21.02.2017 Views

Ley-par-Prevenir-y-Eliminar-la-Disc-riminaci%C3%B3n-CDMX-L%C3%A9ngua-N%C3%A1huatl

Ley-par-Prevenir-y-Eliminar-la-Disc-riminaci%C3%B3n-CDMX-L%C3%A9ngua-N%C3%A1huatl

Ley-par-Prevenir-y-Eliminar-la-Disc-riminaci%C3%B3n-CDMX-L%C3%A9ngua-N%C3%A1huatl

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

TRADUCCION EN LENGUA NÁHUATL DE LA LEY PARA PREVENIR<br />

Y ELIMINAR LA DISCRIMINACION DEL DISTRITO FEDERAL.<br />

Okinechtike itech gaceta oficial del distrito federal ipan 24 de febrero de 2011<br />

Okinechtike itech gaceta Oficial del Distrito Federal el 28 de noviembre de 2015<br />

(Kan nechtilistli t<strong>la</strong>yekapa se neskayotl kan kitowa Ciudad de Mexico<br />

Capital tle molonia) MARCELO LUIS EBRARD CASAUBON, t<strong>la</strong>yekanka ye tekiwa<br />

Distrito Federal, yehwan t<strong>la</strong>kame kimati: yen H. Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva del Distrito<br />

Federal, v legis<strong>la</strong>tura tech polewis tech yikanas itech okse:<br />

DECRETO<br />

(T<strong>la</strong>yekapan t<strong>la</strong>nechtilistli ihopachman neskayotl nacional tlen kitowa: ESTADOS<br />

UNIDOS MEXICANOS<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL.- V LEGISLATURA)<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL<br />

V LEGISLATURA.<br />

D E C R E T A<br />

TLANAWATILISTLI TLEN OKICHTIKE SE TLANAHWATILLI TLEN KIPALEWIS<br />

IWAN KIPOPOLO TLEN TECHTLALPANCHIWAN ITCH DISTRITO FEDERAL.<br />

TZONTZE ARTICULO: tlen kipolewia t<strong>la</strong>nawatili tlen kipalewis iwan kachiwa<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalixtli itech Distrito Federal iwan kitit<strong>la</strong>nih t<strong>la</strong>nawatili tlen kipalewis iwan<br />

kipopolox t<strong>la</strong>lpanchiwalixtli itech Distrito Federal panpa mokawaz kemen yiwi:<br />

TLANAWATILLI PANPA KIPOLEWIS IWAN KIPOPOLOS<br />

TLALPANCHIWALIXTLY TLEN DISTRITO FEDERAL


CAPÍTULO I<br />

TLEN KUALTI NOCHTIMEN<br />

Artículo 1. - Tlen tech ititia itech inin t<strong>la</strong>nawahtilli itech sensemi, kineki nochi iwan<br />

tlen kita itech nochy itech Distrito Federal.<br />

Tlen kipolewitok ma kisan itech inhni t<strong>la</strong>nawatilli, yitos tlen kipolewis nochten<br />

t<strong>la</strong>kamen tlen chanchiwan iwan tlen memikiwi itech Distrito Federal.(Se tlen<br />

okiyekt<strong>la</strong>like t<strong>la</strong>tolme, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE 2014)<br />

Artículo 2.- Tlenkipia kichiwaxke yewan tikiwake yen Distrito Federal, itech<br />

t<strong>la</strong>polewilistly iwan oksekimen itech nochten, tikist<strong>la</strong>koske nochten t<strong>la</strong>kamen<br />

ayolpakikan, amo mayito t<strong>la</strong>lpanchiwalistly, ixmatilistli itech Constitución Política de<br />

los Estados Unidos Mexicanos, kanin kinchiwan nochten kintlilwia iwan kimpanoltia<br />

itech Estados Unidos Mexicanos, itech inin iwan osekimen t<strong>la</strong>nahwatilte iwan itech<br />

tlen t<strong>la</strong>katl yoltok.<br />

Mochikahwaktia t<strong>la</strong>nawatia, kinehnextoltis, kitemos iwan kiyekitos t<strong>la</strong>pohpololi tlen<br />

techtzatzakuilia tlen kinketzaltia nochten t<strong>la</strong>kamen tlen molinitoke ich tinochten<br />

tipowin iwan amo t<strong>la</strong>lpanchiwalistly tlen kitzakulia ni moskaltilistli, kemen chikawak<br />

t<strong>la</strong>polewilistli itech iyolilistli, tikiwakapan, tomikahapan, yolchiwalistli, iwan itech<br />

nochi itech Distrito Federal. Iwuhal, kichikawkawis iwan kichikawasken mayolto<br />

panpa kualtis se yolchikawalistly tlen yolchikawak, tlen kiyolitan iwan amo ayito<br />

t<strong>la</strong>miktilistly itch nochten t<strong>la</strong>kame, olocholistli iwan nochten tlen powin tlen itech<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistli. TIKIWAKAPAN KAN MOCHIWAN ICH DISTRITO FEDERAL, VI<br />

TIKIWACHIWALISTLY 2 ISTITUTO TLEN KITEMOWAN TIKIWAKAPAN<br />

Artículo 3.- Itch inin t<strong>la</strong>nawatilli kipian ke se me ixmatilistli:<br />

I. Ki<strong>la</strong>t<strong>la</strong>lia t<strong>la</strong>pewaltilistly iwan tlen yinele tlen kipolewia noxtimen<br />

tikiwakamen tlen monechtia panpa kixmatisken, kolinisken iwan kipolewis<br />

inolilistly itech nochin iwan amo ayito t<strong>la</strong>lpanchiwalistli, kemen kit<strong>la</strong>lia tlen


t<strong>la</strong>nawatia panpa amo kikawilis, kipalewis, kipopolos iwan kit<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>was tlen<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistli;<br />

(TLAPATILISTLI SEMIPAN TLATOLMEN, G.O.D.F. 8 SEPTIEMBRE<br />

2014)<br />

II. T<strong>la</strong>polewilistly panpa kipopoloske tlen noxtimen t<strong>la</strong>chiwalistl,<br />

t<strong>la</strong>maxtikamen, tomipan, tikipanoli, itech nochten tikiwakapan; akimen<br />

kualtin kiyekchiwan, kikuilowan tlen kichiwasken, akichiwakan; tlen amo<br />

itok tlen kipia icht<strong>la</strong>matilistli tlen kichiwan kan motas ke amo moneky,<br />

tikpohpolosken, kanmost<strong>la</strong>kos, ke amo kually, amokikawilis o kimapilwis<br />

tlen omochy itech noctimen t<strong>la</strong>kamen, tlen powin itech t<strong>la</strong>lpanchiwalistli,<br />

panpa nochtimen tlen otinpanoltiken itech amat<strong>la</strong>kuiloli makuilpan articulo<br />

1 itech tikiwakapan Estados Unidos Mexicanos, itech yomitoltiken<br />

nochtimen okitlilwiken iwan ixmaxten itech Estados Mexicanos, itech<br />

articulo 5 tlen kaki t<strong>la</strong>nawatilly, oksekimen t<strong>la</strong>nawatilmen tlen mochiwan;<br />

III. kiyekchiwasken se t<strong>la</strong>kuiloli iwan tikt<strong>la</strong>lisken ken kichiwasken se t<strong>la</strong>nawatili iwan<br />

kist<strong>la</strong>kosken yewan noxtimen tikiwakamen kemen kist<strong>la</strong>koske mich yinele iwan<br />

amochiwan;<br />

IV Kit<strong>la</strong>lisken soniksakan semikan tlen techyikanas, kan kichiwas tlen t<strong>la</strong>polewis itch<br />

noxtimen, panpa techpalewis itech tikiwakapan itech amo mayito t<strong>la</strong>lpanchiwalistli,<br />

kemen kakin yinele.<br />

Artículo 4.- Panpa neskayotl tlen kaki t<strong>la</strong>nawatilli, tlen mokakiltis panpa:<br />

I. Amo owipan: t<strong>la</strong>neloli noxtin tlen yineli kichiwak tlen kihkawilian sonakin<br />

tlen kualtis ka<strong>la</strong>kis; molines; kisas, kimaxtisken iwan t<strong>la</strong>powas kuali,<br />

sanyewan kualtzi itech kanin t<strong>la</strong>kualkan, saneman mich polewisken,<br />

t<strong>la</strong>yeyekolly iwan t<strong>la</strong>powalistli;


II.<br />

Kualtzi tikolochos: yewan tlen mismakasken tlen t<strong>la</strong>polewilistli san akime<br />

t<strong>la</strong>kamen tle mokowan, kemen mitzmakasken se t<strong>la</strong>polewilistly tlen<br />

mixpolowan ti t<strong>la</strong>nis ya kakin, itch t<strong>la</strong>nawatili;<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

III.<br />

Mochiwalistli yineli: yewan tlen itech kitemohwan kipolewisken nochtimen<br />

toyolikniwan akimen amo kinipahnitan, kimakan t<strong>la</strong>mantli panpa<br />

kimpalewia tlen amo kipia iwan, kichiwan, yewan mot<strong>la</strong>mot<strong>la</strong>n oksikimen<br />

tlen kualtiskiaya omichpaktiskiayan itech inin t<strong>la</strong>mante itech nochtih<br />

iyolilis;<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

IV.<br />

Ika pakilistli: tlen amo kuali tlen mosepanowan miak t<strong>la</strong>mantli tlen amo<br />

kikawillia iwan t<strong>la</strong>lpanchiwalistli itech oksekimen tlen powin Israeli, kemen<br />

toyolikniwan tlen powin Judia; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

V. Tikiwakampan kan mochiwan: tlen kichiwa amat<strong>la</strong>kuiloli tlen kitosnike<br />

articulo 46 tlen kakin t<strong>la</strong>nawatili; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

VI. Bifobia: temotilistli ikan inyolilis t<strong>la</strong>kamen tlen kipia kuali nemilistli tlen<br />

kiniken tle amo kulli katenten tlen amo kinyekt<strong>la</strong>powia, t<strong>la</strong>lpanchiwalistli,<br />

kinchiwan ke se me t<strong>la</strong>tzoli kemen osekin t<strong>la</strong>mantli onka tle amo<br />

kinipanitan.<br />

VII. Yect<strong>la</strong>powalistli: yect<strong>la</strong>powalistli panpa kipolewis iwan kipopolos<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistli itech Ciudad de Mexico;<br />

TIKIWAKAPAN OMIKUILLO ITECH DISTROTO FEDERAL, VI<br />

OLOCHOLILISTLI INSTITUTO TLEN KITEMOWAN TLATITLATEN 3<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


VIII. Amoyolchikawak: tlen it<strong>la</strong>xikuales tlen yewan powin itech Distrito Federal,<br />

tlen kitemaka yenele t<strong>la</strong>toli kuali, teyolpakti iwan tlen yineli tlen yewan<br />

t<strong>la</strong>kamen tlen kate o kinchiwilia t<strong>la</strong>lpanchiwalistli; (REFORMADA,<br />

G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

IX. Inin nochtimen: yewan tikiwaken t<strong>la</strong>kewalten yen tlen tikiwa itech Distrito<br />

Federal; tlen se nechokilistle tle kichitoke olocholistli itech nochin ; tlen<br />

olocholistly sanyetzi panpa t<strong>la</strong>nawatilly, llevan tlen t<strong>la</strong>nawatil ma<br />

kixmatikan kemen tlen kinekin seseminte iwan makit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>mikan tomy; iwan<br />

t<strong>la</strong>kamen tlen tlikantoke tlen kimpalewia noxten tlen okinotzke iwan<br />

makit<strong>la</strong>mikan tomy sosemi;<br />

X. (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XI.<br />

Sansemitipowi: ikpewalistli kan noxtimen t<strong>la</strong>kamen nenentoke iwan<br />

sansekam itech mochiwas, chikmomalwuilikan tlen kipia, itech makatok,<br />

tomy iwan tlen techmalkuilia itech nochtimen, kemen tikchiwan itech<br />

nochin toyolilistly, itech tomicapa, tikiwakapan iwan itech se kali;<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XII.<br />

Tipowi san se t<strong>la</strong>mantli: tlen pewan itech siwame iwan t<strong>la</strong>kamen<br />

tikipanowan panpa kuali yolilistli yan san se t<strong>la</strong>mantli tikipanowan,<br />

mopolewia itech nochi tlen kipia iwan tlen okse nemilistle kin makan, ke<br />

men yewan kichiwan tlen kitowan itech nochi t<strong>la</strong>mantli itech ninemilistli,<br />

ikan tomi, tikiwakapan, iwan itech se kali powin; (REFORMADA, G.O.D.F.<br />

8 DE SEPTIEMBRE DE<br />

XIII.<br />

T<strong>la</strong>lpanchiwalistli amokuali: yen tlen iksemikak tle amo popoliwi t<strong>la</strong>mo<br />

sanema yiwi tlen amotepanitake tlen amo kawilia manemi kuali amo<br />

xikint<strong>la</strong>lpanchiwa yewan toyolikniwan, sekimen iwan itech comunidad tlen<br />

amo kinipanitan; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


XIV.<br />

Homofobia: nochten tlen kua<strong>la</strong>nkita kichiwan nochten okset<strong>la</strong>mantli itech<br />

kan kinyekili, tle okset<strong>la</strong>mantli ninyolilistli iwan kinixmaten ken kichiwan<br />

t<strong>la</strong>mantli ken oksekimen tlen t<strong>la</strong>mantli; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XV.<br />

Sanse t<strong>la</strong>mantli: tlen kipia san se t<strong>la</strong>mantle iwan sa se tlepolewilistli,<br />

panpa kixmatis, yolpakis tlen kipia yolilistli iwan nemilistli; (REFORMADA,<br />

G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XVI.<br />

lesbofia: yen tlen amo kipanita, kikua<strong>la</strong>nkita, kimotia, kit<strong>la</strong>lpanchiwa,<br />

kipihpinatia, ixpan oksekimen tlen motan okse t<strong>la</strong>mantli nenentoke son<br />

llewan siwamen monekin; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE<br />

DE 2014)<br />

XVII.<br />

T<strong>la</strong>nawatili: t<strong>la</strong>nawatili panpa kipolewis iwan kipopolos t<strong>la</strong>lpanchiwalistly<br />

Distrito Federal<br />

XVIII. LGBTTTI: Lesbianas, Gays, Bisexuales, Transgéneros, Transexuales,<br />

Travestís e Intersexuales; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE<br />

DE 2014)<br />

LGBTTTI:<br />

XIX.<br />

TLATAMAXIWAL WALI: yewan tlen t<strong>la</strong>kuiloli tle t<strong>la</strong>miti tle ki axitilia panpa<br />

kit<strong>la</strong>nes kan kualtis, kipanoltiske iwan kuali tle kitemaka itech t<strong>la</strong>namak,<br />

t<strong>la</strong>maxtilistli, tikipanoli, sansepano osekimen it<strong>la</strong>nawatilistli t<strong>la</strong>kamen,<br />

molocholistli, tlen katen itech t<strong>la</strong>lpanchiwalistli, panpa kualtis kaxilisken<br />

itech kualitle powilistle, itikipanoli itech nimikilistli, iwan kipopolos tlen<br />

kiwikan t<strong>la</strong>yeyekoli t<strong>la</strong>lpanchiwalistli; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)


XX.<br />

Mokalistli: kua<strong>la</strong>nkitalistli itech siwamen iwan kualtiske motest<strong>la</strong>kawiske<br />

itech pinatilistli, wetzkalistli, kiwikas se kihkitzkis, kit<strong>la</strong>lilis itech it<strong>la</strong>yiyikol<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURA<br />

4 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXI.<br />

Tamachiwalistli tlen tikiwakapan sesemi: kichiwa se tle kiwika tlen<br />

kiyekt<strong>la</strong>lia iwan kaxitilia kaltikipanolme tlen tikiwa iwan makizt<strong>la</strong>koka tlen<br />

motelwia tlen moneneki itech yolilistli, tikiwakapan,noxtimen, itech nochi,<br />

itech osekimen toyolikniwa, tlen kate itech t<strong>la</strong>lpanchiwalistli;<br />

XXII. Tlen monechtia itech noxten: kitowa tlenon kitosneki tlen kiwikas iwan<br />

mochitok tlen kikawilia kixmatis, kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nis iwan weychiwas<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistli, tle amo mot<strong>la</strong>tzot<strong>la</strong> iwan siwamen ;tlen kitowa amoneli<br />

itech t<strong>la</strong>mantimen nemilistli itech siwamen iwan t<strong>la</strong>kamen, kemen<br />

kichiwan tlen kipia kimoyihyikoliske panpa kimoyihyikolisken kaki iwan<br />

kipat<strong>la</strong>skn kikawilis ma t<strong>la</strong>yekapankisa itech tle kichitok itech tinoxten ti<br />

powin;(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXIII. T<strong>la</strong>kamen, moloxolistli tlen kate itech t<strong>la</strong>lpanchiwalistli: t<strong>la</strong>kamen yoltoken,<br />

nocholistli, nelitoke tlen motikipaxotoke akimen kinkikitztia, tlen kinilia<br />

semikak amo tlen kipolowa sekimen inemilistli panpa okse t<strong>la</strong>mantli tlen<br />

amo kualtis tik chiwas itech makuilpan t<strong>la</strong>kuiloli tlen articulo 1 tikiwakamen,<br />

tle amokuali kintoktia tlen Mexico mayito tewan itech iny t<strong>la</strong>nawatili iwan<br />

okse; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXIV. Tokniwan tlen tikipanowan: yewan tle tokniwan tlikanan itech<br />

t<strong>la</strong>pepenalistli, tle powi itech se kuey tikitl itech Distrito Federal, yewan tlek


tlikanan yawin t<strong>la</strong>kewal yawin itech noxtimen tokniwan tle yineli kichiwa<br />

itech tekitl, tlen tzonten kimaka Legis<strong>la</strong>tivas del Distrito Federal itech tle<br />

kiwika se nechokilistli itech nochin itech Distrito Federal, kemen powin<br />

itech Distrito Federal yewan tlen Constitución Política de los Estados<br />

Unidos Mexicanos makitemaka yolilistli; (ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXV. Tlen monextia itech noxten: kitowa tlenon kitosneki tlen kiwikas iwan<br />

mochitok tlen kikawilia kixmatis, kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nis iwan weychiwas<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistli, tle amo mot<strong>la</strong>tzot<strong>la</strong> iwan siwamen; tlen kitowa amoneli<br />

itech t<strong>la</strong>mantimen nemilistli itech siwamen iwan t<strong>la</strong>kamen, kemen<br />

kichiwan tlen kipia kimoyihyikoliske panpa kimoyiyikolesken kaki iwan<br />

kipat<strong>la</strong>stlen kikawilis ma t<strong>la</strong>yekapankisa itech tle kichitok itech tinoxten ti<br />

powin; (ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXVI. Opekin tlen kichiwa itech nochi: kist<strong>la</strong>kowa kemen kit<strong>la</strong>tikitia san se<br />

t<strong>la</strong>mantl; ni t<strong>la</strong>tekitia san yimanik, tlen t<strong>la</strong>tol mota, kenin tipialis mia<br />

chikawalistli itech se t<strong>la</strong>toli tlen miak tekitl iwan kuali sowitl mayito;<br />

(ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXVII. T<strong>la</strong>neltok: t<strong>la</strong>neltokilistli tlen necy itech tot<strong>la</strong>maxtilistli tlen miak powi itech<br />

se t<strong>la</strong>katl t<strong>la</strong>mo itech se oloxolistli, mayito ik semikak o t<strong>la</strong>mo mo t<strong>la</strong>toltial<br />

san se t<strong>la</strong>mantli itech se nescayolt o kenin kichitok; (ADICIONADA,<br />

G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXVIII. Amo tekpanitalistli: yewan tlen mochiwan kemenian mo nextiti tlen<br />

amo kineki kit<strong>la</strong>kewas tlen okitoktike it<strong>la</strong> iwan tikipanitasken ni tonali o<br />

okseki it<strong>la</strong> itech tekitl; t<strong>la</strong> tikiliske tlen itech witeki tlen okichin, tlen kikilia<br />

iwan motilistli tlek kipanowa, tlen miak kit<strong>la</strong>nawatia iwan tlen nochi t<strong>la</strong>matli<br />

tlen kitoktia; (ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


XXIX. Transfobia: se t<strong>la</strong>lpanchiwalistli, t<strong>la</strong>wikaltilistli, t<strong>la</strong>tzikayotl, motilistli,<br />

katewalistli, t<strong>la</strong>lpanchiwalistli, pinatilistli, t<strong>la</strong>tikipacholistli itech tokniwa tle<br />

t<strong>la</strong>mo mota chotitos. (ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE<br />

2014)<br />

XXX. Tietos tixmaxtle: set<strong>la</strong>mantli panpa kualtis tikpias se it<strong>la</strong> t<strong>la</strong>xialilistli itech<br />

inemilistli tokniwa, tinoxten tipowin se t<strong>la</strong>mantli iwan amo t<strong>la</strong>lpanchiwalistli<br />

itech noxtimen tokniwan ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO<br />

FEDERAL, VI LEGISLATURA INSTITUTO DE INVESTIGACIONES<br />

PARLAMENTARIAS 5<br />

Powi itech nochin, t<strong>la</strong>polewia itech tinoxten tipowi opeki t<strong>la</strong>kuilolmen yawin<br />

moxikualistli tlen kiwikasken, panpa kinankilis mochiwa tlen pewa itech<br />

powin san set<strong>la</strong>mantl; (ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE<br />

2014)<br />

XXXI. Kua<strong>la</strong>nalistli iwa se oloxolistli: ye tlen kichiwan ilkawalistli itech t<strong>la</strong>kamen<br />

tlen t<strong>la</strong>polewia tle kint<strong>la</strong>lpanchiwan tlen kipia panpa kist<strong>la</strong>kos t<strong>la</strong>mo<br />

amokawilis tlen kimpaktis iwan yolilistli tlen t<strong>la</strong>kamen kemen se otli tlen<br />

kiyolpaktis itech tikiwamen itech noxten kipian tlen amo kawilis,<br />

polewilistli, t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilistli, mot<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wilistli, itech t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>mantli kualinalistli,<br />

(ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXXII. Xenofobia: moneneki itech noxten t<strong>la</strong>kamen tlen powin itech okset<strong>la</strong>matle<br />

ken Mexicana. (REFORMADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 5.-Amokualtis son kalye tlen talpanchiwalistli, tikakilitoke itech inin poliwin,<br />

popolilistli, t<strong>la</strong>mantle, amokineki, tlen akimen tlen itech Derechos Humanos tlen<br />

t<strong>la</strong>kamen, oloxolistli, katen o amo itech t<strong>la</strong>lpanchiwalistli tlen kint<strong>la</strong>llylian nochten<br />

t<strong>la</strong>kamen yoltoken o tlen wewey t<strong>la</strong>namakalistli itech noxtimen tlen kipia se<br />

t<strong>la</strong>yeyikole teixpolo panpa tlen kichiwan panpa tlen kimaty kan opekin itch sesemi,


can witz, t<strong>la</strong>tolly, siwatl o t<strong>la</strong>katl, kist<strong>la</strong>kowan kany witz, it<strong>la</strong>tol, keski xiwitl, tlen amo<br />

chikawaken, kanyn kakin, itch noxtimen itch tomikapan, tlen mota, mixkuaally katen,<br />

ken kakin, konewa, kan powi itc tiopantly kany, tlen t<strong>la</strong>tolly kipia panpa tikiwacapan,<br />

itch it<strong>la</strong>maxtilistl, yect<strong>la</strong>powilistly itch it<strong>la</strong>kkayotl, tlen kipaktia itch ye, mich ya<br />

yomonamikty, panpa nyt<strong>la</strong>yiyikol,mot<strong>la</strong>patilistly, kichiwa, mollinia, mich moikuilowa,<br />

t<strong>la</strong>pipinolwia, mich it<strong>la</strong> kichichina, oksiky it<strong>la</strong>n tlen kichinkarowa it<strong>la</strong>kayotzy, yolpakin<br />

ikan kually nenemilistly iwan manenemy kan t<strong>la</strong>kualkan, keme tikpia san se t<strong>la</strong>mantly<br />

to yolilistl yewan t<strong>la</strong>kamen iyakapan tokually nemilistl. Yitos t<strong>la</strong>yekapankemen<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistl bifobia, homofobia, lesbofobia, transfobia, misoginia, xenofobia, <strong>la</strong><br />

segregación racial iwan oksekimen t<strong>la</strong>mante tzalitoske tlen amo t<strong>la</strong>welkak,<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistly itch tzonakin olochilist<strong>la</strong>yiyikol<br />

