Kotiseutulainen 13/2023

NRO 13 / 2023 – 6.9.2023 

Ihanaa 

syyskuuta! 

Lokakuun 

Kotiseutulainen 

ilmestyy 

keskiviikkona 

4.10.2023 

Katso takasivulta Kotiseutulaisen 

uudet tärpit! Ne ovat lehden lukijoille 

neuvoteltuja erikoistarjouksia! 

Käytetään paikallisia 

– turvataan palvelut 

– säilytetään elinvoimaisuus! 

Pidetään yhdessä 

kotiseutu vireänä! 

Kotiseutulaisen 

tärppi! 

Valitse eristysratkaisuksi 

ekologinen Termex-Selluvilla 

Puhaltamalla suoritettava asennus on nopea 

ja helppo tapa eristää talon yläpohja, seinät 

ja alapohja ekotehokkaasti. Selluvilla on hengittävä 

materiaali, joka edesauttaa hyvää sisäilmaa 

ja rakenteiden pysymistä terveinä. 

Pyydä tarjous! 

Vakio-Puhallus Oy 

Puh. 040 566 0429 

vakio-puhallus@luukku.com 

Tietoa Termex-Selluvillasta: www.termex.fi 

Hämeenojantie 537, 31520 Pitkäjärvi 

P.s. P.s. Meiltä Meiltä myös myös peltikattojen maalaukset.Tiilikattojen pesut + + pinnoitukset. p. 045 p. 045 879 879 2323 2323 

Valitse eristysratkaisuksi 

ekologinen Termex-Selluvilla 

Puhaltamalla suoritettava asennus on nopea 

ja helppo tapa eristää talon yläpohja, seinät 

ja alapohja ekotehokkaasti. Selluvilla on hengittävä 

materiaali, joka edesauttaa hyvää sisäilmaa 

ja rakenteiden pysymistä terveinä. 

Pyydä tarjous! 

Vakio-Puhallus Oy 

Puh. 040 566 0429 

vakio-puhallus@luukku.com 

Tietoa Termex-Selluvillasta: www.termex.fi 

Hämeenojantie 537, 31520 Pitkäjärvi 

P.s. P.s. Meiltä Meiltä myös myös peltikattojen maalaukset.Tiilikattojen pesut + + pinnoitukset. p. 045 p. 045 879 879 2323 2323

2 NRO 13 / 2023 – 6.9.2023 

Toivottakaa tervetulleeksi! 

ISSN 2736-8661 

Julkaisija MAK Media Oy 

Kutomonkuja 2 C 2, Forssa 

Syyskuussa pyörähtää käyntiin moni 

kerho, ryhmä, kurssi ja usein 

mukana on entisiä, vanhoja tuttuja 

ja ehkä joku uusi. Monelle se on vaikea 

paikka – moni jää jopa kotiin sen takia, 

ettei kehtaa. Kun siellä muut kuitenkin 

tuntevat toisensa ja minä en ketään. 

Sisäänpäinlämpiävät ryhmät ovat monelle 

kauhistus. 

Toisaalta on paljon toimintaa, jossa 

asiaa ei ajatella sen enempää. Kun ovet 

ovat auki ja sisälle saa tulla, se riittää. 

Mutta riittääkö se? 

Moni yhdistys kärsii kadosta – toimivia 

ihmisiä ei vaan ole, uusia jäseniä toimintaan 

ei ilmesty mistään. 

Samanaikaisesti moni ihminen jää 

yksin kotiinsa, ja moni yhdistys tai ryhmä 

kaipaisi uusia jäseniä pysyäkseen hengissä. 

Jospa siis toivotettaisiin ensin vaikka 

jokainen uusi ihminen oikein kädestä 

tervetulleeksi. Otettaisiin mukaan ja 

esiteltäisiin muille. Sovittaisiin vaikka 

etukäteen henkilö, joka johdattelee uudet 

mukaan toimintaan ja kertoo ainakin 

perusasiat toiminnasta. 

Josko ihan ilmoiteltaisiin ihmisille, että 

meillä olisi tilaa, meillä tarvittaisiin väkeä. 

Että voisin valita sellaisen toiminnan 

tai harrastuksen, johon olisin tervetullut. 

Ihmisellä on kuitenkin vahva tarve olla 

tarpeellinen, kuulua ryhmään. 

Kukaan ei kyllä juurikaan kotoa hae, 

että omaakin aktiivisuutta tarvitaan. Ja 

rohkeutta ylittää se kynnys. Mutta miten 

mukavaa se onkaan, kun vastassa on 

Kiitos, vai ei kiitos? 

Lokakuun 

Kotiseutulainen 

ilmestyy 

keskiviikkona 


ihminen, joka kertoo, että on hienoa kun 

tulit. Olet tervetullut! 

Maire Soiluva 

Päätoimittaja 

Päätoimittaja Maire Soiluva 

Toimitus p. 044 9501 658 

toimitus@kotiseutulainen.fi 

ILMOITUSMYYNTI 

Eero Hirvikoski 050 439 0460 

eero@kotiseutulainen.fi 

Paula Kontio 045 773 48753 

kontio.paula@gmail.com 

Keijo Koskimies 050 303 2462 

myynti@kotiseutulainen.fi 

Mirja Rantasalo-Nyman 050 553 9060 

loimaa@kotiseutulainen.fi 

Sinikka Vartiainen 040 541 4494 

sinikka@kotiseutulainen.fi 

Jari Vesander 040 934 6700 

myynti@kotiseutulainen.fi 

Ulkoasu ja taitto 

Pia Näppinen, Mainostoimisto Muu Oy 

Antti Törmälä, MAK Media Oy 

aineisto@kotiseutulainen.fi 

Jakelu 

Forssa, Humppila, Jokioinen, 

Karkkila (jakelupiste), Loimaa 

(jakelupiste), Somero, Tammela, Urjala 

(jakelupiste) ja Ypäjä, yht. n. 28 000 kpl. 

Jakeluhuomautukset 

Puh. 029 001 0040 (ma 9-14, to 9-16, 

pe 9-14) tai osoitteessa jakelupalaute.fi 

Tapasin hiljattain ihmisen, joka 

rankoista kokemuksistaan huolimatta 

suorastaan säteili kiitollisuutta. 

Fakta on, että elämä oli kohdellut 

ja kohteli häntä edelleen usein kaltoin, 

mutta päällimmäisenä ajatuksena hänellä 

oli kiitollisuus. Ilo siitä, että elämän peruspalaset 

ovat kohdallaan. On katto pään 

päällä, ruokaakin on ja jokunen tärkeä 

ihminen ympärillä. 

Pieni kohtaaminen herätti tärkeän 

teeman äärelle: Miten helposti me 

länsimaiset kristityt ajaudumme kiittämättömyyden 

suohon. Elämästä on niin 

helppo kaivaa esiin ne kaikki ongelmat ja 

puutteet, olipa tilanne millainen hyvänsä. 

Itselläni yksi tällainen haaste on hyvän 

palautteen vastaanottaminen. Positiivisen 

kommentin kuullessani mieleeni nousee 

usein joukko asioita missä jäi parannettavan 

varaa. Kiitoksen vastaanottajan sisäinen 

kiittämättömyys on suoraan sanottuna 

ihan hölmöä. Paavalikin muistuttaa 

efesolaiskirjeessä, että ”teidän suuhunne 

sopii kiitos”. 

Teema toistuu myös Jeesuksen puheis- 

sa ja kohtaamisissa. Miten jotkut ottivat 

iloiten ja kiittäen Jeesuksen sanat tai 

ihmeteot vastaan, mutta monet eivät. Yksi 

tällainen tapaus oli, kun Jeesus kohtasi 

kymmenen spitaalia sairastavaa ihmistä 

(Luuk. 17:11-19). Hän paransi heidät 

kaikki, mutta ainoastaan yksi tuosta 

parantuneiden joukosta palasi kiittämään 

Jeesusta. ”Missä ne yhdeksän muuta ovat?”, 

Jeesus kyseli. Ehkä heillä oli jo muuta 

murehdittavaa ja mietittävää. Ehkä he 

ajattelivat kohdanneensa vain onnekkaan 

sattuman. 

Itse haluan uskoa, että kiitollisuutta 

voi opetella ja oppia läpi elämän. Psalmissa 

103 tämä kaipaus on punottu rukouksen 

muotoon: ”Kiitä Herraa, minun sieluni, 

ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää 

nimeänsä. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä 

unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt”. 

Kun me ei unohdeta sitä kaikkea 

hyvää, mitä olemme saaneet, ehkä tuo 

kiitollisuuskin voi tarttua aivastuksen tai 

hymyn tavoin meidän ympärillä oleviin 

Mikael Tammilehto 

Ilmoituskoot ja -hinnat: 

Koko sivu 255 x 370 mm 990,- 

Puolikas sivu 255 x 182 mm 550,- 

Neljäsosasivu 125 x 182 mm 330,- 

Kahdeksasosasivu 125 x 90 mm 230,- 

Palikka 82 x 88 mm 130,- 

Juttumuotoiset ilmoitukset 

alk. 690,-, kysy lisää! 

Käyntikorttihakemisto 45,- / krt 

viiden paketti. 

Ilmoitusten teko 60/50/45/30/20,- 

Hintoihin lisätään alv. 24 %. Hinnat 

eivät ole voimassa superjakeluissa. 

Mahdollisuus muutoksiin pidätetään. 

Paino: Lehtitehdas, Salo 2023

Hopeaa 

Kelloja 

Kultaa 

NYT 

HELPOSTI 

KÄTEISTÄ! 

Vanhoja rahoja 

• kolikot 

• setelit 

OSTAMME 

Marjarinteen 

uudet tontit 

Lopen Launosissa 

nyt varattavissa. 

To 7.9. klo 10-17 K-CITYMARKET FORSSA 

Kutomonkuja 1, Forssa 

Pe 8.9. klo 10-17 PRISMA LOIMAA 

Aleksis Kiven Katu 5, Loimaa 

TERVETULOA OSTOAUTOLLE! 

OSTAMME KULTAA, myös käytettyjä kulta- ja hopeaesineitä, 

pöytähopeaa, hammaskultaa, kunniamerkkejä, militariaa, 

kolikoita, seteleitä, kelloja, yms. arvotavaraa. 

Maksuton arviointi. Maksamme heti käteisellä tai tilisiirtona. 

p. 040 758 7499 (arkisin 9-17) www.arvo-ostot.fi 

Rauhaisa Marjarinteen omakotialue on lähellä Launosten 

kylän palveluita ja upeita marja- ja ulkoilumaastoja. 

Lopen kirkonkylään on 10 kilometriä ja lähimpään kaupunkiin 

Riihimäelle hurauttaa kymmenessä minuutissa. 

Tontit ovat isoja, noin 1800 m2. Tonttien neliöhinnat ovat 

9,5 €/m2. Tontit sopivat nykyaikaisille energiaratkaisuille, 

kuten maalämmölle tai aurinkopaneeleille. 

Tee onnellinen Loppiratkaisu. 

Valitse kotipaikaksi Loppi. 

www.loppi.fi 

Hämeenlinna 

Launonen 

Riihimäki 

Suomen Arvo-Ostot Oy 

Loppi 

Hyvinkää 

Korteniemen perinnetilan synttäreitä 

juhlistetaan tervahaudan poltolla ja 

muulla ohjelmalla 9.9.2023 

Liesjärven kansallispuiston Korteniemen perinnetilalla on syytä juhlaan: Korteniemi on toiminut perinnetilana 

25 vuotta, Tammelan kunnalla on kunnioitettava 600-vuotisjuhlavuosi ja lisäksi vietetään jokavuotista Euroopan 

kulttuuriympäristöpäivää teemalla elämyksien elävä perintö. 

Kotiseutu 

KORTENIEMI PERINNETILANA 25 

VUOTTA 

Korteniemen uudistila perustettiin 1792. 

jan avustaminen, hakkuiden valvonta ja 

”raatelevaisten eläinten” hävitys. Palkkiona 

hänellä oli metsänvartijatorpan tuotto 

sekä pieni rahapalkka. 

Korteniemeen rakennettiin uusi tilakeskus 

1880-luvulla ja puutarha perustettiin 

1910-luvulla. Liesjärven kansallispuisto 

muodostettiin vanhoista valtion maista 

Perinnetilalla voi poiketa muistelemassa 

entisajan elämänmenoa, osallistua tilan 

töihin ja tapahtumiin tai rauhoittua omatoimisesti 

aukioloaikojen ulkopuolellakin. 

TERVAHAUTA PALAA 

KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄN 

KUNNIAKSI 

työskentelee ahjonsa äärellä ja hänellä 

Tila joutui pian Turpoon sahan haltuun, 

vuonna 1956. Korteniemen metsänvartija- 

Korteniemessä on viimeksi poltettu tervaa 

on mukana myös jo valmiita taontatöitä 

kuten muutkin kulmakunnan uudistilat. 

tila rajattiin kuuluvaksi kansallispuistoon, 

vuonna 1971. Vanhan tervahaudan paik- 

myytäväksi. Lisäksi kymmenelle hengelle 

Metsähallitus osti Turpoon sahan maat 

näin haluttiin turvata ihmisen luomien 

ka on vielä näkyvissä ja samalle paikalle 

on tarjolla luontoaistiretki ”Sinä ja luonto 

vuonna 1878. Sahan viimeisestä torppa- 

katoavien luontotyyppien ja kulttuurimai- 

rakennettiin tämänvuotinenkin tervamiilu. 

valokuvan siivin”, tähän ilmoittautuminen 

rista Kalle Lönngrenistä tuli Korteniemen 

seman säilyminen. Korteniemen kult- 

Miilun rakentaminen aloitettiin jo kevääl- 

tapahtuu paikan päällä. Tapahtumas- 

ensimmäinen metsänvartija. Korteniemen 

tuurimaiseman arvo onkin maatalouden 

lä, jolloin vanha miilu tyhjennettiin, pohja 

sa voi myös veistää oman säätikun sekä 

metsänvartijoina toimi Lönngrenin suvun 

muutosten edetessä kasvanut. Rakennuk- 

tiivistettiin sekä tehtiin uusi tervaränni. 

kuulla runoja ja tarinoita. Tuttuun tapaan 

miehiä kolmessa polvessa. 

set on suojeltu ja vanhan pihapiirin hoitoa 

Tervaspuut ladotaan viikkoa ennen polttoa. 

myös savusauna on lämpimänä. Tuvassa 

Metsänvartijan velvollisuuksiin kuului 

jatketaan yhä perinteisin menetelmin. 

