50€:n - Palokka-lehti

More documents

Recommendations

Info

4 Vuoden palokkalainen VALKOINEN ON HANKI Kauan sai lunta odottaa, mutta sitten kun sitä tuli niin tuli saman tien kunnolla. Maa on ollut jo hivenen jäässä, joten toivoa sopii, että lumi myös pysyy. Mutta aina on odotettu valkeaa joulua ja aina silloin tällöin on jouduttu myös pettymään. Ja niin ehkä käy tulevana viikonloppuna, sillä Ilmatieteen laitos lupaa taas plus-asteita ja sadetta. Jouluun asti ylettyvän kuukausiennusteenkin mukaan sää on tavanomaista lämpimämpää ja lännenpuoleiset ilmavirtaukset ovat vallitsevina. Viime vuonna marraskuussa pohjoisen pallonpuoliskon suhteellisesti kylmintä aluetta oli Skandinavia, ja joulukuussa Tukholmassa oli kylmintä sataan vuoteen. Huutosen Matti oli viikonloppuna Uuraisten Joulumessuilla vastannut kysymykseen siitä onko tulossa valkea joulu, että jos lunta on katolla, niin on sitä todennäköisesti myös maassakin. Olkaamme siis huoletta. Lintujen muutto on lämpimien säiden ansioista venynyt marraskuulle. Suomessa pesivät isokoskelo-koiraat muuttavat jo kesäkuussa merelle sulkimaan. Juuri tähän aikaan on kuitenkin menossa toinen isokoskeloiden muuttoaalto, mutta nämä koiraat tulevatkin Vienanmereltä. Leppävedellä niitä on nähty kalastelemassa jopa 750 yksilöä. Loka-marraskuussa on varpuspöllöillä syyssoidin, ja niiden iltahämärässä kuuluvaa ja lopussa lähes falsettiin menevää vihellystä on kuulunut useilla paikkakunnilla. Hiiripöllöjä on Keski-Suomessa tavattu syksyn aikana muutamia, ja ne ovat todennäköisesti tulleet Pohjois-Suomesta. Jyväskylässä vietti aikaansa myös lapinpöllö, jonka olen itsekin muutama vuosi sitten nähnyt Leivonmäen kansallispuistossa. Kun ollaan talven kynnyksellä, niin liikkuminen talvisessa luonnossa on vähän hankalaa. Lunta on jo sen verran, että lumessa kahlaaminen on työlästä, mutta vielä ei kunnolla pääse kulkemaan metsäsuksilla tai lumikengillä. Pururadoillekaan ei vielä kannata mennä, jos latuja ei ole ajettu – turha sinne on mennä suksiansa pilaamaan. Ja sama juttu on järvien jäätymisellä. Nyt kun lunta on viimeinkin tullut reilusti, niin järvet eivät jäädy kunnolla – ei synny kunnollista teräsjäätä. Kuitenkin pilkkijäät houkuttelevat monia, ja joka vuosi moni innokas n. 60-vuotias pilkkimies putoaa jäihin ja hukkuu. Mikä ihmeen keino keksittäisiin näille pilkkimiehille ja -ukoille (neljä viidesosa hukkuneista on miehiä), että he pysyisivät pois heikoilta jäiltä? Pitäisikö laittaa koipeen samanlainen jalkapanta kuin vangeilla tai pilkkilukko, joka hälyttäisi heti kun vain lähestyykin järveä? Kaloja kyllä ehtii narrata monta kuukautta talvella ja kesällä, joten malttakaa nyt vielä hetki. Jukka Mattila luontoon@jukantokka.fi Torstai 1.12.2011 n Palokka-lehti Kokonaisvaltaista fysioterapiaa JyväsFysiossa Teksti ja kuvat Kari Lehtinen Fysioterapiapalveluja tarjoava JyväsFysio on toiminut neljä vuotta Palokan Kirrissä. Yrityksessä työskentelee nykyisin seitsemän fysioterapeuttia. Suurin asiakasryhmä on neurologiset asiakkaat. Heidän kuntouttamiseen tarjotaan muun muassa ratsastusterapiaa. Fysioterapeutti Birgitta Pöyhönen on erikoistunut ratsastusterapiaan. Ratsastusterapiassa hevosen käyntiliikkeiden avulla parannetaan esimerkiksi kuntoutujan kävelyä. – Tyypillinen