Vancouver 2010 Info - Suomen Olympiakomitea
Vancouver 2010 Info - Suomen Olympiakomitea
Vancouver 2010 Info - Suomen Olympiakomitea
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Vancouver</strong> <strong>2010</strong><br />
<strong>Info</strong>
Toimitus: <strong>Suomen</strong> Urheilukirjaston Tietopalvelu: Matti Hintikka ja Vesa Tikander<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong>: Sari Tuunainen<br />
Kuvat: <strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong>, Lehtikuva, <strong>Suomen</strong> Urheilumuseo (Hannu Lindroos,<br />
Toimitus: <strong>Suomen</strong> Pentti Pekkala), Urheilukirjaston Hannu Jukola Tietopalvelu: Matti Hintikka ja Vesa Tikander<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong>: Sari Tuunainen<br />
Taitto ja paino: Esa Print Oy, lahti<br />
Kuvat: Lehtikuva, <strong>Suomen</strong> Urheilumuseo/Giuliano Bevilacqua, Jonas Ekströmer<br />
Julkaisija: <strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong><br />
Taitto: Planeetta 10, Helsinki<br />
Kannen kuva: Tanja Poutiainen avasi <strong>Suomen</strong> olympiamitalitilin alppihiihdossa<br />
Paino: Esaprint voittamalla Oy, Lahti hopeaa suurpujottelussa Torinossa 2006.<br />
Julkaisija: <strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong><br />
© Copyright <strong>Suomen</strong> Urheilukirjaston Tietopalvelu ja <strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong><br />
ISBN Kannen 978-952-5794-04-5 kuva: Salt Lake (nid.) 2002 -talviolympiakisoissa <strong>Suomen</strong> mäkihyppääjät voittivat<br />
ISBN 978-952-5794-05-2 joukkuemäen (pdf) hopeaa häviten voittajamaalle Saksalle vain 0,1 pistettä<br />
<strong>Suomen</strong> © <strong>Suomen</strong> Urheilukirjaston Urheilukirjaston Tietopalvelu Tietopalvelu ja <strong>Suomen</strong> <strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong><br />
<strong>Olympiakomitea</strong><br />
Puh. ISBN 951-98941-7-9 +358 9 434 22 (nid.) 531 Puh. +358 9 348 121<br />
Fax ISBN 951-98941-8-7 +358 9 434 22 (PDF) 550 Fax +358 9 2294 520<br />
E-mail:<br />
<strong>Suomen</strong><br />
urheilukirjasto@stadion.fi<br />
Urheilukirjaston Tietopalvelu<br />
E-mail:<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong><br />
office@noc.fi<br />
<strong>Suomen</strong> Puh. <strong>Olympiakomitea</strong>n +358 9 434 22 530 internetsivut: www.olympiakomitea.fi<br />
Puh. +358 9 348 121<br />
Kansainvälisen Fax +358 <strong>Olympiakomitea</strong>n 9 434 22 550 internetsivut: www.olympic.org<br />
Fax +358 9 2294 520<br />
<strong>Vancouver</strong> E-mail: <strong>2010</strong> urheilukirjasto@stadion.fi -kisajärjestäjien nettisivut: www.vancouver<strong>2010</strong>.com<br />
E-mail: office@noc.fi
Sisällys<br />
<strong>Vancouver</strong> <strong>2010</strong> - Ainutkertainen kohokohta _______ 5<br />
<strong>Vancouver</strong> ______________________________________ 6<br />
Talviurheilumaa Kanada _________________________ 8<br />
Talviolympiakronikka 1924–2006 ___________________ 9<br />
Talviolympiakisojen yleistilastot _________________ 17<br />
Maastohiihto ___________________________________ 24<br />
Mäkihyppy ______________________________________ 30<br />
Yhdistetty hiihto _______________________________ 32<br />
Alppihiihto _____________________________________ 34<br />
Freestylehiihto _________________________________ 38<br />
Lumilautailu ___________________________________ 40<br />
Ampumahiihto___________________________________ 42<br />
Pikaluistelu ____________________________________ 45<br />
Short track -luistelu ___________________________ 50<br />
Taitoluistelu ___________________________________ 52<br />
Rattikelkkailu _________________________________ 55<br />
Ohjaskelkkailu _________________________________ 57<br />
Skeleton _______________________________________ 58<br />
Curling ________________________________________ 59<br />
Jääkiekko _______________________________________ 61<br />
Sisupuukot _____________________________________ 64<br />
Paralympialaiset ________________________________ 66<br />
Maalyhenteet __________________________________ 67<br />
Aikataulu ______________________________________ 68<br />
Kartta _________________________________________ 70
<strong>Vancouver</strong> <strong>2010</strong><br />
– Ainutkertainen kohokohta<br />
XXI olympialaiset talvikisat 12.–28.2.<strong>2010</strong><br />
<strong>Vancouver</strong>issa ovat monelle urheilijalle<br />
ainutkertainen kohokohta urheilu-uralla.<br />
Ainutkertaisuuden tarjoaa paitsi maantieteellisesti<br />
ja kulttuuriltaan mielenkiintoinen kisakaupunki<br />
myös tilastollinen tieto siitä, että 70 % olympiaurheilijoista<br />
osallistuu Olympiakisoihin vain kerran<br />
urheilu-uransa aikana.<br />
Valmennukselliselta kannalta <strong>Vancouver</strong>ia voi<br />
luonnehtia jo tyypilliseksi nykyajan talvikisakaupungiksi.<br />
Kahden jaetun kisakeskuksen, lumen ja<br />
jään lajien erillään asumisen, pitkien etäisyyksien<br />
ja lumilajien korkeusaseman aiheuttamat haasteet<br />
ovat tuttuja jo monista aiemmista talvikisoista.<br />
Oman erityishaasteensa kisavalmistautumiseen<br />
<strong>Suomen</strong> osalta tuo tällä kertaa kuitenkin lähes<br />
suurin mahdollinen aikaero (11 tuntia) ja siihen<br />
sopeutumisen edellyttämät toimenpiteet.<br />
<strong>Vancouver</strong> on ottanut omaksi haasteekseen tarjota<br />
urheilijoiden kannalta kaikkien aikojen parhaat<br />
kisajärjestelyt ja puitteet. Torinon 2006 jättäessä<br />
kisakävijälle monessa suhteessa hieman keskeneräisen<br />
vaikutelman <strong>Vancouver</strong> on ainakin tässä<br />
suhteessa pystynyt parempaan. Valmistelut<br />
ovat pysyneet hyvin aikataulussa ja esikisat on<br />
kyetty pitämään käytännössä kisa-aikaisessa formaatissa<br />
ja hyvissä olosuhteissa. Lisäksi kaikesta<br />
näkyy, että tulossa ovat koko Kanadan kisat.<br />
Kisavalmistelujen saama jatkuva julkisuus, isäntämaan<br />
urheilullinen panostus, vapaaehtoisten<br />
valtava määrä ja kisalippujen suuri kysyntä kotimaassa<br />
kertovat selkeää viestiä siitä, että kanadalaisten<br />
tuki ja intohimo on kisajärjestäjien tukena.<br />
<strong>Suomen</strong> joukkueen valmistautuminen on toteutunut<br />
suunnitellusti, pääosin lajikohtaisen, tiiviin<br />
maailmancup-järjestelmän edellyttämissä<br />
puitteissa. Kaikki lajiryhmät ovat tutustuneet<br />
kisa-olosuhteisiin paikan päällä, valinneet ja testanneet<br />
viimeistely-sopeutumisleirien paikat lajin<br />
erityistarpeiden ja aiempien kokemusten pohjalta.<br />
Kisa-aikainen johtojärjestelmä ja -organisaatio on<br />
kokoontunut säännöllisesti noin kolmen vuoden<br />
ajan tarkentaen lajikohtaisia suunnitelmia saatujen<br />
tietojen ja kokemusten pohjalta. Kaikki mahdollinen<br />
on pyritty tekemään, jotta urheilijat voivat<br />
onnistua uransa tärkeimmillä hetkillä.<br />
<strong>Suomen</strong> joukkueessa tulee olemaan noin 110 menestyshakuista<br />
urheilijaa 10 eri lajissa. <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Olympiakomitea</strong> on asettanut joukkueelle kunnianhimoisen,<br />
mutta realistisen 12 mitalin menestystavoitteen.<br />
Torinossa 2006 Suomi saavutti<br />
kaikkiaan 9 mitalia 8 eri lajissa. Tavoitetaso on<br />
siis entistäkin korkeammalla tällä kerralla, kaikissa<br />
lajiryhmissä.<br />
Suuri lajikirjo, kovat menestysodotukset ja kilpailupaikkojen<br />
pitkät välimatkat aiheuttavat paljon<br />
työpainetta paitsi valmennusjohdolle myös medialle.<br />
Tämä tiedostetaan myös <strong>Olympiakomitea</strong>ssa,<br />
joka pyrkii perustehtävän ohessa palvelemaan<br />
suomalaisen median tarpeita mahdollisimman<br />
hyvin, kisajärjestäjien ja Kansainvälisen<br />
<strong>Olympiakomitea</strong>n asettamista tiukoista reunaehdoista<br />
huolimatta. Olympiajoukkueen tärkein<br />
tehtävä on maksimaalisen tuloskunnon esiin saaminen<br />
ja sen esittäminen kilpailuissa. Tämä tavoitteen<br />
toteutuminen auttaa parhaiten myös median<br />
onnistumista omassa vaativassa tehtävässään<br />
kisoissa.<br />
Toivon työntäyteistä, antoisaa ja tuloksekasta<br />
olympialaista huipputapahtumaa <strong>Vancouver</strong>issa<br />
meille kaikille!<br />
Helsingissä 15.9.2009<br />
Kari Niemi-Nikkola<br />
Valmennuksen johtaja<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong><br />
5
6<br />
<strong>Vancouver</strong><br />
KANADA<br />
Pinta-ala: 9 984 670 km²<br />
Asukasluku: 33,8 miljoonaa<br />
Bruttokansantuote: 39 183 $/asukas<br />
(Suomi: 36 217 $)<br />
Rahayksikkö: Kanadan dollari<br />
(1 CAD = 0,64€)<br />
Viralliset kielet: englanti ja ranska<br />
Valtionpää: kuningatar Elisabet II<br />
Kenraalikuvernööri: Michaëlle Jean<br />
Pääministeri: Stephen Harper<br />
Kanadan länsirannikon suurkaupunki <strong>Vancouver</strong><br />
sijaitsee Brittiläisen Kolumbian provinssissa<br />
Tyyneenmereen liittyvän Strait of Georgia -salmen<br />
rannalla. Kaupungin hallintoalueella on asukkaita<br />
580 000, suurkaupunkialueella (Metro <strong>Vancouver</strong>)<br />
2,1 miljoonaa. Suurempia metropoleja Kanadassa<br />
ovat vain Toronto ja Montreal.<br />
<strong>Vancouver</strong>in kaupunkialue sijaitsee Burrard Inlet<br />
-lahden ja Fraser-joen suun väliin jäävällä niemellä.<br />
Kaupunkikuvaa hallitsevat lahden pohjoispuolella<br />
kohoavat North Shore Mountains<br />
-vuoret. <strong>Vancouver</strong>ista 40 km etelään sijaitsee<br />
Yhdysvaltain raja. Seuraavaan suurkaupunkiin<br />
Seattleen matkaa tulee 190 km.<br />
Meren läheisyys tekee ilmastosta lauhkean.<br />
<strong>Vancouver</strong>in keskilämpötila on helmikuussa<br />
+4,8º, elokuussa +17,5º. Kaupungin talouselämä<br />
on vanhastaan perustunut puuteollisuuteen, kaivostoimintaan<br />
ja satamaliikenteeseen, mutta on<br />
monipuolistunut laajalti. Kasvava ala on filmiteollisuus:<br />
monet amerikkalaiset elokuvat ja tv-sarjat<br />
on kuvattu <strong>Vancouver</strong>issa, jossa kustannustaso on<br />
matalampi kuin rajan eteläpuolella.<br />
Valtameriliikenne Tyynenmeren yli on antanut<br />
<strong>Vancouver</strong>ille monikulttuurisen luonteen. Noin<br />
puolet kaupungin asukkaista omaa aasialaisia<br />
sukujuuria, joka kolmas kiinalaisia. Suotuisa<br />
ilmasto, kauniit maisemat sekä Kanadan kattava<br />
sosiaaliturva ja vakaat olot ovat nostaneet<br />
<strong>Vancouver</strong>in korkealle elämänlaatua mittaavissa<br />
kansainvälisissä vertailuissa. The Economist -lehti<br />
rankkasi 2009 <strong>Vancouver</strong>in maailman asumiskelpoisimmaksi<br />
suurkaupungiksi – samassa tilastossa<br />
Helsinki sijoittui seitsemänneksi.<br />
Historiaa<br />
Squamish- ja musqueam-intiaanien asuttama<br />
Tyynenmeren pohjoinen rantavyöhyke alkoi herättää<br />
valkoisten mielenkiintoa vasta 1700-luvun<br />
loppuvuosina. Brittiläinen merikapteeni George<br />
<strong>Vancouver</strong> kartoitti rannikkoseutua 1792, ja idästä<br />
Kalliovuorten yli saapui brittiläisiä ja amerikkalaisia<br />
turkismetsästäjiä. Iso-Britannia ja Yhdysvallat
sopivat alueen yhteishallinnasta 1818<br />
ja jakoivat sen lopulta keskenään vuoden<br />
1846 sopimuksessa. Rajalinjaksi<br />
sovittiin 49. leveyspiiri.<br />
Vuoden 1858 kultakuume kasvatti<br />
brittien haltuun jääneen alueen asukaslukua<br />
niin paljon, että se muodostettiin<br />
siirtomaaksi, joka sai<br />
nimekseen Brittiläinen Kolumbia<br />
(Columbia-joen mukaan). Vuonna<br />
1871 Brittiläinen Kolumbia yhtyi<br />
Kanadan liittovaltioon. Ehtona liitokselle<br />
oli mantereen ylittävän kanadalaisen<br />
rautatien rakentaminen.<br />
Ratayhteys saatiin valmiiksi 1885.<br />
Rautatien läntisestä pääteasemasta Burrard<br />
Inlet -lahden rannalla muodostettiin vuonna<br />
1886 kaupunki, joka sai nimekseen <strong>Vancouver</strong>.<br />
Sahateollisuus, satama ja rautatie siivittivät kaupungin<br />
nopeaan kasvuun. Laivaliikenne kasvoi<br />
erityisesti Panaman kanavan valmistuttua<br />
1914. <strong>Vancouver</strong>in talouselämää edisti myös<br />
Yhdysvalloissa 1920-luvulla voimassa ollut kieltolaki,<br />
joka vilkastutti rajakauppaa monin eri tavoin.<br />
Vuonna 1986 <strong>Vancouver</strong> järjesti satavuotisjuhlansa<br />
kunniaksi suuren maailmannäyttelyn, jonka<br />
jäljet näkyvät yhä kaupunkikuvassa.<br />
Urheilukaupunki <strong>Vancouver</strong><br />
<strong>Vancouver</strong>iin perustettiin ensimmäinen jääkiekon<br />
ammattilaisjoukkue jo 1911. Länsirannikon<br />
PCHA-liigassa pelannut <strong>Vancouver</strong> Millionaires<br />
voitti Stanley Cupin vuonna 1915, mutta sen toiminta<br />
päättyi liigan kaaduttua 1926.<br />
NHL-joukkue <strong>Vancouver</strong> Canucks perustettiin<br />
1970. Se on kahdesti yltänyt Stanley Cupin finaaleihin,<br />
mutta hävisi 1982 New York Islandersille<br />
ja 1994 New York Rangersille. Canucksin tunnetuimpia<br />
suomalaispelaajia ovat olleet Jyrki<br />
Lumme, Petri Skriko, Esa Tikkanen, Jarkko Ruutu<br />
ja Sami Salo. Canucksin kotikenttä on vuonna<br />
1995 valmistunut GM Place, joka toimii jääkiekon<br />
olympiaturnauksen pääareenana väliaikaisella eikaupallisella<br />
nimellä Canada Hockey Place.<br />
Vastapäätä GM Placea kohoaa <strong>Vancouver</strong>in suurin<br />
urheiluareena, lähes 70 000 katsojaa vetävä BC<br />
Place, jossa järjestetään olympiakisojen avajaiset<br />
ja päättäjäiset. Stadionin pääkäyttäjä on kanadalaisen<br />
jalkapallon CFL-liigassa pelaava BC Lions.<br />
Vuosina 1995–2001 kaupungissa pelasi myös koripallon<br />
NBA-joukkue <strong>Vancouver</strong> Grizzlies, joka<br />
kuitenkin muutti Memphisiin.<br />
Kesäurheilun saralla <strong>Vancouver</strong> muistetaan myös<br />
vuoden 1954 Kansainyhteisön kisoista, joiden kohokohta<br />
oli britti Roger Bannisterin ja Australian<br />
John Landyn kaksintaistelu maililla. Kisojen päänäyttämö<br />
Empire Stadium on nykyisin jo purettu.<br />
Muut kisapaikkakunnat<br />
Olympiakisojen pikaluistelukilpailut järjestetään<br />
<strong>Vancouver</strong>in eteläisessä Richmondin esikaupungissa,<br />
johon noussut halli isännöi jo vuoden 2009<br />
matkakohtaiset MM-kilpailut. Freestylehiihdon ja<br />
lumilautailun olympia-areena Cypress Mountain<br />
sijaitsee kaupungin pohjoislaidalla kohoavilla<br />
North Shore Mountains -vuorilla.<br />
Whistler on turismipaikkakunta Coast Mountain<br />
-vuorilla noin 125 km <strong>Vancouver</strong>ista pohjoiseen.<br />
Paikan aiempi nimi oli London Mountain alueella<br />
usein vallitsevan sumuisen ja sateisen sään vuoksi.<br />
Nimi Whistler viittaa puolestaan viheltäjämurmeleihin.<br />
Whistler Mountainin laskettelukeskus perustettiin<br />
1966. Se on aiemmin isännöinyt freestylehiihdon<br />
MM-kisat 2001 (Mikko Ronkainen<br />
kultaa) ja lumilautailun MM-kisat 2005 (Antti<br />
Autti kaksi kultaa).<br />
Olympiakisojen pohjoismaisten hiihtolajien<br />
kilpailukeskus on rakennettu asumattomaan<br />
Callaghan Valleyn laaksoon noin 16 km päähän<br />
Whistleristä. Hyppyrimäet ja hiihtoladut vihittiin<br />
käyttöön talven 2009 esikisoissa.<br />
7
8<br />
Talviurheilumaa Kanada<br />
Kanada on toiminut kahdesti aiemmin olympiaisäntänä,<br />
Montrealin kesäkisoissa 1976 ja<br />
Calgaryn talvikisoissa 1988. Se jäi kummallakin<br />
kertaa ilman kultamitaleita. Talviolympiakisojen<br />
kaikkien aikojen mitalitaulukossa Kanada on<br />
yhdeksännellä sijalla, mutta <strong>Vancouver</strong>issa maa<br />
kamppailee vahvasti jopa mitalipörssin voitosta.<br />
Calgaryn nollatuloksen jälkeen maan talviolympiamenestys<br />
on kohentunut huimasti. Torinon<br />
kisoissa 2006 kanadalaiset urheilijat keräsivät yhteensä<br />
24 mitalia, joista 7 kultaa.<br />
Talviurheilumaana Kanada on kadehdittavan<br />
monipuolinen. Kanadalaiset urheilijat ovat voittaneet<br />
olympiamitaleita 12 eri urheilumuodossa;<br />
joukosta puuttuvat vain mäkihyppy, yhdistetty<br />
hiihto ja ohjaskelkkailu. Parasta menestys on aina<br />
ollut luistinlajeissa. Luistelu- ja jääkiekkomitalien<br />
yhteismäärässä Kanada häviää vain USA:lle ja<br />
Neuvostoliitolle.<br />
Jääkiekon emämaana Kanada voitti itseoikeutetusti<br />
lajin kultamitalin kaikissa olympiakisoissa<br />
1920–1952, poikkeuksena vain 1936, jolloin sen<br />
yllätti kanadalaislähtöisten pelaajien turvin Iso-<br />
Britannia. Koska ammattilaispelaajat oli suljettu<br />
olympiakisoista, Kanadasta lähetettiin olympiamatkalle<br />
useimmiten maan hallitseva amatöörimestarijoukkue.<br />
Neuvostoliiton ilmestyttyä<br />
olympiajäille 1956 tämä ei enää riittänyt. Vuoden<br />
1964 kisoista lähtien Kanadaa on edustanut erikseen<br />
koottu maajoukkue, mutta sen menestys jäi<br />
pitkään vaisuksi. Kanadasta tuli jälleen olympiajääkiekon<br />
suursuosikki, kun parhaat NHL-tähdet<br />
pääsivät mukaan 1998, mutta kultamitalin se on<br />
voittanut vain Salt Lake Cityssä 2002. Naisten<br />
jääkiekon ensimmäisen olympiafinaalin 1998<br />
Kanada hävisi USA:lle, mutta kaksi seuraavaa se<br />
on voittanut.<br />
Pikaluistelussa vaahteralehtisten ensimmäiset<br />
kultamitalit voitti Gaétan Boucher 1984, mutta<br />
lajin valtamaihin Kanada nousi vasta, kun<br />
Calgaryyn rakennettiin ME-vauhtia tarjoava halli<br />
vuoden 1988 olympiakisoja varten. Torinossa<br />
2006 Cindy Klassen voitti viisi pikaluistelumitalia<br />
ja Kanadan joukkue yhteensä kahdeksan.<br />
Vuonna 1992 olympiaohjelmaan tulleessa short<br />
track -luistelussa Kanada kuuluu suurvaltoihin.<br />
Maa on voittanut lajissa 20 olympiamitalia. Lähes<br />
kaikki Kanadan short track -tähdet ovat tulleet<br />
ranskankielisestä Quebecin provinssista.<br />
Taitoluistelu on jääkiekon ohella Kanadan<br />
vanhin talviolympiakisojen menestyslaji.<br />
Olympiavoittoja maalla on silti vain kolme, tuorein<br />
pariluistelusta 2002. Mitaliketju on kuitenkin<br />
jatkunut katkeamatta vuodesta 1984.<br />
Curlingissa Kanada on aina kultamitalisuosikki.<br />
Lajin harrastajia on maassa enemmän kuin muualla<br />
maailmassa yhteensä. Olympiajäillä maata<br />
on kuitenkin vaivannut epäonni. Sen jälkeen, kun<br />
curling palasi ohjelmaan 1998, Kanada on voittanut<br />
vain kaksi kultaa tarjolla olleista kuudesta.<br />
Kanadan ensimmäinen hiihtolajien kultamitalisti<br />
oli Anne Heggtveit, joka voitti naisten pujottelun<br />
vuoden 1960 olympiakisoissa. Maan neljästä alppihiihdon<br />
kultamitalista kaikki ovat naisten voittamia,<br />
samoin molemmat maastohiihdon mestaruudet<br />
(Beckie Scott takaa-ajossa 2002, Chandra<br />
Crawford sprintissä 2006).<br />
Kanadan talviolympiamitalit 1924-2006<br />
K H P Yht.<br />
Alppihiihto 4 1 5 10<br />
Ampumahiihto 2 0 1 3<br />
Curling 2 2 2 6<br />
Freestylehiihto 2 2 2 6<br />
Jääkiekko 8 5 2 15<br />
Lumilautailu 1 0 1 2<br />
Maastohiihto 2 1 0 3<br />
Pikaluistelu 6 10 12 28<br />
Rattikelkkailu 2 1 0 3<br />
Short track -luistelu 5 8 7 20<br />
Skeleton 1 1 1 3<br />
Taitoluistelu 3 7 10 20<br />
Yhteensä 38 38 43 119<br />
Miesten lajit 17 22 20 59<br />
Naisten lajit 19 15 18 52<br />
Pariluistelu+jäätanssi 2 1 5 8
Talviolympiakronikka<br />
1924-2006<br />
Talvikisojen synty<br />
Ajatus olympialaisista talvikisoista otettiin KOK:n<br />
kokouksessa ensimmäisen kerran esille vuonna<br />
1911. Italialainen kreivi Brunetta d’Usseaux esitti<br />
Tukholmassa 1913 järjestettävien Pohjoismaisten<br />
talvikisojen liittämistä vuoden 1912 olympiakisojen<br />
ohjelmaan. Ruotsalaiset kisaisännät torjuivat<br />
ehdotuksen suorin sanoin.<br />
Pohjoismaat halusivat pitää talviurheilun omissa<br />
käsissään, ja jarruttivat talviolympiakisojen<br />
perustamista 1920-luvulle saakka. Talvilajeja oli<br />
toki olympiakisoissa nähty jo aiemmin. Luistelu<br />
oli mainittu mahdollisena olympialajina jo KOK:n<br />
perustamiskokouksessa 1894 ja taitoluistelu kuului<br />
ohjelmaan Lontoossa 1908. Berliinin 1916<br />
olympiakisojen ohjelmaan talvilajit olisivat kuuluneet,<br />
ellei ensimmäinen maailmansota olisi<br />
peruuttanut koko kisoja. Luistelut oli tarkoitus<br />
järjestää Berliinissä ja hiihtolajit Schwarzwaldin<br />
vuoristossa.<br />
1924 Chamonix<br />
Mont Blancin juurella Chamonix’ssa järjestetyn<br />
”talviurheiluviikon” ohjelmaan otettiin jo aiemmin<br />
olympiakisoissa nähtyjen taitoluistelun ja<br />
jääkiekon lisäksi pohjoismaiset hiihtolajit, pikaluistelu<br />
ja kelkkailu sekä sotilaspartiohiihto ja<br />
curling, joiden tulokset virallistettiin vasta vuonna<br />
2006. Suomalaisten sankari oli pikaluistelija<br />
Clas Thunberg, 3 kultaa, 1 hopea ja 1 pronssi. 10<br />
000 metrillä Thunberg hävisi maanmies Julius<br />
Skutnabbille. Hiihto oli Suomelle raskas pettymys:<br />
jyrkissä alppirinteissä ainoaksi mitaliksi<br />
jäi Tapani Nikun pronssi 18 km:llä. Norjalaiset<br />
hallitsivat latuja ja mäkiä kolme kultaa voittaneen<br />
Thorleif Haugin johdolla. Veteraani-ikäiset<br />
Jakobssonit ottivat vielä hopean pariluistelussa.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Norja 4 7 6<br />
2. Suomi 4 4 3<br />
3. Itävalta 2 1 0<br />
5. Ruotsi 1 0 0<br />
Antwerpenissä 1920 kilpailtiin taitoluistelussa ja<br />
ensi kertaa jääkiekossa. Huhtikuussa järjestetyissä<br />
kilpailuissa pariluistelupari Ludovika ja Walter<br />
Jakobsson voitti itsenäisen <strong>Suomen</strong> ensimmäisen<br />
olympiakultamitalin. Vuoden 1924 olympiakisat<br />
oli myönnetty Pariisille, ja ranskalaiset ilmaisivat<br />
halunsa järjestää olympiakilpailut myös talvilajeissa.<br />
Kun Pohjoismaat edelleen vastustivat ajatusta<br />
talviolympialaisista, KOK teki kokouksessaan<br />
1921 kompromissin. Ranskalaiset saivat järjestää<br />
KOK:n suojeluksessa erityisen talviurheiluviikon,<br />
jonka kilpailut eivät kuitenkaan kuuluisi viralliseen<br />
olympiaohjelmaan. Chamonix’ssa 1924 pidetty<br />
”talviurheiluviikko” oli niin suuri menestys,<br />
että Pohjoismaidenkin vastarinta murtui. Lopulta<br />
vuonna 1925 KOK päätti perustaa erilliset talviolympiakisat.<br />
Chamonix’n kisoille myönnettiin<br />
1926 jälkikäteen ensimmäisten olympialaisten<br />
talvikisojen arvo.<br />
Pikaluistelija Clas Thunberg on <strong>Suomen</strong> olympiahistorian<br />
menestynein talviurheilija. Hän<br />
voitti 1924–28 viisi kultaa, hopean ja pronssin.<br />
9
10<br />
1928 Sankt Moritz<br />
Talviolympiakisojen järjestäminen kuului periaatteessa<br />
saman vuoden kesäkisojen isäntämaalle.<br />
Koska hollantilaisilla ei ollut mahdollisuutta<br />
hoitaa talvikisoja, Sveitsi ojensi auttavan kätensä.<br />
Pikaluistelijat pelastivat suomalaisten kisat hiihtäjien<br />
jäätyä tyystin mitaleitta. Clas Thunberg voitti<br />
kaksi kultamitalia. 10 000 metrin pikaluistelu<br />
jouduttiin keskeyttämään ja lopulta peruuttamaan<br />
kokonaan, kun jää suli luistelijoiden alta. Samana<br />
helteisenä päivänä hiihdetyssä 50 kilometrin kisassa<br />
Ruotsin Per-Erik Hedlund otti voiton yli 13<br />
minuutin erolla seuraavaan. Norjan 15-vuotias<br />
Sonja Henie voitti ensimmäisen kultamitalinsa<br />
naisten taitoluistelussa.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Norja 6 4 5<br />
2. USA 2 2 2<br />
3. Ruotsi 2 2 1<br />
4. Suomi 2 1 1<br />
1932 Lake Placid<br />
Lamakausi ja pitkät matkat verottivat osanottoa<br />
ensimmäisissä Euroopan ulkopuolisissa talvikisoissa.<br />
Suomesta lähti matkaan vain 7 miehen kisajoukkue.<br />
Veli Saarisesta tuli <strong>Suomen</strong> ensimmäinen<br />
hiihdon olympiavoittaja. Kaksoisvoiton 50<br />
km:llä varmisti Väinö Liikkanen. Saarinen otti vielä<br />
pronssia 18 km:n pikamatkalla. Pikaluistelu järjestettiin<br />
amerikkalaisittain yhteislähdöllä, ja isäntämaa<br />
voittikin kaikki matkat. Kelkkanelikkonsa<br />
mukana voitti kultaa USA:n Edward Eagan, joka<br />
oli voittanut 1920 nyrkkeilyssä olympiakultaa.<br />
Hän on edelleen olympiahistoriassa ainoana voittanut<br />
kultaa sekä kesä- että talvikisoissa.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. USA 6 4 2<br />
2. Norja 3 4 3<br />
3. Ruotsi 1 2 0<br />
5. Suomi 1 1 1<br />
1936 Garmisch-Partenkirchen<br />
Vuoden 1936 kesä- ja talvikisat järjestettiin hakaristilippujen<br />
alla. Alppihiihto oli ensi kerran<br />
olympiakisojen ohjelmassa, lajeina vain miesten<br />
ja naisten alppiyhdistetty, joissa isäntämaa korjasi<br />
voitot. Maastohiihdon uutuutena oli viestihiihto,<br />
jossa Suomi otti Kalle Jalkasen legendaarisen ankkuriosuuden<br />
ansiosta kultamitalin. Pikaluistelijat<br />
toivat Suomeen Birger Waseniuksen johdolla<br />
neljä mitalia. Kisojen suurimmat tähdet olivat<br />
norjalaisia: pikaluistelija Ivar Ballangrud voitti<br />
kolme kultaa, mäkihyppääjä Birger Ruud voitti<br />
toisen ja taitoluistelija Sonja Henie kolmannen<br />
olympiakultansa. Kanada menetti ensimmäisen<br />
kerran jääkiekkokullan, kun yllätysvoiton korjasi<br />
Iso-Britannia.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Norja 7 5 3<br />
2. Saksa 3 3 0<br />
3. Ruotsi 2 2 3<br />
4. Suomi 1 2 3<br />
1940 Sapporo, Sankt Moritz ja<br />
Garmisch-Partenkirchen<br />
Alun perin vuoden 1940 talvikisat myönnettiin<br />
Sapporolle. Se kuitenkin luopui niistä vuonna<br />
1938 Japanin–Kiinan sodan vuoksi. KOK päätti<br />
antaa kisojen järjestämisen toiselle alkuperäiselle<br />
hakijalle, Sankt Moritzille. Kansainvälisen hiihtoliiton<br />
(FIS) ja KOK:n välinen kiista ammattimaisten<br />
hiihdonopettajien osallistumisoikeudesta<br />
johti kuitenkin siihen, että KOK siirsi 1939 kisojen<br />
järjestämisoikeuden toistamiseen Garmisch-<br />
Partenkirchenille. Sodan syttyminen peruutti lopulta<br />
kisat kokonaan.<br />
1944 Cortina d’Ampezzo<br />
KOK myönsi vuonna 1939 vuoden 1944 talviolympiakisat<br />
Italian Cortina d’Ampezzolle.<br />
Nämäkin kisat kuitenkin jäivät sodan jalkoihin.<br />
1948 Sankt Moritz<br />
Sodan takia olympiakisoihin tuli lopulta peräti 12<br />
vuoden tauko. Vuoden 1948 kisaisännäksi valittiin<br />
toistamiseen Sveitsin Sankt Moritz, joka oli<br />
säästynyt sodan tuhoilta. Heikki Hasu ja Martti<br />
Huhtala toivat Suomelle kaksoisvoiton yhdistetyssä<br />
hiihdossa, jossa kaikki aiemmat olympiamitalit<br />
olivat menneet Norjaan. Tämä jäi <strong>Suomen</strong> ainoaksi<br />
kultamitaliksi, kun ruotsalaiset hallitsivat hiihtolatuja<br />
ja norjalaiset pikaluistelua. Alppihiihdon<br />
lajimäärää lisättiin kahdesta kuuteen, ja suomalaisiakin<br />
laskijoita oli ensi kerran mukana.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Norja 4 3 3<br />
1. Ruotsi 4 3 3<br />
3. Sveitsi 3 4 3<br />
8. Suomi 1 3 2
1952 Oslo<br />
Talviolympiakisat järjestettiin ensi kertaa<br />
Pohjoismaissa ja ensimmäisen kerran talvikisoissa<br />
paloi olympiatuli. Holmenkollenin maisemissa<br />
seurasi mäkikilpailua 150 000 katsojan ennätysyleisö.<br />
<strong>Suomen</strong> hiihtäjät nousivat Oslossa ensi kerran<br />
olympiakisojen päärooliin. Veikko Hakulinen<br />
otti voiton 50 km:llä, viestijoukkue voitti myös<br />
kultaa ja ensi kertaa ohjelmassa olleella naisten<br />
10 km:llä Suomeen tuli Lydia Widemanin johdolla<br />
upea kolmoisvoitto. Isäntien sankari oli kolme<br />
kultaa voittanut pikaluistelija Hjalmar Andersen.<br />
Suomi otti ensi kerran osaa jääkiekon olympiaturnaukseen,<br />
tuloksena seitsemäs sija. Isäntämaa oli<br />
mitalitilaston ykkönen toistaiseksi viimeisen kerran<br />
talviolympiahistoriassa (edellinen USA 1932).<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Norja 7 3 6<br />
2. USA 4 6 1<br />
3. Suomi 3 4 2<br />
10. Ruotsi 0 0 4<br />
Veikko Hakulinen edusti Suomea neljissä talviolympiakisoissa<br />
1952–64 voittaen seitsemän mitalia, joista<br />
kolme kultaa.<br />
1956 Cortina d’Ampezzo<br />
Cortinan kisat olivat ensimmäiset televisioidut<br />
talvikisat. Kisojen toinen uutuus oli ensimmäistä<br />
kertaa talviolympialaisiin osallistunut<br />
Neuvostoliitto. <strong>Suomen</strong> ainoan miesten maastohiihtovoiton<br />
otti uudella 30 km:n kilpailumatkalla<br />
Veikko Hakulinen. Naisten 3 x 5 km:n viestihiihdon<br />
historian ensimmäisen olympiakullan<br />
vei Suomi joukkueella Sirkka Polkunen, Mirja<br />
Hietamies ja Siiri Rantanen. Mäkihypyssä Suomi<br />
sai ensimmäiset mitalinsa: Antti Hyvärinen kultaa,<br />
Aulis Kallakorpi hopeaa. Itävallan Toni Sailer<br />
voitti kaikki kolme miesten alppihiihdon kultamitalia.<br />
Cortinassa pelattiin toistaiseksi viimeinen<br />
jääkiekon olympiaturnaus ilman <strong>Suomen</strong> leijonia.<br />
Neuvostoliiton punapaidat ottivat ensimmäisen<br />
olympiakultansa.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. N-liitto 7 3 6<br />
2. Itävalta 4 3 4<br />
3. Suomi 3 3 1<br />
5. Ruotsi 2 4 4<br />
7. Norja 2 1 1<br />
1960 Squaw Valley<br />
Vuoden 1960 kisoja ei oikeastaan myönnetty<br />
millekään kaupungille, vaan Kalifornian Sierra<br />
Nevadan vuoristossa sijaitsevalle autiolle laaksolle,<br />
johon sitten rakennettiin talviurheilukeskus.<br />
Korkea ilmanala aiheuttikin joillekin urheilijoille<br />
vaikeuksia. Uusia lajeja olivat ampumahiihto<br />
ja naisten pikaluistelu. 50 kilometrillä Kalevi<br />
Hämäläinen ja Veikko Hakulinen ottivat Suomelle<br />
kaksoisvoiton, ja miesten viestikultakin tuli<br />
Suomeen. USA voitti yllätyskultaa jääkiekossa.<br />
Suomi päätyi turnauksessa ”Tyynenmeren sarjaan”<br />
ratkomaan Japanin ja Australian seurana<br />
viimeiset sijat.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. N-liitto 7 5 9<br />
2. Saksa 4 3 1<br />
3. USA 3 4 3<br />
4. Norja 3 3 0<br />
5. Ruotsi 3 2 2<br />
6. Suomi 2 3 3<br />
11
12<br />
1964 Innsbruck<br />
Innsbruckin kisojen suomalaissankari oli Eero<br />
Mäntyranta, joka voitti ylivoimaisesti sekä 15<br />
että 30 kilometrin hiihdon. Ensi kerran hypättiin<br />
kaksi mäkikilpailua: Veikko Kankkonen<br />
voitti normaalimäen ja tuli suurmäessä toiseksi.<br />
Neuvostoliiton Klavdija Bojarskih voitti kaikki<br />
kolme naisten hiihtokultaa, maannainen Lidija<br />
Skoblikova puolestaan kaikki 4 pikaluistelumatkaa.<br />
Neuvostoliitto voitti myös ensimmäisen kultansa<br />
pariluistelussa ja aloitti pitkän yhtäjaksoisen<br />
valtakauden jääkiekossa.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. N-liitto 11 8 6<br />
2. Itävalta 4 5 3<br />
3. Norja 3 6 6<br />
4. Suomi 3 4 3<br />
7. Ruotsi 3 3 1<br />
1968 Grenoble<br />
Grenoblen suurin sankari oli isäntämaan Jean-<br />
Claude Killy, joka voitti kaikki kolme alppihiihtolajia.<br />
<strong>Suomen</strong> ainoan kultamitalin toi Kaija<br />
Mustonen 1500 metrin pikaluistelussa. Hän otti<br />
myös hopeaa 3000 metrillä. Eero Mäntyranta sai<br />
hopean ja kaksi pronssia, mutta naishiihtäjät jäivät<br />
ensi kerran mitalitta. Tosin suomalaissyntyinen<br />
Toini Gustafsson hiihti Ruotsille kaksi kultaa.<br />
Leijonat voittivat kerrassaan Kanadan ja sijoittuivat<br />
lopulta viidensiksi. DDR esiintyi ensi kerran<br />
omana joukkueenaan. Uutta olympiatasolla olivat<br />
myös dopingtestit.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Norja 6 6 2<br />
2. N-liitto 5 5 3<br />
3. Ranska 4 3 2<br />
7. Ruotsi 3 2 3<br />
10. Suomi 1 2 2<br />
1972 Sapporo<br />
<strong>Suomen</strong> urheilulle Sapporo merkitsi aallonpohjaa.<br />
Ensi kerran kesä- tai talvikisoissa Suomi jäi ilman<br />
olympiavoittoa. Onni ei suosinut suomalaista:<br />
Juha Mieto hävisi 15 km:n pronssin 6 sadasosalla,<br />
Tauno Käyhkö jäi suurmäessä neljänneksi hävittyään<br />
voittajalle vain 0,7 pistettä. Japanin hyppääjät<br />
juhlivat normaalimäessä kolmoisvoittoa Yukio<br />
Kasayan johdolla. Marjatta Kajosmaa hiihti kaksi<br />
hopeaa ja yhden pronssin, Galina Kulakova kaikki<br />
3 kultaa. Hollantilainen Ard Schenk luisteli myös<br />
kolme kultamitalia. 500 metrin pikaluistelun suosikki<br />
Leo Linkovesi horjahti ja jäi kuudenneksi.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. N-liitto 8 5 3<br />
2. DDR 4 3 7<br />
3. Sveitsi 4 3 3<br />
7. Norja 2 5 5<br />
10. Ruotsi 1 1 2<br />
15. Suomi 0 4 1<br />
Marjatta Kajosmaa oli Sapporossa<br />
1972 <strong>Suomen</strong> joukkueen menestynein<br />
urheilija kahdella hopeallaan ja<br />
yhdellä pronssillaan.
