Toimintakertomus Valonian ohjelmakaudesta 2015–2020
Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma 2015–2020 on määritellyt raamit Valonian työlle ja nyt on aika luoda katsaus ohjelmakauteen kokonaisuutena. Kuuden vuoden aikana ilmastokeskustelussa tapahtui muutos, kun tieteen näyttö ilmastonmuutoksen todellisuudesta ja nopeudesta voimistui entisestään ja aihe nousi muun muassa Pariisin sopimuksen (2015) myötä valtioiden ja kuntien strategioihin. Suomen ilmastotavoitteet kiristyivät, kun tehtiin päätökset kivihiilen poltosta luopumiseen, liikenteen päästöjen puolittamiseen ja hiilineutraaliuteen liittyen. Valonian toimesta meidän ei enää tarvitse perustella sitä, miksi ilmastonmuutos on ongelma, mutta konkreettisiin toimiin tarttumisessa on edelleen paljon työtä. Raportissa luodaan katsaus toimintakentän muutokseen. Asiantuntijoiden sitaateissa tarkastellaan jatkumoita niin ilmastotyön, vesiensuojelun ja vesihuollon, energia-asioiden, kestävän liikkumisen kuin ympäristökasvatuksenkin näkökulmista. Myös ympäristö- ja ilmastoviestintä on kuuden vuoden aikana noussut yhden kohderyhmän intresseistä läpileikkaavaksi ja mediakentällä keskeiseksi uutisoinnin aiheeksi, mikä on vahvasti vaikuttanut myös Valonian viestintätyöhön. Lisäksi kunkin teeman osalta luodaan myös lyhyt katsaus vuoteen 2020.
Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma 2015–2020 on määritellyt raamit Valonian työlle ja nyt on aika luoda katsaus ohjelmakauteen kokonaisuutena. Kuuden vuoden aikana ilmastokeskustelussa tapahtui muutos, kun tieteen näyttö ilmastonmuutoksen todellisuudesta ja nopeudesta voimistui entisestään ja aihe nousi muun muassa Pariisin sopimuksen (2015) myötä valtioiden ja kuntien strategioihin. Suomen ilmastotavoitteet kiristyivät, kun tehtiin päätökset kivihiilen poltosta luopumiseen, liikenteen päästöjen puolittamiseen ja hiilineutraaliuteen liittyen. Valonian toimesta meidän ei enää tarvitse perustella sitä, miksi ilmastonmuutos on ongelma, mutta konkreettisiin toimiin tarttumisessa on edelleen paljon työtä.
Raportissa luodaan katsaus toimintakentän muutokseen. Asiantuntijoiden sitaateissa tarkastellaan jatkumoita niin ilmastotyön, vesiensuojelun ja vesihuollon, energia-asioiden, kestävän liikkumisen kuin ympäristökasvatuksenkin näkökulmista. Myös ympäristö- ja ilmastoviestintä on kuuden vuoden aikana noussut yhden kohderyhmän intresseistä läpileikkaavaksi ja mediakentällä keskeiseksi uutisoinnin aiheeksi, mikä on vahvasti vaikuttanut myös Valonian viestintätyöhön.
Lisäksi kunkin teeman osalta luodaan myös lyhyt katsaus vuoteen 2020.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Toimintakertomus</strong><br />
<strong>ohjelmakaudesta</strong><br />
<strong>2015–2020</strong><br />
sekä katsaus vuoteen 2020
Kuntien rooli ilmastotyössä täsmentyi<br />
Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma <strong>2015–2020</strong> on<br />
määritellyt raamit <strong>Valonian</strong> työlle ja nyt on aika luoda katsaus<br />
ohjelmakauteen kokonaisuutena. Kuuden vuoden aikana ilmastokeskustelussa<br />
tapahtui muutos, kun tieteen näyttö ilmastonmuutoksen<br />
todellisuudesta ja nopeudesta voimistui entisestään<br />
ja aihe nousi muun muassa Pariisin sopimuksen (2015) myötä<br />
valtioiden ja kuntien strategioihin. Suomen ilmastotavoitteet<br />
kiristyivät, kun tehtiin päätökset kivihiilen poltosta luopumiseen,<br />
liikenteen päästöjen puolittamiseen ja hiilineutraaliuteen liittyen.<br />
<strong>Valonian</strong> ei tarvitse enää perustella sitä, miksi ilmastonmuutos<br />
on ongelma, mutta konkreettisiin toimiin tarttumisessa on<br />
edelleen paljon työtä.<br />
Keväällä 2017 Varsinais-Suomen ja Satakunnan liitot, alueiden<br />
HINKU-kunnat sekä Turun kaupunki haastoivat muut kunnat ryhtymään<br />
HINKU-kunniksi. Valtioneuvoston Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma<br />
(KAISU) vuoteen 2030 hyväksyttiin syyskuussa<br />
2017 ja se linjasi tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen<br />
vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.<br />
Kuntien ja koko maakunnan ilmastoasioiden nykytilaa kartoitettiin<br />
vuosina 2017–2019 ja saimmekin huomattavasti paremman<br />
käsityksen siitä, missä mennään ja minkälaisia toimia on kunnissa<br />
jo nyt tehty. Canemure-hankkeen ja SYKEn tuottamien<br />
laskelmien myötä saimme mahdollisuuden seurata vuosittain<br />
kuntakohtaisten päästöjen kehitystä, ja samalla käynnistyi<br />
maakunnallisen ilmastotiekartan valmistelu. Vuonna 2019<br />
perustettiin maakunnallinen ilmastovastuujaosto, jonka valmistelijana<br />
ja sihteerinä Valonia toimii.<br />
Ilmastotyöhön on tullut kiinteästi mukaan yhä uusia toimijoita<br />
ja olemme sparranneet sekä kuntia että muita tahoja sopivien<br />
toimenpiteiden hahmottamiseksi.<br />
Luonnon monimuotoisuus on sen sijaan aihe, jota on nostettava<br />
yhä paremmin esille ja konkretisoitava, mitä biodiversiteettikato<br />
globaalilla ja paikallisella tasolla tarkoittaa. <strong>Valonian</strong> toimet<br />
erityisesti virtavesien kunnostushankkeissa on tunnistettu ja<br />
olemme saaneet paljon kiitosta sekä maanomistajilta että muilta<br />
yhteistyökumppaneilta. Ohjelmakauden loppua kohti syntyi myös<br />
uusia luonnonhoidon kumppanuuksia ja paikallistoimijoita kokoavaa<br />
verkostotoimintaa.<br />
Valonia on aktiivisesti mukana kansallisessa keskustelussa ja<br />
tuo kuntien ja toimintakentän ääntä kansallisiin valmisteluprosesseihin.<br />
Tästä panoksestamme olemme saaneet myös kiitosta<br />
ja meitä pyydetään puhumaan tilaisuuksiin myös alueemme<br />
ulkopuolelle.<br />
Kuntien rooli on konkretisoitunut ja korostunut. Turun kaupunki<br />
asetti kunnianhimoisen ilmastotavoitteen ja siihen tähtäävässä<br />
työssä Valoniakin on ollut aktiivisesti mukana. Ohjelmakauden<br />
aikana saimme kolme uutta Hinku-kuntaa Varsinais-Suomeen ja<br />
useat kunnat ryhtyivät valmistelemaan ilmastotyön toteuttamista.<br />
Samalla kuitenkin oli yhä selkeämmin huomattavissa, kuinka<br />
vähäisillä resursseilla kunnissa koetetaan tarttua laajaan haasteeseen.<br />
Tässä raportissa luodaan katsaus edelliseen ohjelmakauteen.<br />
Asiantuntijamme kertovat puheenvuoroissaan erityisesti mieleen<br />
jääneistä projekteista ja hahmottavat muutosta oman työnsä<br />
kautta. Teemasivut keskittyvät tässä raportissa ohjelmakauteen,<br />
mutta vuodesta 2020 on tehty jokaisen aiheen alle oma lyhyempi<br />
osionsa. Loppuun kokosimme merkittävimmät kauden aikana<br />
tuotetut materiaalit sekä linkit hankesivuille.<br />
2020<br />
Vuonna 2020 ilmastotyön keskiössä olivat kuntien ilmasto-ohjelmatyö sekä ilmastotiekartan<br />
valmistelu. Siihen liittyen järjestettiin lukuisia keskusteluja sekä webinaarisarja,<br />
joiden myötä maakunnan keskeisimpiä toimenpiteitä hahmoteltiin. Maakunnallinen<br />
ilmastovastuujaosto ohjasi asiantuntevasti työtä. Kommenttikyselyyn saatiin<br />
varsinaissuomalaisilta noin 255 vastausta ja näkyvyyttä työlle saatiin myös sosiaalisessa<br />
mediassa. Ilmastotiekarttatyön myötä hahmottui yhä paremmin ymmärrys<br />
myös ilmastoasioiden nykytilasta maakunnassamme.<br />
Toukokuussa 2020 käynnistyi myös kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä edistävä<br />
