01.05.2013 Views

Suun Terveys 2012 kooste - Stal ry

Suun Terveys 2012 kooste - Stal ry

Suun Terveys 2012 kooste - Stal ry

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Lehtijaostomme on koonnut<br />

teille lukijoille tiivistelmiä<br />

<strong>Suun</strong> <strong>Terveys</strong> -tapahtuman<br />

luennoista. Lisää tiivistelmiä<br />

julkaistaan ensi numerossa.<br />

KOHTAAMISIA<br />

JA KOULUTUSTA<br />

<strong>Suun</strong> <strong>Terveys</strong> –tapahtuma ja Hammaslääkäripäivien<br />

näyttely 15.–17.11.<strong>2012</strong> tarjosivat suuhygienisteille ja<br />

hammashoitajille paljon koulutusta, uusia tuulia hammaslääketieteen<br />

saralta sekä mahdollisuuden tavata vanhoja<br />

kollegoja vuosien takaa. STAL:n, Denstalin ja Tehyn yhteinen<br />

osasto Hammaslääkäripäivien näyttelyssä oli raikas piste kohtaamisille<br />

ja sai paljon kiitosta kävijöiltä. Osaston suunnittelijana<br />

tänä vuonna oli Jussi Taipale Mainostoimisto Graftista,<br />

Lohjalta.<br />

STAL:n osastolla esiteltiin uusi potilasvaihdon hygieniasta<br />

kertova video. Tapahtumavieraat olivat kiinnostuneita videosta<br />

ja pitivät sitä hyvänä ja tarpeellisena. Hyviä kehitysideoitakin<br />

saatiin ja osastolla keskusteltiin mm. suun hoitoalan<br />

työolosuhteista, ergonomiasta ja työhyvinvoinnista. STAL:n<br />

osastolta jäsenet saivat noutaa jäsenlahjansa ja keskustella<br />

päivän polttavista asioista myös Tehyn asiantuntijoiden kanssa.<br />

Denstalin osastolla Keep Smiling –paidat kiinnostivat kävijöitä.<br />

Osastolle pysähtyi juttutuokiolle myös Riitta Myllymäki,<br />

Tampereen YTHS:ltä, jonka mielestä tapahtumassa oli paljon<br />

virikkeitä sekä uusia asioita vanhan tutun lisäksi.<br />

<strong>Suun</strong> <strong>Terveys</strong> –tapahtuman avajaiset vietettiin torstaipäivän<br />

päätteeksi. Avajaisten musiikista vastasivat musiikin opiskelijat<br />

Reetta Kuisma ja Vilma Talvitie Sibelius-akatemiasta.<br />

STAL:n puheenjohtaja Saila Vesterinen avasi tilaisuuden ja<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

Saila Vesterinen<br />

Reetta Kuisma ja Vilma Talvitie<br />

mainitsi avajaispuheessaan meneillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

palvelurakenneuudistuksen ja sen tuomat haasteet<br />

yhteistyölle. Kuluneena vuonna ministeriön asiantuntija<strong>ry</strong>hmissä<br />

