27.03.2024 Views

Paras paikka -asukaslehti, maaliskuu 2024

Maaliskuun 2024 Paras paikka -asukaslehden teema-artikkelit käsittelevät etsivää nuorisotyötä, työskentelyä eläkkeellä ja koulurakentamista Kaarinassa. Lisäksi lehti sisältää lyhyitä uutisia, vinkkejä tapahtumista ja tekemisestä, Hauska tavata -jutun, asiaa keskustan kehittämisestä sekä kaavoituskatsauksen.

Maaliskuun 2024 Paras paikka -asukaslehden teema-artikkelit käsittelevät etsivää nuorisotyötä, työskentelyä eläkkeellä ja koulurakentamista Kaarinassa. Lisäksi lehti sisältää lyhyitä uutisia, vinkkejä tapahtumista ja tekemisestä, Hauska tavata -jutun, asiaa keskustan kehittämisestä sekä kaavoituskatsauksen.

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

1/<strong>2024</strong><br />

<strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong>.<br />

Kaarinan kaupungin <strong>asukaslehti</strong> | www.kaarina.fi | Julkinen tiedote<br />

KADONNEIDEN MUSSUKOIDEN<br />

ETSIJÄT – ETSIVÄ NUORISOTYÖ<br />

AUTTAA NUORIA OMAN POLUN<br />

LÖYTÄMISESSÄ.<br />

<strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong> kasvaa.<br />

S. 4<br />

OMAEHTOINEN TYÖNTEKO<br />

ELÄKKEELLÄ LISÄÄNTYY<br />

– KOKENUT TYÖNTEKIJÄ<br />

ON TYÖYHTEISÖNSÄ<br />

VOIMAVARA.<br />

<strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong> työskennellä.<br />

S. 6<br />

Kaarina on<br />

houkutteleva ja<br />

kilpailukykyinen<br />

<strong>paikka</strong> asua,<br />

yrittää ja tehdä<br />

työtä.<br />

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISIÄ<br />

KOULURAKENNUKSIA.<br />

<strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong> oppia.<br />

S. 18


2<br />

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

4<br />

Kaarinan kaupungin<br />

<strong>asukaslehti</strong> 1/<strong>2024</strong><br />

6<br />

18<br />

TEEMA<br />

Lehden teemana on Kaarina on<br />

houkutteleva ja kilpailukykyinen<br />

<strong>paikka</strong> asua, yrittää ja tehdä työtä.<br />

SIVU 4 Kadonneiden mussukoiden<br />

etsijät – Etsivä nuorisotyö auttaa<br />

nuoria oman polun löytämisessä.<br />

<strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong> kasvaa.<br />

SIVU 6 Omaehtoinen työnteko<br />

eläkkeellä lisääntyy – Kokenut<br />

työntekijä on työyhteisönsä<br />

voimavara. <strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong><br />

työskennellä.<br />

SIVU 8 Kaarinan kulttuuri- ja<br />

kirjastopalveluilla huikea vuosi 2023.<br />

SIVU 9 Kaavoituskatsaus <strong>2024</strong>.<br />

SIVU 18 Käyttäjälähtöisiä<br />

koulurakennuksia. <strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong><br />

oppia.<br />

TAPAHTUMIA<br />

JA TEKEMISTÄ<br />

SIVU 13<br />

13<br />

20<br />

HAUSKA TAVATA<br />

SIVU 20<br />

<strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong>.<br />

Kaarinan kaupungin <strong>asukaslehti</strong><br />

Julkaisija: Kaarinan kaupunki,<br />

Oskarinkatu 4, 20780 Kaarina<br />

Toimitus: tiedotus@kaarina.fi, p. 050 314 6189<br />

Ulkoasu, taitto ja painatus: Punamusta Oy<br />

ISSN: 2736-8017 (painettu)<br />

Painosmäärä: n. 16 800 kpl<br />

Painettu Galerie Brite Bulk -paperille.<br />

Kannen kuva: Roni Lehti. Etsivän nuorisotyön tilassa<br />

Entissä järjestetään toimintaa viitenä päivänä viikossa.<br />

Seuraava numero ilmestyy toukokuussa <strong>2024</strong>.<br />

Palvelupiste Fiskari<br />

Lautakunnankatu 1,<br />

20780 Kaarina<br />

p. 02 588 4010, palvelupiste@kaarina.fi<br />

Avoinna:<br />

maanantai klo 9-19<br />

tiistai-perjantai klo 9-16<br />

juhlapyhien aattona klo 9-16<br />

Piikkiön palvelupiste<br />

Hadvalantie 9,<br />

21500 Piikkiö<br />

p. 02 588 4020, palvelupiste@kaarina.fi<br />

Avoinna:<br />

maanantai klo 12-19<br />

tiistai-perjantai klo 10-16<br />

juhlapyhien aattona klo 10-16


KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

3<br />

Tehdään yhdessä keskustasta kaikkien<br />

kaarinalaisten viihtyisä olohuone!<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

TEKSTI: KAUPUNGINARKKITEHTI<br />

(VS) OSCU UURASMAA<br />

KUVA KILPAILUEHDOTUKSESTA ”RU-<br />

NOILIJAN LÖYTÖRETKI”, SWECO FIN-<br />

LAND OY<br />

KAARINAN keskustan yleiseen ideakilpailuun<br />

saatiin laadukkaita kilpailuehdotuksia,<br />

jotka tarjoavat<br />

arvokkaita näkökulmia keskustan<br />

kehittämiseen. Kuitenkaan yksikään<br />

ehdotuksista ei kokonaisuutena<br />

ratkaise keskustan kaikkia<br />

haasteita parhaalla tavalla. Keskustan<br />

jatkosuunnitelmiin tullaan<br />

keräämään eri kilpailuehdotusten<br />

parhaita puolia, lisätään joukkoon<br />

hyviä ideoita ja kootaan niistä kokonaissuunnitelma<br />

keskustan kehittämiseksi.<br />

Kilpailun tuloksia esiteltiin edellisessä<br />

<strong>Paras</strong> Paikka -lehdessä, ja kilpailuehdotukset<br />

ovat nähtävissä<br />

kaupungin nettisivuilla osoitteessa<br />

kaarina.fi/paras<strong>paikka</strong>.<br />

Suunnitteluratkaisut<br />

Keskustan rakentamisen tyyli pyritään<br />

pitämään monipuolisena ja<br />

laadukkaana. Perinteisiä kauneusarvoja<br />

vaalitaan esimerkiksi hyvillä<br />

pintamateriaaleilla, kauniilla kattomuodoilla<br />

sekä rauhallisella ikkunajaotuksella.<br />

Suunnittelussa keskitytään<br />

pääasiassa 4–5-kerroksisiin<br />

taloihin, mutta matalammilla<br />

taloilla saadaan joukkoon mielenkiintoisuutta.<br />

Väreihin kiinnitetään<br />

huomiota: ei tylsää harmautta<br />

muttei liian räikeitäkään rakennuksia.<br />

Tori- ja katurakentamisen laatutasoa<br />

nostetaan keskustassa. Viherratkaisujen<br />

merkitys on viihtyisyyden<br />

kannalta ensiarvoisen<br />

tärkeä, ja kulttuurillisia elementtejä,<br />

kuten esimerkiksi runoja, hyödynnetään<br />

kaupunkikuvan rikastuttamiseksi.<br />

Penkkien lisäämistä<br />

on toivottu paljon, ja niitä varmasti<br />

lisätään.<br />

Miellyttävä valaistus vaikuttaa<br />

sekä viihtyisyyteen että turvallisuuteen.<br />

Valaistuksella on myös tärkeä<br />

osansa pimeimmän ajan piristäjänä,<br />

ja teemavalaistus huomioidaankin<br />

osana suunnittelua.<br />

Liiketiloja halutaan katutasoon<br />

lisää. Liiketilojen osalta on erityisen<br />

tärkeää tunnistaa paikat, joissa ne<br />

voisivat parhaiten menestyä. Muillakin<br />

kohdilla rakennusten alimpien<br />

kerrosten tulee muodostaa<br />

kaunista kaupunkikuvaa niin materiaaleiltaan<br />

kuin ovilta ja ikkunoiltaankin.<br />

Pysäköinti ja<br />

päivittäistavarakaupat<br />

Kaarinan keskustassa on nykyään<br />

paljon pysäköintialuetta, mutta<br />

uuden rakentamisen myötä tarve<br />

pysäköintipaikoille kasvaa. Osa pysäköinnistä<br />

on siis pakkokin saada<br />

silmiltä piiloon. Niin sanottu rakenteellinen<br />

pysäköinti mahdollistaa<br />

pysäköintitilojen päälle muiden<br />

toimintojen sijoittamisen, mutta<br />

se on kalliimpaa. Kaupunkikuvan<br />

kannalta parhaita ratkaisuja Kaarinassa<br />

olisivat rakennusten välissä<br />

olevat, pihakansien alle jäävät pysäköintitilat.<br />

Varsinaisia pysäköintitaloja<br />

ei haluta suosia, mutta mikäli<br />

niitä tehdään, ne kytketään<br />

osaksi muuta kaupunkirakentamista<br />

ja niiden julkisivuihin kiinnitetään<br />

erityistä huomiota. Kadunvarsipysäköintiä<br />

tarvitaan jatkossakin,<br />

ja torin lähelle tulee päästä<br />

myös autolla.<br />

Kaarinan keskustassa on erinomainen<br />

tilanne päivittäistavarakauppojen<br />

suhteen, tästä kannattaa<br />

pitää tiukasti kiinni. Kauppojen<br />

rakennetta mietitäänkin<br />

huolella yhdessä kaupan toimijoiden<br />

kanssa keskustaa kehitettäessä.<br />

Torin kehittäminen<br />

Keskustan kehittämisen asioista<br />

ajankohtaisin on torin ja sen ympäristön<br />

kehittäminen. Aluetta tullaan<br />

tämän vuoden aikana suunnittelemaan<br />

kokonaisuutena. Mielessä<br />

pidetään ensisijaisesti torimyynnin<br />

tarpeet, tapahtumien järjestämisen<br />

mahdollisuudet sekä<br />

houkuttelevien liiketilojen rakentuminen<br />

torin ympärille. Esteettömyys<br />

ja turvallisuus otetaan hyvin<br />

huomioon.<br />

Torille halutaan myös paljon<br />

puita ja viherratkaisuja, ja sen ympäristöstä<br />

tehdään toiminnallisesti<br />

mahdollisimman monipuolinen ja<br />

houkutteleva kaiken ikäisille. Joulutori<br />

kuusineen, valoineen ja kojuineen<br />

otetaan huomioon osana<br />

kokonaisuutta.<br />

Toriaukion ympärille luodaan<br />

kävelylle ja pyöräilylle pyhitettyä<br />

aluetta, jotta alueesta tulisi rauhallinen<br />

ja viihtyisä. Samalla pidetään<br />

huolta, että jokaiseen rakennuskokonaisuuteen<br />

pääsee myös autolla<br />

ja toriostoksetkin saa helposti kannettua<br />

lähimmälle parkkipaikalle.<br />

Torille suunnitellaan myös pienimuotoinen<br />

esiintymislava. Isompia<br />

tapahtumia varten tuodaan siirrettäviä<br />

lavarakennelmia tarpeen<br />

mukaan. Erilaisiin tapahtumiin varustaudutaan<br />

niin sähkön, datan<br />

kuin vedenkin osalta. Jäätelökioskillekin<br />

tehdään <strong>paikka</strong> ja tekniikka<br />

valmiiksi.<br />

Kaarina-talon edustalla on jo<br />

pieni osa valmista lämmitettyä<br />

torikiveystä, ja aluetta laajennetaan<br />

jo tänä vuonna. Samalla luodaan<br />

teknisiä ratkaisuja kokonaisuuden<br />

toteuttamista varten. Torialue<br />

istutuksineen ja toimintoineen<br />

pyritään saamaan valmiiksi<br />

ensi vuonna.<br />

Toivottavasti muutoksien myötä<br />

torialueesta ja sen ympäristöstä<br />

tulee viihtyisä ja innostava <strong>paikka</strong>,<br />

jossa yrityksetkin viihtyvät ja jossa<br />

järjestetään useita pieniä ja isompiakin<br />

tapahtumia kaikkina vuodenaikoina.<br />

Oskarintalon ja<br />

Kaarina-talon<br />

tulevaisuus<br />

Oskarintalo eli vanha virastotalo<br />

tarvitsee osakseen isoja parannuksia,<br />

ja toisaalta kaupunki on<br />

päättänyt luopua nykyisistä tiloistaan<br />

Oskarintalossa. Työpisteitä<br />

ja neuvottelutiloja tarvitaan kuitenkin<br />

paljon, eivätkä ne kaikki millään<br />

mahdu Kaarina-taloon. Myös<br />

Kaarina-talon nykytoiminnoissa on<br />

kehitettävää.<br />

Oskarintalossa on suuri ja hyvin<br />

rakennettu rakennusrunko, jonka<br />

jatkokäyttöä selvitellään huolella.<br />

Purkaminen on joillakin mittareilla<br />

helpoin ratkaisu, mutta ekologisesti<br />

ja taloudellisestikin voi olla<br />

paljon järkevämpää hyödyntää perustusta,<br />

rakennusrunkoa ja niitä<br />

rakennusosia, jotka ovat hyvässä<br />

kunnossa. Nykyinen talotekniikka,<br />

julkisivut ja sisäratkaisut ovat joka<br />

tapauksessa suuren remontin tarpeessa.<br />

Tulevat ratkaisut Oskarintalon<br />

suhteen pitää perustua tietoon,<br />

asiaa pitää siis suunnitella<br />

huolella. Vuoden <strong>2024</strong> aikana laaditaankin<br />

hankesuunnitelma Oskarintalon<br />

ja Kaarina-talon tulevaisuudesta<br />

yhdessä henkilökunnan<br />

ja tilojen muiden omistajien ja<br />

käyttäjien kanssa.<br />

Oskarintalon länsipäädyn kehittäminen<br />

on erityisen tärkeää.<br />

Päädyn tulee joka tapauksessa<br />

muodostaa kaunis ja toiminnallinen<br />

reunus torialueelle. Jos kaupungin<br />

toimintoja sijoittuu tulevaisuudessakin<br />

Oskarintaloon, olisi<br />

se hyvä yhdistää sillalla Kaarina-taloon.<br />

KESKUSTELLAAN<br />

KESKUSTASTA!<br />

Yleisötilaisuus: Esittelyjä ja<br />

keskustelua keskustan kehittämisestä<br />

ja Rauhalinnan<br />

alueen suunnittelusta sekä<br />

hiukan muistakin ajankohtaisista<br />

kaupunkisuunnittelun<br />

asioista torstaina<br />

25.4.<strong>2024</strong> kello 18-20 Hovirinnan<br />

koulun ruokasalissa.<br />

Tervetuloa!<br />

Kysely: Sinäkin voit antaa<br />

kommenttisi keskustan kehittämiseen.<br />

Osallistu huhtikuun<br />

loppuun mennessä<br />

pieneen kyselyyn sivulla<br />

kaarina.fi/paras<strong>paikka</strong>.<br />

Kiitos aktiivisuudestasi!


