Asko magazines from the 50′s and 60

Jokolsello viljelmi:illti on omo tolmlnonso. Kuvo$$o kohden
kuukouden Ikoislo tolmla.
loteksln Juoksuttamlno. Kuvassa kerdi:iJa paistaa hyytyneen
kumlrihman entlsestti lelkkauskahdosta.
MALAKAN
ASKOLETTEN
ALKULAHTEI LLA
KUMI PUUVI LJ ELYKSI LLA
Yhtl1 sl!.dnnl:lllisesti toistuvio kuin meiddn s6(itiedotuksemme
ovot Malakan radion antomat tiedot kumin hinnaisto. Singaporessa
on siUI paitsi melkein mahdotonto kulkea aamulla
kotoo toimistaon nllkemdtta ainakin yhto outoo, jonka
kuormano ovot suorokulmaiset kumipaalit motkollo kuljetettaviksi
jonnekin etaiseen mooilmonkolkkaon. Pieninkin
nurkkakouppios Singoporessa jo liittotosovollosso tietai:l,
etta hi:lnen hyvinvointinso on riippuvoinen ti:lmdn yhden
tovoron menekisti:l mooilmonmarkkinoillo.
Suurin asa rookokumisto tuotetoon t!illa hetkellli Malokalto
ja Ceylanilto. Alunperin kumipuu on brosiliolainen
kosvi,joka kuitenkin viihtyy luonnonvoroiseno pdivdntosoo­
Jan tienoillo koikisso moonosisso. Jo vuodelto 1490, jolloin
ensimmdiset esponjoloisct soopuivat Amerikkoon. OVOt asiakirjot
sdilyttlineet tiedon, jonko mukoon alkuosukkoot juoksuttivot
kumipuisto nestettli ja volmistivot tdstd vedenpiti:lvia
vootekoppoleito sekli palloja. joita koyttivdt moogillisisso
juhlomenojssoon. Kun palkupyorli- jo autoteollisuus

PienlltCl vllJelmlito kOI\nl!to131\ pal van soolls yhteisille kokoomispolkoille.
lateksl kaadetoan sl,lodottlmen 10 pi 11131\ Ja mohdoillstl!n
kaarnonpolosten polstomlseksl.
18oo-1uvullo vaativot kdyltOOnsd yhd enemmdn raakakumia,
katsottiin vdlttdmdttOmdksi kumipuuviljelmien perustaminen
eurooppalaisen johdon alaiseno. Alkeelliset juokswtusmenetelrn/:lt
olivot topponeet sOlojotuhonsio loteksio tuottovia
puito jo tuonnonpuut olivot tuotoltoon heikkojo. HI.
m/:lnjohdostoistutettiinv.1877 H eveo bros iii ens j skumipuun
!oimlo Singoporen Idheisyyteen. Ndiden puiden
jal kelaise! tuottavat talld hetkelld ]1" koko maailman roakokumin
tuotonnoSlO.
Hiemon enemmo.n kuin puolet Molokon kumipuuviljelmistO
on suurten eurooppoloisten. casioloisten jo cmerikkal&is!en
yhtioiden omistuksesso. Tyontekijat nailla vilJelyksiliO ovot
en'mmakseen intioloisio jo kiinaloisio, jotka oval muuttaneet
kumipuuformeille korkeompien polkkojen ja pOl'emrTlQn
elintoson toivosso. Mcloijiloiset olkuasukkoot pitdvat
itse parempono viljella omio pienid formejoon. Kuten koikillo
ptentiloillo, koko perhe osollistuu tyOntekoon. Nama
lISenaiset viljelijat elavat yksinkertoisesti mUlto hyvin.
oosiola'sen toson mukoan kotsOlluno. He ovot Itsenaisia
jc haluovol pysya selloisino niin kouon kuin luonnonkumillo
on hyva menekki.
Kumlpuiden viljeleminen on pitkaoikoista. karsivClllisyytta
vaotivoo !yoto.. Puu ei tuoto loteksio ennenkuin 6-7 vuoden
ikdlsena jo vonhojen puiden uudistushokkouksia on suo-
rttettavo Jotkuvostl. Kumimoidon kokoominen vootii poljon
tyovoimoa, silill se on suoritettovo kdsin. lotto puu sootoisiin
tuottomoon mohdottisimmon kouon jo mohdollisimmon
poljon, vootii kOOrllon leikkoominen ja mahlon juoksullaminen
torkkuutto jo kllden toltoo. Loteksi on kumipuun
siSOkoornossa, 5e ei suinkoon ole samoa kuin puun mahlo.
Talstoiseksi elvat tiedemiehet kuitenkaan ole pyslyneet sel.
vittdmaan mikd on sen tehtdvd puussa.
Tyontekijdl olkovat ly5nsa oomulla ennen p(livi5n koittoa.
mutto nesteen juaksuttaminen ei voi olkoo ennenkuin aurin.
gon IlImp6 on elvyullnyt loteksin juaksun. Puuhun leikatlava
uurre on vina tai V:n muotoinen. lGteksl ohjotoon kou-
3

