aakusti

aakusti
Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 kaikille
Aakusti-lehden lukijoille ja muillekin savolaismielisille
sekä serkuille ja leikkikavereille toivottaa Vesa-herra 5-v.
Kuva: Kain U. Lainen.
Runoja - terveydeksi
Pääkirjoitus: Runoja terveydeksi 3
Elämä, kyllä -luemme Lassi Nummea 4
Lassi Nummi lehtien palstoilla 5
Lassi Nummi ja nuoret 7
Puhtaaksikirjoitus ja ruusut 10
Kiinalaista asiaa Nummi-seminaarissa 15
Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat 12
Lauri Leskinen kutsumusopettaja 13
Riihikuivaa ruista joulupöytään 16
Hiisi vieköön 17
Joolulaalu 18
M-S Pihl jatkaa puheenjohtajana 19
Tieto-Finlandia Elina Lappalaiselle 21
Savon Kielen Seura r.y:n hallitus 2012
Puheenjohtaja Osmo Hänninen (13), varapuheenjohtaja Ritva Kokander (14),
Anna-Liisa Happonen (13), Seppo Kononen (13), Teuvo Laakkonen (14), Jukka
Lappalainen (14), Matti Lehmonen (13), Eila Ollikainen (14), Tuula Ollila (13),
Leo Puurunen (12), Veijo Martikainen (13).
Varajäsenet: Marianna Falkenberg (13), Eevariitta Jäntti (13), Jouko Kröger
(14), Risto Lappalainen (14) Marja-Riitta Saastamoinen (13), Pertti Pasanen (13),
rahastonhoitaja Raija Uhlbäck (13) ja Matti Väisänen (14).
aakusti 4/2012
Savolaesuuven iänenkannattaja, 24. vuosikerta.
ISSN 1456-3827, www.savonkielenseura.fi
Kultti ry:n jäsenlehti (www.kultti.net)
Julkaisija: Savon Kielen Seura r.y.
Perustettu 1982.
Päätoimittaja: Osmo Hänninen, Itä-Suomen
yliopisto, PL 1627, 70211 KUOPIO
P. 050 550 6903, osmo.hanninen@uef.fi
Toimituskunta: Osmo Hänninen, Jorma Julkunen,
Osmo Pekonen, Asko Ruuskanen ja Jukka
Nykänen.
Taitto: Jukka Nykänen
Martikkala-Väisälänmäki kyläkirja 22
Veikeetä, sanoo savolainen 23
Takaperin vastamäkkeen 24
Kianto tervehti seminaarilaisia 25
Kauppis-Heikki ja Santeri Alkio 26
Kotimaa – satumaa 27
Kun elokuva Kuopioon tuli 28
Syksyn kirjasatoa 31
Vuoden kotiseutukirja Ahvenanmaalta 32
Savusaana-runoutta 33
Saksittuja Marja-Riitta Saastamoinen 34
Kirja-arvioita ja esittelyjä 36
Savon kieliseuran toimintasuunnitelma 39
Hinnat: Vuosikerta 4 num. 15 e. irtonumero 5 e.
S k:n seuran jäsenille sisältyy jäsen mak suun.
Ilmoitushinnat:
1/1 sivu on 250 e, 1/2 sivua: 125 e
Pankkiyhteys: OP 539 708-20012 821
Painopaikka: Kuopion painatuskeskus, Kuopio
Seuran sihteeri: Eila Ollikainen, Taivaanpankontie
17 D 31, 70200 Kuopio, 044 2757442,
eila.ollikainen@dnainternet.net
Rahastonhoitaja Raija Uhlbäck, Ruutikuja 2 C 37,
70340 KUOPIO, P. 050 917 4462,
raija.uhlback@suomi24.fi
Tilaukset ja jäsenasiat: Raija Uhlbäck, ks. yllä
No 1/2013: Aineiston jättöpvm.15.02.2013
osoitteeseen, e-mail: juny@tintti.net
Lassi Nummi - eräs tunnetuimmista sotien
jälkeisistä runoilijoistamme on
hiljan siirtynyt rajan yli, mutta hän elää runoissaan
ja elävöittää yhä myös saarnoja.
Kuopio oli hänen nuoruutensa kotikaupunki.
Hän kävi täällä pääosan kouluvuosistaan,
eli sen ajan kun hänen aivojensa
hermosolujen lukemattomat verkostot kehittyivät
ja kypsyivät. Täällä hänen runolliset
lahjansa myös puhkesivat kukkaan.
