Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sääntöjen tunnettavuutta ja toimeenpanoa<br />
Suomessa.<br />
Kansallisella tasolla järjestön rooli erilaisissa<br />
onnettomuus- ja katastrofitilanteissa on mobilisoida<br />
ammatti- ja vapaaehtoisresursseja viranomaistoiminnan<br />
tueksi. Toisin sanoen, järjestön<br />
rooli on auttaa niin yksilöitä kuin yhteisöjä<br />
kohtaamaan niitä haasteita, joita katastrofit<br />
eteen tuovat. Kyseessä voi olla perhe, jonka<br />
talo on palannut keskellä pakkasyötä, kunta<br />
jota on kohdannut tuhoisa myrsky, tai yhteisö,<br />
joka joutuu selviytymään joukkosurman aiheuttamista<br />
traumoista.<br />
Punaisen Ristin roolina ei ole hoitaa viranomaisille<br />
kuuluvia tehtäviä, vaan pikemminkin<br />
tukea ja täydentää viranomaistoimintaa.<br />
Keskeisimpinä tavoitteina on auttaa ihmisiä<br />
selviytymään häiriötilanteiden aiheuttamista<br />
ongelmista.<br />
Suomen Punainen Risti on lähes poikkeuksetta<br />
ollut mukana tukemassa viranomaisia,<br />
kun erilaiset tragediat ovat ravistuttaneet<br />
suomalaista yhteiskuntaa – oli sitten kyseessä<br />
Suomen sisällissota, Lapuan patruunatehtaan<br />
räjähdys, Estonia onnettomuus, tsunami, Nokian<br />
vesikriisi tai paljon uutisoidut traagiset<br />
kouluampumiset. Onkin erittäin luontevaa,<br />
että Suomen Punainen Risti on mukana kehittämässä<br />
YETT–strategiaa.<br />
Käytännön kokemuksia kriiseistä<br />
Katastrofijärjestönä Suomen Punainen Risti on<br />
tottunut toimimaan kriisitilanteissa. Keskeisimpiä<br />
oppeja on ollut, että tilanteen tehokas<br />
hallinta edellyttää ennen kaikkea toiminnan ja<br />
byrokratian joustavuutta sekä tehokasta kriisiviestintää.<br />
Lisäksi on tärkeätä luoda edellytykset<br />
viranomaisia tukevalle toiminnalle.<br />
Kansainvälisen toimintansa kautta Suomen<br />
Punainen Risti on nähnyt kuinka tärkeätä on,<br />
että valtiot ovat varautuneet tarvittaessa joustamaan<br />
byrokratiasta tilanteissa, joissa avun<br />
nopea ja esteetön lähettäminen tai vastaanottaminen<br />
on avainasemassa.<br />
Tilanteen vaatiessa ulkomaisen avun on päästävä<br />
maahan ilman pitkiä ja raskaita tulli- ja viisumikäytäntöjä.<br />
Lääkärien ja pelastushenkilökunnan<br />
on kyettävä aloittamaan toimintansa<br />
niin, että heidän pätevyytensä tunnustetaan<br />
nopeasti ja joustavasti. Varautumisen osalta<br />
tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö ja viran-<br />
omaisten ohjeistus sallivat tarvittaessa joustoa<br />
normaaliolojen käytäntöihin.<br />
Viimeisen kymmenen vuoden tapahtumien<br />
perusteella voi todeta, että kriisiviestintä<br />
on avainasemassa etenkin, kun puhutaan<br />
henkisestä kriisikestävyydestä. Tämän päivän<br />
yhteiskunnassa monilla kriiseillä on valtakunnallisia<br />
vaikutuksia, vaikka itse tapahtumat<br />
voivat olla maantieteellisesti hyvinkin rajattuja.<br />
Esimerkkeinä tällaisista tilanteista ovat<br />
vuoden 2004 tsunami sekä Jokelan ja Kauhajoen<br />
koulusurmat.<br />
Näissä tilanteissa ei ollut riittävää huolehtia<br />
tilanteen operatiivisesta hallinnasta. Tapahtumien<br />
saama mediahuomio heijasti osittain sitä,<br />
kuinka syvästi tilanteet vaikuttivat meihin<br />
kaikkiin. Tällaisissa tilanteissa kaikkien toimijoiden<br />
– niin valtiovallan, järjestöjen kuin<br />
kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen – tulee<br />
reagoida siihen huoleen ja epävarmuuteen,<br />
joka kansan keskuudessa syntyy. Ihmisille on<br />
tärkeää tuntea, että heistä ja heidän huolestaan<br />
välitetään. Joillekin välittäminen on keino itse<br />
selviytyä tilanteesta, vertaistuen vahvuus onkin<br />
nimenomaan tässä. Järjestöt voivat antaa<br />
tavallisille kansalaisille kanavia, joiden kautta<br />
he voivat halutessaan auttaa.<br />
Suomessa on ollut tapana painottaa, että<br />
häiriötilanteissa toimivaltaisten viranomaisten<br />
ja niiden johtorooli korostuu. Tämä pitää vain<br />
osittain paikkaansa. Kun katsoo maailman eri<br />
kriisejä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun<br />
kansainvälisen liikkeen kokemuksien pohjalta,<br />
voidaan pikemminkin sanoa, että kansalaisyhteiskunnan<br />
– vapaaehtoisjärjestöjen sekä yksittäisten<br />
kansalaisten – rooli korostuu häiriötilanteissa.<br />
