Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?
Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?
Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Taulukko 1.<br />
Kättä PiDeMPää<br />
Kliini<strong>se</strong>sti eriytyneen oireyhtymän (KEO) pääasialli<strong>se</strong>t oireet <strong>ja</strong> löydök<strong>se</strong>t<br />
Vauriopaikka oire löydös<br />
<strong>se</strong>lkäydin vauriotason alapuolinen vauriotason alapuolinen lihasvoiman<br />
tuntohäiriö, voiman alenema <strong>ja</strong> heikkous, spastisuus, vilkastuneet<br />
tonuk<strong>se</strong>n nousu, virtsarakon jännehei<strong>ja</strong>steet, positiivinen Babinskin<br />
toiminnan häiriö, lhermitten oire merkki, pinta- <strong>ja</strong>/tai syvätunnon vaurio<br />
näköhermo silmän liikutteluarkuus, papilliitissa papillan turvotus, afferentti<br />
näöntarkkuuden alenema mustuaisdefekti, skotoomat/<br />
näkökentän kaventuminen. löydös voi<br />
olla myös normaali.<br />
aivorunko kolmoishermosärky kosketuk<strong>se</strong>sta laukeava sähköiskumaikahtena<br />
näkeminen nen kipu kolmoishermon alueella<br />
nielun <strong>ja</strong>/tai kielen internukleaarinen oftalmoplegia (INo):<br />
toiminnanhäiriö potilaan katsoessa vaurion puolelle<br />
vastakkainen silmä ei siirry nasaali<strong>se</strong>sti<br />
<strong>ja</strong> vaurionpuolei<strong>se</strong>ssa silmässä esiintyy<br />
silmävärveen kaltainen liike<br />
isoaivot toispuolihalvaus toi<strong>se</strong>n puoleisten raajojen lihasheikkous,<br />
tonuk<strong>se</strong>n nousu, vilkastuneet jänne-<br />
hei<strong>ja</strong>steet, pinta- <strong>ja</strong> tai syvätunnon<br />
vaurio, positiivinen Babinskin merkki<br />
pikkuaivot kömpelyys, tasapainovaikeus vaurion puoleinen ataksia, epärytminen<br />
diadokokineesi, epätarkkuus sormi–<br />
nenänpää- <strong>ja</strong>/tai kanta–polvikokeessa<br />
Kir<strong>ja</strong>llisuutta<br />
1. Ruutiainen J <strong>ja</strong> Tienari P. Neurologia,<br />
4. painos. Helsinki: Kustannus<br />
Oy Duodecim 2010;379–94.<br />
2. Kuusisto H <strong>ja</strong> Elovaara I. <strong>MS</strong>-taudin<br />
pahenemisvaiheen hoito. Suom<br />
Lääkäril 2003;58:5043–6.<br />
3. Elovaara 1 <strong>ja</strong> Soilu-Hänninen M.<br />
Nykykäsitys multippleliskleroosin<br />
patogeneesista. Duodecim<br />
2006;122:2239–47.<br />
4. Ericson M, Ander<strong>se</strong>n O, Runmarker<br />
B. Long-term follow-up of patients<br />
with clinically isolated syndromes,<br />
relapsing-remitting and <strong>se</strong>condary<br />
progressive multiple sclerosis. Mult<br />
Scler 2003;9:260–74.<br />
5. Sibley W, Bamford C, Clark K.<br />
Clinical viral infections and multiple<br />
sclerosis. Lancet 1985;1:1313–5.<br />
6. Tintore M, Rovira A, Rio J ym. Do<br />
oligoglonal bands add information<br />
to MRI in first attacks of<br />
multiple sclerosis? Neurology<br />
2008;70:1079–83.<br />
7. McDonald W. Diagnosis of multiple<br />
sclerosis. BMJ 1989;299:635–7.<br />
8. McDonald W, Compston A, Edan<br />
G ym. Recommended diagnostic<br />
criteria for multiple sclerosis:<br />
guidelines from the International<br />
Panel on the diagnosis of multiple<br />
sclerosis. Ann Neurol 2001;1:121–7.<br />
9. Polman C, Reingold S, Edan G,<br />
Filippi M, Hartung H, Kappos L. Revisions<br />
to the “McDonald Criteria”.<br />
Ann Neurol 2005;58:840–46.<br />
500<br />
<strong>se</strong>n tuntemuk<strong>se</strong>n ala-<strong>se</strong>lkään. 25 %:lla ensioireena<br />
on näköhermon tulehdus eli opticus<br />
neuriitti, joka aiheuttaa silmän liikutteluarkuutta<br />
<strong>ja</strong> näön sumenemista. Aivorungon tulehduk<strong>se</strong>llinen<br />
pesäke on ensioireena noin 15 %:lla <strong>ja</strong><br />
<strong>se</strong> aiheuttaa tavalli<strong>se</strong>sti kolmoishermosärkyä tai<br />
internukleaari<strong>se</strong>n oftalmoplegian (INO), jossa<br />
potilaan katsoessa vaurion puolelle, vastakkainen<br />
silmä ei liiku nasaali<strong>se</strong>sti. Lisäksi vaurionpuolei<strong>se</strong>ssa<br />
silmässä esiintyy silmävärveen kaltainen<br />
liike, <strong>ja</strong> potilas näkee kahtena. KEO voi<br />