4<br />

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

TEEMA<br />

Kaarinassa etsivää nuorisotyötä on tehty yli 10 vuotta. Etsivä nuorisotyöntekijä Jere Järvinen on monelle nuorelle se tuttu ja turvallinen<br />

aikuinen.<br />

Kadonneiden<br />

mussukoiden etsijät<br />

– Etsivä nuorisotyö auttaa nuoria oman polun löytämisessä<br />

Kaarinassa etsivän nuorisotyön palveluita käyttää vuosittain 150–200 nuorta. Jokaiselle<br />

nuorelle omanlaiseksi räätälöity palvelu auttaa löytämään suuntaa elämälle ja tarjoaa tärkeää<br />

vertaistukea.<br />

TEKSTI: SUVI PULLIAINEN<br />

KUVAT: RONI LEHTI<br />

KAARINAN etsivää nuorisotyöntekijää<br />

Jere Järvistä voi huoletta kutsua<br />

nuorisotyön konkariksi. Vuodesta<br />

1995 asti nuorisotyötä tehneelle<br />

Järviselle moni kaarinalainen<br />

nuori on tuttu jo lapsuudesta<br />

saakka. Kun häneltä kysyy, mikä<br />

hänen työssään on parasta, hän<br />

vastaa empimättä:<br />

− No meidän mussukat tietysti!<br />

Etsivän nuorisotyön tehtävänä<br />

on auttaa näitä mussukoita, eli<br />

17–28-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat<br />

apua opiskelu- tai työpaikan<br />

löytämisessä tai elämänhallinnassa.<br />

Vapaaehtoisen palvelun ta-<br />

voitteena on tarjota nuorille turvallisia<br />

ja luottamuksellisia aikuiskontakteja.<br />

Viranomaisilla, kuten Kelalla,<br />

työvoimatoimistolla ja puolustusvoimilla<br />

on velvollisuus ilmoittaa,<br />

jos he eivät tavoita oman palvelunsa<br />

piiriin kuuluvaa nuorta. Sen<br />

jälkeen on etsivän nuorisotyön<br />

tehtävänä nimensä mukaisesti<br />

etsiä nuori. Kun nuori löydetään,<br />

selvitetään, mikä asia on jäänyt<br />

hoitamatta ja yritetään hoitaa se<br />

yhdessä loppuun.<br />

− Me olemme ainut yksikkö,<br />

joka jalkautuu oikeasti kentälle<br />

katsomaan, mihin se mussukka<br />

on hävinnyt, Järvinen kertoo.<br />

Jotkin asiakkuudet ovat hyvinkin<br />

lyhytaikaisia. Tällöin yleensä<br />

jokin asia on jäänyt hoitamatta vahingossa<br />

ja ratkaisu voi olla vain<br />

uuden ajanvarauksen tekeminen.<br />

Sen jälkeen asiat lähtevät uudelleen<br />

rullaamaan. Mutta sitten on<br />

heitä, jotka ovat pudonneet elämässään<br />

tyhjän päälle.<br />

− Heidän kanssaan aletaan rakentaa<br />

tulevaisuutta. Tavoitteena<br />

on päästä takaisin niin sanotusti<br />

yhteiskuntakelpoisiksi, Järvinen<br />

selittää.<br />

Kasvavat<br />

mielenterveysongelmat<br />

tuovat haasteita<br />

Etsivässä nuorisotyössä onnistumisia<br />

haetaan ihan pienistäkin asioista.<br />

Tavoitteet räätälöidään aina<br />

nuoren henkilökohtaisen tilanteen<br />

mukaan.<br />

− Onnistumisen ei tarvitse aina<br />

olla työ- tai koulu<strong>paikka</strong>. Jos meillä<br />

on haasteena se, että nuorella on<br />

niin suuri sosiaalisten tilanteiden<br />

pelko, ettei hän voi poistua kotoa,<br />

niin silloin on saavutus jo se, että<br />

päästään kävelylle, Jere Järvinen<br />

selventää.


KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

5<br />

Järvisen työvuosien aikana<br />

nuorten mielenterveysongelmat<br />

ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.<br />

Kun nuorilla ennen oli haasteita<br />

koulu- tai työpaikan saamisessa,<br />

ongelmat ratkesivat usein paikan<br />

löydyttyä. Nykyisin haasteisiin kietoutuvat<br />

yhä useammin mielenterveysongelmat,<br />

joiden ratkaisu<br />

saattaa viedä vuosia. Ruuhkautuneet<br />

mielenterveyspalvelut pitkittävät<br />

nuorten kuntoutumista ja<br />

Järvistä huolestuttaa nuorten laitostuminen.<br />

− Voi mennä vuosikin, että saadaan<br />

(mielenterveys)palvelut<br />

edes pyörimään. Ja sen päälle<br />

pitää laskea hoitoaika. Äkkiä puhutaankin<br />

kolmesta vuodesta ja<br />

se on todella pitkä aika, Järvinen<br />

sanoo.<br />

Sekä nuoret että Järvinen toivovat<br />

nuorisotyöhön pysyvyyttä.<br />

Järvinen toivoo, että työntekijät pysyisivät<br />

työssään pitempään, sillä<br />

silloin työ on hedelmällisempää<br />

kaikille osapuolille.<br />

− Kyllähän aikuinenkin ihminen<br />

turhautuu, jos vaikka lääkäri<br />

vaihtuu joka kerta. Joudut aina<br />

aloittamaan tarinan alusta, eikä se<br />

välttämättä johda mihinkään. Jossain<br />

vaiheessa ihminen tekee sen<br />

ratkaisun, ettei kerrokaan enää<br />

mitään, ja se ei ole koskaan hyvä<br />

juttu, Järvinen pohtii.<br />

− Tässä työssä tulosta ei välttämättä<br />

näe vuodessa tai kahdessa,<br />

mutta se näkyy pitkässä juoksussa.<br />

Silloin näkee mussukoita, kun<br />

heillä on jo omaa perhettä, ja he<br />

tulevat iloisena moikkaamaan, Järvinen<br />

jatkaa.<br />

Vertaistukea,<br />

sosiaalisuutta ja<br />

tulevaisuuden toiveita<br />

Tiistaiaamupäivänä etsivän nuorisotyön<br />

tiloihin on kokoontunut<br />

nuorten pienryhmä. Osa nuorista<br />

on lähtenyt toimintaan mukaan<br />

itsenäisesti, mutta osa on saanut<br />

alkuun hiukan apua. Roope Niittymäelle<br />

palvelusta vihjaisi ensimmäisen<br />

kerran sosiaalityöntekijä,<br />

mutta hän ei saanut vakuutettua<br />

Niittymäkeä palvelun hyödyistä.<br />

Lopulta hänet paikalle sai<br />

läheinen ystävä, joka Niittymäen<br />

sanojen mukaan raahasi hänet<br />

puolipakolla mukaansa.<br />

Etsivän työn nuoret puhuvatkin<br />

usein voimakkaasti palvelun puolesta.<br />

Karoliina Haakana kertoo<br />

kehuneensa etsivän nuorisotyön<br />

toimintaa sukulaisilleen, ystävilleen<br />

ja hoitokontakteilleen. Vaikka<br />

hän osallistuu toimintaan useana<br />

päivänä viikossa, hän ei koe sitä<br />

kuormittavana, vaan päinvastoin<br />

voimaannuttavana.<br />

− Minulta on kyselty, että onko<br />

minulla liikaa tekemistä viikossa.<br />

Olen sanonut siihen, että tämä<br />

on sellainen, jota ei voi karsia pois,<br />

Haakana toteaa painokkaasti.<br />

Etsivän nuorisotyön toiminta<br />

tuo nuorille kaivattua viikkorytmiä<br />

ja antaa mahdollisuuden olla sosiaalisia<br />

turvallisessa ympäristössä.<br />

Toisista nuorista saa paljon vertaistukea.<br />

Kun samanlaisessa tilanteessa<br />

olevat nuoret kokoontuvat<br />

samalle sohvalle, ajatusten<br />

Asukkaat päättivät:<br />

Jalkautuvaan nuorisotyöhön lisäkäsiä<br />

KAARINALAISET ANTOIVAT vuoden <strong>2024</strong> asukasbudjettiäänestyksessä<br />

eniten ääniä jalkautuvalle<br />

nuorisotyölle. Maaliskuussa alkaneen kokeilun<br />

myötä Kaarinassa aloitti uusi nuorisotyöntekijä,<br />

jonka tehtävänä on kartoittaa, missä nuoret kokoontuvat<br />

ja minkälaista toimintaa he kaipaavat.<br />

Tietojen pohjalta voidaan suunnitella nuorisotyön<br />

palveluita entistä paremmiksi.<br />

− Tämä helpottaa jatkossa vaikkapa Nugipagutoiminnan<br />

viemistä oikeaan <strong>paikka</strong>an, selittää<br />

Kaarinan nuorisopalvelujohtaja Mirja Karppanen.<br />

Kesällä kaupunkia kiertävä liikkuva nuorisotila<br />

Nugipagu vie toimintaa nuorten kokoontumispaikkoihin,<br />

kuten puistoihin ja kauppojen pihoille.<br />

Tämän lisäksi nuorisotyö jalkautuu nuorten<br />

pariin myös ilman pelejä ja leikkejä, keskustelemaan.<br />

Kokeilun avulla kumpaakin työtä voidaan<br />

tehdä aikaisempaa enemmän.<br />

Työtä ei tehdä yksin, vaan tarkoitus on löytää<br />

yhteistyötahoja, joiden kanssa nuorisotyöntekijä<br />

voi toimia. Karppanen nimeää mahdollisiksi yhteistyökumppaneiksi<br />

muun muassa seurakunnat,<br />

paikalliset urheiluseurat, nuorisojärjestöt ja<br />

-yhdistykset.<br />

− Kokeilussa voidaan tehdä lyhyitä kokeiluja<br />

erilaisilla kokoonpanoilla, Karppanen sanoo.<br />

Vaikka nuorten kokoontumisista saattaa tulla<br />

ääntä, Karppanen haluaa muistuttaa, että nuorilla<br />

on oikeus olla julkisissa tiloissa. Kaveriporukalla<br />

kokoontuminen kuuluu nuoruuteen, eikä liikkuva<br />

nuorisotyö ole poliisi tai järjestyksenvalvoja.<br />

− Emme mene sinne valvomaan tai pitämää<br />

jöötä, vaan menemme sinne luomaan turvallisuutta<br />

ja olemaan se turvallinen aikuinen, johon<br />

tarvittaessa voi olla yhteydessä, Karppanen päättää.<br />

Asukasbudjetin myötä jalkautuvan nuorisotyön<br />

kokeilulle on rahoitus vuoden <strong>2024</strong> loppuun asti.<br />

Kaikki pienryhmän nuoret suosittelevat etsivän nuorisotyön toimintaa. Varsinkin Entin ilmapiiri saa kehuja<br />

Afrikan tähteä pelaavilta Lotta Sjöltä (vas.), Mikko Liukkoselta ja Karoliina Haakanalta.<br />

ja tuntemusten vaihtaminen on<br />

helpompaa.<br />

− Täällä sinulta ei vaadita mitään<br />

tiettyä. Voit tulla tänne tyyliin<br />

nukkumaan koko ajaksi eikä kukaan<br />

ihmettele, miksi se on tuollainen.<br />

Saat olla sillä tavalla, kuin<br />

haluat, Mikko Liukkonen selittää.<br />

Nuorten tulevaisuuden suunnitelmissa<br />

on paljon yhtäläisyyksiä.<br />

Osa heistä suunnittelee lähtevänsä<br />

opiskelemaan, osa haluaa<br />

löytää työpaikan. Osalle tulevaisuus<br />

on hiukan epäselvä, eikä<br />

selvää suuntaa vielä ole.<br />

− Yksi monista syistä, miksi käyn<br />

täällä, on se, jos tätä kautta saisi<br />

apua ja ideoita siitä, mitä tulevaisuudessa<br />

alkaa tekemään, Eerika<br />

Heikinoja summaa.<br />

Jere Järvinen toivottaa kaarinalaiset<br />

nuoret tervetulleeksi toimintaan<br />

mukaan. Hän muistuttaa,<br />

että toiminta on täysin vapaaehtoista,<br />

ja jos se ei tunnu<br />

omalta, he eivät jää muistelemaan<br />

pahalla.<br />

− Mutta vahingossa voit löytää<br />

jotain, mikä sinua kiinnostaa ja<br />

sitten voidaan päästä eteenpäin,<br />

missä ikinä vain haluatkin päästä<br />

eteenpäin, Järvinen hymyilee.<br />

Etsivän nuorisotyön tilassa<br />

Entissä (os. Kuskinkatu<br />

3) järjestetään toimintaa<br />

viitenä päivänä viikossa.<br />

Maanantaisin kokoontuu<br />

taideryhmä, tiistaina ja<br />

keskiviikkona tilassa on<br />

pienryhmätoimintaa,<br />

torstaisin Kohtaamo-toiminta<br />

ja avoimet ovet kokoavat<br />

nuoret yhteen ja perjantaisin<br />

keskitytään yksilötapaamisiin<br />

ja kotikäynteihin. Etsivinä<br />

nuorisotyöntekijöinä toimivat<br />

Jere Järvinen ja Emma Heimo.<br />

TEEMA


6<br />

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

TEEMA<br />

Omaehtoinen työnteko<br />

eläkkeellä lisääntyy<br />

- Kokenut työntekijä on työyhteisönsä voimavara<br />

Eläketurvakeskuksen<br />

mukaan vuoden<br />

2022 lopussa joka<br />

viides alle 68-vuotias<br />

eläkeläinen teki<br />

töitä ja määrä on<br />

nousussa. Kokeneet<br />

työntekijät ovat<br />

Kaarinan kaupungille<br />

arvokasta<br />

lisätyövoimaa.<br />

Varhaiskasvatuksen opettaja Päivi Kaittila viihtyy Kesämäen päiväkodissa. Pitkän uransa aikana hän on<br />

