Mannisenmäki, rakentamistapaohjeet - Jyväskylän kaupunki
Mannisenmäki, rakentamistapaohjeet - Jyväskylän kaupunki
Mannisenmäki, rakentamistapaohjeet - Jyväskylän kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
R A K E N T A M I S T A P A O H J E<br />
ASEMAKAAVAN MUUTOS 29. KAUPUNGINOSAN<br />
VIRKISTYSALUEELLE JA<br />
29. KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS<br />
MANNISENMÄKI<br />
KAAVATUNNUS 29:020<br />
KAAVAN PÄIVÄYS 20.01.2012<br />
RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN PÄIVÄYS 21.11.2012 / 20.3.2013<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (2)<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1. RAKENTAMISTAPAOHJE, SISÄLTÖ JA TARKOITUS ............................................................................. 3<br />
2. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET .................................................................................................... 4<br />
LISÄKSI KAAVAKARTASSA ON ERITYIS – JA YLEISMÄÄRÄYKSIÄ. ............................................................ 4<br />
3. YLEISET ALUEET ............................................................................................................................................ 5<br />
3.1 UR-1 (OHJEELLINEN PUISTOPOLKU) .................................................................................................................. 5<br />
3.2 SP (ALUEEN OSA, JOKA KUULUU LUONNONSUOJELULAIN 49 §:N PERUSTEELLA SUOJELTUUN LIITO-ORAVAN<br />
REVIIRIIN)....................................................................................................................................................................... 5<br />
3.3 HU-1 JA HULEVESIEN HALLINTA ......................................................................................................................... 5<br />
4. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET .................................................................. 6<br />
4.1 JULKISIVUT JA PUURAKENTAMINEN ................................................................................................................... 6<br />
4.2 KATTO ............................................................................................................................................................... 6<br />
4.3 PIHARAKENNUKSET ........................................................................................................................................... 6<br />
4.4 PIHA-ALUEET ..................................................................................................................................................... 6<br />
4.5 PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYKSET ................................................................................................................................. 7<br />
4.6 RAKENTAMINEN RINNEMAASTOON .................................................................................................................... 7<br />
4.7 HULEVESIEN HALLINTA JA PINNOITTEET ........................................................................................................... 8<br />
4.8 RAJAUTUMINEN JA LIITTYMINEN KATUTILAAN ................................................................................................... 8<br />
4.9 RAJAUTUMINEN LÄHIVIRKISTYSALUEESEEN ...................................................................................................... 9<br />
4.10 MELUN TORJUNTA ............................................................................................................................................. 9<br />
4.11 ENERGIA ............................................................................................................................................................ 9<br />
4.12 YLEISMÄÄRÄYS.................................................................................................................................................. 9<br />
5. KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET ................................................................... 10<br />
5.1 AK- KORTTELIT 92-95 JA 107 ........................................................................................................................ 10<br />
