Lataa talousohjausopas - Kalliolan setlementti
Lataa talousohjausopas - Kalliolan setlementti
Lataa talousohjausopas - Kalliolan setlementti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Julkaistu 2.12.2009<br />
Talousohjausopas<br />
Neuvoja ja ohjeita asiakkaan talous- ja velkatilanteen<br />
selvittämiseen sekä talouden hallintaan saamiseen<br />
Sari Ovaskainen
SISÄLLYSLUETTELO<br />
Johdanto ............................................................................................................................. 3<br />
Talousohjaajan huoneentaulu – tiivistelmä talousohjausprosessista .......................... 4<br />
1. Työntekijän rooli talousohjauksessa ........................................................................... 5<br />
2. Talousohjauksen kulku ................................................................................................. 7<br />
Kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen .................................................................................. 8<br />
3. Velkatilanteen selvittäminen ......................................................................................... 9<br />
Mitä tapahtuu, kun laskun jättää maksamatta? ............................................................. 12<br />
4. Velkojen vanhentuminen ............................................................................................. 13<br />
Yleinen velan vanhentuminen ................................................................................................................. 13<br />
Lopullinen velkojen vanheneminen ........................................................................................................ 13<br />
Esimerkkejä vanhenemisajoista .............................................................................................................. 14<br />
5. Velkojen järjestelykeinoja ........................................................................................... 15<br />
Velkojien kanssa tehtävät suorat maksujärjestelyt ja sopimukset .......................................................... 16<br />
Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen ..................................................................... 16<br />
Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon ................................................................................................. 17<br />
Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana ............................................................ 17<br />
6. Asiakasesimerkkejä ..................................................................................................... 18<br />
Asiakas A: työtön, sairaslomalla / päihdehoito ....................................................................................... 18<br />
Asiakas B: työssä käyvä yksinhuoltaja, kotona asuva lapsi opiskelee ................................................... 21<br />
Asiakas C: eläkeläinen, sairas ................................................................................................................. 23<br />
Asiakas D: pariskunta, lapsia, toinen työssä, toinen työtön .................................................................... 25<br />
Asiakas E: 30-vuotias pitkäaikaistyötön ................................................................................................. 27<br />
Asiakas F: työtön, opintoja aloittamassa, asuu asuntolassa, elatusvelvollinen ....................................... 28<br />
7. Sanastoa ....................................................................................................................... 30<br />
Liitteet ............................................................................................................................... 34<br />
VELKATILANTEEN SELVITTÄMISEEN TARVITTAVAT ASIAKIRJAT ..................................... 34<br />
VELKOJATAHOJA: YLEISIMMÄT PERINTÄTOIMISTOT ............................................................ 35<br />
VELKALUETTELON ESIMERKKI ..................................................................................................... 38<br />
MAKSUVARALASKELMAN MALLI................................................................................................. 39<br />
SALDOTODISTUSPYYNNÖN MALLI ............................................................................................... 40<br />
MAKSUOHJELMAEHDOTUKSEN MALLI ....................................................................................... 41<br />
ESIMERKKI ULOSOTTOVIRASTOLTA TILATTAVASTA ASIANOSAISTULOSTEESTA ........ 42<br />
2
Johdanto<br />
Tämä opas on tarkoitettu työkaluksi työntekijöille, jotka kohtaavat työssään taloutensa<br />
hoitamiseen erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita. Talous- ja velkaongelmiin liittyy usein myös<br />
muita vaikeuksia, kuten työttömyyttä, päihderiippuvuutta ja asunnottomuutta. Asiakkaan<br />
tilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen kuuluu aina myös taloudellisen tilanteen<br />
läpikäyminen sekä tukeminen ja auttaminen siihen liittyvien asioiden hoitamisessa. Hoitamaton<br />
talous, epätietoisuus velkojen määrästä ja väärä uskomus siihen, ettei velka-asioille ole mitään<br />
tehtävissä, voivat olla este kuntoutumiselle tai muutoin oman tilanteen parantamiselle.<br />
Opas ei kouluta talous- ja velkaneuvojaksi eikä siis kata kaikkia talouteen liittyviä asioita.<br />
Jokainen työntekijä pystyy kuitenkin ottamaan talousasiat puheeksi ja rohkaisemaan asiakasta<br />
asioiden selvittämiseen talouden hallintaan saamiseksi. Tietäessään talousohjauksen<br />
perusasiat, työntekijä voi korjata väärinkäsityksiä, antaa yleisiä ohjeita sekä tarvittaessa auttaa<br />
mm. velkojen selvittämisessä. Jos asiakkaan tilanne vaatii erityisasiantuntijuutta, hänet tulee<br />
ohjata tarvittavan palvelun piiriin.<br />
Talousohjaus on tässä esitetyssä muodossaan prosessi, jonka kuluessa asiakkaan tietoisuus<br />
talouteensa liittyvistä asioista ja niiden hallintaan saamisen mahdollisuuksista lisääntyvät.<br />
Prosessin aikana voidaan usein parantaa myös velkojen järjestelemisen mahdollisuuksia.<br />
Tämäntyyppisen talousohjauksen on arvioitu toimivan sekä perus- että erityispalveluissa.<br />
Oppaan alussa on työntekijän ”huoneentauluksi” tiivistetty kuvaus<br />
talousohjausprosessista. Tämän jälkeen koko prosessi käydään läpi yksityiskohtaisesti.<br />
Velkatilanteen selvittämiseen liittyvät asiat ovat keskeisesti esillä, koska usein<br />
asiakkailla on epätietoisuutta velkatilanteestaan. Toisaalta työntekijät ovat kertoneet<br />
tarvitsevansa lisää tietoa juuri näistä asioista. Velkojen järjestelykeinoja on myös esitelty<br />
ja lopuksi siirrytään aivan käytännön tasolle asiakasesimerkkien myötä. Asiakkaiden<br />
erilaisiin elämäntilanteisiin perustuvissa esimerkeissä käydään läpi koko<br />
talousohjauksen kulku askel askeleelta. Opasta voi käyttää myös ns.<br />
hakuteostyyppisesti.<br />
Talousohjausopas on työstetty <strong>Kalliolan</strong> setlementin toteuttamassa ja Rahaautomaattiyhdistyksen<br />
rahoittamassa Aktivoiva talousohjaus -projektissa (1.3.2005 -31.7.2009)<br />
kertyneiden kokemusten ja tietojen pohjalta. Projektin kohderyhmänä olivat päihde- ja/tai<br />
kriminaalitaustaiset pääkaupunkiseutulaiset ja heidän omaisensa. Tämän vuoksi osassa liitteitä<br />
painottuvat pääkaupunkiseudun yhteys- ja muut tiedot.<br />
Talousohjausoppaan lisäksi projektissa on tuotettu loppuraportti ja sen liitteenä oleva<br />
talousohjauksen malli. Nämä tuotokset täydentävät toistensa tietoja ja tukevat talousohjauksen<br />
antamista. Loppuraportti löytyy <strong>Kalliolan</strong> setlementin sivuilta www.kalliola.fi<br />
Asiaa koskevat kommentit ja kysymykset voi toimittaa osoitteeseen matti.rajamaki@kalliola.fi<br />
3
Talousohjaajan huoneentaulu – tiivistelmä talousohjausprosessista<br />
ASIAKKAAN TALOUDELLISEN TILANTEEN SELVITTÄMISEKSI TEHTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ<br />
� Ota puheeksi taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat / asiakas ottaa ne puheeksi.<br />
KOKONAISTILANTEEN KARTOITUS<br />
o asumistilanne<br />
o toimeentulo: tulot/menot/velat/varallisuus<br />
o luottotiedot<br />
o työ- ja koulutusasiat<br />
o perheasiat<br />
Kartoita ainakin seuraavat asiat<br />
o terveydentila<br />
o päihteiden käyttö / pelaaminen<br />
o rikostausta<br />
o tukiverkosto<br />
� Selvitä, missä asioissa ja mihin asiakas tarvitsee apua.<br />
� Selvitä, mikä on asiakkaan mielestä kiireellinen tai vaikea asia hoidettavaksi. Ohjaa asiakas tarvittaessa<br />
muiden tarjoamien palveluiden pariin.<br />
� Muista huomioida tiedossa olevat olosuhdemuutokset, esim. lasten varttumiseen liittyvät muutokset<br />
TALOUDELLISEN TILANTEEN SELVITTÄMINEN<br />
TULOT JA MENOT<br />
� Tulojen selvittäminen, tukien tarkastaminen (esim palkka, eläke, työmarkkinatuki, opintotuki, elatusapu/tuki,<br />
lapsilisä)<br />
� ohjaa tarvittaessa tarkistuttamaan / korjaamaan / hakemaan tukea tai avustusta<br />
� ohjaa muiden tukipalvelujen pariin<br />
� Menojen selvittäminen, (esim. vuokra / vastike, muut asumisen menot, elatusmaksut, päivähoito,<br />
sairaudenhoito, työmatka, velanhoitomenot, myös luotolliset limiittitilit)<br />
� Onko sellaisia menoja, joille asiakas voi kohtuudella tehdä jotain taloudellisen tilanteen helpottamiseksi /<br />
hallintaan saamiseksi.<br />
VELAT<br />
Velkojen selvittämiseen tarvittavia tositteita:<br />
� Ulosottotodistus (velallisen ulosottoasiat); Listalla näkyy ulosotossa parhaillaan perittävänä olevat ja<br />
ulosotossa joskus perittävänä olleet velat.<br />
o Ulosottolistan voi tilata kotipaikkakunnan kihlakunnanviraston ulosotto-osastolta<br />
� Luottotietorekisteriote. Otteella näkyvät mm. maksuhäiriö, konkurssi, tuomiokunnan vahvistama<br />
velkajärjestely, ulosotossa todettu varattomuus, edunvalvonta merkinnät ja luottotiedot tarkastaneiden<br />
tiedot.<br />
o Otteen voi tilata Suomen Asiakastieto Oy:stä kirjallisesti (1/v maksutta) ja netin kautta (6,73€),<br />
www.asiakastieto.fi. Otteen voi myös hakea. Osoite: Työpajankatu 10 A, (5 krs), 00581 Hki.<br />
� Ote sakkorekisteristä ja saldotodistus korvauksista. Otteella ja saldotodistuksella näkyvät sakot ja niiden<br />
tila ja valtiolle maksettavat korvaukset sekä mahdolliset yhteisvastuullisuudet.<br />
o Otteen voi tilata maksutta Oikeusrekisterikeskuksesta, Linnankatu 3 B, 13101 Hämeenlinna,<br />
puh 010 3665 662, 010 3665 770.<br />
� Tositteet muista mahdollisista veloista, mm. hoidossa olevat velat, laskurästit, maksuhuomautus- ja<br />
perintäkirjeet, saldotodistukset, haastehakemukset, tuomiolauselmat velkomusasioista, tieto epävirallisista<br />
veloista (esim. vipit kavereilta) ja annetuista sitoumuksista, esim. takaukset.<br />
VARALLISUUS<br />
� Onko asiakkaalla sellaista perusturvaan kuulumatonta, realisoitavissa olevaa varallisuutta, minkä avulla<br />
taloudellinen tilanne helpottaa ja saadaan hallintaan. Onko asiakkaalla sellaista varallisuutta, mikä on<br />
pantattavissa järjestelyluoton vakuudeksi, jotta velkatilanne saadaan hallintaan.<br />
TOIMENPITEET<br />
� Kiireellisten asioiden hoito (esim. asumisen mahdollistaminen / turvaaminen, sakkojen muunnon<br />
ehkäiseminen, päihdekuntoutukseen ohjaaminen).<br />
� Yhteydenotto ja tiedottaminen tilanteesta tarpeellisille tahoille.<br />
o Esim. neuvottelut velkojatahon kanssa: realistinen väliaikainen tai lopullinen maksuohjelma.<br />
Huomioi tulotiedot, maksukyky, velkahistoria, elämäntilanne, jatkosuunnitelmat ja tiedossa olevat<br />
muutokset.<br />
� Tue, ohjaa ja seuraa asiakkaan talouden hoitoa<br />
� Jos asiakas tarvitsee lisäksi muuta tukea tai apua, ohjaa hänet eteenpäin, tarvittaessa saattaen<br />
� Muista, että tuen tarve saattaa muuttua prosessin aikana!<br />
4
1. Työntekijän rooli talousohjauksessa<br />
Asiakkaan tilanteen kartoittamiseen kuluu aina myös talouteen liittyvien asioiden<br />
selvittäminen.<br />
Talousohjauksessa työntekijän tärkeimmät tehtävät ovat talousasioiden puheeksi<br />
ottaminen, toivon luominen ja asiakkaan rohkaiseminen selvittämään taloudellinen<br />
tilanteensa sekä tukeminen tähän liittyvissä asioissa.<br />
� Toiminnan periaatteena on asiakaslähtöisyys<br />
o Asiakkaan kanssa työskennellään häntä arvostaen ja hänen<br />
itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen.<br />
o Työskentelyote on yksilöllinen ja samalla elämäntilanteen kokonaisuuden<br />
huomioon ottava.<br />
o Työntekijä ei tee asioita asiakkaan puolesta. Hänen tehtävänsä on tulkata,<br />
jäsentää ja antaa tietoa asiakkaalle sopivassa muodossa ja tahdissa.<br />
Asiakkaan taloustilannetta koskevan tiedon hankinnassa työntekijä on<br />
tarvittaessa tukena ja apuna.<br />
o Asiakaslähtöinen työskentely edellyttää, että työntekijällä on mahdollisuus<br />
paneutua rauhassa kulloinkin käsillä olevaan asiakastilanteeseen.<br />
� Talousasioiden järjestelyjen laajuus on suhteutettava asiakkaan tilanteeseen ja<br />
kykenevyyteen niin, että hän selviää prosessista sekä henkisesti että<br />
taloudellisesti.<br />
o Aina on huolehdittava siitä, että asiakkaan tilanne ei huonone: Ohjeistaminen<br />
kiireellisten velkojen hoitamisessa on tärkeää (esim. vuokravelka ja sakot).<br />
Myös lisävelkaantumisen vaikutuksista tulee puhua, koska velkakierteen<br />
jatkuminen saattaa estää velkojen järjestelyn.<br />
o Työntekijän tehtävänä on rauhoittaa tilanne, oikaista asiakkaalla olevat väärät<br />
oletukset ja luoda uskoa siihen, että asiat ovat yhteisvoimin hoidettavissa.<br />
o Annettavan talousohjauksen muotoon ja prosessin etenemiseen vaikuttavat<br />
asiakkaan olosuhteet.<br />
� Yleistä tietoa raha-asioiden hoitamisesta, kiireellisistä veloista sekä<br />
talouden hallintaan saamisen edellytyksistä voidaan antaa silloinkin, kun<br />
asiakas ei ole valmis sitoutumaan vaativampiin toimiin.<br />
� Esim. päihdekuntoutuksen vasta aloittaneen asiakkaan on syytä<br />
keskittyä kuntoutumiseen ja talousasioihin syventymistä voidaan<br />
siirtää – kiireelliset asiat on kuitenkin muistettava. Jo tieto<br />
velkojen ja talouden järjestelymahdollisuuksista voi herättää<br />
toiveikkuutta ja edistää näin myös kuntoutumista.<br />
o Kokonaisvaltainen velkojen järjestely vaatii osin vakiintuneita olosuhteita.<br />
� Olosuhteiden ja usein asiakkaan suhtautumisen talouteen liittyviin<br />
asioihin täytyy muuttua, ennen kuin tilanne on ratkaistavissa.<br />
o Verkostoitumisella ja yhteistyöllä eri palveluiden tuottajien kanssa pyritään<br />
varmistamaan se, että asiakas saa tarvitsemansa avun (esim. katkaisuhoito,<br />
päihdekuntoutus, toimeentulotuki). Asiakkaalle tulee varmistaa riittävä<br />
psykososiaalinen tuki myös talousohjausprosessin ajaksi.<br />
5
6<br />
� Velkaantuminen synnyttää häpeän tunteita ja tietämättömyys veloista aiheuttaa<br />
vääriä oletuksia ja uskomuksia<br />
o Velat kertovat eletystä elämästä. Velkojen syntyhistoriasta puhuminen saattaa<br />
olla vaikeaa ja tuoda mieleen asioita, joita ei haluta muistella. Työntekijä toimii<br />
neutraalina kuuntelijana, joka moralisoimatta vie keskustelua talousasioista<br />
eteenpäin.<br />
o Hoitamattomat velat aiheuttavat arvottomuuden ja häpeän tunteita.<br />
o ” Velkaa on niin paljon, ettei työnteko koskaan tule kannattamaan, ulosotto vie<br />
kaiken”. On yleistä olettaa velkojen määrä todellista suuremmaksi ja uskoa, että<br />
mitään ei ole tehtävissä.<br />
� On varmistettava, että talouden hoitamiseen liittyvät tavoitteet ovat realistisia ja<br />
todella asiakkaan omia tavoitteita<br />
o Asiakas tekee itse päätökset siitä, millaisiin toimiin hän on valmis sitoutumaan.<br />
o Työntekijän tehtävänä on varmistaa, että asetetut tavoitteet ovat realistisia ja<br />
asiakas ymmärtää sitoutumisensa vaikutukset.<br />
o Jokaisen asiakkaan talous on järjestettävissä jollakin aikavälillä, kun asiakas<br />
itse hoitaa omia asioitaan järjestelmän edellyttämällä tavalla.<br />
� Työntekijä tekee talousohjauksessa ne työt, jotka osaa, kysyy epävarmoissa<br />
tilanteissa neuvoa ja ohjaa asiakkaan, tarvittaessa saattaen,<br />
erityisasiantuntemusta vaativissa asioissa tarvittavan palvelun tarjoajan piiriin.<br />
o Esim. Asiakas on parasta ohjata talous- ja velkaneuvonnan asiakkaaksi, jos<br />
hänen tilanteensa mahdollistaa velkojen järjestelemisen pidempiaikaisesti tai<br />
kokonaisvaltaisesti.<br />
� Kaikilla paikkakunnilla ei ole omaa talous- ja velkaneuvontapistettä.<br />
Oman paikkakunnan talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot löytyvät<br />
Kuluttajaviraston sivuilta www.kuluttajavirasto.fi.<br />
� Prosessia voi nopeuttaa hankkimalla tarvittavat asiakirjat valmiiksi.<br />
Asiakkaan kanssa kannattaa keskustella myös siitä, onko talous- ja<br />
velkaneuvontaan annettavissa sellaista tietoa, jolla olisi merkitystä<br />
pohdittaessa velkajärjestelyvaihtoehtoja.