Artículo 6.- Itch t<strong>la</strong>tolly tlen articulo 5 tlen ini t<strong>la</strong>nawatilly, tlen kiyiyikowan kemen<br />

kenik kaki t<strong>la</strong>lpanchiwalistly:<br />

Amo xikawilly tlen amit<strong>la</strong> kipia itch t<strong>la</strong>maxtillistly itch sesemy, kemen t<strong>la</strong>polewilystl,<br />

tlen kinekillia panpa wekawas itch nechicolestly momaxtiken;<br />

Tinka<strong>la</strong>ktisken tlen tikakillya, yokinist<strong>la</strong>koke tlen wally tlen ya yomopepenke amamen<br />

t<strong>la</strong>mo tintempakistiske ken kakin ikan amatl kan mamota, tlen kipia tlen<br />

t<strong>la</strong>yekapankistok t<strong>la</strong>mantlytlen ika opeki tlen powin sanse iwan amo<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistly;<br />

III.<br />

Amo tikawilisken tlen tlen amit<strong>la</strong> kitzikuiliapanpa kipepenasken itch<br />

tikipanolly, tiksakuaskent<strong>la</strong>polewilistly tlen owipan, wekawas kaxitilia itch<br />

siye;<br />

IV.<br />

Kit<strong>la</strong>lis kipaktis t<strong>la</strong>mante itech itl<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wilistly, tlen kit<strong>la</strong>netia iwan kenkaki<br />

t<strong>la</strong>chiwalistly panpa tikipanolistly sonse t<strong>la</strong>mantly;


V. T<strong>la</strong>walistly amokawillys itch iowipan tlen t<strong>la</strong>polewilistly tlen kualty iwan<br />

t<strong>la</strong>yeyiikolly tlen kimaty panpa tikipanolly;<br />

VI. t<strong>la</strong>tilistly, aomo tikawiliske t<strong>la</strong>kuilolly tlen okasike itch derechos humanos<br />

iwan wally tlen amo ti kawillys tlen powin itch derehos humanos tlen<br />

kitowan tlen powin piltomen takomen iwan chokomen;<br />

VII. Amo tikawillys t<strong>la</strong>mo ti tamachiwilis, tlen amo kawillia kit<strong>la</strong>lilis ipan t<strong>la</strong>chias<br />

iwan tlen amo owikan tlen kit<strong>la</strong>lia tlen kit<strong>la</strong>netian iwan tlen powin tlen mota<br />

panpa kualtis; kemen kichiwas tlen itch powi iwan katzis t<strong>la</strong>kuiyolly tlen<br />

monekin tlen powi itch iwan powis itch tlen monekin panpa tlen kichiwilia<br />

itch t<strong>la</strong>patilistly;<br />

VIII. Amo kawilis t<strong>la</strong>mo kitokilis tlen t<strong>la</strong>polewia sanset<strong>la</strong>mantly itch<br />

t<strong>la</strong>polewiliskalmen, tikiwakapan t<strong>la</strong>mo its okse;<br />

IX. Amo tikawillys, titamachiwilis t<strong>la</strong>mo tlen kineki itch erechos humanos tlen<br />

t<strong>la</strong>polewia tikiwakapan, itch it<strong>la</strong>polewilistl yoltok t<strong>la</strong>mo mochian,iowipan<br />

tlen it<strong>la</strong> ipan kistok itch sesemin itch distrito federal, t<strong>la</strong>tolmen tlen itch<br />

legis<strong>la</strong>ción tlen kit<strong>la</strong>lilia<br />

X.<br />

XI. Amotikawillis makimaxkaty t<strong>la</strong>mo kitemos amo xichiwa tlen tiktemakas;<br />

XII. Amotikawillis, ma kimaxkate itch dercho humano xieto kemen tinakastly<br />

iwan akmotineky, itch timopolewis t<strong>la</strong>mo xio, iwan tlen onpatietos tlen<br />

kichiwan tlen kitowan kit<strong>la</strong>toltia itch nochen tlen kichiwan tlen kitemowan<br />

ywan tlen kipia se;<br />

XIII. Xikt<strong>la</strong>lily iwan tikawilis tlen waltis tinenekis tlen kilpis itch derechos tlen tlen<br />

kipolowa iwan amo t<strong>la</strong>lpanchiwalistly, mopinawilistly iwan mosepanowan<br />

tokniwan;<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XIV.<br />

t<strong>la</strong>tzatzakuilixtli amo ti kawilis makipehpena panpa tekitl tlen itl<strong>la</strong>kaw, tlen<br />

moneky, isiwak; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


XV.<br />

Teyolkohkoiwan pinawalistly tlen tokniwan iwan tikchiwas it<strong>la</strong> temokty<br />

ipanpa itich se t<strong>la</strong>kuiloly tlen tiktit<strong>la</strong>nys t<strong>la</strong>mo ikan ixkopinkayome san kenik<br />

kemen t<strong>la</strong>powilistly, ikan it<strong>la</strong> tinechtis t<strong>la</strong>mo ompa timotonal polotos.<br />

XVI.<br />

tzakuilihlitztly t<strong>la</strong>mo amo tikawilys tlen kichiwa itch nitonally kan kinextia<br />

it<strong>la</strong>yihyikolly, kimaty t<strong>la</strong>mo se tlen t<strong>la</strong>tihochiwa<strong>la</strong><br />

XVII. Amit<strong>la</strong>kitowa t<strong>la</strong>polewilistly tlen kakin t<strong>la</strong>tihochiwa<strong>la</strong> kitzt<strong>la</strong>kuwan<br />

t<strong>la</strong>patikeh tlen kimatin yewan tokniwan tlen tzaktoke amo kualty kanan<br />

yiwin tlen tzaktoke itch kalt<strong>la</strong>paltiloyan;<br />

XVIII. Tzakuilihlitztly ihowipan tlen kitemowan itich t<strong>la</strong>tolly tlen t<strong>la</strong>nawatilly tlen<br />

kiwikan;<br />

XIX.<br />

t<strong>la</strong>tzatzakuilistly tlen onka tlen monekin ipanpa motzkaltis iwan kually yiwi;<br />

tlen ich meneki yewan takotzihtzinte iwan chokotzihtzinte;<br />

XX.<br />

amit<strong>la</strong>kitowa t<strong>la</strong>tzatzakuilistly amo tikawilis, it<strong>la</strong>npa tzonkalye, ihowipan<br />

tlek kit<strong>la</strong>toke iwan tlen kipolewia iticg Distrito Federal;<br />

XXI.<br />

amit<strong>la</strong>kitowa t<strong>la</strong>tzatzakuilistly amo tikawilis, it<strong>la</strong>npa tzonkalye, tlen kilwitilia<br />

tlen kit<strong>la</strong>kewan tlen amo monenekin ipanpa t<strong>la</strong>kamen itch tlen amo<br />

monenekin t<strong>la</strong>paty;<br />

XXII. t<strong>la</strong>tzatzakuilistly amo tikawilis mat<strong>la</strong>kuha, chanchiwalistly, yolpakilistly,<br />

iwan makitzt<strong>la</strong>ko se t<strong>la</strong>paty tlen kimaty;


XXIII. amit<strong>la</strong>kitowa t<strong>la</strong>tzatzakuilistly amo tikawilis, it<strong>la</strong>npa tzonkalye, ihowipan<br />

sankalye t<strong>la</strong>polewilistly tlen amo miak kit<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wa o tlen miak tlen<br />

kitemakan se t<strong>la</strong>polewilistly nochtimen;<br />

XXIV. T<strong>la</strong>tzakuilistly,tlen amokitowan tlen waltis nenemis makuiltis tzonkalye<br />

iyoliknen<br />

XXV. Kist<strong>la</strong>kos tzonkenik tamo kimakas amo itok t<strong>la</strong>mo amo kualtzy;<br />

XXVI. T<strong>la</strong>lihlistly, t<strong>la</strong>tzakuilistly amo kawilis ma t<strong>la</strong>polewin itich tikipanolmen<br />

kualmen, makuiltilistly, yekchiwalistly iwan tlen ipanitalistly;<br />

XXVII. T<strong>la</strong>lilistly, t<strong>la</strong>tzakuilistly amo kikawilistly makipia t<strong>la</strong>powalistly, t<strong>la</strong>manty,<br />

tlen mochitin ken panotiwin amo t<strong>la</strong>kakalitzo tlen kimapilwia itich articulo<br />

2 fraccion II, tlen t<strong>la</strong>xeloly A, itich Constitución Política itich Estados<br />

Unidos Mexicanos;<br />

XXVIII. Amo ti kawillis, tzakuilistly, tlen kipia, pakilistlytlen itich pakilistly<br />

kitzlowan tlen itich chahchiwan tokniwan t<strong>la</strong>powan t<strong>la</strong>matly tzanyewan tlen<br />

powin itich se nechikolistly, tlen kiwikan it<strong>la</strong>tolwan, tlen kichiwan itich<br />

ihowipan sawelkually, tlen kichiwan itich ninyolilistly tlen powinitich<br />

nochtimimen tlen amo kichiwan wallyitich articulo 2 itich Constitución<br />

Política de los ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURA INSTITUTO DE INVESTIGACIONES<br />

PARLAMENTARIAS 7, Estados Unidos Mexicanos y de los convenios y<br />

tratados firmados y ratificados por los Estados Unidos Mexicanos;<br />

XXIX. Tiknekilis tlen tzaye, kitoka, wa<strong>la</strong>nilistly, t<strong>la</strong>pachililistly, amoipanitalistly,<br />

wikaltilistly, mahmaltilistly, pinatilistly ipanpa tzohnaki toyoliknen,<br />

ohlocholly;


XXX. Tiktenewas t<strong>la</strong>mo poliwilistly itich pachililistly t<strong>la</strong>mo wikaltilistly ipanpa tlen<br />

powin itich se mokohkolistly, tlen kitemaka tlen most<strong>la</strong>kowa, panpa<br />

mot<strong>la</strong>patilistly, t<strong>la</strong>powalistly, molinilistly t<strong>la</strong>mo kitzelis ixpan noxtimen kan<br />

kipolewisken tlen kist<strong>la</strong>kowan akinin yen, tlen mitznextis akinin te, ken<br />

tip<strong>la</strong>powan kan misnextia, panpa okse it<strong>la</strong>;<br />

XXXI. Amo tikawillys, tiktamachiwillys itch iowipan okse tlen kipia, tekitl t<strong>la</strong>mo<br />

kan kipolewia, panpa kipia niamawan tlenkixpankistia , iwan kenik kaky<br />

ywan tlen kipaktia itch nit<strong>la</strong>kayotl<br />

XXXII. kixtilixtly tlen kinextia itch okse kalt<strong>la</strong>maxtilly panpa kaky konewan;<br />

XXXIII. Tiksepanos, tiktzawas t<strong>la</strong>polewilistli itich tikipanolly, tlen wekawas tlen<br />

tikchiwa itich timaty tlen, konewa, amokualty it<strong>la</strong> kichiwa mokokowa,<br />

shiwitl tlen tikitowa tlen t<strong>la</strong>nawatilly tlen kichiwan tlen kahky; panpa kipias<br />

kually tlen toyolikny tlen yiki okiske itich seolocholistly kanin<br />

ohmohmachtiaya yinelly t<strong>la</strong>mo itich kan amo ixmaxtly kan kimaxtia; panpa<br />

kitopewan tlen amo kipia t<strong>la</strong>pohpolwilistly ikan nipakilistly iwan panpa tlen<br />

kipia t<strong>la</strong>ht<strong>la</strong>kole;<br />

XXXIV. Kichiwaken, amo kawiliken tlen wally t<strong>la</strong>tol tlen t<strong>la</strong>powan iwan<br />

t<strong>la</strong>kakinitch oksekimen tlen kipia kokolistly tlen kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>wtia ywaqn<br />

it<strong>la</strong>polewilis itch nochy; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE<br />

DE 2014)<br />

XXXV. Tlek temikty t<strong>la</strong>mo sonakin t<strong>la</strong>katl, olocholistly. (REFORMADA, [N. DE E.<br />

RECORRIDA EN SU ORDEN] G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXXVI.<br />

amotikawillis itch tlen kichiwan tlen kalmen tlen kipia ikan o kisilitoken<br />

t<strong>la</strong>poyewily tlen weik kalmen tlek it<strong>la</strong> kipolowa siyewan tlen kititia tlen


amosepanon itch articulo 5 tlen init<strong>la</strong>nawatilly; iwan (REFORMADA, [N.<br />

DE E. RECORRODA EN SU ORDEN, ADICIONADA] G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXXVII. Itch nochi okse t<strong>la</strong>mantly it<strong>la</strong>yiyikol t<strong>la</strong>lpanchiwalistly itch t<strong>la</strong>tolmen<br />

itech articulo 5 tlen inyn t<strong>la</strong>nawatilly<br />

Articulo 7.- amoh mohnana keme t<strong>la</strong>chiwalli, t<strong>la</strong>pachollistli o amokulli t<strong>la</strong>chiwal<br />

tekitli yewah okzekinteh:<br />

I. Yenh t<strong>la</strong>chiwalteh, tleh powih ich me<strong>la</strong>wakh neministli.<br />

(REFORMADO, G.O.D.F.8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

II. Yen t<strong>la</strong>chiwalteh t<strong>la</strong>nawatilteh o yeh zemanawakt<strong>la</strong>tih t<strong>la</strong>nawatilteh, yen<br />

tlen yinelli t<strong>la</strong>chiwalteh, yenh me<strong>la</strong>kah t<strong>la</strong>tamachiwalteh iwan<br />

tet<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wikeh tlen powih Distrito Federal makit<strong>la</strong>llih miak t<strong>la</strong>powalteh<br />

pampa kualtiz maxilliz ze zepanolliztlih tlen yinelle t<strong>la</strong>polewiz iwanh<br />

t<strong>la</strong>kinkawaltiz.<br />

III. Yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilizte tlen mokizkia itech tlen mozt<strong>la</strong>kowat<strong>la</strong>temakal, kualti<br />

t<strong>la</strong>chiwalliztli, t<strong>la</strong>matiliztli tlen powin pampa kichiwaz zanh zeh t<strong>la</strong>tekipanol<br />

IV. Yenh xeloliztli tlen kakih t<strong>la</strong>chiwalteh pampa noxteh iwan t<strong>la</strong>malwilih<br />

zemanawak powih Distrito Federal itech yehwa t<strong>la</strong>malwil zemanawak<br />

iwanh nochi zemanawakh.<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

V. Itec t<strong>la</strong>maxtilliztli, yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilizt<strong>la</strong>maxtilliztli iwan t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilliztli ma powih<br />

itech kawitlih kan ka<strong>la</strong>kiz.<br />

VI. Yenh t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilliztli momaxtiliztli tlen kichikawaltia zepanolliztli iwanh<br />

wekawaliztli itech nochi t<strong>la</strong>katli tech t<strong>la</strong>nawatil t<strong>la</strong>maxtilliztli tlen kiyekt<strong>la</strong>lia<br />

nochi t<strong>la</strong>mantli.<br />

VII. Tenh t<strong>la</strong>chiwalliztli itech ze tekitlih tlen witz itech ze t<strong>la</strong>nawati tlen<br />

machiotokh ich ze t<strong>la</strong>nawatiliztlih.<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURA<br />

8 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS<br />

VIII.<br />

Yen chikoitaliztli tlen itech mopolewiliz polewia itech ze t<strong>la</strong>katlih tlenh kipia<br />

ze kokolliztli, itech yeyekolliztli tlen chikahtok t<strong>la</strong>katli.


IX.<br />

Ich nochi, noxteh tlen amo kipia yeyekollixtli, t<strong>la</strong>chiwalliztli, kikokoxkeh<br />

pampa amohiwaz yeh t<strong>la</strong>nawatilteh, itecpowillizteh o yen t<strong>la</strong>palewil<br />

zetiliztli, yen t<strong>la</strong>katli italiztlih, iwan amo kiyeyekoz kikokoz yen t<strong>la</strong>nawatilteh<br />

tlen nezkayotitokeh iwanh t<strong>la</strong>lpanchiwalliztli.<br />

Achto zehtlih.<br />

Yen tlen mot<strong>la</strong>liliz, mochitoh, mazikamatih iwanh moyekwikah t<strong>la</strong>nawatilteh.<br />

ARTICULO 8.- mo yekt<strong>la</strong>llia keme t<strong>la</strong>nawatil zemanawaktli yenh Gobierno del<br />

Distrito Federal iwanh nochte t<strong>la</strong>n powi inch zemanawacktli, yen me<strong>la</strong>kah pewaliztli<br />

iwan amok chichiko italiztli t<strong>la</strong>nawatiz itech nochi t<strong>la</strong>chiwalteh t<strong>la</strong>tamachiwalteh iwah<br />

tlen t<strong>la</strong>yeyekolli tlen kit<strong>la</strong>llizkeh itech in kawatlih kahn powih in chikawalliztli.<br />

Articulo 9.- yen itech powih altepet<strong>la</strong>kameh kah t<strong>la</strong>nwatiah iwan yewah tlen<br />

tikipanowah pampa altepet<strong>la</strong>kameh kikixkizke nochi tlen ich powih pampa Me<strong>la</strong>ka<br />

ma mochiwah yen t<strong>la</strong>nawatil, ion keme noikih kichiwazkeh iwah kichikawaltizkeh yen<br />

altepetli t<strong>la</strong>nawatilteh. Makipiakah keme it<strong>la</strong>chialliztli amoh mamochiwa iwanh<br />

mamopopoloh yen chichiko italliztli.yeh tlen mochikawaltizke ich pewallizteh tleh:<br />

a) Zetilliztli<br />

b) Amoh chichikoitalliztlih<br />

c) Tekiwah altepetli tt<strong>la</strong>polewil<br />

d) mIk t<strong>la</strong> azikamatilliztli<br />

e) ipaitalliztli t<strong>la</strong>yeyekkol<br />

f) zepanolliztli ich nochi zemanawak nemiliztlih<br />

g) panoltilliztli<br />

h) zetilliztli, iwanh<br />

i) panikah iwan mazi yen t<strong>la</strong>ixmachilliztli<br />

Articulo 10.- itech mot<strong>la</strong>lliliztli yenh inih t<strong>la</strong>nawatilih, yenh olocholizteh iwan<br />

zezkayomeh tlen powih pampa noxteh itech Distrito Federal iwan altepet<strong>la</strong>palewikeh<br />

kan powih int<strong>la</strong>nawatil tlen kipia kipanitazkeh tlen moikuiloz t<strong>la</strong>yekapah:<br />

I. t<strong>la</strong>malwilliztli, t<strong>la</strong>ltikpa olocholiztli, zepanolliztli, wekawalliztli, itech<br />

momalwiliz nemiliztlih iwan wuetilliztli yewanh ichikawalliz t<strong>la</strong>nawatilteh.<br />

II. Yenh tlen kakih pampa mot<strong>la</strong>lliz, t<strong>la</strong>ltikpaitaliztlih, pewaliztli tlen<br />

makipewaltih ze italliztli okachi kualli pampa yen tokniwah, olochollizteh<br />

o altepemeh tlen amikah ipa t<strong>la</strong>chiah.


III.<br />

IV.<br />

yen t<strong>la</strong>nawatilteh tlen kiyekanah me<strong>la</strong>wakh neministli kemeh t<strong>la</strong>powalteh<br />

tlen t<strong>la</strong>me<strong>la</strong>wah kah zemanawakt<strong>la</strong>tih t<strong>la</strong>nawatilteh, t<strong>la</strong>ixpantilizteh,<br />

t<strong>la</strong>kuilolt t<strong>la</strong>yekankeh, t<strong>la</strong>yeyekolteh iwan t<strong>la</strong>chiwalteh itech<br />

nochit<strong>la</strong>yekt<strong>la</strong>lilteh tlen Distrito Federal, yen t<strong>la</strong>chiwalteh pampa<br />

kinchiwazke ocachi chikawaken, amo t<strong>la</strong>xexelokeh iwan me<strong>la</strong>kah pampa<br />

noxteh. Pampa llewah t<strong>la</strong>kameh tlen zemanawak t<strong>la</strong>palewikeh kipia<br />

ikachikawalliztli pampa kichikawaltizkeh inenekilliztli yewah t<strong>la</strong>nawatilteh<br />

iwanh zetilliztli iwan amo chikoitalliztli, ikonh kemen kipanitazkeh iwanh<br />

kimalwizkeh yenh ipanitalliztlih pampa noxteh t<strong>la</strong>kameh. iwanh<br />

Yewah tepozteh altepemeh iwah miak weik altepemh tlen mot<strong>la</strong>lia ich<br />

me<strong>la</strong>wakh neministli iwanh amo chikoitalliztlih nexkayotokeh iwanh<br />

yokint<strong>la</strong>llikeh pampa yenh Estados Unnidos Mexicanos.<br />

Articulo 11.-yewahn zemanawaktli itech i olocholiztli t<strong>la</strong>nawatilli kipia tlen<br />

kizetilizque yen t<strong>la</strong>chiwal t<strong>la</strong>nawatilteh itech in t<strong>la</strong>tikipanolteh iwan ich int<strong>la</strong>tol<br />

t<strong>la</strong>yeyekol, icon keme motak kenik llitoz yen mowikaz yen nezcallotli ich inin<br />

t<strong>la</strong>nawaltilli. Pampa tlen axtok amok kipia tlen moxki panowiz okzekih<br />

t<strong>la</strong>tekipanolteh.<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 9<br />

Mo t<strong>la</strong>lliz itech ixpantiliztekitlih, tekipanolteh, iwan mot<strong>la</strong>lliz kawitli kan mopolewiakeh<br />

II. moyekt<strong>la</strong>lliz iwan mot<strong>la</strong>llizkeh ixpantiliztekitlih, mochiwaz zemikah nextiliztli<br />

yolewalliztli iwan ixmachiltiliztli pampa noxteh tlen tikipanowak pampa<br />

zemanawaktlih itech me<strong>la</strong>kah zetilliztli iwan amo ich chichikok italliztli.<br />

X. Motemaktiz totokah iwanh mazitok yen t<strong>la</strong>matiliztlik tlen kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz yenh<br />

olochollizl9pi; iwanh<br />

IV yen okzekinteh yen tlen t<strong>la</strong>nawatiz ixpantitok t<strong>la</strong>nawatil.<br />

(REFORMADO, G.O.D.F.8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Articulo 12.-nochi zemanawah t<strong>la</strong>katlih iwan tekipanoh zemanawakh tlen powih<br />

Distrito Federal amoh ikah kichikoitazkeh itech t<strong>la</strong>tamachiwalte tlen ich t<strong>la</strong>nawatil<br />

powih iwanh okzekinteh t<strong>la</strong>nawatilteh tlen mokitzkiah.<br />

CAPÍTULO II<br />

T<strong>la</strong>tamachiwaliztly itech zezemi favor itech powilistle san se tlen t<strong>la</strong>polewiliztli.