5.1.1 JULKISIVUT .................................................................................................................................................. 10<br />
5.1.2 KATOT ......................................................................................................................................................... 11<br />
5.1.3 KANSIPIHA (KORTTELI 107) ........................................................................................................................ 11<br />
5.2 AK- KORTTELIT 96 JA 106 JA AKY-1 -KORTTELI 96 ...................................................................................... 12<br />
5.2.1 JULKISIVUT .................................................................................................................................................. 12<br />
5.2.2 KATOT ......................................................................................................................................................... 12<br />
5.3 AR -KORTTELIT 90, 98-100, 103-105, AO -KORTTELI 97, 100-102 JA AP -KORTTELI 97 ......................... 13<br />
5.3.1 JULKISIVUT .................................................................................................................................................. 13<br />
5.3.2 KATOT ......................................................................................................................................................... 13<br />
5.4 AO -KORTTELI 72- 75, 79- 81, 84, 85, 88, 89 ............................................................................................... 14<br />
5.4.1 JULKISIVUT .................................................................................................................................................. 14<br />
5.4.2 KATOT ......................................................................................................................................................... 14<br />
5.5 AO -KORTTELI 76, 82, 87 JA AP -KORTTELI 77, 83, 86 ................................................................................ 15<br />
5.5.1 JULKISIVUT .................................................................................................................................................. 15<br />
5.5.2 KATOT ......................................................................................................................................................... 15<br />
5.6 AO -KORTTELI 70, 91 JA AP -KORTTELI 71 .................................................................................................... 16<br />
5.7 AR -KORTTELI 69 ............................................................................................................................................ 16<br />
Rakentamistapaohjeiden valokuvat: <strong>Jyväskylän</strong> <strong>kaupunki</strong> /Kaavoitus<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (3)<br />
1. RAKENTAMISTAPAOHJE, SISÄLTÖ JA TARKOITUS<br />
Rakentamistapaohjeet täydentävät Mannisenmäen asemakaavan kaavamääräyksiä ja – merkintöjä<br />
(korttelit 69-107). Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista siten,<br />
että alueesta muodostuu viihtyisä, sopusuhtainen ja omaleimainen kokonaisuus, jonka kokoavana<br />
teemana on metsäpuutarha (istutetun kasvillisuuden luonnonmukaisuus ja runsaus, hulevesien<br />
luonnonmukainen käsittely ja rinnemaaston reunaehdot).<br />
Ennen rakennussuunnittelun aloittamista tulee rakennusvalvontaviraston tarkastajan kanssa käydä<br />
neuvottelu, jossa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, <strong>rakentamistapaohjeet</strong> sekä<br />
mahdolliset muut huomioon otettavat seikat.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (4)<br />
2. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET<br />
Lisäksi kaavakartassa on erityis – ja yleismääräyksiä.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (5)<br />
3. YLEISET ALUEET<br />
3.1 ur-1 (ohjeellinen puistopolku)<br />
- Reitin jatkosuunnittelussa tulee huomioida alueen luontoarvot (luo, s-1 ja lepakot).<br />
- Reitti tulee toteuttaa joko polkumaisesti tai lähireittimäisesti.<br />
- Reitin poikkileikkaus tulee olla alle 3 metriä, mielellään enintään 2,3 metriä.<br />
- Valaistuksessa tulee huomioida lepakot. Valaisinmalli tulee valita siten, ettei valo heijastu<br />