Kaarinan yritysten ilmastoteot –hanke, jossa Kaarinan kaupunki, Valonia ja Kaarinan<br />
kehitys Oy tarjoavat tukea ja näkyvyyttä kaarinalaisten yritysten ilmastotoimille sekä<br />
rohkaisevat alueen yrityksiä uudistamaan toimintaansa.<br />
Yksi vuoden ilahduttavista kohokohdista oli Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen<br />
piirin myöntämä vuoden ympäristöpalkinto, josta kiitos kuuluu myös aktiivislle kunnille,<br />
paikallistoimijoille ja yhteistyökumppaneillemme!<br />
Mediatiedotteet 2020<br />
Hankkeet & projektit<br />
• CANEMURE,<br />
Ilmastotiekartan julkaisu<br />
• Ohjelma 2030<br />
• Kaarinan yritysten ilmastoteot<br />
Varsinais-Suomen ilmastotoimia tuleville vuosille suunnitellaan –<br />
kommentteja kaivataan (6.11.2020)<br />
Kaarinalaisia yrityksiä kutsutaan mukaan uudenlaiseen<br />
ilmastoyhteistyöhön Kaarinan kaupungin kanssa (16.6.2020)<br />
Kestävä kehitys vaatii alueellisia ponnistuksia myös jatkossa –<br />
uusi toimintaohjelma kuntien kirittäjänä (15.6.2020)
Kohti kokonaisvaltaista ympäristö- ja ilmastoviestintää<br />
Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat ohjelmakauden aikana nousseet<br />
yhden kohderyhmän intresseistä läpileikkaavaksi ja mediakentällä<br />
keskeiseksi uutisoinnin aiheeksi. Viime vuosina yhä use ammat yritykset<br />
ja kunnat ovat ymmärtäneet, että organisaation kestävistä<br />
toimintatavoista ja tavoitteista viestiminen voi tuottaa positiivista<br />
imagohyötyä. Uskottava viestintä perustuu siihen, että toiminta<br />
on aidosti kestävällä arvopohjalla. Myös asukkaat ja sidosryhmät<br />
osaavat arvioida viestejä aiempaa kriittisemmin ja kasvava tiedostavien<br />
kuluttajien joukko vaatii entistä enemmän avoimuutta<br />
ja vastuullisuutta. Tässä kehityksessä mukana oleminen on motivoinut<br />
myös <strong>Valonian</strong> viestinnän kehittämistä ja sen merkitys on<br />
alati kasvanut ohjelmakauden aikana.<br />
Strateginen viestintä vaatii<br />
resursseja ja suunnitelmallisuutta<br />
Vuodesta 2017 alkaen Valoniassa työskennellyt kaksi kokoaikaista<br />
viestinnän asiantuntijaa. Tämä on mahdollistanut toimintatapojen<br />
ja koko organisaation viestintätaitojen systemaattisemman kehittämisen<br />
monikanavaisen hankeviestinnän ohella. Ulospäin viestinnän<br />
kehitystyö näkyy esimerkiksi uudistuneena visuaalisena<br />
ilmeenä ja verkkosivuina, mutta uudistumisen keskiössä ovat<br />
ennen kaikkea prosessit ja entistä vahvempi pyrkimys kohderyhmälähtöisiin<br />
ratkaisuihin.<br />
Valoniassa viestintä ymmärretään yhä laajemmin organisaation<br />
yhteisenä asiana ja strategiseen viestintään kuuluu koko organisaation<br />
viestintätaitojen vahvistaminen. Viestintäasiantuntijoiden<br />
tehtävänä on sekä kouluttaa asiantuntijoita että kehittää käytäntöjä,<br />
jotta sisällöntuotanto ja viestinnän tavoitteiden toteuttaminen<br />
onnistuvat laadukkaasti ja yhteisvastuullisesti.<br />
vaikuttavuutta laadukkailla materiaaleilla<br />
<strong>Valonian</strong> hankkeissa viestinnällinen ote näkyy kykynä muotoilla<br />
hankkeiden ja kokeiluiden opit ja havainnot käyttökelpoisiksi,<br />
helppotajuisiksi kokonaisuuksiksi, joiden levittäminen on otettu<br />
koko ajan vahvemmin mukaan hankkeiden toimenpiteiden suunnitteluun.<br />
Paneutumalla tulosten viestintään huolehditaan siitä, että<br />
hankkeiden elinkaari pitenee yksittäisistä toimenpiteistä osaksi laajempaa<br />
ilmastotyötä. Materiaalit on koottu <strong>Valonian</strong> verkkosivuille<br />
materiaalipankiksi, jonka sisältöjä käyttäjä voi suodattaa teemoittain<br />
tai materiaalityypeittäin mielenkiintonsa mukaan.<br />
Viestintäresurssien lisääminen on mahdollistanut myös esimerkiksi<br />
eri ikäisille suunnattujen ympäristökasvatusmateriaalien<br />
kehittämisen. Laveasti ajatellen kaikki tuottamamme materiaalit,<br />
webinaarit ja neuvontatilaisuudet ovat ympäristö- ja ilmastokasvatusta:<br />
niiden avulla pyritään tarjoamaan uusia ajattelutapoja,<br />
faktatietoa ja hyviä kokemuksia helposti omaksuttavassa muodossa.<br />
Kohderyhmien tarpeet viestinnän<br />
lähtökohdaksi entistä vahvemmin<br />
<strong>Valonian</strong> aktiivisimmat viestintäkanavat 2020<br />
anna sampo<br />
viestintäasiantuntija<br />
• Valonia.fi: uutiset, tapahtumailmoitukset, materiaalipankki,<br />
hankesivut<br />
• Sosiaalinen media: Facebook, Instagram, Twitter, LinkedIn<br />
• Viikottaiset EkovinkitVarsinais-Suomen paikallislehtiin ja<br />
<strong>Valonian</strong> nettisivuille<br />
• Varsinais-Suomi blogi (kuusi valonialaisten blogitekstiä)<br />
• Uutiskirjeet<br />
<strong>Valonian</strong> uutiskirje (kuusi kirjettä vuodessa)<br />
Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston uutiskirje<br />
METSO-yhteistoimintaverkoston uutiskirje<br />
• Mediatiedotteet<br />
• Webinaarit<br />
maiju oikarinen<br />
viestintäasiantuntija<br />
Valoniassa hankkeet määrittävät toiminnan arkea ja viestejä välitetään jatkuvasti erilaisille kohderyhmille, minkä vuoksi ketteryys ja<br />
kokeilevuus ovat leimallisia piirteitä <strong>Valonian</strong> viestinnässä. Hankkeissamme viestinnän merkitys huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa<br />
– onnistuneen viestinnän ensimmäinen askel on tunnistaa viestinnän kannalta keskeiset hetket hankkeen elinkaaressa ja määrittää<br />
kohderyhmien kannalta oikeat kanavat, kohderyhmät sekä formaatit.<br />
2020<br />
Uutta ohjelmakautta suunnitellessa päästiin aloittamaan myös kauan kaavailtua viestintästrategian päivitystyötä. Työn tavoitteena on<br />
kehittää viestintää entistä paremmin kuntien tarpeita vastaavaksi ja vahvistaa viestinnän roolia kuntayhteistyössä. Uudet nettisivut saatiin<br />
käyttöön heti vuoden alusta ja niitä kehitetään jatkuvasti. Päättyvien hankkeiden myötä tuotettiin suuri määrä materiaaleja: erilaisia<br />
julkaisuja, somekampanjoita ja videoita.<br />
Tapahtumat siirtyivät etätyövuoden myötä verkkoon ja jokainen <strong>Valonian</strong> asiantuntija pääsi järjestämään ja vetämään webinaareja! Sähköisesti<br />
tapahtuva sidosryhmätyö nousi entistä suurempaan arvoon ja esimerkiksi uusia hankkeita ideoitiin vähintään yhtä tehokkaasti<br />
kuin aikaisemminkin. Tavoitimme ihmisiä eri puolilta maakuntaa hienosti yhteisen Teams-ikkunan äärelle.<br />
Kohderyhmälähtöisyys näkyy työssämme kirjavana kattauksena keinoja ja kanavia: esimerkiksi maanviljelijöille on äänitetty podcasteja,<br />
joita he voivat kuunnella työn ohessa, kiireisille kuntapäättäjille on tuotettu visuaalisia, tiiviitä ja asiapitoisia materiaaleja ja sosiaalisessa<br />
mediassa on panostettu kohdennettuihin kampanjoihin ja erityisesti videosisältöihin huomionherättäjänä.<br />
Alati vaihtuvat hankeviestinnän sisällöt tarvitsevat toki tuekseen myös toimivan perustan. Verkkosivu-uudistuksessa panostettiin<br />
materiaalien löydettävyyteen ja kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje saa säännöllisesti kiitosta sidosryhmäviestinnän keinona.<br />
Viikoittain eri paikallislehdissä julkaistava Ekovinkki on jo vakiinnuttanut asemansa kuntalaisviestinnän välineenä ja yksilö- ja arkitason<br />
näkökulman tuojana <strong>Valonian</strong> teemoihin. On ollut hienoa huomata, että Ekovinkkienkin avulla olemme onnistuneet herättämään keskustelua<br />
ja tuomaan suuria teemoja lähemmäksi arkielämää.
