alim viesti - Suomen Valimotekninen Yhdistys - SVY
alim viesti - Suomen Valimotekninen Yhdistys - SVY
alim viesti - Suomen Valimotekninen Yhdistys - SVY
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tasojyrsinnässä saavutettuja tuloksia<br />
Vanha Optimoitu<br />
Teräaine P 40 K 10<br />
Geometria Vakio Uusi<br />
Pinnoite<br />
vc TiN / Al O 2 3<br />
25 m/min<br />
TiAlN<br />
180 m/min<br />
f z<br />
0,08 mm0,25 mm<br />
a p 3 mm 3 mm<br />
Leikkuuneste Kuivana<br />
Porauksessa saavutettuja tuloksia<br />
Vanha Optimoitu<br />
Teräaine P 40/K25 K 15<br />
Geometria Vakio Uusi<br />
Pinnoite TiN / Ti(C,N) TiAlN<br />
v c 60 m/min 80 m/min<br />
f 0,165 mm 0,35 mm<br />
Leikkuuneste Leikkuuneste<br />
ADI-rautojen työstöstä aiotaan tehdä lisätutkimuksia Saksan<br />
V<strong>alim</strong>omiesyhdistyksen (VDG) piirissä. Tarkoituksena on<br />
selvittää kemiallisten koostumusten, valutekniikan, lämpökäsittelyn<br />
sekä valuosan geometrian vaikutukset työstettävyyteen.<br />
Timanttilaikkoja valunpuhdistukseen<br />
Gieserei-lehden numerossa 12/2003 kerrottiin itävaltalaisen<br />
Tyrolit Schleifmittelwerken saavuttamista hyvistä tuloksista<br />
timanttilaikkojen käytössä valunpuhdistukseen. Menetelmää<br />
esiteltiin myös GIFA 2003:ssa. Kehitysprosessissa ovat<br />
Tyrolitin yhteisyökumppaneina toimineet automaattisia<br />
työstökeskuksia valmistava MAUS sekä pallo- ja suomugrafiittivalurautoja<br />
tuottava v<strong>alim</strong>o Fonderia del Montello Italiasta.<br />
V<strong>alim</strong>o on hankkinut viime vuosina valunpuhdistukseen<br />
neljä automaattista CNC-työstökeskusta, joiden tehot<br />
ovat 90 – 115 kW. Koneissa tapahtuu valukappaleiden lasermittaus,<br />
minkä jälkeen kone tarkistaa työstöohjelmia tarpeen<br />
mukaan.<br />
Tavanomaiset laikat kuluvat voimakkaasti. Niiden kulumista<br />
joudutaan kompensoimaan ja laikkoja joudutaan tasoittamaan<br />
ja vaihtamaan. Kaikesta huolimatta yhtenäisten tulosten<br />
saavuttaminen on vaikeaa. Timanttilaikkojen käytön<br />
kehittämisen lähtökohtana oli kulumispulmien välttäminen<br />
timanttien ylivoimaisen kovuuden avulla. Timanttien raejakautuman<br />
valinnan ohella myös sopivien sideaineiden tutkimisella<br />
oli tärkeä sija.<br />
Kehitetyn timanttilaikkasarjan tunnukset ovat 1LL2, 3LL1,<br />
9LL1 ja 14LL1. Laikkojen halkaisijat ovat 200-600 mm, kuva<br />
12.<br />
Timanttilaikat ovat kestäneet Montellon v<strong>alim</strong>ossa 180<br />
työvuoroa tavanomaisten laikklojen kestettyä 21 vuoroa,<br />
joten kestävyys on kohonnut kahdeksankertaiseksi. Aineenpoisto<br />
on noussut arvoon 200 kg/h oltuaan aikaisemmin 100-<br />
150 kg/h. Leikkausnopeus on voitu nostaa 80 metriin sekunnissa.<br />
Työstettyjen valukappaleiden pinnanlaatu säilyy<br />
hyvänä koko laikan kestoajan eikä laikkoja tarvitse välillä<br />
kunnostaa. Vaikka timanttilaikat ovat tavanomaisia huomattavasti<br />
kalliimpia, ovat puhdistuskustannukset pienentyneet<br />
26 %<br />
Kuva 12. Tyrolit Focur SA-timanttilaikka<br />
Kuva 13. Oksidisulkeumien lukumäärän ja taivutuslujuuden muutokset<br />
metallin valunopeuden mukaan alumiiniseoksissa.<br />
Kuva 14. AGSC-menetelmän kaavio.<br />
18 VALIMOVIESTI 1 • 2004
Change language