Pelisuunnittelu - Tieto

Peliohjelmointi:
Pelituotanto
Teppo Soininen
Lähteet:
Andrew Rollings and Ernest Adams on Game Design
Game Architecture and Design
FENIX Game Business Programme seminaariesitykset
GameDeveloper Magazine

Pelit tietokoneohjelmina
• Tietokonepelit ovat koodattuja ohjelmia siinä missä
toimistosovelluksetkin.
• Tietokonepeleissä, toisin kuin toimistosovelluksissa, on kuitenkin
varsin erilaiset painotukset.
• Tietokonepeleissä painotus audiovisuaalisen tunnelman luomisessa
on kasvanut valtavasti sitten Spacewarsin.
− Wing Commander 3: Heart of the Tiger (1994) mm. John Rhys-Davies ja Mark
Hamil näyttelijöinä.
2

Donkey Kong - 1982
3

Unreal Engine 3 - 2004
• Tietokonepelit, ovat interaktiivista viihdettä ja tämän takia
tietokonepelien tekeminen alkaakin muistuttaa enemmän elokuvan
tuotantoa kuin ohjelmistotuotantoa.
Pelisuunnittelu
Visuaalinen
suunnittelu
Tekninen
suunnittelu
Audio
suunnittelu
5
Mallinnus
/Näyttely
Ohjelmointi Valmis tuote
Ääni näyttely
/Sävellys
Esimerkki peliohjelman tuotannosta

• Modernien tietokonepelien tuotantokustannukset ovat kasvaneet
todella suuriksi.
− Pelien tekemiseen käytetty aika kasvaa kokoajan.
− Toisaalta pelien markkinaosuus viihdeteollisuudessa kasvaa kokoajan.
• Peliteollisuudessa paljon käytetty liiketoimintamalli on hyvin
samantyyppinen kuin elokuvissa tai kirjojen julkaisussa.
− Pelin toteuttaa pelistudio (Game Studio).
− Pelin rahoituksen ja mainonnan hoitaa julkaisija (Publisher).
− Pelin levityksen hoitaa jakelija (Distributor).
− Esim. Transworld Snowboradingin toteutti Housemarque ja pelin julkaisijana
toimi Atari.
6

• Suurilla julkaisijoilla on usein omia sisäisiä pelistudioita.
− EA:lla 63,5% tuotannosta tapahtui sisäisissä studioissa kun taas Microsoftilla
vastaava luku oli vain 22% (GameDeveloper Magazine 10/04).
• Pelin tuotantoprosessia valvoo tuottaja.
− Tuottajan rooli on hyvin samanlainen kuin elokuvan tuottajallakin
(karrikoituna): pitää huoli siitä, että peli tuottaa rahaa.
− Tuottaja edustaa pelitalon rahoittajaa, usein julkaisija (esim. EA, Nintendo,
Microsoft Game Studios, THQ, Sony Computer Entertainment, UbiSoft,
Atari…).
• Tietokonepelien elinkaaresta siis varsin suuri osa on muuta kuin
koodaamista.
7

Pelisuunnittelu (Game Design)
Lähteet:
Andrew Rollings and Ernest Adams on Game Design
Game Architecture and Design
GameDeveloper Magazine
8

Ideointi
• Pelisuunnittelu aloitetaan usein ideoimalla.
• Ideoita peleille voi saada lähes mistä vain.
− Elokuvat
− Kirjallisuus
− Urheilu
• Hyvin usein ideat tietokonepeleihin tulevat toisista peleistä.
• Analyyttinen pelien pelaaminen on varsin mainio apuväline
pelisuunnittelun alkuvaiheessa.
− Muistiinpanojen tekeminen pelien hyvistä ja huonoista puolista saattaa auttaa
varsinaisessa suunnitteluvaiheessa.
9

• Hyviä ideoita ei kannata jättää käyttämättä vain siksi, että se ei ole
itse keksitty.
− Tekijänoikeuksia pitäisi kuitenkin kunnioittaa tai edessä on pimeä tulevaisuus.
• Vanhojen ideoiden uudelleenlämmittely tosin saattaa johtaa itseään
toistaviin peleihin.
− Parhaimmillaankin tulos on korkeintaan evoluutiota esikuvastaan, eli ei mitään
uutta (kuten suurin osa FPS peleistä)
• Peliteollisuudessa vanhojen ideoiden uudelleenkäyttö ja jatko-osat
on varsin tuttua tavaraa
− Tuotannollisesta näkökulmasta katsottuna aikaisemmin toiminut idea poikii
rahaa varmemmin kuin jokin täysin uudenlainen idea.
10

− Pelit, jotka perustuvat ulkopuoliseen IP:hen (Intellectual Property), ovat myös
tästä syystä varsin hyviä tuotannollisesta näkökulmasta.
− Ajattelutavalle löytyy paljon tukea markkinatutkimusten muodossa.
GameDeveloper Magazinen 2004 maaliskuussa tekemän tutkimuksen mukaan EA
IPstä vain 3% oli alkuperäistä kun taas Nintendolla suurin osa IPstä on talon sisältä.
EA:n liikevaihdoksi ilmoitettiin 2,957,000,000$ kun taas Nintendolle liikevaihto oli
2,103,791,500$. Voisi siis kärjistäen sanoa että ideoitten ostaminen, keksimisen
sijaan, tuottaa EA:lle hyvin suurta voittoa vuosittain. (GameDeveloper 10/04)
11

• Pelkästään hyvä idea pelille ei kuitenkaan riitä.
− Peliteollisuudessa on monta esimerkkiä siitä, että hyvästä ideasta poikinut peli
on jäänyt totaaliseksi flopiksi huonon pelisuunnittelun, jälkeenjääneen
grafiikan tai jonkin muun syyn takia.
− Peliä ei pitäisi rakentaa ainoastaan hyvän idean varaan.
− On oltava valmis tekemään uhrauksia miellyttääkseen yleisöä.
Kohderyhmä
• Pelisuunnittelun alkuvaiheessa on hyvin tärkeää pyrkiä
määrittelemään pelin kohderyhmä
− Pelisuunnittelijan tulisi ymmärtää mitä kohderyhmä peliltä haluaa.
12