saanut osallistua työnsä kehittämiseen ja erilaisiin projekteihin.<br />

LÄHES 50 vuotta lasten kanssa<br />

työskennellyt varhaiskasvatuksen<br />

opettaja Päivi Kaittila jäi eläkkeelle<br />

2020, mutta työntekoa hän ei ole<br />

lopettanut. Hän keikkailee Kaarinan<br />

Kesämäen päiväkodissa yhdestä<br />

kahteen päivään viikossa.<br />

Aikaisemmin Kaittilan työhön<br />

kuului varhaiskasvatuksen opettajan<br />

vastuulla olevaa pedagogista<br />

työtä ja suunnittelua. Suuren<br />

osan urastaan hän toimi myös Kesämäen<br />

päiväkodin varajohtajana.<br />

Pitkän työuran aikana kertynyttä<br />

kokemusta pystyy hyödyntämään<br />

laajasti keikkatyössä. Eläkeläisenä<br />

työ on kuitenkin vapaampaa ja<br />

aikaa lasten kanssa olemiselle on<br />

enemmän.<br />

− Tulen tänne päiväksi töihin ja<br />

sitten menen kotiin, eikä tarvitse<br />

sen enempää miettiä asioita, Kaittila<br />

hymyilee.<br />

Pehmeä lasku rauhallisempiin<br />

eläkepäiviin sopii aktiiviselle Kaittilalle<br />

hyvin. Työpäivät tuovat eläkeläisen<br />

viikkoon tiettyä järjestystä<br />

ja ryhtiä. Ja vaikka taloudellinen<br />

puoli ei ole Kaittilalle ensisijainen<br />

syy jatkaa työntekoa, on lisärahasta<br />

hyötyä.<br />

− Voi tehdä jotain pientä ylimääräistä,<br />

vaikka matkustella, Kaittila<br />

pohtii.<br />

Tuttu työyhteisö ja<br />

vapaus määrittää<br />

omat työaikansa<br />

houkuttelevat<br />

Varhaiskasvatuksen työntekijöistä<br />

on huutava pula ympäri Suomen.<br />

Päivi Kaittila kokee tärkeänä, että<br />

hän voi osaltaan auttaa <strong>paikka</strong>amaan<br />

pulaa.<br />

− Mielellään näkisin, että tu-


KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

7<br />

lisi vähän nuorempiakin tekijöitä,<br />

mutta heitä ei kerta kaikkiaan<br />

aina saa, Kaittila toteaa.<br />

Kaittila on päättänyt, ettei tee<br />

keikkatöitä oman päiväkotinsa ulkopuolelle.<br />

Tutut työkaverit ja mukava<br />

työilmapiiri saavat työpäivät<br />

tuntumaan mielekkäiltä.<br />

− Täällä minut otetaan hyvin<br />

vastaan ja arvostetaan. Työkaverit<br />

ovat aina kauhean kiitollisia, kun<br />

tänne tulee ja se tuntuu tosi hyvältä,<br />

Kaittila sanoo.<br />

Vaikka työ on mukavaa, se myös<br />

kuormittaa. Lasten kanssa työskentely<br />

väsyttää niin fyysisesti<br />

kuin psyykkisesti. Täyden työviikon<br />

tekeminen ei tuntuisi Kaittilasta<br />

enää mahdolliselta. Sen<br />

vuoksi hän arvostaa mahdollisuutta<br />

määrittää omat työaikansa.<br />

− Pidän hyvin tärkeänä sitä, että<br />

työn pystyy räätälöimään eläkeläiselle<br />

sopivaksi, Kaittila sanoo.<br />

Kaittila nauttii siitä, että päivissä<br />

on sisältöä ja tekemistä. Neljä lastenlasta,<br />

kuoroharrastus ja salilla<br />

käynti pitävät Kaittilan liikkeessä.<br />

Työkykyisenä pysyminen vaatii<br />

panostusta.<br />

− Kunnosta täytyy pitää huolta.<br />

Täytyy olla terve, että jaksaa. Täällä<br />

tulee päivän mittaan aika paljon<br />

askelia, Kaittila naurahtaa.<br />

Vaalityö vaatii osaavan<br />

tekijän<br />

Pirkko Aallon voi kuvitella huokaisseen<br />

helpotuksesta, kun presidentinvaalit<br />

saatiin maaliin helmikuussa.<br />

Kaarinan kaupungilla<br />

hallinnon asiantuntijana työskentelevä<br />

Aalto vastaa tällä hetkellä<br />

kunnan vaalijärjestelyistä. Kauaa<br />

hän ei kuitenkaan ehdi hengähtää,<br />

sillä edessä siintävät jo kesäkuun<br />

europarlamenttivaalit.<br />

Ennen eläkkeelle jäämistä Aalto<br />

ehti työskennellä Kaarinan kaupungilla<br />

45 vuotta. Eläkkeelle hän<br />

jäi kansliapalvelupäällikön virasta,<br />

mutta toimi useita vuosia myös<br />

kaupunginjohtajan sihteerinä ja<br />

sivistystoimessa toimistotehtävissä.<br />

Vuoden verran hän lisäksi sijaisti<br />

kaupungin henkilöstöpäällikköä.<br />

Aalto kertoo nauttineensa eläkepäivistään,<br />

eikä hän kokenut<br />

kriisiä töiden päättymisestä. Eläkkeellä<br />

oloa ei ehtinyt kulua kovinkaan<br />

montaa päivää, kun hän sai<br />

puhelun entiseltä esihenkilöltään.<br />

– Hän soitti minulle ja kysyi, ehdinkö<br />

jo takkini riisumaan vai voisinko<br />

tulla takaisin, Aalto sanoo<br />

nauraen.<br />

Aallon seuraajaksi valittu työntekijä<br />

oli lähtenyt toisen työnantajan<br />

palvelukseen, ja kaupungille<br />

tuli tarve löytää työhön nopeasti<br />

kokenut tekijä. Vuoden 2018 presidentinvaalit<br />

lähestyivät, ja niinpä<br />

Aalto hyppäsi takaisin työelämään<br />

muutamaksi kuukaudeksi. Sen<br />

jälkeen Aalto on pyydetty takaisin<br />

töihin useampaan otteeseen.<br />

Pitkä kokemus hyödyttää koko<br />

työyhteisöä<br />

Suurin syy eläkkeeltä työhön<br />

palaamiselle on Pirkko Aallolle<br />

ollut tutun työyhteisön työvoimatarve.<br />

Hän nostaakin mukavan<br />

työyhteisön työnteon parhaim-<br />

maksi puoleksi. Osa työkavereista<br />

on tuttuja vuosien takaa, mutta<br />

myös uudemmat työntekijät<br />

saavat kehuja.<br />

– Työ heidän kanssaan sujuu<br />

valtavan hyvin. Täällä on tosi hyvä<br />

jengi, Aalto kehuu.<br />

Aalto tekee parhaillaan 50 prosenttista<br />

työaikaa, jota säädetään<br />

sen mukaan, mitä vaalikiireet<br />

vaativat. Kyseinen ratkaisu sopii<br />

Aallon elämäntilanteeseen hyvin.<br />

Koska työ on urakkalaatuista, pitempiä<br />

työrupeamia seuraavat<br />

vastaavasti hiukan pitemmät vapaat.<br />

Joustavuus ja mahdollisuus<br />

vaikuttaa omiin työaikoihin saavat<br />

Aallolta kiitosta.<br />

Vaalityö jaksaa innostaa Aaltoa<br />

vuodesta toiseen. Vaikka hän kuvailee<br />

vaalien järjestämistä isoksi<br />

rumbaksi, työn hyvä puoli on<br />

siinä, että etukäteen tietää, milloin<br />

kaikki on valmista. Puhumattakaan<br />

siitä, kuinka iso vaikutus<br />

työllä on.<br />

− Minusta siinä on jotain valtavan<br />

piristävää, ja olen aina sanonut,<br />

että vaalit on iloinen asia,<br />

Aalto sanoo.<br />

Aalto toivoo, että pystyy jättämään<br />

työyhteisölle mahdollisimman<br />

paljon omaa osaamistaan<br />

ja kokemustaan. Varsinkin<br />

tuoreempien työntekijöiden hän<br />

toivoo hyötyvän kokeneemman<br />

näkökulmasta.<br />

Toisinaan Aalto kuitenkin<br />

kaipaa eläkkeellä olemisen vapautta.<br />

Sitä, kun aamulla voi<br />

suunnitella päivän ohjelman mielensä<br />

mukaan eikä ole kiire minnekään.<br />

− Joskus aamuisin on sellainen<br />

olo, että voi kunpa voisi jäädä lukemaan<br />

vaikka lehteä, Aalto nauraa.<br />

TEEMA<br />

Yhdessä paras työura<br />

-hanke tukee ikääntyvien<br />

työntekijöiden jaksamista<br />

KAARINAN KAUPUNKI käynnisti<br />

keväällä hankkeen, joka tähtää<br />

yli 55-vuotiaiden työntekijöiden<br />

työssäjaksamisen parantamiseen.<br />

Kyse ei ole aivan pienestä<br />

projektista, sillä kaupungin<br />

työntekijöistä noin 25 prosenttia<br />

on ylittänyt 55 vuoden rajapyykin.<br />

− Ikääntyvissä työntekijöissä<br />

on valtava työvoimapotentiaali<br />

ja he ovat meille työnantajana<br />

todella merkityksellisiä, sanoo<br />

Kaarinan kaupungin työhyvinvointikoordinaattori<br />

Johanna<br />

Sirkka.<br />

Ikääntyvien työntekijöiden<br />

osaaminen, kokemus ja hiljainen<br />

tieto on kaupungille arvokasta.<br />

Sirkka pohtiikin yhdessä<br />

hankkeen toimijoiden kanssa,<br />

miten sitä saadaan siirrettyä uusille<br />

sukupolville, jotka tulevat<br />

työelämään.<br />

Hanke alkaa kyselyllä, jolla<br />

kartoitetaan nykytilannetta sekä<br />

sitä, mitä ikääntyneet työntekijät<br />

kaipaavat työssäjaksamisensa<br />

tueksi. Tavoitteena on<br />

kehittää yhdessä konkreettisia<br />

toimenpiteitä, jotka parantavat<br />

jaksamista. Toimenpiteet voivat<br />

olla kaikkea tietoiskuista valmennukseen<br />

ja liikkumisen tukemiseen.<br />

Hankkeen avulla halutaan<br />

myös kannustaa työntekijöitä<br />

jatkamaan työelämässä eläkeiän<br />

saavuttamisen jälkeen.<br />

− Työelämä on murroksessa.<br />

Raja sen välillä oletko työelämässä<br />

vai eläkkeellä ei ole enää<br />

niin selvä. Voit olla molempia,<br />

sanoo Sirkka.<br />

Sirkka kuvaa hanketta polkuna,<br />

jota kuljetaan yhdessä. Valmiita<br />

vastauksia siitä, miten työelämässä<br />

jaksetaan paremmin<br />

ei ole kenelläkään, mutta yhdessä<br />

kokeilemalla ne löytyvät.<br />

− Työelämässä me kaikki<br />

olemme merkityksellisiä ja tärkeitä,<br />

Sirkka summaa.<br />

Hankkeessa on mukana työterveyshuolto<br />

ja työeläkevakuutusyhtiö<br />

Keva.<br />

Hallinnon asiantuntija Pirkko Aalto kuvailee työ<strong>paikka</strong>ansa toiseksi<br />

kodikseen. Mukavaan <strong>paikka</strong>an on helppo palata.


8<br />

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

LYHYET<br />

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluilla<br />

huikea vuosi 2023<br />

TOIMITTANUT: HELI MALILA-KOLKKA<br />

KUVA: AARON HANNULA<br />

TILASTOGRAFIIKAT: ANRI VESTON<br />

VUOSI 2023 oli ensimmäinen kokonainen<br />

toimintavuosi koronarajoitusten jälkeen.<br />

Kaarinan kirjastoissa vuosi oli ennätyksellisen<br />

vilkas erityisesti lainamäärien osalta.<br />

Kulttuuripalvelut puolestaan keräsivät<br />

vuoden aikana tapahtumiinsa lähes 23<br />

000 kävijää.<br />

Kaarinan kirjastoissa<br />

ennätyksellisen vilkas vuosi<br />

Vuosi 2023 oli Kaarinan kirjastoissa lainauksen<br />

ennätysvuosi. Lainoja oli yli 780<br />

000 mikä on 20 prosentin nousu vuoteen<br />

2022. Aiempi lainaennätys vuodelta 2019<br />

rikkoontui nyt yli 100 000 lainalla. Suurin<br />

osa lainoista oli kirjoja ja niitä lainattiin<br />

enemmän kuin koskaan aiemmin.<br />

Eniten lisääntyi sekä lasten että aikuisten<br />

tietokirjojen lainaus.<br />

- Kokonaislainaus on kasvanut ja erityisesti<br />

kirjojen lainaus on ilahduttavasti<br />

noussut. Sekä lasten että aikuisten<br />

kauno- ja tietokirjallisuuden lainaus on<br />

kasvanut. Lainaus on kasvanut tasaisesti<br />

myös muussa kuin suomenkielisessä kirjallisuudessa.<br />

E-aineistojen käyttö on lisääntynyt<br />

ja e-kirjojen lainaus on noussut<br />

lähes 20 prosenttia edellisvuodesta,<br />

iloitsee kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja<br />

Arja Pesonen.<br />

Vaski-kirjastot aloittivat musiikin CDlevyjen<br />

kellutuksen vuoden 2023 alussa.<br />

Kellutus tarkoittaa sitä, että levyt jäävät<br />

siihen Vaskin toimipisteeseen, johon ne<br />

palautetaan. Musiikin lainaus on ollut<br />

pitkään laskusuuntainen, mutta kellutuksen<br />

myötä myös CD-levyjen lainaus lisääntyi<br />

15 prosenttia. Kellutus on lisännyt<br />

lainausta, sillä se on monipuolistanut<br />

musiikkivalikoimaa myös pienissä kirjastoissa.<br />

Kirjastojen ovet kävivät ahkerasti ja fyysiset<br />

käynnit lisääntyivät. Kirjastokäyntejä<br />

oli 10 jokaista kaarinalaista kohden.<br />

Myös verkkokirjastoa käytettiin ahkerasti<br />

ja verkkokäyntejä oli lähes 290 000.<br />

Kirjastokorttia käyttävien asiakkaiden<br />

määrä on kasvussa. Lainausoikeuttaan<br />

käytti 300 asiakasta enemmän kuin edellisvuonna.<br />

Tapahtumia kirjasto järjesti jonkin<br />

verran vähemmän kuin edellisvuonna,<br />

mutta käyttäjäkoulutuksissa kuten kirjavinkkauksissa<br />

sekä tiedonhaun ja kirjastonkäytön<br />

opetuksessa nousua oli 50<br />

prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kirjaston<br />

järjestämiä tapahtumia ja opastuksia<br />

oli vuoden aikana yli 500. Lukupiirit,<br />

satutunnit, opastukset, vinkkaukset<br />

ja muut kirjaston tapahtumat tavoittivat<br />

8 300 osallistujaa.<br />

Kulttuurin monipuolinen<br />

tarjonta keräsi 23 000 kävijää<br />

Kaarinan kulttuuripalvelujen tapahtumiin<br />

osallistui viime vuonna lähes 23 000<br />

kävijää. Tarjonta oli vuoden aikana hyvin<br />

monipuolista.<br />

Erilaiset konsertit olivat erityisen suosittuja.<br />

Kaarina-talossa kuultiin mm. kuoroesityksiä,<br />

klassista kitaramusiikkia,<br />

tangoa, lastenmusiikkia, ranskalaista kamarimusiikkia,<br />

kansanmusiikkia ja nautittiin<br />

myös yhteisestä joululaulutilaisuudesta.<br />

Suurimpaan suosioon viime<br />

vuoden konserteista nousi Tango del<br />

norte -yhtyeen konsertti. Kuuntelijoita oli<br />

konsertissa niin paljon, että Kaarina-salista<br />

loppuivat tuolit kesken!<br />

Kulttuuripalvelut suunnittelevat ja toteuttavat<br />

tapahtumia yhdessä mm. kirjaston,<br />

kansalaisopiston sekä musiikkiopisto<br />

Arkipelagin kanssa. Kirjaston<br />

kanssa yhteistyötä tehdään esimerkiksi<br />

kirjallisten iltojen ja luentojen osalta. Kansalaisopiston<br />

kanssa yhteistyössä järjestettyjen<br />

luentojen aiheet ovat vaihdelleet<br />

kuvataiteesta ja kirjallisuudesta aina<br />

rakentamiseen ja lentämisen historiaan.<br />

Musiikkiopisto Arkipelag järjestää säännöllisesti<br />

oppilaskonserttejaan Kaarinasalissa.<br />

Näissä konserteissa on päästy<br />

nauttimaan esimerkiksi harppu- ja pianomusiikista.<br />

Kulttuuripalvelut järjestävät vaihtuvia<br />

näyttelyitä Kaarina-talossa ja Piikkiön kirjastossa.<br />

Näyttelyissä on ollut monipuolisesti<br />

esillä erilaisia taidemuotoja ja tekniikoita.<br />

Näyttelyissä on pyritty nostamaan<br />

esille erityisesti paikallisia taiteilijoita.<br />

- Kulttuurin ja kirjaston yhteistyö<br />

saman yksikön sisällä tuo Kaarinassa synergiaetua.<br />

Kirjasto keskittyy omaan<br />

ydintehtäväänsä, eli monipuolisten lukutaitojen<br />

edistämiseen ja kulttuuripalveluiden<br />

kautta saadaan laadukasta tapahtumatuotantoa<br />

ja -osaamista taloon, Arja<br />

Pesonen toteaa.