Artículo 13.- Tlen powi nochi, itech kan powi tlen mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztli iwan tlen tlikantok,<br />

ken kiwikaz , itech okzekimen t<strong>la</strong>tamachiwaliztli tlen amo kawiliz tlen ya kate tlen<br />

kipopoloz t<strong>la</strong>lpanchiwalistly tlen tokniwan, olocholiztli itech tlen kint<strong>la</strong>lpanchiwa tlen<br />

kaki t<strong>la</strong>mo tlen kichitoke itech Distrito Federal, tlen okzekimen:<br />

I. T<strong>la</strong>nankiliztli tlen kinkitzkia panpa powis itech tlen monehneki iwan tlen ya<br />

kimati itech nochi t<strong>la</strong>polewilten tlen ya kinpiah tlen kipopoloz tlen<br />

kimpolowa tokniwan iwan mitzyekchiwiliz kan tipowi panpa ti t<strong>la</strong>polewis<br />

itech tikchiwas, iwan ti kaxitilis, tlen lliwi iwan kist<strong>la</strong>kowan tt<strong>la</strong>polewiliztli<br />

iwan tlen tikiwakapan tlen zezemi powi;<br />

II.<br />

Tikt<strong>la</strong>liliz itech t<strong>la</strong>maxtili panpa t<strong>la</strong>lpanchiwalistli, tlen kolinia tlen kuali<br />

t<strong>la</strong>powalten, t<strong>la</strong>xicoli iwan ipanitaliztli tlen t<strong>la</strong>mantli chanchiwa, itech<br />

oksekimen,ke t<strong>la</strong>powa o mot<strong>la</strong>patilia iwan kan powi itech tiopantli, itech<br />

okze;<br />

III.<br />

IV.<br />

Chiwaliztli iwan tlen kizkaltiti t<strong>la</strong>polewilte tlen kixmachiltia tokniwa iwan<br />

kinyekt<strong>la</strong>powia panpa tikyect<strong>la</strong>toltiz noxten panpa tlen amo itok katen tlen<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwiliztli, tepanitaliztli itech nochten iwan tlen kichiwan tlen<br />

t<strong>la</strong>xikoliztli;<br />

Kimaniliztli, tikmatis iwan mitz machtizke ze t<strong>la</strong>mantli kan zemikak<br />

mokawas itech tokniwa tech polewiankan zezeminte kan Distrito Federal<br />

itech tlen tikniniki itech kuali nenemiliztli itech amo mayito<br />

t<strong>la</strong>lpanchiewaliztli iwan tlen ika opeki itech san se t<strong>la</strong>mantli tipowi;<br />

V. Tipowizke ika ze t<strong>la</strong>polewiliztli tlen techmi<strong>la</strong>wa ikze mikak itech<br />

t<strong>la</strong>ninikiliztli itech Derecho Humano amo t<strong>la</strong>lpanchiwaloztli ika tlen powan<br />

ken opeki kan sanzet<strong>la</strong>manti, kemen tlen yineli mochiwas itch t<strong>la</strong>matiliztli<br />

itech consejo panpa tlen kiyeyekos iwan tlen kitowa panpa zezemen<br />

tokniwa;<br />

VI.<br />

VII.<br />

VIII.<br />

Tikolinez iwan tiwikas yi neli t<strong>la</strong>maxtilistli itech miak t<strong>la</strong>mantli iwan amo<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalistli;<br />

Tikchikawiliz tle kichiwa panpa amo tikawiliz, tiketzaltis iwan tikmakaz ze<br />

t<strong>la</strong>matli panpa itech kokolistli;<br />

Tikyekiliz tlen owipa iwan tlen kikawilia tlen t<strong>la</strong>polewiliztli tlek kizt<strong>la</strong>kowa<br />

t<strong>la</strong>patimen tlen kiwika kemen se t<strong>la</strong>matli iwan iknomatliztli ke opanok iwan<br />

tlen okitemoken iwan kitwmakazken kemen ze ipanitaliztli ikan<br />

t<strong>la</strong>chopawilistli humana iwan t<strong>la</strong>kentilistli papa amo kawiliz tzanken


t<strong>la</strong>matli tlen kichiwa, kemense tlen amo kualtz t<strong>la</strong>zkaltiz kan amo it<strong>la</strong><br />

kimochilia kan okichiwayan t<strong>la</strong>mo ikinawatiaya ika chikawaliztli tlen<br />

kokolistli tlek kimopanoltilia panpa kipia, kichiwan sexo, tlen kist<strong>la</strong>kowa<br />

cocolistli itoka VIH tlen kilia sida, o t<strong>la</strong>mo iwak kipia konetl kemen kichiwa<br />

panppa tiketl;<br />

IX.<br />

Tikchiwaz iwan tiwikaz yinele tikiwakapan itech zezemi tle kolinez, zan ze<br />

t<strong>la</strong>mantli ti powi tlen t<strong>la</strong>polewiliztli iwan ke kitoktia itech tlem mochiwa tlen<br />

tikipanoli iwak tlen kininiki, ika tlen ika kipopolowa tlen t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli<br />

itech ini tikitl.<br />

X. Tikt<strong>la</strong>liliz kan mochiwas tlen yimaniliztli tlen yiwi iwan tikipanoken panpa<br />

kualtiz kikawazken tlen nochten itech t<strong>la</strong>lpanchiwalistliitech kan<br />

kint<strong>la</strong>kewan, kin maxtian, kan mokawa itech tikitl;<br />

XI.<br />

ikchiwaz ze amatl kan t<strong>la</strong>powaz tlen tikchiwaz itech tikipanoli tlen makualti<br />

kemen t<strong>la</strong>manti tlen polewilistli kan powi noxtin tlen t<strong>la</strong>yikapankistoke iwan<br />

tlen kichiwan itech itech itikipanol; ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL<br />

DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

10 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS<br />

XII.<br />

XIII.<br />

XIV.<br />

XV.<br />

XVI.<br />

Tikchiwas tikipanolte tlen mawuekawa kan kimaxtia panpa ipan tikipanoli<br />

iwan kan kitzikuilia tlen powin itech tikitl tlen nele moniki tlen t<strong>la</strong>nawatili<br />

itech tlen powi;<br />

Tichiwaz iwan tiwikaz tlen t<strong>la</strong>powan iwan t<strong>la</strong>polewiliztli panpa tikawaz<br />

weka mot<strong>la</strong>toz itech kalmen;<br />

Tikolinez itch ze kali tlen kichitok ikan t<strong>la</strong>mantli llineli iwan t<strong>la</strong>ni tlen<br />

kichiwan itech zezemi tlek kikawilia mayito wuali iowipan ywan tlen yiwi<br />

itech nochin t<strong>la</strong>kamen;<br />

Amo tikawilisken t<strong>la</strong>mantli tlen itich lliwi se powi panpa zezemi t<strong>la</strong>kamen<br />

ttlen kipia ze kokoliztli, t<strong>la</strong>kamen tlen kipia miak xiwitl iwan ziwamen<br />

konewaken, tlen kichiwa t<strong>la</strong>nawatili itch nochi t<strong>la</strong>mantli;<br />

Tikolinez nochtin tlen kipia ze kali iwan tlen moniki itech nochi o tlen<br />

kitet<strong>la</strong>netia t<strong>la</strong>polewiliztli itech Distrito Federal mayito wali itech tlen pewa<br />

kan kichiwan itech zezemi;<br />

XVII. Amo ti kawilisken itech kani mot<strong>la</strong>powia kan Distrito Federal makipiakan<br />

kan mitzilis kuali panpa tikawilizken kuali makiza tlen nele tlen t<strong>la</strong>nawatili<br />

iteh nochi;


XVIII. Amo ti kawilis makipopolokan itech nochten tlen kiwikan t<strong>la</strong>lpanchiwalistli<br />

tlen ika pewa itech nochi iwan tlen t<strong>la</strong>polewiliztli pomatok panpa itch<br />

nochten t<strong>la</strong>kamen; iwan lllewan kan kalt<strong>la</strong>kualchiwaliztli, kalt<strong>la</strong>kalotiliztli,<br />

kalt<strong>la</strong>wikakiztli, iwan kan kalli nochi t<strong>la</strong>onka, kalt<strong>la</strong>tzotzonaliztli iwan<br />

okzekimen;<br />

XIX.<br />

Tlek okzekimen kan mokawan ini t<strong>la</strong>nawatili iwan okzeki tlen kaki tlen kate<br />

nochten itech t<strong>la</strong>chiwaliztli tlen kinawatia yitoz iwan okzekimen tlen neli<br />

kichiwan tlen kiwikan tlen kitowa tlen wuali kaki, kaki itch okzakan kan<br />

kipia kemen tlen amo kipia, kan kiketzaltia iwan tlen kiyekchiwan tlen<br />

t<strong>la</strong>chiwan tlen t<strong>la</strong>yect<strong>la</strong>ia ika tepotznenemitiliztli tlen nele kichiwan panpa<br />

tokniwa tlen amo kualti kichiwa tlen mokohkowan panpa kualtis<br />

chanchiwas inzelti iwan kichiwas ika pakiliztli itch nochi iyoliliz iwan zan ze<br />

t<strong>la</strong>mantli mapowi iwan okzekimen t<strong>la</strong>kamen, iwan yitoz kuali panpa<br />

kiztlekos ywan kichiwas tlen moneki itech t<strong>la</strong>mantli tlen moneki,<br />

t<strong>la</strong>chiwaliztli kan moniki iwan kalmen tlen mochiwan itech inin t<strong>la</strong>nawatili,<br />

kemen tlen kichiwa.<br />

Artículo 14.- Tlen nochten, itch ninyoliliz tlen kichiwan, kiwikas, itch oksekimen,<br />

kemen okzike t<strong>la</strong>tamachiwaliztli itch tolontli t<strong>la</strong>maxtili panpa kichiwas iwan koliniz<br />

t<strong>la</strong>chiwaliztli tlen powi itech Derecho itech amo t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli tlen t<strong>la</strong>kemen,<br />

olocholiztli tlen powi t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli:<br />

I. Tikpolewizken ikan tlen chikawak tlen yiwi panpa kit<strong>la</strong>lizken tlen moniki<br />

panpa mochiwaz tlen kalt<strong>la</strong>maxtilte tlen powi panpa kipolewiz ikan kuali<br />

t<strong>la</strong>matli tlen t<strong>la</strong>polewiliztli ma kipia tlen amo owipan tlen amo owi iwan<br />

kimapilwiz tlen moniki kan amit<strong>la</strong> owin kichiwaz kan molinis iwan kit<strong>la</strong>liz<br />

okzekimen t<strong>la</strong>tolte;<br />

II.<br />

III.<br />

IV.<br />

Tikoliniz tlen kizt<strong>la</strong>kotoken tlen kipia okse t<strong>la</strong>mantli tlen most<strong>la</strong>kowan tlen<br />

kaki itech t<strong>la</strong>maxtiliztli, ika se tlen tlikantok iwan tlen tlikantoke itech<br />

nochtin iwan tlen tzaktoke;<br />

Tikt<strong>la</strong>lilizke tlen yimanik iwan tlen t<strong>la</strong>maxtiliztly tlen tlikantok iwan<br />

t<strong>la</strong>polewili itech t<strong>la</strong>maxtiliztli itech t<strong>la</strong>mantli tlen Derechos Humanos iwan<br />

powi tlen ipan kiztok<br />

Tikpolewiz tlen t<strong>la</strong>paloliztli iwan okzekimen tlen moochiwan tlen ymanik<br />

iwan tlen omotemo t<strong>la</strong>toli, panpa t<strong>la</strong>maxtiken, momaxtiken, nanamen iwan<br />

tetamen tlen powi itech ze kalli itech kalt<strong>la</strong>maxtilten primaria iwan<br />

secundaria itech Distrito Federal, itech t<strong>la</strong>mantli amo t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli<br />

iwan Derechos Humanos itech konemen iwan takomen;


V. Tikolinis tlen t<strong>la</strong>maxtiliztli tlen ya katen iwan t<strong>la</strong>polewil itech chamaxtiliztli<br />

tlen kitemaka nemilistli tlen kiwikan tikchitoke cuenta tlen kiyekt<strong>la</strong>lia tlen<br />

powi itch ken katen tlen chanchiwan itech Distrito Federal;<br />

VI.<br />

VII.<br />

VIII.<br />

IX.<br />

Tikoliniz ihowipan itech t<strong>la</strong>zaloli iwan tlen kitihtia ikzemikak<br />

Tikchiwas itech tlen iyoliliztli tlen powi iwan kiwikan tlen mitowa tlen ka<strong>la</strong>ki,<br />

ikzemikak, tlen powi iwan kichiwa itech tikitl kalt<strong>la</strong>maxtiloya itech nochi tlen<br />

powi iwan t<strong>la</strong>manten; ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO<br />

FEDERAL, VI LEGISLATURA INSTITUTO DE INVESTIGACIONES<br />

PARLAMENTARIAS 11<br />

Amo ti kawiliz, iwan popololiztli tlen tikotonazken itech chokomen iwan<br />

takomen momaxtiken tlen powi itech tlen chanchiwan wekan iwan<br />

t<strong>la</strong>powan t<strong>la</strong>mantli iwan sanyewan kan itech tlen yiwi kitzalotoken ome<br />

t<strong>la</strong>powaliztli;<br />

Tiktopewaz iwan tikt<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz tlen t<strong>la</strong>tamachiwaliztli tlen kichiwan itech<br />

Derechos tlen itech t<strong>la</strong>maxtili itech tokniwan tlen kinenikin t<strong>la</strong>maxtili kuali<br />

tlen moniki kiyekt<strong>la</strong>lia tepozten, tlen tikitl, t<strong>la</strong>powiliztli iwan tlen kaki tlen<br />

itech tlen moniki panpa tlen ika pewa tlen kichiwan itch nochi t<strong>la</strong>ltikpatl<br />

panpa kiyiyikosken tlen tlen amo owipa;<br />

X. Tika<strong>la</strong>ktizke itech tlen kaki iwan t<strong>la</strong>polewiliztli itch t<strong>la</strong>maxtili tlen kiwikan<br />

itech Distrito Federal tlen kipian mowikan itech t<strong>la</strong>powilistli, iwan Derechos<br />

Humanos, kemen yolikiwan tiknextiz itech amat<strong>la</strong>maxtili iwak okzekimen,<br />

panpa tlen Derecho amo mayito t<strong>la</strong>lpanchiwiliztli;<br />

XI.<br />

Oliniliztli, iwan tikchiwas iwan tiwikaz, itech tlen tiwikan tlen moniki,<br />

t<strong>la</strong>chiwaliztli panpa amo tikawiliz, tikakiz tlen mitowa ywan popoliliztli tlen<br />

zontlenamo kinchiwilian itech ckaltamaxtilten panpa kualtzi<br />

mozkaltitiazken konemen, kemen t<strong>la</strong>polewiliztli panpa konemen ika<br />

t<strong>la</strong>maxtili.<br />

Artículo 15.- Tlen powi itech nochi, tlen kiwika itech iyoliliz, kiwikazken, itech<br />

okzekimen t<strong>la</strong>tamachiwaliztli tlen powin itech t<strong>la</strong>miwiliztli t<strong>la</strong>toli itech nochi yoliliztli<br />

tlen t<strong>la</strong>kamen, olocholiztli, tlen powi itech t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli, okzekimen:<br />

I. Tikoliniz tlen kan kichiwan itech iyoliliz tikiwakapan itech Distrito Federal<br />

iwan kan powin kan moyihyikowan, kipat<strong>la</strong> itech kan kinkawilia ma<br />

kiwuiloka;


II.<br />

III.<br />

IV.<br />

T<strong>la</strong>chiwaliztli tlen mochiwaz panpa tikpanoltiz nochtin tokniwan ma<br />

kipiakan amamen tlen moniki kan kizt<strong>la</strong>kozken yetzin, kichitok<br />

t<strong>la</strong>polewiliztli tlen monikin panpa yewan t<strong>la</strong>kamen, olocholiztli tlen powin<br />

itech t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli;<br />

Tikt<strong>la</strong>liliz ihowipan tlen kikawiliz kan powis iten t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli itech<br />

nochi, tikiwikapan iwan tlen kipiaz tikitl kan t<strong>la</strong>pepenaliztli, kan amo mayito<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli , kemen makito keman itech kan t<strong>la</strong>polewia kan<br />

t<strong>la</strong>yekt<strong>la</strong>lia itech nochi tikiwakapan;<br />

Tikolinis tlen ipakiliz ken kichiwa itech ihowipan kan t<strong>la</strong>pepenan itech tlen<br />

powi zanzet<strong>la</strong>mantli;<br />

V. Chikawaliztli tlen titokan itech t<strong>la</strong>chiwaliztli itech nochten;<br />

VI.<br />

Tikt<strong>la</strong>liliz tlen it<strong>la</strong>polewiliz tlen kaki itech yoliliztli iwan nochin<br />

Artículo 16.- Tlen powi itech nochi, itech iyoliliz tlen kiwika, itech okzekimen<br />

t<strong>la</strong>tamachiwaliztli, itech tolontli kan amo kikawiliz iwan kan kiwikaz tlen t<strong>la</strong>polewiliztli<br />

itech t<strong>la</strong>kamen, olocholiztli, tlen powin itech t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli itech okse;<br />

I. T<strong>la</strong>nankiliztli tlen ti powi zanzet<strong>la</strong>mantli tlen ihowipan tlen powi tlen<br />

tikiwakapan, itech owikapan tikpolewis tle moneki tlen yiwi panpa tlen<br />

kizt<strong>la</strong>kowa itiliztli;<br />

II.<br />

Tikmakas, itech t<strong>la</strong>tolmen itech t<strong>la</strong>nawatiliztli tlen kichiwan, tlen powi kan<br />

t<strong>la</strong>nawatia kan amo t<strong>la</strong>patio; tlen kitowan iwan tlen kipatln t<strong>la</strong>toli itech nochi<br />

tokniwan tlen kiniki, tlen kinkochilia panpa Derechos itech tlen kiwikan<br />

tikiwaken tlen kiwikan zanye.<br />

Artículo 17.-Tlen powi itech nochi, itech iyoliliz tlen kiwika, itech okzekimen<br />

t<strong>la</strong>tamachiwaliztli,tlek kipolewis iwan tlen mozepanowan iwan panpa tlen kipopoloz<br />

tlen amo kinipanitan itech t<strong>la</strong>kamen, olocholiztli tlen powi itech t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli,<br />

oksekimen;<br />

I. Palewiliztli itech iyoliliz iwan tlen powin tlen kipolewia t<strong>la</strong>tamachiwaliztli<br />

panpa amo kikawiliz tlen kichiwan tlen amo kuali kichiwan, kitemowa iwan<br />

kit<strong>la</strong>yowitiz tlen mota tlen kichiwan tlen kichiwan; ASAMBLEA<br />

LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

12 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS


II.<br />

III.<br />

IV.<br />

Xiyekizt<strong>la</strong>ko tlen kipolewis, kinextiz iwan tlen kizt<strong>la</strong>kowa tlen Derecho tlen<br />

mozepanowan, kan zaye kitoz iwan it<strong>la</strong>polewil itech tlen kit<strong>la</strong>lilia tlen<br />

tikiwaken tlen kinpolewian ywan tlen t<strong>la</strong>miktia;<br />

Tikchiwaz t<strong>la</strong>mo ti monotzaz panpa tikitoz tlen ipanitaliztli, tlen amo<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli iwan amo zan tlen xikxhiwa panpa it<strong>la</strong>kayo tlen ipan<br />

t<strong>la</strong>towan itch nochi;<br />

Tikoliniz tlen t<strong>la</strong>powiliztli iwan tlen kitowan itech inin iwan itech it<strong>la</strong>kayo tlen<br />

kinpolewian itech nochi panpa amo it<strong>la</strong> owitik tlen yiwin itech tlen<br />

tikipacholiztli, iwan t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli.<br />

Artículo 18.- Tlen powi itech nochi, tlen kiwika itech iyoliliz, kiwikazken, itech<br />

okzekimen t<strong>la</strong>tamachiwaliztli panpa t<strong>la</strong>kamen, olocholiztli, tlen powi itech<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli, itech tankaxtli kan mot<strong>la</strong>palowan tlen okzekimen:<br />

I. Tikinyolitiz t<strong>la</strong>kamen t<strong>la</strong>mo kalmentikipanolte tlen kiytowan, kan kinakuatia<br />

tlen kinextia iwan tlen nochi, tlen kani mot<strong>la</strong>palowan, makipopolo tlen<br />

t<strong>la</strong>powa kua<strong>la</strong>nkitali, tlen tlikantok itch zekimen olocholiztli iwan<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli;<br />

II.<br />

III.<br />

IV.<br />

Tikt<strong>la</strong>liliz, kan tikpolewiz itech kanin mot<strong>la</strong>powian, t<strong>la</strong>paloliztli tln kazin<br />

itech tlen t<strong>la</strong>toli tlen kit<strong>la</strong>tolmamaltia itch nochi tlen t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli;<br />

Tiktopewaz tlen t<strong>la</strong>polewilten tlen kowitian itech iyoliliz itch chikawaken<br />

itech t<strong>la</strong>paloliztli panpa koliniz iwan kinextis ken opeki zanzet<strong>la</strong>mantli iwan<br />

itech Derecho itech amo mayito t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli;<br />

Tikoliniz tlen yimanik t<strong>la</strong>tol iwan tl<strong>la</strong>paloliztli ikan amat<strong>la</strong>kuilolten tlen<br />

kichiwan inin t<strong>la</strong>manten.<br />

CAPÍTULO III<br />

T<strong>la</strong>tamachiwalten tlen yineli m kuali monextian tlen ipanpa zan zet<strong>la</strong>mantli ze<br />

powi tlen t<strong>la</strong>polewilten sección ze tlen katen itech nochin<br />

(REFORMADO PRIMER PÁRRAFO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 19.- Tlen t<strong>la</strong>tamachiwalten tlen yinele iwan tlen t<strong>la</strong>powa ipanpa tokniwan,<br />

tlen olochitoken tlen powi itech t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli kipias kemen ze t<strong>la</strong>mantli, iwan<br />

okzekimen: (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


I. Kipopoloz tlen kitzakuilia itech kaltamaxtilten tlen amo kikawilia itech<br />

ihowipan tlen kichiwan ipanpa kuali iyoliliztli tlen powin zanze t<strong>la</strong>mantli tlen<br />

mokawa itech tokniwan; iwan<br />

II.<br />

Mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nizken iwan kipopoloz tlen t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli tlen kipia se t<strong>la</strong>miliztli.<br />

Artículo 20.- Tlen powin zanzemin itech tlen inyoliliztli tlen it<strong>la</strong> ipan kiztok tlen<br />

kipowazken t<strong>la</strong>tamachiwalizo iwan tlen kintaxt<strong>la</strong>wia tlen kinpolowaakimen tlen lliwin,<br />

itech tlen powin 30 tonamen tlen kinikin okzemin tlen pewa t<strong>la</strong>polewiliztli o ipanpa<br />

tlen kemania kit<strong>la</strong>lia tlen monextiliz itech amame tepozt<strong>la</strong>wo<strong>la</strong>liztli, tlen panowa<br />

axton.<br />

Artículo 21.- Tlen powin zanzemin itech tlen inyoliliztli tlen it<strong>la</strong> ipan kiztok tlen kipian<br />

tlen kitemakazken akini kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>ni, tlen tikitl kinawatia tlen ma kitemo panpa tlen<br />

mochiwaz tamachiwaliztli iwan t<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wiliztli.<br />

Artículo 22.- pampa t<strong>la</strong>nankiliz tlen mowikan itech t<strong>la</strong>tamachiwaliztli tlen kema iwan<br />

t<strong>la</strong>lchawiliztli tlen tikiwake kiwikazken oksekimen tlen mochiwazken tlen nochi tlen<br />

kichiwa panpa t<strong>la</strong>kamen, olocholiztli ywan tlen powi itech t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli:<br />

I. kiyolewaz iwan tiktenchiwaz tlen zanze t<strong>la</strong>mantli se powi iwan kenin tech<br />

ipanita iwan owipan tlen t<strong>la</strong>polewiliztli itech tle nemiliztli itech tomikapan,<br />

tikiwakapan, itech nochin iwan tle kenin ze chanchiwan, itech nochten<br />

t<strong>la</strong>polewilten tlen kiwikan;<br />

II.<br />

tikizt<strong>la</strong>kozken tlen ihowipan tlen kinpolewia tlen ikan pakiliztli tlen kimaka<br />

weytikiwan tlen Gobierno del Distrito Federal; ASAMBLEA LEGISLATIVA<br />

DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA INSTITUTO DE<br />

INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 13.<br />

III. Kiyimaniliz iwan t<strong>la</strong>maxtiliztli itech materia tlen t<strong>la</strong>powa amo<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli, zan ze t<strong>la</strong>mantli ma tipowika kemen ziwamen iwan<br />

t<strong>la</strong>kamen, zan ze t<strong>la</strong>mantli itech t<strong>la</strong>polewiliztli iwan ipanitaliztli itech noxtin<br />

tlen katen, iwan tlen kenin ze chanchiwa ken ze t<strong>la</strong>powa ze motzotzoltia<br />

iwan ken ze moniki; inin panpan nochten tokniwan tlen t<strong>la</strong>polewian iwan<br />

tikipanoken tlen itech tikiwakapan, iwan panpa tlen amo kitekawilian itech<br />

zan tlen t<strong>la</strong>mantli.<br />

IV.<br />

ikan yimanik iwan t<strong>la</strong>maxtiliztli t<strong>la</strong>kamen tlen amo kikakawan tlen t<strong>la</strong>toli<br />

tlen kitowa ma mochiwa tlen moniki, kan amit<strong>la</strong> t<strong>la</strong>panoliztli itech nochi,<br />

t<strong>la</strong>patiloyan iwak okzeki t<strong>la</strong>kamen panpa kin palewian tlen kintoktian tlen<br />

kintoktian, tlen miak kint<strong>la</strong>nawatian, tlen zontlen amo kintoktian, okzenkin<br />

t<strong>la</strong>mantli tlen zan tlenamo kintoktian t<strong>la</strong>mo okze t<strong>la</strong>mantli kinchiwilian tlen<br />

ixkopanowian;