− Liian suuri kohderyhmä on huono asia.
− Kohderyhmässä karkea luokittelu ”HC-pelaajiin” ja ”sunnuntaipelaajiin” on
usein varsin toimiva.
HC-pelaajat käyttävät paljon aikaa pelien pelaamiseen. He jaksavat tahkota samaa
kohtaa pelissä huomattavan kauan. Tälle kohderyhmälle pelin vaikeus on vain yksi
haaste lisää ja he ovat valmiita opettelemaan monimutkaisen käyttöliittymän
toiminnan pelaamisen eteen. Tähän ryhmään kuuluvat ne pelaajat jotka
keskustelevat pelistä foorumeilla, tekevät peliin modeja jne. Edistyksellinen tekniikka,
esim. grafiikka, vetoaa usein HC-pelaajiin.
Sunnuntaipelaajat ovat pelaajia jotka uhraavat hyvin vähän aikaa päivästään pelien
pelaamiseen. He kyllästyvät helposti mikäli peli on jossain kohdassa
ylitsepääsemättömän vaikea. Hankala käyttöliittymä karkottaa sunnuntaipelaajan
13

varsin nopeasti (vanhat lentosimulaattorit: F16 Strike Eagle tms.). Sunnuntaipelaajat
osaavat kovin harvoin arvostaa pelin teknistä edistyneisyyttä, heille pelattavuus on
paljon tärkeämpi ominaisuus.
• Joissakin peleissä on onnistuttu huomioimaan todella suuri
kohdeyleisö.
− World of Warcraft on mainio esimerkki erittäin onnistuneesta pelisuunnittelusta
⇒ Sunnuntaipelaajille tarjotaan moniksi kuukausiksi, ellei jopa vuosiksi,
tekemistä normaalien questien muodossa.
⇒ HC pelaajille WoW tarjoaa mm. Honor systeemin ja muutamia erittäin
pahoja vastustajia, joille pärjääminen vaatii todellista vääntämistä.
14

Genre
• Pelin tyypillä (genre) on myös suuri vaikutus kohderyhmään.
− Pelaajilla on usein selkeä kuva siitä, millaisia pelejä he pelaavat.
− Toimii paljolti samalla tavalla kuin elokuvissa.
• Rollings ja Adams tunnistavat 7 eri pelityyppiä.
− Myös monia muita luokitteluja olemassa.
1. Toimintapelit
− Nopeatempoisia pelejä joissa haasteet ovat usein pelaajan motoriikkaan ja
koordinaatioon perustuvia. Visuaalisella ulkoasulla suurempi merkitys, juoni
usein pienemmässä roolissa.
15

− Unreal Tournament, FarCry, Tomb Rider…
2. Strategiapelit
− Sisältävät taktisia, loogisia ja ekonomisia haasteita. Pelimekaniikalla varsin
suuri merkitys, juoni ja visuaalisuus ei niin tärkeitä.
− Civilization, Rome Total War…
3. Roolipelit
− Pelaaja kehittää hahmoaan erilaisten haasteiden kautta. Haasteet perustuvat
usein pelimaailman tutkimukseen, interaktioon ei-pelaaja hahmojen kanssa
jne. Interaktiolla ja juonella varsin suuri merkitys, visuaalisuus ja
pelimekaniikka eivät niin tärkeitä.
− Neverwinter Nights, World of Warcraft, Fallout…
4. Reaalimaailmasimulaatio
16

− Ryhmään kuuluvat urheilupelit, simulaattorit jne. Pelaajan motoriikkaan ja
koordinaatioon perustuvia haasteita, paljon myös taktisia haasteita. Pelien
painotus todellisen maailman simuloinnissa, juoni ja interaktio usein varsin
merkityksettömiä.
− Need for Speed Underground, NHL 2005, Flight Simulator…
5. Rakennus- ja hallinnointipelit
− Haasteet ekonomisia ja konseptuaalisia. Sisältävät harvoin konflikteja tai
tutkimista, tuskin koskaan koordinaatioon ja motoriikkaan perustuvia haasteita.
Pelimekaniikan ja interaktion merkitys suuri.
− Sim City, Rail Road Tycoon…
6. Seikkailupelit
17

− Peli perustuu tutkimiseen, ongelmien ratkaisuun sekä nojaa varsin vahvasti
hyvään juoneen. Saattaa sisältää lähes minkälaisia haasteita tahansa.
Painotus pelimekaniikalla ja interaktiolla vähäisempi.
− The Secret of Monkey Island, Indiana Jones and the Fate of Atlantis
7. Puzzle-pelit
− Pelaaminen keskittyy lähes täysin ongelman ratkaisuun, varsin harvoin
muunlaisia haasteita. Juoni ja pelimekaniikka sivuroolissa.
− The Incredible Machine, Lemmings…
• Joistakin peleistä löytyy elementtejä jotka kuuluvat useisiin
tyyppeihin, ns. ”cross genre” pelejä.
− Tällä saatetaan miellyttää montaa eri kohderyhmää
− Saattaa myös olla ettei miellytetä kumpaakaan ryhmää
18

⇒ Cross genre elokuvat: action-komedia (Jingle all the Way).
• Pelaajat keskittyvät tietyn genren peleihin syystä.
− Haluavat peliltä tietynlaista viihdettä: hyvä juoni, hieno grafiikka, paljon
räiskintää, taktisia haasteita, helpon käyttöliittymän…
− Haluavat välttää tiettyjä asioita: tylsä juonen seuraaminen, aivoton räiskintä,
monimutkainen käyttöliittymä...
− Vertaa elokuviin: katsojalla on selkeä kuva siitä, mitä hän kokee kun katsoo
tiettyyn genreen kuuluvan elokuvan.
19

• Genreillä on hieman ristiriitainen vaikutus ideointivaiheessa
− Peliä ei pitäisi väkisin sovittaa johonkin tiettyyn genreen.
− Pelistä ei myöskään pitäisi väkisin yrittää tehdä mihinkään genreen
kuulumatonta tai ”cross genre” peliä.
• Peligenret ovat syntyneet osana ihmisen tapaa käsitellä tietoa.
− Lajitellaan asioita eri käsitteiden alle jotta niitä olisi helpompi käsitellä.
⇒ Genret eivät siis ole paholaisen luomia luokkia joiden ainoa tarkoitus on
pilata luova ajattelu taiteellisilta ihmisiltä.
• Pelien tuottamisen taustalla on jokin motivaatio.
− Pelin motivaatiota olisi syytä miettiä suunnitteluvaiheessa sillä se auttaa
tekemään ratkaisuja eri vaihtoehtojen välillä.
1. Markkinalähtöinen peli.
20

− Suurin osa markkinolla olevista peleitä on tehty myytäviksi.
− Pelin suunnittelussa suurin vaikuttava tekijä on asiakkaiden, eli pelaajien
odotukset ja toiveet.
2. Suunnittelulähtöinen peli.
− Peli joka tehdään jonkin idean pohjalta ajattelematta sen markkina-arvoa
ensisijaisesti.
− Suunnittelulähtöisesti tehtyjä pelejä on hyvin vähän markkinoilla sillä julkaisija
uskaltaa harvoin antaa pelisuunnittelijoille kovin paljoa valtaa.
− Muutamia suunnittelijaguruja on joiden visiot tuntuvat miellyttävän suuria
pelaajaryhmiä (Sid Meier, Will Wright, Alfonso John Romero) ja he saavat
tehdä hyvin pitkälti sellaisia pelejä kuin itse haluavat.
3. Lisenssilähtöinen peli.
− Paljon pelejä tehdään jonkin lisenssin pohjalta.
21