1976 Innsbruck<br />
Talvikisat 1976 myönnettiin alun perin Denverille,<br />
mutta tämän niistä luovuttua Innsbruck valittiin<br />
isännäksi. Helena Takalo voitti kultaa 5 km:llä<br />
ja hopeaa sekä 10 km:llä että viestissä. Miehet<br />
hiihtivät viestikultaa miehistöllä Matti Pitkänen,<br />
Juha Mieto, Pertti Teurajärvi ja Arto Koivisto.<br />
Ampumahiihdosta tuli Heikki Ikolan johdolla<br />
kaksi hopeaa. Leijonien jääkiekkomitalia ehdittiin<br />
ennakoida, kun Kanada ja Ruotsi jäivät turnauksesta<br />
pois. Pronssin vei kuitenkin paremman maalisuhteen<br />
ansiosta Länsi-Saksa.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. N-liitto 13 6 8<br />
2. DDR 7 5 7<br />
3. USA 3 3 4<br />
4. Norja 3 3 1<br />
6. Suomi 2 4 1<br />
15. Ruotsi 0 0 2<br />
1980 Lake Placid<br />
Lake Placidin kisojen ykköstähti oli USA:n pikaluistelija<br />
Eric Heiden, joka voitti kaikki 5 kultamitalia.<br />
Alppirinteitä hallitsivat Ruotsin Ingemar<br />
Stenmark ja Liechtensteinin Hanni Wenzel.<br />
Kotiyleisö sai juhlia olympiavoittoa myös jääkiekossa.<br />
Viimeisessä ottelussa kaatui Suomi, joka<br />
voitolla olisi ottanut pronssimitalin. Suomalaiseen<br />
olympiahistoriaan jäi Juha Miedon sadasosatappio<br />
Ruotsin Thomas Wassbergille 15 km:llä. Hilkka<br />
Riihivuori hiihti Miedon tavoin kahdesti hopealle.<br />
<strong>Suomen</strong> ainoan kultamitalin voitti viimeisenä kisapäivänä<br />
suurmäessä Jouko Törmänen.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. N-liitto 10 6 6<br />
2. DDR 9 7 7<br />
3. USA 6 4 2<br />
5. Ruotsi 3 0 1<br />
7. Suomi 1 5 3<br />
8. Norja 1 3 6<br />
1984 Sarajevo<br />
Suomi saavutti kaikkien aikojen suurimman talvikisojen<br />
mitalisaalinsa Sarajevossa: peräti 13<br />
mitalia. Marja-Liisa Hämäläinen voitti kaikki<br />
kolme henkilökohtaista kultaa sekä pronssia viestissä.<br />
Aki Karvonen hiihti kolme mitalia, Harri<br />
Kirvesniemi kaksi. Matti Nykänen voitti kultaa<br />
ja hopeaa, ja yhdistetyssäkin tuli Suomeen kaksi<br />
mitalia. Kisojen paras mieshiihtäjä oli Ruotsin<br />
Gunde Svan. Taitoluisteluareenalla säväytti brittiläinen<br />
jäätanssipari Jayne Torvill/Christopher<br />
Dean. DDR nousi naispikaluistelijoidensa ja kelkkailijoidensa<br />
ansiosta mitalitilaston ykköseksi ainoan<br />
kerran historiassaan.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. DDR 9 9 6<br />
2. N-liitto 6 10 9<br />
3. USA 4 4 0<br />
4. Suomi 4 3 6<br />
5. Ruotsi 4 2 2<br />
6. Norja 3 2 4<br />
Seitsemän olympiamitalia voittanut Marja-Liisa<br />
Kirvesniemi on <strong>Suomen</strong> kaikkien aikojen menestynein<br />
naisurheilija.<br />
13
14<br />
1988 Calgary<br />
Calgary sai syksyllä 1981, neljännellä hakuyrityksellään,<br />
järjestettäväkseen Kanadan ensimmäiset<br />
talviolympialaiset, jotka olivat myös ensimmäiset<br />
16 päivän mittaiset talvikisat aiempien 12-päiväisten<br />
sijasta. Lisäpäivät olivat erityisen tarpeellisia<br />
paitsi mitalilajien määrän noustua edellisten<br />
kisojen 39:stä 46:een myös lämpimän chinooktuulen<br />
takia. Yhteensä 24 kilpailutapahtumaa jouduttiin<br />
siirtämään lämpimän sään vuoksi, muun<br />
muassa suurmäen kilpailu kolmella päivällä.<br />
Pikaluistelussa ei tarvinnut huolehtia säästä, sillä<br />
ensimmäistä kertaa olympiahistoriassa lajin mitaleista<br />
kamppailtiin hallissa. Mäkihyppy puolestaan<br />
pystyttiin viemään läpi jopa 20 asteen lämpötilassa<br />
erityisen bakteeritekolumen ansiosta.<br />
Calgaryn kuningas oli Matti Nykänen, joka voitti<br />
ylivoimaiseen tapaan kaikki kolme mäkikultaa.<br />
Normaalimäessä ero kakkoseen oli 17 pistettä,<br />
suurmäessä 16,1 pistettä. Olympiaohjelmaan ensimmäistä<br />
kertaa kuuluneen joukkuemäen kilpailun<br />
Suomi vei ennen Jugoslaviaa 8,9 pisteen<br />
erolla. Maastohiihdossa eriytettiin ensi kerran<br />
perinteisen ja vapaan tyylin kilpailut. Perinteisiä<br />
naisten matkoja hallitsi Marjo Matikainen, joka<br />
voitti kultaa 5 km:llä ja pronssia 10 km:llä sekä<br />
viestissä. Kisojen muita tähtiä olivat alppihiihtäjä<br />
Alberto Tomba ja Nykäsen tapaan kolme kultaa<br />
voittanut hollantilainen pikaluistelija Yvonne van<br />
Gennip. Suurten voittajien ohella sai melkoisen<br />
mediahuomion Iso-Britannian Eddie Edwards,<br />
”maailman huonoin mäkihyppääjä”.<br />
Suomalaisittain Calgaryn olympiakisat huipensi<br />
jääkiekon kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali,<br />
joka varmistui lopullisesti vähemmän<br />
dramaattisesti Kanadan voitettu Länsi-Saksan<br />
8–1. Leijonien 2–1-voitto punapaidoista päätöspelissä<br />
kirkasti mitalin vielä hopeaksi.<br />
Kanadalaisille kotikisat muodostuivat samanlaiseksi<br />
pettymykseksi kuin Montrealin kesäolympialaiset<br />
vuonna 1976: isäntämaa ei saanut ainuttakaan<br />
kultamitalia. Jääkiekossa kanadalaisten<br />
kultatien katkaisi käytännössä Suomi voittamalla<br />
isännät 3–1 ja lopulta vaahteranlehtipaidat jäivät<br />
kokonaan mitalitta.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. N-liitto 11 9 9<br />
2. DDR 9 10 6<br />
3. Sveitsi 5 5 5<br />
4. Suomi 4 1 2<br />
5. Ruotsi 4 0 2<br />
12. Norja 0 3 2<br />
Matti Nykänen hallitsi ylivoimaisesti Calgaryn<br />
1988 talviolympialaisten mäkihyppyä: voitot molemmissa<br />
henkilökohtaisissa kilpailuissa ennätyksellisin<br />
piste-eroin ja kultaa myös joukkuemäessä.
1992 Albertville<br />
Olympiakisat levittäytyivät eri puolille<br />
Albertvillen ympäristön alppikyliin. Euroopan<br />
poliittisen kartan muutokset näkyivät: hajonneen<br />
Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät nyt<br />
”Yhdistyneenä joukkueena”, epävirallisemmin<br />
IVY:nä, ja yhdistynyt Saksa nousi mitalitilaston<br />
kärkeen. Uusia lajeja olivat freestylehiihto, short<br />
track -pikaluistelu ja naisten ampumahiihto. Norja<br />
kasvatti kultamitalimääränsä neljässä vuodessa<br />
nollasta yhdeksään. Mäkihypyssä uuden V-tyylin<br />
omaksui parhaiten 16-vuotias Toni Nieminen<br />
voittaen kaksi kultaa ja hopean. Kolmannen kullan<br />
Suomelle toi Marjut Lukkarinen perinteisellä<br />
5 km:n matkalla.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Saksa 10 10 6<br />
2. IVY 9 6 8<br />
3. Norja 9 6 5<br />
8. Suomi 3 1 3<br />
13. Ruotsi 1 0 3<br />
1994 Lillehammer<br />
Talvi- ja kesäolympiakisoissa siirryttiin eri rytmiin,<br />
joten edellisistä talvikisoista ehti kulua vain<br />
kaksi vuotta. Norjalaiset järjestivät upeat kisat<br />
voittaen itse hiihtäjä Björn Dählien ja luistelija<br />
Johann Olav Kossin johdolla 10 kultaa. Suomi<br />
jäi toisen kerran historiassa ilman kultamitalia.<br />
Ainoan hopean toi Mika Myllylä 50 kilometrin<br />
hiihdossa. Marja-Liisa Kirvesniemi päätti olympiauransa<br />
38-vuotiaana kahteen pronssiin. Curt<br />
Lindströmin valmentama leijonamiehistö pelasi<br />
kisojen hienointa jääkiekkoa mutta joutui tyytymään<br />
pronssiin.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Venäjä 11 8 4<br />
2. Norja 10 11 5<br />
3. Saksa 9 7 8<br />
10. Ruotsi 2 1 0<br />
16. Suomi 0 1 5<br />
1998 Nagano<br />
Uusia tulokkaita olympiaohjelmassa olivat lumilautailu<br />
ja naisten jääkiekko, curlingmitaleista kilpailtiin<br />
ensimmäisen kerran sitten vuoden 1924.<br />
Suomi menestyi Naganossa laveammalla rintamalla<br />
kuin koskaan ennen. Mika Myllylä voitti<br />
kultaa perinteisellä 30 km:llä. <strong>Suomen</strong> toisen<br />
olympiavoiton otti Jani Soininen normaalimäessä.<br />
Serkukset Janne Lahtela ja Sami Mustonen toivat<br />
hopeaa ja pronssia kumparelaskusta. Miesten jääkiekkoturnaus<br />
pelattiin ensi kerran NHL-tähtien<br />
voimin. Suomi voitti riemukkaasti pronssia lyötyään<br />
Kanadan mitaliottelussa. Ensimmäisessä<br />
naisten olympiaturnauksessa tuli odotetusti myös<br />
pronssimitali, joten kaikkiaan peräti 54 suomalaisurheilijaa<br />
palasi kisoista mitalistina.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Saksa 12 9 8<br />
2. Norja 10 10 5<br />
3. Venäjä 9 6 3<br />
11. Suomi 2 4 6<br />
17. Ruotsi 0 2 1<br />
2002 Salt Lake City<br />
Suomalaisten sankari Utahin vuorilla oli kaikki<br />
kolme yhdistetyn hiihdon kultaa voittanut Samppa<br />
Lajunen. Normaalikilpailun kaksoisvoiton varmisti<br />
Jaakko Tallus. Neljännen kultamitalin toi<br />
Janne Lahtela kumparelaskusta. Mäkihyppääjät<br />
hävisivät joukkuemäen kullan Saksalle 0,1 pisteen<br />
erolla. Maastohiihtäjät jäivät mitaleitta kuten jääkiekkoilijatkin.<br />
Norjan Ole Einar Björndalen teki<br />
historiaa voittamalla 4 kultaa ampumahiihdossa.<br />
Kisat päättyivät kultamitalihiihtäjien Johann<br />
Mühleggin, Olga Danilovan ja Larisa Lazutinan<br />
hylkäykseen dopingin vuoksi. Mitalisijoja muutettiin<br />
oikeuskäsittelyiden jälkeen vielä pari vuotta<br />
kisojen jälkeen, ja mitalitilaston kärkipaikka varmistui<br />
Norjalle.<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Norja 13 5 7<br />
2. Saksa 12 16 8<br />
3. USA 10 13 11<br />
8. Suomi 4 2 1<br />
19. Ruotsi 0 2 5<br />
15
16<br />
2006 Torino<br />
Talviolympialaisia isännöi poikkeuksellisesti<br />
eurooppalainen suurkaupunki. Vuoden 2006 talvikisojen<br />
isännyyttä oli hakenut myös Helsinki.<br />
Suomi jäi kolmannen kerran talvikisahistoriassa<br />
ilman kultamitalia, mutta mitaleita saatiin peräti<br />
kahdeksassa eri urheilumuodossa, ja yhdeksännessäkin<br />
(ampumahiihto) tuli nelossija. Kokonaan<br />
uusia suomalaisia mitalilajeja olivat alppihiihto,<br />
lumilautailu ja curling. Jääkiekossa miesleijonat<br />
ylsivät finaaliin häviten sen Ruotsille. Torinon<br />
kisoissa ei noussut yksittäistä supertähteä yli muiden.<br />
Menestynein urheilija oli eteläkorealainen<br />
short track -luistelija Ahn Hyun-Soo (3 kultaa, 1<br />
pronssi).<br />
Mitalitilastoa:<br />
1. Saksa 11 12 6<br />
2. USA 9 9 7<br />
3. Itävalta 9 7 7<br />
6. Ruotsi 7 2 5<br />
13. Norja 2 8 9<br />
19. Suomi - 6 3<br />
Kumparelaskija Janne Lahtela edusti Suomea viisissä<br />
olympiakisoissa 1992–2006 voittaen Salt Lake<br />
Cityssä 2002 kultaa ja Naganossa 1998 hopeaa.
Talviolympiakisojen<br />
yleistilastot<br />
OLYMPIALAISET TALVIKISAT<br />
KISAT MAITA KILPAILIJOITA SUOMALAISIA<br />
Yht. Naisia Yht. Naisia<br />
I 1924 Chamonix 16 291 13 17 1<br />
II 1928 Sankt Moritz 25 464 28 18 1<br />
III 1932 Lake Placid 17 252 21 7 0<br />
IV 1936 Garmisch-Partenkirchen 28 668 80 19 0<br />
V 1948 Sankt Moritz 28 668 77 24 0<br />
VI 1952 Oslo 30 693 109 50 5<br />
VII 1956 Cortina d’Ampezzo 32 821 132 31 4<br />
VIII 1960 Squaw Valley 30 665 144 48 6<br />
IX 1964 Innsbruck 36 1094 199 52 6<br />
X 1968 Grenoble 37 1158 211 53 8<br />
XI 1972 Sapporo 35 1008 206 51 7<br />
XII 1976 Innsbruck 37 1129 231 47 9<br />
XIII 1980 Lake Placid 37 1072 235 52 8<br />
XIV 1984 Sarajevo 49 1273 277 45 5<br />
XV 1988 Calgary 57 1425 315 53 7<br />
XVI 1992 Albertville 64 1801 488 62 13<br />
XVII 1994 Lillehammer 67 1738 522 61 14<br />
XVIII 1998 Nagano 72 2180 789 86 34<br />
XIX 2002 Salt Lake City 77 2399 886 100 37<br />
XX 2006 Torino 79 2494 955 90 31<br />
XXI <strong>2010</strong> <strong>Vancouver</strong><br />
XXII 2014 Sotši<br />
Kilpailijamääriin on mukaan laskettu vain virallisiin olympialajeihin osallistuneet urheilijat.<br />
MITALILAJIMÄÄRÄN KEHITYS<br />
URHEILUMUOTO<br />
Maastohiihto<br />
24 28 32 36 48 52 56 60 64 68 72 76 80 84 88 92 94 98 02 06 10<br />
Miehet 2 2 2 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 6 6 6<br />
Naiset 1 2 2 3 3 3 3 3 4 4 5 5 5 6 6 6<br />
Mäkihyppy 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3<br />
Yhdistetty hiihto 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3<br />
Alppihiihto 2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 10 10 10 10 10 10 10<br />
Freestylehiihto 2 4 4 4 4 6<br />
Lumilautailu 4 4 6 6<br />
Ampumahiihto 1 1 1 2 2 2 3 3 3 6 6 6 8 10 10<br />
Pikaluistelu 5 4 4 4 4 4 4 8 8 8 8 9 9 9 10 10 10 10 10 12 12<br />
Short track -luistelu 4 6 6 8 8 8<br />
Taitoluistelu 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4<br />
Ohjaskelkkailu 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3<br />
Rattikelkkailu 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3<br />
Skeleton 1 1 2 2 2<br />
Curling 1 2 2 2 2<br />
Jääkiekko 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2<br />
Yhteensä 16 14 14 17 22 22 24 27 34 35 35 37 38 39 46 57 61 68 78 84 86<br />
Mukana vain viralliset kilpailulajit.<br />
17
18<br />
TALVIKISOJEN OLYMPIAMITALIT 1924–2006<br />
Maa K H P Yht.<br />
1 Norja 98 98 84 280<br />
2 Neuvostoliitto/IVY * 87 63 67 217<br />
3 Saksa ** 79 80 59 218<br />
4 USA 78 80 58 216<br />
5 Itävalta 51 64 70 185<br />
6 Ruotsi 43 31 44 118<br />
7 Suomi 41 58 52 151<br />
8 DDR ** 39 36 35 110<br />
9 Kanada 38 38 43 119<br />
10 Sveitsi 38 37 43 118<br />
11 Italia 36 31 34 101<br />
12 Venäjä 33 24 19 76<br />
13 Alankomaat 25 30 23 78<br />
14 Ranska 25 24 34 83<br />
15 Etelä-Korea 17 8 6 31<br />
16 Japani 9 10 13 32<br />
17 Iso-Britannia 8 3 10 21<br />
18 Kiina 4 16 13 33<br />
19 Kroatia 4 3 - 7<br />
20 Viro 4 1 1 6<br />
21 Tšekki 3 5 2 10<br />
22 Australia 3 - 3 6<br />
23 Tšekkoslovakia 2 8 15 25<br />
24 Liechtenstein 2 2 5 9<br />
25 Puola 1 3 4 8<br />
26 Bulgaria 1 2 3 6<br />
27 Kazakstan 1 2 2 5<br />
28 Belgia 1 1 3 5<br />
Ukraina 1 1 3 5<br />
30 Espanja 1 - 1 2<br />
31 Uzbekistan 1 - - 1<br />
32 Valko-Venäjä - 3 3 6<br />
33 Jugoslavia - 3 1 4<br />
34 Unkari - 2 4 6<br />
35 Luxemburg - 2 - 2<br />
36 Pohjois-Korea - 1 1 2<br />
37 Uusi-Seelanti - 1 - 1<br />
Tanska - 1 - 1<br />
Slovakia - 1 - 1<br />
40 Slovenia - - 4 4<br />
41 Romania - - 1 1<br />
Latvia - - 1 1<br />
* IVY (’Yhdistynyt joukkue’) vuoden 1992 kisoissa.<br />
** Saksan tiliin laskettu:<br />
Saksa 1908–36 ja vuodesta 1992<br />
Saksan ltv 1952 ja 1968–88<br />
Saksojen yhteinen joukkue 1956–64.<br />
** DDR:n tiliin laskettu mitalit 1968–88.<br />
SUOMEN MITALIT TALVIKISOISSA 1924–<br />
2006<br />
KISAT K H P Yht.<br />
1924 Chamonix 4 4 3 11<br />
1928 St. Moritz 2 1 1 4<br />
1932 Lake Placid 1 1 1 3<br />
1936 Garmisch-Partenkirchen 1 2 3 6<br />
1948 St. Moritz 1 3 2 6<br />
1952 Oslo 3 4 2 9<br />
1956 Cortina d'Ampezzo 3 3 1 7<br />
1960 Squaw Valley 2 3 3 8<br />
1964 Innsbruck 3 4 3 10<br />
1968 Grenoble 1 2 2 5<br />
1972 Sapporo - 4 1 5<br />
1976 Innsbruck 2 4 1 7<br />
1980 Lake Placid 1 5 3 9<br />
1984 Sarajevo 4 3 6 13<br />
1988 Calgary 4 1 2 7<br />
1992 Albertville 3 1 3 7<br />
1994 Lillehammer - 1 5 6<br />
1998 Nagano 2 4 6 12<br />
2002 Salt Lake City 4 2 1 7<br />
2006 Torino - 6 3 9<br />
Yhteensä 41 58 52 151<br />
Suomi voitti lisäksi Antwerpenin olympiakisoissa 1920<br />
yhden kultamitalin taitoluistelussa.<br />
SUOMEN MITALIT URHEILUMUODOITTAIN<br />
URHEILUMUOTO K H P Yht.<br />
Pohjoismaiset hiihtolajit 33 38 36 107<br />
Maastohiihto 19 22 30 71<br />
miehet 11 13 19 43<br />
naiset 8 9 11 28<br />
Mäkihyppy 10 8 4 22<br />
Yhdistetty hiihto 4 8 2 14<br />
Alppihiihto - 1 - 1<br />
Freestylehiihto 1 2 1 4<br />
Lumilautailu - - 1 1<br />
Ampumahiihto - 4 2 6<br />
Pikaluistelu 7 8 9 24<br />
Taitoluistelu * 1 1 - 2<br />
Curling - 1 - 1<br />
Jääkiekko - 2 3 5<br />
Sotilaspartiohiihto - 1 - 1<br />
Yhteensä* 42 58 52 152<br />
MIESTEN MITALIT 32 45 38 115<br />
NAISTEN MITALIT 9 12 14 35<br />
YHTEISET MITALIT ** 1 1 - 2<br />
* Mukana myös 1920 Antwerpenissä<br />
voitettu pariluistelun kultamitali.
TALVIOLYMPIAKISOJEN PARHAAT MITALISTIT<br />
Vähintään kolme kultaa<br />
Nimi Lajimuoto K H P Vuodet<br />
Björn Dählie NOR Maastohiihto 8 4 - 1992-98<br />
Ljubov Jegorova IVY/RUS Maastohiihto 6 3 - 1992-94<br />
Lidija Skoblikova URS Pikaluistelu 6 - - 1960-64<br />
Ole Einar Björndalen NOR Ampumahiihto 5 3 1 1998-06<br />
Claudia Pechstein GER Pikaluistelu 5 2 2 1994-06<br />
Clas Thunberg FIN Pikaluistelu 5 1 1 1924-28<br />
Larisa Lazutina IVY/RUS Maastohiihto 5 1 1 1992-98<br />
Thomas Alsgaard NOR Maastohiihto 5 1 - 1994-02<br />
Bonnie Blair USA Pikaluistelu 5 - 1 1988-94<br />
Eric Heiden USA Pikaluistelu 5 - - 1980<br />
Raisa Smetanina URS/IVY Maastohiihto 4 5 1 1976-92<br />
Sixten Jernberg SWE Maastohiihto 4 3 2 1956-64<br />
Ricco Gross GER Ampumahiihto 4 3 1 1992-06<br />
Galina Kulakova URS Maastohiihto 4 2 2 1968-80<br />
Kjetil André Aamodt NOR Alppihiihto 4 2 2 1992-06<br />
Sven Fischer GER Ampumahiihto 4 2 2 1994-06<br />
Ivar Ballangrud NOR Pikaluistelu 4 2 1 1928-36<br />
Janica Kostelić CRO Alppihiihto 4 2 - 2002-06<br />
Gunde Svan SWE Maastohiihto 4 1 1 1984-88<br />
Jevgeni Grišin URS Pikaluistelu 4 1 - 1956-64<br />
Aleksandr Tihonov URS Ampumahiihto 4 1 - 1968-80<br />
Nikolai Zimjatov URS Maastohiihto 4 1 - 1980-84<br />
Matti Nykänen FIN Mäkihyppy 4 1 - 1984-88<br />
Johann Olav Koss NOR Pikaluistelu 4 1 - 1992-94<br />
Chun Lee-Kyung KOR Short track -luistelu 4 - 1 1994-98<br />
Thomas Wassberg SWE Maastohiihto 4 - - 1980-88<br />
Karin Enke-Kania GDR Pikaluistelu 3 4 1 1980-88<br />
Gunda Niemann-Stirnemann GER Pikaluistelu 3 4 1 1992-98<br />
Veikko Hakulinen FIN Maastohiihto 3 3 1 1952-60<br />
Kati Wilhelm GER Ampumahiihto 3 3 - 2002-06<br />
Eero Mäntyranta FIN Maastohiihto 3 2 2 1960-68<br />
Vegard Ulvang NOR Maastohiihto 3 2 1 1988-94<br />
Julija Tšepalova RUS Maastohiihto 3 2 1 1998-06<br />
Alberto Tomba ITA Alppihiihto 3 2 - 1988-94<br />
Georg Hackl GER Ohjaskelkkailu 3 2 - 1988-02<br />
Samppa Lajunen FIN Yhdistetty hiihto 3 2 - 1998-02<br />
Johan Gröttumsbråten NOR Maastoh./yhdistetty 3 1 2 1924-32<br />
Vreni Schneider SUI Alppihiihto 3 1 1 1988-94<br />
Anfisa Reztsova URS/IVY/RUS Maastoh./ampumah. 3 1 1 1988-94<br />
Ard Schenk NED Pikaluistelu 3 1 - 1968-72<br />
Bernhard Germeshausen GDR Rattikelkkailu 3 1 - 1976-80<br />
Vladislav Tretjak URS Jääkiekko 3 1 - 1972-84<br />
Tomas Gustafson SWE Pikaluistelu 3 1 - 1984-88<br />
Jens Weissflog GDR/GER Mäkihyppy 3 1 - 1984-94<br />
Mark Kirchner GER Ampumahiihto 3 1 - 1992-94<br />
Deborah Compagnoni ITA Alppihiihto 3 1 - 1992-98<br />
Marja-Liisa Kirvesniemi FIN Maastohiihto 3 - 4 1984-94<br />
Jelena Välbe IVY/RUS Maastohiihto 3 - 4 1992-98<br />
Katja Seizinger GER Alppihiihto 3 - 2 1992-98<br />
Marc Gagnon CAN Short track -luistelu 3 - 2 1994-02<br />
Meinhard Nehmer GDR Rattikelkkailu 3 - 1 1976-80<br />
Nina Gavriljuk URS/RUS Maastohiihto 3 - 1 1988-98<br />
Ahn Hyun-Soo KOR Short track -luistelu 3 - 1 2006<br />
Thorleif Haug NOR Maastoh./yhdistetty 3 - - 1924<br />
Sonja Henie NOR Taitoluistelu 3 - - 1928-36<br />
Hjalmar Andersen NOR Pikaluistelu 3 - - 1952<br />
Toni Sailer AUT Alppihiihto 3 - - 1956<br />
Klavdija Bojarskih URS Maastohiihto 3 - - 1964<br />
Jean-Claude Killy FRA Alppihiihto 3 - - 1968<br />
Vitali Davydov URS Jääkiekko 3 - - 1964-72<br />
Anatoli Firsov URS Jääkiekko 3 - - 1964-72<br />
19
20<br />
Viktor Kuzkin URS Jääkiekko 3 - - 1964-72<br />
Aleksandr Ragulin URS Jääkiekko 3 - - 1964-72<br />
Irina Rodnina URS Taitoluistelu 3 - - 1972-80<br />
Ulrich Wehling GDR Yhdistetty hiihto 3 - - 1972-80<br />
Yvonne van Gennip NED Pikaluistelu 3 - - 1988<br />
Andrei Homutov URS/IVY Jääkiekko 3 - - 1984-92<br />
Kim Ki-Hoon KOR Short track -luistelu 3 - - 1992-94<br />
Marianne Timmer NED Pikaluistelu 3 - - 1998-06<br />
André Lange GER Rattikelkkailu 3 - - 2002-06<br />
Kevin Kuske GER Rattikelkkailu 3 - - 2002-06<br />
Michael Greis GER Ampumahiihto 3 - - 2006<br />
Jin Sun-Yu KOR Short track -luistelu 3 - - 2006<br />
ENITEN OSALLISTUMISIA TALVIKISOIHIN<br />
6 Carl-Erik Eriksson SWE rattikelkkailu 1964-84<br />
6 Colin Coates AUS pikaluistelu 1968-88<br />
6 Marja-Liisa Kirvesniemi FIN maastohiihto 1976-94<br />
6 Alfred Eder AUT ampumahiihto 1976-94<br />
6 Harri Kirvesniemi FIN maastohiihto 1980-98<br />
6 Jochen Behle GER maastohiihto 1980-98<br />
6 Emese Hunyady HUN/AUT pikaluistelu 1984-02<br />
6 Markus Prock AUT ohjaskelkkailu 1984-02<br />
6 Michael Dixon GBR hiihto/ampumahiihto 1984-02<br />
6 Raimo Helminen FIN jääkiekko 1984-02<br />
6 Sergei Tšepikov URS/IVY/RUS ampumahiihto/hiihto 1988-06<br />
6 Georg Hackl GER ohjaskelkkailu 1988-06<br />
6 Wilfried Huber ITA ohjaskelkkailu 1988-06<br />
6 Gerda Weissensteiner ITA ohjas-/rattikelkkailu 1988-06<br />
5 Örjan Sandler SWE pikaluistelu 1964-80<br />
5 Monika Holzner-Pflug GER pikaluistelu 1972-88<br />
5 Oddvar Brå NOR maastohiihto 1972-88<br />
5 Paul Hildgartner ITA ohjaskelkkailu 1972-88<br />
5 Raisa Smetanina URS/IVY maastohiihto 1976-92<br />
5 Udo Kiessling GER jääkiekko 1976-92<br />
5 Maurilio De Zolt ITA maastohiihto 1980-94<br />
5 Giorgio Vanzetta ITA maastohiihto 1980-94<br />
5 Gianfranco Polvara ITA maastohiihto 1980-94<br />
5 Hansjörg Raffl ITA ohjaskelkkailu 1980-94<br />
5 Sergei Danilin URS/IVY/RUS ohjaskelkkailu 1980-94<br />
5 Bogdan Musiol GDR/GER rattikelkkailu 1980-94<br />
5 Petter Thoresen NOR jääkiekko 1980-94<br />
5 Torgny Mogren SWE maastohiihto 1984-98<br />
5 Alois Stadlober AUT maastohiihto 1984-98<br />
5 Manuela Di Centa ITA maastohiihto 1984-98<br />
5 Graham Bell GBR alppihiihto 1984-98<br />
5 Edel Therese Höiseth NOR pikaluistelu 1984-98<br />
5 Mária Jasenčáková TCH/SVK ohjaskelkkailu 1980-98<br />
5 Dieter Hegen GER jääkiekko 1984-98<br />
5 Aleksei Prokurorov URS/IVY/RUS maastohiihto 1988-02<br />
5 Paul Accola SUI alppihiihto 1988-02<br />
5 Anne Abernathy ISV ohjaskelkkailu 1988-02<br />
5 Albert Grimaldi MON rattikelkkailu 1988-02<br />
5 Arturo Kinch CRC alppih./maastohiihto 1980-06<br />
5 Gabriella Paruzzi ITA maastohiihto 1992-06<br />
5 Fulvio Valbusa ITA maastohiihto 1992-06<br />
5 Kateřína Neumannová TCH/CZE maastohiihto 1992-06<br />
5 Juan Jesús Gutiérrez ESP maastohiihto 1992-06<br />
5 Markus Hasler LIE maastohiihto 1992-06<br />
5 Andrus Veerpalu EST maastohiihto 1992-06<br />
5 Masahiko Harada JPN mäkihyppy 1992-06<br />
5 Noriaki Kasai JPN mäkihyppy 1992-06<br />
5 Kristian Ghedina ITA alppihiihto 1992-06<br />
5 Fredrik Nyberg SWE alppihiihto 1992-06
5 Martina Ertl GER alppihiihto 1992-06<br />
5 Lasse Kjus NOR alppihiihto 1992-06<br />
5 Kjetil André Aamodt NOR alppihiihto 1992-06<br />
5 Marco Büchel LIE alppihiihto 1992-06<br />
5 Janne Lahtela FIN freestylehiihto 1992-06<br />
5 Wilfried Pallhuber ITA ampumahiihto 1992-06<br />
5 Nathalie Santer ITA ampumahiihto 1992-06<br />
5 Uschi Disl GER ampumahiihto 1992-06<br />
5 Ricco Gross GER ampumahiihto 1992-06<br />
5 Olegs Maļuhins LAT ampumah./maastoh. 1992-06<br />
5 Ilmārs Bricis LAT ampumahiihto 1992-06<br />
5 Janež Ozbolt SLO ampumahiihto 1992-06<br />
5 Ludwig Gredler AUT ampumahiihto 1992-06<br />
5 Claudia Pechstein GER pikaluistelu 1992-06<br />
5 Rintje Ritsma NED pikaluistelu 1992-06<br />
5 Bart Veldkamp NED/BEL pikaluistelu 1992-06<br />
5 Margarita Drobiazko LTU taitoluistelu 1992-06<br />
5 Povilas Vanagas LTU taitoluistelu 1992-06<br />
5 Albert Demtšenko IVY/RUS ohjaskelkkailu 1992-06<br />
5 Anna Orlova LAT ohjaskelkkailu 1992-06<br />
5 Susi Erdmann GER ohjas-/rattikelkkailu 1992-06<br />
5 Bruno Mingeon FRA rattikelkkailu 1992-06<br />
Suomalaisia lisäksi:<br />
4 Veikko Hakulinen maastoh./ampumah. 1952-64<br />
4 Arto Tiainen maastohiihto 1956-68<br />
4 Eero Mäntyranta maastohiihto 1960-72<br />
4 Esa Peltonen jääkiekko 1968-80<br />
4 Helena Takalo maastohiihto 1968-80<br />
4 Juha Mieto maastohiihto 1972-84<br />
4 Rauno Miettinen yhdistetty 1972-84<br />
4 Pertti Niittylä pikaluistelu 1976-88<br />
4 Pirkko Määttä maastohiihto 1984-94<br />
4 Tuulikki Pyykkönen maastohiihto 1988-98<br />
4 Ari-Pekka Nikkola mäkihyppy 1988-98<br />
4 Harri Eloranta ampumahiihto 1988-98<br />
4 Minna Karhu freestylehiihto 1992-02<br />
4 Vesa Hietalahti ampumahiihto 1992-02<br />
4 Teppo Numminen jääkiekko 1988-06<br />
4 Teemu Selänne jääkiekko 1992-06<br />
4 Janne Ahonen mäkihyppy 1994-06<br />
4 Hannu Manninen yhdistetty/maastoh. 1994-06<br />
4 Sami Kapanen jääkiekko 1994-06<br />
4 Jere Lehtinen jääkiekko 1994-06<br />
Tilastossa mukana vain kilpailuihin osallistuneet urheilijat.<br />
21
22<br />
TALVIOLYMPIAKISOJEN ENNÄTYKSIÄ<br />
ENITEN MITALEITA<br />
M 12 Björn Dählie NOR (hiihto 1992-98)<br />
N 10 Raisa Smetanina URS/IVY (hiihto 1976-92)<br />
10 Stefania Belmondo ITA (hiihto 1992-02)<br />
SM 7 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28)<br />
7 Veikko Hakulinen (hiihto 1952-60)<br />
7 Eero Mäntyranta (hiihto 1960-68)<br />
SN 7 Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihto 1984-94)<br />
ENITEN HENKILÖKOHTAISIA MITALEITA<br />
M 9 Björn Dählie NOR (hiihto 1992-98)<br />
N 8 Karin Enke-Kania GDR (pikaluistelu 1980-88)<br />
8 Gunda Niemann-Stirnemann GER (pikaluistelu 1992-98)<br />
8 Claudia Pechstein GER (pikaluistelu 1992-06)<br />
SM 7 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28)<br />
SN 5 Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihto 1984-94)<br />
ENITEN HENKILÖKOHTAISIA KULTAMITALEITA<br />
M 6 Björn Dählie NOR (hiihto 1992-98)<br />
N 6 Lidija Skoblikova URS (pikaluistelu 1960-64)<br />
SM 5 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924-28)<br />
SN 3 Marja-Liisa Hämäläinen (hiihto 1984)<br />
ENITEN VUOSIA MITALIEN VÄLILLÄ<br />
M 20 John Heaton USA (skeleton/rattikelkkailu 1928-48)<br />
20 Richard Torriani SUI (jääkiekko 1928-48)<br />
N 16 Raisa Smetanina URS/IVY (hiihto 1976-92)<br />
SM 18 Harri Kirvesniemi (hiihto 1980-98)<br />
18 Teppo Numminen (jääkiekko 1988-06)<br />
SN 10 Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihto 1984-94)<br />
ENITEN VUOSIA KULTAMITALIEN VÄLILLÄ<br />
N 16 Raisa Smetanina URS/IVY (hiihto 1976-92)<br />
M 14 Kjetil André Aamodt NOR (alppihiihto 1992-06)<br />
Ricco Gross GER (ampumahiihto 1992-06)<br />
SM 8 Veikko Hakulinen (hiihto 1952-60)<br />
SN Ei kaksissa kisoissa kultaa voittaneita suomalaisnaisia.<br />
USEIMMISSA KISOISSA MITALEILLA<br />
M 5 Harri Kirvesniemi FIN (hiihto 1980-98)<br />
5 Georg Hackl GER (ohjaskelkkailu 1988-02)<br />
5 Ricco Gross GER (ampumahiihto 1992-06)<br />
N 5 Raisa Smetanina URS/IVY (hiihto 1976-92)<br />
5 Gabriella Paruzzi ITA (hiihto 1992-06)<br />
5 Uschi Disl GER (ampumahiihto 1992-06)<br />
5 Claudia Pechstein GER (pikaluistelu 1992-06)<br />
SN 3 Siiri Rantanen (hiihto 1952-60)<br />
3 Helena Takalo (hiihto 1972-80)<br />
3 Hilkka Riihivuori (hiihto 1972-80)<br />
3 Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihto 1984-94)<br />
ENITEN MITALEITA YKSISSÄ KISOISSA<br />
M 5 Clas Thunberg FIN (pikaluistelu 1924) 3-1-1<br />
5 Roald Larsen NOR (pikaluistelu 1924) 0-2-3<br />
5 Eric Heiden USA (pikaluistelu 1980) 5-0-0<br />
N 5 Ljubov Jegorova IVY (hiihto 1992) 3-2-0<br />
5 Jelena Välbe IVY (hiihto 1992) 1-0-4<br />
5 Manuela Di Centa ITA (hiihto 1994) 2-2-1<br />
5 Larisa Lazutina RUS (hiihto 1998) 3-1-1<br />
5 Cindy Klassen CAN (pikaluistelu 2006) 1-2-2<br />
SN 4 Marja-Liisa Hämäläinen (hiihto 1984) 3-0-1<br />
ENITEN KULTAMITALEITA YKSISSÄ KISOISSA<br />
M 5 Eric Heiden USA (pikaluistelu 1980)<br />
N 4 Lidija Skoblikova URS (pikaluistelu 1964)<br />
SM 3 Clas Thunberg (pikaluistelu 1924)<br />
3 Matti Nykänen (mäkihyppy 1988)<br />
3 Samppa Lajunen (yhdistetty 2002)<br />
SN 3 Marja-Liisa Hämäläinen (hiihto 1984)<br />
VANHIN KULTAMITALISTI<br />
M 54 v 3 kk 10 pv Robin Welsh GBR (curling 1924)<br />
N 39 v 11 kk 19 pv Raisa Smetanina IVY (hiihto 1992)<br />
SM 38 v 2 kk 20 pv Walter Jakobsson (pariluistelu 1920*)<br />
35 v 1 kk 21 pv Veikko Hakulinen (hiihto 1960)<br />
SN 35 v 9 kk 1 pv Ludovika Jakobsson<br />
(pariluistelu 1920*)<br />
31 v 9 kk 6 pv Lydia Wideman (hiihto 1952)<br />
VANHIN MITALISTI<br />
M 58 v 5 kk 5 pv Carl August Kronlund SWE<br />
(curling 1924)<br />
N 39 v 11 kk 19 pv Raisa Smetanina IVY (hiihto 1992)<br />
N hk 38 v 5 kk 14 pv Marja-Liisa Kirvesniemi FIN<br />
(hiihto 1994)<br />
SM 41 v 11 kk 25 pv Walter Jakobsson (pariluistelu 1924)<br />
SN 39 v 6 kk 6 pv Ludovika Jakobsson<br />
(pariluistelu 1924)<br />
VANHIN TUNNETTU OSANOTTAJA<br />
M 58 v 5 kk 5 pv Carl August Kronlund SWE<br />
(curling 1924)<br />
N 48 v 10 kk 0 pv Anne Abernathy ISV<br />
(ohjaskelkkailu 2002)<br />
SM 46 v 0 kk 13 pv Walter Jakobsson (pariluistelu 1928)<br />
SN 43 v 6 kk 25 pv Ludovika Jakobsson<br />
(pariluistelu 1928)<br />
NUORIN KULTAMITALISTI<br />
N 13 v 2 kk 21 pv Kim Yun-Mi KOR<br />
(short track -viesti 1994)<br />
M 16 v 8 kk 14 pv Toni Nieminen FIN<br />
(mäkihyppy 1992)<br />
SM 16 v 8 kk 14 pv Toni Nieminen (joukkuemäki 1992)<br />
SN 23 v 0 kk 14 pv Marjo Matikainen (5 km hiihto 1988)<br />
NUORIN MITALISTI<br />
N 13 v 2 kk 21 pv Kim Yun-Mi KOR<br />
(short track -viesti 1994)<br />
M 14 v 11 kk 29 pv Scott Allen USA (taitoluistelu 1964)<br />
SN 16 v 2 kk 0 pv Emma Laaksonen (jääkiekko 1998)<br />
SM 16 v 8 kk 9 pv Toni Nieminen (normaalimäki 1992)<br />
NUORIN TUNNETTU OSALLISTUJA<br />
N 11 v 2 kk 12 pv Cecilia Colledge GBR<br />
(taitoluistelu 1932)<br />
M 12 v 3 kk 18 pv Jan Hoffmann GDR<br />
(taitoluistelu 1968)<br />
SM 15 v 10 kk 1 pv Hannu Manninen<br />
(yhdistetty hiihto 1994)<br />
SN 16 v 1 kk 22 pv Emma Laaksonen (jääkiekko 1998)<br />
* Tilastossa mukana myös vuosien 1908 ja 1920<br />
kisojen talvilajikilpailut. Vahvennetut ikäennätykset<br />
pätevät myös kesäkisojen osalta.
