pienin konstein - Helsingin Energia
02.06.2013 • Views
Share Embed Flag

pienin konstein - Helsingin Energia

pienin konstein - Helsingin Energia

pienin konstein - Helsingin Energia

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
helen.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Helen<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n asiakaslehti<br />

<strong>Energia</strong>a säästyy<br />

Vihersisustajan vinkit s. 4<br />

Raudan kesyttäjä s. 16<br />

Minuuttipeliä ravintolan keittiössä s. 16<br />

<strong>pienin</strong> <strong>konstein</strong><br />

3 • 2005<br />

Sisältää<br />

hinnankorotusilmoituksen<br />

s. 22

Järkeä energiankäyttöön<br />

2<br />

TÄSSÄ NUMEROSSA 3•05<br />

Sanonta ”ei ne suuret tulot vaan pienet menot” pitää paikkansa myös energiankäytössä.<br />

Pienellä vaivannäöllä ja asenteen korjaamisella voi säästää isojakin summia energia- ja<br />

vesilaskussa. Mukavuudesta tinkimättä!<br />

Kurkistus Särkänlinnan kulisseihin<br />

16<br />

Siinä vaiheessa kun nälkäinen asiakas saa tuoksuvan<br />

herkkulautasen eteensä, on ravintola Särkänlinnan<br />

keittiössä painettu töitä hikihatussa jo monen monta<br />

tuntia.<br />

Sepäksi sattuman kautta<br />

8<br />

Sepän tärkein ominaisuus on pitkäjänteisyys,<br />

ei niinkään voima. Näin kokee seppä<br />

Upi Anttila, jonka elämä on kuljettanut<br />

monen mutkan kautta Fiskarsin Takopajaan.<br />

Miehen herkissä käsissä rauta taipuu<br />

taidolla saranaksi, kynttilänjalaksi ja moneksi<br />

muuksi käyttöesineeksi.<br />

14<br />

YMPÄRISTÖPENNI<br />

Asiakkaita 31.7.2005<br />

• tuulisähkö 2 293 kpl<br />

• museovesivoima 436 kpl<br />

Varoja 31.7.2005: 331 128 ,76 euroa<br />

Kysy lisää Ympäristöpennisähköstä<br />

numerosta 010 802 802 tai katso<br />

www.helsinginenergia.fi .<br />

HELEN INFO<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong><br />

Vaihde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6171<br />

Sähkötalo, Kampinkuja 2,<br />

00090 Helen<br />

www.helsinginenergia.fi<br />

Asiakaspalvelu<br />

Puhelinpalvelu ma–pe 8–20<br />

Kotitaloudet . . . . . . . . . 010 802 802<br />

Yritykset . . . . . . . . . . . . . 010 802 803<br />

Neuvontapalvelut<br />

Sähkön käytön<br />

neuvonta . . . . . . . . . . . (09) 617 4010<br />

<strong>Energia</strong>keskus . . . . . . (09) 617 2726<br />

Kotitalouslaitteiden<br />

valinnan ja käytön opastus,<br />

kulutusmittarin lainaus.<br />

energiakeskus@helsinginenergia.fi<br />

Vikailmoitukset<br />

Sähkön jakeluhäiriöt 010 802 810<br />

Kaukolämmön<br />

jakeluhäiriöt . . . . . . . . . 010 802 808<br />

Ulkovalaistusviat . . . . . 010 802 806<br />

Kaukolämpö<br />

Lämmön myynti . . . . (09) 617 2961<br />

Lämmönkäytön<br />

neuvonta . . . . . . . . . . . (09) 617 2969<br />

Laskutus ja<br />

kulutuskyselyt . . . . . . (09) 617 2856<br />

Helen-lehden osoitemuutokset<br />

Asiakaspalvelu . . . . . . . 010 802 802<br />

asiakaspalvelu@helsinginenergia.fi

MITÄ RAHALLA SAA?<br />

Kampaamokäynnin hinnalla<br />

(pesu, leikkaus ja väri, 100 euroa) voit<br />

• käyttää jääkaappipakastinta noin<br />

1283 vuorokautta eli reilut 3 ½ vuotta<br />

• tiskata kylmään veteen liitetyllä<br />

astianpesukoneella 1167 kertaa<br />

• naputella tietokonetta noin 6418 tuntia<br />

• valaista 60 w hehkulampulla 21395 tuntia<br />

Lisätietoja kodin laitteiden sähkökulutuksesta saat <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n <strong>Energia</strong>keskuksesta tai internetistä<br />

osoitteessa www.helsinginenergia.fi .<br />

ENERGIAVINKKI<br />

Valaistuksella syntyy säästöä<br />

Valaistus on yksi tärkeimmistä kodin tunnelmanluojista.<br />

Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, millaisen lampun valitset<br />

mihinkin tilaan ja miten sen sijoitat. Valaistuksen osuus kodin<br />

sähkölaitteiden kulutuksesta on noin neljännes.<br />

Suosi pääsääntöisesti loistelamppuja hehkulamppujen sijaan. Ne sopivat<br />

tiloihin, joissa valoja poltetaan pitkään, esimerkiksi keittiöön, eteiseen ja pesutiloihin.<br />

Hehkulamput ovat hyviä tunnelmanluojia, ja toimivat siksi hyvin<br />

oleskelu- ja lepotiloissa. Hehkulampun käyttämästä energiasta suurin osa<br />

muuttuu lämmöksi, joka tulee hyödyksi lämmityskautena. Halogeenilamput<br />

ovat hyviä kohde- ja koristevalaisimia, koska niiden valo on helposti<br />

suunnattavissa. Sijoittamisessa tulee olla tarkka, sillä lampusta lähtevä lämpösäteily<br />

voi nousta jopa 200°C:een.<br />

Älä valaise tyhjiä huoneita. Sammuta valo, kun huone on käyttämättä<br />

yli 10 minuuttia. Loisteputkenkaan sammuttaminen ei vaurioita valaisinta<br />

eikä sen sytyttäminen aiheuta kulutuspiikkejä. Pyyhi säännöllisesti pölyt<br />

valaisimista ja lampuista. Pöly heikentää valotehoa.<br />

• 60 W hehkulamppu kuluttaa päivän aikana (8 tuntia) 0,48 kWh eli 3,74<br />

senttiä, mikä tekee vuodessa noin 14 €. • 35 W halogeenilamppu kuluttaa<br />

päivän aikana 0,32 kWh eli 2,5 senttiä. Se tekee vuodessa noin 9 €. • 11 W<br />

pienloistelamppu kuluttaa päivässä 0,08 kWh eli 0,62 senttiä, mikä tekee<br />

vuodessa noin 2 €.<br />

Lisää vinkkejä löytyy <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>keskuksen nettisivuilta osoitteesta www.helsinginenergia.fi<br />

Paras ja houkuttelevin<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n tavoitteena on olla asiakkaillemme<br />

paras ja houkuttelevin energiapalveluyritys.<br />

Tämän haastavan tavoitteen olemme jo monilta osin<br />

saavuttaneet. Tunnettuudessa olemme jo vuosia<br />

olleet kärkijoukossa. Taloustutkimuksen tuoreimmassa<br />

kansallisessa yrityskuvatutkimuksessa<br />

saimme toimialamme parhaan kouluarvosanan ja<br />

olimme hinta-laatu -suhteeltaan paras energiayritys.<br />

Myös Puhelinpalvelut 2005 -tutkimuksessa<br />

saimme asiakaspalvelussa energia-alan parhaan<br />

yleisarvosanan.<br />

Me <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>ssa uskomme hyvän<br />

palvelun merkitykseen ja hyvistä tuloksista huolimatta<br />

haluamme koko ajan kehittyä. <strong>Energia</strong>alalla<br />

kilpailu on kovaa ja tuotteet ovat hyvin<br />

samankaltaisia. Laadukkaalla asiakaspalvelulla voimme<br />

erottautua. Se on myös vahva kilpailuvaltti ja houkutin<br />

uusille asiakkaille.<br />

Asiakkaamme tekevät vuosittain noin 60 000 muuttoa.<br />

Uuden sähkösopimuksen teko muuton yhteydessä ei yleensä<br />

ole päällimmäisenä muuttajan mielessä, siksi sen onkin synnyttävä<br />

todella vaivattomasti. Meiltä saa sähköt kätevästi myös ”mukaan”, vaikka<br />

muuttaa <strong>Helsingin</strong> ulkopuolelle. Hoidamme asiakkaan valtuuttamana<br />