− Lisenssilähtöisessä pelisuunnittelussa yritetään edistää jonkin tuotteen
markkinointia tai ratsastaa hyvin menestyneen tuotteen nimellä.
− Lisenssilähtöisissä peleissä suunnittelija joutuu usein toimimaan lisenssin
omistajan asettamien normien rajoissa (logot täytyy esittää oikeissa väreissä,
hahmot saa olla vain tietynlainen rooli tarinassa jne…)
4. Teknologialähtöinen peli.
− Teknologialähtöisiä pelejä tehdään esittämään jotain uuttaa tekniikkaa.
− Käytetään varsin usein grafiikkamoottorien markkinoinnin apuna (Quake,
Unreal jne…).
− Pelillisesti teknologialähtöiset pelit ovat usein melko heikkoja (Quake). Usein
vain HC-pelaajat osaavat arvostaa teknistä silmänruokaa jota peli tarjoaa.
22

Pelisuunnittelu ja alustat
• Pelisuunnittelun alkuvaiheessa tulisi hieman miettiä myös sitä, mille
alustalle peliä ollaan toteuttamassa.
− Pelikonseptin tulisi olla lähes riippumaton toteutusalustasta.
− Tosin alustat asettavat hyvinkin suuria rajoitteita pelin käyttöliittymälle.
23

Kotikonsoli
• PlayStation 2, Xbox, Nintendo Game Cube
1. Konsoliohjain.
⇒ Tarkka osoittaminen sekä tekstin syöttäminen huomattavasti vaikeampaa
kuin PCllä.
2. Matalaresoluutionäyttö jota seurataan 1-2m etäisyydeltä.
⇒ Käyttöliittymän täytyy olla selkeä ja grafiikan yksinkertaisempaa kuin
PCllä.
3. Monta ohjainta yhdessä laitteessa.
⇒ Monen pelaajan pelit vaivattomasti toteutettavissa.
⇒ Monen pelaajan peleissä kaikki pelaajat näkevät toisen ruudun koko ajan.
24

4. Suljettu alusta.
⇒ Kotikonsoleitten ohjelmointi vaatii erillisen ohjelmointirajapinnan joka on
lähes aina lisenssin varainen.
⇒ Vaatii myös erillisen kehitysympäristön.
5. Standardi kokoonpano.
⇒ Ei tarvitse huomioida erilaisia erikoislaitteita.
25

PC
1. Monipuoliset kontrollilaitteet.
⇒ Pelaajalla käytössään näppäimistö, jolla tekstisyötteen antaminen on
helppoa, sekä hiiri, jolla tarkka osoittaminen helppoa. Myös muita
kontrollilaitteita olemassa.
2. Ohjelmointirajapinnat julkisia.
⇒ Pelien ohjelmoiminen PC:lle ei vaadi lisensoitavia ohjelmointirajapintoja
eikä erillisiä kehitysympäristöjä. Pelien tuotannon aloittaminen on helppoa
ja halpaa.
3. Jokainen laite erilainen.
⇒ PC-kokoonpanot vaihtelevat todella paljon ja erilaisia oheislaitteita on
valtava määrä (esim. peliohjaimet). Modernit käyttöjärjestelmät ovat
kuitenkin ratkaisseet jo monia tähän seikkaan liittyviä ongelmia.
26

4. PC tarkoitettu lähinnä yhden henkilön käytettäväksi kerralla.
⇒ Splitscreen-tyyppiset monen pelaajan pelit hankalasti toteutettavia.
5. PC usein kiinni verkossa.
⇒ PC on tähän asti ollut ainoa varteenotettava alustavaihtoehto verkon yli
toimiville monen pelaajan peleille. Tilanne on muuttunut uuden
konsolisukupolven myötä, esim. Xbox Live
6. Tarkka näyttö jota katsellaan usein n. 0,5m etäisyydeltä.
⇒ Käyttöliittymä voi sisältää pieniä elementtejä ja tekstin käyttäminen
helppoa. Tarkka grafiikka pääsee paremmin esille kuin konsoleissa.
27

Käsikonsolit
• Nintendo DS ja GameBoy, PSP, N-Gage
1. Käyttäjäryhmä.
⇒ Käsikonsoleita käyttävät pääasiassa hyvin nuoret pelaajat.
2. Pieni näyttö.
⇒ Näytön koko on käyttöliittymän suunnittelussa erittäin rajoittava tekijä.
3. Suljettu alusta.
⇒ Puhtaissa käsikonsoleissa valmistajat valvovat pelien laatua lisensomalla.
Hybridilaitteissa (peli-puhelin-kello-vatkain) asia ei välttämättä ole näin.
⇒ Vaatii erillisen kehitysympäristön.
4. Rajallinen muisti ja suoritusteho.
28

⇒ Käsikonsoleissa on melko vähän muistia ja suorittimet ovat PChen ja
kotikonsoleihin verrattuna melko tehottomia.
⇒ Pelit on tallennettu johonkin standardi mediaan jonka muisti on rajallinen
(game cartridges). Tämä asettaa suuria rajoituksia grafiikan, äänen jne.
sisällön määrälle.
5. Jokainen laite standardi.
⇒ Toistaiseksi markkinoilla oleviin käsikonsoleihin saa ostettua lähinnä
lisälaitteita jotka eivät vaikuta pelaamiseen mitenkään.
29

Määrittely
• Iso osa pelisuunnittelusta on puhdasta työtä.
− Ei nerokkaita juonenkäänteitä, ei täydellisiä sääntöjärjestelmiä tai mullistavia
ideoita tms. vaan jokin kultainen keskitie eri elementtien välillä.
• Pelisuunnittelun seurauksena olisi tarkoitus saada aikaan
dokumentaatio tuotettavasta pelistä.
− Dokumentaation tulisi kattaa edellä mainitut osa-alueet.
− Dokumentaation pohjalta peli tulisi pystyä toteuttamaan.
30

• Pelistä kirjoitetaan tyypillisesti kolme erilaista dokumenttia.
1. Yleiskuvaus (High Concept).
2. Pelin kuvaus (Game Treatment).
3. Määrittely (Game Script).
31

High Concept
• Lyhyt ”mainosteksti” jolla potentiaalinen julkaisija saadaan
kiinnostumaan pelistä (1-5 sivua).
• Dokumentissa kerrotaan muutama keskeinen seikka pelistä.
− Idea
− Kohderyhmä
− Genre
− Tarvittavat teknologiat
− Julkaisu-alustat
− Kuvaus pelin kulusta ja juonesta
32