Usein tavallisten kansalaisten toiminta ylläpitää<br />
yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja<br />
kriisipesäkkeissä, joissa luonnononnettomuus<br />
tai sota uhkaa yhteiskuntajärjestystä. Onnettomuuden<br />
uhrit ja pakolaiset saavat usein ensimmäiseksi<br />
tukea perheiltään tai lähiyhteisöltään,<br />
kun valtiovallalla ei yleensä ole kriisin keskellä<br />
apuun riittäviä.<br />
YETTS ja Suomen Punaisen Ristin<br />
prioriteetit<br />
Suomen Punaiselle Ristille on tärkeää, että<br />
YETT-strategia mahdollistaa ja edesauttaa järjestön<br />
toimintaedellytyksiä toteuttaa sille laissa<br />
ja asetuksessa sekä kansainvälisissä sopimuksissa<br />
ja asiakirjoissa määritellyt tehtävät. Lisäksi<br />
strategian pitäisi edistää viranomaisia tukevaa<br />
järjestötoimintaa. Tarkemmin sanoen Suomen<br />
Punainen Ristille on tärkeää, että:<br />
• Järjestöjen viranomaisia tukeva riippumaton<br />
toiminta ja sen edellytykset ilmenevät<br />
strategiassa<br />
• Järjestöjen toimintaedellytyksiä toimia<br />
viranomaisten tukena valmiustoiminnassa<br />
kehitetään etenkin harjoitustoiminnan<br />
kautta<br />
• Kansainvälisen avun vastaanottamisen ja<br />
antamisen edellytykset sekä siihen liittyvä<br />
lainsäädäntö on selkeä ja että esimerkiksi<br />
Suomen Punaisen Ristin ja muiden toimijoiden<br />
roolit ovat tässä riittävän selvät<br />
• Strategiassa huomioidaan kansainvälisten<br />
sodan oikeussääntöjen, eli humanitaarisen<br />
oikeuden velvoitteet<br />
• Etenkin sotilaallisen uhan tilanteissa, yhteistoiminta<br />
sotilas- ja siviilitoimijoiden<br />
välillä ei vaaranna siviiliväestön ja siviilikohteiden<br />
nauttimaa suojaa sotatoimilta ja<br />
niiden vaikutuksilta<br />
• Punaisen Ristin kansainvälinen komitea<br />
voi suorittaa kansainvälisen yhteisön sille<br />
antamia erityistehtäviä<br />
Suomen Punainen Risti pitää myös tärkeänä sitä,<br />
että elintärkeiden toimintojen turvaamisessa<br />
keskityttäisiin nimenomaisesti toimintojen<br />
turvaamiseen, eikä ministeriökohtaisten toimivaltuuksien<br />
kirjaamiseen.<br />
Yksi strategian tavoitteista on aina ollut<br />
edistää poikkihallinnollista yhteistyötä, joka<br />
on perusedellytys yhteiskunnan elintärkeiden<br />
toimintojen turvaamisessa. Tämä on aina vaikeata<br />
yksittäisille viranomaistoimijoille, joiden<br />
toimivalta ja budjetti ovat usein tarkoin määritelty.<br />
Yksittäinen viranomainen ei halua ylittää<br />
toimivaltuuksiaan eikä myöskään joutua maksumiehen<br />
asemaan.<br />
Strategian tulisikin linjata kokonaisvaltaisesti<br />
toimintojen turvaaminen siten, että<br />
strategiasta on selkeästi ymmärrettävissä eri<br />
toimijoiden vastuut ja roolit. Muutoin vaarana<br />
on, että kukaan ei kanna vastuuta.<br />
Lähes poikkeuksetta yhteiskunnan elintärkeiden<br />
toimintojen turvaaminen edellyttää yhteistyötä<br />
elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa.<br />
Pelkkä viranomaistoiminnan korostaminen<br />
saattaa etäännyttää strategian todellisesta operatiivisesta<br />
toiminnasta. Näin strategian arvo<br />
vähenisi – varsinkin niissä tilanteissa, joissa<br />
elintärkeää toimintoa kohtaava uhka on valtakunnallinen.<br />
Tulevaisuus<br />
YETT-strategian jatkokehityksessä olisi tärkeää<br />
arvioida sitä rohkeasti. Onnistuneen varautumisen<br />
ja valmiussuunnittelun perustana on,<br />
että suunnitelmat on tehty niitä todellisia uhkia<br />
tai tilanteita varten, joihin on reagoitava.<br />
Tulevaisuudessa yksi keskeisimmistä kysymyksistä<br />
YETT-strategian osalta tulee olemaan,<br />
mihin kaikkiin häiriötilanteisiin halumme soveltaa<br />
strategiaa? Operatiivisella tasolla yhteiskunnan<br />
elintärkeiden toimintojen turvaamista<br />
vaikeutta se, että uhkia on monenlaisia. Lisäksi<br />
uhan laajuus ja kesto vaikuttavat merkittävästi<br />
siihen miten uhkaan tulee ja voi reagoida.<br />
YETT-strategian alkuperäisenä tavoitteena<br />
on ollut laatia linjauksia niihin tilanteisiin,<br />
joissa yhteiskunnallisesti elintärkeät toiminnot<br />
ovat uhattuna ennen kaikkea valtakunnallisesti.<br />
Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin harvassa.<br />
26 26<br />
Kumpula: YETTS 2010 valmistumassa, myös järjestöjä tarvitaan<br />
27
Change language