Energiatehokkuuden hyöty esiin<br />
Kuuden vuoden aikana kuntien saataville on tullut runsaasti uudenlaisia<br />
energiateknisiä ratkaisuja ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet<br />
ovat lisääntyneet. Kuntien teknisen sektorin<br />
resurssien niukkuuden vuoksi verkostoituminen, yhteisen tiedon<br />
jakaminen ja rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen on entistä<br />
tärkeämpää.<br />
Kuntakierroksilla 2016 ja 2018 keskusteltiin kunnan edustajien<br />
kanssa muun muassa energiatehokkuudesta. Kuntien tukemiseksi<br />
käynnistettiin kuuden kunnan kesken ELLE-hanke (Energiaan liittyvän<br />
liiketoiminnan edistäminen Varsinais-Suomessa), jossa etsittiin<br />
konkreettisia energiatehokkuusratkaisuja. Kokemusten- ja tiedonvaihtoon<br />
käynnistimme myös kuntien teknisille suunnatut verkkotapaamiset<br />
syksyllä 2018.<br />
Kuntien uusi energiatehokkuussopimuskausi (KETS) käynnistyi<br />
vuonna 2017. Osa edellisen sopimuskauden kunnista liittyi mukaan,<br />
mutta liittyminen sopimukseen voisi olla alueellamme aktiivisempaa.<br />
Sopimuksen myötä energiatehokkuustyö on järjestelmällistä ja<br />
pitkäjänteistä. Energiankulutuksen seurantatieto auttaa tarvittavien<br />
investointien suunnittelussa ja päätöksenteossa.<br />
2020<br />
Onnistuneita markkinavuoropuhelukokemuksia ja<br />
datakokeiluja<br />
Ohjelmakauden aikana Valonia oli mukana järjestämässä markkinavuoropuheluja<br />
kuntien ja yritysten välille. Vuonna 2018 etsittiin<br />
ratkaisuja kuntien kiinteistöjen valaistukseen, lämmitysratkaisuihin<br />
sekä ilmanvaihtoon ja lämmöntalteenottoon. Valonia oli mukana<br />
myös Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hankkeen markkinavuoropuhelutilaisuuksissa<br />
Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Hankkeessa<br />
kehitettiin energiatehokkuuden hankinnan malleja, jotka on koottu<br />
Energiatehokkuuskumppanuus – energiatehokkuutta palveluna<br />
-oppaaseen.<br />
Suomen kuuden suurimman kaupungin kesken kehitettiin ja<br />
kokeiltiin myös uusia energiaratkaisuja datan hyödyntämiseen,<br />
rakennuksen hiilijalanjälki- ja elinkaarilaskentaan sekä alueellisiin<br />
energiajärjestelmiin liittyen. Yritykset pilotoivat, kehittivät ja saivat<br />
palautetta palveluista aidossa testiympäristössä kaupunkien kiinteistöissä<br />
tilojen ylläpitäjiltä ja käyttäjiltä. <strong>Valonian</strong> työssä painottui<br />
datan hyödyntäminen ja visualisointi rakennusten käyttäjille Turun<br />
kaupungin pilottikohteissa.<br />
Myös kuntalaisia on kannustettu mukaan kuntien ilmastotyöhön.<br />
Vuonna 2017 Valonia järjesti aurinkosähkön yhteishankinnan<br />
Mynämäellä pientaloasukkaille, minkä jälkeen yhteishankintoja on<br />
<strong>Valonian</strong> avulla järjestetty myös Somerolla ja Salossa.<br />
Vuonna 2020 saatiin päätökseen kaksi hankekokonaisuutta, ELLE ja Energiaviisaat kaupungit. Niiden<br />
tuloksina saatiin useita toimintamalleja ja -tapoja kuntien energiatehokkuuden edistämiseen ja<br />
yritysyhteistyöhön. Seuraavana haasteena on toimintamallien levittäminen kuntiin käytännön toimeenpanoon.<br />
Kuluttajien energianeuvonnassa kysymyksiä herätti erityisesti pientalojen energiaremontteihin tarjolla<br />
olevat rahoitukset ja tuet erityisesti lämmitystavan muutoksiin liittyen. Lisäksi erilaiset järjestöt ja<br />
yhdistykset halusivat jäsentapaamisiinsa energianeuvontaa muun muassa kodin energiankäyttöön<br />
ja lamppujen valintaan liittyen. Yhteistyötä tehtiin myös opistojen kanssa.<br />
Hankkeet & projektit<br />
• Energiaan liittyvän liiketoiminnan<br />
edistäminen<br />
(ELLE)<br />
• 6Aika Energiaviisaat<br />
kaupungit (EKAT)<br />
• Energiaviraston<br />
neuvontaprojekti<br />
• Kuivaa asiaa<br />
Data avaa uusia mahdollisuuksia ja haastaa kehittämään ratkaisuja<br />
Mediatiedotteet 2020<br />
Energiansäästöviikolla Skanssissa perehdytään<br />
energia-asioihin koko perheen voimin (5.10.2020)<br />
Energiatehokkuustoimilla kuntiin kymmenientuhansien<br />
eurojen säästöt (31.3.2020 )<br />
Uusiutuvan energian lisäämisestä johtuva energiantuoton vaihtelu on tuonut uusia mahdollisuuksia ja kutsuu kuluttajatkin mukaan murrokseen.<br />
Kulutusta ja kysyntää voidaan älykkäällä ohjauksella joustaa, jolloin vältytään kulutuksen tehopiikeiltä. Energia- ja olosuhdedatan avulla<br />
rakennusten toimintaa voidaan analysoida ja paneutua ongelmakohtiin. Kokeiluissa on opittu, että kuntien rakennuskannan datakysymykset,<br />
kuten alusta, rajapinnat sekä datan omistajuus ja oikeellisuus tulisi ratkaista ensin, jotta dataa voidaan hyödyntää tehokkaasti. Rakennusten<br />
hiilijalanjälki- ja elinkaarilaskennan työkaluja on kehitetty rakentamisen ja korjauksen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.<br />
Energia-asioita on tuotu lähemmäs käyttäjää myös julkisissa rakennuksissa. Rakennuksen olosuhteiden palaute käyttäjiltä on tärkeää, kun tehdään<br />
energiatehokkuustoimia. Energia-asioiden esittäminen käyttäjille lisää kiinnostusta energiateemaan ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin.<br />
Datan visualisointi niin rakennusten käyttäjille kuin ammattikäyttäjille helpottaa ohjausta sekä lisää tiedonsaantia ja vuorovaikutusta hallinnoijan<br />
ja tilojen käyttäjien kesken.<br />
Puolueetonta energianeuvontaa erilaisille kohderyhmille<br />
Energianeuvonta on aina ollut olennainen osa <strong>Valonian</strong> työtä. Vuonna 2017 neuvontatyöhön tuli Energiaviraston tuella pysyvyyttä, kun alueelliselle<br />
neuvonnalle myönnettiin useamman vuoden rahoitus. Neuvonnan luonne ei ole juurikaan muuttunut – tekniikka ja ratkaisuvaihtoehdot<br />
ovat toki kehittyneet. Lämmitystavan vaihtoon ja energiaremontteihin liittyviä kysymyksiä tulee enemmän nyt, kun niihin on saatavilla erilaisia<br />
tukia ja avustuksia.<br />
Kuluttajien neuvonta on pienryhmä- tai henkilökohtaista: suoria yhteydenottoja sekä säännöllisesti pidettyjä energiailtoja. Aiheita ovat esimerkiksi<br />
lämmitystavan valinta, aurinkosähkö, valaistus, energiamerkinnät ja vedenkulutus. Toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Motiva, joka<br />
tarjoaa koulutusta ja neuvontamateriaalia. Puhtaan puunpolton edistämiseksi olemme pitkään antaneet neuvontaa liittyen esimerkiksi tulisijojen<br />
käyttöön ja puun varastointiin. Kuivaa asiaa -hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu uudenlaisia ratkaisuja, kuten klapiautopalvelua.<br />
Kuntien energiatehokkuustyössä on haasteensa. Roolimme on jakaa tietoa ja kokemuksia erilaisista toimenpiteistä ja hankinnoista. Tavoitteena<br />
on myös lisätä uusiutuvan energian käyttöä, mikä kytkeytyy vahvasti kuntien ilmastotyöhön. Yhteishankkeet tuovat kunnille lisäresursseja<br />
käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen.
Vesihuolto ja vesiensuojelu nosteessa<br />
Vuoteen 2016 saakka Valonia teki kuntien kanssa<br />
vesihuoltoyhteis työtä, jonka keskiössä oli haja-asutusalueiden<br />
jätevesineuvonta sekä hajajätevesiin liittyvä hanke- ja koulutustoiminta.<br />
Vuodesta 2017 alkaen yhteistyö laajeni vesiensuojeluun,<br />
mikä mahdollisti kunnille tarjottavan palvelukokonaisuuden kehittämisen.<br />
Vesiensuojelutyön sateenvarjona on toiminut Varsinais-Suomen<br />
vesistökunnostusverkosto, jonka toiminta käynnistettiin<br />
vuonna 2018 ja jatkuu edelleen luodun toimintamallin<br />
mukaisesti. Verkosto auttaa ja aktivoi paikallistoimijoita vaikuttavaan<br />
vesiensuojelutoimintaan ja valuma-aluetason vesiensuojeluun.<br />
virtavesikunnostukset<br />
<strong>Valonian</strong> virtavesikunnostustoiminta aloitettiin vuonna 2014<br />
purokunnostushankkeella, minkä jälkeen vuosittain on jatkettu<br />
virtavesien kunnostuksia, selvityksiä, kalastoseurantoja ja virtavesien<br />
tilaa edistävää verkostotoimintaa hankerahoituksella.<br />
Kunnostamisen tavoitteena on ollut luonnonvaraisten vaelluskalakantojen<br />
elvyttäminen. Koski- ja virtapaikkojen kunnostuksia on<br />
kohdennettu erityisesti Saaristomeren valuma-alueen taimenpuroihin,<br />
joista on myös ratkaistu vaellusesteitä. Viime vuosina kunnostuksia<br />
toteutettiin myös suuremmissa joissa. Salossa Valonia<br />
ohjasi Uskelanjoen koskien kunnostuksen, joka oli mittaluokaltaan<br />
maakunnan suurin kunnostustyö.<br />
2020<br />
Osana kalatalouden ympäristöohjelmaa Valonia suunnitteli vertaisoppimista hyödyntävän virtavesikunnostuskurssi<br />
webinaarisarjan yhteistyössä Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n<br />