Tervamiilu on tarkoitus sytyttää perjantai- 

on myynnissä syyssadosta valmistettua 

kruununmetsien valvonta, metsänhoita- 

Vuonna 1996 Korteniemessä päättyi 

na 8.9. Lauantaina odotetaan tervan jo va- 

ruokaa sekä kahvia ja leivonnaisia. 

pitkään yhtäjaksoisena jatkunut ympäri- 

luvan. Tervahautaa poltetaan ja vahditaan 

vuotinen asuminen. Samana vuonna aloi- 

viikonlopun ajan yötä päivää. Kun miilu on 

Tervetuloa mukaan juhlimaan lauantaina 

tettiin entistämistyöt, joilla Korteniemi 

jäähtynyt, se puretaan ja pajahiilet otetaan 

9.9.2023 klo 11-17. Tapahtumaan on vapaa 

palautettiin 1910-luvun ilmeeseen. Perin- 

talteen. Tervamiilun purkaminen tehdään 

pääsy. Tapahtuman järjestää Maaseutura- 

netila avattiin yleisölle 25 vuotta sitten. 

syyskuun loppupuolella. 

haston rahoittama Luontokohteiden kult- 

Nykyisin tilalla laiduntaa maatiaiskarja. 

Pelloilla ja kasvimaalla viljellään perinteisin 

menetelmin kotimaisia maatiaiskas- 

TERVETULOA MUKAAN ILMAISEEN 

TAPAHTUMAPÄIVÄÄN 

tuuriperintö eläväksi -hanke (2022-2024), 

jota toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu ja 

Metsähallituksen Luontopalvelut. Järjeste- 

veja, kuten Aunus-ruista, mustakauraa 

Tapahtumapäivänä 9.9. on monenlais- 

lyissä on mukana Liesjärven kyläyhdistys sekä 

sekä peruna- ja ryvässipulilajeja. 

ta ohjelmaa tervahaudan lisäksi. Seppä 

luontomatkailuyrittäjiä.


Humppilan uusi kunnanjohtaja 

ja uusi, avoin linja 

Ihmisestä löytyy aina yllättäviä puolia, kun pintaa raaputtaa. Antti Ahonen 

osaa soittaa käyrätorvea, käy 3-vuotiaan Helgan kanssa perhepartiossa, 

mutta säveltää ja soittaa raskasta rokkia myös kahdessa bändissä. Niin, ja 

päivätyökseen hän on Humppilan kunnanjohtaja. 

Nimi: Antti Ahonen 


vieraana 

Työ: Humppilan kunnanjohtaja 

Ikä: 45 v. 

Koulutus: FM yleinen historia, 

johtamisen erityisammattitutkinto, 

lisäksi gradua vaille VTM 

Asuinkunta: perhesyistä edelleen 

Hämeenlinna 

Perhe: Uusioperhe, vaimo ja kuusi 

lasta sekä neljä kissaa 

Mikä sai hakemaan Humppilan kunnanjohtajaksi? 

− Paikka oli auki. Työmatkani Hämeenlinnasta 

Poriin kulki Humppilan 

halki ja äidin puolen sukulaisia asuu 

seudulla. Äitini on kotoisin Punkalaitumelta 

ja äidin sukujuuret ovat Muolaasta. 

Muolaan evakot asutettiin seudulle ja 

Muolaan vaakuna on Humppilan kunnan 

valtuustosalin seinällä, Humppila kiinnosti 

kuntana ja Humppilan Lasin alue 

oli hyvin tuttu työmatkoilta. Syitä hakea 

paikkaa oli siis monenlaisia. 

Onko kunnan johtaminen helpompaa, 

kun on ollut itsekin luottamushenkilö? 

− Kyllä. Olen ollut jo hyvin nuoresta, alle 

20-vuotiaasta mukana kuntapolitiikassa. 

Jo lapsuuden seudullani Riihimäellä olin 

alle kolmekymppisenä ison lautakunnan 

puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu. Kyllä 

se on koulinut ja opettanut kuntakentälle. 

Minkälaisena näette Humppilan tulevaisuuden? 

− Hyvin valoisana. Vaikka väkiluku ei 

ole noussut, se on hyvin hitaasti laskeva. 

Merkittävää on maan sisäinen muuttoliike 

– Kanta-Hämeessä on vain kaksi kuntaa, 

joissa se on plussalla: Hämeenlinna ja 

Humppila. Tämä on valoisa seikka, ja 

pidämme sitä yllä korostamalla yrittäjämyönteisyyttä 

sekä lapsiystävällisyyttä ja 

perhemyönteisyyttä. Meille on muuttanut 

lapsiperheitä. Siihen tähtää myös radikaali 

tonttimyyntikampanjamme. 

Entä Forssan seudun tulevaisuus? 

− Sinänsä valoisana. Tärkeää on yleinen 

saavutettavuus. Humppila on tässä 

asiassa erityisessä asemassa, junat pysähtyvät 

vain Humppilassa, muualla alueella 

tämä on todella iso ongelma. Humppilassa 

pysähtyy tällä hetkellä 14 junaa päivässä. 

Tuore tilasto kertoo isoimmasta matkustajamäärästä 

vuosikausiin; tällä vuorotarjonnalla 

kasvu on 59%. Kasvuluku on iso. 

Humppilan asema on isosti liikennöity 

– Forssan seudun ainoa asema. Humppila 

on mukana alueen taajamajunaliikennettä 

kehittävässä ja selvittävässä hankkeessa, 

jossa VR olisi tuottajana ja kunnat 

osaltaan rahoittajana. Junavuorojen 

määriä saadaan lisättyä 

huomattavasti, jos taajamajunaprojekti 

päätyy maaliin. Voidaan 

päästä jopa noin tunnin 

välein meneviin vuoroihin. 

Toinen asia, mitä pitää kehittää 

on syöttöliikenne Forssan 

seudun muista kunnista. Nyt 

linja-autovuoroja ei ole tarpeeksi. 

Entä Kanta-Hämeen, kun katselet 

sitä maakuntahallituksen puheenjohtajan 

paikalta? 

− Kanta-Häme näyttää hyvältä, se on 

oikeasti loistavien mahdollisuuksien alue. 

Kehittämisen mahdollisuutena on sijainti 

kolmen merkittävän keskuksen keskellä: 

pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun. 

Pitäisi saada hyöty mahdollisimman 

hyvin irti. Onneksi ns. metsäratahanke 

haudattiin ja päärataa kunnostetaan 

rataverkonparantamiseksi. Parannettavaa 

on myös esteettömyydessä. Kun liityntäliikennettä 

kehitetään, se vaatii julkisia 

resursseja. Junissa tulee nykyaikana olla 

myös toimivat wifi-yhteydet, siinä on 

selkeä parannustarve. 

Humppilan kunnasta ei aiemmin ole 

juuri tiedotteita tihkunut – onko avoin 

tiedottaminen uusi linja? 

− Ehdottomasti. Olen keskustellut tästä 

myös luottamushenkilöiden kanssa ja 

linja on yhteinen. Ei ole Humppila tietääkseni 

ennen ollut Iltalehden pääkirjoituksessa, 

mutta niinpä sinnekin vaan 

päästiin vauvauutisillamme. Avoin tiedotuksemme 

on saanut hyvän vastaanoton 

mediassa, paikallisista valtakunnallisiin 

medioihin asti. Se on hyvä. 

Nyt myytte omakotitontteja 150 euron 

hintaan. Miten tonttikampanja on käynnistynyt? 

− Kampanja käynnistyi virallisesti 

elokuun viimeinen päivä, mutta tiedusteluja 

on jo tullut useita. Se on herättänyt 

huomiota valtakunnallisestikin, vilpitöntä 

kiinnostusta ja uskon, että saamme tontteja 

kyllä myös kaupaksi asti. Omakotitalon 

rakentava perhe sitoutuu paikkakuntaan 

ja se on meidän tavoitteemme. 

Miksi Humppilaan kannattaisi muuttaa? 

− Humppila on mukavan kokoinen 

kunta. Täällä on kaunista, maaseutumaista 

elinaluetta. Täältä on hyvät yhteydet isoille 

paikkakunnille. Meillä on hyvä opetustoimi 

ja varhaiskasvatus, ja on kohtuulliset 

ryhmäkoot sekä ala- että yläasteella. 

Täällä on panostettu vapaa-ajan mahdollisuuksiin. 

Humppilan Lasin alueella on 

upeita liikekeskuksia, joista löytyy monia 

erikoiskauppoja, muun muassa pohjoismaiden 

suurin kenkäkauppa. Humppila on 

lapsi- ja perheystävällinen kunta. Historia 

ja kulttuuriarvot ovat Humppilassa vahvoja. 

Meillä on paljon tapahtumia, myös 

valtakunnallisia tapahtumia. Esimerkiksi 

Yleisradion järjestämässä Pikku Kakkosen 

tapahtumassa oli yli 4000 ihmistä. Tapahtumiemme 

kattaus on laaja moottoriurheilusta 

konsertteihin. 

Vauvojakin on syntynyt ennätysmäärä 

alkuvuonna – mitä seuraavaksi? 

– Vuoden 2023 tammi–kesäkuussa 

Humppilaan syntyi tilastojen mukaan 12 

lasta. Humppilan syntyvyys oli alkuvuodesta 

eteläisen Suomen kärkeä, ja Kanta-Hämeen 

maakunnan selvä ykköstila 

suhteessa väkilukuun. 

− Me juhlimme, koska juhlaan on aihetta. 

Kunta täyttää 150 vuotta 7.12.2023 

ja juhlimme aina vuoden 2024 loppuun 

asti. Tulee uusia kampanjoita, tuemme 

monin tavoin tapahtumia, ja olemme 

suunnitelleet myös ns. Humppila-lisää, 

eli lasten kotihoidon tuen kuntalisää. Me 

uskomme positiivisuuden voimaan. 

Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? 

- Hallinto on monessa murroksessa 

nyt, kun hyvinvointialueet aloittivat ja 

seuraavaksi TE-toiminta siirtyy kunnille. 

Meillä tietenkin tavoitteena on palvelutason 

lisääminen ennemmin kuin sen 

karsiminen, joten tavoittelemme omaa 

TE-toimistoa kuntaan. Mutta muutokset 

tekevät lyhyellä aikavälillä kunnan taloudesta 

heikommin ennustettavan ja se on 

selkeä haaste. 

Mistä työssäsi nautit eniten? 

− Ihmisten kanssa oleminen, heidän 

ajatuksiensa kuunteleminen. Yhdessä ideoiminen 

ja kehittäminen. Haluan kuulla 

ja keskustella niin yrittäjien kuin vaikka 

kesäasukkaiden kanssa – eri ryhmillä on 

erilainen näkökulma ja se on kiinnostavaa 

kuulla. 

Kuinka suuren osan ajastasi työ vie? 

− Yhtään alle 50 tuntista työviikkoa en 

varmaan ole tehnyt, mutta minä nautin 


vieraana 

”Kotiseutulaisen vieraana” on 

uusi palsta lehdessämme, jossa 

haastattelemme ajankohtaisia, 

mielenkiintoisia henkilöitä. Ehdota 

vierasta perusteluineen osoitteeseen 

toimitus@kotiseutulainen.fi tai 

tekstarilla numeroon 

044 9501 658. 

työn tekemisestä. Sehän on ammatinvalintakysymys 

ja tässä tehtävässä 

työ ei lopu, sitä riittää aamusta iltaan ja 

viikonvaihteisiinkin. 

Mitä työn ulkopuolella? 

− Perheen kanssa oleminen määrittää 

muuta aikaa. Vaimoni on sekä yrittäjä 

että psykiatrinen sairaanhoitaja ja töissä 

Tavastian koulutusyhtymässä. Nuorin 

lapsemme on vasta 3-vuotias, ja lapsia 

on yhteensä kuusi, että siinä on monta 

vaikuttavaa tekijää. 

− Vaimon kanssa molemmat harrastamme 

kuntosalilla käymistä, useimmiten 

lomittain. Partio on ollut kaikkien 

lasten harrastus, on nuorempien edelleen 

ja nuorimman kanssa käymme perhepartiossa, 

johon muutkin lapset usein 

lähtevät mukaan. 

– Soitan kahdessa bändissä, sähkökitaraa, 

sähköbassoa ja koskettimia. 

Sävellän lähinnä pianolla, sellaista 

goottimetallia sekä rockia. Opiskelin kyllä 

aikanaan myös musiikkiopistossa, käyrätorvea, 

kontrabassoa ja klassista kitaraa. 

Muistavatko ihmiset sinut edelleen Haluatko 

miljonääriksi -ohjelmasta? 

− Kyllä, todellakin. Ei mene viikkoa, 

etteivätkö ihmiset asiasta kyselisi ja 

muistelisi. Vähintään kerran pari viikossa 

asiaan palataan. Tietysti se, että se 

oli sellainen ennätyspotti, jäi ihmisten 

mieleen hyvin. 

Turha tietysti kysyä, että haluaisiko 

ihminen voittaa uudelleen 60 000 euroa, 

mutta kysyn silti, että menisitkö uudelleen? 

− Todella menisin. Se oli hieno ja mukava 

kokemus ja silloinen juontaja Jaajo 

Linnonmaa oli tosi kiva ihminen. 

Osallistuitteko Humppilassa Venetsialaisiin 

kuun vaihteessa? 