KAAVOITUSKATSAUS <strong>2024</strong><br />

Kaarinan kaupungin päämääränä on olla<br />

houkutteleva ja kilpailukykyinen <strong>paikka</strong><br />

asua, yrittää ja tehdä työtä. Tätä päämäärää<br />

toteuttavat useat toimijat yhdessä ja<br />

erikseen. Maankäytön suunnittelulla ja<br />

kaavoituksella käynnistetään monivaiheinen<br />

ketju, joka rakentuu vähitellen fyysiseksi,<br />

rakennetuksi ympäristöksi.<br />

KAAVOITUKSELLA kehitämme yhdessä Kaarinasta parasta <strong>paikka</strong>a. Onnistuneilla<br />

valinnoilla erottaudumme muista ja edistämme Kaarinan<br />

elinvoimaa sekä hallittua kasvua. Tavoitteenamme ovat asuinalueiden<br />

monimuotoisuus, luonnon ja viheralueiden läheisyys sekä toimivat liikenneyhteydet,<br />

jotka takaavat arjen sujuvuuden ja perustan jokaisen<br />

kaarinalaisen hyvinvoinnille.<br />

KAAVOITUSKATSAUS<br />

KAARINAN kaupunkirakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevan<br />

taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen. Kaavoituksessa asioita sovitetaan<br />

yhteen ja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti maankäytön ohjelman<br />

avulla, jossa on määritelty asumisen ja yrittämisen kannalta keskeisimmät<br />

maankäytön kehittämiskohteet vuosille 2019-25.<br />

SUUNNITTELUN PAINOPISTEET JA KAUPUNKI-<br />

KEHITTÄMISEN STRATEGISET TAVOITTEET<br />

• Piispanristi muuttuu kaupunkimaiseksi, monipuolisen maankäytön<br />

kaupunginosaksi.<br />

• Lemunniemelle konseptoidaan uusia tulevaisuuden asuinalueita,<br />

joiden vetovoimatekijänä on ainutlaatuinen ympäristö ja merellisyys.<br />

• Keskustan kehittämisellä ja täydennysrakentamisella keskusta rakentuu<br />

elinvoimaisemmaksi. Toriaukiosta sekä muista keskustan<br />

alueista muodostuu kaikkien kaarinalaisten olohuone ja kohtaamis<strong>paikka</strong>.<br />

• Littoinen ja Verkakylä kehittyvät monipuolisina asuinalueina.<br />

• Krossin ja Raadelman liittymien välinen alue kehittyy ja vahvistuu<br />

edelleen monipuolisena liike- ja työ<strong>paikka</strong>-alueena.<br />

• Turun Kehätiehen E18 tukeutuu uusia logistiikka- ja yritysalueita ja<br />

Pukkilan työ<strong>paikka</strong>-alue kehittyy.<br />

• Piikkiö tarjoaa kirkonkylämaista ja maaseutuun kytkeytyvää asumista.<br />

• Kuusisto kytkeytyy tiiviisti päätaajamaan ja kaupunkiseutuun ja tarjoaa<br />

merenläheisiä asuin- ja virkistysmahdollisuuksia.<br />

• Harvaluoto tarjoaa merellisiä kylämäisiä asuinpaikkoja ja loma-asumista.<br />

Kohteiden suunnittelusta päätetään tarkemmin kaavoitusohjelmassa.<br />

SUUNNITTELUTASOT JA KAAVAJÄRJESTELMÄ<br />

Maakuntakaavoitus<br />

MAAKUNTAKAAVA on kuntien yleiskaavoitusta ohjaava kaava, jonka laatimisesta<br />

vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomessa on voimassa<br />

kokonaismaakuntakaava, jota täydennetään teemakohtaisilla vaihemaakuntakaavoilla.<br />

Kaarinassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava vuodelta<br />

2004 ja vuonna 2018 hyväksytty taajamien, palveluiden ja liikenteen<br />

vaihemaakuntakaava, jonka lähtökohtana on ollut Turun kaupunkiseudun<br />

rakennemalli.<br />

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on hyväksytty kesäkuussa<br />

2021. Hyväksymispäätöksestä tehtiin neljä valitusta, jotka Turun<br />

hallinto-oikeus hylkäsi. Hallinto-oikeuden päätöksestä on haettu kolme<br />

valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.<br />

Maakuntakaavat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta:<br />

varsinais-suomi.fi/suunnittelu/maakuntakaava<br />

Yleiskaavoitus<br />

YLEISKAAVAN uudistaminen jatkuu osayleiskaavojen laatimisella. Piikkiön<br />

taajaman osayleiskaava on tavoite- ja luonnosvaiheessa. Rakennuskannan<br />

päivitysinventointi valmistui syksyllä 2021. Parhaillaan ovat käynnissä<br />

mm. alueen arkeologisen kulttuuriperinnön sekä luontoarvojen<br />

selvitykset.<br />

PIIKKIÖN TAAJAMAN JA KEHÄTIEN VARREN OSAYLEISKAAVA<br />

Piikkiön taajama: Osayleiskaavan tavoitteena on määritellä Piikkiön taajaman<br />

maankäytön suuntaviivat.<br />

Kehätien varsi: Osayleiskaavalla selvitetään Kehätien varren maankäy-<br />

Kaarinan keskustan alueen kehittämistä jatketaan vuonna 2023<br />

järjestetyn yleisen ideakilpailun ideoiden pohjalta.<br />

tön periaatteita. Tavoitteena on kehittää yritysalue valtakunnallisten väylien<br />

varrelle.<br />

Osayleiskaavatyössä huomioidaan myös käynnissä olevan nopean junayhteyden<br />

ratalinjauksen suunnittelu sekä pitkällä tähtäimellä mahdolliseen<br />

lähijunaliikenteeseen varautuminen. Itäisen Kaarinan tieyhteyksiä<br />

tarkastellaan seudullisena taustaselvityksenä yhteistyössä maakuntaliiton<br />

kanssa liikennejärjestelmäsuunnittelun tasolla.<br />

Asemakaavoitus<br />

KAUPUNKIRAKENTEEN kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman<br />

täydentämiseen ja laajentamiseen. Tätä tarkoitusta varten on kaavoitusohjelmassa<br />

määritelty kaavoituksen painopistealueet, joita ovat:<br />

• Keskusta<br />

• Rauhalinna<br />

• Piispanristi<br />

• Lemunniemi<br />

• Turku-Helsinki moottoritien varren yritysalueet<br />

Myös muilla alueilla on käynnissä kaavahankkeita. Kaavoituskatsauksessa<br />

mainittujen asemakaavojen lisäksi saattaa olla vireillä tai tulla vireille<br />

myös vähäisiä asemakaavojen muutoksia.<br />

Kaavajärjestelmä<br />

KAAVOITUS tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa<br />

maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö-<br />

ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö ja rakennusasetus (MRA) sekä<br />

valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />

ovat valtioneuvoston ohjeita, jotka on otettava<br />

huomioon mm. maakuntakaavassa.<br />

MAAKUNTAKAAVA<br />

USEITA kuntia koskeva maakuntakaava laaditaan Varsinais-<br />

Suomen liitossa. Siinä esitetään maakunnan kannalta keskeiset<br />

asiat kuten taajama ja keskusta-alueet sekä liikenteen pääväylien<br />

ja seudullisten viheralueiden sijoittuminen. Maakuntakaava ohjaa<br />

yleiskaavoitusta.<br />

YLEISKAAVA<br />

YLEISKAAVA voi kattaa koko kunnan alueen tai vain kunnan osan<br />

(osayleiskaava). Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan<br />

alueen pääkäyttötarkoitukset (asuminen, työ<strong>paikka</strong>, virkistys jne.).<br />

Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta.<br />

ASEMAKAAVA<br />

ASEMAKAAVASSA suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus,<br />

rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä<br />

pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan myös mm.<br />

suojella rakennuksia ja arvokkaita ympäristökokonaisuuksia.<br />

Asemakaavan lisäksi osalle alueista on laadittu erityismääräyksiä<br />

(rakennustapaohjeita), joita tulee noudattaa.


KAAVOITUSKATSAUS<br />

VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT<br />

Strategisesti merkittävät asemakaavat on merkitty *-symbolilla.<br />

Kaikki vireillä olevat kaavat löytyvät osoitteesta<br />

www.kaarina.fi/kaavoitus<br />

KESKUSTA JA RAUHALINNA<br />

1. Keskustan asemakaavan muutos *<br />

Keskustan asemakaavatöiden pohjaksi on järjestetty arkkitehtuurikilpailu<br />

keskusta-alueen kehittämiseksi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena<br />

on virastotalon uudistaminen, uudisrakentaminen Kaarina-talon<br />

ympäristössä ja viihtyisän kaupunkitilan kehittymistä keskustan<br />

alueella.<br />

2. Rauhalinnan länsiosan asemakaava *<br />

Rauhalinnan suuren asuinalueen toinen asemakaava laaditaan Saaristotien<br />

ja Ladjapuron väliselle alueelle. Tavoitteena on suunnitella<br />

osayleiskaavan pohjalta keskustaa täydentävä asuntoalue. Kaava on<br />

ehdotusvaiheessa.<br />

3. Rauhalinnan talouskeskuksen asemakaava<br />

Tavoitteena on suunnitella osayleiskaavan pohjalta vanhaa ympäristöä<br />

täydentävä asuin- ja toimitila-alue. Talouskeskuksen lisäksi käsittää<br />

suunnitelma rannan länsiosasta ainakin kaupungin omistaman<br />

alueen. Kaavatyö on luonnosvaiheessa ja odottaa Rauhalinnan länsiosan<br />

asemakaavan valmistumista.<br />

4. Ylikosken eteläosan asemakaava<br />

Alueelle on tarkoitus kaavoittaa osayleiskaavan mukainen uusi rivitaloalue.<br />

Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavatyöhön liittyy maankäyttösopimus.<br />

5. Voivalan yritysalueen täydennys *<br />

Tavoitteena on lisätä yritystonttien tarjontaa Uudenmaantien ja Voivalantien<br />

välisellä alueella. Asemakaava on ehdotusvaiheessa.<br />

6. Koristontien ja Pohjanpellonkadun asemakaavan muutos<br />

Tavoitteena on muuttaa nykyisten liike- ja toimitilarakennusten käyttötarkoitus<br />

asumiseen. Kaavatyö on käynnistämisvaiheessa ja siihen<br />

liittyy maankäyttösopimuksia.<br />

7. Keskusliikuntapuiston asemakaavan muutos *<br />

Työssä tutkitaan liikuntapuiston toimintojen kehittämistä ja lisärakentamismahdollisuuksia.<br />

Liikenneturvallisuutta parannetaan kehittämällä<br />

liikenteen sujuvuutta, kevyen liikenteen yhteyksiä ja pysäköintialueita.<br />

Kaavatyön loppuun saattaminen odottaa tarkempia tavoitteita<br />

liikuntapuistoon tulevista toiminnoista. Kaavatyö on ehdotusvaiheessa.<br />

PIISPANRISTI JA LEMUNNIEMI<br />

8. Poikluomantien varsi Piispanristin panimon alueella *<br />

Tavoitteena on laatia Poikluomantien varteen asemakaavan muutos<br />

asuinkerrostalojen rakentamista varten. Kaavatyö on ehdotusvaiheessa<br />

ja siihen liittyy maankäyttösopimus.<br />

9. Nuolikadun varren asemakaavan muutos *<br />

Tavoitteena on rakentaa asuinkerrostaloja Uudenmaantien pohjoispuolelle<br />

Piispanristintien ja Nuolikadun kulmaukseen ja kehittää Piispanristiä<br />

monipuolisen maankäytön alueeksi. Kaava on ehdotusvaiheessa<br />

ja siihen liittyy maankäyttösopimus.<br />

10. Ala-Lemun niemen asemakaava *<br />

Tavoitteena on rakentaa Lemunniemen osayleiskaavan mukainen<br />

pientaloalue Ala-Lemun niemeen. Kaava on hyväksymisvaiheessa ja<br />

siihen liittyy maankäyttösopimuksia.<br />

11. Torppalan ekokylän asemakaava *<br />

Tavoitteena on rakentaa Torppalantien varteen ja Kuokkamaahan<br />

eri maanomistajien alueille Torppalan ekokylä. Alueella<br />

tullaan muun muassa hyödyntämään uusiutuvan energian<br />

käyttöä asumisessa. Kaavatyö on ehdotusvaiheessa<br />

ja siihen liittyy maankäyttösopimuksia.<br />

12. Yli-Lemun puistotie<br />

Tavoitteena on käynnistää Lemunniemen<br />

katuverkon suunnittelu<br />

Ala-Lemun kartanon ja Lemuntien<br />

välillä niin, että Lemunniemeen<br />

kaavoitettavien alueiden<br />

rakentaminen ja liikenteen järjestäminen<br />

voidaan toteuttaa sujuvasti<br />

kaupungin katuverkolla. Kaavatyö<br />

on käynnistämisvaiheessa.<br />

13. Mt 180 asemakaavan muutokset (3<br />

asemakaavatyötä) *<br />

Tavoitteena on muuttaa Kurkelantien<br />

varrella nykyiset asemakaavat Väyläviraston<br />

laatiman tiesuunnitelman mukaisiksi<br />

välillä Kurkelantie – Kuusistonsalmi.<br />

Kaavat ovat ehdotusvaiheessa.<br />

MOOTTORITIEN VARREN YRITYSALUEET<br />

14. Lakarin katuyhteyden asemakaava ja asemakaavan muutos *<br />

Tavoitteena on kehittää moottoritien pohjoispuolen yritysalueen saavutettavuutta<br />

uuden katuyhteyden avulla. Kaava on luonnosvaiheessa<br />

ja suunnittelu jatkuu Moottoritien varren kaavatyön selvitysten ja<br />

kaavatyön edistyessä.<br />

15. Moottoritien varsi Krossin yritysalueen ja Raadelman liittymän välisellä<br />

alueella *<br />

Tavoitteena on kehittää Krossin ja Raadelman liittymien välistä aluetta<br />

uudeksi monipuoliseksi yritysalueeksi. Suunnittelu käynnistyy<br />

aluetta koskevien selvitysten laatimisella. Alueen toteuttamisjärjestys<br />

ja laadittavat asemakaavatyöt tarkentuvat selvitysten edistyessä. Kaavatyö<br />

on käynnistämisvaiheessa.<br />

PIIKKIÖ<br />

16. Salvelan asemakaavan muutos<br />

Tavoitteena Salvelan kartanon asemakaavan ajanmukaistaminen.<br />

Kaupunki on myynyt kartanon uudelle omistajalle vuoden 2023 lopussa.<br />

Kaavatyö jatkuu nyt luonnosvaiheesta.<br />

17. Piikkiön keskustan asemakaavan muutos Myllytiellä<br />

Tarkoitus korvata vanha liiketila asuinkerrostalolla. Kaava on luonnosvaiheessa.<br />

18. Katarin asemakaavan muutos<br />

Katarin alueen asemakaavat ajanmukaistetaan. Alueella on rakennushistoriallisia,<br />

kaavassa huomioitavia arvoja. Kaavatyö on ehdotusvaiheessa.<br />

19. Makarlan eteläosan asemakaavan muutos<br />

Makarlan eteläosan alueen asemakaavat ajanmukaistetaan. Kaava<br />

on luonnosvaiheessa ja alueella on rakennuskielto.<br />

20. Toivonlinnan asemakaavan muutos<br />

Tavoitteena on uusia vanhentunut asemakaava<br />

siten, että alueelle voidaan rakentaa jonkin<br />

verran myös pientaloasuntoja. Kaava<br />

on ehdotusvaiheessa ja siihen liittyy<br />

maankäyttösopimus.<br />

LITTOINEN,<br />

AURANLAAKSO JA<br />

NUNNA<br />

21. Länsiradan ratasuunnitelman<br />

mukaiset asemakaavat<br />

ja asemakaavan muutokset<br />

(3 kpl) *<br />

Tavoitteena on laatia tarvittavat<br />

asemakaavat ja ase-


makaavojen muutokset välillä Nunna – Turun raja, jotta alueelle laadittavan<br />

ratasuunnitelman mukainen kaksoisraide on mahdollista<br />

toteuttaa. Kaavatyöt ovat ehdotusvaiheessa.<br />

22. Eräkadun alueen asemakaavan laajennus<br />

Pientaloalueen täydentäminen Keijunkatua jatkamalla. Kaavatyö ei<br />

ole ollut mukana kaavoitusohjelmassa 2022 ja 2023. Kaavatyö on keskeytynyt<br />

Kaarinantien käännön tarpeen arvioimiseksi. Kaavatyöhön<br />

liittyy maankäyttösopimus.<br />

23. Kauselan asemakaavan muutos<br />

Korttelialueen sisäisten kulkuyhteyksien järjestäminen. Kaavatyö on<br />

keskeytynyt.<br />

Edellä mainittujen kaavatöiden lisäksi on kaupunginvaltuusto hyväksynyt<br />

Ala-Lemun kartanoa koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.<br />