ylöspäin ja synny lepakoita häiritsevää valosaastetta.<br />
3.2 sp (alueen osa, joka kuuluu luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuun<br />
liito-oravan reviiriin)<br />
- Alueella tulee säilyttää sen luontainen puusto ja maastonmuodot. Alueelle ei saa sijoittaa<br />
pysyviä rakenteita.<br />
PERIAATEKUVA sp-vyöhykkeen sijoittumisesta kerrostalojen väliin<br />
3.3 hu-1 ja hulevesien hallinta<br />
- Alue varataan hulevesien johtamista ja viivyttämistä varten.<br />
- Alueelle voidaan toteuttaa viherpainanne. Viherpainanne voi olla maastossa oleva luonnonmukainen<br />
tai varovaisilla maaston muokkauksilla tehty painanne.<br />
- Alueen hulevedet tulee johtaa pääsääntöisesti avo-ojissa.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (6)<br />
4. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSI-<br />
TUKSET<br />
4.1 Julkisivut ja puurakentaminen<br />
- Puun käyttö on suositeltavaa julkisivujen jäsentelyssä.<br />
- Hirsirakentaminen on sallittua vain AO-tonteille kortteleissa 97, 101, 102. Pyöröhirren ja pitkänurkan<br />
käyttöä ei sallita rakentamisessa.<br />
- Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa.<br />
4.2 Katto<br />
- Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää<br />
peltikateprofiilia ja palahuopakatetta ei sallita.<br />
- Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa (viherkatto voi olla loiva pulpettikatto eli ns.<br />
tasakatto)<br />
- Auma- ja mansardikattoja ei sallita.<br />
- Harjan suunta on osoitettu joillakin tonteilla asemakaavassa.<br />
4.3 Piharakennukset<br />
- Piharakennusten tulee muodostaa asuinrakennuksen kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan,<br />
väreiltään ja korkeussuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus.<br />
- Talousrakennuksen tulee olla alisteinen päärakennukselle (koko, massa, muoto).<br />
- Harjakorkeus ei saa ylittää 4 metriä.<br />
- Kattomuodon tulee olla pulpetti-, kaksoispulpetti- tai harjakatto.<br />
- Yksikerroksisilla rakennusosilla kuten, autokatoksilla, -talleilla tai katetuilla ulkooleskelutiloilla,<br />
kuten pergoloilla voidaan kytkeä asuntoyksiköitä toisiinsa kiinni.<br />
- Autotalli tai –katos voidaan sijoittaa päärakennukseen kiinni AO-, AP- ja AR-kortteleissa.<br />
PERIAATEKUVA kerrostaloasunnon viihtyisä maantasopiha / kerrostalon ja piharakennuksen viherkatto<br />
4.4 Piha-alueet<br />
- Piha-alueella tulee varata leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti ja<br />
10 neliömetriä seniori- ja palveluasumisen 100 kerrosalaneliömetriä kohti.<br />
- Kerros- ja rivitalotonttien pihajärjestelyt ja rakenteet/ rakennelmat tulisi suunnitella yhtenäisenä<br />
kokonaisuutena. Esimerkiksi jätehuoltotila, oleskelu- ja leikkipaikka tulisi toteuttaa yhtenäisenä<br />
pihapiirissä tonttijaosta riippumatta (ei useita jätehuoltotiloja tai leikkipaikkoja<br />
samalle yhteispihalle). Kerrostalokorttelin sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata.<br />
- Kerros- ja rivitalotonttien pysäköintijärjestelyt voidaan toteuttaa myös tonttijaosta riippumatta.<br />
Pysäköintialueelle on istutettava pysäköintirivejä jakavia ja pehmentäviä puu- tai pensasistutuksia.<br />
Istutusalueiden tulee olla yhtenäisiä.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (7)<br />
4.5 Pysäköintimääräykset<br />
- AO- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 2ap/asunto.<br />
- AR- ja AP -kortteleissa 1 ap/75 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1.3<br />
ap/asunto.<br />
- AK- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä<br />
kohden.<br />
- Palveluasuminen 1ap/250 asuinkerrosalaneliömetriä kohti<br />
4.6 Rakentaminen rinnemaastoon<br />
- Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen<br />
kellarikerros ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta.<br />
- Rivitalomassat tulee mukauttaa maaston korkeusasemiin porrastamalla.<br />
- Pihan korkeuserojen hallintaan suositellaan muureja. Jos käytetään luiskia, niille tulee istuttaa<br />
maata sitovia pensaita tai maanpeiteperennoja.<br />
PERIAATEKUVA rinnerakentamisesta Sekametsäntiellä.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (8)<br />
4.7 Hulevesien hallinta ja pinnoitteet<br />
- Ulko- ja pysäköintialueiden pinnoitteiden tulee olla pääsääntöisesti vettä läpäiseviä (esim.<br />