− Kyllä, työtehtävissä, kunnan työntekijöiden 

ja vapaaehtoisten joukossa. Oli 

kiva olla mukana, näyttää esimerkkiä, 

että mukaan vaan. Tekemistä riittää ja 

ihmisiä tarvitaan, kaikille löytyy tekemistä!

TERVETULOA 

HUMPPILAAN! 

MUUTA LAPSIPERHEMYÖNTEISEEN 

JA HOUKUTTELEVAAN HUMPPILAAN! 

Tarjolla hyviä ja tilavia omakotitalotontteja 150 eurolla 

SIIRRÄ YRITYKSESI YRITTÄJÄ- 

MYÖNTEISEEN HUMPPILAAN! 

Yritystontteja huippupaikalta 1,50 euroa neliö 

HUMPPILAN KUNTA 

TÄYTTÄÄ 150 VUOTTA 

ja juhlavuoden kunniaksi tarjolla on omakotitalotontteja edullisesti: 

KAIKKI TONTIT 150 EUROA! 

Myynnissä on myös yritystontteja paraatipaikalta, valtateiden 2 ja 9 risteyksessä 

sijaitsevalta Puolimatkan teollisuusalueelta VAIN 1,50 EUROLLA neliömetri! 

150,– 

Kampanja-aika 31.8.2023 –31.12.2024. 

Lohkominen sisältyy kaikkiin kampanjahintoihin. Tonteissa on rakentamisvelvoite. 

KAMPANJATONTTIEN TILAUS JA LISÄTIETOJA: 

Kunnanjohtaja Antti Ahonen, antti.ahonen@humppila.fi 

Rakennusmestari Matti Saarenmaa, matti.saarenmaa@humppila.fi 

Tekninen sihteeri Jaana Kannisto, jaana.kannisto@humppila.fi 

Omakotitonttien varaaminen onnistuu 31.8.2023 alkaen kätevästi myös 

kunnan kotisivujen kautta: www.humppila.fi tai lyhytosoitteella: 150eurontontit.fi 

V U O D E S TA 

1 4 2 3


Uuden kalastuslaiturin 

avajaistapahtumana 

Someron 

haukisäkä 2023 

-kalastuskilpailu 

Someron Kirkkojärven rannalle asennettu 

Kohnamäen kalastuslaituri on 

otettu käyttöön. Laiturin virallisena 

avajaistapahtumana järjestetään 19.9.2023 

kello 17–18.30 Someron haukisäkä 2023 

-kalastuskilpailu. Osallistumispaikat 

jaetaan arvonnassa, johon kaikilla on 

mahdollisuus osallistua. 

KAHDEKSAN KILPAILIJAN 

KISA KÄYDÄÄN 19.9. UUDELLA 

KALASTUSLAITURILLA 

Someron kaupunki kutsuu yhteensä 

kahdeksan kilpailijan joukkoon Paimionjokiyhdistyksen 

edustajan sekä kuusi 

muuta kilpailijaa, jotka arvotaan kaikkien 

osallistumisarvontaan ilmoittautuneiden 

Kalastuskilpailun säännöt ovat 

seuraavat: 

1. Lajina on heittokalastus Kohnamäen 

kalastuslaiturilta. 

2. Jokaisella kilpailijalla on 15 minuuttia 

kalastusaikaa ja samanaikaisesti 

laiturilla kalastaa kaksi 

kilpailijaa. Laituriparit ja vuorot 

arvotaan. Vuoron puolivälissä kilpailijat 

vaihtavat laiturilla puolia. 

3. Pisimmän hauen saanut kilpailija 

voittaa koko kilpailun. Kalastusajan 

puitteissa tartutettu kala on 

kelvollinen kilpailukala, eli sen 

saa rantauttaa mittausta varten 

tarvittaessa myös yliajalla. 

4. Mikäli haukia ei saada lainkaan, 

myös kuhat lasketaan kilpailukaloiksi. 

Tällöin pisimmän kuhan 

saanut voittaa. 

5. Tasatilanteessa voittaja arvotaan, 

kuten myös siinä tapauksessa, 

ettei yhtäkään kilpailukalaa saada. 

joukosta. Someron kaupunkia kilpailussa 

edustaa kaupunginjohtaja Sami Suikkanen 

ja Paimionjokiyhdistystä yhdistyksen 

hallituksen puheenjohtaja, Kosken Tl. 

kunnanjohtaja Henri Partanen. 

Kilpailun säännöt takaavat kaikille 

kilpailijoille lähes yhtä huonot mahdollisuudet 

kalan saamiseen, joskin arpaonni 

voi vaikuttaa tähänkin. Toisaalta kaikki 

selviävät pistesijoille, eli kahdeksan parhaan 

joukkoon. 

Kohnamäen Kalastuslaituri on Someron 

kaupungin toteuttama ja kaikkien 

vapaassa käytössä oleva lähivirkistyspaikka. 

Paimionjokiyhdistys osallistuu 

laiturin rahoitukseen. Laiturilla edistetään 

Someron kaupungin tavoitteiden mukaisesti 

Paimionjoen virkistyskäyttöä. 

Laiturin sijainti on Kyyräntieltä Härkälän 

kävelysillalle johtavan sorapintaisen 

ulkoilureitin varrella. Laiturin välittömässä 

läheisyydessä ei ole parkkipaikkoja, 

mutta autolla saapuva voi pysäköidä esimerkiksi 

Kyyräntien varteen. Kyyräntieltä 

ulkoilureittiä pitkin on matkaa laiturille 

noin 250 metriä. 

Huippuluennoitsijat 

vierailevat Forssassa 

Lions Club Forssa Flores järjestää 

huippuluentosarjan ja varat menevät 

oman alueen hyväntekeväisyyteen. 

Nyt kannattaa varata paikka – ja 

ostaa vaikka henkilökunnallekin liput! 

HOTEL FABRIKISSA 

to 14.9. klo 18 Jukka Viljanen 

to 21.09 klo 19 Jukka Rintala 

TO 5.10 Arja Kanerva 

To 19.10 klo 19 Aura Laihinen 

To 2.11 klo 18 Päivi Petrus ja Maarika 

Maury (VillaForssissa) 

To 18.1 klo 18 Janne Maksimainen, Marja 

rupponen 

to 14.3. klo 18 Saara Kankaanrinta 

Lippuja myyvät Hotel Fabrik, Salon ACE, Kiinteisökauppiaat, 

Tyykilyyli. Liput 10€, paitsi 

21.9. 20€. 

Pianon mestari 

Ilya Krughoff 

jälleen Kiiruun 

talolla 

Ilya Krughoff aloitti pianonsoiton jo 

neljä vuotiaana ja piti ensimmäisen 

resitaalikonserttinsa vuonna 1978 vain 

12 vuotiaana. 1990-luvulla hän valmistui 

sekä konserttipianistiksi että kamarimuusikoksi. 

Hän on menestynyt monissa 

alan kilpailuissa ja on vuodesta 1998 

konsertoinut ympäri maailmaa. Hänen 

ohjelmistonsa on laaja ja monia tyylisuuntia 

edustava aina Bachista Bouleziin. 

Ilya on asunut Suomessa vuodesta 2008. 

Kiiruun talolla Ilya konsertoi vuonna 2020 

juuri ennen koronasulkua ja sai hurmioituneen 

vastaanoton. 

Tällä kertaa ohjelmassa on Robert 

Schumannin Kinderszenen, Op.15 (Lapsikuvia), 

Johannes Brahmsin kolme 

intermezzoa ja Sergei Rahmaninovin etydi 

ja preludeja. 

Konsertti on sunnuntaina 10.9. klo 15.00 Kiiruun 

talolla (Joensuuntie 22, Somero).Liput 25€. 

TORI la 9.9.2023 

Tule tekemään hankintoja paikallisilta ruoan- 

tuottajilta ja käsityöläisiltä Elonkiertoon klo 12-16! 

Tarjolla myös Elonkierron kasvispataa ja 

omenamaistatusta (Luke). Lapsille talutus- 

ratsastusta, kepparirata ja paljon muuta! 

METSÄSSÄ HYVÄ 

BRA I SKOGEN 

16. 

SYYS- 

KUUTA 

KLO 

10-14 

Mars metsään! 

metsäretki 

KUTSUMME SINUT Metsämarssille Loimaan 

Kertunmäen maastoon (Oripääntie 354). 

Reitin varrella hakkuu- ja raivauskohde 

sekä sienineuvontaa. Voit kysellä metsäasiantuntijoilta 

mieltä askarruttavia metsäaiheisia 

kysymyksiä sekä osallistua leikkimieliseen 

metsävisaan. Sään mukainen 

varustus, reitin pituus n. 1 km. Marssin 

jälkeen makkara- ja kahvitarjoilu. Lapsille 

poniajelua. 

TERVETULOA MUKAAN koko perheen voimin! 

Tapahtuma on osa metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n valtakunnallista Metsämarssi-tempausta, jolla kerrotaan 

monitavoitteisesta metsänhoidosta ja nostetaan metsänomistamisen arvostusta. 

Metsänhoitoyhdistys Loimijoki • Lamminkatu 29, Loimaa 

p. 045 132 7003 • loimijoki@mhy.fi 

ELONKORJUU- 

Kertunmäen 

maasto 

ELONKIERRON KIRMAUS to 21.9. klo 17 

Ilmoittautumiset 18.9. mennessä: elonkierronystavat@elonkierto.fi 

Kaikille osallistujille mitali! Yhteistyössä Jokioisten vapaa-aikatoimi. 

UUDISTETUN LUONTOPOLUN AVAJAISET to 28.9. klo 17 

Makkaranpaistoa ja mehua laavulla. Yhteistyössä Jokioisten vapaa-aikatoimi. 

MAASEUTU- JA KOTIELÄINPUISTO 

ELONKIERTO 

Ojaistentie 44, 31600 Jokioinen 

www.elonkierto.fi


7 

Forssan 

Kehräämöalueella 

juhlistetaan 

Euroopan 

kulttuuriympäristöpäivää 

Euroopan kulttuuriympäristöpäivää 

on vietetty Suomessa vuodesta 1992 

lähtien. Kulttuuriympäristöpäivää 

vietetään kaikkiaan 50 maassa ja Suomessa 

vuosittain järjestetään 200–300 

avointa yleisötapahtumaa teeman ympärille. 

Lauantaina 9.9.2023 klo 10.00– 

14.00 Forssan Kehräämöllä on Euroopan 

kulttuuriympäristöpäivä. Tällöin Forssan 

luontomuseoon ja Forssan museon näyttelyyn 

on vapaa pääsy ja Forssan kaupunginkirjastolla 

on monipuolisesti kaikille 

avoimia työpajoja. 

Päivien historia ajoittuu vuodelle 1984 

ja Ranskaan, jossa järjestettiin Historiallisten 

monumenttien avointen ovien 

päivä. Yleisö sai tutustua ilmaiseksi 

arvokkaisiin rakennus- ja kulttuurihistoriallisiin 

kohteisiin. Yleisö pääsi kohteisiin, 

jotka yleensä oli suljettu suurelta 

yleisöltä. Tapahtuma innoitti muita maita 

järjestämään vastaavaa ja vuonna 1991 

Euroopan neuvosto perusti virallisen Euroopan 

kulttuuriympäristöpäivän. 

Nyt Forssan kaupunginkirjastossa 

Sanataideyhdistys Rapina ry pitää Muistot 

ja tarinat -sanataidepajan. Pajaa ohjaavat 

sanataideohjaajat Johanna Hyttinen ja 

Misukisu. 

Mari Hintikka. 

Työpajaan osallistujat pääsevät muistelemaan 

oman elämän hetkiä erilaisissa 

paikoissa Forssassa kuten Forssan tori, 

Kehräämön alue ja Ankkalammin puisto. 

Mutta myös kuvittelemaan, mitä 

satumaista tutuissa paikoissa kenties 

voisi tapahtua. Lisäksi työpajan toisessa 

tehtävässä kutsutaan kuvittelemaan, 

miltä rakas kaupunki näyttää 100 vuoden 

päästä? 

Muistot ja tarinat -sanataidepajan lisäksi 

Forssan kaupunginkirjastolla on Minun 

Forssani -askartelutyöpaja ja lukukoirat 

Ilmari ja Verna tavattavissa. Kaikille lapsille 

ja lapsenmielisille on myös järjestetty 

satuhuoneeseen opastus Kehräämöalueen 

historiaan eli Misukisun matkassa. Opastuksen 

pitää Tarinavaris Ismo Varis. 

Luontomuseolla on kaikille avoin ja 

ilmainen ”Luontomuseo eilen, tänään ja 

huomenna” -opastus klo 13.00 ja Forssan 

museo järjestää Kehräämöalueen valokuvasuunnistuksen. 

Euroopan kulttuuriympäristöpäivän 

tapahtumakalenteriin 

linkin löytää www.kulttuuriymparistopaivat. 

fi -nettisivuilta. 

Pieni sydän 

-tangokonsertti 

pieni ihmissydän on, niin 

avara ja pohjaton. Se kätkee 

”Niin 

suuret unelmat ja vihan lemmen 

maailmat.” Syksyn pimeneviin iltoihin 

on tarjolla Lounais-Hämeen Pirtillä Pieni 

sydän -tangokonsertti. Seinäjoen Tangomarkkinoiden 

laulukilpailun finaalissa 

kuulijoiden sydämiin laulanut ypäjäläinen 

viihdelaulaja Katja Karisukki tulkitsee 

muunmuassa kotimaisen tangomusiikin 

helmiä ja klassikoita Unto Monoselta ja 

Toivo Kärjeltä. Konserttia maustaa myös 

tuoreempi tangomusiikki. Katja Karisukkia 

säestää palkittu musiikintekijä 

pianisti Minna Miettinen. 