LASIA
6
Seltsemall 00 moogillioeo luku. Seltsemoo tOlleiliJcvuodell
jalkeen on Timo Sorponevo koollllut edustovimmot tyonsii
Ilayttelyksi. joko Kouvololl Askossa huhtikvussa esitellyo
Ilayttelyo muodosso lahtee kiertamddn mooilmoa: ensin
Koopenhomiooon ja Tukholmacn. sielta Yhdysvoltoihill. Losi
hollitsee Iloyttelya. mutto siiHI. kuvastuu myos mieltymys
puuhun. Puuhull aitollo luoononmaterioolioo, josto syyt korostetusti
tu\evot esiin.
Nykyoikoinen ihminen on levoton. Etsii oloti uutto, »sensootioto».
Ti mo Sarpooevoo ooyttelysta ei sensootiota loyda.
Pikemminkin siina kehitys kulkee vostokkoiseen suuntoon
_ lisaaotyvaan eleettomyyteen, koiken olkuun, ympyraan.
Jookio oikoo sitten tyoskentelivat lositoiteilijomme innollo
poksujeo valoo toittovien lasikimpoleiden parisso. Sorponevan
tuotollnossa tama varhoisempi kousi sisallyttll.d joukkoonsa
mm. Yhdysvolloisso vuoden 1954 kauniimmoksi volitun
lasiesineen.
Mossiiviset losiesineet jaovat loiteeoo ihailtoviksi, Iliiden
kauneudessa on jotain jaan kovuudesto ja etaisyydesta.
Tosln nekin jo jossaio maarill kOlltuureiltaoll enoakoivot
Kouvolan Askon
boorikerros tarfosi
Ihaoteeilisen
nayttelytllan yll
200 esinetta
kasittavalle
nayttelyJJe.
Etuolalla i-linjan
losla seka reilulla
mantyplnnalla etta
uusille p6ytatiinakonkaille
katettuoa.
Taustalla varhaisemplen
vuosien
"Joslvelstoksla" .
Varillisia juomalaseja,
nk. "rllslvilnalosejo".
Sarjo erlkokoisla
monlkayttaisia
purnukoita, joissa
on kayton kannolto
miellyttava
kaannetty reuno.
Soma kaannetty
reuno esiiotyy
myl:ls kulholsSQ
jo lautosisso.
•

Juomoloselo. Kristoilio.
Uuslmplo kuJhojo, jolden
reunojo klertaa variyoimokkuudesso
keski·
pokoisestl himmeneva
varlkeha.
Ymprran voriotioito.
Yhden kukon voas; toi
oivon rksinkertoisesti
esine. joto on mielenkllntolsto
kauello.
Ovoolin rlceso vcrl1linen.

ityhen elovyyu,en, monien mulden selkkojen ohello, voikuttoo
kuvokulmien seka eri etoisyyhi1to otenujen kuvien
sopivo voiheelu. Kuvoojon olleno muueoman metrin
paonG noky)' vastaanottlmen kuvana koko keinitl.
Amerikosso. missl1 televisio on JO vuaslkausia kuulunut
miltei »jokopl1ivl1iseen leipl1dn». ovot hovointoesitykset
perheeneml1nnille muodostoneet oman, vonin suasitun ohjelmoryhmonsd.
Myos jokaisessa Euroopon moosso, missd televisio
on vollannut pysyvdn sijan, on se muiden ohjelmien
ohessa pyrkinyt ohjoamaon ja auttomoan perheenemdntid
erilaisissa kodin piiriin riittyvisso toissd.
»Mik.sei 5iis meillo. kun kerran muuollokin», ajatehiin
syksyllo -56 Albertinkotu