2. Talousohjauksen kulku<br />
1. Talouteen liittyvät asiat otetaan puheeksi. Rohkaistaan asiakasta selvittämään<br />
tilannettaan ja etsimään ratkaisuja sen helpottamiseen. Annetaan yleistä tietoa siitä,<br />
mitä tilanteen kuntoon saaminen edellyttää ja korjataan väärinkäsitykset.<br />
2. Tutustutaan asiakkaan elämäntilanteeseen. Tehdään myös kokonaisvaltainen<br />
elämäntilanteen kartoitus, mikäli asiakas on siihen valmis. Kartoituksessa kerättäviin<br />
tietoihin palataan myöhemmin.<br />
o Tässä vaiheessa tilanteen rauhoittaminen on usein tarpeen.<br />
� Esim. tiedottamalla velkojia asiakkaan elämäntilanteesta saadaan aikaa<br />
selvittää asioita.<br />
o Asiakasta tuetaan asioiden selvittämisessä ja tunteiden käsittelemisessä.<br />
o Käynnistetään talouden selvittely asiakkaan niin halutessa.<br />
� Tarvittavien tositteiden hankinta.<br />
� Pelkästään velkatilanteen selvittämiseksi tai tilapäisen<br />
maksuohjelman tekemiseksi yksittäisen velkojan kanssa ei<br />
välttämättä tarvita tositteita tuloista eikä menoista.<br />
3. Tavoitteen asettaminen yhteistyölle<br />
o Sovitaan tavoite ja tarvittaessa välitavoitteita sekä minkälaisessa aikataulussa<br />
tavoitteita toteutetaan. Tavoite voi koskea esim. asunnon saamista,<br />
kuntoutuksen aloittamista tai muuta asiakkaan senhetkisessä tilanteessa<br />
oleellista asiaa.<br />
o Ylivelkatilanteessa selvitetään velkojatahot, selitetään asiakkaalle vaihtoehdot<br />
ylivelkaantumisen hallintaan saamiseksi ja mitä ne käytännössä edellyttävät.<br />
� Velkojan kanssa voidaan tehdä väliaikaisia, yksittäistä velkoja tai<br />
velkojia koskevia ratkaisuja esim. kiireellisyyttä ajatellen. Ks.muita<br />
velkojen järjestelykeinoja.<br />
4. Kiireellisiin asioihin puuttuminen ja asioiden ennakoiminen, jottei tilanne pahene.<br />
o Esim. vuokrarästit, sakot, lisävelkaantuminen, ohjaus tukien haussa.<br />
o Riittävän ammatillisen tai vertaistuen järjestäminen. Verkostoitumalla ja yhteistyötä<br />
hyödyntämällä taataan asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen.<br />
o Ohjaus muiden tarvittavien palvelujen pariin.<br />
� Esim. päihde- ja peliriippuvaisen hoitotarpeen arviointi/tarkistus.<br />
� Esim. pitkäaikaistyöttömän asiakkaan työkyvyn ja eläkkeelle<br />
pääsymahdollisuuksien arviointi, jos asiakkaalla on paljon sairauksia.<br />
5. Muita toimia asetetun tavoitteen saavuttamiseksi<br />
o Esim. tarve tehdä maksuohjelma veloille � onko mahdollista avustaa asiakasta<br />
maksuohjelman saamisessa vai vaatiiko se erityisasiantuntijuutta � ohjaus talous-<br />
ja velkaneuvontaan.<br />
o Esim. lapsen tapaamisten järjestäminen, asunnonhakulomakkeiden täyttäminen,<br />
tarkistetaan, mitä sosiaalietuuksia on mahdollista saada.<br />
7
Kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen<br />
Kartoituksella saadaan tietoa asiakkaan elämäntilanteesta ja talouteen vaikuttavista asioista.<br />
Samalla selvennetään, missä asioissa asiakas tarvitsee apua tai tukea sekä mikä on asiakkaan<br />
mielestä kiireellinen tai vaikea asia hoidettavaksi.<br />
Asumistilanne: Onko asuntoa, hakeeko asuntoa, tarvitseeko apua asunnon haussa, esteet<br />
asunnon saamisessa, mitä esteille voi tehdä jne.<br />
Toimeentulo: Tulot: Mistä tulo muodostuu, onko asiakkaalla mahdollisuuksia vaikuttaa<br />
tuloihin, onko tuloissa tapahtumassa muutoksia, miten muutokset vaikuttavat<br />
asiakkaan tilanteeseen, ovatko sosiaalietuudet kohdallaan jne.<br />
Koulutus- ja<br />
työhistoriasta:<br />
Menot: Mitä menoja asiakkaalla on, ovatko ne suuruudeltaan tavanomaisia,<br />
voiko asiakas vaikuttaa menoihin jne.<br />
Nykyiset tulot ja menot sekä tiedossa olevat muutokset huomioiden voidaan<br />
tarvittaessa laskea velkajärjestelylain mukainen maksuvara, (ks. sanasto /<br />
elinkustannusnormi ja maksuvara).<br />
Varallisuus: Minkälaista varallisuutta asiakkaalla on, vaikuttaako se tuloihin<br />
tai menoihin, onko esim. velkatilanne saatavissa hallintaan omaisuuden<br />
realisoinnilla tai panttauksella, mitä realisointi vaatii jne.<br />
Velat: Milloin velat ovat syntyneet, miksi ne ovat jääneet hoitamatta, paljonko<br />
velkaa on, mihin otettuja ja millaisia velkoja on, onko velkaantumisen syy<br />
hallinnassa tai poistunut jne. Lisää velkatilanteen selvittämisestä<br />
alempana.<br />
Koulutustiedot, onko tarvetta lisäkoulutukseen esim. työllistymisen<br />
edistämiseksi, tarvitseeko asiakas apua koulutusmahdollisuuksien<br />
selvittämisessä jne.<br />
Työtilanne: onko töissä, onko esim. lomautuksen uhka, työllistymisen<br />
mahdollisuudet, tarvitseeko apua työnhaussa tai onko eläkkeelle siirtyminen<br />
ajankohtaista jne.<br />
Perheasiat: Tarkistetaan myös muiden taloudessa asuvien tilanne. Selvitetään lasten<br />
asiat, kuten huoltajuus, kysytään tarvitseeko asiakas apua esim. tapaamisten<br />
järjestämiseen tai elatusapu ja/tai –tuki asioiden selvittämiseen jne.<br />
Terveydentilasta: Syntyykö menoja, millaisia, vaikuttaako taloudenhallintaan, aiheuttaako<br />
velkaantumista, onko tulonmuodostuminen terveydentila huomioiden<br />
kohtuullinen (työssä, työtön, sairaslomalla, eläke). Esim.<br />
päihdekuntoutustilanne: työttömänä vai sairaslomalla vai kuntoutustuki vai<br />
eläke, tarvitseeko ammatillista tai vertaistukea, ovatko tukiasiat kohdallaan.<br />
Jos asiakkaalla on selkeä päihdeongelma, johon hän ei saa hoitoa, eikä hän<br />
ole valmis sitä vastaanottamaan, ei kokonaisvaltaisia velkojen järjestelyjä<br />
tulisi tehdä.<br />
Rikostaustasta: Rikosten tekoaika saattaa vaikuttaa velkojen järjestelemiseen. Myös<br />
mahdolliset avoimet, vireillä olevat asiat tulee huomioida. Elämäntapamuutos<br />
on hyvä tuoda esiin neuvoteltaessa velkojien kanssa esim. korkojen anteeksi<br />
saamisesta.<br />
Tukiverkosto: Onko asiakkaalla riittävästi ammatillista tai vertaistukea, tarvitseeko asiakas<br />
apua tässä asiassa. Muista, että avun tarve saattaa muuttua!<br />
8
3. Velkatilanteen selvittäminen<br />
Huom!<br />
� Kaikki asiakkaat eivät tiedä velkatilannettaan, vaan tarvitsevat apua juuri sen<br />
selvittämiseen. Asiakasta voi helpottaa jo tieto siitä, paljonko ja kenelle velkaa on sekä<br />
mitkä ovat velkojen järjestelymahdollisuudet, vaikka kokonaisvaltainen velkojen järjestely<br />
ei vielä olisikaan mahdollista.<br />
� Velka on sen henkilön, jonka nimissä velka on. Jos velka on ns. yhteisvastuullinen,<br />
vastaavat kaikki velasta yhdessä, velkojalle ei ole merkitystä kuka velan maksaa. Kun<br />
velassa on takaaja ja jos päävelallinen laiminlyö velan maksut, joutuu takaaja<br />
maksajaksi. Takaaja voi periä maksusuorituksiaan takaisin päävelalliselta ja<br />
yhteisvastuullinen voi vaatia oman osuutensa yli menneitä suorituksia muilta<br />
yhteisvastuullisilta.<br />
� Alaikäisen oikeustoimikelpoisuutta on rajattu mm. holhouslainsäädännössä. Alaikäisen<br />
vanhemmat vastaavat tämän maksusitoumuksista, joihin ovat antaneet suostumuksensa.<br />
Ilman vanhempien suostumusta velkasitoumus on pätemätön rikosoikeudellisia<br />
vahingonkorvauksia lukuun ottamatta. Alaikäinen voi tehdä olosuhteisiin nähden<br />
tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä sopimuksia liittyen omiin työansioihin tai<br />
huoltajan antamien varojen käyttöön liittyen.<br />
� Tiedottamalla velkojia asiakkaan elämäntilanteesta, helpotetaan aikanaan käytäviä<br />
neuvotteluja, samalla velkojien tietoon saatetaan, ettei kyseessä ole maksuhaluttomuus<br />
vaan maksukyvyttömyys.<br />
Kiireelliset asiat: Rästivuokrat nykyisestä asunnosta aiheuttavat häätöuhan ja vanhat<br />
rästivuokrat saattavat estää asunnon saamisen. Osa sakoista on muuntokelpoisia eli ne<br />
ovat muunnettavissa vankeusrangaistukseksi. Jos asiakas on pienituloinen, mm. rästiintyneitä<br />
elatusmaksuja on mahdollista hakea Kelalta anteeksi taannehtivasti 12 kuukauden ajalta ja<br />
erityisen painavista syistä pidemmältä ajalta. Talousohjausta annettaessa tulee kiinnittää<br />
huomiota myös lisävelkaantumisen ehkäisemiseen.<br />
Velkaluettelo<br />
Velkaluettelo laaditaan siten, että siitä ilmenevät ainakin velkojat ja velkamäärät. Jos lähdetään<br />
neuvottelemaan velkojien kanssa anteeksiannoista, on hyvä merkata erikseen näkyviin<br />
pääoma, korot ja kulut sekä mahdollisesti velan syntymisajankohta ja saldopäivä.<br />
Kokonaisvaltaiset, pitkäkestoiset, monimutkaiset neuvottelut tulisi tehdä talous- ja<br />
velkaneuvonnan kautta. Ks. esimerkki velkaluettelosta.<br />
Velkatilanteen tarkempaan kartoittamiseen tarvittavat tositteet<br />
Ulosottotodistus (velallisen ulosottoasiat)<br />
Ulosotto-osastolta saa kolme listaa eri atk-kannasta johtuen. Yhdellä listalla näkyvät ennen<br />
3/2004 ulosotossa olleet asiat ja muilla sen jälkeiset asiat.<br />
Listalla näkyvät:<br />
� ulosotossa parhaillaan perittävänä olevat velat<br />
� ulosotossa joskus perittävänä olleet velat, joihin on aiemmin ulosmittauksella saatu<br />
suorituksia ja ne on maksettu pois<br />
� ne velat, joihin suoritusta ei ole saatu ja velka on palautettu alkuperäiselle velkojalle<br />
perittäviksi<br />
� lopullisesti vanhentuneet velat, joita ei voida enää periä (ks. velkojen vanhentuminen).<br />
9
10<br />
Sama velka voi esiintyä listoilla useita kertoja, koska velkojalla on mahdollisuus uudistaa<br />
ulosotonperintätoimet maksamattoman, voimassaolevan velan osalta. Velkojen määrä ei siksi<br />
selviä suoraan laskemalla listoilla olevien velkojen summat yhteen.<br />
Ulosottotodistuksen voi tilata oman paikkakunnan kihlakunnanviraston ulosotto-osastolta.<br />
Esim. Helsingin kihlakunnan ulosotto-osasto p. 010 36 22921, 010 36 22922, 010 36 22923,<br />
010 36 22924. Käyntiosoite: Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, www.oikeus.fi/uo/helsinki<br />
Katso tästä, miltä ulosotosta saatu lista näyttää: ulosottolistan malli selityksin.<br />
Saldotodistuspyyntö sakoista ja valtiolle maksettavista korvauksista<br />
Otteelta näkyvät sakot, niiden laatu ja tila, valtiolle maksettavat korvaukset ja<br />
yhteisvastuullisuudet. Sakkorekisteristä selviää onko asiakkaalla sellaisia maksamattomia<br />
sakkoja, jotka ovat muunnettavissa vankeusrangaistukseksi, (ks. sanasto / sakko).<br />
Otteen sakkorekisteristä ja saldotodistuksen valtiolle maksettavista korvauksista voi tilata<br />
maksutta Oikeusrekisterikeskuksesta/ asiakaspalvelu, PL 157, Linnakatu 3 B, 13101<br />
Hämeenlinna. Puh. 010 36 65662, 010 36 65770, www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus<br />
Ks. velkatilanteen selvittäminen.<br />
Tositteet muista mahdollisista veloista ja rästiin jääneistä laskuista<br />
Asiakasta pyydetään toimittamaan tiedot mahdollisista muista veloista ja rästilaskuista.<br />
o Tiedot hoidossa olevista veloista ja maksusitoumuksista, rästilaskut, maksuhuomautus-<br />
ja perintäkirjeet, saldotodistukset velkojilta, kuten perintätoimistoilta, haastehakemukset;<br />
tuomiolauselmat velkomisasioista, tiedot epävirallisista veloista ja annetuista<br />
sitoumuksista, kuten takauksista jne.<br />
Asiakas ei välttämättä muista, mihin tahoihin hänellä on velkaa, minkä vuoksi on hyvä ottaa<br />
yhteyttä ainakin yleisimpiin perintätoimistoihin joko puhelimitse tai kirjeitse. Velkojaa voi pyytää<br />
lähettämään saldotodistuksen saatavistaan. Saldotodistuksen saa velkojalta maksutta kerran<br />
vuoteen. Ks. perintätoimistojen yhteystietoja ja velkatilanteen selvittämiseen tarvittavat<br />
asiakirjat.<br />
Verotustodistuksessa näkyvät edeltävän vuoden tulo- ja varallisuustiedot, korko- yms.<br />
vähennykset ja joskus myös velkatietoja.<br />
Tiliotteilla näkyvät tulot ja menot, esim. velkojen ja muiden maksujen maksamiset sekä<br />
rahankäyttötapa, mikä saattaa kertoa syitä hallitsemattomalle taloudelliselle tilanteelle ja<br />
lisävelkaantumiselle.<br />
Ote luottotietorekisteristä<br />
Luottotietorekisteriotteella näkyvät mm. erilaiset maksuhäiriömerkinnät, konkurssiin ja<br />
edunvalvontaan liittyvät merkinnät sekä tieto siitä kenelle rekisterinpitäjä on luovuttanut tietoja<br />
(ks.sanasto / luottotiedot).<br />
Katso tästä mistä ja miten otteen saa.