Game Treatment
• Pidempi kuvaus pelistä niille henkilöille jotka haluavat tietää
enemmän tulevasta pelistä (10-20 sivua).
• Dokumentissa esitellään peli-idea, samoin kuin High Concept –
dokumentissa, mutta vain laajemmin ja tarkemmin.
− Hahmotelmia screen shoteista.
− Tarkempi kuvaus pelin juonesta.
− Pelissä esiintyvien elementtien kuvauksia (hahmot, paikat jne.).
− Analyysi pelin kilpailukyvystä (miksi tämä on parempi kuin muut ja paljonko
sen tekeminen vie aikaa).
33

• Dokumenttia voi ajatella kattavana verkkosivuna pelille johon on
lisätty hieman liiketoimintaan liittyviä faktoja.
34

Game Script
• Laaja dokumentti jossa kuvataan kaikki pelin suunnitteluvaiheessa
aikaansaatu tieto (100+ sivua).
− Täydellinen kuvaus juonesta.
− Pelin sääntöjärjestelmän täydellinen kuvaus.
− Pelimaailman kuvaus ja pelin graafinen ohjeistus.
• Tämän dokumentin pohjalta peliä tulisi teoriassa pystyä pelaamaan
esim. paperiprototyyppinä.
− Roolipelien sääntökirjat ovat usein tällaisia kuvauksia.
• Dokumentti ei kuitenkaan ole tekninen suunnittelu.
35

− Toteutustekniset yksityiskohdat tulisi esittää vain jos ne ovat välttämättömiä.
36

• Pelisuunnittelun näkökulmasta peli voidaan jakaa karkeasti
kolmeen eri osaan:
1. Pelimekaniikka.
2. Tarina.
3. Interaktio.
• Kurssilla pelien suunnittelua tarkastellaan tähän kolmijakoon
perustuen.
37

Pelimekaniikka
• Pelinmekaniikka määrittelee formaalit säännöt joiden mukaan
pelimaailmassa toimitaan.
Tetriksessä palikat tippuvat alaspäin kunnes törmäävät toiseen palikkaan.
Törmätessään toiseen palikkaan putoavan palikan liike lakkaa. Mikäli ruutuun syntyy
rivi jossa ei ole yhtään tyhjää osaa, poistetaan rivi.
• Pelimekaniikkaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa järjestelmään joka
määrittelee kuinka peli ohjelmana toimii.
− Pelin sääntöjärjestelmän pohjalta voisi siis periaatteessa tehdä myös
perinteisen pelin (vrt. Dungeons&Dragons ja Neverwinter Nights).
38

• Pelimekaniikan tulisi kuvailla pelin säännöt sillä tarkkuudella, että
niitä noudattamalla peliä voidaan pelata.
− ”Mitä enemmän pisteitä hahmolla on ampumistaidossa, sitä paremmin hän
osuu maaliin” ei ole riittävä määritelmä säännölle.
− ”Osuakseen maaliin seuraavan yhtälön on toteuduttava: d < r*rand(%)*s, jossa
d = etäisyys maaliin (metreissä), r = aseen maksimi kantama (metreissä), s =
pelaajan taito aseen käsittelyssä (luku välillä 0-1) ja rand(%) = satunnainen
luku (välillä 0-1)”
• Pelin sääntöjärjestelmässä näkyvät aukot tuhoavat pelikokemuksen
helposti.
− NHL98:ssa vanhanaikainen maali meni lähes aina sisään.
39

• Sääntöjärjestelmän monimuotoisuus rikastuttaa pelikokemusta
usein huomattavasti.
− Mikäli pelaaja pystyy päättelemään sääntöjärjestelmän toiminnan nopeasti,
pelikokemus latistuu helposti.
⇒ Kun teen X, niin sitten tapahtuu Y, jonka jälkeen voi tehdä Z jne…
− Monimuotoisuus ei saa kuitenkaan tuottaa epäjohdonmukaisuuksia
sääntöjärjestelmään.
• Sääntöjärjestelmän osittainen piilottaminen pelaajalta lisää
monimuotoisuuden tuntua pelissä.
− Ei välttämättä tarkoituksenmukaista kaikissa pelityypeissä.
40

⇒ Esim. jos RTS pelissä pelaajalla ei ole mitään käsitystä joukkojen
ominaisuuksista, perustuu strategioitten laatiminen alussa arvailuun.
Tämä on harvoin se, mitä pelaaja RTS peliltä odottaa.
• Satunnaistamisen käyttö sääntöjärjestelmässä saattaa parantaa
monimuotoisuuden tuntua pelissä.
− Satunnaisuuden vaikutus ei saisi kuitenkaan olla liian suuri.
⇒ Pelissä pärjäämisen ei pitäisi olla onnesta kiinni.
41

Emergenssi
• Pelisuunnittelussa emergenssillä tarkoitetaan prosessia jossa
yksinkertaisten sääntöjen yhdistelmä luo monimutkaisen
lopputuloksen.
− ”Luonnollinen” ilmiö.
• Saadaan mahdollisesti aikaan tilanteita joita pelisuunnittelija ei ollut
tullut ajatelleeksi.
− Luo monimuotoisuutta.
− Saattaa aiheuttaa tilanteita jotka ”rikkovat” sääntöjärjestelmän.
⇒ Sääntöjärjestelmään suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota siihen,
miten säännöt toimivat keskenään.
42

• Emergenssin ansiosta pelissä saattaa olla monta eri tapaa ratkaista
jokin ongelma.
Pelissä jokaisella materiaalilla on kesto. Kesto määritellään pelin eri materiaaleille
kolmella kokonaisluvulla jotka kuvaavat sen kestävyyttä pelissä esiintyviä eri
vauriotyyppejä vastaan (tuli/happo/paine). Metallille kesto on (100/10/50), puulle
(10/50/50) ja kivelle (100/100/30). Mikäli pelaajan täytyy päästä ilman avainta
lukitusta metallisaranaisesta puuovesta läpi, voi hän tehdä sen monella tavalla.
Pelaaja voi keksiä eri tapoja oven avaamiseen: oven voi polttaa soihdulla, saranat
voi syövyttää hapolla, seinän voi räjäyttää dynamiitilla jne. Materiaalien ansiosta
jokaista mahdollista operaatiota ei tarvitse määritellä objekteille erikseen vaan ne
ovat yksinkertaisten sääntöjen yhdistelmien seurausta.
43

Tasapainotus
• Pelin sääntöjärjestelmää suunniteltaessa tasapainotus on erittäin
tärkeää.
• Tasapainotus voidaan jakaa kahteen eri luokkaan.
1. Staattinen tasapaino:
− Peli on lähtökohtaisesti tasapainoinen.
− Keskitytään pelin sääntöihin ja siihen miten pelin elementit toimivat pelin
sääntöjen nojalla.
− Staattisen tasapainotuksen seurauksena syntyneet säännöt löytyvät usein
pelin manuaalista.
− Staattinen tasapaino on aikariippumatonta ja passiivista.
44