sora, nurmikivi tai riittävän leveästi saumattu kiveys).<br />
PERIAATEKUVA omakotitalotontin ja kerrostalotontin nurmikiviset pysäköintipaikat<br />
- Rakennusten sijoittamisesta tontilla on suunniteltaessa otettava huomioon hulevesien käsittely.<br />
Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken.<br />
- Pihalta kertyvät sadevedet voidaan johtaa hallitusti sadepuutarhoihin tai pienempiin viivytysaltaisiin.<br />
Pienillä altailla, pohjapadoilla, olkipaaleilla tai kulkureitin mutkittelulla voi veden<br />
virtausnopeutta hidastaa ja siten tasata pihan kosteusolosuhteita. Talon yläpuolisilta rinteiltä<br />
kertyvät vedet on johdettava talon ohi.<br />
PERIAATEKUVA sadepuutarha omakotitalon pihalla / Hulevesipainanne kerrostalotontin laidalla.<br />
4.8 Rajautuminen ja liittyminen katutilaan<br />
Aita<br />
- Alueella tulee suosia raja-aitoina istutettua viheraitaa tai kivirakenteista raja-aitaa. Puuaita<br />
sallitaan vain kortteleissa AO- ja AP-kortteleissa.<br />
- Rakennetun aidan korkeus saa olla enintään 1,2 metriä.<br />
- Pensasaidat voivat olla sekä leikattuja tai vapaasti kasvavia aidanteita. Rajaistutus voi<br />
muodostua eri lajeista, jolloin syntyy vaihteleva ja luonnonmukainen kasvusto.<br />
- Suositeltavia aitakasveja alueella ovat esimerkiksi aroniat, marjatuomipihlaja, kiiltotuhkapensas,<br />
marjasinikuusama ja isabellansyreeni<br />
Istutettava puurivi<br />
- (Kaavan osoitetut istutettavat puurivit) Istutettavien puiden rungon halkaisija tulee olla<br />
1500mm korkeudella vähintään 100mm.<br />
- Koko suunnittelualueen katualueiden istutuksissa tulee suosia metsäiseen ympäristöön ja<br />
moreenimaille sopivia kasvilajeja.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (9)<br />
- Suositeltavia puulajeja katualueilla ja katualueisiin rajautuvilla tontin osilla ovat:<br />
Sembramänty, siperianpihta ja serbiankuusi<br />
Makedonianmänty tai metsämänty<br />
Kotipihlaja tai makeapihlaja (4-5 metriä korkeaksi kasvavat lajikkeet)<br />
Metsävaahtera<br />
Rauduskoivu tai pirkkalankoivu<br />
4.9 Rajautuminen lähivirkistysalueeseen<br />
- Osa tonteista rajautuu lähivirkistysalueeseen. Liittyminen virkistysalueeseen tulee toteuttaa<br />
vapaamuotoisen kasvillisuuden avulla, esimerkiksi suojaavilla pensas- ja puuryhmillä. Olemassa<br />
olevaa kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan.<br />
- Lähivirkistysalueiden rajoille ei saa rakentaa aitoja tms. rakennelmia<br />
4.10 Melun torjunta<br />
- Tonttien leikki- ja oleskelualueet tulee suojata Iiikenteen melulta meluaidalla tai muulla melua<br />
estävällä rakenteella siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia<br />
ohjearvoja.<br />
4.11 Energia<br />
- Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa.<br />
- Julkisivuihin saa asentaa seinäpinnan suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään<br />
aurinkoenergiaa.<br />
- Katoille saa asentaa katon lappeiden suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään<br />
aurinkoenergiaa.<br />
- Talon energiatalouden kannalta tuulisuutta ja aurinkoisuutta voi säädellä sijoittamalla pohjois-<br />
ja itäpuolelle havupuita antamaan talveksi tuulen suojaa ja eteläsivulle lehtipuita, jotka<br />
varjostavat kesäaikaan.<br />
4.12 Yleismääräys<br />
- AO-tontille saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen.<br />
- AP-tontille saa rakentaa enintään 2 asuntoa /tontti.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (10)<br />
5. KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUK-<br />
SET<br />
5.1 AK- korttelit 92-95 ja 107<br />
- Samassa korttelissa olevien rakennusten tulee<br />
muodostaa yhtenäinen kokonaisuus.<br />
- Korttelialueen 92-95 puiden kaataminen tulee<br />
toteuttaa tonteilla rakentamisvaiheittain. Esimerkiksi<br />
korttelin 93 ja 95 hakkuuta tulee vaiheistaa<br />
siten, että ylärinteiden tonttien puut<br />
kaadetaan vasta, kun niiden toteutuminen on<br />
varmistunut. Näin korttelialueen poikittainen<br />
sp-vyöhyke pysyy mahdollisimman pitkään<br />
laajana.<br />
5.1.1 Julkisivut<br />
- Julkisivujen tulee olla pääosin värisävyltään<br />
vaaleaa (harmaa, ruskea) tai valkoista kiviainesta<br />
tai puuta.<br />
- Päämateriaalin rinnalla tulee käyttää tehostemateriaaleja<br />