OLYMPIATULEN SYTYTTÄJÄT TALVIKISOISSA<br />
Kisat Nimi Ikä Laji / toimi<br />
1952 Eigil Nansen 20 alppihiihto<br />
1956 Guido Caroli 28 pikaluistelu<br />
1960 Kenneth C. Henry 31 pikaluistelu<br />
1964 Josef Rieder 32 alppihiihto<br />
1968 Alain Calmat 28 taitoluistelu<br />
1972 Hideki Takada 16 opiskelija<br />
1976 Christl Haas 32 alppihiihto<br />
Josef Feistmantl 36 ohjaskelkkailu<br />
1980 Charles Morgan Kerr 44 psykiatri<br />
1984 Sandra Dubravčić 19 taitoluistelu<br />
1988 Robyn Perry 12 taitoluistelu<br />
1992 Michel Platini 36 jalkapallo<br />
François-Cyrille Grange 8 jalkapallo<br />
1994 Haakon Magnus 20 kruununprinssi<br />
1998 Midori Itō 28 taitoluistelu<br />
2002 Jääkiekkojoukkue 1980 jääkiekko<br />
2006 Stefania Belmondo 37 maastohiihto<br />
1952 ja 1960 kisojen olympiatuli sytytettiin norjalaisen<br />
hiihtopioneeri Sondre Norheimin talossa, vuoden 1956<br />
tuli Rooman Capitoliumilla. Talvikisojen tuli on sytytetty<br />
Kreikan Olympiassa vuodesta 1964 lähtien.<br />
TALVIOLYMPIAKISOJEN AVAAJAT<br />
1924 Chamonix alivaltiosihteeri Gaston Vidal<br />
1928 Sankt Moritz liittopresidentti<br />
Edmund Schulthess<br />
1932 Lake Placid kuvernööri Franklin D. Roosevelt<br />
1936 Garmisch-Pk. valtakunnankansleri Adolf Hitler<br />
1948 Sankt Moritz liittopresidentti Enrico Celio<br />
1952 Oslo prinsessa Ragnhild<br />
1956 Cortina d'Ampezzo presidentti Giovanni Gronchi<br />
1960 Squaw Valley varapresidentti Richard Nixon<br />
1964 Innsbruck liittopresidentti Adolf Schärf<br />
1968 Grenoble presidentti Charles de Gaulle<br />
1972 Sapporo keisari Hirohito<br />
1976 Innsbruck liittopresidentti<br />
Rudolf Kirchschläger<br />
1980 Lake Placid varapresidentti Walter Mondale<br />
1984 Sarajevo liittopresidentti Mika Špiljak<br />
1988 Calgary kenraalikuvernööri Jeanne Sauvé<br />
1992 Albertville presidentti François Mitterrand<br />
1994 Lillehammer kuningas Harald V<br />
1998 Nagano keisari Akihito<br />
2002 Salt Lake City presidentti George W. Bush<br />
2006 Torino presidentti Carlo Azeglio Ciampi<br />
SUOMEN LIPUNKANTAJAT TALVIKISOJEN<br />
AVAJAISISSA<br />
1924 Chamonix Armas Palmros yhdistetty hiihto<br />
1928 Sankt Moritz Esko Järvinen yhdistetty hiihto<br />
1932 Lake Placid Ossi Blomqvist pikaluistelu<br />
1936 Garmisch-Pk. Sulo Nurmela maastohiihto<br />
1948 Sankt Moritz Pekka Vanninen maastohiihto<br />
1952 Oslo Heikki Hasu yhdistetty hiihto<br />
1956 Cortina<br />
d'Ampezzo Antti Hyvärinen mäkihyppy<br />
1960 Squaw Valley Paavo Korhonen yhdistetty hiihto<br />
1964 Innsbruck Veikko Hakulinen ampumahiihto<br />
1968 Grenoble Veikko Kankkonen mäkihyppy<br />
1972 Sapporo Juha Mieto maastohiihto<br />
1976 Innsbruck Rauno Miettinen yhdistetty hiihto<br />
1980 Lake Placid Heikki Ikola ampumahiihto<br />
1984 Sarajevo Jorma Valtonen jääkiekko<br />
1988 Calgary Pertti Niittylä pikaluistelu<br />
1992 Albertville Timo Blomqvist jääkiekko<br />
1994 Lillehammer Marja-Liisa maastohiihto<br />
Kirvesniemi<br />
1998 Nagano Janne Ahonen mäkihyppy<br />
2002 Salt Lake City Toni Nieminen mäkihyppy<br />
2006 Torino Janne Lahtela freestylehiihto<br />
OLYMPIAVALAN VANNOJAT TALVIKISOISSA<br />
1924 Camille Mandrillon sotilaspartiohiihto<br />
1928 Hans Eidenbenz yhdistetty hiihto<br />
1932 John A. Shea pikaluistelu<br />
1936 Willy Bogner yhdistetty hiihto<br />
1948 Richard Torriani jääkiekko<br />
1952 Torbjörn Falkanger mäkihyppy<br />
1956 Giuliana Chenal-Minuzzo alppihiihto<br />
1960 Carol Heiss taitoluistelu<br />
1964 Paul Aste rattikelkkailu<br />
1968 Leo Lacroix alppihiihto<br />
1972 Keiichi Suzuki pikaluistelu<br />
1976 Werner Delle-Karth rattikelkkailu<br />
1980 Eric Heiden pikaluistelu<br />
1984 Bojan Križaj alppihiihto<br />
1988 Pierre Harvey maastohiihto<br />
1992 Surya Bonaly taitoluistelu<br />
1994 Vegard Ulvang maastohiihto<br />
1998 Kenji Ogiwara yhdistetty hiihto<br />
2002 Jim Shea Jr. skeleton<br />
2006 Giorgio Rocca alppihiihto<br />
23
24<br />
MAASTOHIIHTO<br />
CROSS-COUNTRY SKIING<br />
SKI DE FOND<br />
12 lajia:<br />
Miehet: Naiset:<br />
2 x 15 km (p+v) 2 x 7,5 km (p+v)<br />
15 km v 10 km v<br />
50 km p (yhteislähtö) 30 km p (yhteislähtö)<br />
Sprintti (p) Sprintti (p)<br />
Joukkuesprintti (v) Joukkuesprintti (v)<br />
4 x 10 km viesti 4 x 5 km viesti<br />
(2p+2v) (2p+2v)<br />
Maastohiihto on kuulunut talviolympiakisojen<br />
ohjelmaan alusta lähtien. Chamonix’ssa 1924 kilpailtiin<br />
vain 18 ja 50 km matkoilla. Viesti tuli mukaan<br />
1936 ja 30 km 1956, jolloin myös pikamatka<br />
lyhennettiin 15 km:iin. Naiset pääsivät olympialaduille<br />
vasta Oslossa 1952. Ohjelmassa oli tuolloin<br />
vain 10 km, jossa Suomi otti kolmoisvoiton (Lydia<br />
Wideman–Mirja Hietamies–Siiri Rantanen).<br />
Naisten viesti tuli ohjelmaan 1956, pikamatka 5<br />
km 1964. Tasa-arvo toteutui vasta 1984, kun naisetkin<br />
saivat kolmannen henkilökohtaisen kilpailun<br />
(20 km).<br />
Luistelutyylin läpimurto kaudella 1984/85 mullisti<br />
maastohiihdon kilpailuohjelman. Perinteisen ja<br />
vapaan hiihtotavan matkat eriytettiin olympiakisoissa<br />
ensi kerran Calgaryssa 1988. Albertvillessa<br />
1992 ohjelmaan lisättiin perinteisen pikamatkan<br />
aikaeroilla starttaava vapaan tyylin takaa-ajo.<br />
Sprintti tuli olympiaohjelmaan 2002, kahden<br />
hiihtäjän joukkuesprintti 2006. Torinon kisoissa<br />
takaa-ajon korvasi yhteislähtökilpailu, jossa<br />
hiihtäjät vaihtavat puolimatkassa tyyliä (ja suksia).<br />
Henkilökohtainen yhteislähtö oli ensi kerran<br />
olympiakäytössä 2002. Nykyisin sekä miesten että<br />
naisten olympiaohjelmassa onkin enää yksi ”vanhanaikainen”<br />
väliaikalähtökilpailu. Pisimmällä<br />
matkalla (miesten 50 km ja naisten 30 km) käytetään<br />
yhteislähtöä.<br />
<strong>Vancouver</strong>in kisojen maastohiihto-ohjelma on<br />
muutoin sama kuin Torinossa 2006, mutta hiihtotyylit<br />
ovat vaihtuneet. Henkilökohtaiset matkat<br />
(miehillä 15 ja 50 km, naisilla 10 ja 30 km) hiihdetään<br />
arvokisoissa vuoroin perinteisellä, vuoroin<br />
vapaalla tyylillä. Sama koskee henkilökohtaista<br />
ja joukkuesprinttiä. Koska olympiakisojen väliin<br />
mahtuu kahdet MM-kisat, olympiamatkojen hiihtotyylit<br />
vaihtuvat säännöllisesti.<br />
Suomi on saavuttanut maastohiihdossa yhden<br />
kolmoisvoiton (naisten 10 km Oslo 1952) lisäksi<br />
kolme kaksoisvoittoa, kaikki miesten 50 kilometriltä<br />
(1932 Veli Saarinen–Väinö Liikkanen, 1952<br />
Veikko Hakulinen–Eero Kolehmainen sekä 1960<br />
Kalevi Hämäläinen–Veikko Hakulinen). Tyystin<br />
vaille mitalia Suomi on jäänyt vain kahdesti (1928<br />
ja 2002); Salt Lakessa 2002 paras saavutus oli<br />
Kaisa Variksen neljäs sija 15 km:llä. Ilman miesten<br />
mitalia on jääty lisäksi 1972 ja 1988, ilman<br />
naisten mitalia 1968 ja 1998.<br />
Torinon kisoissa 2006 Suomi sai Virpi Kuitusen<br />
ja Aino-Kaisa Saarisen hiihtämänä joukkuesprinttipronssin.<br />
Paras henkilökohtainen saavutus oli<br />
Kuitusen viides sija sprintissä. Miesten puolella<br />
Keijo Kurttila ja Lauri Pyykönen hiihtivät viidenneksi<br />
joukkuesprintissä, ja Sami Jauhojärven lopullinen<br />
sijoitus 15 km:llä oli yhdeksäs.
OLYMPIAMATKOJEN KEHITYS <strong>2010</strong>-1924<br />
10 06 02 98 94 92 88 84 80 76 72 68 64 60 56 52 48 36 32 28 24<br />
MIEHET<br />
10 km P P P<br />
10 + 10 km PV<br />
10 + 15 km PV PV PV<br />
2 x 15 km PVy PVy<br />
15 km V P P P x x x x x x x x<br />
18 km x x x x x x<br />
30 km Vy P V P P x x x x x x x x<br />
50 km Py Vy P V P V V x x x x x x x x x x x x x x<br />
Sprintti P V V<br />
Joukkuesprintti V P<br />
4 x 10 km<br />
NAISET<br />
PV PV PV PV PV PV V x x x x x x x x x x x<br />
5 km P P P P x x x x x x<br />
5 + 5 km PV<br />
5 + 10 km PV PV PV<br />
2 x 7,5 km Pvy PVy<br />
10 km V P P P x x x x x x x x x<br />
15 km Vy P V P<br />
20 km V x<br />
30 km Py Vy P V P V<br />
Sprintti P V V<br />
Joukkuesprintti V P<br />
3 x 5 km x x x x x<br />
4 x 5 km PV PV PV PV PV PV V x x x<br />
P perinteinen tyyli, V vapaa tyyli, y yhteislähtö<br />
MAASTOHIIHTO, MIEHET K H P Yht.<br />
Norja 27 25 13 65<br />
Ruotsi 20 13 15 48<br />
Suomi 11 13 19 43<br />
Neuvostoliitto 11 8 12 31<br />
Italia 4 6 7 17<br />
Viro 2 1 1 4<br />
Venäjä 2 1 1 4<br />
Itävalta 1 2 2 5<br />
Kazakstan 1 2 1 4<br />
Saksa - 2 2 4<br />
USA - 1 - 1<br />
DDR - 1 - 1<br />
Tšekki - 1 - 1<br />
Ranska - 1 - 1<br />
Sveitsi - - 3 3<br />
Bulgaria - - 1 1<br />
Tšekkoslovakia - - 1 1<br />
MAASTOHIIHTO, NAISET K H P Yht.<br />
Neuvostoliitto/IVY 17 16 13 46<br />
Venäjä 10 5 5 20<br />
Suomi 8 9 11 28<br />
Italia 5 5 6 16<br />
Ruotsi 4 2 2 8<br />
Norja 3 9 10 22<br />
Kanada 2 1 - 3<br />
DDR 2 - 1 3<br />
Viro 2 - - 2<br />
Tšekki 1 4 1 6<br />
Saksa 1 3 1 5<br />
Tšekkoslovakia - 1 3 4<br />
Sveitsi - - 1 1<br />
Puola - - 1 1<br />
MAASTOHIIHTO YHTEENSÄ K H P Yht.<br />
Norja 30 34 23 87<br />
Neuvostoliitto/IVY 28 24 25 77<br />
Ruotsi 24 15 17 56<br />
Suomi 19 22 30 71<br />
Venäjä 12 6 6 24<br />
Italia 9 11 13 33<br />
Viro 4 1 1 6<br />
DDR 2 1 1 4<br />
Kanada 2 1 - 3<br />
Saksa 1 5 3 9<br />
Tšekki 1 5 1 7<br />
Itävalta 1 2 2 5<br />
Kazakstan 1 2 1 4<br />
Tšekkoslovakia - 1 4 5<br />
USA - 1 - 1<br />
Ranska - 1 - 1<br />
Sveitsi - - 4 4<br />
Bulgaria - - 1 1<br />
Puola - - 1 1<br />
25
26<br />
MAASTOHIIHDON PARHAAT MITALISTIT<br />
K H P Vuodet<br />
Björn Dählie NOR 8 4 - 1992-98<br />
Ljubov Jegorova IVY/RUS 6 3 - 1992-94<br />
Larisa Lazutina IVY/RUS 5 1 1 1992-98<br />
Thomas Alsgaard NOR 5 1 - 1994-02<br />
Raisa Smetanina URS/IVY 4 5 1 1976-92<br />
Sixten Jernberg SWE 4 3 2 1956-64<br />
Galina Kulakova URS 4 2 2 1968-80<br />
Gunde Svan SWE 4 1 1 1984-88<br />
Nikolai Zimjatov URS 4 1 - 1980-84<br />
Thomas Wassberg SWE 4 - - 1980-88<br />
Veikko Hakulinen FIN 3 3 1 1952-60<br />
Eero Mäntyranta FIN 3 2 2 1960-68<br />
Vegard Ulvang NOR 3 2 1 1988-94<br />
Julija Tšepalova RUS 3 2 1 1998-06<br />
Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 3 - 4 1984-94<br />
Jelena Välbe IVY/RUS 3 - 4 1992-98<br />
Nina Gavriljuk URS/RUS 3 - 1 1988-98<br />
Klavdija Bojarskih URS 3 - - 1964<br />
Stefania Belmondo ITA 2 3 5 1992-02<br />
Muita suomalaisia (otos):<br />
Helena Takalo 1 3 1 1972-80<br />
Juha Mieto 1 2 2 1976-84<br />
Mika Myllylä 1 1 4 1994-98<br />
Marjo Matikainen 1 - 3 1984-88<br />
Hilkka Riihivuori - 4 - 1972-80<br />
Marjatta Kajosmaa - 3 1 1972-76<br />
Harri Kirvesniemi - - 6 1980-98<br />
POHJOISMAISET HIIHTOLAJIT YHTEENSÄ<br />
K H P Yht.<br />
Norja 50 51 40 141<br />
Suomi 33 38 36 107<br />
Neuvostoliitto/IVY 29 25 27 81<br />
Ruotsi 24 17 19 60<br />
Venäjä 12 6 7 25<br />
Italia 9 11 13 33<br />
Saksa 9 11 7 27<br />
Itävalta 8 11 16 35<br />
DDR 7 4 7 18<br />
Japani 5 5 2 12<br />
Viro 4 1 1 6<br />
Sveitsi 3 3 5 11<br />
Kanada 2 1 - 3<br />
Tšekki 1 5 1 7<br />
Tšekkoslovakia 1 3 8 12<br />
Kazakstan 1 2 1 4<br />
Ranska 1 2 1 4<br />
Puola 1 1 3 5<br />
USA - 1 1 2<br />
Jugoslavia - 1 1 2<br />
Bulgaria - - 1 1<br />
Slovenia - - 1 1<br />
Maastohiihto + mäkihyppy + yhdistetty hiihto<br />
OLYMPIAKISOJEN VIESTITILASTOJA<br />
MIESTEN MITALIT: K H P<br />
Norja 4 7 1<br />
Suomi 4 3 6<br />
Ruotsi 4 1 4<br />
Neuvostoliitto 3 2 3<br />
Italia 2 3 -<br />
Saksa - 1 1<br />
Sveitsi - - 1<br />
Tšekkoslovakia - - 1<br />
NAISTEN MITALIT: K H P<br />
N-liitto/IVY 5 3 1<br />
Venäjä 3 - -<br />
Norja 2 5 2<br />
Suomi 1 2 4<br />
Ruotsi 1 2 1<br />
Saksa 1 1 -<br />
DDR 1 - 1<br />
Tšekkoslovakia - 1 -<br />
Italia - - 4<br />
Sveitsi - - 1<br />
SUOMEN SIJAT: Miehet Naiset<br />
1936 1<br />
1948 2<br />
1952 1<br />
1956 2 1<br />
1960 1 3<br />
1964 2 3<br />
1968 3 4<br />
1972 5 2<br />
1976 1 2<br />
1980 3 5<br />
1984 3 3<br />
1988 8 3<br />
1992 3 4<br />
1994 3 4<br />
1998 3 7<br />
2002 11 7<br />
2006 10 7
MAASTOHIIHDON MITALISTIT 1924–2006<br />
KULTAA HOPEAA PRONSSIA<br />
M 15 km<br />
1956 Hallgeir Brenden NOR Sixten Jernberg SWE Pavel Koltšin URS<br />
1960 Håkon Brusveen NOR Sixten Jernberg SWE Veikko Hakulinen FIN<br />
1964 Eero Mäntyranta FIN Harald Grönningen NOR Sixten Jernberg SWE<br />
1968 Harald Grönningen NOR Eero Mäntyranta FIN Gunnar Larsson SWE<br />
1972 Sven-Åke Lundbäck SWE Fjodor Simašov URS Ivar Formo NOR<br />
1976 Nikolai Bažukov URS Jevgeni Beljajev URS Arto Koivisto FIN<br />
1980 Thomas Wassberg SWE Juha Mieto FIN Ove Aunli NOR<br />
1984 Gunde Svan SWE Aki Karvonen FIN Harri Kirvesniemi FIN<br />
1988 p Mihail Devjatjarov URS Pål Gunnar Mikkelsplass NOR Vladimir Smirnov URS<br />
2002 p Andrus Veerpalu EST Frode Estil NOR Jaak Mae EST<br />
2006 p Andrus Veerpalu EST Lukáš Bauer CZE Tobias Angerer GER<br />
M 30 km<br />
1956 Veikko Hakulinen FIN Sixten Jernberg SWE Pavel Koltšin URS<br />
1960 Sixten Jernberg SWE Rolf Rämgård SWE Nikolai Anikin URS<br />
1964 Eero Mäntyranta FIN Harald Grönningen NOR Igor Vorontšihin URS<br />
1968 Franco Nones ITA Odd Martinsen NOR Eero Mäntyranta FIN<br />
1972 Vjatšeslav Vedenin URS Pål Tyldum NOR Johannes Harviken NOR<br />
1976 Sergei Saveljev URS Bill Koch USA Ivan Garanin URS<br />
1980 Nikolai Zimjatov URS Vasili Rotšev URS Ivan Lebanov BUL<br />
1984 Nikolai Zimjatov URS Aleksandr Zavjalov URS Gunde Svan SWE<br />
1988 p Aleksei Prokurorov URS Vladimir Smirnov URS Vegard Ulvang NOR<br />
1992 p Vegard Ulvang NOR Björn Dählie NOR Terje Langli NOR<br />
1994 v Thomas Alsgaard NOR Björn Dählie NOR Mika Myllylä FIN<br />
1998 p Mika Myllylä FIN Erling Jevne NOR Silvio Fauner ITA<br />
2002 v(y) Christian Hoffmann AUT Mihail Botvinov AUT Kristen Skjeldal NOR<br />
2006 yhd. Jevgeni Dementjev RUS Frode Estil NOR Pietro Piller Cottrer ITA<br />
M 50 km<br />
1924 Thorleif Haug NOR Thoralf Strömstad NOR Johan Gröttumsbråten NOR<br />
1928 Per-Erik Hedlund SWE Gustaf Jonsson SWE Volger Andersson SWE<br />
1932 Veli Saarinen FIN Väinö Liikkanen FIN Arne Rustadstuen NOR<br />
1936 Elis Wiklund SWE Axel Wikström SWE Nils-Joel Englund SWE<br />
1948 Nils Karlsson SWE Harald Eriksson SWE Benjam Vanninen FIN<br />
1952 Veikko Hakulinen FIN Eero Kolehmainen FIN Magnar Estenstad NOR<br />
1956 Sixten Jernberg SWE Veikko Hakulinen FIN Fjodor Terentjev URS<br />
1960 Kalevi Hämäläinen FIN Veikko Hakulinen FIN Rolf Rämgård SWE<br />
1964 Sixten Jernberg SWE Assar Rönnlund SWE Arto Tiainen FIN<br />
1968 Ole Ellefsäter NOR Vjatšeslav Vedenin URS Josef Haas SUI<br />
1972 Pål Tyldum NOR Magne Myrmo NOR Vjatšeslav Vedenin URS<br />
1976 Ivar Formo NOR Gert-Dietmar Klause GDR Benny Södergren SWE<br />
1980 Nikolai Zimjatov URS Juha Mieto FIN Aleksandr Zavjalov URS<br />
1984 Thomas Wassberg SWE Gunde Svan SWE Aki Karvonen FIN<br />
1988 v Gunde Svan SWE Maurilio De Zolt ITA Andreas Grünenfelder SUI<br />
1992 v Björn Dählie NOR Maurilio De Zolt ITA Giorgio Vanzetta ITA<br />
1994 p Vladimir Smirnov KAZ Mika Myllylä FIN Sture Sivertsen NOR<br />
1998 v Björn Dählie NOR Niklas Jonsson SWE Christian Hoffmann AUT<br />
2002 p Mihail Ivanov RUS Andrus Veerpalu EST Odd-Björn Hjelmeset NOR<br />
2006 v(y) Giorgio Di Centa ITA Jevgeni Dementjev RUS Mihail Botvinov AUT<br />
M sprintti<br />
2002 v Tor Arne Hetland NOR Peter Schlickenrieder GER Christian Zorzi ITA<br />
2006 v Björn Lind SWE Roddy Darragon FRA Thobias Fredriksson SWE<br />
M joukkuesprintti<br />
2006 p Fredriksson/Lind SWE Svartedal/Hetland NOR Alypov/Rotšev RUS<br />
4 x 10 km viesti<br />
1936 Suomi Norja Ruotsi<br />
1948 Ruotsi Suomi Norja<br />
1952 Suomi Norja Ruotsi<br />
1956 Neuvostoliitto Suomi Ruotsi<br />
1960 Suomi Norja Neuvostoliitto<br />
1964 Ruotsi Suomi Neuvostoliitto<br />
1968 Norja Ruotsi Suomi<br />
1972 Neuvostoliitto Norja Sveitsi<br />
1976 Suomi Norja Neuvostoliitto<br />
1980 Neuvostoliitto Norja Suomi<br />
1984 Ruotsi Neuvostoliitto Suomi<br />
27
28<br />
1988 Ruotsi Neuvostoliitto Tšekkoslovakia<br />
1992 Norja Italia Suomi<br />
1994 Italia Norja Suomi<br />
1998 Norja Italia Suomi<br />
2002 Norja Italia Saksa<br />
2006 Italia Saksa Ruotsi<br />
N 10 km<br />
1952 Lydia Wideman FIN Mirja Hietamies FIN Siiri Rantanen FIN<br />
1956 Ljubov Kozyreva URS Radja Jerošina URS Sonja Edström SWE<br />
1960 Marija Gusakova URS Ljubov Baranova URS Radja Jerošina URS<br />
1964 Klavdija Bojarskih URS Jevdokija Mekšilo URS Marija Gusakova URS<br />
1968 Toini Gustafsson SWE Berit Mördre NOR Inger Aufles NOR<br />
1972 Galina Kulakova URS Alevtina Oljunina URS Marjatta Kajosmaa FIN<br />
1976 Raisa Smetanina URS Helena Takalo FIN Galina Kulakova URS<br />
1980 Barbara Petzold GDR Hilkka Riihivuori FIN Helena Takalo FIN<br />
1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Raisa Smetanina URS Brit Pettersen NOR<br />
1988 p Vida Vencienė URS Raisa Smetanina URS Marjo Matikainen FIN<br />
2002 p Bente Skari NOR Julija Tšepalova RUS Stefania Belmondo ITA<br />
2006 p Kristina Šmigun EST Marit Björgen NOR Hilde G. Pedersen NOR<br />
N 15 km<br />
1992 p Ljubov Jegorova IVY Marjut Lukkarinen FIN Jelena Välbe IVY<br />
1994 v Manuela Di Centa ITA Ljubov Jegorova RUS Nina Gavriljuk RUS<br />
1998 p Olga Danilova RUS Larisa Lazutina RUS Anita Moen-Guidon NOR<br />
2002 v(y) Stefania Belmondo ITA Kateřína Neumannová CZE Julija Tšepalova RUS<br />
2006 yhd. Kristina Šmigun EST Kateřína Neumannová CZE J. Medvedeva-Abruzova RUS<br />
N 30 km<br />
1992 v Stefania Belmondo ITA Ljubov Jegorova IVY Jelena Välbe IVY<br />
1994 p Manuela Di Centa ITA Marit Wold NOR Marja-Liisa Kirvesniemi FIN<br />
1998 v Julija Tšepalova RUS Stefania Belmondo ITA Larisa Lazutina RUS<br />
2002 p Gabriella Paruzzi ITA Stefania Belmondo ITA Bente Skari NOR<br />
2006 v(y) Kateřína Neumannová CZE Julija Tšepalova RUS Justyna Kowałczyk POL<br />
N sprintti<br />
2002 v Julija Tšepalova RUS Evi Sachenbacher GER Anita Moen NOR<br />
2006 v Chandra Crawford CAN Claudia Künzel GER Alena Sidko RUS<br />
N joukkuesprintti<br />
2006 p Dahlberg/Andersson SWE Renner/Scott CAN Saarinen/Kuitunen FIN<br />
N viesti (1952-72 3 x 5 km, 1976- 4 x 5 km)<br />
1956 Suomi Neuvostoliitto Ruotsi<br />
1960 Ruotsi Neuvostoliitto Suomi<br />
1964 Neuvostoliitto Ruotsi Suomi<br />
1968 Norja Ruotsi Neuvostoliitto<br />
1972 Neuvostoliitto Suomi Norja<br />
1976 Neuvostoliitto Suomi DDR<br />
1980 DDR Neuvostoliitto Norja<br />
1984 Norja Tšekkoslovakia Suomi<br />
1988 Neuvostoliitto Norja Suomi<br />
1992 IVY Norja Italia<br />
1994 Venäjä Norja Italia<br />
1998 Venäjä Norja Italia<br />
2002 Saksa Norja Sveitsi<br />
2006 Venäjä Saksa Italia<br />
Ohjelmasta poistetut lajit:<br />
M 10 km<br />
1992 p Vegard Ulvang NOR Marco Albarello ITA Christer Majbäck SWE<br />
1994 p Björn Dählie NOR Vladimir Smirnov KAZ Marco Albarello ITA<br />
1998 p Björn Dählie NOR Markus Gandler AUT Mika Myllylä FIN<br />
M 18 km<br />
1924 Thorleif Haug NOR Johan Gröttumsbråten NOR Tapani Niku FIN<br />
1928 Johan Gröttumsbråten NOR Ole Hegge NOR Reidar Ödegaard NOR<br />
1932 Sven Utterström SWE Axel Wikström SWE Veli Saarinen FIN<br />
1936 Erik-August Larsson SWE Oddbjörn Hagen NOR Pekka Niemi FIN<br />
1948 Martin Lundström SWE Nils Östensson SWE Gunnar Eriksson SWE<br />
1952 Hallgeir Brenden NOR Tapio Mäkelä FIN Paavo Lonkila FIN<br />
M takaa-ajo<br />
1992 Björn Dählie NOR Vegard Ulvang NOR Giorgio Vanzetta ITA<br />
1994 Björn Dählie NOR Vladimir Smirnov KAZ Silvio Fauner ITA<br />
1998 Thomas Alsgaard NOR Björn Dählie NOR Vladimir Smirnov KAZ<br />
2002 Thomas Alsgaard NOR Per Elofsson SWE<br />
Frode Estil NOR
N 5 km<br />
1964 Klavdija Bojarskih URS Mirja Lehtonen FIN Alevtina Koltšina URS<br />
1968 Toini Gustafsson SWE Galina Kulakova URS Alevtina Koltšina URS<br />
1972 Galina Kulakova URS Marjatta Kajosmaa FIN Helena Sikolová TCH<br />
1976 Helena Takalo FIN Raisa Smetanina URS Nina Baldytševa URS<br />
1980 Raisa Smetanina URS Hilkka Riihivuori FIN Květa Jeriová TCH<br />
1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Berit Aunli NOR Květa Jeriová TCH<br />
1988 p Marjo Matikainen FIN Tamara Tihonova URS Vida Vencienė URS<br />
1992 p Marjut Lukkarinen FIN Ljubov Jegorova IVY Jelena Välbe IVY<br />
1994 p Ljubov Jegorova RUS Manuela Di Centa ITA Marja-Liisa Kirvesniemi FIN<br />
1998 p Larisa Lazutina RUS Kateřína Neumannová CZE Bente Martinsen NOR<br />
N 20 km<br />
1984 Marja-Liisa Hämäläinen FIN Raisa Smetanina URS Anne Jahren NOR<br />
1988 v Tamara Tihonova URS Anfisa Reztsova URS Raisa Smetanina URS<br />
N takaa-ajo<br />
1992 Ljubov Jegorova IVY Stefania Belmondo ITA Jelena Välbe IVY<br />
1994 Ljubov Jegorova RUS Manuela Di Centa ITA Stefania Belmondo ITA<br />
1998 Larisa Lazutina RUS Olga Danilova RUS Kateřína Neumannová CZE<br />
2002 Beckie Scott CAN Kateřína Neumannová CZE Viola Bauer GER<br />
SUOMEN MAASTOHIIHTOMITALIT<br />
1924 P 18 km Tapani Niku<br />
1932 K 50 km Veli Saarinen<br />
H 50 km Väinö Liikkanen<br />
P 18 km Veli Saarinen<br />
1936 K 4 x 10 km Sulo Nurmela, Klaus Karppinen,<br />
Matti Lähde, Kalle Jalkanen<br />
P 18 km Pekka Niemi<br />
1948 H 4 x 10 km Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen,<br />
Sauli Rytky, August Kiuru<br />
P 50 km Benjam Vanninen<br />
1952 K 50 km M Veikko Hakulinen<br />
4 x 10 km M Heikki Hasu, Paavo Lonkila,<br />
Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä<br />
10 km N Lydia Wideman<br />
H 18 km M Tapio Mäkelä<br />
50 km M Eero Kolehmainen<br />
10 km N Mirja Hietamies<br />
P 18 km M Paavo Lonkila<br />
10 km N Siiri Rantanen<br />
1956 K 30 km M Veikko Hakulinen<br />
3 x 5 km N Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies,<br />
Siiri Rantanen<br />
H 50 km M Veikko Hakulinen<br />
4 x 10 km M August Kiuru, Jorma Kortelainen,<br />
Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen<br />
1960 K 50 km M Kalevi Hämäläinen<br />
4 x 10 km M Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta,<br />
Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen<br />
H 50 km M Veikko Hakulinen<br />
P 15 km M Veikko Hakulinen<br />
3 x 5 km N Siiri Rantanen, Eeva Ruoppa,<br />
Toini Pöysti<br />
1964 K 15 km M Eero Mäntyranta<br />
30 km M Eero Mäntyranta<br />
H 4 x 10 km M Väinö Huhtala, Kalevi Laurila,<br />
Arto Tiainen, Eero Mäntyranta<br />
5 km N Mirja Lehtonen<br />
P 50 km M Arto Tiainen<br />
3 x 5 km N Senja Pusula, Toini Pöysti,<br />
Mirja Lehtonen<br />
1968 H 15 km M Eero Mäntyranta<br />
P 30 km M Eero Mäntyranta<br />
4 x 10 km M Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale,<br />
Kalevi Laurila, Eero Mäntyranta<br />
1972 H 5 km N Marjatta Kajosmaa<br />
3 x 5 km N Helena Takalo, Hilkka Kuntola,<br />
Marjatta Kajosmaa<br />
P 10 km N Marjatta Kajosmaa<br />
1976 K 4 x 10 km M Matti Pitkänen, Juha Mieto,<br />
Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto<br />
5 km N Helena Takalo<br />
H 10 km N Helena Takalo<br />
4 x 5 km N Liisa Suihkonen, Marjatta Kajosmaa,<br />
Hilkka Kuntola, Helena Takalo<br />
P 15 km M Arto Koivisto<br />
1980 H 15 km M Juha Mieto<br />
50 km M Juha Mieto<br />
5 km N Hilkka Riihivuori<br />
10 km N Hilkka Riihivuori<br />
P 4 x 10 km M Harri Kirvesniemi, Pertti Teurajärvi,<br />
Matti Pitkänen, Juha Mieto<br />
1984 K 5 km N Marja-Liisa Hämäläinen<br />
10 km N Marja-Liisa Hämäläinen<br />
20 km N Marja-Liisa Hämäläinen<br />
H 15 km M Aki Karvonen<br />
P 15 km M Harri Kirvesniemi<br />
50 km M Aki Karvonen<br />
4 x 10 km M Kari Ristanen, Juha Mieto,<br />
Harri Kirvesniemi, Aki Karvonen<br />
4 x 5 km N Pirkko Määttä, Eija Hyytiäinen,<br />
Marjo Matikainen, Marja-Liisa<br />
Hämäläinen<br />
1988 K 5 km (p) N Marjo Matikainen<br />
P 10 km (p) N Marjo Matikainen<br />
4 x 5 km N Pirkko Määttä, Marja-Liisa<br />
Kirvesniemi, Marjo Matikainen,<br />
Jaana Savolainen<br />
1992 K 5 km (p) N Marjut Lukkarinen<br />
H 15 km (p) N Marjut Lukkarinen<br />
P 4 x 10 km M Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi,<br />
Jari Räsänen, Jari Isometsä<br />
1994 H 50 km (p) M Mika Myllylä<br />
P 30 km (v) M Mika Myllylä<br />
4 x 10 km M Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi,<br />
Jari Räsänen, Jari Isometsä<br />
5 km (p) N Marja-Liisa Kirvesniemi<br />
30 km (p) N Marja-Liisa Kirvesniemi<br />
1998 K 30 km (p) M Mika Myllylä<br />
P 10 km (p) M Mika Myllylä<br />
4 x 10 km M Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi,<br />
Sami Repo, Jari Isometsä<br />
2006 P J.sprintti (p) N Aino-Kaisa Saarinen - Virpi Kuitunen<br />
29
30<br />
MÄKIHYPPY<br />
SKI JUMPING<br />
SAUT À SKI<br />
3 lajia:<br />
Normaalimäki<br />
Suurmäki<br />
Joukkuemäki<br />
Mäkihyppy tuli talviolympiakisoihin heti<br />
Chamonix’ssa 1924. Aluksi ohjelmassa oli vain<br />
yksi kilpailu. Innsbruckin kisoissa 1964 hypättiin<br />
ensi kerran normaalimäen ja suurmäen kilpailut.<br />
Joukkuemäki tuli mukaan ohjelmaan Calgaryssa<br />
1988. Naisten mäkihyppy oli ensi kerran arvokisaohjelmassa<br />
Liberecin MM-kisoissa 2009, mutta<br />
<strong>Vancouver</strong>in olympiamäkiin eivät naismäkikotkat<br />
vielä ehtineet.<br />
Olympiamitalit on aina ratkaistu kahden hypyn<br />
yhteistuloksella, ainoana poikkeuksena vuoden<br />
1964 Innsbruckin kisat, jolloin kolmesta hypystä<br />
heikoimman pisteet putosivat pois. Veikko<br />
Kankkonen voittikin normaalimäen kultamitalin,<br />
vaikka oli epäonnistunut ensimmäisellä hypyl-<br />
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Matti Nykänen FIN 4 1 0 1984–88<br />
Jens Weissflog GDR/GER 3 1 0 1984-94<br />
Birger Ruud NOR 2 1 0 1932-48<br />
Kazuyoshi Funaki JPN 2 1 0 1998<br />
Toni Nieminen FIN 2 0 1 1992<br />
Ari-Pekka Nikkola FIN 2 0 0 1988–92<br />
Simon Ammann SUI 2 0 0 2002<br />
Thomas Morgenstern AUT 2 0 0 2006<br />
Sven Hannawald GER 1 2 0 1998-02<br />
Dieter Thoma GER 1 1 1 1994-98<br />
Masahiko Harada JPN 1 1 1 1994-98<br />
Veikko Kankkonen FIN 1 1 0 1964<br />
Toralf Engan NOR 1 1 0 1964<br />
Jiri Raska TCH 1 1 0 1968<br />
Anton Innauer AUT 1 1 0 1976–80<br />
Ernst Vettori AUT 1 1 0 1992<br />
Espen Bredesen NOR 1 1 0 1994<br />
Hansjörg Jäkle GER 1 1 0 1994-98<br />
Takanobu Okabe JPN 1 1 0 1994-98<br />
Jani Soininen FIN 1 1 0 1998<br />
Martin Schmitt GER 1 1 0 1998–02<br />
Andreas Kofler AUT 1 1 0 2006<br />
Jari Puikkonen FIN 1 0 2 1980–88<br />
Andreas Widhölzl AUT 1 0 2 1998-06<br />
Lars Bystöl NOR 1 0 2 2006<br />
Suomalaisia lisäksi:<br />
Matti Hautamäki FIN 0 3 1 2002-06<br />
lään. Käänteinen hyppyjärjestys toisella kierroksella<br />
otettiin olympiatasolla käyttöön 1988.<br />
Joukkuemäen kilpailussa pisteisiin laskettiin aluksi<br />
kolmen parhaan miehen hypyt, Lillehammerista<br />
1994 alkaen kaikkien neljän.<br />
Ensimmäinen V-tyyliä käyttänyt olympiamitalisti<br />
oli tšekki Jiří Malec (pronssia normaalimäessä<br />
1988). Viimeiset vanhan tyylin olympiavoittajat<br />
olivat Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen ja Risto<br />
Laakkonen, jotka säestivät V-tyylin parhaiten oppinutta<br />
Toni Niemistä joukkuemäen kisassa 1992.<br />
Kummallakin tyylillä olympiakultaa on voittanut<br />
ainoastaan itäsaksalainen Jens Weissflog (1984 ja<br />
1994).<br />
Matti Nykänen on ainoana voittanut kaikki kolme<br />
kultamitalia samoissa kisoissa (Calgary 1988).<br />
Henkilökohtaisten kilpailujen tuplavoiton on hänen<br />
lisäkseen ottanut vain sveitsiläinen Simon<br />
Ammann (2002). Nykäsen voittomarginaali<br />
Calgaryn suurmäessä (17,5 pistettä) on olym-<br />
SUOMEN MÄKIHYPPYMITALIT<br />
1956 K Antti Hyvärinen<br />
H Aulis Kallakorpi<br />
