Motiva Xpress 2/2009 (pdf)
19.01.2013 • Views
Share Embed Flag

Motiva Xpress 2/2009 (pdf)

Motiva Xpress 2/2009 (pdf)

Motiva Xpress 2/2009 (pdf)

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
motiva.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Energiatehokkuuden<br />

konkarit s. 6<br />

Vuoden pyöräilijä s. 12<br />

Energiaohjelma<br />

maatiloille s. 17<br />

2 | <strong>2009</strong><br />

<strong>Motiva</strong> - asiantuntija<br />

energian ja materiaalien<br />

tehokkaassa käytössä.<br />

Kulutuksemme<br />

ympäristövaikutukset s. 8

Kuva: Terhi Ryttäri / SYKE<br />

3 Pääkirjoitus<br />

AJASSA<br />

4 TopTen listaa espressokeittimet<br />

2 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

Energiansäästöviikko 5.-11.10.<strong>2009</strong><br />

Autoille energiamerkintä<br />

5 Rankkasadevoimalaitosko toi palkinnon?<br />

ENERGIAKATSELMUKSET<br />

6 Valio kuuluu energiatehokkuustyön konkareihin<br />

MATERIAALITEHOKKUUS<br />

8 Kulutuksemme ympäristövaikutukset<br />

10 "Musta laatikko" avuksi säästävään autoiluun<br />

LIIKENNE<br />

11 Autojen yhteiskäyttö on vaivatonta<br />

12 Vuoden pyöräilijä<br />

UUSIUTUVA ENERGIA<br />

14 Lisää tehoja vesivoimaloihin<br />

Kuntien energiakatselmus<br />

15 Takuuhinta tuulivoimalle<br />

2 | <strong>2009</strong> SISÄLLYS<br />

Vauhtia uusiutuvaan energiaan<br />

TIESITKÖ, että Maailman luonnonsuojeluliitto (IUCN) katsoo vieraiden<br />

lajien aiheuttaman ongelman olevan tällä hetkellä toiseksi pahin<br />

uhka luonnon monimuotoisuudelle elinympäristöjen muuttumisen<br />

ja vähenemisen jälkeen?<br />

• M O T I V A X P R E S S •<br />

16 Biokaasutuotanto –nyt<br />

Lämpöpumppujen asentajien laatukoulutus<br />

MAATALOUS<br />

17 Energiaohjelma maatiloille<br />

CLIMBUS<br />

U S K O P O I S !<br />

18 Lämpöä moottoriin pakokaasuista<br />

19 Kotien ilmastotalkoiden avuksi palautepalvelu<br />

SATTUMIA<br />

20 Kohti kestäviä hankintoja<br />

21 Energiatehokkuutta toimitiloihin<br />

Kurjenmiekka<br />

22 Tehostettua energianeuvontaa PK-yrityksille<br />

<strong>Motiva</strong>n energiaosaamista Turkissa<br />

23 <strong>Motiva</strong>n uutisia<br />

10 Oikea ajotapa säästää<br />

Säästävän ajotavan omaksuminen on nyt helppoa.<br />

Siihen auttaa espoolaisyrityksen kehittämä matkapuhelin<br />

ja "musta laatikko" -yhdistelmä.<br />

IHMINEN vaikuttaa ympäristöönsä monin tavoin. Kotipuutarhurikin<br />

saattaa aiheuttaa vakavia ympäristömuutoksia<br />

istutuksillaan.<br />

Eräät koristekasveiksi istutetut lajit ovat levittäytyneet<br />

luontoon haitaksi asti. Lupiini, kurtturuusu, jättitatar, etelän-<br />

ja japaninruttojuuri, idänkanukka, jättipalsami ja kaukasianjättiputki<br />

ovat esimerkkejä vieraslajeista, jotka leviävät<br />

tehokkaasti. Jättiputki on jopa haitallinen ihmiselle, sillä sen nesteet<br />

voivat aiheuttaa iholle hitaasti paranevia vaurioita.<br />

Kaunis kurtturuusu on kotoisin Koillis-Aasiasta ja alkoi levitä<br />

maahamme 1900-luvun alkupuolella. Hiekkarannalle asetuttuaan<br />

se voi levittäytyä läpitunkemattomaksi tiheiköksi ja syrjäyttää täysin<br />

alkuperäisen rantalajiston. Kuva on Hankoniemen pitkiltä hiekkarannoilta.<br />

– Jos helppohoitoisen kurtturuusun haluaa puutarhaansa, on parasta<br />

valita kerrottu- tai valkokukkainen lajike. Ne eivät leviä niin<br />

helposti, sanoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.<br />

Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen museo muuten kerää<br />

tietoja vieraslajien levittäytymisestä maahamme.<br />

www.fmnh.helsinki.fi www.syke.fi/vieraslajit

PÄÄKIRJOITUS<br />

ERKKI VIRTANEN<br />

kansliapäällikkö<br />

työ- ja elinkeinoministeriö<br />

Kaikkia keinoja tarvitaan<br />

EU:ssa on asetettu kovia ilmasto- ja energiapoliittisia<br />

tavoitteita vuodelle 2020. Pidemmällä aikavälillä jopa<br />

80 % päästövähennystavoitteet teollisuusmaille<br />

ovat keskustelussa. Suomessa päästökauppasektorin<br />

ulkopuolisia päästöjä on vähennettävä 16 % ja uusiutuvan<br />

energian osuus on nostettava nykyisestä<br />

vajaasta 30 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020<br />

mennessä.<br />

Tavoitteisiin on lähes mahdotonta päästä, mikäli<br />

energiankulutus jatkaa kasvuaan. Suomen ilmasto-<br />

ja energiastrategian tavoitteena onkin kääntää<br />

energian loppukulutus pysyvälle lasku-uralle 2010luvulla.<br />

Käsillä oleva lamakausi helpottaa säästötavoitteiden<br />

saavuttamista. Yleensä lamakautta on<br />

kuitenkin seurannut nousukausi ja energian käytön<br />

kasvu.<br />

Energiatehokkuuden parantaminen on kansainvälisten<br />

analyysien mukaan tärkein osa kustannustehokasta<br />

ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Kaikkia<br />

muitakin keinoja tarvitaan, kuten uusiutuvaa energiaa,<br />

ydinvoimaa sekä hiilidioksidin talteenottoa ja<br />

varastointia.<br />

Suomessa tavoitteiden edellyttämiä tehostettuja<br />

toimia on mietitty laajapohjaisessa energiatehokkuustoimikunnassa<br />

viime syksyn ja kevään aikana.<br />

Haasteet ovat kovia. Tarvitaan lisää porkkanoita ja<br />

keppiä eli taloudellista ohjausta ja lainsäädäntöä<br />

sekä lisääntyvää tiedotus-, neuvonta- ja koulutustoimintaa<br />

yhteiskunnan kaikilla alueilla.<br />

Kuva: Petri Kuokka<br />

Osana toimikunnan työtä on pohdittu myös edistämistoiminnan<br />

organisoinnin tehostamista. Valmistelussa<br />

on todettu, että nykyisissä ministeriötasolla<br />

tehtävissä töissä on paljon virastotasolle soveltuvia<br />

hallintotehtäviä. Viimeaikaisten direktiivien<br />

ja asetettujen tavoitteiden myötä tällaisten tehtävien<br />

määrä on edelleen kasvamassa.<br />

Esille on noussut ajatus kehittää Energiamarkkinavirastosta<br />

laaja-alaisempi energia-alan virasto.<br />

Sillä voisi olla keskeinen rooli strategioiden ja direktiivien<br />

toimeenpanossa, edistämistoiminnan ohjauksessa<br />

ja toteutuksessa sekä seurannassa ja vaikuttavuuden<br />

arvioinnissa.<br />

Virasto voisi jatkaa palveluiden ostamista sidosyksikköhankintoina<br />

<strong>Motiva</strong> Oy:ltä.<br />

Energiatukien osalta harkitsemisen arvoinen on<br />

malli, jossa myöntämistä koskevat linjaukset ja poliittinen<br />

ohjaus säilyisivät ministeriöllä, mutta yksittäisten<br />

tukien myöntäminen delegoitaisiin uuden<br />

teknologian hankkeissa Tekesille ja tavanomaisen<br />

teknologian hankkeissa jollekin erikoistuvalle elinkeino-,<br />

liikenne- ja ympäristökeskukselle.<br />

Toimikunnan ehdotukset vaativat toteutuakseen<br />

vielä poliittisia päätöksiä. Niitä tehtäneen valtioneuvostossa<br />

syksyllä <strong>2009</strong>. Kaavailtujen organisaatiomuutosten<br />

toteuttaminen edellyttää joka tapauksessa<br />

vielä tarkempaa selvitystä eri organisaatioiden<br />

välisistä työnjaoista, rajapinnoista ja tarvittavista<br />

resurssimuutoksista.<br />

MOTIVA MOTIVA XPRESS XPRESS 2/<strong>2009</strong>4/20073

AJASSA<br />

TopTen listaa espressokeittimet<br />

TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL<br />

Espressokeittimet on TopTen-Suomi<br />

-palvelun uusin listaus: kriteerit<br />

täyttäviä automaattikeittimiä on 15.<br />

Tilastojen mukaan Euroopassa myydään<br />

vuosittain yli 18 miljoonaa kahvinkeitintä,<br />

joista noin 10 miljoonaa on<br />

perinteisiä kahvinkeittimiä ja 8 miljoonaa<br />

espressokeitintä. Mukavuus- ja laatusyistä<br />

trendi on kuitenkin espressokeitinten suuntaan.<br />

Nämä ylellisyystuotteet kuitenkin aiheuttavat<br />

suuren määrän turhaa energiankulutusta<br />

johtuen pysyvästä esilämmityksestä sekä<br />

stand by -tilasta. Suomeen automaattiset<br />

espressokeittimet ovat vasta tulossa – siksi<br />

onkin tärkeää, että alusta asti laitekanta olisi<br />

energiatehokasta.<br />

Energiansäästöviikko 5.–11.10.<strong>2009</strong><br />

Innosta henkilöstö ja asiakkaat säästötalkoisiin<br />

Nyt on oikea hetki ilmoittaa oma<br />

työpaikka mukaan Energiansäästöviikon<br />

viettoon ja kokoontua työkavereiden<br />

kanssa ideoimaan, miten<br />

henkilöstö tai asiakkaat innostetaan<br />

energiansäästötalkoisiin.<br />

<strong>Motiva</strong> tarjoaa evästystä ja valmista<br />

materiaalia viikon toteuttamiseen.<br />

Lisää vinkkejä voit käydä hake-<br />

Autoille energiamerkintä<br />

MYÖS autoille on tulossa oma energiamerkintä<br />

samaan tyyliin kuin kodinkoneissa, joissa<br />

on luokat A:sta G:hen. Merkintä on jo koekäytössä<br />

Toyota Finland Oy:n Vantaan Kaivokselan<br />

ja MetroAuto Oy:n Helsingin Hernepellonkujan<br />

myyntipisteissä.<br />

<strong>Motiva</strong>n asiantuntijat ovat kouluttaneet<br />

myyjät tulostamaan autokohtaiset energiamerkit<br />

EkoAke-palvelusta ja neuvomaan<br />