STAL on ollut mukana selvittämässä muun muassa<br />

työnjaon järkeistämistä, työvoiman riittävyyttä tulevaisuudessakin<br />

ja ennalta ehkäisevän suun terveydenhoidon kehittämistä.<br />

Saila Vesterinen kannusti meitä jäseniä olemaan innovatiivisia,<br />

rohkeita, ammatistaan ylpeitä suun terveydenhuollon<br />

ammattilaisia.<br />

Avajaispuheen jälkeen Heikki Tala lahjoitti STAL:n puheenjohtajalle<br />

teoksen Jalkaporasta bioaikaan, joka käsittelee<br />

kattavasti hammaslääketieteen ja suun terveydenhuollon<br />

historiaa ja kehitystä. Avajaisissa julkistettiin myös Vuoden<br />

Hammashoitajan ja Vuoden Suuhygienistin valinnat. Vuoden<br />

Hammashoitaja Merja Jokelan ja Vuoden Suuhygienisti Seija<br />

Kankareen ajatuksia voit lukea liiton sivuilta tästä lehdestä.<br />

Avajaisissa juhlapuheen piti toimittaja, kirjailija Aino Suhola,<br />

joka kosketti yleisöä saaden kuulijat vuoroin nauramaan ja<br />

herkistymään. Suhola kuvasi arkipäivää elävin sanakääntein.<br />

Sitä kuinka jokainen haluaa tulla rakastetuksi ja olla lähellä,<br />

vaikka olisi vanha ja kurttuinen. Ihmisten kohtaamisessa tärkeää<br />

on hyväksyminen ja aito kohtaaminen. Tärkeää on olla<br />

ihminen ihmiselle, myös suun hoitotilanteessa.<br />

Teksti Laura Virtanen ja Kukka-Maaria Leivonen Kuvat Ella Kuosmanen<br />

Aino Ai Aino Suhola<br />

25 2


26<br />

Suvaitsevaisuus<br />

IHMISARVO ON ANNETTU, EI ANSAITTU<br />

Suvaitsevaisuus on UNESCO:n määritelmän<br />

mukaan meidän maailmamme<br />

kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten<br />

elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden<br />

kunnioittamista, hyväksymistä<br />

ja arvostamista.<br />

Päihdelääkäri, psykoterapeutti Pekka<br />

Tuomola on Diakonissalaitoksen huume-<br />

ja mielenterveystyön sekä kidutettujen<br />

kuntoutuskeskuksen johtaja. Hän on<br />

vapaaehtoisena pyörittämässä paperittomien<br />

terveysvastaanottoa Global Clinicia.<br />

Lisäksi Tuomola kirjoittaa tieteellisiä<br />

artikkeleita sekä opettaa Helsingin<br />

yliopistossa päihdelääketiedettä.<br />

– Ihminen tulee kohdata ihmisenä.<br />

Ei maahanmuuttajana, ei pakolaisena,<br />

ei HIV-positiivisena, ei narkomaanina,<br />

ei romanina, vaan ihmisenä, Tuomola<br />

muistutti luennollaan aiheesta Suvaitsevaisuus<br />

ja erilaisuuden kohtaaminen.<br />

– Omassa kopissaan koira tuntee itsensä<br />

tosi leijonaksi, lainasi Tuomola intialaista<br />

sananlaskua.<br />

Pekka Tuomolan mukaan ei ole kysymys<br />

syrjäytyneistä, vaan syrjäytetyistä.<br />

– Mediassa pyörivät ihmisten puheissa<br />

termit vaikeasti työllistettävät, vaikeahoitoiset,<br />

vaikeasti asutettavat, romanikerjäläiset,<br />

isoäidit… Ei ole kysymys<br />

syrjäytymisongelmasta, vaan ihmisten<br />

luokittelusta.<br />

– Eettisesti kestävän toiminnan pitää<br />

perustua ammatillisuuteen, jossa aina<br />

kunnioitetaan asiakkaan autonomisuutta,<br />

häntä ei vahingoiteta, toiminnan tavoitteena<br />

on tehdä hyvää ja työntekijä on<br />

aina oikeudenmukainen. Jokaisen auttajan<br />

pitää kysyä itseltään miksi tätä teen,<br />

mikä on tavoitteeni, mitä menetelmiä<br />

käytän ja mitä toiminnalla saavutan.<br />

– Ihmisarvo kuuluu jokaiselle. Se on<br />

annettu, ei ansaittu. Meidän pitää siirtyä<br />

pahoinvoinnin vähentämisestä hyvinvoinnin<br />

edistämiseen.<br />

MUSTA<br />

SUOMALAINEN<br />

Jani Petteri Toivola on näyttelijä,<br />

kansanedustaja, tanssija ja juontaja.<br />

Hänen isänsä on kenialainen<br />

ja äitinsä suomalainen. Jani<br />

Toivola eli lapsuutensa yhdessä<br />

äitinsä kanssa Suomessa. Hän<br />

on avoimesti kertonut olevansa<br />

homoseksuaali.<br />

Toivola valittiin eduskuntaan<br />

ensimmäisenä tummaihoisena<br />

Suomen historiassa vuoden 2011<br />

eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta vihreiden<br />

listalta.<br />

Jani Toivola on esiintyjänä valovoimainen<br />

ja hänen luentonsa aiheesta ”Musta<br />

tulee isona valkoinen – tuleehan?” veti<br />

salin nopeasti täyteen.<br />

Jani Toivola kertoi omasta historiastaan,<br />

miten ihmisten on ollut vaikea ymmärtää<br />

sitä, että hän on tummaihoinen<br />

ja suomalainen. Kun hänen Saksassa<br />

syntynyt pikkuveljensä löysi hänet ja johdatti<br />

hänet käymään kenialaisessa kylässä,<br />

isänsä syntysijoilla, joutui hän vastaamaan<br />

myös toisenlaiseen kysymykseen<br />

What take so long? Miksi matka juurille<br />

kesti niin kauan.<br />

Jani Toivola puhui olettamuksista sangen<br />

sattuvasti. Miten oletamme toisista<br />

ihmisistä milloin mitäkin, mutta pääsääntöisesti<br />

aina negatiivista.<br />

– Oletamme yleensä asiat meille itsellemme<br />

kielteisesti, teemme toisesta ihmisestä<br />

syyllisen kaikenlaisiin ajatuksiin<br />

ja suhtautumisiin tarkistamatta ja kysymättä.<br />

Oletamme ihmisen ajattelevan<br />

negatiivisesti silloinkin, kun kysymys on<br />

tietämättömyydestä.<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

AVOIMUUTEN AVOIMUUDELLA<br />

Fatbardhe ”Fade” Hetemaj on syntynyt<br />

Kosovossa, Jugoslaviassa ja on suomalainen<br />

poliitikko ja on valittu Helsingin kaupunginvaltuustoon<br />

kaudelle 2013–2016.<br />

Hetemaj valmistui kauppatieteiden<br />

kandidaatiksi Worcesterin yliopistosta,<br />

Englannista ja on suorittanut maisteriopintoja<br />

Svenska handelshögskolanissa.<br />

Hän toimii henkilöstöpalvelualan konserni<br />

VMP Groupin kansainvälisen rek<strong>ry</strong>toinnin<br />

yhteyspäällikkönä. Suomen Pakolaisapu<br />

valitsi Hetemaj'n maaliskuussa<br />

2009 vuoden pakolaisnaiseksi.<br />

Faden perhe tuli Suomeen pakolaisina.<br />

Suomella oli maine, että täällä saa<br />

elää, ajatella, opiskella, tehdä työtä ja<br />

puhua vapaasti.<br />

Faden kokemuksen mukaan pakolaisen<br />

pitää olla aktiivinen, opiskella Suomen<br />

kieltä, olla utelias uuden asuinmaansa<br />

suhteen.<br />

– Avoimuuteen vastataan avoimuudella,<br />

ja minulta on paljon kysytty synnyinmaani<br />

asioista ja tilanteesta. Vastaan<br />

mielelläni, kerron asioista. On tärkeää<br />

olla vuorovaikutuksessa ihmisten kans-


sa alusta asti, koska on paljon asioita,<br />

joita saan parhaiten tietää tavallisilta ihmisiltä.<br />

Omaan elämäänsä voi ja pitää<br />

vaikuttaa, mutta heikompia ja apua tarvitsevia<br />

pitää auttaa, sanoi Fade painokkaasti<br />

Maahanmuuttajan kohtaaminen<br />

-luennollaan.<br />

KURDISTANISTA KEMIIN<br />

Husein Muhammedin syntymäpaikka<br />

on Irakin Kurdistan. Hän on juristi<br />

ja vihreä poliitikko Helsingistä. Hän on<br />

asunut Suomessa vuodesta 1994.<br />

Husein Muhammed on kirjoittanut<br />

kirjan Yhtä erilaiset. Islam ja suomalainen<br />

kulttuuri sekä artikkelin teoksiin En ole rasisti,<br />

mutta... Me muut: kirjoituksia yhteiskuntaluokista<br />

ja Mitä Halla-aho tarkoittaa?<br />

Husein Muhammed työskentelee Pakolaisneuvonta<br />

<strong>ry</strong>:ssä, jossa hän kohtaa<br />

turvapaikanhakijoita. Hän tietää, miten<br />

monimutkaiset ovat ne pykälät ja lait,<br />

joita pakolaisstatuksella Suomeen tulevatkin<br />

kohtaavat. Hän tietää, miten monimutkaisia<br />

voivat olla kielitaidottomalle<br />

erilaiset maahantuloluvat ja muut viranomaispaperit,<br />

joita maahanmuuttajat<br />

joutuvat hankkimaan. Mutta omasta<br />

kokemuksesta hän tietää myös, mitä on<br />

tulla Suomeen, tulla Kurdistanista Kemiin<br />

ja koettaa sopeutua maailmaan,<br />

jossa kaikki on uutta ja jossa kaikki vanha<br />

on jäänyt taakse. Husein Muhammed<br />

kuvaili luennollaan mielenkiintoisesti<br />

kaikkea sitä, mitä kohtaavat sekä<br />

maahanmuuttaja että hänen työkaverinsa<br />

– tilanne on ihan yhtä vieras molemmille<br />

ja vain avoin kommunikaatio auttaa<br />

siinä tilanteessa. Kannattaa tutustua<br />

Muhammedin kirjoittamiin teksteihin –<br />

sen jälkeen ymmärtää monesta asiasta<br />

paljon enemmän.<br />

Teksti Maire Soiluva Kuvat Ella Kuosmanen<br />

Kohtaaminen on taitoa<br />

ja asennetta sekä<br />

arvaamatonta<br />

Suomen Vanhempainliitto on perustettu<br />

105 vuotta sitten hyvin erilaiseen<br />

maailmaan. Nykyään Suomessa on reilut<br />

580 000 lapsiperhettä ja perheen<br />

muotoja on erilaisia. Suomen Vanhempainliiton<br />

toiminnanjohtaja Tuomas<br />

Kurttila piti luennon terveyden edistämisen<br />

luentokokonaisuudessa juuri erilaisten<br />

perheiden kohtaamisesta.<br />

Elämme maailmassa, jossa on<br />

ydinperheitä, yhden vanhemman perheitä,<br />

uusperheitä, sateenkaariperheitä<br />

ja leskiperheitä. Nämä erilaiset<br />

perheet meidän tulisi huomioida työtä<br />

tehdessämme. Tärkeää on se, että<br />

tunnistamme nämä perhetyypit, mutta<br />

emme kuitenkaan lähde tämän tiedon<br />

perusteella päättelemään mitään<br />

perheestä. Elämäntilanteet ja tavalliset<br />

arjen asiat ja ongelmat vaihtelevat<br />

suurestikin minkä tahansa perheen<br />

kesken.<br />

Elämme aikaa, jossa on tapahtunut<br />

ja tapahtuu isoja muutoksia arvoasioissa.<br />

Tänä päivänä lapsi on tärkeämpi<br />

kuin koskaan ennen. Erityisesti<br />

isissä on tapahtunut suuri arvomuutos<br />

tässä asiassa. Vielä 80-luvulla tärkeitä<br />

asioita isien mielestä olivat esim.<br />

kalastus ja remontointi ja tänä päivänä<br />

tärkeiden asioiden kärjessä on perhe.<br />

Perheen ja lasten arvon korostuminen<br />

saattaa johtaa meidät myös<br />

haastaviin tilanteisiin kohtaamistilanteissamme.<br />

Vanhemmat yrittävät parhaansa<br />

selviytyäkseen hektisestä arjesta,<br />

mutta lapsen arvon korostuessa<br />

vanhempien silmissä heidän on vaikea<br />

kohdata todellisuutta. Tällöin voi käydä<br />

niin, etteivät he kykene vastaanot-<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