kanssa.Vuonna 2020 järjestettiin webinaarisarjan kuusi ensimmäistä osaa.<br />
Raision kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyönä käynnistyi laaja Raisionjoen patojen luonnonmukaistaminen.<br />
Valonia osallistui suunnitteluun ja työn ohjaukseen.<br />
Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa jatkettiin puhelimitse ja sähköpostitse. Kiinteistökohtaisten<br />
jätevesipuhdistamojen näytteenottoseurannassa oli mukana 7 kohdetta.<br />
Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta ja puhdistamojen<br />
näytteenottoseuranta<br />
Vuosina 2011–2019 Valonia tarjosi haja-asutusalueiden asukkaille<br />
puolueetonta ja maksutonta kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa<br />
yhteistyössä kuntien ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen<br />
kanssa. Vuosien 2011–2019 aikana tehtiin noin<br />
4000 kiinteistökohtaisesta neuvontakäyntiä. Lisäksi hankkeilla<br />
tavoitettiin noin 3000 kiinteistöjen omistajaa erilaisissa tapahtumissa,<br />
puhelimitse sekä sähköpostilla. Valonia on vakiintunut toimija<br />
puolueettomana neuvontatahona maakunnassa ja hankkeen<br />
päättymisen jälkeen jätevesineuvonta jatkuu yleisneuvontana.<br />
<strong>Valonian</strong> kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuusseuranta<br />
tuottaa puolueetonta tietoa jätevedenpuhdistamoiden<br />
toiminnasta eri vuodenaikoina. Avoimena aineistona olevat<br />
tulokset palvelevat erityisesti puhdistamon hankintaa harkitsevia<br />
kiinteistönomistajia ja kuntien viranomaisia, jotka käsittelevät<br />
jätevesisuunnitelmia. Vuosina <strong>2015–2020</strong> seurannassa otettiin yli<br />
200 jätevesinäytettä 15 puhdistamosta.<br />
Hankkeet & projektit<br />
• Kalatalouden ympäristöohjelma/<br />
Virtavesikunnostuskurssi<br />
• Virtavesien kunnostushanke<br />
• Saaristomeren rannikon pienvedet<br />
• Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto<br />
• Loimaan Hanhijoen vesienhoidon<br />
yleissuunnitelma<br />
• Raisionjoen patojen luonnonmukaistaminen<br />
Vaikuttavampaa<br />
vesiensuojelua<br />
Vesiensuojeluhankkeissa on viime vuosina siirrytty<br />
kokonaisvaltaisemman suunnittelun kautta vaikuttavimpiin<br />
hankkeisiin. Vesiensuojelua tarkastellaan<br />
kokonaisuutena ja eri toimintojen vesistövaikutukset<br />
ovat nykyisin paremmin tiedossa. Vesiensuojelussa<br />
huomioidaan myös muut seikat, kuten vesitalouden<br />
hallinta ja luonnon monimuotoisuus.<br />
Yksittäisiä hankkeita ja tehokkaita toimenpiteitä nivotaan<br />
yhteen toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.<br />
Vaikka toimijoiden väliseen sujuvaan yhteistyöhön<br />
valuma-alueilla on vielä paljon työtä tehtävänä, on<br />
suunta kuitenkin selkeä.<br />
Huomio virtavesiin!<br />
Mediatiedotteet 2020<br />
Paimion Karhunojaa kunnostetaan uudenlaisella<br />
yhteistyöllä (8.6.2020)<br />
Meritaimenet pulahtavat Turun Kuninkojaan (8.4.2020)<br />
Muuttuva ilmasto lisää tarvetta kokonaisvaltaiseen<br />
valuma-alueiden vesienhallintaan (5.2.2020)<br />
Virtavesikunnostusten toteutuksessa on hienosti yhdistynyt vesienhoidon, vesienhallinnan, kalatalouden ja luonnonsuojelun tavoitteet. Kunnostuksissa<br />
on poistettu virtavesien vaellusesteitä ja kohennettu erityisesti uhanalaisten taimenkantojen elinympäristöjä. Toiminnan yhtenä<br />
päätavoitteena on ollut yhteistyön edistäminen, jossa on varmasti jossain määrin myös onnistuttu. Kunnostusten toteutuksessa on tehty hyvää<br />
yhteistyötä muun muassa maa- ja vesialueiden omistajien, kuntien, viranomaisten, kalatalousalueiden, vesiensuojeluyhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden<br />
kanssa.<br />
Virtavesien kunnostaminen on viime vuosina ollut nosteessa myös valtakunnallisesti. Kalatalouden ympäristöohjelmassa vuonna 2020 aloitettu<br />
virtavesikunnostuskurssi on saanut suurta suosiota. On ollut hienoa huomata, että vesiensuojelun yhteistyö on selvästi edennyt toimintakauden<br />
aikana. Kunnat ja paikallistoimijat ovat aktivoituneet ja esimerkiksi uusia vesiensuojeluyhdistyksiä on perustettu.<br />
Töitä kuitenkin riittää. Ilmaston lämpenemisen myötä vesiensuojeluun on jatkossa panostettava entistä enemmän. Yhteistyön merkitystä ei voi<br />
liikaa korostaa. Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkostossa on potentiaalia kehittyä aktiiviseksi toimijoiden verkostoksi, jonka kautta vesistökunnostustoimintaa<br />
ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä voidaan entisestään tehostaa.
Luonnon monimuotoisuus valokeilaan<br />
Pienvedet<br />
Pienvedet ovat olleet vahvasti esillä <strong>Valonian</strong> töissä ohjelmakaudella.<br />
Virtavesikunnostukset kohdistuvat usein uoman kunnostukseen,<br />
mutta hyvin merkityksellistä on kiinnittää huomiota<br />
purojen ja norojen lähiympäristön monimuotoisuuteen ja laajemmin<br />
myös valuma-alueen tilaan ja luontoarvoihin.<br />
Vuonna 2019 ilmestyi <strong>Valonian</strong> laatima Pienvesiopas, jossa esitellään<br />
keskeinen pienvesiin liittyvä lainsäädäntö ja annetaan ohjeita<br />
pienvesien tunnistamiseen. Oppaaseen on koottu yleisimpiä<br />
pienvesiin kohdistuvia toimenpiteitä ja tarkasteltu niiden luvanvaraisuutta.<br />
Lisäksi oppaaseen on sisällytetty suosituksia pienvesien<br />
paremmaksi huomioimiseksi maankäytössä.<br />
Pohjavesialueiden uuteen luokitukseen liittyen Valonia teki lähdekartoituksia<br />
vuosina 2017–2019 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen<br />
toimeksiannosta. Maastotöiden perusteella vahvistui<br />
käsitys Varsinais-Suomen lähdeluontotyyppien ahdingosta, vaikka<br />
hienoja luonnontilaisiakin kohteita löytyi Salosta ja Somerolta. Voimaperäinen<br />
maankäyttö ja vedenotto ovat selvästi heikentäneet<br />
maakuntamme lähteiden tilaa.<br />
Metsät ja virkistysalueet<br />
Kuntien kiinnostus omistamiensa metsien luonnonhoitoon on<br />
kasvussa myös Varsinais-Suomessa. Valonia laati vuonna 2019<br />
Liedon kunnalle selvityksen ja työohjeen luonnon monimuotoisuuden<br />
huomioimiseen Liedon kunnan taajamametsien hoidossa.<br />
Liedon taajamametsäselvityksen pohjalta Valonia järjesti tilaisuuden,<br />
jossa keskityttiin kuntaomisteisten metsien luonnonhoidon<br />
mahdollisuuksiin ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.<br />
Metsien monimuotoisuusarvot ovat vahvasti mukana myös<br />
<strong>Valonian</strong> vetämässä Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkosto<br />
-hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on kannustaa<br />
yksityisiä metsänomistajia monimuotoisuuden huomioimiseen<br />
tiedotuksen, koulutuksen ja yhteistyön avulla. Hankkeessa laaditaan<br />
Hyyppäränharjun alueelle pienvesien ja niiden ympäristön<br />
alue-ekologinen hoitosuunnitelma ja kehitetään vuorovaikutteinen<br />
toimintamalli monimuotoisuuskeskittymän luonnonhoidon suunnitteluun.<br />
Myös metsien virkistyskäyttö on kovassa nosteessa ja Valonia on<br />
ollut osaltaan mukana kehittämässä alueellista virkistys- ja luontomatkailutiedon<br />
ylläpitotyökalu Virmaa. Virman tiedot julkaistaan<br />
vuonna 2021 retkeilijöille suunnattuna verkkopalveluna.<br />
Metsät ovat voimavara kunnille ja asukkaille<br />
– kun arvo on tunnistettu, on aika yhteistyölle<br />
On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka luonnon monimuotoisuus ja luontokohteiden virkistyskäyttöarvot ovat nousset esille<br />
julkisessa keskustelussa muun uutisvirran lomasta. Luontoretkeilyn lisäännyttyä luontoarvoiltaan merkittäviä metsiä ja muita<br />
luontotyyppejä osataan arvostaa yhä enemmän. Tietoisuutta luontokadosta ja sen syistä ovat lisänneet Suomen lajien ja<br />
luontotyyppien uhanalaisuusarviot.<br />
<strong>Valonian</strong> töissä olen jatkuvasti tekemisissä myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä hankkeissa ja ostopalveluissa. Toukokuussa<br />
2020 avautunut Kunta-Helmi-rahoitushaku tarjosi Varsinais-Suomen kunnille ja Valonialle erinomaisen mahdollisuuden<br />
tarttua kuntayhteistyön vahvistamiseen luonnonhoitotöiden tekemisessä. Maakuntamme kuntien aktiivisuus palkittiin,<br />
sillä vuonna 2020 saatiin myönteiset rahoituspäätökset Varsinais-Suomen Helmikunnat -yhteishankkeelle ja peräti kuudelle<br />
kuntien omalle Helmi-hankkeelle. Haluan nähdä tämän hyvänä lähtölaukauksena kuntien aktiivisemmalle roolille Suomen<br />
luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa.<br />
