility

• 6Aika: Citylogistiikan uudet

ratkaisut

• Liikkumisen ohjaus Varsinais-

Suomessa 2020

Mediatiedotteet 2020

Nuoret ja seniorit perehtyvät yhdessä kaupunkipyöräilyyn (17.9.2020)

Turun seudun asukkaat kaipaavat lisää vaikuttamismahdollisuuksia

liikenneasioissa (27.4.2020)

suora Keskusteluyhteys

vie asioita eteenpäin

Työtä on tehtävä sekä

näkyvästi että kulisseissa

anna von zweygbergk

projektiasiantuntija

Työpajoissa ja webinaareissa kestävän liikkumisen toimenpiteistä on

päästy keskustelemaan suoraan kuntapäättäjien, viranhaltijoiden ja

paikallisten sidosryhmien kesken. Tämä on mahdollistanut yhteisten

kehittämistoimien löytämisen sekä konkreettisten seutukuntakohtaisten

toimenpidesuositusten koonnin.

Toimenpidesuositukset julkaistaan yhdessä maakunnallisen Liikkumisen

ohjauksen toimenpidesuunnitelman kanssa maaliskuussa 2021.

marja tommola

kestävän liikkumisen

asiantuntija

paula väisänen

kestävän liikkumisen

asiantuntija

Kampanjoilla on tärkeä rooli kestävän liikkumisen edistämisessä. Sähkötavarapyöräilyn edistämiskampanjassa jaettiin sosiaalisessa mediassa

kampanjalähettiläiden kuvaamia tunnelmia arjen matkoista. Sisällöt tavoittivatkin mukavasti ihmisiä. Kampanjoiden ja kokeilemisen kautta välitetään

tehokkaasti tietoa ja kokemuksia ja tarjotaan ihmisille mahdollisuuksia pohtia kestävämpiä vaihtoehtoja ja sitä kautta muuttaa liikkumistottumuksia

omassa arjessaan.

Nykyisin kestävien kulkumuotojen edistäminen on tärkeää yhä useammalle taholle, mikä näkyy ilahduttavasti aktiivisen toimijakentän laajenemisena.

Toimia on tärkeää myös tarkastella ja uudistaa – Valonia luopui ohjelmakaudella 20-vuotisen Pyörällä töihin -kilpailun järjestämisestä,

koska pyöräilyä edistäviä kilpailuja ja työpaikoilla helposti käyttöönotettavia digitaalisia seurantasovelluksia oli tullut markkinoille jo runsain

mitoin.

Kampanjat ovat näkyvää työtä, mutta yhtä keskeistä on jatkaa sinnikkäästi myös strategisempaa työtä. Iloksemme kestävän liikkumisen teema

on myös noussut monien kuntien ohjelmiin ja päätöksentekoon. Uudet palvelut sekä esimerkiksi kuntakohtaiset kävelyn- ja pyöräilynedistämisohjelmat

tulevat lähivuosina varmasti lisääntymään.


Elinikäistä oppimista ympäristöstä

Opetus- ja varhaiskasvatuksen uudet suunnitelmat sekä opetusmenetelmien

monipuolistuminen ovat laajentaneet ympäristökasvatuksen

sisältöjä. Perinteisen luontokasvatuksen rinnalle on

noussut useita oppiaineita läpileikkaava kiertotalous, luonnon

monimuotoisuus, ilmastokasvatus sekä Agenda2030-tavoitteet.

Ympäristökasvatus on myös selkeämmin osattu ottaa osaksi kaikenikäisille

suunnattua oppimista. Toimintakauden aikana tuotettiin

uutta opetussuunnitelmaa toteuttavia materiaaleja varhaiskasvatukseen,

mutta myös toisen asteen nuorille, kun ilmastoahdistus

nousi ilmiönä pinnalle ja ilmastokasvatus tuli mukaan koulujen

kärkitavoitteisiin.

Valonian ympäristökasvatustoiminnassa on alusta saakka huomioitu

opettajien ja kasvattajien lisäksi useita eri kohderyhmiä. Ekotiimeissä

pohdittiin perheiden kanssa kotitalouksien kestäviä valintoja.