1960 H Niilo Halonen<br />
1964 K Normaalimäki Veikko Kankkonen<br />
H Suurmäki Veikko Kankkonen<br />
1980 K Suurmäki Jouko Törmänen<br />
P Suurmäki Jari Puikkonen<br />
1984 K Suurmäki Matti Nykänen<br />
H Normaalimäki Matti Nykänen<br />
P Normaalimäki Jari Puikkonen<br />
1988 K Normaalimäki Matti Nykänen<br />
K Suurmäki Matti Nykänen<br />
K Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen,<br />
Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen<br />
1992 K Suurmäki Toni Nieminen<br />
K Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen,<br />
Risto Laakkonen, Toni Nieminen<br />
P Normaalimäki Toni Nieminen<br />
1998 K Normaalimäki Jani Soininen<br />
H Suurmäki Jani Soininen<br />
2002 H Joukkuemäki Matti Hautamäki, Veli-Matti<br />
Lindström, Risto Jussilainen,<br />
Janne Ahonen<br />
P Suurmäki Matti Hautamäki<br />
2006 H Normaalimäki Matti Hautamäki<br />
H Joukkuemäki Tami Kiuru, Janne Happonen,<br />
Janne Ahonen, Matti Hautamäki
piahistorian suurin. Historian tiukimman mitalitaistelun<br />
hävisi <strong>Suomen</strong> Tauno Käyhkö, joka<br />
Sapporon suurmäessä 1972 sijoittui neljänneksi<br />
vaikka hävisi kultamitalistille vain 0,7 pistettä.<br />
Salt Lake Cityn kisoissa 2002 Suomi menetti<br />
joukkuekultamitalin Saksalle vain 0,1 pisteellä.<br />
Torinon kisoissa 2006 Matti Hautamäki puolestaan<br />
hävisi normaalimäen kullan vain 1,0 pisteellä.<br />
Suurmäessä Hautamäki oli viides. Matti<br />
Hautamäki on eniten 2000-luvulla olympiamitaleita<br />
voittanut suomalaisurheilija (4 kpl). Janne<br />
Ahonen on ollut normaalimäessä neljäs sekä 1998<br />
että 2002 ja kuudes 2006.<br />
MÄKIHYPYN OLYMPIAMITALIT 1924–2006<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
Suomi 10 8 4 22<br />
Norja 9 9 10 28<br />
Itävalta 5 7 8 20<br />
Saksa 4 2 2 8<br />
Japani 3 4 2 9<br />
DDR 2 3 2 7<br />
Sveitsi 2 1 - 3<br />
Tšekkoslovakia 1 2 4 7<br />
Puola 1 1 1 3<br />
Neuvostoliitto 1 - - 1<br />
Ruotsi - 1 1 2<br />
Jugoslavia - 1 1 2<br />
USA - - 1 1<br />
Slovenia - - 1 1<br />
1924 Jacob Tullin Thams NOR Narve Bonna NOR Anders Haugen USA<br />
1928 Alf Andersen NOR Sigmund Ruud NOR Rudolf Burkert TCH<br />
1932 Birger Ruud NOR Hans Beck NOR Kaare Wahlberg NOR<br />
1936 Birger Ruud NOR Sven Eriksson SWE Reidar Andersen NOR<br />
1948 Petter Hugsted NOR Birger Ruud NOR Thorleif Schjelderup NOR<br />
1952 Arnfinn Bergmann NOR Torbjörn Falkanger NOR Karl Holmström SWE<br />
1956 Antti Hyvärinen FIN Aulis Kallakorpi FIN Harry Glass GER/GDR<br />
1960 Helmut Recknagel GER/GDR Niilo Halonen FIN Otto Leodolter AUT<br />
Normaalimäki<br />
1964 Veikko Kankkonen FIN Toralf Engan NOR Torgeir Brandtzaeg NOR<br />
1968 Jiří Raška TCH Reinhold Bachler AUT Baldur Preiml AUT<br />
1972 Yukio Kasaya JPN Akitsugu Konno JPN Seiji Aochi JPN<br />
1976 Hans-Georg Aschenbach GDR Jochen Danneberg GDR Karl Schnabl AUT<br />
1980 Anton Innauer AUT Manfred Deckert GDR<br />
Hirokazu Yagi JPN<br />
1984 Jens Weissflog GDR Matti Nykänen FIN Jari Puikkonen FIN<br />
1988 Matti Nykänen FIN Pavel Ploc TCH Jiří Malec TCH<br />
1992 Ernst Vettori AUT Martin Höllwarth AUT Toni Nieminen FIN<br />
1994 Espen Bredesen NOR Lasse Ottesen NOR Dieter Thoma GER<br />
1998 Jani Soininen FIN Kazuyoshi Funaki JPN Andreas Widhölzl AUT<br />
2002 Simon Ammann SUI Sven Hannawald GER Adam Małysz POL<br />
2006 Lars Bystöl NOR Matti Hautamäki FIN Roar Ljökelsöy NOR<br />
Suurmäki<br />
1964 Toralf Engan NOR Veikko Kankkonen FIN Torgeir Brandtzaeg NOR<br />
1968 Vladimir Belousov URS Jiří Raška TCH Lars Grini NOR<br />
1972 Wojciech Fortuna POL Walter Steiner SUI Rainer Schmidt GDR<br />
1976 Karl Schnabl AUT Anton Innauer AUT Henry Glass GDR<br />
1980 Jouko Törmänen FIN Hubert Neuper AUT Jari Puikkonen FIN<br />
1984 Matti Nykänen FIN Jens Weissflog GDR Pavel Ploc TCH<br />
1988 Matti Nykänen FIN Erik Johnsen NOR Matjaž Debelak YUG<br />
1992 Toni Nieminen FIN Martin Höllwarth AUT Heinz Kuttin AUT<br />
1994 Jens Weissflog GER Espen Bredesen NOR Andreas Goldberger AUT<br />
1998 Kazuyoshi Funaki JPN Jani Soininen FIN Masahiko Harada JPN<br />
2002 Simon Ammann SUI Adam Małysz POL Matti Hautamäki FIN<br />
2006 Thomas Morgenstern AUT Andreas Kofler AUT Lars Bystöl NOR<br />
Joukkuemäki<br />
1988 Suomi Jugoslavia Norja<br />
1992 Suomi Itävalta Tšekkoslovakia<br />
1994 Saksa Japani Itävalta<br />
1998 Japani Saksa Itävalta<br />
2002 Saksa Suomi Slovenia<br />
2006 Itävalta Suomi Norja<br />
31
32<br />
YHDISTETTY HIIHTO<br />
NORDIC COMBINED<br />
COMBINÉ NORDIQUE<br />
3 lajia:<br />
Henkilökohtainen kilpailu, normaalimäki<br />
Henkilökohtainen kilpailu, suurmäki<br />
Joukkuekilpailu<br />
Yhdistetty hiihto tuli olympiaohjelmaan heti ensimmäisissä<br />
talvikisoissa 1924. Vuosien kuluessa<br />
laji on muuttunut merkittävästi.<br />
Alun perin osalajit suoritettiin päinvastaisessa<br />
järjestyksessä kuin nykyään. Kilpailun avannut<br />
hiihto-osuus järjestettiin 18 kilometrin erikoiskilpailun<br />
yhteydessä. Mäkihyppy siirrettiin avauslajiksi<br />
Oslossa 1952. Yhdistetyn hiihdosta tuli erillinen<br />
tapahtuma 1956, jolloin matka myös lyheni<br />
15 km:iin.<br />
Hiihtoaika muunnettiin pisteiksi, jotka laskettiin<br />
yhteen mäkihyppypisteiden kanssa. Väliaikalähtö<br />
teki usein kilpailusta vaikeasti seurattavan. Hiihtoosuuden<br />
takaa-ajolähtö, niin sanottu Gundersenmenetelmä,<br />
otettiin olympiakisoissa käyttöön<br />
Calgaryssa 1988. Siinä mäkihyppypisteet muunnetaan<br />
suoraan sekuntieroiksi, joiden perusteella<br />
hiihtäjät päästetään ladulle. Loppujärjestys on<br />
näin sama kuin maaliintulojärjestys.<br />
Calgaryssa 1988 olympiaohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu,<br />
alun perin kolmimiehisjoukkueilla<br />
(hiihtomatkana 3 x 10 km), 1998 lähtien neljän<br />
hengen voimin (4 x 5 km). Salt Lake Cityn kisoissa<br />
2002 mukaan tuli sprinttikilpailu, jossa hypättiin<br />
yhden kerran suurmäestä ja hiihdettiin 7,5 km.<br />
SUOMEN MITALIT<br />
1948 K Heikki Hasu<br />
H Martti Huhtala<br />
1952 H Heikki Hasu<br />
1972 H Rauno Miettinen<br />
1980 H Jouko Karjalainen<br />
1984 H Jouko Karjalainen<br />
P Jukka Ylipulli<br />
1998 H Henkilökohtainen Samppa Lajunen<br />
H Joukkuekilpailu Samppa Lajunen, Jari Mantila, Tapio Nurmela, Hannu Manninen<br />
2002 K Normaalikilpailu Samppa Lajunen<br />
K Sprinttikilpailu Samppa Lajunen<br />
K Joukkuekilpailu Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen<br />
H Normaalikilpailu Jaakko Tallus<br />
2006 P Joukkuekilpailu Antti Kuisma, Anssi Koivuranta, Jaakko Tallus, Hannu Manninen<br />
Vuonna 2008 yhdistetyn hiihdon arvokilpailuohjelma<br />
uudistettiin. ”Normaalikilpailu” (2 hyppyä<br />
normaalimäestä + 15 km hiihto) ja sprinttikilpailu<br />
korvattiin normaalimäen ja suurmäen kilpailuilla,<br />
joissa molemmissa hypätään vain yhden kerran ja<br />
hiihtomatka on 10 kilometriä. Myös joukkuekilpailussa<br />
kilpailijat tekevät vain yhden hypyn suurmäestä.<br />
Uusi kilpailujärjestelmä on ensi kerran<br />
olympiakäytössä <strong>Vancouver</strong>in kisoissa.<br />
Norja otti kolmoisvoiton kaikissa olympiakilpailuissa<br />
1924–36. Valtakausi päättyi vasta, kun<br />
<strong>Suomen</strong> Heikki Hasu ja Martti Huhtala ottivat<br />
kaksoisvoiton Sankt Moritzin olympiakisoissa<br />
1948. Norjan Thorleif Haug voitti Chamonix’ssa<br />
kultaa paitsi yhdistetyssä myös 18 ja 50 km hiihdossa.<br />
Maanmies Johan Gröttumsbråten voitti<br />
1928 sekä yhdistetyn että 18 km:n kilpailun.<br />
Heidän lisäkseen sekä yhdistetyn että maastohiihdon<br />
olympiakultaa on ottanut vain Heikki Hasu,<br />
joka Oslossa 1952 hiihti <strong>Suomen</strong> viestijoukkueessa.<br />
Viimeisin suomalainen kahden lajin palvelija<br />
on ollut Hannu Manninen, joka 2002 sijoittui Salt<br />
Lake Cityn sprinttihiihdossa kahdeksanneksi – ja<br />
olikin noiden kisojen paras suomalainen miesmaastohiihtäjä.<br />
Samppa Lajunen teki Salt Lake Cityn kisoissa<br />
2002 historiaa voittamalla kaikki kolme kultamitalia.<br />
Torinon kisoissa 2006 Suomi sai joukkuepronssin.<br />
Jaakko Tallus oli sekä normaali- että<br />
sprinttikilpailussa viides. Mannisen sijoitukset<br />
olivat 9. ja 12.
YHDISTETTY HIIHTO<br />
Normaalikilpailu<br />
1924 Thorleif Haug NOR Thoralf Strömstad NOR Johan Gröttumsbråten NOR<br />
1928 Johan Gröttumsbråten NOR Hans Vinjarengen NOR John Snersrud NOR<br />
1932 Johan Gröttumsbråten NOR Ole Stenen NOR Hans Vinjarengen NOR<br />
1936 Oddbjörn Hagen NOR Olaf Hoffsbakken NOR Sverre Brodahl NOR<br />
1948 Heikki Hasu FIN Martti Huhtala FIN Sven Israelsson SWE<br />
1952 Simon Slåttvik NOR Heikki Hasu FIN Sverre Stenersen NOR<br />
1956 Sverre Stenersen NOR Bengt Eriksson SWE Franciszek GąsienicaGroń POL<br />
1960 Georg Thoma GER Tormod Knutsen NOR Nikolai Gusakov URS<br />
1964 Tormod Knutsen NOR Nikolai Kiseljov URS Georg Thoma GER<br />
1968 Franz Keller GER Alois Kälin SUI Andreas Kunz GDR<br />
1972 Ulrich Wehling GDR Rauno Miettinen FIN Karl-Heinz Luck GDR<br />
1976 Ulrich Wehling GDR Urban Hettich GER Konrad Winkler GDR<br />
1980 Ulrich Wehling GDR Jouko Karjalainen FIN Konrad Winkler GDR<br />
1984 Tom Sandberg NOR Jouko Karjalainen FIN Jukka Ylipulli FIN<br />
1988 Hippolyt Kempf SUI Klaus Sulzenbacher AUT Allar Levandi URS<br />
1992 Fabrice Guy FRA Sylvain Guillaume FRA Klaus Sulzenbacher AUT<br />
1994 Fred Börre Lundberg NOR Takanori Kōno JPN Bjarte Engen Vik NOR<br />
1998 Bjarte Engen Vik NOR Samppa Lajunen FIN Valeri Stoljarov RUS<br />
2002 Samppa Lajunen FIN Jaakko Tallus FIN Felix Gottwald AUT<br />
2006 Georg Hettich GER Felix Gottwald AUT Magnus Moan NOR<br />
Sprinttikilpailu<br />
2002 Samppa Lajunen FIN Ronny Ackermann GER Felix Gottwald AUT<br />
2006 Felix Gottwald AUT Magnus Moan NOR Georg Hettich GER<br />
Joukkuekilpailu<br />
1988 Saksan ltv Sveitsi Itävalta<br />
1992 Japani Norja Itävalta<br />
1994 Japani Norja Sveitsi<br />
1998 Norja Suomi Ranska<br />
2002 Suomi Saksa Itävalta<br />
2006 Itävalta Saksa Suomi<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
Norja 11 8 7 26<br />
Suomi 4 8 2 14<br />
Saksa 4 4 2 10<br />
DDR 3 - 4 7<br />
Itävalta 2 2 6 10<br />
Japani 2 1 - 3<br />
Sveitsi 1 2 1 4<br />
Ranska 1 1 1 3<br />
Neuvostoliitto - 1 2 3<br />
Ruotsi - 1 1 2<br />
Puola - - 1 1<br />
Venäjä - - 1 1<br />
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Samppa Lajunen FIN 3 2 0 1998-02<br />
Ulrich Wehling GDR 3 0 0 1972-80<br />
Fred Börre Lundberg NOR 2 2 0 1992-98<br />
Felix Gottwald AUT 2 1 3 2002-06<br />
Bjarte Engen Vik NOR 2 1 1 1994-98<br />
Takanori Kōno JPN 2 1 0 1992-94<br />
Johan Gröttumsbråten NOR 2 0 1 1924-32<br />
Kenji Ogiwara JPN 2 0 0 1992-94<br />
Georg Hettich GER 1 2 1 2002-06<br />
Hippolyt Kempf SUI 1 1 1 1988-94<br />
Hannu Manninen FIN 1 1 1 1998-06<br />
Jaakko Tallus FIN 1 1 1 2002-06<br />
Heikki Hasu FIN 1 1 0 1948-52<br />
Tormod Knutsen NOR 1 1 0 1960-64<br />
Jari Mantila FIN 1 1 0 1998-02<br />
Sverre Stenersen NOR 1 0 1 1952-56<br />
Georg Thoma GER 1 0 1 1960-64<br />
Fabrice Guy FRA 1 0 1 1992-98<br />
Michael Gruber AUT 1 0 1 2002-06<br />
Christoph Bieler AUT 1 0 1 2002-06<br />
Mario Stecher AUT 1 0 1 2002-06<br />
Ronny Ackermann GER 0 3 0 2002-06<br />
Jouko Karjalainen FIN 0 2 0 1980-84<br />
Knut Tore Apeland NOR 0 2 0 1992-94<br />
33
34<br />
ALPPIHIIHTO<br />
ALPINE SKIING<br />
SKI ALPIN<br />
10 lajia:<br />
Miehet Naiset<br />
Pujottelu SLALOM<br />
Suurpujottelu<br />
x x<br />
GIANT SLALOM<br />
Supersuurpujottelu<br />
x x<br />
SUPER G<br />
Syöksylasku<br />
x x<br />
DOWNHILL<br />
Alppiyhdistetty<br />
x x<br />
COMBINED x x<br />
Hiihtourheilun olympiaohjelmaan kuului alun<br />
perin vain pohjoismaisia lajeja. Alppihiihto tuli<br />
kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n virallisten kilpailujen<br />
ohjelmaan vasta 1931. Alppinistien olympiadebyytti<br />
tapahtui Garmisch-Partenkirchenissä<br />
1936, jolloin ohjelmassa oli vain alppiyhdistetty.<br />
Kilpailu järjestettiin kuitenkin sekä miehille että<br />
naisille. Alppihiihto onkin ollut olympiaurheilussa<br />
edelläkävijä sukupuolten tasa-arvon saralla: kaikki<br />
ohjelman lisäykset on tehty miesten ja naisten<br />
osalta samaan tahtiin.<br />
Sankt Moritzissa 1948 alppiyhdistetyn rinnalle lisättiin<br />
pujottelun ja syöksylaskun erikoiskilpailut.<br />
Jo seuraavissa kisoissa Oslossa yhdistetty korvattiin<br />
suurpujottelulla. Supersuurpujottelusta (super-<br />
G) tuli olympialaji Calgaryssa 1988, jolloin myös<br />
alppiyhdistetty palasi ohjelmaan.<br />
Eniten alppihiihdon mitaleita yksissä olympiakisoissa<br />
on voittanut Kroatian Janica Kostelić,<br />
joka 2002 saavutti kolme kultaa ja yhden hopean.<br />
Itävallan Toni Sailer (1956) ja Ranskan<br />
Jean-Claude Killy (1968) voittivat kaikki kolme<br />
kisoissaan tarjolla ollutta kultamitalia. Sailerilla<br />
on nimissään olympiahistorian suurin voittomarginaali:<br />
6,2 sekuntia suurpujottelussa 1956. Eniten<br />
yhtä lajia olympiarinteissä dominoinut urheilija on<br />
Norjan Kjetil André Aamodt, joka vuosina 1992–<br />
2006 voitti miesten super-G:ssä kolme kultaa ja<br />
yhden pronssin.<br />
<strong>Suomen</strong> olympiadebyytti alppihiihdossa tapahtui<br />
Sankt Moritzissa 1948, jonne mukaan uskaltautuivat<br />
Pentti Alonen ja Aimo Vartiainen. Alosen<br />
14. sija Oslon pujottelussa 1952 pysyi pitkään<br />
suomalaisten parhaana olympiasaavutuksena.<br />
Lillehammerissa 1994 Mika Marila pujotteli sijalle<br />
12, minkä jälkeen kärkitulos on parantunut kisa<br />
kisalta: Naganossa 1998 Kalle Palander oli pujottelussa<br />
9., Salt Lake Cityssä 2002 Henna Raita pujottelussa<br />
8. Kauan odotetun ensimmäisen mitalin<br />
toi lopulta Tanja Poutiainen, joka sijoittui toiseksi<br />
Torinon kisojen suurpujottelussa 2006.<br />
Parhaat suomalaissijat lajeittain (M/N):<br />
Pujottelu:<br />
9. Kalle Palander, 1998<br />
6. Tanja Poutiainen, 2006<br />
Suurpujottelu:<br />
9. Kalle Palander, 2006<br />
2. Tanja Poutiainen, 2006<br />
Super-G:<br />
13. Janne Leskinen, 1994<br />
Naiset: Suomella ei koskaan edustusta.<br />
Syöksylasku:<br />
22. Raimo Manninen, 1964<br />
30. Riitta Ollikka, 1976<br />
Alppiyhdistetty:<br />
21. Mika Marila, 1994<br />
Naiset: Suomella ei koskaan edustusta.
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
Itävalta 30 34 37 101<br />
Sveitsi 16 19 18 53<br />
Ranska 15 14 14 43<br />
Saksa 13 12 9 34<br />
USA 12 15 4 31<br />
Italia 12 8 7 27<br />
Norja 8 7 7 22<br />
Ruotsi 5 2 7 14<br />
Kroatia 4 3 - 7<br />
Kanada 4 1 5 10<br />
Liechtenstein 2 2 5 9<br />
Espanja 1 - 1 2<br />
Jugoslavia - 2 - 2<br />
Luxemburg - 2 - 2<br />
Japani - 1 - 1<br />
Uusi-Seelanti - 1 - 1<br />
Venäjä - 1 - 1<br />
Suomi - 1 - 1<br />
Slovenia - - 3 3<br />
Neuvostoliitto - - 1 1<br />
Tšekkoslovakia - - 1 1<br />
Australia - - 1 1<br />
SUOMEN MITALIT<br />
2006 H Suurpujottelu N Tanja Poutiainen<br />
ALPPIHIIHDON MITALISTIT 1936-2006<br />
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Kjetil Andre Aamodt NOR 4 2 2 1992-06<br />
Janica Kostelić CRO 4 2 0 2002-06<br />
Alberto Tomba ITA 3 2 0 1988-94<br />
Vreni Schneider SUI 3 1 1 1988-94<br />
Deborah Compagnoni ITA 3 1 0 1992-98<br />
Katja Seizinger GER 3 0 2 1992-98<br />
Toni Sailer AUT 3 0 0 1956<br />
Jean-Claude Killy FRA 3 0 0 1968<br />
Hanni Wenzel LIE 2 1 1 1976-80<br />
Hermann Maier AUT 2 1 1 1998-06<br />
Trude Jochum-Beiser AUT 2 1 0 1948-52<br />
Marielle Goitschel FRA 2 1 0 1964-68<br />
Rosi Mittermaier GER 2 1 0 1976<br />
Pernilla Wiberg SWE 2 1 0 1992-98<br />
Michaela Dorfmeister AUT 2 1 0 1998-06<br />
Benjamin Raich AUT 2 0 2 2002-06<br />
Henri Oreiller FRA 2 0 1 1948<br />
Marie-Theres Nadig SUI 2 0 1 1972-80<br />
Ingemar Stenmark SWE 2 0 1 1976-80<br />
Benjamin Raich AUT 2 0 1 2002-06<br />
Andrea Mead Lawrence USA 2 0 0 1952<br />
Petra Kronberger AUT 2 0 0 1992<br />
Markus Wasmeier GER 2 0 0 1994<br />
Muita:<br />
Lasse Kjus NOR 1 3 1 1994-02<br />
Stephan Eberharter AUT 1 2 1 1998-02<br />
Anja Pärson SWE 1 1 3 2002-06<br />
M pujottelu<br />
1948 Edi Reinalter SUI James Couttet FRA Henri Oreiller FRA<br />
1952 Othmar Schneider AUT Stein Eriksen NOR Guttorm Berge NOR<br />
1956 Toni Sailer AUT Chiharu Igaya JPN Stig Sollander SWE<br />
1960 Ernst Hinterseer AUT Matthias Leitner AUT Charles Bozon FRA<br />
1964 Josef Stiegler AUT William Kidd USA James Heuga USA<br />
1968 Jean-Claude Killy FRA Herbert Huber AUT Alfred Matt AUT<br />
1972 Franc. Fernández Ochoa ESP Gustavo Thoeni ITA Rolando Thoeni ITA<br />
1976 Piero Gros ITA Gustavo Thoeni ITA Willy Frommelt LIE<br />
1980 Ingemar Stenmark SWE Phillip Mahre USA Jacques Lüthy SUI<br />
1984 Phillip Mahre USA Steven Mahre USA Didier Bouvet FRA<br />
1988 Alberto Tomba ITA Frank Wörndl GER Paul Frommelt LIE<br />
1992 Finn Christian Jagge NOR Alberto Tomba ITA Michael Tritscher AUT<br />
1994 Thomas Stangassinger AUT Alberto Tomba ITA Jure Košir SLO<br />
1998 Hans-Petter Buraas NOR Ole Kristian Furuseth NOR Thomas Sykora AUT<br />
2002 Jean-Pierre Vidal FRA Sébastien Amiez FRA Benjamin Raich AUT<br />
2006 Benjamin Raich AUT Reinfried Herbst AUT Rainer Schönfelder AUT<br />
M suurpujottelu<br />
1952 Stein Eriksen NOR Christian Pravda AUT Toni Spiss AUT<br />
1956 Toni Sailer AUT Andreas Molterer AUT Walter Schuster AUT<br />
1960 Roger Staub SUI Josef Stiegler AUT Ernst Hinterseer AUT<br />
1964 Francois Bonlieu FRA Karl Schranz AUT Josef Stiegler AUT<br />
1968 Jean-Claude Killy FRA Willy Favre SUI Heinrich Messner AUT<br />
1972 Gustavo Thoeni ITA Edmund Bruggmann SUI Werner Mattle SUI<br />
1976 Heini Hemmi SUI Ernst Good SUI Ingemar Stenmark SWE<br />
1980 Ingemar Stenmark SWE Andreas Wenzel LIE Hans Enn AUT<br />
1984 Max Julen SUI Jure Franko YUG Andreas Wenzel LIE<br />
1988 Alberto Tomba ITA Hubert Strolz AUT Pirmin Zurbriggen SUI<br />
1992 Alberto Tomba ITA Marc Girardelli LUX Kjetil Andre Aamodt NOR<br />
1994 Markus Wasmeier GER Urs Kälin SUI Christian Mayer AUT<br />
35
36<br />
1998 Hermann Maier AUT Stephan Eberharter AUT Michael von Grünigen SUI<br />
2002 Stephan Eberharter AUT Bode Miller USA Lasse Kjus NOR<br />
2006 Benjamin Raich AUT Joël Chenal FRA Hermann Maier AUT<br />
M supersuurpujottelu<br />
1988 Franck Piccard FRA Helmut Mayer AUT Lars-Börje Eriksson SWE<br />
1992 Kjetil Andre Aamodt NOR Marc Girardelli LUX Jan Einar Thorsen NOR<br />
1994 Markus Wasmeier GER Tommy Moe USA Kjetil Andre Aamodt NOR<br />
1998 Hermann Maier AUT Hans Knauss AUT<br />
Didier Cuche SUI<br />
2002 Kjetil Andre Aamodt NOR Stephan Eberharter AUT Andreas Schifferer AUT<br />
2006 Kjetil Andre Aamodt NOR Hermann Maier AUT Ambrosi Hoffmann SUI<br />
M syöksylasku<br />
1948 Henri Oreiller FRA Franz Gabl AUT Karl Molitor SUI<br />
Rolf Olinger SUI<br />
1952 Zeno Colò ITA Othmar Schneider AUT Christian Pravda AUT<br />
1956 Toni Sailer AUT Raymond Fellay SUI Andreas Molterer AUT<br />
1960 Jean Vuarnet FRA Hans-Peter Lanig GER Guy Périllat FRA<br />
1964 Egon Zimmermann AUT Léo Lacroix FRA Wolfgang Bartels GER<br />
1968 Jean-Claude Killy FRA Guy Périllat FRA Jean-Daniel Dätwyler SUI<br />
1972 Bernhard Russi SUI Roland Collombin SUI Heinrich Messner AUT<br />
1976 Franz Klammer AUT Bernhard Russi SUI Herbert Plank ITA<br />
1980 Leonhard Stock AUT Peter Wirnsberger AUT Steve Podborski CAN<br />
1984 Bill Johnson USA Peter Müller SUI Anton Steiner AUT<br />
1988 Pirmin Zurbriggen SUI Peter Müller SUI Franck Piccard FRA<br />
1992 Patrick Ortlieb AUT Franck Piccard FRA Günther Mader AUT<br />
1994 Tommy Moe USA Kjetil Andre Aamodt NOR Ed Podivinsky CAN<br />
1998 Jean-Luc Crétier FRA Lasse Kjus NOR Hannes Trinkl AUT<br />
2002 Fritz Strobl AUT Lasse Kjus NOR Stephan Eberharter AUT<br />
2006 Antoine Dénériaz FRA Michael Walchhofer AUT Bruno Kernen SUI<br />
M alppiyhdistetty<br />
1936 Franz Pfnür GER Gustav Lantschner GER Emile Allais FRA<br />
1948 Henri Oreiller FRA Karl Molitor SUI James Couttet FRA<br />
1988 Hubert Strolz AUT Bernhard Gstrein AUT Paul Accola SUI<br />
1992 Josef Polig ITA Gianfranco Martin ITA Steve Locher SUI<br />
1994 Lasse Kjus NOR Kjetil Andre Aamodt NOR Harald C. Strand Nilsen NOR<br />
1998 Mario Reiter AUT Lasse Kjus NOR Christian Mayer AUT<br />
2002 Kjetil Andre Aamodt NOR Bode Miller USA Benjamin Raich AUT<br />
2006 Ted Ligety USA Ivica Kostelić CRO Rainer Schönfelder AUT<br />
N pujottelu<br />
1948 Gretchen Fraser USA Antoinette Meyer SUI Erika Mahringer AUT<br />
1952 Andrea Mead Lawrence USA Ossi Reichert GER Annemarie Buchner GER<br />
1956 Renée Colliard SUI Regina Schöpf AUT Jevgenija Sidorova URS<br />
1960 Anne Heggtveit CAN Betsy Snite USA Barbara Henneberger GER<br />
1964 Christine Goitschel FRA Marielle Goitschel FRA Jean Saubert USA<br />
1968 Marielle Goitschel FRA Nancy Greene CAN Annie Famose FRA<br />
1972 Barbara Cochran USA Danielle Debernard FRA Florence Steurer FRA<br />
1976 Rosi Mittermaier GER Claudia Giordani ITA Hanni Wenzel LIE<br />
1980 Hanni Wenzel LIE Christa Kinshofer GER Erika Hess SUI<br />
1984 Paoletta Magoni ITA Perrine Pelen FRA Ursula Konzett LIE<br />
1988 Vreni Schneider SUI Mateja Svet YUG Christa Kinshofer-Gütlein GER<br />
1992 Petra Kronberger AUT Annelise Coberger NZL Blanca Fernández Ochoa ESP<br />
1994 Vreni Schneider SUI Elfriede Eder AUT Katja Koren SLO<br />
1998 Hilde Gerg GER Deborah Compagnoni ITA Zali Steggall AUS<br />
2002 Janica Kostelić CRO Laure Pequegnot FRA Anja Pärson SWE<br />
2006 Anja Pärson SWE Nicole Hosp AUT Marlies Schild AUT<br />
N suurpujottelu<br />
1952 Andrea Mead Lawrence USA Dagmar Rom AUT Annemarie Buchner GER<br />
1956 Ossi Reichert GER Josefine Frandl AUT Dorothea Hochleitner AUT<br />
1960 Yvonne Rügg SUI Penelope Pitou USA Giuliana Chenal-Minuzzo ITA<br />
1964 Marielle Goitschel FRA Christine Goitschel FRA<br />
Jean Saubert USA<br />
1968 Nancy Greene CAN Annie Famose FRA Fernande Bochatay SUI
1972 Marie-Theres Nadig SUI Annemarie Pröll AUT Wiltrud Drexel AUT<br />
1976 Kathy Kreiner CAN Rosi Mittermaier GER Danielle Debernard FRA<br />
1980 Hanni Wenzel LIE Irene Epple GER Perrine Pelen FRA<br />
1984 Debbie Armstrong USA Christin Cooper USA Perrine Pelen FRA<br />
1988 Vreni Schneider SUI Christa Kinshofer-Gütlein GER Maria Walliser SUI<br />
1992 Pernilla Wiberg SWE Diann Roffe USA<br />
Anita Wachter AUT<br />
1994 Deborah Compagnoni ITA Martina Ertl GER Vreni Schneider SUI<br />
1998 Deborah Compagnoni ITA Alexandra Meissnitzer AUT Katja Seizinger GER<br />
2002 Janica Kostelić CRO Anja Pärson SWE Sonja Nef SUI<br />
2006 Julia Mancuso USA Tanja Poutiainen FIN Anna Ottosson SWE<br />
N supersuurpujottelu<br />
1988 Sigrid Wolf AUT Michaela Figini SUI Karen Percy CAN<br />
1992 Deborah Compagnoni ITA Carole Merle FRA Katja Seizinger GER<br />
1994 Diann Roffe USA Svetlana Gladyševa RUS Isolde Kostner ITA<br />
1998 Picabo Street USA Michaela Dorfmeister AUT Alexandra Meissnitzer AUT<br />
2002 Daniela Ceccarelli ITA Janica Kostelić CRO Karen Putzer ITA<br />
2006 Michaela Dorfmeister AUT Janica Kostelić CRO Alexandra Meissnitzer AUT<br />
N syöksylasku<br />
1948 Hedy Schlunegger SUI Trude Beiser AUT Resi Hammerer AUT<br />
1952 Trude Jochum-Beiser AUT Annemarie Buchner GER Giuliana Minuzzo ITA<br />
1956 Madeleine Berthod SUI Frieda Dänzer SUI Lucile Wheeler CAN<br />
1960 Heidi Biebl GER Penelope Pitou USA Traudl Hecher AUT<br />
1964 Christl Haas AUT Edith Zimmermann AUT Traudl Hecher AUT<br />
1968 Olga Pall AUT Isabelle Mir FRA Christl Haas AUT<br />
1972 Marie-Theres Nadig SUI Annemarie Pröll AUT Susan Corrock USA<br />
1976 Rosi Mittermaier GER Brigitte Totschnig AUT Cynthia Nelson USA<br />
1980 Annemarie Moser-Pröll AUT Hanni Wenzel LIE Marie-Theres Nadig SUI<br />
1984 Michaela Figini SUI Maria Walliser SUI Olga Charvátová TCH<br />
1988 Marina Kiehl GER Brigitte Oertli SUI Karen Percy CAN<br />
1992 Kerrin Lee-Gartner CAN Hillary Lindh USA Veronika Wallinger AUT<br />
1994 Katja Seizinger GER Picabo Street USA Isolde Kostner ITA<br />
1998 Katja Seizinger GER Pernilla Wiberg SWE Florence Masnada FRA<br />
2002 Carole Montillet FRA Isolde Kostner ITA Renate Götschl AUT<br />
2006 Michaela Dorfmeister AUT Martina Schild SUI Anja Pärson SWE<br />
N alppiyhdistetty<br />
1936 Christl Cranz GER Käthe Grasegger GER Laila Schou Nilsen NOR<br />
1948 Trude Beiser AUT Gretchen Fraser USA Erika Mahringer AUT<br />
1988 Anita Wachter AUT Brigitte Oertli SUI Maria Walliser SUI<br />
1992 Petra Kronberger AUT Anita Wachter AUT Florence Masnada FRA<br />
1994 Pernilla Wiberg SWE Vreni Schneider SUI Alenka Dovžan SLO<br />
1998 Katja Seizinger GER Martina Ertl GER Hilde Gerg GER<br />
2002 Janica Kostelić CRO Renate Götschl AUT Martina Ertl GER<br />
2006 Janica Kostelić CRO Marlies Schild AUT Anja Pärson SWE<br />
37
38<br />
FREESTYLEHIIHTO<br />
FREESTYLE SKIING<br />
SKI ACROBATIQUE<br />
6 lajia:<br />
Miehet Naiset<br />
Kumparelasku MOGULS x x<br />
Hypyt AERIALS x x<br />
Skicross x x<br />
Yhdysvalloissa 1960-luvun lopussa alkunsa saaneesta<br />
freestylehiihdosta tuli FIS:n virallinen<br />
kilpailulaji 1977. Maailmancup käynnistyi 1979,<br />
ja ensimmäiset FIS:n MM-kilpailut pidettiin<br />
Ranskan Tignesissä 1986.<br />
Alkuvaiheessa freestylehiihdon kilpailulajeja olivat<br />
kumparelasku, hypyt ja baletti (tunnettiin myös<br />
nimellä akrohiihto). MM-mitaleita jaettiin myös<br />
näiden yhdistetyssä kilpailussa. Olympiakisojen<br />
ohjelmaan pääsi ensimmäisenä kumparelasku,<br />
Albertvillen kisoissa 1992. Lillehammerissa 1994<br />
mukaan otettiin hyppykilpailu.<br />
Baletti poistettiin vuoden 1999 jälkeen MMohjelmasta,<br />
jonne uusina lajeina ovat nousseet<br />
parikumparelasku, halfpipe ja skicross.<br />
Viimemainittu tekee <strong>Vancouver</strong>issa <strong>2010</strong> olympiadebyyttinsä.<br />
Skicross onkin kisojen ainoa täysin<br />
uusi olympialaji.<br />
Ensimmäinen suomalainen olympiakisoissa esiintynyt<br />
freestylehiihtäjä oli Martti Kellokumpu,<br />
joka sijoittui Calgaryssa 1988 kumparelaskussa<br />
13:nneksi – tuolloin kyseessä oli vielä näytöslaji.<br />
Ensimmäisessä virallisessa miesten kumparelaskun<br />
olympiakilpailussa 1992 Janne Lahtela<br />
oli parhaana suomalaisena 18:s. Lillehammerissa<br />
Lahtela sijoittui yhdeksänneksi, ja Naganossa<br />
1998 hän johti <strong>Suomen</strong> kumparemiesten kansainvälistä<br />
läpimurtoa: Lahtela otti hopeaa, hänen<br />
serkkunsa Sami Mustonen pronssia, ja Lauri<br />
Lassila sijoittui viidenneksi.<br />
Janne Lahtelan ura huipentui kultamitaliin vuoden<br />
2002 olympiakumpareilla Park Cityssä. Torinon<br />
kisoissa 2006 mitalimenestystä jatkoi Mikko<br />
Ronkainen, joka sijoittui hopealle hävittyään<br />
Australian Dale Begg-Smithille täpärästi 0,15<br />
pisteellä. Uransa 16. sijaan päättäneestä Janne<br />
Lahtelasta tuli ainoa viisiin olympiakisoihin osallistunut<br />
freestylelaskija.<br />
Naisten kumparelaskun ainoa suomalainen olympiaedustaja<br />
on ollut Minna Karhu, joka kilpaili<br />
neljissä kisoissa 1992–2002 sijoittuen Naganossa<br />
1998 kuudenneksi.<br />
Olympiakisojen hyppykilpailuissa ei Suomella ole<br />
koskaan ollut edustusta, eikä lajia maassa nykyään<br />
juuri harrastetakaan. Uuden olympialajin skicrossin<br />
vuoden 2009 MM-kisoissa paras suomalaissaavutus<br />
oli Jouni Pellisen 16. sija.