myös siirtosopimuksen uuteen osoitteeseen.<br />

Suurin osa palvelusta tapahtuu puhelimitse, ja yhä useammat käyttävät<br />

sähköisiä palvelujamme. Vuoden vaihteessa laajensimme Onlinepalvelujen<br />

kattavuutta. Verkossa asiakas voi omilla tunnuksillaan seurata<br />

esimerkiksi sähkönkäyttöään ja laskutietojaan sekä vertailla kulutustaan<br />

muihin käyttäjäryhmiin.<br />

Haluamme auttaa ja tukea asiakkaitamme taloudellisessa energiankäytössä.<br />

<strong>Energia</strong>keskuksemme Kampin Sähkötalossa neuvoo ja opastaa<br />

kodinkoneisiin liittyvissä kysymyksissä paitsi paikan päällä ja puhelimitse,<br />

entistä monipuolisemmin myös kotisivuillamme sähköisesti. Internetin<br />

kautta palvelut ovat entistä helpommin kaikkien ulottuvilla. Kannattaa<br />

käydä tutustumassa.<br />

Jo pienillä toimintatapojen muutoksilla voimme vaikuttaa oman kotitaloutemme<br />

energiankulutukseen ja säästää merkittäviäkin summia. Tämän<br />

lehden pääjutussa vinkkaamme, miten jokainen meistä voi toimia järkevästi<br />

ja energiataloudellisesti tinkimättä kuitenkaan mukavuudesta.<br />

Jarmo Karjalainen<br />

Johtaja, Asiakaspalvelu ja viestintä<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n asiakaslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija:<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>, (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 Helen, p. (09) 6171, faksi<br />

(09) 617 2360, www.helsinginenergia.fi Päätoimittaja: Eeva-Maija Wuorela<br />

Toimitusneuvosto: Ulla Airosmaa, Veikko Hokkanen, Marja-Leena Hämäläinen, Jarmo<br />

Karjalainen, Jussi Mikkola, Jukka Niemi, Eva Spiegel, Seija Uusitalo, Eeva-Maija Wuorela<br />

Toimitus: Kynämies Oy Painopaikka: PunaMusta Repro: Faktor Oy • ISSN1455-9528<br />