2. Dynaaminen tasapaino:
− Peli pysyy tasapainoisena mahdollisimman pitkään pelin kuluessa.
− Mitataan pelaajien suoriutumista pelissä ja suhteutetaan peliä sen mukaan.
− Dynaamisen tasapainotuksen vaikutukset pyritään usein piilottamaan
pelaajalta mahdollisimman hyvin.
− Dynaaminen tasapaino on aikariippuvaista ja aktiivista.
• Tasapainotuksen avulla pyritään:
1. Välttämään jumiutumista pelissä.
− Pelaajalla tulisi olla koko ajan selkeä mielikuva siitä mitä hän seuraavaksi
voi tehdä pelissä edetäkseen.
45

2. Välttämään triviaaleja tilanteita.
− Pelaamisen tulisi olla haasteellista koko ajan, eikä pelaajaa saisi vaivata
osioilla joilla ei ole merkitystä pelin kulun kannalta.
3. Antamaan pelaajalle tunne ”reilusta” pelistä.
− Pelin sääntöjärjestelmän tulisi näyttää pelaajan silmissä yhdenmukaiselta ja
reilulta.
− Pelaajalla tulisi olla koko ajan käytössään tarvittava määrä informaatiota
päätösten tueksi.
4. Tarjotaan pelaajalle johdonmukaisia haasteita.
− Pelin haasteiden tulisi kehittyä johdonmukaisesti sekä juoneen, että
pelaajan kehitykseen nähden.
46

5. Asettaa sopiva vaikeusaste (ei välttämätön).
− Pelaajan olisi hyvä pystyä määrittelemään kohtaamiensa haasteiden taso
mieltymystensä mukaan. Parhaimmillaan peli skaalaa itseään pelaajan
tason mukaan.
• Tasapainotuksen ei tarvitse kaikissa tilanteissa olla todellista.
− Riittää, että pelaajalle luodaan mielikuva tasapainoisesta pelistä.
47

• Tasapainottamisella pyritään tilanteeseen jossa pelissä ei esiintyisi
dominoivia tai regressiivisiä strategioita.
− Vahvasti dominoivan strategian käyttö takaa pelaajalle (lähes) aina voiton.
− Heikosti dominoivan strategian käyttäminen takaa, ettei pelaaja häviä peliä.
− Regressiiviselle strategialle on olemassa (lähes) kaikissa tilanteissa aidosti
parempi vaihtoehto.
• Vahvasti dominoivia- ja regressiivisiä strategioita tulisi välttää
erityisesti.
− Tämän kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen. Pelin menettää
mielenkiintonsa, mikäli lähes kaikissa tilanteissa yksittäinen pelaaja voi
turvautua heikosti dominoivaan strategiaan.
− Epävarmoissa tilanteissa dominoivien strategioitten poistaminen on hyvä veto.
48

• Dominoivien strategioitten havaitseminen saattaa olla kovin
hankalaa.
− Moderneissa peleissä on usein varsin paljon muuttujia jotka vaikuttavat peliin.
− Dominoivat strategiat saattavat esiintyä pelissä myös ohjelmointi- tai
suunnitteluvirheen ansiosta erittäin harvinaisissa tilanteissa.
• Dominoivan strategian vakavuus riippuu pitkälti pelin luonteesta.
− Yhden pelaajan peleissä pelaaja voi olla käyttämättä dominoivaa strategiaa.
− Monen pelaajan peleissä dominoivat strategiat asettavat pelaajat eriarvoiseen
asemaan.
49

Symmetria
Keinoja tasapainon saavuttamiseksi
• Symmetria on yksinkertainen tapa tasapainottaa peliä.
• Jokaiselle pelaajalle annetaan samat lähtöasetelmat.
− Toimii huonosti ”realismia” tavoittelevissa peleissä, sillä symmetria antaa
pelille usein hieman epärealistisen leiman
⇒ Esim. WW2 strategiapelissä Saksalla ja NL:llä on määrällisesti ja
laadullisesti samanlainen armeija.
− Toimii hyvin urheilupeleissä, joissa joukkueet ovat määrällisesti identtisiä.
− Symmetriaa käytetään myös paljon rooli- ja reaaliaikastrategiapeleissä.
50

• Täydellinen symmetria tekee pelistä helposti tylsän.
• Symmetriaa voi toteuttaa myös korkeammalla tasolla.
− Yksiköt voivat olla toiminnallisesti vastaavia.
Warcraft 2:ssa örkeillä on lohikäärmeet ja ogre maget, ihmisillä taas griffonit sekä
paladinit. Lohikäärmeet ja griffonit ovat lentäviä yksiköitä jotka voivat pommittaa
maassa kuljeskelevia kohteita. Ogre mage voi räjäytellä vastustajia taivaan tuuliin ja
paladin voi parantaa vahingoittuneita joukkoja.
51

Transitiiviset suhteet
• Pelin eri elementtien välillä voi vallita transitiivisia suhteita.
− A → B → C ( ”→” on parempi kuin) josta seuraa A → C.
− Transitio elementtien välillä toimii samaan tapaan kuin suuruusjärjestys
kokonaislukujen välillä.
• Miksi sitten käyttää C:tä missään tilanteessa kun on olemassa
parempikin vaihtoehto?
• Transitiivisia suhteita käytettäessä elementteihin liitetään usein
kustannuksia.
52

− Hinta on yksi yleisin kustannus joita transitiivisissa suhteissa käytetään
tasapainon aikaansaamiseksi. A on kalliimpi kuin B.
⇒ Hinnan ei välttämättä tarvitse koskea pelkästään rahan tai pisteitten
määrää. Hinta voi olla esim. uhrattujen yksiköitten määrä tai pelaajan
kohtaamaan haasteen taso hänen tavoitellessaan kyseistä elementtiä.
− Elementteihin voi myös liittyä varjokustannus.
⇒ Elementtiin liittyy jokin epäsuora kustannus joka ei näy pelaajalle heti tai
ollenkaan. Esim. iso rahamäärä vetää puoleensa enemmän rosvoja.
⇒ Varjokustannuksena harvinaisuus on yleensä huono.
• ”Transitiotikkailla” etenemiseen on usein liitetty myös riskejä.
− Pelaaja tavoittelee vahvaa esinettä A. Pelaajalla on mahdollisuus saada esine
A, mutta hänellä on myös mahdollisuus menettää jo omistamansa esineet B ja
C.
53