asiakkaita polttoainetalousasioissa. Tavoitteena<br />

on tuottaa koulutusaineistot ja varmistaa<br />

esimerkiksi, että merkin tulostus toimii<br />

4 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

Keittäminen kuluttaa vähemmän<br />

kuin lämmön ylläpitäminen<br />

Kahvinkeittimen tyypillinen energiankulutus<br />

voi olla jopa isompi kuin A-luokan uunin tai<br />

A++ -luokan jääkaapin. Keittämiseen kuluvan<br />

energiamäärän voisi luulla olevan iso tekijä<br />

kokonaiskulutuksen kannalta, mutta näin ei<br />

massa suunnitteluseminaarista 27.8., jossa<br />

vanhat viettäjät kertovat, miten säästöä syntyy<br />

helpoiten ja kuinka henkilöstö innostetaan<br />

konkreettisiin toimiin.<br />

Teemana valaistus<br />

Ensi syksynä alkaa koko EU-alueella siirtymävaihe<br />

kohti energiatehokkaampaa valaistusta,<br />

kun sähkösyöpöt hehkulamput poistuvat vaiheittain<br />

markkinoilta. Siksi Energiansäästöviikon<br />

erityisenä teemana on tänä vuonna valaistus.<br />

moitteettomasti, ja koota myyjien ja asiakkaiden<br />

mielipiteitä merkinnästä.<br />

Tulostettavat energiamerkit löytyvät<br />

www.ake.fi -sivuilta EkoAke Uuden auton päästötiedot<br />

-kyltin alta. Sieltä löytyy yli 5 000 automallin<br />

tiedot.<br />

Energiamerkki kertoo auton hiilidioksidipäästöistä,<br />

polttoaineen kulutuksesta kustannuksineen<br />

sekä verotuksesta. Lisäksi siihen on<br />

kirjattu typpioksidi-, hiilivety- ja hiilimonoksidipäästöt<br />

sekä dieseleistä hiukkaspäästöt. Myös<br />

auton melutaso on mukana merkinnässä.<br />

kuitenkaan ole – kahvin pitäminen lämpimänä<br />

kuluttaa paljon enemmän sähköä kuin sen<br />

keittäminen.<br />

Jo suhteellisen pienillä toimenpiteillä, kuten<br />

automaattisella poiskytkennällä, paremmalla<br />

eristyksellä sekä alhaisella stand by -kulutuksella<br />

voidaan kahvinkeitinten energiatehokkuutta<br />

parantaa huomattavasti.<br />

Suuret mahdollisuudet säästää<br />

TopTen-Suomi listasi markkinoiden energiatehokkuudeltaan<br />

parhaat espressokeittimet.<br />

Valintakriteerinä espressokeittimillä on sähkönkulutus<br />

sekä valmius- että käyttötilassa.<br />

Laitteissa tulee myös olla automaattinen vedenlämmityksen<br />

poiskytkentä. Tehokkuuskriteerit<br />

täyttäviä automaattisia espressolaitteita<br />

löytyi yhteensä 15.<br />

Mittausten ja testien mukaan energiansäästöpotentiaalin<br />

suuruusluokka verrattuna<br />

Syksyllä avattava www.lamp pu -<br />

tieto.fi -palvelu tarjoaa viettäjien käyttöön<br />

puolueetonta tietoa ja tulee kumoamaan<br />

yleisimpiä energiansäästölamppuihin liittyviä<br />

uskomuksia.<br />

Ilmoittautumiset ja lisätietoa:<br />

www.energiansaastoviikko.fi<br />

Energiamerkinnän tavoitteena on tehostaa<br />

auton ostajien tietoisuutta eri automallien<br />

päästöistä ja edistää vähäpäästöisten autojen<br />

hankintaa.<br />

EU:ssa valmistellaan direktiiviä, jonka myötä<br />

energiamerkintä tulisi pakolliseksi uusien<br />

autojen myynnissä. Suomessa merkintä otettaneen<br />

käyttöön loppusyksystä.<br />

www.ake.fi > EkoAke uuden auton päästötiedot<br />

JOCHIM DONNER, <strong>Motiva</strong> Oy

perinteiseen kahvinkeittimeen on vuositasolla<br />

100 kWh. Jos seuraavien vuosien aikana<br />

Euroopan 100 miljoonaa kahvinkeitintä saataisiin<br />

vaihdettua energiatehokkaisiin malleihin,<br />

voitaisiin vuositasolla saavuttaa 10 000<br />

miljoonan kWh säästöt, joka rahaksi muunnettuna<br />

vastaisi noin 1 500 miljoonaa euroa.<br />

TopTen-Suomi listaa<br />

energiatehokkaimmat laitteet<br />

TopTen-Suomi -palvelu listaa Suomen energiatehokkaimmat<br />

laitteet yli 10 tuoteryhmässä.<br />

Laitteiden ja tuotteiden valintakriteerejä<br />

kehitetään yhteistyössä eurooppalaisen IEE<br />

EURO-TOPTEN PLUS (<strong>2009</strong>–2011) -hankkeen<br />

kanssa. Hankkeessa on mukana 17 maata.<br />

Suomessa hanketta vetää <strong>Motiva</strong> Oy.<br />

Hankkeen tukijoita ovat mm. Autoalan Keskusliitto,<br />

Autotuojat ry, Kuluttajavirasto, Kodintekniikkaliitto<br />

sekä työ- ja elinkeinoministeriö,<br />

joka myös rahoittaa hanketta.<br />

www.topten-suomi.fi, www.topten.info<br />

SUVI SALMELA, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

Kysy<br />

energiatodistuksista!<br />

ENERGIATODIS-<br />

TUKSET laajenivat<br />

vuoden vaihteessa<br />

koskemaan uudisrakentamisen<br />

lisäksi<br />

myös olemassa olevia<br />

rakennuksia. Mikälienergiatodistuksiin<br />

liittyen herää kysymyksiä<br />

voi niitä edelleen lähettää <strong>Motiva</strong>n<br />

ja ympäristöministeriön neuvontapalveluun.<br />

Palvelun puhelinneuvonta on auki kahdesti<br />

viikossa tiistaisin ja torstaisin klo 9–12. Kysymyksiin<br />

vastataan numerossa 0424 281 291.<br />

Heinäkuussa neuvonta on suljettu.<br />

Sähköpostikyselyihin sekä verkkopalvelun<br />

kautta lähetettyihin kysymyksiin vastataan<br />

jatkuvasti. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella<br />

energiatodistus@motiva.fi.<br />

www.motiva.fi/energiatodistus<br />

Kuva: Mikko Ruotsalainen / <strong>Motiva</strong> Oy<br />

Rankkasadevoimalaitosko toi palkinnon?<br />

TEKSTI: SUVI SALMELA<br />

Tokaluokkalaisten energiakilpailun<br />

viime syksynä voittanut Pirkkalan<br />

koulun 2. luokka Harjavallasta<br />

kävi palkintomatkallaan tutustumassa<br />

toukokuiseen Helsinkiin.<br />

Haastattelimme 8-vuotiasta<br />

Julia Ruotsalaista ennen palkintomatkalle<br />

lähtöä.<br />

Julia kertoo, että kilpailutyön tekeminen syksyllä<br />

oli rankkaa ja vaativaa, mutta kivaakin.<br />

Luokka oli tehnyt paljon pohjatyötä ennen<br />

varsinaisen kilpailutyön toteuttamista.<br />

Näkemyksiä energiantuotannosta oli käyty<br />

syventämässä Harjavallan vesivoimalassa ja<br />

Lammaisten Energiassa. Julia paljastaa, että<br />

alun perin ideoita oli sinkoillut kuukennoista<br />

lähtien.<br />

– Luulen, että meidän luokan työ voitti kilpailun,<br />

koska siinä oli käsitelty energiaa niin<br />

monissa eri muodoissa. Oli esimerkiksi rankkasadevoimalaitos<br />

ja tuuliturbiini, hän pohtii.<br />

Tokaluokkalainen<br />

näyttää esimerkkiä<br />

Julialla on jo selkeitä näkemyksiä ilmastonmuutoksen<br />

hidastamisesta.<br />

– Ihmisten ei pitäisi ajaa niin paljon mopoilla<br />

tai autoilla vaan käyttää polkupyörää<br />

sen sijaan, Julia suosittelee. – Roskat pitäisi<br />

myös ehdottomasti laittaa roskikseen eikä<br />

heittää luontoon.<br />

Kysymykseen tekevätkö aikuiset riittävästi<br />

energian säästämiseksi, Julialla ei ole<br />

yksioikoista vastausta.<br />

– Kyllä aikuisetkin tekevät pikkaisen energian<br />

säästämiseksi, mutta ei ne aina muista<br />

säästää. Aikuiset esimerkiksi tuhlaa sähköä<br />

telkkariin ja tietokoneisiin. Kyllä mun omassakin<br />

perheessä joskus tuhlataan. Muiden<br />

ihmisten perään en niin ehdi katsomaan, että<br />

onko vaikka naapuritaloissa turhaan valot<br />

päällä tai muuta.<br />

Kuva: Eeva Heikkinen-Kemppainen<br />

Palkintomatka on mahtava juttu!<br />

Julia kertoo, että palkinnoksi koko luokka<br />

pääsee matkalle Helsinkiin Korkeasaareen<br />

ja Heurekaan. Julia on ollut Helsingissä viimeksi<br />

vauvana ja monelle luokkakaverille<br />

matka on ensimmäinen kerta pääkaupunkiin.<br />

– Kaikista jännittävintä matkalla on se, kun<br />

me saadaan kokeilla raitiovaunuja ja sellaisia.<br />

Tokaluokkalaisten energiakilpailu järjestetään<br />

joka vuosi Energiansäästöviikon<br />

päätteeksi. Kilpailutöiden toteutustapa<br />

on vapaa, mutta niiden tulee<br />

liittyä tavalla tai toisella energiansäästöön<br />

tai uusiutuviin energialähteisiin.<br />

Tokaluokkalaisten<br />

energiakilpailua tukevat:<br />

• VR<br />

• Helsingin kaupungin liikennelaitos,<br />

HKL<br />

• Korkeasaari<br />

• Tiedekeskus Heureka<br />

• Lasten Keskus<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

5

Kuva: Sirpa Mustonen<br />

ENERGIAKATSELMUKSET<br />

Valio kuuluu<br />

energiatehokkuustyön<br />

konkareihin<br />

TEKSTI JA KUVA: SIRPA MUSTONEN<br />

Valio on ollut mukana energiansäästötalkoissa jo 90-luvun alusta<br />

lähtien. Viime vuonna tehty energiatehokkuussopimus kattaa 15<br />

Valion tuotantolaitosta ja Pitäjänmäellä Helsingissä sijaitsevan<br />

pääkonttorin. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen vaatii<br />

sitkeää ja pitkäjänteistä työtä. Vuoden 2005 tasosta Valion<br />

energiatehokkuus on parantunut 2–3 prosenttia.<br />

Valiolla on saatu aikaan merkittävää parannusta energiatehokkuuteen muun muassa lämmön talteenottojärjestelmiä rakentamalla. Esa Mäkipelto esittelee viime<br />

vuonna rakennettua prosessitilan ilmastointilaitteistoa ja sen lämmön talteenottojärjestelmää Valion Helsingin mehutehtaalla.<br />