V. T<strong>la</strong>matiliztli panpa kenin kichiwazken tlen t<strong>la</strong>nawatili tlen chikawak moniki<br />

iwan tlenkichiwa itech Derechos Humanos iwan amo t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli ika<br />

t<strong>la</strong>powaliztli kualtzi iwan t<strong>la</strong>powaliztli ika t<strong>la</strong>tokmentlen zenzemi<br />

mot<strong>la</strong>powa, t<strong>la</strong>powaliztli tle ika imawan Mexicana, tle kenik mochiwa<br />

t<strong>la</strong>kuiloliztli iwan okziki t<strong>la</strong>matli kenik mot<strong>la</strong>powian tlen amo ika t<strong>la</strong>toli;<br />

VI.<br />

Chachiwaliztli iwan kipowazken t<strong>la</strong>polewiliztli tlen itech t<strong>la</strong>maxtiliztli tlen<br />

kaki t<strong>la</strong>potok iwan tlen ika pewan iwan tlen ya t<strong>la</strong>k kakin iwan tlen kichiwaz<br />

kenik kinikin, tlen kichiwa, iwan tlen t<strong>la</strong>nawatia itech t<strong>la</strong>patiliztli t<strong>la</strong>mantli,<br />

tlen kichiwa itech kan powi iwan tlen kimati tlen yinkuik t<strong>la</strong>chiwaliztli iwan<br />

tlen kika<strong>la</strong>ktian tlen amo omomaxtiken, tlen t<strong>la</strong>maxtiliztli ken kaki, tlen<br />

yinkuik t<strong>la</strong>mantli, universitaria, ihowipan tlen ya kimatin tlen wekapan<br />

katen san tzihtzinte ywan t<strong>la</strong>maxtiliztli tlen yiwi tlen kipiaz tlen kiniki tlen<br />

kimatin ika tepozten, licenciaturas , t<strong>la</strong>maxtiken, t<strong>la</strong>patiken, kemen tlen<br />

kichiwan tlen kiyinkuilian iwan tlen t<strong>la</strong>mi; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

VII. Tikchiwaz t<strong>la</strong>paloliztli tlen ikan ipananitaliztli itech nochi kanin<br />

mot<strong>la</strong>palowan tlen ika dercho tlen amo t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli itech kan<br />

momaxtian, t<strong>la</strong>patiliztli, tikipanoli, tlen kipian, tlen mochiwa, kalmen iwan<br />

tlen t<strong>la</strong>polewian itech tekiwakapan iwan ken chanchiwa, tlen ipanitaliztli<br />

tlen ninenemiliztli, ipanitaliztli tokniwan, pueblos iwak kan powin tlen amo<br />

kipian iwan tlen kipian, tlen nochten chanchiwan ywan ken katen kemen<br />

tlen kint<strong>la</strong>yowiltian tlen amo kinipanitan panpa amo kikawiliz, kemen<br />

noxten kint<strong>la</strong>lpanchiwan;<br />

VIII.<br />

Axitiliztli ze yinkuik tlpolewili tle kinpolewiz tlen momaxtian, tle ikzemikak<br />

iwan tlen tlen kitowa ika amo miak t<strong>la</strong>toli itech t<strong>la</strong>maxtili zenzemi panpa<br />

kipat<strong>la</strong>z t<strong>la</strong>chiwaliztli kemen t<strong>la</strong>maxtiliztle itech nochin; (REFORMADA,<br />

G.O.D.F. 28 DE NOVIEMBRE DE 2014)<br />

IX. Tikt<strong>la</strong>lizken t<strong>la</strong>polewilten tlen t<strong>la</strong>maxtili panpa ikan tlen tikipanolten tlen<br />

moniki tlen kimati, tlen kualti iwan tlen kixmati, tlen omochi itech yoliliztli<br />

tlen kichiwa , tlen kimakan tlen moniki pan pa kiyekt<strong>la</strong>liz tlen kan<br />

chanchiwan iwan mawekawan kan chan walewa, kan amo kualtiz yitoz<br />

ka<strong>la</strong> tle powin itech Ciudad Mexico;<br />

X. kiyolewaz tlen kenik kakin tlen kitelwian panpa tlen kint<strong>la</strong>lpanchiwa iwan<br />

amo kitazniki tlen tiwikapan tikipanoke;<br />

XI.<br />

tlen kinextia tlen kipia itech inin t<strong>la</strong>nawatili tlen t<strong>la</strong>powaliztli itech ze amatl<br />

tlen mamonexti iwan nochi t<strong>la</strong>powaliztli t<strong>la</strong>powaliztli tle ika imawan


Mexicana, tle kenik mochiwa t<strong>la</strong>kuiloliztli iwan okziki t<strong>la</strong>matli kenik<br />

mot<strong>la</strong>powian tlen amo ika t<strong>la</strong>toli;<br />

XII. itech iyoliliztli tlen powin tlen kipolowa, kit<strong>la</strong>liliz tlen kizeliz<br />

t<strong>la</strong>tamachiwalistli panpa tlen kiyekt<strong>la</strong>lia itech iyoliliztli ikalitik, iwan itech<br />

itikitl kemen it<strong>la</strong> tlen kichiwa panpa tlen zepowi zan zet<strong>la</strong>mantli.<br />

Artículo 23.- Itech nochi, tlen powi itech iyoliliztli tlen kiwikan, iwan tlen kiwikas itech<br />

okziki t<strong>la</strong>tamachiwaliztli tlen powi itech zan ze tlen t<strong>la</strong>polewiliztli panpa itech<br />

ziwamen, okzeki:<br />

I. Tikyechiwaz tlen t<strong>la</strong>nawatili, tlen kemen tlen kiwikan tlen kinchiwan itech<br />

zenzemin tlen kinpanoltian iech Estados Unidos Mexicanos,itech tlen<br />

kinkokowan iwan t<strong>la</strong>lpanchiwalistli itech ziwamen sen mozepanowan itech<br />

código civil, tlen t<strong>la</strong>miktiliztli iwan tlen okziki onka;<br />

II.<br />

Tikchiwaz itle okze panpa tikawiliz makichiwan tlen kitowa amat<strong>la</strong>kuiloli<br />

tlen iwan mowikan tlen aktoken itech nochtimen tlen t<strong>la</strong>polewian itech<br />

tikiwakapan, iwan tikkuetilisken t<strong>la</strong>polewiliztli ASAMBLEA LEGISLATIVA<br />

DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA 14 INSTITUTO DE<br />

INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS tlen katen panpa ziwamen<br />

ahekokan iwan mayitokan itech t<strong>la</strong>mantin t<strong>la</strong>chiwaliztli itech nochin<br />

chikawalizon;<br />

III. Tikizt<strong>la</strong>koz tlen powin itech t<strong>la</strong>patiloyan tlen kualtin itech zonas tlen<br />

chanchiwan indígena, ywan tlen amo kipian miak tomin iwan kan<br />

kintzakua tlen weweteke, tlen sanye powin itech t<strong>la</strong>polewiliztli itech<br />

mokokowan tlen mopanoltilian tlen ziwamen kemen VIH/ sida;<br />

IV.<br />

Tikizt<strong>la</strong>kos, tlen yiwin, kitemowan, t<strong>la</strong>maxtiliztli iwan kan kinpolewizken<br />

itech patiliztli, kemen t<strong>la</strong>patiliztli tlen kichiwan sexo, itech nochin, tlen<br />

yikiokizkin, tlen itech powin iwan amika makitzizikuili, tikipacholiztli tlen<br />

powin itech i derecho ziwatl makito panpa it<strong>la</strong>kayo, kito kezkin itakowan<br />

iwan ichokowan kenme tlen powin itech t<strong>la</strong>patiloyan iwan pamen tlen amo<br />

kawilia mat<strong>la</strong>zkalti ipan ze amatl kitoloz;<br />

V. Tikchikawalizken tlen t<strong>la</strong>maxtiliztli iwan tikt<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nizken t<strong>la</strong>polewiliztli iwan<br />

t<strong>la</strong>polewiliztli ika tomin panpa kualtiz tikimachiotizken, tlen mokawaz iwan<br />

t<strong>la</strong>miz momaxtiz yewan t<strong>la</strong>komen iwan nanamen itech nochi momaxtiliztli<br />

kan kit<strong>la</strong>mizken; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

VI.<br />

Kit<strong>la</strong>liz tlen moniki, kenik iwan t<strong>la</strong>nika tlen kimati ma kipowakan tlen zan<br />

zet<strong>la</strong>mantli powiliztli tlen ziwamen iwan t<strong>la</strong>kamen;


VII.<br />

VIII.<br />

IX.<br />

Tikaxitiliz tlen momachilia waltzi izelti kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz itch itikipanol iwan kixtiz<br />

t<strong>la</strong>yekapan tlen t<strong>la</strong>polewiliztli, tlen powiz zemikak ywan tlen kipiaz zanze<br />

t<strong>la</strong>mantli, amo kit<strong>la</strong>liz kan kizt<strong>la</strong>kotozken mich konewatzi, mich zanye<br />

t<strong>la</strong>nawatia ikalitik, mich izelti o omonamiktin o it<strong>la</strong> okziki itan;<br />

Kit<strong>la</strong>liz, tlen zan ze t<strong>la</strong>mantli powiliztli ken katen, tlen kipowa, tlen kit<strong>la</strong>newi<br />

iwan ken kate itech tlen kichiwan panpa tlen tikipanoli tlen zen t<strong>la</strong>mantli<br />

ma powi;<br />

Tlen amat<strong>la</strong>kuiloli tlen kichiwan itech nochtin moyekt<strong>la</strong>lizken panpa zan<br />

zet<strong>la</strong>mantli powis iwan kichiwaz tlen kipia tlen kichiwaz ipanpa ipiltowan o<br />

ikali tlen kichiwan ziwamen iwan t<strong>la</strong>kamen<br />

X. Tikpolewiz tlen kichiwa ze ziwatl iwan tlen kipia i derecho tlen kipolewitok<br />

, tlen kit<strong>la</strong>lia tlen kiwika ihowipan o itlek okzi ipan kiztok itech Distrito<br />

Federal;<br />

XI.<br />

XII.<br />

XIII.<br />

XIV.<br />

Mamomaxtikan, itech t<strong>la</strong>maxtili tlen zan ze t<strong>la</strong>mantli ze powi, zanzen tlen<br />

amo kawiliz tlen kimakaz tlen kitewikilia, tlen kit<strong>la</strong>tokan, t<strong>la</strong>patiliztli iwan<br />

okzikimen tokniwan tlen kimpolewia mokokoken itech ikalitik, nonotzaliztli,<br />

tlen it<strong>la</strong> miztoktiz, mitzkikitzkiz, o it<strong>la</strong> okziki mitztoktiz tlenyiwin itech nochi<br />

ziwamen;<br />

T<strong>la</strong>polewis iwak tikiwa tlen powin tlen kichiwan tlen kan t<strong>la</strong>ntok tlen kolinia<br />

pakiliztli iwan molinitok itech derechos tlen kichiwa iwan tlen kipolewia<br />

panpa tikipanoken tlen itech inchan itech Distro Federal;<br />

Ma t<strong>la</strong>kaki itech, t<strong>la</strong>maxtili kan chanchiwan iwan tlen kipia int<strong>la</strong>ltzi iwan tlen<br />

kipia itik kalli tlen t<strong>la</strong>polewiliztli tlen mozkaltia, tlen ziwamen tlen powi itech<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli, tlen kizilia t<strong>la</strong>polewiliztli tlen amo kiowi itan tlen<br />

momachiotian itech tlen powi kalitik itech kan momachiotian tlen ika t<strong>la</strong>li;<br />

Tik t<strong>la</strong>lilizken tlen iwa mowikan, tlen mochiwa iwan it<strong>la</strong> okziki tlen makipia<br />

tlen t<strong>la</strong>nawatili tlen zanzetlemtli tipowi ziwamen ywan t<strong>la</strong>kamen tlen powi<br />

itech Distrito Federal, ipanpa kipopoloz nochi t<strong>la</strong>mantli tlen<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli tlen mochiwa tlen kipia okze t<strong>la</strong>mantli kaki;<br />

XV.<br />

Tikt<strong>la</strong>liz tlen t<strong>la</strong>powan, kichiwan tlen kimatin tlen kinextian tlen t<strong>la</strong>toli zan<br />

ze t<strong>la</strong>mantli ze powi ziwamen iwan t<strong>la</strong>kamen.<br />

Artículo 24.-Tlen powi itech nochi, tlen kiwika itech iyoliliz, kiwikazken, itech<br />

okzekimen t<strong>la</strong>tamachiwaliztli tlen yineli , panpa zanze powiliztli tlen t<strong>la</strong>polewiliztli tlen<br />

konemen iwan okzekimen:


I. Tiwikaz t<strong>la</strong>polewiliztli tlen kikaki tlen mitowa itech t<strong>la</strong>patiloya iwan itech<br />

t<strong>la</strong>polewiliztli panpa ipa t<strong>la</strong>toz tlen t<strong>la</strong>miktiliztli tlen t<strong>la</strong>powilten tlen<br />

apizmikiliztli iwan tlen tomawiliztli, it<strong>la</strong> okze tlen amo itok t<strong>la</strong>kualiztli itech<br />

konemen , kemen ipanpa nanamen iwan tetamen, tlen tlikanan tlen kizilia<br />

t<strong>la</strong>maxtili kizilian t<strong>la</strong>maxtiliztli iwan t<strong>la</strong>polewiliztli konemen kipian derecho<br />

kan powin; ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURA INSTITUTO DE INVESTIGACIONES<br />

PARLAMENTARIAS 15<br />

II. Tiktemakas t<strong>la</strong>maxtiliztli panpa t<strong>la</strong>polewiliztli itech kuali iyoliliz, tlen<br />

it<strong>la</strong>maxtiliz tlen powi kan monikin tzakuil, tlen kit<strong>la</strong>lilia itch ze kalli iwan<br />

ipanitaliztli itech Derecho Humano amo t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli;<br />

III. Tikizt<strong>la</strong>koz kenik mochiwan tle t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>ko powi tlen mozkaltiliztli<br />

itechkonemen iwan makawaliztli zan yolik yineli tlen pewa ika konemen;<br />

IV.<br />

Kiyolewaz tlen powin itech monikin panpa konemen kualtiz mayitokan<br />

iwan machanchiwakan iwan ni nanamen iwan tetamen, ma kinilito iwanh<br />

kalitik pakiliztli panpa tokniwan tlen witzen iwan tlen amo kipia pakiliztli<br />

panpa kipolewiz tikiwa tlen chikawak;<br />

V. Tiknikiz, zanzet<strong>la</strong>mantli tlen powin zan kenik, tokniwan tlen kipian tikitl<br />

chokomen iwan takomen, tlen kipia t<strong>la</strong>polewiliztli,it<strong>la</strong> tomi o it<strong>la</strong> okzekin<br />

kan kipolewian;<br />

VI.<br />

VII.<br />

VIII.<br />

IX.<br />

Axitiliztli tlen wekawas tlen konemen itech t<strong>la</strong>maxtiliztli tlen básica iwan<br />

tlen media superior<br />

Yolik mochiwaz iwan tlen kinextiz tlen kichiwa iwan t<strong>la</strong>maxtiliztli tlen kipian<br />

konemen tlen panpa amo t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli, zepowi zanzet<strong>la</strong>mantli iwan<br />

ken zet<strong>la</strong>keton iwan kenik zet<strong>la</strong>powa;<br />

Kiyolewaz iwan tikchiwaz iwan tiwikaz tlen kalt<strong>la</strong>maxtilten tlen kipolewian<br />

iwan kit<strong>la</strong>tian chokomen iwan takomen tlen itech ikalitik, iwanh kalli tlen<br />

kit<strong>la</strong>tian kemen kalt<strong>la</strong>polewiliztli kan amo mokawan zemikak, tlen<br />

mokawan kemen inkalitik;<br />

Kiyolewaz iwan tikaziz


X. Tikaxitiliz yinkuik t<strong>la</strong>polewiliztli tlen kipolewia tlen okinchiken itech<br />

kankint<strong>la</strong>token tlen derechos itech konemen, tlen kinpohpolowan tlen<br />

tiwikaken tlen t<strong>la</strong>nawatian miak konemen, tlen takomen tlen chanchiwan<br />

miak t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli kemen tlen konemen itech t<strong>la</strong>namakaliztli, kan<br />

t<strong>la</strong>onka miak tlen tikipanowan itech weykalli, tlen kipia it<strong>la</strong> kokoliztli, tlen<br />

otli nemin, tlen kinawiltian, omito inin tlenkipia kitazken tlen mochiwan tlen<br />

t<strong>la</strong>`polewian itech konemen pampa kinizt<strong>la</strong>kowa iwan kinizt<strong>la</strong>kowan;<br />

XI.<br />

XII.<br />

Kimakaz, ich t<strong>la</strong>toltin tlen legis<strong>la</strong>ción itech materia, tlen powin kuali iwan<br />

psicológica tlen amo patio, kemen kitowan itech nochi tlen mochiwa tlen<br />

powin tlen kolochowa, tlen takomen iwan chokomen mapowikan.<br />

ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Kiyolewa, kichiwaz, itech tlen powin tlen kiwikan, panpa amokawiliz,<br />

kizt<strong>la</strong>koz tlen mochiwa iwan kipopolowa tlen miakkintoktian tlen<br />

momaxtian pampa kualtzi mozkaltiz tlen takomen iwan chokomen tlen<br />

powi itech nochin t<strong>la</strong>maxtiliztli.<br />

Artículo 25.- Tlen powi itech nochi, tlen kiwika itech iyoliliz, kiwikazken, itech<br />

okzekimen t<strong>la</strong>tamachiwaliztli tlen yineli , pampa zanze powiliztli tlen t<strong>la</strong>polewiliztli tlen<br />

chokomen iwan okzekimen:<br />

I. Amo tikawiliz, tikpolewiz iwan kitzikitiliz tlen powin ich owit<strong>la</strong> kakin<br />

t<strong>la</strong>kamen iwan chokomen,kan powin pampa tlen kichiwan itech<br />

t<strong>la</strong>nawatilten iwan tlen kuali nimozkaltiliz;<br />

II. Tikchiwaz t<strong>la</strong>polewilten tlen kimaxtian pampa intikipanol, pampa tlen<br />

kitokan itech kan miak t<strong>la</strong>onka tlen kichiwan chokomen, kan kichitoken,<br />

chokomen momaxtiken o t<strong>la</strong>kamen tlen yiki ka<strong>la</strong>kin iwan tlen mokawasken<br />

iwan momiakilitoken itech intikipanol, kemen pampa kinyekt<strong>la</strong>lizken<br />

kaltanamakiliztli/kaltachiwaliztli;<br />

III.<br />

IV.<br />

Kipopoloz tlen kinixkopanowian tlen kichiwan iwan kint<strong>la</strong>lpanchiwan tlen<br />

kichiwan kan powin chokomen;<br />

Kiyolewan tlen mawiltian iwan kichiwazken lugares kan motan iwan<br />

nochten pampa kichiwaz ikan pakiliztli kichiwan; (REFORMADA, G.O.D.F.<br />

8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

V. Kitemakazken zenzemi t<strong>la</strong>toli iwan kiyinkuiliz, amit<strong>la</strong> kipia, kemen kemen<br />

kimaxtian zanzezen iwan tlen momaxtian pampa t<strong>la</strong>patiliztli,<br />

zepanolt<strong>la</strong>patiliztli iwan tlen kichiwan, iwan VIH-Sida iwan mokokoliztli<br />

pampa mozepanowan, ikan ipanitaliztli ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL<br />

DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

16 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS tlen<br />

kixmatin, tlen itech powi kuali tokniwan itch chokomen; panpa tlen kazi se<br />

t<strong>la</strong>patiloya tlen kakin;


VI.<br />

VII.<br />

Tikchikawiliz tlen t<strong>la</strong>patilken itech zepanoliztli tlen kichiwan, kizt<strong>la</strong>kowan<br />

tlen motan kuali iwan kualtin tlen wuik tlen pamen panpa amo kualtiz<br />

t<strong>la</strong>zkaltiz panpa takomen ywan chokomen;<br />

Kizt<strong>la</strong>koz tlen chokomen konewaken itech nochi tlen iwan yiwin t<strong>la</strong>patiliztli<br />

t<strong>la</strong>kayotl, tlen kipian, tlen nanamen tlen yiki ohewak;<br />

VIII. Tikchiwazken t<strong>la</strong>polewilten iwan t<strong>la</strong>chiwaliztli tlen t<strong>la</strong>temoliztli t<strong>la</strong>toli,<br />

t<strong>la</strong>maxtili iwak ititiliztli tlen iwan mowikan me<strong>la</strong>wan nenemiliztli tlen<br />

t<strong>la</strong>kayeken, tlen tesiwan, iwan tlen tet<strong>la</strong>kan, san se t<strong>la</strong>mantli itch ze<br />

t<strong>la</strong>kayeken; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

IX.<br />

T<strong>la</strong>nankiliztli itech tlen kiwikan t<strong>la</strong>toli iwan t<strong>la</strong>polewiliztli kan kazin zan<br />

neman iwan kiwikan tlen kichitoken tlen pewan kinin,tlen pamenh<br />

psicotrópicas iwan oksekin tlen kualtin tlen kichiwan tlen t<strong>la</strong>neltok;<br />

X. Kiyolewan iwan kichiwaz tlen t<strong>la</strong>polewian tlen kimatok nochin t<strong>la</strong>mantli;<br />

XI.<br />

XII.<br />

Timakaz iwan tikyekt<strong>la</strong>liz tlen powin itech t<strong>la</strong>polewiliztli, iwan owipan iwan<br />

tlen t<strong>la</strong>panowa, tlen kipia maz nemiliztli iwak tlen kualti t<strong>la</strong>nankalia tlen<br />

ipampa chokomen iwan takomen.<br />

Tiknawatiz iwan tiktopewaz tlen ken t<strong>la</strong>nankilia kan nezkayomen itech<br />

nochi tlen t<strong>la</strong>nankilia, kemen kan tiknawaatiz tlen ipanitaliztli itech yewan;<br />

iwan<br />

XIII.<br />

Personal. tikyolewaz t<strong>la</strong>paloliztli tlen kan amo tikawiliz tlen amo kinipanitan<br />

itch chokomen pampa kipolewiz itch kan kipolewiz kan kinchikawalkitziak,<br />

kan kualtiz t<strong>la</strong>nankiliz ich t<strong>la</strong>manten, ich me<strong>la</strong>kan ich yetzin, kan kuatiz<br />

iwan kuali itech zanze.<br />

Artículo 26.-Tlen powi itech nochi, tlen kiwika, kiwikaz, ich okze t<strong>la</strong>tamachiwaliztli<br />

tlen t<strong>la</strong>powa pampa zepowi zan zet<strong>la</strong>mantli iwan t<strong>la</strong>polewiliztli pampa t<strong>la</strong>kamen tlen<br />

ya nanamen weweinten, iwan okzekimen:<br />

I. tikyolewaz iwan nezkayomen tlen motelwian pampa kipolewiz tlen powiz,<br />

amokawiliz, kinankiliz iwan kipopoloz, amo kinpanitan iwan kint<strong>la</strong>nawatian<br />

ika tomih;<br />

II.<br />

tikchiwaz iwan itch kan kiwikan, t<strong>la</strong>ehikpantiliztliitech nochin Delegaciones<br />

del Distrito Federal ich nochi t<strong>la</strong>mantli t<strong>la</strong>kalotiliztli iwan tet<strong>la</strong>makiliztli,


ihowipan tlen powin tlen kipia miak xiwitl iwan tlen kinizt<strong>la</strong>kowan jurídica<br />

tlen amo t<strong>la</strong>kuatian;<br />

III.<br />

Tikchiwaz tlen yineli itch ihowipan tlen t<strong>la</strong>polewian, tlen katen, tlen<br />

t<strong>la</strong>powa, t<strong>la</strong>maxtiliztli tlen kimaxtian ken t<strong>la</strong>patian iwan tlen kualtin ich<br />