Villiyrttikävelyillä etsittiin ruoanlaitossa hyödynnettäviä luonnon

antimia. ViherVillitys-perhetapahtumissa järjestettiin yhdessä eri

järjestöjen kanssa luontoon liittyviä toimintapisteitä. Opettajille ja

kasvattajille sekä eri työpaikkojen henkilöstöille on pidetty lukuisia

koulutuksia eri teemoista, kuten luontokasvatus, kestävä kulutus ja

kiertotalous, ympäristökasvatuksen menetelmät sekä Vihreä lippu

-ohjelma. Lapsille ja nuorille on pidetty erilaisia oppitunteja – näistä

vesikoulu on ollut ohjelmakaudella suosituin.

2020

Valonialla keskeinen rooli

ympäristökasvatuksen verkostoissa

Valonian ympäristökasvatusta on aina suunniteltu ja kehitetty

laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Tämän ansiosta on toiminnan

suunnittelu on voitu kytkeä ajankohtaisiin teemoihin ja tuottaa

materiaaleja, jotka vastaavat aidosti kentän toiveisiin ja tarpeisiin.

Alueellisten ryhmien kautta aihetta on sinnikkäästi pidetty pinnalla

jo 2000-luvun alkuvuosilta ja viimein olemme tilanteessa, jossa ympäristökasvatus

on saavuttanut vankan aseman lukuisten järjestöjen,

oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toimintakulttuurissa.

Ympäristökasvatusverkoston tärkeimpänä tehtävänä on edelleen

eri tahojen välinen yhteydenpito ja keskustelu ajankohtaisista

asioista. Verkoston avulla jäsenet vahvistavat omaa ympäristökasvatustietoaan

ja -osaamistaan. Heillä on myös mahdollisuus osallistua

yhdessä muiden toimijoiden kanssa ympäristökasvatuksen

edistämiseen, esimerkiksi hankesuunnitteluun.

Kouluvierailut jäivät poikkeusvuonna hyvin vähäisiksi, mutta etänä järjestyivät esimerkiksi luennot

osana Somero-opiston webinaarisarjaa sekä Kestävää menoa! -oppimateriaalin testaaminen ja palautteenkeruu.

Materiaali sisältää sekä verkossa että koulun lähiympäristössä toteutettavia tehtäviä.

Energiaviisas koululainen -materiaalin avulla oppilaat puolestaan pääsevät tutkimaan omaa koulurakennustaan

uusin silmin.

Multaa ja Mukuloita – ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hankkeen opit

koottiin toimintamalliksi, jonka lukuisat tehtävä- ja retkiesimerkit tutustuttavat lapset ruoan kasvattamisen

eri vaiheisiin aina maaperän ötököistä viljelyyn ja ruokahävikin kompostoimiseen.

Lounais-Suomen ympäristökasvatusverkoston jäsenille toteutettiin kysely, jonka vastauksia hyödynnetään

alueellisen yhteistyön kehittämisessä tulevina vuosina

Hankkeet & projektit

• Multaa ja mukuloita –

kiertotalouden toimintamalli

päiväkoteihin

• Liikkumisen ohjaus

Varsinais-Suomessa

• Energiaviisaat kaupungit

Mediatiedotteet 2020

Nuoret ja päättäjät saman pöydän ääreen – oppimateriaali kannustaa

uudenlaiseen demokratiakasvatukseen (24.3.2020)

Nuorten ilmastohuoli haastaa

myös ympäristökasvattajia

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n vuonna 2018 julkaisema Global Warming of 1,5°C -erikoisraportti on lisännyt keskustelua

ilmastonmuutoksen haitoista sekä poliittisten päätösten merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan

70 % suomalaisista nuorista on joko melko tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Nuoret ovat kuitenkin ottaneet myös aktiivisen

roolin yhteiskunnallisessa keskustelussa: esimerkiksi ilmastomarsseilla niin Suomessa kuin maailmallakin nuoret ovat viestineet huolestaan

päättäjille ja sosiaalinen media tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja levittää tietoa.

Syksyllä 2019 sain olla mukana toteuttamassa Valonian Nuoret ilmasto- ja kestävän kehityksen työn kirittäjinä -kokeilua, jonka perusteella

kehitimme #ilmastokirittäjät-toimintamallin. Toimintamallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päättäjiä yhteiseen keskusteluun kolmessa

eri tilaisuudessa. Mallin tavoitteena on tuoda vaikuttaminen lähemmäs nuoria, tarjota väline dialogin edistämiseen nuorten ja päättäjien välillä

ilmastopolitiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa ja edistää nuorten osallisuutta. Kokeilun aikana oli hienoa nähdä, miten antoisia

nuorten ja päättäjien kohtaamiset olivat kaikille osapuolille!