3<br />

Pääkirjoitus

Kasvit ovat kodin keuhkot<br />

Viherkasvit pehmentävät kodin ilmettä ja piristävät mieltä.<br />

Harva kasvi viitsii heittäytyä hankalaksi, kunhan niille järjestetään<br />

sopivasti valoa ja lämpöä. Inka Töyrylä • Kuvitus Anssi Keränen<br />

E lokuussa<br />

on aika siirtää puutarha sisätiloihin.<br />

Syksy tuntuu paljon mukavammalta,<br />

kun kotia pehmentää muutama iso kunnon viherkasvi<br />

ja joukko pienempiä piristeitä.<br />

– Kasveilla sisustamiseen ja sen suunnitteluun<br />

panostetaan vuosi vuodelta enemmän. Halutaan<br />

näyttäviä ruukkuja ja kohdevaloilla otetaan<br />

kasvin näyttävyydestä kaikki irti, sanoo puutarhuri<br />

Kristiina Rokka Porvoon Kukkatalosta.<br />

Rokka on kiertänyt vuosikausia tekemässä<br />

vihersisustussuunnitelmia yrityksille, ja viime<br />

aikoina valmiita suunnitelmia on kyselty myös<br />

koteihin.<br />

4<br />

MEIDÄN TALOSSA • SISUSTA VIHREÄLLÄ<br />

– Vielä on aika harvinaista, että yksityiskoteihin<br />

tehdään vihersisustussuunnitelmia. Mutta<br />

kukkakaupassa mietimme usein pitkään ja hartaasti<br />

yhdessä asiakkaan kanssa, mikä kasvi sopisi<br />

tietynlaiseen tilaan.<br />

Vihersisustamisen trendit koskevat Rokan<br />

mukaan lähinnä ruukkuja ja kasvien sijoittelua.<br />

Pelkän muodin vuoksi kun mitä tahansa kasvia<br />

ei voi sisustuksessa käyttää, jos olosuhteet eivät<br />

ole sille sopivat.<br />

– Lisävaloilla voi toki pelata paljonkin.<br />

Niiden avulla kasvit saadaan viihtymään varjoisissakin<br />

nurkissa, Rokka muistuttaa.<br />

Kausikukka väripilkuksi<br />

Kristiina Rokka järkyttää vihertumpelon tasapainoa<br />

ilmoittamalla, että ikkunalauta ei olekaan<br />

kasville paras paikka. Porottava auringonvalo<br />

polttaa kasvin, talvella ikkuna hohkaa<br />

kylmää ja pahimmillaan ikkunalaudan alle on<br />

vielä sijoitettu patteri, joka grillaa kasvia alhaalta<br />

päin.<br />

– Onneksi kukkia ja kasveja käytetäänkin<br />

yhä enemmän sisustuselementteinä, eikä ikkunalla<br />

tököttämässä.<br />

Rokka kehottaa tuomaan kasvit ”sisälle huoneeseen”,<br />

sijoittamaan niitä katseenvangitsijoiksi<br />

eri puolille asuntoa. Eteisen lattialle voi tehdä<br />

kasviryhmän toivottamaan tulijan tervetulleeksi.<br />

Ilmettä tuovat erilaiset kukkapylväät, joiden<br />

avulla saadaan luotua korkeuseroja.<br />

Liian runsaita asetelmia kannattaa välttää.<br />

Raikkaus säilyy ja kasvit erottuvat toisistaan,

kun ryhmään valitaan eri muotoisia ja eri sävyisiä<br />

kasveja.<br />

– Vihreän sävyjä on lukuisia!<br />

– Väliin voi ujuttaa vaikkapa kukkivan kausikukan<br />

piristeeksi. Syksyllä viherkasvien joukkoon<br />

sopisi väripilkuksi ja katseenvangitsijaksi<br />

vaikkapa näyttävään ruukkuun sijoitettu syklaami.<br />

Se ei tarvitse niin paljon valoa kuin monet<br />

muut kukkivat kukat, joten se sopii hyvin syvemmällekin<br />

viherasetelmaan, Rokka neuvoo.<br />

Jos perheessä on pieniä lapsia tai lemmikkejä,<br />

kannattaa tarkistaa kasvien mahdollinen myrkyllisyys,<br />

ettei tule sijoittaneeksi<br />

niitä kovin matalalle, pienen<br />

suun ulottuville.<br />

– Ja toki ikkunalautaakin<br />

voi piristää kasvein. Kiitollisiaikkunalautakasvatteja<br />

ovat muun muassa mehikasvit. Kaunis sommitelma<br />

syntyy vaikkapa kahdesta tai kolmesta<br />

erikoisiin laseihin istutetusta mehitähdestä.<br />

Kuivuus ongelmana<br />

Kasvin kannalta paras sijoituspaikka on hajavalossa,<br />

jolloin se saa valoa useammasta eri suunnasta.<br />

Talviaikaan lähes kaikki ikkunasta kauempana<br />

sijaitsevat kasvit tarvitsevat lisävaloa kasvaakseen<br />

ja pysyäkseen vehreinä. Pienenä nyrkkisääntönä<br />

voidaan pitää, että kirjavalehtiset tarvitsevat<br />

enemmän valoa kuin vihreät kasvit, ja kaikkein<br />

eniten valoa kaipaavat kukkivat kasvit.<br />

Kristiina Rokka korostaa, että olisi tärkeää<br />

miettiä jo ennen kukkakauppaan tuloa, millaiseen<br />

paikkaan uusi kasvi on tulossa.<br />

– Kaikkia kasveja ei kerta kaikkiaan voi laittaa<br />

ihan mihin vain. Esimerkiksi vehkat eivät<br />

pidä suorasta auringonvalosta lainkaan.<br />

Tarvittava valaistus on helppo järjestää lisävaloin,<br />

mutta muuten useimmat sisäkasvit viihtyvät<br />

samanlaisissa oloissa kuin ihmisetkin. Talvisaikaan<br />

sisälämpötilan olisi hyvä olla 20-22<br />

astetta, kesäaikaan kukat sietävät hieman lämpimämpääkin.<br />

Liian kuiva sisäilma on monessa<br />

kodissa ongelma. Ruskeat päädyt ja läntit lehdissä<br />

kielivät kuivuudesta, ja kukkien oloa voi<br />

helpottaa sumuttamalla niitä aika ajoin suihkepullolla.<br />

– Jos kasvi kuitenkin kärsii, ei ihminenkään<br />

voi hyvin. Silloin kannattaa miettiä, millä tilanteen<br />

saisi paremmaksi. Esimerkiksi koneellinen<br />

ilmankostutin voi olla paikallaan, Rokka<br />

neuvoo.<br />

Sisusta ruukuilla<br />

Ruukut ovat tämän hetken Se Juttu. Kristiina<br />

Rokka kehottaa kuitenkin huomioimaan, että<br />

kovin hektinen elämäntapa edellyttää helppohoitoisia<br />

kasveja, sama pätee ruukkuvalintoihin. Mitä<br />

suuremmat istutukset, sen helppohoitoisempia ne<br />

ovat. Kahvikupin kokoisiin – joskin sieviin – pikkuruukkuihin<br />

istutetut pikkukasvit vaativat huolenpitoa<br />

yhtenään, kun taas suuriin altakasteluruukkuihin<br />

sijoitetut asetelmat selviävät hengissä,<br />

”Jos kasvi kärsii,<br />

ei ihminenkään voi hyvin.”<br />

kunhan niille muistaa kaataa kunnon kannullisen<br />

vettä muutaman viikon välein.<br />

– Entisaikaan altakasteluruukut olivat tasapaksuja<br />

ämpäreitä, mutta nykyään markkinoilla<br />

on näyttäviä ja viimeisteltyjä malleja.<br />

Lisäksi kasvit viihtyvät niissä hyvin, kun juuristo<br />

saa sopivasti ilmaa. Myös saviruukut ovat<br />

kasville miellyttäviä, sillä savi ”hengittää”. Sen<br />

sijaan ruukut, joissa ei ole minkäänlaista reikää<br />

pohjassa, on tarkoitettu vain suojaruukuiksi.<br />

Suosittuja värejä ruukuissa ovat vaalean<br />

sävyt, harmaa, musta sekä terracotta.<br />

– Jokin aika sitten oli<br />

selvä valkoinen kausi, mutta<br />

se alkaa olla ohi. Tällä hetkellä<br />

suosituin tuntuu olevan<br />

grafi itin harmaa.<br />

Kirkkaan väriset ruukut<br />

vievät tehoa kasvilta, joten mieluummin kannattaakin<br />

leikitellä ruukun mallilla. Kapeaan ja korkeaan<br />

sopii anopinkieli, leveään ruukkuun voi laittaa<br />

vaikkapa kultaköynnöstä jukkapalmun juurelle<br />

mustaa multaa peittämään.<br />

– Kituvia kasveja ei kannata vaalia. Jos katselee<br />

päivästä toiseen puolikuollutta kasvia, niin<br />

rupsahtaa itsekin, Rokka toteaa.<br />

Helppoja ja näyttäviä<br />

Aina löytyy joku, joka väittää onnistuvansa tappamaan<br />

kukan kuin kukan. Rokka kehottaa kuitenkin<br />

kokeilemaan vihersisustamista helpoilla<br />

kasveilla. Jos kaikesta huolimatta saa kasvit hengiltä,<br />

on markkinoilla laadukkaita silkkikangaskasveja,<br />

joita tuskin erottaa oikeista. Ne sopivat<br />

hyvin myös allergiseen kotiin.<br />

– Helppoja kasveja on paljon. Jukkapalmu<br />

pärjää melkein missä vain, kunhan saa tarpeeksi<br />

valoa. Traakkipuu sietää vähän hämärääkin. Itse<br />

pidän kovasti pullojukasta katseenvangitsijana.<br />

Myös sutipuu on kiva, se viihtyy niin varjossa<br />

kuin auringossakin, esittelee Rokka pientä puuta,<br />

jolla on vinkeästi letitetty runko.<br />

– Muita takuuvarmoja kasveja ovat muun<br />

muassa kultaköynnös, mehikasvit, muorinkukat<br />

ja vehkat. Itselläni on viirivehka makuuhuoneessa,<br />

koska se puhdistaa ilmaa, Rokka kertoo.<br />

Monet kasvit paitsi pehmentävät kodin ilmettä,<br />

ovatkin myös arvokkaita terveydenhoitajia.<br />

Väripsykologit sanovat vihreän rauhoittavan<br />

sekä lievittävän stressiä ja pelkoja. Myös pyöreälehtiset<br />

kasvit helpottavat stressiä. Lisäksi kasvit<br />

pehmentävät ääniä, piristävät mielialaa ja puhdistavat<br />

ilmaa.<br />

– Kasvit ovat maailman keuhkot. Ne vähentävät<br />

sisäilman runsasta hiilidioksidipitoisuutta<br />

ja antavat vastalahjaksi happea ja kosteuttavat<br />

ilmaa.<br />

Monet kasvit sitovat itseensä sisään tunkeutuvia<br />

pakokaasuja ja saasteita, jopa tupakansavua.<br />

Parhaita ilmanpuhdistajakasveja ovat viirivehka,<br />

vaatimaton rönsylilja, muratti sekä gerbera.<br />

Normaalikokoisen kodin ilmanpuhdistajiksi<br />

riittää yleensä 8–15 kasvia. ■<br />

KYSY POIS!<br />

1. Ostin uuden kiertoilmauunin ja mielestäni<br />

se lämpenee hitaammin kuin vanha tavallinen<br />

uuni.<br />

Uunimallien vastuksien tehot vaihtelevat. Ehkä vanhassa<br />

uunissa on ollut suurempi teho vastuksissa ja siksi<br />

se on kuumentunut nopeammin. Kiertoilmalla paistettaessa<br />

valitaan 20-30 astetta matalampi lämpötila kuin<br />

ylä-alavastuksilla paistettaessa. Työtehoseuran paistokokeissa<br />

uuni kuumeni kiertoilmalla 175 C-asteeseen<br />

jopa 10 minuuttia nopeammin kuin ylä-alavastuksilla<br />

200 C-asteeseen. Kiertoilma nopeuttaa paistamista,<br />

koska paistettavaa voi olla 2-3 pellillistä yhtä aikaa.<br />

2. Onko kellonajalla merkitystä uunin lämpenemiseen?<br />

Tuttavani paistaa karjalanpiirakoita<br />

klo 3 aamulla.<br />

Uunin lämpenemisessä vuorokaudenajalla ei ole merkitystä<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n jakeluverkossa. Pirteälle aamuvirkulle<br />

klo 3 on tehokasta työaikaa, kun aamuyöstä<br />

työskentelyä häiritseviä tekijöitä on vähemmän.<br />

3. Ikääntyviä tonttipuita on sähkölinjan<br />

lähellä. Suuriakin oksia putoilee syysmyrskyillä.<br />

Kaataako <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong> puita vai<br />

onko tontinomistajan itse hoidettava puut<br />

nurin?<br />

HelenVerkko teettää pienjänniteilmajohtoverkon karsintoja<br />

kolmen vuoden välein. Karsintojen yhteydessä<br />

poistetaan johtojen välittömässä läheisyydessä olevat<br />

oksat ja hankaavat rungot, jotka voivat vahingoittaa<br />

johtoa. Pienjänniteilmajohdot ovat Helsingissä eristettyjä,<br />

joten puun osuminen sähkölinjaan ei aiheuta<br />

vaaraa. Jos puu hankaa pidemmän aikaa johdinta,<br />

johtoja suojaava eriste voi mennä rikki.<br />

Raivauksien yhteydessä tonttipuita ei kaadeta, vaan<br />

useimmiten oksien karsiminen riittää. Tonttipuun<br />

kaato on tontinomistajan vastuulla. Puiden kaataminen<br />

kaava-alueilla vaatii yleensä Rakennusvalvontaviraston<br />

ns. maisematyöluvan. Jos puu käy esimerkiksi vanhuuttaan<br />

ympäristölle vaaralliseksi, se voidaan kaataa<br />

ilman lupaa.<br />

Jos tonttipuun kaato ei onnistu sähköjohdon ollessa<br />

kiinnitettynä, voidaan sähköjohto irrottaa pylväästä<br />

kaadon ajaksi. Johdon irtioton voi tilata HelenVerkosta.<br />

Jos tonttipuu tai puusta katkeava oksa vahingoittaa<br />

sähkölinjaa, HelenVerkko korjaa sähkölinjan omalla<br />

kustannuksellaan ennalleen mahdollisimman pian.<br />

KYSY POIS! Lähetä kotitaloutesi sähkönkäyttöön<br />

liittyvät kysymykset <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>lle osoitteeseen<br />

