Matenek Lokal Timor Nian! Haktuir husi (LINKS ... - unesdoc - Unesco
Matenek Lokal Timor Nian! Haktuir husi (LINKS ... - unesdoc - Unesco
Matenek Lokal Timor Nian! Haktuir husi (LINKS ... - unesdoc - Unesco
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
no balun seluk <strong>husi</strong> tradisaun juramentu hodi hare malun nudar maun-alin.<br />
Tuir Jose Coreira (de Carvalho, 2003) katak ai-hun bo’ot sira nudar simbulu <strong>husi</strong> moris<br />
(kehidupan-Indonesia), tanba ai-hun bo’ot sira fo mahon, fo is (oksigenio ka O2), fo bee<br />
ka H2O nomos instrumentu esensial seluk ne’ebe hatulun ba moris seluk sira. Tanba<br />
ne’e, mak tuir lian nain Jose Coreira <strong>husi</strong> Lauhata-Pisulete, Liquica (Pempeia, et al,<br />
2003) hateten katak iha hamulak ka gase sira <strong>husi</strong> makaer fukun (kableha no kab’roda)<br />
sira sei hahu ho temi uluk fatin ka reino (Liurai) ne’ebe sira simu sinal bandu ne’e no<br />
<strong>husi</strong> ne’e sira sei fo tutan fali ba Liurai ka Dato sira seluk ne’ebe iha ligasaun <strong>husi</strong> prosesu<br />
kultural sira hanesan juramentu (hare mos: Yoder, 2006).<br />
Modelu kooperasaun entre reino sira ne’e hanesan mosu iha aplikasaun Tara bandu iha<br />
Lauhata-Pisulete ho reino sira seluk. Tuir sira nia istoria ne’ebe sira hamulak iha ritual<br />
tara bandu nian katak, sira simu tutan bandu ne’e <strong>husi</strong> Sica no Bidau Kerketu no <strong>husi</strong><br />
Pisulete sira sei fo tutan ba Lisadila, Railaco, Cailaco no fatin seluk tan.<br />
Iha tempu Portuguesa, sira mos iha mudansa <strong>husi</strong> sistema monarkia ba sistema republika<br />
iha 1910 (Gunn, 2005), maibe mudansa admistrasaun estadu no politika ne’e sira<br />
halao hanesan saida mak sira hahu halo iha Portugal. Iha <strong>Timor</strong>-Leste sira halo tan deit<br />
konfujaun liu <strong>husi</strong> hatama influenza militar ba sistema strutura admistrasaun tradisional<br />
ho level ka deviza militar nian hanesan liurai balun ne’ebe sira fiar liu sira fo devisa<br />
coroner (colonel), maibe liurai balun ne’ebe sira hare iha influenza politika bo’ot maibe<br />
ladun hatudu iha lialidadi ba Governador (ne’ebe representa Estado Portugal) mak sira<br />
dala barak fo devisa ne’ebe ki’ik liu fali hanesan tanenti ka major deit (hare mos: Gunn,<br />
2005).<br />
Politika deviza (levelizasaun-red) ne’e hodi habelar sira nia influenza nomos hamosu<br />
konfujaun social foun. Politika levelizasaun ne’e no influesa seluk <strong>husi</strong> Portuguesa sira<br />
ne’e, nakonu duni ho strategia devide et impera. Inpozisaun sistema ida ne’e hamosu<br />
diskordansia entre liurai ka dato sira ne’ebe uluk balun iha akordu (juramentu) ona ba<br />
halao tara bandu hamutuk ka simu no fo tutan ba malun.<br />
Maske Gunn (2005) la esplika ho klean kona ba objetivu sira <strong>husi</strong> deviza ne’ebe mak<br />
Portuguesa sira fo ba liurai sira, Maite faktu historia hatudu katak tanba liurai iha deviza<br />
no iha sistema seguransa admistrasaun ultramarino <strong>Timor</strong> Leste nian Portuguesa sira<br />
klasifika ba grupu 3. Grupu militar regular (<strong>husi</strong> Europa, Goa-India no Afrika sira), Grupu<br />
Moradores sira (ema ne’ebe halo bisnis no sira ne’ebe servisu directa ba Portuguesa<br />
sira iha sidadi laran) no Grupu ikus liu mak grupu <strong>husi</strong> reino (liurai) nian ne’e. Tanba<br />
nune, mak wainhira liurai ruma halo revolea mak Portuguesa sira uja grupu forsa <strong>husi</strong><br />
liurai ne’ebe hatudu lialidadi ba Portuguesa sira (sira mos simu devija ona) hodi lidera<br />
rasik nia povu hodi ba hasoru fali liurai ne’ebe revolta ne’ebe no funu-malu fali.<br />
Konfujaun ne’e mak halo soba amizade no lialidadi entre liurai sira no iha level balun<br />
(maske nune, presija peskiza klean) sobu mos sistema strutura lei tradisional ne’ebe<br />
55