asiakkaani on liikuntavammainen lapsi tai nuori. Ratsastusterapialla parannetaan lihasten ja kehon hallintaa. Ratsastusterapiassa minulla on nyt kaksi hevosta, myös iso hevonen aikuiskuntoutujia varten, kertoo fysio- ja ratsastusterapeutti Birgitta Pöyhönen. Ratsastusterapiaan voi sisältyä ratsastamisen lisäksi hevosen hoitoa, ruokintaa, taluttamista ja askareita tallissa. Tallityöskentely parantaa käsien käyttöä ja vahvistaa omiin kykyihinsä luottamista. Hevonen ja talliympäristö tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet harjoitella erilaisia toiminnallisia ja päivittäisiin toimintoihin liitettäviä asioita. Hevonen sosiaalisena laumaeläimenä ohjaa asiakasta myös vuorovaikutustaidoissa ja käyttäytymisessä terapeutin sitä tukiessa. Ratsastusterapiajakso sisältää 10 – 30 hoitokertaa kuntoutujan tarpeen mukaan. Jaakko Haaponiemi on saanut kuntoutusta ratsastusterapiassa. Hän on kokenut hyötyvänsä ratsastusterapiasta. – Olen saanut ratsastusterapiaa kuusi vuotiaasta asti. Terapian jälkeen lihakseni tuntuvat rennoilta, kun muuten ne ovat jäykkiä. Olen myös syöttänyt ja taluttanut hevosta, kertoo 16 vuotias Jaakko ratsastusterapia kokemuksestaan. Ratsastussimulaattori aktivoi Kuntoutukseen kehitetty uusi harjoitusmuoto perustuu ratsastusterapiaan eli se jäljittelee hevosen käyntiliikkeitä. Ratsastusterapian sijasta ratsastussimulaattori sopii esimerkiksi allergiselle tai pelokkaalle kuntoutujalle, mutta myös selkäkivuista kärsivät asiakkaat hyötyvät siitä. Ratsastussimulaattori aktivoi kuntoutujan tasapainoa ja lihaksistoa ja vahvistaa keskivartalon syviä lihaksia. – Tämä on minulle jo tuttu laite ja käytän laitetta käy- Jaakko Haaponiemi ratsastussimulaattorissa. Birgitta Pöyhönen tukee kinesioteippauksella tenniskyynärpään. dessäni täällä fysioterapiassa, Jaakko hymyilee. Kinesioteippaus JyväsFysion työntekijät ovat kouluttautumassa kinesioteippauksen käyttöön fysioterapiassa. Kinesioteippaus on alun perin 1970 – luvulla kehitetty teippausmenetelmä, joka on vasta viime vuosina rantautunut Suomeen. Kinesioteippauksella tuetaan niveliä ja lihaksistoa. Menetelmä pohjautuu urheiluteippaukseen. Kinesioteippaus mahdollistaa nivelen liikkeet, kun urheiluteippaus puolestaan rajoittaa nivelen liikkeitä. Teippaus antaa turvallisuuden tunnetta liikkeisiin ja vähentää kipua. Kinesioteippaus sopii esimerkiksi tenniskyynärpään hoitoon tai yliliikkuvan nivelen stabiloimiseen. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen fysioterapia JyväsFysiossa asioi lääkärin Humantool –istuin on kuin satulatuoli. lähetteellä myös tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiviä asiakkaita. Heidän kuntouttamiseen käytetään fysikaalisia hoitomenetelmiä, kuten sähköhoitoja ja liikehoitoja. Eräs hoitomenetelmä on MDTmenetelmä. – Hoito alkaa potilaan taudinkuvan määrittelyllä ja fyysisellä tutkimuksella, missä pääpaino on oireiden analysoinnissa. Potilaan oma aktiivisuus on tärkeää. Potilaalle suunnitellaan yksilöllinen hoito-ohjelma hänen kipunsa ja liikkeiden käyttäytymisen perusteella, kertoo fysioterapeutti Kristiina Kankare. JyväsFysion fysioterapeutit työskentelevät avarissa tiloissa. Katutasossa sijaitsevaan paikkaan on liikuntarajoitteisenkin helppo tulla. Fysioterapeutit tekevät myös kotikäyntejä.