ja -värejä erottamaan haluttuja<br />
rakennuksen osia ja/tai korostamaan eri rakennusten<br />
identiteettiä.<br />
- Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai<br />
keltaisen värisävyjä ja väriä tulee käyttää vähintään<br />
1/5 yhtenäisestä julkisivupinnasta.<br />
Sävyn tulee olla kylläinen.<br />
- Vierekkäisissä rakennuksissa ei saa käyttää<br />
samaa tehosteväriä, jotta korttelin rakennuksille<br />
syntyy oma identiteetti eikä alueesta tule<br />
liian monotoninen.<br />
- Kussakin rakennuksessa saa käyttää vain yhtä<br />
tehosteväriä tai sen eri tummuusastetta.<br />
- Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset<br />
osat tulee varustaa ikkunoin.<br />
- Viherseinät ovat sallittuja.<br />
Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit (Ylärivi)<br />
Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit (Alarivi)<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (11)<br />
5.1.2 Katot<br />
- Kattojen tulee olla tumman harmaita pulpetti-, kaksoispulpetti- tai tasakattoja. Räystäään<br />
yläpuolelle nousevat tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kadulle. IVkonehuoneiden<br />
on sovelluttava rakennusten arkkitehtuuriin.<br />
PERIAATEKUVA rakennusosien korostaminen tehostevärien avulla.<br />
5.1.3 Kansipiha (kortteli 107)<br />
- Korttelin 107 pysäköinti toteutetaan pääosin pihakannen alla ja kellaripysäköintinä.<br />
- Kaduille näkyvät kansirakenteet tulee suunnitella esteettisesti ja arkkitehtonisesti korkealuokkaisesti.<br />
- Pysäköintikannen seinät tulee toteuttaa myös alueen arkkitehtuuriin sopeutuvina, viimeisteltyinä<br />
ja vähintäänkin osittain viherseininä.<br />
- Kansipihan toteuttamisesta tulee tehdä erillinen pihasuunnitelma, jonka tekee ammattitaitoinen<br />
ja kokenut pihasuunnittelija esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi.<br />
- Kansien julkisivujen tulee olla ympäristöön soveltuvia ja korkealaatuisia. Kansirakenteet tulee<br />
sovittaa luontevasti ympäröivään maastoon ja maisemaan (esimerkiksi kansipihan ja<br />
maanvaraisen pihan raja tulee häivyttää rakenteellisesti ja/tai kasvillisuudella).<br />
- Kansirakenteen mitoituksessa tulee huomioida istutettavan kasvillisuuden paino. Istutusten<br />
kannalta paras ratkaisu on kansi, jolla on riittävästi kasvualustatilaa. Istutusalueiden kasvualustan<br />
pinnan ollessa samassa tasossa muiden kansipihan pinnoitteiden kanssa pihan hulevedet<br />
voidaan johtaa osittain istutuksille. Puuvartisten kasvien kasvualustatilan paksuus<br />
tulee olla 500-900mm. Kansipihalle tulee istuttaa isoja pensaita tai pikkupuita ja köynnöksiä.<br />
- Korkeat ja pienialaiset muurirakentein korotetut kasvualustatilat eivät ole suositeltavia, sillä<br />
ne muodostavat kansipihasta helposti sokkeloisen ja sekavan. Istutusallasta rajaavan muurirakenteen<br />
korkeus<br />
saa ulottua kansipihan<br />
pinnasta enintään<br />
500mm korkeuteen.<br />
Kansipihalle saa sijoittaa<br />
viljelylaatikoita<br />
asukkaiden käyttöön.<br />
- Ilmanvaihtorakenteet<br />
tulee integroida rakennuksiin<br />
tai pihan rakenteisiin.<br />
PERIAATEKUVA<br />
kansipihan toteuttamisesta korttelissa 107.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (12)<br />
5.2 AK- korttelit 96 ja 106 ja AKY-1 -kortteli 96<br />
- Samassa korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus.<br />
5.2.1 Julkisivut<br />
- Julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa (harmaa,<br />
ruskea) peittomaalattua puuta tai kiviainesta.<br />
- Päämateriaalin rinnalla tulee käyttää tehostemateriaaleja<br />
ja -värejä erottamaan haluttuja rakennuksen osia<br />
ja/tai korostamaan eri rakennusten identiteettiä.<br />
- Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen<br />
värisävyjä vähintään 1/5 yhtenäisestä julkisivupinnasta.<br />
Sävyn tulee olla kylläinen.<br />
- Vierekkäisissä rakennuksissa ei saa käyttää samaa väriä,<br />
jotta korttelin rakennuksille syntyy oma identiteetti<br />
eikä alueesta tule liian monotoninen.<br />
- Kussakin rakennuksessa saa käyttää vain yhtä tehosteväriä<br />
tai sen eri tummuusastetta.<br />
- Rakennusten näkyvä sokkeliosuus ei saa ulottua yhtä<br />
metriä korkeammalle maan pinnasta. (kortteli 96)<br />
- Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset<br />