- Pieneen sydämeen niinkuin tangomusiikkiinkin 

mahtuu koko elämän kirjo 

kaikkine iloine ja suruineen aina kuitenkin 

rakkautta kaivaten. Tangomusiikki 

on aina ollut monellakin tavalla teemakonserteissani 

mukana ja nyt selkeästi 

oli tilausta pelkästään tangoteemaiselle 

konserttikokonaisuudelle. Perinteisempien 

tangojen rinnalle haluamme Minnan 

kanssa nostaa myös uudempaa tangomusiikkia. 

Konsertissa kuullaan myös sekä 

minun säveltämäni että Minnan säveltämä 

tango. Konsertin teematango Pieni 

sydän on tango, jonka jo pienenä tyttönä 

olen opetellut ulkoa. Se nivookin punaisen 

langan lailla yhteen puolitoistatuntisen 

väliajallisen tangokokonaisuuden, Katja 

Karisukki alustaa. 

Tapahtumia 

Forssan seudun kuulokerho 

kokoontuu torstaina 14.9 klo 

13–15, Ystävänkammarin tiloissa 

Hämeentie 17 FORSSA. Ohjelmassa 

kuulolähipalvelua ja kahvia. 

Tervetuloa. 

SLEY Rukoushuone Keskuskatu 9 

ma 11.9. klo 14 Lähetyspiiri 

Pastori Teemu Haataja. Kenian työ. 

ma 18.9. klo 14 Lähetyspiiri 

Pastori Teemu Haataja. Viron työ. 

Tervetuloa suuren Kuninkaamme 

työhön. SLEY Forssan osasto. 

su 17.9.23 klo 15:00 Messu 


Liturgia, saarna pastori Harri Lammi 

Kanttorina Taina Juppo. 

Tervetuloa luterilaiseen messuun. 

ma 18.9. klo 17 Raamattuopetus 


Pastori Harri Lammi. Tervetuloa 

apostoliseen, raamatulliseen 

opetukseen. Pyhän Sanan 

luterilainen seurakunta Forssa. 

Mitä missä 

milloin tapahtuu? 

Lähetä tietoa tapahtumasta: 

toimitus@kotiseutulainen.fi 

Lähiruokapäivä 

HARJUN 

KUUSIPEURAT 

la 9.9. klo 11-16 

Liesjärventie 836, Liesjärvi 

POP-UP ravintolasta Kuusipeuraburgerit 

ja munkkikahvit. MYYTÄVÄNÄ tuoretta 

kuusipeuraa vakuumeissa (fileet, 

paistit, jauheliha). 

TERVETULOA 

tutustumaan 

kuusipeuratarhaan! 

Tammelan ensiapuryhmä 

50 vuotta 

Kutsumme näiden vuosien aikana 

ensiapuryhmässä toimineet henkilöt 

juhlimaan kanssamme. 

Lauantaina 23.9.2023 klo 14-17 

Auran pirtille. 

Osoite: Kirkkoahteentie 5, Tammela. 

Ilmoittautumiset 15.9.2023 mennessä 

ensiapu.tammela@gmail.com 

tai 040-2454219 

NÄE UUDISTUNUT PALLOSEURA 

HARJOITUSOTTELU 

VS. 

FORSSAN JÄÄHALLILLA 

PERJANTAINA ...... KLO ... 

LIPUT : / 

___________________________________________________ 

MESTIS OTTELUIHIN JONOTTAMATTA 

TILAA KAUSIKORTTI NYT! HINNAT ////////// 

TILAUKSET: TOIMISTO@FORSSANPALLOSEURA.FI TAI /// 6 //3


Lounais-Hämeen 

Kotiseutuyhdistys juhli 

100 vuottaan Lounais- 

Hämeen Pirtillä 

Lounais-Hämeen Pirtin Säätiöllemyönnetyn Esko Aaltosen kulttuuripalkinnon otti vastaan 

puheenjohtaja Harri Kaunisto (vas.) Palkintoa jakamassa kotiseutuyhdistyksen sihteeri Arja 

Kanerva (vas.), puheenjohtaja Ilppo Aaltonen ja varapuheenjohtaja Anne Kähkönen. Kuva: Lauri 

Pohjakallio. 

Lounais-Hämeen Kotiseutuyhdistys juhli 100 vuottaanLounais-Hämeen 

Pirtissä yhdessä 75 vuotta täyttäneenLounais-Hämeen Pirtin Säätiön kanssa. 

Lounais-Hämeen Pirtin rakentanut kotiseutu- ja museoyhdistys perusti 

säätiön taloudellisista syistä vuonna 1948. 

Janne Vilkunan juhlapuhetta kuuntelemassa Sampo Suihko (vas.) sekä Pentti ja Rauni Kaunisto. 

Kuva: Arja Kanerva. 

Puheenjohtaja Ilppo Aaltonen loi tervehdyspuheessaan 

lyhyen katsauksen 

kotiseutuyhdistyksen historiaan 

kertoen pääkohdat myös pirtin säätiön 

historiasta. 

YHDISTYKSEN HISTORIA 

PÄHKINÄNKUORESSA 

Kotiseutu 

Kotiseutuyhdistyksen ensimmäiseksi 

puheenjohtajaksi valittiin Mustialan 

maatalousopiston lehtori Antto Laiho, 

varapuheenjohtajaksi Forssan yhteiskoulun 

rehtori J. G. Hyötyniemi ja sihteeriksi 

Esko Aaltonen. Pirtin säätiön puheenjohtajaksi 

valittiin kaupunginjohtaja Erik 

von Frenckell ja varapuheenjohtajaksi 

Esko Aaltonen. Kotiseutuyhdistys aloitti 

heti museoesineiden, kirjallisuuden ja 

kansantarinoiden keruun. Esko Aaltonen 

kuvasi ahkerasti Lounais-Hämeen väkeä 

ja vanhoja miljöitä. Julkaisutoiminta alkoi 

myös heti ja Kaukolanharjulle pystytettiin 

näkötorni. Saaren kansanpuisto perustetiin 

1932, jossa maakunta- ja kokkojuhlat 

jatkuivat tuhansien ihmisten yleisötapahtumina 

aina vuoteen 1973 saakka, jolloin 

kansanpuiston vuokrasopimus päättyi. 

Vuosien myötä museotoiminta kehittyi. 

Ensimmäinen todellinen museo toimi 

1930-luvulla Viksbergin kartanon entisessä 

talous- ja konttorirakennuksessa, 

Teatteritaloon päästiin sota-ajan jälkeen. 

L E G E N D A A R I N E N 

”Vapaus on 

rakkauden 

elinehto” 

PIIA SYRJÄAHO 

JANI MÄKIVALLI 

VALTTERI TUOMINEN 

PERIFERIA 

PUPPE & THE BOYS 

RAUTALANKAYHTYE 

THE SPECTRE 

THE HORRIBLY ONES 

LEVYMYYNTI 

GOOFIN / GAS RECORDS 


FORSSA 

JÄRJESTÖJENTALO 

Lipunmyynti ja puffetti aukeaa 

klo 18.00. Soitto alkaa klo 19.30. 

Lippu 22€ sisältää yhden 

juomakupongin 

Lisätietoja: 050 3032462, 

rautalankaparaati@gmail.com 

Varaa paikkasi: 

ideaticket.fi/rautalankaparaati 

Alkuvuodesta 1906 Kojon kartanolle saapui merkittävä seurue 

– taiteilija Akseli Gallen-Kallela (silloin vielä Gallén) vaimoineen 

sekä venäläinen vallankumouskirjailija Maksim Gorki naisystävänsä 

Maria Andrejevan kanssa. Heitä vastassa oli runoilija Bertel Gripenberg, 

joka toimi Kojon kartanolla Wahrenien kotiopettajana. 

Pysähtyminen Kojolla oli osa pakomatkaa, ja vierailun kestosta ei 

ole tarkkaa tietoa. Mitä kartanolla mahdollisesti tapahtui ja millaisista 

asioista Kojolla ehkä keskusteltiin? Piia Syrjäahon ja Jani 

Mäkivallin käsikirjoittama Krokotiilijahti pohtii, millaisia 

keskusteluja merkkihenkilöt saattoivat Forssan seudulla 

vieraillessaan käydä. 

Ensi-ilta 

La16.9.2023 klo18 

Pikku-Spotissa 

Muut esityspäivät 

Su 17.9. klo 18 

La 23.9. klo 18 

Pe 29.9. klo 18 

La 30.9. klo 18 

Pe 6.10. klo 18 

La 7.10. klo 18 

Ke 18.10. klo 18 

Pe 27.10. klo 18 

La 28.10. klo 18 

Lipunmyynti ja tiedustelu: 

Rauha Kallio, puh. 040 569 6897. teatteri@forssanteatteri.fi 

www.forssanteatteri.fi, www.ideaticket.fi


9 

Oman museorakennuksen Lounais-Hämeen 

museo sai Kehräämöalueen puuvillamakasiinista 

Matti Aaltosen toimiessa 

puheenjohtajana vuonna 1980. 1990-luvun 

lopussa perustettiin Forssan museo, 

joka muuttui Tekstiilimuseo Tyykiksi, kun 

Lounais-Hämeen museo muuttui Forssan 

museoksi ennen kuin museotoiminta 

siirtyi Forssan kaupungin hallintaan. Yhdistyksen 

alaosasto Forssa-kerho perusti 

Ronttismäen 

tehtaalaismuseon, 

kerho oli 

myös Kehrääjätyttö- 

ja Mylläripatsaan 

perustaja. 

Forssa-kerhon työtä jatkoi aina viime 

vuosiin saakka Forssa eläväksi ja kauniiksi 

-yhdistys, joka järjesti vuosien ajan 

Forssa-viikon ja Kehräämön joulutorin 

sekä kunnosti Forssan Elävien Kuvien 

Teatterin. 

ESKO AALTOSEN 

KULTTUURIPALKINTO LOUNAIS- 

HÄMEEN PIRTIN SÄÄTIÖLLE 

Lounais-Hämeen Pirtin kutsuvierastilaisuudessa 

juhlapuheen piti Suomen 

Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtaja 

Janne Vilkuna, käyden läpi yhdistyksen 

historiaa ja perustaja Esko Aaltosen valtakunnallista 

kotiseututoimintaa yhdessä 

isoisänsä Kustaa Vilkunan kanssa. Esko 

Aaltonen oli vahvasti Suomen Kotiseutuliiton 

perustamisen takana Lounais-Hämeen 

Pirtissä 1949. 

Juhlassa palkittiin Esko Aaltosen kulttuuripalkinnolla 

Lounais Hämeen Pirtin 

Säätiö, juhlavuoden kunniaksi palkinnon 

suuruus oli 3 000 €. Palkinnon otti vastaan 

säätiön puheenjohtaja Harri Kaunisto. 

Suomen Kotiseutuliiton kultaisella 

ansiomerkillä tilaisuudessa palkittiin yli 

20 vuoden aktiivisesta kotiseututoimin- 

Forssa-kerho perusti 

Ronttismäen tehtaalaismuseon. 

Kerho oli myös Kehrääjätyttö 

-ja Mylläripatsaan perustaja. 

nas- 

tapu- 

Ilppo 

heen- 

johtaja 

Aaltonen, 

rahas- 

ton- 

hoitaja 

Asta Louhelo ja hallituksen ja työvaliokunnan 

jäsen Stiina-Liisa Pirkkamaa. 

Pronssisella ansiomerkillä palkittiin Arja 

Kanerva, Anne Kähkönen, Jaana Lindfors, 

Jaana Luomala, Timo Nukari ja Maritta 

Yläranta. Merkit luovuttivat Kotiseutuliiton 

hallituksen puheenjohtaja Sampo 

Suihko ja valtuuston puheenjohtaja Janne 

Vilkuna. 

Juhlassa viulisti Sanna Mansikkaniemi 

soitti Tuomo Sorrin säestyksellä 

musiikkia Tammelasta ja Teatteri Tuntematon 

Jokioisilta esitti kuuden näyttelijänvoimin,Tuomo 

Sorrin säestämänä, 

kohtauksia Niskavuori-näytelmästään. 

Lämminhenkisessä juhlassa oli paikalla 

yli 60 kotiseutuyhdistyksen ja pirtin 

säätiön jäsentä. 

ILTAPÄIVÄTANSSIT 2023 

Forssan Järjestöjentalolla klo 13-16 

14.9. SAKKE KOTILAINEN & FOCUS 

21.9. SIRKKA JA VELIKULLAT 

28.9. TRIO MARKKU IGNATIUS 

5.10. VANHUSTENVIIKON FORSSA100V 

JUHLATANSSIT/ TARJA JA ILPO MÄKELÄ 

Hinta 5€/hlö. Pukeutua voi vanhan 

ajan tyyliin Kakkukahvit! 

TANSSIKURSSI/fusku klo 11-12.30 

ohjaajina Antti ja Tuula Orttenvuori. 

KURSSI ILMAINEN! 

12.10. VOITTO TAKANEN JA JUSSI 

HENTTONEN 

19.10. ANU KERONEN &SATURNUS trio 

26.10. SIRKKA KEISKI&SILVER SOUND 

Hinta 10 €, sis. kahvin ja pullan. Arvontaa! 

Naistentunti ja kahvio! 

Lisätietoja: 050-5582645/Jolanki 

Järjestää Forssan liikuntapalvelut. Yhteistyössä mukana paikalliset eläkeläisjärjestöt. Osoite Kuhalankatu 17. 

NUORISOSEURA AURAN 

TOIMINTAA SYKSYLLÄ 

2023 

Maanantai 

Naisten jumppa alk. 4.9 klo 17.30 – 18.15 

Miesten jumppa alk. 4.9 klo 18.30 – 19.15 

Tiistai 

Naperojumppa 3-6 -vuotiaille alk.5.9 

klo 17.00 – 18.00 

Torstai 

Jooga alk. 7.9 klo 17.30 – 19.00 

Perjantai 

Wahren-opiston Pienen teatterikoulun eli 

teatteritaiteen perusopetuksen ryhmä 

Tammelan Anonyymit yli 10-vuotiaille 

alk. 8.9. klo 16.00 – 17.30 

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet 

www.nsaura.fi/kerhot

JAZZ TUTUKSI - FESTIVAALIENNAKKO, PERJANTAI 15.9. KLO 19.00 

PERJANTAI 29.9. 