Asiakkaan kokonaistilanteen kartoittamisessa voi hyödyntää internetistä löytyvää<br />
tietoa, laskureita jne.<br />
Tässä muutamia linkkejä tietolähteisiin:<br />
Kelan etuudet www.kela.fi, lomakkeet, laskurit<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi, mm toimeentulo, toimeentulotuki, perhe-etuudet ja<br />
palvelut, sosiaalinen luototus, työttömyys, eläketurva, veteraanietuudet<br />
Verottaja www.vero.fi, laskurit<br />
Yksityinen työttömyys kassa www.ytk.fi, mm ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan laskuri<br />
Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat www.evl.fi, mm. avustusta arjesta selviämiseksi tai<br />
velkojen järjestelyä varten haetaan oman paikkakunnan diakoniatyön kautta<br />
Elatusmaksuihin liittyvää tietoa www.kela.fi<br />
Lasten tapaamiseen liittyvät tiedot lapsen ja/tai elatusvastuullisen asuinpaikan lastenvalvojalta<br />
Tietoa rikosvastuullisista asioista, mm www.oikeusrekisterikeskus.fi: sakot ja<br />
rikosvahinkokorvaukset, lomakkeita ja<br />
www.valtiokonttori.fi: rikosvahingot, rikosvahinkojen korvaukset, lomakkeet<br />
Tietoa maahanmuuttajalle Suomesta, mm. tuista, käytännönasioista ja kulttuurista, (15 eri<br />
kielellä), www.infopankki.fi<br />
Tietoa peliongelmasta www.peluuri.fi<br />
Tietoa riippuvuuksista, mm. päihdeongelmasta, hoitopaikoista yms www.a-klinikka.fi<br />
Tietoa mielenterveydestä www.mielenterveysseura.fi<br />
Kriisipalvelunumeroita ja verkkopalveluita www.apua.fi<br />
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta www.pankkiasiakkaat.fi, mm. kielteiset korvauspäätökset<br />
vakuutusyhtiöltä<br />
Tietoa ulosoton toiminnasta yms http://www.oikeus.fi/4312.htm<br />
Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri: http://www.ulosotto.oikeus.fi/maksukieltolaskuri<br />
Erilaisia lainalaskureita löytyy pankkien sivustoilta. Niiden käyttö ei vaadi käyttäjän<br />
tunnistetietoja.<br />
Takuu-Säätiö www.takuu-saatio.fi tietoa mm. takauksesta järjestelyluottoon, laskuri maksuvaran<br />
laskemisesta, taloussuunnitelman apuvälineitä ym.<br />
www.kuluttajavirasto.fi; Talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot, talouden hallintaan, tietoa<br />
velkojien toimintatavoista, yleistä tietoa yksityishenkilön velkajärjestelystä ja muista<br />
mahdollisuuksista järjestellä velkoja ja erilaisia laskureita ja lomakkeita yms.<br />
11
Mitä tapahtuu, kun laskun jättää maksamatta?<br />
Maksamattoman laskun seuraamukset ja kulku perinnässä<br />
� Laskun jäädessä maksamatta, velkojalla on oikeus saada saatavalle viivästyskorkoa.<br />
� 1. maksumuistutus 14 päivää eräpäivästä, kulu enintään 5€<br />
� 2. maksumuistutus 14 päivää 1. maksumuistutuksesta, kulu enintään 5€<br />
� Velkoja voi siirtää laskun perintätoimiston perittäväksi, maksuvaatimuskulut voivat olla<br />
yhteensä enintään 12 – 45€ pääomamäärästä riippuen.<br />
� perintäkulut voivat olla yhteensä 59 – 220€ pääomamäärästä riippuen<br />
� Enimmäismääriä suuremmat perintäkulut on pystyttävä perustelemaan.<br />
� Maksusuunnitelman teosta voi periä enintään 30€ kuluja<br />
tai<br />
� Velkoja voi hakea käräjäoikeudesta yksipuolisen velkomustuomion, kulut ovat<br />
pääomasta ja työllistämismäärästä riippuen 192 - 302€.<br />
� � Luottotietoihin tulee 3- tai 4-vuotinen maksuhäiriömerkintä YVK<br />
(YVK = velka on vahvistettu tuomioistuimessa yksipuoliseksi velaksi).<br />
� Velan voi velkomustuomion jälkeen siirtää perittäväksi ulosottoon<br />
� Jos ulosotto saa perityksi suorituksia asiakkaalta, osa peritystä<br />
summasta menee taulukkomaksuun, (2,5 – 184€).<br />
� Palkan ulosmittauksen sijaan ulosottomiehen kanssa voi tehdä<br />
suoran maksusopimuksen.<br />
� Jos asiakkaalla ei ole varoja tai ulosottomittaukselle on jokin muu este,<br />
palautetaan velka takaisin perittäväksi velkojalle ja luottotietorekisteriin<br />
tulee UMV- tai UMS-merkintä 3 vuodeksi<br />
(Merkintä tarkoittaa, että asiakkaalta ei ole voitu merkinnän<br />
syntyhetkellä tehdä ulosottomittausta tuloista tai varallisuudesta<br />
kyseiseen velkaan).<br />
� Huom Julkisoikeudelliset asiat voi laittaa ulosottoon perittäviksi ilman<br />
tuomion hakua, siksi niistä ei tule YVK-maksuhäiriömerkintää<br />
luottotietorekisteriin. Sen sijaan niistä voi aiheutua estemerkintöjä<br />
luottotietorekisteriin (UMV/UMS), (ks. sanasto / luottotiedot).<br />
Esimerkki: Kännylasku 7-kertaiseksi perinnän aikana<br />
Laskun suuruus 35,82<br />
1. muistutuskirje + muistutusmaksu 5,00<br />
2. muistutuskirje + muistutusmaksu 5,00<br />
Neljää kirjettä perintätoimistolta<br />
Perintäkuluja 36,83<br />
Perintätoimiston asiakaskustannuksia 5,00<br />
Käräjäoikeuden kulut 58,87<br />
Perintätoimiston työn korvaus 109,32<br />
Ulosottomaksu 11,77<br />
Yhteensä 267,61<br />
Lisäksi viivästyskorko<br />
Lähde: Juha Neuvonen, talousohjauskoulutus 27.2.2009<br />
12
4. Velkojen vanhentuminen<br />
Yleinen velan vanhentuminen<br />
Lopullinen velkojen vanheneminen<br />
Esimerkkejä vanhenemisajoista<br />
Yleinen velan vanhentuminen<br />
Velka vanhentuu, jos velkoja ei lakiin tai sopimukseen perustuvan ajan kuluessa peri tai<br />
käytä oikeutta velan saamiseksi. Tällöin puhutaan yleisestä velan vanhenemisesta.<br />
� Vanhentumisaika on kolme vuotta tavaran luovutuksesta tai velan erääntymisestä, jos<br />
eräpäivä on ennalta velallista sitovasti määrätty.<br />
o Tällaisia velkoja ovat esim. vuokravelat, postimyyntiosto-, puhelin- ja lehtilaskut.<br />
� Jos velasta on annettu lainvoimainen tuomio tai velalle on olemassa muu<br />
ulosottoperuste, velan vanhentumisaika on viisi vuotta.<br />
o Lainvoimaista tuomiota velalle voi hakea käräjäoikeudesta, minkä jälkeen sen voi<br />
laittaa perittäväksi ulosottoon. Yksipuolista velkomustuomiota voi hakea esim.<br />
vuokraveloille, puhelin-, postimyyntiosto- ja lehtilaskurästeille. Yksipuolisesta<br />
velkomustuomiosta tulee luottotietorekisteriin 3- tai 4-vuotinen<br />
maksuhäiriömerkintä YVK, ks. sanasto / luottotiedot.<br />
o Julkisoikeudelliset velat kuten mm. verot, sakot, tv-lupa- ja terveyskeskusmaksut,<br />
julkisen liikenteen tarkastusmaksut, elatusvelat ja sosiaaliset tuet ja muut etuudet<br />
ovat suoraan ulosottokelpoisia.<br />
� Velan yleinen vanhentuminen katkeaa esim. sopimalla maksujärjestelystä tai jos<br />
velkoja vaatii suoritusta esim. lähettämällä maksuhuomautuksen tai perintäkirjeen<br />
velalliselle tai toimittamalla asian ulosmitattavaksi. Tällöin yleinen vanhentumisaika<br />
alkaa alusta.<br />
� Julkisoikeudellisten velkojen vanhenemismääräaikaa ei voi pidentää<br />
katkaisutoimilla.<br />
o Eli se, maksaako asiakas velkaa tai ei, ei kumoa julkisoikeudellisten velkojen<br />
vanhentumista.<br />
Lopullinen velkojen vanheneminen<br />
� Julkinen velka vanhenee viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, kun<br />
velka on määrätty tai maksuunpantu ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden<br />
alusta, kun velka on erääntynyt.<br />
o Julkisoikeudellisia tai niihin rinnastettavia maksuja ovat mm verot, myös<br />
ajoneuvovero, julkiset terveyskeskus-, hammaslääkäri-, poliklinikka- ja<br />
sairaalamaksut, pysäköintivirhemaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut,<br />
vahinkovakuutusmaksut, televisiomaksut, elatusmaksut ja päivähoitomaksut.<br />
� Ulosottoperusteiset velat vanhentuvat lopullisesti 15 vuodessa ulosottoperusteen<br />
antamisesta.<br />
o Ulosottoperusteella tarkoitetaan käräjäoikeuden antamaa tuomiopäivää.<br />
o Ulosottoperusteisia velkoja ovat ne velat, joihin on annettu tuomio tai haettu<br />
yksipuolinen tuomio tai muu ulosottoperusteinen päätös.<br />
13
14<br />
� Jos ulosottoperusteisen velan velkoja on yksityishenkilö, nk. luonnollinen henkilö tai<br />
korvaussaatava on rikosperusteista, josta velallinen on tuomittu vankeusrangaistukseen<br />
tai yhdyskuntapalveluun, velka vanhenee lopullisesti vasta 20 vuodessa.<br />
o Nämä rikosperusteiset ja yksityishenkilösaatavat vanhenevat ensimmäisen kerran<br />
1.3.2013.<br />
� Velan vanhentumisaika ei kulu, jos velka on hoidossa, eikä velka ole julkisoikeudellinen,<br />
eikä velkaan ole haettu ulosottoperustetta.<br />
� Jos velkojalla on pantti- tai pidätysoikeus velallisen omaisuudesta ennen kuin velka on<br />
vanhentunut, velan vanhentuminen ei estä velkojaa saamasta suoritusta tästä<br />
omaisuudesta kertyneistä varoista.<br />
o Eli jos omaisuutta on ulosmitattu tai jos saatava on valvottu konkurssissa,<br />
julkisessa haasteessa taikka kiinteistön pakkohuutokaupassa ennen velan<br />
vanhentumista, näistä saadut varat voidaan käyttää toimen aikana muutoin<br />
vanhentuneisiin velkoihin.<br />
� Ulosmittausta ei voi tehdä esim. palkasta tai eläkkeestä vanhentuneeseen<br />
velkaan.<br />
� Jos velallisen voidaan katsoa kätkeneen tai lahjoittaneen omaisuuttaan, lisänneen<br />
velkojensa määrää perusteettomasti, salanneen tai vääristelleen tietojaan tai muutoin<br />
selvästi sopimattomalla tavalla järjestelleen taloudellista asemaansa velkojensa<br />
vahingoksi, voi velkoja nostaa tuomioistuimessa kanteen velallista vastaan ja vaatia<br />
ulosottoperusteen määräajan jatkamista.<br />
o Tällöin tuomioistuin voi määrätä ulosottoperusteen jatkumaan 10 vuotta<br />
alkuperäisen määräajan päättymisestä.<br />
o Jos ulosottoperusteen määräajan jatkamisen voidaan katsoa olevan kohtuuton<br />
velalliselle, määräaikaa ei saa jatkaa.<br />
o Kanne ulosottoperusteen määräajan jatkamisesta on nostettava viimeistään<br />
kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä.<br />
Esimerkkejä vanhenemisajoista<br />
� Vuokravelka, josta on annettu tuomio 1.3.1993 tai ennen, on vanhentunut lopullisesti<br />
1.3.2008, jolloin velkojen lopullisen vanhentumisen laki tuli voimaan. Tuon ajankohdan<br />
jälkeen vanheneminen tapahtuu tuomion antopäivästä 15 vuoden päästä.<br />
� Huom! Kaupunkien vuokrasaatavia koskevat eri säädökset kuin muita kaupunkien<br />
perimiä julkisoikeudellisia saatavia. Eli kaupunkien vuokrasaatavien vanhentumisaika on<br />
15 vuotta, eikä 5 vuotta.<br />
� Yksityisten henkilöiden vuokravelkasaatavat vanhenevat vasta 20 vuoden päästä siten,<br />
että 1.3.1993 ja sitä ennen annetut tuomiot vanhenevat ensimmäisen kerran 1.3.2013.<br />
� Kun yksityishenkilö perii rikosperusteista korvausta, josta on annettu tuomio, voi sitä<br />
ulosmitata 20 vuotta. 1.3.1993 ja sitä ennen annetut rikosperusteiset tuomiot joihin liittyy<br />
velallisen vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelus vanhenevat ensimmäisen kerran<br />
1.3.2013.<br />
� 31.12.2009 vanhenevat vuoden 2003 verovelat.<br />
� Tarkastusmaksut, terveyskeskusmaksut, televisiolupamaksut, joiden eräpäivä on ollut<br />
2003, ovat vanhentuneet 31.12.2008. Eli vuoden 2004 vastaavat maksut vanhenevat<br />
31.12.2009.
� Elatusavut vanhentuvat lopullisesti viiden vuoden määräajassa sitä seuranneen vuoden<br />
alusta, jona elatusapu on erääntynyt. Määräaika koskee myös Kelan suorittaman<br />
elatustuen takaisinperintää.<br />
o Eli vuonna 2003 erääntyneet elatusmaksut ovat vanhentuneet 31.12.2008.<br />
o Panttina olevasta omaisuudesta voidaan periä vanhentunut, maksamaton<br />
elatusapu ja siihen liittyvä viivästyskorko.<br />
o Rästiintyneitä elatusmaksuja voi hakea anteeksi taannehtivasti enintään vuoden<br />
ajalta 1.4.2009 alkaen.<br />
� Sakko vanhenee 5 vuoden kuluttua lainvoiman saneen tuomion antopäivästä, jollei<br />
sakotetulle ole sitä ennen määrätty muuntorangaistusta. Jos muuntorangaistus on<br />
määrätty, on sakotetulla oikeus ja velvollisuus mainitun ajan kuluttuakin maksaa sakko<br />
niin kuin siitä erikseen on säädetty. Yleensä sakko tulee silloin maksaa<br />
kokonaisuudessaan kerralla, ks sanasto / sakko.<br />
5. Velkojen järjestelykeinoja<br />
Suorat maksujärjestelyt ja sopimukset velkojien kanssa<br />
Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen<br />
Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon<br />
Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana<br />
Asiakkaan velkojen syntyhistorialla on merkitystä velkojen järjestelykeinoja pohdittaessa.<br />
Elämäntapamuutokset ja yllättävät kriisitilanteet on tärkeä tuoda esiin neuvoteltaessa<br />
järjestelyistä. Esim. Jos velat ovat syntyneet päihteidenkäytön aikana, on tapahtunut<br />
elämänmuutos eikä uutta velkaa ole enää syntynyt. Tämä vahvistaa velkojan luottamusta<br />
asiakasta kohtaan ja lisää halukkuutta velkojen järjestelyyn.<br />
Erääntymätön lasku tulee maksaa eräpäivään mennessä. Jos asiakas tietää, ettei saa laskua<br />
maksetuksi eräpäivänä, otetaan yhteyttä velkojaan ja sovitaan uudesta maksuajasta. Velkojalle<br />
kerrotaan syy, miksi maksu viivästyy sekä milloin se maksetaan ja miten, kerralla vai erissä.<br />
Pitkäaikaisesta maksusuunnitelmasta on hyvä tehdä sopimus kirjallisena. Maksuvaikeuksien<br />
johtuessa itsestä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä, velallinen voi vedota ns.<br />
sosiaaliseen suoritusesteeseen, mieluiten ennen eräpäivää. Suorituseste ei vapauta velallista<br />
maksuvelvoitteesta, mutta velallinen saattaa saada pidemmän maksuajan ilman lisäkuluja.<br />
Velkojen laajempaa järjestelyä voidaan tarvita, jos asiakkaan velat ovat jo erääntyneet ja/tai<br />
hänellä on ylivelkatilanne. Velkajärjestelymahdollisuuksia pohdittaessa täytyy huomioida<br />
asiakkaan kokonaistilanne. Asiakaan elämäntilanteen ollessa sellainen, ettei kokonaisvaltaista<br />
velkajärjestelyä voida tehdä (esim. väliaikainen tulottomuus), varmistetaan, että asiakas on<br />
ymmärtänyt, milloin hänen on hyvä tarkistuttaa tilanne uudelleen ja missä sen voi tehdä.<br />
Velkojia on myös hyvä tiedottaa asiakkaan tilanteesta. Vaikka asiakas olisi tietyllä hetkellä<br />
maksukyvytön, se ei tarkoita että hän on maksuhaluton!<br />
Toimeentulotuestakin voidaan lyhentää pientä velkaa, mikäli kuukausittainen maksuerä<br />
pidetään niin pienenä (n. 20 euroa), ettei se aiheuta ongelmia asiakkaalle. Tärkeää on, ettei<br />
velkojalle luvata liikoja. Väliaikaisenkin maksusuunnitelman ja -sopimuksen tulee olla realistinen<br />
ja asiakkaan tietoinen, mihin on suostumassa. Jos asiakkaan tilanne kuitenkin muuttuu, tulee<br />
viipymättä ottaa yhteyttä velkojaan, varsinkin jos riskinä on maksujen laiminlyöminen.<br />
15
Velkajärjestelyihin on olemassa erilaisia keinoja<br />
Kaikille sopivaa mallia neuvottelukäytännöistä ei ole olemassa. Velkojien kanssa<br />
neuvoteltaessa tulee huomioida asiakkaan historia, nykyinen tilanne ja tulevat näkymät. Siten<br />
maksuehdotukset ja niihin usein liittyvät akordiesitykset voivat olla hyvinkin erilaisia. Esim. jos<br />
velka on vanha ja siihen on kertynyt paljon korkoja ja perintäkuluja tai velka on vanhenemassa<br />
lyhyen ajan sisällä, on suositeltavaa neuvotella akordista tai jos velassa on useita<br />
yhteisvastuullisia voi esittää velan pääluvun mukaista osittamista jne.<br />
(Akordi = sopimus velkojan ja velallisen välillä velan osittaisesta anteeksi antamisesta tai<br />
kohtuullistamisesta.)<br />
Tapauskohtaisesti voidaan miettiä myös mahdollisuutta ja tarvetta hakea avustusta.<br />
Seurakunnilla, eri järjestöillä, säätiöillä ja rahastoilla on erilaisia avustusmuotoja. Kirkon<br />
diakonian avustusta haetaan oman seurakunnan diakoniatoimistosta. Avustuksen hakijalta ei<br />
edellytetä kirkkoon kuulumista. Avustustahot pystyvät harvoin ja vain erityisen painavin<br />
perustein myöntämään avustusta vuokrarästeihin ja sakkoihin. Velkatilanne saatetaan saada<br />
hallintaan, jos velkojat luopuvat osasta saataviaan ja osa tarvittavasta rahasta saadaan<br />
avustuksena, jolloin asiakas pystyy itse maksamaan jäljelle jäävän velkamäärän.<br />
Velkojien kanssa tehtävät suorat maksujärjestelyt ja sopimukset<br />
Kokonaisvelkojen järjestelyiden lisäksi voidaan tehdä väliaikaisia, yksittäisiä velkoja tai velkojia<br />
koskevia ratkaisuja, esim. velan maksun kiireellisyyden vuoksi.<br />
Vaihtoehtoja on useita:<br />
Esim. kun asiakkaalla on jäänyt laskuja maksamatta tai lainojen kuukausierät ovat rästiintyneet,<br />
on yritettävä neuvotella uudesta maksusuunnitelmasta velkojan kanssa.<br />
� Neuvotella voi lainan kuukausierän maksun pienentämisestä ja takaisinmaksuajan<br />
pidentämisestä.<br />
� Luottoja voidaan yrittää yhdistellä ja siten pienentää kuluja, korkoa voidaan yrittää<br />
madaltaa tai väliaikaisesti maksaa vain korkoa ja kuluja.<br />
Esim. Keskitytään maksamaan vuokravelka pois asunnon säilyttämiseksi tai muunnettavissa<br />
olevat sakot vankeusrangaistuksen välttämiseksi. Tärkeää on tiedottaa tilanteesta muille<br />
velkojille.<br />
Uusista maksusopimuksista tulee aina tehdä kirjallinen sopimus.<br />
Huom.<br />
Joskus asiakkaan velkoina on laskurästejä, joihin olisi ollut mahdollisuus saada, asiakkaan muu<br />
tilanne huomioiden, esim. toimeentulotukea tai avustusta seurakunnalta. Tällaisten tilanteiden<br />
estämiseksi tukien saantimahdollisuudet on hyvä kerrata asiakkaalle aika ajoin, jos taloudellinen<br />
tilanne on tiukka. Myös harkinnanvaraisen toimeentulotuen saanti mahdollisuudet on hyvä<br />
selvittää mm vanhoihin terveydenhoitomenoihin.<br />
Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen<br />
Jotkut kaupungit tarjoavat asukkailleen sosiaalista luottoa tietyin ehdoin. Luotto on tarkoitettu<br />
pienituloisille ja vähävaraisille ihmisille, joiden ei ole mahdollista saada pankista lainaa.<br />
Sosiaalisella luotolla voidaan maksaa pois vanhoja velkoja sekä tehdä pieniä kodinhankintoja.<br />
Lainan saaminen edellyttää takaisinmaksukykyä. Sosiaalista luottoa ei voida myöntää, mikäli<br />
asiakkaan tulona on ainoastaan toimeentulotuki tai vastaavansuuruiset tulot, eli asiakkaalla<br />
tulee olla työ- tai eläketuloja.<br />
16
17<br />
Eri kunnissa myönnettävät luottomäärät vaihtelevat, Helsingissä luottoa voi saada<br />
enimmillään 15 000 euroa. Helsingissä talous- ja velkaneuvonta myöntää myös<br />
opintososiaalista luottoa niille opiskelijoille, joilla on velkaa kohtuullisesti, mutta luottotiedot ovat<br />
menneet, eikä heillä ole mahdollisuutta saada Kelan takaamaa opintolainaa.<br />
Oman asuinpaikkakunnan tilanteen voi selvittää ja luottoa hakea sosiaali- tai talous- ja<br />
velkaneuvontatoimistosta. Lisätietoja sosiaalisesta luototuksesta saa myös sosiaali- ja<br />
terveysministeriön sivuilta www.stm.fi.<br />
Esim. Helsingissä sosiaalista luottoa voi hakea Helsingin kaupungin talous- ja<br />
velkaneuvonnasta. Hämeentie 31 A, 4. krs. puh. neuvonta 09- 310 43887 ma - pe klo 9-12.<br />
Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon<br />
Takuu-Säätiö myöntää takauksia Suomessa asuville ylivelkaantuneille yksityishenkilöille, jolloin<br />
vanhat velat yhdistetään yhdeksi uudeksi velaksi, ns. järjestelylainaksi. Takauksen saamisen<br />
edellytyksenä on, että velkatilanne ei ole järjestettävissä muilla keinoin. Laina-aika on<br />
pääsääntöisesti enintään 8 vuotta. Takauksen määrä riippuu asiakkaan maksukyvystä, mutta<br />
enimmillään se voi olla 34 000 euroa yhteen talouteen.<br />
Takausta haetaan Takuu-Säätiöltä kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen laatimiseksi saa<br />
apua mm. velkaneuvonnasta. Lisätietoa www.takuu-saatio.fi ja maksuttomasta<br />
neuvontanumerosta Velkalinja 08009-8009 ma – pe klo 10-14.<br />
Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana<br />
Tuomioistuin päättää velkajärjestelyn aloittamisesta ja vahvistaa velalliselle maksuohjelman<br />
kaikkien velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen maksamiseksi. Lain nojalla velkojat<br />
pakotetaan luopumaan kokonaan tai osittain saatavistaan. Yleisin maksuohjelman kestoaika on<br />
5 vuotta. Jos velallinen on esim. pitkään maksanut velkojaan tai hän on iäkäs tai vakavasti<br />
sairas, voidaan maksuohjelman kestoaikaa lyhentää. Vastaavasti voitaessa säilyttää<br />
omistusasunto maksuaika pitenee. Nk. nollaohjelma voidaan vahvistaa asiakkaalle, joka on<br />
esim. iäkäs, vakavasti sairas, pitkäaikaisesti maksuvaraton ja jonka velkatilanne on kohtuuton,<br />
eikä tilanne tule oletettavasti muuttumaan vuosiin.<br />
Jos velallisen nettotulot nousevat vahvistettuun maksuohjelmaan verraten vuositasolla<br />
enemmän kuin 892€ sen jälkeen, kun tuloista on vähennetty tulojen hankkimisesta aiheutuneet<br />
lisääntyneet kulut, on velallisen tilitettävä tuon määrän ylittävästä tulosta puolet velkojille<br />
kuukausittaisten maksuohjelmasuoritusten lisäksi nk. lisätilityksenä.<br />
Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudesta jättämällä sinne velkajärjestelyhakemus<br />
asianmukaisin liittein. Hakemuksen laatimiseen saa apua mm. velkaneuvonnasta. Lisätietoa<br />
mm. yksityishenkilön velkajärjestelyn esteistä ja edellytyksistä löytyy sivulta<br />
www.kuluttajavirasto.fi..