kysypois@helsinginenergia.fi .<br />

5

w<br />

6<br />

VINKKEJÄ KODIN HANKINTOIHIN<br />

Valoa kasveille<br />

Sisäkasvit saa kukoistamaan oikeanlaisilla valaisimilla. Erityisen ilahtuneita<br />

kasvit ovat keinovalosta lokakuun alusta helmikuun loppuun.<br />

Kituvat kasvit voi saada piristymään oikeanlaisella<br />

lisävalaistuksella. Monet yleisvalaisimetkin<br />

sopivat kasvilampuiksi, kunhan ne tuottavat oikeantyyppistä<br />

säteilyä.<br />

– Auringonsäteet sisältävät sinistä, keltaista,<br />

punaista ja vihreää valoa. Hehkulampun valo sisältää<br />

runsaasti punaista säteilyä, joka venyttää<br />

kasvia. Kuumenevana lamppuna se myös polttaa<br />

kasvia. Hyvä kasvivalaisin tuottaa kohtuullisesti<br />

lämpöä ja luovuttaa sinistä valoa, joka pitää<br />

kasvin tuuheana, neuvoo hortonomi Outi<br />

Tynys Puutarhaliitosta.<br />

Useimmat kasvivalaisimet sijoitetaan melko<br />

lähelle itse kasvia, sillä mitä kauemmas valaisin<br />

sijoitetaan, sitä heikommaksi sen teho käy. Esimerkiksi<br />

kattoon kiinnitetyt loisteputket eivät<br />

juurikaan auta kasvia, vaikka ne näyttäisivät valossa<br />

kylpevänkin.<br />

– Loisteputkien paras etäisyys kasvista on<br />

noin 40–80 senttiä, mutta ripustuskorkeus vaihtelee<br />

valaisimen mukaan, Tynys sanoo.<br />

Ajasta sopivaksi<br />

– Kasvivalaisimet voi säätää toimimaan ajastimen<br />

avulla noin 12–16 tunnin ajaksi päivittäin. Kasville<br />

ei ole väliä, saako se enemmän valoa aamulla vai<br />

illalla, vaan valaistuksen voi suunnitella asukkaiden<br />

mieltymysten mukaiseksi, Tynys vinkkaa.<br />

Kasveille sopivia lamppuja valmistavat muun<br />

muassa Osram, Airam ja Philips ja Kivikangas Oy<br />

tuo niitä maahan. Kasvivalaisimia myydään sekä<br />

valaisin- että sähkötarvikeliikkeissä. Kasvilampun<br />

hankinnassa kannattaa olla tarkkana, sillä kasvilamppuina<br />

myydään myös valaisimia, jotka kyllä<br />

korostavat värejä, mutta joista puuttuu tarpeellinen<br />

sininen säteily.<br />

Monta vaihtoehtoa<br />

– Loisteputkivalaisin on hyvä kasvilamppu, jos<br />

siinä on päivänvaloputki, ja valaisin saadaan esimerkiksi<br />

ketjujen avulla laskettua lähelle kasvia,<br />

Outi Tynys sanoo.<br />

– Tarkoitukseen sopivat myös energiansäästölamput<br />

sekä kylmäpeilihalogeenit, sillä ne eivät<br />

juurikaan kuumene.<br />

Hyviä kasvivalaisimia ovat myös sekavalolamppu,<br />

eli hehkulampun ja elohopealampun<br />

yhdistelmä, sekä hehkulamppuun verrattuna moninkertaisesti<br />

valoa tuottavat elohopealamput ja<br />

suurpainenatriumlamput. Näistä kaksi jälkimmäistä<br />

ovat hankintahinnaltaan kalliita, mutta ne ovat<br />

tehokkaita ja kestävät käytössä erittäin pitkään.<br />

Suojaava hiustenkuivain<br />

Braunin uusien Creation2-hiustenkuivaajien patentoitu<br />

suodatin ehkäisee hiuksia imeytymästä<br />

kuivaajaan ja tarjoaa lisäsuojaa hiuksille. Kuivaajien<br />

ionitekniikka tuottaa enemmän hiuksia hoitavia<br />

ioneja kuin muut kuivaimet. Kuivaajassa on<br />

keskityssuutin, kolme lämpötilaa ja kaksi puhallusvoimakkuutta<br />

sekä ammattimainen viileäpuhallus<br />

ja ionivirtakytkin.<br />

Maahantuoja Gillette Group Finland Oy.<br />

Suositushinta mallista riippuen 33–49 euroa<br />

Sisusta pesukoneella<br />

ja kuivausrummulla<br />

Kiinnostus sisustukseen kasvaa ja myös laitteiden<br />

ulkonäköön kiinnitetään huomiota.<br />

LG Electronicsin hopeanhohteinen pesutorni<br />

tuo tyylikkyyttä kodinhoitotiloihin. Helppokäyttöisen<br />

pesukoneen ja kuivausrummun kapasiteetti<br />

on 7 kiloa ja niissä on runsaasti toimintoja<br />

ja ohjelmavaihtoehtoja eri tekstiileille. Pesukoneessa<br />

on erikoisohjelmat lasten- ja vuodevaatteille<br />

sekä pyyhkeille, kuivausrummusta löytyy<br />

erillinen kuivatustaso villavaatteille ja kengille.<br />

Maahantuoja LG Electronics Finland<br />

Pesukoneen suositushinta 899 euroa, kuivausrummun 799 euroa.<br />

Lämpöä vuoteeseen<br />

Syysöiden viilentyessä OBH Nordica De Luxe<br />

-vuoteenlämmitin tuo tasaista lämpöä vuoteeseen.<br />

Päällinen on 100-prosenttista puuvillaa ja<br />

kääntöpuoli fl eeceä. Käynnistyskytkimessä on<br />

merkkivalo ja valittavissa on kolme eri lämpötilaa.<br />

Koko 150 x 80 cm.<br />

Maahantuoja OBH Nordica Finland Oy.<br />

Suositushinta 54,90 euroa.