Super Mario peleissä pelaajan on mahdollista kerätä sieniä joiden seurauksena
Mario kasvaa isommaksi, eli pelaaja etenee ”transitiotikkailla”. Ensimmäisen sienen
jälkeen Mario kasvaa isommaksi. Toisesta sienestä Mario pystyy ampumaan
vastustajia. Pelaaja kuitenkin putoaa ”transitiotikkailla” taaksepäin yhden askeleen
aina kun hän osuu vastustajaan. Sijoittelemalla sienet hankaliin paikkoihin pelaaja
ottaa riskin, jossa palkinto on eteneminen ja rangaistus on peruuttaminen
”transitiotikkailla”.
Doom:ssa pelaaja saa pelin edetessä uusia aseita käyttöönsä. Aseet ovat toinen
toistaan voimakkaampia, mutta samalla pelaajan kohtaamat vastukset vaikeutuvat.
• Transitiivisten suhteiden ei tarvitse olla ainoastaan yksittäisten
elementtien välisiä.
54

− Transitiiviset suhteet elementtien välillä voivat vaihdella.
− Elementtien yhdistelmillä voi olla myös transitiivisia suhteita.
− Tällaisessa menettelyssä ääripäät saattavat viedä pelin helposti
epätasapainoon.
Pelissä on kahdenlaisia yksiköitä: hevosmiehiä ja miekkamiehiä. Miekkamielle
voima/nopeus on 2/1 ja hevosmiehen 1/2. Transitiiviset suhteet ovat erilaisia näiden
yksiköiden välillä riippuen siitä mitä ominaisuutta mitataan.
55

Intransitiiviset suhteet
• Transitiivisten suhteiden sijaan pelissä voi olla intransitiivisia
suhteita.
− Kivi-sakset-paperi peli perustuu täysin intransitiivisiin suhteisiin.
• Intransitiivisten suhteiden käyttö pelissä saattaa olla pelaajalle liian
läpinäkyvää.
56

− Elementtien välisiä suhteita voi muokata tilanteen mukaan.
⇒ Kivi voittaa paperin jos maailma on tulessa.
57

Trade-off
• Kaikkien suhteiden ei tarvitse olla absoluuttisia.
− Suhteet eri elementtien välillä voivat olla riippuvaisia joistain ulkoisista
tekijöistä.
⇒ Örkit näkevät pimeällä paremmin kuin ihmiset ja vice versa.
⇒ Haulikko tekee enemmän vauriota läheltä kuin kivääri ja toisinpäin.
• Trade-offin käyttö on varsin tavallista roolipeleissä.
− Pelaaja laittaa pisteitä hahmonsa kykyihin. Kykyjen perusteella määrittellään
hahmon vahvuudet ja heikkoudet eri aloilla, ”stats-jugling”.
• Trade-offin vaikutusten ei tarvitse olla pelaajalle niin selkeitä.
− Super Mario 2: Mario, Luigi, Toad ja Peach.
58

• Trade-offeja käytettäessä tulisi olla varovainen ettei synny
dominoivia strategioita.
− Attribuutit joiden välille pelaaja pisteitä jakaa (suoraan tai epäsuorasti) tulisi
olla ortogonaalisia, eli ne eivät saisi vaikuttaa toisiinsa.
Pelaaja haluaa tehdä vahvan hahmon ja päättää sijoittaa 10 pistettä voimaan.
Hänelle jää jäljelle 3 pistettä sijoitettavaksi hahmonsa älykkyyteen, joten hahmosta
tulee tyhmä ja vahva. Mikäli pelissä on kuitenkin sääntö, jonka perusteella älykäs
hahmo tajuaa nostella puntteja tehokkaammin ja tästä syystä hahmo saa jokaista
älykkyyteen sijoitettua pistettä kohden ½ pistettä voimaa, on edellinen menettely
regressiivinen strategia. Pelaaja voisi hyvinkin sijoittaa 7 pistettää voimaan ja 6
pistettä älykkyyteen ja täten saada hahmolleen voimaksi 7+6*½=10 ja älykkyydeksi
6.
59

Takaisinkytkentä
• Takaisinkytekentää on kahta eri tyyppiä.
− Positiivinen takaisinkytkentä.
⇒ Pelissä pärjääminen tekee pelin pelaamisen helpommaksi.
− Negatiivinen takaisinkytkentä.
⇒ Pelissä pärjääminen tekee pelistä hankalamman.
• Takasinkytkennöillä saadaan peli pidettyä mahdollisimman pitkään
tasapainossa.
− Peli pysyy mielenkiintoisena mikäli pelaaja ei voi aikaisessa vaiheessa pitää
voittoaan lähes varmana.
− Rikastaa usein pelikokemusta.
60

• Peleihin syntyy usein luonnostaan positiivisia takasinkytkentöjä.
− Varsin luonnollinen ilmiö.
⇒ Johdossa olevalla pelaajalla on yliote (mikäli kyseessä ei ole Suomen
jääkiekkomaajoukkue).
• Positiivisia takasinkykentöjä voi tasapainottaa negatiivisilla.
− Voitto jollain osa-alueella aiheuttaa häviöitä jollain toisella.
Civilizationissa vastustajan kaupungin valloittaminen antaa pelaajalle lisää
vaikutusvaltaa alueellisesti ja antaa mahdollisuuden varastaa toisen pelaajan
tieteellisiä saavutuksia. Kaupungin ylläpitäminen vaatii kuitenkin sen puolustusten
uudelleenrakentamista ja kaupunkilaisten tyytyväisyyden ylläpitämistä. Kapungin
valloittamiseen tarvitaan myös sotajoukkoja, joiden rakentaminen maksaa aikaa ja
rahaa.
61

• Positiivisia takaisinkytkentöjä voi yrittää tasapainottaa myös
lisäämällä peliin satunnaisia tekijöitä.
− Häviöllä olevalla pelaajalla voi olla satunnainen mahdollisuus päästä
niskanpäälle.
⇒ Liiallinen satunnaisuus saatta turhauttaa hyvää pelaajaa jos pelissä
pärjääminen tuntuu olevan enemmän tuurista, kuin taidosta kiinni.
62

Pelin tallentaminen (save game)
• Pelin tallentamisella on yllättävän suuri merkitys pelikokemukseen.
• Pelin tallettaminen on teknisesti hyvin helppoa.
− Usein peliin rakennetaan jonkinlainen tallennusmahdollisuus debuggausta
varten.
− Pelin tallentaminen on nykyään teknisesti mahdollista lähes kaikilla alustoilla,
mutta kapasiteetit tallennettavan datan määrän suhteen saattavat olla
rajalliset.
63