olla myös pikkuaivoperäinen ataksia tai puhdas<br />
ihotunnon häiriö, mutta hyvin harvoin pelkkä<br />
parestesia (tuntoharha). Sensorinen KEO on<br />
luonteeltaan <strong>se</strong>lkeästi ra<strong>ja</strong>utunut <strong>ja</strong> tietyllä alueella<br />
esiintyvä (taulukko 1). Osalla potilaista<br />
KEO on multifokaalinen, eli oireita <strong>tulee</strong> u<strong>se</strong>an<br />
eri keskushermoston osa-alueelta (1). Varsin<br />
u<strong>se</strong>in KEO:n <strong>ja</strong> <strong>MS</strong>-taudin pahenemisvaiheen<br />
laukai<strong>se</strong>vana tekijänä on jokin tulehdus (5).<br />
Nuoren aikui<strong>se</strong>n tulehduk<strong>se</strong>n jälkeen ilmaantunut<br />
puoliäkillinen neurologinen puutosoire herättää<br />
aina epäilyn KEO:sta, <strong>ja</strong> potilas tulisi lähettää<br />
erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.<br />
Tutkimusten eteneminen<br />
erikoissairaanhoidossa<br />
Jos terveyskeskuk<strong>se</strong>ssa herää epäily KEO:sta,<br />
voidaan yleensä edetä erikoissairaanhoidossa<br />
polikliinisin tutkimuksin. Päivystyslähete on<br />
tarpeellinen, jos potilaan oire on invalidisoiva,<br />
tai jos erotusdiagnosti<strong>se</strong>t päivystystutkimuk<strong>se</strong>t<br />
ovat tarpeen, esim. kun havaitaan toispuoli-<br />
halvaus tai ataksia <strong>ja</strong> akuutti aivoverenkiertohäiriö<br />
on suljettava pois.<br />
Mikäli kliininen epäily keskushermoston tulehduk<strong>se</strong>lli<strong>se</strong>sta<br />
tilasta vahvistuu erikoissairaanhoidossa,<br />
arvioidaan lääkehoidon tarpeellisuus<br />
<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkotutkimusten aikataulu. Kaikille potilaille<br />
tehdään aivojen <strong>ja</strong> osalle myös <strong>se</strong>lkäytimen<br />
magneettikuvaus (MK). Kaikilta potilailta tulisi<br />
ottaa <strong>se</strong>lkäydinnestenäyte. Herätevastetutkimuksia<br />
tarvitaan harvoin, mutta epä<strong>se</strong>lvissä tilanteissa<br />
näköherätepotentiaalitutkimus (VEP)<br />
saattaa olla tarpeellinen.<br />
Merkittävää toimintakyvyn heikentymistä aiheuttavan<br />
KEO:n hoitona käytetään suuriannoksista<br />
metyyliprednisolonia. Selkäydinnestenäyte<br />
tulisi ottaa ennen mahdollista steroidihoitoa,<br />
joka saa aikaan veri–aivoesteen vaurion väliaikai<strong>se</strong>n<br />
kor<strong>ja</strong>antumi<strong>se</strong>n (2) <strong>ja</strong> saattaa vääristää<br />
tutkimuk<strong>se</strong>n tulosta. Jos steroidihoito on<br />
aloitettu ennen näytteen ottamista, näyte kannattaa<br />
ottaa aikaisintaan 2–3 kuukauden kuluttua<br />
hoidosta, jolloin steroidin vaikutus on väistynyt.<br />
Myös aivojen MK <strong>tulee</strong> samasta syystä ottaa<br />
joko ennen steroidihoitoa tai sitten 2–3 kuukautta<br />
<strong>se</strong>n jälkeen. Selkäydinnestenäyte on<br />
poikkeava n. 80 %:lla (6) <strong>ja</strong> aivojen MK on poikkeava<br />
yli 90 %:lla <strong>MS</strong>-potilaista (7).<br />
Aiemmin <strong>MS</strong>-diagnoosin varmistuminen<br />
vaati toistuvia MK:ia <strong>ja</strong> <strong>se</strong>urantaa (8,9,10). Hil<strong>ja</strong>ttain<br />
tarkistetut McDonaldin diagnosti<strong>se</strong>t kriteerit<br />
ovat kuitenkin merkittävästi yksinkertaistaneet<br />
<strong>MS</strong>-taudin diagnosointia <strong>ja</strong> vähentäneet<br />
kontrollikuvien tarvetta (11).<br />
KEO-potilaan <strong>se</strong>uranta<br />
<strong>MS</strong>-taudin puhkeami<strong>se</strong>n riski KEO-potilaalla<br />
riippuu keskushermoston MK:n <strong>ja</strong> <strong>se</strong>lkäydinnestenäytteen<br />
tuloksista. Mikäli MK-löydös täyttää<br />
Barkhofin kriteerit, eli havaitaan joko yli 9<br />
T2-muutosta <strong>MS</strong>-taudille tyypillisissä paikoissa<br />
tai gadolinium (Gd) -tehostuva muutos (12), potilaalla<br />
on <strong>se</strong>lkäydinnestenäytteen tulok<strong>se</strong>sta<br />
riippumatta merkittävä riski sairastua <strong>MS</strong>-tautiin.<br />
Myös vähäi<strong>se</strong>mpi poikkeavuus lisää <strong>MS</strong>-<br />
Suomen Lääkärilehti 7/2012 vsk 67
Change language