L
Eraita varteenotettavia seikkoja huonekaluja puhdistettaessa:
Huonekalu Kii$ittely Huomoutuksia
Tayspulnt roakopuupinnot Penoon lampimalla "",della 10 hlenollo hie_ Sooda teke", puun hermaoksl. Polo. ja
kalla. Hangotoan puun sriden suuntaan. munetohrot polnuaon hienollo teriis-
Huuhdellaan mon",,,," kel"tClon hyv;n je kul. harjallQ.
",ot",toon roikkaasso ulkoilmona.
Vahatut pinnot Vahattuja pintoJa on kiisiteltovii voln hor.
vain "edelta. Tarvluoessa
"' ,,' pyyhklQ
kosteallo rlevulto. Kulvumisen Jiilkeen levitetiHin
plnnolle tosolse5tl hyvln ohut kerros
Jes pelataan yahoo tulevon pll'ltOOn "lin
paljon, ettil se tohrll, voldaon rattl kos-
tuUeo hie man.
yahoo. Pinto kliliotetoan taman jCilkeen
pehmeollo. horjollo tal viltalsello rievulla.
Killratetut pinnat Kiillateuuja huanekaluJa el sao puhdinaa Kaynokelpalsen puhdlnusaineen saatte
paloiSlJylla eiko spriillo. Mychkln erikais- iue valmilitamalla "" pelravaslemenainelta
pitoo koyuoo varavaiseul. On 01 no oliysto. torpotistQ ja etlkaua tal punasyyt(i
ensin kakeilia nakymottClmlssa kah- viinisto. Suhde 1: 1 : ,. (Vaaleille huedina.
Ilekaluille etlkkaa. tummille punaviinlo).
Tahrat valne pallitaa pellavaslemenol-
Jysta J' t Upakantu hkaua valminetulla
liuoksello. Pinta kllliotetaan toman jolkeen
karklllo hongoten.
Maolotut jo lokatut plnnat Pestaon hoolealla vedella, jahon on liuotettu
mletoa solppuoo, ylhoalta alas. Huuh-
Keittlokolunelto pestaessa pelUve-
teen hyvo Iisata hiemon solmlakklsprli- '"
dellaan. Kuivumisen ]Cilkeen vol plnnon tarvlttoesso
ahuescl voheto tal kllliattaa.
tao lako lIuanoo ronoo. Korp(istohrot
vol polstoo porooljylla. Kenktivolttena
J' kumlpohJina tulleet tohrat polnetaan
juoksevalla voholla.
Nahkopaoiliset Soumokahdat puhdlnetaon pCilynlmurlllo
tal pehmeallo horJolto jo pennellIla. Likatohrot
painetoan etlkkovedella. SuMe:
1 ruakolusikoilinen etlkkoo kupllliseen
vena.
NahkO(! milloinkoon kasltello ,,-
" '"
delia, V(lon karkeintoon slvello kastute-
tulia rlevullo. Mlkali nohko on vor]anyo.
vol vorla parantoo erliaisl1la morkkinoltlo
olevillo nohkovareilto jo -volteillo.
Pehmustetut huanekolut Helpolnto puhdistaa pCilynlmurl1lo 10 hor_
jota hyvln. Kenavopintoisio konkalta voi
pyyhkla kostutetulla slenelta. Talloin voi
Tahrot polnetoon benslinilio ,,' syn.
teettisilla pesuoineilio. Hongatoon kon·
kaan kultujen suuntaon. Samettl taos
k(iyttoa etikka- tal salmiakkilluosta. Huonekoluja,
ioiden pehmusteena on kciytetty
vanuo tol kopokkla, ei misscicin topouksesso
pyyhkio kasteolla. kosko nllden peh-
'" muste siten helpostl tulee kyhmylseksi.
hariataan vastanukkoon.
Metolll huonekolut Penoon miedollo soippuoliuoksello. huuh- Metolliset puutorhohuonekolut on syyto
delloon 10 onnetoan kuivuo. Metollihuone- 01 no yClksl osenoo vlinoon osentoon.
kolut voot]vot uuden moolin 01 no noin porin lOtto mohdalllnen sadevesi ei paase nlita
vuoden iolkeen. syClvyttamaan.
Korlhuonekolut Korihuonekolut harjatoon ensin kuivino jo Pesusso el lOa kayUaa loodoo. Jos holupestaan
sluen vedella. johon on liuotenu toan volkolsco korlhuonekolut Alln slrohienosoippuoo
Jo solmlakkispriita. Taman telloon nU1l1! nliden viela oUesso kosteito
jalkl!en ne huuhdotoon hyvin jo kuivotl!toon tulikukkoo. joka kulvumlsl!n Jalkeen harraittHssa
IImono. jatoan pols.
'9
=

KUKAT VAATIVAT SAANN6LLISTA KASTELUA JA LANNOITUSTA
Kun joudutte matkustamaan
Metko" sattuesso joudutte useln j6ttdmddn kukkanne muutQmoksi
pdivdksi. Helppo kelnO. joko e:i moksa mitdOn, on
pitdd niiden juuret kosteino johtomallo veli kuvan osaittamalic
10volla pumpulisto lompunsyddntd myoten vesicstl­
05to toi tippuvaslo vl:Slho.nosla juurakkoon. On hyv(i kle­
- toa lanko kukon trven ympari.
VIRNU
Ilmainen lannoitusaine
Rlkkoruohoisto va; 0110 hyotydkin eilte voin hOlttoo.NiiU/i
voiue valmistoa vahvoa lonnoitusainetta. »Tehtaaksi» Itelpaa
vanna i:lljytynnyri, jonlte polljan lC1hetie kiinnitetaan
hanolaite. HlyttOktltl tynnyri
rikkaruohoillo jn jdtttlkM se
ourinkoiseen poikkoon. Noin
kuudessQ viikosso muuttuval
nkkaruohot nesteeksi.
Neste putlotetoon ja sitO
annetoan kasveille suhteesso
1 asa lonnaitus·
nestettO. 9 0500 vettl:i