tamaan viestiä esim. huonosta suun<br />

tilanteesta, koska heidän silmissään<br />

heidän lapsensa hampaat ovat kauneimmat<br />

kaikista.<br />

Tuomas Kurttila korosti erityisesti<br />

sitä, että kohtaisimme vanhemmat ihmisinä.<br />

Luontevasti ja ilman lokerointia.<br />

Hän muistutti siitä, että jokainen<br />

vanhempi toivoo, että he saisivat tukea<br />

ja kiitosta. Vanhemman kokemus<br />

siitä, että hän tulee kuulluksi ja että<br />

toinen ihminen ymmärtää hänen arkeaan<br />

lisää sen mahdollisuutta, että<br />

saamme viestimme helpommin läpi ja<br />

ymmärretyksi.<br />

Meidän tulee muistaa, että juuri arvomuutoksesta<br />

johtuen myös isät haluavat<br />

olla osa lastensa arkea. Tuomas<br />

Kurttilalla itsellään oli kokemus hammashoidosta<br />

siitä, että hän ei tullut<br />

isänä kohdatuksi oikealla tavalla. Suuhygienisti<br />

oli kysynyt: ”Kuinka usein<br />

äiti pesee lapsen hampaat?” Ja lopuksi<br />

hän oli vielä sanonut, että tässä hieman<br />

luettavaa äidille kotiin. Tuomas<br />

Kurttila kertoi, että häneltä itseltään<br />

tässä terveyskasvatustilanteessa kaikki<br />

olennainen tieto jäi sen jalkoihin, että<br />

hän keskittyi vain siihen, että häntä ei<br />

kohdattu ollenkaan. Ikään kuin hän<br />

olisi ollut vähempiarvoinen vanhempi<br />

kuin äiti, joka ei edes ollut paikalla.<br />

Jotta jokainen sukupuoleen, ikään<br />

tai rotuun katsomatta kokisi kohtaamiset<br />

hammashoidossa tärkeiksi, täytyy<br />

meidän muistaa kohdata ihminen<br />

ihmisenä. Tuomas Kurttila muistutti:<br />

”Kohtaaminen on taitoa ja asennetta<br />

sekä arvaamatonta!”<br />

Teksti Hanna Räty<br />

27


28<br />

Oikominen ja kariologia<br />

HOITAJAN OSUUS<br />

OIKOMISHOIDON TEHTÄVIEN<br />

TOTEUTTAMISESSA<br />

Hoitajan on hyvä tietää oikomispihtien<br />

jaottelu, kertoo hammashoitaja Kaija<br />

Irri. Taivuttaviin pihteihin kuuluvat:<br />

Anglet, Adamsit, Weingart (päätetaivutuspihti),<br />

kolmikärkipihti, tweedinpihti,<br />

Ni-Ti langan taivutuspihti. Katkaiseviin<br />

pihteihin kuuluvat: Kaarilangan katkaisija,<br />

ligatuuran katkaisija, distaalikatkaisija<br />

sekä ”biltema” tyyppiset vahvoille<br />

langoille tarkoitetut katkaisijat. Microligatuuran<br />

katkaisijasta on hyvä tietää, ettei<br />

sillä saa katkaista punottua ligatuuraa.<br />

Katkaisijoissa on yleensä ilmoitettu<br />

katkaistavan maksimipaksuus. Poistaviin<br />

pihteihin kuuluvat: renkaanpoistaja,<br />

braketinpoistaja ja muovinpoistaja.<br />

Maximi katkaisukapasiteettia ei saa ylittää<br />

ja kaarilankoja taivutettaessa täytyy<br />

muistaa, minkä vahvuiselle kaarilangalle<br />

pihti on tarkoitettu.<br />

Oikomispihtien ja välineiden huolto<br />

on suoritettava valmistajan ohjeiden<br />

mukaan, jotta pihdit ym. tarvikkeet py-<br />

syisivät pitkään hyvässä kunnossa. Mikäli<br />

pihdit upotetaan potilasvaihtojen välillä<br />

kemiallisen välidesifektioaineeseen<br />

tulee aineen valintaan kiinnittää erityistä<br />

huomiota.<br />

Instrumentteja huoltaessa käytä aina<br />

neutraaliapesuainetta, jos peset käsin<br />

tai ultraäänipesulaitteella. Huuhtele ja<br />

kuivaa pihdit huolellisesti. Ilmapuusti<br />

on hyvä apuväline. Voitele pihtien nivelpinnat<br />

ja pyyhi ylimäärät pois. Tarkista,<br />

ettei katkaisupihtien leikkauspinnat<br />

ole kontaktissa toisiinsa eikä tarjottimen<br />

reunoihin autoklaavissa ja pesukoneessa.<br />

Tarkista pihdit pesun jälkeen. Älä<br />

jätä pihtejä yöksi koneeseen tai kosteaan<br />

tilaan. Katkaisupihdit voi tarvittaessa<br />

lähettää maahantuojan kautta teroitettaviksi.<br />

Tehtaalla pihteihin merkitään<br />

teroitusaika.<br />

OIKOMISHOIDOSSA<br />

YLEISEMMIN KÄYTETYT<br />

TARJOTTIMET<br />

Oikomishoito aloitetaan alkutarkastuksella,<br />

jolloin huoltaja on mukana. Usein<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