Energian kustannustehokkuuden kehittäminen<br />

on osa Valion tuotannon johtamisjärjestelmää.<br />

Energiatehokkuus<br />

tukee kustannustehokkuuden kehittämistä,<br />

koska energian kustannukset ovat merkittävät.<br />

Valio liittyi energiatehokkuussopimukseen<br />

vuoden 2008 alussa ensimmäisten joukossa.<br />

Energiansäästösopimuksessa Valio oli<br />

mukana jo 90-luvulla.<br />

– Valion energiatehokkuus on parantunut<br />

vuoden 2005 tasosta kahdesta kolmeen<br />

prosenttia. Olemme hyvin luottavaisia sen<br />

suhteen, että pystymme toteuttamaan energiatehokkuussopimuksessa<br />

määritellyn yhdeksän<br />

prosentin tehostamistavoitteen vuoteen<br />

2016 mennessä, sanoo Valion energian<br />

hankinnasta ja energiatehokkuustyöstä vastaava<br />

tekninen päällikkö Esa Mäkipelto.<br />

Helpotusta ETJ:n käyttöön<br />

YRITYSTEN, joilla on käytössään energiatehokkuusjärjestelmä<br />

(ETJ), sisäisen auditoinnin<br />

ja ulkoisen arvioinnin tueksi on laadittu<br />

raporttipohja. Sen avulla ETJ:tä hyödyntävä<br />

yritys voi käydä läpi toimintaansa ja tarkistaa<br />

toteutetaanko järjestelmää riittävällä tarkkuudella.<br />

Lisäksi on mahdollista kirjata audiointiraporttiin<br />

havaitut poikkeamat, kehityskohteet<br />

ja vahvuudet.<br />

6 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

Mäkipellon mukaan energiatehokkuutta<br />

voidaan vielä lisätä investoimalla energiansäästöön,<br />

kehittämällä käytön ja tuotannon<br />

ohjauksen toimintatapoja sekä asenteita. Asetettuja<br />

tavoitteita seurataan sekä toimipaikoittain<br />

että koko yrityksen tasolla johdonmukaisesti.<br />

Jokaisella toimipaikalla on nimetty<br />

energiatehokkuusvastuuhenkilö ja lähes kaikilla<br />

tuotantolaitoksilla on tehty teollisuuden<br />

energia-analyysin mukainen energiakatselmus.<br />

Matalalämpöenergiasta<br />

priimaenergiaa<br />

Valion energiatehokkuusvastuuhenkilöt ideoivat<br />

yhdessä tulevia tehostamistoimia, ja ottavat<br />

oppia toistensa kokemuksista. Ideoita syntyykin<br />

runsaasti, mutta niiden toteuttaminen on si-<br />

Raporttipohja ja auditointiraportti on laadittu<br />

<strong>Motiva</strong>n, Suomen johtajavien sertifiointilaitosten<br />

ja energiavaltaisen teollisuuden<br />

ja energia-alan yritysten yhteistyönä.<br />

www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset/etj<br />

doksissa taloudellisiin voimavaroihin. Mäkipellon<br />

mielestä uusiutuvan energian hyödyntäminen<br />

näyttää varsin lupaavalta vaihtoehdolta lähitulevaisuudessa.<br />

Hän arvioi, että esimerkiksi<br />

lämpöpumpputeknologiaa olisi mahdollista soveltaa<br />

myös Valion tuotantolaitoksilla.<br />

– Suurin haaste tällä hetkellä on kuitenkin<br />

prosesseista vapautuvan matalalämpöenergian<br />

jalostaminen hyödyntämiskelpoiseksi<br />

priimaenergiaksi. Perinteinen lämpöpumpputekniikka<br />

ei tähän riitä. Sekä kiinteistöjen<br />

että teollisuuden prosesseissa syntyy valtavasti<br />

matalalämpöenergiaa. Se pitäisi saada<br />

kerättyä hyötykäyttöön korvaamaan ostoenergiaa.<br />

Toivon, että valtiovalta myöntäisi<br />

tähän tukivaroja, jotta laiteteknologian kehittäjät<br />

pystyisivät esittelemään uusia teknisiä<br />

ratkaisuja, Mäkipelto toteaa.<br />

Energiatehokkuustyö<br />

maksaa vaivan<br />

Vuodesta 2000 koko Valion energiatehokkuustyötä<br />

luotsannut Mäkipelto pitää nykyistä<br />

sopimusjärjestelmää parempana kuin sen<br />

edeltäjää, joka perustui energian säästön mittaamiseen.<br />

Nykyisessäkin järjestelmässä<br />

energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä<br />

etsitään energiakatselmusten avulla yhteistyössä<br />

katselmuksen tilaajan ja katselmoijan<br />

kanssa.<br />

Mäkipelto löytää kehittämisen varaa energiakatselmuksissa.<br />

Hänen näkökulmastaan

katselmusraportit ovat sisällöltään raskaita ja<br />

vanhenevat valitettavan nopeasti tuotantolaitosten<br />

prosessien muuttuessa.<br />

Mäkipellon mukaan Valion johto arvostaa<br />

tehokasta toimintaa ja suoria tehostamistoimia.<br />

Mäkipelto haluaakin kohdentaa voimavarat<br />

konkreettisiin energiatehokkuutta parantaviin<br />

toimenpiteisiin.<br />

Hyödynnä katselmuksen tulokset<br />

ENERGIAKATSELMUKSET ja -analyysit ovat<br />

perusta pitkäjänteiselle ja tavoitteelliselle<br />

energiatehokkuuden parantamiselle. Oikein<br />

hyödynnettyinä ne ovat korvaamaton apu<br />

energiatehokkuuden kehittämiseen.<br />

Energiakatselmus toteutetaan aina katselmoijan<br />

ja tilaajan välisenä yhteistyönä kohteen<br />

erityispiirteet ja tarpeet huomioiden. Hyvä<br />

katselmusraportti dokumentoi tarkasti, mitä<br />

on tehty ja miten asiat on selvitetty.<br />

Tulokset<br />

katselmusraporttiin<br />

Tarkastelu tuottaa mittauksiin ja laskelmiin<br />

perustuen tarkkaa tietoa energiankulutuksen<br />

jakautumisesta. Näin energian- ja vedenkäytön<br />

tehostamis- ja säästömahdollisuudet<br />

paikallistuvat. Hyvässä katselmusra-<br />

– Yritysten kannattaa lähteä rohkeasti mukaan<br />

energiatehokkuustyöhön. Energiansäästötoimet<br />

parantavat yrityksen kustannustehokkuutta.<br />

Tämä on pitkäjänteistä työtä, mutta<br />

maksaa vaivan. Vaadittu raportointikin on<br />

loppujen lopuksi aika äkkiä tehty, Mäkipelto<br />

kannustaa.<br />

portissa on esitetty selkeät laskelmat saavutettavista,<br />

taloudellisesti kannattavista<br />

säästöistä.<br />

Raportin tiedot palvelevat energiankäytön<br />

tehostamisen suunnittelua. Se mahdollistaa<br />

myös katselmuksen tulosten levittämisen yrityksen<br />

sisällä.<br />

Ota tulokset käyttöön<br />

Jo ennen katselmuksen aloittamista on hyvä<br />

miettiä, kuinka sen tuottamia tuloksia voidaan<br />

hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.<br />

Kun energiakatselmusta tai -analyysia ryhdytään<br />

toteuttamaan, on tärkeää ottaa huomioon<br />

mahdolliset tulevat toiminnan tai prosessien<br />

muutokset.<br />

Kannattaviksi havaittujen toimenpiteiden<br />

toteuttamiseen on syytä satsata. Energianku-<br />

Joustavuutta<br />

raportointiin<br />

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN vastuulla<br />

olevien energiatehokkuussopimusten<br />

raportointi on siirtynyt uuteen aikakauteen.<br />

Sopimukseen liittyessään yritys tai yhteisö<br />

sitoutuu raportoimaan vuosittain<br />

energiankäytön ja siihen liittyvät tehostamistoimet.<br />

Keväästä alkaen raportointia<br />

varten on ollut internet-pohjainen uusi järjestelmä.<br />

Se helpottaa ja nopeuttaa raportointia,<br />

ja sen avulla yritys voi jatkossa<br />

saada myös palautetta.<br />

Helppokäyttöinen työkalu<br />

Järjestelmän käyttö on yksinkertaista eikä<br />

edellytä koulutusta. Käyttäjää opastetaan<br />

ohjeteksteillä sekä pikaohjeella, joka on<br />

julkaistu PDF-muodossa.<br />

Järjestelmä on otettu käyttöön kahdellatoista<br />

toiminta-alueella yli tuhannessa<br />

raportoivassa yksikössä.<br />

Kehitystä palautteen perusteella<br />

Käyttäjillä on ollut mahdollisuus antaa järjestelmää<br />

koskevia kehitysideoita ja palautetta<br />

vuosiraportoinnin yhteydessä. Kehitys-<br />

ja käyttöönottovaiheessa saatu palaute<br />

käsitellään ja järjestelmää kehitetään sopimuskauden<br />

aikana.<br />

Kehitysajatuksia voi lähettää <strong>Motiva</strong>an<br />

myös myöhemmin sähköpostitse osoitteeseen:<br />

seuranta-apu@motiva.fi.<br />

Järjestelmän teknisestä toteutuksesta<br />

vastaa Pöyry Application Services Oy.<br />

ULLA SUOMI, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

SAARA ELVÄS, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

lutus ei tehostu ilman toimenpiteiden toteuttamista.<br />

Toimenpiteet, jotka päätetään toteuttaa,<br />

aikataulutetaan mahdollisimman tarkasti<br />

ja toteutetaan suunnitelman mukaisesti.<br />

Myöhempään ajankohtaan siirretyt, aikatauluttamattomat<br />

toimenpiteet jäävät helposti<br />

tekemättä tai vanhentuvat prosessien<br />

muutosten myötä.<br />

Tähän on kiinnitetty huomiota myös energiatehokkuussopimuksessa.<br />

Yritykset käyvät<br />

vuosittain raportoinnin yhteydessä läpi toteuttamattomat<br />

toimenpiteet ja harkitsevat<br />

niiden toteuttamista uudelleen. Näin toimenpiteet<br />

pysyvät työlistalla eivätkä unohdu tai<br />

jää toteuttamatta.<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

7

MATERIAALITEHOKKUUS<br />

Kulutuksemme<br />

ympäristövaikutukset<br />

8 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

TEKSTI: SIRPA MUSTONEN<br />

Materiaalivirtojen tutkimus ENVIMAT kuvaa viennin ja suomalaisen kulutuksen vaikutuksia ympäristöön.<br />

Asuminen, ravinto ja yksityisautoilu jättävät kotitalouksien raskaimman taakan. Palveluiden tuotanto<br />

aiheuttaa yli neljänneksen Suomen kansantalouden elinkaarisista kasvihuonekaasupäästöistä.<br />

ENVIMAT-tutkimuksessa, joka tarkasteli<br />

Suomen materiaalivirtoja, arvioitiin<br />

151 toimialan ja tuoteryhmän ympäristövaikutukset.<br />

ENVIMAT-malli kehitettiin<br />

Suomen ympäristökeskuksen, Oulun<br />

yliopiston Thule-instituutin ja Maa- ja elintarviketalouden<br />

tutkimuskeskuksen yhteistyönä.<br />

Yksityiskohtaista tutkimustietoa on<br />

tarkoitus hyödyntää sekä ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemiseksi että muiden ympäristövaikutusten<br />

vähentämiseksi.<br />

Tutkimustieto sekä käytetyistä materiaalimääristä<br />

että niiden vaikutuksista ympäristöön<br />

avaa materiaalitehokkuuden taustoja:<br />

ympäristönäkökohtia, taloudellisia säästöjä<br />

ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.<br />

– Asia on niin tärkeä, että tutkimustyö saa<br />

varmasti jatkoa. <strong>Motiva</strong>n näkövinkkelistä<br />

tutkimuksen tulokset ovat Suomen tuoreen<br />

luonnonvarastrategian ohella tärkeimpiä<br />

avauksia materiaalitehokkuuden kehittämistyössä,<br />

sanoo <strong>Motiva</strong>n materiaalitehokkuusyksikön<br />

vetäjä Henrik Österlund.<br />

Österlundin mukaan tutkimus auttaa<br />

<strong>Motiva</strong>a suuntaamaan toimiaan oikeisiin<br />

asioihin materiaalitehokkuuden parantamiseksi.<br />

Kotitalouksien<br />

kulutuksen kolmen kärki<br />

– Kulutuksen lisäksi tutkimus auttaa pääsemään<br />

kiinni tuotannon ja materiaalien<br />

käytön ongelmakohtiin. Kotitalouksien kulutuksen<br />

kolme eniten ympäristöön vaikuttavaa<br />

osa-aluetta ovat asuminen, elintarvikkeet<br />

ja autonkäyttö. Elintarvikkeisiin ja<br />

jätteen synnyn ehkäisyyn kiinnitetään vastaisuudessa<br />

myös <strong>Motiva</strong>n materiaalitehokkuustyössä<br />

entistä enemmän huomiota,<br />

Österlund toteaa.<br />

Uutta mielenkiintoista tietoa saatiin nyt<br />

myös sellaisesta kulutuksesta, jonka vaikutusta<br />

on aiemmin yliarvioitu. Esimerkiksi<br />

valmismatkat vaikuttavat ympäristöön paljon<br />

vähemmän kuin yleensä luullaan, kun<br />

ne suhteutetaan käyttöön. Kuluttaja tekee<br />

valmismatkoja vain vähän verrattuna muuhun<br />

jatkuvaan arkiseen kulutukseen.<br />

– Tutkimuksen vahvuus on siinä, että ympäristövaikutuksia<br />

katsotaan kokonaisuutena.<br />

Ilmastonmuutoksesta keskustellaan kaiken<br />

aikaa, mutta on syytä muistaa, että ilmastonmuutos<br />

on vain yksi monista ympäristövaikutuksista.<br />

Tutkimuksessa on otettu<br />

kokonaisvaltainen lähtökohta.<br />

Malli auttaa<br />

muutosvaikutusten arviointia<br />

ENVIMAT-malli kuvaa nykyisin olemassa<br />

olevia toimialojen välisiä vuorovaikutuksia.<br />

Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja,<br />

professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta<br />

korostaa, että malli antaa<br />

uusia mahdollisuuksia arvioida Suomen<br />

kansantalouden kestävää kehitystä. Sitä on<br />

mahdollista kehittää dynaamisemmaksi,<br />

jolloin se soveltuu vielä nykyistä paremmin<br />

tulevaisuuden muutosvaikutusten arviointiin.<br />

– Hallinnonalat ja elinkeinoelämä voisivat<br />

arvioida erilaisissa strategioissa määriteltyjen<br />

tavoitteiden sosiaalisia, taloudellisia<br />

ja ympäristövaikutuksia omalla<br />

sektorillaan. Malli auttaa hahmottamaan<br />

eri ohjauskeinojen vaikuttavuutta. Sitä voitaisiin<br />

hyödyntää myös ekologisen verouudistuksen<br />

suunnittelussa, Seppälä toteaa.<br />

ENVIMAT-malli vahvistaa kulutuksen<br />

näkökulmaa Suomen kansantalouden ympäristövaikutusten<br />

tarkastelussa. Tavoitteena<br />

on avata keskustelua siitä, miten<br />

suomalainen kulutus vaikuttaa ympäristöön.<br />

Tiedotusvälineet ovat pikku hiljaa heränneet<br />

käsittelemään aihetta. Myös päättäjät<br />

ovat tutustuneet malliin, joten uusia<br />

avauksia sen hyötykäytöstä on odotettavissa.<br />

Seppälän mukaan kulutuslähtöistä ympäristönsuojelupolitiikkaa<br />

on viety EU:ssa<br />

eteenpäin jo jonkin aikaa. Sen varsinainen<br />

läpimurto on vielä jäänyt tulematta. Toisaalta<br />

kulutus on koko ajan ymmärretty<br />

paremmin ympäristöongelmien aiheuttajaksi.<br />

– Joidenkin tuoteryhmien kulutuslähtöinen<br />

ympäristönsuojeluohjaus on iso juttu<br />

lähitulevaisuudessa. Ekologinen verouudistus<br />

voisi haittaverojen avulla vähentää tiettyjen<br />

ympäristölle haitallisten tuotteiden<br />

käyttöä.<br />

Kiinteistöjen energiankäyttö<br />

ja autoilu avainasemassa<br />

Kulutuksen ohjaamista tuotteista palveluihin<br />

on aikaisemmin ehdotettu keinoksi vähentää<br />

kasvihuonekaasupäästöjä. Palvelut<br />

eivät kuitenkaan synny tyhjästä, vaan niidenkin<br />

tuottamiseksi tarvitaan päästöjä<br />

tuottavia yhteiskunnan prosesseja, minkä<br />

vuoksi palvelujen ympäristövaikutukset korostuvat<br />

myös ENVIMAT-mallin tuloksissa.<br />

– Erityisesti palvelutuotteiden elinkaarisiin<br />

energiankulutuslukuihin pitäisi kiinnittää<br />

enemmän huomiota. Käytännössä palvelutuotteiden<br />

ympäristövaikutuksia saadaan<br />

vähennettyä huomattavasti vähentämällä<br />

kiinteistöjen energian käyttöä, Seppälä<br />

sanoo.<br />

Tutkimustuloksista on selvästi nähtävissä<br />

tuotteet, joiden ilmastovaikutusintensiteetti<br />

on erittäin suuri eli ne aiheuttavat<br />

muita enemmän kasvihuonekaasupäästöjä<br />

yhteiskunnassa. Seppälä nostaa esimerkiksi<br />

autoilun.<br />

– Joko autoilua pitäisi vähentää tai sitten<br />

autot pitäisi kehittää energiatehokkaiksi pidemmällä<br />

aikajänteellä. Samaa ajattelua<br />

voidaan soveltaa muille kuormittaville tuotteille.

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

9<br />

Kuva: comma image

MATERIAALITEHOKKUUS<br />

"Musta laatikko”<br />

avuksi säästävään autoiluun<br />

TEKSTI JA KUVAT: SIRPA MUSTONEN<br />

Matti Liedes näyttää, miten henkilöauton musta laatikko eli ”automokkula” asennetaan kuljettajan jalkatilassa sijaitsevaan diagnostiikka-liittimeen. EU on määrännyt<br />

liittimen pakolliseksi kaikissa uusissa henkilöautoissa: vuodesta 2001 alkaen bensiinikäyttöisissä ja vuodesta 2004 diesel-autoissa.<br />