RUOKAHETKI RATOKSI
SAARIOISTEN
SAl LOKEITOILLA
Havanto.systeemitld valmistetut Saarj·
olsten Sall6keitot ovat raaka·aJnelt-
tensa, ydlnrasvan Ja -valkualsen ansi·
osta erlkolsen ravlntorikkaltQ Ja monl-
ki:iytt6lsii:l. Nliti:l vol kdyttoCi palts!
kelttona, myos kastlkkeena, laatlkOi-
hln, muhennoksHn, voilelpien pddlle.
plkkupalolhln.
S}.ILYKETEHDAS
SAHALAHTI
kotona
retkilli
lamalla
matkoi Iia
ka I k k I a II a, mlssd halutaan val·
vattomanl ja taloudellisestl ratkalsta
pdlvdn ruokapulmat, kCiytetoiin Saari·
olsten ScUI6keltto/a.

-SEK-
COLUMNA
lepotuoli
nuorten kotiin
ASKO
....k.... _ .., "')"J'm4l4t: H.l.inki •
Hei",*, • H"","",'nlOO _ I_.re. ­
Joem.... _'robkJ!4. K........I.. • K....I ­
Kokkolo _ Kod

N:o 4·1963
•

Jouluksl Asko$ta, kodin tQvarotolostQ
lsalle, iildllle, kalkHle perheenJdsenille.
NIKSU niskotyyny. kun haluatte rentoutua
mukovostl. elkd normootl tyroy
ole soplvo.
NIKSU sailyttaa kompouksen kounllno
levotets6 tol nukkuesso.
ASKO
KODIN TAVARATALOT
,
, •
•
•
•
I
,
•
,
-
•
- ,
"
-

ASKO
N:o'" _ 196) _ 9. vUQsikena
Kansikuva:
JouluRuusi, Anneli Que{lander
Julkoisija: Asken Tehtoat Oy
Piiiitoimittojo: Allo Nanojo
Toimitus: Asko - Tovoratolo
Joulu
Aleksonterinkatu 21. LAHTI
Pullelin 28966
tulee aina
yllattavan aikaisin
Juuri kun olemme pCidsseet syystunnelmoon jo tottuneet sen
vtirelhin jo sateisiin, niin somassa ovotkln illot Idpitunke­
manaman pimeito ja on joulukuu. Vaikko olemme jo VUQ­
den alusto piiiittdneet olkao joululohjojen ajottelemisen
hyvisSQ ojoin. niin missd oval talla hetkella volmiit lohio·
pakettimme. Taitovot vieli:i. 0110 kaupan hyllyllii.
On tosioon hyva, etta meillii on »koupon hyllylli:i» tavoroo,
jota voi ostoo joululohjoksi. Voisihon 0110 toisinkin. Asko­
lehti holuaa tossa viimeisesso numerossoan Guttoo muuto­
min lohjovihjein. Olisi oikein hauskaa, jos todello pystyi­
simme teito kaikkia auttamaan. Mitope jos kirjoittaisitte
meille joulunpyhino kokemuksistanne Askossa. Kirjoittai­
sine, mite ostitte jn mito haluoisitte vielo IisM Kodin Ta­
varatalojemme valikoimiin. Tollo tovalla saisimme suoraan
tietoa, mito lukiiamme Askolta odottavat.
Meidan on tasin heti ilmoitettava, ettemme voi kaikkiin
kirjeisiin vastota kirjeillo, mutto varmosti ensi vuonnakin
Aska-Iehti tulee tavalla toi toisello kasiinne jo sitten vuoden
mittaan saatte adattaa ehdotustenne vaikutuksia.
Kiitos teille, hyvat lukijat, harrostuksestonne Asko-Iehteo
kohtaan! Toivomme teille jokoiselle oikein hyvtiii joulua jo
oina porempoo uutta vuotto!
A.N.
3

