Sanasto
Sanasto
Sanasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Sanasto</strong><br />
Osittaiskorrelaatiokerroin<br />
”Partial correlation coefficient” on kahden muuttujan välinen korrelaatiokerroin, mistä on<br />
puhdistettu pois jonkun tai joidenkin muiden muuttujien vaikutukset.<br />
Ositettu otanta<br />
”Stratified sampling” on otantamenetelmä, jolla otos pyritään saamaan mahdollisimman<br />
hyvin tutkimuksen kohteena olevaa perusjoukkoa edustavaksi. Menetelmässä perusjoukko<br />
jaetaan tarpeelliseen määrään ositteita (”strata”) sellaisten tekijöiden perusteella, joidenka<br />
suhteen otos halutaan edustavaksi; esim. kunta tai keskussairaalapiiri. Sen jälkeen<br />
kustakin ositteesta otetaan otos, jonka suuruus perustuu suunitelman mukaiseen<br />
aineistokokoarvioon ja otantasuhteeseen.<br />
Ositettu satunnaistaminen<br />
”Stratified randomization” on yksi yleisimmistä satunnaistamistavoista, jonka tavoitteena<br />
on saada vertailtavat ryhmät tutkimuksen aloitushetkellä mahdollisimman hyvin<br />
tasapainoon ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden suhteen.<br />
Osittaminen<br />
”Stratification” on sekoittavien tekijöiden hallintakeino, missä tutkimusaineisto jaetaan<br />
sekoittavien tekijöiden perusteella ositteisiin “strata”, siten että ositteiden sisällä<br />
vertailtavat ryhmät ovat mahdollisimman samankaltaisia.<br />
Osuvuus, Oikeellisuus<br />
”Accuracy” tarkoittaa kliinisissä mittauksissa tai estimoinnissa suunnilleen samaa kuin<br />
harhattomuus, eli esim. kuinka lähellä mittalaitteen tuottama arvo on todellista arvoa,<br />
standardia. Termi ”precision” viittaa mittausvirheen hajontaan. Mittaus on tarkka silloin<br />
kun se sekä harhaton että sillä on pieni hajonta. Mittauksen toistettavuus riippuu monien<br />
muiden tekijöiden ohella myös mittauksen oikeellisuudesta.<br />
Otanta<br />
”Sampling” on menettely, jolla perusjoukosta (populaatiosta) valitaan edustava osajoukko,<br />
otos, ja tavoitteena on saada luotettavaa tietoa jostain perusjoukon ominaisuudesta<br />
tarvitsematta tutkia koko perusjoukkoa. Yleisimmin käytettyjä otantatekniikoita ovat<br />
yksinkertainen satunnaisotanta, ositettu otanta, ryväsotanta ja monivaiheinen otanta.<br />
Otantaharha<br />
”Sampling bias” tarkoittaa systemaattista poikkeamaa otossuureen ja perusjoukon<br />
suureen välillä. Otantaharha johtuu yleensä aineiston valikoitumisesta, otos ei edusta<br />
perusjoukkoa, ks. valikoitumisharha.<br />
Otantatutkimus<br />
”Sample study” on otantaan perustuva epäkokeellinen tutkimusasetelma, jonka tavoitteena<br />
on tehdä luotettavia perusjoukkoa koskevia johtopäätöksiä tutkimalla huolella valittu ja<br />
sopivan kokoinen osa perusjoukkoa. Otantatutkimuksen tulokset eivät koskaan ole<br />
tarkkoja vaan niihin sisältyy aina nk. otantavaihtelua (”sampling variation”).<br />
Otantavirhe<br />
”Sampling error” on otantavaihteluun kuuluva perusjoukon suureen esim. keskiarvon ja<br />
otoksen perusteella arvioidun keskiarvon erotus. Yksittäisen otoksen kohdalla virhettä ei<br />
yleensä voi määrittää, koska perusjoukon suure on tuntematon. Otantavirheen suuruutta<br />
arvioidaan keskivirheen avulla.<br />
29<br />
Kliinisen biostatistiikan kurssi Seppo Sarna, 2012
Change language