samalla käynnillä otetaan jäljennökset<br />

alkumalleja varten. Oikomishoidossa on<br />

oma esitietokaavake. Oikomishoidossa<br />

käytetään erilaisia koottuja tarjottimia<br />

riippuen toimenpiteestä. Tarkastustarjottimella<br />

on yleensä, peili, sondi/<br />

ientaskumittari, mm-mitta, kynä ja kuituvalo.<br />

EHL Raija Kajaskivi-Rautavaara<br />

kertoi koneellisen sekoittamisen puoltavan<br />

paikkaansa ilmakuplattomalla jäljennöksellä.<br />

Jäljennöslusikat tulisi sovittaa<br />

kipsimallien päällä. Potilas on usein<br />

istuvassa asennossa. Hyvät jäljennökset<br />

ja hyvä purentaindeksi takaavat hyvän<br />

tuloksen. Valokuva otetaan usein alku- ja<br />

loppukuvaksi.<br />

Toimenpiteitä oikomishoidossa ovat<br />

erilaiset kojeiden sementoinnit ja niiden<br />

kontrollit. Ennen renkaiden sementointia<br />

sovitetaan renkaat kipsimallin päällä.<br />

Renkaiden numerointi eroaa valmistajien<br />

kesken. Samoin ylä- ja alarenkaat<br />

ovat erilaisia, kuten oikean- ja vasemmanpuoleisetkin.<br />

Renkaita sementoitaessa<br />

tarjottimella tulee olla: peili, atulat,<br />

renkaan poistaja, renkaan painaja,


purettaja,<br />

purentafolio f l<br />

pidikkeessä, käsikappale,<br />

kumikuppi/harja, hohkakivi, tuubin suojavaha,<br />

rengassementti, teippi renkaan<br />

purupinnalle, poskipaperit/vanurulla ja<br />

sondi.<br />

Qh-kojeen, Linguaalikaaren, TPA-kaaren,<br />

Nancen kaaren tai RME:n sementointi<br />

vaatii periaatteessa vain kahden/<br />

neljän renkaan yhtäaikaisen sementoinnin.<br />

Niskaveto kaaren valmistamiseen<br />

tarvitaan niskavedon kuminauha ja pehmustetyyny<br />

sekä voimamittari. Tarjottimelle<br />

tarvitaan: merkkauskynä (spriitussi<br />

tai rasvakynä), iso kolmikärkipihti, Anglen<br />

pihti, voimaleikkuri, käsikappale ja<br />

kivikarborundum. NV-kojeen kontrollikäynnin<br />

tarjottimelle tarvitaan peili, sondi,<br />

mm-mitta, kynä ja voimamittari.<br />

Kiinteitä kojeita rakennettaessa tarjottimella<br />

tulee olla: Atulat, peili, karveri,<br />

braketin viejä, purentafolio, braketin paikan<br />

määrittäjä, käsikappale + kumikuppi/harja,<br />

hohkakivi, etsausaine, primeri<br />

ja kiinnitysmuovi, poskipaperit, vanurullat<br />

ja kuitukangaspala. Toinen kiinteiden<br />

kojeiden rakentamiseen tarvittava tarjotin<br />

sisältää: Peilin, atulat, bänksit, yleispihdin,<br />

ligatuuran katkaisijan, kaarilangan<br />

katkaisijan, ligatuuran painajan,<br />

kumi- ja metalliligatuuria ja distaalikatkaisijan.<br />

Huulisuojat auttavat pitämään<br />

työskentelyalueen kuivana. Rakentamisvaiheessa<br />

tarvitaan myös kaarilankaa,<br />

joka kiinnitetään paikoilleen kumi- ja/<br />

tai metalliligatuurilla. Mikäli kiinteiden<br />

kojeiden kaari vaihdetaan tulee tarjottimella<br />

olla sama pihtivalikoima kuin kojeistuksessa<br />

lisättynä kynällä mm-mitalla<br />

sekä mahdollisesti pienellä voimamitalla.<br />

Eri kojeiden kontrollikäynneillä tarjot-<br />

timen tim varustus vaihtelee. Kasvun<br />

vaihe vai ja pituusennuste ovat tär-<br />

keitä oikomishoidon aloitusajankohdan<br />

koh valitsemisessa kasvunsää-<br />

tely hoidossa, toteaa EHL Raija<br />

Kajaskivi-Rautavaara.<br />

Kaja<br />

KARIEKSEN KAR ERITYISPIIR-<br />

TEET<br />

ERI IKÄKAUSINA<br />

Hammaslääkäri Timo Heinosen mukaan<br />

hampaiden reikiintymisen kannalta<br />

kriittisiä ikäkausia ovat varhaislapsuus<br />

(0,5–2 vuotta), jolloin maitohampaat<br />

puhkeavat ja riski mutanssteptokokkien<br />

kolonisoitumiselle on suuri, ensimmäisten<br />

pysyvien poskihampaiden puhkeaminen<br />

5–7-vuotiaana ja toisten<br />

pysyvien poskihampaiden puhkeaminen<br />

10–13-vuotiaana. Lapset, joiden suun<br />

mikrobistossa on jo parivuotiaana mutansstreptokokkeja,<br />

saavat reikiä keskimäärin<br />

nuorempina ja enemmän. Äidin<br />

ksylitolin käyttö päivittäin estää kolonisoitumista<br />

lapsen suuhun hänen ensimmäisinä<br />

elinvuosinaan, sillä lapsi saa mutanstartunnan<br />

tyypillisimmin äidiltään.<br />

Varhaislapsuuden ruokavaliolla on tärkeä<br />

merkitys siinä, kehittyykö suun normaalifl<br />

oorasta terveyttä suojeleva vai<br />

vaarantava, sillä sokeri ravinnossa lisää<br />

bakteerin kolonisoitumista. Lapsista,<br />

joilla on paikattavaa maitohammaskariesta<br />

75% on aloittanut makeisten syönnin<br />

alle 1 vuotiaana.<br />

Juuri puhjennut hammas on altis reikiintymiselle.<br />

Alle 2–vuotiailla näkyvä<br />

plakki vastapuhjenneiden maitohampaiden<br />

labiaalipinnoilla on selkeä varoitusmerkki<br />

kariesriskistä. Maitohammaskarieksen<br />

vuoksi liian varhain tehdyt<br />

poistot aiheuttavat pysyvien hampaiden<br />

kehityksen hidastumista ja virheasentoja.<br />

Maitohampaan kiille on puolet ohuempi<br />

kuin pysyvän ja karies etenee kaksi kertaa<br />

nopeammin kuin pysyvässä. 3–6 vuotiailla<br />

tyypillisiä karieksen esiintymiskohtia<br />

ovat maitonelosen distaalipinta ja maitoviitosen<br />

okklusaalipinta. Riski<strong>ry</strong>hmään<br />

kuuluvat selvästi alle kouluikäisistä lap-<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