FREESTYLEHIIHDON MITALISTIT 1992–2006<br />
M kumparelasku<br />
1992 Edgar Grospiron FRA Olivier Allamand FRA Nelson Carmichael USA<br />
1994 Jean-Luc Brassard CAN Sergei Šupletsov RUS Edgar Grospiron FRA<br />
1998 Jonny Moseley USA Janne Lahtela FIN Sami Mustonen FIN<br />
2002 Janne Lahtela FIN Travis Mayer USA Richard Gay FRA<br />
2006 Dale Begg-Smith AUS Mikko Ronkainen FIN Toby Dawson USA<br />
M hypyt<br />
1994 Andreas Schönbächler SUI Philippe LaRoche CAN Lloyd Langlois CAN<br />
1998 Eric Bergoust USA Sebastien Foucras FRA Dmitri Daštšinski BLR<br />
2002 Aleš Valenta CZE Joe Pack USA Aleksei Grišin BLR<br />
2006 Han Xiaopeng CHN Dmitri Daštšinski BLR Vladimir Lebedev RUS<br />
N kumparelasku<br />
1992 Donna Weinbrecht USA Jelizaveta Koževnikova IVY Stine Lise Hattestad NOR<br />
1994 Stine Lise Hattestad NOR Elizabeth McIntyre USA Jelizaveta Koževnikova RUS<br />
1998 Tae Satoya JPN Tatjana Mittermayer GER Kari Traa NOR<br />
2002 Kari Traa NOR Shannon Bahrke USA Tae Satoya JPN<br />
2006 Jennifer Heil CAN Kari Traa NOR Sandra Laoura FRA<br />
N hypyt<br />
1994 Lina Tšerjazova UZB Marie Lindgren SWE Hilde Synnöve Lid NOR<br />
1998 Nikki Stone USA Xu Nannan CHN Colette Brand SUI<br />
2002 Alisa Camplin AUS Veronica Brenner CAN Deidra Dionne CAN<br />
2006 Evelyne Leu SUI Li Nina CHN Alisa Camplin AUS<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
USA 4 4 2 10<br />
Kanada 2 2 2 6<br />
Norja 2 1 3 6<br />
Australia 2 - 1 3<br />
Sveitsi 2 - 1 3<br />
Ranska 1 2 3 6<br />
Suomi 1 2 1 4<br />
Kiina 1 2 - 3<br />
Japani 1 - 1 2<br />
Uzbekistan 1 - - 1<br />
Tšekki 1 - - 1<br />
Venäjä - 1 2 3<br />
Valko-Venäjä - 1 2 3<br />
IVY - 1 - 1<br />
Ruotsi - 1 - 1<br />
Saksa - 1 - 1<br />
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Kari Traa NOR 1 1 1 1998-06<br />
Janne Lahtela FIN 1 1 0 1998-02<br />
Edgar Grospiron FRA 1 0 1 1992-94<br />
Stine Lise Hattestad NOR 1 0 1 1992-94<br />
Tae Satoya JPN 1 0 1 1998-02<br />
Alisa Camplin AUS 1 0 1 2002-06<br />
SUOMEN MITALIT<br />
1998 H Kumparelasku M Janne Lahtela<br />
P Kumparelasku M Sami Mustonen<br />
2002 K Kumparelasku M Janne Lahtela<br />
2006 H Kumparelasku M Mikko Ronkainen<br />
39
40<br />
LUMILAUTAILU<br />
SNOWBOARD<br />
SURF DES NEIGES<br />
6 lajia:<br />
Miehet Naiset<br />
Parisuurpujottelu<br />
PARALLEL GIANT<br />
SLALOM<br />
Lumikouru<br />
x x<br />
HALFPIPE<br />
Lumilautacross<br />
x x<br />
SNOWBOARD CROSS x x<br />
Lumilautailu kehittyi kilpailulajiksi 1970-luvulla<br />
Yhdysvalloissa. Vuonna 1981 pidettiin<br />
Kaliforniassa lajin ensimmäiset epäviralliset MMkilpailut.<br />
Lautailijoiden oma kansainvälinen liitto<br />
ISF perustettiin 1991. Kansainvälinen hiihtoliitto<br />
FIS otti lumilautailun ohjelmaansa 1994 ja ryhtyi<br />
järjestämään omia MM-kisojansa 1996. Liittojen<br />
välinen kilpailu päättyi ISF:n vararikkoon vuonna<br />
2002.<br />
FIS:n voiton taustalla oli Kansainvälisen<br />
<strong>Olympiakomitea</strong>n tuki. KOK kiinnostui nuorison<br />
suosimasta urheilumuodosta, ja lumilautailu<br />
otettiin mukaan talviolympiaohjelmaan FIS:n<br />
alaisena lajina Naganossa 1998. Lajeina olivat<br />
lumikouru (halfpipe) ja suurpujottelu, jonka jo<br />
seuraavissa kisoissa korvasi parisuurpujottelu.<br />
Lumilautacrossista tuli kolmas olympialaji<br />
Torinon kisoissa 2006.<br />
Lautailijoiden omaa kulttuuria leimaa tiukkaa<br />
kilpailullisuutta karttava yhteisöllisyys, toisaalta<br />
myös välineteollisuuden ylläpitämä kaupallisuus.<br />
Olympialiikkeen puitteisiin on kumpaakin ollut<br />
vaikea sovittaa. Monet halfipipen huiput ovat<br />
keskittyneet kuvaustoimintaan ja omiin kilpailuihinsa,<br />
joista tärkeimpiä ovat Coloradon Aspenissa<br />
vuosittain järjestettävä Winter X Games ja<br />
2002 alkanut Ticket To Ride –kiertue (TTR).<br />
Olympiakilpailun arvostus on kuitenkin kasvanut<br />
vuosien mittaan. Ratalajien laskijoille olympiakisat<br />
ovat yleensä olleetkin aina pääosassa.<br />
Suomalaiset lumilautailijat alkoivat jo 1990-luvulla<br />
niittää mainetta ISF:n kilpailuissa. FIS:n<br />
arvokisoissa menestynein suomalainen on ollut<br />
Antti Autti, joka voitti 2005 MM-kultaa sekä<br />
halfpipessa että big airissa. Suomalaisten leipälaji<br />
MM-tasolla on ollut big air, joka ei valitettavasti<br />
kuulu olympiakisojen ohjelmaan. Vuonna 2009<br />
lajin maailmanmestaruuden voitti Markku Koski.<br />
Olympiakisojen lumikourussa suomalaisten menestys<br />
jäi odotuksia vaisummaksi sekä 1998 että<br />
2002. Naganossa paras tulos oli Minna Hesson<br />
kuudes sija, ja Salt Laken kisoissa Heikki Sorsa<br />
sijoittui seitsemänneksi. Mitalikorokkeelle nousi<br />
lopulta Markku Koski, joka Torinon kisoissa 2006<br />
voitti pronssimitalin. Ratalajien olympiakilpailuihin<br />
on osallistunut vain Niina Sarias, joka 2006<br />
sijoittui naisten parisuurpujottelussa 24:nneksi.
MITALISTIT 1998-2006<br />
M parisuurpujottelu<br />
2002 Philipp Schoch SUI Richard Richardsson SWE Chris Klug USA<br />
2006 Philipp Schoch SUI Simon Schoch SUI Siegfried Grabner AUT<br />
M lumikouru<br />
1998 Gian Simmen SUI Daniel Franck NOR Ross Powers USA<br />
2002 Ross Powers USA Danny Kass USA Jarret Thomas USA<br />
2006 Shaun White USA Danny Kass USA Markku Koski FIN<br />
M lumilautacross<br />
2006 Seth Wescott USA Radoslav Židek SVK Paul-Henri Delerue FRA<br />
N parisuurpujottelu<br />
2002 Isabelle Blanc FRA Karine Ruby FRA Lidia Trettel ITA<br />
2006 Daniela Meuli SUI Amelie Kober GER Rosey Fletcher USA<br />
N lumikouru<br />
1998 Nicola Thost GER Stine Brun Kjeldaas NOR Shannon Dunn USA<br />
2002 Kelly Clark USA Dorianne Vidal FRA Fabienne Reuteler SUI<br />
2006 Hannah Teter USA Gretchen Bleiler USA Kjersti Buaas NOR<br />
N lumilautacross<br />
2006 Tanja Frieden SUI Lindsey Jacobellis USA Dominique Maltais CAN<br />
Ohjelmasta poistetut lajit:<br />
M suurpujottelu<br />
1998 Ross Rebagliati CAN Thomas Prugger ITA Ueli Kestenholz SUI<br />
N suurpujottelu<br />
1998 Karine Ruby FRA Heidi Renoth GER Brigitte Koeck AUT<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
USA 5 4 5 14<br />
Sveitsi 5 1 2 8<br />
Ranska 2 2 1 5<br />
Saksa 1 2 - 3<br />
Kanada 1 - 1 2<br />
Norja - 2 1 3<br />
Italia - 1 1 2<br />
Ruotsi - 1 - 1<br />
Slovakia - 1 - 1<br />
Itävalta - - 2 2<br />
Suomi - - 1 1<br />
SUOMEN MITALIT<br />
2006 P Lumikouru M Markku Koski<br />
41
42<br />
AMPUMAHIIHTO<br />
BIATHLON<br />
10 lajia:<br />
Miehet: Naiset:<br />
10 km 7,5 km<br />
Takaa-ajo Takaa-ajo<br />
(10 + 12,5 km) (7,5 + 10 km)<br />
20 km 15 km<br />
15 km yhteislähtö 12,5 km yhteislähtö<br />
4 x 7,5 km 4 x 6 km<br />
Ampumahiihdon esi-isä oli nelimiehisjoukkueilla<br />
suoritettu sotilaspartiohiihto, joka esiintyi talviolympiakisoissa<br />
1924, 1928, 1936 ja 1948. Suomi<br />
sijoittui kilpailussa joka kerralla toiseksi. Kyseessä<br />
katsottiin olevan epävirallinen kilpailu, jonka palkintoja<br />
ei laskettu mitalitilastoon. Vuonna 2006<br />
KOK päätti kuitenkin tunnustaa Chamonix’ssa<br />
1924 ohjelmaan kuuluneet sotilaspartiohiihdon ja<br />
curlingin virallisiksi olympiakilpailuiksi. <strong>Suomen</strong><br />
mitalitiliin voitiin näin lisätä yksi hopea.<br />
Henkilökohtaiseksi kilpailulajiksi hiihdon ja<br />
kivääriammunnan yhdistelmä kehittyi vasta<br />
1950-luvulla. Lajin otti hallintaansa kansainvälinen<br />
viisiotteluliitto, joka risti sen ”kaksiotteluksi”<br />
(biathlon). Suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintui<br />
termi ampumahiihto jo 1960-luvulle tultaessa.<br />
Oman kansainvälisen liittonsa (IBU) ampumahiihto<br />
sai vasta 1992.<br />
Ensimmäiset ampumahiihdon MM-kilpailut järjestettiin<br />
1958. Olympiakisoihin laji tuli mukaan<br />
Squaw Valleyssa 1960. Aluksi kilpailtiin vain 20<br />
km:n matkalla. Viesti lisättiin ohjelmaan 1968,<br />
pikamatka 10 km 1980. Ampumahiihdossa käytetty<br />
ase muutettiin vuonna 1978 sotilaskivääristä<br />
pienoiskivääriksi. Ampumamatka lyheni samalla<br />
150:stä 50 metriin.<br />
Naisten ampumahiihdon ensimmäiset MMkilpailut<br />
järjestettiin 1984. Olympiaohjelmaan<br />
naisten ampumahiihto tuli Albertvillen kisoissa<br />
1992. Vuonna 2002 lajivalikoimaan lisättiin pikamatkan<br />
aika-eroilla starttaava takaa-ajo, Torinon<br />
kisoissa 2006 yhteislähtö.<br />
Runsaasti kasvaneen lajivalikoiman ansiosta ampumahiihtäjät<br />
nousevat korkealle talviolympiakisojen<br />
mitalilistoilla. Norjan Ole Einar Björndalen<br />
teki historiaa 2002 voittamalla kaikki tarjolla<br />
olleet miesten 4 kultamitalia. Saksalaiset Ricco<br />
Gross ja Uschi Disl voittivat molemmat mitaleita<br />
viisissä peräkkäisissä kisoissa 1992–2006.<br />
Ainoa sekä ampumahiihdossa että maastohiihdossa<br />
olympiamitaleita voittanut urheilija on<br />
venäläinen Anfisa Reztsova, joka saavutti ilman<br />
asetta viestikultaa ja hopeaa 1988, kiväärin kera<br />
kaksi kultaa ja yhden pronssin 1992–94. <strong>Suomen</strong><br />
hiihtosankari Veikko Hakulinen osallistui ampumahiihtäjän<br />
Innsbruckin kisoihin 1964 ja hiihtikin<br />
selvästi parasta vauhtia mutta ampui kuusi ohilaukausta<br />
sijoittuen 15:nneksi. Ole Einar Björndalen<br />
osallistui 2002 myös 30 km hiihtoon mutta jäi<br />
viidenneksi. Viestihopeaa ampumahiihdossa 1972<br />
saavuttanut Mauri Röppänen jäi pienoiskiväärin<br />
täysottelussa täpärästi neljänneksi Moskovan kesäkisoissa<br />
1980.<br />
<strong>Suomen</strong> ampumahiihdon suuruudenvuodet sijoittuvat<br />
1970-luvulle. Harri Eloranta voitti kuitenkin<br />
yllätyspronssia miesten pikamatkalla 1992,<br />
ja Ville Räikkönen teki saman tempun 1998.<br />
<strong>Suomen</strong> naisten ampumahiihtäjien paras olympiasaavutus<br />
on Mari Lampisen kahdeksas sija pikamatkalla<br />
Naganossa 1998. Torinon kisoihin 2006<br />
osallistui vain yksi suomalainen ampumahiihtäjä.<br />
Paavo Puurunen otti kuitenkin yhteislähtökilpailussa<br />
hienosti neljännen sijan.
OLYMPIAMITALISTIT 1960–2006<br />
M 10 km<br />
1980 Frank Ullrich GDR Vladimir Alikin URS Anatoli Aljabjev URS<br />
1984 Eirik Kvalfoss NOR Peter Angerer GER Matthias Jacob GDR<br />
1988 Frank-Peter Roetsch GDR Valeri Medvedtsev URS Sergei Tšepikov URS<br />
1992 Mark Kirchner GER Ricco Gross GER Harri Eloranta FIN<br />
1994 Sergei Tšepikov RUS Ricco Gross GER Sergei Tarasov RUS<br />
1998 Ole Einar Björndalen NOR Frode Andresen NOR Ville Räikkönen FIN<br />
2002 Ole Einar Björndalen NOR Sven Fischer GER Wolfgang Perner AUT<br />
2006 Sven Fischer GER Halvard Hanevold NOR Frode Andresen NOR<br />
M takaa-ajo<br />
2002 Ole Einar Björndalen NOR Raphael Poirée FRA Ricco Gross GER<br />
2006 Vincent Defrasne FRA Ole Einar Björndalen NOR Sven Fischer GER<br />
M yhteislähtö<br />
2006 Michael Greis GER Tomasz Sikora POL Ole Einar Björndalen NOR<br />
M 20 km<br />
1960 Klas Lestander SWE Antti Tyrväinen FIN Aleksandr Privalov URS<br />
1964 Vladimir Melanin URS Aleksandr Privalov URS Olav Jordet NOR<br />
1968 Magnar Solberg NOR Aleksandr Tihonov URS Vladimir Gundartsev URS<br />
1972 Magnar Solberg NOR Hansjörg Knauthe GDR Lars-Göran Arwidson SWE<br />
1976 Nikolai Kruglov URS Heikki Ikola FIN Aleksandr Jelizarov URS<br />
1980 Anatoli Aljabjev URS Frank Ullrich GDR Eberhard Rösch GDR<br />
1984 Peter Angerer GER Frank-Peter Roetsch GDR Eirik Kvalfoss NOR<br />
1988 Frank-Peter Roetsch GDR Valeri Medvedtsev URS Johann Passler ITA<br />
1992 Jevgeni Redkin IVY Mark Kirchner GER Mikael Löfgren SWE<br />
1994 Sergei Tarasov RUS Frank Luck GER Sven Fischer GER<br />
1998 Halvard Hanevold NOR Pieralberto Carrara ITA Aleksei Aidarov BLR<br />
2002 Ole Einar Björndalen NOR Frank Luck GER Viktor Maigurov RUS<br />
2006 Michael Greis GER Ole Einar Björndalen NOR Halvard Hanevold NOR<br />
M 4 x 7,5 km viesti<br />
1968 Neuvostoliitto Norja Ruotsi<br />
1972 Neuvostoliitto Suomi DDR<br />
1976 Neuvostoliitto Suomi DDR<br />
1980 Neuvostoliitto DDR Saksan ltv<br />
1984 Neuvostoliitto Norja Saksan ltv<br />
1988 Neuvostoliitto Saksan ltv Italia<br />
1992 Saksa IVY Ruotsi<br />
1994 Saksa Venäjä Ranska<br />
1998 Saksa Norja Venäjä<br />
2002 Norja Saksa Ranska<br />
2006 Saksa Venäjä Ranska<br />
N 7,5 km<br />
1992 Anfisa Reztsova IVY Antje Misersky GER Jelena Belova IVY<br />
1994 Myriam Bédard CAN Svetlana Paramygina BLR Valentyna Tserbe UKR<br />
1998 Galina Kukleva RUS Ursula Disl GER Katrin Apel GER<br />
2002 Kati Wilhelm GER Ursula Disl GER Magdalena Forsberg SWE<br />
2006 Florence Baverel-R. FRA Anna Carin Olofsson SWE Lilija Jefremova UKR<br />
N takaa-ajo<br />
2002 Olga Pyleva RUS Kati Wilhelm GER Irina Nikultšina BUL<br />
2006 Kati Wilhelm GER Martina Glagow GER Albina Ahatova RUS<br />
N yhteislähtö<br />
2006 Anna Carin Olofsson SWE Kati Wilhelm GER Ursula Disl GER<br />
N 15 km<br />
1992 Antje Misersky GER Svetlana Petšerskaja IVY Myriam Bédard CAN<br />
1994 Myriam Bédard CAN Anne Briand FRA Ursula Disl GER<br />
1998 Jekaterina Dafovska BUL Olena Petrova UKR Ursula Disl GER<br />
2002 Andrea Henkel GER Liv Grete Poirée NOR Magdalena Forsberg SWE<br />
2006 Svetlana Išmuratova RUS Martina Glagow GER Albina Ahatova RUS<br />
N viesti (1992 3 x 7,5 km, 1994-2002 4 x 7,5 km, 2006- 4 x 6 km)<br />
1992 Ranska Saksa IVY<br />
1994 Venäjä Saksa Ranska<br />
1998 Saksa Venäjä Norja<br />
2002 Saksa Norja Venäjä<br />
2006 Venäjä Saksa Ranska<br />
43
44<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
Saksa 15 19 9 43<br />
Neuvostoliitto/IVY 11 7 7 25<br />
Norja 9 9 6 24<br />
Venäjä 7 3 6 16<br />
DDR 3 4 4 11<br />
Ranska 3 2 5 10<br />
Ruotsi 2 1 6 9<br />
Kanada 2 - 1 3<br />
Bulgaria 1 - 1 2<br />
Suomi - 4 2 6<br />
Italia - 1 2 3<br />
Ukraina - 1 2 3<br />
Valko-Venäjä - 1 1 2<br />
Puola - 1 - 1<br />
Itävalta - - 1 1<br />
SUOMEN MITALIT<br />
1960 H 20 km Antti Tyrväinen<br />
1972 H 4 x 7,5 km Esko Saira, Juhani Suutarinen,<br />
Heikki Ikola, Mauri Röppänen<br />
1976 H 20 km Heikki Ikola<br />
4 x 7,5 km Henrik Flöjt, Esko Saira, Juhani<br />
Suutarinen, Heikki Ikola<br />
1992 P 10 km M Harri Eloranta<br />
1998 P 10 km M Ville Räikkönen<br />
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Ole Einar Björndalen NOR 5 3 1 1998-06<br />
Ricco Gross GER 4 3 1 1992-06<br />
Sven Fischer GER 4 2 2 1994-06<br />
Aleksandr Tihonov URS 4 1 0 1968-80<br />
Kati Wilhelm GER 3 3 0 2002-06<br />
Mark Kirchner GER 3 1 0 1992-94<br />
Michael Greis GER 3 0 0 2006<br />
Ursula Disl GER 2 4 3 1992-06<br />
Sergei Tšepikov URS/IVY/RUS 2 3 1 1988-06<br />
Frank Luck GER 2 3 0 1994-02<br />
Halvard Hanevold NOR 2 2 1 1998-06<br />
Katrin Apel GER 2 1 1 1998-06<br />
Magnar Solberg NOR 2 1 0 1968-72<br />
Frank-Peter Roetsch GDR 2 1 0 1984-88<br />
Andrea Henkel GER 2 1 0 2002-06<br />
Anatoli Aljabjev URS 2 0 1 1980<br />
Myriam Bédard CAN 2 0 1 1992-94<br />
Anfisa Reztsova IVY/RUS 2 0 1 1992-94<br />
Svetlana Išmuratova RUS 2 0 1 2002-06<br />
Viktor Mamatov URS 2 0 0 1968-72<br />
Nikolai Kruglov URS 2 0 0 1976<br />
Ivan Bjakov URS 2 0 0 1972-76<br />
Dmitri Vasiljev URS 2 0 0 1984-88<br />
Paras suomalainen:<br />
Heikki Ikola FIN 0 3 0 1972–76<br />
Sapporon talviolympialaisten<br />
ampumahiihtoviestissä <strong>Suomen</strong><br />
Heikki Ikola lähettää Mauri<br />
Röppäsen ankkuriosuudelle<br />
kohti hopeamitalia. Ikola saavutti<br />
kolmen olympiamitalin<br />
lisäksi myös kolme henkilökohtaista<br />
maailmanmestaruutta.