Monipuolinen mittari<br />

Ufesan TI8500 MultiScan<br />

-monitoimilämpömittarista<br />

on moneksi. Sitä voi<br />

käyttää kuumemittarina,<br />

mutta sillä voi mitata<br />

melkein mitä tahansa<br />

muutakin. Se mittaa esimerkiksi<br />

ilman, kylpyveden<br />

ja ruuan lämpötilan<br />

sekunnissa. Mittaustarkkuus<br />

on kuumetta mitattaessa<br />

0,1 astetta ja muulloin 1 aste.<br />

Pakkauksen mukana tulee korvasuojuksia<br />

kuumeen hygieenistä mittausta varten.<br />

Maahantuoja Oy Finca LTD.<br />

Suositushinta 69 euroa.<br />

Uusi tilava Pisara<br />

Upo Pisara -astianpesukoneperhe on täydentynyt<br />

Pisara D670 -astianpesukoneella, jossa on erittäin<br />

pieni vedenkulutus, vain 9,9 litraa. Koneen pesutulos,<br />

energialuokka ja kuivaustulos ovat A-luokkaa.<br />

Normaalia hieman korkeammassa mallissa on<br />

pesutilaa entistä enemmän, ja esimerkiksi yläkorissa<br />

voi pestä jopa 10 litran kattilan. Astianpesukone<br />

on valmistettu korkealaatuisesta 18/9 teräksestä,<br />

myös pesukorit ovat pinnoitettua terästä. Hitsatun<br />

rakenteen ja teräksisten suihkuvarsien ansioista<br />

Upo Pisarasta ei tihku vettä keittiökaapistoon. Astianpesukoneesta<br />

löytyy sisävalo ja automaattiohjelma,<br />

jolloin kone valitsee itse tarkoituksenmukaisen<br />

pesuohjelman astioiden likaisuuden perusteella.<br />

Maahantuoja AM Kodinkoneet Oy.<br />

Suositushinta mallista riippuen 949–999 euroa.<br />

Konstailematon kylmälaitemallisto<br />

Kahden nuoren tanskalaisnaisen suunnittelemissa<br />

Cylinda TopLine -malliston kaapeissa on<br />

huomioitu ensisijaisesti kylmälaitteiden käyttäjien<br />

vaatimukset. TopLine-malliston kaapit ovat<br />

sisätiloiltaan suuria, selkeitä ja helposti puhdistettavia.<br />

Vankat rakenteet ja materiaalit kestävät<br />

ja pysyvät siisteinä. Pintaviimeistely on joko<br />

valkoinen, alumiini- tai AntiSpot-teräspintainen.<br />

KST 3584 TopLine -jääviileäkaapin energialuokka<br />

on A+ ja käyttötilavuus 349 litraa.<br />

Maahantuoja Elektroskandia Oy.<br />

Suositushinta valkoisena 799 euroa ja alumiini- ja teräspintaisena<br />

949 euroa.<br />

Sähkötalon <strong>Energia</strong>keskuksesta<br />

saat maksutonta opastusta ja neuvontaa<br />

kodin kone asioissa.<br />

• Kampinkuja 2 (avoinna ma klo 8.30–<br />

17.00, ti–pe klo 8.30–16.00)<br />

• puh. (09) 617 2726<br />

• energiakeskus@helsinginenergia.fi<br />

• www.helsinginenergia.fi<br />

Oletko hankkimassa uutta pesukonetta?<br />

Mietitkö, paljonko jääkaappisi syö<br />

Pienikokoinen<br />

espressokeitin<br />

Ufesa CE-7189 Venetto<br />

Chick -espressokeitin<br />

valmistaa kerrallaan<br />

2–4 kuppia<br />

espressoa uudenlaisellaperiaatteella.<br />

Siinä vesi<br />

laitetaan keittimen<br />

pohjalle, josta<br />

se nousee ylös espressokahvin<br />

”läpi” annosteluosaan, josta kahvijuoma<br />

kaadetaan kuppeihin. Johdoton keitin<br />

on ruostumatonta terästä ja se kytkeytyy automaattisesti<br />

pois päältä.<br />

Maahantuoja Oy Finca LTD.<br />

Suositushinta 80 euroa.<br />

Uudenlainen vedenkeitin<br />

Tefal VitesseS on jännittävä uutuus pikakahvin,<br />

kuuman kaakaon ja erilaisten teelaatujen ystäville.<br />

Tefal VitesseS -vedenkeittimellä voi lämmittää<br />

vettä, jonka lämpötila on 80–100 °C.<br />

Näin saadaan juuri oikean lämpöistä vettä juomiin,<br />

joissa aromit avautuvat hieman matalammassa<br />

lämpötilassa. Kun vettä ei lämmitetä<br />

kiehuvaksi asti, energiaa säästyy jopa 30 prosenttia.<br />

Tefal VitesseS on nikkelitön vedenkeitin,<br />

jossa on piilotettu vastus.<br />

Maahantuoja Groupe SEB Finland<br />

Suositushinta mallista riippuen 41,50–46,50 euroa.<br />

sähköä? Miten<br />

kodin lämmityksessä<br />

voi säästää?<strong>Energia</strong>keskuksennettisivuilta<br />

löydät<br />

monenlaista apua<br />

sekä neuvoja ja vinkkejä, kun järjestelet<br />

kodinkoneasioitasi uuteen uskoon:<br />

www.helsinginenergia.fi .<br />

7

8<br />

NÄIN SÄÄSTYY ENERGIAA<br />

PIENET KEINOT,<br />

SUURET SÄÄSTÖT<br />

<strong>Energia</strong>a voi säästää pienellä vaivalla ja<br />

mukavuudesta tinkimättä. Käyttötottumuksia<br />

muuttamalla ja turhan energiankulutuksen karsimisella<br />

säästöä syntyy kuin itsestään. Tarkkaile tapojasi,<br />

sillä suuret rahat ovat pienestä kiinni.<br />

Liisa Joensuu • Kuvat Janne Lehtinen

Nykyaikainen koti tarjoaa paljon mukavuuksia.<br />

Huoneet ovat lämpimiä,<br />

kuumaa vettä tulee hanasta ja elämää<br />

helpottavia laitteita on lähes joka<br />

huoneessa. Elämä on pitkälti sähkökäyttöistä.<br />

Mutta sähkönkäyttö myös maksaa, sitä<br />

enemmän, mitä enemmän sähköä käytämme.<br />

Laskussa näkyvät monet tottumukset, kuten<br />

huonelämpötilojen pitäminen korkealla, vajaina<br />

pestyt koneelliset pyykkiä, lämpimän veden lorottelu,<br />

kodin elektroniikkalaitteiden pitäminen<br />

stand-by -tilassa ja lamppujen palaminen niissäkin<br />

huoneissa, joissa ei oleskella.<br />

Säästävä energiankäyttö ei tarkoita viihtyisyydestä<br />

tinkimistä vaan on itse asiassa aika pienten<br />

asioiden hoksaamista. Yhdessä niistä koostuu<br />

suuri energiankäytön kokonaisuus. Säästävällä<br />

energiankäytöllä on luonnollisesti myös<br />

ekologista merkitystä.<br />

Aste, pari viileämpään päin<br />

Kodin käyttämästä energiasta noin puolet kuluu<br />

huonetilojen lämmitykseen. Jos huonelämpötilaa<br />

pudotetaan yksi aste, se vastaa noin viiden<br />

prosentin säästöä vuotuisessa energiankulutuksessa.<br />

Sääntö pätee niin sähkölämmitykseen<br />

kuin kaukolämmitykseen.<br />

– <strong>Energia</strong>nkulutuksen kannalta ei ole merkitystä,<br />

miten lämpö taloon tulee, vaan sillä miten<br />

se häviää. Lämpö hukkuu melko tasaisesti kolmeen<br />

asiaan eli rakennuksen lämpöhäviöihin, ilmanvaihtoon<br />

ja lämpimän veden kulutukseen,<br />

kertoo kaukolämmön tuotepäällikkö Kauko<br />

Pulliainen <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>sta.<br />

Lämpöä kuluu sitä enemmän, mitä suurempi<br />

sisä- ja ulkolämpötilan ero on, ja talvellahan<br />

ero on suurin. Mitä matalampana sisälämpötila<br />