6. Asiakasesimerkkejä<br />
Asiakas A: työtön, sairaslomalla / päihdehoito<br />
- 36-vuotias, asuu vuokralla, työttömänä neljä vuotta.<br />
- On parhaillaan päihdehoidosta johtuen sairaslomalla. Päihteettömyyttä on nyt kestänyt<br />
reilun vuoden.<br />
Tulot (netto) Menot<br />
Kela: sairauspäiväraha +440,80 Vuokra + vesi - 400,00<br />
Kela: yleinen asumistuki +294,50 Sähkö / kk - 18,00<br />
Sairauden hoitomenot - 56,00<br />
Yhteensä +735,30€ -474,00€<br />
Tulot – menot = +261,30€<br />
huomioimatta<br />
elinkustannukset<br />
Asiakkaan velkatilanteen selvittelyn eteneminen<br />
� asiakas hakee / saa sosiaalivirastosta toimeentulotukea<br />
� Ns. laskennallista maksuvaraa velkojen hoitamiseen ei<br />
tässä tilanteessa synny<br />
- Asiakas kertoo rästiin jääneestä vanhasta maksamattomasta sakosta ja vuokravelasta,<br />
velkatilanne tuntuu epäselvältä � tarve selvittää velat<br />
- Asiakasta ohjeistetaan hankkimaan saldotiedot. Lisäksi otetaan yhteyttä osaan velkojia ja<br />
pyydetään saldotodistukset velkatilanteen kartoittamiseksi.<br />
- Ulosotosta haetuista asiakirjoista näkyy, että päättyneissä ulosottoasioissa on<br />
vireilläoloajalla 8/07 – 4/08 yritetty periä kolmea kaupungin terveyskeskusmaksua, yhteensä<br />
64€. Nämä velat on palautettu takaisin kaupungille, koska asiakas on todettu varattomaksi.<br />
- Viitetiedoista ei selviä velkojen syntyajankohta, joten kaupungilta pyydetään<br />
saldotodistus, josta näkyvät velkojen syntyaika ja saldotiedot. Saldotodistuksesta<br />
ilmenee, että perittävänä on enää kaksi maksua. Yksi laskurästeistä on<br />
vanhentunut julkisoikeudellisia velkoja koskevan lopullisen vanhenemisen kautta.<br />
Kaupungin saatavaa on maksamatta 44€.<br />
- Vanhoihin terveydenhoitomenoihin voi hakea harkinnanvaraista<br />
toimeentulotukea. Yleensä tukea myönnetään vain pääoman<br />
maksamiseen.<br />
- Ulosoton vireillä olevissa asioissa on avoimena asiana sakko. Velasta soitetaan<br />
Oikeusrekisterikeskukseen, josta selviää, että sakko on 150€ uhkasakko. Muunnettaessa<br />
sakko vankeusrangaistukseksi vankeutta tulisi viisi päivää. Koska sakko on parhaillaan<br />
perinnässä ulosotossa, on mahdolliset vapaaehtoiset maksusopimusneuvottelut käytävä<br />
ulosottotahon kanssa.<br />
- Ulosotossa huomioitava nettoansio jää alle nk. suojaosuuden, eikä pakkoperintää<br />
siten voida käynnistää: asiakkaan sairauspäiväraha on nettona pienempi kuin<br />
624,60€/kk, mikä on yksin asuvan suojaosuusmäärä vuonna 2009.<br />
- Ulosmitattavaa varallisuutta ei ole.<br />
o Kun uhkasakko on muunnettavissa vankeudeksi vastaa jokainen täysi 30€ yhden päivän<br />
vankeutta, (ks. sanasto / sakko).<br />
- Nykyiselle vuokranantajalle 600€: rästiintynyttä vuokravelkaa päihteiden käytön ajalta. Uutta<br />
rästiä ei ole enää vuoteen syntynyt, mutta vuokranantaja kiirehtii asiakasta maksamaan rästit<br />
pois.<br />
- Perintätoimisto a:lla saatavaa 300€: laskurästi on syntynyt 10/2005.<br />
Perintätoimisto a on lähettänyt maksuhuomautuksia säännöllisesti asiakkaalle.<br />
- Perintätoimisto b:llä saatavaa 850€: velka muodostuu useamman velkojan saatavista, mitkä<br />
eivät ole ulosottokelpoisia. Velat ovat vuosilta 1996 – 2000. Perintätoimisto ja alkuperäiset<br />
18
19<br />
velkojat (kirjakerho, puhelinyhtiö, kosmetiikkayritys, kuntosali) ovat pitäneet velat<br />
perintäkelpoisina lähettämällä velalliselle säännöllisesti maksuhuomautuskirjeitä. Velkojen<br />
alkuperäiset määrät ovat olleet pienempiä kuin tähän mennessä kertyneet korot ja perintäkulut<br />
ovat.<br />
- Perintätoimisto c:llä saatavaa 2500€: laskurästejä (6/2005 900€ ja 8/2006 1600€).<br />
o Haaste - tuomio – ulosotto – luottotietorekisteriin maksuhäiriömerkintä<br />
� Jälkimmäisestä laskusta asiakas on saanut haasteen ja käräjäoikeus on antanut<br />
siihen liittyen yksipuolisen tuomion velkomusasiassa 12/2006.<br />
� Luottotietorekisteriin on tullut tästä asiasta velkomustuomioon liittyvä<br />
maksuhäiriömerkintä YVK 12/2006. Merkintä poistuu 12/2009<br />
luottotietotorekisteristä, mikäli ennen merkinnän poistumista<br />
luottotietorekisteriin ei tule uutta merkintää. Jos asiakkaalle tulisi uusia<br />
velkomustuomioihin liittyviä maksuhäiriömerkintöjä ennen 12/2009,<br />
edellisen merkinnän vanhentumisaika jatkuisi vuodella, eli se poistuisi<br />
luottotietorekisteristä vasta 12/2010. Lisätietoja: www.asiakastieto.fi ja<br />
www.omatieto.fi<br />
� Tuomion myötä velka on tullut ulosottokelpoiseksi ja se on lähetetty<br />
ensimmäisen kerran perittäväksi ulosottoon. Koska asiakkaalla ei ole ollut<br />
tuloja eikä varallisuutta, jota olisi voinut ulosmitata, on velka palautettu<br />
takaisin perintätoimistolle 3/2007.<br />
� Jotta velka on pysynyt voimassa ja ulosottokelpoisena, on velkoja<br />
lähettänyt velan perittäväksi ulosottoon toisen kerran 9/2008, josta se on<br />
1/2009 palautettu jälleen varattomuudesta johtuen takaisin velkojalle.<br />
� Luottotietorekisteriin on tullut näistä asioista ulosottomenettelyssä<br />
todetut varattomuusmerkinnät UMV 3/2007 ja 1/2009. UMV merkinnät<br />
poistuvat luottotietorekisteristä 3/2010 ja 1/2012.<br />
Velkoja on yhteensä kartoitushetkellä 4444€.<br />
Kokonaistilanteen huomioiminen<br />
- Asiakkaan tämän hetkinen tulotilanne huomioiden kokonaisvaltainen velkojenjärjestely on nyt<br />
vaikea saada.<br />
- Koska asiakas joutuu hakemaan toimeentulotukea ja laskennallinen maksuvara<br />
jää negatiiviseksi, kaupungin sosiaalinen luotto ja Takuu-Säätiön takaus jäävät tällä<br />
hetkellä mahdottomiksi saada.<br />
- Ikä, hyvin edennyt päihdekuntoutus, työllistymismahdollisuudet ja velkamäärä<br />
huomioiden on epätodennäköistä, että asiakas saisi käräjäoikeudesta haettavan<br />
velkajärjestelyn.<br />
- Veloissa on ns. kiireellistä velkaa, vuokravelkaa ja muuntokelpoinen sakko, mitkä<br />
maksamattomina aiheuttavat häätö- ja vankeusrangaistusuhan.<br />
- Asiakkaan kanssa keskustellaan tilanteesta. Vaikkei pakkoperintää voida nyt<br />
toteuttaa ulosoton kautta, hän on halukas vapaaehtoisesti sitoutumaan maksamaan<br />
sakkoa ja vuokravelkaa.<br />
� Asiakas soittaa ulosottomiehelle ja ehdottaa maksavansa<br />
vapaaehtoisesti 25€/kk sakkovelkaa. Koko erä kohdistuu uhkasakon<br />
lyhentämiseen, koska sakoista ei mene taulukkomaksuja, eikä tässä<br />
sakossa ole korkoa.<br />
� Lisäksi hän ottaa yhteyttä vuokranantajaan. Hän ehdottaa, että<br />
vuokranantaja luopuisi perimästä kertyneitä korkoja asiakkaalta, jolloin<br />
asiakkaan maksettavaksi jäisi vuokravelkaa n 500€. Vuokranantaja<br />
suostuu akordiehdotukseen ja kuukausieräksi sovitaan 30€ seuraavien<br />
kuuden kuukauden ajaksi. Sen jälkeen, kun sakko on tullut maksetuksi,<br />
kuukausierä nostetaan 55€. Vuokravelka tulee maksetuksi vuodessa.<br />
Maksusopimus tehdään kirjallisena.
20<br />
o Sopimuksia noudattamalla sakon muuntamistoiminta ei<br />
käynnisty ja uhka asunnon menettämisestä poistuu.<br />
o Maksuohjelman aikainen tuen tarve tarkistetaan ja järjestetään.<br />
o Kun vuokravelka ja sakko tulevat poismaksetuiksi ja/tai asiakas<br />
työllistyy, tehdään uusi tilannekartoitus. Silloin voidaan pohtia<br />
mahdollisuutta lähteä järjestelemään jäljelle jääneitä velkoja.<br />
- Asiakas ilmoittaa perintätoimistoille tilanteestaan.<br />
- Hän tuo esiin: että on parhaillaan maksukyvytön, eikä suinkaan maksuhaluton.<br />
Päihdekuntoutuminen on edennyt hyvin. Hänellä on hyvät mahdollisuudet työllistyä<br />
seuraavien parin vuoden aikana. Velka- ja velkojien määrät ovat kohtuulliset, eikä uutta<br />
velkaa ole syntynyt.<br />
- Tilanteen muuttuessa hän ottaa uudelleen yhteyttä.<br />
- Velkojat ymmärtävät yleensä tilanteen ja ovat valmiita neuvottelemaan kertyneistä<br />
koroista ja perintäkuluista, kun asiakkaan tilanne paranee.<br />
- Velkojat olleet myötämielisiä neuvottelemaan kertyneistä ja edelleen kasvavista koroista ja<br />
perintäkuluista, koska velat ovat kohtuulliset, asiakkaan työllistyminen on oletettavaa ja asiakas<br />
on sitoutunut velkojen hoitoon. Avustuksen hakemiselle ei välttämättä ole tarvetta ainakaan<br />
toistaiseksi.<br />
- Asiakasta suositellaan kartoittamaan tilanne uudelleen, kun hänen olosuhteensa muuttuvat.<br />
- Tarvittaessa asiakas ohjataan talous- ja velkaneuvontaan, yhteystiedot www.kuluttajavirasto.fi.
Asiakas B: työssä käyvä yksinhuoltaja, kotona asuva lapsi opiskelee<br />
- 36-vuotias yksinhuoltaja, asuu 16-vuotiaan lapsensa kanssa vuokralla, työssä<br />
Tulot (netto) Menot<br />
Palkka +1523,60 Vuokra + vesi -580,00<br />
Kela: lapsilisä + 146,60 Sähkö / kk - 25,00<br />
Kunta: elatustuki + 136,41 Kotivakuutus - 8,00<br />
Elinkustannus, asiakas -492,00<br />
Elinkustannus, lapsi 16v -313,00<br />
Työmatkameno<br />
- omavastuu 42,80€<br />
Yhteensä +1806,61€ -1418,00€<br />
Tulot – menot = 388,61€ � asiakkaalle syntyy ns. laskennallista maksuvaraa<br />
velkojen maksamiseen<br />
Tilanne muuttuu, kun lapsi täyttää 17 vuotta:<br />
- lapsilisä jää pois<br />
- lapsi voi hakea opintorahaa Kelalta<br />
- lapsen elinkustannuksiin varattava määrä nousee: (347€)<br />
- tulot 1660€, menot 1425€<br />
� laskennallinen maksuvaraa velkojen hoitamiseen laskee, maksuvara 208€ / kk<br />
Tilanne muuttuu, kun lapsi täyttää 18 vuotta, eikä hänellä ole omia tuloja:<br />
- kunnan maksaman elatustuen saanti päättyy<br />
- jos toinen vanhemmista maksaa elatusapua, voi lapsi hakea opiskelun ajalle<br />
pidennystä elatusavun saamiselle<br />
- koska lapsi opiskelee ammattikoulussa vielä vuoden ja hän asuu asiakkaan luona, hänet<br />
huomioidaan asiakkaan maksuvarassa, lapsen elinkustannuksiin varattava määrä<br />
nousee: (413€)<br />
- lapsi voi 18-vuotiaana hakea myös opintolainaa<br />
� laskennallinen maksuvara velkojen hoitamiseen laskee, maksuvara kunnes lapsen<br />
ammattikoulu (tai muu vastaava toisen asteen opiskelu) päättyy: maksuvara 5,60€ / kk<br />
- jos lapsella on omaa tuloa, esim. perhe-eläke tai palkka, otetaan tulo huomioon<br />
hänen elinkustannusnormissaan, eli lapsen tulot voivat nostaa asiakkaan<br />
maksuvaraa sen kautta, että hänen elinkustannustaan jää vanhemman<br />
maksettavaksi tavanomaista vähemmän, muutoin lapsen tuloja ei huomioida<br />
vanhemman maksuvaralaskelmassa<br />
Tilanne muuttuu, kun lapsi on täysi-ikäinen ja hänen opiskelunsa päättyy. Sen jälkeen<br />
häntä ei huomioida enää menona asiakkaan maksuvaralaskelmassa.<br />
Jos täysi-ikäinen lapsi asuu kotona opiskelun päätyttyä, odotetaan hänen osallistuvan<br />
asumismenojen maksamiseen.<br />
Asuessaan nykyisessä asunnossa yksin, on asiakkaan maksuvara 418,60€ / kk.<br />
Asiakkaan velkatilanteen selvittelyn eteneminen<br />
- Asiakas ihmettelee, miksi rahat eivät riitä elämiseen, vaikka hänellä on kohtuulliset tulot.<br />
- Asiakkaalla on tiedossa velkojatahot. Häntä pyydetään tuomaa luottokorttilaskut, limiittitilien<br />
tiedot, rästilaskut, tiliotteet ja muut tositteet, joista näkyvät velat ja maksuliikenne.<br />
21
22<br />
- Tositteista selviää, että velat muodostuvat vanhoista luottokorttiveloista, voimassa olevasta<br />
tililimiitistä ja laskurästeistä, mitkä ovat siirtyneet perittäviksi perintätoimistoille. Niihin ei ole<br />
kuitenkaan haettu yksipuolista velkomustuomiota, ulosotossa ei ole ollut asioita vireillä nyt eikä<br />
aiemmin.<br />
- Vaikka yksittäiset velkojien kuukausierät eivät ole suuria, maksut ovat alkaneet rästiintyä,<br />
koska velkojatahoja on useita.<br />
- Velkojilta on tullut maksuhuomautuskirjeitä, minkä jälkeen asiakas on maksanut laskun. Tämä<br />
on johtanut toisen laskun maksamattomuuteen.<br />
- Suoritukset ovat kohdistuneet lähinnä korkoihin ja kuluihin, velka on lyhentynyt vain vähän.<br />
- Velallinen on maksanut velkojaan vähintään maksuvaransa määrällä.<br />
- Velkaa on yhteensä n 17.000€.<br />
Kokonaistilanteen huomioiminen<br />
- Veroprosentti on oikea, tulojen parantaminen ilman lisätyöntekoa epätodennäköistä, asumisen<br />
kulut kohtuulliset<br />
- Asunnon vaihdolla saatetaan saada menoja pienemmäksi lapsen muutettua pois.<br />
- Tuloissa ja menoissa tulee tapahtumaan lähivuosina useita muutoksia ja siten asiakkaan<br />
maksukyky muuttuu.<br />
- Asiakkaalla on ylivelkatilanne. Velkojen järjesteleminen on mahdollista esim. Takuu-<br />
Säätiön takaamalla järjestelyluotolla.<br />
o Velat yhdistämällä ja porrastamalla maksuohjelma maksuvaran muutokset<br />
huomioiden, asiakkaalla on mahdollisuus selvitä velkojen maksamisesta.<br />
- Asiakas varaa ajan kunnallisesta velkaneuvonnasta, jossa mietitään mahdollisuudet<br />
neuvotella akordeista ja tarkistetaan ja selvitetään mahdollisuudet hakea / saada esim.<br />
kaupungin sosiaalinen luotto, tai päästä uusin, suoriin sopimuksiin velkojien kanssa tai<br />
tarvittaessa hän saa apua esim. Takuu-Säätiön takaushakemuksen täyttämiseen.<br />
- Asiakasta autetaan tarvittaessa asiakirjojen hankinnassa, jotta prosessi<br />
velkaneuvonnassa etenee jouheasti.<br />
- Velkojiin otetaan yhteyttä ja ilmoitetaan asiakkaan tilanteesta ennen velkaneuvontaan<br />
pääsyä.<br />
- Velkoihin voidaan tehdä väliaikaiset maksusopimukset, tämänhetkinen maksuvara<br />
huomioiden lisävelkaantumisen välttämiseksi, sille ajalle kun velkatilannetta selvitellään<br />
ja kokonaisvaltaisesta järjestelystä on saatu päätös.<br />
o Väliaikaisratkaisulla ehkäistään perintätoimien eteneminen ja niihin liittyvien<br />
kulujen kasvaminen.<br />
- Samalla voidaan neuvotella perintätoimistoon siirtyvistä laskurästeistä mm korkoja ja<br />
perintäkuluja pois.<br />
- Asiakkaan tilanteesta riippuen, voidaan miettiä avustuksen saamisen tarvetta ja mahdollisuutta<br />
saada se.<br />
- Esim. seurakunnat, erilaiset yhdistykset, säätiöt yms. paikkakunnasta riippuen myöntävät<br />
avustuksia. Tällöin asiakas ohjataan esim. seurakunnan diakoniatyöntekijän luokse.<br />
- Perusajatus on, että jos velkojat akordoivat osan saatavistaan ja asiakas saa avustusta<br />
osaan velkojen maksamisesta, jää hänelle itselleen maksettavaksi velkaa sellainen<br />
määrä, josta hänen on mahdollisuus selvitä.