Vihreää lippua

kelpaa liehuttaa!

miriam sewón

projektiasiantuntija

jaana itälä-laine

erikoissuunnittelija

Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristösertifikaatti, jota

Suomessa koordinoi FEE Suomi. Se on toimintamalli, jonka avulla kasvatus- ja opetusalan toimijat voivat toteuttaa laadukasta ympäristökasvatusta.

Se on ainoa sertifikaatti, jota voi soveltaa päiväkodeissa. Valonia on toiminut Vihreä lippu -ohjelman alueellisena edistäjänä koko

sen toimintakauden ajan. Alkuvuodet olivat Varsinais-Suomessa innostunutta Vihreän lipun aikaa ja parhaimmillaan toiminnassa oli mukana

viitisenkymmentä koulua ja päivähoitoyksikköä. Näinkin pitkään jatkuneen toiminnan kehityskulussa on ollut sekä nousu- että laskukausia.

Koulujen osalta laskua on ollut jo pitkään, sen sijaan päiväkodit ovat edelleen aktiivisia ja uusia päiväkoteja ilmoittautuu mukaan joka vuosi.

Ohjelma täytti 25 vuotta vuonna 2020 ja sitä juhlittiin myös Varsinais-Suomessa. Juhlatilaisuudessa Ruissalon luontokoulussa kuultiin Vihreä

lippu -toimijoiden kuulumisia ja pohdittiin, miten saada kouluja innostumaan ohjelmasta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Vihreä lippu on

edelleen toimivin kestävän kehityksen työkalu, joka huomioi koulujen ja päiväkotien ympäristöasiat sekä opetuksessa että toimintakulttuurissa.

Isona bonuksena on lisäksi se, että Vihreän lipun kautta osallistujat ovat osa maailmanlaajuista Eco-Schools-verkostoa, joka toimii jo 68 eri

maassa.


ohjelmakaudella tuotettuja materiaaleja

Tavoitteemme on hankkeiden kautta luoda etenkin sähköisiä materiaaleja, joista on aina hyötyä laajemminkin.

Kaikki materiaalit on koottu nettisivuillemme materiaalipankkiin, josta löytyvät myös tilaisuuksien tallenteet ja

esitysmateriaalit, hankkeiden loppuraportit, toimintakertomukset eri vuosilta, ekovinkit sekä tiedotteet. Kohderyhmiä

ovat esimerkiksi kuntien työntekijät ja päätöksentekijät, mutta myös kuntalaiset. Tässä katsaus ajankohtaisimpiin

materiaaleihin, joita on laadittu ohjelmakauden aikana.

Ohjelmia ja suunnitelmia

Ohjelma 2030

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma

Varsinais-Suomen tiekartta kiertotalouteen

Kierrätyksestä kiertotalouteen – tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman

tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa

Oppimateriaaleja

Multaa ja mukuloita – kiertotalouden toimintamalli päiväkoteihin

Energiaviisas koululainen

Kestävää menoa! Viisasta liikkumista luokassa ja ulkoilmassa

#Ilmastokirittäjät -toimintamalli ilmasto- ja kestävän kehityksen opetukseen

Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt

Vesiötökkäkortit kannustavat tutkimaan lähivesistöä

Oppaita ja työkaluja

Pienvesiopas

Jätevesineuvoja haja-asutusalueen kiinteistön omistajalle

Mökkiläisen vesiensuojeluvinkit

Yleisimmät vesikasvit ja niiden poisto

Kiertotalous kunnan päätöksenteossa -tietopaketti

Ruoantuottajan työkalupakki julkisiin hankintoihin

Osallistavan kaupunkisuunnittelun käsikirja

Kestävän liikkumisen ratkaisupaletti kunnille ja työnantajille

Uusia ratkaisuja kaupunkilogistiikkaan

Turun seudun pyöräilykatsaus 2019

Energiatehokkuuskumppanuus – energiatehokkuutta palveluna

Energiakortit: tyypillisiä kuntakiinteistöjä ja suosituksia energiatehokkuustoimiin

Julkisten rakennusten energia- ja olosuhdedatan visualisointiopas

Puun pienpolton ohjeita

Raportteja ja selvityksiä

Loimaan Hanhijoen vesienhoidon yleissuunnitelma

Jätevesijärjestelmien toimivuusseuranta

Ylivuotojen parempi hallinta: Ympäristöriskianalyysi jätevedenpumppaamoille

Lisäarvoa kalasta ja maatalouden sivuvirroista Varsinais-Suomessa

Selvitys proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen potentiaalista Lounais-Suomessa

Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa

Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyt

Visualisointeja kestävän liikkumisen keinoista ja vaikutuksista Turun kaupunkiseudulla

Katsaus päästökompensaatiopalveluihin


Ohjelmakauden budjetti ja hankkeet

Vuoden 2015 alussa Valonia siirtyi osaksi Varsinais-Suomen liittoa. Menneen ohjelmakauden aikana hallintoa

on uudistettu ja organisaatiota kytketty aiempaa tiiviimmin osaksi maakunnan kehittämistä. Valonia on

kuitenkin jatkanut edelleen toimintaansa ketteränä projektiyksikkönä.