Kokonaisvaltaista alueellista luonnonhoidon näkökulmaa on myös päästy hienosti rakentamaan. Vuorovaikutteisuutta, aktiivista<br />
viestintää, kattavaa luontotietoa ja vapaaehtoisuutta korostavassa toiminnassa tähdätään luonnonarvojen turvaamiseen<br />
ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Haluamme Valoniassa aktiivisesti jatkaa myös pienvesiluonnon monimuotoisuuden<br />
parantamistyötä ja viestiä sen merkityksestä.<br />
2020<br />
Huhtikuussa käynnistyi Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkosto -hanke. Hankealueelta kerättiin<br />
arvokasta luontotietoa ja edistettiin maanomistajien ja alueen muiden toimijoiden tietoutta alueen<br />
erityispiirteistä. Yhteistoimintaverkostolle luotiin myös viestinnällinen pohja, jota on helppo kehittää<br />
tulevina vuosina.<br />
Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja<br />
turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. <strong>Valonian</strong> ja seitsemän kunnan yhteishankkeessa<br />
tehdään luonnonhoitotöitä 2021–2022 erityisesti perinneympäristöissä. Lisäksi kunnostetaan<br />
metsäisiä elinympäristöjä, purojen ranta-alueita ja lintujen pesimä- ja levähdysalueita. Kaikkiaan luonnonhoitokohteita<br />
on mukana 35. Helmi-hankkeen myötä vahvistetaan varsinaissuomalaisten kuntien<br />
osaamista luonnonhoitotöissä ja edistetään luontokohteiden kunnostuksia.<br />
Hankkeet & projektit<br />
• Hyyppäränharjun METSO<br />
-yhteistoimintaverkosto<br />
• Varsinais-Suomen Helmikunnat<br />
-hankesuunnittelu<br />
• Digitaalisen saavutettavuuden<br />
parantaminen<br />
virkistyspalveluissa<br />
(Digi-SAAPAS)<br />
Mediatiedotteet 2020<br />
Varsinais-Suomen kunnissa kunnostetaan luontokohteita<br />
Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella (27.1. 2021 )<br />
Varsinais-Suomen retkeilykohteet ja -reitit kootaan mobiilisovellukseksi –<br />
nyt kartoitetaan retkeilijöiden toiveita (29.4.2020)
Varsinais-Suomi profiloitui kiertotaloustyössä<br />
Varsinais-Suomi oli alueellisesti kiertotalouden juurruttamisen<br />
kärkikahinoissa Varsinais-Suomen liiton ja <strong>Valonian</strong> julkaistessa<br />
ensimmäisen maakunnallisen kiertotalouden tiekartan helmikuussa<br />
2017. Tiekartan jalkauttamisessa panostettiin siihen, että eri<br />
ryhmät ymmärtäisivät, mitä kiertotalous juuri heidän työssään<br />
tarkoittaa. Samaan aikaan julkaistiin myös Kiertotalouden Varsinais-Suomi<br />
-sivusto, joka esittelee maakunnassa tehtävää kiertotaloustyötä.<br />
Maakunnallinen taso laajan teeman edistämiseksi tuntuu edelleen<br />
mielekkäältä ja ohjelmakauden aikana monessa tiekartan kattoteeman<br />
alalla on edistytty (tekniset kierrot, kestävä ruokaketju,<br />
liikkuminen ja logistiikka). Tekemistä kuitenkin riittää: tällä hetkellä<br />
globaalisti vain 8,6 % taloudesta toimii kiertotalouden periaatteiden<br />
mukaisesti.<br />
Kestävä ruokaketju ja ravinnekierto<br />
Varsinais-Suomi on hyvin merkittävä ruoantuotannon alue. Tämä<br />
on maakunnalle suuri mahdollisuus, mutta sisältää myös vastuun<br />
toiminnan kehittämisestä yhä kestävämpään suuntaan. Ohjelmakauden<br />
aikana Valonia tiivisti yhteistyötä maatalouden tutkimus-,<br />
edunvalvonta ja neuvontaorganisaatioiden kanssa ja panosti<br />
osaltaan siihen, että maatalouteen usein liittyvää vastakkainasettelun<br />
ilmapiiriä saataisiin liennytettyä.Yhteistyössä Varsinais-Suomen<br />
liiton kanssa on tuotettu tietoa ruokaketjun ja maatalouden<br />
kehittämisen tueksi maatalouden materiaalivirtojen sekä ympäristökestävän<br />
ruoantuotannon. Lisäksi on esimerkiksi kehitetty<br />
ruoantuottajien tarjousosaamista, jotta alueen ruoantuottajille olisi<br />
paremmat edellytykset osallistua julkisiin elintarvikekilpailutuksiin.<br />
Kiertotaloutta vauhditetaan hankinnoilla<br />
Hankinnat ovat kunnille konkreettisin paikka vaikuttaa kestävään<br />
luonnonvarojen kulutukseen ja kiertotalouden edistämiseen.<br />
Erityisesti tulee tarkastella rakentamiseen, energiaratkaisuihin,<br />
infraan, liikenteeseen ja elintarvikkeisiin liittyviä hankintoja. Viimeisen<br />
viiden vuoden aikana <strong>Valonian</strong> julkisiin hankintoihin liittyvä<br />
asiantuntija- ja neuvontatyö on vakiintunut. Ohjelmakauden aikana<br />
hankintoihin on pureuduttu useassakin hankkeessa esimerkiksi<br />
hankintakoulutusten muodossa. Vuoden 2019 aikana työ sai<br />
vakiintuneemman muodon valtakunnallisen kestävien ja innovatiivisten<br />
julkisten hankintojen KEINO-neuvontatyön kautta. Nykyisin<br />
kuntien hankinta-asiantuntijat tapaavat säännöllisissä verkostotapaamisissa<br />
ja voimavaroja yhdistetään yhteisten haasteiden äärellä.<br />
Lisääntyneet markkinavuoropuhelut ovat tärkeä tapa kehittää<br />
tarjontaa kuntien kiertotaloustavoitteiden mukaiseen suuntaan.<br />
Työn tuloksia täytyy<br />
malttaa odottaa<br />
anni lahtela<br />
projektiasiantuntija<br />
Strategioiden ja toimintasuunnitelmien todellisesta merkityksestä on välillä<br />
vaikea saada kiinni, vaikka niitä olisi ollut itse laatimassa. Niiden merkitys<br />
valkenee toden teolla monesti vasta useamman vuoden päästä. Näin<br />
kävi myös Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan kanssa. Viimeisen<br />
vuoden aikana olen keskustellut useamman alueen toimijan kanssa siitä,<br />
että tiekartta todella auttoi linjaamaan maakunnan kiertotalouden työtä,<br />
luomaan sille raameja ja askelmerkkejä ja se on toiminut perustana, jonka<br />
päälle on rakennettu muuta työtä. Saamme olla alueella myös tyytyväisiä<br />
siitä, että meillä on jo useamman vuoden ollut säännöllisesti kokoontuva<br />
kiertotaloustoimijoiden verkosto.<br />
Maakuntatasolla on tehty merkittäviä panostuksia poistotekstiilin jalostusketjun<br />
kehittämiseksi ja viimeisen viiden vuoden aikana on kuljettu<br />
ensimmäisistä pilottihankkeista siihen pisteeseen, että Paimioon on rakentumassa<br />
poistotekstiilin jalostuslaitos. Valoniassa on oltu tässä työssä<br />
hyvin pienellä osuudella mukana, mutta on ihanaa saada olla ylpeä pitkän<br />
linjan yhteistyökumppaneiden periksiantamattomasta työstä, joka tuottaa<br />
tuloksia ja profiloi maakuntaa positiivisessa valossa. Työ kytkeytyy luontevasti<br />
valtakunnallisen jätesuunnitelman alueelliseen toimeenpanoon, jota<br />
on koordinoitu maakuntaliitosta käsin.<br />
2020<br />
Valonia ja Varsinais-Suomen liitto tilasivat kaksi laajaa kiertotalouteen liittyvää selvitystä: Rakentamisen<br />
kiertotalouden potentiaalista Lounais-Suomessa sekä Proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen<br />
potentiaalia Lounais-Suomessa. Loppuvuonna käynnistettiin myös rakentamisen kiertotalouden<br />
webinaarisarja. Rakennusalan suhteen kiertotalouskehitys on junnannut paikallaan, vaikka ala<br />
on volyymeiltaan massiivinen: se tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja muodostaa<br />
50 % maapallon raaka-aineiden kulutuksesta.<br />
Syksyllä Valonia kutsui kokoon asiantuntijajoukon keskustelemaan alihyödynnettyjen kalalajien<br />
käytön lisäämisestä ihmisravintona. Osana Varsinais-Suomen Yrittäjien uudistumispolkuohjelmaa<br />
<strong>Valonian</strong> asiantuntijat kävivät viidessä kunnassa puhumassa pk-yrittäjille kiertotalouden liiketoimintamalleista.<br />
Alueen sidosryhmiä kutsuttiin koolle pohtimaan Valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />
päivitystarpeita alueellisista lähtökohdista.<br />
Hankkeet & projektit<br />
• Cirwaste<br />
• Circular Turku<br />
• KEINO: Kestävien ja<br />
innovatiivisten hankintojen<br />
alueellinen yhteistyö ja tuki<br />
• Yrittäjien uudistumispolku<br />
Mediatiedotteet 2020<br />
Lounais-Suomella merkittävä mahdollisuus<br />
kasvattaa proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen<br />
volyymiä (17.11.2020)<br />
Kiertotalouden mukaisen rakentamisen on kiihdyttävä<br />
myös Lounais-Suomessa – valmistunut selvitys summaa<br />
esimerkkien kautta kiertotalousratkaisuiden potentiaalia<br />
alueella (10.11.2020)<br />
Olen tyytyväinen, että ohjelmakauden aikana Valoniassa on kohdistettu<br />
katseita aiempaa enemmän kuntien luottamushenkilöiden suuntaan.<br />
Luottamushenkilöillä on kunnissa merkittävä rooli portinvartijoina, jotka<br />
päätöksillään joko edistävät tai hidastavat kiertotalouden kehittymistä<br />
kunnissa. Valoniassa on laadittu Kiertotalous kunnan päätöksenteossa<br />
-koulutuspaketti, jota tulisi saada jalkautettua kuntiin entistä tehokkaammin.