Asemakaava ei ole lainvoimainen siitä tehdyn valituksen johdosta.<br />

TONTTITARJONTA<br />

KAARINASSA on kaavoitettuja ja rakentamiskelpoisia asumiseen tarkoitettuja<br />

tontteja noin 480. Näistä kaupungin omistamia omakotitalotontteja<br />

on noin 85. Yksityisten omistamia rakentamattomia asuinkerrostalo-<br />

ja liikerakentamisen tontteja on noin 15 ja rivitalo- ja ketjutalotontteja<br />

noin 50. Kaupungin omakotitontteja on myynnissä seuraavilla alueilla:<br />

Sorro, Hulkkio, Verkakylä, Paltta, Makarla, Pontela ja Lounais-Empo. Osa<br />

tonteista on myös mahdollista vuokrata. Yritystonttien ajantasaista tilannetta<br />

voi tiedustella maankäyttöinsinööriltä/toimistosihteeriltä.<br />

KESKUSTAN YLEISEN IDEAKILPAILUN POHJALTA<br />

JATKETAAN KESKUSTAN KEHITTÄMISTÄ<br />

Kaarina-talon laajentamissuunnittelu<br />

käynnistetään ja torin kehittämistä jatketaan<br />

Keskustan yleiseen ideakilpailuun saatiin 38 ehdotusta ja voittaneet ehdotukset<br />

palkittiin lokakuussa 2023. Arkkitehtikilpailun pohjalta käynnistetään<br />

asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Kaarina-talon laajentamisen<br />

samalla Oskarintalon kehittämismahdollisuuksia tutkien. Pysäköintiratkaisuja<br />

kehittämällä vapautetaan asfalttikenttiä jatkorakentamiselle.<br />

Tavoitteena on vahvistaa keskustan asemaa kaarinalaisten olohuoneena<br />

sekä lisätä asumista ja yritystoiminnan mahdollisuuksia torin<br />

ympärillä. Samanaikaisesti viedään eteenpäin torialueen kokonaissuunnittelua<br />

ja vaiheittaista toteutusta.<br />

KAAVOITUSKATSAUS<br />

TONTTIMYYNTI<br />

Lisätiedot tonteista:<br />

MAANKÄYTTÖINSINÖÖRI TOIMISTOSIHTEERI<br />

Henna Correia Noca Eija Laurila<br />

PUH. 050 373 0289 PUH. 050 373 2583<br />

Ajantasainen tonttitilanne:<br />

www.kaarina.fi/tontit<br />

Havainnekuva ehdotuksesta ”Kaariz”, joka on toinen palkituista töistä.<br />

Ehdotuksen ovat laatineet Kangas & Vuorinen Arkkitehdit Oy.<br />

Keskustan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, minkä edesauttamiseksi<br />

laaditaan pidemmän tähtäimen asiakirjoja. Keskustakilpailun pohjalta<br />

laaditaan mm. keskustan yleissuunnitelma asemakaavamuutosten<br />

laatimiseksi. Lisäksi laaditaan laatukäsikirja laadullisten tavoitteiden<br />

edistämiseksi. Kilpailutyöt antavat näihin erinomaista pohjaa.<br />

Arkkitehtien Liisa Heinonen ja Henri Jessen-Juhler laatima ehdotus<br />

”Korttelit ja kävelykadut” sijoittui keskustan ideakilpailussa jaetulle<br />

toiselle palkintosijalle.<br />

SEUDULLISET LIIKENNEHANKKEET<br />

Suunnittelussa ja selvityksessä olevia seudullisia<br />

liikennehankkeita Kaarinassa<br />

LÄNSIRATA<br />

HELSINKI-TURKU VÄLILLÄ on strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä,<br />

sillä se yhdistää maan suurimman ja maan kolmanneksi suurimman<br />

kaupunkiseudun. Nopea junayhteys kaupunkien välillä tulee toteutuessaan<br />

palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä ja tukee radan varren kaupunkien<br />

ja kuntien maankäyttöä.<br />

KAARINAN LÄNTINEN OHIKULKUTIE ELI PARAISTENVÄYLÄ<br />

PARAISTENVÄYLÄ on yksi keskeisistä Turun kaupunkiseudun kehittämiskohteista,<br />

jolla luodaan Kaarinaan maankäytöllisiä edellytyksiä eheämmän<br />

ja viihtyisämmän kaupunkialueen kehittämiselle ja turvataan Turunmaan<br />

saariston ainoan tieyhteyden toimivuutta ja turvallisuutta. Tiesuunnitelma<br />

on saanut tarvittavan rahoituksen ja suunnittelu on käynnissä Varsinais-<br />

Suomen ELY -keskuksessa. Tavoitteena on, että tiesuunnitelma valmistuu<br />

vuoden <strong>2024</strong> aikana. Kaarinan kaupunki laatii yhteistyössä ELY-keskuksen<br />

kanssa tiesuunnitelman kannalta tarvittavat asemakaavan muutokset.


KAAVOITUSKATSAUS<br />

SEUDUN YHTEISTYÖ<br />

MAL-sopimus<br />

KAARINAN kaupunki on hyväksynyt maankäytön, asumisen ja liikenteen<br />

sopimuksen, joka perustuu Turun kaupunkiseudun 13 kunnan ja valtion<br />

yhteiseen tahtotilaan seudun pitkäjänteisestä kehittämisestä. Sopimuksessa<br />

määritellään Turun seudun 12 vuoden kehityspolku ja tavoitetila<br />

vuodelle 2030+ maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden<br />

osalta sekä määritellään toimenpiteet vuosille 2020–2023. Sopimuksen<br />

tavoitteena on luoda edellytykset seudullista tarvetta vastaavalle<br />

monipuoliselle asuntotonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän<br />

ja -investointien ja maankäytön paremmalle yhteensovittamiselle.<br />

MAL-sopimuksen päivittämiskierros on käynnissä ja aktiivisessa neuvotteluvaiheessa.<br />

Työtä ohjaa seudullinen MAL-ohjausryhmä ja neuvottelut<br />

käydään ympäristöministeriön nimittämässä valmistelutyöryhmässä<br />

kuntien ja valtion välillä. Tavoitteena on ajanmukaistaa maankäytön,<br />

asumisen ja liikenteen tavoitteet ja määritellä kehityspolkuja tavoitteisiin<br />

pääsemiseksi sekä määritellä toimenpiteet vuosille <strong>2024</strong>-2027. MAL-sopimuksessa<br />

käsitellään liikennehankkeita siltä osin kuin valtion kanssa yhteistyössä<br />

tehtävät hankkeet eivät ole jo valtion rahoituksen piirissä, eli<br />

uusia hankkeita. MAL-sopimuksessa korostuvat kestävän liikenteen näkökulmat<br />

sekä asumisen teemat. MAL-sopimuksessa sitoudutaan yhtenä<br />

toimenpiteenä mm. rakennemallin seudulliseen päivitystyöhön. Seudun<br />

aktiiviset yhteistyörakenteet näkyvät siinä, että MAL-ohjausryhmä<br />

toimii myös rakennemallityön ohjausryhmänä.<br />

Rakennemalli<br />

KAUPUNKISEUDUN kuntien yhteistyönä on laadittu rakennemalli. Siinä on<br />

suunniteltu uusien asuin- ja työ<strong>paikka</strong>-alueiden sijoittumista vuoteen<br />

2035 mennessä. Rakennemallin tärkein tavoite on pysäyttää yhdyskuntarakenteen<br />

hajoaminen ja osoittaa merkittävä osa uudesta rakentamisesta<br />

täydentämään olemassa olevia taajamia ja tukemaan joukkoliikennevyöhykkeitä.<br />

Merkittävä osa uusista asuinalueista tulee Kaarinaan. Rakennemalli<br />

on hyväksytty seudun kuntien valtuustoissa. Rakennemallilla<br />

ei ole juridisia oikeusvaikutuksia. Rakennemallia toteutetaan uuden maakuntakaavan<br />

ja kuntien yleis- ja asemakaavojen avulla.<br />

Seudun rakennemallin päivitystyö on käynnistymässä ja ensimmäisessä<br />

vaiheessa työssä laaditaan ylikunnallisia selvityksiä, kuten viherrakenneselvitys<br />

sekä itäisten kuntien liikenneverkkoa koskeva selvitys. Selvityksiä<br />

jatketaan vuonna <strong>2024</strong> ja varsinainen rakennemallin laatiminen käynnistyy<br />

2025. Kaarinassa tullaan ohjelmoimaan Kaarinan maankäytön suuntaviivat<br />

päivittämällä Kaarinan maankäytön ohjelma 2019-2025 seuraavalle<br />

ohjelmakaudelle syksyllä <strong>2024</strong>. Tämä ohjelmointi pohjustaa seudullisen<br />

rakennemallin päivittämistyötä Kaarinan tavoitteiden osalta.<br />

Asunto- ja maapoliittiset ohjelmat<br />

KAUPUNKISEUDUN asunto- ja maapoliittisella ohjelmalla pyritään edistämään<br />

maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä luomalla<br />

yhtenäisiä periaatteita: Maata hankitaan aktiivisesti rakennemallin keskeisiltä<br />

alueilta ennen asemakaavoitusta. Raakamaan hinnoittelun periaatteita<br />

yhdenmukaistetaan. Maankäyttösopimuksia ei pääsääntöisesti<br />

tehdä kuntien keskeisillä raakamaan hankinta-alueilla. Kaarinan uusissa<br />

maankäyttösopimuksissa sopimuskorvaus perustuu asemakaavoituksesta<br />

johtuvan maan arvon nousun leikkaamiseen. Kaupunkiseudun<br />

asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2022-2025 valmistui loppuvuodesta<br />

2021.<br />

Kaarinan kaupungin oma asunto- ja maapoliittinen ohjelma valmistui<br />

keväällä 2022 ja ohjelma sisältää lisäksi yritysalueita koskevan analyysiosuuden.<br />

Jatkossa Kaarina panostaa yritysalueiden yleis- ja asemakaavalliseen<br />

suunnitteluun.<br />

YHTEYSTIEDOT <br />

KAUPUNKIKEHITYSJOHTAJA<br />

Päivi Liuska-Kankaanpää<br />

KAUPUNGINARKKITEHTI<br />

Taina Riekkinen<br />

30.6.<strong>2024</strong> SAAKKA VS.<br />

KAUPUNGINARKKITEHTI<br />

Oscu Uurasmaa<br />

KAAVASUUNNITTELIJA<br />

Lotta Salminen<br />

KAAVASUUNNITTELIJA<br />

Jani Laasanen<br />

MITEN VOIN OSALLISTUA?<br />

kaarina.fi/yhteystiedot<br />

KAAVOITUSARKKITEHTI<br />

Ville Aaltonen<br />

KAAVOITUSARKKITEHTI<br />

Sissi Qvickström<br />

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELIJA<br />

Maaria Vanhatalo<br />

KAAVOITUSAVUSTAJA<br />

Tiia Lehtonen<br />

KAAVOITUS<br />

www.kaarina.fi/kaavoitus<br />

kaavoitus@kaarina.fi<br />

etunimi.sukunimi@kaarina.fi<br />

Asemakaavamuutoksen hakeminen<br />

MAANOMISTAJA voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta<br />

tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista vapaamuotoisella anomuksella.<br />

Kaavoitusanomukset käsitellään, kiireellisiä tai kaupungin kehittämisen<br />

kannalta olennaisia hankkeita, lukuun ottamatta vuosittain kaavoitusohjelman<br />

valmistelun yhteydessä. Asemakaavan laatimisesta peritään<br />

korvaus kaupunkikehityspalveluiden taksan mukaisesti tai kaavoituksen<br />

käynnistämissopimuksessa sovittavan hinnan mukaisesti. Kaavoitusanomuslomake<br />

löytyy kaupungin kotisivuilta.<br />

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)<br />

KAAVOITUSTYÖN osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat,<br />

alustavat tavoitteet ja kaavan osalliset esitellään kaavan vireille tulon yhteydessä<br />

osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jota täydennetään suunnittelun<br />

kuluessa.<br />

Osallinen (MRL 62 §)<br />

KAAVAN osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen,<br />

työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia<br />

voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten esim. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset<br />

sekä viranomaistahot. Kaikki osallistahot luetellaan kunkin<br />

kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osalliseksi voi<br />

ilmoittautua kuka tahansa.<br />

Kaavaluonnos<br />

KAAVALUONNOS laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta<br />

yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnosta pidetään nähtävillä<br />

14 - 30 päivää.<br />

Mielipide (MRL 62 §, MRA 30 §)<br />

OSALLISET ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä osallistumis-<br />

ja arviointisuunnitelmista ja vireillä ja valmisteltavana olevista kaavoista.<br />

Vapaamuotoisen mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti, mutta<br />

se on tarkoituksenmukaista perustella.<br />

Kaavaehdotus<br />

KAAVAEHDOTUS on lähes valmis kaava. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot<br />

viranomaisilta ja osalliset voivat jättää siitä muistutuksia. Kaavaehdotus<br />

asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen<br />

takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Kaavaehdotusta pidetään<br />

nähtävillä 30 päivää.<br />

Muistutus (MRL 65 §, MRA 27 §)<br />

NÄHTÄVILLÄ olevasta kaavaehdotuksesta voi tehdä vapaamuotoisen kirjallisen<br />

muistutuksen ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutukset tulee<br />