PIKALUISTELU<br />
SPEED SKATING<br />
PATINAGE DE VITESSE<br />
12 lajia:<br />
Miehet Naiset<br />
500 m x x<br />
1000 m x x<br />
1500 m x x<br />
3000 m x<br />
5000 m x x<br />
10 000 m x<br />
Joukkuetakaa-ajo x x<br />
Pikaluistelun virallisista MM-mitaleista kilpailtiin<br />
ensi kerran jo 1893. Kansainvälinen luisteluliitto<br />
(ISU) oli perustettu edellisvuonna.<br />
Luistelumatkoina olivat alusta lähtien 500, 1500,<br />
5000 ja 10 000 metriä. MM- ja EM-kisoissa kilpailtiin<br />
vain yleismestaruudesta, mutta olympiakisoissa<br />
päätettiin jakaa mitaleita yksittäismatkoilla.<br />
Yhteispisteiden perusteella olympiamitaleita<br />
onkin myönnetty vain Chamonix’ssa 1924,<br />
jolloin kullan voitti <strong>Suomen</strong> Clas Thunberg.<br />
Olympiakisat pysyivät pitkään matkaspesialistien<br />
ainoana mahdollisuutena saavuttaa mitalimainetta.<br />
ISU aloitti matkakohtaiset MM-kilpailut vasta<br />
vuonna 1996.<br />
Naisten pikaluistelun ensimmäiset MM-kilpailut<br />
järjestettiin 1933. Olympiajäälle naiset pääsivät<br />
kuitenkin vasta Squaw Valleyssa 1960, matkoina<br />
500, 1000, 1500 ja 3000 metriä.<br />
Vuosien varrella yhä harvempi luistelija pystyi<br />
menestymään kaikilla matkoilla. Sprintterit saivatkin<br />
omat MM-kisansa 500 ja 1000 metrin matkoilla<br />
1972. Miesten 1000 metriä lisättiin myös olympiaohjelmaan<br />
Innsbruckissa 1976. Sukupuolten<br />
tasa-arvo olympiajäillä toteutui lopulta Calgaryssa<br />
1988, kun ohjelmaan lisättiin naisten viidenneksi<br />
lajiksi 5000 metriä.<br />
Olympiaohjelman uusin tulokas on Torinossa<br />
2006 ensi kerran nähty joukkuetakaa-ajo.<br />
Ratapyöräilystä mallinsa ottavassa lajissa neljän<br />
hengen joukkueet etenevät vuorovedolla, ja loppuaika<br />
lasketaan kolmannen maaliintulijan mukaan.<br />
Kaksi joukkuetta starttaa yhtä aikaa radan<br />
vastakkaisilta puolilta, ja voittajat etenevät jatkoon.<br />
Kilpailumatka on miehille 8 kierrosta (3200<br />
m) ja naisille 6 kierrosta (2400 m), joten keskimatkojen<br />
erikoisluistelijat ovat vahvoilla.<br />
Pikaluistelusta tuli 1980-luvulla sisälaji.<br />
Olympiamitaleista kilpailtiin ensi kerran hallissa<br />
Calgaryssä 1988, viimeisen kerran taivasalla<br />
Albertvillessä 1992.<br />
Yhdysvaltain Eric Heiden voitti Lake Placidissä<br />
1980 kaikki viisi miesten kultamitalia.<br />
Neuvostoliiton Lidija Skoblikova vei puolestaan<br />
kaikki neljä naisten mestaruutta Innsbruckissa<br />
1964. Viiteen mitaliin yksissä kisoissa on Heidenin<br />
lisäksi yltänyt vain Kanadan Cindy Klassen, joka<br />
Torinossa 2006 keräsi sarjan 1–2–2, joukossa kuitenkin<br />
joukkuetakaa-ajon hopea.<br />
Pikaluistelun ensimmäisiä olympiajäitä hallitsi<br />
Suomi: Clas Thunberg voitti Chamonix’ssa<br />
1924 kolme kultamitalia ja Julius Skutnabb yhden.<br />
Sankt Moritzissa 1928 Thunberg voitti kaksi<br />
kultaa lyhyillä matkoilla, mutta joutui lumipyryn<br />
uhriksi 5000 metrillä, ja 10 000 metrin kilpailu<br />
peruutettiin kokonaan jään sulettua luistelijoiden<br />
alta.<br />
Thunbergin vuosien jälkeen olympiavoiton on<br />
Suomelle tuonut vain Kaija Mustonen, joka olikin<br />
Grenoblen kisojen 1968 ainoa suomalainen kultamitalisti.<br />
Viimeisimmän pistesijan on saavuttanut<br />
Pertti Niittylä, joka oli kuudes 5000 metrillä<br />
Sarajevossa 1984. Janne Hänninen oli kymmenes<br />
1000 metrillä 2002 ja Pekka Koskela samalla sijalla<br />
500 metrillä 2006. Suomalaisia naisia ei pikaluistelun<br />
olympiaradoilla ole nähty sitten vuoden<br />
1980.<br />
45
46<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
USA 28 20 15 63<br />
Norja 25 28 26 79<br />
Alankomaat 24 28 23 75<br />
Neuvostoliitto 24 17 19 60<br />
Saksa 16 13 10 39<br />
DDR 8 12 9 29<br />
Suomi 7 8 9 24<br />
Ruotsi 7 4 5 16<br />
Kanada 6 10 12 28<br />
Venäjä 3 3 2 8<br />
Italia 2 - 1 3<br />
Japani 1 3 8 12<br />
Itävalta 1 2 3 6<br />
Kiina - 3 2 5<br />
Puola - 1 1 2<br />
Etelä-Korea - 1 1 2<br />
Valko-Venäjä - 1 - 1<br />
Pohjois-Korea - 1 - 1<br />
Belgia - - 1 1<br />
Kazakstan - - 1 1<br />
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Lidija Skoblikova URS 6 0 0 1960-64<br />
Claudia Pechstein GER 5 2 2 1994-06<br />
Clas Thunberg FIN 5 1 1 1924-28<br />
Bonnie Blair USA 5 0 1 1988-94<br />
Eric Heiden USA 5 0 0 1980<br />
Ivar Ballangrud NOR 4 2 1 1928-36<br />
Jevgeni Grišin URS 4 1 0 1956-64<br />
Johann Olav Koss NOR 4 1 0 1992-94<br />
Karin Enke-Kania GDR 3 4 1 1980-88<br />
Gunda Niemann-Stirnem.GER 3 4 1 1992-98<br />
Ard Schenk NED 3 1 0 1968-72<br />
Tomas Gustafson SWE 3 1 0 1984-88<br />
Hjalmar Andersen NOR 3 0 0 1952<br />
Yvonne van Gennip NED 3 0 0 1988<br />
Marianne Timmer NED 3 0 0 1998-06<br />
Knut Johannesen NOR 2 2 1 1956-64<br />
VOITTOTULOKSET VIIME OLYMPIAKISOISSA JA ME-TULOS<br />
1998 2002 2006 ME (ennen kautta 2009/10)<br />
MIEHET<br />
500 m 35,59 * 34,42 * 34,82 * 34,03 Jeremy Wotherspoon CAN 07 SLC<br />
1000 m 1.10,64 1.07,18 1.08,89 1.06,42 Shani Davis USA 09 SLC<br />
1500 m 1.47,87 1.43,95 1.45,97 1.41,80 Shani Davis USA 09 SLC<br />
5000 m 6.22,20 6.14,66 6.14,68 6.03,32 Sven Kramer NED 07 Calgary<br />
10 000 m 13.15,33 12.58,92 13.01,57 12.41,69 Sven Kramer NED 07 SLC<br />
JTA 3.44,46 3.37,80 Alankomaat 07 SLC<br />
NAISET<br />
500 m 38,21 * 37,30 * 38,23 * 37,02 Jenny Wolf GER 07 Calgary<br />
1000 m 1.16,51 1.13,83 1.16,05 1.13,11 Cindy Klassen CAN 06 Calgary<br />
1500 m 1.57,58 1.54,02 1.55,27 1.51,79 Cindy Klassen CAN 05 SLC<br />
3000 m 4.07,29 3.57,70 4.02,43 3.53,34 Cindy Klassen CAN 06 Calgary<br />
5000 m 6.59,61 6.46,91 6.59,07 6.45,61 Martina Sábliková CZE 07 SLC<br />
JTA 3.01,25 2.56,04 Saksa 05 Calgary<br />
* Paras yksittäistulos. Mestaruus ratkesi kahden luistelun yhteisajalla.<br />
JTA joukkuetakaa-ajo (M 3200 m, N 2400 m) SLC Salt Lake City<br />
SUOMEN MITALIT<br />
1924 K 1500 m Clas Thunberg<br />
5000 m Clas Thunberg<br />
10 000 m Julius Skutnabb<br />
Yhteispisteet Clas Thunberg<br />
H 5000 m Julius Skutnabb<br />
10 000 m Clas Thunberg<br />
P 500 m Clas Thunberg<br />
Yhteispisteet Julius Skutnabb<br />
1928 K 500 m Clas Thunberg<br />
1500 m Clas Thunberg<br />
H 5000 m Julius Skutnabb<br />
P 500 m Jaakko Friman<br />
1936 H 5000 m Birger Wasenius<br />
10 000 m Birger Wasenius<br />
P 1500 m Birger Wasenius<br />
5000 m Antero Ojala<br />
1948 H 10 000 m Lassi Parkkinen<br />
P 10 000 m Pentti Lammio<br />
1956 P 1500 m Toivo Salonen<br />
1960 P 3000 m N Eevi Huttunen<br />
1964 H 1500 m N Kaija Mustonen<br />
P 1000 m N Kaija Mustonen<br />
1968 K 1500 m N Kaija Mustonen<br />
H 3000 m N Kaija Mustonen<br />
Tatjana Averina URS 2 1 1 1976<br />
Gaétan Boucher CAN 2 1 1 1980-84<br />
Christa Luding GDR/GER 2 1 1 1984-92<br />
Uwe-Jens Mey GDR/GER 2 1 0 1988-92<br />
Gianni Romme NED 2 1 0 1998-02<br />
Jochem Uytdehaage NED 2 1 0 2002<br />
Anni Friesinger GER 2 0 2 1998-06<br />
Catriona LeMay-Doan CAN 2 0 1 1998-02<br />
Enrico Fabris ITA 2 0 1 2006<br />
John A. Shea USA 2 0 0 1932<br />
Irving Jaffee USA 2 0 0 1932<br />
Erhard Keller GER<br />
Parhaita suomalaisia lisäksi:<br />
2 0 0 1968-72<br />
Julius Skutnabb 1 2 1 1924–28<br />
Kaija Mustonen 1 2 1 1964–68
OLYMPIAMITALISTIT 1924–2006<br />
KULTAA HOPEAA PRONSSIA<br />
M 500 m<br />
1924 Charles Jewtraw USA Oskar Olsen NOR Roald Larsen NOR<br />
Clas Thunberg FIN<br />
1928 Clas Thunberg FIN John O'Neil Farrell USA<br />
Bernt Evensen NOR Jaakko Friman FIN<br />
Roald Larsen NOR<br />
1932 John A. Shea USA Bernt Evensen NOR Alexander Hurd CAN<br />
1936 Ivar Ballangrud NOR Georg Krog NOR Leo Freisinger USA<br />
1948 Finn Helgesen NOR Kenneth Bartholomew USA<br />
Thomas Byberg NOR<br />
Robert Fitzgerald USA<br />
1952 Kenneth Henry USA Donald McDermott USA Gordon Audley CAN<br />
Arne Johansen NOR<br />
1956 Jevgeni Grišin URS Rafael Gratš URS Alv Gjestvang NOR<br />
1960 Jevgeni Grišin URS William Disney USA Rafael Gratš URS<br />
1964 Terry McDermott USA Alv Gjestvang NOR<br />
Jevgeni Grišin URS<br />
Vladimir Orlov URS<br />
1968 Erhard Keller GER Terry McDermott USA<br />
Magne Thomassen NOR<br />
1972 Erhard Keller GER Hasse Börjes SWE Valeri Muratov URS<br />
1976 Jevgeni Kulikov URS Valeri Muratov URS Dan Immerfall USA<br />
1980 Eric Heiden USA Jevgeni Kulikov URS Lieuwe de Boer NED<br />
1984 Sergei Fokitšev URS Yoshihiro Kitazawa JPN Gaétan Boucher CAN<br />
1988 Uwe-Jens Mey GDR Jan Ykema NED Akira Kuroiwa JPN<br />
1992 Uwe-Jens Mey GER Toshiyuki Kuroiwa JPN Junichi Inoue JPN<br />
1994 Aleksandr Golubjev RUS Sergei Klevtšenija RUS Manabu Horii JPN<br />
1998 Hiroyasu Shimizu JPN Jeremy Wotherspoon CAN Kevin Overland CAN<br />
2002 Casey FitzRandolph USA Hiroyasu Shimizu JPN Kip Carpenter USA<br />
2006 Joey Cheek USA Dmitri Dorofejev RUS Lee Kang-Seok KOR<br />
M 1000 m<br />
1976 Peter Muller USA Jörn Didriksen NOR Valeri Muratov URS<br />
1980 Eric Heiden USA Gaétan Boucher CAN Vladimir Lobanov URS<br />
Frode Rönning NOR<br />
1984 Gaétan Boucher CAN Sergei Hlebnikov URS Kai Arne Engestad NOR<br />
1988 Nikolai Guljajev URS Uwe-Jens Mey GDR Igor Železovski URS<br />
1992 Olaf Zinke GER Kim Yoon-Man KOR Yukinori Miyabe JPN<br />
1994 Dan Jansen USA Igor Železovski BLR Sergei Klevtšenija RUS<br />
1998 Ids Postma NED Jan Bos NED Hiroyasu Shimizu JPN<br />
2002 Gerard van Velde NED Jan Bos NED Joey Cheek USA<br />
2006 Shani Davis USA Joey Cheek USA Erben Wennemars NED<br />
M 1500 m<br />
1924 Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR Sigurd Moen NOR<br />
1928 Clas Thunberg FIN Bernt Evensen NOR Ivar Ballangrud NOR<br />
1932 John A. Shea USA Alexander Hurd CAN William Logan CAN<br />
1936 Charles Mathisen NOR Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN<br />
1948 Sverre Farstad NOR Åke Seyffarth SWE Odd Lundberg NOR<br />
1952 Hjalmar Andersen NOR Willem van der Voort NED Roald Aas NOR<br />
1956 Jevgeni Grišin URS Toivo Salonen FIN<br />
Juri Mihailov URS<br />
1960 Jevgeni Grišin URS Boris Stenin URS<br />
Roald Aas NOR<br />
1964 Ants Antson URS Kees Verkerk NED Villy Haugen NOR<br />
1968 Kees Verkerk NED Ivar Eriksen NOR<br />
Ard Schenk NED<br />
1972 Ard Schenk NED Roar Grönvold NOR Göran Claeson SWE<br />
1976 Jan Egil Storholt NOR Juri Kondakov URS Hans van Helden NED<br />
1980 Eric Heiden USA Kai Arne Stenshjemmet NOR Terje Andersen NOR<br />
1984 Gaétan Boucher CAN Sergei Hlebnikov URS Oleg Božjev URS<br />
1988 André Hoffmann GDR Eric Flaim USA Michael Hadschieff AUT<br />
47
48<br />
1992 Johann Olav Koss NOR Ådne Söndrål NOR Leo Visser NED<br />
1994 Johann Olav Koss NOR Rintje Ritsma NED Falko Zandstra NED<br />
1998 Ådne Söndrål NOR Ids Postma NED Rintje Ritsma NED<br />
2002 Derek Parra USA Jochem Uytdehaage NED Ådne Söndrål NOR<br />
2006 Enrico Fabris ITA Shani Davis USA Chad Hedrick USA<br />
M 5000 m<br />
1924 Clas Thunberg FIN Julius Skutnabb FIN Roald Larsen NOR<br />
1928 Ivar Ballangrud NOR Julius Skutnabb FIN Bernt Evensen NOR<br />
1932 Irving Jaffee USA Edward Murphy USA William Logan CAN<br />
1936 Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN Antero Ojala FIN<br />
1948 Reidar Liaklev NOR Odd Lundberg NOR Göthe Hedlund SWE<br />
1952 Hjalmar Andersen NOR Kees Broekman NED Sverre Haugli NOR<br />
1956 Boris Šilkov URS Sigvard Ericsson SWE Oleg Gontšarenko URS<br />
1960 Viktor Kositškin URS Knut Johannesen NOR Jan Pesman NED<br />
1964 Knut Johannesen NOR Per Ivar Moe NOR Fred Anton Maier NOR<br />
1968 Fred Anton Maier NOR Kees Verkerk NED Petrus Nottet NED<br />
1972 Ard Schenk NED Roar Grönvold NOR Sten Stensen NOR<br />
1976 Sten Stensen NOR Piet Kleine NED Hans van Helden NED<br />
1980 Eric Heiden USA Kai Arne Stenshjemmet NOR Tom Erik Oxholm NOR<br />
1984 Tomas Gustafson SWE Igor Malkov URS René Schöfisch GDR<br />
1988 Tomas Gustafson SWE Leo Visser NED Gerard Kemkers NED<br />
1992 Geir Karlstad NOR Falko Zandstra NED Leo Visser NED<br />
1994 Johann Olav Koss NOR Kjell Storelid NOR Rintje Ritsma NED<br />
1998 Gianni Romme NED Rintje Ritsma NED Bart Veldkamp BEL<br />
2002 Jochem Uytdehaage NED Derek Parra USA Jens Boden GER<br />
2006 Chad Hedrick USA Sven Kramer NED Enrico Fabris ITA<br />
M 10 000 m<br />
1924 Julius Skutnabb FIN Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR<br />
1928 Peruutettu huonon sään vuoksi.<br />
1932 Irving Jaffee USA Ivar Ballangrud NOR Frank Stack CAN<br />
1936 Ivar Ballangrud NOR Birger Wasenius FIN Max Stiepl AUT<br />
1948 Åke Seyffarth SWE Lassi Parkkinen FIN Pentti Lammio FIN<br />
1952 Hjalmar Andersen NOR Kees Broekman NED Carl-Erik Asplund SWE<br />
1956 Sigvard Ericsson SWE Knut Johannesen NOR Oleg Gontšarenko URS<br />
1960 Knut Johannesen NOR Viktor Kositškin URS Kjell Bäckman SWE<br />
1964 Jonny Nilsson SWE Fred Anton Maier NOR Knut Johannesen NOR<br />
1968 Johnny Höglin SWE Fred Anton Maier NOR Örjan Sandler SWE<br />
1972 Ard Schenk NED Kees Verkerk NED Sten Stensen NOR<br />
1976 Piet Kleine NED Sten Stensen NOR Hans van Helden NED<br />
1980 Eric Heiden USA Piet Kleine NED Tom Erik Oxholm NOR<br />
1984 Igor Malkov URS Tomas Gustafson SWE René Schöfisch GDR<br />
1988 Tomas Gustafson SWE Michael Hadschieff AUT Leo Visser NED<br />
1992 Bart Veldkamp NED Johann Olav Koss NOR Geir Karlstad NOR<br />
1994 Johann Olav Koss NOR Kjell Storelid NOR Bart Veldkamp NED<br />
1998 Gianni Romme NED Bob De Jong NED Rintje Ritsma NED<br />
2002 Jochem Uytdehaage NED Gianni Romme NED Lasse Sätre NOR<br />
2006 Bob De Jong NED Chad Hedrick USA Carl Verheijen NED<br />
M joukkuetakaa-ajo<br />
2006 Italia Kanada Alankomaat<br />
N 500 m<br />
1960 Helga Haase GER/GDR Natalija Dontšenko URS Jeanne Ashworth USA<br />
1964 Lidija Skoblikova URS Irina Jegorova URS Tatjana Sidorova URS<br />
1968 Ljudmila Titova URS Jennifer Fish USA<br />
Dianne Holum USA<br />
Mary Meyers USA<br />
1972 Anne Henning USA Vera Krasnova URS Ljudmila Titova URS<br />
1976 Sheila Young USA Cathy Priestner CAN Tatjana Averina URS<br />
1980 Karin Enke GDR Leah Poulos Muller USA Natalija Petruseva URS<br />
1984 Christa Rothenburger GDR Karin Enke GDR Natalija Šive URS<br />
1988 Bonnie Blair USA Christa Rothenburger GDR Karin Kania GDR<br />
1992 Bonnie Blair USA Ye Qiaobo CHN Christa Luding GER
1994 Bonnie Blair USA Susan Auch CAN Franziska Schenk GER<br />
1998 Catriona LeMay Doan CAN Susan Auch CAN Tomomi Okazaki JPN<br />
2002 Catriona LeMay Doan CAN Monique Garbrecht-Enfeldt GER Sabine Völker GER<br />
2006 Svetlana Žurova RUS Wang Manli CHN Ren Hui CHN<br />
N 1000 m<br />
1960 Klara Guseva URS Helga Haase GER/GDR Tamara Rylova URS<br />
1964 Lidija Skoblikova URS Irina Jegorova URS Kaija Mustonen FIN<br />
1968 Carolina Geijssen NED Ljudmila Titova URS Dianne Holum USA<br />
1972 Monika Pflug GER Atje Keulen-Deelstra NED Anne Henning USA<br />
1976 Tatjana Averina URS Leah Poulos USA Sheila Young USA<br />
1980 Natalija Petrusjova URS Leah Poulos Muller USA Silvia Albrecht GDR<br />
1984 Karin Enke GDR Andrea Schöne GDR Natalija Petrusjova URS<br />
1988 Christa Rothenburger GDR Karin Kania GDR Bonnie Blair USA<br />
1992 Bonnie Blair USA Ye Qiaobo CHN Monique Garbrecht GER<br />
1994 Bonnie Blair USA Anke Baier GER Ye Qiaobo CHN<br />
1998 Marianne Timmer NED Christine Witty USA Catriona LeMay Doan CAN<br />
2002 Christine Witty USA Sabine Völker GER Jennifer Rodriguez USA<br />
2006 Marianne Timmer NED Cindy Klassen CAN Anni Friesinger GER<br />
N 1500 m<br />
1960 Lidija Skoblikova URS Elwira Seroczyńska POL Helena Pilejczyk POL<br />
1964 Lidija Skoblikova URS Kaija Mustonen FIN Berta Kolokoltseva URS<br />
1968 Kaija Mustonen FIN Carolina Geijssen NED Stien Kaiser NED<br />
1972 Dianne Holum USA Stien Baas-Kaiser NED Atje Keulen-Deelstra NED<br />
1976 Galina Stepanskaja URS Sheila Young USA Tatjana Averina URS<br />
1980 Annie Borckink NED Ria Visser NED Sabine Becker GDR<br />
1984 Karin Enke GDR Andrea Schöne GDR Natalija Petrusjova URS<br />
1988 Yvonne van Gennip NED Karin Kania GDR Andrea Ehrig GDR<br />
1992 Jacqueline Börner GER Gunda Niemann GER Seiko Hashimoto JPN<br />
1994 Emese Hunyady AUT Svetlana Fedotkina RUS Gunda Niemann GER<br />
1998 Marianne Timmer NED G. Niemann-Stirnemann GER Christine Witty USA<br />
2002 Anni Friesinger GER Sabine Völker GER Jennifer Rodriguez USA<br />
2006 Cindy Klassen CAN Kristina Groves CAN Ireen Wüst NED<br />
N 3000 m<br />
1960 Lidija Skoblikova URS Valentina Stenina URS Eevi Huttunen FIN<br />
1964 Lidija Skoblikova URS Valentina Stenina URS<br />
Han Pil-Hwa PRK<br />
1968 Johanna Schut NED Kaija Mustonen FIN Stien Kaiser NED<br />
1972 Stien Baas-Kaiser NED Dianne Holum USA Atje Keulen-Deelstra NED<br />
1976 Tatjana Averina URS Andrea Mitscherlich GDR Lisbeth Korsmo NOR<br />
1980 Björg Eva Jensen NOR Sabine Becker GDR Beth Heiden USA<br />
1984 Andrea Schöne GDR Karin Enke GDR Gabi Schönbrunn GDR<br />
1988 Yvonne van Gennip NED Andrea Ehrig GDR Gabi Zange GDR<br />
1992 Gunda Niemann GER Heike Warnicke GER Emese Hunyady AUT<br />
1994 Svetlana Bažanova RUS Emese Hunyady AUT Claudia Pechstein GER<br />
1998 G. Niemann-Stirnemann GER Claudia Pechstein GER Anni Friesinger GER<br />
2002 Claudia Pechstein GER Renate Groenewold NED Cindy Klassen CAN<br />
2006 Ireen Wüst NED Renate Groenewold NED Cindy Klassen CAN<br />
N 5000 m<br />
1988 Yvonne van Gennip NED Andrea Ehrig GDR Gabi Zange GDR<br />
1992 Gunda Niemann GER Heike Warnicke GER Claudia Pechstein GER<br />
1994 Claudia Pechstein GER Gunda Niemann GER Hiromi Yamamoto JPN<br />
1998 Claudia Pechstein GER G. Niemann-Stirnemann GER Ljudmila Prokaševa KAZ<br />
2002 Claudia Pechstein GER Gretha Smit NED Clara Hughes CAN<br />
2006 Clara Hughes CAN Claudia Pechstein GER Cindy Klassen CAN<br />
N joukkuetakaa-ajo<br />
2006 Saksa Kanada Venäjä<br />
Ohjelmasta poistettu laji:<br />
M yhteispisteet<br />
1924 Clas Thunberg FIN Roald Larsen NOR Julius Skutnabb FIN<br />
49
50<br />
SHORT TRACK -LUISTELU<br />
SHORT TRACK SPEED SKATING<br />
PATINAGE DE VITESSE SUR COURTE PISTE<br />
8 lajia:<br />
Miehet Naiset<br />
500 m x x<br />
1000 m x x<br />
1500 m x x<br />
3000 m viesti x<br />
5000 m viesti x<br />
Pikaluistelua yhteislähdöllä nähtiin olympiatasolla<br />
jo 1932, kun Lake Placidin kisoissa noudatettiin<br />
amerikkalaisia kilpailusääntöjä. Omaksi urheilulajikseen<br />
short track -luistelu kehittyi 1960-luvulla<br />
jäähallien yleistymisen myötä. Kansainvälinen<br />
luisteluliitto ISU otti lajin hallintaansa 1967, ja<br />
ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1981.<br />
Short track esiteltiin olympiayleisölle näytöslajina<br />
Calgaryssa 1988. Kisojen virallinen urheilumuoto<br />
siitä tuli Albertvillessä 1992. Kilpailumatkoina<br />
olivat aluksi 1000 metriä miehille ja 500 m naisille<br />
sekä viestit. Lillehammerissa ohjelmaan<br />
lisättiin miesten 500 ja naisten 1000 metriä, Salt<br />
Lake Cityssä 2002 molemmille 1500 metriä. MMtasolla<br />
kilpaillaan lisäksi 3000 metrin matkoilla ja<br />
yleismestaruudesta.<br />
Lajin nopean arvonnousun takana on sen suuri<br />
suosio Aasiassa. Varsinkin Kiinalle ja Etelä-<br />
Korealle short track on talviolympiakisojen<br />
tärkein laji. Talvikisaisännyyttä sinnikkäästi tavoitteleva<br />
Etelä-Korea on voittanut yhteensä 31<br />
talviolympiamitalia, joista 29 short trackissa.<br />
Torinossa 2006 maan kaukaloluistelijat voittivat<br />
kuusi kultaa kahdeksasta mahdollisesta. Short<br />
trackin mitalitaulukon kakkossijaa pitää hallussaan<br />
Kanada, jonka lähes kaikki huippunimet ovat<br />
kotoisin ranskankielisestä Quebecistä. Euroopan<br />
maista on olympiavoittoon yltänyt vain Italia.<br />
Kaatumiset ja protestit ovat yleisiä short track<br />
-luistelussa. Salt Lake Cityssä 2002 Australian<br />
Steven Bradbury luisteli 1000 metrin finaalin viimeisenä<br />
mutta ylitti maaliviivan voittajana, kun<br />
kolme hänen edellään ollutta luistelijaa kolaroi<br />
keskenään loppumetreillä.<br />
Suomessa kaukalopikaluistelua ei juuri ole harrastettu<br />
kilpailumielessä.<br />
Short track -rata merkitään jäähän vain siirrettävillä<br />
kaarremerkeillä. Soikean radan pituus on 111,12<br />
metriä. Kierroksia kertyy siis seuraavasti:<br />
500 m 4,5<br />
1000 m 9<br />
1500 m 13,5<br />
3000 m viesti 27<br />
5000 m viesti 45<br />
Luistelija voidaan hylätä törmäilystä, jarruttelusta<br />
tai kaarremerkkeihin osumisesta. Kaatunut urheilija<br />
saa myös tuloksen, jos luistelee hyväksytysti<br />
maaliin. 500 ja 1000 metrillä luistellaan neljän<br />
hengen erissä, 15000 metrillä kuuden. B-finaalista<br />
voi myös nousta mitaleille, mikäli A-finaalissa on<br />
vähemmän kuin kolme hyväksyttyä maaliintulijaa.<br />
Viestissä yksi joukkueen neljästä jäsenestä kiertää<br />
rataa kerrallaan. Muut kolme odottavat vuoroaan<br />
radan sisäpuolella. Vaihdot tapahtuvat vapaassa<br />
tahdissa ja lennosta: vuoroon tuleva luistelija kiihdyttää<br />
vauhtia ja astuu radalle, jolloin edellinen<br />
viestinviejä tuuppaa hänet täyteen vauhtiin. Vuorot<br />
kestävät yleensä 1,5–2 kierrosta. Viimeisen kahden<br />
kierroksen aikana ei vaihtoja enää saa tehdä.<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
Etelä-Korea 17 7 5 29<br />
Kanada 5 8 7 20<br />
USA 4 3 5 12<br />
Kiina 3 10 7 20<br />
Italia 1 2 1 4<br />
Japani 1 - 2 3<br />
Australia 1 - 1 2<br />
Bulgaria - 2 1 3<br />
Iso-Britannia - - 1 1<br />
Pohjois-Korea - - 1 1<br />
IVY - - 1 1
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Chun Lee-Kyung KOR 4 0 1 1994-98<br />
Marc Gagnon CAN 3 0 2 1994-02<br />
Ahn Hyun-Soo KOR 3 0 1 2006<br />
Kim Ki-Hoon KOR 3 0 0 1992-94<br />
Jin Sun-Yu KOR 3 0 0 2006<br />
Yang Yang (A) CHN 2 2 1 1998-06<br />
Choi Eun-Kyung KOR 2 2 0 2002-06<br />
Apolo Anton Ohno USA 2 1 2 2002-06<br />
Cathy Turner USA 2 1 1 1992-94<br />
Éric Bedard CAN 2 1 1 1998-06<br />
Annie Perreault CAN 2 0 1 1992-98<br />
Won Hye-Kyung KOR 2 0 1 1994-98<br />
Kim Yun-Mi KOR 2 0 0 1994-98<br />
Nathalie Lambert CAN 1 2 0 1992-94<br />
Chae Ji-Hoon KOR 1 2 0 1994-98<br />
OLYMPIAMITALIT 1992–2006<br />
M 500 m<br />
1994 Chae Ji-Hoon KOR Mirko Vuillermin ITA Nicolas Gooch GBR<br />
1998 Takafumi Nishitani JPN An Yulong CHN Hitoshi Uematsu JPN<br />
2002 Marc Gagnon CAN Jonathan Guilmette CAN Rusty Smith USA<br />
2006 Apolo Anton Ohno USA Fr.-Louis Tremblay CAN Ahn Hyun-Soo KOR<br />
M 1000 m<br />
1992 Kim Ki-Hoon KOR Frédéric Blackburn CAN Lee Joon-Ho KOR<br />
1994 Kim Ki-Hoon KOR Chae Ji-Hoon KOR Marc Gagnon CAN<br />
1998 Kim Dong-Sung KOR Li Jiajun CHN Eric Bédard CAN<br />
2002 Steven Bradbury AUS Apolo Anton Ohno USA Mathieu Turcotte CAN<br />
2006 Ahn Hyun-Soo KOR Lee Ho-Suk KOR Apolo Anton Ohno USA<br />
M 1500 m<br />
2002 Apolo Anton Ohno USA Li Jiajun CHN Marc Gagnon CAN<br />
2006 Ahn Hyun-Soo KOR Lee Ho-Suk KOR Li Jiajun CHN<br />
M 5000 m viesti<br />
1992 Etelä-Korea Kanada Japani<br />
1994 Italia USA Australia<br />
1998 Kanada Etelä-Korea Kiina<br />
2002 Kanada Italia Kiina<br />
2006 Etelä-Korea Kanada USA<br />
N 500 m<br />
1992 Cathy Turner USA Li Yan CHN Hwang Ok-Sil PRK<br />
1994 Cathy Turner USA Zhang Yanmei CHN Amy Peterson USA<br />
1998 Annie Perreault CAN Yang Yang (S) CHN Chun Lee-Kyung KOR<br />
2002 Yang Yang (A) CHN Jevgenija Radanova BUL Wang Chunlu CHN<br />
2006 Wang Meng CHN Jevgenija Radanova BUL A.Leblanc-Boucher CAN<br />
N 1000 m<br />
1994 Chun Lee-Kyung KOR Nathalie Lambert CAN Kim So-Hee KOR<br />
1998 Chun Lee-Kyung KOR Yang Yang (S) CHN Won Hye-Kyung KOR<br />
2002 Yang Yang (A) CHN Ko Gi-Hyun KOR Yang Yang (S) CHN<br />
2006 Jin Sun-Yu KOR Wang Meng CHN Yang Yang (A) CHN<br />
N 1500 m<br />
2002 Ko Gi-Hyun KOR Choi Eun-Kyung KOR Jevgenija Radanova BUL<br />
2006 Jin Sun-Yu KOR Choi Eun-Kyung KOR Wang Meng CHN<br />
N 3000 m viesti<br />
1992 Kanada USA IVY<br />
1994 Etelä-Korea Kanada USA<br />
1998 Etelä-Korea Kiina Kanada<br />
2002 Etelä-Korea Kiina Kanada<br />
2006 Etelä-Korea Kanada Italia<br />
Fr.-Louis Tremblay CAN 1 2 0 2002-06<br />
Jonathan Guilmette CAN 1 2 0 2002-06<br />
Lee Ho-Suk KOR 1 2 0 2006<br />
Wang Meng CHN 1 1 1 2006<br />
Mathieu Turcotte CAN 1 1 1 2002-06<br />
Sylvie Daigle CAN 1 1 0 1992-94<br />
Mirko Vuillermin ITA 1 1 0 1994<br />
Kim Dong-Sung KOR 1 1 0 1998<br />
Maurizio Carnino ITA 1 1 0 1994-02<br />
Ko Gi-Hyun KOR 1 1 0 2002<br />
Lee Joon-Ho KOR 1 0 1 1992<br />
Kim So-Hee KOR 1 0 1 1994<br />
Steven Bradbury AUS 1 0 1 1994-02<br />
Muita:<br />
Yang Yang (S) CHN 0 4 1 1998-02<br />
Li Jiajun CHN 0 2 3 1998-06<br />
51
52<br />
TAITOLUISTELU<br />
FIGURE SKATING<br />
PATINAGE ARTISTIQUE<br />
4 lajia:<br />
Miehet<br />
Naiset<br />
Pariluistelu<br />
Jäätanssi<br />
Taitoluistelu on olympiakisojen talvilajeista vanhin.<br />
Laji oli kisaohjelmassa jo Lontoossa 1908 ja<br />
Antwerpenissä 1920, ennen erillisten talviolympiakisojen<br />
syntyä. Viime mainituissa kisoissa<br />
pariluistelupari Ludovika ja Walter Jakobsson<br />
voitti itsenäisen <strong>Suomen</strong> ensimmäisen olympiakultamitalin.<br />
Ensimmäisissä talviolympiakisoissa<br />
Chamonix’ssa 1924 Jakobssonit saavuttivat<br />
vielä hopeaa. Ainoa muutos taitoluistelun<br />
lajivalikoimaan on ollut jäätanssin mukaantulo<br />
Innsbruckissa 1976.<br />
Yksinluistelukilpailuissa pääpaino oli aluksi pakollisissa<br />
kuvioissa. Vapaaohjelman painoarvo<br />
kasvoi kuitenkin sitä mukaa, kun televisioinnin<br />
merkitys lisääntyi. Vuonna 1969 kv. liitto ISU<br />
nosti vapaaohjelman tasa-arvoiseksi kuvioiden<br />
kanssa. Vuonna 1973 kilpailuihin lisättiin lyhytohjelma,<br />
ja 1975 alkaen pakollisten, lyhytohjelman<br />
ja vapaaohjelman painoarvot olivat 30–20–50 %.<br />
Pakolliset kuviot poistettiin lopullisesti ohjelmasta<br />
1991, minkä jälkeen lyhytohjelma on tuottanut<br />
1/3, vapaaohjelma 2/3 kokonaispisteistä.<br />
Pariluistelussa esitettiin aluksi vain vapaaohjelma.<br />
Lyhytohjelma lisättiin vaatimuksiin 1965. Sen<br />
painoarvo on nykyisin 1/3. Jäätanssikilpailuun<br />
kuuluu kolme osiota: pakollinen tanssi, rytmitanssi<br />
ja vapaaohjelma. Niiden suhteelliset painoarvot<br />
ovat 3–5–8.<br />
Loppujärjestys taitoluistelukilpailussa määräytyi<br />
pitkään sijalukupisteiden perusteella: kukin tuomari<br />
asetti luistelijat omaan paremmuusjärjestykseen,<br />
ja pienin yhteispistemäärä voitti. Salt Lake<br />
Cityn olympiakisojen pariluistelussa 2002 tapahtunut<br />
tuomariselkkaus johti järjestelmän perusteelliseen<br />
uudistamiseen. Vuonna 2004 käyttöön<br />
otetussa uudessa järjestelmässä tuomarit antavat<br />
pisteitä suoritusten mukaan. Arvioinnin kohteina<br />
ovat liikkeiden vaikeus ja suoritustaso (elementtipisteet)<br />
sekä ohjelman osa-alueet, joita ovat<br />
luistelutaito, siirtymät, esittäminen, koreografia<br />
ja tulkinta. Luistelijoiden ennätyspisteistä voitiin<br />
tästedes pitää kirjaa.<br />
<strong>Suomen</strong> taitoluistelu ei ole yltänyt olympiamitaleille<br />
sitten herrasväki Jakobssonin päivien.<br />
Paras olympiasaavutus miesten yksinluistelussa<br />
on Marcus Nikkasen neljäs sija Lake Placidissa<br />
1932. Samalle sijalle ylsi jäätanssipari Susanna<br />
Rahkamo/Petri Kokko Lillehammerissa 1994.<br />
Suomalaisnaisten toistaiseksi paras yksinluistelun<br />
olympiatulos on Kristiina Wegeliuksen 10:s<br />
sija Lake Placidissa 1980. Elina Kettunen sijoittui<br />
11:nneksi Salt Lake Cityssä 2002. Torinossa 2006<br />
Susanna Pöykiön sijoitus oli 13:s, Kiira Korven<br />
16:s.
OLYMPIAMITALISTIT 1908–2006<br />
Miehet<br />
1908 Ulrich Salchow SWE Richard Johansson SWE Per Thorén SWE<br />
1920 Gillis Grafström SWE Andreas Krogh NOR Martin Stixrud NOR<br />
1924 Gillis Grafström SWE Willy Böckl AUT Georges Gautschi SUI<br />
1928 Gillis Grafström SWE Willy Böckl AUT Robert van Zeebrouck BEL<br />
1932 Karl Schäfer AUT Gillis Grafström SWE Montgomery Wilson CAN<br />
1936 Karl Schäfer AUT Ernst Baier GER Felix Kaspar AUT<br />
1948 Dick Button USA Hans Gerschwiler SUI Edi Rada AUT<br />
1952 Dick Button USA Helmut Seibt AUT James Grogan USA<br />
1956 Hayes Alan Jenkins USA Ronald Robertson USA David Jenkins USA<br />
1960 David Jenkins USA Karol Divin TCH Donald Jackson CAN<br />
1964 Manfred Schnelldorfer GER Alain Calmat FRA Scott Allen USA<br />
1968 Wolfgang Schwarz AUT Timothy Wood USA Patrick Pera FRA<br />
1972 Ondrej Nepela TCH Sergei Tšetveruhin URS Patrick Pera FRA<br />
1976 John Curry GBR Vladimir Kovaljov URS Toller Cranston CAN<br />
1980 Robin Cousins GBR Jan Hoffmann GDR Charles Tickner USA<br />
1984 Scott Hamilton USA Brian Orser CAN Jozef Sabovčík TCH<br />
1988 Brian Boitano USA Brian Orser CAN Viktor Petrenko URS<br />
1992 Viktor Petrenko IVY Paul Wylie USA Petr Barna TCH<br />
1994 Aleksei Urmanov RUS Elvis Stojko CAN Philippe Candeloro FRA<br />
1998 Ilja Kulik RUS Elvis Stojko CAN Philippe Candeloro FRA<br />
2002 Aleksei Jagudin RUS Jevgeni Pljuštšenko RUS Timothy Goebel USA<br />
2006 Jevgeni Pljuštšenko RUS Stéphane Lambiel SUI Jeffrey Buttle CAN<br />
Naiset<br />
1908 Madge Syers GBR Elsa Rendschmidt GER D. Greenhough-Smith GBR<br />
1920 Magda Julin-Mauroy SWE Svea Norén SWE Theresa Weld USA<br />
1924 Herma Planck-Szabó AUT Beatrix Loughran USA Ethel Muckelt GBR<br />
1928 Sonja Henie NOR Fritzi Burger AUT Beatrix Loughran USA<br />
1932 Sonja Henie NOR Fritzi Burger AUT Maribel Vinson USA<br />
1936 Sonja Henie NOR Cecilia Colledge GBR Vivi-Anne Hultén SWE<br />
1948 Barbara Ann Scott CAN Eva Pawlik AUT Jeannette Altwegg GBR<br />
1952 Jeannette Altwegg GBR Tenley Albright USA Jacqueline du Bief FRA<br />
1956 Tenley Albright USA Carol Heiss USA Ingrid Wendl AUT<br />
1960 Carol Heiss USA Sjoukje Dijkstra NED Barbara Roles USA<br />
1964 Sjoukje Dijkstra NED Regine Heitzer AUT Petra Burka CAN<br />
1968 Peggy Fleming USA Gabriele Seyfert GDR Hana Mašková TCH<br />
1972 Beatrix Schuba AUT Karen Magnussen CAN Janet Lynn USA<br />
1976 Dorothy Hamill USA Dianne de Leeuw NED Christine Errath GDR<br />
1980 Anett Pötzsch GDR Linda Fratianne USA Dagmar Lurz GER<br />
1984 Katarina Witt GDR Rosalynn Sumners USA Kira Ivanova URS<br />
1988 Katarina Witt GDR Elizabeth Manley CAN Debi Thomas USA<br />
1992 Kristi Yamaguchi USA Midori Ito JPN Nancy Kerrigan USA<br />
1994 Oksana Bajul UKR Nancy Kerrigan USA Chen Lu CHN<br />
1998 Tara Lipinski USA Michelle Kwan USA Chen Lu CHN<br />
2002 Sarah Hughes USA Irina Slutskaja RUS Michelle Kwan USA<br />
2006 Shizuka Arakawa JPN Sasha Cohen USA Irina Slutskaja RUS<br />
Pariluistelu<br />
1908 Hübler/Burger GER Johnson/Johnson GBR Syers/Syers GBR<br />
1920 Jakobsson/Jakobsson FIN Bryn/Bryn NOR Johnson/Williams GBR<br />
1924 Engelmann/Burger AUT Jakobsson/Jakobsson FIN Joly/Brunet FRA<br />
1928 Brunet/Joly FRA Scholz/Kaiser AUT Brunner/Wrede AUT<br />
1932 Joly/Joly FRA Loughran/Badger USA Rotter/Szollás HUN<br />
1936 Herber/Baier GER Pausin/Pausin AUT Rotter/Szollás HUN<br />
1948 Lannoy/Baugniet BEL Kékessy/Király HUN Morrow/Diestelmeyer CAN<br />
1952 Falk/Falk GER Kennedy/Kennedy USA Nagy/Nagy HUN<br />
1956 Schwarz/Oppelt AUT Dafoe/Bowden CAN Nagy/Nagy HUN<br />
1960 Wagner/Paul CAN Kilius/Bäumler GER Ludington/Ludington USA<br />
1964 Belousova/Protopopov URS Kilius/Bäumler GER Wilkes/Revell CAN<br />
1968 Belousova/Protopopov URS Žuk/Gorelik URS Glockshuber/Danne GER<br />
1972 Rodnina/Ulanov URS Smirnova/Suraikin URS Gross/Kagelmann GDR<br />
1976 Rodnina/Zaitsev URS Kermer/Österreich GDR Gross/Kagelmann GDR<br />
53
54<br />
1980 Rodnina/Zaitsev URS Tšerkasova/Šahrai URS Mager/Bewersdorff GDR<br />
1984 Valova/Vasiljev URS Carruthers/Carruthers USA Seleznjova/Makarov URS<br />
1988 Gordejeva/Grinkov URS Valova/Vasiljev URS Watson/Oppegard USA<br />
1992 Miškutjonok/Dmitrijev IVY Betške/Petrov IVY Brasseur/Eisler CAN<br />
1994 Gordejeva/Grinkov RUS Miškutjonok/Dmitrijev RUS Brasseur/Eisler CAN<br />
1998 Kazakova/Dmitrijev RUS Berežnaja/Siharulidze RUS Wötzel/Steuer GER<br />
2002 Berežnaja/Siharulidze RUS Shen/Zhao CHN<br />
Salé/Pelletier CAN<br />
2006 Totmjanina/Marinin RUS Zhang/Zhang CHN Shen/Zhao CHN<br />
Jäätanssi<br />
1976 Pahomova/Gorškov URS Moisejeva/Minenkov URS O'Conner/Millns USA<br />
1980 Linitšuk/Karponosov URS Regöczy/Sallay HUN Moisejeva/Minenkov URS<br />
1984 Torvill/Dean GBR Bestemjanova/Bukin URS Klimova/Ponomarenko URS<br />
1988 Bestemjanova/Bukin URS Klimova/Ponomarenko URS Wilson/McCall CAN<br />
1992 Klimova/Ponomarenko IVY Duchesnay/Duchesnay FRA Usova/Žulin IVY<br />
1994 Grištšuk/Platov RUS Usova/Žulin RUS Torvill/Dean GBR<br />
1998 Grištšuk/Platov RUS Krylova/Ovsjannikov RUS Anissina/Peizerat FRA<br />
2002 Anissina/Peizerat FRA Lobatšova/Averbuh RUS Fusar-Poli/Margaglio ITA<br />
2006 Navka/Kostomarov RUS Belbin/Agosto USA Grušina/Gontšarov UKR<br />
Ohjelmasta poistunut laji:<br />
M kuviot, erikoiskilpailu<br />
1908 Nikolai Panin RUS Arthur Cumming GBR Geoffrey Hall-Say GBR<br />
PARHAAT MITALISTIT* K H P Vuodet<br />
Gillis Grafström SWE 3 1 0 1920*-32<br />
Sonja Henie NOR 3 0 0 1928-36<br />
Irina Rodnina URS 3 0 0 1972-80<br />
Artur Dmitrijev IVY/RUS 2 1 0 1992-98<br />
Andrée Joly/Brunet FRA 2 0 1 1924-32<br />
Pierre Brunet FRA 2 0 1 1924-32<br />
Karl Schäfer AUT 2 0 0 1932-36<br />
Richard Button USA 2 0 0 1948-52<br />
Ljudmila Belousova URS 2 0 0 1964-68<br />
Oleg Protopopov URS 2 0 0 1964-68<br />
Aleksandr Zaitsev URS 2 0 0 1976-80<br />
Katarina Witt GDR 2 0 0 1984-88<br />
Jekaterina Gordejeva URS/RUS 2 0 0 1988-94<br />
Sergei Grinkov URS/RUS 2 0 0 1988-94<br />
Oksana/Paša Grištšuk RUS 2 0 0 1994-98<br />
Jevgeni Platov RUS 2 0 0 1994-98<br />
Suomalaismitalistit:<br />
Ludovika Jakobsson 1 1 0 1920*-24<br />
Walter Jakobsson 1 1 0 1920*-24<br />
* Huomioitu myös mitalit vuosien 1908 ja 1920 (kesä)<br />
kisoista.<br />
SUOMEN MITALIT<br />
1920* K Pariluistelu Ludovika Jakobsson / Walter Jakobsson<br />
1924 H Pariluistelu Ludovika Jakobsson / Walter Jakobsson<br />
* Antwerpenin (kesä)olympiakisat.<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
USA 13 15 16 44<br />
Neuvostoliitto/IVY 13 10 6 29<br />
Venäjä 12 7 1 20<br />
Itävalta 7 9 4 20<br />
Iso-Britannia 5 3 7 15<br />
Ruotsi 5 3 2 10<br />
Saksa 4 4 3 11<br />
Kanada 3 7 10 20<br />
DDR 3 3 4 10<br />
Ranska 3 2 7 12<br />
Norja 3 2 1 6<br />
Alankomaat 1 2 - 3<br />
Tšekkoslovakia 1 1 3 5<br />
Suomi 1 1 - 2<br />
Japani 1 1 - 2<br />
Belgia 1 - 1 2<br />
Ukraina 1 - 1 2<br />
Unkari - 2 4 6<br />
Sveitsi - 2 1 3<br />
Kiina - 1 4 5<br />
Italia - - 1 1<br />
Sisältää mitalit vuosilta 1908 ja 1920.