Kestävän liikkumisen edistämisen monet keinot<br />
Yksi <strong>Valonian</strong> tehtävistä kestävän liikkumisen edistäjän roolissa<br />
on relevantin tiedon jakaminen ymmärrettävällä tavalla eri kohderyhmille<br />
sekä eri näkökulmien esiin tuominen. Kestävää liikennettä<br />
edistäviä hankkeita on sekä valtakunnallisesti että Varsinais-Suomessa<br />
yhä enemmän, ja niistä on muodostunut vuosi<br />
vuodelta vaikuttavampi ja monipuolisempi kokonaisuus.<br />
Etenkin EU-rahoitteisten hankkeiden avulla on pystytty kehittämään<br />
osallisuuden mahdollisuuksia ja saatu kestävän liikenteen<br />
suunnitteluun mukaan asukkaita sekä eri sektoreiden asiantuntijoita.<br />
Kuntien ja alueiden tarpeisiin toimivat erilaiset ratkaisut<br />
– oikeiden toimenpiteiden löytäminen edellyttää laajaa keskustelua<br />
ja vuorovaikutteista suunnittelua paikalliset olosuhteet<br />
huomioiden. Käynnistimme esimerkiksi seutukunnittain keskustelua<br />
liikkumisen ratkaisujen suhteen. Toimenpiteet muotoiltiin<br />
ratkaisupalettiin kuntien ja työnantajien poimittaviksi.<br />
2020<br />
Valoniassa halutaan tuottaa tietoa päätöksentekoon ja vaikuttaa<br />
kaikenikäisten kuntalaisten edellytyksiin tehdä viisaita valintoja<br />
liikkumisessa. Monipuolinen hankkeiden kirjo mahdollistaa erilaisten<br />
kohderyhmien tavoittamisen. <strong>Valonian</strong> toteuttamat työmatkaja<br />
koulumatkaliikkumisselvitykset ja Turun ydinkaupunkiseudun<br />
liikenneympäristökyselyt ovat tuoneet tietoa organisaatioiden<br />
ja päätöksenteon tueksi. Ohjelmakauden aikana on syvennytty<br />
esimerkiksi ikäystävällisyyden lisäämiseen kestävissä kulkumuodoissa.<br />
Maskun Kurittulan koulun piha-alueita suunniteltiin turvallista<br />
ja kestävää liikennettä suosiviksi. Aurassa ja Pöytyällä kehitettiin<br />
asiointiliikennettä kunnan kanssa ja lisäksi päästiin edistämään<br />
kaupunkilogistiikan vähäpäästöisempiä ratkaisuja yhdessä Turun,<br />
Helsingin ja Tampereen kanssa.<br />
Liikkumisen ohjauksen rooli vahvistunut yhteistyöllä<br />
Liikkumisen ohjauksen toiminta on vuosien saatossa saanut vahvemman<br />
jalansijan ja se on tunnistettu vaikuttavaksi liikenteen<br />
hallinnan keinoksi. <strong>Valonian</strong> saama valtionavustus liikkumisen<br />
ohjauksen toimenpiteisiin on mahdollistanut aiheen seudullisen<br />
kehittämisen. Avustuksella on esimerkiksi toteutettu ja päivitetty<br />
Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelmat,<br />
joissa on määritelty kullakin kaudella ajankohtaiset liikkumisen<br />
ohjauksen teemat, toimenpiteet ja kohderyhmät.<br />
Toimiminen osana Varsinais-Suomen liittoa on vahvistanut <strong>Valonian</strong><br />
roolia Turun kaupunkiseudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä,<br />
jonka viisaan liikkumisen alatyöryhmä kokoontuu <strong>Valonian</strong><br />
johdolla. Ryhmään on saatu asiantuntijoita myös terveyden-, liikunnan-<br />
sekä matkailunedistämissektoreilta. Valonia vie kestävän<br />
liikkumisen viestiä eri työryhmiin, kuten seudulliseen ja kuntien<br />
liikenneturvallisuusryhmiin sekä hankkeiden työ- ja ohjausryhmiin.<br />
Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö linkittyi useisiin<br />
<strong>Valonian</strong> hankkeisiin. Alueellinen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma päivitettiin. Kunnille<br />
ja työpaikoille koottiin ratkaisupaletti kestävän liikkumista edistävistä toimenpiteistä ja lisäksi julkaistiin<br />
kaksi opasta, joissa tarjotaan käytännön vinkkejä vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisäämiseksi suunnittelussa.<br />
Kokeiluista saatuja oppeja kau punkilogistiikan vähäpäästöisistä ratkaisuista koottiin mm.<br />
animaatioiksi ja infografiikaksi.<br />
Turun seudullisen joukkoliikenne Fölin kanssa järjestettiin kokeilu, jossa nuoret opastivat senioreita kaupunkipyörien<br />
käyttöön ja tekivät aihetta näkyväksi somekanavissa. Uudessakaupungissa, Naantalissa<br />
ja Turussa järjestettiin erityisesti perheille kohdennettu kampanja, jonka aikana somelähettiläät saivat<br />
kokeiltavakseen sähköavusteisen tavarapyörän ja jakoivat kokemuksiaan <strong>Valonian</strong> viestintäkanavissa.<br />
Hankkeet & projektit<br />
• HEAT – Participatory Urban<br />
Planning for Healtier Urban<br />
Communities<br />
• CIVITAS ECCENTRIC<br />
• Ilmastoystävällisen<br />
liikkumisen ratkaisut<br />
• GreenSAM – Green Silver<br />
Age Mobility<br />
• 6Aika: Citylogistiikan uudet<br />
ratkaisut<br />
• Liikkumisen ohjaus Varsinais-<br />
Suomessa 2020<br />
Mediatiedotteet 2020<br />
Nuoret ja seniorit perehtyvät yhdessä kaupunkipyöräilyyn (17.9.2020)<br />
Turun seudun asukkaat kaipaavat lisää vaikuttamismahdollisuuksia<br />
liikenneasioissa (27.4.2020)<br />
suora Keskusteluyhteys<br />
vie asioita eteenpäin<br />
Työtä on tehtävä sekä<br />
näkyvästi että kulisseissa<br />
anna von zweygbergk<br />
projektiasiantuntija<br />
Työpajoissa ja webinaareissa kestävän liikkumisen toimenpiteistä on<br />
päästy keskustelemaan suoraan kuntapäättäjien, viranhaltijoiden ja<br />
paikallisten sidosryhmien kesken. Tämä on mahdollistanut yhteisten<br />
kehittämistoimien löytämisen sekä konkreettisten seutukuntakohtaisten<br />
toimenpidesuositusten koonnin.<br />
Toimenpidesuositukset julkaistaan yhdessä maakunnallisen Liikkumisen<br />
ohjauksen toimenpidesuunnitelman kanssa maaliskuussa 2021.<br />
marja tommola<br />
kestävän liikkumisen<br />
asiantuntija<br />
paula väisänen<br />
kestävän liikkumisen<br />
asiantuntija<br />
Kampanjoilla on tärkeä rooli kestävän liikkumisen edistämisessä. Sähkötavarapyöräilyn edistämiskampanjassa jaettiin sosiaalisessa mediassa<br />
kampanjalähettiläiden kuvaamia tunnelmia arjen matkoista. Sisällöt tavoittivatkin mukavasti ihmisiä. Kampanjoiden ja kokeilemisen kautta välitetään<br />
tehokkaasti tietoa ja kokemuksia ja tarjotaan ihmisille mahdollisuuksia pohtia kestävämpiä vaihtoehtoja ja sitä kautta muuttaa liikkumistottumuksia<br />
omassa arjessaan.<br />
Nykyisin kestävien kulkumuotojen edistäminen on tärkeää yhä useammalle taholle, mikä näkyy ilahduttavasti aktiivisen toimijakentän laajenemisena.<br />
Toimia on tärkeää myös tarkastella ja uudistaa – Valonia luopui ohjelmakaudella 20-vuotisen Pyörällä töihin -kilpailun järjestämisestä,<br />
koska pyöräilyä edistäviä kilpailuja ja työpaikoilla helposti käyttöönotettavia digitaalisia seurantasovelluksia oli tullut markkinoille jo runsain<br />
mitoin.<br />
Kampanjat ovat näkyvää työtä, mutta yhtä keskeistä on jatkaa sinnikkäästi myös strategisempaa työtä. Iloksemme kestävän liikkumisen teema<br />
on myös noussut monien kuntien ohjelmiin ja päätöksentekoon. Uudet palvelut sekä esimerkiksi kuntakohtaiset kävelyn- ja pyöräilynedistämisohjelmat<br />
tulevat lähivuosina varmasti lisääntymään.