,
Honka
manty
petaja
Taas kerran on totta, etto rokkaalla lapsella on monto
nimea. Mutta 1C111Ci hovupuittemme kuninkaalla on
myos allut »manto tulemista» kotiemme seinien sistipuolelle.
Vonhaan svomalaiseen pirttiin ootoi\lot montypuiset
lattialovdot mohtQvan jn turvallisen tunnelman.
Niiden pOo.llCi. kelposi ernannan jn isanndn estella
jn sen hiekalla valkeaksi hangotulla pinnalla ali losten
hyvti leikkio. Vasynyt matkamieskin soi yosyddnno
poneutvG pitkokseen tuvan lattialle jn tunteo olooso
hyvdksi »honk-oisessQ huonehessa».
- $uomalaisen pirtin pOyto. on aina ollut mantya.
kertoi sisustusorkkitehti lise Toyrylo. Askon Tehtoilto.
Vain viime vuosikymmenien ahtoommat asonnot OVal
sivuuttoneet kunnen tuvanpaydan in pakouaneet ot·
•
tomaan kiiyttoon pienempia jo hennompirokenteisio
poytia.
_ MOnty on moterioolino kounisto, se on supisuomoloisto
jo siito ....01 tehdo »reiluhenldsio» huonekolujo.
Se ....aatii tukevio liitoksio, kosko sitti on koytettovO
melko poksuna. Mutto siita taos johtuu, ettCi
mantyhuonekolujen muoto on turvallinen. Kun Iisaksi
voidoon puun pinta ....alkoisto ennen lokko- tai muuta
pintokCisittelyo, tulee puun syyrakenne selvCisti esiin
jo niin olemme sooneet kliytettdvdksi ulkoloisten puulootujen
veroisto moterioalio huonekolujomme vorten.
_ Ulkoloisto Oregon-mantya kaytetdan my& poljon
meidon moomme huonekoluteollisuudesso. Se onkin
mitoiltaon seka pituudeltoon etta poks'Judeltaan

Upsel ja IapKnlapset ,-oj,,1( 101CUlIU ididin salaisen
loi..ttn ja yhdessa hanltltia hli.nellc joululahjabi Bonndlpaljan,
hinla csimcrltibi III: 30. ja ,"idli. sen piiJille pch.
mcllmmlin vanupatjan, 28: goo.
Kuvaul: Kuvakiila!Lautamatli
ILL-A
Hilaehi-nauhuria ilman ci .,.nllll nuorilOmmc "oi oUa.
Sen hinta on 380 markkaa.
I.soisa t.a.a.I ilablUlli Aulis LcirKRn luwmil1dcmaua Juliska-molis1;I..
bina 330 markkaa.
Tlidin toi\"!': sohvall \"erhoilWita \"oidaan oikein joukolla 10IeUl1a3.
Esimcrkiksi Orimauilan kutornon IlImn\3.lell\"ihrca "ilIainen hllOllC­
I::alukangas rt'\3.ksaa vain 23: 10 mctriha ja IC'n }e,,'e,- on 1.30 m.
Tanu Toi";aiiICn pOylAJarja mIce olema311 olohuonenJ
ka)'1linntillilin pOylli. Jouluna uutcen kotiin muulta,"illc
tiikkincn pO)'lii on arvokas lahja. hinla 112: 10.
-