set, joilla on näkyvää plakkia, aiempi karies,<br />

sokeripitoinen ruokavalio tai sairauksia<br />

ja niihin lääkityksiä.<br />

Karieksen ehkäisyyn ja hallintaan on<br />

syytä suhtautua vakavasti. Hammastahnan<br />

fl uorimäärää ilmoitettaessa on<br />

huomioitava puhutaanko fl uoripitoisuuksista<br />

natriumfl uoridina vai siitä vapautuvana<br />

puhtaana fl uorina. Lasten ei<br />

ole kuitenkaan syytä käyttää erikoistahnoja,<br />

kuten valkaisevia. Vaihdunnan aikana<br />

on erityistä huomiota kiinnitettävä<br />

maitoviitosen distaalipintaan, koska<br />

se joutuu kosketuksiin pysyvän kuutosen<br />

mesiaalipinnan kanssa. Yksittäinen tulehtunut<br />

ienpapilla maitohampaistossa on<br />

lähes aina merkki approksimaalikarieksesta.<br />

Alkava kariesleesio on todennäköisesti<br />

etenevässä vaiheessa, mikäli se sijaitsee<br />

ienrajassa tai on väriltään vaalea.<br />

Mikäli syntyy suljettu systeemi (fi ssura-,<br />

approksimaalikaries jne.), karieksen etenemisvauhti<br />

kasvaa merkittävästi, koska<br />

puhdistuminen vaikeutuu. Mikäli leesio<br />

saadaan avattua, karies saattaa pysähtyä.<br />

Lapsuus- ja nuoruusiän karieksenhallintaan<br />

kuuluvat ruokavalio ja suuhygienia.<br />

On todettu että alle 2 vuoden<br />

iässä sisäistetyt tavat ja tottumukset säilyvät<br />

yleensä koko elämän ajan.<br />

Kouluikäisten kohdalla tärkeää on riski<strong>ry</strong>hmäläisten<br />

tunnistus: Aiempi karies,<br />

syvät fi ssurat, makeat välipalat, lääke ja<br />

sairaus ja tiedot perheestä. Hammashoitolassa<br />

tehtävät ehkäisytoimenpiteet<br />

vain niille, joilla kohonnut kariesriski.<br />

Muiden ehkäisy tapahtuu hoitolan ulkopuolella.<br />

Aikuisilla kaikki keinotekoiset<br />

ratkaisut toimivat suussa plakkiretentiona.<br />

Juurikaries on nopeasti yleistyvä karieksen<br />

muoto, koska väestö ikääntyy ja<br />

yhä useammalla iäkkäällä on suussaan<br />

omia hampaita. Hammas saattaa helposti<br />

katketa tai murtua, koska kaulaosa<br />

heikentyy.<br />

Monet vaarat uhkaavat hammasta,<br />

mutta karieksen hallinta kannattaa aina!<br />

Teksti Marja Takamäki<br />

Kuvat Kaija Irri ja Kirsi Kuosmanen<br />

29


30<br />

Suukirurgia<br />

KIRURGISIA TOIMENPITEITÄ<br />

Suu- ja leukakirurgi Antti Raunio luennoi<br />

<strong>Suun</strong> <strong>Terveys</strong> -tapahtumassa erilaisista<br />

suun alueelle tehtävistä kirurgisista<br />

toimenpiteistä. Viisaudenhampaan<br />

leikkauksellinen poisto vaatii aina tuoreen<br />

optg-kuvan. On hyvä muistaa, että<br />

hammas on kirurgin, mutta luu potilaan.<br />

Mikään antibiootti ei korvaa kunnon<br />

huuhtelua ja follikkelin poistoa.<br />

Juurenpää resektiota käytetään yleisimmin<br />

etu-, kulma- ja välihampaiden<br />

alueilla. Juurentäyttö tehdään kirurgisen<br />

toimenpiteen aikana. Biopsian ottoa<br />

pidetään tarpeellisena, mikäli leesion<br />

kesto on yli 2 viikkoa tai tulehdus<br />

ei parane. Leukoplakia tai mikä tahansa<br />

limakalvon- tai ihonalainen pysyvä<br />

muutos, pitkäkestoiset tulehdusmuutokset<br />

ja ärsytyksen myötä muuttuvat<br />

leesiot sekä luumuutokset antavat ai-<br />

hetta biopsialle. Biopsia tulee ottaa<br />

aina, kun kyseessä maligniteetti epäily.<br />

Eri implantointitapauksia ovat: Yksittäinen<br />

implantti, kiinteä hammas, useampi<br />

implantti, siltaratkaisut sekä irrotettavat<br />

vaihtoehdot.<br />

HOITAJAN ROOLI<br />

KIRURGISISSA TOIMENPITEISSÄ<br />

Hammashoitaja Sari Lakkalan mukaan<br />

kirurgisissa toimenpiteissä on hammashoitajan<br />

rooli tärkeä. Hammashoitajan<br />

on huolehdittava hoitohuoneen hygieniasta<br />

ja aseptiikasta. Hän huolehtii myös<br />

siitä, että tarvittavat instrumentit ja välineet<br />

ovat huoneessa ja saatavilla. Hoitaja<br />

huolehtii potilaasta toimenpiteen<br />

aikana. Kyselemällä neutraaleja asioita<br />

potilas saadaan ajattelemaan muita<br />

asioita. Näin luodaan turvallinen ja ammattitaitoinen<br />

tunnelma.<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

Potilaan tullessa toimenpiteeseen,<br />

hän voi olla peloissaan ja jännittynyt.<br />

Hoitajalla on suuri merkitys ensikontaktin<br />

luomiseen. On hyvä tarttua potilaan<br />

tarjoamaan käteen tervehtiessä. Erityistä<br />

huomiota on kohdistettava potilaaseen,<br />

jolla on esilääkitys. On todettu,<br />

että lääke vaikuttaa aamulla otettuna<br />

parhaiten, varsinkin lapsilla.<br />

Hygieniataso vastaanotolla täytyy<br />

olla hyvä. Huolellinen käsienpesu ja käsidesinfektio<br />

ovat kaiken perusta. Operaatioon<br />

valmistaudutaan pukeutumalla<br />

puhtaaseen työasuun, suojatakkiin<br />

ja hiussuojaan. Toiminta täytyy olla<br />

suunnitelmallista, harkittua ja rauhallista.<br />

Kirurginen kattaus tehdään kirurgin<br />

toiveiden mukaisesti. Hoitajan yksi<br />

tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia<br />

hyvästä näkyvyydestä operoitavalla alueella.<br />

Kirurgi keskittyy tekniseen suorituk-


seen. Varustustason täytyy olla tarpeeksi<br />

hyvää korkeatasoiseen työskentelyyn.<br />

Useat toimenpiteistä tarvitsevat vain<br />

hieman lisävarustusta, mutta implanttileikkaus<br />

vaatii laajempaa varustusta.<br />

Hoitajan tehtävä on huolehtia, huoltaa<br />

ja säilyttää tavarat oikeanlaisesti.<br />

Toimenpiteen ollessa ohi, hoitaja<br />

purkaa varustuksen. Oikeaoppinen<br />

purkaminen kuuluu myös ammattitaitoiseen<br />

toimintaan. Vaikka aikataulu<br />

on useimmiten tiukka, on potilasvaihto<br />

tehtävä huolellisesti. Toimenpiteen jälkeen<br />

potilas lähetetään kotimatkalle hyvillä<br />

kotihoito-ohjeilla.<br />

ASEPTIIKKA PIENKIRURGISISSA<br />

TOIMENPITEISSÄ<br />

Kirurgisissa toimenpiteissä on aseptinen<br />

työskentely erittäin tärkeää toteaa<br />

infektioiden ehkäisyyn erikoistunut suuhygienisti<br />

Jaana Alapulli. Siksi potilaan<br />

valmistaminen leikkaukseen, käsidesinfektio,<br />

henkilökunnan suojavaatetus,<br />

steriilin alueen luominen ja sen ylläpitäminen<br />

sekä instrumenttihuolto täytyy<br />

suorittaa huolellisesti. Tiedot ja taidot<br />

on oltava ajan tasalla.<br />

Suurin osa infektioista on peräisin<br />

potilaasta itsestään eli endogeenisten<br />

bakteerien aiheuttamia. Potilaan ulkopuolelta<br />

tulevat eli eksogeeniset bakteerit<br />

ovat vähemmän merkitseviä. Leikkausalueella<br />

oleva mikrobien määrä<br />

on tärkein infektioriskiä indikoiva tekijä.<br />

Mikäli potilaalla on korkea ikä, aliravitsemuksesta<br />

johtuva heikentynyt<br />

vastustuskyky, diabetes, syöpä tai hän<br />

tupakoi tai käyttää alkoholia runsaasti,<br />

on ne huomioitava mahdollisina<br />

infektioriskeinä.<br />

Ennen toimenpidettä potilaan annetaan<br />

purskutella klooriheksidiinisuuvedellä.<br />

Samoin operoitavan alueen iho<br />

desinfi oidaan. Steriilillä keittosuolaliuoksella<br />

tai steriilillä vedellä pyyhitään limakalvot.<br />

Ennen potilaan peittelemistä<br />

ihon annetaan kuivua kunnolla. Leikkauspöytää<br />

katettaessa on käytettävä<br />

maskia ja päähinettä. Yksin tekevä henkilö<br />

käyttää steriilejä pihtejä. Pitää olla<br />

kurkottamatta pöydän päälle asettaessaan<br />

välineitä. Kastuneet pakkaukset ja<br />

peittelymateriaali sekä pöydältä roikkuvat<br />

välineet ovat epästeriilejä. Ennen<br />

leikkausta käsiä desinfi oidaan kolmen<br />

minuutin ajan. Käsihuuhde levitetään<br />

kyynärtaipeisiin asti. Aluetta pienennetään<br />

koko ajan siten, että kaksi viimeistä<br />

desinfektiokertaa käsittää kämmenen<br />

ja sormien alueet. Leikkauksen<br />

päätyttyä tehdään normaali 30 sekunnin<br />

desinfektio.<br />

Infektioiden ehkäisyssä leikkausalueella<br />

on välinehuollolla suuri merkitys.<br />

Kaikki välineet pitää huolellisesti puhdistaa<br />

ja desinfi oida ennen sterilointia.<br />

Autoklaavi tappaa taudinaiheuttajat.<br />

Jos leikkaussetti on jouduttu avaamaan,<br />

on se kaikkine sisältöineen puhdistettava,<br />

desinfi oitava ja steriloitava. Onteloiset<br />

välineet laitetaan täytettynä desinfektioaineella<br />

ultraäänipesulaitteeseen.<br />

Lämpödesinfektoria täytetään riittävän<br />

väljästi. Maljat, huuhteluastiat ja tarjottimet<br />

tulee asetella siten, ettei niihin<br />

jää vettä. Ohjelman jälkeen kädet desinfi<br />

oidaan ja jokainen väline tarkistetaan.<br />

Vaikka käytössä olisi kuivaava pesukone,<br />

on onteloiset välineet kuivattava<br />

paineilmaa käyttäen. Steriloitavat välineet<br />

pakataan mahdollisimman pian.<br />

Ruostumattomasta teräksestä olevan<br />

leikkaustarjottimen pohjan tulee olla<br />

perforoitu. Kosteaksi jäänyt tarjotin on<br />

epästeriili. Indikaattoriliuska tulee asettaa<br />

jokaiselle tarjottimelle. Maljat ja<br />

muut astiat eivät kuulu settien sisälle.<br />

Taitoksia ei myöskään laiteta settien sisälle.<br />

Tarkista autoklaavia kuormatessasi<br />

sen kuorman maksimipaino. Pakkaukset<br />

eivät saa koskettaa kammion<br />

seinää. Paperilaminaattipussien paperipuoli<br />

tulevat vastakkain. Tarjottimia ja<br />

muita settejä steriloitaessa paperipuolen<br />

tulee olla alaspäin.<br />

Teksti Marja Takamäki<br />

Kuvat Marja Takamäki ja Sari Lakkala<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

”Potilaan<br />

tullessa<br />

toimenpiteeseen,<br />

hän voi olla<br />

peloissaan ja<br />

jännittynyt.<br />

Hoitajalla on<br />

suuri merkitys<br />

ensikontaktin<br />

luomiseen.”<br />

Jaana Alapulli<br />

31


32<br />

Lääkehoito<br />

TURVALLINEN LÄÄKEHOITO<br />

Lääkehuollon lehtori, näyttötutkintomestari,<br />

farmaseutti, LuK, Alli Puirava<br />

käsitteli luennossaan kattavasti lääkehoitoa<br />

ja sen turvallisuutta. Suomessa<br />

lääkkeiden käyttöä ja jakelua valvotaan<br />

lakien ja viranomaisten taholta<br />

tarkasti. Valvovia organisaatioita ovat<br />

STM, FIMEA (entinen Lääkelaitos) sekä<br />

VALVIRA.<br />

Kuka tahansa voi ilmoittaa lääkehaittaepäilyn<br />

FIMEA:lle. Jos tapahtuu poikkeamia<br />

lääkityksessä esim. tekemisen<br />

tai tekemättä jättämisen seurauksena,<br />

lääkkeen määräämisessä, toimituksessa,<br />

lääkkeen annossa tai lääkeneuvonnassa<br />

on kyse lääkitysturvallisuudesta,<br />

tällöin ilmoitus tehdään työpaikalla.<br />

Jokaisessa hammashoitolassa pitäisi<br />

olla lääkehoitosuunnitelma, johon<br />

on kirjattu mm. lääkehoidon toiminta-<br />

tavat, henkilöstön työnjako, lupakäytännöt,<br />

lääkkeiden tilaaminen, säilytys,<br />

seuranta. Mikäli hammashoitaja jakaa<br />

tai annostelee asiakkaalle esim. esilääkkeen,<br />

särkylääkkeen tai ab-profylaksialääkkeen,<br />

hammaslääkäri antaa tehtävään<br />

kirjallisen luvan. Suuhygienisti saa<br />

jakaa lääkkeen ilman erillistä lupaa.<br />

Monilla lääkkeillä on yhteisvaikutuksia<br />

mm. yhteensopimattomuudet,<br />

imeytymisvaiheen yhteisvaikutukset,<br />

sekä maksatason toiminnan muutokset.<br />

Riskilääkkeistä hammashoidossa<br />

mainittakoon Marevan. Tietoa yhteisvaikutuksista:<br />

SFINX- ohjelmistosta, Interaktiokortista<br />

www.proedu.fi sekä Iäkkäiden<br />

lääketietokannasta www.fi mea.<br />

fi . Merkittävä imeytymisvaiheen yhteisvaikutus<br />

on kalsiumilla ja antibiooteilla<br />

ja annostelun välillä tulee olla 2–3 tunnin<br />

tauko. Hammashoidollisesti tärkeä<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