Elinikäistä oppimista ympäristöstä<br />
Opetus- ja varhaiskasvatuksen uudet suunnitelmat sekä opetusmenetelmien<br />
monipuolistuminen ovat laajentaneet ympäristökasvatuksen<br />
sisältöjä. Perinteisen luontokasvatuksen rinnalle on<br />
noussut useita oppiaineita läpileikkaava kiertotalous, luonnon<br />
monimuotoisuus, ilmastokasvatus sekä Agenda2030-tavoitteet.<br />
Ympäristökasvatus on myös selkeämmin osattu ottaa osaksi kaikenikäisille<br />
suunnattua oppimista. Toimintakauden aikana tuotettiin<br />
uutta opetussuunnitelmaa toteuttavia materiaaleja varhaiskasvatukseen,<br />
mutta myös toisen asteen nuorille, kun ilmastoahdistus<br />
nousi ilmiönä pinnalle ja ilmastokasvatus tuli mukaan koulujen<br />
kärkitavoitteisiin.<br />
<strong>Valonian</strong> ympäristökasvatustoiminnassa on alusta saakka huomioitu<br />
opettajien ja kasvattajien lisäksi useita eri kohderyhmiä. Ekotiimeissä<br />
pohdittiin perheiden kanssa kotitalouksien kestäviä valintoja.<br />
Villiyrttikävelyillä etsittiin ruoanlaitossa hyödynnettäviä luonnon<br />
antimia. ViherVillitys-perhetapahtumissa järjestettiin yhdessä eri<br />
järjestöjen kanssa luontoon liittyviä toimintapisteitä. Opettajille ja<br />
kasvattajille sekä eri työpaikkojen henkilöstöille on pidetty lukuisia<br />
koulutuksia eri teemoista, kuten luontokasvatus, kestävä kulutus ja<br />
kiertotalous, ympäristökasvatuksen menetelmät sekä Vihreä lippu<br />
-ohjelma. Lapsille ja nuorille on pidetty erilaisia oppitunteja – näistä<br />
vesikoulu on ollut ohjelmakaudella suosituin.<br />
2020<br />
Valonialla keskeinen rooli<br />
ympäristökasvatuksen verkostoissa<br />
<strong>Valonian</strong> ympäristökasvatusta on aina suunniteltu ja kehitetty<br />
laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Tämän ansiosta on toiminnan<br />
suunnittelu on voitu kytkeä ajankohtaisiin teemoihin ja tuottaa<br />
materiaaleja, jotka vastaavat aidosti kentän toiveisiin ja tarpeisiin.<br />
Alueellisten ryhmien kautta aihetta on sinnikkäästi pidetty pinnalla<br />
jo 2000-luvun alkuvuosilta ja viimein olemme tilanteessa, jossa ympäristökasvatus<br />
on saavuttanut vankan aseman lukuisten järjestöjen,<br />
oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toimintakulttuurissa.<br />
Ympäristökasvatusverkoston tärkeimpänä tehtävänä on edelleen<br />
eri tahojen välinen yhteydenpito ja keskustelu ajankohtaisista<br />
asioista. Verkoston avulla jäsenet vahvistavat omaa ympäristökasvatustietoaan<br />
ja -osaamistaan. Heillä on myös mahdollisuus osallistua<br />
yhdessä muiden toimijoiden kanssa ympäristökasvatuksen<br />
edistämiseen, esimerkiksi hankesuunnitteluun.<br />
Kouluvierailut jäivät poikkeusvuonna hyvin vähäisiksi, mutta etänä järjestyivät esimerkiksi luennot<br />
osana Somero-opiston webinaarisarjaa sekä Kestävää menoa! -oppimateriaalin testaaminen ja palautteenkeruu.<br />
Materiaali sisältää sekä verkossa että koulun lähiympäristössä toteutettavia tehtäviä.<br />
Energiaviisas koululainen -materiaalin avulla oppilaat puolestaan pääsevät tutkimaan omaa koulurakennustaan<br />
uusin silmin.<br />
Multaa ja Mukuloita – ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hankkeen opit<br />
koottiin toimintamalliksi, jonka lukuisat tehtävä- ja retkiesimerkit tutustuttavat lapset ruoan kasvattamisen<br />
eri vaiheisiin aina maaperän ötököistä viljelyyn ja ruokahävikin kompostoimiseen.<br />
Lounais-Suomen ympäristökasvatusverkoston jäsenille toteutettiin kysely, jonka vastauksia hyödynnetään<br />
alueellisen yhteistyön kehittämisessä tulevina vuosina<br />
Hankkeet & projektit<br />
• Multaa ja mukuloita –<br />
kiertotalouden toimintamalli<br />
päiväkoteihin<br />
• Liikkumisen ohjaus<br />
Varsinais-Suomessa<br />
• Energiaviisaat kaupungit<br />
Mediatiedotteet 2020<br />
Nuoret ja päättäjät saman pöydän ääreen – oppimateriaali kannustaa<br />
uudenlaiseen demokratiakasvatukseen (24.3.2020)<br />
Nuorten ilmastohuoli haastaa<br />
myös ympäristökasvattajia<br />
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n vuonna 2018 julkaisema Global Warming of 1,5°C -erikoisraportti on lisännyt keskustelua<br />
ilmastonmuutoksen haitoista sekä poliittisten päätösten merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan<br />
70 % suomalaisista nuorista on joko melko tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Nuoret ovat kuitenkin ottaneet myös aktiivisen<br />
roolin yhteiskunnallisessa keskustelussa: esimerkiksi ilmastomarsseilla niin Suomessa kuin maailmallakin nuoret ovat viestineet huolestaan<br />
päättäjille ja sosiaalinen media tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja levittää tietoa.<br />
Syksyllä 2019 sain olla mukana toteuttamassa <strong>Valonian</strong> Nuoret ilmasto- ja kestävän kehityksen työn kirittäjinä -kokeilua, jonka perusteella<br />
kehitimme #ilmastokirittäjät-toimintamallin. Toimintamallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päättäjiä yhteiseen keskusteluun kolmessa<br />
eri tilaisuudessa. Mallin tavoitteena on tuoda vaikuttaminen lähemmäs nuoria, tarjota väline dialogin edistämiseen nuorten ja päättäjien välillä<br />
ilmastopolitiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa ja edistää nuorten osallisuutta. Kokeilun aikana oli hienoa nähdä, miten antoisia<br />
nuorten ja päättäjien kohtaamiset olivat kaikille osapuolille!<br />
Vihreää lippua<br />
kelpaa liehuttaa!<br />
miriam sewón<br />
projektiasiantuntija<br />
jaana itälä-laine<br />
erikoissuunnittelija<br />
Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristösertifikaatti, jota<br />
Suomessa koordinoi FEE Suomi. Se on toimintamalli, jonka avulla kasvatus- ja opetusalan toimijat voivat toteuttaa laadukasta ympäristökasvatusta.<br />
Se on ainoa sertifikaatti, jota voi soveltaa päiväkodeissa. Valonia on toiminut Vihreä lippu -ohjelman alueellisena edistäjänä koko<br />
sen toimintakauden ajan. Alkuvuodet olivat Varsinais-Suomessa innostunutta Vihreän lipun aikaa ja parhaimmillaan toiminnassa oli mukana<br />
viitisenkymmentä koulua ja päivähoitoyksikköä. Näinkin pitkään jatkuneen toiminnan kehityskulussa on ollut sekä nousu- että laskukausia.<br />
Koulujen osalta laskua on ollut jo pitkään, sen sijaan päiväkodit ovat edelleen aktiivisia ja uusia päiväkoteja ilmoittautuu mukaan joka vuosi.<br />
Ohjelma täytti 25 vuotta vuonna 2020 ja sitä juhlittiin myös Varsinais-Suomessa. Juhlatilaisuudessa Ruissalon luontokoulussa kuultiin Vihreä<br />
lippu -toimijoiden kuulumisia ja pohdittiin, miten saada kouluja innostumaan ohjelmasta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Vihreä lippu on<br />
edelleen toimivin kestävän kehityksen työkalu, joka huomioi koulujen ja päiväkotien ympäristöasiat sekä opetuksessa että toimintakulttuurissa.<br />
Isona bonuksena on lisäksi se, että Vihreän lipun kautta osallistujat ovat osa maailmanlaajuista Eco-Schools-verkostoa, joka toimii jo 68 eri<br />
maassa.
ohjelmakaudella tuotettuja materiaaleja<br />
Tavoitteemme on hankkeiden kautta luoda etenkin sähköisiä materiaaleja, joista on aina hyötyä laajemminkin.<br />
Kaikki materiaalit on koottu nettisivuillemme materiaalipankkiin, josta löytyvät myös tilaisuuksien tallenteet ja<br />
esitysmateriaalit, hankkeiden loppuraportit, toimintakertomukset eri vuosilta, ekovinkit sekä tiedotteet. Kohderyhmiä<br />
ovat esimerkiksi kuntien työntekijät ja päätöksentekijät, mutta myös kuntalaiset. Tässä katsaus ajankohtaisimpiin<br />
materiaaleihin, joita on laadittu ohjelmakauden aikana.<br />
Ohjelmia ja suunnitelmia<br />
Ohjelma 2030<br />
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta<br />
Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma<br />
Varsinais-Suomen tiekartta kiertotalouteen<br />
Kierrätyksestä kiertotalouteen – tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />
tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa<br />
Oppimateriaaleja<br />
Multaa ja mukuloita – kiertotalouden toimintamalli päiväkoteihin<br />
Energiaviisas koululainen<br />
Kestävää menoa! Viisasta liikkumista luokassa ja ulkoilmassa<br />
#Ilmastokirittäjät -toimintamalli ilmasto- ja kestävän kehityksen opetukseen<br />
Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt<br />
Vesiötökkäkortit kannustavat tutkimaan lähivesistöä<br />
Oppaita ja työkaluja<br />
Pienvesiopas<br />
Jätevesineuvoja haja-asutusalueen kiinteistön omistajalle<br />
Mökkiläisen vesiensuojeluvinkit<br />
Yleisimmät vesikasvit ja niiden poisto<br />
Kiertotalous kunnan päätöksenteossa -tietopaketti<br />
Ruoantuottajan työkalupakki julkisiin hankintoihin<br />
Osallistavan kaupunkisuunnittelun käsikirja<br />
Kestävän liikkumisen ratkaisupaletti kunnille ja työnantajille<br />
Uusia ratkaisuja kaupunkilogistiikkaan<br />
Turun seudun pyöräilykatsaus 2019<br />
Energiatehokkuuskumppanuus – energiatehokkuutta palveluna<br />
Energiakortit: tyypillisiä kuntakiinteistöjä ja suosituksia energiatehokkuustoimiin<br />
Julkisten rakennusten energia- ja olosuhdedatan visualisointiopas<br />
Puun pienpolton ohjeita<br />
Raportteja ja selvityksiä<br />
Loimaan Hanhijoen vesienhoidon yleissuunnitelma<br />
Jätevesijärjestelmien toimivuusseuranta<br />
Ylivuotojen parempi hallinta: Ympäristöriskianalyysi jätevedenpumppaamoille<br />
Lisäarvoa kalasta ja maatalouden sivuvirroista Varsinais-Suomessa<br />
Selvitys proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen potentiaalista Lounais-Suomessa<br />
Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa<br />
Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyt<br />