Asiakas C: eläkeläinen, sairas<br />
- 55-vuotias eläkeläinen, terveydentila on huono, asuu vuokralla<br />
Tulot (netto) Menot<br />
Eläkkeet +1032,00 Vuokra - 450,00<br />
Kela: eläkkeensaajan<br />
asumistuki<br />
+ 127,85 Sähkö+kaasu / kk - 22,00<br />
Kela: hoitotuki (+/- 57,32) Vesi - 12,00<br />
Kotivakuutus - 10,00<br />
Sairauden hoitomenot<br />
155,23 – 57,32<br />
- 97,91<br />
Elinkustannus - 492,00<br />
Yhteensä +1159,85€ -1083,91€<br />
Tulot – menot = + 75,94€<br />
Ulosotto ottaa 271,60€ / kk<br />
Velkatilanteen kartoitus<br />
� laskennallista maksuvaraa velkojen hoitamiseen syntyy<br />
� asiakas hakee / saa sosiaalivirastosta toimeentulotukea<br />
� jos velat järjesteltäisiin ja ulosottotoimet päättyisivät,<br />
tarve hakea toimeentulotukea päättyisi, tosin sairaudentila<br />
saattaisi ajoittain aiheuttaa tarpeen hakea harkinnanvaraista<br />
toimeentulotukea<br />
- Asiakas kokee tilanteensa toivottomaksi, koska joutuu hakemaan säännöllisesti<br />
toimeentulotukea eläkkeestä menevän ulosmittauksen vuoksi.<br />
- Asiakasta ohjeistetaan tilaamaan paikkakuntansa kihlakunnanvirastosta ulosottolistat ja<br />
tuomaan mukanaan kotiin lähetetyt maksuhuomautus- ja perintäkirjeet<br />
- Osa veloista näkyy ulosotonlistoilla avoimissa tai päättyneissä asioissa.<br />
- Perintätoimistoilta pyydetään saldotodistukset velkajärjestelyä varten. Niistä<br />
selviää, että heillä olevat velat ovat lähinnä pienehköjä laskurästejä ilman tuomioita.<br />
Nämä velat eivät vanhene lopullisesti, jos velkojat ylläpitävät perintätoimia.<br />
- Valtaosa veloista on ulosottokelpoisia tuomiollisia velkoja, mitkä liittyvät<br />
päättyneeseen yritystoimintaan. Velat ovat syntyneet vuosien 1999 – 2008 aikana.<br />
Näiden lopullinen vanhenemisaika on 15 vuotta.<br />
- Velkaa on yhteensä n 19.000€<br />
Kokonaistilanteen huomioiminen<br />
- Tuloissa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia ja asumis- ja muut menot ovat kohtuulliset tai<br />
sellaiset, joihin asiakas ei pysty vaikuttamaan.<br />
- Ulosotossa olevat velat maksetaan nyt toimeentulotuella. Ulosottokelpoiset velat tulisivat näin<br />
hoidetuksi reilussa 6 vuodessa.<br />
- Ulosoton jatkuttua vuoden, on asiakkaalla oikeus saada ulosmittaukseen keskeytys.<br />
Keskeytys annetaan kahdelle kuukaudelle.<br />
- Ulosmittausta määritettäessä voidaan tilanteesta riippuen huomioida myös mm.<br />
poikkeuksellisen suuret sairaudenhoitomenot.<br />
- Kun tulojen ulosmittaus on jatkunut kaksi vuotta, taulukkomaksuja ei enää oteta.<br />
- Asiakkaan velkahistorian (velkojien määrä ja velkamäärä), velkojen syntyhistorian,<br />
vanhentumiset ja maksamattomuuden syyn lisäksi tulotason vakiintuneisuus, terveydentila ja<br />
kohtuuton ulosmittausmäärä huomioiden, hänellä on hyvät mahdollisuudet saada<br />
velkajärjestely käräjäoikeudesta.<br />
- Muut velkajärjestelymuodot ovat edellä mainituista syistä lähes mahdottomia saada.<br />
Asiakkaan tuloilla olisi kohtuullista maksaa n. 4000 euron velat. Tyydyttävään<br />
23
24<br />
neuvottelutulokseen on vaikea päästä, vaikka osa velkojista luopuisikin saatavistaan ja<br />
saataisiin esim. seurakunnalta avustus, koska asiakkaan maksuvara on pieni ja sen<br />
jakaminen usealle velkojalle vaikeuttaa tilanteesta selviytymistä.<br />
- Asiakas varaa ajan velkaneuvonnasta yksityishenkilön velkajärjestelyn hakemiseksi<br />
käräjäoikeudesta.<br />
- Jos/kun hakemus hyväksytään, asiakkaalle vahvistettaneen maksuohjelma viidelle<br />
vuodelle tai terveydentila ja pitkään kestäneet ulosottotoimet huomioiden lyhyemmälle<br />
ajalle.<br />
- Maksuohjelman ajan asiakas maksaa kuukausittain maksuvaransa mukaista suoritusta<br />
velkojille (75,94€). Maksuohjelmaa noudattamalla, sen päätyttyä asiakkaalla ei ole enää<br />
järjesteltyjä velkoja, maksamaton osuus kuittaantuu pois maksetuksi.<br />
- Järjestelyn etu on se, että asiakkaan tarve hakea toimeentulotukea pienenee.<br />
- Velkajärjestelyissä huomioitava elinkustannus on hieman suurempi kuin<br />
toimeentulotuen elinkustannus, joten asiakkaalle jäisi kuukausittain enemmän<br />
rahaa käyttöön, jolloin lisävelkaantumisen riski pienenee.<br />
- Kaikki velat tulevat huomioiduiksi.<br />
- Velkojen kiertäminen ulosotossa päättyy, eikä luottotietorekisteriotteelle tule uusia<br />
varattomuus- ja/tai esteellisyysmerkintöjä.
Asiakas D: pariskunta, lapsia, toinen työssä, toinen työtön<br />
- Pariskunta, 40-vuotiaita, 2 yhteistä lasta: (8 ja 10 vuotta), asuvat omistusosakkeessa,<br />
toinen vanhemmista töissä, toinen jäänyt juuri työttömäksi<br />
Tulot (netto) Menot<br />
Palkka + 2220,00 Vastike, sis vesimaksun - 270,00<br />
Ansiosidonnainen<br />
päiväraha<br />
+ 1363,00 Sähkö - 32,00<br />
lapsilisät 2. lasta + 210,50 Kotivakuutus - 14,00<br />
Työmatkat: seutulippu –<br />
omavastuuosuus<br />
- 41,60<br />
Sairaudenhoitomenot, lapsi - 15,00<br />
Elinkustannusnormi aikuiset - 826,00<br />
Elinkustannusnormi<br />
lapset<br />
- 626,00<br />
Yhteensä 3793,50€ 1824,60€<br />
Tulot – menot = +1968,90€ � laskennallista maksuvaraa velkojen hoitamiseen syntyy<br />
Velkatilanteen kartoitus<br />
� jos työttömyys jatkuu yli 500 päivää, ansiosidonnaisen<br />
päivärahan maksaminen päättyy ja Kela alkaa maksamaan<br />
työmarkkinatukea. Sitä voi saada 180 päivää ilman, että<br />
puolison tulot vaikuttavat:<br />
- +25,63€ + 7,13€ x 21,5 = 704,34€ - vero<br />
� Jos työttömyys jatkuu yli 680 päivää, puolison tulot<br />
alkavat vaikuttaa työmarkkinatuen määrään:<br />
- Jos puolison bruttotulot ovat yli 2980€/kk tässä perheessä,<br />
ei työmarkkinatukea enää makseta<br />
- Jos asiakas on yli 55-vuotias tarveharkintaa ei käytetä<br />
- Asiakkailla tiedossa minne ovat velkaa ja kuinka paljon. Velat ns. hoidossa tähän asti.<br />
- Velkaantuneet yhteiselämän aikana ja valtaosa veloista yhteisvastuullisia velkoja.<br />
- Asuntovelkaa on jäljellä n 100.000€, kuukausierä 750€/kk.<br />
- Vakuudettomia kulutusluottoja ja maksuaikakortteja n. 40.000€, kappalemäärä 6, kuukausierät<br />
yhteensä 800€.<br />
- Auto, minkä arvo n 10.000€.<br />
- Lomaosake, josta ns. panttivelkaa 6000€, arvo ostohetkellä 8000€, kuukausierä 298€.<br />
Kokonaistilanteen kartoitus<br />
- Perheellä on vaikeuksia sopeuttaa kulutustottumuksiaan muuttuneeseen maksuvaraan, kun<br />
maksuvara pienentynyt entisestä n. 500€.<br />
- Nykyiset kuukausierät jäävät hieman alle laskennallisen maksuvaran.<br />
- Työttömyyden pitkittyessä tilanne muuttuu ja nykyisten kuukausierien maksaminen tulee<br />
vaatimaan huomattavaa tinkimistä elinkustannuksista.<br />
Ratkaisuvaihtoehtoja<br />
- Kulutustottumusten läpikäyminen: onko jotain sellaista menoa, mille voi tehdä jotain, esim.<br />
vaihtaa tai luopua: lomaosakkeen myyminen, auton käytön vaihtaminen julkiseen<br />
25
26<br />
liikennevälineeseen, ravintolassa lounastamisen sijaan eväät, lehtitilauksen tilalle<br />
lainaaminen kirjastosta.<br />
- Jos asunnossa on vapaata vakuusarvoa, voi pankin kanssa neuvotella vakuudettomien<br />
kulutusluottojen yhdistämisestä uudella pankkilainalla, johon tulisi asunto pantiksi.<br />
- Vakuutta vastaan annetun luoton korko on yleensä pienempi kuin vakuudettomien.<br />
Lisäksi kulut laskevat, kun luoton/luottojen käsittelykustannukset laskevat.<br />
- Toisinaan asunnon vaihto edullisempaan tai luopuminen omistusasunnosta ratkaisee<br />
ylivelkatilanteen.<br />
- Suoraan velkojien kanssa voidaan neuvotella nykyisten velkojen korkojen pienentämisestä tai<br />
väliaikaisista lyhennysvapaa-ajoista tai laina-ajan pidentämisestä.<br />
- Autoa vaihtamalla tai siitä luopumalla voi saada apua ylivelkatilanteeseen.<br />
- Ylivelkatilanteessa perusturvaan kuulumaton varallisuus tulee pääsääntöisesti myydä,<br />
varsinkin jos realisoinnista on apua tilanteen hallintaan saamisessa.<br />
- Perusturvaan kuulumattomia ovat mm. lomaosakkeet, mökit, asuntovaunut ja arvoautot.<br />
- Suuren maksuvaran omaavien asiakkaiden on vaikea saada sosiaalista luottoa.<br />
- Takuu-Säätiö edellyttää maksuvaran säilymistä koko takauksen keston ajalle, jolloin<br />
väliaikaisen etuuden, kuten ansiosidonnaisen päivärahan saaminen saattaa muodostua<br />
esteeksi saada takaus.<br />
- Vasta alkanut työttömyys ja vielä täysin hoidossa oleva velkatilanne on useimmiten este<br />
saada velkajärjestely käräjäoikeudesta.<br />
- Tarvittaessa asiakas ohjataan talous- ja velkaneuvontaan.
Asiakas E: 30-vuotias pitkäaikaistyötön<br />
- 30-vuotias, asuu vuokralla, pitkäaikaistyötön, ei ammatillista koulutusta eikä<br />
työkokemusta.<br />
Kokonaistilanteen kartoitus<br />
- Asiakasta ei oikein huvita eikä kiinnosta mikään.<br />
- Hän saa peruspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea.<br />
- Hän velkaantuu kokoajan lisää esim. postimyyntiostosten, kirjakerho-, lehti-, puhelin-,<br />
terveyskeskuslaskuista.<br />
- Käydään läpi elämäntilanne.<br />
o Voidaan pohtia syitä nykyiselle tilanteelle.<br />
o Rohkaistaan häntä kiinnostumaan omista asioistaan.<br />
o Tarkistetaan, että hän saa riittävästi tietoa ja tukea.<br />
� Vaikka asiakas ei vielä olisikaan valmis sitoutumaan ja tekemään töitä<br />
asioiden hallintaan saamiseksi, on hänelle hyvä antaa yleistä tietoa<br />
tilanteen jatkumisen seurauksista ja asioiden hoitamisen hyödyistä.<br />
� Ohjataan hänet tarvittaessa eteenpäin saamaan tietoa esim. koulutus,<br />
kuntoutus- tai työpaikoista. Jos tarve vaatii, hänet ns. saatetaan palveluiden<br />
pariin.<br />
� Tärkeää on herättää toivoa, että asiat ovat ratkaistavissa ja huolehtia siitä,<br />
että asiakas tietää mihin ottaa yhteyttä, kun on valmis niitä työstämään ja<br />
ottamaan apua vastaan.<br />
- Asiakkaan tilanteen huononeminen tulisi minimoida silloinkin, kun tulot tai muu<br />
elämäntilanne ei mahdollista prosessinomaista talousohjausta.<br />
o Selvitetään mihin rahat menevät, onko tilanne saatavissa hallintaan.<br />
� Jos perintätoimistojen saatavissa on sairasmenojen perintää, joihin olisi<br />
ollut mahdollisuus hakea/saada toimeentulotukea, mutta velallinen ei ole<br />
sitä tiennyt, suositellaan asiakasta jatkossa ottamaan yhteyttä<br />
sosiaalivirastoon ja selvittämään toimeentulotuen saantimahdollisuudet<br />
näihin menoihin.<br />
- Mm. kulutustottumusten läpikäymisellä ja lisävelkaantumisen<br />
hallintaan saattamisella on iso merkitys jatkoa ajatellen.<br />
- Suuremmat ja/tai pitkäkestoiset velkojen järjestelyt vaativat<br />
asiakkaalta kykyä sitoutua järjestelyihin.<br />
27
Asiakas F: työtön, opintoja aloittamassa, asuu asuntolassa, elatusvelvollinen<br />
- 42-vuotias, työtön, aloittamassa opiskelun, asuu asuntolassa, hakee asuntoa,<br />
elatusvelvollinen<br />
Kokonaistilanteen kartoitus<br />
- Asiakkaan tulona on työmarkkinatuki ja toimeentulotuki.<br />
- Opiskelun myötä työmarkkinatuki muuttuu opintorahaksi, opintolainaa hän ei saa<br />
luottotiedoissa näkyvien maksuhäiriömerkintöjen vuoksi. Toimeentulotukiasiakkuus<br />
jatkuu.<br />
- Asiakas ei tiedä tarkkaan mihin ja paljonko hänellä on velkaa. Oletus on, että velkaa on n<br />
30000€.<br />
o Asiakas on laskenut summan ulosottolistalta.<br />
- Pitää ongelmana sitä, että asunnon saaminen on vaikeaa, koska luottotietorekisterissä<br />
näkyy entisen asunnon vuokrarästivelkaan liittyvä maksuhäiriömerkintä.<br />
- Luottotietorekisteriotteen YVK-maksuhäiriömerkinnät poistuvat kahden vuoden sisällä,<br />
jos asiakas ei tee uutta velkaa. Ulosotossa todettu varattomuus -merkintöjä tulee uusia,<br />
koska hänellä ei ole tuloja eikä varallisuutta maksaa velat pois.<br />
- Lapsen tapaamiset ovat jääneet, koska asuntolaan ei saa viedä yö vieraita.<br />
o Yhteys kunnan lastenvalvojaan, jotta lapsen tapaamiset saadaan järjestetyksi<br />
esim. viranomaisen tiloissa.<br />
o Ohjataan asiakasta anomaan toimeentulotukea lapsen tapaamiskuluihin.<br />
- Elatusapua on määrätty maksettavaksi 136,41€/kk. Elatusmaksurästejä on kertynyt<br />
velaksi pitkältä ajalta.<br />
o Kertyneitä elatusmaksurästejä haetaan anteeksi Kelalta<br />
� Kelalta voi hakea päätöstä saada rästiin jääneet elatusmaksut anteeksi<br />
viimeisen 12 kuukauden ajalta maksukyvyttömyyden vuoksi. Jos rästejä on<br />
pidemmältä ajalta, tulee anteeksi saamiseen olla nk. painavat perusteet eli<br />
perusteeksi ei riitä pelkästään esim. työttömyydestä johtuva<br />
maksukyvyttömyys. Linkki elatustuki- ja maksuvapautushakemus<br />
lomakkeelle.<br />
Velkatilanteen kartoitus<br />
- Asiakkaalla on oikeus saada tietää, mihin ja paljonko hänellä on velkaa ja mitä sille voi<br />
tehdä nyt tai tilanteen muuttuessa, vaikka hänelle ei synny nyt eikä pariin seuraavaan<br />
vuoteen laskennallista maksuvaraa.<br />
- Asiakasta avustetaan hankkimaan saldotiedot veloista, ks. oppaan liitteet.<br />
o Käy ilmi, että ulosoton asiakirjojen mukaan useampaa velkaa on yritetty periä<br />
monta kertaa, siksi ulosottokelpoisten velkojen määrä on lopulta n. 8000€.<br />
o Perintätoimistoilta pyydetyistä saldoista näkyvät n. 2000€ velat.<br />
- Asunnon saannin helpottamiseksi asiakas ottaa yhteyttä entiseen vuokranantajaan ja<br />
tekee tämän kanssa sopimuksen, josta pystyy pitämään kiinni.<br />
o Toimeentulotuen normin varassa elävän asiakkaan voidaan tiukan paikan tullen<br />
katsoa kohtuudella voivan maksaa velkojaan 10 – 50€/kk. Määrään vaikuttavat<br />
terveydentila ja elatusvelvollisuus, harrastukset yms.<br />
o Jos velkoja vaatii kohtuutonta maksusuoritusta ja asiakas tietää, ettei siitä<br />
selviydy, on parempi kertoa se heti velkojalle kuin luvata liikoja. Vaikka<br />
sopimukseen ei päästäisikään, voi asiakas aina maksaa velkaa. Jos suoritus<br />
menee pelkästään korkojen maksuun, eikä velka lyhene, voi muutaman<br />
kuukauden maksamisen jälkeen neuvotella uudestaan maksuohjelmasta.<br />
28
29<br />
- Muille velkojille asiakas ilmoittaa työttömyydestään, asunnottomuudestaan ja opiskelun<br />
aloittamisesta, mikä tarkoittaa, ettei hän pysty tässä vaiheessa maksamaan muuta kuin<br />
vuokravelkaa. Hän lupaa ottaa yhteyttä velkojiin, kun hänen tilanteensa muuttuu.<br />
- Kun asiakas työllistyy, hänellä on hyvät mahdollisuudet saada neuvoteltua, tuloista<br />
riippuen, joko suorat maksusopimukset velkojien kanssa tai sosiaalinen luotto tai Takuu-<br />
Säätiöltä takaus järjestelyluottoon. Asiakkaalle suositellaan yhteydenottoa<br />
velkaneuvontaan heti, kun hänen olosuhteensa muuttuvat. Yhteystiedot löytyvät<br />
www.kuluttajavirasto.fi.