19.00.......KALLE KALIMA & ANTTI LÖTJÖNEN 

21.00 ......MAJA MANNILA TRIO 

22.30 ......JAMIT 

LAUANTAI 30.9. 

12.00 ......TRI 

14.00......ROYAL REMEDY 

17.00.......CASE KÄMÄRÄINEN FT. PYYSALO 

19.00.......IRO HAARLAN BALLADEJA 

21.30.......JESSE MARKIN 

22.45 ......DJ ROOPE POKKI 

SUNNUNTAI 1.10. 

11.00.......JAZZ KIINNOSTAA -BRUNSSI 

14.00......PANU SAVOLAINEN SOOLO 

LIPUT ALK. 17,50€. TAPAHTUMAPAIKAT JA INFO 

WWW.SALOJAZZ.FI 

Pikkujoulut 

Lounais-Hämeen Pirtillä 

Tänä vuonna vietetään erilaiset pikkujoulut! 

Pirtin tontut ovat rakentaneet valmiin paketin. 

Kupeissa Kuohuu 

on pikkutuhma, musiikkipitoinen komedia, 

jossa päästään kurkistamaan 

esiintyvien taiteilijoiden bäkkärille 

samalla nauttiessamme hyvästä ruoasta ja juomasta. 

Tarja ja Kirsi toivottavat 

sinut tervetulleeksi! 

Ohjelma, ruokailu yhteensä 46€/hlö. 

Halutessa juomapaketti 23€/hlö. 

Hinta laskettu yli 30 henkilölle! 

Varaukset 050 3032462/ Keijo


11 

Jokioisten asema noin vuonna 1905. (kuvaaja tuntematon) 

Jokioisten rautatie 125 vuotta 

Jokioisten rautatien tavarajuna Humppilasta Forssaan Loimijoen 

ylittävällä sillallla Jokioisissa toukokuussa 1973. (Kuva Vesa Venho) 

Museorautatien ensimmäinen höyryveturi, Hyvikää-Karkkila 

-rautatien n:o 5 tekee vaihtotöitä Minkiön illassa 

ennen aamulla koittavaa kesän 2023 viimeistä ajopäivää. 

(kuva: Jussi Tepponen) 

Jokioisten ja Humppilan kuntien 

alueella on liikennöity kapearaiteisilla 

junilla jo 125 vuoden ajan! 

Marraskuussa tulee kuluneesi 125 vuotta junaliikenteeen aloittamisesta Jokioisten rautatiellä, sillä tämä 23 kilometrin pituinen rautatieyhteys Humppilasta 

Jokioisten kautta Forssaan avattiin väliaikaiselle liikenteelle joulukuun 9. päivänä vuonna 1898. Vakituiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle rautatie avattiin 

lokakuun 25. päivänä seuraavana vuonna. 

RATA JA LIIKENNEPAIKAT 

Jokioisten rautatie oli järjestyksessä toinen 

maamme yleiselle liikenteelle avattu 

kapearaiteinen rautatie heti vuonna 1897 

liikenteelle avatun Mäntän rautatien jälkeen. 

Radan päälinjan pituus oli 22,4 kilometriä 

ja raideleveys 750 mm. Rautatie 

päättettiin rakentaan valtion rataverkkoa 

kapeammalle raideleveydelle, 

sillä kapea raideleveys 

oli hinnaltaan edullisempi 

rakentaa. 

Jokioisten rautatien 

aloittaessa toimintansa 

sillä oli ainoastaan viisi 

liikennepaikkaa: Humppila, 

Minkiö, Jokioisten kartanon 

seisake sekä Jokioinen 

ja Forssa. Jokioisten rautatiellä alkoi 

moottorivaunuliikenne 1930-luvun alussa, 

jolloin perustettiin kymmenkunta uutta 

seisaketta merkittävimpiin tasoristeyksiin. 

Forssassa rautatie oli kiinteässä yhteydessä 

Finlaysonin Forssan tehtaiden 

rataverkkoon, joka oli sähköistetty 500 

voltin tasavirralla. 

LIIKENNE 1898 - 1974 

Kotiseutu 

Tavaraliikenne muodosti Jokioisten 

rautatien kuljetusten selkärangan sen 

alusta loppuun saakka. Alunperin rautatie 

perustettiinkin palvelemaan juuri 

Jokioisten ja Forssan kehittyvän teollisuuden 

tarpeita. Forssan päätuote kangas 

ja Jokioisten metallituotteet piti saada 

maailmalle. Lisäksi tehtaiden tarvitsemat 

raaka-aineet kuljetettiin junalla. Tavarat 

kulkivat Koiviston eli nykyisen Humppilan 

rautatieaseman kautta. Humppilassa 

tavarat siirtokuormattiin VR:n vaunuista 

kapearaiteisiin vaunuihin ja päinvastoin. 

Jokioisten rautatiellä oli käytössään 

1930-luvulta alkaen myös lavettivaunuja, 

joiden päällä voitiin kuljettaa leveäraiteinen 

VR:n vaunu Humppilasta Forssaan ja 

takaisin. Lavettivaunut olivatkin aktiivisessa 

liikenteessä aina vuoteen 1974 asti. 

Esimerkiksi Forssan ja Tampereen Finlaysonin 

tehtaiden välillä liikennöivät erilliset 

kangasvaunut, jotka VR oli varannut 

kangastavaran kuljetuksiin. Vilkkaimpana 

vuonna, sotavuonna 1940, kuljetettiin 

yhteensä 90 000 tonnia tavaraa. Vilkkain 

Forssan ja Tampereen Finlaysonin 

tehtaiden välillä liikennöivät erilliset 

kangasvaunut, jotka VR oli varannut 

kangastavaran kuljetuksiin. 

vuosi matkustajaliikenteessä oli vuosi 

1945, jolloin rautatiellä matkusti yhteensä 

402 254 ihmistä. 

KILPAILU AUTOLIIKENTEEN 

KANSSA 

Jokioisten rautatie joutui 1940-luvulle 

tultaessa yhä kovempaan kilpailuun 

jatkuvasti kasvavan autoliikenteen 

kanssa. Sota hidasti tätä kehitystä, mutta 

vuonna 1951 Jokioisten rautatie aloitti 

matkustajaliikenteessä linja-autojen 

käytön ja 1954 lopetettiin viimeinenkin 

Jokioisten rautatien matkustajia kuljettaneista 

junavuoroista. Tavaraliikenne 

jatkui vielä 20 vuotta, mutta 1960-luvun 

lopulla nähtiin yhä selvemmin liikkuvan 

kaluston ikä ja radan heikkenevä kunto. 

Rata ja vaunukalusto olivat kaikki yli 70 

vuotta vanhoja, joten radan kilpailukyvyn 

säilyttäminen autoliikenteen rinnalla olisi 

vaatinut mittavia investointeja, joihin 

radan omistajilla ei ollut halukkuutta. 

Rautatien tavaraliikenteen kilpailukyvyn 

muita vastaavia ratoja pidempään 

säilytti em. lavettivaunuliikenne, jonka 

avulla vältyttiin hitaalta ja kalliilta siirtokuormaukselta 

Humppilassa. 

AJATUS MUSEORAUTATIESTÄ 

VIRIÄÄ 

Jokioisten rautatie alkoi 1960-luvun 

lopussa kiinnostaa myös aktiivisia rautatieharrastajia. 

Hyvinkään-Karkkilan 

rautatien loppuessa 1967 lahjoitti sen 

omistaja Kymin Oy harrastajille rautatien 

höyryveturin nro 5, joka 

kuljetettiin Jokioisten 

rautatien veturitalliin 

Forssaan. Veturilla ja 

vuonna 1969 ostetuilla 

parilla vaunulla alettiin 

liikennöidä vuonna 1971 

harrastajavoimin viikonloppuina 

museojunia vielä 

kaupallisessa liikenteessä 

olleen Jokioisten rautatien radalla Forssan 

ja Humppilan välillä. Suomen ensimmäinen 

museojuna ajettiin Forssasta Humppilaan 

21.8.1971. 

Kokemukset museorautatietoiminnasta 

olivat myönteisiä ja toimintaa jatkettiin 

vuoteen 1973 saakka, jolloin rautatien 

omistanut yhtiö sanoi irti Museorautatie 

Forssa-Humppila ry:n (nykyinen Museorautatieyhdistys 

ry) kanssa solmitun 

liikennöintisopimuksen. Toimenpide 

ennakoi Jokioisten rautatien lakkautusta, 

joka tapahtuikin vuonna 1974. 

Jokioisten rautatien viimeinen kaupallinen 

tavarajuna ajettiin 29.3. 1974 

höyryveturi nro 4:n vetämänä Humppilasta 

Forssaan. 

RAUTATIEN PELASTAMINEN 

ROMUTUKSELTA 

Rautatiestä purettiin heti keväällä 1974 

yhdeksän kilometrin osuus Forssa-Jokioinen 

ja vuonna 1975 osuus Minkiö-Humppila. 

Jäljelle jääneestä kuuden kilometrin 

osuudesta käytiin ostoneuvotteluja 

rautatien omistajan ja Museorautatie 

Forssa-Humppila ry:n kanssa. Useiden 

välivaiheiden jälkeen perustettiin harrastajien 

toimesta osakeyhtiö, eli Jokioisten 

Museorautatie Oy, joka keräsi osakeannilla 

tarvittavan rahasumman kokoon ja osti 

helmikuussa 1978 Minkiö - Jokioinen-rataosuuden 

siihen kuuluvine maa-alueineen 

ja rakennuksineen. Jokioisten 

Museorautatie oli syntynyt. 

MUSEOJUNALIIKENNE JA 

HUMPPILAN RATA 

Jokioisten Museorautatien höyryvetureilla 

vedetty museojunaliikenne Minkiön ja Jokioisten 

välillä käynnistyi kesällä 1978 ja 

jatkui tuolla välillä vuoteen 1994 saakka, 

jolloin liikenteelle voitiin avata vanhalle 

ratapenkereelle uudelleen rakennettu 8 

kilometrin pituinen Minkiö - Humppila-rataosuus. 

Jokioisten Museorautatien 

pituus kasvoi tällöin nykyiseen 14 

kilometriin. Uudisrakennus oli mahdollinen 

Humppilan ja Jokioisten kuntien, 

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n 

myötävaikutuksella sekä merkittävällä 

materiaali- ja rahallisella tuella. 

MUSEORAUTATIEYHDISTYS 

Jokioisten Museorautatien toimintaa 

ylläpitää Museorautatieyhdistys, johon 

kuuluu noin 870 jäsentä eri puolilta Suomea 

ja maailmaan. Yhdistyksen toiminta 

perustuu palkattomaan talkootyöhön. 

Museorautatien ylläpitäminen on suuri 

kokonaisuus, johon kuuluu niin liikennöintiä, 

asiakaspalvelua, maisemanhoitoa 

kuin kaluston ja rakennusten kunnostustakin. 

Kaikki toiminnasta kiinnostuneet 

ovat tervetulleita mukaan toimintaan ja 

tekemistä löytyy varmasti kaikille. 

Teksti: Jussi Tepponen ja Marko Laine.


To 14.9.klo 19.00 

PIENI SYDÄN 

–TANGOKONSERTTI 

Katja Karisukki 

Syksyn pimeneviin iltoihin 

lämpöä ja valoa tuo Seinäjoen 

Tangomarkkinoiden laulukilpailun 

finaalissa kuulijoiden sydämiin 

laulanut ypäjäläinen viihdelaulaja. 

Liput 20€. 

To 5.10.klo 19.00 

PIENTÄ LAITTOA 

-PARISUHDEKOMEDIA 

Maarit Peltomaa ja Juha Veijonen. 

Peruslippu 28€, VIP-lippu 56€ sis. 

iltabuffan. Ruokailu alkaa kello 17.30 

Ke 11.10.klo 19.00 

LAVA-AMMUNTAA VII 

Ulla Tapanisen seven up -komiikkaa 

ja huikeita huomioita suomalaisesta 

todellisuudesta ja valheista. 

”Valehteleminenhan on nykyisin 

muotia ja olen valehtelemisen 

ammattilainen. Koko ikäni olen lavalla 

valehdellut sujuvasti.” 

Peruslippu 35€, VIP-lippu 56€ 

sis. iltapalan 

Pe 27.10.klo 19.00 

MIELENSÄPAHOITTAJA 

JA POIKA 

Esko Roine ja Aimo Räsänen. 

Peruslippu 26€.HUOM! Tämä 

esitys järjestetään Forssan 

Järjestöjentalolla, Kuhalankadulla.


13 

Heikki Silvennoinen Antti Alanvaihtajana tähdittää 

valtakunnallisen työvoimakoulutusviikon kampanjaa 

Ensimmäinen valtakunnallinen työvoimakoulutusviikko 11.–15.9. esittelee 

monipuolista tarjontaa. Tapahtumaviikko tekee työvoimakoulutusta tutuksi 

kätevänä väylänä oman osaamisen päivittämiseen ja työpaikan saamiseen. 

Yhteiskunta 

Suomea: messutapahtumia, työvoimakoulutusta 

järjestävien oppilaitosten 

avoimia ovia sekä TE-liven infolähetyksiä. 

Viikon aikana kuullaan myös työ- 

HÄMEEN TE-TOIMISTON 

KAMPANJA TAPAHTUMAVIIKOLLA 

voimakoulutuksen kautta työllistyneiden 

ihmisten tarinoita. 