Täältä imi elimistöönsä sen veden ja aaltojen
tunnelman. Ne virkistivät vuosien saatossa
montaa hänen runoistaan. Kallavettä
hän kävi katsomassa tiettävästi myös viime
retkellään luokkatoverinsa Lassi Koposen
seurassa.
Runoilla on oma sijansa aivoissamme.
Tiedetään näet jo keskiajalta, että eräs ihminen
oli menettänyt puhekykynsä, mutta
hän osasi laulaa. Moni hyräilee jotain laulua
työtä tehdessään. Se ei haittaa hänen työtään,
pikemminkin päinvastoin. Luovuuden
arvellaan asuvan oikeassa aivopuoliskossa.
Sillä on myös meidän avaruudellinen hallintamme.
Siis myös turvallisen työnteon lähtökohdat.
Vasemmassa aivopuoliskossa on
taas kykymme tuottaa puhetta.
Kun ilmeisesti näin on, on samalla myös
helppo ymmärtää, miksi runoille ja musiikille
on aina tilaa aivoissamme. Muuten kyllä
taitaa nykyihmisen päässä olla tosi ahdasta.
Jouko Tyyri sanoi kerran, että päätä pitää
läikyttää, jotta uutta mahtuisi.
Mutta voitaisiinko tätä oikean aivopuoliskon
runomuistia, sen nyt mahdollisesti
käyttövajaata tilaa, käyttää hyväksi myös
nuorten kasvattamisessa. Päivää ennen Lassi
Nummi-seminaariamme saimme yllättäen
radion ruotsinkielisestä ohjelmassa kuulla
laulettavan suomeksi liikenneturvallisuudesta.
Laulua on soitettu aikanaan usein. Sillä
on yhä luultavasti suuri merkitys kaikkien
liikennekäyttäytymisessä. Sitä sopisi toistaa
myös aina (joulu)liikenteen ruuhkapäivinä.
Itse asiassa meillä on lukuisia esimerkkejä,
miten tärkeitä ovat runot olleet ja yhä
ovat. Suomalaiset saavat paljolti kiittää
omasta identiteetistään vanhoja runojamme.
Ne innostivat myös Eestin sukukansaamme
kokoamaan Kalevipoeg-kokoelmansa
-muuten painettiin ensimmäisen kerran
Kuopiossa. Kalevala oli myös esikuva Atlantin
takana intiaanien Hiawatha-teokselle.
Runot ovat kuljettaneet käytännön tietoa ja
taitoa sukupolvesta toiseen ajanvietteen lisäksi.
Niitä ei voinut kirjoista lukea, mutta
ne elivät.
Mutta kuinka moni on tiennyt, että Raamattu
on oikeastaan runo. Mooseksen ja
eräät muutkin kirjat ovat kooste samalla n.
3000 vuoden takaisesta terveystiedosta.
Kuopiossa elää taiteilija, joka laulaa raamattua
hepreaksi. Hänen levyjään voi ostaa.
Koko nykyinen medisiina (jota muuten on
erheyttävästi kutsuttu satakunta vuotta lääkeTIETEEKSI)
peräytyy siihen ja tietysti
muuhunkin kertyneeseen tietoon ja erityisesti
kokemukseen. Toista tuhatta vuotta
sitten persialainen Avicenna esitti tuon kaiken
runomuodossa, ranskaksi ”Poeme de
la Medecine”. Se levisi myös barbaariseen
Eurooppaan. Se oli siis kooste antiikin maailman
tiedoista elintoiminnoista ja myös sairauksien
hoidosta.
Kun runot siis ovat kantaneet paljon tietoa
ja viisautta, herää nyt Joulun alla kysymys,
tulisiko meidän päiviemme jonkun tai
joidenkin runoilijoiden koota jälleen viisautemme
runoiksi ja toisten ne säveltää.
Elämme ennen näkemättömien suurten
elintapavirheiden aikaa. Joka toinen aikuinen
on ylipainoinen, joka kolmas odottava
äiti myös. Seuraava sukupolvi kenties aloittaa
terveysvaarojen lataamisen ruumiiseensa
ja jalkojensa kannetavaksi jo ennen lukutaitoa
televisiota tuijottaessaan. Sokeria eri
muodoissaan ei tule syödä eikä juoda.
Osmo Hänninen,
Puheenjohtaja, Savon Kielen Seura
2 AAKUSTI 4/2012 AAKUSTI 4/2012 3