RATTIKELKKAILU<br />
BOBSLEIGH<br />
3 lajia:<br />
Kahden miehen kelkat<br />
Neljän miehen kelkat<br />
Kahden naisen kelkat<br />
Rattikelkkailu on kuulunut ohjelmaan kaikissa<br />
talviolympiakisoissa lukuun ottamatta Squaw<br />
Valleyta 1960, jolle KOK myönsi luvan laistaa<br />
kelkkaradan rakentamisesta. Olympialajeiksi vakiintuivat<br />
jo 1932 kahden ja neljän miehen kilpailu.<br />
Naisten rattikelkkailu tuli olympiaohjelmaan<br />
Salt Lake Cityn kisoissa 2002.<br />
Lajin suomenkielinen nimi on harhaanjohtava.<br />
Kelkkaa ohjattiin aluksi vaijereilla, mutta<br />
1930-luvulta 1960-luvulle kapteeni pyöritti rattia.<br />
Nykyään käytössä ovat jälleen jalaksiin kytketyt<br />
vaijerit. Aerodynaaminen kuomu valloitti kelkkaradat<br />
1950-luvulla. Juoksulähtö tuli käyttöön<br />
1930-luvulla. Aiemmin kilpailijat istuivat kelkassa<br />
valmiina, ja avustaja poisti jarrupönkän.<br />
Painorajat otettiin käyttöön sen jälkeen, kun Saksa<br />
oli Oslossa 1952 voittanut neljän miehen kelkkojen<br />
kultamitalin joukkueen yhteispainolla 468<br />
kg. Kelkan ja miehistön maksimipaino on kahden<br />
miehen kisassa 390 kg, neljän miehen kisassa 630<br />
kg ja kahden naisen kilvassa 340 kg.<br />
Kelkkojen muotoilu on korkean tekniikan kilpavarustelua.<br />
Panoksia kovensi 1970-luvulla DDR,<br />
joka sovelsi lentokonetekniikkaa, otti käyttöön<br />
tuulitunnelikokeet ja rekrytoi miehistöihin entisiä<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
Saksa 10 6 8 24<br />
Sveitsi 9 10 11 30<br />
USA 6 6 6 18<br />
DDR 5 5 3 13<br />
Italia 4 4 4 12<br />
Kanada 2 1 - 3<br />
Itävalta 1 2 - 3<br />
Iso-Britannia 1 1 2 4<br />
Neuvostoliitto 1 - 2 3<br />
Belgia - 1 1 2<br />
Venäjä - 1 - 1<br />
Romania - - 1 1<br />
Ranska - - 1 1<br />
yleisurheilijoita. Olympiaradoilla onkin aika ajoin<br />
nähty kesälajien vanhoja tähtiä, mutta mitaleille<br />
asti he eivät ole yltäneet. Poikkeus säännöstä on<br />
USA:n Edward Eagan, joka saavutti kultamitalin<br />
nyrkkeilyssä Antwerpenissä 1920 ja neljän miehen<br />
kelkkailussa Lake Placidissa 1932. Hän on<br />
yhä ainoa sekä kesä- että talvikisojen olympiavoittaja.<br />
Olympiakisojen rattikelkkailussa on nähty eksoottisiakin<br />
osanottajia. Nykyinen Monacon ruhtinas<br />
Albert ohjasti kelkkaa viisissä kisoissa parhaana<br />
saavutuksenaan Calgaryn kaksimiehiskisan 25:s<br />
sija 1988. Samoihin kisoihin ensi kerran ilmestyneen<br />
Jamaikan kelkkajoukkueen paras olympiasaavutus<br />
on 14:s sija nelimiehiskisassa 1994. Yksi<br />
jamaikalainen kelkkailija on noussut mitalipallillekin:<br />
Lascelles Brown sai hopeaa Torinon kisoissa<br />
2006 vaihdettuaan Kanadan joukkueeseen.<br />
Ratti-, ohjas- ja skeletonkelkkailu poikkeavat<br />
toisistaan niin paljon, että lajista toiseen ei juuri<br />
ole vaihdettu. USA:n John Heaton voitti kaksi<br />
hopeaa skeletonissa ja yhden rattikelkkailussa<br />
1928–48. Saksan Susi Erdmann ja Italian Gerda<br />
Weissensteiner ovat voittaneet olympiamitalin<br />
sekä naisten ohjaskelkkailussa että myöhemmin<br />
rattikelkan kapteenina.<br />
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Bernhard Germeshausen GDR 3 1 0 1976-80<br />
Meinhard Nehmer GDR * 3 0 1 1976-80<br />
Andre Lange GER * 3 0 0 2002-06<br />
Kevin Kuske GER 3 0 0 2002-06<br />
Wolfgang Hoppe GDR/GER * 2 3 1 1984-94<br />
Eugenio Monti ITA * 2 2 2 1956-68<br />
Gustav Weder SUI * 2 1 1 1992-94<br />
Donat Acklin SUI 2 1 1 1992-94<br />
Markus Zimmermann GER 2 1 1 1992-02<br />
Dietmar Schauerhammer GDR 2 1 0 1984-88<br />
Christoph Langen GER * 2 0 2 1992-02<br />
William Fiske USA * 2 0 0 1928-32<br />
Clifford Gray USA 2 0 0 1928-32<br />
Andreas Ostler GER * 2 0 0 1952<br />
Lorenz Nieberl GER 2 0 0 1952<br />
Luciano de Paolis ITA 2 0 0 1968<br />
Olaf Hampel GER 2 0 0 1994-98<br />
Bogdan Musiol GDR/GER<br />
*Kapteeni (ohjaaja).<br />
1 5 1 1980-92<br />
55
56<br />
RATTIKELKKAILUN MITALIT 1924–2006<br />
Kahden miehen kelkat<br />
1932 Stevens/Stevens USA Capadrutt/Geier SUI Heaton/Minton USA<br />
1936 Brown/Washbond USA Feierabend/Beerli SUI Colgate/Lawrence USA<br />
1948 Endrich/Waller SUI Feierabend/Eberhard SUI Fortune/Carron USA<br />
1952 Ostler/Nieberl GER Benham/Martin USA Feierabend/Waser SUI<br />
1956 Dalla Costa/Conti ITA Monti/Alverà ITA Angst/Warburton SUI<br />
1964 Nash/Dixon GBR Zardini/Bonagura ITA Monti/Siorpaes ITA<br />
1968 Monti/De Paolis ITA Floth/Bader GER Panţuru/Neagoe ROM<br />
1972 Zimmerer/Utzschneider GER Floth/Bader GER Wicki/Hubacher SUI<br />
1976 Nehmer/Germeshausen GDR Zimmerer/Utzschneider GER Schärer/Benz SUI<br />
1980 Schärer/Benz SUI Germeshausen/Gerhardt GDR Nehmer/Musiol GDR<br />
1984 Hoppe/Schauerhammer GDR Lehmann/Musiol GDR Ekmanis/Aleksandrov URS<br />
1988 Ķipurs/Kozlov URS Hoppe/Musiol GDR Lehmann/Hoyer GDR<br />
1992 Weder/Acklin SUI Lochner/Zimmermann GER Langen/Eger GER<br />
1994 Weder/Acklin SUI Götschi/Acklin SUI Huber/Ticci ITA<br />
1998 Lueders/MacEachern CAN Langen/Zimmermann GER<br />
Huber/Tartaglia ITA<br />
2002 Langen/Zimmermann GER Reich/Anderhub SUI Annen/Hefti SUI<br />
2006 Lange/Kuske GER Lueders/Brown CAN Annen/Hefti SUI<br />
Neljän miehen kelkat: (1924: 4 tai 5 miestä) Kapteenit:<br />
1924 Eduard Scherrer SUI Ralph Broome GBR Charles Mulder BEL<br />
1932 William Fiske USA Henry Homburger USA Hanns Kilian GER<br />
1936 Pierre Musy SUI Reto Capadrutt SUI Frederick McEvoy USA<br />
1948 Francis Tyler USA Max Houben BEL James Bickford USA<br />
1952 Andreas Ostler GER Stanley Benham USA Fritz Feierabend SUI<br />
1956 Franz Kapus SUI Eugenio Monti ITA Arthur Tyler USA<br />
1964 Victor Emery CAN Erwin Thaler AUT Eugenio Monti ITA<br />
1968 Eugenio Monti ITA Erwin Thaler AUT Jean Wicki SUI<br />
1972 Jean Wicki SUI Nevio De Zordo ITA Wolfgang Zimmerer GER<br />
1976 Meinhard Nehmer GDR Erich Schärer SUI Wolfgang Zimmerer GER<br />
1980 Meinhard Nehmer GDR Erich Schärer SUI Horst Schönau GDR<br />
1984 Wolfgang Hoppe GDR Bernhard Lehmann GDR Silvio Giobellina SUI<br />
1988 Ekkehard Fasser SUI Wolfgang Hoppe GDR Jānis Ķipurs URS<br />
1992 Ingo Appelt AUT Wolfgang Hoppe GER Gustav Weder SUI<br />
1994 Harald Czudaj GER Gustav Weder SUI Wolfgang Hoppe GER<br />
1998 Christoph Langen GER Marcel Rohner SUI Sean Olsson GBR<br />
Bruno Mingeon FRA<br />
2002 André Lange GER Todd Hays USA Brian Shimer USA<br />
2006 André Lange GER Aleksandr Zubkov RUS Martin Annen SUI<br />
Kahden naisen kelkat:<br />
2002 Bakken/Flowers USA Prokoff/Holzner GER Erdmann/Herschmann GER<br />
2006 Kiriasis/Schneiderheinze GER Rohbock/Fleming USA Weissensteiner/Isacco ITA<br />
Ohjelmasta poistettu laji:<br />
5 miehen kelkat: Kapteenit:<br />
1928 William Fiske USA Jennison Heaton USA Hanns Kilian GER
OHJASKELKKAILU<br />
LUGE<br />
3 lajia:<br />
Yhden miehen kelkat<br />
Yhden naisen kelkat<br />
Parikelkat<br />
Ohjaskelkkailun ensimmäiset Euroopan mestaruuskilpailut<br />
pidettiin jo vuonna 1914.<br />
Kansainväliseksi kilpailulajiksi se vakiintui kuitenkin<br />
vasta 1950-luvulla: ensimmäiset MMkilpailut<br />
pidettiin 1955, ja oma lajiliitto FIL perustettiin<br />
1957. Saksankielisten maiden hallitsema<br />
laji tuli olympiaohjelmaan Innsbruckissa 1964.<br />
Kelkkaa ohjattiin aluksi etujalaksiin sidotulla<br />
remmillä. Tästä luovuttiin 1976, kun DDR:n laskijat<br />
ottivat Innsbruckin olympiakisoissa kolmoisvoiton<br />
ohjaamalla kelkkaa pelkällä vartalolla.<br />
Ohjaskelkassa ei siis nykyisin ole ohjaksia – aivan<br />
kuten rattikelkassa ei enää ole rattia!<br />
Kaikkien kelkkailulajien tavoin lähdöllä on ratkaiseva<br />
vaikutus: kilpailijat riuhtaisevat itsensä<br />
liikkeelle lähtökahvoista, kauhovat lisää vauhtia<br />
piikkihansikkailla ja asettuvat selälleen. Ohjaus<br />
tapahtuu lähes huomaamattomilla pohkeen ja olkapään<br />
liikkeillä. Yksilökelkan maksimipaino on<br />
23 kg, kaksikkokelkan 27 kg. Parikelkassa painavampi<br />
laskija makaa edessä/päällä. Parikilpailu on<br />
vuodesta 1994 lähtien ollut avoin sekä miehille<br />
että naisille, mutta olympiakilpailuissa on tämän<br />
jälkeenkin nähty vain miespareja.<br />
Miesten ja naisten yksilökilpailussa on neljä laskua,<br />
parikilpailussa kaksi. Ajat mitataan tuhan-<br />
OHJASKELKKAILUN MITALIT 1964–2006<br />
nesosasekunnin tarkkuudella. Naisten olympiakilvassa<br />
2002 Saksan Silke Kraushaar voitti maannaisensa<br />
Barbara Niedernhuberin 0,002 sekunnin<br />
marginaalilla.<br />
Maailmassa on vain vajaat parikymmentä kilpailukelpoista<br />
kelkkailurataa. Ohjaskelkkailun<br />
lajiliitto FIL järjestääkin kilpailuja myös luonnonratakelkkailussa.<br />
Tätä lajia harrastettiin<br />
Suomessakin 1990-luvulla. Rautavaaran Kiparin<br />
radalla järjestettiin jopa luonnonratakelkkailun<br />
MM-kisat 1998.<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
DDR 13 8 8 29<br />
Saksa 12 13 11 36<br />
Italia 7 4 4 15<br />
Itävalta 4 5 7 16<br />
Neuvostoliitto 1 2 3 6<br />
USA - 2 2 4<br />
Venäjä - 1 - 1<br />
Latvia - - 1 1<br />
PARHAAT MITALISTIT K H P Vuodet<br />
Georg Hackl GER 3 2 0 1988-02<br />
Stefan Krausse GDR/GER 2 1 1 1988-98<br />
Jan Behrendt GDR/GER 2 1 1 1988-98<br />
Armin Zöggeler ITA 2 1 1 1994-06<br />
Thomas Köhler GER/GDR 2 1 0 1964-68<br />
Paul Hildgartner ITA 2 1 0 1972-84<br />
Hans Rinn GDR 2 0 1 1976-80<br />
Norbert Hahn GDR 2 0 0 1976-80<br />
Steffi Martin/Walther GDR 2 0 0 1984-88<br />
Sylke Otto GER 2 0 0 2002-06<br />
Yhden miehen kelkat<br />
1964 Thomas Köhler GER/GDR Klaus Bonsack GER/GDR Hans Plenk GER<br />
1968 Manfred Schmid AUT Thomas Köhler GDR Klaus Bonsack GDR<br />
1972 Wolfgang Scheidel GDR Harald Ehrig GDR Wolfram Fiedler GDR<br />
1976 Dettlef Günther GDR Josef Fendt GER Hans Rinn GDR<br />
1980 Bernhard Glass GDR Paul Hildgartner ITA Anton Winkler GER<br />
1984 Paul Hildgartner ITA Sergei Danilin URS Valeri Dudin URS<br />
1988 Jens Müller GDR Georg Hackl GER Juri Hartšenko URS<br />
1992 Georg Hackl GER Markus Prock AUT Markus Schmid AUT<br />
1994 Georg Hackl GER Markus Prock AUT Armin Zöggeler ITA<br />
1998 Georg Hackl GER Armin Zöggeler ITA Jens Müller GER<br />
2002 Armin Zöggeler ITA Georg Hackl GER Markus Prock AUT<br />
2006 Armin Zöggeler ITA Albert Demtšenko RUS Mārtiņš Rubenis LAT<br />
57
58<br />
Kahden hengen kelkat<br />
1964 Feistmantl/Stengl AUT Senn/Thaler AUT Aussendorfer/Mair ITA<br />
1968 Bonsack/Köhler GDR Schmid/Walch AUT Winkler/Nachmann GER<br />
1972 Hörnlein/Bredow GDR Bonsack/Fiedler GDR<br />
Hildgartner/Plaikner ITA<br />
1976 Rinn/Hahn GDR Brandner/Schwarm GER Schmid/Schachner AUT<br />
1980 Rinn/Hahn GDR Gschnitzer/Brunner ITA Fluckinger/Schrott AUT<br />
1984 Stangassinger/WembacherGER Belousov/Beljakov URS Hoffmann/Pietzsch GDR<br />
1988 Hoffmann/Pietzsch GDR Krausse/Behrendt GDR Schwab/Staudinger GER<br />
1992 Krausse/Behrendt GER Mankel/Rudolph GER Raffl/Huber ITA<br />
1994 Brugger/Huber ITA Raffl/Huber ITA Krausse/Behrendt GER<br />
1998 Krausse/Behrendt GER Thorpe/Sheer USA Grimmette/Martin USA<br />
2002 Leitner/Resch GER Grimmette/Martin USA Thorpe/Ives USA<br />
2006 Linger/Linger AUT Florschütz/Wustlich GER Plankensteiner/Haselrieder ITA<br />
Yhden naisen kelkat<br />
1964 Ortrun Enderlein GER/GDR Ilse Geisler GER/GDR Helene Thurner AUT<br />
1968 Erica Lechner ITA Christa Schmuck GER Angelika Dünhaupt GER<br />
1972 Anna-Maria Müller GDR Ute Rührold GDR Margit Schumann GDR<br />
1976 Margit Schumann GDR Ute Rührold GDR Elisabeth Demleitner GER<br />
1980 Vera Zozuļa URS Melitta Sollmann GDR Ingrīda Amantova URS<br />
1984 Steffi Martin GDR Bettina Schmidt GDR Ute Weiss GDR<br />
1988 Steffi Walther GDR Ute Oberhoffner GDR Cerstin Schmidt GDR<br />
1992 Doris Neuner AUT Angelika Neuner AUT Susi Erdmann GER<br />
1994 Gerda Weissensteiner ITA Susi Erdmann GER Andrea Tagwerker AUT<br />
1998 Silke Kraushaar GER Barbara Niedernhuber GER Angelika Neuner AUT<br />
2002 Sylke Otto GER Barbara Niedernhuber GER Silke Kraushaar GER<br />
2006 Sylke Otto GER Silke Kraushaar GER Tatjana Hüfner GER<br />
SKELETON<br />
2 lajia: Miehet Naiset<br />
Skeleton-kelkkailun alkukoti on Sveitsin Sankt<br />
Moritzissa, jossa brittituristit alkoivat 1885 järjestää<br />
kelkkakilpailuja Cresta Run –nimisellä jyrkällä<br />
jääradalla. Nopeimmaksi tyyliksi havaittiin pian<br />
laskeminen pää edellä. Nimi skeleton on peräisin<br />
1892 esitellystä uudesta kelkasta, joka muistutti<br />
monien mielestä luurankoa.<br />
Kansainvälinen kelkkailuliitto FIBT otti lajin<br />
suojiinsa 1926. Sama liitto hallinnoi edelleenkin<br />
sekä rattikelkkailua että skeletonia. Skeleton oli<br />
olympiaohjelmassa, kun kisat järjestettiin Sankt<br />
SKELETONIN MITALIT 1928–2006<br />
Moritzissa 1928 ja 1948. Ensimmäiset lajin MMsijat<br />
järjestettiin 1982. Olympiakisoihin skeleton<br />
teki paluun Salt Lake Cityn kisoissa 2002, nyt sekä<br />
miesten että naisten lajina.<br />
MITALITILASTO K H P Yht.<br />
USA 3 3 - 6<br />
Kanada 1 1 1 3<br />
Sveitsi 1 - 2 3<br />
Italia 1 - - 1<br />
Iso-Britannia - 1 3 4<br />
Itävalta - 1 - 1<br />
Miehet<br />
1928 Jennison Heaton USA John Heaton USA David Carnegie GBR<br />
1948 Nino Bibbia ITA John Heaton USA John Crammond GBR<br />
2002 Jim Shea USA Martin Rettl AUT Gregor Stähli SUI<br />
2006 Duff Gibson CAN Jeff Pain CAN Gregor Stähli SUI<br />
Naiset:<br />
2002 Tristan Gale USA Lee Ann Parsley USA Alex Coomber GBR<br />
2006 Maya Pedersen SUI Shelley Rudman GBR Mellisa Hollingsworth-R. CAN
CURLING<br />
2 lajia:<br />
Miehet<br />
Naiset<br />
Curlingin alkukoti on Skotlannissa, jossa vuonna<br />
1838 perustettu Royal Caledonian Curling Club<br />
pysyi lajin sääntöauktoriteettina aina vuoteen<br />
1982 saakka. Lajin ensimmäiset MM-kilpailut<br />
järjestettiin 1959 skottilaisen viskifirman sponsoroimana.<br />
Kansainvälinen curlingliitto WCF perustettiin<br />
1966. Naisten maailmanmestaruudesta<br />
pelattiin ensi kerran 1979.<br />
Olympia-areenoilla curling esiintyi ensi kerran<br />
jo Chamonix’ssa 1924. Kyseessä oli tuolloin<br />
samanveroinen kilpailu muiden lajien kanssa.<br />
KOK laati myöhemmin virallisten talviolympialajien<br />
luettelon, johon curlingia ei kelpuutettu.<br />
Olympiatilastoissa myös Chamonix’n kilpailua<br />
alettiin tämän jälkeen pitää epävirallisena näytöslajina.<br />
KOK korjasi virheen vasta Torinon kisojen<br />
alla 2006 ja tunnusti vuoden 1924 curlingkilpailun<br />
viralliseksi kisatapahtumaksi. Sama koski<br />
Chamonix’n sotilaspartiohiihtoa, josta Suomi näin<br />
yllättäen sai tilastoihin hopeamitalin 82 vuotta tapahtuman<br />
jälkeen.<br />
Näytöslajina curlingia pelattiin vuosien 1932,<br />
1988 ja 1992 talviolympiakisoissa. Virallinen<br />
olympialaji siitä tuli (jälleen) Naganossa 1998.<br />
Kanadassa on enemmän curlingin harrastajia kuin<br />
muualla maailmassa yhteensä. Lajin MM-kisatkin<br />
järjestetään käytännön mukaan joka toinen vuosi<br />
Kanadassa, vuoroin maan eri provinsseissa.<br />
Olympiajäillä Kanada on aina ennakkosuosikki,<br />
mutta kolmissa kisoissa vuodesta 1988 lähtien<br />
vaahteralehtiset ovat saavuttaneet vain yhden<br />
miesten ja kaksi naisten mestaruutta. Kapuloita<br />
rattaisiin ovat lyöneet Skotlanti (joka olympiakisoissa<br />
esiintyy Ison-Britannian joukkueena),<br />
Sveitsi, Ruotsi ja Norja. Tanskan hopea naisten<br />
curlingissa 1998 on maan historian ainoa talviolympiamitali.<br />
Suomi on osallistunut olympiacurlingiin miesten<br />
joukkueella 2002 ja 2006, molemmilla kerroilla<br />
kapteeni Markku Uusipaavalniemen johdolla. Salt<br />
Lake Cityn kisoista saaliina oli viides sija, neljä<br />
vuotta myöhemmin historiallinen hopeamitali.<br />
Pinerolon kaupungissa pelatussa olympiaturnauksessa<br />
Suomi voitti 10 joukkueen runkosarjan ottamalla<br />
seitsemän otteluvoittoa ja kaksi tappiota.<br />
Välierässä kaatui Iso-Britannia 4–3, mutta finaalissa<br />
Kanada oli vahvempi pistein 10–4.<br />
Olympiapaikat <strong>Vancouver</strong>iin jaettiin kolmen vuoden<br />
MM-sijoitusten perusteella. Suomi sijoittui<br />
Uusipaavalniemen johdolla kuudenneksi vuoden<br />
2007 MM-kisoissa, mutta tämän vetäydyttyä kilparadoilta<br />
menestys heikkeni. Vuoden 2008 kisoihin<br />
Suomi ei selviytynyt, ja kun kevään 2009<br />
MM-tulokseksi jäi 12. sija, viimeisen <strong>Vancouver</strong>in<br />
kisalipun vei <strong>Suomen</strong> sijasta Ruotsi.<br />
<strong>Suomen</strong> naisten curlingjoukkue ei ole koskaan<br />
esiintynyt olympiakisoissa ja MM-turnauksessakin<br />
viimeksi vuonna 2005.<br />
<strong>Vancouver</strong>in miesten olympiaturnauksessa pelaavat<br />
(karsintarankingin mukaisessa järjestyksessä)<br />
Kanada, Iso-Britannia, Saksa, USA,<br />
Norja, Sveitsi, Ranska, Tanska, Kiina ja Ruotsi.<br />
Naisten turnauksen vastaava rankingjärjestys on<br />
Kanada, Kiina, Tanska, Ruotsi, Sveitsi, USA, Iso-<br />
Britannia, Venäjä, Saksa, Japani.<br />
59
60<br />
OLYMPIAMITALIT 1998–2006<br />
K H P Yht.<br />
Kanada 2 2 2 6<br />
Iso-Britannia 2 - - 2<br />
Sveitsi 1 2 1 4<br />
Ruotsi 1 1 1 3<br />
Norja 1 - 1 2<br />
Tanska - 1 - 1<br />
Suomi - 1 - 1<br />
Ranska - - 1 1<br />
USA - - 1 1<br />
MITALISTIT 1998–2006<br />
Miehet (Suluissa kapteenit)<br />
1924 Iso-Britannia Ruotsi Ranska<br />
1998 Sveitsi (Patrick Hürlimann) Kanada (Mike Harris) Norja (Eigil Ramsfjell)<br />
2002 Norja (Pål Trulsen) Kanada (Kevin Martin) Sveitsi (Andreas Schwaller)<br />
2006 Kanada (Russ Howard) Suomi (Markku Uusipaavalniemi) USA (Pete Fenson)<br />
Naiset (Suluissa kapteenit)<br />
1998 Kanada (Sandra Schirmler) Tanska (Helena Blach Lavrsen) Ruotsi (Elisabet Gustafson)<br />
2002 Iso-Britannia (Rhona Martin) Sveitsi (Luzia Ebnöther) Kanada (Kelley Law)<br />
2006 Ruotsi (Annette Norberg) Sveitsi (Miriam Ott) Kanada (Shannon Kleibrink)<br />
SUOMEN MITALIT<br />
2006 H Miehet Markku Uusipaavalniemi, Teemu Salo, Kalle<br />
Kiiskinen, Wille Mäkelä, Jani Sullanmaa<br />
<strong>Suomen</strong> curlingjoukkue teki<br />
Pinerolossa 2006 historiaa<br />
etenemällä olympiaturnauksen<br />
loppuotteluun.