Somekampanja 

Tulevaisuuden koulutusasioiden pohtiminen 

ei tarvitse aina olla vakavaa. Kumme- 

MIKÄ ON TYÖVOIMAKOULUTUS JA 

KENELLE SE SOPII? 

lista tuttu näyttelijä ja muusikko Heikki 

• Ensisijaisesti työttömät tai työttömyy- 

Silvennoinen tuo työvoimakoulutusta 

suhan alla (lomautetut, valmistumas- 

lähemmäksi suurta yleisöä. Kampanja nä- 

sa olevat opiskelijat, määräaikaisen 

kyy Hämeen TE-toimiston Instagramissa, 

työsuhteen loppupuolella olevat) olevat 

Facebookissa ja LinkedInissä. 

yli 20-vuotiaat, oppivelvollisuuden suorittaneet. 

Koulutukset tutuksi-tapahtuma 

• Tarjolla todella monelta alalta koulu- 

TE-live Hämeen työvoimakoulutuslä- 

tuksia niin ensimmäistä ammattiaan 

hetys to 14.9. klo 14. Mukana livessä 

opiskeleville kuin korkeakoulututkin- 

Lahti Aquan HR & talousasiantuntija Kati 

toaan päivittäville henkilöille. 

Korhonen, Mivicomin yrittäjä Miia Vilja 

• Työvoimakoulutuksessa voi suorittaa 

ja asiantuntijamme Anniina Kivimäki. 

perus-, ammatti- tai erikoisammatti- 

Kuulemme myös opiskelijoiden kokemuk- 

tutkinnon tai näiden osia. 

sia koulutuksista. Live katsottavissa myös 

• Tarjolla on myös jatko- ja täydennys- 

TE-live Hämeen YouTube-kanavalta. 

koulutusta sekä yrittäjäkoulutuksia. 

• Tällä hetkellä Hämeen TE-toimisto 

Oppilaitoksien tutustumiskierrokset 

tarjoaa yhteensä 437 erilaista työvoi- 

Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymä, 

Koulutuskeskus Tavastia sekä Hyria 

makoulutusta (tilanne elokuun lopussa). 

Valtakunnallisesti koulutuksia on 

Kuva: Harri Hinkka. 

järjestävät tapahtumaviikolla tutumis- 

tarjolla n. 14 000! 

kierroksia. 

p. 0295 041 788, anniina.kivimaki@te-toi- 

kaltiokumpu@te-toimisto.fi 

Lisätietoja: 

misto.fi 

TE-live Häme: tuottaja Sari Vallenius, p. 0295 

Valtakunnalliset tapahtumat 

Koulutukset tutuksi-tapahtuma: osaamisen 

Heikki Silvennoisen kampanja: asiantuntija 

041 776, sari.vallenius@te-toimisto.fi 

Tarjolla on monipuolista ohjelmaa ympäri 

kehittämisen asiantuntija Anniina Kivimäki, 

Marko Kaltiokumpu, p.0295 041 251, marko. 

Forssalaista rohkeutta 

Rohkeus on yksi Forssan kaupungin 

arvoista. Forssassa ollaan oltu pitkillä 

perinteillä rohkeita ja innovatiivisia, 

on sitten ollut kyse kankaiden 

designista tai moninaisesta yrittäjyyden 

kehittämisestä. Rohkeus ei ole mikään 

staattinen tai valmis asia silloin, kun se on 

kirjoitettu kaupungin strategiadokumenttiin, 

vaan se on meidän kaikkien asia. 

Rohkeutta ei ole benjihypyt tai isot 

riskit, vaan rohkeutta tarvitaan joka päivä 

ja joka paikassa. Rohkeutta tarvitaan päiväkodissa, 

hiekkalaatikoilla, taloyhtiön kokouksessa 

ja kunnanvirastossa. Rohkeutta 

tarvitaan niin virallisissa päätöksissä ja 

arkisissakin keskusteluissa. Rohkeutta 

tarvitaan viestinnässä, jotta voi erottautua 

massasta. Rohkeutta voi olla perustaa 

yritys. Rohkeutta voi olla myös lopettaa 

yritys. Rohkeutta on uskaltaa satsata 

tai olla satsaamatta. Kaupunkikin voi olla 

rohkea, mutta kaikki lähtee silti liikkeelle 

ihmisistä. Rohkeus näyttäytyy siis monella 

eri tavalla ja sävyllä. 

Rohkeus näyttäytyy parhaimmillaan 

ideoilla ja innovoinnilla. Rohkeus on sitä, 

että katsoo asioita uudella tavalla, luovasti 

ja ideoiden. Rohkeutta on miettiä, mitä 

voisin tehdä toisin, jotta asiat sujuisivat 

paremmin tai helpommin. Rohkeus on 

sitä, että avaa suunsa, kertoo ajatuksistansa 

– tietysti kuitenkin rakentavalla 

tavalla. Rohkeutta on ottaa ideat vastaan, 

kokeilla ja olla utelias uusia ajatuksia kohtaan. 

Ideoita pitää kerätä talteen, käsitellä 

ja tarvittaessa tai jättää toteuttamatta. 

Ideat eivät ole minkään roolin etuoikeus 

vaan ne ovat kaikkien vastuulla. Suu avautukoon 

rohkeasti sillä, joka huomaa jotain 

parannettavaa. 

Rohkeutta on muuttaa asioita erilaiseksi 

tai jopa muuttua itse. Muutos, jopa 

pienikin, usein pelottaa meitä. Koemme 

muutosvastarintaa kaikenlaisten muutosten 

äärellä. On niin helppo sanoa ei, kun 

pitäisi mieluummin kysyä miksi. 

Rohkeutta tarvitaan vuorovaikutuksessa 

toisten kanssa. Jotta voimme olla 

rohkeita työyhteisöissämme, kouluissa, 

urheiluseuroissa, taloyhtiöissä tai perheissä, 

tarvitaan psykologista turvallisuutta 

ja luottamusta. Rohkeus lisääntyy, kun 

voimme luottaa siihen, että minua ei tuomita, 

jos sanon vastakkaisen mielipiteen 

tai idean. Toisaalta rohkeus lisääntyy, kun 

voin luottaa, että kun joku esittää idean tai 

ristikkäisen ajatuksen, se ei ole tuomitsevaa 

ja tiedän, että toinen ei tarkoita pahaa. 

Ylipäätään rohkeutta on tehdä asioita 

yhdessä ja yli rajojen. 

Rohkeutta on olla kiusaamatta. Rohkeutta 

on seistä pää pystyssä silloinkin, 

jos joku erehtyy kiusaamaan. Rohkeutta 

on uskaltaa tukea heikompaa. Rohkeutta 

on olla jonkun puolella silloinkin, kun ympäristön 

mielipide ei sitä tukisi. Rohkeutta 

on uskaltaa olla erilainen, omanlaisensa. 

Rohkeutta on antaa muidenkin olla 

erilaisia. 

Rohkeus ei näyttäydy vain paperilla 

ja sanoina, vaan kiteytyy siinä, miten me 

toimimme ja mitä teemme. Asiat eivät 

tapahdu itsekseen. Täytyy olla rohkeutta 

tarttua erilaisin asioihin ja toimia. 

Rohkeuden ei tarvitse olla jotain isoa 

ja ihmeellistä. Se on arkipäiväisiä tekoja 

ja pieniä asioita. Pienistä voi siirtyä vähän 

isompiinkin asioihin. 

Rohkeus voi myös pelottaa. Rohkeus ei 

ole sitä, että pelko puuttuu, vaan se, että 

toimii silloinkin, kun pelottaa erityisen paljon. 

Rohkeus on kykyä toimia pelkojen tai 

epävarmuuden keskellä ja tehdä asioita, 

vaikka ne tuntuisivat pelottavilta tai vaikeilta. 

Näin rohkeus on voima, joka auttaa 

meitä ylittämään esteet ja saavuttamaan 

tavoitteemme. Ei meistä kukaan automaattisesti 

synny rohkeana, vaan rohkeus 

lisääntyy rohkeiden tekojen kautta. 

Jokaisen meidän pitäisi olla niin 

rohkea, että uskallamme miettiä, mitä 

oikeasti haluamme ja myös toteuttaa niitä 

asioita elämässämme – tavalla tai toisella. 

Rohkeutta on sanoa kyllä ja rohkeutta on 

sanoa ei. 

Miten sinä näet rohkeuden? Miten sinä 

voit edistää sitä omalla toiminnallasi? 

Kirjoittaja Maarika Maury on forssalainen 

Villaforss tapahtumatalon omistaja sekä valmennusyritys 

Kissconsulting toimitusjohtaja.


TE-palveluiden 

siirtoa valmistellaan 

Suomessa on valmisteilla valtakunnallinen 

TE-palveluiden eli työ- ja 

elinkeinopalveluiden uudistus. 

TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille 

tai kuntien muodostamille työllisyysalueille 

1.1.2025. Uudistuksen tavoitteena 

on tuoda palvelut lähemmäs henkilö- ja 

yritysasiakkaita. Kanta-Hämeessä valmistelu 

etenee kahden työllisyysalueen 

mallilla, vastuukuntinaan Hämeenlinna ja 

Riihimäki. 

ELINVOIMAN JA TYÖLLISYYDEN 

VAHVISTAMISTA 

Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, 

joka edistää parhaalla mahdollisella 

tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä 

ja lisää työ- ja elinkeinopalveluiden 

tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta 

ja monipuolisuutta. 

TE-palvelut siirretään yksittäiselle 

kunnalle tai useammasta kunnasta 

muodostuville työllisyysalueille, joiden 

työvoimapohjan on oltava vähintään 

20 000 henkilöä. 

KANTA-HÄMEESSÄ KAHDEN 

TYÖLLISYYSALUEEN MALLI 

Kanta-Hämeessä työllisyyspalveluita 

valmistellaan kahden työllisyysalueen 

mallilla: Hämeenlinnan, Hattulan ja 

Forssan seudun kuntien (Forssa, Tammela, 

Jokioinen, Humppila, Ypäjä) yhteinen 

työllisyysalue TyöHäme sekä Etelä-Hämeen 

työllisyysalue, johon kuuluvat 

Riihimäki, Janakkala, Hausjärvi ja Loppi. 

Jos malli menee läpi, vastuukuntina näillä 

työllisyysalueilla toimivat Hämeenlinna ja 

Riihimäki. 

Kanta-Hämeen työllisyysalueiden 

yhteinen tavoite on järjestää työllisyyspalvelut 

siten, että ne tukevat yritysten 

elinvoimaa ja kilpailukykyä, lisäävät työllistymistä 

ja hyödyntävät kuntaekosysteemin 

monia mahdollisuuksia: työllistyminen 

tehostuu, kun työllisyyspalvelut, 

kotoutumisen tuki, kunnan koulutuspalvelut 

sekä elinkeinopalvelut toteuttaa 

sama vastuutaho. 

Forssan seudulla eri työllisyyden 

toimijat ovat yhteistyössä kehittäneet 

työllisyydenhoidon ekosysteemiä, Virta-verkostoa. 

Virta-verkosto on kehittänyt 

erilaisia palveluita sekä työnhakijoille 

että työnantajille, tavoitteena edistää 

työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. 

Kaiken 

varalta 

Sarkamuseon Ruokakulma-näyttelytilassa 

avautui Susana Nevadon 

ja Sari Torvisen taidenäyttely, jossa 

pohditaan ruoan suhdetta kriisiaikoihin. 

Kaiken varalta -näyttelyn ajankohtainen 

teema linkittyy arkipäivän valintoihin ja 

kysymyksiin tulevaisuudesta. 

– Olemme laajasti kuvataiteen kentällä 

työskentelevä työpari. Meitä yhdistää 

ekologian tematiikka, jota olemme 

tarkastelleet usein ruoan kautta. Halusimme 

näyttelyn esille maatalousmuseo 

Sarkaan, koska sen omat näyttelyt tarjoavat 

nykytaidenäyttelylle kiinnostavaa 

vuoropuhelua maatalouden merkityksestä 

ja sen muutoksista, Nevado ja Torvinen 

kertovat. 

Näyttely sijoittuu Ruokakulma-tilaan 

keskelle museon perusnäyttelyä. 

Nevado kiinnostui esillä olevasta kokoelmasta 

erilaisia hätäleipiä, joita on ennen 

tehty monenlaisista ja jopa myrkyllisistä 

aineksista. Leipä peruselintarvikkeena ei 

ole maailmanlaajuisesti itsestäänselvyys 

sotien ja ekologisten kriisien keskellä 

tänäänkään. 

Sotaleipä-sarjassa kuvataan Suomelle ja 

Espanjalle eri aikoina tyypillisiä leipiä ja 

leipätrendien muutosta viime aikoina. 

Uudet Taikinan vaivaaminen -teokset 

ovat muotokuvia heistä. Kankaalle 

koruompeleella tehdyt teokset viittaavat 

myös naisten käsitöihin ja leivän kohotusliinoihin. 

Sari Torvisen teoksissa ihmiset toteuttavat 

parvekkeille ja patioille omia 

ympäristöjä ja saavat satoa enemmän tai 

vähemmän. Viivapiirrokseen perustuvat 

Mikroilmastot-teokset on toteutettu tekniikalla, 

joka yhdistää öljyväriä ja puukaiverrusta.


15 

Neljännesvuosisata riemua, oppia ja 

olkipomppista Elonkierrossa 

25 vuoden aikana Elonkierrosta on rakentunut alueen asukkaiden olohuone, yhdistysten ja yritysten toimintapaikka sekä ainutlaatuinen kotimaan matkakohde. 

Kotiseutu 

kaikille vapaa pääsy ovat olleet puiston 

perusajatuksia alusta pitäen. 

Alkuperäisrotuiset kotieläimet tulevat 

edelleen kesälaitumelle Elonkiertoon. 

Kesällä puiston työt eivät kitkemälläkään 

lopu. 

Mikä oikein saa puiston kaikki vapaaehtoiset 

sitoutumaan haastavaan tehtävään? 

eurooppalaisten puutarhojen verkostossa. 

