Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
I NT K E R I<br />
saattaa tulla aterioivilta tabusniekoilta eli hevospairaenilta<br />
pyytamaan ruokaa; hanella on ihmisen liiukset.<br />
Jos veitsen ja sen karkeen pistetyn leivan antaa<br />
sudelle, muuttuu susi jalleen ihmiseksi.<br />
Tassa eiintyvat noitien suorittamat tyot ovat siis<br />
pahoja toita. Ja samaan kuuluu viela "saunaa-mincn",<br />
jota alituisesti varotaan. Sannaamisen voi suorittaa<br />
kuka pahansuopa lahimmainen hyvansa. Vierasta lasta<br />
voi pahantahtoinen nainen sanata; elaimen lypsyn<br />
voi toinen ihminen havittaa samiaamalla. Sannaamista<br />
vastaan lehman sarviin ripustetaan jonkin sisaan<br />
kaarittyna elohopeaa jne. Tytto voidaan tchda,<br />
noitua siten. etta veaajan alle, josta hanen pitaisi<br />
kulkea, pannaan vaatteen sisaan kaarittyna kaikcnlaista<br />
torkya — ban tulee mielipuoleksi.<br />
Erikoisen paljon tietoja on noidista, jotka hankkivat<br />
dmaisuuteensa lisia lahimniaistensa kustannuksella-<br />
Nimenomaan Jyrin, Petron ja juhannuksen vastaisena<br />
yona noidat ovat Hikkeella. Silloin on asth'ot,<br />
s.o. akeet pantava maata, ettei naapuri veisi leipaonnea;<br />
laavan ikkunaan on pantava itffafka, patakoukku,<br />
etteivat pahat emannat saisi kayda maitoa lypsamassa;<br />
verajan alle on pantava suuri neula. jonka<br />
sihnassa on lanka, jolloin voi saada selvan siita, ovatko<br />
noidat eli tietajat kayneet luvattomilla askareillaan.<br />
—- Tallainen emanta voidaan nahcla juhannusyona<br />
alastomana kirntiamassa itselleen voionnea.<br />
Ita-Tnkerista kerrotaan :<br />
Tata hiillutta sanotan wiela Inseren nnal'a olevan :<br />
se emanda, joka halaja paljon voita, ja on vahan lehmia,<br />
rjsu itzens alasti hajalla hiuxet, otta kirnun<br />
reisjins walin johannexen yonna. Muutama aatto<br />
yonna aja kirnuns cansa ratzain ja manna cansa kirnu.<br />
— ijuutama jallen sanowat. etta coko Johannexen<br />
yon kirnua ja pese Maito astioita. Muutamallen<br />
sanowat: Para kanda maito maito ja woita saapi<br />
oiwallisesti.<br />
Tassa itainkerilaisessa tiedossa mainittu para kuuluu<br />
suorastaan Inkerin mytologian suosikkihahmoihin.<br />
Se nahdaan jos jonkinmofsena: tulirattaana, punaisen<br />
tynnyrin nakoisena jne. Joku on havainnut. etta<br />
silla on edessa suurempi osa, kuin paa, mutta takana<br />
silla on kapeampi osa, hanta. jonka ymparilla on<br />
lahtia; sininen kupahus menee seinaa myoten; se voi<br />
olla janiksen muotoinen, koiran muotoinen. jonka<br />
hannasta tippuvat tulikipinat. Se kay noutamassa tavaraa,<br />
ohraa, ruista, maitoa, pytyn voita, olutta, jne.<br />
Se, joka oli tehnyt ristin tavaroihin, valtti sen kaynnit.<br />
Sen kulun \-oi raskas nainen pysahdyttaa, jos<br />
hanen esiHinansa nauha leikataan salaa poikki. Paran<br />
synnyttamisesta on erilaisia kertotnuksia. Kullan kylassa<br />