7. Sanastoa<br />
Elinkustannusnormi: Normiin vaikuttavat perheen koko ja lasten ikä. Normi on tarkoitettu<br />
kattamaan ruoka-, vaate-, hygienia- ja satunnaiset terveydenhoitomenot, tv-, puhelin- ja muut<br />
kodin arkeen liittyvät kulutusmenot, harrastus- ja vapaa-ajanviettomenot sekä työmatkamenojen<br />
omavastuuosuuden (n 40€/kk). Velkajärjestelylain mukainen elinkustannusnormi tarkentuu<br />
vuosittain. Se on hieman korkeampi kuin toimeentulotuen elinkustannusnormi.<br />
1.1.2009 alkaen yksin asuvan ja yksinhuoltajan velkajärjestelylain mukainen elinkustannusnormi<br />
on 492€/kk ja parisuhteessa asuvan 413€. Velallisen kanssa samassa taloudessa asuvien alle<br />
17-vuotiaan ensimmäisen ja toisen lapsen elinkustannusnormi on 313€/lapsi sekä kolmannen ja<br />
sitä seuraavien 291€/lapsi. 17 vuotta täyttäneen alle 21-vuotiaan keski- tai toisen asteen<br />
koulutusta saavan nuoren normi on 347€/kk.<br />
Lisätietoja mm. www.finlex.fi, www.takuu-saatio.fi, www.kuluttajavirasto.fi.<br />
Maksuvara: Velkajärjestelyvaihtoehtoja pohdittaessa selvitetään velallisen maksukyky.<br />
Maksuvaralaskelma pohjaa oikeusministeriön asetukseen maksukyvyn arvioinnin perusteista<br />
yksityishenkilön velkajärjestelylaissa 30.3.2001/322. Se on samantyyppinen kuin<br />
toimeentulotuen normilaskelma, mutta elämismenoihin varataan suurempi määrä kuin<br />
toimeentulotuki on.<br />
Pääsääntöisesti kaikki velallisen tulot huomioidaan, paitsi ei toimeentulotukea. Hyväksyttävä<br />
meno liittyy asiakkaan asumiseen, työhön, sairaudenhoitoon, perheen elatukseen tai muihin<br />
näihin rinnastettaviin pakollisiin menoihin. Muut kuin edellä mainitut menot asiakas maksaa<br />
elinkustannusnormista. Tiedossa olevat maksuvaraan vaikuttavat olosuhdemuutokset, kuten<br />
lasten iän mukanaan tuomat (mm. päivähoito-, kerho-, opiskelu-, lapsilisä- ja elatusmaksut),<br />
huomioidaan maksuvaraporrastuksina. Asiakkaan maksukyky voi olla eri kuin hänen<br />
laskennallinen maksuvaransa.<br />
Lisätietoja mm. www.finlex.fi, www.takuu-saatio.fi, www.kuluttajavirasto.fi.<br />
Ks. maksuvaralaskelman malli.<br />
Sakko: Rahallinen rangaistus rikoksesta. Käräjäoikeus voi tuomita sakkorangaistuksen ja poliisi<br />
voi antaa rangaistusmääräyksen, jonka vahvistaa kihlakunnansyyttäjä. Sakosta tulee merkintä<br />
Oikeusrekisterikeskuksen sakkorekisteriin ja poliisiasiain tietojärjestelmään. Sakko tuomitaan<br />
päiväsakkoina. Pienin päiväsakko on 6€ (1.1.2009). Päiväsakon suuruuteen vaikuttavat tulot ja<br />
varallisuus, määrään teon moitittavuus. Jos velallinen ei saa maksetuksi sakkoa kerralla, voi<br />
hän tehdä maksusopimuksen Oikeusrekisterikeskuksen tai ulosottomiehen kanssa sakon<br />
maksamiseksi erissä. Sakosta voi saada tehtyä maksusopimuksen, jos sakkoon ei ole vielä<br />
annettu haastetta muuntorangaistuksen määräämästä oikeudenkäynnistä. Yleensä maksuaikaa<br />
saa enintään vuodeksi.<br />
Rikesakkoja eikä rangaistusmenettelyssä annettuja sakkoja voida muuntaa vankeudeksi.<br />
Tuomioistuimen määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, jos velallinen ei maksa<br />
sakkoa. Tuomioistuimen tuomitsemat uhkasakot, jotka on tuomittu ulosoton tai<br />
oikeudenkäyntikulujen turvaamiseksi voidaan muuntaa vankeudeksi, mutta<br />
muutoksenhakulautakuntien määräämiä uhkasakkoja ei. Ennen kuin velallinen joutuu vankilaan,<br />
hänet haastetaan muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin.<br />
Tilaisuudessa velallinen voi anoa lisää maksuaikaa, pyytää muuntamatta jättämispäätöstä tai<br />
armahdusta koko sakosta. Muuntorangaistuksen määräämisen jälkeenkin velallinen voi välttää<br />
vankeuden maksamalla sakon kertasuorituksena.<br />
Kolme päiväsakkoa vastaa yhtä vankeuspäivää. Uhkasakoissa 30€ vastaa yhtä päivää<br />
vankeutta. Muuntorangaistuksen pituus on vähintään neljä päivää ja enintään 60. Jos<br />
30
maksamatta olevia päiväsakkoja on vähemmän kuin 12 tai uhkasakkoa on vähemmän kuin<br />
120€, ei muuntorangaistusta määrätä ilman erityistä syytä.<br />
Ulosotto: Edustaa viranomaispakkotäytäntöönpanoa, mikä liittyy yleensä rahasaamisen<br />
perintään. Ulosotto käynnistää pakkoperinnän velkojan antaman toimeksiannon myötä. Myös<br />
mm. asunnon hallintaan palauttamiset (häätö) ja lapsen tapaamisoikeuksien toteuttamiset<br />
kuuluvat heille. Ulosottoviranomainen valvoo sekä velkojan, että velallisen etua.<br />
Jotta velkoja voi laittaa saatavansa ulosottoon perittäväksi, velkojan tai sitä edustavan<br />
perintätoimiston pitää lähettää haastehakemus riita-asiassa käräjäoikeudelle saadakseen<br />
maksutuomion oikeudelta. Tuomioistuin toimittaa haasteen velalliselle tiedoksi. Jos<br />
hakemuksesta ei ole huomautettavaa, asiasta annetaan niin sanottu yksipuolinen tuomio<br />
velkomusasiassa. Julkisoikeudellisiin velkoihin ei tarvitse hakea ulosottoperustetta<br />
tuomioistuimelta.<br />
Kun ulosottoviranomainen on saanut velkojalta toimeksiannon, hän lähettää<br />
vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen velalliselle. Jos velallinen ei ota yhteyttä<br />
ulosottomieheen, voi ulosottomies tutkia asiakkaan tulo- ja varallisuustietoja muiden<br />
viranomaisten tietojen perusteella. Jos asiakkaalla on toistuvaistuloja tai rahavaroja<br />
ulosmitataan ensin niitä.<br />
Ulosottomies lähettää velalliselle ennakkoilmoituksen toistuvaissuorituksen ulosmittauksen<br />
alkamisesta ja maksukiellon toistuvaistulon maksajalle. Ulosottomiehen kanssa voi tehdä<br />
maksusuunnitelman, jolloin velallinen maksaa suoritukset itse säännöllisesti suoraan<br />
ulosottoon. Maksumäärä ei välttämättä ole pienempi kuin palkan ulosmittaus, mutta tällöin<br />
työnantaja ei saa tietää ulosottoperinnästä.<br />
Myös varallisuutta voidaan ulosmitata, mutta siitä ei tarvitse lähettää ennakkoilmoitusta<br />
velalliselle. Siten ulosottomies voi varoittamatta kajota pankkitilin rahavaroihin. Ulosmitattua<br />
varallisuutta voidaan myydä julkisessa huutokaupassa. Saadut varat tilitetään ulosotossa<br />
avoimina oleviin asioihin. Ulosmittaus jatkuu kunnes velka on maksettu tai velka vanhenee.<br />
Jos asiakkaalla on ulosotossa vireillä elatusvelkoja, kohdistuu ulosmittauksella saadut<br />
suoritukset ensisijaisesti niihin. Velallinen ei voi määrätä mihin velkaan ulosmitatut varat<br />
kohdistetaan. Jos velallinen maksaa suorituksia itse ulosottoon, voi hän pyytää ulosottomiestä<br />
kohdentamaan suoritus tiettyyn velkaan.<br />
Ellei velallisella ole tuloja tai ulosmittauskelpoista varallisuutta, minkä myynnillä velat tulevat<br />
maksetuksi, todetaan velallinen varattomaksi. Tällöin velallisen luottotietorekisteriin tulee<br />
merkintä varattomuudesta ja ulosottomies joko palauttaa velan takaisin velkojalle tai jättää velan<br />
ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi odottamaan velallisen tilanteen muuttumista. Velan<br />
palauttaminen tai passiivisaatavaksi jättäminen varattomuuden vuoksi ei tarkoita samaa kuin<br />
velan vanheneminen.<br />
Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista, esim. palkasta, eläkkeestä ja erilaisista<br />
päivärahoista. Mm. asumistuki ja lapsilisä eivät ole ulosmittauskelpoisia, eikä niitä lasketa<br />
mukaan kokonaistuloihin. Velalliselta menevään ulosmittausmäärään vaikuttaa omien<br />
nettotulojen lisäksi perheen koko ja sen taloudellinen riippuvaisuus velallisesta. Velallisen ja<br />
hänen perheensä toimeentuloa varten jätetään käyttöön aina suojaosuus.<br />
1.1.2009 on tullut voimaan asteikkoulosmittaus, josta tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta<br />
http://www.oikeus.fi/45167.htm ja linkki maksukieltolaskuriin.<br />
31
32<br />
- Suojaosuus on 1.1.2009 alkaen yksin asuvalle velalliselle 624,60€/kk. Jos velallisen<br />
perheenjäsen on velallisen elatuksen varassa, jätetään velalliselle 849€.<br />
- Jos toistuvaistulo nettona ylittää suojaosuuden ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä<br />
palkasta kaksi kolmasosaa (2/3).<br />
- HUOM! Jos toistuvaistulo on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään<br />
neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).<br />
Jos yksin asuvan nettotulot ovat 4 x suojaosuus, ulosmittaus on 36%:a nettotuloista.<br />
o Esim. Yksin asuva velallinen saa eläkettä nettona 900€/kk, jolloin häneltä<br />
ulosmitataan 183,60€/kk, kunnes ulosotossa olevat velat ovat tulleet maksetuiksi.<br />
o Esim. Yksin asuva velallinen saa palkkaa nettona 1320€/kk, jolloin häneltä<br />
ulosmitataan 440€/kk, kunnes ulosotossa olevat velat ovat tulleet maksetuiksi.<br />
Huom.<br />
Alle tulorajan jäävän toistuvaistulon ulosmittauksen jatkuttua yhtäjaksoisesti vuoden,<br />
velallisella on oikeus saada kaksi kuukautta vapautusta ulosmittauksesta. Vapaa<br />
annetaan yleensä viran puolesta.<br />
Muilla perusteilla vapaakuukausia voi saada vuosittain yhdestä kolmeen. Velallisen<br />
sairaus, työttömyys, elatusapumaksut tai jokin muu erityinen syy voidaan huomioida<br />
ulosmittauksessa. Jotta tilanne voidaan huomioida, on asiakkaan esitettävä perusteet<br />
poikkeukselliselle ulosmittaukselle. Samalla perusteella ei voida saada sekä<br />
vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Jos elatusavut ovat perinnässä<br />
ulosotossa, vapaakuukausia voi saada ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.<br />
Velallisen pitkän työttömyyskauden päätyttyä, voi ulosmittauksen alkamiseen saada<br />
lykkäystä jopa neljä kuukautta, jos velkojan suoritusten saanti ei vaarannu jatkossa.<br />
Kaikkien ulosotossa vireillä olevien velkojien suostumuksella voi ulosmitattava tilitys<br />
olla pienempi kuin ns. normaali ulosmittausmäärä.<br />
Taulukkomaksu: peritään velalliselta kulloinkin kertyneestä suorituksesta<br />
maksumäärästä riippuen 2,5€ - 185€. Ulosoton jatkuttua kaksi vuotta ja maksettuaan<br />
taulukkomaksuja sinä aikana 18 kuukaudelta ei taulukkomaksuja enää oteta.<br />
Lisätietoja: http://www.oikeus.fi/4348.htm<br />
Luottotiedot: Yksityishenkilöistä sekä yrityksistä luottotietorekisteriä ylläpitää Suomen<br />
Asiakastieto Oy. Luottotietoihin rekisteröidään erilaisia tietoja ja merkintöjä: mm. luottokortteihin<br />
liittyvät maksuviiveilmoitukset, tuomioistuimen vahvistamat velat (tuomittu yksipuoliseksi velaksi<br />
(YVK)), velallisen toteaminen varattomaksi ulosottomenettelyssä (UMV ja UMS),<br />
osamaksukaupan ehtojen laiminlyönti, käräjäoikeuden vahvistama velkajärjestely, yrityksen<br />
konkurssi ja edunvalvonnan merkinnät. Velallisen / lainanhakijan / työnhakijan / asunnonhakijan<br />
/ puhelinliittymän avaajan / vakuutuksen ottajan luottotietoja voidaan tietyin edellytyksin kysellä.<br />
Luottotietoja kysyneen tahon nimi näkyy myös luottotietorekisteriotteella.<br />
Merkinnät näkyvät luottotietorekisterissä eripituisia aikoja. Mm. maksuhäiriömerkinnät ovat 2 –<br />
4-vuotisia. Merkintöjen poistuminen ei tarkoita samaa kuin velan vanheneminen. Esim. YVKmerkintä<br />
näkyy luottotiedoissa 3 vuotta, jos merkintä on ainut. Ensimmäinen merkintä muuttuu<br />
4-vuotiseksi, jos rekisteriin tulee uusi maksu. Tuomioistuin vahvistaa velan yksipuoliseksi<br />
velaksi vain yhden kerran, siten YVK-merkintä on kertaluontoinen. Jos velka on ulosotossa, eikä
33<br />
asiakkaalla ole varoja sen maksamiseen tai ulosmittaukselle on jokin muu syy, voi<br />
ulosottoviranomainen palauttaa velan takaisin velkojalle, jolloin luottorekisteriin tulee merkintä<br />
ulosmittausyrityksessä todetusta varattomuudesta. Tällainen estemerkintä UMV ja UMS näkyy<br />
luottotiedoissa 3 vuotta. Samaa velkaa voidaan yrittää periä tuloksetta useamman kerran, siksi<br />
siihen liittyviä varattomuus- tai muu estemerkintöjä voi olla luottotietorekisteriotteella useampia.<br />
Kun merkinnän aiheuttanut velka maksetaan pois, on mahdollista saada ”maksettu”-merkintä<br />
luottotietorekisteriotteelle tai merkintä kokonaan pois tai sen poistuminen nopeutuu. Merkintöjen<br />
putsaaminen on velallisen vastuulla.<br />
Tarkemmat tiedot näkyvät sivustolla www.asiakastieto.fi
Liitteet<br />
VELKATILANTEEN SELVITTÄMISEEN TARVITTAVAT ASIAKIRJAT<br />
ULOSOTTOTODISTUKSEN (VELALLISEN ULOSOTTOASIAT)<br />
ULOSOTTOTODISTUS (VELALLISEN ULOSOTTOASIAT)<br />
Saat sen oman kotipaikkakuntasi kihlakunnanviraston ulosotto-osastolta. Pyydä todistus velkajärjestelyä<br />
varten. Tiedot tarvitaan sekä vanhasta, että uudesta atk-kannasta, (3 listaa).<br />
Helsingin kihlakunnanviraston ulosotto-osasto puh. 010 36 22921 tai -922, -923, -924,<br />
-925, -927, -928, -721, ( www.oikeus.fi/uo/helsinki)<br />
helsinki.uo@oikeus.fi. Käyntiosoite Mäkelänkatu 2 A, 00500 H:ki.<br />
Vantaan kihlakunnanviraston ulosotto-osasto, puh. 010 36 21300, (www.oikeus.fi/uo/vantaa).<br />
ita-uusimaa@oikeus.fi. Käyntiosoite Kielotie 15, 01300 Vantaa.<br />
Espoon kihlakunnanviraston ulosotto-osasto puh. 010 36 21100, (www.oikeus.fi/uo/espoo).<br />
espoo.uo@oikeus.fi. Käyntiosoite Vitikka 1 B 1, 02630 Espoo.<br />
LUOTTOTIETOREKISTERIOTE<br />
Saat sen kerran vuodessa maksutta, paitsi internetin kautta tilattaessa:<br />
1) Täyttämällä netissä tilauslomakkeen, (www.asiakastieto.fi), tulostamalla lomakkeen ja<br />
lähettämällä sen ja kopion allekirjoitetusta kuvallisesta henkilötodistuksesta Asiakastietoon.<br />
tai<br />
2) Tilaamalla maksullisen (6,73€) raportin netin kautta osoitteesta www.omatieto.fi.<br />
Tunnistautumiseen tarvitaan henkilökohtaiset pankkitunnukset. Raportin saa omalle<br />
tietokoneelle ja sen voi maksaa verkkopankissa, puhelimella tai luottokortilla.<br />
tai<br />
3) Lähettämällä tai faksaamalla vapaamuotoisen luottotietorekisteriotepyynnön Asiakastietoon.<br />
Pyyntöön tulee kirjoittaa hakijan nimi, henkilötunnus ja kotiosoite ja se tulee allekirjoittaa<br />
omakätisesti, alle nimenselvennys. Pyynnön liitteenä tulee olla kopio allekirjoitetusta<br />
henkilöllisyystodistuksesta, (esim. ajokortti tai passi) tai kopio Asiakastiedon ilmoituskirjeestä.<br />
tai<br />
4) Käymällä Asiakastiedon kuluttajaneuvonnassa, Työpajankatu 10A, 5. krs, klo 9-15.30. Mukaan<br />
henkilöllisyystodistus, ajokortti tai passi.<br />
Suomen Asiakastieto Oy, Kuluttajaneuvonta, Työpajankatu 10A, PL 16, 00581 HKI,<br />
puh. 1488 6256, faksi 753 9565<br />
OTE SAKKOREKISTERISTÄ JA SALDOTODISTUS KORVAUKSISTA VALTIOLLE<br />
Saat otteen ja/tai saldotodistuksen tilaamalla sen Oikeusrekisterikeskuksesta / asiakaspalvelu, PL<br />
157, Linnankatu 3 B, 13101 HÄMEENLINNA, asiakaspalvelu puh. 010 36 65662, 010 36 65770,<br />
(www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/) oikeusrekisterikeskus@om.fi<br />
SEKÄ TOSITTEET MUISTA MAHDOLLISISTA VELOISTA<br />
Tositteet tiedossa olevista muista veloista (hoidossa ja hoitamattomat), esim. lasku- ja<br />
vuokrarästitositteet, tositteet osamaksuista ja -sopimuksista, perintäkirjeet, tiedot maksusopimuksista,<br />
tiliotteet luotollisista tileistä ja asiakirjat takauksista yms.<br />
34
VELKOJATAHOJA: YLEISIMMÄT PERINTÄTOIMISTOT<br />
PERINTÄTOIMISTOJA JA MUITA PÄÄKAUPUNKISEUDUN VELKOJIA:<br />
Saldotodistuksen saa velkojalta pyydettäessä maksutta kerran vuodessa.<br />
Aktiv Kapital Finland Oy Aktiv Kapital Finland Oy<br />
Sörnäisten rantatie 1, PL 34 PL 79<br />
00501 Helsinki 15111 Lahti<br />
puh 0207 490 590, fax 0207 490 501 puh 0207 490 594, fax<br />
perinta@aktivkapital.fi 0207490503<br />
forum@aktivkapital.fi<br />
Aktiv Kapital Oy<br />
Aktiv Kapital Portfolio Oy<br />
Hki: puh 0207 490 390, cc.aspa@aktivkapital.fi<br />
Lahti: puh 0207 490 391, pf.aspa@aktivkapital.fi<br />
Alektum Perintä Oy = Yleinen Perintätoimisto<br />
Mikonkatu 17 C, PL 15<br />
00101 Helsinki<br />
puh 09- 2313 4850, fax 09- 2313 4841<br />
info@alektum.fi<br />
Gothia Oy<br />
Aurakatu 12 B<br />
20100 Turku<br />
puh 02- 279 2000, fax 02- 279 2001<br />
info.fi@gothiagroup.com<br />
Helsingin kaupunki/liikennelaitos/tarkastusmaksut<br />
09- 3101 2300 klo 9-13<br />
Helsingin kaupunki/pysäköinninvalvonta<br />
puh 09-310 1661, pysakointi@hel.fi<br />
Helsingin kaupunki, vaihde/ terveyskeskus- ja hammashoitomaksut<br />
puh 09- 310 25300<br />
Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, vaihde<br />
puh 09- 3104 011<br />
(elatus sopimukset)<br />