toimittaa kaupungin kirjaamoon kaupunginhallitukselle osoitettuna.<br />

Valitus, valitusoikeus (KL 92 §, MRL 191-192 §)<br />

KAAVAN hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika<br />

on 30 päivää.<br />

KAAVAPROSESSI<br />

Tiedottaminen ja kaavan<br />

käsittelyvaiheet<br />

KAAVOJEN vireilletulosta ja nähtävillä<br />

olevista kaavoista tiedotetaan<br />

kuulutuksilla Kaarina-lehdessä ja<br />

Piikkiön osalta Kunnallislehdessä,<br />

kaupungin virallisella ilmoitustaululla<br />

(Oskarinkatu 4) ja osallisille lähetettävillä<br />

kirjeillä. Kuulutukset<br />

julkaistaan myös kaupungin kotisivujen<br />

sähköisellä ilmoitustaululla.<br />

OSALLISTUMINEN<br />

KAAVAVAIHE<br />

PÄÄTÖKSENTEKO<br />

MIELIPITEET<br />

VIREILLE TULO,<br />

OSALLISTUMIS- JA<br />

ARVIOINTISUUN-<br />

NITELMA<br />

KAUPUNKIKEHITYS-<br />

LAUTAKUNTA<br />

OSALLISTUMIS-<br />

KOKOUS,<br />

MIELIPITEET<br />

KAAVALUONNOS<br />

KAUPUNKIKEHITYS-<br />

LAUTAKUNTA<br />

MUISTUTUKSET<br />

JA LAUSUNNOT<br />

KAAVAEHDOTUS<br />

KAUPUNKIKEHITYS-<br />

LAUTAKUNTA/<br />

KAUPUNGIN-<br />

HALLITUS<br />

(VALITUS)<br />

KAAVAN<br />

HYVÄKSYMINEN<br />

KAUPUNKIKEHITYS-<br />

LAUTAKUNTA/<br />

KAUPUNGIN-<br />

VALTUUSTO<br />

LAINVOIMAINEN<br />

KAAVA


KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

13<br />

POIKKEAVIA<br />

AUKIOLOAIKOJA<br />

KEVÄÄLLÄ <strong>2024</strong><br />

PALVELUPISTEET<br />

Palvelupiste Fiskari<br />

• Pääsiäinen: perjantaina<br />

29.3. ja maanantaina 1.4.<br />

suljettu<br />

• Vappu: keskiviikkona 1.5.<br />

suljettu<br />

• Koulutuspäivä: maanantaina<br />

6.5. suljettu<br />

• Helatorstai: torstaina<br />

9.5. suljettu<br />

Piikkiön palvelupiste<br />

• Pääsiäinen: maanantaina<br />

1.4. suljettu<br />

• Vappu: keskiviikkona 1.5.<br />

suljettu<br />

• Koulutuspäivä: maanantaina<br />

6.5. suljettu<br />

KIRJASTOT<br />

Pääkirjasto<br />

• Kiirastorstai: to 28.3.<br />

avoinna klo 9–16<br />

• Pääsiäinen: pe-ma<br />

29.3.–1.4. suljettu<br />

• Vappuaatto: ti 30.4.<br />

avoinna klo 9–16<br />

• Vappu: ke 1.5. suljettu<br />

• Kirjastojärjestelmän<br />

päivitys: ma 6.5. suljettu,<br />

ti 7.5. lehtisali ja<br />

tietokoneet käytössä<br />

klo 8 alkaen, muut kirjastopalvelut<br />

käytössä<br />

heti kun kirjastojärjestelmän<br />

päivitys on saatu<br />

päätökseen. Avaamisaika<br />

ilmoitetaan myöhemmin,<br />

seuraa ilmoitteluamme!<br />

• Helatorstaiaatto: ke 8.5.<br />

avoinna klo 9–16<br />

• Helatorstai: to 9.5. suljettu<br />

Piikkiön kirjasto<br />

• Kiirastorstai: to 28.3.<br />

asiakaspalvelu avoinna<br />

klo 10–16, omatoimiaika<br />

klo 7–16<br />

• Pääsiäinen: pe-ma<br />

29.3.–1.4. ei asiakaspalvelua,<br />

omatoimiaika klo<br />

7–16<br />

• Vappuaatto: ti 30.4. asiakaspalvelu<br />

avoinna klo<br />

10–16, omatoimiaika klo<br />

7–16<br />

• Vappu: ke 1.5. ei asiakaspalvelua,<br />

omatoimiaika<br />

klo 7–16<br />

• Kirjastojärjestelmän<br />

päivitys: ma 6.5. suljettu,<br />

omatoimikirjasto ei käytössä.<br />

Ti 7.5. lehtisali ja<br />

tietokoneet käytössä<br />

klo 10 alkaen, muut kirjastopalvelut<br />

käytössä<br />

heti kun kirjastojärjestelmän<br />

päivitys on saatu<br />

päätökseen. Avaamisaika<br />

ilmoitetaan myöhemmin,<br />

seuraa ilmoitteluamme!<br />

• Helatorstaiaatto: ke 8.5.<br />

asiakaspalvelu avoinna<br />

klo 10–16, omatoimiaika<br />

klo 7–16<br />

• Helatorstai: to 9.5. ei<br />

asiakaspalvelua, omatoimiaika<br />

klo 7–16<br />

• Omatoimikirjasto pois<br />

käytöstä eurovaalien<br />

ennakkoäänestyksen<br />

aikana ti 28.5. klo 16 lähtien.<br />

Ennakkoäänestysaika<br />

29.5.–4.6.<br />

Littoisten kirjasto<br />

• Pääsiäinen: ma 1.4. ei<br />

asiakaspalvelua, omatoimiaika<br />

klo 7–21<br />

• Kirjastojärjestelmän<br />

päivitys: ma 6.5. suljettu,<br />

omatoimikirjasto<br />

ei käytössä. Ti 7.5. kirjastopalvelut<br />

käytössä<br />

heti kun kirjastojärjestelmän<br />

päivitys on saatu<br />

päätökseen. Avaamisaika<br />

ilmoitetaan myöhemmin,<br />

seuraa ilmoitteluamme!<br />

• Omatoimikirjasto käytössä<br />

joka päivä klo 7–21<br />

paitsi kirjastojärjestelmän<br />

päivityksen aikaan<br />

6.–7.5.<br />

Uimahallin poikkeavat<br />

Kevään poikkeavat aukioloajat,<br />

jotka vaikuttavat<br />

uimahallin ja kuntokoulun<br />

aukioloaikoihin.<br />

• 28.3. kiirastorstai: kassa<br />

avoinna klo 8–17<br />

• pe 29.3. pitkäperjantai:<br />

uimahalli ja kuntokoulu<br />

suljettu<br />

• ma 1.4. toinen pääsiäispäivä:<br />

uimahalli ja kuntokoulu<br />

suljettu<br />

• ti 30.4. vappuaatto:<br />

kassa avoinna klo 10–15<br />

• ke 1.5. vappu: uimahalli<br />

ja kuntokoulu suljettu<br />

• 5.5. uimahallissa uimakisat:<br />

uimahallin suljettu<br />

koko päivän, kuntokoulu:<br />

avoinna klo 10–<br />

17.<br />

• to 9.5. helatorstai: uimahalli<br />

ja kuntokoulu suljettu<br />

LIIKUNTA<br />

SOVELTAVA LIIKUNTA<br />

Uimakoulut erityistä<br />

tukea tarvitseville kouluikäisille<br />

Kesän erityislasten uintikurssit<br />

järjestetään viiden<br />

päivän intensiivikursseina<br />

Kaarinassa ja Turussa 3.–<br />

7.6. & 10.–14.6.<strong>2024</strong> välisenä<br />

aikana. Uintikurssit<br />

on tarkoitettu liikunta-,<br />

kehitys- ja aistivammaisille<br />

sekä motorista tukea<br />

tarvitseville lapsille (syntymävuodet<br />

2016–2008).<br />

Ilmoittautuminen uintikursseille<br />

alkaa huhtikuussa.<br />

Lisätiedot soveltavan<br />

liikunnan suunnittelija,<br />

p. 050 373 2641.<br />

Maksutonta kävelyfutista<br />

ja -sählyä aikuisille<br />

ja ikääntyville<br />

Kävelyfutista torstaisin<br />

klo 14.30–15.30 Valkeavuoren<br />

yläkoulun liikuntasalissa,<br />

Aapiskuja 7. Kävelysählyä<br />

tiistaisin klo<br />

15–16 Piispanlähteen yläkoulun<br />

liikuntasalissa,<br />

Marsukatu 1. Tule rohkeasti<br />

pelaamaan rennosti<br />

mukavassa seurassa!<br />

Toimintaa ohjaa vapaaehtoinen<br />

Wertaisliikuttaja.<br />

Tiedustelut Mikko<br />

Kaipainen, p. 050 373<br />

2641.<br />

65+ -kortti<br />

65+ -kortti on tarkoitettu<br />

65 vuotta täyttäneille<br />

kaarinalaisille omatoimiseen<br />

liikunnan harrastamiseen.<br />

Yhdellä maksulla<br />

käytössäsi ovat uimahalli<br />

sekä kaupungin kuntosalit<br />

kerran päivässä.<br />

Vuositarra 80 €, kevättai<br />

syystarra 40 €, korttipohja<br />

ensimmäisellä kerralla<br />

6 €. Korttien myyntipaikat:<br />

Kaarinan uimahalli,<br />

Kaarina-talon palvelupiste<br />

Fiskari sekä Piikkiön<br />

palvelupiste.<br />

Liikuttava-kortti<br />

Liikuttava-kortti on tarkoitettu<br />

18–64-vuotiaille<br />

kaarinalaisille. Kortti<br />

mahdollistaa sekä innostaa<br />

omatoimiseen liikunnan<br />

harrastamiseen<br />

kaupungin uimahallilla<br />

sekä Kuntokoulu Kaarinassa.<br />

Liikuttava-kortin<br />

hinta on 40 € / 6 kk ja<br />

korttipohjan hinta 6 €. Lisätietoja<br />

Liikuttava-kortista<br />

ja kortin lunastamisesta<br />

osoitteessa,<br />

kaarina.fi/liikuttava-kortti.<br />

LIIKUNTAA KAIKENIKÄISILLE<br />

Lasten Lystikäs Vaparissa<br />

• Lauantaina 6.4. ja 20.4.<br />

klo 10–13<br />

•<br />

Mini Lystikkäät 26.4. asti<br />

• keskiviikkoisin klo 16.30–<br />

18.30 Ristikallion lastentalo,<br />

Littoinen<br />

• torstaisin klo 16.30–18.30<br />

Empolan koulu, Kuusisto<br />

• perjantaisin klo 16.30–<br />

18.30 Piikkiön yhtenäiskoulu<br />

Ohjatut kuntosalivuorot<br />

Littoisten monitoimitalolla<br />

23.4. asti<br />

• naisten vuoro tiistaisin<br />

klo 18 ja klo 19<br />

• sekavuoro torstaisin<br />

klo 19<br />

Leikkipuistojumppa Hovirinnan<br />

rantapuistossa<br />

7.5. alkaen<br />

• tiistaisin klo 18<br />

• vanhemmat jumppaavat<br />

samalla kun<br />

lapset leikkivät puistossa<br />

• maksuton<br />

Linnavuoren polku sunnuntaina<br />

28.4. klo 9–11<br />

• koko perheen Polkuretkitapahtuma<br />

• luontoaiheinen tehtävävihko<br />

lapsille mukaan<br />

• 5 € / aikuinen<br />

• yhteistyössä Kaarinan<br />

Kulkijoiden kanssa<br />

Unelmien ulkoilupäivä<br />

Hovirinnan rantapuistossa<br />

lauantaina 4.5. klo<br />

10–13<br />

• maksuton tapahtuma,<br />

jossa kaarinalaisia yhdistyksiä<br />

ja urheiluseuroja<br />

mukana.<br />

• ulkoillaan yhdessä ikää<br />

katsomatta<br />

Tulossa! Opastuksia ja<br />

treenejä ulkokuntolaitteisiin<br />

tulossa toukokuussa!<br />

UIMAHALLI<br />

Vesijumpat<br />

Kevään vesijumpat jatkuvat<br />

viikolle 17 (22.<br />

–28.4.<strong>2024</strong>) asti. Toukokuun<br />

vesijumpat alkavat<br />

viikolla 18 (29.4.–5.5.<strong>2024</strong>),<br />

ja ne jatkuvat viikolle 21<br />

asti (20.–26.5.<strong>2024</strong>). Vesijumppien<br />

aikataulut julkaistaan<br />

myöhemmin<br />

osoitteessa<br />

kaarina.fi/vesijumpat<br />

Kesän uimakoulut<br />

Kesän uimakouluihin ilmoittautuminen<br />

• kaarinalaisille 13.5.<strong>2024</strong><br />

klo 17.00<br />

• ulko<strong>paikka</strong>kuntalaisille<br />

20.5.<strong>2024</strong> klo 17.00<br />

Uimakoulut järjestetään<br />

viikon ajan arkipäivisin,<br />

yhteensä 10 kertaa. Lisätietoa<br />

sekä ohjeet Ilmoittautumiseen<br />

osoitteessa<br />

kaarina.fi/uimakoulut<br />

HUOM! Uimakoulujen ilmoittautumisessa<br />

on<br />

hyvä ottaa huomioon<br />

tarkka ajankohta: jos<br />

olette ilmoittautumissivulla<br />

ennen kello 17, on<br />

selaimen sivu syytä päivittää<br />

tasan klo 17.00.<br />

KUNTOKOULU KAARINA<br />

InBody –testit<br />

Kuntokoululla pystyt tekemään<br />

InBody-kehonkoostumustestin.<br />

Mittaus<br />

tehdään InBody 720 -laitteella.<br />

Ajanvaraukset testiin<br />

etukäteen soittamalla<br />

tai sähköpostilla, myös<br />

tekstiviestit.<br />

Testin hinta on 25 €.<br />

Kuntosaliohjelman teko<br />

Kuntosaliohjelma tehdään<br />

yksilöllisesti jokaisen<br />

tarpeet ja toiveet<br />

huomioiden. Ohjelman<br />

teko sisältää henkilökohtaisen<br />

ohjelman, kirjalliset<br />

ohjeet ja ohjauksen.<br />

Kuntosaliohjelman hinta<br />

on 25 €.<br />

Lisätietoa liikunnan<br />

tarjonnasta<br />

kaarina.fi/liikunta<br />

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ


14<br />

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ<br />

Musiikkia –<br />

ja paljon muuta<br />

Kaarinan<br />

kulttuurin ja<br />

kirjastojen<br />

keväässä!<br />

Kevät pirskahtelee musiikkia, taidetta ja<br />

monia kivoja tapahtumia – tule mukaan!<br />

Nähdään kirjastoissa ja tapahtumissa!<br />

Kaarinan<br />

musiikkiviikko<br />

3.–9.6.<strong>2024</strong><br />

Lisätietoa ja ilmoittautuminen leirille:<br />

www.kaarinamusic.com<br />

Kaarinan musiikkiviikon ohjelma<br />

Ma 3.6.<br />

Ti 4.6.<br />

Ke 5.6.<br />

To 6.6.<br />

Pe 7.6.<br />

La 8.6.<br />

Su 9.6.<br />

Leirin avajaiset, Kaarinan lukio<br />

Opettajakonsertti, Kaarinan kirkko<br />

Opettajakonsertti, Piikkiön kirkko<br />

Oppilaskonsertit Kuusistossa,<br />

Kuusiston kirkko –Taidekartano –<br />

Piispanlinnan rauniot<br />

Oppilaskonsertit, Kaarinan kirkko<br />

Sinfoniaorkesterin konsertti,<br />

Kaarinan kirkko<br />

Päätöskonsertti, Kaarinan lukio<br />

Tällä aukeamalla on mainittu vain osa monista<br />

tapahtumista! Kaikki tapahtumat ja ajankohtainen<br />

tieto löytyy Kaarinan kaupungin sivulta<br />

osoitteesta: www.kaarina.fi/tapahtumat<br />

Piikkiö Päivä<br />

la 25.5. klo 10–15<br />

Piikkiön keskustan<br />

alueella<br />

Lue ohjelma:<br />

www.piikkiopaivat.fi<br />

Lasten supersankaripäivä<br />

Barnens superhjältedag<br />

Pe 26.4.klo 16–18.30, Kaarina-talo<br />

Supersankaripäivänä kirjastosta löytyy tehtäviä<br />

ja visoja sankareille tai sellaisiksi haluaville.<br />

Tapahtumapisteet ovat auki klo 16–18.30.<br />

Kaarina-talon<br />

LANit<br />

Pe 19.4. klo 18–23,<br />

Kaarina-talo<br />

Tuo oma koneesi mukana<br />

ja tule pelaamaan!<br />

Lue lisää ja ilmoittaudu:<br />

kaarina.fi/tapahtumat<br />

Totta vai tarua:<br />

Kaarinan kirjaston opas<br />

informaatioviidakossa<br />

selviytymiseen<br />

To 11.4. klo 17.30–19,<br />

Kaarina-talo<br />

Tule saamaan työkaluja,<br />

joilla voit arvioida tiedon<br />

luotettavuutta.<br />

K<br />

i<br />

K<br />

K<br />

M<br />

o<br />

p<br />

E<br />

t<br />

P<br />

K<br />

T<br />

v<br />

ja<br />

t<br />

Kirjallinen ilta –<br />

Anna Soudakova<br />

Ti 7.5. klo 17.30,<br />

Kaarina-talo<br />

Illassa keskustellaan<br />

mm. Soudakovan kirjasta<br />

Mitä männyt näkevät.<br />

T<br />

-<br />

K<br />

k<br />

T<br />

p<br />

jo<br />

e<br />

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut<br />

www.kaarina.fi<br />

Kaarinan pääkirjasto, Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1, 20780 Kaarina<br />

Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9, 21500 Piikkiö<br />

Littoisten kirjasto, Littoistentie 525, 20660 Littoinen<br />

Kulttuurin yhteystiedot: www.kaarina.fi/kulttuurin-yhteystiedot


KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

15<br />

Kaarina-talon konsertit<br />

Kaarina-talon konserttisarja esittelee monipuolisesti eri<br />

tyylilajeja aina klassisesta kevyeen, kuorolaulusta instrumentaaliseen<br />

musiikkiin. Konsertit järjestetään<br />

Kaarina-talon Kaarina-salissa ja ne alkavat klo 18.<br />

Pe 5.4.<br />

Ke 8.5.<br />

Pe 17.5.<br />

Pe 24.5.<br />

Lauluyhtye Vala: Tuskan tuolla puolen<br />

Viitasen Piia: Ihmisen aikaa<br />

–levynjulkaisukiertue<br />

Operetin taikaa! Solisteina sopraanot<br />

Mia Heikkinen ja Annukka Kuivisto,<br />

säestäjänä Marko Autio<br />

Pauha Trio: Keväinen Ranska<br />

Muut konsertit<br />

Kaarina-talossa<br />

To 4.4. klo 18<br />

Musiikkiopisto Arkipelag:<br />

Flyygeli soikoon!<br />

To 11.4. klo 18<br />

Kaarinan veteraanikuoron<br />

kevätkonsertti<br />

Pe 12.4. klo 18<br />

Kaarinan kansalaisopisto:<br />

Klassisen laulumusiikin konsertti<br />

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ<br />

La 13.4. klo 16<br />

KaMu-kuoron ja Musiikkiopisto<br />

Juvenalian kuorojen yhteiskonsertti<br />

Ti 21.5. klo 18.30<br />

KaMu-kuoron kevätkonsertti<br />

To 23.5. klo 19<br />

Musiikkiopisto Arkipelagin<br />

kevätkonsertti<br />

Kaarina-talon<br />

iltapäivätanssit<br />

NÄYTTELYT <strong>2024</strong><br />

Ke 10.4. ja 15.5. klo 14–16,<br />

Kaarina-talo<br />

Musiikista vastaa vaihtuvat<br />

orkesterit, jotka soittavat<br />

perinteistä tanssimusiikkia.<br />

Elokuvailta:<br />

teemana Tom of Finland<br />

Pe 10.5. klo 18,<br />

Kaarina-talo<br />

Touko Laaksosen päivää<br />

vietettiin aiemmin viikolla<br />

ja viikonloppu aloitetaan<br />

teeman elokuvalla.<br />

Taiteen tulkintaa<br />

-keskustelut<br />

Ke 10.4., 17.4. ja 24.4.<br />

klo 17.30–19, Kaarina-talo<br />

Taide taiteena vai aikansa<br />

peilinä? FM Ida Martikainen<br />

johdattaa taiteen äärelle<br />

eri näkökulmien kautta.<br />

Laituritanssit<br />

Hovirinnan<br />

venesatamassa<br />

keskiviikkona<br />

19.6. klo 18<br />

Tilaisuudet järjestää Kaarinan<br />

Taideyhdistys yhteistyössä<br />

Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluiden<br />

kanssa.<br />

Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1<br />

2.–27.3.<strong>2024</strong><br />

Riitta Nylander ja Tiina Nordblom: Värit ja tunteet<br />

Vilma Sinivaara: Mieleni salaiset sillat<br />

3.–27.4.<strong>2024</strong><br />

Kaarinan Taideyhdistys: Sanoin kuvaamaton<br />

Marketta Reini: 18...81...muistoja mansikkapaikoilta<br />

3.–30.5.<strong>2024</strong><br />

Katariina Lahti: Elävien kuvia<br />

Niko Skorpio: Mahdollisuuksien puu, ja muita näkyjä<br />

Piikkiön kirjasto, Hadvalantie 9<br />

2.-27.3.<strong>2024</strong><br />

Sari Susanna Ormstad: Luuppi luonnon kauneuteen<br />

3.-27.4.<strong>2024</strong><br />

Kaarinan Kuvaajat: Luonnon muovaamat<br />

3.-30.5.<strong>2024</strong><br />

Kaarinan Kuvaajat: Katukuvia<br />

NÄYTTELYHAKU<br />

2025 ON AUKI<br />

www.kaarina.fi/nayttelyt<br />

Lue lisää ja hae 30.4.<strong>2024</strong> mennessä!<br />

Lue ajankohtaiset tapahtumatiedot: kaarina.fi/tapahtumat<br />

Lue lisää näyttelyistä: kaarina.fi/nayttelyt<br />

Kaarinan kulttuuri ja kirjastot<br />

@kaarinankulttuuripalvelut | @kaarinankirjastot<br />

kulttuuri ja kirjastot


16<br />

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

LYHYET<br />

Kokouksia ja pöytäkirjoja<br />

KAUPUNGINHALLITUKSEN kokoukset ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen<br />