YKSITYISAUTOILUN aiheuttama ympäristörasitus<br />

on hyvin tiedossa. Joukkoliikenne<br />

on hyvä vaihtoehto, mutta vannoutuneen<br />

autoilijankaan ei tarvitse odottaa energiatehokasta<br />

autoa tumput suorassa, vaan autoilun<br />

hiilidioksidipäästöjen alentamisen voi<br />

aloittaa ajotapaansa muuttamalla ja näin<br />

säästää paitsi polttoainetta myös ympäristöä.<br />

Oikealla ajotavalla voi vähentää 15–20<br />

10 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

prosenttia polttoaineen kulutusta ja samalla<br />

pienentää hiilijalanjälkeään.<br />

Yksi keino opetella oikeaa ajotapaa on<br />

ottaa avuksi tarkoitukseen varta vasten kehitetty<br />

työkalu. Espoolainen EC-Tools Oy<br />

on kehittänyt ainakin toistaiseksi markkinoiden<br />

ainoan tavallisille kuluttajille suunnatun<br />

välineen, joka koostuu matkapuhelimessa<br />

toimivasta ohjelmistosta, autoon<br />

asennettavasta ”mustasta laatikosta” ja internetissä<br />

toimivasta raportoinnista.<br />

Vuodesta 1995 toiminut EC-Tools on<br />

hankkinut kannuksensa raskaan liikenteen<br />

puolella kehittämällä ensin vastaavia tuotteita<br />

kuorma-autoihin ja linja-autoihin ja perehtymällä<br />

polttoaineen kulutusta kasvattaviin<br />

tekijöihin.<br />

– Kun näimme, kuinka paljon polttoaineen<br />

kulutus väheni ammattiautoilussa ajotapaopastuksen<br />

avulla, arvelimme tavallisissa<br />

kuljettajissa todennäköisesti olevan<br />

vielä suurempia eroja. Halusimme kehittää<br />

helpon työkalun, jolla kuka tahansa voi seurata<br />

ja ohjata ajotottumuksiaan kulutuksen<br />

pienentämiseksi, kertoo EC-Toolsin toimitusjohtaja<br />

Matti Liedes.<br />

EC-Tools kehitti matkapuhelimessa toimivan<br />

ohjelmiston ja siihen bluetooth-teknologian<br />

kautta yhteydessä olevan henkilöauton<br />

mustan laatikon eli minitietokoneen,<br />

joka voidaan asentaa suoraan henkilöauton<br />

diagnostiikka-liittimeen. Järjestelmä kerää<br />

automaattisesti auton omia antureita hyödyntäen<br />

tietoa auton kulutuksesta, hiilidioksidipäästöistä<br />

ja kuljettajan ajotavasta,<br />

ja siirtää tiedot internet-palvelimelle.<br />

Kuljettajan ajotapaa kuvataan useiden erilaisten<br />

tunnuslukujen avulla. Kuljettaja saa<br />

ajon aikana reaaliaikaista ajotapaopastusta<br />

matkapuhelimen kautta ja internet-tietopankista<br />

yksityiskohtaisen ja havainnollisen raportoinnin,<br />

joka mahdollistaa vertailun eri kuljettajien<br />

välillä. Järjestelmä hyödyntää niin<br />

ikään GPS-paikannusta ja pystyy tuottamaan<br />

automaattisesti vastaavat tiedot kuin perinteisessä<br />

ajopäiväkirjassa.<br />

www.driveco.fi

Autojen yhteiskäyttö on vaivatonta<br />

TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN<br />

Funky Wine Importsin toimitusjohtaja Jarno<br />

Malmberg on ollut reilu puoli vuotta autojen yhteiskäyttöä<br />

tarjoavan City Car Clubin asiakas.<br />

Jarno Malmberg tuo maahan viinejä ja järjestää Viini Helsinki -<br />

toiminimen alla viinitapahtumia. Hän tarvitsee autoa asiakastapaamisiin<br />

ja pienten viinierien kuljetukseen asiakkaille.<br />

– Olen hyvin tyytyväinen autojen yhteiskäyttöpalveluun, josta<br />

minulla on puolen vuoden kokemus, hän sanoo.<br />

Omistamisen ilo puuttuu<br />

Malmberg korostaa suunnitelmallisuuden tärkeyttä palvelun käytössä.<br />

Muuten se on osoittautunut edulliseksi ja helpoksi.<br />

– Palvelua käyttävältä puuttuu vain auton omistamisen ilo, Malmberg<br />

naurahtaa. Liittymis- ja kuukausimaksun lisäksi maksan auton<br />

yhteiskäytöstä kilometrien ja ajan mukaan. Minun ei tarvitse huolehtia<br />

huolloista, vakuutuksista eikä muutenkaan koko välineestä.<br />

Erityisen tyytyväinen hän on näille yhteiskäyttöautoille varatuista<br />

parkkipaikoista. Niitä on Helsingin seudulla yli 90, ja ne toimivat<br />

autojen nouto- ja palautuspaikkoina.<br />

– Tiedän aina minne auton voin pysäköidä, kun tulen esimerkiksi<br />

Helsingin keskustaan. Oman auton kanssa parkkipaikkaa joutuu<br />

todella hakemaan. Näin säästän aikaa.<br />

Malmberg kiittelee myös autojen yhteiskäytön joustavuutta. Auton<br />

voi valita ihan tarpeiden mukaan, sillä käytössä on sekä henkilö-<br />

että pakettiautoja.<br />

Fiksua auton käyttöä<br />

AUTOJEN yhteiskäyttöä lisäämällä voidaan vähentää autoilun määrää<br />

ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä, kävelyä ja pyöräilyä. Yhteiskäyttö<br />

vähentää autojen määrää ja pysäköintipaikkojen tarvetta,<br />

joten myös kaupunkitilaa säästyy.<br />

Eurooppalaisella momo-hankkeella lisätään tietoisuutta autojen<br />

yhteiskäytöstä ja pyritään kasvattamaan käyttäjämääriä erityisesti<br />

Helsingin seudulla, jossa City Car Club on tarjonnut palveluitaan<br />

liki kymmenen vuotta.<br />

Hankkeessa kehitetään yhteistyötä joukkoliikenteen kanssa ja<br />

pyritään luomaan uusia kumppanuuksia ja palveluja esimerkiksi<br />

asuinkiinteistöjen rakennuttajien sekä kauppojen ja hotellien kanssa.<br />

Lisäksi selvitetään edellytyksiä autojen yhteiskäyttöpalveluiden<br />

tuottamiseksi myös muissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja<br />

Turussa.<br />

Momo-hanke kuuluu Euroopan Älykäs energiahuolto (IEE) -ohjelmaan,<br />

ja se kestää vuoteen 2011 saakka.<br />

JOHANNA TASKINEN, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

KIMMO LAINE, 040 555 8822,<br />

Kimmo.Laine@CityCarClub.com, City Car Club<br />

– Taksi on tietysti myös hyvä vaihtoehto, mutta joskus kun mukana<br />

on esitteitä ja muuta kättä pidempää, on helpompi ottaa kokonainen<br />

auto omaan käyttöön.<br />

Auton käyttö järkevöityy<br />

Yrityskäyttäjä voi varata myös eri tunnukset perhekäyttöä varten,<br />

joten Malmbergien perhekään ei tarvitse enää omaa autoa.<br />

Yhteiskäyttöauton voi varata internetissä tai matkapuhelimella.<br />

Auto avataan ja suljetaan matkapuhelimella. Palvelu toimii Helsingissä,<br />

Vantaalla, Espoossa ja Kirkkonummella.<br />

– Autojen yhteiskäyttö sopii hyvin loogiselle ihmiselle, joka suunnittelee<br />

liikkumisensa. Sitä paitsi se selvästi oman kokemukseni mukaan<br />

vähentää turhaa ajelua. Jotenkin sitä harkitsee tarkemmin, kannattaako<br />

autoa ottaa vai pääsisikö perille vaikkapa julkisilla.<br />

www.CityCarClub.net<br />

Kuva: Miguel Vera<br />

LIIKENNE<br />

Yhteiskäyttöauto on järkevöittänyt sekä<br />

yritykseni että perheeni autoilua<br />

selvästi, sanoo Jarno Malmberg.<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

11

LIIKENNE<br />

TEKSTI: TUIJA KÄYHKÖ<br />

Vuoden pyöräilijä<br />

Vuoden pyöräilijäksi valittu näyttelijä Hannu-Pekka Björkman haluaa kannustaa ihmisiä polkupyörän<br />

käyttöön työmatkaliikenteessä. Hän yllättyi tittelistä ja kutsuu itseään hyötypyöräilijäksi, jolle pyörällä<br />

liikkuminen paikasta toiseen on jo lapsesta asti ollut luonteva vaihtoehto.<br />

Helsingin keskustan tuntumassa<br />

idyllisessä Linnunlaulussa asuva<br />

Hannu-Pekka Björkman on jo<br />

muutaman vuoden ajan tehnyt työmatkat<br />

läpi vuoden pyörällä Punavuoreen KOMteatteriin.<br />

Pyöräilystä on esiintyvälle näyttelijälle<br />

paljon hyötyä. Lihakset lämpenevät<br />

ja pulssi nousee. Olo rentoutuu pyörän<br />

selässä. Esityksen aikana vireystila on optimaalinen.<br />

Myös ostosreissut Hakaniemeen ja Kauppatorille<br />

hoituvat kätevästi fillarilla, muovikassi<br />

molemmissa sarvikoissa. Loppuvuodesta<br />

Björkman siirtyy Töölöön Q-Teatteriin<br />

näyttelijäksi, jolloin työmatka lyhenee.<br />

Björkman ei halua profiloitua autoilun<br />

vastustajaksi, päinvastoin. Hän ymmärtää<br />

hyvin ihmisiä, joille auton käyttö on välttämättömyys.<br />

– Esimerkiksi kotiseudullani Ilmajoella<br />

perheet tarvitsevat oman auton liikkumiseen.<br />

Eikä siellä taida olla yhtään nuorta<br />

miestä, jolla ei olisi omaa autoa.<br />

Silti Björkman toivoo Helsingin keskustaan<br />

autotonta vyöhykettä.<br />

– Osassa keskustaa on pyöräilijän tosi hankalaa<br />

ja vaarallista liikkua katutöiden ja pyörätielle<br />

pysäköityjen lastausautojen vuoksi.<br />

Kätevästi pyörällä<br />

Pyörän käyttö on Björkmanin mielestä järkevää,<br />

mukavaa ja taloudellisesti kannattavaa.<br />

– Pyörällä työmatkaani menee varttitunti,<br />

kävellen puoli tuntia. Jos käyttäisin omaa<br />

autoa, parkkipaikan etsimiseen menisi melkein<br />

se varttitunti. Helsingissä alle yhdeksän<br />

kilometrin matka taittuu kätevimmin ja<br />

nopeimmin kävellen tai pyörällä.<br />

Suomi Pyöräilee -yhteistyötoimikunta<br />

myönsi vuoden pyöräilijä-tittelin Hannu-<br />

Pekka Björkmanille muun muassa toimimisesta<br />

kaupunki- ja työmatkapyöräilyn kannustavana<br />

esimerkkinä.<br />

Björkman sanoo olevansa valinnastaan<br />

otettu mutta vähän hämillään. Hän toivoo<br />

voivansa esimerkillään madaltaa kynnystä<br />

siirtyä auton ratista pyöräilyyn.<br />

12 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

– Olen hyvä esimerkki siitä, että ei pyöräilyn<br />

tarvitse olla elämää suurempaa. Ei<br />

tarvitse hankkia trikoita ja viimeisen muodin<br />

mukaisia vermeitä, pyöräillä voi ihan arkivaatteissa.<br />

Ja vanhat naistenpyörät ovat<br />

käteviä kaupunkiliikenteessä.<br />

Björkman pyöräilee, koska se on kätevää,<br />

mutta kaiken pyöräilystä seuraavan bonuksen<br />

hän ottaa kiitollisesti vastaan.<br />

– Tottakai minulle on tärkeää tehdä oma<br />

osuuteni ilmastonmuutoksen hidastamisessa.<br />

Ja onhan se kiva, kun kunto nousee<br />

säännöllisen pyöräilyn ansiosta. Mutta pyöräilisin<br />

minä niistäkin huolimatta.<br />

Omaa autoa ei tarvita<br />

Björkman on naimisissa näyttelijä Minna<br />

Haapkylän kanssa. Perheessä on kaksi lasta,<br />

pian viisi vuotta täyttävä Eliel ja tänä<br />

vuonna vuoden täyttävä Lukas. Lapsetkin<br />

on totutettu pyörällä kulkemiseen. Eliel kulkee<br />

matkan päiväkotiin pyörällä vanhempien<br />

valvovan silmän alla.<br />

– Jos tarvitsemme autoa, saamme sen<br />

lainaksi appiukolta.<br />

Taksia tulee käytettyä aika paljon. Juuri<br />

veroilmoitusta tehdessään Björkman huomasi<br />

käyttäneensä taksiin vuodessa 1 500<br />

euroa.<br />

– Auto nielisi paljon enemmän rahaa, ja<br />

tosiaan ne parkkipaikan etsimiset ja parkkisakot<br />

olisivat vielä riesana.<br />

Pyöräilyn ihanuutta kuvaa Björkmanin<br />

mielestä osuvimmin kirjailija Pentti Haanpää,<br />

joka oli innokas pyörämies.<br />

– Kuuma kesäpäivä, jossa sekoittuvat niityn<br />

ja metsän tuoksut, siinä on pyöräily parhaimmillaan.<br />

Näyttelijän koskettavin pyöräilymuisto<br />

lapsuudesta on, kun hän vähän yli kymmenvuotiaana<br />

lähti kahden ikätoverinsa<br />

kanssa pyörällä taivaltamaan yli sadan kilometrin<br />

matkaa Ilmajoelta Soiniin kesämökille.<br />

– Päätettiin käyttää yöaika pyöräilyyn, että<br />

ei tulisi liian kuuma. Perille päästiin, mutta<br />

kyllä se otti koville. Melko huikea urakka<br />

senikäisiltä.<br />

Björkman ei muista yhdenkään elokuvan<br />

tai teatterin roolihahmonsa ajaneen pyörällä.<br />

– Ehkä seuraavassa elokuvassa, Kari Väänäsen<br />

ohjaamassa Havukka-ahon ajattelijassa<br />

saan ajaa pyörällä maisteri Ojalan<br />

roolissa.<br />

Vuoden pyöräilijöitä<br />

Aiemmin vuoden pyöräilijöiksi on valittu<br />

Esko Riihelä 1996, Jorma Palo<br />

1997, Claes Andersson 1998, Satu<br />

Hassi 1999, Jukka Rintala 2000, Petri<br />

Linna 2003, Seija Väre 2004, Marjatta<br />

Uusitalo 2005, Esko Meriluoto 2006,<br />

Mikko ”Peltsi” Peltola 2007 ja Osmo<br />

Soininvaara 2008.<br />

Hämeenlinnasta<br />

vuoden pyöräilykunta<br />

Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta<br />

on nimennyt Hämeenlinnan vuoden<br />

pyöräilykunnaksi. Valiokunnan mukaan<br />

Hämeenlinnassa on viime vuosina<br />

edistetty pyöräilyä monin tavoin. Pyöräilyverkoston<br />

yhteispituus on nyt 170<br />

kilometriä Kanta-Hämeenlinnan alueella,<br />

josta viimeisen viiden vuoden aikana<br />

on rakennettu 20 kilometriä.<br />

Pyöräilyn osuus kaikista Hämeenlinnassa<br />

tehtävistä matkoista on vähän<br />

yli 10 prosenttia ja näyttäisi olevan kasvussa<br />

olosuhteiden parantamisen<br />

myötä. Koko maassa pyöräilyn kulkutapaosuus<br />

on noin yhdeksän prosenttia.