Palokan kulttuuriviikon antia Teksti Kimmo Leimu Palokan XI Kulttuuriviikon yhteydessä haluttiin palokkalaisilta tietoa toiveista ja näkemyksistä alueen asumisen ja elämisen laatuun liittyvistä seikoista. Tarjona oli kaksi päätilaisuutta näiden ilmaisuun: Palokka-Seuran järjestämä paneelikeskustelu: ”Rakennemuutos pähkinänkuoressa: Palokka nyt ja huomenna”, sekä nuorisotilan avoimien ovien päivä. Kummassakin tarjottiin mahdollisuuksia omien näkemysten ja ehdotusten esiin tuomiseen. Paneelikeskustelussa oli läsnä noin 50 henkeä, jälkimmäisessä muutamia kymmeniä, edustaen lähinnä paikallisjärjestöjen aktiiveja. Seuraavassa on lyhykäisesti esitetty näiden antia. Palokka-Seuran järjestämä paneelikeskustelu (Äänitallenteesta laadittu kooste) Puheenjohtajana toimi Keski-Palokan koulun rehtori Esa Jaakkola, ja sen alustajina/panelisteina olivat Ulla Lauttamus, Jouko Lahtinen, Leena Rossi, Marjo Tossavainen ja Venla Vaattovaara. Keskustelu alkoi yleisillä pohdinnoilla siitä, miten Palokka rajataan, ovatko sen PANTONE 485C �� PANTONE 109C PANTONE 355C PANTONE Reflex Blue C �� alueiden nimet kohdallaan, ja miten nykyinen ”Suur-Palokka”(Saarenmaa-Hiekkapohja-Mannila) jakautuu liikenteellisesti ja toiminnallisesti. Alueen asukasmääräksi mainittiin 17000 ja kasvuennusteeksi positiivinen. Palokalle ovat olleet leimallisia pelto- ja järvimaisemat, ja nykyisellään valtatie, joka jakaa alueen Länsi- ja Itä-Palokaksi. Näiden varaan jäsentyy myös kouluverkosto, joskaan tämä ei (nuorison edustajan mielestä) vaikuta merkittävästi muihin toimintoihin. Kaupunkikuvan ja palvelujen keskiössä ovat laajahkot liikerakennusalueet pikemmin kuin varsinaiset julkisrakennukset, ja tulevaisuudessa keskikaupungin suuntaan tihentyvän rakennuskannan kaavoitus. Yhtenäistä taajamaa on siis tiedossa keskikaupungin ja Tuomiojärven suuntaan. On selvää, että tämän ja varsinkin liikerakentamisen vauhdikkaan kasvun myötä on liikenneongelmista tullut lähes jokapäiväinen puheen aihe. Kriittisiä kohtia ovat Palokanorren itäpää sekä Rovas- tintien ja Saarenmaan suunnan liittymät. Kiertoliittymät todettiin näissä olosuhteissa asiallisiksi ratkaisuiksi helpottamaan liikenteen sujuvuutta ja sen kasvavia ongelmia. Varsinaiset ruuhkavaiheet todettiin vielä melko lyhytkestoisiksi, mutta tätä ongelmaa voitaisiin kenties lievittää työaikoja porrastamalla. Tarvittavien järjestelyjen esillä pitämisestä Palokka-Seura sai osakseen kiitosta, joskin ongelmatilanteidenkohentaminen todetaan toistuvasti käytännössä vaikeaksi, erityisesti rahoitusmahdollisuuksiin viitaten. Huolta kannettiin varsinkin alkuperäisen järvimaiseman kohtalosta, se kun on jäämässä sekä liike- että liikennerakentamisen jalkoihin. Onko Palokka menettämässä tämän prosessin myötäsielunsa ja alkuaan keskeiseksi katsotun vetovoimansa – hienopiirteisen luonnonkauneuden? Erityisesti järvien suojelu katsottiin suunnittelun tärkeäksi vastuualueeksi ja tehtäväksi, sekä maisemallisesti että veden laadun osalta. Liian paljon katsottiin jo ranta-alueita uhratun liikenneväylien alle, samalla kun valitettiin taannoisen ALVA-hankkeen päättymistä. Jälkimmäi- Torstai 1.12.2011 n Palokka-lehti Vuoden palokkalainen 5 seen liittyneet vesialueniitot ja roskakalastus saivat aikaan havaittavaa veden laadun kohennusta, mutta niiden myönteiset vaikutukset jäivät ilmeisen lyhytkestoisiksi. Asiaan liittyy myös hulevesien ongelma, sillä rehevöityminen jatkuu. Ponnekkaasti vaadittiinkin jäljellä olevien järvien ja rantojen varjelemista ja kiiteltiin poliittista päätöstä olla