Distrito Federal, kemen yikakin ich tlen maxiotok nezkayomen iwan tlen<br />

itech me<strong>la</strong>kan, t<strong>la</strong>polewiliztli, tlen kinizt<strong>la</strong>kowan, tlen kichiwan iwan<br />

kipanitan ipinawaliz;<br />

a. Tikiliz ich me<strong>la</strong>wakan itch t<strong>la</strong>patiliztli itch kalolocholiztli, kan katen iwan amo<br />

kualti it<strong>la</strong>h kichiwan<br />

b. Tikinchikawaltiz tlen momachiotian itech sistema kan kinpolewianh nochtih<br />

kuali tlen powi zanzet<strong>la</strong>mantli. Tlen pakin tlen kixilian iwan amokualtiz amo<br />

kualtiz kikawilizken pampa kipiaz, kimachiotiz t<strong>la</strong>amo it<strong>la</strong> okze tlen kipolewis<br />

itech wali o it<strong>la</strong> okze tepoztli kan amokawiliz tlen kipian me<strong>la</strong>wannenemiliztli.<br />

IV.<br />

Moyiyikoz kit<strong>la</strong>liz zenezkayotl iwan tlen amo owipan tlen pewan itech<br />

t<strong>la</strong>ehikpantiliztl, pampa tlen t<strong>la</strong>nawatiliztlitlen kint<strong>la</strong>lian ich materia, tlen<br />

powiich:<br />

A) T<strong>la</strong>polewiliztli ikan tomih tlen me<strong>la</strong>kan o t<strong>la</strong>polewiliztli ich t<strong>la</strong>mantli, iwan<br />

B) Kinemaxtian panpa ich tikipanoli iwan tlen kichiwan itech tikipanoli tlen powi kan<br />

kipat<strong>la</strong>, tlen kualtin iwan tlen kipian, (REFORMADA, G.O.D.F. 28 DE NOVIEMBRE<br />

DE 2014)<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 17 kan kinankiliz tlen<br />

pewa ich powi, iwan tlen kipian pampan kualtiz kichopawas itech ikalitik iwan tlen<br />

mokawaz kan powi, kan amo kualtiz powiz miak itech nochi tlen powi kan<br />

kint<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wiak ich Ciudad Mexico tlen kaki.( REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

V. tikmoyiyikoz ich t<strong>la</strong>ehikpantiliztli kan mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>newia iwan chikawilizon<br />

pampa kiziliz, kiyinkuiliz ze kalli amo owipan iwan kualtzin ;<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

VI.<br />

VII.<br />

tikmakaz kan kualtiz kan kit<strong>la</strong>mamaltiz kuali kan powi, pampa kinankiliz<br />

tlen moliniz iwan kan mot<strong>la</strong>powian;<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

tikiliz me<strong>la</strong>wakan tlen kuekawaz kan powin; REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)


VIII. tiktemakaz ma kimaxtikan iwan tikyolewaz tlen mokawan iwan<br />

kalholocholiztli tlen wekawa, pampa nochtin t<strong>la</strong>kamen tlen kinkatewan<br />

itch ikalitik, tlen t<strong>la</strong>ko kalitik kan powin, kan t<strong>la</strong>nankilian tlen kipian<br />

t<strong>la</strong>matiliztli tlen t<strong>la</strong>polewian itch nochin iwan tlen kimatin itch kan<br />

kipolewian ich t<strong>la</strong>patiliztli kemen ich t<strong>la</strong>ehikpantiliztli tlen kichiwan iwan<br />

kizilia ze t<strong>la</strong>maxtili tlen kikawilia tlen mozepanowan iwan tlen kuali<br />

t<strong>la</strong>polewian ich iyoliliztli ich nochin, iwan inzehzelti, zemanahuak, iwan<br />

nezkayomen; (REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

IX.<br />

Tikyolewaz tlen kimakan ich t<strong>la</strong>polewiliztli iwan tlen kitemowilian tlen kuali<br />

pampa tle ihowipan kan yiwin ich tepoztl nenemiliztli, kan mawiltian,<br />

kiyechiwaz, nezkayomen iwan mawiztiliztli; kemen t<strong>la</strong>polewian kan yiwin<br />

ich tepoztl nenemiliztli, tlen nemi xiwion iwan ich atl; (REFORMADA,<br />

G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

X. Tikyolewaz ich universidades iwan kan t<strong>la</strong>maxtikayotl tlen wekan yiwin<br />

tlen t<strong>la</strong>temoliztli iwan kan momaxtian ich yan nanamen ywan tetamen, kan<br />

kinix, psicología iwan psiquiatría geriátricas; (REFORMADA, G.O.D.F. 8<br />

DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XI.<br />

Tikyolewaz iwan tiknankiliz kemen ich t<strong>la</strong>nawatili tlen kiwikan, t<strong>la</strong>maxtiliztli<br />

kemen yiwin kan kixpanchixtian t<strong>la</strong> keme kiniki.<br />

Artículo 27.- Tlen powi itech nochi, tlen kiwika, kiwikaz, ich okze t<strong>la</strong>tamachiwaliztli<br />

tlen t<strong>la</strong>powa pampa zepowi zan zet<strong>la</strong>mantli iwan t<strong>la</strong>polewiliztli pampa, tlen mokowan<br />

iwan okzekimen:<br />

I. Amo tikawiliz iwan tiknankiliz tlen powin, tlen wekawan iwan t<strong>la</strong>polewian<br />

itch kam mawiltian tlen momaxtian ich nochin t<strong>la</strong>mantli;<br />

II.<br />

Tikchikawalizken t<strong>la</strong>ehikpantiliztli tlen t<strong>la</strong>polewiliztli, tlen kinikilian iwan tlen<br />

kit<strong>la</strong>netian ich mochikawaliztli itch t<strong>la</strong>maxtiliztli, nezkayomen, tlen<br />

t<strong>la</strong>kuilowan iwan mawiltian;<br />

III.<br />

mochikawaliztli tlen monotzan kan amo owipan kan powi ich tlen nelen,<br />

kan t<strong>la</strong>kualkan iwan tlen powin ich nochin ywan inzezeltin tlen kimaxtian<br />

t<strong>la</strong>polewiliztli ich nochi t<strong>la</strong>kamen, kan yiwin ich tepoznenemiliztli tlen<br />

pampa nochtin, t<strong>la</strong>matiliztli kemen t<strong>la</strong>hpaloliztli ich tikiwaken tlen Gobierno<br />

tlen Distrito Federal kichiwaz kemen pankiztiwin kan kit<strong>la</strong>liz iwan<br />

t<strong>la</strong>paloliztli tlen makixtin iwan tlen yiwin kan kinchiwan ikzehzeminh;


IV.<br />

tikizt<strong>la</strong>kos, kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz iwan kitopewaz t<strong>la</strong>kamen tlem mokowan, amo ma<br />

powin itch t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli ich tlen kichiwa kemen me<strong>la</strong>wak nenemiliztli<br />

kuali iwak kuali nenemiliztli, pampa amo powiz ich miak t<strong>la</strong>kiloli tlen motan<br />

pampa t<strong>la</strong>kamen tlen mokokowan itch t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>mantli tepoxnenemiliztli nemin<br />

ich Ciudad de Mexico;<br />

V. tikyolewas, tlen wewey kalmen iwan tlen okzekimen t<strong>la</strong>manten tlen<br />

kinechikowa itech zezemin itch Distrito Federal makiiakan kemen, tlen<br />

mokatoken tlen kiwikan, kan kizt<strong>la</strong>kotiwin tlen kualtiz tikitaz iwan tikitzkiz<br />

ich ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURA 18 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES<br />

PARLAMENTARIAS tlen kikawa manonexti pampa t<strong>la</strong>kamen tlen kipia ze<br />

t<strong>la</strong>yowiliztli kan kinpolewian tlen motan kiwikan, kikakilian kemen kaki,<br />

tlen yewan tlen kan kiwikan tlen ma kinankilin ich ihowipan tlen kitemaka<br />

ich nochin kan tlen katen zan kalye t<strong>la</strong>kamen tlen mokokowan kemen tlen<br />

kitemakanh tlen kinpolowa tlen kzelizken tlen kuali kakin, tle mowika iwan<br />

t<strong>la</strong>nawatili ich materia;<br />

VI.<br />

VII.<br />

VIII.<br />

tikyolewaz tlen powin kan kimachiotitiwin tlen t<strong>la</strong>patiloyan iwan tlen powin<br />

zemanahuak ich Distrito Federal makitzilikan zemikak, iwan t<strong>la</strong>maxtiliztli,<br />

kan amo kipanotliz, kikitzkiz, kititiz iwan tzikitzi, kizt<strong>la</strong>koz iwan pamen<br />

pampa t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>maten kokoliztli, pampa kualtiz kipiaz iwak kimiakatiz ich<br />

it<strong>la</strong>maxtiliz iwan kuali yoliliztli;<br />

Tikyolewaz tlen kimakan ich t<strong>la</strong>polewiliztli iwan tlen kitemowilian tlen kuali<br />

pampa tle ihowipan kan yiwin ich tepoztl nenemiliztli, kan mawiltian,<br />

kiyechiwaz, nezkayomen iwan mawiztiliztli; kemen t<strong>la</strong>polewian kan yiwin<br />

ich tepoztl nenemiliztli, tlen nemi xiwion iwan ich atl;<br />

Tikpopoloz tlen t<strong>la</strong>tzikuilian tlen amo kitekawilian ma ixpaki iwan kichiwan<br />

iwan powin ikan chikawaliztli ika nochten t<strong>la</strong>kamen tlen mokokowan iwan<br />

zan ze t<strong>la</strong>mantli katen iwan okzekimen t<strong>la</strong>kamen (REFORMADO PRIMER<br />

PÁRRAFO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 28. Tlen powi itech nochi, tlen kiwika, kiwikaz, ich okze t<strong>la</strong>tamachiwaliztli<br />

tlen t<strong>la</strong>powa pampa zepowi zan zet<strong>la</strong>mantli iwan t<strong>la</strong>polewiliztli pampa, t<strong>la</strong>kamen, kan<br />

powin kan olochitoken mazewaltin tlen oksikimen:<br />

I. Tikchiwaz ze kan tikteititiz ich olocholiztli mazewalten iwan tlen<br />

zanyewan powin ich me<strong>la</strong>wak t<strong>la</strong>nawatili, ken motan ken kakin iwan<br />

t<strong>la</strong>ehikpantiliztli zemanahuak tlen powin tlen omochiken ich<br />

int<strong>la</strong>polewiliztli, ich miak t<strong>la</strong>mantli t<strong>la</strong>powaliztli mazewaltin tlen


mot<strong>la</strong>powan ich Ciudad tlen Mexico, pampa tlen powin tlen kizelian<br />

tlen monechtian t<strong>la</strong>matiliztli.<br />

II.<br />

tikyekt<strong>la</strong>liz ywan tikaxitiliz t<strong>la</strong>ehikpantiliztli nezkayomen tlen<br />

kimaxtian iwan tik chikawaltiz pampa me<strong>la</strong>wakan ich olocholiztli<br />

mazewali tlen zayewan iwan tlen katen ich Distrito Federal, yiwin<br />

pampa ich nochten;<br />

III.<br />

IV.<br />

Tikyolewaz iwan tikpolewiz tlen me<strong>la</strong>wak ich t<strong>la</strong>kamen tlen<br />

mazewaltin iwan tzonyewan tlen kiwikan, iwan kizkaltian iwan<br />

kipiazken kemen kalt<strong>la</strong>mxtilten iwan inezkayowan, tlen amo motan<br />

iwan okzeki t<strong>la</strong>mantli tlen kichiwan ken kakin ich nochinh;<br />

Tikt<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz tlen mowikan pampan kikawaz nochten yawn ich<br />

t<strong>la</strong>patiloyan tlen kipian tlen kit<strong>la</strong>lia kizt<strong>la</strong>kowan ich kalt<strong>la</strong>patiloyan;<br />

V. tikt<strong>la</strong>liz t<strong>la</strong>ehikpantiliztlitlen momaxtian pampa tlen powin<br />

mazewalten iwan zan yewan ich Distrito Federal, iwan tlen t<strong>la</strong>lian<br />

kenik t<strong>la</strong>maxtiz iwan kizaloz tlen iwan yiwin inezkayotl, ich<br />

it<strong>la</strong>powaliztli mazewal iwan tlen t<strong>la</strong>maxtiken tlen powin ompanh;<br />

VI. tikmatiz ken tikteititiz iwan tikipanitaz ken kiwika tlen kiwikan<br />

nochtin t<strong>la</strong>kamen tlen powin ich comunidad tlen kitozniki; tlen<br />

kika<strong>la</strong>ktian t<strong>la</strong>ehikpantiliztli tlen t<strong>la</strong>maxtian iwan tlen tech ititian iwan<br />

tlen kiwikan ich ninyoliliztli;<br />

VII. tikaxitiliz t<strong>la</strong>ehikpantiliztli tlen kichiwan ich tikipanol tlen kuali;<br />

kemen tlen kiwikan, ich mozkaltiliztli ich tomih ich comunidades;<br />

VIII.<br />

IX.<br />

tikyolewaz tlen t<strong>la</strong>polewili ich ziwamen iwan tlen powin kalitik iwan<br />

comunidades tlen kitowan tlen iwan mowikan tlen tlenkipia kichiwaz<br />

tlen t<strong>la</strong>zkaltiz, ken mozkaltian, tlen t<strong>la</strong>maxtiliztli iwan kuali yitozken<br />

ipiltowan , kemen t<strong>la</strong>manten ich nochitin tlen ich powi pueblo;<br />

Tikwikaz tlen mochiwan iwan kikawa tlen kichiwa iwan kipolewia<br />

tlen ikan mot<strong>la</strong>palowan ikan t<strong>la</strong>toli mazewali;<br />

X. tlen kan t<strong>la</strong>mi t<strong>la</strong>nawatili tlen motalia ich Distro Federal, kemanian<br />

motaliz mot<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>waliztli kan titzaktoz tlen mazewalten, tikyeyekoz<br />

tlen ich xakualixtli tlen amo owit<strong>la</strong>, ma mokuezokan tlen t<strong>la</strong>manten<br />

iwan zanzezen tlen nenemiliztli, kemen kiyolewaz kit<strong>la</strong>lilizken zan<br />

zet<strong>la</strong>mantli tzakualiztli iwan tlen kipolewizken, tlen monikiz tlen<br />

t<strong>la</strong>nawatiten tlen mot<strong>la</strong>lizke; iwan ASAMBLEA LEGISLATIVA<br />

DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 19


XI.<br />

Tiwikaz tlen ich nochi t<strong>la</strong>yowiliztli iwan tlen kiwikazken ma powika,<br />

inzezeltin iwan mayitokan, ma kinkitzkikan tlen kichiwa tlen kenik<br />

yazken iwan tleixmatken nezkayomen, kipanitan tlen t<strong>la</strong>nawatilten<br />

ich kan powin iwan tlen kiwikan ken kinenekin iwan tlen kiwikan<br />

nenentiwin, kemen kichiwan tlen yineli ich zan kalyewan tlen<br />

kiwikan, kuali kiziliz t<strong>la</strong>polewiliztli tlen kipat<strong>la</strong>n iwan t<strong>la</strong>polewian.<br />

Artículo 29.- Yen altepet<strong>la</strong>kameh,ich kawitlih kan powih kichiwazkeh ich okzekimeh<br />

me<strong>la</strong>kah t<strong>la</strong>ta,achiwalteh pampa kipolewiz yen zetiliztlih t<strong>la</strong>palewiliztlih iwan<br />

kinotzah t<strong>la</strong>kameh tlen powih ich altepetlih LGBTTTI (homosexuales, lésbicos,<br />

bisexuales, transexuales, transgenéricos, travestistas e intersexuales):<br />

I. Tikyeyekoz, tikchiwaz iwan tiwikaz t<strong>la</strong>ehikpantiliztlitlen<br />

kizt<strong>la</strong>kowan, mayakan t<strong>la</strong>matiliztli, t<strong>la</strong>maxtiliztli ich<br />

t<strong>la</strong>piloyan, tlen kiwikan t<strong>la</strong>patiliztli tlen mozepanowan, iwan<br />

VIH iwan sida tlen maxiltian pampa mozepanowan, iwan ik<br />

zezemi, tle kiyinkuilia iwan sayewan iwan amit<strong>la</strong>n okzeki tlen<br />

kint<strong>la</strong>lia zawel owin iwan kinizt<strong>la</strong>kowan ken katen iwan tlen<br />

kinenekin;<br />

II. tikyolewaz tlen kiwikan tikipanoli ich nochin tlen t<strong>la</strong>patiloyan;<br />

III.<br />

IV.<br />

tikyolewaz tlen kiwika t<strong>la</strong>kamen maxochimen tlen kitemakan<br />

ich nochin t<strong>la</strong>patiliztli panap tlen mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nin pampa tlen<br />

kimakan mosepanoliztli;<br />

tikchikawiliz tlen chichiwan iwan kinextian tlen kichiwan tlen<br />

t<strong>la</strong>kamen LGBTTT ich t<strong>la</strong>talmanten t<strong>la</strong>nawatikapan tlen<br />

kipian chikawaliztli tlen kiwikan, tikiwamen itech Distrito<br />

Federal;<br />

V. Tikyeyekos, tikitoz iwan tikaxitiliz iwan tikizt<strong>la</strong>koz se<br />

t<strong>la</strong>ehikpantiliztli tlen powi ich me<strong>la</strong>wak t<strong>la</strong>nawatili iwan akini<br />

ipan kiztok iwan t<strong>la</strong>matiliztli tle empresas iwan tlen tikatoken<br />

pampa nochten LGBTTTI iwa me<strong>la</strong>wan t<strong>la</strong>nawatili tlen<br />

kichiwan; tlen kiwikant<strong>la</strong>matiliztli tlen empresas tlen kizilian<br />

zezemin tlen powi ich t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli pampa t<strong>la</strong>maxtikayotl<br />

o tlen kinikin o pampa tlen kixmatin ken t<strong>la</strong>powan iwan tlen<br />

kinextia t<strong>la</strong>mantli t<strong>la</strong>ehikpantiliztli t<strong>la</strong>tamachiwalten iwan tlen<br />

kiwikan pampa kixmatizken, kipanitazken iwan kiwikazke<br />

me<strong>la</strong>wakan;<br />

VI.<br />

Chikwilita iwan xikipanita tlen kichiwan iwan tlen owipan ich<br />

tlen powin kalitik ich Distro Federal.


CAPITULO IV<br />

Yenh olocholliztli pampa amo mamochiwah iwanh kipopoloz yeh chichikoitalliztlih<br />

itech altepetli Mexico.<br />

Achto zehtlih.<br />

Tlen motokayotiah, t<strong>la</strong>mantlih, kanh powih iwah tlen ich powih.<br />

Artículo 33. yenh olocholliztli pampa amo mamochiwah iwanh kipopoloz yeh<br />

chichikoitalliztlih itech altepetli Mexico, nikah t<strong>la</strong>yekapah yen olocholliztlih, ze<br />

nezkayotli tken xellitokh, zalitokh ich Secretaria de Desarrollo Social ich tekiwah tlen<br />

powih Distrito Federal, ikah tekiwah t<strong>la</strong>palewikeh iwah tlen ich powih. Pampa yen<br />

ipalewiliz tlen kitemakah yenh olocholliztlih kipia chikawalliztli t<strong>la</strong>yeyekol iwah yen<br />

t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilliztlih, noikih pampa mochiwaz ixkomakalliztlih tlen kateh axah t<strong>la</strong>nawatil.<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

22 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS.<br />

Ikan t<strong>la</strong>mih nichikawalliztlih, yenh olocholliztlih monawatiz ich ipewalliztlih yenh<br />

ichikawalliz, it<strong>la</strong>yeyekoliztlih iwanh nextilliztlih iwanh t<strong>la</strong>chiwalliztlih tlen axtoh<br />

kit<strong>la</strong>llizkeh.<br />

(REFORMADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


Artículo 34. Yenh olocholliztli kualtiz kit<strong>la</strong>lliz kalolocholizteh iwanh kichiwaz<br />

t<strong>la</strong>mawizolteh kanh t<strong>la</strong>l kotonalizteh ich Distrito Federal tlen makipanitah me<strong>la</strong>kah<br />

yen tekikawaliztlih ikon kenachi kipia.<br />

Yen olocholiztlia kipia kemeh.<br />

I. Kipopoloz yen nochin t<strong>la</strong>nawatilteh tlen zemanawakt<strong>la</strong>tih t<strong>la</strong>nawatilteh itech<br />

xelot<strong>la</strong>powal kanh motekipanowah yenh chichikoitalliztlih tlen powih ich<br />

Distrito Federal.<br />

II. Moyekt<strong>la</strong>lliz, mot<strong>la</strong>liz, iwanh moyolewaz zemanawakt<strong>la</strong>tih t<strong>la</strong>nawatilteh<br />

pampa amo mat<strong>la</strong>panoh iwan mamopopoloh yenh chichikoitalliztlih ich<br />

Distrito Federal, moyek izt<strong>la</strong>koz yenh xelolilih t<strong>la</strong>nawatilteh ikon noikih mo<br />

tamachiwaz kenik okizelih zemanawaktlih, pampa ikoh kualtiz moyekanaz<br />

ikanh nochih t<strong>la</strong>kameh, kalt<strong>la</strong>maxtiloyanteh iwanh olocholizteh tlen powi ich<br />

sociedad civil.<br />

III. Moyekanaz, motekipanoz iwan motamachiwaz yenh t<strong>la</strong>tekipanolteh itech<br />

zemanawak t<strong>la</strong>kameh itech xeloliztli kanh motekipanoeah pampa amo<br />

mat<strong>la</strong>panoh iwanh popololiztli tlen chichikoitaliztlih.<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

IV. Motemakaz t<strong>la</strong>palewiliz t<strong>la</strong>matiliztlih iwan t<strong>la</strong>nextiah ich xeloliztlih ich amo<br />

chikoitaliztlih;<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

V. Motemakaz yenh ixmachiliztlih pampa ixkomakalliztlih, noikih pampa<br />

motezt<strong>la</strong>kawiz ikon kemeh omixmachiltiken ich inih t<strong>la</strong>nawatilih.<br />

(ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

VI. Yenh olocholiztlih kualtiz kichiwaz ikah tekitlih, ikuak kizt<strong>la</strong>koz, kipiaz<br />

ixmatiliztlih ich t<strong>la</strong>manteh kan mixcopanowia yenh me<strong>la</strong>kah zetilliztlih iwan<br />

amo chichikoitaliztlih iwan amit<strong>la</strong> tekitlih mat<strong>la</strong>zekuilih pampa mochiwaz.<br />

Articulo 36.- tlen ich powih olocholiztlih motemakaz iwanh:<br />

I. yenh tomih tlen okimaktih yenh Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva del Distrito<br />

Federal itech Presupuesto de Egresos del Distrito Federal;<br />

II. yenh muebles iwanh im¿nmuebles tlenh makimaktikah.<br />

III.<br />

IV.<br />

Yenh tlen kizeliz ich okzekah me<strong>la</strong>kayopah.<br />

Yenh t<strong>la</strong>temaktiliztlih, t<strong>la</strong>tleokolil t<strong>la</strong>temakalliztlih pampa kipalewiz<br />

yen nezkayotitokeh t<strong>la</strong>ixpantilizteh, iwanh<br />

V. Yenh t<strong>la</strong>temaktiliztlih, t<strong>la</strong>tleokolil t<strong>la</strong>temakalliztlih, t<strong>la</strong>nawatilteh, iwan<br />

okzekimen t<strong>la</strong>tliokolilteh tlen kizeliz ich tokniwah iwan ich<br />

olocholizteh.<br />

Ohpa zehtlih


Tlen ich powih.<br />

Artículo 37.- Yenh tlen ich powih olocholiztlih.<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