kerrottiin. etta se tehtiin puusta ja vaatteesta<br />
16<br />
ihmisen nakoiseksi — stiu, sihnat ja korvat. Tania<br />
nukke viedaan sitten metsaan. salaiseen paikkaan istumaan.<br />
Tekija kay ripilla, ottaa pieneen, pulloon<br />
suustaan rippiviinia ja anastaa myoskin oylatin. Xe<br />
jaetaan kolmeen osaan ja kolmena perattaisena torstaiyona<br />
ruokitaan paraa viinilla ja leivalla. Se tulee<br />
tekijansa mukaua kotiin. sita ruokitaan ja se on valmis<br />
omistajansa palvelukseen. Toisaalta mainitaan<br />
sen syntyneen kukon munasta. iluudan mielenkiintoinen<br />
tieto on siita, kuinka eras mies, nimelta mainittu,<br />
metsasta loysi linnun, johon hanen, sielunsa<br />
asettui; kun mies oli kuolemaisillaan. lintu kuihtui ja<br />
miehen kuoieman edella se hajosi lastukasaksi. Xiinkuiii<br />
prof. Harva on tutkimuksessaan parasta osoittanut,<br />
para itse asiassa on omistajansa, noidan. sielu.<br />
Noita, erinomattain sellainen, ioka elaissaaii mi<br />
''rickomif lahimrnaistensa elaimia. kay kuoltuaan<br />
kotona. Siksi hanen kantapaahansa hanen kuoltuami<br />
])annaan nuppineula. Arain kerrotaan Keski-Inkerista.<br />
Xiinkuiii naemme on tama "Schadenzauber"-kulttuuri<br />
Inkerissa varsin kehittynytta ja monipuolista.<br />
Xaapnrimaassa, Virossa, se tri Oscar Loonts^n kasityksen<br />
mukaan on muodostunut niin vallitsevaksi<br />
siksi, etta maa on elanyt orjuudessa, etta koyhyys ja<br />
alituinen painostus on ollut ikaankuin painamassa ihmisten<br />
mielta ja johdattanut heita toivomaan elamalta<br />
enemman kuin taysin puhtain keinoin on saavtitettavissa.<br />
En voi sanoa, onko Loontsin ajatuksen<br />
juoksti oikea ; minusta pikemmin nayttaa siita. etta<br />
tassa meita kohtaa itamerensuomalaisille kansoille<br />
yleinen, hieman synkea, varsin primitiivinen, epaileniatta<br />
kaukaisilta ajoilta periytyva henkisen kulttuurin<br />
muoto. kulttuurin. joka sitkeasti on sailyiiyt tassakin<br />
vahemman kauniis?a muodossaan nykisille<br />
paiville.<br />
^lainitsin alussa. etta ninienomaan Inkerin muinaiseen<br />
uskontoon ja palvontaan liittyvat kansanmuistot<br />
ovat tutkimukselta jaaneet sttureksi osaksi<br />
talteen ottamatta silloin. kun siihen viela oli mahdollisuudet.<br />
Tutkija, joka tyoskentelee edella selostamieni<br />
asiain parissa, joutuu hetki hetkelta ikaankuin<br />
ymmalle : aukot ovat kerrassaan huutavia. Niita voidaan<br />
tosin tayttaa jossakin maarin Viron Inkerissa,<br />
jossa muutama sata inkerilaista edelleen osaa kertoa<br />
muinaisuudestaan — ja kasitykseni onkin. etta suomalaisten<br />
tutkijain pyha velvolli'suus on pelastaa sielta<br />
se, mika viela pelastettavissa on. Mutta tutkimuksenkin<br />
kannalta ovat Keski-Inkeri ja Ita- ja Pohjois-<br />
Inkeri nyt suuren hiljaisuuden maita. eramaita, joita<br />
yaeltavat kansantarujen personoidut lienget: Xalka,<br />
Rutto ja Kauhu.
Change language