Ekologisempi<br />

kesäloma pyöräillen<br />

SUOMESSA on loistavat mahdollisuudet pyörämatkailulle.<br />

Maamme tarjoaa monipuolisia ja<br />

vaihtelevia maisemia niin kulttuurin kuin luonnon<br />

ystäville.<br />

Reittejä, karttoja ja oppaita löytyy esimerkiksi<br />

Pyöräillen Suomessa -sivustolta, joka antaa<br />

neuvoja myös retken suunnitteluun ja toteutukseen.<br />

Nojatuolimatka ja hyviä pyöräilyvinkkejä löytyy<br />

myös Osmo Soininvaaran kirjasta<br />

Fillarilla Nizzaan, joka johdattaa lukijan läpi<br />

Euroopan Tallinnasta aina Etelä-Ranskaan asti.<br />

www.pyoraillensuomessa.fi<br />

Hannu-Pekka Björkmanin mukaan keskustassa asuvan ja töissä<br />

käyvän ei kannata käyttää henkilöautoa työmmatkoihin.<br />

Pyöräily tai käveleminen on kätevintä.<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

13<br />

Kuva: Juuso Westerlund

Kuvat: Kemijoki Oy<br />

UUSIUTUVA ENERGIA<br />

Lisää tehoja<br />

vesivoimaloihin<br />

Turbiinien uusiminen parantaa vanhojen vesivoimaloiden tehoa<br />

huomattavasti. Kemijoki Oy uudistaa voimalaitoksiaan.<br />

Kemijoki Oy on saanut 25 miljoonan euron<br />

lainan Pohjoismaiden Investointipankilta<br />

(NIB) uusien turbiinien asentamiseen<br />

kolmeen 50- ja 60-luvuilla rakennettuun<br />

vesivoimalaan.<br />

Voimalat ovat Pirttikoski I-II, Vanttauskoski<br />

I-II ja Ossauskoski I-III. Uusi teknologia lisää<br />

voimaloiden suorituskykyä 25 prosentilla, mikä<br />

merkitsee 100 gigawattitunnin (GWh) lisäystä<br />

voimaloiden vuotuiseen uusiutuvan ja<br />

päästövapaan energian tuotantoon.<br />

Lisäys saavutetaan siis ilman uusien patojen<br />

rakentamista, mikä on usein ollut syynä vesivoimaan<br />

liittyviin kielteisiin ympäristövaikutuksiin.<br />

Tehonnostoissa<br />

turbiini avainasemassa<br />

Turbiini määrittää koneiston tuotannon tehon.<br />

Vesiturbiini on jo vanha keksintö.<br />

Kuntien energiakatselmus<br />

KUNTAKATSELMUS on asiantuntijoiden<br />

ja katselmuksen tilaajaorganisaation yhteistyössä<br />

suorittama perusteellinen selvitys<br />

energiankäytöstä sekä uusiutuvan<br />

energian lisäämismahdollisuuksista kunnan<br />

alueella.<br />

Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa<br />

selvitetään nykyinen energian tuotanto ja käyttö<br />

sekä uusiutuvan energian lisäämisen mahdollisuudet<br />

kannattavuuslaskelmineen. Lisäksi<br />

katselmuksen yhteydessä kirjataan toimenpide-<br />

ja jatkoehdotukset.<br />

14 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

Vasta 1990-luvulla uudet tietokoneavusteiset<br />

suunnittelu- ja laskentamenetelmät<br />

käynnistivät kehityksen. Juoksupyörän siipien<br />

muotoilulla pystytään parantamaan turbiinin<br />

hyötysuhdetta ja se saadaan kestämään suurempia<br />

vesimääriä. Peruskorjausten yhteydessä<br />

uusitaan myös generaattori sekä säätöja<br />

automaatiolaitteisto. Näiden koneiston<br />

osien uusinnalla parannetaan sähkön tuotannon<br />

ja siirron varmuutta ja turvallisuutta.<br />

Kuntakatselmuksen tavoite on selvittää<br />

mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energiamuotojen<br />

hyödyntämistä kunnan alueella ja<br />

vähentää energiankäytöstä aiheutuvia CO 2päästöjä.<br />

Syksyllä 2008 valmistui kuntakatselmuksen<br />

yleisohje, jonka perusteella TE-keskukset<br />

voivat käsitellä katselmuksien energiatukihakemuksia.<br />

Samalla on kehitetty kuntakatselmustoimintaa<br />

ohjaavaa tarjouspyyntövaiheen<br />

projektisuunnitelmaa ja työn valmistumisen<br />

jälkeistä laadunvarmistusta.<br />

Kemijoki Oy on investoinut voimalaitosten tehonnostoihin<br />

jo vuodesta 1996 alkaen. Tehonnosto-ohjelma tuottaa<br />

vuoteen 2017 mennessä kaikkiaan 290 megawattia<br />

lisää tehoa ja kasvattaa uusiutuvan ja päästöttömän<br />

energian vuosituotantoa 290 gigawattitunnilla.<br />

Mahdollisuus varastoida vettä tekoaltaisiin<br />

sekä säädellä turbiinien tehoa vastaamaan todellista<br />

sähköntarvetta on vesivoiman etuja.<br />

www.kemijoki.fi<br />

REIMA MÄKINEN, reima.makinen@kemijoki.fi,<br />

Kemijoki Oy<br />

<strong>Motiva</strong> järjestää koulutusta kuntakatselmoijille.<br />

Kaikkiaan katselmoijia on koulutettu<br />

useita kymmeniä noin viiden vuoden aikana.<br />

Seuraava koulutustilaisuus on suunniteltu järjestettäväksi<br />

marraskuussa <strong>2009</strong>.<br />

Kuntakatselmus raportteineen voi toimia<br />

apuvälineenä uusiutuvan energian lisäämiseksi<br />

julkisissa hankinnoissa.<br />

www.motiva.fi/julkaisut/energiakatselmukset

Takuuhinta tuulivoimalle<br />

Tuulivoiman takuuhinnasta eli syöttötariffista<br />

valmistui työryhmän esitys<br />

huhtikuun alussa. Takuuhinta tulisi<br />

voimaan myös biokaasulle vuoden<br />

2010 alusta lähtien.<br />

Suomessa on perinteisesti pyritty lisäämään<br />

uusiutuvaa energiaa antamalla uutta<br />

teknologiaa edustaville hankkeille valtion<br />

investointitukea. Uusiutuvalla energialla<br />

tuotetulle sähkölle maksetaan lisäksi verotukia.<br />

EU:n asettamien ja Suomen omien uusiutuvan<br />

energian tavoitteiden saavuttamiseen investointi-<br />

ja verotuet eivät riitä, joten ohjauskeinoja<br />

on tehostettava ja tukien rakenteita kehitettävä,<br />

todettiin jo hallituksen ilmasto- ja energiastrategian<br />

julkistamisen yhteydessä viime syksynä.<br />

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän<br />

pohtimaan takuuhintaa eli syöttötariffia<br />

tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetulle sähkölle.<br />

Vauhtia uusiutuvaan energiaan<br />

Tasainen tulotaso<br />

tuulisähkön tuottajille<br />

Työryhmä jätti ehdotuksensa tuulivoiman<br />

syöttötariffista huhtikuun alussa. Tavoitteena<br />

on luoda maahamme markkinaehtoinen takuuhintajärjestelmä,<br />

joka takaisi tasaisen tulotason<br />

tuulisähkön tuottajille.<br />

Tuulivoimalla tuotetulle sähkölle on esityksessä<br />

määritelty tavoitehinnaksi 83,5 euroa<br />

megawattitunnilta ja tariffin kestoksi 12 vuotta.<br />

Takuuhintajärjestelmän, joka tulisi voimaan<br />

vuoden 2010 alussa, piiriin hyväksytään vain<br />

Suomeen tai aluevesillemme rakennettu uusi<br />

laitos, joka liittyy verkkoon maamme alueella.<br />

Sähkönkäyttäjät maksajina<br />

Sähkön markkinahinnan ja tavoitehinnan välisen<br />

erotuksen maksavat sähkönkäyttäjät. Esityksessä<br />

varataan mahdollisuus siihen, että<br />

tietyt käyttäjät voisivat saada helpotuksia lisätariffin<br />

maksuun.<br />

Ehdotuksen mukaan verkkoyhtiö Fingrid tai<br />

tytäryhtiö kokoaa takuuhinnan ja maksaa sen<br />

edelleen tuulisähköntuottajille. Järjestelmää<br />

ja lain noudattamista valvoisi Energiamarkkinavirasto,<br />

joka myös tiedottaisi ja neuvoisi sekä<br />

seuraisi järjestelmän toimivuutta.<br />

Takuuhinnan suuruudeksi on työ- ja elinkeinoministeriössä<br />

arvioitu vuosikustannuksiksi<br />

keskimääräiselle kerrostalokäyttäjälle<br />

(noin 2 000 kWh/a) kaksi euroa ja sähkölämmityskäyttäjälle<br />

(18 000 kWh/a) 19 euroa,<br />

kun kustannukset kerätään tasaisesti kaikilta<br />

sähkönkäyttäjiltä.<br />

Työryhmän loppuraportin odotetaan valmistuvan<br />

kesäkuun lopussa, jolloin julkistetaan<br />

myös ehdotus biokaasun takuuhinnaksi.<br />

www.tem.fi<br />

PETTERI KUUVA, 010 606 4819,<br />

työ- ja elinkeinoministeriö<br />

Energiatukea uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen on myönnetty yhteensä<br />

62 miljoonaa euroa viime ja tämän vuoden valtion budjeteissa varatusta 87 miljoonasta eurosta.<br />

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen päätöksellä<br />

työ- ja elinkeinoministeriö<br />

myön si 14,7 miljoonaa euroa energiatukea<br />

Lahden Energia Oy:n kierrätyspolttoainetta<br />

käyttävälle kaasutusvoimalaitokselle ja<br />

12 miljoonaa euroa Rajakiiri Oy:n Röyttän tuulipuistolle.<br />

– Ilahduttavan suuresta energiatuen kysynnästä<br />

johtuen vuoden <strong>2009</strong> energiavaltuus<br />

loppuu kesken siitäkin huolimatta, että käytettävissä<br />

oli yli kolminkertainen määrä viime<br />

vuosiin verrattuna, ministeri Pekkarinen toteaa.<br />

Työtä ja<br />

päästövähennyksiä<br />

Lahden Energian kaasutusvoimalaitos pääsee<br />

nykyisiä jätteen energiahyötykäyttöratkaisuja<br />

korkeampaan sähkön tuotannon hyötysuhteeseen.<br />

Se tuottaisi valmistuttuaan 87 prosentin<br />

hyötysuhteella 45 megawatin teholla sähköä ja<br />

95 megawatin teholla kaukolämpöä ja vähentäisi<br />

hiilidioksidipäästöjä lähes 300 000 tonnia<br />

vuodessa. Laitoksen rakennusaikainen vaikutus<br />

työllistämiseen on 68 000 henkilötyöpäivää.<br />

Lisäksi polttoaineen käsittely ja kuljetukset<br />

synnyttävät 40–50 työpaikkaa.<br />

Rajakiiri Oy:n Röyttän tuulipuiston kapasiteetti<br />

on aikanaan 24 megawattia. Tuulipuiston<br />

rakennusvaiheen on laskettu työllistävän<br />

44 000 henkilötyöpäivää. Se vähentää valmistuttuaan<br />

50 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä.<br />

Tuulivoimaa<br />

entistä enemmän<br />

Ministeriössä on sisällä vielä useiden kymmenien<br />

miljoonien eurojen edestä hakemuksia ja<br />

uusia hakemuksia tulee koko ajan.<br />

– Eduskunnan käsittelyssä olevan ilmastoja<br />

energiastrategian toteuttaminen on hyvässä<br />

vauhdissa.<br />

TEM:n myöntämällä energiatuella on tänä<br />

vuonna avustettu lähes 30 eri hanketta. Puun<br />

ja muun bioenergian hyödyntämiseen on<br />

myönnetty eniten tukea, yhteensä 34 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Aiempaan verrattuna kuitenkin tuulivoiman<br />