I. Moyekt<strong>la</strong>liz, mihtoz iwan moxitiniz yen xift<strong>la</strong>ixpantiliztlih pampa amo<br />

mochiwaz iwan mopopoloz yen chichikoitaliztlih ich Distrito Federal, ihko<br />

keme moizt<strong>la</strong>koz iwan motamachiwaz it<strong>la</strong>chiwalliz;<br />

II. Moyekt<strong>la</strong>liz, mihtoz zezeh xiwitlih yenh olocholiz t<strong>la</strong>nawatilteh pampa<br />

moyekt<strong>la</strong>liz yeyekolteh, t<strong>la</strong>kuiloltekipanolteh, t<strong>la</strong>nawatilteh, t<strong>la</strong>tikipanolteh<br />

iwan t<strong>la</strong>chiwalteh pampa amo mamochiwah iwan ma mopopoloz yen<br />

chichikoitaliztlih ich Distrito Federal.<br />

III. Mo wikaz kemeh xelot<strong>la</strong>nenemitil pampa mo t<strong>la</strong>liz ich inin t<strong>la</strong>nawatilih,<br />

t<strong>la</strong>chixtoz pampa ma mochiwah iwan itlen kit<strong>la</strong>niz ich tlen kinikih mamazih.<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 23<br />

IV. Moyekt<strong>la</strong>liz t<strong>la</strong>chializteh, t<strong>la</strong>tol t<strong>la</strong>palewilteh iwan me<strong>la</strong>kah t<strong>la</strong>nawatilteh<br />

pampa akinih amo makichiwah, o amo me<strong>la</strong>wak makiwikah yen<br />

t<strong>la</strong>kuilolt<strong>la</strong>tekipanol tlen ikuilitok ich xeloliztlih I, amo mixkopanowiz yen<br />

t<strong>la</strong>tekipanolteh tlen t<strong>la</strong>nawatia inih t<strong>la</strong>nawatil pampa t<strong>la</strong>kameh,<br />

olocholizteh, iwan altepemeh tlen kateh ich chicikoitaliztlih iwan<br />

olocholizteh tlen powih ich sociedad civil;<br />

V. Mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz yewanh zemanawak t<strong>la</strong>kameh yen t<strong>la</strong>matiliztlih tlen<br />

makizintokah me<strong>la</strong>kah ich xeloliztlih kan mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nih chicikoitaliztlih;<br />

VI. Mo t<strong>la</strong>palewiz iwakh mochiwaz Programa General de Desarrollo del<br />

Distrito Federal, mo izt<strong>la</strong>koz tlen kiwikaz iwan iwakh mopepenah ich<br />

t<strong>la</strong>kuilolt<strong>la</strong>tekipanolteh pampa mo t<strong>la</strong>lizkeh yen t<strong>la</strong>nawatilteh ich<br />

xift<strong>la</strong>kuilolt<strong>la</strong>tekipanol pampa amoh mamochiwah iwan mopopoloz yen<br />

chichikoitaliztlih.<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

VII. Mo yekt<strong>la</strong>liz iwan mo panoltiz yen Estatuto Orgánico y iwan t<strong>la</strong>nawatilteh<br />

tlen motemakazkeh.<br />

VIII. Mo panoltizkeh t<strong>la</strong>nawatilteh yen Asamblea Consultiva;<br />

IX.<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Mowikaz ikah tekipanollih, iwuak mozt<strong>la</strong>koz, mopiaz t<strong>la</strong>ixmachilliztlih ikan<br />

amo ma moyekwikah t<strong>la</strong>nawatilteh o yen zepantiliztlih iwan amo chichiko<br />

italiztlih iwan amit<strong>la</strong> t<strong>la</strong>chiwaliztli mat<strong>la</strong>ziwuilih pampa mamochiwah.<br />

X. Motenkixtiz yen me<strong>la</strong>kah nemiliztlih iwan amo chichiko italiztlih ich<br />

t<strong>la</strong>kameh, olocholizteh iwan altepemeh tlen kateh ich chichikoitaliztlih<br />

itech nextiliz olocholizteh iwan moxitiniz.<br />

XI.<br />

Moxitiniz yen mozelih t<strong>la</strong>tekipanolteh pampa yenh altepemayotlih<br />

Mexicano ich tepoz weweik altepemayomeh tlen kit<strong>la</strong>lian t<strong>la</strong>matiliztlih<br />

pampa xeloliztlih ich amoh chichikoitalliztlih ikon kemeh moyolewaz<br />

mamochiwak ipampa altepet<strong>la</strong>palewikeh ich Distrito Federal, pampa ikoh<br />

kualtiz moyekt<strong>la</strong>liz t<strong>la</strong>chializteh iwan nochih t<strong>la</strong>nawatilteh o zezeh.


XII. Moyolewazkeh yewan tepoz t<strong>la</strong>tolxitinilteh pampa makit<strong>la</strong>likah tlen kipia<br />

pampa amo mamochiwah iwan mamopopoloh yenh t<strong>la</strong>chiwal chichiko<br />

italiztlih.<br />

XIII. Mochiwaz iwan mopiaz zeh yankuixtokh amoxtlih tlen makit<strong>la</strong>lih<br />

t<strong>la</strong>chiwalteh pampa mot<strong>la</strong>liz tlen kiyekana yen zetiliztlih iwan amo<br />

chichikoitaliztlih itech int<strong>la</strong>tol nochteh t<strong>la</strong>powaliztlih ich nochi<br />

zemanawaktlih.<br />

XIV. Moyekt<strong>la</strong>liz iwan monextiz kenh mitowah itech pepenalisteh tlen powih ich<br />

amo chichikoitaliztlih.<br />

XV. Motemakaz yeh ixmachiliztlih yewanh altepeh t<strong>la</strong>kameh iwan t<strong>la</strong>malwilteh<br />

ich Distrito Federal ikon kemeh zemanawak olocholizteh, altepe t<strong>la</strong>kameh,<br />

me<strong>la</strong>kah olocholizteh tlen chantih ich Distrito Federal mamixmatikah<br />

pampa kiwikah t<strong>la</strong>kuilol t<strong>la</strong>yekantlih iwan t<strong>la</strong>tamachiwalteh pampa amo<br />

mamoixkopanowikah ich int<strong>la</strong>chiwaliztlih, tepozt<strong>la</strong>yekt<strong>la</strong>lilteh t<strong>la</strong>n kizeliah.<br />

XVI.<br />

Moyolewaz yen t<strong>la</strong>palewilteh t<strong>la</strong>ixmachiltiliztlih, mozepah mot<strong>la</strong>maxtizkeh<br />

iwan mopolewizkeh yen t<strong>la</strong>kameh, olocholizteh iwan altepemeh tlen kateh<br />

in chichikoitaliztlih.<br />

XVII. Moyolewazkeh, mot<strong>la</strong>maxtizkeh iwan moyekt<strong>la</strong>lizkeh altepe t<strong>la</strong>palewikeh<br />

iwan mot<strong>la</strong>maxtizken itech t<strong>la</strong>xeloliztlih ich amo chichikoitaliztlih.<br />

XVIII. Mo yekt<strong>la</strong>liz zeh yekmanalliz t<strong>la</strong>maxtiliztlih iwan moyekt<strong>la</strong>liz zemikah yenh<br />

tlen kateh ich olocholiztlih.<br />

XIX.<br />

XX.<br />

XXI.<br />

Monenemiz kemeh olocholiz t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztlih, t<strong>la</strong>maxtih, t<strong>la</strong>maxtiliztlih iwan<br />

me<strong>la</strong>wak t<strong>la</strong>matiliztlih ich zetiliztlih iwan amo chichikoitaliztlih ich<br />

zemanawak xelolteh iwan t<strong>la</strong>malwilteh ich altepetli Mexico.<br />

Moyekt<strong>la</strong>lizke t<strong>la</strong>kuilol t<strong>la</strong>yekanalteh pampa kichikawaltiz pampa yewanh<br />

altepe t<strong>la</strong>kameh iwan olocholizteh tleh sociedad civil pampa<br />

makixmatikah kenik mowikah iwan moyekt<strong>la</strong>liah yen ixpantiliztlih pampa<br />

tekiwakapah iwan chokalliztlih.<br />

mot<strong>la</strong>liz pampa yewan altepe kalt<strong>la</strong>maxtiloyanteh iwan t<strong>la</strong>malwilteh ich<br />

Distrito Federal ich nochi kawitlih, t<strong>la</strong>nawatilteh iwan t<strong>la</strong>yeyekolteh pampa<br />

yen moyekt<strong>la</strong>liz iwan mochiwaz iwan mowikaz tlen t<strong>la</strong>pepenal, t<strong>la</strong>pepenal<br />

t<strong>la</strong>matiliztlih t<strong>la</strong>maxtiliztlih iwan ken moyekwikaz yen t<strong>la</strong>matiliztli ich<br />

zetiliztlih iwan amochichikoitaliztlih; e<br />

XXII. Motopewaz, mochiwaz, moyekwikaz iwan moxitiniz t<strong>la</strong>maxtiliztlih iwan<br />

miak t<strong>la</strong>temoliztli ich me<strong>la</strong>wak zetiliztlih iwan ich amo chichikoitaliztlih ikon<br />

keme t<strong>la</strong>tamachiwal pewaliztlih ich chichikoitaliztli tlen monextia ich<br />

Distrito Federal, yen me<strong>la</strong>kah nemeliztli tlen kit<strong>la</strong>liah t<strong>la</strong>matiliztli ich<br />

xeloliztli ich amo chichiko italiztlih, noikih pampa moyolewaz mamochiwak<br />

pampa tlen ich powih altepe t<strong>la</strong>kewalteh ich Distrito Federal;<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURA<br />

24 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS


XXIII. Mozt<strong>la</strong>kozkeh yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilizteh tlen powi ich t<strong>la</strong>kameh pampa int<strong>la</strong>palewil<br />

pmpa int<strong>la</strong>lpanchiwaliztlin tlen makineztih zon akinih kemeh mopowah ich<br />

t<strong>la</strong>nawatillih;<br />

XXIV. Motemakaz t<strong>la</strong>chialliztlih pampa tlen xelitokeh ompah tetikh ich<br />

t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>mantlih t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztlih tlen nochit<strong>la</strong>yekt<strong>la</strong>likeh tlen ompah powih tlen<br />

kiyekanah pampa mamoyekt<strong>la</strong>llih yen t<strong>la</strong>yekant<strong>la</strong>yekt<strong>la</strong>likeh<br />

kinyekt<strong>la</strong>lizkeh yewan altepe tekipanokeh o yewanh tlen izeltih tlen<br />

mapowikah ich chichikoitaliztlih kemeh kakih ich xelolih 6 ich inih<br />

t<strong>la</strong>nawatilih tlen kakih tekipanotok ich inih kawitlih ich Distrito Ferderal ;<br />

XXV. Mopalewizkeh iwan moyekt<strong>la</strong>lizkeh yewan t<strong>la</strong>kameh, olocholizteh tlen<br />

kateh ich t<strong>la</strong>lpanchiwaliztlih ich kalt<strong>la</strong>palewilizteh tlen ich powih pampa<br />

kitemakazkeh int<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztlih pampa amokualli t<strong>la</strong>chiwalliztlih tlen witz ich<br />

t<strong>la</strong>kameh iwan ziwamen altepe t<strong>la</strong>palewikeh, yewan t<strong>la</strong>nawatikeh tlen<br />

powih ich Distrito Federal noikih tlen xelitokeh.<br />

XXVI. Mot<strong>la</strong>liz zemikah zepanoliztlih itech Comisión de Derechos Humanos del<br />

Distrito Federal y el Consejo Nacional <strong>par</strong>a <strong>Prevenir</strong> y <strong>Eliminar</strong> <strong>la</strong><br />

<strong>Disc</strong>riminación pampa amo mamochiwah iwan mamopopoloh yen<br />

chichikohitaliztlih pampa zekixmatiz tlekah yen chichikoitaliztli azitik ich<br />

kalt<strong>la</strong>mxtiloyanteh.<br />

XXVII. Tikilwitilizkeh yen olocholizteh tlen molwitilia iwan administración publica<br />

tlen powih ich Distrito Federal tlen ich altepe, dependencias federales,<br />

iwan weweih olocholizteh olocholizteh then powih ich sociedad civil iwan<br />

olocholiz t<strong>la</strong>maxtiloyanteh.<br />

XXVIII. Tonazizkeh ich altepeolocholizteh iwan ich weweih altepeolocholizteh<br />

kan mot<strong>la</strong>powah pampa amo mamochiwah iwan mapopoliwih yen<br />

chichikoitaliztlih, noikih pampa zekin mozepanoz olocholizteh ich inih<br />

altepe mayotlih iwan weih altepeolocholiztlih pampa amoh mamochiwa<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalliztlih, noikih tlen olocholizteh tlen miah kitekipanowah tlen<br />

t<strong>la</strong>chia pampa me<strong>la</strong>wah nemiliztlih<br />

(REFORMADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXIX. Motenkixtiz zemanawak t<strong>la</strong>yeyekol Juridica pública tlen powih ich<br />

int<strong>la</strong>palewiliztli yen chichikoitaliztlih zepanotok iwan motetelwiliztlih tlen<br />

kizmatih iwan makiyekt<strong>la</strong>lih t<strong>la</strong>chializ t<strong>la</strong>tamachiwalteh, t<strong>la</strong>polewiliztlih<br />

iwan t<strong>la</strong>nawatilteh pampa akinih amoh makichiwah tlen teixpantitok<br />

t<strong>la</strong>nawatil.<br />

XXX. Mochiwaz ik zemikah t<strong>la</strong>maxtilizteh kenih moyekt<strong>la</strong>lia tlen kateh<br />

t<strong>la</strong>nawatilteh, pampa motazkeh amo kualli t<strong>la</strong>chiwalteh iwan mopat<strong>la</strong>zkeh<br />

t<strong>la</strong>chiwalteh tlen ich powih.<br />

XXXI. Mihtozkeh t<strong>la</strong>yeyekolteh iwuak mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nizkeh, tlen machiotok ich<br />

t<strong>la</strong>nawatilteh tlen me<strong>la</strong>kah iwan tlen amoh iwan tlen me<strong>la</strong>kah monenekih<br />

pampa amo chichikoitaliztlih;


XXXII. Mitoz t<strong>la</strong>yeyekolteh Jurídicas yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilizteh tlen iwan zepanitokeh tlen<br />

monenekih me<strong>la</strong>kah pampa amo chichikoitaliztli tlen kichiwa t<strong>la</strong>chiwalteh,<br />

t<strong>la</strong>kameh iwan olocholizteh, altepemayomeh iwan olocholizteh tlen powih<br />

ich sociedad civil;<br />

XXXIII. Motemakaz t<strong>la</strong>palewiliztlih iwan motopewaz yen zepanoliztlih ken<br />

motah yen me<strong>la</strong>kah pampa amoh t<strong>la</strong>lpanchiwaliztlih iwak mochiwah zezeh<br />

xiwitlih t<strong>la</strong>tekipanolteh itec t<strong>la</strong>nawatil kenachi ka<strong>la</strong>kih iwan mopowallistli<br />

kenachi kizzah,<br />

XXXIV. Moyekt<strong>la</strong>lliz yen t<strong>la</strong>tamachiwalteh pampa motamachiwaz yewanh<br />

zemanawakt<strong>la</strong>tih t<strong>la</strong>nawatilteh iwan t<strong>la</strong>kuilol t<strong>la</strong>ixpantilizt<strong>la</strong>yekt<strong>la</strong>likeh tlen<br />

powih ich Distrito Federal mamochiwakan ikah it<strong>la</strong>chialliztlih amo<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwalliztlih.<br />

XXXV. Motamachiwaz yen t<strong>la</strong>palewilliztlih tleh zemanawak t<strong>la</strong>nawatilteh,<br />

Administración Pública del Distrito Federal, makipiakah pampa amo<br />

kikawaz iwan kipopoloz yen ixkopanowilliztlih;<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURA INSTITUTO DE INVESTIGACIONES<br />

PARLAMENTARIAS 25<br />

XXXVI. Mo tekipanotoz yewan yewan t<strong>la</strong>polewilteh tleh kitemah yewah altepeh<br />

tekiwakeh pampa mopopoloz yen ixkopanowilliztlih;<br />

XXXVII. Mochiwaz zezeh xiwitlih ze t<strong>la</strong>kuilol t<strong>la</strong>chiwal amatlih tlen tekitlih pampa<br />

mo ixpamtiz ixpah Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva del Distrito Federal.<br />

(ADICIONADA, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

XXXVIII. Yen okzekinteh tlen kit<strong>la</strong>lliah tleh kakih t<strong>la</strong>nawatil ikon kemeh tlen kipia<br />

ich yen Estatuto Orgánico del Consejo.<br />

Expah zehtlih.<br />

Yen moyekt<strong>la</strong>liah olocholisteh<br />

Articulo 38.- yen olocholiztlih kipiaz yen okzekih pampa moyekt<strong>la</strong>liz pampa yetoz<br />

me<strong>la</strong>kah kemeh kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nih yen articulo 3 iwan articulo 44 yen teixpantih t<strong>la</strong>nawatil.<br />

I. La Junta de Gobierno; y<br />

II. La Presidencia del Consejo;<br />

(REFORMADO EN SU TOTALIDAD, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


Artículo 39. Yen tekiwah olocholiztli zetilitoz yen t<strong>la</strong>pepenal Presidencia del<br />

Consejo, akinih noikih kiyekanaz yen olocholiz tekiwah, chikuazeh t<strong>la</strong>yekankeh ich<br />

Administración Pública del Distrito Federal iwan chikuazeh tlen powih t<strong>la</strong>pepenalteh<br />

pampa yen Asamblea Consultiva.<br />

Yewanh t<strong>la</strong>ixpantikeh yen Administración Pública del Distrito Federal yewah<br />

okzekinteh:<br />

I. zeh tlen powih ich Secretaría de Gobierno;<br />

II. zeh tlen powih ich Secretaría de Desarrollo Social;<br />

III. zeh tlen powih ich Secretaria de Desarrollo Rural y Equidad <strong>par</strong>a <strong>la</strong>s<br />

Comunidades;<br />

IV. zeh tlen powih ich Secretaría de Salud;<br />

V. zeh tlen powih ich Secretaría de Educación;<br />

VI. zeh tlen powih ich Secretaría del Trabajo y Fomento al Empleo<br />

Ikon noikih yitozkeh zemikah t<strong>la</strong>nozateh yewan tlen powih ich Junta de Gobierno<br />

ikan chikawalliztli pampa t<strong>la</strong>powazkeh, amo kualtiz t<strong>la</strong>pepenazkeh, zeh t<strong>la</strong>yekankih<br />

tlen inih zezeh zemanawak olocholizteh:<br />

Instituto de <strong>la</strong>s<br />

Mujeres de <strong>la</strong> Ciudad de México, Instituto de <strong>la</strong> Juventud de <strong>la</strong> Ciudad de México,<br />

Consejo <strong>par</strong>a <strong>la</strong> Prevención y <strong>la</strong> Atención Integral del VIH/Sida en el Distrito Federal,<br />

Instituto de Atención al Adulto Mayor del Distrito Federal, el Instituto <strong>par</strong>a <strong>la</strong><br />

Integración al Desarrollo de <strong>la</strong>s Personas con <strong>Disc</strong>apacidad del Distrito Federal, y<br />

el Sistema <strong>par</strong>a el Desarrollo Integral de <strong>la</strong> Familia del Distrito Federal.<br />

Noikih zemikah monotzaz itech Junta de Gobierno ikah ichakawaliztli pampa<br />

t<strong>la</strong>powaz yen Presidente de <strong>la</strong> Comisión de Atención a Grupos Vulnerables de <strong>la</strong><br />

Asamblea legis<strong>la</strong>tiva del Distrito Federal.<br />

Artículo 40.- yen it<strong>la</strong>nawatilteh yen Junta de Gobierno<br />

I. T<strong>la</strong>chiaz pampa mamochiwa yen it<strong>la</strong>nawatil olocholiztlih;<br />

II. Kipanoltiz yen t<strong>la</strong>nawatilteh tlen mozt<strong>la</strong>kowah ich olocholiztlih;<br />

III. Kint<strong>la</strong>liz yen nochi t<strong>la</strong>chiwalteh pampa moyekanz yen olocholiztlih;<br />

IV. Kipanoltiz yen t<strong>la</strong>tekipanol tlen kipia kit<strong>la</strong>liz yen ipanitaliztlih yen<br />

olocholiztlih;<br />

V. Kipanoltiz yen xifamat<strong>la</strong>kuilol t<strong>la</strong>chiwalih tlen otekipano olocholliztlih;<br />

VI. Kichiwaz iwan kipanoltiz yen Estatuto Orgánico del Consejo;<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA 26<br />

INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS


VII.<br />

VIII.<br />

IX.<br />

Kipanoltiz yen Programa anual <strong>par</strong>a <strong>Prevenir</strong> y <strong>Eliminar</strong> <strong>la</strong> <strong>Disc</strong>riminación<br />

en el Distrito Federal;<br />

Kipanoltiz yen Reg<strong>la</strong>mento de <strong>la</strong> Asamblea Consultiva; y<br />

Yen okzekinteh tlen ompa kizah itech inih t<strong>la</strong>nawatilih iwan okzekinteh.<br />

Artículo 41.- yen olocholliz tekiwakeh mochiwaz ipatih ikuak mamolochoka t<strong>la</strong>ko<br />

iwan zeh tlen powih, zemikah ikuak kal<strong>la</strong>kiz k¿yeh yitoz o amoh yen t<strong>la</strong>pepenal ich<br />

tekiwakapah ich Junta de Gobierno yen ipatih mo onanaz tlen kitozkeh okachih<br />

miakeh tlen yitozkeh ich olocholiztlih yen olocholizteh tlen mochiwazkeh Junta de<br />

Gobierno yitoz zemikah iwan tlen amo mixmatih; yen tlen zemikah mololozkeh ich<br />

eyih meztlih iwan tlen amo mixmatih mo wikazkeh iwuak kitoz yen tekiwah<br />

t<strong>la</strong>yekankih.<br />

Artículo 42.- yen olocholiz tekiwah t<strong>la</strong>yekankih, mopepenaz pampa t<strong>la</strong>yekan<br />

tekiwah tlen powih Distrito Federal.<br />

Artículo 43.- iwuak it<strong>la</strong>nawatil yen olocholiz tekiwah t<strong>la</strong>yekankih amo kualtiz<br />

kichiwaz okze tekitlih t<strong>la</strong>yekankeh, okze t<strong>la</strong>tekipanol kualtiz t<strong>la</strong>keh t<strong>la</strong>maxtih o omo<br />

kualtiz kikawaz.<br />

(REFORMADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 44.- yen olocholiz tekiwah t<strong>la</strong>yekankih, wekawaz ich itekitli nawih xiwitlih,<br />

kualtiz okzekih mot<strong>la</strong>liz pampa nókze nawih xiwitlih;<br />

Artículo 45.- yen ichikawaliztli tlen kipia Presidencia del Consejo:<br />

I. Kiyekanaz me<strong>la</strong>kah yen olocholiztlih;<br />

II. Kixpantiz ika ipanoltiliztlih yen Junta de Gobierno xiwt<strong>la</strong>kuilol amatlih<br />

pampa amochiwaz iwan popoliwiz yen chichikoitaliztli ich Distrito Federal;<br />

III. Kiyekanaz yen olocholizteh yen Junta de Gobierno;<br />

IV. Kit<strong>la</strong>liz ich ichikawalliztlih yen tekiwah olocholiztlih yen xiwt<strong>la</strong>kuilol<br />

amat<strong>la</strong>tekipanol iwan yen xiwt<strong>la</strong>kuilol tlen t<strong>la</strong>tekipanol omoninikih;<br />