Valonian kokonaisbudjetin suuruus on riippunut ennen kaikkea hankerahoituksen määrästä, sillä kuntarahoituksen

suuruus on säilynyt kohtuullisen tasaisena. Seuraaville sivuille on listattu eri vuosina käynnistyneet

hankkeet sekä rahoittajat.

50 %

Hankerahoitus

32 %

Kuntien

rahoitus

Käynnistyneet Hankkeet 2015

Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma

Liikenne Työbussaile 2 11/2014–2/2015 Liikkumisen ohjauksen valtionavustus

Liikenne LIO2015 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2015 Liikennevirastot

Energia PLEEC – Planning for Energy EfficientCities 4/2013–3/2016 EU:n puiteohjelma 7 – tutkimus- ja koordinointirahasto

Energia Kuluttajien energianeuvonta 2015 Valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonnan

hanke – Motiva

Vesiensuojelu PURO – Virtavesien kunnostushanke 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, EKOenergia, saaristomeren

suojelurahasto, L-S vesiensuojeluyhdistys,

kalastusalueet

Vesiensuojelu Jokirapu Varsinais-Suomessa 2015–2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouden edistämismäärärahat

Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2015 4/2015–6/2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus, valtion harkinnanvarainen

avustus

Kiertotalous

Teollisten symbioosien alueellinen edistäminen

Varsinais-Suomessa (FISS)

9/2015–12/2016 EAKR

8 %

Muut

yhteistyötahot

10 %

Toimeksiannot

Ohjelmakauden keskimääräinen

budjettijakauma

Budjetin jakautuminen toimintavuosittain

Käynnistyneet Hankkeet 2016

Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma

Liikenne LIO2016 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikennevirastot

Liikenne

PASSI – Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen

kehittäminen

2/2016–4/2017 Euroopan maaseuturahasto, Leader-ohjelma

(Jokivarsikumppanit ry)

Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2016 7/2016–9/2017 Varsinais-Suome n ELY-keskus, valtion harkinnanvarainen

avustus

Liikenne CIVITAS ECCENTRIC – kestävä kaupunkiliikenne 2016–2020 HORIZON 2020

Kiertotalous Circwaste – kohti kiertotaloutta 10/2016–12/2023 LIFE IP


Käynnistyneet Hankkeet 2017 Käynnistyneet Hankkeet 2018

Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma

Liikenne LIO2017 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 Liikenneviraston valtionavustus liikkumisen ohjaustoimintaan

ja yhteistyökumppanit

Energia

ELLE – Energiaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen

Varsinais-Suomessa

9/2017–2/2020 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR,

Uudenmaan liitto

Vesiensuojelu PURO – Virtavesihanke 2017 Valonia / Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalous,

L-S kalastusalue sekä muita kalastusalueita ja

yhdistyksiä

Vesiensuojelu Ylivuotojen parempi hallinta 4–12/2017 Turun seudun puhdistamo Oy, Valonia sekä kunnat:

Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Marttila, Mynämäki,

Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä Raisio,

Rusko ja Turku

Vesiensuojelu Halikonjoki vaelluskalojen elinympäristönä –

kunnostustarveselvitys ja sähkökoekalastukset

2017–2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus; kalastonhoitomaksuvarat

kalatalouden edistämiseen vuonna 2017

Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2017 9/2017–6/2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus,

valtion harkinnanvarainen avustus

Virkistys,

luonto

Kiertotalous

Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen

käyttöön Varsinais-Suomessa – Virkistä Dataa!