osuus on kasvanut merkittävästi. Tuulivoimarakentamista<br />

on tuettu 25 miljoonalla eurolla<br />

eli noin 40 prosentilla myönnetyistä tuista.<br />

Energiansäästöhankkeiden tukeen on käytetty<br />

runsaat kolme miljoonaa euroa.<br />

Energiatuilla on vaikutusta<br />

talouden elvytykseen<br />

Energiatuet ovat keskeinen keino, jolla vaikutetaan<br />

uusiutuvan energian käytön lisääntymiseen,<br />

uuden tehokkaan energiateknologian<br />

käyttöönoton edistämiseen ja<br />

energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen<br />

vähentämiseen. Tukea on lisätty<br />

viime vuosina.<br />

Kasvaneet energiatuet vauhdittavat uusiutuvan<br />

energian käyttöä ja energiatehokkuuden<br />

investointeja. Ne myös edistävät taloutta<br />

ja työllisyyttä ja niillä on elvyttävä vaikutus<br />

nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.<br />

Suorien energiatukien lisäksi ensi vuoden<br />

alusta otetaan käyttöön uusia keinoja. Silloin<br />

on luvassa tuulivoimalle ja biokaasulla tuotetulle<br />

sähkölle takuuhintajärjestelmä. Suorat<br />

energiatuet voidaan sen jälkeen suunnata<br />

aiempaa paremmin innovatiivisiin hankkeisiin,<br />

todetaan työ- ja elinkeinoministeriöstä.<br />

www.tem.fi<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

15

UUSIUTUVA ENERGIA<br />

Lämpöpumppuasentajien laatukoulutus<br />

UUSIEN laitteiden ja menetelmien asentaminen<br />

ei aina luonnistu kokeneeltakaan<br />

LVI-asentajalta ilman erityistä oppia. Ongelma<br />

on jokseenkin yleismaailmallinen,<br />

mikä on ymmärretty myös EU-tasolla.<br />

EU:n viime joulukuussa päättämän uusiutuvan<br />

energian direktiivin mukaan lämmitysjärjestelmien<br />

asentajille on oltava tarjolla<br />

sertifiointiin johtavaa koulutusta. Suo-<br />

Biokaasutuotanto – nyt<br />

KIINNOSTUS biokaasutuotantoon on Suomessakin<br />

vihdoin virinnyt ja ala on kasvamassa<br />

vahvasti. Suomen ympäristökeskus<br />

on teettänyt yhdessä laajan asiantuntijaryhmän<br />

kanssa selvityksen kotimaisista parhaista<br />

käytännöistä biokaasun tuotannossa.<br />

Selvitys julkaistaan lähiaikoina.<br />

Mallia voitaisiin toki ottaa myös keskieurooppalaisista<br />

biokaasutekniikoista, joissa<br />

voi olla Suomen olosuhteisiin sovellettavia<br />

ratkaisuja.<br />

Maa- ja metsätalousministeriön käyttöön<br />

varattiin valtion viime ja tämän vuoden budjetista<br />

yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa<br />

biokaasulaitosten investointiavustuksia varten.<br />

16 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

men lämpöpumppuyhdistyksen aloitteesta<br />

ja eräiden muiden maiden esimerkin innoittamina<br />

päätettiin meilläkin lähteä viemään<br />

asiaa viipymättä eteenpäin.<br />

Tavoitteeksi asetettiin koulutuksen järjestäminen<br />

siten, että myös Suomessa voidaan<br />

hankkia pätevöityneen lämpöpumppuasentajan<br />

status. Koulutusjärjestelmä on<br />

kolmivaiheinen. Se koostuu viiden lähipäi-<br />

Investointitukihakemuksia kertyi ministeriöön<br />

yhteensä 39. Niiden yhteenlaskettu kokonaisinvestointi<br />

on noin 122 miljoona euroa.<br />

Uusia hankkeita on lähdössä käyntiin eri<br />

puolilla Suomea painottuen alueille, joilla on<br />

paljon kotieläintuotantoa. Investointitukia<br />

saattoivat hakea yritykset, kunnat ja muut<br />

yhteisöt, mutta eivät yksittäiset maatilat.<br />

Maa- ja metsätalousministeriö päätyi tarkan<br />

seulonnan jälkeen myöntämään avustuksen<br />

viidelletoista uudelle biokaasulaitokselle.<br />

Niiden yhteenlaskettu investointikustannus<br />

on 22 miljoonaa euroa.<br />

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin kymmenen<br />

maatilan biokaasulaitosta ja kaksi<br />

Kuva: Petri Koivula/Sulpu<br />

vän teoriaosuudesta, käytännön päivästä<br />

sekä näyttösuorituksesta. Sertifikaatin<br />

myöntäjäksi on sovittu Suomen lämpöpumppuyhdistys<br />

SULPU ry.<br />

Amiedu rakensi uudet tilat käytännön<br />

opetukseen. Yritykset toimittivat koulutustilaa<br />

varten lämpöpumppuja. Kilpailun jälkeen<br />

koulutustila nimettiin COPpariksi.<br />

Ensimmäinen 20 henkilön ryhmä aloitti<br />

koulutuksen tammikuussa <strong>2009</strong>. Lisäksi<br />

järjestettiin kolme kurssia keväällä ja koulutuspaikkoja<br />

tarjotaan syksyn kolmelle<br />

kurssille. Vuonna 2010 alkaen koulutusta<br />

on tarkoitus levittää muihinkin ammatillisiin<br />

aikuisoppilaitoksiin SULPU ry:n ja<br />

Amiedun kumppanuussopimuksen mukaisesti.<br />

Sertifiointikoulutuksen aloittamista rahoittivat<br />

työ- ja elinkeinoministeriö sekä<br />

ympäristöministeriö.<br />

www.amiedu.fi > koulutushaku > kiinteistöpalvelut<br />

TIMO MÄÄTTÄ, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

JANNE ILMONEN, 020 7461 265,<br />

janne.ilmonen@amiedu.fi, Amiedu<br />

Kouluttaja Harri Fränti esittelee Amiedun koulutustilaa<br />

Timo Määtälle.<br />

suurempaa tuotantoyksikköä. Lisäksi jätevedenpuhdistamojen<br />

yhteydessä on lukuisia<br />

biokaasulaitoksia.<br />

Alalla odotellaan biokaasulla tuotetun sähkön<br />

takuuhinnasta työryhmän esitystä, joka<br />

pitäisi tulla kesäkuun loppuun mennessä.<br />

BIRGITTA VAINIO-MATTILA, (09) 160 52911,<br />

040 861 7793, maa- ja metsätalousministeriö

Energiaohjelma maatiloille<br />

Vapaaehtoinen ja valtakunnallinen<br />

maatilojen energiaohjelma ohjaa<br />

maatiloja pitkäjänteiseen energiatehokkuuden<br />

kehittämiseen ja uusiutuvien<br />

energialähteiden käytön lisäämiseen.<br />

Ohjelmaan liittyvät maatilat laativat energiankäytöstään<br />

riippuen tilakohtaisen energiasuunnitelman,<br />

-katselmuksen tai noudattavat<br />

energiankäytön omavalvontaa.<br />

Tilan energiasuunnitelma<br />

ohjaa toimintaa<br />

Energiasuunnitelman laatiminen tilalle<br />

käynnistyy energiankäytön esitietojen keräämisellä<br />

ja ulkopuolisen energiasuunnittelijan<br />

tilakäynnillä.<br />

Energiasuunnittelija on koulutettu ja<br />

maaseutuviraston hyväksymä asiantuntija,<br />

joka tarkastelee maatilan energiakustannusten<br />

kokonaisuutta yhdessä tilan edustajan<br />

kanssa. Käynnin tarkoitus on määrittää,<br />

mitkä toimenpiteet olisivat tärkeimmät<br />

toteuttaa ja kirjata havaitut tehostamiskeinot<br />

suunnitelmaraporttiin. Energiasuunnittelija<br />

sopii ja kirjaa yhdessä tilan edustajan<br />

kanssa raporttiin myös seuraavat kehitysaskeleet<br />

sekä niiden toteutusaikataulun ja<br />

toteuttajat.<br />

Tämän jälkeen maatila toimii suunnitelman<br />

mukaan energiatehokkuuden jatkuvaksi<br />

parantamiseksi. Tilan tulee tarvittaessa<br />

olla valmis raportoimaan energian<br />

käytön kehittymisestä ja toteutetuista tehostamistoimenpiteistä.<br />

Ohjelmaan liittyneille<br />

maatiloille valtion tukea<br />

Valtio tukee energiaohjelmaan liittynyttä<br />

maatilaa suunnitelman käynnistysvaiheessa.<br />

Tukea myönnetään energiasuunnittelijan<br />

tilakäynnin kustannuksiin.<br />

Maa- ja metsätalousministeriössä laaditaan<br />

parhaillaan valtioneuvoston asetusta<br />

maatilan energiasuunnitelmatuesta.<br />

Suurille maatiloille<br />

energiakatselmus<br />

Ohjelman käynnistämisen jälkeen maa- ja<br />

metsätalousministeriön johdolla aloitetaan<br />

maatilan energiakatselmuksen ohjeistuksen<br />

ja hallinnollisten menettelytapojen<br />

määrittelyjen laatiminen.<br />

Energiankäytöltään suurille maatiloille<br />

laaditaan energiakatselmus, jossa voidaan<br />

tarkastella energiatehokkuutta ja uusiutuvien<br />

energiamuotojen käyttöönottoa laajemmin,<br />

yksityiskohtaisemmin ja useamman<br />

eri alan asiantuntijan voimin. Siinä<br />

myös kuvataan kaikki taloudelliset toimenpide-ehdotuksetkannattavuuslaskelmineen.<br />

Ohjelma tukee kansallisia<br />

ja kansainvälisiä tavoitteita<br />

Valtakunnallinen maatilojen energiaohjelma<br />

vastaa kansainvälisiin ilmasto- ja energiavelvoitteisiimme<br />

ja niiden pohjalta asetettuihin<br />

kansallisiin tavoitteisiin. Vapaaehtoisuuteen<br />

perustuvan ohjelman toivo-<br />

MAATALOUS<br />

Maatiloille valmistellaan parhaillaan valtakunnallista energiaohjelmaa maa- ja metsätalousministeriön<br />

johdolla. Syyskaudella käynnistyvä ohjelma tarjoaa maatiloille mahdollisuuden kehittää energiankäyttöään<br />

ilmastomyötäisempään ja kustannustehokkaampaan suuntaan.<br />

taan tuovan merkittäviä tuloksia, mikä vähentää<br />

kansallista säädösohjauksen tarvetta.<br />

Maa- ja metsätalousministeriön sekä<br />

<strong>Motiva</strong>n lisäksi ohjelman laatimiseen ovat<br />

osallistuneet alan eri toimijat ja osapuolet.<br />

LEA GYNTHER, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

VELI-PEKKA RESKOLA, veli-pekka.reskola@mmm.fi,<br />

maa- ja metsätalousministeriö<br />

1. Energiasuunnitelman tilaaminen ja<br />

ener giaohjelmaan liittyminen<br />

- maatila liittyy energiaohjelmaan<br />

- tilaa energiasuunnittelijan<br />

- täyttää esitietolomakkeen<br />

2. Tilakäynti ja raportointi<br />

- kenttätyöpäivän toteutus energiasuunnittelijan<br />

ja tilan yhteistyönä<br />

- kenttätyöpäivän tulosten raportointi<br />

3. Jatkuva parantaminen<br />

- maatila käynnistää yhteisesti sovitut<br />

jatkotoimenpiteet<br />

- valmistautuu toiminnan tulosten<br />

seurantaan ja raportointiin<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

17<br />

Kuva: Aarne Isomäki / Vastavalo

Kuva: Tuomo Elonen / VTT<br />

CLIMBUS<br />

Lämpöä moottoriin pakokaasuista<br />

Lämpöakulla varustettu Itella Oyj:n jakeluauto pakokaasumittauksissa VTT:n laboratoriossa -10 asteen lämpötilassa.<br />

Dieselkäyttöisten jakelu- ja kuljetusautojen ongelmaksi on koettu moottorin lisälämmittimen polttoaineen<br />

kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt. Tehokkaat nykyaikaiset dieselmoottorit jäähtyvät kylmässä<br />

ilmanalassa nopeasti, joten lisälämpöä tarvitaan, jotta moottori toimisi.<br />

VTT on yhdessä Teknillisen korkeakoulun<br />

sovelletun termodynamiikan<br />

laboratorion kanssa tutkinut,<br />

miten Suomen oloihin voitaisiin soveltaa<br />

lämpöakkua ottamaan talteen auton pakokaasujen<br />

lämpöä. Tutkimushanke alkoi<br />

vuonna 2006 ja päättyi maaliskuussa, ja se<br />

oli osa Tekesin ClimBus-teknologiaohjelmaa.<br />

Onko sen suhteen saavutettu hyviä<br />

tuloksia?<br />

– Tarkoituksemme on ollut selvittää, voidaanko<br />

auton moottorin lämmitin korvata<br />

osittain tai kokonaan lämpöakulla Suomen<br />

talvessa, kertoo erikoistutkija Pertti Kauranen<br />

VTT:stä. Tulostemme mukaan pakokaasujen<br />

hukkalämmöllä lämpiävällä lämpöakulla<br />

pärjätään ilman muita laitteita hyvin<br />

vielä –10 °C asteessa.<br />

Kaurasen mukaan suurimmat ongelmat<br />

kehitystyössä liittyivät lämpöakkuastian<br />

kannen nestetiivistykseen ja lämpöeristykseen.<br />

Astia sinällään on hyvin tyhjöeristetty.<br />

Lämpöakun sijoittaminen nykyautojen<br />

ahtaaseen moottoritilaan on hankalaa.<br />

Lämpöakkujen kehittämistyössä tärkeänä<br />

on pidetty sitä, että niiden avulla voitai-<br />

18 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

siin vähentää dieselautojen CO 2-päästöjä<br />

ja energiankulutusta.<br />

– Pakokaasujen lämmön talteenoton<br />

avulla diesel-moottori käy talvella kuumempana<br />

ja toimii paremmin. Lämpöakun<br />

Lämpöakkuastia ja lämpöä varaava suolapatteristo.<br />

Kuva: VTT tiedotus<br />

vaikutus tulee näkyviin kylmäkäynnistysten<br />

yhteydessä, jolloin se vaikuttaa enemmän<br />

häkä- ja hiilivetypäästöihin, sanoo Kauranen.<br />

Koeauto ajettiin Oulusta Helsinkiin lähes<br />

nolla-asteen lämpötilassa eikä siinä ilmennyt<br />

ylikuumenemista, vaikka lämmön talteenotolle<br />

ei ollut termostaattiohjausta.<br />

Kauranen mainitsee, että lämpöakun jälkiasennuksessa<br />

on ongelmana tilantarve,<br />

ne pitäisi saada autoihin tehdasasennuksen<br />

yhteydessä, joten autoteollisuus pitäisi saada<br />

mukaan kehitystyöhön.<br />

Hankkeessa ovat olleet mukana Lumikko<br />

Oy, VAK Oy, Eurocon Oy, Tuoretie Oy, Danisco<br />

Sweeteners Oy, SPR Veripalvelu, Itella<br />

Oyj, Easy Km Oy ja EHS Group Oy.<br />

www.motiva.fi/pcmakku<br />

PERTTI KAURANEN, 020 722 3575,<br />

pertti.kauranen@vtt.fi, VTT

CLIMBUS – ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSTÄ LIIKETOIMINTAA<br />

Kotien ilmastotalkoiden avuksi palautepalvelu<br />

Kuluttajien on vaikea arvioida<br />

omaa vaikutustaan ilmastopäästöihin.<br />

Kotitaloudet suhtautuvat<br />

kuitenkin myönteisesti palautteeseen,<br />

jonka voisivat saada kulutuksensa<br />

ilmastovaikutuksista.<br />

Palaute lisäisi tietoa ja myös auttaisi<br />

vähentämään kulutuksen<br />

kasvihuonekaasupäästöjä.<br />

Climate Bonus / Kulutuksen ilmastovaikutus<br />

-hankkeessa on kehitetty tietojärjestelmää,<br />

jonka avulla kuluttajat<br />

voisivat seurata ja vertailla ostostensa<br />

kasvihuonekaasupäästöjä.<br />

Kotitalouksille suunniteltu järjestelmä kattaa<br />

elintarvikkeiden, liikkumisen ja asumisen<br />

ilmastovaikutukset. Siinä elintarvikeostokset<br />

kirjautuvat palveluun automaattisesti kaupan<br />

kassalla asiakaskortin avulla tai matkapuhelimen<br />

välityksellä.<br />

Kuluttajapaneeli, jonka avulla järjestelmää<br />

testattiin, piti sitä tarpeellisena ja antoi vinkkejä<br />

palvelun parantamiseksi. Tavoitteena on<br />

auttaa kuluttajia tekemään ilmastomyöntei-<br />

Vähähiilinen talous – uhka vai mahdollisuus?<br />

siä valintoja päivittäisten ostosten valinnassa.<br />

On oleellista varmistaa se, että riittävän moni<br />

kotitalous osallistuu seuranta- ja palautejärjestelmän<br />

käyttöön. Seurantaan voidaan<br />

liittää myös bonus- tai palkitsemisjärjestelmä.<br />

– Järjestelmän keskeisin haaste on luotettavan<br />

tiedon saaminen riittävän kattavasti.<br />

Tämän tyyppiset järjestelmät tulevat laajasti<br />

käyttöön 3–7 vuoden kuluttua, arvioi projektin<br />

koordinaattori Adriaan Perrels Valtion<br />

taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.<br />

Ainutlaatuista kehitystyötä<br />

Esiselvityksessä arvioitiin eri tietojärjestelmien<br />

ja niiden yhdistämisen asettamia vaatimuksia<br />

ja yhteensovitustarpeita. Järjestelmän<br />

käyttöönotossa on ratkaisevaa tietojensaanti,<br />

yhdistäminen ja laadunvarmistus. Keskeiset<br />

haasteet liittyvät tietojen kattavuuden,<br />

vertailukelpoisuuden, läpinäkyvyyden, tarkkuuden<br />

sekä kustannustehokkuuden parantamiseen<br />

eri tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälkien<br />

käyttöönotossa.<br />

Hankkeessa selvitettiin kolmea osa-aluetta:<br />

tuotteiden hiilijalanjälkien luotettava todentaminen,<br />

kotitalouskohtainen seurantaja<br />

palautejärjestelmä ostosten kasvihuone-<br />

ClimBus-ohjelman päätösseminaari kokoaa yhteen viisivuotisen Ilmastonmuutoksen<br />

hillinnästä liiketoimintaan -ohjelman tulokset. Seminaari luotaa vähähiilisen<br />

talouden tulevaisuuden näkymiä.<br />

Ohjelman testamentti kokoaa toimet, joilla suomalaiset yritykset menestyvät kansainvälisillä<br />

ilmastomarkkinoilla.<br />

PÄÄTÖSSEMINAARI 9.–10. kesäkuuta <strong>2009</strong> Finlandia-talolla, Helsingissä<br />