JÄÄKIEKKO<br />
ICE HOCKEY<br />
HOCKEY SUR GLACE<br />
2 lajia:<br />
Miehet<br />
Naiset<br />
MIESTEN PELIÄ<br />
Jääkiekkoa on Kanadassa pelattu jo 1870-luvulta<br />
lähtien. Eurooppaan laji alkoi levitä noin 30 vuotta<br />
myöhemmin. Kansainvälinen jääkiekkoliitto<br />
(IIHF) perustettiin vuonna 1908. Olympialaji<br />
jääkiekosta tuli Antwerpenissä 1920, siis jo ennen<br />
erillisten talviolympiakisojen perustamista.<br />
Kanada voitti kultamitalin ylivoimaisesti ja toisti<br />
tekonsa 1924 ja 1928. Vaahteralehtisiä edusti<br />
olympiakisoissa seurajoukkue, yleensä maan hallitsevat<br />
amatöörimestarit.<br />
Lake Placidissa 1932 vaahteralehtiset menettivät<br />
ensi kerran olympiaturnauksessa pisteen<br />
pelattuaan USA:n kanssa tasan, mutta voittivat<br />
edelleen kultaa. Tyrmistys oli suuri, kun Kanada<br />
hävisi Garmisch-Partenkirchenissä 1936 Isolle-<br />
Britannialle 1–2 ja sai tyytyä hopeaan. Tappiota<br />
selitti tosin se, että brittien pelaajista valtaosa oli<br />
oppinut pelitaitonsa Kanadassa.<br />
Kanada palasi voittojen tielle vuosien 1948 ja<br />
1952 olympiakisoissa. Cortina d’Ampezzossa<br />
1956 mestaruuden vei kuitenkin ensi yrittämällään<br />
Neuvostoliitto. ”Punakoneen” valtakausi<br />
olympiajäillä alkoi toden teolla 1964 ja kesti yhtä<br />
poikkeusta (1980) lukuun ottamatta vuoteen 1992<br />
asti. Vastusta Neuvostoliitolle saattoivat tarjota<br />
vain Kanadan NHL-tähdet, joilla ammattilaisina<br />
ei ollut pääsyä olympiajäille. Turhautuneena<br />
Kanada boikotoikin vuosien 1972 ja 1976 olympiaturnauksia.<br />
Vaihtelua palkintoseremonioihin toi USA, joka<br />
yliopistopelaajien voimin ylsi kotijäällään kultaan<br />
sekä Squaw Valleyssa 1960 että Lake Placidissa<br />
1980. Neuvostoliiton vakavin haastaja MMkisatasolla<br />
oli Tšekkoslovakia, jolle olympiakisat<br />
tuottivat kuitenkin kerta toisensa jälkeen pettymyksen.<br />
Himmeitä mitaleita poimi säännöllisesti<br />
myös Ruotsi.<br />
Suomi uskaltautui olympiajäille ensi kerran<br />
Oslossa 1952, tuloksena seitsemäs sija 9 joukku-<br />
een turnauksessa. Cortinan kisojen jäätyä väliin<br />
Squaw Valleysta 1960 oli tuomisina sama sijoitus.<br />
”Tyynenmeren sarjaksi” ristityssä jumbolohkossa<br />
<strong>Suomen</strong> vastustajat olivat Japani ja Australia.<br />
Jatkossa Leijonien suoritukset kohenivat:<br />
Grenoblessa 1968 kukistui Kanada ja Sapporossa<br />
1972 Ruotsi, mikä vei sinikeltaisilta mitalin. Kun<br />
sekä Kanada että Ruotsi jäivät pois Innsbruckista<br />
1976, oli Suomi turnauksen pronssimitalisuosikki.<br />
Mitalin korjasi kuitenkin Länsi-Saksa hiuksenhienolla<br />
tilastomatemaattisella erolla: keskinäisten<br />
otteluiden maalisuhde oli Suomella 0,041 maalia<br />
heikompi.<br />
Lake Placidissa 1980 Suomi taisteli jälleen mitalista,<br />
mutta sai tyytyä taas neljänteen sijaan kiusattuaan<br />
kultaa jahdannutta USA:ta viimeisessä<br />
ottelussa. Pitkä mitalijahti tuotti lopulta tuloksen<br />
Calgaryssa 1988. Leijonat yllättivät alkusarjassa<br />
isäntämaa Kanadan 3–1 ja pelasivat Ruotsin kanssa<br />
tasan. Ristiin pelatussa mitalisarjassa voitto<br />
Länsi-Saksasta 8–0 riitti varmistamaan Suomelle<br />
mitalin. Väri kirkastui vielä hopeaksi, kun kullan<br />
jo varmistunut Neuvostoliitto kaatui päätösottelussa<br />
2–1.<br />
Neuvostoliiton sorruttua jääkiekkomaailman<br />
voimasuhteet alkoivat vaihdella nopeasti.<br />
Lillehammerissa 1994 ruotsalaisen Curt<br />
Lindströmin valmentamat Leijonat esittivät turnauksen<br />
parasta peliä, mutta hävisivät välierän<br />
Kanadalle 2–3. Pronssiottelussa Suomi kaatoi<br />
Venäjän puhtaasti 4–0, mutta kultaa juhli Ruotsi,<br />
joka voitti Kanadan rangaistuslaukauksin.<br />
Naganossa 1998 jääkiekon olympiaturnaus sai<br />
aivan uuden luonteen. Kun KOK oli luopunut<br />
amatöörisäännöistään ja NHL suostunut pitämään<br />
olympiatauon, saapuivat kisoihin ensi kerran maailman<br />
todella parhaat pelaajat. Wayne Gretzkyn<br />
johdolla voittajasuosikkina turnaukseen lähtenyt<br />
Kanada hävisi välierässä rangaistuslaukauksin<br />
Tšekille. Suomi yllätti puolivälierässä Ruotsin<br />
Teemu Selänteen maaleilla 2–1. Välierässä Venäjä<br />
oli kuitenkin vahvempi 7–4 Pavel Buren iskettyä<br />
peräti viisi maalia. Pronssiottelussa Suomi voitti<br />
pettyneen Kanadan 3–2. Kullan vei Tšekki lyömällä<br />
Venäjän 1–0.<br />
61
62<br />
Pohjois-Amerikka iski takaisin Salt Lake Cityssä<br />
2002. Loppuotteluun selvisivät Kanada ja USA,<br />
joista voiton korjasi edellinen maalein 5–2.<br />
Turnauksen suurin yllätys oli alkulohkossa loistaneen<br />
Ruotsin tappio puolivälierässä Valko-<br />
Venäjälle. Samassa vaiheessa putosi jatkosta myös<br />
Suomi, joka hävisi Kanadalle niukin lukemin 1–2.<br />
Torinossa 2006 <strong>Suomen</strong> Leijonat kulkivat voitosta<br />
voittoon. Alkulohkossa kaatuivat Sveitsi<br />
5–0, Italia 6–0, Tšekki 4–2, Kanada 2–0 ja<br />
Saksa 2–0. Puolivälierässä Suomi päihitti<br />
USA:n 4–3 ja välierässä Venäjän puhtaasti 4–0.<br />
Loppuotteluvastustajaksi tuli Ruotsi. Torinon<br />
olympiafinaali oli kisojen viimeinen kilpailutapahtuma;<br />
kultamitaleita ei Suomella ollut vielä<br />
yhtään. Kimmo Timonen vei <strong>Suomen</strong> avauserässä<br />
johtoon, mutta Ruotsi teki kaksi seuraavaa maalia.<br />
Ville Peltonen tasoitti tilanteeksi 2–2, mutta<br />
Nicklas Lidström iski Ruotsille heti kolmannen<br />
erän alussa voittomaalin 3–2. Maalivahti Antero<br />
Niittymäki palkittiin olympiaturnauksen parhaana<br />
pelaajana ja myös Kimmo Timonen, Teemu<br />
Selänne ja Saku Koivu valittiin all stars -miehistöön.<br />
Hopeasta jäi karvas maku, mutta sitä voi hyvin<br />
pitää <strong>Suomen</strong> jääkiekkohistorian arvokkaimpana<br />
saavutuksena.<br />
NAISTEN PELIÄ<br />
Naiset pelasivat jääkiekko-otteluita Kanadassa jo<br />
1890-luvulla. Säännöllinen kilpailutoiminta naisten<br />
jääkiekossa alkoi kuitenkin vasta 1980-luvulla.<br />
Ensimmäiset naisten EM-kilpailut järjestettiin<br />
1989, MM-turnaus 1990.<br />
Suomi on ollut naisten jääkiekon pioneerimaa.<br />
Naisleijonat voittivat neljä ensimmäistä EMkultamitalia.<br />
MM-tasolla saaliina oli kuudesti peräkkäin<br />
pronssia lajia ylivoimaisesti hallinneiden<br />
Kanadan ja USA:n jäljessä.<br />
Kun naisten jääkiekkomitaleista pelattiin ensi kerran<br />
olympiatasolla Naganossa 1998, Suomi voitti<br />
odotetusti pronssimitalin. Riikka Nieminen voitti<br />
turnauksen pistepörssin, ja 16-vuotiaasta Emma<br />
Laaksosesta tuli <strong>Suomen</strong> olympiahistorian nuorin<br />
mitalisti.<br />
Salt Lake Cityssä 2002 Suomi tavoitteli jälleen<br />
finaalipaikkaa. Turnaus päättyi kuitenkin suureen<br />
pettymykseen, kun Ruotsi löi <strong>Suomen</strong> pronssiottelussa<br />
2–1. Torinossa 2006 Ruotsi teki historiaa<br />
lyömällä USA:n välierässä rangaistuslaukauksilla.<br />
<strong>Suomen</strong> vastustajaksi pronssiotteluun tulikin näin<br />
USA, ja lopputulokseksi jäi toinen peräkkäinen<br />
neljäs sija.<br />
Suomi on voittanut pronssia kahdessa viimeisessä<br />
MM-turnauksessa (2008 ja 2009). Vuoden 2008<br />
kisoissa naisleijonat ottivat myös ensi kerran arvokisoissa<br />
otteluvoiton USA:sta. MM-finaalissa ovat<br />
aina kohdanneet Kanada ja USA. Kaksi viimeistä<br />
mestaruutta on vienyt Yhdysvallat.<br />
SUOMEN OLYMPIAMITALISTIT<br />
1988 H Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Timo Blomqvist,<br />
Kari Eloranta, Jyrki Lumme, Jukka Virtanen,<br />
Arto Ruotanen, Reijo Ruotsalainen, Simo<br />
Saarinen, Teppo Numminen, Kai Suikkanen,<br />
Raimo Helminen, Iiro Järvi, Esa Keskinen,<br />
Erkki Laine, Kari Laitinen, Erkki Lehtonen,<br />
Reijo Mikkolainen, Janne Ojanen, Timo Susi,<br />
Pekka Tuomisto, Jari Torkki, Sakari Lindfors**<br />
1994 P Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Marko Kiprusoff,<br />
Erik Hämäläinen, Timo Jutila, Pasi Sormunen,<br />
Janne Laukkanen, Hannu Virta, Mika<br />
Strömberg, Janne Ojanen, Esa Keskinen,<br />
Saku Koivu, Marko Palo, Raimo Helminen,<br />
Mika Alatalo, Ville Peltonen, Jere Lehtinen,<br />
Sami Kapanen, Tero Lehterä, Petri Varis,<br />
Mika Nieminen, Mikko Mäkelä,<br />
Pasi Kuivalainen*<br />
1998 P MIEHET<br />
Ari Sulander, Jarmo Myllys, Jukka Tammi*,<br />
Janne Laukkanen, Teppo Numminen, Janne<br />
Niinimaa, Jyrki Lumme, Aki Berg, Kimmo<br />
Timonen, Tuomas Grönman, Saku Koivu,<br />
Jere Lehtinen, Jari Kurri, Teemu Selänne,<br />
Raimo Helminen, Esa Tikkanen, Juha Ylönen,<br />
Ville Peltonen, Sami Kapanen, Juha Lind,<br />
Kimmo Rintanen, Mika Nieminen, Antti<br />
Törmänen<br />
P NAISET<br />
Tuula Puputti, Liisa-Maria Sneck, Kirsi<br />
Hänninen, Johanna Ikonen, Katja Lehto,<br />
Marja-Helena Pälvilä, Päivi Salo, Satu Huotari,<br />
Emma Laaksonen, Riikka Nieminen, Sari Fisk,<br />
Petra Vaarakallio, Marika Lehtimäki, Karoliina<br />
Rantamäki, Katja Riipi, Tiia Reima, Sari Krooks,<br />
Sanna Lankosaari, Maria Selin, Marianne<br />
Ihalainen<br />
2006 H MIEHET<br />
Antero Niittymäki, Fredrik Norrena, Niklas<br />
Bäckström*, Aki Berg, Lasse Kukkonen,<br />
Toni Lydman, Antti-Jussi Niemi, Petteri<br />
Nummelin, Teppo Numminen, Sami Salo,<br />
Kimmo Timonen, Niklas Hagman, Jukka<br />
Hentunen, Jussi Jokinen, Olli Jokinen,<br />
Niko Kapanen, Mikko Koivu, Saku Koivu,<br />
Antti Laaksonen, Jere Lehtinen, Ville Nieminen,<br />
Ville Peltonen, Jarkko Ruutu, Teemu Selänne<br />
*Ei kokoonpanossa yhdessäkään ottelussa.<br />
**Kotiin jäänyt varamaalivahti.
MIESTEN JÄÄKIEKON OLYMPIASIJOITUKSET<br />
20 24 28 32 36 48 52 56 60 64 68 72 76 80 84 88 92 94 98 02 06 10<br />
Alankomaat 9= NED<br />
Australia 9 AUS<br />
Belgia 6= 7= 8= 13= BEL<br />
Bulgaria 12 BUL<br />
DDR 8 GDR<br />
Iso-Britannia 3 4 1 5 GBR<br />
Italia 9= 8 7 15 9= 12 9 12 11 ITA<br />
Itävalta 5= 7= 7 10 13 13 8 9= 9 12 14 12 AUT<br />
Japani 9= 8 11 12 9 9 11= 13 JPN<br />
Jugoslavia 14 9 11 10 11= YUG<br />
Kanada 1 1 1 1 2 1 1 3 2 4 3 6 4 4 2 2 4 1 7 x CAN<br />
Kazakstan 5= 10 KAZ<br />
Latvia 13= 9 12 x LAT<br />
N-liitto/IVY 1 3 1 1 1 1 2 1 1 1 URS<br />
Norja 9 10 10 8 11= 11= 12 9 11 x NOR<br />
Puola 8= 4 9= 6 6 8 9 6 6 7= 8 10 11 POL<br />
Ranska 6= 5= 5= 9= 14 11 8 10 11 14 FRA<br />
Romania 12 11 7 7= ROM<br />
Ruotsi 4 4 2 5= 4 3 4 5 2 4 4 3 3 3 5 1 5= 5 1 x SWE<br />
Saksa 8= 3 5= 8 6 6 7 7 7 3 9= 5 5 6 7 9 8 9 x GER<br />
Slovakia 6 10 13 5 x SVK<br />
Suomi 7 7 6 5 5 4 4 6 2 7 3 3 6 2 x FIN<br />
Sveitsi 5 7= 3 13= 3 5 9 8 10 11 8 10 11 6 x SUI<br />
Tšekki 5 1 7 3 x CZE<br />
T-slovakia 3 5= 5= 4 2 4 5 4 3 2 3 2 5 2 6 3 TCH<br />
Ukraina 10 UKR<br />
Unkari 11 7= 16 HUN<br />
USA 2 2 2 3 dq 2 2 1 5 6 2 5 1 7 7 4 8 5= 2 8 x USA<br />
Valko-Venäjä 5= 4 x BLR<br />
Venäjä 4 2 3 4 x RUS<br />
NAISTEN JÄÄKIEKON OLYMPIASIJOITUKSET<br />
98 02 06 10<br />
Italia 8<br />
Japani 6<br />
Kanada 2 1 1 x<br />
Kazakstan 8<br />
Kiina 4 7 x<br />
Ruotsi 5 3 2 x<br />
Saksa 6 5<br />
Slovakia x<br />
Suomi 3 4 4 x<br />
Sveitsi 7 x<br />
USA 1 2 3 x<br />
Venäjä 5 6 x<br />
MIESTEN OLYMPIAMITALIT<br />
K H P Yht.<br />
Neuvostoliitto/IVY 8 1 1 10<br />
Kanada 7 4 2 13<br />
USA 2 7 1 10<br />
Ruotsi 2 2 4 8<br />
Iso-Britannia 1 - 1 2<br />
Tšekki 1 - 1 2<br />
Tšekkoslovakia - 4 4 8<br />
Suomi - 2 2 4<br />
Venäjä - 1 1 2<br />
Sveitsi - - 2 2<br />
Saksa - - 2 2<br />
SUOMALAISET MONIMITALISTIT<br />
88 94 98 06<br />
0-2-1:<br />
Teppo Numminen<br />
0-1-2:<br />
H P H<br />
Raimo Helminen H P P<br />
Jarmo Myllys H P P<br />
Jukka Tammi H P P<br />
Saku Koivu P P H<br />
Jere Lehtinen P P H<br />
Ville Peltonen<br />
0-1-1:<br />
P P H<br />
Esa Keskinen H P<br />
Janne Ojanen H P<br />
Jyrki Lumme H P<br />
Aki Berg P H<br />
Teemu Selänne P H<br />
Kimmo Timonen<br />
0-0-2:<br />
P H<br />
Sami Kapanen P P<br />
Janne Laukkanen P P<br />
Mika Nieminen P P<br />
NAISTEN OLYMPIAMITALIT<br />
K H P Yht.<br />
Kanada 2 1 - 3<br />
USA 1 1 1 3<br />
Ruotsi - 1 1 2<br />
Suomi - - 1 1<br />
63
64<br />
Sisupuukot<br />
<strong>Suomen</strong> olympiajoukkueiden sisupuukkoperinne<br />
alkoi Lillehammerin talvikisoissa 1994. Idean<br />
isä oli jääkiekkovalmentaja Curt Lindström, joka<br />
ehdotti persoonallista keinoa joukkueen yhteishengen<br />
nostattamiseksi. <strong>Olympiakomitea</strong>n silloinen<br />
valmennuspäällikkö Heikki Kantola tarttui<br />
ehdotukseen. Sisupuukkoja alettiin jakaa kunnianosoituksena<br />
olympiamitaleista, ennätyksistä,<br />
taistelutahdosta, joukkuehengen nostatuksesta ja<br />
kannustamisesta.<br />
Alkuaikoina mitalistit olivat itseoikeutettuja sisupuukkojen<br />
saajia. Nykyisinkin mitalisti voi puukon<br />
saada, mutta Torinosta lähtien jaossa olleiden<br />
mitalibonusten myötä jakoperusteet ovat muuttuneet.<br />
Useimmiten sisupuukon saaja ei ole mitalisti,<br />
vaan urheilija, joka on kisoissa nostanut tasoaan<br />
merkittävästi ja on suorituksellaan nostanut olympiahenkeä<br />
kisajoukkueessa.<br />
Olympiajoukkueissa sisukkuutta ovat osoittaneet<br />
muutkin kuin urheilijat. Sisupuukkoja on myönnetty<br />
mm. valmentajille, kisapapille, attasealle,<br />
hiihdon huoltoryhmälle ja yleisjohdon henkilöille.<br />
Sisupuukon ovat saaneet myös kisoissa vierailleet<br />
tasavallan presidentit Mauno Koivisto, Martti<br />
Ahtisaari ja Tarja Halonen.<br />
Enää puukkoja ei jaeta kisapaikalla, vaan ne toimitetaan<br />
saajilleen kisojen päätyttyä. Sisupuukkojen<br />
jakoa on laajennettu myös kisatapahtumien ulkopuolelle.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Olympiakomitea</strong> on muistanut<br />
sisupuukolla mm. suomalaisessa huippuurheilussa<br />
vaikuttaneita ihmisiä heidän merkkipäivinään.<br />
Myös Olympiakisojen ulkopuolella<br />
saatu sisupuukko on suuri kunnianosoitus teoista<br />
suomalaisen urheilun eteen, mutta ainoat virallisesti<br />
numeroidut sisupuukot jaetaan edelleen<br />
Olympiakisojen aikana.<br />
Kuusinkertainen olympiaedustaja<br />
ja kolminkertainen mitalisti<br />
Raimo Helminen on myös<br />
olympiahistoriamme ensimmäisen<br />
sisupuukon haltija.
Talvikisoissa jaetut sisupuukot<br />
Lillehammer 1994<br />
12.2. Raimo Helminen, jääkiekko<br />
13.2. Janne Leskinen, alppihiihto<br />
14.2. Mika Myllylä, maastohiihto<br />
15.2. Marja-Liisa Kirvesniemi, maastohiihto<br />
16.2. Janne Lahtela, freestyle, kumparelasku<br />
17.2. Mika Myllylä, maastohiihto<br />
18.2. Susanna Rahkamo ja Petri Kokko, jäätanssi<br />
19.2. Jari Räsänen, maastohiihto<br />
20.2. Jani Soininen, mäkihyppy<br />
21.2. Merja Lahtinen, maastohiihto<br />
21.2. Hannu Virta, jääkiekko<br />
21.2. Saku Koivu, jääkiekko<br />
21.2. Ville Peltonen, jääkiekko<br />
21.2. Jere Lehtinen, jääkiekko<br />
22.2. Mika Myllylä, maastohiihto<br />
22.2. Harri Kirvesniemi, maastohiihto<br />
22.2. Jari Räsänen, maastohiihto<br />
22.2. Jari Isometsä, maastohiihto<br />
22.2. Kari-Pekka Kyrö, valmentaja, maastohiihto<br />
23.2. Jarmo Myllys, jääkiekko<br />
23.2. Mauno Koivisto, tasavallan presidentti<br />
24.2. Marja-Liisa Kirvesniemi, maastohiihto<br />
24.2. Marjut Rolig, maastohiihto<br />
25.2. Mila Kajas, taitoluistelu<br />
26.2. Jääkiekkojoukkue<br />
26.2. Curt Lindström, valmentaja, jääkiekko<br />
26.2. Hannu Aravirta, valmentaja, jääkiekko<br />
Nagano 1998<br />
1 7.2. Seppo Liitsola, valmentaja, jääkiekko<br />
2 8.2. Kimmo ja Marko Mustonen,<br />
valmentajat, kumparelasku<br />
3 9.2. Mika Myllylä, maastohiihto<br />
4 10.2. Naisten jääkiekkojoukkue<br />
5 11.2. Jani Soininen, mäkihyppy<br />
6 12.2. Mika Myllylä, maastohiihto<br />
7 13.2. Marko Saarelainen, attasea<br />
8 14.2. Samppa Lajunen, yhdistetty hiihto<br />
9 15.2. Jani Soininen, mäkihyppy<br />
10 16.2. Miesten jääkiekkojoukkue<br />
11 17.2. Riikka Nieminen, jääkiekko<br />
12 18.2. Ville Räikkönen, ampumahiihto<br />
13 19.2. Jyri Pelkonen, yhdistetty hiihto<br />
14 20.2. Tapio Nurmela, yhdistetty hiihto<br />
Sisupuukot 15 ja 16 jätettiin jakamatta,<br />
jotta puukko 17 voitiin jakaa Jari Kurrille<br />
17 21.2. Jari Kurri, jääkiekko<br />
18 22.2. Harri Kirvesniemi, maastohiihto<br />
19 Martti Ahtisaari, tasavallan presidentti<br />
Salt Lake City 2002<br />
1 9.2. Kaisa Varis, maastohiihto<br />
2 10.2. Samppa Lajunen, yhdistetty hiihto<br />
3 10.2. Jaakko Tallus, yhdistetty hiihto<br />
4 12.2. Janne Lahtela, freestyle, kumparelasku<br />
5 13.2. Matti Hautamäki, mäkihyppy<br />
6 13.2. Tarja Halonen, tasavallan presidentti<br />
7 16.2. Janne Hänninen, pikaluistelu<br />
8 17.2. Jari Mantila, yhdistetty hiihto<br />
9 17.2. Hannu Manninen, yhdistetty hiihto<br />
10 18.2. Veli-Matti Lindström, mäkihyppy<br />
11 18.2. Risto Jussilainen, mäkihyppy<br />
12 18.2. Janne Ahonen, mäkihyppy<br />
13 17.2. Jouko Karjalainen, valmentaja,<br />
yhdistetty hiihto<br />
14 18.2. Mika Kojonkoski, valmentaja,<br />
mäkihyppy<br />
15 20.2. Henna Raita, alppihiihto<br />
16 21.2. Tommi Nikunen, valmentaja,<br />
yhdistetty hiihto<br />
17 21.2. Jari Kurri (valittiin KOK:n urheilijakomission<br />
jäseneksi)<br />
18 21.2. Marko Mustonen, valmentaja, freestyle<br />
Torino 2006<br />
1 Paavo Puurunen, ampumahiihto<br />
2 Juuso Lahtela, freestyle, kumparelasku<br />
3 Keijo Kurttila, maastohiihto<br />
3 Lauri Pyykönen, maastohiihto<br />
5 Sami Jauhojärvi, maastohiihto<br />
6 Kiira Korpi, taitoluistelu<br />
7 Antti Autti, lumilautailu<br />
8 Kalle Palander, alppihiihto<br />
9 Asko Härkönen, yleisjohto<br />
65
66<br />
<strong>Vancouver</strong>in paralympialaiset<br />
12.-21.3.<strong>2010</strong><br />
Järjestyksessään kymmenennet talviparalympialaiset<br />
kilpaillaan <strong>Vancouver</strong>issa kaksi viikkoa<br />
olympialaisten päättymisen jälkeen 12.-<br />
21.3.<strong>2010</strong>. Lajeja talviparalympialaisissa on viisi:<br />
maastohiihto, alppihiihto, ampumahiihto, kelkkajääkiekko<br />
ja pyörätuolicurling. Uusia lajeja ei<br />
<strong>Vancouver</strong>issa esitellä, tuoreimpana lajiohjelmaan<br />
on tullut Torinossa esitelty pyörätuolicurling.<br />
Kilpailuihin odotetaan 600 näkö- ja liikuntavammaista<br />
urheilijaa yhteensä 45 maasta. <strong>Suomen</strong><br />
viiden urheilijan ja kahden opashiihtäjän joukkue<br />
tulee olemaan iskukykyinen. Suomalaiset<br />
osallistuvat pääosin maasto- ja ampumahiihtoon,<br />
joiden lisäksi yksi naisurheilija kilpailee alppihiihdossa.<br />
Lopullisen joukkueen valitsee <strong>Suomen</strong><br />
Paralympiakomitean hallitus. Joukkueen yksi suurimmista<br />
tavoitteista on palauttaa Suomi jälleen<br />
talviparalympialaisissa mitalikantaan Torinon<br />
paralympialaisten hienoisen epäonnistumisen jälkeen.<br />
Paralympiatoiminta käynnistyi toisen maailmansodan<br />
jälkeen - ensimmäiset paralympialaiset<br />
järjestettiin 1960 Roomassa. Nykyisin paralympialaiset<br />
järjestetään aina olympiavuosina samois-<br />
sa kilpailupaikoissa ja saman järjestäjän toimesta<br />
kuin olympialaiset. Paralympialaisia koordinoi<br />
ja hallinnoi Kansainvälinen Paralympiakomitea<br />
(IPC).<br />
Lisätietoja lajeista ja <strong>Suomen</strong> joukkueesta:<br />
<strong>Suomen</strong> Paralympiakomitea: www.paralympia.fi<br />
<strong>Vancouver</strong>in paralympialaisten kotisivut:<br />
www.vancouver<strong>2010</strong>.com
Maalyhenteet<br />
AFG Afganistan<br />
AHO Alankomaiden Antillit<br />
ALB Albania<br />
ALG Algeria<br />
AND Andorra<br />
ANG Angola<br />
ANT Antigua-Barbuda<br />
ARG Argentiina<br />
ARM Armenia<br />
ARU Aruba<br />
ASA Amerikan Samoa<br />
AUS Australia<br />
AUT Itävalta<br />
AZE Azerbaidžan<br />
BAH Bahamasaaret<br />
BAN Bangladesh<br />
BAR Barbados<br />
BDI Burundi<br />
BEL Belgia<br />
BEN Benin<br />
BER Bermuda<br />
BHU Bhutan<br />
BIH Bosnia-Hertsegovina<br />
BIZ Belize<br />
BLR Valko-Venäjä<br />
BOL Bolivia<br />
BOT Botswana<br />
BRA Brasilia<br />
BRN Bahrain<br />
BRU Brunei<br />
BUL Bulgaria<br />
BUR Burkina Faso<br />
CAF Keski-Afrikan tasavalta<br />
CAM Kambodža<br />
CAN Kanada<br />
CAY Caymansaaret<br />
CGO Kongo<br />
CHA Tšad<br />
CHI Chile<br />
CHN Kiinan kansantasavalta<br />
CIV Norsunluurannikko<br />
CMR Kamerun<br />
COD Kongon dem. tasavalta<br />
COK Cookin saaret<br />
COL Kolumbia<br />
COM Komorit<br />
CPV Kap Verde<br />
CRC Costa Rica<br />
CRO Kroatia<br />
CUB Kuuba<br />
CYP Kypros<br />
CZE Tšekki<br />
DEN Tanska<br />
DJI Djibouti<br />
DMA Dominica<br />
DOM Dominikaaninen tasavalta<br />
ECU Ecuador<br />
EGY Egypti<br />
ERI Eritrea<br />
ESA El Salvador<br />
ESP Espanja<br />
EST Viro<br />
ETH Etiopia<br />
FIJ Fidži<br />
FIN Suomi<br />
FRA Ranska<br />
FSM Mikronesian liittovaltio<br />
GAB Gabon<br />
GAM Gambia<br />
GBR Iso-Britannia<br />
GBS Guinea-Bissau<br />
GEO Georgia<br />
GEQ Päiväntasaajan Guinea<br />
GER Saksa<br />
GHA Ghana<br />
GRE Kreikka<br />
GRN Grenada<br />
GUA Guatemala<br />
GUI Guinea<br />
GUM Guam<br />
GUY Guyana<br />
HAI Haiti<br />
HKG Hongkong<br />
HON Honduras<br />
HUN Unkari<br />
INA Indonesia<br />
IND Intia<br />
IRI Iran<br />
IRL Irlanti<br />
IRQ Irak<br />
ISL Islanti<br />
ISR Israel<br />
ISV Yhdysvaltain Neitsytsaaret<br />
ITA Italia<br />
IVB Brittiläiset Neitsytsaaret<br />
JAM Jamaika<br />
JOR Jordania<br />
JPN Japani<br />
KAZ Kazakstan<br />
KEN Kenia<br />
KIR Kiribati<br />
KGZ Kirgisia<br />
KOR Etelä-Korea<br />
KSA Saudi-Arabia<br />
KUW Kuwait<br />
LAO Laos<br />
LAT Latvia<br />
LBA Libya<br />
LBR Liberia<br />
LCA Saint Lucia<br />
LES Lesotho<br />
LIB Libanon<br />
LIE Liechtenstein<br />
LTU Liettua<br />
LUX Luxemburg<br />
MAD Madagaskar<br />
MAR Marokko<br />
MAS Malesia<br />
MAW Malawi<br />
MDA Moldova<br />
MDV Malediivit<br />
MEX Meksiko<br />
MGL Mongolia<br />
MHL Marshallin saaret<br />
MKD Makedonia<br />
MLI Mali<br />
MLT Malta<br />
MNE Montenegro<br />
MON Monaco<br />
MOZ Mosambik<br />
MRI Mauritius<br />
MTN Mauritania<br />
MYA Burma (Myanmar)<br />
NAM Namibia<br />
NCA Nicaragua<br />
NED Alankomaat<br />
NEP Nepal<br />
NGR Nigeria<br />
NIG Niger<br />
NOR Norja<br />
NRU Nauru<br />
NZL Uusi-Seelanti<br />
OMA Oman<br />
PAK Pakistan<br />
PAN Panama<br />
PAR Paraguay<br />
PER Peru<br />
PHI Filippiinit<br />
PLE Palestiina<br />
PLW Palau<br />
PNG Papua-Uusi-Guinea<br />
POL Puola<br />
POR Portugali<br />
PRK Pohjois-Korea<br />
PUR Puerto Rico<br />
QAT Qatar<br />
ROU Romania<br />
RSA Etelä-Afrikan tasavalta<br />
RUS Venäjä<br />
RWA Ruanda<br />
SAM Samoa<br />
SEN Senegal<br />
SEY Seychellit<br />
SIN Singapore<br />
SKN Saint Kitts ja Nevis<br />
SLE Sierra Leone<br />
SLO Slovenia<br />
SMR San Marino<br />
SOL Salomonsaaret<br />
SOM Somalia<br />
SRB Serbia<br />
SRI Sri Lanka<br />
STP Sao Tome ja Principe<br />
SUD Sudan<br />
SUI Sveitsi<br />
SUR Surinam<br />
SWE Ruotsi<br />
SVK Slovakia<br />
SWZ Swazimaa<br />
SYR Syyria<br />
TAN Tansania<br />
TGA Tonga<br />
THA Thaimaa<br />
TJK Tadžikistan<br />
TKM Turkmenistan<br />
TLS Itä-Timor<br />
TOG Togo<br />
TPE Taiwan ("Kiinalainen Taipei")<br />
TRI Trinidad ja Tobago<br />
TUN Tunisia<br />
TUR Turkki<br />
TUV Tuvalu<br />
UAE Arabiemiirikuntien liitto<br />
UGA Uganda<br />
UKR Ukraina<br />
URU Uruguay<br />
USA Yhdysvallat<br />
UZB Uzbekistan<br />
VAN Vanuatu<br />
VEN Venezuela<br />
VIE Vietnam<br />
VIN Saint Vincent ja Grenadiinit<br />
YEM Jemen<br />
ZAM Sambia<br />
ZIM Zimbabwe<br />
KARTALTA POISTUNEITA MAITA:<br />
GDR Saksan dem.tas. (DDR)<br />
TCH Tšekkoslovakia<br />
URS Neuvostoliitto<br />
YUG Jugoslavia<br />
67
���������<br />
����<br />
������<br />
�����<br />
������<br />
�����<br />
������<br />
�����<br />
������<br />
�����<br />
�������<br />
�����<br />
������<br />
�����<br />
��������<br />
�����<br />
������<br />
�����<br />
�������������<br />
���������<br />
���������������������������<br />
��������������<br />
�����������<br />
������������<br />
�������������<br />
�����������������<br />
�����������<br />
������������<br />
�������������<br />
������������������������<br />
�����������<br />
�������������<br />
���������������<br />
����������<br />
�������������<br />
�������������<br />
����������<br />
�����������������<br />
��������<br />
��������������<br />
������<br />
�������<br />
��������<br />
�����������<br />
���������<br />
������������������������������������������������������������������<br />
��������������<br />
�������������<br />
��<br />
�����������<br />
�����������<br />
����������������<br />
�����������<br />
��������<br />
��������������������<br />
�������������<br />
����������������<br />
����������������<br />
�����������<br />
��������������������<br />
������������<br />
���������<br />
���������������<br />
������������<br />
��������������<br />
���������<br />
�������������������<br />
�����<br />
������������<br />
�������������������<br />
������<br />
������������<br />
���������<br />
���������������<br />
��������������<br />
�����������������<br />
����������������������������������������������������������������<br />
��������������<br />
�������<br />
����������������<br />
��������������<br />
������������<br />
�������������<br />
���������<br />
���������������������<br />
�������������������<br />
�����������������������<br />
����������������������������������������������������<br />
�����������<br />
���������������<br />
������������<br />
��������������<br />
��������<br />
����������������<br />
�����������������<br />
�����<br />
�������������<br />
���������<br />
����<br />
��������<br />
������������<br />
�����������������������������������<br />
����<br />
�<br />
������������������������������������������������<br />
��������<br />
�����������������<br />
������������������������������������<br />
����<br />
���<br />
�����������<br />
����<br />
���<br />
�������������<br />
����<br />
��������<br />
������������<br />
��������<br />
�����<br />
��������������������������������������������������������������<br />
��������<br />
����<br />
���������������<br />
�������<br />
����������<br />
������������������������<br />
�������<br />
�������������<br />
��������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������<br />
�������������<br />
���������������<br />
�������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������<br />
�������������<br />
���������������<br />
����������������������������������������������������������������<br />
�������<br />
�������������<br />
���������������<br />
������������������������<br />
��������������<br />
�����������<br />
�������������<br />
���<br />
������������������<br />
������������<br />
��������������<br />
��������<br />
���������������<br />
�������������<br />
�����������<br />
���������������������������������������������������������������<br />
��������������<br />
������<br />
������������<br />
��������������<br />
���������������<br />
�����<br />
�������������<br />
����������������<br />
�����������������<br />
�����������<br />
������������<br />
��������������<br />
�����������<br />
����������������<br />
�������������������<br />
�������������<br />
���������������<br />
������������������������������<br />
�������������<br />
���������������<br />
����������������<br />
����������<br />
�����������<br />
����������<br />
�������<br />
����������<br />
��������<br />
��������<br />
����������������<br />
����������<br />
������������<br />
��������������������������<br />
����������������<br />
�����������<br />
������������<br />
��������������������������<br />
���������������������������������������<br />
��������������������<br />
�����������������<br />
������������������<br />
�������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������������<br />
�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������������<br />
�������������<br />
���������������������<br />
�����������<br />
�����������������������������������<br />
�������������<br />
�������������<br />
������������<br />
������������<br />
�������������������������<br />
����������<br />
�������<br />
������������<br />
����������<br />
���<br />
�����������<br />
���������<br />
������������<br />
�������������������<br />
�����������<br />
���������<br />
���������������<br />
������������<br />
�����������<br />
���������<br />
�����������<br />
�����������������<br />
�����������<br />
���������<br />
�������������<br />
��������������<br />
�����������<br />
���������<br />
��������������<br />
�������������<br />
�����������<br />
���������<br />
���������������<br />
������������<br />
�����������<br />
���������<br />
�����������<br />
���������������<br />
�����������<br />
���������<br />
����������������<br />
�����������<br />
�����������<br />
���������<br />
����������<br />
����������������<br />
�����<br />
�����������<br />
�<br />
�����������<br />
���������<br />
��������������<br />
���<br />
�����������<br />
���������<br />
�����������������<br />
���������<br />
����������<br />
���<br />
�����������<br />
���������<br />
�����������������<br />
���������<br />
����������<br />
��<br />
������������<br />
���������<br />
�����������<br />
���������<br />
����������<br />
���<br />
������������<br />
���������<br />
�����������<br />
���������<br />
����������<br />
���<br />
������������<br />
���������<br />
�����������<br />
���������<br />
�������������<br />
���������<br />
���������������������������<br />
����������������<br />
�����������<br />
������������<br />
�����������������<br />
����������<br />
�������������<br />
����������������<br />
��������<br />
������������<br />
�����������������<br />
���������<br />
�������������<br />
���������������<br />
����������<br />
�������������<br />
�����������������<br />
����������<br />
�������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������<br />
�����������<br />
������<br />
���������������� ����������������������������<br />
�����������������������������<br />
�����������������������������������������������������<br />
����������������������������<br />
���������������
������<br />
�����<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
�������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
��������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
������<br />
���������������<br />
�����������<br />
���������������������<br />
��������������<br />
�����������������������<br />
�����������<br />
������������<br />
��������������<br />
����������������<br />
�����������<br />
���������������<br />
������������������<br />
���������<br />
�����������<br />
������������<br />
���������������<br />
���������<br />
�����������<br />
������������<br />
�������������������������������<br />
����������������������������������<br />
���������������������������������<br />
������������������<br />
������������������������������<br />
��������������<br />
�����������������������<br />
����������������<br />
���������<br />
������������<br />
�������������<br />
��������������<br />
������������<br />
�����������������������������<br />
������������������<br />
������������<br />
��������������������������<br />
���������������������<br />
�������������<br />
�������������<br />
������������������������<br />
���������<br />
�������������<br />
�������������<br />
�������������<br />
��������<br />
��������������<br />
������������<br />
��������������<br />
�����������������<br />
����������������<br />
������������<br />
������������<br />
�����������������<br />
����������������<br />
�����������<br />
������������������<br />
��������������<br />
��������������<br />
����������������������������<br />
���������������<br />
������������<br />
������������<br />
��������������<br />
����������������<br />
�����������������������������������������������������������<br />
��������������<br />
������<br />
��������������������<br />
�����������<br />
������������<br />
��������������<br />
���������������<br />
��������������<br />
�������������<br />
�����������<br />
�����������������<br />
���������������<br />
��������<br />
��������������������������������<br />
���������<br />
���<br />
�����������<br />
�����������<br />
���������<br />
���<br />
�������<br />
������������<br />
������������<br />
��������������������������������<br />
��������������������������������������������������������������������������<br />
����������������<br />
��������������������������<br />
�����������������������������������������������������������<br />
���������<br />
���<br />
��������<br />
���������������<br />
����������<br />
�����<br />
�������������<br />
��������������������������������<br />
������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������<br />
�������������<br />
���������������<br />
����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������<br />
�������������<br />
���������������<br />
������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������<br />
�������������<br />
���������������<br />
����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������<br />
�������������<br />
���������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������<br />
������������<br />
����������������<br />
�����������������<br />
���������������<br />
�������<br />
�����������<br />
���������������<br />
��������������<br />
�������<br />
��������������<br />
������������<br />
�����������<br />
����������������<br />
�������������<br />
����������������<br />
�����������������<br />
�������<br />
������������<br />
��������������<br />
�����������<br />
����������������<br />
�������������<br />
����������������<br />
�����������������<br />
������������<br />
��������������<br />
�����������<br />
�����������<br />
�������������<br />
���������������<br />
��������������<br />
����������<br />
�����������<br />
����������������<br />
�����������<br />
����������������<br />
��������������<br />
���������������<br />
����������������������������<br />
�����������<br />
������������<br />
���������������<br />
����������<br />
��������<br />
�����������������<br />
������������<br />
�����������������������������������������������<br />
��������������������������<br />
������������<br />
������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������<br />
�����������<br />
�����������������<br />
�����������<br />
���������������������������������������������<br />
����������������<br />
�����������<br />
�����������������������������������������������<br />
��������������<br />
������������������������������������������<br />
����������������<br />
���������<br />
���������������<br />
������������������<br />
�������������<br />
�����������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������<br />
��������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������<br />
����������������<br />
��������������<br />
�����������<br />
��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������<br />
������������<br />
�������������<br />
������������������������������������������<br />
������������<br />
�����������������������������������������<br />
�����������������������������������������<br />
������������������<br />
��������������������������������������������������������<br />
�����������<br />
�������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�����������������������������������<br />
������������������<br />
�������<br />
�����������<br />
�����������������������������<br />
������������<br />
����������������<br />
�����������<br />
���������<br />
��������������<br />
�������������<br />
�����������<br />
���������<br />
����������������<br />
������������<br />
�����������<br />
���������<br />
���������������<br />
������������<br />
�����������<br />
���������<br />
����������<br />
�<br />
������������<br />
��������������<br />
������������<br />
�����������<br />
����������<br />
�<br />
����������������<br />
�����������<br />
���<br />
������������<br />
���<br />
���������������<br />
�����������������������������������������������<br />
����������<br />
�<br />
����������������<br />
�����������<br />
���<br />
������������<br />
���<br />
�����������<br />
�����������������������������������������������<br />
����������<br />
�<br />
������������<br />
�������������<br />
������������<br />
������������������<br />
�������������<br />
����������������<br />
�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�����������<br />
�<br />
������������<br />
������������<br />
���<br />
�����������<br />
���<br />
����������<br />
��<br />
������������<br />
�������������<br />
������������<br />
�<br />
����������<br />
������������<br />
��������������<br />
���<br />
������������<br />
�����������<br />
�����������<br />
������������<br />
���<br />
��������������<br />
������������<br />
�����������<br />
����������<br />
���<br />
���������������<br />
�����������<br />
���<br />
��������������<br />
����<br />
�������������<br />
���������������<br />
�������<br />
����������������<br />
�����������<br />
������������<br />
����������������<br />
�����������<br />
�������������<br />
�����������������<br />
�������������������<br />
������������<br />
�����������������<br />
����������<br />
������������<br />
�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
�������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������<br />
��������������������������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������<br />
�����������������������������<br />
�����������������������������������������<br />
������������������������������������������������������������<br />
���������������������������������������������������������������<br />
����������������������������������������������<br />
���������������������������������������������<br />
���������
70<br />
<strong>Vancouver</strong> / Whistler<br />
Hwy<br />
99<br />
<strong>Vancouver</strong><br />
Whistler<br />
0 10<br />
km<br />
20<br />
<strong>Vancouver</strong><br />
0 0.5<br />
km<br />
1<br />
Hwy 1<br />
CITY VENUES / SITES DE VILLE<br />
Curling / Curling<br />
Figure Skating / Patinage artistique<br />
Freestyle Skiing: Aerials / Ski acrobatique:<br />
sauts<br />
Freestyle Skiing: Moguls / Ski acrobatique:<br />
bosses<br />
Freestyle Skiing: Ski Cross / Ski<br />
acrobatique: ski cross<br />
Ice Hockey / Hockey sur glace<br />
Short Track Speed Skating /<br />
Patinage de vitesse sur piste courte<br />
Snowboard Cross / Surf des neiges<br />
snowboard cross<br />
Snowboard Halfpipe / Surf des neiges<br />
demi-lune<br />
Snowboard Parallel GS / Surf des neiges<br />
SGP<br />
Speed Skating / Patinage de vitesse<br />
WHISTLER VENUES / SITES<br />
DE WHISTLER<br />
Alpine Skiing / Ski alpin<br />
Biathlon / Biathlon<br />
Bobsleigh / Bobsleigh<br />
Cross-Country Skiing / Ski de fond<br />
Luge / Luge<br />
Nordic Combined / Combiné nordique<br />
Skeleton / Skeleton<br />
Ski Jumping / Saut à ski<br />
NON-COMPETITION VENUES /<br />
SITES DE NON-COMPÉTITION<br />
Airport / Aéroport<br />
International Broadcast Centre /<br />
Centre international de radio et télévision<br />
Olympic Village / Village olympique<br />
Opening and Closing Ceremonies /<br />
Cérémonies d’ouverture et de clôture<br />
Press Centre / Centre de presse<br />
Victory Ceremonies /<br />
Cérémonies de remise des médailles
Muistiinpanoja<br />
71
Change language