EKUMENIA
3MMbCpc5z
3MMbCpc5z
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vaikeiden asioiden esille nostaminen kielii<br />
kirkkojen välisestä luottamuksesta.<br />
MARI VAINIO<br />
misen kääntöpuolta ”yhteisöllisesti koetuksi<br />
häpeäksi”. Se oli seurausta valtaväestön<br />
toteuttamasta kontrollista ja siinä vallitsevista<br />
ajatus- ja toimintamalleista.<br />
Oman identiteetin ja uskon häpeäminen<br />
on keskeinen selittävä syy sille, että siirtolaisuudessa<br />
ortodoksinen hengellisyys laimeni<br />
ja tavat näivettyivät.<br />
Hannu Timperin vuodelta 1945 olevan<br />
luonnehdinnan mukaan valtaosa luterilaisista<br />
piti ortodoksista kirkkoa epäkansallisena,<br />
taikauskoisena kuvien ja pyhimysten<br />
palvojana, juhlamenoa pääasiana pitävänä<br />
ja alhaisella kehitysasteella olevana.<br />
Luterilaisen enemmistön taholta koettuja<br />
myönteisiä ilmauksia korostettiin ortodoksien<br />
keskuudessa. Kuvaava on Aleksi Ryttyläisen<br />
innostus Suomen Kuvalehdessä vuonna<br />
1948 ilmestyneestä ”sensatiomaisesta<br />
arviosta”, jossa ortodoksista kirkkoa pidettiin<br />
kirkkona sanan varsinaisessa merkityksessä.<br />
Arkkipiispa Paavali (1960–1987) kertoi<br />
saaneensa lapsuutensa Viipurissa osansa<br />
”ryssittelystä”, mutta opiskeluvuosien Sortavalassa<br />
”elettiin joustavasti rauhallista rinnakkaiseloa”.<br />
Sodan aikana Paavali toimi eri tehtävissä<br />
Keski-Suomessa, jossa hänen mukaansa ortodokseihin<br />
suhtauduttiin painostavasti. Syynä<br />
tähän hän piti puutteellisia ja yksipuolisia<br />
tietoja ortodoksisuudesta.<br />
Joensuun luterilaisen seurakunnan kirkkoherra<br />
Olavi Tarvainen kuvaili vuonna 1964,<br />
että ortodoksit ovat luopuneet ristinmerkistä<br />
ja heidän kirkollinen itseymmärryksensä<br />
on muuttunut. Hänen mukaansa Suomen<br />
ortodoksista kirkkoa voisi kuvata evankeelisortodoksiseksi.<br />
Kajaanin seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra<br />
Pentti Hakkarainen on omiin kokemuksiinsa<br />
nojautuen todennut, että vielä<br />
50- ja 60-luvuilla vallinnut ”kyräily ja tietoinen<br />
etäisyyden hakeminen” on nykyhetkeen<br />
tultaessa vaihtunut ”luontevaksi kansankirkkojen<br />
yhteistoimintahengeksi”.<br />
Hakkaraisen kokemus tuskin pitää paikkaansa<br />
vain Kainuussa. Maantieteellisesti<br />
kirkkojen väliset suhteet tosin vaihtelevat<br />
edelleen. Pohjanmaalla asennoituminen<br />
ortodokseihin voi edelleenkin olla torjuvaa,<br />
mutta esimerkiksi Etelä-Suomessa ja Pohjois-<br />
Karjalassa kirkkojen suhteet ovat hyvät.<br />
Kirkkojen sisäiset muutokset<br />
avartumisen edellytyksenä<br />
Kirkkojen välisissä suhteissa on ortodoksien<br />
ja luterilaisten kesken tapahtunut 2000-luvulle<br />
tultaessa merkittävää kehitystä. Miten ja<br />
missä muutos on tapahtunut?<br />
Muutosta on tapahtunut molempien kirkkojen<br />
sisäisessä elämässä ja ulkosuhteissa.<br />
Viime vuosikymmenien kehitys on edistänyt<br />
suvaitsevaisuutta ja keskinäistä arvostusta.<br />
Elämä evakkokirkkona leimasi ortodoksisen<br />
kirkon toimintaa pitkälle 1970-luvun tait-<br />
6
Change language