Elonkierron tulevaisuus on siis hyvässä 

kasvussa ja tähtää pitkälle. Avuksi tarvitaan 

kuitenkin edelleen kiinnostunutta 

Niitä seuraamalla niin koululaiset kuin 

Yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Kurp- 

yleisöä ja innostunutta vapaaehtoisväkeä. 

Oli aurinkoinen elokuinen kesäpäivä 

vuonna 1998, kun presidentti 

Martti Ahtisaari leik- 

päiväkotilapset oppivat arvokkaita asioita 

eläinten käyttäytymisestä ja siitä, miten 

ihmisen ja eläimen yhteistyö toimii. 

pa uskoo, että Elonkierron vapaaehtoiset 

haluavat osallistua kotimaisen ruoantuotannon 

rakentamiseen ja puiston arvokkaan 

– Nykypäivänä lasten ja nuorten tutustuminen 

luontoon voi jäädä vähiin ja tapahtuu 

usein vain kouluopetuksen kautta. 

kasi havusta ja kukista punotun nauhan 

Myös puiston monimuotoinen kas- 

luontoympäristön säilyttämiseen. 

Meillä Kanta-Hämeessä on kuitenkin 

Elonkierron portilla. Avajaisten arvokkuus 

villisuus on sekoitus luonnon ja ihmisen 

–Elonkierto on yhteisen tekemisen ja 

erityisen hyvä mahdollisuus tutustua 

korosti puiston ainutlaatuisuutta:maa- 

työtä. Niityillä ja kedoilla kukoistava 

kunnioittavan kohtaamisen areena, jossa 

ruoantuotantoon ja luontoympäristöihin 

talouden ympäristötutkimuksenesittely- 

kukkameri sekä viljelyalueilla esillä olevat 

huomio kohdentuu ongelmapuheen sijaan 

ihan elävässä elämässä, joten toivotam- 

puistoja ei muualla ollut. 

kasvilajit ja viljalajikkeet kertovat ruoan 

ratkaisujen kokeiluun ja kehittämiseen. 

me taas koululaisryhmät ja päiväkodit 

25 vuotta myöhemmin Elonkierron 

matkasta lautasellemme ja muistuttavat 

Meillä on mahdollista kokeilla kaikenlais- 

tervetulleiksi tutustumaan Elonkierron 

portista käy sisään kymmeniä tuhansia 

samalla, että omakin elomme perustuu 

ta luonnonläheiseen maaseutuelämään 

ihmeisiin, Sirpa Kurppa toteaa. 

kävijöitä vuosittain. Ruoantuotannon his- 

luonnon hyvinvointiin. 

liittyvää toimintaa, josta voi myöhemmin 

Samalla puisto kehittää maatilojen ja 

toriaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen voi 

tutustua nyt laajasti: puistoon on kasvanut 

alkuperäisen ympäristöntutkimuksen 

lisäksi monia muitakin näkökulmia. 

Yksi on kuitenkin edelleen ylitse mui- 

VAPAAEHTOISET OVAT PUISTON 

KÄYTTÖVOIMA 

Vuonna 2019 Luonnonvarakeskus luopui 

puiston ylläpidosta. Vastuuseen nousi 

kehittää vaikkapa yritystoimintaa, Sirpa 

Kurppa toteaa. 

TULEVAISUUS ON MONIPUOLISESSA 

RUOASSA 

koulujen välisen yhteistyön malleja.Niiden 

avulla lasten luontosuhdettavoidaan 

kehittää kirjatietoa täydentävän, iloisen ja 

osallistavan tekemisen kautta muuallakin 

Suomessa. 

den: Makasiinikahvila ja sen takaseinältä 

Elonkierron Ystävät ry, joka pyörittää 

Tällä kasvukaudella monenlaista teke- 

löytyvä olkipomppis ovat niin lasten kuin 

aikuisten lempipaikkoja. 

ELÄINTEN KAUTTA 

RUOANTUOTANNON YTIMEEN 

Maatalouden historia, nykypäivä ja tuore 

tutkimustieto ovat lyöneet Elonkierrossa 

kättä aivan alkumetreiltä lähtien. Ruoan 

alkuperän tunteminen, oppimisen ilo ja 

toimintaa nyt täysin yhdistysvoimin. 

Yhdistyksellä on kokoaikainen toiminnanjohtaja 

sekä hanke- ja sesonkityöntekijöitä. 

Lisäksi puistossa tehdään tuhansia 

tunteja talkootyötä. 

Kun toiminta perustuu yhdistysvoimaan 

ja projektirahoitukseen, ovat 

lennokkaat ideat ja väsymätön rahoituslähteiden 

etsintä talvikauden perustyötä. 

mistä on syntynyt muun muassa pölyttäjien, 

perinnemaisemien ylläpitämisen 

ja ruokavalioiden monimuotoistamisen 

ympärille. 

Parhaillaan Elonkiertoon suunnitellaan 

uudenlaista, syötävää metsäpuutarhaa. 

Marraskuussa alkaa uusi kolmivuotinen 

Interactive Gardens -hanke, jossa 

Elonkierto on yksi esimerkkipuutarha 

Elonkierto-puisto 

• Perustettu vuonna 1998. 

• Puiston laajuus noin 20 hehtaaria. 

Mukana on sekä peltoa että metsää. 

• Ylläpidosta vastaa Elonkierron 

Ystävät ry. Liittymällä yhdistykseen 

tuet puiston toimintaa.

16 

SYYS-ALE 

KAIKKI 

BETONI- 

PATSAAT 

JA SUIHKU- 

LÄHTEET 

NYT 

-40% 

Tarjous voimassa 7.–10.9. 

Avoinna to-su klo 10–18 

Kuturmäentie 2, 

25130 Muurla 

p. 045 166 5740 

pihapatsaat.fi 

w 

Täysin uusi Volkswagen Amarok 

5 vuoden / 200 000 km takuulla 

Nyt meillä. Tervetuloa tutustumaan ja koeajamaan. 

Uudistettu Amarok tarjoaa modernia tekniikkaa ja uutta muotoilua, sekä vertaansa vailla olevat maastoominaisuudet. 

Missä ikinä sitä ajatkin, sen lukuisat, modernit kuljettajaa avustavat järjestelmät tarjoavat entistä 

enemmän tukea. Vahva, luotettava ja monikäyttöinen Amarok lunastaa vaativimmatkin odotukset. 

Paras kuljettaa varmasti | www.volkswagen.fi 

Volkswagen Amarok DC Life 2,0 R4 TDI 4MOTION 151kW (205 hv) hinta alk. 63 535 € CO2-päästöllä 230 g/km. Amarok-malliston yhdistetty EU-kulutus 8,8–10,3 l/100 km ja CO2- 

päästöt 230–270 g/km. Suositusvähittäishinnasto 16.3.2023 (WLTP). Hintaan sisältyy alv. 24 % ja toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Volkswagen Hyötyautojen 

Suomen maahantuoja on K Auto Oy. 

K-Auto Volkswagen Forssa 

Aukeentie 2, vaihde 010 533 2400 

Automyynti puh. 010 533 2310: ma–pe 9–17, la 10–15 

Huolto puh. 010 533 2320: ma-pe 7.30–16.30 

> volkswagen.fi 

Puhelut 010-alkaviin vaihde- ja asiakaspalvelunumeroihin maksavat 8,4 snt/min ja 

alanumeroihin 8,35 snt/puhelu + 12,09 snt/min niin lanka- kuin matkapuhelimesta 

soitettaessa. Hinnat sis. alv:n 24 %. 

Petri 

Honkala 

045 214 1624 

Markku 

Sillanpään 

050 300 4935 

Tomi 

Hyvönen 

050 325 1093 

Atte 

Kallio 

050 479 3436 

Tommi 

Setälä 

044 560 1681


17 

Munckin pyhiinvaellus, osa 2 

Tervetuloa pyhiinvaellukseni osaan 2 nuoruuteni Hämeen Härkätien kirkoilta kirkoille. Nykyajan tapahtumat saivat ajatusteni aikakellon pyörähtämään 

käyntiin ajassa taaksepäin. Saman mittaista aika on, kuljettaapa sitä pitkin ajatuksiaan kumpaan suuntaan tahansa. 

tyneestä repeämästä karkasivat aatelimi- 

Kotiseutu 

Saavuttaessa Somerolle olemme tulleet 

Hämeen porteille, tällä matkalla 

ulos portista ja pois Hämeestä. Tulemme 

aikain alun varsinaiseen Suomeen, 

Hiidentieksi kutsutun ja Härkätieksi nimetyn 

teiden risteykseen. Hiidentie johtaa 

Somerolta katsoen Portus tauestorumiin 

– hämäläisten satamaan, jonne Birger 

Jaarlin toinen ristiretki suuntautui 1200 

luvun puolivälissä. Muita merkittäviä 

väyliä siellä päin Suomea olivat Huovintie 

ja Kalevantie.Someron sijainti Härkätien 

puolimatkassa ja merkittävien muidenkin 

väylien risteyksessä toi aikojen saatossa 

seuduille merkittäviä vieraita. Ruotsin 

kuninkaallisista tuleva kuningas Juhana 

III 1559, Kustaa II Adolf 1614, vuosilukujen 

vilistäessä, 1752 Aadolf Fredrik, 

Kustaa III matkasi useasti läpi Someron. 

Kustaa IV Adolfin tiedetään yöpyneenkin 

Lahden kartanossa. Keisari Aleksanteri I 

kulki halki Someron tutustuessaan uuden 

valtakuntansa osaan 1809, hän teki toisen 

matkan Härkätielle vielä 1819. 

Kun Venäjän maa oli ankara aatelismiehille, 

jotka olivat valtakunnasta vallan 

loppua, teki tsaari pirun kanssa sopimuksen, 

että piru itse toimittaisi uusia 

aatelismiehiä Ruotsista, jossa heitä oli 

joutaviksi asti – aatelismiehiä. Piru kävi 

matkaan suuren säkin kanssa, joka oli 

pian täynnä ja hän suuntasi pikaisesti 

matkansa takaisin Venäjälle ja tietysti 

Härkätietä pitkin. Ensimmäisen kerran 

piru lepäsi Huikkoin mäellä Somerolla 

ja teki lepopaikalleen tervaskannoista 

aimo tulet lämmikkeekseen ja nukahti 

ansaittuun lepoon. Herättyään piruparka 

huomasi nukkuneensa useamman päivän, 

tunnisti ajan kulun kurnivasta vatsastaan. 

Touhuissaan nappasi repun selkäänsä 

huomaamatta sen kulman jääneen kiinni 

palaneen kannon juureen. Reppu repesi 

kiireisessä matkaan lähdössä. Näin syn- 

ehet pitkin Someron metsiä. Tämä tarina 

selittänee, miksi sittemmin Somerolla oli 

niin paljon herraskartanoita ja kaupungin 

vaakunaa komistaa palavan kannon kuva. 

Someron vanhinpia säilyneitä rakennuksia 

on harmaakivinen sakasti 

1400-luvulta. Someron nykyinen kirkko 

on G.Th. Chiewitzin suunnittelema, joka 

nousi kirkkomaan korkeimmalle kohdalle 

1859, siis noin 70 vuotta myöhemmin 

kuin mentaalisen pyhiinvaelluksemme 

kohde Ylivieskan kirkko. 

Härkätietä on vielä jäljellä. Seuraamme 

Paimiojokea ja saavumme Koskelle ja 

melko nopeasti myös Marttilaan. Historian 

sivuilla vilahtelee myös Ylistaron 

kappeliseurakunta 1650-luvun vaiheilla. 

Niihin aikoihin harvoja henkiin jääneitä 

Hakkapeliittoja palaili kolmekymmenvuotiselta 

sotareissultaan hämäläisille 

kotiseuduilleen pitkin Härkätietä. 

Kosken ja Marttilan alueilla kulkee myös 

jo aiemmin mainittu Huovintie. Kosken 

nykyinen kirkko on Härkätien nuorimpia. 

Tosin Tuimalassa vanhan puretun kirkon 

kellotapuli on 1700-luvulta, sittemmin 

muutettu siunauskappeliksi. Marttila vastaavasti 

on vanha emäpitäjä, sen seurakuntakin 

on perustettu jo 1300-luvulla, jolta 

ajalta on peräisin pitäjän nimi Pyhän Martin 

mukaan. Tuttuja nimiä näillä tanhuvilla 

ovat myös Kaarina, Maaria ja Pertteli. 

Marttilan nimi liitetään voimakkaasti 

nuijasotaan, joka päättyi 1597. Vanhojen 

asioiden ja sotaisuuksien juurilla ollaan. 

Kaksi vuotta Nuijasodan päättymisestä 

Kaarle-herttua joukkoineen saapui Suomeen 

tunnetuin seurauksin. Sotilaita kulki 

Härkätietä molempiin suuntiin, milloin 

mihinkin taisteluun ja milloin ketäkin 

vastaan tai kenenkin puolesta. Marttilan 

kirkko on Antti Piimäen 1765 rakentama. 

Vuorostaan Mikael Piimäki rakensi 

puisen barokkikirkon Tarvasjoelle 1779 

jonka sakaristossa säilytetään keskiaikaisen 

Tallakappelin 1400-luvulta peräisin 

olevaa Pietà-ryhmän osaa. 

Tullaan jo Aurajokilaakson varhaisasutuksen 

ydinalueelle nykyiseen Lietoon, 

jonka ruotsinkielinen nimi Lundoesiintyy 

asiakirjoissa 1320-luvulta asti ja on 

tulkittu sen tarkoittavan pyhää lehtoa. 

Lieto-sana yhdistetään luonnikkaasti 

lieto Lemminkäiseen, joka viittaa pitkään 

ikään. Liedon Vanhalinna on Suomen 

muinaislinnoista kuuluisimpia, sitä on 

asutettu jo pronssikaudelta n. 100 eKr., 

jolloin tuo sykähdyttävä mäki sijaitsi merenlahden 

niemessä. Liedon Ristinpeltoa 

pidetään Suomen vanhimpana vihittynä, 

kristillisenä hautausmaana ja siellä 

sijainnutta kirkkoa maamme vanhimpana 

kirkkorakennuksena. Ei ole kirkkonuorukainen 

Liedon harmaakivikirkkokaan, 

jonka vanhimmat osat ovat peräisin 

1330-luvulta. Kirkko on holvattu kolmilaivaiseksi 

1500-luvulle tultaessa. 