Intrum Justitia OY Intrum Justitia/jälkiperintä<br />
PL 47 PL 519<br />
00811 Helsinki 33101 Tampere<br />
puh 09- 229 11 200, fax 09- 229 11 911 puh 09- 2291 1300<br />
info.finland@intrum.com<br />
Kela Kela, Opintotukikeskus<br />
puh neuvonta 0206 92 206 puh 0206 34 6620<br />
lapsiperhe-etuudet ja elatusmaksuasiat takausvastuuasiat, mm. opintolainat<br />
Kela, Etelä-Suomen perintäyksikkö<br />
puh 0206 35 1589, mm. asumistuen takaisinperintä<br />
35
Lindorff Oy<br />
PL 20<br />
20101 Turku<br />
puh 010 2700 345, fax 010 2700 350<br />
palvelu@lindorff.fi<br />
My Lindorff –verkkopalvelun kautta voi mm tarkistaa velkatilanteen, vaatii pankkitunnukset.<br />
OK Perintä Oy OK Perintä Oy<br />
Töölönkatu 42 Hovioikeudenpuistikko 16<br />
00250 Helsinki 65100 Vaasa<br />
puh 030 6035 640, fax 030 6035 669 puh 030 6035 600,<br />
contactcenter@okperinta.fi fax 030 6035 639<br />
Optum Oy<br />
PL 308<br />
00101 Helsinki<br />
puh 0102 52 010<br />
Ratahallintokeskus � Rautatievirasto � YTV<br />
Junaliikenteen tarkastusmaksutsto sijaitsee Pasilan aseman ylimmässä kerroksessa<br />
(Postiosoite: Opastinsilta 6 A a, 00520 Helsinki)<br />
puh 0102 86 9600 KLO 12-15<br />
kirjaamo@ytv.fi<br />
Sergel<br />
Askonkatu 4, PL 223<br />
15100 Lahti<br />
puh 0200 13 113, fax 020 4042 887<br />
info@sergel.com<br />
Suomen Yleinen Perintätoimisto OY = kts Alektum Perintä<br />
Svea Perintä Suomi Oy = ent Pohjoismainen Perintä<br />
Ratavartijankatu 2<br />
00520 Helsinki<br />
puh 09- 424 2300<br />
asiakaspalvelu@svea.fi<br />
Täys Perintä = kts OK Perintä<br />
Verohallinto<br />
Maksujärjestelyt ja -lykkäykset Verovelkatodistukset<br />
puh 0206 97 028 puh 09- 7311 2668<br />
Pääkaupunkiseudun verotoimisto (toimialue Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vantaa)<br />
Rajatorpantie 8 A<br />
Vantaa (Myyrmäki)<br />
PL 400<br />
00052 Vero<br />
puh 09- 7311 20<br />
Ajoneuvohallintokeskus<br />
verotus@ake.fi<br />
Vantaan kaupunki<br />
puh vaihde 09- 83911<br />
Vantaan kaupunki/ hammashuolto<br />
puh 09- 8392 4308<br />
36
Vantaan kaupunki/ terveyskeskus<br />
puh 09- 8392 3770<br />
Vantaan kaupunki/ pysäköintivirhemaksut ja auton siirtomaksut<br />
puh 09- 8392 4191<br />
pysakoinninvalvonta@vantaa.fi<br />
Viestintävirasto<br />
PL 313 (käyntiosoite Itämerenkatu 3 A)<br />
00180 Helsinki<br />
puh 09- 69 661<br />
Lisää perintätoimistojen yhteystietoja löytyy osoitteesta www.laaninhallitus.fi<br />
Lisää velkojatahojen yhteystietoja löytyy osoitteesta www.vantaa.fi<br />
HUOM!<br />
Kaikkia julkisoikeudellisia velkoja ei voi siirtää perintätoimistojen perittäviksi, esim. tarkastusmaksut,<br />
pysäköintivirhemaksut ja verot eivät ole siirrettävissä perintätoimistoille.<br />
Sen sijaan esim. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja vakuutusmaksut ovat siirrettävissä<br />
perittäviksi perintätoimistoille.<br />
37
VELKALUETTELON ESIMERKKI<br />
- voi muokata tarpeen mukaan<br />
Nro Velkoja NYT / Alkuperäinen Saldopv Pääoma Kok saldo Kkerä<br />
1.<br />
2.<br />
3.<br />
4.<br />
5.<br />
6.<br />
7.<br />
8.<br />
9.<br />
10.<br />
11.<br />
12.<br />
13.<br />
14.<br />
15.<br />
16.<br />
17.<br />
18.<br />
19.<br />
20.<br />
21.<br />
22.<br />
23.<br />
24.<br />
25.<br />
26.<br />
27.<br />
28.<br />
29.<br />
30.<br />
_____________________________________________________________________________________<br />
_____________________________________________________________________________________<br />
_____________________________________________________________________________________<br />
_____________________________________________________________________________________<br />
_____________________________________________________________________________________<br />
_____________________________________________________________________________________<br />
38
MAKSUVARALASKELMAN MALLI<br />
- voi muokata tarpeen mukaan<br />
Tulot € / kk Menot € / kk<br />
Ansiotulot Vuokra tai vastike<br />
Luontoisedut<br />
Vesi, sauna, pesutupa<br />
Päivärahat ja km-korvaukset Sähkö<br />
Elinkeinotulot Koti- tai kiinteistövakuutus<br />
Eläkkeet Kiinteistövero, tontin vuokra, öljy, puut,<br />
Työttömyys-, äitiys-, sairausvakuutus-,<br />
vanhempain-, ym päiväraha<br />
jätemaksu, ekomaksu, nuohous ym<br />
Työmatkakustannukset huomioituna<br />
omavastuuosuudella<br />
Asumistuki Päivä- ja/tai iltapäivähoitomaksut<br />
Kotihoidontuki Elatusmaksut<br />
Lapsilisä Lasten tapaamisoikeuskustannukset<br />
Elatusapu ja/tai elatustuki Terveyden- ja sairaudenhoitokulut<br />
Välttämättömät elinkustannukset<br />
Yhteensä Yhteensä<br />
Maksuvara<br />
Tiedossa olevat tulevat muutokset: tuloissa ja menoissa:<br />
____________________________________________________________________________<br />
____________________________________________________________________________<br />
____________________________________________________________________________<br />
____________________________________________________________________________<br />
____________________________________________________________________________<br />
39
SALDOTODISTUSPYYNNÖN MALLI<br />
- voi muokata tarpeen mukaan<br />
TIEDUSTELU AVOIMENA OLEVISTA VELOISTA / SALDOTODISTUS PYYNTÖ<br />
Pyydän kohteliaimmin lähettämään tiedot kaikista teillä avoimina olevista veloistani ja<br />
vastuistani.<br />
Velkojan nimi:………………………………………………………………………….<br />
PL/katuosoite:…………………………………………………………………………<br />
Postinumero ja postitoimipaikka:……………………………………………………<br />
Puhelin:…………………………………………<br />
Faksi:…………………………………………...<br />
Velallisen nimi:……………………………………………………………………….<br />
Sosiaaliturvatunnus:…………………………..<br />
Lähiosoite/PL:…………………………………………………………………………<br />
Postinumero ja postitoimipaikka:……………………………………………………<br />
Puhelin:………………………………………..<br />
Aika ja paikka…………………………………………………………………………..<br />
Nimikirjoitus ja nimen selvennys……………………………………………………..<br />
……………………………………………………..<br />
40
MAKSUOHJELMAEHDOTUKSEN MALLI<br />
- voi muokata tarpeen mukaan<br />
� Velkoja<br />
� Asianumero tai muu tunniste<br />
� Asiakkaan nimi ja henkilötunnus<br />
� Tietoja asiakkaasta esim.:<br />
o milloin velat ovat syntyneet,<br />
� vanhoissa veloissa on yleensä korko- ja perintäkuluja, joista kannatta yrittää neuvotella<br />
� velan syntyajankohta vaikuttaa velan lopulliseen vanhenemiseen ja siten neuvotteluihin<br />
o paljonko ja mihin velkaa on, esim. liitteeksi velkaluettelo<br />
� jos asiakkaan tilanne ei mahdollista velkojen kokonaisvaltaista järjestelyä parhaillaan ja<br />
siksi neuvotellaan vain yhden velkojan kanssa, ei velkoja yleensä vaadi tarkkoja tietoja<br />
kaikista veloista<br />
� neuvotteluja voi käydä myös puhelimitse<br />
� Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta löytyy kaavake sakkojen ja korvausten<br />
maksuohjelmaehdotuksen tekoa varten<br />
o mihin velkaa on otettuja ja millaisia velat ovat,<br />
o miksi velat ovat jääneet hoitamatta,<br />
o onko velkaantumisen syy nyt hallinnassa tai poistunut,<br />
o millainen asiakkaan elämäntilanne on nyt,<br />
o tulevaisuuden näkymät ja suunnitelmat jne.<br />
� ns. velkahistorialla, elämäntapa- ja olosuhdemuutoksilla on merkitystä veloista<br />
neuvoteltaessa<br />
o liitteeksi mahdollisesti maksuvaralaskelma tai tieto tuloista ja menoista, jotka velkojat hyväksyvät<br />
menoina, ks. sanasto / elinkustannusnormi ja maksuvara<br />
� velkojat vaativat toisinaan kopiot tulo- ja menotositteista<br />
o mahdollisesti avustajatahon tai muun tahon näkemys asiakkaan tilasta, esim. lausunto<br />
päihdehoidosta<br />
� Ehdotus velan tai velkojen kohtuullistamisesta ja maksuohjelmaehdotus.<br />
� Perustelut ehdotukselle, esim viittaus elämäntapamuutokseen, olosuhteisiin ja velkatilanteen<br />
kohtuuttomuuteen ja järjestelyn vaikutuksiin kuntoutumiseen yms.<br />
o kokonaisvaltaisia velkojen järjestelyjä tehtäessä velkojat vaativat yleensä ns. tasapuolista kohtelua,<br />
joten jos velkojia kohdellaan eriävästi, tulee se olla velkojien tiedossa<br />
� Jos tarkoitus on hakea akordia velkojilta ja avustusta esim seurakunnalta, tulee<br />
maksuohjelmaehdotuksesta näkyä se, että ehdotus on sidottu sekä velkojien, että seurakunnan päätöksiin.<br />
� Toivomus, mihin mennessä ja mihin vastaus toimitetaan.<br />
� Päiväys<br />
� Allekirjoitus ja nimenselvennys ja yhteystiedot asiakkaalta ja mahdollisesti avustajalta<br />
HUOM! Neuvottelut eivät aina tuota toivottua tulosta, joskus velkoja tekee vastaehdotuksen minkä velallinen voi<br />
hyväksyä tai tehdä uuden vastaehdotuksen. Velkojan asettamat ehdot velkajärjestelylle tulee käydä huolella läpi.<br />
Kun asiakas ja velkoja pääsevät sopimukseen on sopimukset hyvä tehdä kirjallisena.<br />
Jos maksusopimukseen on päästy, ja asiakkaan olosuhteissa tapahtuu muutoksia, tulee tarkistaa niiden vaikutus<br />
voimassaolevaan maksusopimukseen.<br />
Suuret kokonaisvaltaiset, monimutkaiset ja/tai pitkäkestoiset maksuohjelmat on suositeltavaa tehdä<br />
talous- ja velkaneuvonnassa.<br />
41
ESIMERKKI ULOSOTTOVIRASTOLTA TILATTAVASTA ASIANOSAISTULOSTEESTA<br />
ULOSOTTOVIRASTO ASIANOSAISTULOSTE<br />
Osoite Velalliskohtainen<br />
Asiakkaan nimi Salassa pidettävä<br />
Asiakkaan osoite (Julkisuuslaki (621/99) 24 § 23 kohta<br />
Velallinen<br />
Asiakkaan nimi ja henkilötunnus<br />
Asiakkaan osoite<br />
1 VIREILLÄ OLEVAT ULOSOTTOASIAT = Listan tulostushetkellä parhaillaan perittävänä olevat asiat<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Koti Kiinteistöt Oy Asiamies: Perintätoimisto A<br />
Hakijan osoite Asiamiehen osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 9012345678 Maksettu:<br />
Asianimi: Vuokra saatava pääoma 100,00<br />
Vireilläoloaika: 4.10.2008 – korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 100,00<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: abcdefg Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: pääoma 1017,38<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 1297,71<br />
Täyt.peruste: Kaupungin käräjäoikeus 19.12.2006,<br />
diaarinumero 06/1234, pnro 06/1111<br />
Hakija ja asiamies: Osassa asioita näkyvät sekä alkuperäisen velkojan että perinnästä huolehtivan tahon tiedot.<br />
Jos näkyvissä ovat asiamiehen tiedot, maksuohjelmaehdotukset osoitetaan sinne, muutoin neuvottelut käydään<br />
hakijan kanssa.<br />
� Tämän velan velkoja on Koti Kiinteistöt Oy, joka on siirtänyt asian valvonnan Perintätoimisto A:lle.<br />
Asianumero: Kun velka tulee perittäväksi ulosottoon, sille annetaan aina uusi asianumero. Siksi useamman kerran<br />
ulosotossa käynyttä velkaa ei saa kohdistettua asianumeron avulla, vaan jokainen asia näkyy omalla<br />
asianumerollaan ja joka kerta uudella numerolla.<br />
Asianimi: Kohtaan kirjataan tietoa velan luonteesta.<br />
� Tämä asia on vuokravelkaa.<br />
Vireilläoloaika: Päivämäärä, jolloin velka kirjattu ulosotossa perittäväksi – päivämäärä, jolloin velan perintä ulosoton<br />
kautta on päättynyt. Perinnän päättymisen syitä voi olla useita mm. velka on maksettu, velallista ei ole tavoitettu,<br />
velallisella ei ole ollut tuloja eikä varallisuutta, mitä ulosmitata, velkoja on vetänyt saatavan pois ulosotosta, velka<br />
on vanhentunut. Silloin kun toista päivämäärää ei näy ja kun asia on perittävänä vireillä olevissa ulosottoasioissa,<br />
asia on parhaillaan avoimena.<br />
Ulosmittauskelpoista velkaa tulee periä vähintään 5 vuoden välein, muutoin velka vanhenee, ks. velan<br />
vanheneminen.<br />
� Velka on tullut perittäväksi ulosottoon 4.10.2008 ja perintätoimet jatkuvat.<br />
Viitetiedot: Kohtaan on voitu kirjata velan synty- tai eräpäivä, hakijan tai asiamiehen perintätunnus, asiakas-,<br />
vakuutus- tai laskunumero tms. Korvausasioissa saatetaan näkyviin kirjata korvauksen saajan nimi tai tietoja<br />
yhteisvastuullisuudesta. Usein viitetiedoista löytyy apua, kun velkaa kohdistetaan esim. perintätoimiston<br />
saldotodistuksiin tai muihin ulosottoluettelon velka-asioihin.<br />
� Viitetiedoissa voisi lukea esim. vuokrakohteen osoitetiedot.<br />
Täytäntöönpanon peruste: Päätös- tai tuomiopäivä ja/tai asiaan liittyvä asia-, diaari- tai päätösnumero. Velka<br />
tuomitaan yksipuoliseksi velkomusasiaksi velkojan tai velallisen sijainti paikkakunnan käräjäoikeudessa vain<br />
kerran, minkä jälkeen velkaa voi periä myös ulosoton kautta. Tässä yhteydessä luottotietoihin tulee<br />
maksuhäiriömerkintä. Rikosperusteisissa veloissa asia on saatettu käsitellä myös hovioikeudessa, silloin<br />
diaarinumerossa näkyy kirjain R ja asia saa uudet täytäntöönpano perusteet. Julkisoikeudelliset asiat eivät vaadi<br />
käräjäoikeuden päätöstä. Usein tässä näkyvät tiedot auttavat, kun velkaa kohdistetaan esim. perintätoimiston<br />
saldotodistuksiin tai muihin ulosottoluettelon velka-asioihin.<br />
� Vuokravelkoja ei voi laittaa suoraan perittäväksi ulosmittaukseen, vaikka velkojana olisi kaupunki tai muu<br />
julkisoikeudellinen taho. Jos vuokravelan haluaa laittaa ulosoton perittäväksi, tulee siihen hakea tuomio<br />
käräjäoikeudesta. Vuokravelat ovat yleensä yksipuolisia velkomustuomioita, joista tulee<br />
luottotietorekisteriin maksuhäiriömerkintä (YVK 3 vuotta, ks. sanasto - luottotiedot).<br />
42
43<br />
� Tämä vuokravelka on tuomittu kaupungin käräjäoikeudessa 19.12.2006 yksipuoliseksi velkomusasiaksi.<br />
Luottotietorekisteriotteelle on asiasta tullut maksuhäiriömerkintä, merkintä poistuu luottotietorekisteriotteelta<br />
4 vuoden päästä, vaikka velka olisi vielä maksamatta. Jos velka tulee maksetuksi pois ulosoton kautta<br />
ennen luottohäiriömerkinnän poistumista, voi ulosottoviranomaista pyytää lähettämään maksutieto Suomen<br />
Asiakastieto Oy:öön, jolloin merkintä saatetaan poistaa rekisteristä aiemmin tai rekisteriin voidaan laittaa<br />
näkyviin tieto maksamisesta. Tätä velkaa ei ole aiemmin peritty ulosoton kautta. Velka vanhenee<br />
19.12.2021.<br />
Maksettu: Kohdassa näkyy velkojalle tilitetyt suoritukset ulosmittauksen vireillä olon ajalta. Suoritukset kirjautuvat<br />
myös asianosaistulosteen kohtiin 3 velallisen maksut ja 4 velalliseen kohdistuneita toimenpiteitä.<br />
� Tätä velkaa on maksettu vireilletulopäivän 4.10.2008 jälkeen 100€, suoritus on ulosotossa kohdistettu<br />
pääomaan. Maksutietojen mukaan (ks. sivu 6, kohta 3), maksu on maksettu maksusopimuksen mukaan<br />
15.12.2008, eli suoritusta ei ole otettu pakkoperintänä palkasta. Maksusopimus on tehty 3.11.2008, tieto<br />
näkyy toimenpide kohdasta (ks. sivu 6, kohta 4).<br />
Maksamatta: Kohdassa näkyy vireillä olevan velan kokonaissaldotilanne sisältäen taulukkomaksun<br />
asianosaisluettelon tulostus päivänä. Velkoja saattaa kohdentaa ulosotosta saadut suoritukset erilailla velkaan kuin<br />
ulosotto on ne kohdentanut. Lisäksi asiakas on saattanut maksaa suorituksia suoraan velkojalle, siksi velkojen<br />
järjestelyjä tehtäessä suositellaan pyytämään myös saldotodistus hakijalta tai asiamieheltä. Jos saman<br />
päivämäärän ulosoton ja saldotodistuksen summat ovat eriävät ja tarkoitus on neuvotella velkojen kanssa osaa<br />
saatavaa anteeksi, huomioidaan neuvotteluissa hakijan tai asiamiehen ilmoittamat pääomamäärät, korot ja kulut,<br />
jollei velkojan kanssa ole sovittu toimittavan eri lailla. Velan ollessa vireillä ulosotossa menee kuluna lisäksi<br />
taulukkomaksu, siitä riippumatta maksetaanko velka hakijalle, asiamiehelle tai ulosottoon. Jos hakijan tai<br />
asiamiehen kanssa velasta maksettava määrä eriää ulosoton perimästä saldosta, tulee velkojan ilmoittaa<br />
kokonaissaatavan määrä johon he tyytyvät kirjallisena ulosottoon. Jos tarkoitus on välttyä taulukkomaksulta, on<br />
velkojan vedettävä velka pois perinnästä ulosotosta ennen kuin asiakas maksaa suorituksen hakijalle tai<br />
asiamiehelle, muutoin ulosottotoimina on oikeus periä taulukkomaksu.<br />
� Tässä asiassa kokonaissumma sisältää pääoman, koron ja kulut.<br />
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- -------------------<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Perintätoimisto B<br />
Hakijan osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 8901234567 Maksettu:<br />
Asianimi: Muut yksityisoikeudelliset saatavat pääoma 0,00<br />