Telaketju – tekstiilin keräys, lajittelu ja

hyödyntämisverkosto

1/2017–12/2018 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

2/2017–12/2018 Ympäristöministeriö, Tekes

Kiertotalous Tarjousosaamista ruoantuottajille 9/2017–12/2018 Ympäristöministeriö, vesien ja merenhoidon toimeenpano

ja ravinteiden kierrätysohjelman tavoitteita

edistävät kärkihankkeet

Ympäristökasvatus

Ympäristökasvatus

Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa 6/2017–2/2019 Keski-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallinen

avustus ympäristökasvatuksen ja -valistuksen

hankkeisiin

Multaa ja Mukuloita – ruoan ja

ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa

9/2017–6/2019 OPH:n valtionavustus, Innovatiivisten oppimisympäristöjen

edistäminen varhaiskasvatuksessa

Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma

Liikenne LIO2018 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2018 Liikenneviraston valtionavustus liikkumisen ohjaustoimintaan

ja yhteistyökumppanit

Liikenne

Liikenne

HEAT – Participatory urban planning for healthier

urban communities

Green SAM – Green Silver Age

Mobility

4/2018– 3/2021 Central Baltic Interreg

10/2018–9/2021 Interreg Baltic Sea Region -ohjelma,

Työ- ja elinkeinoministeriö

Liikenne 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut 8/2018–12/2020 6Aika / EAKR

Energia 6Aika: Energiaviisaat kaupungit, EKAT 5/2018–12/2020 6Aika / EAKR, Uudenmaan liitto

Energia Kuluttajien energianeuvonta 2018–2019 Energiavirasto

Energia Kuivaa asiaa 8/2018–12/2020 EAKR

Vesiensuojelu

Varsinais-Suomen

vesistökunnostusverkosto

9/2018– 12/2020 Ympäristöministeriö

Vesiensuojelu PURO – Virtavesihanke 1/2018–9/2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus kalatalous, L-S

kalastusalue sekä muita kalastusalueita ja yhdistyksiä

Vesiensuojelu Vaellus vapaaksi ja puroja kuntoon 6/2018–6/2019 EKOenergian ympäristörahasto ja ELY-keskus

Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2018 5/2018–9/2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus, valtion harkinnanvarainen

avustus

Kiertotalous Blue Adapt – Varsinais-Suomen murrosareena 1.5.2018–

30.9.2019

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen

tutkimuksen neuvosto


Käynnistyneet Hankkeet 2019 Käynnistyneet Hankkeet 2020

Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma

Liikenne Harrastetaksipalvelun pilotointi 13.–31.5.2019 YM:n harkinnanvarainen avustus kansalaisen

hiilijalanjäljen puolittamiseen

Liikenne

Ilmastoystävällisen liikkumisen

ratkaisut

8/2019–12/2020 Ympäristöministeriö

Energia Kuluttajien energianeuvonta 2019–2023 Energiavirasto

Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2019 4–12/2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus, valtion harkinnanvarainen

avustus

Vesiensuojelu

Virtavesi2 – Varsinais-Suomen

virtavesien kunnostus

6/2019–12/2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus kalatalous,

L-S kalastusalue sekä muita kalastusalueita

ja yhdistyksiä

Vesiensuojelu Hanhijoen vesienhoidon suunnittelu 4–12/2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kiertotalous,

kestävät

hankinnat

Ympäristökasvatus

Ympäristökasvatus

Ilmasto

KEINO – Kestävien ja innovatiivisten hankintojen

alueellinen yhteistyö ja tuki

1/2019–12/2020 Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuoret ilmastotyön ja kestävän kehityksen kirittäjinä 5–12/2019 Ympäristöministeriö

Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt 2019 Keski-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallinen

avustus ympäristökasvatuksen ja

-valistuksen hankkeisiin

LIFE IP – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

(Canemure)

2019–2024 LIFE IP

Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma

Liikenne LIO2020 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2020 Traficom

Vesiensuojelu Saaristomeren rannikon pienvedet 5/2020–11/2021 Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vesiensuojelu Kalatalouden ympäristöohjelma -hanke 5/2020–12/2022 Maa- ja metsätalousministeriö

Virkistys,

Luonnon monimuotoisuus

Kiertotalous

Ilmasto

Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen

virkistyspalveluissa (DIGI-saapas)

Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkosto

Circular Turku – ICLEI & City of Turku partnership for the

design of the regional Resource- Wisdom Road-map –

Co-Design Phase and Test & Synergy Phase

Kaarinan yritysten ilmastoteot kasvuun ja näkyviin – yritysten

hiilijalanjälkipolut

2020–2022 Euroopan maaseudun kehittämisen

maatalousrahasto

4/2020–12/2022 Ympäristöministeriö / Metso-ohjelma

4/2020–4/2021 Sitra

5/2020–11/2021 Ympäristöministeriö

More magazines by this user
Similar magazines