aakusti

aakusti
Pääkirjoitus: Suomen kieli ja sen asema 3
Hassinen kuittasi Savonia-palkinnon 4
Hassinen: Ilmapiirissä 1930-lukua 5
Opettaja löysi oman kultarannan 8
Savolaisen laulu ja V. Stoolin tarinat 9
Mitä on talous 15
Kankkulan kaivo ja Nilsiä 16
Savolaisen kielen tulkki on poissa 17
Tuuli metsurina, runoutta 21
Kunnioitettu ystävämme Unto 22
Isäntä ja rengit, laiskojako? 24
Suomalaissavolaisuutta maailmalla 26
Muuttolintu palasi kotiin 27
Savon Kielen Seura r.y:n hallitus 2013
Etuotolla työelämään 28
Kalevala ja kansallisuusaate 29
Manttaalikunnat ja lainajyvästöt 30
Raatilaisen tunnustuksia 32
Ylä-Savon seuralle uusi piällysmies 33
Kevään 2013 kirjalöytöjä 34
Saksittuja Marja-Riitta Saastamoinen 35
Nimimerkki VSB 39
Lukijalta: Hyvvee iltoo 42
Savon kielen seuran toimitakert.2012 43
Männään markkinoelle 45
Puheenjohtaja Osmo Hänninen (13), varapuheenjohtaja Ritva Kokander (14),
Anna-Liisa Happonen (13), Seppo Kononen (13), Teuvo Laakkonen (14), Jukka
Lappalainen (14), Matti Lehmonen (13), Eila Ollikainen (14), Tuula Ollila (13),
Leo Puurunen (12), Veijo Martikainen (13).
Varajäsenet: Marianna Falkenberg (13), Eevariitta Jäntti (13), Jouko Kröger
(14), Risto Lappalainen (14) Marja-Riitta Saastamoinen (13), Pertti Pasanen (13),
rahastonhoitaja Raija Uhlbäck (13) ja Matti Väisänen (14).
aakusti 1/2013
Savolaesuuven iänenkannattaja, 25. vuosikerta.
ISSN 1456-3827, www.savonkielenseura.fi
Kultti ry:n jäsenlehti (www.kultti.net)
Julkaisija: Savon Kielen Seura r.y.
Perustettu 1982.
Päätoimittaja: Osmo Hänninen, Itä-Suomen
yliopisto, PL 1627, 70211 KUOPIO
P. 050 550 6903, osmo.hanninen@uef.fi
Toimituskunta: Osmo Hänninen, Jorma Julkunen,
Osmo Pekonen, Asko Ruuskanen ja Jukka
Nykänen.
Taitto: Jukka Nykänen
Kannen kuva: Poro ja porotalous eivät liity savolaisuuteen,vaikka
lappalaisten entisiä asuinalueita seutu onkin. Nykyisin poro
vauhdittaa jo savolaista elämysmatkailua mm. Nilsiän Tahkovuorella,
mistä kuva on napattu joulun aikaan 2012.
Hinnat: Vuosikerta 4 num. 15 e. irtonumero 5 e.
S k:n seuran jäsenille sisältyy jäsen mak suun.
Ilmoitushinnat:
1/1 sivu on 250 e, 1/2 sivua: 125 e
Pankkiyhteys: OP 539 708-20012 821
Painopaikka: Kuopion painatuskeskus, Kuopio
Seuran sihteeri: Eila Ollikainen, Taivaanpankontie
17 D 31, 70200 Kuopio, 044 2757442,
eila.ollikainen@dnainternet.net
Rahastonhoitaja Raija Uhlbäck, Ruutikuja 2 C 37,
70340 KUOPIO, P. 050 917 4462,
raija.uhlback@suomi24.fi
Tilaukset ja jäsenasiat: Raija Uhlbäck, ks. yllä
No 2/2013: Aineiston jättöpvm.29.05.2013
osoitteeseen, e-mail: juny@tintti.net
Suomen kieli
ja sen asema
Elämme aikaa, jossa englannin kieli
työntyy kaikkialle. Palvelujen tarjoajien
kohdalla sen voi ymmärtää. Onneksi
Kuopiossa on ravintola Sampo pitänyt
kiinni suomalaisesta nimestään. Jopa
suomalaisissa yliopistoissa kelpaa opetuskieleksi
englanti – mutta toivottavasti
kuitenkin vain suomenkielen rinnalla.