V. Kinchiwaz yen zepanolizteh iwan okzekinteh t<strong>la</strong>chiwalteh ich tekiwah<br />

olocholiztlih;<br />

VI. Kitit<strong>la</strong>niz ich Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva xiwt<strong>la</strong>kuilol amat<strong>la</strong>tekipanol ikon noikih<br />

tlen t<strong>la</strong>tekipanol omoninikih;<br />

VII. Moilwitilizkeh zepanolizteh pampa mo palewizkeh ikah altepeh<br />

t<strong>la</strong>chiwaliztlih iwan wewue altepemeh pampa mochiwaz it<strong>la</strong>nawatilteh yen<br />

olocholizteh, ikah ipanoltilizteh yen t<strong>la</strong>nawatiltek tlen motekipanotokeh;<br />

iwan


VIII.<br />

Yen okzekinteh tlen makinezkayotikah yen inih t<strong>la</strong>nawatilihiwan tlen<br />

okzekih me<strong>la</strong>kah t<strong>la</strong>chiwalteh iwan olocholizteh,<br />

Nawih zehtlih.<br />

Yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliz olocholiztlih<br />

Artículo 46.- Yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliz olocholiztlih yen zeh xelolixtlih kan mopalewiah itech<br />

t<strong>la</strong>chiwalteh, t<strong>la</strong>nawatilteh, T<strong>la</strong>ixpantilizteh iwan tekipanolteh tlen kiyekt<strong>la</strong>lia yen<br />

olocholiztlih itech t<strong>la</strong>matiliztli pampa amo mamochiwa iwan mapopoliwih<br />

chichikoitaliztli.<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 27<br />

Artículo 47.- Yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliz olocholiztlih moyekt<strong>la</strong>liz ikah miakeh amoh t<strong>la</strong>nih<br />

mat<strong>la</strong>ktlih iwan amo panoz zenpuallih t<strong>la</strong>kameh iwan zihuameh, t<strong>la</strong>ixpantiken yewan<br />

t<strong>la</strong>malwil olocholizteh, noxten, iwan olocholizteh tlen powih ich sociedad civil noikih<br />

yen oocholiz t<strong>la</strong>maxtikeh tlen ikah in t<strong>la</strong>matiliztlih ich t<strong>la</strong>malwilih iwan popoliwiliztlih<br />

yen chicikoitaliztlih kualtix t<strong>la</strong>polewiz pampa maziz yen tlen kichia olocholiztlih, yen<br />

tlen powih ich olocholiztlih kint<strong>la</strong>liz yen olocholizteh kemeh Sociedad Civil e<br />

Instituciones Académicas iwan tlen t<strong>la</strong>notzalteh pampa Junta de Gobierno del<br />

Consejo en términos de lo dispuesto en el Estatuto Orgánico.<br />

Artículo 48.- yen tlen powih ich olocholiztlih t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztlih amoh kizelizkeh ze<br />

t<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wil, amit<strong>la</strong> t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>netiliztlih pampa it<strong>la</strong>palewil, yen mot<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wia.<br />

Artículo 49.- yen ichikawalliztlih tlen kipia t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliz olocholiztlih:<br />

I. Kixpantiliz t<strong>la</strong>yeyekolteh yen tekiwah olocholliztlih, pampa ken<br />

motekipanowah yen t<strong>la</strong>ixpantiliz amat<strong>la</strong>llikankih iwan t<strong>la</strong>tekipanoltek tlen<br />

kichiwah olocholiztlih.<br />

II. Kinpalewiz yen tekiwah olocholiztlih, itech t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilixteh powih pampa mo<br />

popoloz nochi ixkopanowilizt<strong>la</strong>chiwaliztlih.<br />

III. Kipepenaz yenh Secretario Técnico icn inih t<strong>la</strong>chiwaliztlih ikon kemeh<br />

t<strong>la</strong>nawatiah yen olocholiztlih, tlen powiz ich t<strong>la</strong>chiwaliz olocholiztlih.<br />

IV. Kin zeliz yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilizteh iwan kiyekt<strong>la</strong>liz yen tlen olocholiztlih kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nih<br />

noikih tlen kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nih olocholiz t<strong>la</strong>yekankih;


V. Kin notzaz makuillih t<strong>la</strong>kameh tlen powih ich olocholiztlih tlen powizkeh<br />

itech tekiwah olocholiztlih, t<strong>la</strong> okichi tlen mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nih itech amatli t<strong>la</strong>nawatil<br />

tlen kipia yen t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliz olocholiztlih;<br />

VI. T<strong>la</strong>palewiz pampa mochiwaz t<strong>la</strong>tekipanolteh, zemanawakt<strong>la</strong>tih<br />

t<strong>la</strong>nawatilteh, amatl t<strong>la</strong>yekankeh iwan t<strong>la</strong>tekipanolteh pampa momalwiz<br />

iwan mo popoloz yen ixkopanowiliztlih;<br />

VII. Powiz ich olocholizteh iwan t<strong>la</strong>chiwalteh tlen t<strong>la</strong>notzaz yen tekiwah<br />

olocholiztlih pampa mochiwaz t<strong>la</strong>patiliz t<strong>la</strong>matiliztlih keme tleh powih ich<br />

altepe mayotli iwan ich altepetlih ikah t<strong>la</strong>tekipanolteh pampa momalwiz<br />

iwan mo popoloz yen ixkopanowiliztlih;<br />

VIII. Kitexpantix ixpah tekiwah olocholliztlih xiwamat<strong>la</strong>kuilol yen tekitlih tlen<br />

ot<strong>la</strong>nawatih,<br />

IX. Kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilliz yen t<strong>la</strong>yekah olocholliztlih t<strong>la</strong>matiliztlih tlen powin pampa<br />

mochiwazkeh t<strong>la</strong>tekipanolteh zetilitikeh iwan itekiw; iwan<br />

X. Yen okzekinteh kinezkayotizkeh tlen kualtiz mochiwaz.<br />

Artículo 50.- yewan tlen ich powih t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliz olocholiztlih wekawazkeh ich intekiw<br />

eyih xiwitlih, kualtiz okzepah ka<strong>la</strong>kizkeh pampa okze ikoh kawitlih ikon kemeh<br />

t<strong>la</strong>nawatiah yen t<strong>la</strong>nawatiltek.<br />

Artículo 51.- yen t<strong>la</strong>nawatilteh pampa tekipanoz iwan moyekt<strong>la</strong>liz yen<br />

olocholiztlih t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztlih mo t<strong>la</strong>lizkeh tlen ich powi t<strong>la</strong>nawatilih.<br />

Artículo 52.- yen t<strong>la</strong>notzaliztlih kizt<strong>la</strong>koz yen olocholiz t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztlih pampa tlen<br />

kinenekih pampa kualtiz kichiwaz itekiw.<br />

Makuilli zehtlih.<br />

Tlen zemikah mozt<strong>la</strong>kowah.<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

28 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS<br />

Artículo 53.- yen t<strong>la</strong>notzaliztlih monawatiz tlen t<strong>la</strong>nawatiah yen inih t<strong>la</strong>nawatil<br />

iwan itech Estatuto Organico tlen kemeh kakih it<strong>la</strong>chiwaliztlih, tekipanoliztlih,<br />

t<strong>la</strong>tekipanol, it<strong>la</strong>chiwaliztlih t<strong>la</strong>machiotiliztlih, pampa mamochiwah, kichiwaz<br />

it<strong>la</strong>matiliz t<strong>la</strong>chiwaliz tlen inezia iwan tlen ich powih.<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

CAPÍTULO V


Tlen kiwikan pampa kimakazken tikitl tlen motezt<strong>la</strong>kawiz iwan tlen kichiwaz<br />

pampa tlen kitozken ken kichiwa tle t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli<br />

Zemipan zehtlih<br />

Tlen powin ich nichin<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 54.- Tlen mitzilian tikichmatiz tlen amamen tlen kimpolewi tlen kichiwa ika,<br />

tlen kichiwa t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli tlen t<strong>la</strong>powa inin t<strong>la</strong>nawatili tlen kitenchiwa kemen<br />

kakin, tlen kipia se t<strong>la</strong>mantli tlen motezt<strong>la</strong>kawia pampa t<strong>la</strong>kamen tlen olochitoken tlen<br />

ikonin kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nin iwan tlen kint<strong>la</strong>powian iwan kiwikan kinixpantilian tlen t<strong>la</strong>nawatian,<br />

kan mot<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wan iwan tlen kiwikan tlen makinankili tlen kiwikan, kichiwan se kemen<br />

kinikin ywan ken kiwikantlen ika opeki pampa okze tlen kichiwaz, t<strong>la</strong> tlen kiwikan o<br />

tlen kichiwan t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli tlen kiwikan ich inin articulo omochin materia tlen<br />

kikawa ich Comision ich me<strong>la</strong>wan t<strong>la</strong>nawatili ich Distrito Federal iwan inin okizilin,<br />

tlen t<strong>la</strong>powaliztli kikawaz amo kixmatiz tlen t<strong>la</strong>mochitok tlen okimakak polewiliztli tlen<br />

motezt<strong>la</strong>kawian, t<strong>la</strong> miakten t<strong>la</strong>kamen tlen kichiwan ich Consejo Nacional pampa<br />

amo kikawiliz tlent<strong>la</strong>lpanchiwaliztli (CONAPRED), pampa tlen kiwikan kan<br />

mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nin iwan tlen kemen kakin tlen motezt<strong>la</strong>kawian iwan tlen t<strong>la</strong>nawatia kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz<br />

tlen kitowan ich nochin tlen kixelowa tlen powi zanzet<strong>la</strong>mantli tlen kipanoltilia ich<br />

nochten.(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

55. tlen tikiwan tlen t<strong>la</strong>nawatia, kemen t<strong>la</strong>kamen tikipanowan ich nochin tlen powin<br />

ich dirección de cultura pampa amo mayito t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli, tlen ninawatian pampa<br />

t<strong>la</strong>nawatiz tle t<strong>la</strong>chia ipampa nochin iwan tlen ipa kiztoken ich tlen mochiwaz kan<br />

motezt<strong>la</strong>kawian, kipiazken tlen kichitoken tlen monextia pampa kimakazken tlen<br />

yineli tlen t<strong>la</strong>mochitok tlen kizt<strong>la</strong>kozken t<strong>la</strong>maxtilixtli tlen mowika iwan tlen okitoken<br />

ich consejo, tlen okipoken iwan tlen okichiken tlen powi ich párrafo tlen opanok,<br />

mochiwaz ich acta kan kitowa tlen okichi kichiwaz tlen t<strong>la</strong>katl tikipanowa ich nochin<br />

kan powin. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 56. Ich consejo ken kichitoken tlen t<strong>la</strong>katl ixmaxtli ich tikiwakapan panpa<br />

kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz tlen t<strong>la</strong>kamen tle ikuilitoken tlen amo tekakayaken, kemen tlen t<strong>la</strong>manten<br />

powin, t<strong>la</strong>matiliztli tlen iwa mowika tle okit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nki kan omotezt<strong>la</strong>kawin.<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


Artículo 57. Consejo kikawilizke pampa kixt<strong>la</strong>kotin pampa kixmatiz iwan<br />

kiyekizt<strong>la</strong>koz amo owi iwan amo makichiwa t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli kan powin espacioz kan<br />

monextian iwan kimawan t<strong>la</strong>n kinkowan. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 58. nochten tlen t<strong>la</strong>kamen, iwan tlen molochowan zemanahuak kan powin<br />

kalt<strong>la</strong>polewiliztli kualtiz motezt<strong>la</strong>kawiz ixpan consejo kan ipampa tokniwan tlen<br />

tepozten iwant<strong>la</strong>kamen, t<strong>la</strong>kamen tlen monamakan iwanzanakin tlen kichiwan<br />

zantlen t<strong>la</strong>mantli, o it<strong>la</strong> okzikin kan kint<strong>la</strong>lpanchiwan, tlen witz tlen kaki ASAMBLEA<br />

LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA INSTITUTO DE<br />

INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 29 pampa tlen Constitución Política tlen<br />

ich Estados Unidos Mexicanos, tlen kinamakan ich noxten tlen kintlilwian iwan<br />

kinilian pampa Estados Unidos Mexicanos, iwan motan ich ini t<strong>la</strong>nawatili.<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 59. Kan motezt<strong>la</strong>kawian iwan kan ma monextin pampa tlen kichiwan<br />

t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli, kan kualtiz kitzelizken itech kan t<strong>la</strong>mi ich ze xiwitl,kipowa pampa<br />

tlen t<strong>la</strong>katl kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nin makipia t<strong>la</strong>matiliztli ich zikimen kenin kichitok. Pampa tlen<br />

monikin amat<strong>la</strong>mo kualtiz kit<strong>la</strong>popolwizken tlen kitowa t<strong>la</strong>mo tlen owipan tlen kiwikan<br />

ich consejo. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 60. tlen kitowan iwantlen ika mopolewia kualtiz pewaz kenkaki tlen omito<br />

tlen omikuilotian, pampa ye t<strong>la</strong>mo pampa ze t<strong>la</strong>katl tlen kixmatiz iwan kit<strong>la</strong>pachiliz,<br />

itech tepoztli t<strong>la</strong>powaliztli itech tepoztli t<strong>la</strong>kuiloliztli tlen kintit<strong>la</strong>nilian kan kipowan, tlen<br />

kipia kiwikaz okzekin t<strong>la</strong>kuiloli pampa kixmatizken:<br />

I. Itokan tlen kinotzan<br />

II.<br />

Kan powi pampa kiziliz t<strong>la</strong>kuiloliztli; iwan<br />

III. Kually t<strong>la</strong>kuiloliztli iwan ze tzikitzi t<strong>la</strong>kuiloli tlen okichi kenik iwan t<strong>la</strong>n<br />

owekan tlen omochi t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli. Tlen consejo t<strong>la</strong> kitoz kiyekt<strong>la</strong>liz tlen<br />

omochin tlen okitoton. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE<br />

2014)<br />

Artículo 61. tlen t<strong>la</strong>katl tlen monamakan t<strong>la</strong> consejo okitzili ze kua<strong>la</strong>nkitaliztli pampa<br />

itech tepoztl t<strong>la</strong>powaliztli t<strong>la</strong> itech tepoztl t<strong>la</strong>kuiloliztli, tlen kipia pewaz ze t<strong>la</strong>kuiloli kan<br />

powiz itech nochi amat<strong>la</strong>kuilolten tlen kitowa itech articulo tlen opanok. Tle powi tlen<br />

pewa kua<strong>la</strong>ni o kitezt<strong>la</strong>kawia pampa itech okziki tlen nemaxtilten itech inin articulo<br />

kipian tlen kichikawaz kan okitezt<strong>la</strong>kawiken inawak consejo ich ze tonallin kan amo<br />

ma pano makuili tonalten , mopowan kan pewa kitezt<strong>la</strong>kawian, iwan t<strong>la</strong>mo omochi<br />

ikonin mochiwaz kemen amo keman ohazito, iwan t<strong>la</strong> ikonin tlen kipia monemaxtiz


kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz inin t<strong>la</strong>nawatili, tlen kualli kitowan kan t<strong>la</strong>mi wetziz. (ADICIONADO,<br />

G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 62. tlen motemakaz kan motezt<strong>la</strong>kawian tlen ika t<strong>la</strong>kamen tlen kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nin<br />

pampa t<strong>la</strong>manten tlen powi ich nochi t<strong>la</strong> itech t<strong>la</strong>kamen tle yinelen kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nizken ika<br />

ze amat<strong>la</strong>kuiloli tlen chikawak ken kitemaka itech t<strong>la</strong>nawatili tlen kiwika iwan<br />

t<strong>la</strong>polewiliztli ich Distrito Federal iwan t<strong>la</strong>mo it<strong>la</strong> amokikawiliz tlen kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nin pampa<br />

yazki itech consejo, ye kitoz kenik tikint<strong>la</strong>powizken. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 63. Consejo ye kimachiotiz tlen kitotiwin, kan kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz ze amatl tlen recibo,<br />

siye kiwikan iwan kichiwilian tlen okichi. Tlen kipowilitiwin tlenkipian ka<strong>la</strong>kizken kan<br />

kualtzi kinizt<strong>la</strong>kowan, kan amo kualtiz pewaz tlen kiwikaz t<strong>la</strong>kuiloli amomomatiliztli<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 64. pampa kipiaz tlen ot<strong>la</strong>powato amo kualli mokawa, amo kualtiz mokawaz<br />

tlen kiwikan tlen kikawiliz ma moka<strong>la</strong>ki ich consejo keman amo ma kiwikan nochi<br />

amamen tlen kint<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilian itech articulo 60 ich inin t<strong>la</strong>nawatili, amo kiwikaz ma<br />

kitzakuili pampa zemi tlen t<strong>la</strong>katl tlen kipia pampa kiyect<strong>la</strong>lia tlen omikuilo pampa ze<br />

tonalli tlen kipia makuili tonalli kan kualtiz mopowa kan kinotzan tlen kikitzkian, tlen<br />

amo powi kitziliz tlen kilia. Tlen amo kualtiz tiktenkawaz tlen t<strong>la</strong>katl okinotzen inon<br />

tonalli tlen kaki pampa kipolewiz tlen kitowan kaki itech, (ADICIONADO, G.O.D.F. 8<br />

DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 65. Tlen powin itech tlen kakin itech iyoliliztli tlen kiwika kipia tlen kitemakaz<br />

t<strong>la</strong>matiliztli itech consejo, pampa tlen okiwik itech kan okizt<strong>la</strong>kawiton, tlen powin itech<br />

inin t<strong>la</strong>ntli t<strong>la</strong>nawatilli iwan okzeki t<strong>la</strong>manten tlen katenh. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8<br />

DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 66. Tlen t<strong>la</strong>polewiliztli, kan powi tlen kiwikan, pewaz moyinkuiliz mot<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niz<br />

itech; iwan kualtiz tlen ika omochin itech okzekimen kan powin tlen tikiwakapan ikoni<br />

makito. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 67. ikan tlen kiwika itech yiwin tlen moyiyikotoken, tlen mowitilian tlen<br />

kiwikan pampa kitowan kan amo kixkupanowian ich me<strong>la</strong>wan t<strong>la</strong>nawatili iwan<br />

zanzepa iwan amo t<strong>la</strong>lpanchiwaliztl, t<strong>la</strong>polewiliztli kualtiz kitoz pampa t<strong>la</strong>polewiliztli<br />

pampa zan ze oktzikinten:<br />

I. tlen powin ich t<strong>la</strong>chiwaliztli, kalt<strong>la</strong>chiwaliztli tlen kiyolewan tlen zan ze<br />

t<strong>la</strong>mantli powin ich t<strong>la</strong>ehikpantiliztli;<br />

II.<br />

tlen kakin ich amatl kan kiyolewan ma kiyekt<strong>la</strong>likan ich pakiliztli<br />

chichikoitaliztli;


III.<br />

Kant<strong>la</strong>mi tlen mochiwan yineleh,<br />

IV.<br />

tlen kiwikan tlen kitemaka ze t<strong>la</strong>chiwaliztli kah kihkixtian iwan kan<br />

mot<strong>la</strong>powiah iwan;<br />

V. Tlen kichiwan tlen amokualli tlen mokawa ich nochin ich me<strong>la</strong>wan<br />

t<strong>la</strong>nawatili<br />

Ompak zehtlih<br />

Tlen chikawak kit<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nin<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 68. discriminatoria.tleh chikawak t<strong>la</strong>nawatili tlen yiwin pampa t<strong>la</strong>kamen tlen<br />

tikipanowan zemanawak t<strong>la</strong>nawatilli ich Distrito Federal tlen kiwika tlen kipolewia ich<br />

yewan, tlen kakin tlen kit<strong>la</strong>powaltian ken kaki (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 69. Ich t<strong>la</strong>polewiliztli pampa kixmatiz tlen mitowah, ich t<strong>la</strong>tolli tlen chikuazeh<br />

tonalmen tlen kiwikan kixpahkiztiah, kipolewiz t<strong>la</strong> kinikih. T<strong>la</strong> ika ze kitzilian iwan<br />

machiotok tlen omito, itech chikuzeh tonalin kan kualtin itch t<strong>la</strong>nawatiliztli kinikizken<br />

kan mowikan t<strong>la</strong>nawatilten tlen t<strong>la</strong>katl ipampa powin ich chachiwalteh pampa noxteh<br />

tlen kitowa t<strong>la</strong>katl tlen tikipanowah tlen kimapilwian kemen tlen kinawatian, akin<br />

mat<strong>la</strong>ktli tonalmen kiwikaz chikawaliztli. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 70. Tlen kinotzan t<strong>la</strong>kameh tlen tikipanowan ich nochih tlen tlikantok, tlen<br />

kipian wekawaz itech ze tonally mat<strong>la</strong>ktli tonalli kan kualtih, kan pewa mopowa ich<br />

ini tonalli kan pewa t<strong>la</strong>tolli tlen t<strong>la</strong>nawuailli. Ich tlen t<strong>la</strong>kamen tikipanowan tlen kitowan<br />

okichin, tlen kiwika kizt<strong>la</strong>kozken tlen powin, tlen t<strong>la</strong>polewian iwan tlen kichiwan ken<br />

kikawilian keman kan kipanoltiz t<strong>la</strong>tolli. ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO<br />

FEDERAL, VI LEGISLATURA INSTITUTO DE INVESTIGACIONES<br />

PARLAMENTARIAS 31 (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 71. T<strong>la</strong>h amit<strong>la</strong> ze t<strong>la</strong>mantli kan t<strong>la</strong>nankillia tlen ika t<strong>la</strong>kamen tlen<br />

tikipanowan tlen moneekin icth tlen t<strong>la</strong>katl t<strong>la</strong>telwiantlen kiwikaz tlen katen tlen<br />

okitoken tlen mopowan tlen okitezt<strong>la</strong>kawiken . tlen t<strong>la</strong>polewian t<strong>la</strong> ye moneki tlen<br />

mochiwa t<strong>la</strong>temoliztli tlen kichiwas tlek kiwikan ick monikin<br />

Eyipah zehtlih


tlem motezt<strong>la</strong>kawian<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 72. tlen kiwikan tlen motezt<strong>la</strong>kawian tlen kichiwan zan kalyewan t<strong>la</strong>kamen<br />

ich tikiwakapah tlen kipian zan t<strong>la</strong>mantli t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli tlen t<strong>la</strong>kamen<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 73. Kemen kualtiz motezt<strong>la</strong>kawiz tlen kiwikaz kipolowan tlen kichiwah kan<br />

kitowan ipampa kizt<strong>la</strong>kowan kiwika tlen chichikollitaliztli, pampa ze kiwikan tlen kipia,<br />

kemen tlen ilkichiwan ich t<strong>la</strong>chiwal tlen t<strong>la</strong>polewiliztli. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 74. Pampa pewaz itch tlen kiwikan ich kan kichiwan, tlen kichiwaz itch<br />

t<strong>la</strong>maxtiliztli inch kan powin; kihnotzan kan kinotzan tlen kiyekt<strong>la</strong>lian, tlenkipia<br />

mowikaz itech kaxtolly tonalten tlen monikin kan monextian (ADICIONADO,<br />

G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 75. Tlen t<strong>la</strong>kamen tikipanowah ich nochih tlen kichiwa kemen tlen t<strong>la</strong>chixtok<br />

tlen kikixtia, kitemaktiz ich tlen moniki miak tlen ika chokiliztli iwan tlen monikin kan<br />

kipowan kam mozepanowan iwan tlen kichikawaltia kan kiwikaz kan kipolewiz tlen<br />

t<strong>la</strong>mantli, pampa kipiaz kiwikaz tlen kipolewia.<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 76. tlen kiwikan kualli kualtiz kikawaltizken pampa tokniwan tlen<br />

tikipanowan itech nochih tlen kipian kemen kitamachiwan pampa t<strong>la</strong>manten kemen<br />

kakih tlen ich powi, tlenkipiah kipewaltiz, itech makualli tonalli tlen monekin.<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 77. Kemen tlen powin tlen azitiwin itech tlen kan kinilwichiwilian itech<br />

t<strong>la</strong>mantli tlen powi, tlen kichiwaz, kan kizt<strong>la</strong>kozken itech t<strong>la</strong>nawatilli;mick kaki<br />

pepechitok ich me<strong>la</strong>wak, iwan kikawiliz iwan, itech inemiliztli, kilitiaz tlen powin tlen<br />

mitowan tlen kimpanoltiah ich mochiwa it<strong>la</strong>. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 78. Tlen t<strong>la</strong>kuilolih mochiwa pampa t<strong>la</strong>manteh pampa tlen kit<strong>la</strong>nawatia kipia<br />

chikawaliztli itch t<strong>la</strong>mantli tlen kitowan iwan kiwalikan tlen powin tlen katen, tlen<br />

kualtizken kichiwazken tlen kitowan itch tlen kinweichiwan tlen kiwikan, tlen kikuilowa<br />

tleh kinotzah. ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURA 32 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS<br />

