Näköala Tšekkiin 1/2011 - Suomi-Tšekki-seura
Näköala Tšekkiin 1/2011 - Suomi-Tšekki-seura
Näköala Tšekkiin 1/2011 - Suomi-Tšekki-seura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Seikkailulle Prahan<br />
joukkoliikenteeseen!<br />
Petteri Peuranen<br />
Prahan (sähköinen) raitiovaunuliikenne alkoi 120<br />
vuotta sitten, heinäkuussa 1891. Tarina siitä nykypäivän<br />
matkailijan näkökulmasta sopii mielestäni<br />
erinomaisesti <strong>Näköala</strong> <strong><strong>Tšekki</strong>in</strong> -lehden 50-vuotisjuhlanumeroon.<br />
Olen käynyt Prahassa vuodesta<br />
1995 alkaen parikymmentä kertaa, pisimmät oleskelut,<br />
yhteensä noin neljä kuukautta, osuvat parille<br />
viime vuodelle. Olen aina ihaillut Prahan esimerkillisen<br />
tehokasta joukkoliikennettä, jossa eri<br />
kulkuneuvot (metro, raitiovaunut ja bussit) täydentävät<br />
loistavasti toisiaan tarjoten siten ympärivuorokautisen<br />
verkoston päästä vaivattomasti minne<br />
tahansa laajalla kaupunkialueella (noin 500 neliökilometriä).<br />
Raitiovaunut ovat kuitenkin Prahan liikennesysteemin<br />
"selkäranka" ja ČKD:n valmistamat<br />
Tatra T3-vaunut sen eräänlainen symboli: ne ovat<br />
yleisesti käytössä entisen itäblokin alueella.<br />
Staroměstské náměstí ja Týnin katedraali, oikealla Celetná-katu.<br />
Kuva: Petteri Peuranen, 2010.<br />
20<br />
Merkittävä innostaja kiinnostukselleni raitiovaunuja<br />
kohtaan on myös Otso Kantokorven huippusuositut<br />
"Sankarimatkailija Tallinnan raitiovaunuissa"<br />
-kirjat. Heti ensimmäisen painoksen<br />
ilmestyminen sai haaveilemaan, että olisipa joskus<br />
Prahastakin vastaavantyyppinen, uudenlainen<br />
matkaopas... Mutta sellaisen laatiminen onkin ihan<br />
eri kokoluokan projekti Tallinnaan (neljä linjaa ja<br />
-haaraa reittiverkostossa) verrattuna, koska Praha<br />
on asukasluvultaan noin kolminkertainen, raitiovaunulinjoja<br />
on nyt 22 (ei sisällä yölinjoja) ja reittihaaroja<br />
toistakymmentä. Seikkaperäinen selostus<br />
reittiverkon varrella olevista nähtävyyksistä (historiaa<br />
ja arkkitehtuuria), ruoka- ja juomapaikoista,<br />
luontokohteista ym. olisi Prahan-seikkailijoille arvokas<br />
tietopankki ja virikkeiden antaja – samalla<br />
kaupunkikuva saisi uusia ulottuvuuksia ihan itsestään.<br />
Monipuolisuutensa ansiosta Praha on turistien<br />
suosikkikaupunkien huippujoukkoa Euroopassa.<br />
Harvempi turisti kuitenkaan<br />
uskaltautuu ns. ydinalueen, Staré<br />
Město ja Hradčany, ulkopuolelle,<br />
jonne pääsee parhaiten juuri raitiovaunulla<br />
tai metrolla. Syrjäisemmillä<br />
seuduilla tulee vastaan aivan<br />
"eri maailma" jännittävine paikkoineen...<br />
Prahan raitiovaunuliikenne alkoi<br />
hevosvetoisena jo vuonna 1875<br />
linjalla Náměstí Republiky–Národní<br />
divadlo. Rakennuttajana oli belgialainen<br />
liikemies Eduard Otlet<br />
(1842–1907). Kymmenen vuotta<br />
myöhemmin 1885 verkosto laajeni<br />
linjalla Újezd–Nádraží Smíchov, sitä<br />
ennen avattiin Vinohrady–Žižkov<br />
-yhteys. Hevosvetoiset raitiovau-<br />
nut korvattiin sähköisillä lopullisesti<br />
vuonna 1925. <strong>Tšekki</strong>läinen säh-<br />
kömies František Křižík (1847-1941)
Change language