pidetään, sitä vähemmän kuluu energiaa.<br />

Jos käytät villapuseroa ja villasukkia, voit helposti<br />

vähentää huonelämpöä muutaman asteen.<br />

Huonelämpötilasuositus on 20 - 22 astetta.<br />

Noissa asteluvuissa suurin osa ihmisistä viihtyy<br />

ja voi hyvin. Makuuhuone voi hyvin olla vähän<br />

viileämpikin, sillä uni tulee helpommin hieman<br />

viileässä. Huoneiden lämpötiloja voi pudottaa<br />

myös esimerkiksi matkan ajaksi.<br />

– Jos omakotitalossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä,<br />

asukkaan kannattaa hakea lämmitysverkkoon<br />

niin matalat lämpötilat kuin asumismukavuus<br />

antaa myöten. Lämpöjä voi pudottaa,<br />

kunnes tulee kylmä ja nostaa sitten vähän<br />

takaisin, Kauko Pulliainen neuvoo.<br />

Lämpöä tasaisesti kaikille<br />

Kerrostaloissa automatiikka seuraa ulkolämpötilaa<br />

ja lämmitys kytkeytyy pois useimmiten ulkolämpötilan<br />

ollessa 15 -17 plusasteen tuntumassa.<br />

Kerrostaloissa asukkaat voivat yleensä itse pudottaa<br />

huonelämpötilaa alaspäin, mutteivät nostaa<br />

säädetyn maksimin yli.<br />

– Kerros- ja rivitaloissa riesana ovat lämpöverkoston<br />

tasapainotusongelmat.<br />

Muutaman minuutin<br />

tehokas ristiveto on<br />

parempi vaihtoehto kuin<br />

jatkuva tuulettaminen.<br />

Huoneistoista osa voi olla kylmiä, osa kuumia.<br />

Usein koko talo lämmitetään kylmimmän huoneiston<br />

mukaan, jolloin muut sitten tuulettavat<br />

kuumissaan.<br />

– Silloin talossa kannattaa teettää verkoston<br />

tasapainotus. Suunnittelija laskee säätöventtiileille<br />

arvot, säädöt laitetaan kohdalleen, ja talon<br />

keskimääräistä lämpötilaa voidaan yleensä tiputtaa<br />

alemmaksi.<br />

Tuuleta tehokkaasti<br />

Myös ilmanvaihtoon kannattaa kiinnittää huomiota.<br />

Lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen<br />

ilmanvaihto on aina paras ratkaisu, mutta sen<br />

ilmamäärät ja säädöt on syytä tarkistaa. Jos säädöt<br />

ovat pielessä, tehot ovat joko liian suuret ja energiaa<br />

kuluttavat tai liian pienet, jolloin ilmanvaihto<br />

usein hoidetaan ikkunoita avaamalla.<br />

Lämmityskautena ikkunoiden pitäminen<br />

raollaan kuluttaa turhaan energiaa. Kun varsinaista<br />

tuuletusta tarvitaan, muutaman minuutin<br />

tehokas ristiveto on parempi vaihtoehto kuin<br />

jatkuva tuulettaminen.<br />

– Olipa kyseessä omakoti- tai kerrostalo, rakenteiden<br />

on oltava kunnossa sekä ovet ja ikkunat<br />

huolella tiivistetty. Painuneet tiivisteet vuotavat<br />

ja aiheuttavat lämpöhäviöitä, Kauko Pulliainen<br />

muistuttaa.<br />

Tiivistämisessä ei saa kuitenkaan mennä liiallisuuksiin,<br />

sillä ummehtunut ilma aiheuttaa terveyshaittoja<br />

sekä kosteus- ja homeongelmia rakenteissa.<br />

Normien mukaan ilman tulee vaihtua<br />

huoneessa kerran kahdessa tunnissa, joten ilmanvaihtoventtiileitä<br />

ei saa tukkia tai panna kiinni.<br />

Koneellinen ilmanvaihto toimii vain, kun järjestelmä<br />

saa korvausilmaa ja happi kulkee.<br />

Vaihda ikkunat, eristä verhoilla<br />

<strong>Energia</strong>nsäästöinvestoinneista kannattavimpia<br />

on kaksilasisten ikkunoiden vaihtaminen<br />

kolmi- tai nelilasisiin. Ne tuovat kotiin mukavuutta<br />

ja ovat reipasta säästöä lämmityskustannuksissa.<br />

Myös vedon tunne häviää ja äänieristys<br />

paranee. Kolmilasiset ikkunat ovat Suomessa<br />

yleisimmät. Pakkasilla ikkunoitten eteen kannattaa<br />

vetää verhot yön ajaksi, sillä niillä on selvä<br />

eristysvaikutus.<br />

Lämpöpatterien edustat tulisi pitää mahdollisimman<br />

vapaina sen sijaan, että niiden eteen<br />

sijoitetaan suuria huonekaluja. Kun ilma liikkuu<br />

vapaasti patterin luona, lämmityskin pelaa<br />

parhaiten.<br />

Kauko Pulliainen kertoo perinteisen patterilämmityksen<br />

olevan parhaiten säädettävissä.<br />

Esimerkiksi lattialämmityksen säätäminen<br />

9

Siisteys lisää turvallisuutta<br />

ja ehkäisee sähkövikoja.<br />

10<br />

Jääkaappipakastin on hyvä<br />

vetää ulos seinästä kerran<br />

vuodessa ja pyyhkiä pölyt<br />

päältä ja takaa.<br />

Jos kuivausrummun kuivausajat ovat pidentyneet,<br />

tarkista kosteudentiivistin ja puhdista se tarvittaessa.<br />

ei onnistu yhtä helposti. Betonikerros, jossa jälkimmäisen<br />

lämmityskaapelit kulkevat, varaa<br />

lämpöä eikä säädy kovin nopeasti.<br />

Lämpöeristeitä jälkikäteen<br />

Suuressa mittakaavassa puhutaan jo kokonaisten<br />

rakennusten lämpöeristämisestä uudelleen.<br />

– On olemassa laskentamalleja ja ohjelmia,<br />

joitten avulla rakennuksen lämmönkulutusta<br />

voidaan tarkastella ja arvioida, onko se normaalia<br />

rakennuksen ikään nähden. Samalla arvioidaan,<br />

mihin lukuihin lämmönkulutuksessa voidaan<br />

päästä lisäeristämisellä. Yleensä puhutaan<br />

5-10 prosentin säästöstä.<br />

Julkisivuremonteissa lisäeristyksen asennus<br />

ei yleensä vie kovin pitkään, ja kerros- ja omakotitaloissa<br />

lämpöeristeiden lisäämistä tehdään<br />

paljon. Omakotitaloissa voidaan päästä helpommallakin,<br />

jos kyse on siitä, että lämpöhäviöt keskittyvät<br />

yläpohjaan.<br />

– Vuorivillan puhaltaminen vintille käy ammattilaiselta<br />

arviolta puolessa tunnissa.<br />

Säästä helposti ämpärikaupalla<br />

Me suomalaiset käytämme kukin keskimäärin<br />

150 litraa vettä vuorokaudessa. Siitä noin 40<br />

prosenttia on lämmintä vettä. Veden käyttämisessä<br />

voi helposti säästää jopa 50 prosenttia ja<br />

aika <strong>pienin</strong> keinoin.<br />

Monella on tapana pitää suihkua auki myös<br />

saippuoinnin ja shampoopesun aikana, vaikka<br />

hanan voi hyvin sulkea pesun ajaksi. Näin pienennetään<br />

suihkun aikana käytettyä vesimäärää<br />

jopa 70 prosenttia. Vettä ei kannata juoksuttaa<br />

turhaan myöskään ruoanvalmistuksessa<br />

ja tiskaamisessa.<br />

Vanhojen vesikalusteiden vaihtaminen nykyaikaisiin<br />

pudottaa vedenkulutuksen helposti kolmasosan<br />

entisestä. Jos hana vuotaa, vettä saattaa<br />

tippua viemäriin 600, jopa 2500 litraa kuukaudessa,<br />

ja tippuva lämminvesihana lisää kotitalouden<br />

lämminvesikustannuksia vähintään kymmeniä<br />

euroja kuukaudessa.