Vireilläoloaika: 17.9.2008 – korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 0,00<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: päivämäärä Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: pääoma 1314,22<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 1971,09<br />
Täyt.peruste: Kaupungin käräjäoikeus 10.01.2007,<br />
diaarinumero 07/2341, pnro 07/2222<br />
� Hakijana on Perintätoimisto B, alkuperäisen velkojan tiedot eivät näy.<br />
� Asianimestä ei tässä näy, mitä velkaa peritään, mutta asia ei ole julkisoikeudellinen, eikä rikosperusteinen.<br />
� Asia on tullut ulosottoon perittäväksi 17.9.2008 ja perintä jatkuu.<br />
� Viitetiedot voivat kertoa esim. alkuperäisen laskun eräpäivän.<br />
� Täytäntöönpano perusteen mukaan tähän asiaan on haettu yksipuolinen velkomustuomio kaupungin<br />
käräjäoikeudesta 10.1.2007. Tuolloin luottotietorekisteriotteelle on tullut myös maksuhäiriömerkintä (YVK).<br />
Koska asiakkaalla on aiempia maksuhäiriömerkintöjä, merkintä on 4-vuotinen, eikä 3-vuotinen. Velka<br />
vanhenee 10.1.2022.<br />
� Tähän asiaan ei ole 17.9.2008 jälkeen kirjattu saaduksi suorituksia ulosoton kautta.<br />
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Oikeusrekisterikeskus<br />
Hakijan osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 7890123456 Maksettu:<br />
Asianimi: Rangaistusmääräyssakot pääoma 0,00<br />
Vireilläoloaika: 27.5.2008 – korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 0,00<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: 010101010101 Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: pääoma 72,00<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 72,00
Täyt.peruste: Alueen syyttäjänvirasto 13.12.2007,<br />
pnro 2007/12131415<br />
� Hakijana on Oikeusrekisterikeskus.<br />
� Asianimestä näkyy, että kohteena on rangaistusmääräyssakko. Rangaistusmääräyssakkoja ei voi muuntaa<br />
vankeusrangaistukseksi, kts sanasto – sakko.<br />
� Asia on tullut ulosottoon perittäväksi 27.5.2008 ja perintä jatkuu.<br />
� Viitetietona on sakkoasioissa yleensä sakon viitenumero.<br />
� Sakon on vahvistanut Alueen syyttäjänvirasto 13.12.2007. Sakoista ei tule maksuhäiriömerkintää<br />
luottotietorekisteriotteelle, sen sijaan luottotietorekisteriin voi tulla ulosotossa todettu varattomuus- tai muita<br />
estemerkintöjä. Sakot näkyvät sakkorekisterissä.<br />
� Sakkoon ei ole saatu suorituksia. Sakosta ei mene taulukkomaksua.<br />
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Kaupunki liikennelaitos<br />
Hakijan osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 6789012345 Maksettu:<br />
Asianimi: Julkisen liikenteen tarkastusmaksut pääoma 0,00<br />
Vireilläoloaika: 21.3.2008 – korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 0,00<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: Metro Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: 1.11.04 pääoma 50,00<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 57,00<br />
� Hakijana kaupunki liikennelaitos. Tarkastusmaksuja eikä pysäköintivirhemaksuja ei voi siirtää asiamiehen<br />
perittäväksi.<br />
� Asianimi kertoo, että kyseessä on julkisoikeudellinen velka, eli julkisen liikenteen tarkastusmaksu.<br />
� Asia on tullut ulosottoon perittäväksi 21.3.2008 ja perintä jatkuu.<br />
� Viitetiedoista näkyy, että asiakas on matkustanut bussilla. Tarkastusmaksun antopäivä on 1.11.2004.<br />
Saatava vanhentuu 31.12.2009. Jos viitetiedoista ei selviä velan syntyajankohtaa, mikä määrittää<br />
vanhentumisajan, voi velkojalta pyytää saldotodistuksen josta tiedot selviää. Vanhentumispäivällä on<br />
merkitystä maksuohjelmia tehtäessä.<br />
� Julkisen liikenteen tarkastusmaksut ovat julkisoikeudellisia asioita. Tällainen asia ei vaadi käräjäoikeuden<br />
tuomion hakua velan saattamiseksi perittäväksi ulosottoon. Siten tällaisista tarkastusmaksuista ei tule<br />
maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriotteelle, mutta velan maksamattomuudesta voi luottotietorekisteriin<br />
tulla ulosotossa todettu varattomuus- tai muita estemerkintöjä.<br />
� Tätä velkaa on yritetty periä ulosoton kautta aiemminkin, ks. päättyneistä ulosottoasioista (kohta 2)<br />
asianumero 0123456789.<br />
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- -------------------<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Kansaneläkelaitos opintotukikeskus<br />
Hakijan osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 5678901234 Maksettu:<br />
Asianimi: Opintolainat pääoma 75,42<br />
Vireilläoloaika: 10.10.2007 – korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 75,42<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: 20.01.1997 Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: pääoma 1039,38<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 1151,82<br />
� Hakijana on Kansaneläkelaitos opintotukikeskus.<br />
� Viitetiedoista näkyy, että hakijalla on saatavanaan opintolainaa.<br />
� Velka on tullut ulosottoon perittäväksi 10.10.2007 ja perintä jatkuu. Velka on ollut aiemmin perittävänä<br />
ulosotossa vuonna 2004 asianumerolla 000034567, kts kohta 2.<br />
� Viitetiedoista ilmenee, että opintolaina on erääntynyt takaajan, eli Kelan Opintotukikeskuksen<br />
maksettavaksi 20.1.1997. Velka vanhenee 20.1.2012.<br />
� Tätä velkaa on maksettu vireilletulopäivän 10.10.2007 jälkeen 75,42€, suoritus on ulosotossa kohdistettu<br />
pääomaan. Maksutietojen (kohta 3) ja toimenpide tietojen (kohta 4) mukaan, maksu on kertynyt<br />
veronpalautuksen ulosmittauksesta 4.12.2007.<br />
44
� Kelan takaamiin opintolainoihin ei tarvitse hakea käräjäoikeuden tuomiota velan saattamiseksi<br />
perittäväksi ulosottoon. Luottotietorekisteriotteelle ei tule maksuhäiriömerkintöjä Kelan<br />
Opintotukikeskuksen perimistä opintolainoista.<br />
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- -------------------<br />
2 PÄÄTTYNEET ULOSOTTOASIAT TILITYKSENSAAJITTAIN<br />
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ---------------<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Kaupunki liikennelaitos<br />
Hakijan osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 0123456789 Maksettu:<br />
Asianimi: Julkisen liikenteen tarkastusmaksut pääoma 0,00<br />
Vireilläoloaika: 21.8.2007 – 6.9.2007 korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 0,00<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: Metro Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: 1.11.04 pääoma 50,00<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 57,00<br />
Päät.syy: Valmiina esteellisenä, Varattomuuseste<br />
� Hakijana kaupunki liikennelaitos. Tarkastusmaksuja ei voi siirtää asiamiehen perittäväksi.<br />
� Asianimi kertoo, että kyseessä on julkisoikeudellinen velka, eli julkisen liikenteen tarkastusmaksu.<br />
� Velkaa on ensimmäisen kerran yritetty periä ulosoton kautta ajalla 21.8. – 6.9.2007. Velka on tullut<br />
uudelleen ulosottoon perittäväksi asianumerolla 6789012345 21.3.2008 ja perintä jatkuu.<br />
� Viitetiedoista näkyy, että asiakas on matkustanut bussilla. Tarkastusmaksun antopäivä on 1.11.2004.<br />
Saatava vanhentuu 31.12.2009.<br />
� Julkisen liikenteen tarkastusmaksut ovat julkisoikeudellisia asioita. Tällainen asia ei vaadi käräjäoikeuden<br />
tuomion hakua velan saattamiseksi perittäväksi ulosottoon. Siten tällaisista tarkastusmaksuista ei tule<br />
maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriotteelle, mutta velan maksamattomuudesta voi luottotietorekisteriin<br />
tulla ulosotossa todettu varattomuus- tai muita estemerkintöjä.<br />
� Velka on palautettu takaisin kaupunki liikennelaitokselle 6.9.2007, koska asiakas on todettu varattomaksi.<br />
Hänellä ei ole ollut sellaista tuloa tai varallisuutta mitä olisi voinut pakkoperintää käyttäen ulosmitata.<br />
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Perintätoimisto A<br />
Hakijan osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 1234567890 Maksettu:<br />
Asianimi: Muut yksityisoikeudelliset saatavat pääoma 391,44<br />
Vireilläoloaika: 26.2.2007 – 2.4.07 korkojäämä 8,41<br />
yhteensä 399,85<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: efgabcd Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: pääoma 0,00<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 0,00<br />
Täyt.peruste: Kaupungin käräjäoikeus 24.10.2006,<br />
diaarinumero 06/3412, pnro 06/2333<br />
Päät syy: Valmiina maksettuna<br />
� Hakija on Perintätoimisto A. Sillä on ollut toinenkin asiakkaan velka perittävänään. Parhaillaan ulosoton<br />
kautta peritään vireillä olevissa veloissa (kohta 1) Koti Kiinteistö Oy:n saatavaa, mikä on eri asia kuin tämä.<br />
� Vireilläoloaikana 26.2. – 5.4.2007 on tähän velkaan saatu suoritus. Asiakas on maksanut velan ulosottoon<br />
kertasuorituksena maksukehotuksen saatuaan 2.4.2007 (kohta 3).<br />
� Koska velka on tullut kokonaan maksetuksi ulosottoperintä on päättynyt ja päättymisen syyksi on kirjattu<br />
”valmiina maksettuna”. Velan ulosottotoimet näkyvät kohdassa 4.<br />
� Pääoman ja korkojäämän saldot eivät välttämättä ole kirjautuneet aina todellisen tilanteen mukaan<br />
ulosottolistalle.<br />
� Tämän asian taulukkomaksun osuus kokonaissaldosta on ollut 51€.<br />
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- -------------------<br />
45
Hakija ja asiamies Hakija: Pankki Asiamies: Perintätoimisto A<br />
Hakijan osoite Asiamiehen osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 0102345678 Maksettu:<br />
Asianimi: Muut yksityisoikeudelliset saatavat pääoma 0,00<br />
Vireilläoloaika: 14.11.2006 – 29.12.06 korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 0,00<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: UONO010203 Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: pääoma 2120,96<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 3236,42<br />
Täyt.peruste: Kaupungin käräjäoikeus 1.11.1992,<br />
diaarinumero 1992/1234, pnro 1992/1012<br />
Päät syy: Valmiina esteellisenä, Varattomuus- ja tuntemattomuuseste<br />
� Tämä asia on ollut viimeksi perittävänä ulosotossa ajalla 14.11. – 29.12.2006.<br />
� Tuntemattomuuseste viittaa siihen, ettei asiakkaan osoitetietoja ole ilmoitettu väestörekisteriin tai posti on<br />
palautunut tai palautettu takaisin.<br />
� Jos asiakas on todistettavasti pakoillut velkojaa, voi velkojalle syntyä mahdollisuus hakea käräjäoikeudesta<br />
jatkoaikaa 10 vuodeksi ulosottotoimille. Jatkoaikaa voi hakea 2 vuoden ajan velan vanhentumisesta.<br />
� Ilman jatkoaikaa tämä velka on vanhentunut 1.3.2008, jolloin lopullinen velkojen vanhentumissäädökset<br />
otettiin käyttöön. Jos velka olisi yksityishenkilön saatavaa tai rikosperusteinen, josta velallinen on tuomittu<br />
vankeus rangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun, velka vanhenisi vasta 20 vuodessa. Rikosperusteiset ja<br />
yksityishenkilöiden velat vanhenevat aikaisintaan 1.3.2013.<br />
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Verovirasto<br />
Hakijan osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 0001234567 Maksettu:<br />
Asianimi: Jäännösvero (luonnolliset henkilöt) pääoma 0,00<br />
Vireilläoloaika: 2.6.2004 – 15.12.04 korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 0,00<br />
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: 020001858 Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: pääoma 433,25<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 811,98<br />
Päät syy: Valmiina esteellisenä, Varattomuuseste<br />
� Veroja ei voi siirtää asiamiehelle perittäväksi.<br />
� Verot ovat julkisoikeudellisia velkoja, joihin ei tarvitse hakea käräjäoikeudesta tuomiota velkojen<br />
laittamiseksi ulosottoon perittäväksi. Luonnollisen henkilön jäännösveroista ei tule luottotietorekisteriotteelle<br />
maksuhäiriömerkintöjä.<br />
� Asianimestä näkyy, että kyseessä on jäännösvero. Jos vero olisi perintöveroa olisi syytä selvittää perinnön<br />
laatu, tämänhetkinen arvo jne..<br />
� Viitetiedoista selviää, että kyseessä on vuoden 2000 verovelkaa ja kyseessä on erä 1. Tässä<br />
esimerkkilistassa kohdistenumerot ovat alleviivattu: ___ = verovuosi ja _ _ on erä numero. Eli viitenumeron<br />
toinen ja kolmas numero kertovat verotusvuoden ja viides ja kuudes numero kertovat eränumeron.<br />
� Verovelkaa on todennäköisesti yritetty periä ulosoton kautta aiemmin, mutta tämän tyyppinen ulosotonlista<br />
on ns uudenkannan lista ja tällä listalla näkyy vain 1.4.2004 jälkeen ulosotossa käyneet velat.<br />
� Tätä velkaa on yritetty periä ulosoton kautta viimeksi 15.12.04, jolloin velka on palautettu takaisin<br />
verottajalle varattomuusesteellisenä, eli asiakkaalla ei ole ollut tuloja tai varallisuutta, josta olisi voitu tehdä<br />
ulosmittausta. Verottaja voi kohdentaa veronpalautuksen vanhaan maksamattomaan jäännösveroon. Tuo<br />
voisi olla selitys sille, miksi tätä jäännösveroa ei ole enää myöhemmin peritty ulosoton kautta.<br />
� Vuoden 2000 verot ovat vanhentuneet 31.12.2006.<br />
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ------------------<br />
Hakija ja asiamies Hakija: Kansaneläkelaitos opintotukikeskus<br />
Hakijan osoite<br />
Asian tiedot<br />
Asianumero: 000034567 Maksettu:<br />
Asianimi: Opintolainat pääoma 0,00<br />
Vireilläoloaika: 27.1.2004 – 15.12.2004 korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 0,00<br />
46
Viitetiedot<br />
Hakijan viitetieto 1: 20.01.1997 Maksamatta listan tulostuspvm<br />
Hakijan viitetieto 2: pääoma 2570,88<br />
korkojäämä 0,00<br />
yhteensä 2845,88<br />
Päät syy: Valmiina esteellisenä, Varattomuuseste<br />
� Hakijana on Kansaneläkelaitos opintotukikeskus.<br />
� Viitetiedoista näkyy, että hakijalla on saatavanaan opintolainaa.<br />
� Velan vireillä ollessa ulosotossa vuonna 2004 saatavaan ei ole kirjattu suorituksia. Velka on tullut<br />
uudelleen ulosottoon perittäväksi 10.10.2007 asianumerolla 5678901234 ja perintä jatkuu. Vuoden 2004<br />
kokonaissaldo on ollut suurempi kuin nyt avoimeksi velaksi ilmoitettu kokonaissaldo. Se viittaa siihen, että<br />
asiakas olisi maksanut velkaa suoraan velkojalle, kun velka ei ole ollut ulosotossa perinnässä. Asian voi<br />
selvittää hakijalta.<br />
� Viitetiedoista ilmenee, että opintolaina on erääntynyt takaajan, eli Kelan Opintotukikeskuksen<br />
maksettavaksi 20.1.1997. Velka vanhenee nykyisen lopullisen velkojen vanhentumisen mukaan 20.1.2012.<br />
� Kelan takaamiin opintolainoihin ei tarvitse hakea käräjäoikeuden tuomiota velan saattamiseksi perittäväksi<br />
ulosottoon. Luottotietorekisteriotteelle ei tule maksuhäiriömerkintöjä Kelan Opintotukikeskuksen perimistä<br />
opintolainoista.<br />
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------<br />
3 VELALLISEN MAKSUT<br />
Maksupäivä Rahamäärä e Kertymistapa<br />
15.12.2008 100,00 Maksusopimus<br />
4.12.2007 75,42 Veronpalautuksen ulosmittaus<br />
2.04.2007 399,85 Kehotusmaksu<br />
� Tässä kohdassa näkyvät 1.4.2004 jälkeen ulosoton saamat suoritukset ja niiden kertymistapa.<br />
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- -------------------<br />
4 VELALLISEEN KOHDISTUNEITA TOIMENPITEITÄ<br />
Toimituspäivä Toimenpide Toim.pit.<br />
päät.pvm<br />
15.12.2008 Maksusopimus<br />
3.11.2008 Maksusuunnitelma<br />
4.12.2007 Veronpalautuksen ulosmittaus<br />
6.9.2007 Este, Varattomuuseste<br />
2.04.2007 Valmiina maksettuna 2.04.2007<br />
29.12.2006 Este, Varattomuus- ja tuntemattomuuseste.<br />
15.12.2004 Este, Varattomuuseste<br />
� Tässä kohdassa näkyy toimenpiteet, mitä asioita on asiakkaan velkojen perintään liittyen tehty.<br />
� Jos velka on jouduttu palauttamaan takaisin hakijalle tai asiamiehelle esim varattomuudesta johtuen, tulee<br />
luottotietorekisteriin silloin UMV tai UMS merkintä, kts sanasto – ulosmittaus ja luottotiedot.<br />
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------<br />
Lisätiedot<br />
Ulosottopiiri Velallisen vastaava kihlakunnanulosottomies<br />
� HUOM! Muista, että ulosottolistalla eivät näy kuin sellaiset velat, mitkä ovat ulosottokelpoisia. Eli<br />
asiakkaalla voi olla muutakin velkaa mm. hoidossa olevia tai perintätoimistoilla olevia velkoja, mitkä eivät<br />
ole ulosottokelpoisia.<br />
47
Change language