vuonna <strong>2024</strong><br />

Kokouspäivä<br />

Pöytäkirja nähtävillä<br />

15.1.<strong>2024</strong> 23.1.<strong>2024</strong><br />

29.1.<strong>2024</strong> 6.2.<strong>2024</strong><br />

5.2.<strong>2024</strong> 13.2.<strong>2024</strong><br />

4.3.<strong>2024</strong> 12.3.<strong>2024</strong><br />

11.3.<strong>2024</strong> 19.3.<strong>2024</strong><br />

25.3.<strong>2024</strong> 2.4.<strong>2024</strong><br />

15.4.<strong>2024</strong> 23.4.<strong>2024</strong><br />

22.4.<strong>2024</strong> 30.4.<strong>2024</strong><br />

6.5.<strong>2024</strong> 14.5.<strong>2024</strong><br />

27.5.<strong>2024</strong> 4.6.<strong>2024</strong><br />

3.6.<strong>2024</strong> 11.6.<strong>2024</strong><br />

17.6.<strong>2024</strong> 25.6.<strong>2024</strong><br />

12.8.<strong>2024</strong> 20.8.<strong>2024</strong><br />

19.8.<strong>2024</strong> 27.8.<strong>2024</strong><br />

26.8.<strong>2024</strong> 3.9.<strong>2024</strong><br />

9.9.<strong>2024</strong> 17.9.<strong>2024</strong><br />

23.9.<strong>2024</strong> 1.10.<strong>2024</strong><br />

30.9.<strong>2024</strong> 8.10.<strong>2024</strong><br />

28.10.<strong>2024</strong> 5.11.<strong>2024</strong><br />

4.11.<strong>2024</strong> 12.11.<strong>2024</strong><br />

18.11.<strong>2024</strong> 26.11.<strong>2024</strong><br />

2.12.<strong>2024</strong> 10.12.<strong>2024</strong><br />

16.12.<strong>2024</strong> 24.12.<strong>2024</strong><br />

Esityslista on luettavissa kokousta edeltävän viikon torstaina kaupungin<br />

verkkosivuilla kaarina.fi/esityslistat. Pöytäkirja on nähtävillä<br />

osoitteessa kaarina.fi/poytakirjat.<br />

Kaupunginvaltuuston kokoukset ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen<br />

vuonna <strong>2024</strong><br />

Kokouspäivämäärä Nähtäville asettaminen<br />

12.2.<strong>2024</strong> 20.2.<strong>2024</strong><br />

18.3.<strong>2024</strong> 26.3.<strong>2024</strong><br />

20.5.<strong>2024</strong> 28.5.<strong>2024</strong><br />

10.6.<strong>2024</strong> 18.6.<strong>2024</strong><br />

2.9.<strong>2024</strong> 10.9.<strong>2024</strong><br />

7.10.<strong>2024</strong> 15.10.<strong>2024</strong><br />

11.11.<strong>2024</strong> 19.11.<strong>2024</strong> Huom! Kokous alkaa klo 15.<br />

9.12.<strong>2024</strong> 17.12.<strong>2024</strong><br />

Valtuuston kokoukset ovat julkisia. Esityslista on luettavissa vähintään<br />

neljä päivää ennen kokousta kaupungin verkkosivuilla<br />

kaarina.fi/esityslistat. Pöytäkirja on nähtävillä osoitteessa kaarina.fi/<br />

poytakirjat. Kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä kaupungin<br />

YouTube-kanavalla ja paikan päällä Kaarina-salissa, os. Lautakunnankatu<br />

1. Kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 18. Lue lisää: kaarina.fi/kaupunginvaltuusto<br />

Kansainvälinen<br />

kohtaamis<strong>paikka</strong> Kaarinassa<br />

TIISTAISIN Kaarina-talon kahvila Libriksessä toimii kansainvälinen kohtaamis<strong>paikka</strong>.<br />

Se tarjoaa erilaisista kulttuuritaustoista tuleville henkilöille<br />

mahdollisuuden kokoontua yhteen, vahvistaa suomen kielen taitoja<br />

ja saada tietoa paikallisista tapahtumista, harrastuksista ja palveluista.<br />

Kohtaamispaikan järjestävät Kaarinan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut<br />

sekä kotoutumispalvelut yhdessä paikallisten kolmannen sektorin<br />

toimijoiden kanssa.<br />

Maahanmuuttokoordinaattori Matilda Pärssisen mukaan tällaiselle<br />

toiminnalle on ollut tilausta.<br />

- Järjestämme toimintaa yhdessä Suomen Punaisen Ristin Kaarinan<br />

osaston, Kaarinan seurakunnan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen<br />

piirin, Sateenkaari Koton ja Sinua tarvitaan – tunti vuodessa<br />

riittää -hankkeen kanssa. Yhdistämällä voimavaramme saavutamme<br />

tehokkaammin tavoitteemme, ja samalla kohtaamis<strong>paikka</strong><br />

toimii kävijöille oivana väylänä tutustua eri organisaatioihin, niiden toimintoihin<br />

ja ihmisiin. Ensimmäisen kokoontumisillan aikana tänne<br />

saapui noin 80 henkilöä, ja myös toisella kerralla väkeä riitti mukavasti.<br />

Tunnelma on ollut välitön ja rento. Ja tämähän on myös osallistujille<br />

maksutonta.<br />

Kansainvälisen kohtaamispaikan tapaamisten ohjelmaa ei ole haluttu<br />

määritellä turhan tiukasti.<br />

- Osallistujat saavat ehdottaa ja suunnittelemme ohjelmaa yhdessä.<br />

Voimme järjestää pieniä retkiä lähiympäristöön, pitää peli-iltoja tai vain<br />

nauttia kahvia tai teetä. Tärkeintä on yhdessäolo, kuvailee Matilda Pärssinen<br />

kokoontumisten henkeä.<br />

Tervetuloa tiistaisin kello 17.30–19.00 Kaarina-talon kahvila Librikseen<br />

nauttimaan hyvästä seurasta, vaihtelevasta ohjelmasta, kahvista ja<br />

teestä sekä pienimuotoisesta tarjoilusta!<br />

KUVA: HELI AALTO<br />

Pyöräilyn ajankohtaiset<br />

KAARINAN kaupunki edistää pyöräilyä tänä vuonna rakentamalla useita<br />

uusia pyöräparkkeja. Uudet pyöräkatokset liityntäpysäköintiä varten<br />

toteutetaan asukkaiden toiveesta Littoistentien varteen Ristikallionkadulle<br />

sekä Uudenmaantien varteen Kivipellonkujalle. Runkolukittavia<br />

pyörätelineitä asennetaan myös Kartanontien ja Luhtikadun<br />

liittymään bussipysäkin viereen.<br />

Pyöräilevien uimareiden iloksi pyöräparkkeja tehdään Voivalan,<br />

Raadelman ja Harvaluodon uimarantojen yhteyteen, jotta pyörän saa<br />

turvallisesti parkkiin uimareissun ajaksi. Littoisten uimarannalle uudet<br />

pyörätelineet ehdittiin laittaa jo syksyllä. Pyöräretkeilijöille toteutetaan<br />

pyöräparkki Vaarniemen ulkoilureitin alkuun.<br />

Jotta kaikkien pyöräilykausi sujuisi turvallisesti, kannattaa keväällä<br />

tarkistaa pyörän kunto ja tutustua pyöräilijöitä koskeviin liikennesääntöihin<br />

esimerkiksi kaupungin verkkosivuilla (kaarina.fi/pyoraily) tai<br />

suoraan Liikenneturvan sivuilla (liikenneturva.fi/liikenteessa/pyoraily).<br />

<strong>Paras</strong> <strong>paikka</strong> pyöräillä.<br />

Kyytiin helposti<br />

lähimaksulla.<br />

Aikuinen 2h<br />

3 €<br />

foli.fi/lahimaksu


KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

17<br />

KUVA: PASI SALMI<br />

KUVA: INNA LAITOLAHTI-JALAVA<br />

LYHYET<br />

Piikkiönlahden valuma-alueen<br />

kunnostussuunnitelma<br />

PIIKKIÖNLAHDEN valuma-alueelle on valmistunut kunnostussuunnitelma,<br />

joka kattaa laajasti vesien ja ekologisen tilan parantamiseen tähtääviä<br />

toimenpiteitä.<br />

Piikkiönlahden ekologinen tila on tällä hetkellä välttävä, ja valumaalueen<br />

vesien kuormitus on huomattava. Piikkiönlahden valuma-alue<br />

ulottuu Paimion ja Liedon kaupunkien alueille kattaen 116,3 km2 pintaalan,<br />

josta merialueen osuus on 5,14 km 2 . Tärkeimmät valuma-alueet<br />

ovat Ladjakoskenojan, Myllyojan, Pukkilanojan ja Piikkiönjoen valumaalueet,<br />

joista viimeisin käsittää myös Hepojoen, Makarlanjoen ja Viukkalanojan<br />

valuma-alueet.<br />

Piikkiönlahden valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on asetettu<br />

selkeät tavoitteet vesien tilan parantamiseksi ja luontosuojeluarvojen<br />

nostamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa maatalouden ravinne-<br />

ja kiintoainekuormituksen vähentäminen, pistekuormittajien<br />

päästöjen hallinta sekä rakennettujen alueiden hulevesien käsittelyn tehostaminen.<br />

Lisäksi suunnitelmassa korostetaan luonnonmukaisten vesienhallintaratkaisujen<br />

merkitystä, kuten vesikasvillisuusleikkuita, kosteikkojen<br />

rakentamista ja uomien muotoilua.<br />

Piikkiönlahden kunnostussuunnitelma on askel kohti alueen vesien<br />

parempaa tilaa sekä samalla osa Saaristomeren hyvinvoinnin edistämistä.<br />

Hyvinvoinnin edistäminen on myös yksi Kaarinan kaupungin strategisista<br />

päämääristä. Toteutus vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden<br />

kanssa ja pitkäaikaista sitoutumista, mutta mahdollistaa arvokkaiden<br />

vesistöjen tilan parantamisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen.<br />

Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry laati suunnitelman Varsinais-Suomen<br />

ELY-keskuksen toimeksiannosta ja Ympäristöministeriön<br />

vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella. Suunnitelma valmistui<br />

helmikuussa <strong>2024</strong>.<br />

Luontopainotteista<br />

päiväkotitoimintaa Ristikallion<br />

kotaryhmässä<br />

KAARINAN Littoisissa toimii Ristikallion päiväkoti, jonka läheisestä<br />

metsänreunasta löytyy sininen kota. Kota on Joutsenet-päiväkotiryhmän<br />

tukikohta. Ryhmä viettää ison osan päivästä ulkona retkeillen,<br />

leikkien ja ympäristöä tutkien. Joutsenissa järjestetään esiopetusta<br />

eskari-ikäisille ja viskareille omaa toimintaa.<br />

Ryhmässä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen<br />

lastenhoitaja, lapsia ryhmään mahtuu 14. Luonnossa<br />

oppiminen, lasten omatoimisuuden tukeminen, ympäristön<br />

tutkiminen ja havainnoiminen sekä retkeily ovat kotaryhmälle<br />

ominaisia toimintatapoja.<br />

Ryhmä on osan päivästä varsinaisessa päiväkotirakennuksessa<br />

ja leikkipihalla, mutta ulkoilee enemmän kuin tavalliset ryhmät.<br />

Aamulla leikitään päiväkodissa oman ryhmän huoneessa, aamupala<br />

syödään ruokalassa ja sen jälkeen päästään ulkoilemaan.<br />

Lounas on joko ruokalassa tai kodalla, lepohetki päiväkodilla tai kodalla,<br />

välipala usein kodalla. Iltapäivällä ulkoillaan lähiympäristössä<br />

tai leikkipihalla. Kylmällä tai sateisella säällä voidaan tarvittaessa<br />

vetäytyä päiväkotirakennuksen suojiin.<br />

Vanhemmilta tarvitaan ennakkoluulotonta asennoitumista<br />

lapsen ulkoiluun säällä kuin säällä, rapaisia vaatteita tulee useammin<br />

ja varavaatteita tarvitaan enemmän. Lapset nauttivat kuitenkin<br />

kuraleikeistä suuresti eivätkä kiinnitä vallitseviin keleihin<br />

huomiota, jos varusteet ovat kunnossa.<br />

Lisätietoa Ristikallion kotaryhmästä: kaarina.fi/kotaryhma<br />

Kesätoiminta <strong>2024</strong><br />

Tulossa:<br />

• Kesäkerhot – päiväleiritoimintaa Hovirinnan koululla 3.-7.6. & 10.-14.6. & 17.-20.6. & 24.-28.6.<br />

• Luovan toiminnan päiväleiri Piispanlähteen koululla 3.-7.6.<br />

• Kunnossapitoleiri nuorille 4.-6.6.<br />

• Päiväleiri Kuusiston koululla ja Teatterileiri Kaarina-Teatterilla 10.-14.6.<br />