kaavoittamatta omarantaisia tontteja. (Tähän ilmaistiin tosin eriäväkin näkemys, uhkana maksukykyisten veronmaksajien pako lähikuntien alueille.) Järvien suojelua virkistyskäyttöön edistää osaltaan seudullinen liikuntareittien suunnittelu, jota toteutetaan yhdessä ympäristötoimen kanssa. Palokka on tässä tärkeä osallinen hyvine edellytyksineen, ja merkille pantavaa on aivan näinä aikoina viimeistelty kokonaisvaltainen suunnitelma, joka rakentuu maakunnallisen Metsoreitin ympärille, mutta sisältää myös vesialueiden virkistyskäytön melontareitteineen ja levähdyspaikkoineen. Valmisteilla on myös alueellinen liikuntapuisto Haukkamäkeen ja Tuomiojärveä kiertävä retkeilyreitti. Terveys- ja hyvinvointipal- velut koettiin selväksi kipupisteeksi ja niitä koskeva keskustelu enemmänkin aikaa vaativaksi. Koska kaupungin peruspalvelujen edustajien oli tarkoitus esiintyä jo seuraavana iltana toisaalla Palokassa, ne jätettiin tässä ansaitsemaansa huomiota vähemmälle. Todettakoon kuitenkin vakavan huolestuneisuuden aiheiksi Palokan sairaalan ”hirvittäväksi mennyt” tilanne sekä hammaslääkärijonojen venyminen jopa1½ vuoden odotteluksi. Ongelmat on kuulemma tiedostettu päättäjien taholla, ja perusturvaan luvassa 4,3 milj. euroa. Samalla kuulutettiin malttia palvelujen kehittämiseen, sillä päiväkotien ja koulujen rakentaminen on niellyt paljon varoja. Vaikka tunnistettaisiin ”vanha Palokan malli” hyväksi, kaikilta osin noihin hyviin käytänteisiin ei ole paluuta. Uimahalleja tai hiihtoputkia voidaan toki haluta, mutta samalla on muistettava millaisia rahan reikiä ne (myös jatkuvasti) ovat. Uimahalleja on lähialueilla jo viisi, joten kohtuudella voidaan ajatella palveluliikenteen olevan niiden käyttöön ja kannattavuuteen sopiva ratkaisu. Palokka – vaikka onkin keskeinen osa kaupunkia eikä ir- PALOKAN KAUPPAKESKUS Saarijärventie 52, 40270 Palokka • info@palokankauppakeskus.fi Meiltä kaikki herkut ja lahjat Jouluun Tervetuloa ostoksille! Paljon ilmaista parkkitilaa! Lähikauppaa isossa koossa Kauppakeskus avoinna ma-pe 9-21, la 9-21, su 12-21 • Etumyymälät väh. ma-pe 10-20, la 10-17, su 12-17 rallinen lähiö – ei sitä monessa suhteessa kuitenkaan ole. Esim. tie-, katu- ja puistoalueiden hoidon todettiin olevan ”vähän sinne päin”, pikemmin kuin hoidettua kaupunkikulttuuria edustavaa. Teiden ja kevytliikenteen väylien kunnossapitoa – kuten rakentamista yleensäkin - vaikeuttaa seudun maaperä, joka on vanhaa järvenpohjasavikkoa ja sellaisena pehmeää ja pahasti routivaa. Tällaiset tosiasiat edellyttävät tavallista huolellisempaa työn laatua suunnittelusta toteutukseen – ja siten vaativat normaalia enemmän kustannuksia - mutta myös käyttäjiltään tolkkua ja huomaavaisuutta.Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta uhkaavat varsinkin keväisin ammottavat railot, paikoin heikko valaistus, vastuuttomuutta hipova kaahaaminen ja arveluttava liikennekulttuuri, johon nykyisellään kuuluu valottomuus ja näkymättömyys pimeällä. Muistettakoon, että jo viiden euron uhrauksella voisi ostaa itselleen ehkä tuhansien edestä turvallisuutta. Illan jo pimetessä kohti tilaisuuden päätöstä tuntui puhe liikenneväylien turvallisuudesta entistäkin aiheellisemmalta. Sinulle, joka teet itse!
Page 1 and 2: PARHAAT LÄMPÖPUMPUT www.Lampox.fi
Page 3: Vapaapudotusta ja laskuvarjolla lii
Page 7 and 8: TARJOUKSET VOIMASSA PE-LA 2.-3.12.2
Page 9 and 10: Ehdota kestävän kehityksen palkin
Page 11 and 12: PALVELUHAKEMISTO Palokanorsi 1, Jyv

50€:n - Palokka-lehti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?