Lähestymme matkamme fyysistä päätä 

vielä Maarian kirkon kautta, jonka merkitys 

on minulle voimakkaan henkilökohtainen, 

onhan se vihkikirkkomme Marini 

kanssa. Kirkon rakentamisen tarina on 

pitkä. Kivisakaristo on 1200-luvun lopulta. 

Kellotornin jalkaosaa alettiin rakentaa 

1300-1400-lukujen vaihteessa. Kirkkoa on 

korjailtu usein. Kirkon saarnastuoli on Turun 

palossa 1827 tuhoutuneen tuomiokirkon 

saarnastuolin jäljennös vuodelta 1662. 

On lähes makuasia päätämmekö 

Härkätien matkamme Hevostorille vai 

Suurtorille, Turun tuomikirkolle ainakin. 

Oma kolmekymmenvuotinen kirkkotie 

päättyy yhteen täyttymykseensä oman 

tyttäremme syntymiseen aprillipäivänä 

1975 Turussa. Oma matkani alkoi tasan 

kolmekymmentä vuotta aikaisemmin Hämeenlinnassa. 

Siitä alkoi edelleen jatkuva 

perhe-elämämme, täydentyen pian vielä 

yhdellä poikalapsella ja nyt jo viidellä 

lapsenlapsella. 

Tällä kuvitteellisella pyhiinvaelluksella haluan 

herättää kiinnostuksen Härkätietä kohtaan 

ja innostaa muitakin seikkailulle vuosisatoja 

kulkeneiden ihmisten pitkään letkaan. 

Matkalähteinäni: Härkätie-toimikunnan: 

Härkätie / Hämeen Härkätien matkailuopas 

Toimittaneet; Jaakko Masonen, Eero Ojanen, 

Markku Heikkinen. Painettu Karisto Oy:n 

kirjapainossa 1992. 

Sekä omat kokemukseni Hämeen Härkätiellä 

edestakaisin kulkeneena ja kaksikymmentä 

vuotta Härkätien varressa Portaassa kesäasuneena. 

Forssassa 1.4.2017 Pertti Munck 

Kuka pääsee mukaan – kuka ei? 

Onko forssalaisuus jotain erilaista, onko se synnynnäistä vai opittua? Miksi meidän yhteisöön on vaikea sulautua? 

Tarvitseeko tulijan olla erityisillä taidoilla varustettu, kun muuttaa seudulle? 

Ingressissä oli monta kysymystä, joihin 

lähdin miettimään vastausta, tai oikeastaan 

en vastaustaustakaan suorasti, 

vaan niitä syitä miksi forssalaiseen yhteisöön 

on vaikea uida sisään. 

Tämä ihmettely lähti siitä, kun sain 

eräänä toukokuisena päivänä kutsun 

Tampereelle tutustumaan Forum-teatteriin. 

Forum-teatteri on yleisöä osallistava 

teatterimuoto, jossa on omat sääntönsä. 

Forum-teatterin tarkoituksena on käsitellä, 

keskustella ja kokeilla, miten erilaiset 

toimintatavat vaikuttavat tilanteisiin, joissa 

ilmenee sortoa. 

Keskustelun ja osallistumisen myötä 

pyritään yhteisön, ja yksilöiden voimaantumiseen. 

Esityksen teema oli Kuka pääsee 

mukaan – kuka ei? millaisia mukaan 

pääsemisen tai ulosjäämisen kokemuksia 

ihmisillä on elämässään. 

Aihe oli mielenkiintoinen. Mielenkiintoiseksi 

sen teki näin syntyperäisenä 

forssalaisena, että joukkomme oli reilu 

20 hengen kokoelma ihmisiä varustettuna 

erilaisilla taustoilla. Heistä neljä ihmistä 

totesi alkukeskusteluissa, että olivat jossakin 

elämänvaiheessa asuneet Forssassa 

eivätkä olleet tunteneensa kuuluvansa 

joukkoon. Kaikki olivat lähteneet muille 

maille. Joku nopeammin, joku hiukan 

hitaammin. 

Nyt haluaisinkin herättää keskustelua 

ja pohdintaa, miksi meille tänne on vaikea 

juurtua. Miksi me emme ota tulijoita vastaan 

avosylin ja anneta heille mahdollisuutta? 

Mistä tämä juontaa? Onko tehdas tähän 

syyllinen? Onko tehtaan haamu niin vahva? 

Pelkäämmekö jotain? Varastaako ulkopuolelta 

tullut meidän identiteettimme? 

Mitä mieltä olette? Haastan teidät 

pohtimaan asiaa kesällä laiturin nokassa 

istuen. Olisiko meillä vakavan mietinnän 

paikka, jos haluamme tänne lisää forssalaisia? 

Siis pysyviä forssalaisia. 

Terveisin 

Keijo Koskimies

Metalliromut ja lyijyakut rahaksi 

Syyskuussa Lopella jälleen 

suuri ulkoiluviikonloppu 

LOIMAA Hannunkatu 9, To klo 10-12 

SOMERO Joensuuntie 47, To klo 14-17 

HUITTINEN Loimijoentie 90, Ke klo 14-17 

LEMPÄÄLÄ Teollisuuskyläntie 4, Ma ja Pe klo 14-17 

Punnitsemme ja maksamme heti! 

www.romukioski.fi/ostohinnat • GSM 050 505 2030 

Poronpolun Polkaisu poljetaan 

lauantaina 23.9. tutuilla Poronpolun 

reiteillä. Se on retkipyöräilyä, 

jossa ei ajeta kilpaa eikä oteta aikaa, vaan 

nautitaan luonnosta, yhdessä olosta ja 

toivottavasti kirpeästä syksyisestä säästä. 

Lähtö tapahtuu Räyskälän Ilmailukeskuksesta 

kello 8-11. Punelian salmi ylitetään 

kapulalossi Vorsmanilla. Kapulalossi 

sulkeutuu lauantaina kello 16, jolloin 

myös tapahtuma päättyy. Saunomismahdollisuus 

Ilmailukeskuksen saunassa on 

pyöräilijöille lauantaina kello 13-17.30. 

Samalla voi pulahtaa myös Vääriän virkistävään 

veteen. 

Pyöräilijöille on tarjolla eripituisia reittejä 

noin 10 kilometristä 55 kilometriin. 

Pyöräilyreitteihin sisältyy vaihtoehtona 

myös Melkuttimen kierto, patikkareiteistä 

poiketen. Reitin voi valita vapaasti itse 

mieltymyksensä sekä taitonsa mukaan. 

Matkan varrella on maksulliset huoltopisteet 

Melkuttimella, Marskin Majan 

salmessa ja Kalamajalla. Tarjottavia riittää 

suolaisista voileivistä makeisiin muurinpohjalettuihin. 

Tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen 

osoitteessa poronpolku.vilkas.shop. 

Mukaan mahtuu 600 ensiksi ilmoittautunutta. 

Sunnuntaina 24.9. on sitten vuorossa 

kävelytapahtuma. Reittejä on viisi 

eripituista: 3, 11, 16, 22 ja 28 kilometriä. 

Upeimmat maastot ovat 22 ja 28 km:n 

reiteillä. Marskin Majan salmen ylitys 

kapulalossi Vorsmannilla tai soutuveneellä 

on järjestetty vain tapahtumapäivänä, 

ja se sisältyy tapahtuman osallistumismaksuun. 

Matkan varrella voi tutustua 

Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmajaan, 

kenttävartioasema Sisuun 

sekä Pirunlinnan kalliomuodostelmiin. 

Kolmen kilometrin perhereitillä voi tutustua 

Kuikeloisen ja Kuunvalon retkeen 

sadun merkeissä. Ja löytyy sieltä vähän 

muutakin tekemistä etenkin lapsille. 

Tapahtumakeskus sijaitsee Räyskälän 

ilmailukeskuksessa osoitteessa Räyskäläntie 

311. Tapahtumakeskuksesta on 

ilmainen bussikuljetus reiteille ja takaisin. 

Reittien varrella on useita maksullisia 

huoltopisteitä. Tarjottavana on niin 

suolaisia kuin makeitakin vaihtoehtoja. 

Myös sunnuntaina on sauna lämpimänä ja 

Vääriä odottaa rohkeita uimareita. 

Lisätietoja löydät Poronpolun kotisivuilta. 

Tavataan Poronpolulla syyskuun viimeisenä 

viikonloppuna. 

Vieläkö on toivoa? 

Parisuhdekomedia Pientä laittoa 

jatkaa kiertueella 2023 L-H Pirtillä 

5.10. Kello 19. 

Masa ja Lissu ovat olleet naimisissa 25 

vuotta. Vieläkö on toivoa vai onko kaikki 

jo menetetty? Lissu päättää tarttua härkää, 

siis Masaa sarvesta… Siis sarvista. 

Katsomossa tämän pitkän parisuhteen 

ongelmat ja niiden purkaminen naurattaa. 

Luultavasti ilmassa on myös pientä huokailua 

ja hikoilua varsinkin, jos kumppani 

sattuu istumaan vieressä. Tervetuloa 

rohkeasti testaamaan. 

Maarit Peltomaa ja Juha Veijonen 

eivät esittelyjä kaipaa. Heidät tunnetaan 

elokuva- ja TV- rooleistaan. 

Keväällä elämä herää, vaan piristyykö 

suhde. Tarttisko tehdä jotain vai pysytäänkö 

näissä? 

”LISSU: Oot sä koskaan pettäny mua? 

MASA: Mitä, mitä… En oo! Ja sun ois 

nyt paras lopettaa. 

LISSU: Me ollaan oltu kakskyt viis 

vuotta kimpassa. Tilastojen mukaan sä 

oot pettäny mua. 

MASA: Niiden samojen tilastojen mukaan 

sä oot pettäny mua! 

LISSU: En tietenkään oo. 

MASA: Miten sä voi olla niin varma, 

että mä oon? 

LISSU: Sä oot mies…”


19 

KÄYNTIKORTTIHAKEMISTO 

Yrittäjä! Varaa oma paikkasi käyntikorttihakemistosta! Hinta 35 euroa / kerta / 

valmis käyntikorttiaineisto (minimi 5 kertaa.) Katso myynnin yhteystiedot sivuilta 2. 

Since 1996 

Palvelumme autoosi: 

ruosteenesto 

maalipinnan käsittely 

pesupalvelut 

äänieristys 

Lepistönkatu 5, 30100 Forssa 

Puh. 03-4221 442 0500-616 081 

www.forssanruosteenesto.fi 

SUOMALAISTA 

PALVELUA 

ASBESTIPALVELU JTR OY 

Juha Romppainen 

Laitatie 1, 31600 Jokioinen 

asbestipalvelu@gmail.com 

045 105 5977 

1+8 tilataksi, pyörätuoli 

040 5338005 

SORAT, MURSKEET, 

MULLAT 

VELJ. NUORITALO OY 

Puh. 0400 533 739 | info@vnoy.fi 

www.vnoy.fi 

KORJAUSOMPELUA 

TUOTEMYYNTIÄ 

lkaman 

kennetyö Oy 

: 

kaat 

US 

O- 

PÄTKÄPELLIT 

T20 profiili 

pit. 2,5 m 

pit. 3,0 m 

37,90€/kpl 

45,50€/kpl 

rssa P. 050 517 8989 Teemu Valkama 

Paljon 

tuotteita eri 

väreissä, 

tervetuloa 

ostoksille! 

MARJA HANNULA 

Puuvillakatu 4 A 1 (puutalo) 

FORSSA P.0500 728743 

Yrittäjä! Varaa oma paikkasi 

käyntikorttihakemistosta! 

Hinta 35 euroa / kerta / valmis käyntikorttiaineisto 

(minimi 5 kertaa.) 

Katso myynnin yhteystiedot sivuilta 2.

Herkulliset 

Pitopöytämme 

tarjolla 

12.2 , 19.3. ja 16.4. 

Varaa paikkasi! 

Palvelua sydämellä & ammattitaidolla 

Rengon Pitopalvelu & Juhlatila Tulinummi 

Tiedustelut ja varaukset: 

rengonpitopalvelu@rengonpitopalvelu.fi, 

p. 03 652 7420 

Varaa 

kevään 

juhlat 

NYT! 

Tervetuloa! 

www.rengonpitopalvelu.fi 

Kotiseutulaisen tärpit ovat lehden 

lukijoille neuvoteltuja erikoistarjouksia! 

KESÄTUOTTEET ALENNETUIN HINNOIN 

Käytetään paikallisia 

– turvataan palvelut 

– säilytetään elinvoimaisuus! 

Yrittäjä, tule mukaan 

kampanjaan, kysy lisää! 

Syyskuussa tärpin tarjoavat 

Terveyskauppa Helokki sekä 

Hannun Kello, hyödynnä 

edulliset tarjoukset! 


tärppi! 

IHANIA UUTUUKSIA SYKSYYN 

NAUTI OSTOSTEN LOMASSA 

HÖYRYÄVÄN KUUMIA KAHVIJUOMIA 

Pidetään yhdessä 

kotiseutu vireänä! 

050 4753028 | JOENSUUNTIE 49, SOMERO 

- Lahjan ostajan paratiisi - 

SYYSKUUN TARJOUS 

Eichmüller rannekellot 


tärppi! 

35€ 

Terveys 

Tieto 

Terveyskauppa 

Helokki 

TAPULIKUJA 6, Forssa P. 03 435 5545 

ma-ti 9-18, ke-pe 9-19, la 9-16, su suljettu 

Vilppaankatu 2, FORSSA 

www.hannunkello.com

Kotiseutulainen 13/2023

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?