• Päiväleiri Piikkiön nuorisotila KYlässä 17.-20.6.<br />

• Tenavaleiri 17.-19.6.<br />

• Päiväleiri Kotimäen nuorisotilalla 24.-28.6.<br />

• Saaristoseikkailu - purjehdusleiri 30.7.-2.8.<br />

• Skeittikurssi 5.-7.8.<br />

• Nugipagu liikenteessä 4.-28.6.<br />

• Mopotalli avoinna 3.-30.6. & 29.7.-1.9.<br />

Lisätiedot: www.kaarina.fi/kesätoiminta<br />

Ilmoittautumiset alkavat ma 15.4.<strong>2024</strong>


18<br />

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

TEEMA<br />

Käyttäjälähtöisiä<br />

koulurakennuksia<br />

Kaarinan väkiluku on kasvanut tasaisesti, ja viime vuosina kasvu on ollut huimaa. Muuttajista<br />

iso osa on lapsiperheitä, mikä lisää koulutilojen tarvetta. Kaarinassa on aloitettu perusteellinen<br />

koulurakennusten uudelleenrakentaminen ja peruskorjaaminen, jotta kaikille lapsille voidaan<br />

tarjota opetusta kotikunnassa. Kouluja rakennetaan käyttäjälähtöisesti, ja henkilökunta sekä<br />

osittain myös oppilaat ovat saaneet vaikuttaa tilojen suunnitteluun.<br />

TEKSTI: MINNA PATRIKAINEN<br />

KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ<br />

Koulujen uudisrakentaminen on<br />

tällä hetkellä hyvässä vauhdissa.<br />

Hovirinnan koulutalo valmistui jo<br />

vuonna 2022. Valkeavuoren koulutalo<br />

valmistuu <strong>maaliskuu</strong>ssa 2025<br />

ja Piispanlähteen koulutalo loppuvuodesta<br />

2025. Myös Kaarinan lukion<br />

peruskorjaus alkaa vuoden<br />

2025 aikana.<br />

– Vanhojen koulurakennusten<br />

talotekniikka ei enää valitettavasti<br />

kohtaa tämän päivän vaatimuksia.<br />

Rakennusten kuntoa on myös tutkittu,<br />

ja monessa kohteessa uusi<br />

rakennus on ollut järkevämpi va-<br />

linta kuin peruskorjaus, kertoo<br />

Kaarinan kaupungin koulurakentamisen<br />

asiantuntijarehtori Kaj Kanervavuori.<br />

Koulutiloja tarvitaan lisää jo nyt,<br />

ja Kaarinan kasvu on huomioitu rakennussuunnitelmissa.<br />

– On ennakoitu, että Kaarina<br />

pysyy jatkossakin lapsiperheiden<br />

suosiossa. Uudet rakennukset ovat<br />

isompia, jotta oppilaspaikkoja saadaan<br />

lisättyä. Kasvupainetta on<br />

etenkin Kaarinan keskustan, Piispanristin<br />

ja Littoisten alueella.<br />

Koulut ja päiväkodit ovat<br />

kunnan vetovoimaa lisäävä tekijä,<br />

mutta Kanervavuori haluaa puhua<br />

myös pitovoiman tärkeydestä.<br />

– Päiväkotien ja koulujen täytyy<br />

toimia hyvin, ja resurssien pitää<br />

olla kunnossa. Koulupaikkojen pitäisi<br />

löytyä läheltä ja rakennusten<br />

tulisi olla toimivia ja mielekkäitä tiloja,<br />

jotta pitovoimaa voidaan lapsiperheiden<br />

keskuudessa lisätä.<br />

Koulut rakennetaan<br />

käyttäjiä varten<br />

Uusien koulurakennusten suunnittelua<br />

ja rakentamista ohjaavat<br />

koulurakentamisen periaatteet.<br />

– Kun kouluja peruskorjataan tai<br />

rakennetaan, tehdään työt aina samoilla<br />

periaatteilla. Koulurakentamisen<br />

periaatteisiin sisältyy pedagogisia<br />

tavoitteita ja vaatimuksia,<br />

jotka luovat pohjan sille, millainen<br />

koulurakennus on. Koulut tehdään<br />

käyttäjiä varten, joten niiden<br />

toiminnalliset tavoitteet ja vaatimukset<br />

toimivat pohjana suunnitelmille.<br />

Ideana ei ole rakentaa halleja,<br />

vaan toimivia ja oppimista tukevia<br />

tiloja, Kanervavuori toteaa.<br />

Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys<br />

on tärkeää, jotta uusista<br />

rakennuksista saadaan erilaisiin<br />

tilanteisiin sopeutuvia.<br />

Valkeavuoren koulurakennuksen rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Koulutalo valmistuu vuoden 2025 alkupuolella.


KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

19<br />

– Puhumme hybridimallista,<br />

eli tilat ovat käyttäjälähtöisiä ja<br />

muuntojoustavia. Koulut suunnitellaan<br />

niin, että tiloja voidaan<br />

muuntaa eri kokoisiksi ja eri tarkoituksiin.<br />

Tilojen avulla voidaan<br />

tukea myös oppimista, kun<br />

ryhmät voivat jakautua erilaisiin<br />

pientiloihin.<br />

Rakennusten käyttäjät<br />

mukaan suunnitteluun<br />

Kaarinassa käyttäjiä, eli henkilökuntaa<br />

ja oppilaita, on kuunneltu<br />

tarkalla korvalla.<br />

– Kaarinassa yksi pääperiaate on<br />

se, että kuntalaisia pyritään osallistamaan<br />

jo suunnitteluvaiheessa.<br />

Henkilökuntaa ja oppilaita on<br />

kuultava, koska he tiloja käyttävät.<br />

Valkeavuoressa henkilökuntaa on<br />

osallistettu rakennuksen suunnitteluun<br />

niin käytettävyyden kuin<br />

kalusteiden ja pihankin kanssa, Kanervavuori<br />

kertoo.<br />

Oppilaat ovat saaneet esittää<br />

toiveita koulurakennuksista.<br />

– Oppilaat ovat esimerkiksi saaneet<br />

kirjoittaa unelmien koulu -esseitä<br />

ja suunnitella pienoismallipihoja,<br />

joista on sitten ammennettu<br />

ideoita. Kouluissa on myös ollut kokeiluluokkia,<br />

joissa oppilaat ja henkilökunta<br />

ovat päässeet testailemaan<br />

kalusteiden käytettävyyttä<br />

ja toimivuutta, jotta valittavat kalusteet<br />

varmasti palvelevat käyttäjiään.<br />

– Lisäksi olemme halunneet<br />

kuulla myös muita kiinteistössä<br />

työskenteleviä, kuten laitoshuoltajia,<br />

ruokapalveluiden työntekijöitä<br />

ja kiinteistönhuoltoa, koska<br />

heillä on erilainen näkökulma rakennusten<br />

käyttöön. Tämä on<br />

saanut paljon kiitosta.<br />

Monipuoliset ja<br />

joustavat tilat<br />

Uusissa koulurakennuksissa tiloja<br />

on mahdollista ajatella eri tavalla.<br />

– Esimerkiksi ruokala on Valkeavuoressa<br />

mietitty monikäyttöiseksi<br />

niin, että tilaa olisi mahdollista<br />

hyödyntää koko päivän ajan,<br />

ei vain pari tuntia päivässä. Kouluun<br />

rakentuu iso sali, johon saadaan<br />

mahtumaan yli 400 henkeä.<br />

Lisäksi kouluun tulee lisää taito- ja<br />

taideainetiloja.<br />

Tilojen monikäyttöisyys on tärkeää<br />

nykyisissä koulurakennuksissa.<br />

Tiloja suunnitellaan pedagogiikka<br />

edellä, mutta ne tehdään<br />

palvelemaan erilaisia käyttäjäryhmiä<br />

– myös koulumaailman ulkopuolisia.<br />

– Koulurakennuksissa on paljon<br />

muutakin toimintaa. Esimerkiksi<br />

koulujen liikuntasalit ovat ahkerassa<br />

käytössä koulutuntien ulkopuolella,<br />

ja liikuntatiloille on myös<br />

kysyntää. Hovirinnan ja Piispanlähteen<br />

koulujen yhteydessä toimivat<br />

päiväkodit, Kotimäen koulussa<br />

on kirjasto ja nuorisotilat. Rakennukset<br />

palvelevat erilaisia käyttäjäryhmiä,<br />

jotka pitää muistaa huomioida<br />

suunnitteluvaiheessa.<br />

Energiatehokkuus<br />

huomioitu<br />

Käyttäjälähtöisyyden ja pedagogisten<br />

näkökulmien lisäksi kou-<br />

Taide kuuluu kaikille<br />

KAARINASSA KAIKKIIN uusiin koulurakennuksiin hankitaan julkista<br />

taidetta. Jokaisen koulurakennushankkeen kohdalla on oma taidehankintatyöryhmä,<br />

joiden asiantuntijat vaihtelevat.<br />

– Pohdimme ryhmässä aina sitä, mihin taide rakennuksissa sopisi<br />

niin, että se koskettaisi mahdollisimman useaa ihmistä, sanoo<br />

Kaarinan kaupungin kulttuurituottaja Tove Forssell.<br />

Hovirinnan koulussa sisätaide on taiteilija Ritva Kovalaisen käsialaa.<br />

Koulussa on isot seinämaalaukset ruokasalissa, josta taide<br />

jatkuu eri tiloihin. Lisäksi luokkien ja koulun julkisivun ikkunoissa<br />

sekä ruokalan tarjottimissa näkyy Kovalaisen valokuvataidetta<br />

pigmenttitulosteena lasille ja tulostettuna vaneritarjottimille.<br />

– Hovirinnan koulun pihalle on taiteilija Erika Kallasmaa tehnyt<br />

yhdessä oppilaiden kanssa vahasta erilaisia hahmoja, jota on<br />

sitten valettu pronssiin ja kiinnitetty luonnonkiveen. Taiteen on<br />

haluttu olevan mahdollisimman keskeisellä ja näkyvällä paikalla.<br />

Koulukohteissa myös on tärkeää, että oppilaat saavat osallistua<br />

taiteen tekoon tai suunnitteluun, Forssell sanoo.<br />

Valkeavuoren koulurakennukseen taidetta tulee sekä sisälle että<br />

ulos. Sisätaide on suunniteltu pääsisäänkäynnin yhteyteen. Ulkotaiteeseen<br />

tulee perinteisen lisäksi myös digitaalisella alustalla<br />

toimivaa taidetta. Piispanlähteen koulun julkisivuun tulee taidetta,<br />

ja sisätaidetta nähdään nuortentalon laajennusosassa sekä<br />

nuorisotilassa ja kirjastossa.<br />

– Rakennuksiin ei koskaan tehdä samalla kaavalla taidehankintoja,<br />

vaan ne mietitään aina käyttäjän ja rakennuksen kautta. Taide<br />

antaa melkein loputtomasti vaihtoehtoja, joten valinnanvaraa<br />

on.<br />

lurakentamisen periaatteisiin<br />

kuuluu, että koulut rakennetaan<br />

kestävästi ja energiataloudellisesti.<br />

– Uusissa rakennuksissa kaikki<br />

automatisoidaan alusta alkaen:<br />

valaistus, ilmanvaihto, lämmönsäätely<br />

ja sähköt. Automatisoinnin<br />

avulla voidaan myös ohjata jäähdytys<br />

tiettyihin tiloihin ja hallita<br />

kosteutta. Lisäksi Piispanlähteen<br />

koulutaloon asennetaan maalämpö<br />

ja Valkeavuoreen tulee aurinkopaneelit.<br />

Kanervavuori on tyytyväinen rakennusprojektien<br />

etenemiseen.<br />

– Meillä on koossa hyvä ja monipuolinen<br />

porukka. Olemmekin todenneet,<br />

että lopputuloksen on<br />

pakko olla hyvä.<br />

TEEMA<br />

Koulurakentamisen<br />

asiantuntijarehtori Kaj<br />

Kanervavuori puhuu toimivien<br />

ja mielekkäiden rakennusten<br />

tärkeydestä. Valkeavuoren<br />

koulurakennuksen suunnittelussa<br />

on kuunneltu niin henkilökuntaa<br />

kuin oppilaitakin.


20<br />

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/<strong>2024</strong><br />

HAUSKA TAVATA<br />

Hauska tavata: liikuntapäällikkö Mikko Häkkilä<br />

Tavoitteena liikunnallisen<br />

elämäntavan edistäminen<br />

Kaarinan kaupungin liikuntapäälliköksi nimitettiin vuoden alussa liikunnanohjaaja<br />

(ylempi AMK) Mikko Häkkilä. Ensimmäiset kuukaudet liikuntapäällikkönä ovat olleet<br />

Mikolle mieluisia.<br />

TEKSTI JA KUVA: HELI AALTO<br />

- HENKILÖSTÖ on osaavaa ja työyhteisössä<br />

on mukava yhdessä tekemisen<br />

henki. Johdan liikuntapalvelujen<br />

kokonaisuutta, joka tarjoaa<br />

päiväkodeille, kouluille, muille kaupungin<br />

toimialueille, seuroille sekä<br />

kaikille kaupunkilaisille liikuntapalveluja<br />

ja hyvässä kunnossa olevia liikuntapaikkoja.<br />

Liikuntapaikkojen<br />

ylläpidon ja ohjaustoiminnan henkilöstöä<br />

sekä liikunnan suunnittelun<br />

työntekijöiden työtä tukemalla<br />

ja koordinoimalla tämä saadaan<br />

onnistumaan, Mikko sanoo.<br />

Liikuntapäällikön työ edellyttää<br />

jatkuvia itsenäisiä ratkaisuja ja päätöksiä.<br />

Tilanteet muodostuvat monista<br />

päivittäin vaihtuvista tekijöistä.<br />

Mikon mukaan haastavinta<br />

on ollut oppia siihen, että kaikkiin<br />

kyselyihin ja palautteisiin ei tarvitse<br />

vastata minuutissa.<br />

- Kaarinan liikunta- ja viher-<br />

palvelussa olen kuitenkin huomannut,<br />

että apua löytyy monesti<br />

myös seinän takaa. Kaikkea ei tarvitse<br />

enää tehdä yksin, kuten paikoitellen<br />

aiemmissa työpaikoissani.<br />

Unohtaa ei toki saa yhteistyökumppaneiden<br />

kanssa tehtävää työtä.<br />

Seuratoimijoiden ja lähialueen kuntien<br />

kanssa tehtävä yhteistyö on<br />

parhaimmillaan erittäin antoisaa,<br />

hän sanoo.<br />

Uusien liikuntapaikkojen suunnitteleminen,<br />

vanhojen liikuntapaikkojen<br />

kunnostaminen ja rakentamisen<br />

toteutukseen sekä peruskorjauksiin<br />

osallistuminen ovat<br />

myös merkittävä osa liikuntapäällikön<br />

työnkuvaa.<br />

- Tulevia vuosia ajatellen haluaisin<br />

eniten kehittyä liikuntapaikkojen<br />

hoitamiseen liittyvissä kysymyksissä.<br />

Liikuntapaikkojenhoitajilla<br />

ja -mestareilla on takanaan<br />

pitkiä työkokemuksia, ja heidän<br />

vankasta ammattitaidostaan voisin<br />

napata itsellekin lisää tietoa, Mikko<br />

sanoo.<br />

”<br />

Haastan jokaisen haastamaan itseään<br />

liikunnallisemman elämäntavan<br />

edistämiseksi!<br />

Paluu Kaarinaan<br />

Mikko siirtyi Kaarinaan Paimion<br />

kaupungin liikuntasuunnittelijan<br />

tehtävistä. Sitä ennen hän toimi<br />

noin kymmenen vuotta Kaarinan<br />

uimahallilla vesiliikunnanohjaajana.<br />

Mikon mukaan molemmat edeltävät<br />

vastuualueet ovat valmista-<br />

neet häntä nykyiseen tehtäväänsä,<br />

ja tällä hetkellä hän sanoo tekevänsä<br />

unelmatyötään.<br />

- Kaarinaan on ollut ilo palata takaisin.<br />

Kaarina on liikuntamyönteinen<br />

ja houkutteleva <strong>paikka</strong> asua<br />

ja työskennellä, Mikko sanoo.<br />

Vapaa-ajallaan Mikko harrastaa<br />

luonnollisesti liikuntaa, muun muassa<br />

maastopyöräilyä.<br />

- Talvisin tykkään myös hiihdellä.<br />

Kesällä monot vaihtuvat juoksukenkiin.<br />

Kitaransoittelu ja musiikin<br />

tekeminen ovat myös merkittävä<br />

osa identiteettiäni. Piikkaritkin pitäisi<br />

jossain vaiheessa nostaa pois<br />

varaston hyllyltä pölyttymästä. Aikoinaan<br />

kilpailin pikajuoksussa<br />

Suomen huipulla ja sinne olisi mukava<br />

palata ikämiessarjoissa. Tähän<br />

liittyen haastankin jokaisen haastamaan<br />

itseään liikunnallisemman<br />

elämäntavan edistämiseksi. Hyvää<br />

ja liikunnallista kevättä kaikille ja<br />

moikataan kun tavataan!<br />

HAUSKA TIETÄÄ<br />

• Liikuntapäällikkö on Liikunnan<br />

suunnittelu ja<br />

Liikuntapaikat -yksiköiden<br />

lähiesihenkilö.<br />

• Liikuntapäällikön suorassa<br />

alaisuudessa toimii<br />

24 henkilöä eli liikuntapaikkojen<br />

ja uimahallin<br />

henkilökunta sekä kaupungin<br />

liikuntasuunnittelijat.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!