Sulata ennen suuria pakastuksia.<br />

Putkistoissa kulkevan lämpimän veden lämpötilasuositus<br />

on 55 astetta, ja sillä lähtee jo rasvainenkin<br />

lika astioista. Sen korkeammalla veden<br />

lämpötilaa ei tule pitää, sillä kuuma vesi polttaa<br />

ihoa ja vioittaa tiivisteitä. Alle 50-asteinen vesi puolestaan<br />

edistää legionellabakteerin lisääntymistä.<br />

Heti lämpimään saunaan<br />

Joissakin perheissä on tapana lämmittää sähkösaunaa<br />

pitkin viikkoa, eri aikoina ja kunkin<br />

perheenjäsenen mielen mukaan. Lisäksi lämmin<br />

sauna saattaa odottaa saunojaa pitkään valmiina<br />

ja lämpöisenä, kun saunoja ei ehdikään lauteille.<br />

Miellyttävin saunomislämpötila on monelle 70 -<br />

80 astetta. Jos saunassa on 100 astetta lämmintä,<br />

siellä ei kestä kovin kauan istua ja lämmittäminen<br />

on kuluttanut turhaan energiaa. 100 asteen<br />

lämpötila lisää energiankulutusta 20-30 prosenttia.<br />

Saunaan kannatta siis mennä heti kun se<br />

on lämmennyt noin 70-asteiseksi, ja koko perheen<br />

kannatta saunoa samoihin aikoihin. Sähkölämmitystaloudessa<br />

saunomisen voi halutessaan<br />

keskittää iltaan ja viikonloppuihin, edullisen<br />

energian aikaan, jolloin saunominen on<br />

noin kolmanneksen edullisempaa kuin päiväsaunominen.<br />

Näin säästät energiaa<br />

• noudata huonelämpötilasuositusta 20 - 22 astetta<br />

• vaihda vanhat energiasyöpöt kylmälaitteet uusiin, vähintään<br />

A-luokan laitteisiin<br />

• pesukoneen ja astianpesukoneen myös tulisi<br />

kuulua energiankulutusluokkaan A<br />

• pese täysiä koneellisia, olipa kyse<br />

astioista tai pyykistä<br />

• pidä uuni ja keittolevyt puhtaina ja käytä<br />

levyyn nähden oikeankokoista kattilaa<br />

• käytä uunia säästävästi; hyödynnä esi- ja jälkilämpö<br />

Oikea lamppu oikeaan paikkaan.<br />

<strong>Energia</strong>nsäästölamput peliin<br />

Valaistuksen ja ruoansäilytyksen osuus kodin<br />

energiankulutuksesta on huomattava.<br />

– Valaisimien ja lamppujen oikealla valinnalla<br />

ja sijoittelulla voi vaikuttaa valaistuksen<br />

sähkönkäyttöön tinkimättä valon määrästä ja<br />

kodin viihtyisyydestä. Niihin valaisimiin, joissa<br />

valo palaa jatkuvasti, suosittelen energiansäästölamppuja,<br />

sanoo tuotepäällikkö Jarmo Roiha<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>sta.<br />

<strong>Energia</strong>nsäästölampun ostohinta on noin<br />

kaksikymmenkertainen hehkulampun hintaan<br />

verrattuna, mutta käyttöikä on vastaavasti kymmenen<br />

kertaa pitempi ja sähkönkulutus vain viidesosa<br />

hehkulampun sähkönkulutuksesta. Kun<br />

myös säästetty sähkö otetaan huomioon, energiansäästölamppu<br />

tulee edullisemmaksi kuin<br />

hehkulamppu. Nykyisin energiansäästölamppujen<br />

valikoima on jo kattava. Merkkejä on<br />

monta ja lamppuja eri käyttötarkoituksiin erilaisilla<br />

kannoilla.<br />

Keittiöön ja kodin työtilojen valaisemiseen<br />

sopivat hyvin loistevalaisimet. Esimerkiksi 18<br />

watin loistelamppu vastaa valoteholtaan 100wattista<br />

hehkulamppua, mutta käyttää sähköä<br />

vain viidenneksen. Hehkulamput ovat edelleen<br />

• kytke kahvinkeitin pois kahvin valmistuttua<br />

• kuivata pyykki ulkona kuivausrummun sijaan<br />

• käy suihkussa nopeasti ja sulje hana<br />

saippuoinnin ajaksi<br />

• käytä hammasmukia, älä juoksuta vettä turhaan<br />

• älä valaise huoneita, joissa et oleskele<br />

• sammuta valmiuskytkin viihdelaitteista<br />

ja tietokoneesta<br />

• ohjaa auton lämmitystä ajastimella<br />

Koko perhe kerralla saunaan.<br />

Uunissa valmistuu useampikin ruoka samalla lämmöllä.<br />

11

12<br />

Älä sijoita kylmälaitetta<br />

lieden tai astianpesukoneen<br />

viereen!<br />

Kodin elektroniikka<br />

on usein turhaan<br />

jatkuvassa<br />

valmiustilassa.<br />

paikallaan makuu- ja olohuoneessa lämminsävyisen<br />

valonsa vuoksi. Hehkulamppu lämmittää<br />

myös huonetilaa, joten valaistuksessa käytetty<br />

sähkö hyödyntyy tilojen lämmityksessä.<br />

Huomio kylmäkalusteen<br />

energiamerkintään<br />

Kodin kylmäkalusteet käyttävät sähköä muita<br />

kodinkoneita runsaammin. Tuotekehityksen ansiosta<br />

niiden energiankulutus on kuitenkin pienentynyt,<br />

ja sähkönkulutuksen vähentymistä on<br />

vauhdittanut pakollinen energiamerkintä.<br />

Litteänäyttöinen tietokone<br />

kuluttaa vähemmän sähköä<br />

kuin kuvaputkellinen.<br />

A-luokan laite kuluttaa sähköä vähiten, B- ja<br />

C-luokkien laitteet enemmän. Uudet jääkaappipakastimet<br />

ovat yleisesti A-luokan laitteita.<br />

Koska teollisuus kehittää jatkuvasti yhä energiatehokkaampia<br />

laitteita, markkinoilla on myös<br />

AA-luokan ja jopa AAA-luokan laitteita.<br />

Kylmälaitteen häiriötön toiminta edellyttää<br />

riittävää ilman kiertoa laitteen ympärillä, eikä<br />

kylmälaitetta tulisi koskaan sijoittaa lieden tai astianpesukoneen<br />

viereen. Kyl-<br />

mälaitteen sijoittaminen liian<br />

lämpimään paikkaan lisää sen<br />

sähkönkäyttöä 10 - 20 prosenttia.<br />

– Jääkaappipakastin kannattaa<br />

vetää ulos seinustalta<br />

vähintään kerran vuodessa<br />

ja imuroida pölyt pois sen<br />

päältä ja takaa. Ilmankierto paranee ja energiankulutus<br />

pienenee, Jarmo Roiha muistuttaa.<br />

Pakastimen suosituslämpötila on -18 astetta,<br />

jääkaapin +5 astetta. Jokainen aste kylmempään<br />

lisää sähkönkulutusta viisi prosenttia.<br />

Uusi pesukone pesee tehokkaammin<br />

<strong>Energia</strong>merkintä on vauhdittanut myös pyykinpesukoneiden<br />

kehitystä, ja koneiden vedenkäyttö ja<br />

energiankäyttö on vähentynyt selvästi. Vielä 1980-<br />

Kylmälaitteissa jokainen<br />

aste kylmempään lisää<br />

sähkönkulutusta viisi<br />

prosenttia.<br />

luvun alussa koneiden vedenkäyttö oli kaksinkertainen<br />

tämän päivän koneisiin verrattuna.<br />

Kun pyykkiä pestään, ener giatehokkainta on<br />

pestä täysiä koneellisia. Kannattaa myös muistaa,<br />

että pesukoneen käyttö on<br />

taloudellisempaa kuin käsipyykki,<br />

ja konepestävät vaatteet<br />

ovat energian käytön kannalta<br />

suositeltavampia kuin<br />

arat, käsin pesemistä vaativat<br />

vaatteet.<br />

Vaatteita ei tulisi pitää kovin<br />

likaisiksi, jolloin ne tarvitsevat<br />

pitkän ohjelman koneessa mahdollisine<br />

esipesuineen. Usein pesemistä<br />

kaipaavat vaatteet, kuten<br />

esimerkiksi lenkkikamppeet, voi<br />

hyvin pestä pikaohjelmalla.<br />

Katkaise valmiustila<br />

Kodin pienlaitteet ja elektroniikka<br />

käyttävät yhdessä sähköä melkoisesti.<br />

Televisiot, kotiteatterit, tietokoneet<br />

ja nauhurit ovat usein jatkuvasti<br />

valmiustilassa. Esimerkiksi jatkuvassa<br />

valmiustilassa oleva videonauhuri<br />

käyttää sähköä vuodessa 100 kilowattituntia.<br />

Jos videonauhuri sammutetaan<br />

kokonaan heti katselun jälkeen,<br />

sähkönkulutus puolittuu.<br />

– Monelle kotiteattereiden suuri sähkönkulutus<br />

on yllätys. Valmiustilan kulutus<br />

on jopa 200 kilowattituntia vuodessa,<br />

Jarmo Roiha sanoo.<br />

Tietokoneesta kannattaa sammuttaa<br />

varsinkin näyttö, sillä se vie yllättävän paljon<br />

sähköä, vaikka se olisi näytönsäästäjätilassa.<br />

Litteänäyttöinen tietokone kuluttaa vähemmän<br />

sähköä kuin kuvaputkellinen ja säästää<br />

myös tilaa.<br />

<strong>Energia</strong>syöppö paljastuu mittarilla<br />

Jos sähkönkäyttösi on mielestäsi kovin suuri, kannattaa<br />

käydä <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n internetsivuilla<br />

laskemassa sähkönkäyttölas-<br />

kurilla, kuinka paljon keskimäärin<br />

sähköä pitäisi kulua<br />

omalla laitekannallasi ja<br />

huoneistokoollasi. Jos edelleen<br />

vaikuttaa, että sähköä<br />

kuluu liikaa, kannattaa ottaa<br />

yhteyttä <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n<br />

<strong>Energia</strong>keskukseen. Sieltä<br />

saat tarvittaessa lainaksi kotiin kulutusmittarin,<br />

joka paljastaa sähkösyöpöt laitteet.<br />

<strong>Energia</strong>keskuksessa tiedetään myös, miten<br />

paljon sähköä kodin eri laitteet keskimäärin kuluttavat,<br />

ja nähtävillä on monenlaisia energian<br />

käyttöön liittyviä taulukoita.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong> palvelee myös netissä.<br />

Online-palveluun rekisteröidytään asiakas- ja<br />

käyttöpaikkanumerolla, joka löytyy sähkölaskusta.