• Pelisuunnittelun näkökulmasta on mietittävä tarkkaan mitä
tallennetaan (jos mitään) ja milloin (jos milloinkaan).
− Pelisuunnittelun näkökulmasta talletuskapasiteetti on toissijaista, keskitytään
enemmän siihen, mikä vaikutus tallentamisella on peliin.
• Miksi pelissä tulisi olla mahdollisuus tallentaa?
− Annetaan pelaajalle mahdollisuus keskeyttää peli ja aloittaa myöhemmin
samasta kohdasta uudelleen.
⇒ Pitkät pelit joita ei ole tarkoitus pelata aina alusta asti (Civilization).
− Annetaan pelaajalle mahdollisuus palautua tekemistään virheistä.
⇒ Nopeatempoiset pelit (Doom 3).
− Rohkaistaan pelaajaa tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja.
⇒ Seikkailupelit (Neverwinter Nights).
64

− Annetaan pelaajalle mahdollisuus customoida jotain osaa pelistä itselleen
sopivaksi.
⇒ Avatarin ulkonäkö (Amped 2), kontrollien mappaukset (Far Cry) tms.
− Annetaan pelaajalle mahdollisuus toipua peliohjelmassa olevista virheistä.
⇒ Peli kaatuu (hyvin paljon esimerkkejä).
• Miksi pelissä ei tulisi olla mahdollisuutta tallentaa?
− Peliä on tarkoitus pelata aina alusta loppuun.
⇒ Arcade-tyyppiset pelit joissa pelissä suoriutuminen mitataan sillä, kuinka
pitkälle pelaaja pääsee etenemään (Tetris).
− Tallennus on käytännössä mahdotonta.
⇒ Monen pelaajan verkkopelit (World of Warcraft).
− Pelin juoni on suunniteltu niin, että jokin osa pelistä suoritetaan
katkeamattomana sarjana.
65

⇒ Seikkailupelien arvoitusosuudet.
− Pelin haasteellisuus ja realistisuus saattaa kärsiä huomattavasti pelin
tallentamisesta.
⇒ Simulaattorit.
• Pelin tallentamisen voi hoitaa monella eri tavalla.
• Normaali ”Save Slot” tyyppinen ratkaisu.
− Pelin tila tallennetaan erilliseen tiedostoon jonka pelaaja nimeää.
⇒ Pelaajalla voi olla ”rajattomasti” tallennettuja tilanteita.
⇒ Vie pelaajan hetkeksi ulos pelimaailmasta ja saattaa latistaa tunnelmaa.
66

• Pikatallennus eli ”Quick Save”.
− Pelaajalla on jokin pikanäppäin jota käyttämällä pelin tila saadaan tallennettua.
⇒ Tallennusten määrä hyvin rajallinen (napit loppuu kesken).
⇒ Tunnelma säilyy paremmin, sillä peliä ei keskeytetä juuri lainkaan.
• Automaattinen tallennus.
− Peli tallennetaan automaattisesti tietyissä pisteissä.
⇒ Tunnelma säilyy sillä peliä ei keskeytetä ollenkaan.
⇒ Pelaajan ei tarvitse muistaa tallentaa peliä.
⇒ Pelin juonen voi rytmittää sopiviin osiin.
⇒ Saattaa johtaa tilanteisiin jossa saman kohdan toistaminen kerta toisensa
jälkeen alkaa kyllästyttää (Splinter Cell 2).
67

• Useimmissa peleissä on käytetty jonkinlaista yhdistelmää edellä
mainituista.
68

Juoni
• Kaikissa peleissä on jokin juoni jonka ympärille peli rakentuu.
• Juonen rooli vaihtelee pelin luonteen mukaan hyvin paljon.
− Yksikertaisimmillaan pelin juoni muovautuu pelin säännöistä ja pelaajan pelin
aikana tekemistä valinnoista. Voidaan puhua tarinasta.
⇒ Tetriksessä tarina muodostuu siitä, miten pelaaja palikat ruudulle
asettelee.
− Toisessa ääripäässä pelissä on monimutkainen juoni joka etenee peliä
pelattaessa.
⇒ The Secret of Monkey Island –pelin koko idea perustuu juonen
seuraamiseen.
• Nykyisissä tietokonepeleissä juoni on usein varsin lineaarinen.
69

• Lineaarisessa juonessa hyvänä puolena on se, että pelaajan ei
tarvitse vaivautua ajattelemaan liikoja.
− Rentouttavaa viihdettä.
• Huonona puolena täysin lineaarisessa juonessa on se, että
interaktio pelaajan ja pelin välillä jää melko vähäiseksi.
− Pelaajaa viedään tarinan mukana.
− Pelaaja ei pääse vaikuttamaan tarpeeksi pelin kulkuun.
• Epälineaarinen tarina luo peliin monimuotoisuutta.
− Peli pysyy mielenkiintoisena kerrasta toiseen.
70

• Juonen tuottaminen reaaliaikaisesti on vielä nykytekniikan keinoin
ehkäpä turhankin raskasta.
− Muutamissa peleissä on yritetty (enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi)
luoda illuusio juonen epälineaarisuudesta erilaisin keinoin.
⇒ Diablo: kentät, joissa pelaaja seikkailee, generoidaan ajoaikaisesti aina
kun pelaaja saapuu sinne.
⇒ Neverwinter Nights: peli on jaettu kappaleisiin tai näytöksiin (chapter/act).
Yhden kappaleen/näytöksen sisällä pelaaja voi suorittaa tehtäviä
haluamassaan järjestyksessä.
• Varsin tyypillinen kompromissi lineaarisen- ja epälineaarisen juonen
välillä on tuottaa taustakertomus joka etenee pelin mukana.
71

• Pelin genre kertoo useimmissa tapauksissa paljon siitä, millainen
rooli juonella pelissä on.
• Tarinankerronta liittyy vahvasti kirjallisuustieteisiin. Tähän liittyviä
asioita käsitellään mm. Tampereen Yliopiston taideaineiden
laitoksen kursseilla (http://www.uta.fi/laitokset/taide/).
72

Interaktio
• Pelisuunnittelun näkökulmasta interaktiolla tarkoitetaan sitä mitä
pelaajaa voi pelissä tehdä ja miten pelaaja havaitsee pelimaailman.
Toisin sanoen, miten pelaaja pelaa peliä.
• Suunnitteluvaiheessa ei ole niinkään olennaista tuottaa tarkkoja
malleja pelimaailmasta tai tehdä viimeisteltyä käyttöliittymää pelille.
Keskitytään enemmän siihen miten interaktio tapahtuu.
− Tetriksessä pelimaailma esitetään 2D tasona jossa palikat liikkuvat. Pelaaja
ohjaa palikoita liikuttamalla niitä vasemmalle, oikealle tai pyörittämällä niitä
akselinsa ympäri.
73

− Neverwinter Night:ssa pelaaja ohjaa hahmoaan kolmannessa persoonassa,
maailma esitetään 3D:nä. Pelaajalla on paljon toimintoja mitä hän voi
maailmassa tehdä ja tämä asettaa käyttöliittymän varsin merkittävään
asemaan.
• Pelimaailman esittämistapa saattaa muuttaa pelin luonnetta
huomattavasti.
− Civilization esitettynä ensimmäisestä persoonasta kuninkaan silmin…
• Käyttöliittymän ja interaktion suunnittelusta puhutaan varsin
kattavasti käytettävyyden kursseilla.
− Interaktion osalta keskitymme tällä kurssilla enemmän pelimaailmaan ja sen
esittämiseen.
74