osat tulee varustaa ikkunoin.<br />
5.2.2 Katot<br />
- Kattojen tulee olla tumman harmaita pulpetti-, kaksoispulpetti-<br />
tai tasakattoja. Räystään yläpuolelle nousevat<br />
tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kadulle.<br />
IV-konehuoneiden on sovelluttava rakennusten<br />
arkkitehtuuriin.<br />
Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit (Ylärivi)<br />
Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit (Alarivi)<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (13)<br />
5.3 AR -korttelit 90, 98-100, 103-105, AO -kortteli 97, 100-102 ja AP -<br />
kortteli 97<br />
5.3.1 Julkisivut<br />
- Julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja<br />
murrettua peittomaalattua puuta tai kiviainesta<br />
(harmaa, ruskea).<br />
- Tehostevärin tulee olla joko vaaleampi kuin<br />
päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen<br />
sävy ja/ tai punainen.<br />
- Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin<br />
maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros<br />
(kaavassa osoitetun kellarikerroksen<br />
lisäksi on mahdollista rakentaa vielä toinen kellarikerros<br />
näille jyrkille tontille (korttelit 98-100,<br />
103 ja 104) ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen<br />
pääkerrosta.<br />
5.3.2 Katot<br />
- Kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja,<br />
symmetrisiä harjakattoja tai kaksoispulpettikattoja<br />
ja väriltään tumman harmaita. Omakotitaloissa<br />
sallitaan myös pulpettikatto.<br />
- Kattokaltevuus 1:2,5 -1:3. Epäsymmetrisessä<br />
harjakatossa lyhyempi lape voi jyrkempi.<br />
PERIAATEKUVA Rinteeseen sijoittuva rivitalomassa ja tehostevärin tyylikäs käyttö<br />
Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (14)<br />
5.4 AO -kortteli 72- 75, 79- 81, 84, 85, 88, 89<br />
5.4.1 Julkisivut<br />
- Julkisivujen tulee olla värisävyltään<br />
tummaa ja murrettua peittomaalattua<br />
puuta tai kiviainesta<br />
(harmaa, ruskea).<br />
- Rakennukset tulee sopeuttaa<br />
olemassa oleviin maastonmuotoihin<br />
rakentamalla osittainen<br />
kellarikerros ja / tai porrastamalla<br />
riittävästi rakennuksen pääkerrosta.<br />
5.4.2 Katot<br />
- Kattojen tulee olla epäsymmetrisiä<br />
harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja,<br />
kaksoispulpettikattoja<br />
tai pulpettikattoja ja väriltään<br />
tumman harmaita.<br />
- Kattokaltevuus 1:2,5 -1:3. Epäsymmetrisessä<br />
harjakatossa lyhyempi<br />
lape voi jyrkempi.<br />
Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (15)<br />
5.5 AO -kortteli 76, 82, 87 ja AP -kortteli 77, 83, 86<br />
5.5.1 Julkisivut<br />
- Julkisivujen tulee olla värisävyltään<br />
vaaleaa (harmaa, ruskea) tai valkoista<br />
peittomaalattua puuta tai kiviainesta.<br />
- Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa<br />
oleviin maastonmuotoihin rakentamalla<br />
osittainen kellarikerros ja / tai<br />
porrastamalla riittävästi rakennuksen<br />
pääkerrosta.<br />
5.5.2 Katot<br />
- Kattojen tulee olla epäsymmetrisiä<br />
harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja,<br />
kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja<br />
ja väriltään tumman harmaita.<br />
- Kattokaltevuus 1:2,5 -1:3. Epäsymmetrisessä<br />
harjakatossa lyhyempi lape<br />
voi jyrkempi.<br />
Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (16)<br />
5.6 AO -kortteli 70, 91 ja AP -kortteli 71<br />
- Uudisrakentaminen tulee sopeutua väreiltään ja muotokieleltään olevaan rakennuskantaan.<br />
- Julkisivut tulee olla peittomaalattua puuta ja kattojen harja- tai kaksoispulpettikattoja.<br />
5.7 AR -kortteli 69<br />
- Uudisrakentaminen tulee sopeutua väreiltään ja muotokieleltään olevaan rakennuskantaan.<br />
- Asuinrakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin punaista tiiltä. Julkisivuissa saa käyttää<br />
vaaleaksi maalattua puuta tehosteena.<br />
- Itäsuuntaan avautuvien talousrakennusten julkisivujen sekä aitojen tulee olla punaiseksi<br />
maalattua puuta. Hollihaantien puoleisten talousrakennusten julkisivujen tulee olla punatiiltä.<br />
- Asuinrakennuksen kattojen tulee olla kaksoispulpettikattoja. Kattomateriaalin tulee olla vaalean<br />
harmaata kattotiiltä.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Change language