Ainoana kielenä ei mielellään.
Suomen saaminen yliopistojemme
opetuskieleksi vaati liki 200 vuotta. Sen
ensimmäinen esittäjä A. I. Arwidsson
jopa erotettiin silloisesta ainoasta yliopistostamme.
Hän sai hakea leipänsä Tukholmasta
Kuninkaallisen kirjaston johtajana,
kun hän tuon vaatimuksen esitettyään ei
kotimaassamme enää mihinkään virkaan
päässyt.
Ensi kesänä tulee kuluneeksi 150 vuotta,
kun eräs silloisen maailman valtiaista, Venäjän
keisari Aleksanteri II sääti vuonna
1863, että seuraavien kahden vuosikymmenen
kuluessa suomi saavuttaisi ruotsinkielen
rinnalla laillisen aseman. On helppo
ymmärtää, että hänen patsaansa seisoo
Helsingissä Suomen tärkeimmällä torilla,
Valtioneuvoston linnan – hänen vasemmalla
kädellään, ja Helsingin yliopiston
päärakennuksen – hänen oikealla puolellaan,
sekä kirkon, kuningas Kaarle XI:n
v. 1686 kirkkolain eli kansalaisten lukutaitovelvoituksen
toteuttajan edessä, katse
kohti tulevaisuutta. Ehkä on paikallaan
muistaa, että Aleksanteri II myös vaikutti
suomenkielen professuurin saamiseen
yliopistoon. Tuon professuurin toinen
haltija Elias Lönnrot, Kajaanin piirilääkäri
kutsuttiin Helsinkiin. Räätälin poika,
kansamme runojen kerääjä ja Kalevalan
kokoaja kohosi kulttuurimme tärkeimmän
viran hoitajaksi. Tässä piili paljon tunnetta
ja tulevaisuuden uskoa. Kansan viisaudelle
alettiin antaa arvoa Euroopassa kuten
Eestissä ja myös Atlantin takana, kuten
siellä koottu Hiawatha-eepos kertoo. Tuo
arvostus elää yhä. Setukaiset saivat oman
eepoksensa jo viime vuosituhannen lopulla.
Monta muuta eeposta lienee työn alla.
Irokeesien kielelle on tulossa Kalevala.
Hiljan Hankasalmen kirkkoherra Jorma
Kukkonen kirjoitti Savon Sanomissa, että
suomen kieli on rappeutumassa pelkiksi
joutaviksi välisanoiksi, ja niiden lomaan
sijoitetaan asian juurta, mutta englanniksi.
Tässä lehdessä kunnioitamme Unto
Eskelistä, kielen käytön suunnan näyttäjää.
Menetimme hänessä vaatimattoman
– kuten Elias Lönnrot – kielemme ja
samalla sen juurien eli Suomen heimojen
syvien rivien, tässä tapauksessa, savonkielen
puheenparren esiin nostajan ja
elvyttäjän, samalla seuramme isähahmon.
Unto oli runoilija kuten Elias Lönnrotkin.
Unton poismenosta jäi haasteita meille
kaikille, myös jokaiselle maamme heimolle.
Toivottavasti kukin perhe viimeistään
lomamatkoillaan vaihtaa kielensä
omalle murteelleen ja rohkaisee myös
jälkikasvuaan näin tekemään. Iisalmen
Suomen murteenpuhumisen mestaruuskilvassa
pohdimme näitä kysymyksiä
koko Suomen käyttökielen kannalta.
Kielemme huolto vaatii työtä. Elämme
murroksen aikaa. Omien lakiemme
kielen ymmärtäminen ylittää kansalaisten
käsityskyvyn. Kielemme kilpailee sähköpostien
ja -tekstiviestien tulessa. Suuri
enemmistö niistä kyllä oitis tuhotaan.
Myös niiden lähettäjät tämän tietävät. Itse
sain viimeksi käsin kirjoitetun kirjeen
pari vuotta sitten – se ei yhdellä napinpainoksella
katoa. Se vaikuttaa yhä.
Tervetuloa mittelemään savon
kielen v. 2013 mestaruudesta
Osmo Hänninen,
puheenjohtaja
2 AAKUSTI 1/2013 AAKUSTI 1/2013 3