Kuultoriipus
kuvakudos
Viena Mertsalmi,
Kuvaus: l\'!atti Pitkanen
Viena Mertsolmi on loyt1inyt loiteelleen kuultavon jo herkiin
vCllikappaleen, josse varit kerlOI/O! millain himmeino
milloin vtllkkyvini:l tunnelmao, joke suorostaan soluu toiteilijon
ktlsien vl:llitykselili kongaspuille. MitO muuto voisi odo!tookoon
ihmiselto. jonka nimi on Viena Mertsolmi. Eika
hClnen nimensokin ole tuota koikkeo, hil1ittyo vi:lrislivyo jo
volkkyvaa terasH!.
- Kuinko jouduitte kangaspuiden (lijreen1
- Esivonhemmiltoni Podosjoelto olen vormaon peri ny! toipumukseni
konsonkOsitoihin. Aluksi menin Ateneumiin vuonna
1944 Toideteoilisen Keskuskoulun yleiselle linjaIJe jo sitten
8
nelisen vuotta myohemmin valmistuin tekstiililinjaito. Jouduin
aivon tuontevosti kuvokudosten poriin, yritin valilld
ryijyjdkin, mutta mielestt!lli ell niissd ollut "kotononi". Minusto
tuntuukin, etta olen yksinkertoisesti kevyemmtlll moteriaolin
ihminen.
- Podosjoella minullo oli oma kutomo, josso valmistui kuvokudoksia
jo muito kudollllaisia. Onhon se kutomo sielld vie­
It!kin. mutto nykyisill oikani ei riitt! torpeeksi kuvokudolltoon.
Olen ollut kolmisen vuotto Jyvoskylan Askossa jo talld
oikono olenkin sitten kesk.ittynyt ntlihin kuultoriipuksiin.
Olen kuullut myos sonon "kuu!tok.udos". mutto se ei ole
oivon somanloisto kuin minun tyont. Olenkin todenntikoisesti
ainoo, joko ttillti menetelmalld tekee nt!itt! kodin kudottuja
koristeito. Tyotapa naisso on puoliksi soma kuin
raalluissa.
- Onko tuo voikeot01
- Kun on kudonnosto yleensii selvilla jo tuntee kiinnostusta
tahan materiaoliin, ei tyo ole sen voikeampao kuin hengitttiminenkdtin.
10 niinkuin ei toinen voi mddrota toisen hengityksen
rytmid, en mindkddn mielesttini onnistu toisen ihmisen
toivomuksio toyttoessdni. Usein vasto kongaspuiden
oaressa lanka liittyy tonkaan jo kuvio syntyy kuin itsestaon.
Hlstd kai johtuu naiden kudoksien mvotokin. Sanoimme
ndiHl kotono Podasjoello "joroiksi". Ne eivdt ole nouhojo,
sillo niitii ei voi kotkoisto noin vain jostokl n kohdosto. vol kko
ne tuntuisivotkin liion pitkilta.
- Mista orvelette oiheiden tulevon1
- Vorsinoisesti uskon taitteni pohjono olevon puhtoosti
konsontoiteen ja kolevoloisen moollmon, jos niin sao sonoo.
mutto esimerkiksi "Vorjoien leikki" syntyi kongospuisso jo
soi nimensiikin vasto voimiino. Mutta "Puumerkkiin" vor·
mosti voikutti isooitini tekema puumerkki. Hon oli hyvin
vonho jo soiraana ja jouduin nokemtlon, kuinko isoaiti ei
joksanut piirtaa nimeiion, voon han tosiaonkin piirsi puumerkin.
"Sarbuksen" punoisiin polloihin vskoisin ikkunoni
olopualello aileen pihlajan siirttlneen vdrinsii. "Nimeton"
taos torkoittoo sormea, jota tovallisesti koristavot hiotvt
vtilkkyvtlt jolokivet.
- Viimeisid t6itoni ovot "Helmikanot". Niita on kolmekin.
Pidon eldimista jo holuoisin 01 keon II ntv makin. Kesdinen mot·
koni Itolioon luultovasti vaikutti jonkin verron "Siniset ikkunat"
nimiseen kudokseeni, joko on aivon viimeisin. Luulen
siihen siirtyneen eteliin ovrinkoo ja ennen muuto etruskien
taiteesso minuo erityisesti miellyttdnyttd homeen vihread.
- Oletteko esittoytynyt yleisolle?
- Vuonno 1962 kevddlld oli ensimmoinen niiyttelyni Jyvaskylan
Toidemuseossa ja soman vuoden syksylld Lohdessa ja
H(lmeenlinnassa. Ensimmiiinen ndyttelyni Helsingisso oli
vvoden 1963 alussa.
Pelottooko Teita ennen ntiyttelyo?
En tiedo oikein. Ei koi minuo pelottonut erityisemmin
yleisCln eikd orvostelijoin vostaanotto, mutto joka tapauk.
sesso po!veni vapisivat. lIokseni sain kuitenkin oikein kiltin
vastoonoton joka poi kosso. Ystiivieni jo tuttovieni vdlityk·
selJa on joitokin toitoni myyty myos ulkomoille. Kunpo vain
olisi oikoo enemmdn tehda tdtd tyoto, vaikka kyUa mind pidon
oikein patjon tyostdni Askon osiakkaidenkin konssa Jyvdskyldssii.
Joka topouksesso uskoisin soovoni jotoin volmista,
niin ettd ¥voden kuluttuo voisin jarjestiia taos nilyttelyn.
JCitilmme Vieno Mertsalmen sinisten kuultovien variensa pa·
rlln jo toivomme htinelle annea tosso todella viehottovossd
taiteessaan.
Ailokki.
-