Visualisointeja kestävän liikkumisen keinoista ja vaikutuksista Turun kaupunkiseudulla<br />
Katsaus päästökompensaatiopalveluihin
Ohjelmakauden budjetti ja hankkeet<br />
Vuoden 2015 alussa Valonia siirtyi osaksi Varsinais-Suomen liittoa. Menneen ohjelmakauden aikana hallintoa<br />
on uudistettu ja organisaatiota kytketty aiempaa tiiviimmin osaksi maakunnan kehittämistä. Valonia on<br />
kuitenkin jatkanut edelleen toimintaansa ketteränä projektiyksikkönä.<br />
<strong>Valonian</strong> kokonaisbudjetin suuruus on riippunut ennen kaikkea hankerahoituksen määrästä, sillä kuntarahoituksen<br />
suuruus on säilynyt kohtuullisen tasaisena. Seuraaville sivuille on listattu eri vuosina käynnistyneet<br />
hankkeet sekä rahoittajat.<br />
50 %<br />
Hankerahoitus<br />
32 %<br />
Kuntien<br />
rahoitus<br />
Käynnistyneet Hankkeet 2015<br />
Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma<br />
Liikenne Työbussaile 2 11/2014–2/2015 Liikkumisen ohjauksen valtionavustus<br />
Liikenne LIO2015 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2015 Liikennevirastot<br />
Energia PLEEC – Planning for Energy EfficientCities 4/2013–3/2016 EU:n puiteohjelma 7 – tutkimus- ja koordinointirahasto<br />
Energia Kuluttajien energianeuvonta 2015 Valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonnan<br />
hanke – Motiva<br />
Vesiensuojelu PURO – Virtavesien kunnostushanke 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, EKOenergia, saaristomeren<br />
suojelurahasto, L-S vesiensuojeluyhdistys,<br />
kalastusalueet<br />
Vesiensuojelu Jokirapu Varsinais-Suomessa 2015–2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouden edistämismäärärahat<br />
Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2015 4/2015–6/2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus, valtion harkinnanvarainen<br />
avustus<br />
Kiertotalous<br />
Teollisten symbioosien alueellinen edistäminen<br />
Varsinais-Suomessa (FISS)<br />
9/2015–12/2016 EAKR<br />
8 %<br />
Muut<br />
yhteistyötahot<br />
10 %<br />
Toimeksiannot<br />
Ohjelmakauden keskimääräinen<br />
budjettijakauma<br />
Budjetin jakautuminen toimintavuosittain<br />
Käynnistyneet Hankkeet 2016<br />
Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma<br />
Liikenne LIO2016 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikennevirastot<br />
Liikenne<br />
PASSI – Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen<br />
kehittäminen<br />
2/2016–4/2017 Euroopan maaseuturahasto, Leader-ohjelma<br />
(Jokivarsikumppanit ry)<br />
Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2016 7/2016–9/2017 Varsinais-Suome n ELY-keskus, valtion harkinnanvarainen<br />
avustus<br />
Liikenne CIVITAS ECCENTRIC – kestävä kaupunkiliikenne 2016–2020 HORIZON 2020<br />
Kiertotalous Circwaste – kohti kiertotaloutta 10/2016–12/2023 LIFE IP
Käynnistyneet Hankkeet 2017 Käynnistyneet Hankkeet 2018<br />
Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma<br />
Liikenne LIO2017 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 Liikenneviraston valtionavustus liikkumisen ohjaustoimintaan<br />
ja yhteistyökumppanit<br />
Energia<br />
ELLE – Energiaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen<br />
Varsinais-Suomessa<br />
9/2017–2/2020 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR,<br />
Uudenmaan liitto<br />
Vesiensuojelu PURO – Virtavesihanke 2017 Valonia / Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalous,<br />
L-S kalastusalue sekä muita kalastusalueita ja<br />
yhdistyksiä<br />
Vesiensuojelu Ylivuotojen parempi hallinta 4–12/2017 Turun seudun puhdistamo Oy, Valonia sekä kunnat:<br />
Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Marttila, Mynämäki,<br />
Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä Raisio,<br />
Rusko ja Turku<br />
Vesiensuojelu Halikonjoki vaelluskalojen elinympäristönä –<br />
kunnostustarveselvitys ja sähkökoekalastukset<br />
2017–2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus; kalastonhoitomaksuvarat<br />
kalatalouden edistämiseen vuonna 2017<br />
Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2017 9/2017–6/2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus,<br />
valtion harkinnanvarainen avustus<br />
Virkistys,<br />
luonto<br />
Kiertotalous<br />
Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen<br />
käyttöön Varsinais-Suomessa – Virkistä Dataa!<br />
Telaketju – tekstiilin keräys, lajittelu ja<br />
hyödyntämisverkosto<br />
1/2017–12/2018 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma<br />
2/2017–12/2018 Ympäristöministeriö, Tekes<br />
Kiertotalous Tarjousosaamista ruoantuottajille 9/2017–12/2018 Ympäristöministeriö, vesien ja merenhoidon toimeenpano<br />
ja ravinteiden kierrätysohjelman tavoitteita<br />
edistävät kärkihankkeet<br />
Ympäristökasvatus<br />
Ympäristökasvatus<br />
Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa 6/2017–2/2019 Keski-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallinen<br />
avustus ympäristökasvatuksen ja -valistuksen<br />
hankkeisiin<br />
Multaa ja Mukuloita – ruoan ja<br />
ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa<br />
9/2017–6/2019 OPH:n valtionavustus, Innovatiivisten oppimisympäristöjen<br />
edistäminen varhaiskasvatuksessa<br />
Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma<br />
Liikenne LIO2018 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2018 Liikenneviraston valtionavustus liikkumisen ohjaustoimintaan<br />
ja yhteistyökumppanit<br />
Liikenne<br />
Liikenne<br />
HEAT – Participatory urban planning for healthier<br />
urban communities<br />
Green SAM – Green Silver Age<br />
Mobility<br />
4/2018– 3/2021 Central Baltic Interreg<br />
10/2018–9/2021 Interreg Baltic Sea Region -ohjelma,<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Liikenne 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut 8/2018–12/2020 6Aika / EAKR<br />
Energia 6Aika: Energiaviisaat kaupungit, EKAT 5/2018–12/2020 6Aika / EAKR, Uudenmaan liitto<br />
Energia Kuluttajien energianeuvonta 2018–2019 Energiavirasto<br />
Energia Kuivaa asiaa 8/2018–12/2020 EAKR<br />
Vesiensuojelu<br />
Varsinais-Suomen<br />
vesistökunnostusverkosto<br />
9/2018– 12/2020 Ympäristöministeriö<br />
Vesiensuojelu PURO – Virtavesihanke 1/2018–9/2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus kalatalous, L-S<br />
kalastusalue sekä muita kalastusalueita ja yhdistyksiä<br />
Vesiensuojelu Vaellus vapaaksi ja puroja kuntoon 6/2018–6/2019 EKOenergian ympäristörahasto ja ELY-keskus<br />
Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2018 5/2018–9/2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus, valtion harkinnanvarainen<br />
avustus<br />
Kiertotalous Blue Adapt – Varsinais-Suomen murrosareena 1.5.2018–<br />
30.9.2019<br />
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen<br />
tutkimuksen neuvosto
Käynnistyneet Hankkeet 2019 Käynnistyneet Hankkeet 2020<br />
Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma<br />
Liikenne Harrastetaksipalvelun pilotointi 13.–31.5.2019 YM:n harkinnanvarainen avustus kansalaisen<br />
hiilijalanjäljen puolittamiseen<br />
Liikenne<br />
Ilmastoystävällisen liikkumisen<br />
ratkaisut<br />
8/2019–12/2020 Ympäristöministeriö<br />
Energia Kuluttajien energianeuvonta 2019–2023 Energiavirasto<br />
Vesiensuojelu Haja-asutuksen jätevesineuvonta – HAKKU2019 4–12/2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus, valtion harkinnanvarainen<br />
avustus<br />
Vesiensuojelu<br />
Virtavesi2 – Varsinais-Suomen<br />
virtavesien kunnostus<br />
6/2019–12/2020 Varsinais-Suomen ELY-keskus kalatalous,<br />
L-S kalastusalue sekä muita kalastusalueita<br />
ja yhdistyksiä<br />
Vesiensuojelu Hanhijoen vesienhoidon suunnittelu 4–12/2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus<br />
Kiertotalous,<br />
kestävät<br />
hankinnat<br />
Ympäristökasvatus<br />
Ympäristökasvatus<br />
Ilmasto<br />
KEINO – Kestävien ja innovatiivisten hankintojen<br />
alueellinen yhteistyö ja tuki<br />
1/2019–12/2020 Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Nuoret ilmastotyön ja kestävän kehityksen kirittäjinä 5–12/2019 Ympäristöministeriö<br />
Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt 2019 Keski-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallinen<br />
avustus ympäristökasvatuksen ja<br />
-valistuksen hankkeisiin<br />
LIFE IP – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia<br />
(Canemure)<br />
2019–2024 LIFE IP<br />
Teema Hankenimi Aika Rahoittaja/ohjelma<br />
Liikenne LIO2020 – Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2020 Traficom<br />
Vesiensuojelu Saaristomeren rannikon pienvedet 5/2020–11/2021 Varsinais-Suomen ELY-keskus<br />
Vesiensuojelu Kalatalouden ympäristöohjelma -hanke 5/2020–12/2022 Maa- ja metsätalousministeriö<br />
Virkistys,<br />
Luonnon monimuotoisuus<br />
Kiertotalous<br />
Ilmasto<br />
Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen<br />
virkistyspalveluissa (DIGI-saapas)<br />
Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkosto<br />
Circular Turku – ICLEI & City of Turku partnership for the<br />
design of the regional Resource- Wisdom Road-map –<br />
Co-Design Phase and Test & Synergy Phase<br />
Kaarinan yritysten ilmastoteot kasvuun ja näkyviin – yritysten<br />
hiilijalanjälkipolut<br />
2020–2022 Euroopan maaseudun kehittämisen<br />
maatalousrahasto<br />
4/2020–12/2022 Ympäristöministeriö / Metso-ohjelma<br />
4/2020–4/2021 Sitra<br />
5/2020–11/2021 Ympäristöministeriö
Change language