Nahpan zehtlih<br />

tlen t<strong>la</strong>temoliztli<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)


Artículo 79. kemen tlen tetemikiliztli tlen kitezt<strong>la</strong>kawian tlen amo mochiwa itech kan<br />

powi tlen kakin, ich t<strong>la</strong>nawatiliztli pewa t<strong>la</strong>temoliztli tlen kiwikan, pampa kualtiz kipiaz<br />

okzekimeh tlen t<strong>la</strong>polewilte:<br />

I. kinotzaz tikiwakamen t<strong>la</strong>mo yewan t<strong>la</strong>kamen tlen t<strong>la</strong>polewian akimen<br />

kint<strong>la</strong>nawatian iwan kint<strong>la</strong>lpanchiwah, tlen kiteititiah tlen amat<strong>la</strong>kuilolten<br />

tlen kint<strong>la</strong>t<strong>la</strong>nilian;<br />

II.<br />

kinozah tlen okzekimen, tikiwamen/ t<strong>la</strong>moh t<strong>la</strong>kamen okzekinteh tlen<br />

t<strong>la</strong>polewian ich nochin tlen yiwin iwan ich materia tlen motemowan;<br />

III. tikwikaz tlen kixt<strong>la</strong>kowan itech tikiwakapan tlen kimamaltian tlen kint<strong>la</strong>lpanchiwan,<br />

pampa tlen t<strong>la</strong>kamen tlen t<strong>la</strong>mati;<br />

IV. tlen t<strong>la</strong>kamen tlen kipian kiknomatizkeh kemen tlen kitozke tlen okitake tlen<br />

kimatin, iwan<br />

V. tlen kichiwa noxten tlen kichiwah tlen kinizt<strong>la</strong>kowan tlen monikih pampa tlen<br />

ixt<strong>la</strong>matin tlen powin. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 80. Pampa kinamatian tlen kitemakan tlen monikin, tlen kan t<strong>la</strong>nawatian<br />

pampa kinotzazken tlen kikitztian tlen mokuak<strong>la</strong>nkiltiah ich noch tlen kizt<strong>la</strong>kowa tlen<br />

kiweychiwan tlen monikin, tlen zanze powi kan powin kemen powin pampa ich<br />

t<strong>la</strong>nawatiliztli tlen kakih tlen mexicano. (ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE<br />

SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 81. Tlen kichiwan tlen kinextian kan nezin, kemen se amat<strong>la</strong>kuilolli tlen<br />

lliwin ich t<strong>la</strong>polewiliztli, tlen kinipanitan kam powin, tlen ika pewa tlen ika kakih, tlen<br />

kipian iwan kiwikan, kan kualtiz kiwikazken pampa tlen kichiwan kan motelwian.<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 82. Kan ohewak itc kan kimachiotian iwan miak t<strong>la</strong>mantli kichiwan iwan<br />

motezt<strong>la</strong>kawian, t<strong>la</strong>keh kipiah tlen t<strong>la</strong>lpanchiwaliztli iwan amo tlen mowikanika ze<br />

tlen tikmakan ipampa tlen powin kitezt<strong>la</strong>kawian, kan amo kawiliz makipolewi<br />

akiyekt<strong>la</strong>li kan yiwin ich tlen powin tlen kaxitiliah tlen amatl moniki. (ADICIONADO,<br />

G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 83. Tlen powin tlen kipiaz tze t<strong>la</strong>kuiloli ich tlen mot<strong>la</strong>powian, tlen<br />

kinchikawilian iwan tlen ipan kiztok itch me<strong>la</strong>wak tletik ich nochin tlen powi iwan tlen<br />

kimakan tlen powi mokakiliztli tlen motah ich inin t<strong>la</strong>nawatilli.<br />

makuillih zehtlih.


T<strong>la</strong>mantlih pampa tiyekizt<strong>la</strong>koz<br />

(ADICIONADO, G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014)<br />

Artículo 84. Ikah t<strong>la</strong>yekt<strong>la</strong>liliztlih iwan int<strong>la</strong>chiwal yen olocholiztlih kualtiz kit<strong>la</strong>lizkeh<br />

yen inkua<strong>la</strong>nkaita<strong>la</strong>z, yen inpakiliz iwah t<strong>la</strong>nawatilih yen Procedimiento<br />

Administrativo del Distrito Federal.<br />

PANOLLIZTEH<br />

AXTOH.- Yen inih t<strong>la</strong>nawatil tekipanoz okze tonallih ikuakkizaz ich okzeh tonallih ich<br />

Gaceta Oficial ich Distrito Federal iwan amoh kipanoltiah yen t<strong>la</strong>nawatil pampa amo<br />

mamochiwah iwan mopopoloz yen chichikoh italiztlih ich Distrito Federal,<br />

omotenkiztih ich yen Gaceta Oficial del Distrito Federal el 19 de julio de 2006.<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI<br />

LEGISLATURAINSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 33<br />

OHPAH: Yen olocholiztlih pampa amo mamochiwah iwan mopopoloz yen<br />

ixcopanowiliztih ich altepetlih Mexico ka<strong>la</strong>kiz tekipanoz ich fiscal kan yen olocholiztlih<br />

Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva del Distrito Federal ikuak yoh kippanoltih yen kuallih miak<br />

ipatih pampa yen tekipanoz tlen omotokayotih olocholiztlih.<br />

EXPAH. Yen tlen mixmatih iwan tlikanah ich olocholiztlih pampa amo mamochiwah<br />

iwan mopopoloz yen chichikoitaliztlih ich Distrito Federeal, tlen kipiah kipanolyiz<br />

yenh t<strong>la</strong>matiliztlih iwan amatlih tlen iwan mopawah ich inih kawitlih ikon kemeh<br />

t<strong>la</strong>nawatia yen axah t<strong>la</strong>nawatil yen wey altepetlih, tlen intekipanoltewan altepetli<br />

tekipanokeh, ich zeh wekawaliztlih ich 90 tonalteh ikoh ikuah ka<strong>la</strong>kiz tekipanoz yen<br />

inih t<strong>la</strong>nawatilteh.<br />

NAWIH. Yen t<strong>la</strong>pepenaliztlih yen tlen kiyekanah olocholiztlih, kipiah tlen kichiwaz<br />

zenpuallih iwan mat<strong>la</strong>ktlih tonallih ikuak ka<strong>la</strong>kiz tekipanoz yen t<strong>la</strong>nawatillih.<br />

MAKUILLIH. Yen t<strong>la</strong>pepenaliztlih ich olocholiztlih kipia tlen kichiwaz ich 90 tonaltih<br />

ikuak motenkiztix inih t<strong>la</strong>nawatillih. Okoh ikuak mot<strong>la</strong>liz yen olocholiz t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztlih,<br />

yen tekiwah olocholiztlih pewaz ixpah yewan tlikankeh ich Poder Ejecutivo del<br />

Distrito Federal, de Presidencia del Consejo iwan makuillih t<strong>la</strong>pepenalteh tlen zan<br />

zepah kinpepenah yen Presidencia del Consejo, akin wakawazkez chikuazeh<br />

kawatlih, kualtiz kin yekitoz yen olocholiztlih t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>niliztlih ikuak mot<strong>la</strong>lliz ikoh kualtiz<br />

kikawaz yen itekiw ikuak kichiwaz yen eyih xiwitlih ikuak axtoh mopepenaz.


CHIKUAZEH.- yen tlikahkeh olocholizteh kika<strong>la</strong>zih yen zemanawak t<strong>la</strong>kameh ich<br />

tekiwah olocholliztlih ich intekipanol yen Estatuto Orgánico ich chikuazeh poallih<br />

ikuak amotokayotiy.<br />

CHIKOMEH.- Pampa it<strong>la</strong>chiwalliztlih yen axan t<strong>la</strong>nawatillih, moh azikamatiz kemeh<br />

altepe tekipanokeh ikoh keme kinextia yen xeloliztlih 108 ich Constitución Política<br />

de los Estados Unidos Mexicanos y <strong>la</strong> <strong>Ley</strong> Federal de Responsabilidades de los<br />

Servidores Públicos. La Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva del Distrito Federal kipiah zeh xiwitli,<br />

mopowaz ikuak ka<strong>la</strong>kiz yen inih t<strong>la</strong>nawatillih, pampa moyekt<strong>la</strong>lliz yen t<strong>la</strong>nawatilteh<br />

ich Distrito Federal, ikoh ikuah moyekanazkeh ich altepeh tekipanokeh, inih<br />

t<strong>la</strong>kuillolih ma mopat<strong>la</strong>h pampa yen altepeh tekipanokeh, llewah kemeh tlen yinellih<br />

t<strong>la</strong>chiwalliztlih ich t<strong>la</strong>powalliztlih nexilliztlih.<br />

CHIKUEYIH.- Motenkixtiz ich Gaceta oficial del Distrito Federal pampa okachi wuey<br />

tenkixtilliztlih ich Diario Oficial de <strong>la</strong> Federación, zemih ikuah Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva<br />

del Distrito Federal akihpepenah yen ipatih pampa me<strong>la</strong>kah tekipanoz inih<br />

t<strong>la</strong>nawatilteh. Recinto de <strong>la</strong> Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva del Distrito Federal, ich zenpuallih<br />

ich meztlih diciembre ich kawitlih makuillih zontlih iwan mat<strong>la</strong>ktlih.<br />

POR LA MESA DIRECTIVA.- DIP. KAREN QUIROGA ANGUIANO,<br />

PRESIDENTA.- DIP. JUAN JOSÉ LARIOS MÉNDEZ, SECRETARIO.- DIP. JUAN<br />

CARLOS<br />

ZÁRRAGA SARMIENTO, SECRETARIO.- FIRMAS.<br />

Yen mamochiwah it<strong>la</strong>chiwalliztlih tlen t<strong>la</strong>nawatia t<strong>la</strong>nawatilh ich xeloliztlih 122, xelolih<br />

C, mokizkia ich xelollih II, t<strong>la</strong>tiktlih b), de <strong>la</strong> Constitución Política de los Estados<br />

Unidos Mexicanos; 48, 49 y 67, xelollih II, ich Estatuto de Gobierno del Distrito<br />

Federal, pampa tlen powih ich altepetlih kikixtiah yenh ninkakih Decreto<br />

Promulgatorio en <strong>la</strong> Residencia Oficial del Jefe de Gobierno del Distrito Federal, ich<br />

altepetlih Ciudad de México, ich zenpuallih iwan eyih tonallih ich kawitlih febrero<br />

xiwitlih makuillih zontlih iwan mat<strong>la</strong>ktlih iwan zeh.<br />

EL JEFE DE GOBIERNO DEL DISTRITO FEDERAL, MARCELO LUIS EBRARD<br />

CASAUBON.- FIRMA.-EL SECRETARIO DE GOBIERNO, JOSÉ ÁNGEL ÁVILA<br />

PÉREZ.-<br />

FIRMA.- EL SECRETARIO DE FINANZAS, ARMANDO LÓPEZ CÁRDENAS.-<br />

FIRMA.- EL<br />

SECRETARIO DE EDUCACIÓN, MARIO M. DELGADO CARRILLO.- FIRMA.- EL<br />

SECRETARIO DE DESARROLLO URBANO Y VIVIENDA, FELIPE LEAL<br />

FERNÁNDEZ.-<br />

FIRMA.-LA SECRETARIA DEL MEDIO AMBIENTE, MARTHA DELGADO<br />

PERALTA.-


FIRMA.- EL SECRETARIO DE TRANSPORTES Y VIALIDAD, RAÚL ARMANDO<br />

QUINTERO<br />

MARTÍNEZ.- FIRMA.- LA SECRETARIA DE DESARROLLO ECONÓMICO,<br />

LAURA<br />

VELÁZQUEZ ALZÚA.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE DESARROLLO SOCIAL,<br />

MARTÍ<br />

BATRES GUADARRAMA.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE SEGURIDAD<br />

PÚBLICA, MANUEL<br />

MONDRAGÓN Y KALB.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE TURISMO, ALEJANDRO<br />

ROJAS<br />

DÍAZ DURÁN.- FIRMA.- LA SECRETARIA DE CULTURA, ELENA CEPEDA DE<br />

LEÓN.-<br />

FIRMA.- EL SECRETARIO DE OBRAS Y SERVICIOS, FERNANDO JOSÉ<br />

ABOITIZ SARO.-<br />

FIRMA.- EL SECRETARIO DE SALUD, JOSÉ ARMANDO AHUED ORTEGA.-<br />

FIRMA.- EL<br />

SECRETARIO DE TRABAJO Y FOMENTO AL EMPLEO, BENITO MIRÓN<br />

LINCE.- FIRMA.-<br />

LA SECRETARÍA DE DESARROLLO RURAL Y EQUIDAD PARA LAS<br />

COMUNIDADES,<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

34 INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS<br />

MARÍA ROSA MÁRQUEZ CABRERA.- FIRMA- EL SECRETARIO DE<br />

PROTECCIÓN CIVIL,<br />

ELÍAS MIGUEL MORENO BRIZUELA.- FIRMA.<br />

G.O.D.F. 8 DE SEPTIEMBRE DE 2014<br />

DECRETO POR EL QUE SE REFORMAN Y ADICIONAN DIVERSAS<br />

DISPOSICIONES DE LA LEY PARA PREVENIR Y ELIMINAR LA<br />

DISCRIMINACIÓN DEL DISTRITO FEDERAL.<br />

ZEPAH XELOLIZTLIH.- mo yekt<strong>la</strong>lih iwan mopowah t<strong>la</strong>t<strong>la</strong>mantlih t<strong>la</strong>matiliztlih tlen<br />

t<strong>la</strong>nawatiah yeh t<strong>la</strong>nawatilh pampa amoh iwan mopopoloz yen chichikoitaliztlih ich<br />

Distrito Federal.<br />

PANOLLIZ XELOLTEH.<br />

Axtoh .- motenkixtizkeh ich Gaceta Oficial del Distrito Federal.<br />

Ohpah – yen inh t<strong>la</strong>nawatil ka<strong>la</strong>kiz tekipanoz ich okzeh tonal ikuah motenkiztiz ich<br />

Gaceta Oficial del Distrito Federal.<br />

Expah.- yenh t<strong>la</strong>yekanalliztlih pampa motelwizkeh iwan motelwizkeh tlen pewah<br />

axtoh ich inih tenkixtiliztlih, moyekwikaz ich ipewaliz t<strong>la</strong>nawatiliztlih tlen ikah opekih.<br />

Recinto de <strong>la</strong> Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva del Distrito Federal, ix chiknawih tonallih ich<br />

meztlih junio xiwitlih makuillih zontlih maht<strong>la</strong>ktlih iwan nawih.- POR LA MESA<br />

DIRECTIVA.- DIP. SANTIAGO TABOADA CORTINA, PRESIDENTE.- DIP. JORGE<br />

AGUSTÍN ZEPEDA CRUZ, SECRETARIO.- DIP. ALBERTO EMILIANO CINTA<br />

MARTÍNEZ, SECRETARIO.- (Firmas)<br />

Ich it<strong>la</strong>chiwalliztlih tlen kipiah yewan yelolilizteh 122. Xelolih c, ohpa ipewalliztlih,<br />

xelolih II, nexcayotlih b)ich Constitución Política de los Estados Unidos Mexicanos;


48, 49 y 67, xelolih II, del Estatuto de Gobierno del Distrito Federal, pampa tlen ipatih<br />

nextilliztlih iwan t<strong>la</strong>chialliztlih, tlen kitowah yen t<strong>la</strong>nawatil ich Promulgatorio en <strong>la</strong><br />

Residencia Oficial del Jefe de Gobierno del Distrito Federal, en <strong>la</strong> Ciudad de México,<br />

ich mat<strong>la</strong>ktlih iwan zeh ich meztlih agosto xiwitlih makuillih zontlih maht<strong>la</strong>ktlih iwan<br />

nawih.-<br />

EL JEFE DE GOBIERNO DEL DISTRITO FEDERAL.- MIGUEL ÁNGEL MANCERA<br />

ESPINOSA.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE GOBIERNO, HÉCTOR SERRANO<br />

CORTÉS.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE DESARROLLO URBANO Y VIVIENDA,<br />

SIMÓN NEUMANN LADENZON.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE DESARROLLO<br />

ECONÓMICO, SALOMÓN CHERTORIVSKI WOLDENBERG.- FIRMA.- LA<br />

SECRETARIA DE MEDIO AMBIENTE, TANYA<br />

MÜLLER GARCÍA.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE OBRAS Y SERVICIOS,<br />

ALFREDO HERNÁNDEZ GARCÍA.- FIRMA.- LA SECRETARIA DE DESARROLLO<br />

SOCIAL, ROSA ÍCELA RODRÍGUEZ VELÁZQUEZ.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE<br />

TRANSPORTES Y VIALIDAD,<br />

RUFINO H. LEÓN TOVAR.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE TURISMO, MIGUEL<br />

TORRUCO MÁRQUES.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE CULTURA, EDUARDO<br />

VÁZQUEZ MARTÍN.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE SEGURIDAD PÚBLICA, DR.<br />

JESÚS RODRÍGUEZ ALMEIDA.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE PROTECCIÓN<br />

CIVIL, FAUSTO LUGO GARCÍA.- FIRMA.- LA SECRETARIA DE TRABAJO Y<br />

FOMENTO AL EMPLEO, PATRICIA MERCADO CASTRO.-<br />

FIRMA.- LA SECRETARIA DE EDUCACIÓN, MARA ROBLES VILLASEÑOR.-<br />

FIRMA.- EL SECRETARIO DE DESARROLLO RURAL Y EQUIDAD PARA LAS<br />

COMUNIDADES, HEGEL CORTÉS MIRANDA.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE<br />

FINANZAS, EDGAR ABRAHAM AMADOR ZAMORA.- FIRMA.- EL SECRETARIO<br />

DE SALUD, JOSÉ ARMANDO AHUED ORTEGA.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE<br />

CIENCIA, TECNOLOGÍA E INNOVACIÓN.- RENÉ RAÚL DRUCKER COLÍN.-<br />

FIRMA.<br />

G.O.D.F. 28 DE NOVIEMBRE DE 2014.<br />

DECRETO POR EL QUE SE REFORMAN DIVERSOS ARTÍCULOS DE<br />

CÓDIGOS Y LEYES LOCALES, QUE DETERMINAN SANCIONES Y<br />

MULTAS ADMINISTRATIVAS, CONCEPTOS DE PAGO Y MONTOS DE<br />

ASAMBLEA LEGISLATIVA DEL DISTRITO FEDERAL, VI LEGISLATURA<br />

INSTITUTO DE INVESTIGACIONES PARLAMENTARIAS 35<br />

REFERENCIA, PARA SUSTITUIR AL SALARIO MÍNIMO POR LA UNIDAD<br />

DE CUENTA DE LA CIUDAD DE MÉXICO, DE MANERA INDIVIDUAL O POR<br />

MÚLTIPLOS DE ÉSTA.<br />

ARTÍCULO QUINCUAGÉSIMO QUINTO.- Se reforma <strong>la</strong> <strong>Ley</strong> <strong>par</strong>a <strong>Prevenir</strong> y<br />

<strong>Eliminar</strong> <strong>la</strong> <strong>Disc</strong>riminación del Distrito Federal.<br />

PANOLLIZTEH<br />

AXTOH.- omotenkiztih ich Gaceta Oficial del Distrito Federal.


OPAH.- tlen inih t<strong>la</strong>nawatil mo onanaz kemeh t<strong>la</strong>palewil pampa moyekt<strong>la</strong>liz iwan<br />

mozepanoz yen olocholliztlih tomih tlen powih ich t<strong>la</strong>tekipanol fiscal 2015 iwan<br />

ka<strong>la</strong>kiz tekipanoz iwan tlen omotokayotiz zepanollih, ano tlen machiotokh ich<br />

xelolizteh ich OPAH NAWIHMATLAKTLIH<br />

CHIKUELLIH.- Yen inih t<strong>la</strong>nawatil tlen powih ich t<strong>la</strong>xelol t<strong>la</strong>pepenaliztih, tlen ka<strong>la</strong>kiz<br />

tekipanoz iwak t<strong>la</strong>miz t<strong>la</strong>tlilwiliztlih ich kawitlih 2014- 2015 ich Distrito Federal.<br />

EXPAH.- yen t<strong>la</strong>pat<strong>la</strong>lteh tlen kipiah inih t<strong>la</strong>nawatilteh amoh mochiwaz me<strong>la</strong>kah<br />

pampa kikokoz zeh t<strong>la</strong>katlih, ikonh tlen t<strong>la</strong>pachililteh, iwan tlen tet<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wil<br />

t<strong>la</strong>yekt<strong>la</strong>liliztlih, t<strong>la</strong>chializ t<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wilteh, chikawaliz t<strong>la</strong>manteh iwan okzekimeh<br />

t<strong>la</strong>nawatilteh tlen kizazkeh ikuah ka<strong>la</strong>kiz yenh inih t<strong>la</strong>nawatil.<br />

NAWIH.- Yen t<strong>la</strong>nawatikteh tlen mochiwah ich t<strong>la</strong>xt<strong>la</strong>wil t<strong>la</strong>nawatilteh ich altepetlih<br />

t<strong>la</strong>nawatilteh tlen kakih, noikih tlen kateh ayamoh motenkiztiah iwan yamo<br />

t<strong>la</strong>nawatiah mo kakilizkeh t<strong>la</strong>chiwalteh ich Unidad de Cuenta de <strong>la</strong> Ciudad de México<br />

ikuak ka<strong>la</strong>kiz tekianoz yen t<strong>la</strong>nawatilih. Recinto de <strong>la</strong> Asamblea Legis<strong>la</strong>tiva del<br />

Distrito Federal, ich zenpoallih tonallih ich meztlih noviembre xiwitlih makuilli zontlih<br />

mat<strong>la</strong>ktlih iwan nawih.- POR LA MESA DIRECTIVA.- DIP. JAIME ALBERTO<br />

OCHOA AMORÓS, PRESIDENTE.- DIP. OSCAR OCTAVIO MOGUEL BALLADO,<br />

PROSECRETARIO.- DIP. KARLA VALERIA GÓMEZ BLANCAS, SECRETARIA.-<br />

(t<strong>la</strong>tlilwiliztlih) yen mot<strong>la</strong>chiwallih tlen kitowah xeloliztlih 122, xeloliztlih C, ohpa<br />

pewalliztli nexcayotlih b) ich Constitución Política de los Estados Unidos Mexicanos;<br />

48, 49 y 67, fracción II, del Estatuto de Gobierno del Distrito Federal, pampa tlen<br />

itenkixtiliztlih iwan t<strong>la</strong>chialliztlih, tlen okiztih yen inih Decreto Promulgatorio en <strong>la</strong><br />

Residencia Oficial del Jefe de Gobierno del Distrito<br />

Federal, en <strong>la</strong> Ciudad de México, ich zenpoallih tonallih ich meztlih noviembre xiwitlih<br />

makuilli zontlih mat<strong>la</strong>ktlih iwan nawih.- EL JEFE DE GOBIERNO DEL DISTRITO<br />

FEDERAL, DR. MIGUEL ÁNGEL MANCERA ESPINOSA.- FIRMA.- EL<br />

SECRETARIO DE GOBIERNO, HÉCTOR SERRANO CORTÉS.- FIRMA.- EL<br />

SECRETARIO DE DESARROLLO ECONÓMICO, SALOMÓN CHERTORIVSKI<br />

WOLDENBERG.- FIRMA.- EL SECRETARIO DE FINANZAS, EDGAR ABRAHAM<br />

AMADOR ZAMORA.- FIRMA.<br />

Zayeh t<strong>la</strong>pat<strong>la</strong>liztlih tlen omotenkiztih ich Gaceta Oficial del Distrito Federal: 8-IX-<br />

2014 y 28-XI-2014.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!