Ensimmai&esta sUQmcnkieliscsm Bibliasta vuodelta 164'l.
MATTI VIHERJUURI:
KansainvaJista silmanruokaa
Kctnsainvalinen - mita se on - milloinkin?
Silmanruolca, ,nita on kansainvalinen se?
Eroos$o ponelikeskuHelusso ali mukoflo suomoloisio hoteltifljohtojio
jo ruvettiin pohtimoon sitll, miktl on era konsoinvlliiselill
jo konsollisetto. Ovotko ne tolstenso vastakohtia
jo oivan erl osiaito.
"Koikki hyvll muotoilu on konsoinvolista", Min kirjoitti
$oksoloinen kriitikko esitellessbon Topio Wirkkolon muotoilemio
esineitil, joito volmistetoon Soksosso mooIlmonmorkkinoito
vorten. St'ipsllhdllmmeko luklessomme tuonloisen
lousunnon. Riistaliko se meiltb Topiomme, voitetollnkti
siinli vaarln miehesta, jako koko olemukseltoon on nimenomoon
suomoloinen.
)0 kuitenkin: Kontrosti on oinoastoon nlienniiinen. Meidlln
on vain luettovo oikein tuo sana k a n s a i n v 0 lin e n.
Kun testosin itseoni, mitko substontiivit tulevot ensiksi mieleen,
sain tulokseksi heti: konsoinvolinen roisto, konsolnvalinen
kongressi. lienee siis totto, ettll konsoinvolinen.
sonoon liittyy juurettomuutto jo jokopoikkoisuutto. Roistonkin
ottribuutiksi konsoinvalinen on siis jonkinmoinen "superlotiivi",
Mutto superlotiivi tamll "konsoinvllhnen" on myos
silloin, k.un se torkoittoo monisso maisso potevao. hyviiksi
tunnustettuo, yleisesti kuuluisoo, eri konsojo kokoovoo jo
yhdistClvM, , ,
"Ei-mistaon-kotoisin-alevo" ei ole mistllan kotoisin. Koikki.
joko on jostoin kotoisin eli merkittov(l(l on tietenkin myos
sononmukoisesti koto!sin jostokin. Usein kotolsin myos Suo·
mesto.
Nain on siis todistettu se, etto konsolnvaliseen tosoon tunnustettu
on yhta hyvin toiselto konnolto kotsoen myos konsollisto.
jOSlokin moosto toi konsosto peroisin olevoo.
Hotellinjohtojot totesivot songen yksimielisesti, ettd suo·
moloinen silmdnruoko on tunnustetusti konsoinvalistd. 10
ihmettelivot onko koikki vorsinoinen suuhunpontovo ruoko
sito, Kofokukolle jo miimmille pudistettiin pMtll - jo Korjolon
poistillekin.
Totesimme, etta suomololsen ruoonkin pitdli ilohduttoo
myos sllmoll, jotto se vois, 0110 konsoinvlliisesti plltevllii.
5uomoloisen syopottelyn chormin tllytyy 0110 jotakin sen
topoisto kuin mooilmonkirjallisuuden vonhimmosso kuvouksesso
oteriosto sonotaon 1. Mooseksen kirjon 3, luvusso
(Agricolan suomennoksen mukoon, horvennukset kirjoittojon):
")0 voimo n II k i siitll puusto olewon hywlln syod/lljo ettd
se ali ihono nohda jo suloinen puu/ettli se onto; ymmdrryk·
sen, , ."
Torkkoovoisefto lukijolto ei ole voinut joOdo huomoomotto,
ettll s;itel puusto jo noki, etta slittl puusto oli hyvtl syodll.
10 silill syomiselill oli sitten ne mooilmonhistoriolliset seuroukset.
Silmonruoko on siis Hlrkeo asia, kun se oikein ymmtlrretlilin.
5illo toisoolto tliytyy myontoo, etto silmllnruokoo voidoon
yhto hyvln voorin kasittM jo silkl voidoon myos ihmisiii
yIen syottliii, Kuten silla vorslnoisello suuhunpontovollokin.
5uomoloisello silmonruoolIo on kuitenkin oinokin naino pllivinCi
pikemmlnkin toipumus 0110 "kolorikoyhaa". Se on usein
niin hienostunutto jo pelkistynyttli jo on etupallsso juuri
sita niin, etto vostovoikutuksenkin vuoron on joskus taytynyt
tulia. Kun kotselee, mitll meille nykyotln torjotoon niin
sisustustekstiilejCl kuin ostloito ja kolusteitokin, tulee vakisinkin
mieleen, etto suomoloisesso sifmllnruoasso ovot nyt
"v i han n e k set" muodisso, Ne tuovot nyt virkistovaa
voihteluo hienostuneeseen mutto "puolikuivoon" suomoloiseen
silmOnruokoptlytoon.
Kl:lydesstlni I:lsken Kolnisso sikl:llllisesstl Askosso toposin soksoloisen
journolistin, joko lousui ihostuksenso julki melkein
noillo sonoillo. Hlln kertoi somalia, ettii nykyaon on olemosso
lotlketleteellinen instrumentti, joka nieloistoon. Siitl:l
voi sitten nlihda, kuinko mahan limokalvo punostuu mielihyvl:lsHI
silloin kun sitmat kotselevot esimerkiksi kauniito
suomoloisio muotojo.
13
•