on greippihedelmän vaikutus Dormicumin<br />

kanssa. Greippituotteita ei tule<br />

käyttää, jos on lääkkeitä käytössä.<br />

Kipulääkkeiden eroja, vaikutuksia ja<br />

interaktioita käsiteltiin laajasti. Tulehduskipulääkkeet<br />

(NSAID) sopivat lyhytkestoisesti<br />

tulehduksellisiin kiputiloihin.<br />

Parasetamoli on kuumeeseen ja kipuun<br />

lähes kaikille sopiva lääke. Opiaatit ovat<br />

selkeästi kipulääkkeitä.<br />

MINKÄ PUUDUTTEEN<br />

VALITSEN<br />

Puudutteen valinnan perustana on HLL<br />

Timo Heinosen mukaan huolellinen<br />

anamneesi. Anamneesin tarkka kirjaaminen<br />

on oikeusturva omalle toiminnalle<br />

ja se lisää potilasturvallisuutta.<br />

Ongelmia aiheuttaa puudutettaessa<br />

allergiat, yliherkkyys, yliannostus ja<br />

toksisuus, lääkkeiden yhteisvaikutuk-


set, sairauden oireilun paheneminen,<br />

sairauskohtaukset sekä psykogeeniset<br />

syyt. Allergia paikallispuudutteille on<br />

hyvin harvinaista. Alle prosentti kaikista<br />

komplikaatioista johtuu allergioista.<br />

Monet komplikaatiot ovat hammaspelosta<br />

aiheutuneita psykogeenisiä reaktioita<br />

tai johtuvat puudutteen adrenaliinista,<br />

joka aiheuttaa esim. sydämen<br />

tykytystä tai vapinaa. Paikallispuudutteen<br />

säilöntäaineena käytetty lisäaine<br />

on yleensä todellinen allergian syy. Myös<br />

lateksi on mahdollinen allergeeni (puuduteampullin<br />

korkki). Allergiset reaktiot<br />

vaihtelevat lievästä ihoärsytyksestä anafylaktiseen<br />

sokkiin. Allergiset reaktiot eivät<br />

riipu annoskoosta tai pitoisuudesta.<br />

Riski allergiselle reaktiolle on myös<br />

pintapuudutteella.<br />

Paikallispuudutteet aiheuttavat harvoin<br />

toksisia reaktioita, mutta se voi<br />

syntyä yliannostuksella tai jos puudutteen<br />

pitoisuus lisääntyy nopeasti verenkierrossa.<br />

Oireina ovat mm. levottomuus,<br />

kouristukset, tajunnan menetys.<br />

Puudutteen valinta terveelle aikuiselle<br />

ei ole ongelma: lyhyt toimenpide citanest,<br />

pitkä toimenpide tai hyvä hemostaasin<br />

tarve, adrenaliinipitoinen<br />

puudute. Lapsille valitaan ensisijaisesti<br />

lidokaiinia. Lapsilla on puudutteen kokonaismäärässä<br />

huomioitava pintapuudutteen<br />

määrä.<br />

Adrenaliini supistaa paikallisesti verisuonia,<br />

kohottaa verenpainetta (huom!<br />

sydämen vajaatoimintapotilaat), kohottaa<br />

silmänpainetta (ahdaskulmaglaukoomapotilaat),<br />

aiheuttaa tykytystä<br />

ja vapinaa.<br />

Kattava puudutetaulukko julkaistaan<br />

kokonaisuudessaan www.stal.fi <strong>Suun</strong><br />

Terveydeksi –lehden sivuilla.<br />

ANAFYLAKSIA<br />

Professori Erkka Valovirta ja erikoissairaanhoitaja<br />

Erja Tommila käsittelivät<br />

luennoissaan anafylaksiaa, sen aiheuttajia,<br />

ensiapua, hoitoa ja tutkimuksia<br />

sekä potilasohjausta. Anafylaksia on<br />

äkillinen, nopeasti etenevä, useassa elimessä<br />

vaikuttava hengenvaarallinen yliherkkyysreaktio,<br />

joka vaatii nopeaa ensiapua.<br />

Jokaiselle voi tulla anafylaksiaa<br />

aiheuttavia allergisia oireita; iholle punotusta,<br />

kuumotusta, kutinaa, nokkosihottumaa<br />

tai limakalvoille turvotusta,<br />

voimakkaita vatsakipuja, ripulia, oksentelua.<br />

Nielemisvaikeuksia ja –kipua tai<br />

kurkun turvotusta. Lisäksi kurkun käheyttä<br />

ja haukkuvaa yskää, hengenahdistusta<br />

tai hengityksen vinkumista. Myös<br />

verenpaine laskee.<br />

Anafylaksian ensihoito on adrenaliini,<br />

injektorilla reisilihakseen, josta se<br />

imeytyy nopeasti. Erja Tommila havainnollisti<br />

adrenaliini-injektorin oikeaoppisen<br />

käytön. ”Kynän” annetaan tyhjentyä<br />

kokonaan, ei yritetä puolittaa annosta<br />

esimerkiksi lapsille.<br />

Allergisen shokin yleisin aiheuttaja<br />

lapsilla on ruoka-aine, aikuisilla leikkaukset.<br />

Anafylaksiaan on varauduttava<br />

paikoissa, joissa rokotetaan, tehdään<br />

toimenpiteitä, annetaan siedätyshoitoja,<br />

tehdään allergiatestejä tai tehdään<br />

varjoainetutkimuksia. Anafylaksian syyn<br />

selvittämiseksi potilas ohjataan allergiatutkimuksiin.<br />

Tilanne pitää käsitellä<br />

hoitoyksikössä henkilökunnan sekä potilaan<br />

että lääkärin kesken.<br />

Hammaslääkärin vastaanotolla anafylaksiatilanteessa<br />

ensihoitona on adrenaliini-injektori<br />

ja toimenpide voidaan<br />

uusia 3–4 kertaa. Vastaanotolla pitää<br />

olla päiväystuoreita injektoreita useampia.<br />

Potilas saatetaan ambulanssilla ensiapuun.<br />

Myöhemmillä käynneillä huomioidaan<br />

anafylaksia ja käydään läpi injektorin<br />

käyttö ja ohjaus.<br />

Vastaanotoilla on oltava anafylaksian<br />

hoito-ohjeet sekä henkilökunnan<br />

toimipaikkakoulutusta on järjestettävä<br />

injektorin käytöstä. Vastaanotolle varataan<br />

anafylaksiarekisterikaavakkeita<br />

sekä potilasohjausmateriaalia. Tutustumisen<br />

arvoinen linkki on www.hus.fi /<br />

anafylaksiarekisteri.<br />

Teksti ja kuvat Pirkko Takala<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