Tiistaina 9.6. Ilmastonmuutoksen hillintä liiketoiminnan näkökulmasta<br />

Millaisin eväin suomalainen osaaminen pärjää kansainvälisessä kilpailussa?<br />

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?<br />

Miten ilmastoteknologian osaaminen ja kehittäminen näkyvät ilmastostrategiassa?<br />

ClimBus-ohjelman testamentti ja Tekesin toimet ilmastonmuutossektorilla<br />

Keskiviikko 10.6. ClimBus-hankkeiden tuloksia, hanke-esittelyjä teemoina<br />

Tulevaisuuden energia- ja päästöskenaariot<br />

Hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi<br />

Energian tehokkaan käytön osaaminen ja -teknologiat<br />

Vähäpäästöinen energiantuotanto<br />

Palveluliiketoiminta<br />

Tervetuloa!<br />

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.tekes.fi/climbus<br />

Kuva: Fran Weaver<br />

Kuluttajia ohjaavat järjestelmät ovat käytössä ehkä jo<br />

kolmen vuoden kuluttua, sanoo Adriaan Perrels.<br />

kaasusisällöstä sekä palkkiojärjestelmä niille,<br />

jotka ovat onnistuneet vähentämään ostostensa<br />

kasvihuonekaasupäästöjä.<br />

Kulutuksen ilmastovaikutusarvioita tutkitaan<br />

parhaillaan useissa EU-maissa. Esimerkiksi<br />

Englannissa Euroopan suurin vähittäiskauppaketju<br />

Tesco kehittää aktiivisesti vastaavantyyppisiä<br />

palveluja. Myös Ranskassa<br />

on tapahtumassa paljon tällä alueella. Lisäksi<br />

Belgiassa ja Saksassa on aloitettu esitutkimuksia<br />

aihealueelta.<br />

Climate Bonus -hankkeessa tutkittu kokonaisuus<br />

on kuitenkin ainutlaatuinen ja tämän<br />

hankkeen myötä Suomi toimii kansainvälisen<br />

tutkimuksen eturintamassa ohjauskeino- ja<br />

innovaatiokehityksessä.<br />

Hankkeen tutkimus- ja kehitysyhteistyön<br />

ovat toteuttaneet VATT, VTT, KTK, SYKE ja<br />

MTT. Elinkeinoelämää edustavat Ruokakesko,<br />

HK Ruokatalo, Elisa, Stora Enso, Tuulia International<br />

ja Nokia.<br />

www.intra.vatt.fi/climatebonus<br />

ADRIAAN PERRELS, projektin koordinaattori,<br />

040 304 5572, VATT<br />

PÄIVI TIMONEN, projektin ohjausryhmän puheenjohtaja,<br />

050 343 3138<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

19

SATTUMIA<br />

Kohti kestäviä hankintoja<br />

Julkinen sektori ryhtyy edistämään nykyistä ripeämmin kestäviä hankintoja. Hallituksen tekemän periaatepäätöksen<br />

tavoitteena on vähentää julkisen sektorin ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutuksia.<br />

Viimeistään vuonna 2015 ympäristönäkökulma<br />

on otettava huomioon<br />

kaikissa valtion keskushallinnon,<br />

kuten ministeriöiden, hankinnoissa. Kunnissa<br />

ja valtion paikallishallinnossa suositus<br />

koskee 50 prosenttia hankinnoista.<br />

Valtionhallinnolle<br />

energiansäästötavoitteet<br />

Valtionhallinto ja virastot velvoitetaan asettamaan<br />

energiansäästötavoite vuosille<br />

2016 ja 2020 sekä laatimaan suunnitelmat<br />

tavoitteen saavuttamiseksi. Osa suunnitelmaa<br />

on hankintojen energiatehokkuus.<br />

Suunnitelma koskee niin uusiutuvan energian<br />

käyttöä, rakentamista kuin kuljetuksia<br />

ja liikkumista. Kestävät hankinnat ulotetaan<br />

myös ruokavalintoihin; julkisiin keittiöihin<br />

tulee hankkia useammin luomua, sesonginmukaista<br />

ruokaa ja kasviksia.<br />

Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että<br />

julkisissa organisaatioissa otetaan käyttöön<br />

ympäristöjärjestelmät tai -ohjelmat<br />

vuoden 2010 aikana. Niihin kirjataan konkreettiset<br />

tavoitteet esimerkiksi energian,<br />

veden ja paperin kulutuksen sekä virkamatkojen<br />

ympäristövaikutusten vähentämiseksi.<br />

Lisää neuvontaa<br />

ja uusi rahoitusmalli<br />

Hallitus tukee tavoitteiden toteuttamista lisäämällä<br />

tietoa ja neuvontaa. <strong>Motiva</strong> Oy:n<br />

yhteyteen on perustettu ympäristöteknologiahankintojen<br />

neuvontapalvelu. Teknologian<br />

ja innovaatioiden kehittämiskeskus,<br />

Tekes, puolestaan valmistelee parhaillaan<br />

rahoitusmallia, jolla voitaisiin madaltaa kynnystä<br />

innovatiivisten ympäristöteknologian<br />

hankintojen tekemiseen.<br />

Valtioneuvoston linjauksia julkiselle sektorille<br />

on valmistellut ympäristöministeriö<br />

yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön<br />

sekä laajan työryhmän kanssa.<br />

www.ymparisto.fi<br />

www.motiva.fi<br />

ISA-MARIA BERGMAN, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

20 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

Opetushallituksen talon remontissa Helsingissä satsattiin energiatehokkuuteen enemmän kuin normit edellyttävät.<br />

Lämpöeristeen paksuus on 24 senttiä, ja ikkunoiden selektiivilasi yhdessä 15 milliä paksun lasisen<br />

pitsikuorrutuksen kanssa estävät lämpövuotoja tehokkaasti. Talo lämpiää kaukolämmöllä ja viilenee kaukojäähdytyksellä.<br />

Mittarit ovat tärkeitä, kun hankintoja punnitaan<br />

YLI 220 paikallis- ja valtionhallinnon edustajaa<br />

eri puolilta maailmaa kokoontui huhtikuun<br />

alussa Reykjavikiin keskustelemaan<br />

siitä, miten julkisten hankintojen avulla<br />

voidaan hidastaa ilmastonmuutosta.<br />

EcoProcura-konferenssin yksi keskeisimmistä<br />

sanomista oli, että mittarit ovat tärkeitä<br />

kun hankintojen ympäristömyötäisyyttä<br />

parannetaan. ”What gets measured<br />

gets done”.<br />

Hankintojen vaikuttavuuden arviointi<br />

on ajankohtaista myös Suomessa, koska<br />

monet kunnat ovat sitoutuneet ympäristöpoliittisten<br />

tavoitteiden saavuttamiseen.<br />

Reykjavikin tilaisuuden päätteeksi Helsingin<br />

apulaiskaupunginjohtaja Pekka<br />

Sauri vastaanotti vihreiden hankintojen<br />

Procura+-kampanjan puheenjohtajuuden<br />

vuodelle <strong>2009</strong>.<br />

www.iclei.org/ecoprocura<strong>2009</strong><br />

Matti Björkman/Lehtikuva

Energiatehokkuutta<br />

toimitiloihin<br />

SUOMI-RUOTSI yhteistyöllä kehitetään toimitiloihin<br />

innovatiivisia, energiatehokkaita ratkaisuja<br />

BELOK-tilaajaryhmässä.<br />

Ruotsin Energiavirasto (Energimyndigheten)<br />

rahoittaa tilaajaryhmää, joka suosii hankinnoissa<br />

uusia, kaupallistamisvaiheessa olevia energiatehokkaita<br />

järjestelmiä ja ratkaisuja. Tilaajaryhmän<br />

yhteistyön tavoitteena on edistää<br />

kiinteistöjen energiatehokkuutta ja toisaalta<br />

helpottaa uusien energiatehokkaiden ratkaisujen<br />

markkinoillepääsyä.<br />

Tilaajaryhmän toimintaa jatketaan vuosina<br />

<strong>2009</strong>–2011 käynnissä olevan hankkeen puitteissa.<br />

Hankinta-asiantuntija Isa-Maria Bergman<br />

<strong>Motiva</strong>sta osallistuu projektin ohjausryhmään.<br />

Näin hankkeessa kerätyt kokemukset ja opit<br />

saadaan käyttöön myös Suomessa. Ruotsalaiset<br />

puolestaan toivovat saavansa oppia Suomen ainutlaatuisestaenergiatehokkuussopimusjärjestelmästä.<br />

www.belok.se<br />

ISA-MARIA BERGMAN, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

Rakentamismääräykset<br />

ohjaavat<br />

energiatehokkuuteen<br />

SUOMEN rakentamismääräyksetuudistuvat<br />

ja kiristyvät vuoden<br />

2010 alussa, eten -<br />

kin energiankäyttöön<br />

liittyen. Rakentamismääräyskokoelman<br />

energia-asioita ei kuitenkaan<br />

tunneta hyvin.<br />

Määräysten muuttuessa<br />

on rakentajien<br />

ja rakennuttajien kiinnitettävä energiatehokkuuteen<br />

ja -tekniikkaan entistä enemmän huomiota.<br />

Ympäristöministeriön, VTT:n ja <strong>Motiva</strong> Oy:n<br />

tuottama "Rakentamismääräykset ohjaavat energiatehokkuuteen"<br />

-esite on julkaistu nyt myös<br />

ruotsinkielisenä nimellä "Byggbestämmelserna<br />

styr mot energieffektivitet". Julkaisun voi tilata <strong>Motiva</strong>sta<br />

ja se löytyy myös sähköisenä versiona sekä<br />

<strong>Motiva</strong>n että ympäristöministeriön verkkopalveluista.<br />

www.motiva.fi/julkaisut<br />

K U R J E N M I E K K A • M O T I V A X P R E S S •<br />

UUTTA JA ENTISTÄ<br />

EHOMPAA RAKENTAMISTA<br />

SATTUMIA<br />

TAVARASATAMAN nosturit poistuivat talvella Helsingin Jätkäsaaresta<br />

Vuosaaren uuteen satamaan. Nostureiden ja konttien<br />

tilalle Länsisataman matkustajaterminaalin viereen nousee<br />

merellinen kaupunginosa.<br />

Jätkäsaaren yleiskaava tehtiin jo vuonna 1992. Kaupunginosan<br />

suunnittelussa tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa ekologisemmin<br />

ja varata tavallista vähemmän pysäköintipaikkoja. Asukkaita<br />

Jätkäsaareen kaavaillaan 14 500 ja työpaikkoja 6 000.<br />

Aivan uutta saattaa ollakin luvassa. Sitra julkisti keväällä oman energia- ja innovaatiokorttelinsa<br />

Low2No-suunnittelukilpailun ensimmäisen vaiheen. Rahasto sai siihen yhteensä<br />

73 hakemusta. Niistä pääsi jatkamaan viisi ehdotusta: kaksi yhdysvaltalaista, kaksi<br />

brittiläistä ja yksi tanskalainen arkkitehtitoimisto.<br />

Sitra etsii työryhmää, joka yhdistää suunnittelussaan energiatehokkuuden, kestävän kehityksen,<br />

sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat sekä laadukkaan arkkitehtuurin. Tavoitteena<br />

on pitkä loikkaus energiatehokkaaseen ja hiilettömään uudisrakentamiseen. Aikaa suunnitteluun<br />

valituilla viidellä toimistolla on heinäkuun alkuun asti.<br />

• • •<br />

Porvoossa kehitellään parhaillaan energiakaavaa 6 000 asukkaan Skaftkärrin pientaloalueelle<br />

tavoitteena energiatehokkuus sekä matala- ja passiivienergiaratkaisut. Hankkeen<br />

takana on Porvoon kaupunki, kehitysyhtiö Posintra Oy, Sitra ja Porvoon Energia.<br />

Energiakaavassa tutkitaan ja mallinnetaan, miten energiatehokkuus saataisiin mukaan<br />

kaavoitukseen, kun yhdyskuntarakenne, energiantuotanto, kulutus, liikenne, palvelut ja<br />

sosiaalinen ympäristö kytketään yhteen. Myös rakennustapa sekä uudet energiamuodot<br />

ja toimintamallit ovat listalla mukana.<br />

• • •<br />

Kontiolahden Lehmoon nousee lähivuosina Suutelan puutaloalue, jossa kaikkien rakennusten<br />

pitäisi olla energiatehokkuusluvultaan vähintään 160. Alueen lämpöhuolto on keskitetty<br />

ja perustuu puuenergiaan.<br />

Suutelan pelloille noin 23 hehtaarin alueelle rakennetaan 150–200 asuntoa pientaloihin,<br />

pienkerrostaloihin ja rivitaloihin. Suunnittelu tehdään osana Oulun yliopiston Moderni<br />

puukaupunki -hanketta ja mukana siinä ovat Kontiolahden kunta ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.<br />

