MATERIAALITEHOKKUUS Kulutuksemme ympäristövaikutukset 8 MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong> TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Materiaalivirtojen tutkimus ENVIMAT kuvaa viennin ja suomalaisen kulutuksen vaikutuksia ympäristöön. Asuminen, ravinto ja yksityisautoilu jättävät kotitalouksien raskaimman taakan. Palveluiden tuotanto aiheuttaa yli neljänneksen Suomen kansantalouden elinkaarisista kasvihuonekaasupäästöistä. ENVIMAT-tutkimuksessa, joka tarkasteli Suomen materiaalivirtoja, arvioitiin 151 toimialan ja tuoteryhmän ympäristövaikutukset. ENVIMAT-malli kehitettiin Suomen ympäristökeskuksen, Oulun yliopiston Thule-instituutin ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Yksityiskohtaista tutkimustietoa on tarkoitus hyödyntää sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että muiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tutkimustieto sekä käytetyistä materiaalimääristä että niiden vaikutuksista ympäristöön avaa materiaalitehokkuuden taustoja: ympäristönäkökohtia, taloudellisia säästöjä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. – Asia on niin tärkeä, että tutkimustyö saa varmasti jatkoa. <strong>Motiva</strong>n näkövinkkelistä tutkimuksen tulokset ovat Suomen tuoreen luonnonvarastrategian ohella tärkeimpiä avauksia materiaalitehokkuuden kehittämistyössä, sanoo <strong>Motiva</strong>n materiaalitehokkuusyksikön vetäjä Henrik Österlund. Österlundin mukaan tutkimus auttaa <strong>Motiva</strong>a suuntaamaan toimiaan oikeisiin asioihin materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Kotitalouksien kulutuksen kolmen kärki – Kulutuksen lisäksi tutkimus auttaa pääsemään kiinni tuotannon ja materiaalien käytön ongelmakohtiin. Kotitalouksien kulutuksen kolme eniten ympäristöön vaikuttavaa osa-aluetta ovat asuminen, elintarvikkeet ja autonkäyttö. Elintarvikkeisiin ja jätteen synnyn ehkäisyyn kiinnitetään vastaisuudessa myös <strong>Motiva</strong>n materiaalitehokkuustyössä entistä enemmän huomiota, Österlund toteaa. Uutta mielenkiintoista tietoa saatiin nyt myös sellaisesta kulutuksesta, jonka vaikutusta on aiemmin yliarvioitu. Esimerkiksi valmismatkat vaikuttavat ympäristöön paljon vähemmän kuin yleensä luullaan, kun ne suhteutetaan käyttöön. Kuluttaja tekee valmismatkoja vain vähän verrattuna muuhun jatkuvaan arkiseen kulutukseen. – Tutkimuksen vahvuus on siinä, että ympäristövaikutuksia katsotaan kokonaisuutena. Ilmastonmuutoksesta keskustellaan kaiken aikaa, mutta on syytä muistaa, että ilmastonmuutos on vain yksi monista ympäristövaikutuksista. Tutkimuksessa on otettu kokonaisvaltainen lähtökohta. Malli auttaa muutosvaikutusten arviointia ENVIMAT-malli kuvaa nykyisin olemassa olevia toimialojen välisiä vuorovaikutuksia. Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta korostaa, että malli antaa uusia mahdollisuuksia arvioida Suomen kansantalouden kestävää kehitystä. Sitä on mahdollista kehittää dynaamisemmaksi, jolloin se soveltuu vielä nykyistä paremmin tulevaisuuden muutosvaikutusten arviointiin. – Hallinnonalat ja elinkeinoelämä voisivat arvioida erilaisissa strategioissa määriteltyjen tavoitteiden sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia omalla sektorillaan. Malli auttaa hahmottamaan eri ohjauskeinojen vaikuttavuutta. Sitä voitaisiin hyödyntää myös ekologisen verouudistuksen suunnittelussa, Seppälä toteaa. ENVIMAT-malli vahvistaa kulutuksen näkökulmaa Suomen kansantalouden ympäristövaikutusten tarkastelussa. Tavoitteena on avata keskustelua siitä, miten suomalainen kulutus vaikuttaa ympäristöön. Tiedotusvälineet ovat pikku hiljaa heränneet käsittelemään aihetta. Myös päättäjät ovat tutustuneet malliin, joten uusia avauksia sen hyötykäytöstä on odotettavissa. Seppälän mukaan kulutuslähtöistä ympäristönsuojelupolitiikkaa on viety EU:ssa eteenpäin jo jonkin aikaa. Sen varsinainen läpimurto on vielä jäänyt tulematta. Toisaalta kulutus on koko ajan ymmärretty paremmin ympäristöongelmien aiheuttajaksi. – Joidenkin tuoteryhmien kulutuslähtöinen ympäristönsuojeluohjaus on iso juttu lähitulevaisuudessa. Ekologinen verouudistus voisi haittaverojen avulla vähentää tiettyjen ympäristölle haitallisten tuotteiden käyttöä. Kiinteistöjen energiankäyttö ja autoilu avainasemassa Kulutuksen ohjaamista tuotteista palveluihin on aikaisemmin ehdotettu keinoksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Palvelut eivät kuitenkaan synny tyhjästä, vaan niidenkin tuottamiseksi tarvitaan päästöjä tuottavia yhteiskunnan prosesseja, minkä vuoksi palvelujen ympäristövaikutukset korostuvat myös ENVIMAT-mallin tuloksissa. – Erityisesti palvelutuotteiden elinkaarisiin energiankulutuslukuihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Käytännössä palvelutuotteiden ympäristövaikutuksia saadaan vähennettyä huomattavasti vähentämällä kiinteistöjen energian käyttöä, Seppälä sanoo. Tutkimustuloksista on selvästi nähtävissä tuotteet, joiden ilmastovaikutusintensiteetti on erittäin suuri eli ne aiheuttavat muita enemmän kasvihuonekaasupäästöjä yhteiskunnassa. Seppälä nostaa esimerkiksi autoilun. – Joko autoilua pitäisi vähentää tai sitten autot pitäisi kehittää energiatehokkaiksi pidemmällä aikajänteellä. Samaa ajattelua voidaan soveltaa muille kuormittaville tuotteille.
MOTIVA XPRESS 2/<strong>2009</strong> 9 Kuva: comma image