”Paikallispuudutteen<br />

säilöntäaineena<br />

käytetty<br />

lisäaine<br />

on yleensä<br />

todellinen<br />

allergian syy.”<br />

Alli Puirava<br />

Erkka Valovirta ja Erja Tommila<br />

33


34<br />

Parodontiitti<br />

Parodontiitti on krooninen sairaus, jonka<br />

riskejä ovat huono suuhygienia, diabetes,<br />

tupakointi, miessukupuoli ja huono<br />

sosioekonominen tausta. Altistavia<br />

tekijöitä ovat traumaattinen purenta,<br />

plakkiretentiot, ienverenvuoto sekä<br />

BAKTEERIT. Sairauden aiheuttaa hammasplakki,<br />

biofi lmi. Sairauden ehkäisy<br />

ja ylläpitohoito on helppoa, vaatii huolellisuutta<br />

ja säännöllisyyttä. Hoitoon<br />

kuuluu hampaiden harjaus kaksi kertaa<br />

päivässä sekä hammasvälien puhdistus<br />

kerran päivässä. Suuhuuhteista ei ole<br />

haittaakaan.<br />

PARODONTAALITERVEYDEN<br />

EDISTÄMINEN<br />

HLT, EHL, Professori Eija Könösen mukaan<br />

parodontaaliterveyden edistämisen<br />

haasteena on terveyskäyttäytymisen<br />

muutos. Tupakkavalistus kuuluu paro-<br />

dontaaliterveyden edistämiseen. Tupakoinnin<br />

lopetus muuttaa mikrobeja terveempään<br />

suuntaan.<br />

Tutkimus etenee siten, että aikuisilta<br />

mitataan taskut kaikista hampaista. Tarkastetaan<br />

ienverenvuoto, plakki, supra-<br />

ja subgingiv. hammaskivi, ienvetäytymät<br />

sekä kiinnityksen menetys. Ienverenvuodon<br />

huomioiminen on merkittävämpi<br />

löydös kuin plakki. Plakki kertoo omahoidon<br />

tasosta. Ienverenvuoto kertoo<br />

tulehdusalttiuden. Taskun syvyys ≥4 mm<br />

kertoo parodontiitista.<br />

MITEN IENTASKU SYNTYY?<br />

Ientaskun synnyn mekanismin tulokset<br />

perustuvat havaintoihin, kertoo professori<br />

Veli-Jukka Uitto.<br />

Ientasku syntyy bakteerien päästessä<br />

ienliitostilaan. Bakteeritoksiinit hajottavat<br />

ienliitoksen. Spirokeetat tunkeutuvat<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

liitosepiteeliin. Aktivoitunut epiteeli erittää<br />

hajottavia entsyymejä. Sairaudessa<br />

liitosepiteeli kasvaa sidekudokseen. Ientaskun<br />

syntyessä aktivoituneen epiteelin<br />

adheesio heikkenee. Neutrofi ilit erittävät<br />

hajottavia entsyymejä. Sidekudos<br />

ja luu tuhoutuvat hampaan ympäriltä.<br />

Tulehdussoluista ja rakennesoluista vapautuneet<br />

proteaasit hajottavat parodontiumin<br />

sidekudosta. Neutrofi ilit ja<br />

aktivoituneet fi broplastit hajottavat sidekudosta.<br />

Liitosepiteeli vaeltaa tulehtuneeseen,<br />

löyhään sidekudokseen. Sytokiinit<br />

ja bakteerituotteet aktivoivat<br />

osteoklastit hajottamaan luuta.<br />

SYSTEEMINEN VASTE PARO-<br />

DONTIITTIPATOGEENEILLE<br />

Dosentti, biokemisti Pirkko Pussisen<br />

mukaan kudosreaktioita aiheuttavat<br />

myös palovamma, trauma sekä


pahanlaatuinen kasvain. Liikalihavuus,<br />

diabetes, MBO voivat kohottaa<br />

tulehdusvälittäjäaineita.<br />

Parodontiitin ja sydän ja verisuonisairauksien<br />

yhteys perustuu ikenessä olevaan<br />

vaurioon, jonka kautta syödessä ja<br />

harjatessa verenkiertoon kulkeutuu endokriineja<br />

ja bakteereita. Ateroskleroottisissa<br />

leesioissa on todettu kaikkia parodontaalimikrobeja,<br />

erityisesti Aa:ta.<br />

The Corogene tutkimuksessa on ollut<br />

tarkoitus löytää suun terveyden yhteys<br />

sepelvaltimotautiin. Riskejä tutkimuksen<br />

mukaan sepelvaltimotaudeille ovat<br />

miessukupuoli ja 10 hammasta suussa!<br />

IMPLANTIT<br />

PARODONTIITTIPOTILAILLA<br />

Implanttipotilaista 20 prosentille kehittyy<br />

peri-implantiitti, jota hoidetaan parodontiitin<br />

hoitoa soveltaen HLT, EHL<br />

Päivi Mäntylä kertoo.<br />

Parodontiittihampaat toimivat bakteerivarastona.<br />

Bakteerit kolonisoivat<br />

nopeasti myös peri-implanttisulkuksen.<br />

Onnistunut implantti on helppo ja hyvä<br />

puhdistaa. Implanttifi kstuuran pintarakenteella<br />

ei ole merkitystä, elleivät bakteerit<br />

pääse jatkeen ja fi kstuuran liitosalueelle.<br />

Tilanne on hankala, jos karhea<br />

fi kstuura tulee esiin luusta. Käynnistynyt<br />

peri-implantiitti etenee nopeasti luuhun<br />

saakka. Sairaus rajautuu heikosti, pysäyttäminen<br />

on epävarmaa ja vaatii lähes<br />

aina kirurgiaa.<br />

Perusylläpitoa ensimmäisen vuoden<br />

aikana tulee tehdä 3–4 kk välein. Vastaanotolla<br />

tehdään kloorhexidiinipuhdistus<br />

sekä kalkkien poisto implanttikyreteillä.<br />

BIOFILMIN HALLINTA<br />

EHL Petri Hipin mukaan syljessä on mikrobeja<br />

dna-analyysillä yli 3000, plakissa<br />

on yli 6000 erilaista.<br />

Biofi lmissä on alkeellista eliötä muistuttava<br />

järjestäytymismekanismi. Bakteerikolonisaatio<br />

on resistentti lääkkeille,<br />

tuhottavissa mekaanisesti, mutta<br />

uudelleeninfektio on nopea.<br />

Omahoito-ohjaukseen kannattaa<br />

käyttää aikaa. Koneet ja hammasväliharja<br />

ovat hyviä, lanka tai ”softpick” väleihin.<br />

Kielen puhdistus raikastaa hengitystä<br />

ja minimoi bakteerivaraston.<br />

Ammatillinen ”kevytpuhdistus” suoritetaan<br />

käsi-instrumentein tai ultraäänellä.<br />

Ylläpitohoito muuttaa bakteerien<br />

määrää, kokoonpanoa ja kiinnittymisjärjestystä<br />

hampaan pintaan.<br />

Antibakteeriset suuvedet eivät ole<br />

välttämättömiä. Niillä pyritään estämään<br />

uudelleenaktivoituminen sekä vähentämään<br />

mikrobeja. Kloorheksidiini<br />

0,2 % ja Listerine ovat tehokkaita. Tinafluoridi<br />

tappaa bakteereita ja hidastaa<br />

mikrobien aineenvaihduntaa.<br />

Teksti Pirkko Takala Kuvat Pirkko Takala ja kuvapankki<br />

”Parodontaaliterveyden<br />

edistämisen<br />

haasteena<br />

on terveyskäyttäytymisen<br />

muutos”<br />

”Syljessä<br />

on mikrobeja<br />

dna-analyysillä<br />

yli 3000,<br />

plakissa<br />

on yli 6000<br />

erilaista”<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

Eija Könönen<br />

Pirkko Pussinen<br />

Petri P i Hi Hippi i<br />

Veli-Jukka Uitto<br />

Päivi Mäntylä<br />

35


36<br />

Optimaalinen peri-implantiitin hoito: Tiede, käytäntö ja menestys<br />

Tiivistelmä Susan Wingroven luennosta 15.11.<strong>2012</strong><br />

PERI-IMPLANTIITIN HOIDON OHJEISTUS<br />

Visuaalinen Rekisteröi kaikki merkit tulehduksesta tai muutokset ikenen värissä muodossa ja kiinteydessä.<br />

Rekisteröi ikeneen tullut aukko ja mahdollinen implantin paljastuminen.<br />

Rekisteröi ienkudos; keratinisoitunut vai ei-keratisoitunut<br />

Rekisteröi mahdolliset tulehduksen merkit<br />

Ientaskumittari Käytä joustavaa ientaskumittaria, kirjaa lukema 6kk alkaen.<br />

Käytä ientaskumittaria varovasti; 0.15N voimalla<br />

Rekisteröi tulehdus, vuoto, sementti ja eritteet<br />

Raportoi löydökset hammaslääkärille<br />

Hammaskivi/ Vie lanka hammasväliin ja liikuta sitä edestakaisin aivan kuin kiillottaisit kenkää.<br />