− Interaktiomalleista on tehty tutkimusta Oulun yliopiston pelitutkimusyksikössä
(http://ludocraft.oulu.fi/).
75

Pelimaailma
• Pelaajalle tulee esittää jonkinlainen kuvaus maailmasta jossa peli
tapahtuu.
− Interaktion näkökulmasta pelimaailman tarkoituksena on välittää pelaajalle
tarvittava informaatio pelin pelaamiseen.
• Pelimaailma on usein kuvaus jostain (fyysisestä) tilasta.
• Pelimaailmaa suunniteltaessa tulisi miettiä sen ulottuvuuksia
(vapausasteita).
− Pelimaailman ulottuvuudet ovat eri asia kuin pelimaailman esittämiseen
käytetyt ulottuvuudet.
76

Vesimaailmaan sijoittuvassa RTS pelissä on kolmenlaisia yksiköitä. Vene kulkee
veden päällä, sukellusvene kulkee veden alla ja lentokone kulkee ilmassa. Kutakin
yksikköä voidaan liikutella ruudun tasossa ylös, alas ja sivuille. Tämän lisäksi
lentokone voi lentää laivan ja sukellusveneen yli, sukellusvene voi sukellella veneen
ja lentokoneen alta jne. Maailmassa on siis kolme ulottuvuutta joista yhden
muodostaa akseli veden pinta, vesi ja ilma. Kaksi muuta ulottuvuutta ovat 2D taso
jolla yksiköt liikkuvat. Peli voitaisiin kuitenkin kuvata helposti kahdessa
ulottuvuudessa.
• Pelimaailmaan ei tulisi lisätä ulottuvuuksia jos niitä ei tarvita.
− Ihmisen on vaikea hahmottaa yli kolmea ulottuvuutta.
− Lemmings 2D oli suuri hitti, mutta Lemmings 3D ei menestynyt kovin hyvin,
sillä sen pelaaminen oli jo melko vaikeaa.
77

• Mikäli pelimaailma on kuvaus jostain fyysisestä tilasta täytyy myös
miettiä skaalaa jolla maailma esitetään.
− Moderneissa urheilupeleissä pelimaailman skaala on varsin realistinen.
− Civilizationissa nuijamies liikkuu sadan vuoden aikana oman pituutensa verran
kartalla, eli skaala on melko abstrakti.
• Useissa peleissä skaalaa vääristellään hieman jotta saataisiin
korostettua tiettyjä piirteitä.
78

World of Warcraft – vääristettyjä mittasuhteita pelimaailmassa.
• Pelimaailman skaalaa voi joutua muokkaamaan myös siksi, että
pelistä tulee mielekkäämpi.
− Realistisessa skaalassa New Yorkin kokoiseen kaupunkiin sijoittuva peli
saattaa olla turhauttavaa pelaajalle jolla menee kaikki aika paikasta toiseen
liikkumiseen (ellei juuri tämä ole pelin idea).
• Skaalan ei tarvitse olla yhtenäinen.
− Maailman objektien välisten suhteiden vääristäminen on joissain tapauksissa
hyvinkin tarpeellista.
80

Sotapelissä on lentokoneita ja jalkaväkeä. Jalkaväki liikkuu n. 7km/h ja lentokone
liikkuu äänen nopeutta, eli n. 1200km/h. Taistelukentän koko ruudun laidasta laitaan
on 0,5km. Jalkaväellä menee kentän läpi kulkemiseen noin 5 minuuttia aikaa kun
taas lentokone lentää kentän yli n. 1,5 sekunnissa. Realistisessa skaalassa yksi
pikseli vastaisi n. 40cm pituista matkaa (1280x1024 resoluutiolla), joten makuullaan
oleva sotilas olisi n. 4-5 pikselin mittainen kappale ruudulla. Skaalaamista tarvitaan
sekä yksiköiden mittasuhteissa että nopeuksissa.
• Pelimaailman rajaamista tulisi myös miettiä.
− Äärettömän kokoisen maailman rakentamisessa ei pelillisesti ole järkeä.
− Mitä tapahtuu kun pelaaja saavuttaa maailman rajat?
• Pelimaailman ajan kulumisella on suuri merkitys pelattavuuteen.
81

− Reaaliaikaisuus on lähes välttämätöntä suurimmassa osassa simulaatiopelejä.
− Reaaliaikaisuus strategiapelissä olisi hieman kyllästyttävää.
• Pelimaailman ajankulun ei tarvitse olla samanlaista kokoajan.
− Pelaajalle voi antaa mahdollisuuden muuttaa ajan kulkua (Max Payne).
− Ajan kulun ei tarvitse olla pelissä yhtenäistä (Settlers 3).
• Pelisuunnittelijan tehtävänä on myös miettiä pelimaailman
visuaalinen ilme.
− Tämä suunnittelun osa toimii ohjeena taiteilijoille jotka alkavat mallintaa/piirtää
peliin liittyviä objekteja.
• Pelimaailman visuaaliseen ilmeeseen voi hakea inspiraatiota
monesta lähteestä.
− Peleissä on kuitenkin monia liiankin kuluneita ympäristöjä.
82

⇒ Tolkien/D&D tyyppinen quasi-euroopan-keskiaika+örkit maailma.
83

Äänimaailma
• Usein peleissä äänimaailman suunnittelu on hoidettu hieman
heikosti vaikka sillä on suuri merkitys pelaamiseen.
− Ambientti taustahäly tai efektit.
• Äänet parantavat pelikokemusta usein.
− Autopeleissä moottoriääni antaa pelaajalle jonkinlaisen kuvan siitä milloin
vaihdetta tulisi vaihtaa (palaute).
− Taustahälyä/musiikkia vaihtelemalla saadaan tehostettua haluttua tunnelmaa.
⇒ Doom 3:n taustahäly (kirkuminen ja huudot) ovat isossa osassa
tunnelman luomisessa.
84

• Ääntä on käytetty onnistuneesti myös dialogissa.
− Neverwinter Nights:ssa iso osa juoneen liittyvästä dialogista oli puhuttua. Hyvä
asia jos ei jaksa lukea pitkähköjä tekstipätkiä.
− Urheilupeleissä luodaan pelaajalle tunnelma oikeasta ottelusta lisäämällä
selostus peliin.
• Huonosti tehty äänisuunnittelu saattaa pilata pelikokemuksen.
− Ääniefektit soitetaan liian aikaisin tai myöhään.
− Äänet eivät tue pelimaailmaa ollenkaan.
85