• • •<br />

Kempeleen Ketolanperälle suunnitellaan kymmenen matalaenergiatasoisen omakotitalon<br />

ekokorttelia, joka on ensimmäisenä Suomessa tarvittavan energian suhteen täysin<br />

omavarainen. Talojen tarvitsema sähkö ja lämmitys tuotetaan omassa pienvoimalassa<br />

puuhakkeesta uudella puukaasuteknologialla ja lisäksi tuulivoimalla. Korttelin rakentaminen<br />

alkaa jo tänä kesänä.<br />

• • •<br />

Hienoja suunnitelmia ovat kaikki. Jään odottamaan mielenkiinnolla. Energiatehokkuus rakentamisessa<br />

on hieno juttu.<br />

Toivottavasti näihin eri suunnitelmiin kytkeytyy järkevän liikkumisen opastus ja myös<br />

mahdollisuudet siihen.<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

21

SATTUMIA<br />

<strong>Motiva</strong>n<br />

energiaosaamista<br />

Turkissa<br />

Turkkilaisten kotien energiatehokkuuden<br />

tietoja kohennettiin<br />

suomalais-turkkilaisena yhteistyönä.<br />

<strong>Motiva</strong>n johtama hanke<br />

kesti reilun vuoden.<br />

Tavoitteena enverIBAP*-hankkeessa oli auttaa<br />

maan energiaviranomaisia kehittämään<br />

toimintaansa energiatehokkuuden edistämisessä.<br />

Työssä keskityttiin rakennuksiin ja kotitalouksien<br />

energiankäyttöön. Turkkiin vietiin<br />

<strong>Motiva</strong>n toiminnassa tuotettuja ja hyväksi<br />

todettuja toimintatapoja, aineistoja ja<br />

koulutusta.<br />

Turkiksi käännettiin esimerkiksi Lasten<br />

energiakirja. Kotitalouksille työstettiin tietomateriaalia<br />

Turkin olosuhteisiin sopivaksi.<br />

Myös internet-aineistoja energiatehokkuudesta<br />

tuotettiin kouluille ja kotitalouksille.<br />

Rakennusten energiankäytön tehostamisessa<br />

keskityttiin vaipan lämpötalouteen,<br />

LVI-teknisiin järjestelmiin ja valaistukseen.<br />

Turkkilaisille asiantuntijoille järjestettiin<br />

koulutusta ja opintomatkoja EUmaihin.<br />

Koululaisille suunnattu opetusmateriaali<br />

tuli selvästi suureen tarpeeseen ja kiinnosti<br />

lapsia. Tämä todettiin, kun aineistot olivat<br />

käytössä hankkeen aikana kuudessa koulussa.<br />

Hankkeen loppuraportti luovutettiin rahoittajalle<br />

maaliskuun lopussa. EuropeAidrahoitus<br />

kanavoitui EU:n Ankarassa toimivan<br />

CFCU:n (Central Finance and Contracts<br />

Unit) kautta. enverIPAB-hanke on osa turkkilaisen<br />

energiaviranomaisen EIE:n energiatehokkuuden<br />

edistämistyötä.<br />

*Projektin nimessä enver viittaa turkinkieliseen energiansäästö-sanaan,<br />

IPAB taas tulee tilatun työn nimestä<br />

Increasing Public Awareness on Energy Efficiency<br />

in Buildings.<br />

SEPPO SILVONEN, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

http://repa.eie.gov.tr/enverIPAB/index.htm<br />

22 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

Tehostettua energianeuvontaa<br />

PK-yrityksille<br />

MUOVI-, elintarvike-, teknologia- ja kemianteollisuusliitot<br />

sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut<br />

MaRa ry ovat sopineet <strong>Motiva</strong>n<br />

kanssa tehostetusta energiatehokkuusneuvonnasta.<br />

Liittojen energiatehokkuussopimukseen<br />

liittyneet yritykset saavat <strong>Motiva</strong>sta kesästä<br />

lähtien tehostettua ala- ja yrityskohtaista<br />

energianeuvontaa, jonka rahoittavat<br />

edellä mainitut toimialaliitot ja työ- ja elinkeinoministeriö.<br />

Tietoa on saatavilla internetin välityksellä<br />

ja seminaareissa. Neuvoa saa ja kysymyksiä<br />

voi esittää puhelimitse ja sähköpostitse.<br />

<strong>Motiva</strong> palvelee muita aloja aiempaan tapaan<br />

energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa.<br />

Apua sopimuksen<br />

toimeenpanoon<br />

Tehostetun neuvonnan avulla halutaan auttaa<br />

ja vauhdittaa tehostamistoimintaa sopimukseen<br />

liittyneissä yrityksissä. Yksityiskohtaisempia<br />

neuvoja yritykset voivat tarvita<br />

esimerkiksi katselmuksiin liittyviin<br />

asioihin, energiatehokkuussopimusten vuosiraportointiin,<br />

tehostamistoimenpiteiden<br />

priorisointiin ja toimenpideohjelmien laatimiseen.<br />

Yrityksiä neuvotaan tarpeen mu-<br />

Valaistusopas kunnille<br />

VALAISTUSTA on uusittava! -opas on laadittu kuntien<br />

päättäjille. Oppaassa on tärkeää tietoa valaistuksen kehitystä<br />

ohjaavasta EU-lainsäädännöstä ja yleistä tietoa sekä<br />

sisä- että ulkovalaistuksen energiatehokkuudesta. Sen<br />

ovat tehneet <strong>Motiva</strong> Oy ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus<br />

STEK ry yhteistyössä valaistusalan toimijoiden<br />

kanssa.<br />

Asiantuntijoina työssä ovat olleet muun muassa<br />

Neuvottelevat sähkösuunnittelijat NSS ry, SSTL - Suomen<br />

Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto<br />

STUL ry, Teknologiateollisuus ry ja Suomen<br />

Valoteknillinen Seura ry. Opas lähetetään tiedoksi<br />

kaikkiin Suomen kuntiin. Opas ja asiaan liittyvää<br />

täydentävää tietoa on myöhemmin saatavissa myös<br />

internetistä www.motiva.fi.<br />

ANTTI KOKKONEN, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

kaan myös sisäiseen viestintään ja koulutukseen<br />

liittyvissä asioissa.<br />

Energianeuvontaa antaa <strong>Motiva</strong>ssa<br />

asiantuntija Juha Pakarinen.<br />

Verkkopalvelu,<br />

koulutustilaisuuksia ja<br />

yrityskohtaista neuvontaa<br />

Yrityksille on koottu internetiin omat toimialakohtaiset<br />

extranet-sivut, jonne on koottu<br />

tietoa energiankäytön tehostamisen mahdollisuuksista<br />

ja työkaluista. Kuluvan vuoden<br />

aikana yrityksille järjestetään energian<br />

käytön tehostamisaiheisia seminaareja.<br />

Neuvonnan toivotaan lisäävän yritysten<br />

yhteistyötä ja verkottumista alan toimijoiden<br />

muun muassa energiakatselmoijien ja<br />

laitetoimittajien kanssa.<br />

HILLE HYYTIÄ, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

JUHA PAKARINEN, <strong>Motiva</strong> Oy

Uusia motivalaisia<br />

Julkaisija:<br />

<strong>Motiva</strong> Oy<br />

Urho Kekkosen katu 4–6 A<br />

Postiosoite: PL 489, 00101 HELSINKI<br />

Puh. 0424 2811, faksi 0424 281 299<br />

www.motiva.fi<br />

YTM Kirsi Gimishanov<br />

on nimitetty viestintäpäälliköksitoukokuun<br />

alusta lähtien<br />

Viestintä-yksikköön.<br />

Kirsi tulee <strong>Motiva</strong>an<br />

Soprano Oyj:stä, jossa<br />

hän on toiminut johtavana<br />

viestinnän konsulttina.<br />

Lisävoimaa<br />

energiakatselmuksella! <strong>Motiva</strong> Oy 2008<br />

Mitä ovat energiakatselmukset<br />

ja -analyysit<br />

ja millaisiin<br />

kohteisiin ne<br />

soveltuvat?<br />

Mitä asioita<br />

niissä selviää<br />

ja kuka niitä<br />

tekee? Kuinka<br />

toimia,<br />

kun haluaa<br />

teettää<br />

energiakatselmuksen tai -analyysin? Kuinka<br />

työn tuottamat tiedot edistävät toiminnan<br />

energiatehokkuuden kehittämistä?<br />

Muun muassa nämä selviävät <strong>Motiva</strong>n uudesta<br />

Lisävoimaa energiakatselmuksella -<br />

esitteestä.<br />

Esitteeseen on koottu perustietoa teollisuuden,<br />

palvelu- ja energia-alan energiakatselmuksista<br />

ja -analyyseista.<br />

Esitettä voi tilata <strong>Motiva</strong>n verkkopalvelusta:<br />

www.motiva.fi/julkaisut.<br />

HILLE HYYTIÄ, <strong>Motiva</strong> Oy<br />

<strong>Motiva</strong> – asiantuntija energian ja materiaalien<br />

tehokkaassa käytössä.<br />

Toimitus:<br />

Päätoimittaja: Iiris Lappalainen<br />

Viestintäjohtaja: Jochim Donner<br />

Toimitussihteeri: Jenni Tuomola<br />

Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell,<br />

Minna Mattsson ja Suvi Salmela.<br />

FM Juha Pakarinen<br />

aloitti toukokuussa<br />

asiantuntijana Energiatehokkuus<br />

– Teollisuus<br />

-yksikössä päätoimenaanenergiatehokkuusneuvontapk-yrityksille.<br />

Juha tulee <strong>Motiva</strong>an<br />

Metso Paper Jyväskylän<br />

yksiköstä.<br />

MOTIVAN toimintakatsaus<br />

vuodesta 2008<br />

on ilmestynyt.<br />

Sen voi ladata<br />

<strong>Motiva</strong>n verkkopalvelusta<br />

suomen- ja<br />

englanninkielisenä.Toimintakatsauksen<br />

voi<br />

myös tilata verkkopalvelun kautta tai<br />

lehden takakannen tilauskortilla. Yhtiön tilinpäätös<br />

on saatavissa sähköisenä verkkopalvelussa.<br />

www.motiva.fi<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />

Lehden kortilla tai puh. 0424 2811.<br />

Julkaisutilaukset myös sähköpostilla<br />

julkaisutilaukset@motiva.fi<br />

<strong>Motiva</strong> <strong>Xpress</strong> ilmestyy 4 kertaa vuodessa.<br />

MX 3/09 ilmestyy syyskuussa.<br />

Vuosikerta: Maksuton<br />

Painos: 7 000<br />

Paino: Painotalo Miktor<br />

Taitto: Mainostoimisto Grafex Oy<br />

JOHTO JA HALLINTO<br />

Jouko Kinnunen 0424 281 201<br />

Pirjo Jakobsson 0424 281 202<br />

Mirva Kulju 0424 281 226<br />

Jenni Tuomola* 0424 281 221<br />

ENERGIATEHOKKUUS – TEOLLISUUS<br />

Hille Hyytiä 0424 281 208<br />

Pekka Ahtila 0424 281 204<br />

Pertti Koski 0424 281 217<br />

Elina Laine 0424 281 218<br />

Minna Mattsson* 0424 281 222<br />

Juha Pakarinen 0424 281 207<br />

Pyry Penttinen 0424 281 290<br />

Antero Punttila 0424 281 209<br />

Mikko Ruotsalainen 0424 281 240<br />

ENERGIATEHOKKUUS – PALVELUT JA KULUTTAJAT<br />

Seppo Silvonen 0424 281 232<br />

Kirsi-Maaria Forssell* 0424 281 206<br />

Tapio Jalo 0424 281 237<br />

Antti Kokkonen 0424 281 243<br />

Päivi Laitila 0424 281 212<br />

Irmeli Mikkonen 0424 281 213<br />

Vesa Peltola 0424 281 244<br />

Kimmo Rautiainen 0424 281 220<br />

Johanna Taskinen 0424 281 205<br />

MATERIAALITEHOKKUUS<br />

Henrik Österlund 0424 282 236<br />

Isa-Maria Bergman 0424 282 246<br />

Paula Eskola 0424 282 245<br />

Suvi Salmela* 0424 281 228<br />

UUSIUTUVA ENERGIA<br />

Timo Määttä 0424 281 203<br />

Olli Laitinen 0424 281 238<br />

Iiris Lappalainen* 0424 281 227<br />

Elina Ojala 0424 281 239<br />

Juha Rautanen 0424 281 215<br />

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI<br />

Ulla Suomi 0424 281 216<br />

Saara Elväs 0424 281 219<br />

Lea Gynther 0424 281 210<br />

Ritva Isohella 0424 281 230<br />

VIESTINTÄ<br />

Jochim Donner 0424 281 211<br />

Jari Aalto 0424 281 233<br />

Nina Alsi 0424 281 231<br />

Kirsi Gimishanov 0424 281 223<br />

MOTIVA SERVICES OY<br />

Osmo Nojonen 0424 281 225<br />

* kuuluvat myös viestintätiimiin<br />

sähköpostit: etunimi.sukunimi@motiva.fi<br />

www.motiva.fi<br />

Kuvien käsittely: Petri Kuokka/Aarnipaja Ky<br />

Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava.<br />

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee lehden julkaisemista.<br />

ISSN 1237-3125<br />

Kansikuva:<br />

Jari Aalto / <strong>Motiva</strong> Oy<br />

MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong><br />

23

TILAUS- JA PALVELUKORTTI<br />

Tällä kortilla voit tilata maksuttoman <strong>Motiva</strong> <strong>Xpress</strong> -lehden ja<br />

<strong>Motiva</strong>n julkaisuja.<br />

Kyllä kiitos!<br />

Nimi<br />

Yritys tai toimipaikka<br />

Osoite<br />

Postinumero ja -toimipaikka<br />

Puhelin<br />

Faksi<br />

Olen uusi tilaaja ja haluan <strong>Motiva</strong> <strong>Xpress</strong> -lehden maksutta alla olevaan<br />

osoitteeseen.<br />

Sähköpostiosoite<br />

paperijulkaisuna<br />

verkkojulkaisuna<br />

Olen vanha tilaaja ja korjaan osoitetietoni<br />

koti työ<br />

<strong>Motiva</strong>n verkkosivut ovat saaneet uuden ilmeen. Sivustoa<br />

on kehitetty käytettävyydeltään selkeämmäksi ja<br />

nopeammin toimivaksi.<br />

Verkkopalvelun sisällöt ovat uudistuneet monilta<br />

osin – muun muassa liikenteelle ja rakentamiselle<br />

on nyt kokonaan omat osionsa. Pikalinkit ja<br />

nopeasti toimiva hakupalvelu helpottavat tiedon<br />

löytämistä.<br />

Tervetuloa tutustumaan uuteen verkkopalveluumme!<br />

www.motiva.fi<br />

Haluan tilata seuraavat julkaisut:<br />

(yksittäiskappaleet maksuttomia)<br />

<strong>Motiva</strong> - Toimintakatsaus 2008<br />

<strong>Motiva</strong> - Annual Review 2008<br />

Energiatehokkuussopimukset<br />

ja energiakatselmukset<br />

Lisävoimaa energiakatselmuksilla<br />

Valaistusta on uusittava!<br />

Valaistusopas kuntien päättäjille<br />

Enemmän, paremmin ja pidemmälle<br />

Energiatehokkuussopimukset 2008–2016<br />

Energy Efficiency Agreements 2008–2016<br />

Materiaalitehokkuus<br />

Neuvontaa julkisiin<br />

ympäristöteknologiahankintoihin<br />

Materiaalitehokkuuskatselmuksilla kustannussäästöjä<br />

ja ympäristöetuja<br />

Rakentajan ja remontoijan oppaat<br />

Pellettilämmitys<br />

– Lämpöä puusta puhtaasti ja uusiutuvasti<br />

Rakentamismääräykset ohjaavat<br />

energiatehokkuuteen<br />

Byggbestämmelserna styr mot energieffektivitet<br />

Tutustu julkaisujen tilauspalveluun www.motiva.fi/julkaisut<br />

<strong>Motiva</strong>n verkkopalvelu uudistui<br />

MOTIVA<br />

TUNNUS 5011535<br />

<strong>Motiva</strong> Oy<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

00003 VASTAUSLÄHETYS

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!