Sementti Jos lanka on tämän jälkeen repeillyt tai karkea on hammasvälissä sementtiä tai hammaskiveä.<br />

Kipu Rekisteröi implantin ympärillä oleva kipu tai epämukavuus, etenkin voimakas kipu, joka kestää<br />

enemmän kuin 3 päivää ja voimakas verenvuoto.<br />

Käytä VAS skaalaa 1-10 potilaan kivun mittaamiseen.<br />

Liikkuvuus Työnnä implanttikruunua kevyesti peilin varrella liikkuvuuden toteamiseksi.<br />

Jos liikkuvuutta on testaa liikuvuus kahdella peilin varrella (molemmin puolin kruunua).<br />

Jos sylki kuplii ienrajassa voi kruunun kiinnitys olla löystynyt.<br />

Röntgenologia 1-4 Implantia: Ota vertikaalinen Bitewing tai Periapikaalikuva jokaisesta implantista<br />

5 tai enemmän implantteja: OPTG tai yksittäiset periapikaalikuvat<br />

Huomioi: Ota kuvat, kun implantti on asetettu, peittoruuvi on asetettu, päällysrakenne, 6kk ja 1v.<br />

Jos yleissairauksia ei ole ota kuva tämän jälkeen 2-3 v. välein, jos sairauksia on kuva otetaan 1v. välein.<br />

Mukosiitti Puuduta tarvittaessa<br />

Poista kuollut kudos sopivalla instrumentilla<br />

Annostele antimikrobista ainetta/ lääkärin määräämä antibioottikuuri<br />

KHO – Neuvo potilasta viemään alueelle antimikrobista ainetta harjalla tai vanupuikolla kahdesti päivässä.<br />

Varaa potilaalle kontrolliaika 6 viikon kuluttua.<br />

Jos paranemista on tapahtunut, seuraava aika 3kk kuluttua.<br />

Implantiitti Ensimmäinen vaihe ei kirurgisessa hoidossa helpon tai keskitason implantiitin ollessa kyseessä.<br />

Puuduta.<br />

Poista kuollut kudos sopivalla isntrumentilla.<br />

Annostele antimikrobista ainetta ja lääkärin määräämä antibiootti kuuri.<br />

KHO – Neuvo potilasta viemään alueelle antimikrobista ainetta harjalla tai vanupuikolla neljästi päivässä.<br />

Varaa potilaalle kontrolliaika 6 viikon kuluttua.<br />

Jos paranemista on tapahtunut, seuraava aika 3kk kuluttua.<br />

Jos paranemista ei ole tapahtunut ohjaa hammaslääkärille/erikoishammaslääkärille.<br />

©Peri-Implant Therapy for the Dental Hygienist~ S. Wingrove Wiley Publishers Suomennos Kreetta Moilanen, JH Hammastuote<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong>


Asiakkaan<br />

ensikohtaamisesta<br />

tietojen kirjaamiseen<br />

Luentokokonaisuus alkoi hoidon tarpeen<br />

arvioinnilla, josta luennoi johtava<br />

hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Kirkkonummelta.<br />

Hänen luennostaan yleisö<br />

sain useita vinkkejä hoidon tarpeen arvioinnin<br />

tekoon, etenkin puhelimessa tehtävään<br />

hoidon tarpeen arviointiin. <strong>Suun</strong><br />

terveydenhuollon periaatteina palveluita<br />

tulee saada yhtenäisin perustein, ja<br />

hoitoon pääsyä voidaan rajata vain terveydellisin<br />

perustein. Hoidon tarpeen<br />

kiireellisyyden arviointi tulee tehdä lääketieteellisin<br />

ja hammaslääketieteellisin<br />

perustein. Ajanvaraustiimissä, jossa<br />

tehdään hoidon tarpeen arvioita, tulisi<br />

aina olla useampi henkilö töissä, jolloin<br />

sijaistaminen on helpompaa. Ajanvaraustiimillä<br />

tulisi olla myös säännöllisiä<br />

palavereja, joissa käsiteltäisiin mm.<br />

potilaiden, hammaslääkäreiden ja hoitohenkilöstön<br />

palautteet. Hoidon tarpeen<br />

arviota tekevillä tulisi olla aina<br />

konsultaatiomahdollisuus. Yhtenäisissä<br />

hoidontarpeissa on huomioitava potilas<strong>ry</strong>hmät,<br />

joille ei ole laadittu hoitokriteerejä,<br />

jotta he eivät joudu syrjäytetyiksi.<br />

Usein heillä on suurempi hoidontarve<br />

kuin heillä, joille on laadittu yhtenäiset<br />

perusteet.<br />

Taina Remes-Lylyn luentojen jälkeen<br />

luennoitsemaan saapui FK, logonomi<br />

Riitta Friberg. Hänen aiheensa herätti<br />

paljon keskustelua kuulijoiden joukossa.<br />

Aiheena oli asiakkaan kohtaaminen ja<br />

asiakaspalvelutilanteet, esimerkiksi puhelimen<br />

välityksellä. Riitta Friberg määritteli<br />

laadukasta ja tavoitteen mukaista<br />

palvelutapahtumaa, jossa yksi ydinasioista<br />

on selkeä viestintä ja ihmislähtöisyys<br />

sekä kyky ymmärtää asiakkaan<br />

lähtökohta, rohkeus ja aito läsnäolo tilanteessa.<br />

Fribergin mukaan kohdatessaan<br />

asiakkaan tulee muistaa, että ensivaikutelma<br />

syntyy hyvin nopeasti sekä<br />

on usein hyvin tunnepitoinen. Ensivaikutelma<br />

onkin aina tulkintaa omista<br />

lähtökohdista, joka muuttuu, kun saadaan<br />

lisätietoa asiakkaasta. Kun asiakas<br />

reagoi omaan tai organisaation epäonnistumiseen,<br />

joutuu hoitohenkilöstö<br />

valitettavasti sijaiskärsijäksi. Asiakaspalvelutyöhön<br />

kohdistuu rooliodotuksia,<br />

joita luonnehtii asiallisuus ja ystävällisyys.<br />

Haastavissa tilanteissa on hyvä<br />

olla jämäkkä, muistaa oma työrooli, pysyä<br />

rauhallisena eikä mennä mukaan<br />

asiakkaan tunnetilaan. Osoita myös sanoilla,<br />

olemuksella ja äänensävyllä, että<br />

olet huomioinut asiakkaan. Puolustaudu<br />

kohtuuttomilta syytöksiltä, mutta<br />

älä antaudu sotaan. Omaa toimintaa<br />

on myös hyvä arvioida välillä.<br />

SUUN TERVEYDEKSI 5 <strong>2012</strong><br />

Luennot päätettiin lakiasioilla, Suomen<br />

kuntaliiton neuvottelevan lakimiehen,<br />

varatuomari Synnöve Amberlan<br />

luennolla potilas- ja asiakastietojen käsittelystä.<br />

Luennolla käytiin läpi suuri<br />

määrä terveydenhuollon työtä ja etenkin<br />

kirjaamista koskevia säädöksiä. On<br />

suositeltavaa tutustua Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

internetsivuihin, joista<br />

saa potilasasiakirja-asetuksista tietoa<br />

(www.stm.fi ). Synnöve Amberlan luennolla<br />

hyvä muistutus potilasasiakirjoihin<br />

kirjaamisesta oli muun muassa se,<br />

että puhelinyhteydestä potilaan ja hoitohenkilökunnan<br />

välillä on aina tehtävä<br />

asiakirjoihin merkintä. Potilasasiakirjoista<br />

on myös aina käytävä ilmi mm.<br />

hoitovalinnan perustelu, hoidon toteutus,<br />

hoitoon osallistuneet henkilöt sekä<br />

toimenpidekertomus ja annetut lääkemääräykset.Potilasasiakirjamerkinnöissä<br />

tulee myös muistaa itsemääräämisoikeuden<br />

rajoittaminen tapauksissa, jotka<br />

koskevat esimerkiksi mielenterveyslakia<br />

tai tartuntatautilakia.<br />

Luennot olivat hyvin antoisia ja keskustelupainotteisia,<br />

joissa käytiin hyvin<br />

läpi asiakkaan kohtaaminen sekä<br />

lait, jotka terveydenhuollon henkilöstöä<br />

kohtaamisessa velvoittavat.<br />

Teksti Laura Virtanen Kuva Kuvapankki<br />

37

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!