Niksun serkku on mat kat y y n y No k s u. joko
on torkoitettu poljon outoileville henkiloille. $e on
todettu erityisen kaytann61Iiseksi tolvisoikoon, jolloin
outoilijo lahtiessaan ojomoon kylmalla outollo tovollisesti
tuntee istuimen kylmyyden oloittoessoon ojon.
Jos hanella on motkotyyny kaytettavissaan jo han on
muistonut ottoo sen yoksi sisiilJe, oomullo liihtiessaan
ojomoon hiinen on miellyttavampi istuo liimp6isen
motkatyynyn paiitle kuin kylmiin outon kylmolle istuimelle.
Noksu on kokoontoitenovo jo mohtuu pieneen
tiloon, voikkopo solkkuun. Kesolla sitii voi kiiyttaa
istuintyynynii moosso toi veneessii jo telttoiltoesso se
soveltuu losten motoloksi nukkumotyynyksi. Monikoytt6isenii
Noksukin on siis yhto hyvin seko miesettii
noispuoliselle outoilijolle sopivo pikku loh)o.
K 0 h vip ann u n my s s y on ikivonho jo oino kiiy+
tann611inen jo tervetullut 10hja onopille, oidille, tyttiirelle,
sisorelle toi ystavattiirelle, jotko selloisesto
oino ilohtuvot. Toistoiseksi vielii vorsin vohon kiiy+
tetty mutto sopiva pirteii lohjoesine on j 0 u I u k u usen
mot t o. Kuusen 0110 se ontoo jouluisen tunnelmolisiin
kotiin. Tiilloisio mottojo on sootovono volmiinakin,
mutto sen voi heJposti my6s itse volmistoo om-
Niksu-niskatyynyjJi. ja is()\'di Naksu
istuimia varlcn.
pelemolJo esimerkiksi luonnonviirisen korkeon peJlovokonkoon
piiiille punaisesto puuvillokonkoosta !eikottuja
tonttujo jo vihreita jouJukuusenkuvio. Kuvioinnin
vol sommitello oivan oman mielikuvituksensa mukoon.
KuusenoJusliina voi muodoltaan 0110 joko py6reii tai
neliskulmainen ja se on housko kontato kirkkoonpunaisella
puuvillakonkoollo, somalia, joto on kiiytetty
tontunkuviin. Pikkulahjojen joukkoon kuuluvot edelteen
eriloiset to b let i t j a pi k k u Iii not,
joisto oino on runsoosti vdrivalikoimoo samoin kuin
jouluoiheiset k a ita Iii nat kin, joissa niissiikin
on viihitellen si irrytty paperisisto poinettuihin kongosliinoihin.
Tasso yhteydesso oli tarkoitus kertoa vain pienten
lohjojen vihjeistCi, joten jaak66n kosittelemottCi selloiset
emannilIe oino mieJeiset lohjat kuin peitehuovot,
tokit jo tyynyt, eivCitkii ne mielestiini lahempiiii esittelyii
koipookoon, silla sekii lohjan ontojot etta soojot
tuntevot nomii ortikkelit selloisenoon. Laotueroisto
voitoisiin keskustello, mutto se onkin jo asia erikseen.
Hausko)a lohjal6yt6jiiJ
Iloinen puuvillakangas on suunniteltu
pikkuliiuoja vartCil. multa mainiosti voi_
daan siitJi. valmistaa isompikin joululiina.
Kuvaus; Kuvakiila
17

JOONAS
JA
VIRNU
18
_ Virnu on selloinen, ettd sltCi sao pybnttQQ JO kihnuttoo
JO \/oik.ko lopulto heittoo lumihankeen, oiin
Virnu VOIn nousee ylos ja virnuilee leppoisosti, kertol
nimimerkki Joanas.
Mooi\mon kiltein ihmlnen on myos tOltedlJo Veikko
Savoloinen ja uskommekin, etta nimimerkki Jeanes
on saonut osakseen virnuilun puolen {Ossa nimimerkki
- toiteilija yhdistelmassii. Pyysimme valokuvaa. Ei.
51tO ei ollut. Pyysimme piirrosto. tQlteilijon omce
kuvoo, Ei, sIl0koan el ollut. »EI kukoon ole huolinut
mollikseen», yritti Joon05.
Pyysimme Joonosta p"r10mdan tOltedlJo Velkko $avo­
IOlsesto »kuvan»,
_ PiirrCink6 niiin joulunumeroon tonttulokin piiiihiin?
kysyi Joanas.
- 5ehOn sopii, piirrd vcan.
- On oikeastQon helpompl. lOS el torvllse purtoo
tukkaa - niin ja korvio, JOs lakki on syvallo. Tukollo
VOl paljastao persoonaltisuuden. Korvat ovat oikeostQon
yhtii tyhjiin kansso, sanoi Veikko Sovolainen.
- Vom piirtiiti Churchill'ille jo jollekin pikkupojolle
Ihan somanlaiset korvat, eikii kukaon huomaa mitiiiin.
Ei korvia huomaa, mutta tukka on tarkeii toi jos ei
ole tukkao. Virnun korvolaput on asia erikseen. yhtYl
Joonos.
- Niin, el kukaon lhmettelisl, vOlkko jattoisl kOrvOl
kokanoon pois. Mutta ne koi tulivot tassa niin voimakkoosti
esiin, kun tulee joulu JO Joulupukki tulee Korvotunturdto,
lopettl Velkko Sovoloinen.
Jo niin Joanos meni piirtamtibn Velkko SOVOI01StO.
Hyvat lukijot! Asko-Iehtl soc kunnlon eSltellii teil!e
ensimmaisenii mooilmossa ensimmoisen Joonaksen
piirtiimiin kuvan tQlteilijo Veikko SovoloiseSlQ.
•