<strong>Energia</strong>a säästämällä<br />

säästät myös ympäristöä<br />

Eurot eivät ole ainut motiivi säästää energiaa.<br />

Monet kaihtavat tarpeetonta sähkönkulutusta<br />

ottamalla huomioon ympäristönäkökohdat.<br />

– Ainut tapa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen<br />

on polttoaineen vaihto tai<br />

energian kuluttamisen vähentäminen. Ilmastonmuutoksen<br />

hillitseminen on yhteisvastuullinen<br />

urakka, sanoo ympäristöasiantuntija<br />

Rauno Tolonen <strong>Helsingin</strong><br />

<strong>Energia</strong>sta ja muistuttaa, ettei hiilidioksidipäästöille<br />

ole vielä olemassa puhdistusjärjestelmiä.<br />

<strong>Energia</strong>nsäästöön on tulossa EU-tason<br />

ohjausta, esimerkiksi energiatodistusjärjestelmä,<br />

jossa rakennukset määritellään<br />

A-, B- tai C-luokkaan energiankulutuksen<br />

mukaan.<br />

– Tänä vuonna EU:ssa annetaan myös<br />

energiapalveludirektiivi, jossa määritellään<br />

muun muassa kansalliset energiansäästötavoitteet.<br />

Samalla energiayhtiöille on tu-<br />

lossa uusia velvoitteita. Tavoite on herättää<br />

markkinat toimimaan energiatehokkaammin<br />

ja lisätä esimerkiksi rakennusten energiakatselmuksia.<br />

Nykyisin sähkömarkkinalaki velvoittaa<br />

energiayhtiöitä energiansäästöön, ja<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong> on tehnyt kauppa- ja<br />

teollisuusministeriön kanssa vapaaehtoisen<br />

sopimuksen, jolla se sitoutuu edistämään<br />

energian järkevää käyttöä asiakkaat<br />

mukaan lukien.<br />

– Kulutus on juoksemassa karkuun,<br />

siksi energiatehokkuuteen on satsattava.<br />

On laskettu, että EU-alueella tarvittaisiin<br />

nykyisellä kulutuksella 60 prosenttia<br />

lisää tuotantokapasiteettia vuoteen 2020<br />

mennessä.<br />

– Päästöjen kasvu on saatava kuriin.<br />

Vaikka direktiivit kiristyvät, yksin Eurooppa<br />

ei kuitenkaan pelasta maailmaa,<br />

vaan siihen tarvitaan kaikkia maailman valtioita,<br />

Rauno Tolonen sanoo.<br />

Hehkulamppu lämmittää<br />

myös huonetilaa.<br />

<strong>Energia</strong>lampun käyttöikä on kymmenkertainen<br />

verrattuna hehkulamppuun.<br />

13

Tulikuuma rauta hehkuu punaisena ahjossa. Se<br />

käy läpi muodonmuutosta rautamötikästä siroksi<br />

saranaksi. Seppä Upi Anttila nostaa sen varmoin<br />

ottein alasimelle, vasara kilisee ja paukkuu<br />

rautaa vasten, käytetystä voimasta riippuen. Kipinät<br />

sinkoilevat ja sarana joutuu takaisin tulisille hiilille.<br />

Anttila päästää ahjoon puhaltimesta hieman<br />

ilmaa, liekit pöllähtävät. Tulen kanssa on aikaa<br />

myöten oppinut varovaiseksi. Hiljaisella miehellä<br />

on nauravat silmät ja mustat kädet.<br />

– Monen mutkan kautta olen kulkenut.<br />

Elämä on tähän pisteeseen kuljettanut, sanoo<br />

mies, josta piti alunperin tulla joko kirjailija tai<br />

merimies, mutta joka kuitenkin päätyi ennen sepäksi<br />

ryhtymistään laatuinsinööriksi Ruotsiin.<br />

Eihän tyypistä ota mitään selvää!<br />

– Niin no, tiedäthän, virta vie.<br />

Ohjeet lattiassa<br />

Anttila asui vuosia vaimonsa kanssa Ruotsissa ja<br />

teki laatuinsinöörin töitä. Sitten alkoi lama.<br />

– Kaikki loppui kuin seinään, kun tulimme takaisin<br />

Suomeen. Piti alkaa katsella muita hommia.<br />

14<br />

HÄN • RAUDAN KESYTTÄJÄ<br />

VIRRAN<br />

VIEMÄ<br />

Elämä kuljettaa, tuumaa Fiskarsin<br />

ruukkiin sepäksi päätynyt entinen<br />

laatuinsinööri Upi Anttila.<br />

Inka Töyrylä • Kuvat Väinö Teittinen<br />

Anttila ei koskaan aikaisemmin ollut kuvitellutkaan<br />

tekevänsä vielä jonain päivänä sepän töitä.<br />

Mutta sitten johdatus – kuten mies itse sanoo –<br />

astui peliin.<br />

– Joskus asiat vaan tulevat kohdalle.<br />

Anttila kävi taontakurssin Karjaalla, ja perusti<br />

Fiskarsin Takopajassa toimivan Sapeli-yrityksen<br />

vuonna 1992.<br />

Hetken mietittyään Anttila löytää yhtäläisyyksiä<br />

”entiseen elämäänsä” ja syitä kulkunsa<br />

suuntaan.<br />

– Olenhan minä aina vähän tämän tyyppisten<br />

juttujen kanssa ollut tekemisissä. Joskus<br />

ennen tietokoneita kaikki piirrettiin. Olen<br />

tehnyt kaikenlaisia tekniikkaan liittyviä kuvituksia,<br />

piirtänyt kuorma-autoja ja esineitäkin,<br />

kaikenlaisia piirroksia, lippusia, lappusia ja ohjeita.<br />

Ajatuksissani on sellainen tekninen logiikka,<br />

ja sitä vaaditaan hiukan sepän työssäkin,<br />

Anttila pohtii.<br />

Ahjon kylkeen on merkitty hiilellä mittoja<br />

ylös, on piirroksia ja suunnitelmia. Tavallisesti<br />

Anttila piirtää lattiaan uutta esinettä suunnitelles-<br />

saan. Paperit eivät pyöri turhaan jaloissa, ja piirros<br />

kuluu pois kun sitä ei enää tarvita.<br />

– Kaikissa töissäni on joku käytännöllinen<br />

ajatus, Anttila sanoo, ja näyttää maahan työnnettävää<br />

lyhtytelinettä, jonka varressa on reikä.<br />

– Kun tämä teline kaivetaan maahan, reikään<br />

laitetaan poikittain puikko. Talvella sitä ei sitten<br />

noin vain siirretäkään luvatta haudalta toiselle.<br />

Kahdenlaista arkea<br />

Takopajan tiskillä on tavaraa käsintaotuista nauloista<br />

saranoihin, kynttilänjaloista paperipainoihin<br />

ja pannunalusista korvankaivuulusikoihin.<br />

– Juu, se on sellainen perinteinen tuote. Entisaikaan<br />

Fiskarsin linkkuveitsissä oli aina mukana<br />

korvankaivuulusikka. Se oli silloin ennen tulitikkujen<br />

aikaa...<br />

Anttilan kesäpajassa on ovet aina auki. Ihmiset<br />

kulkevat edestakaisin, kuka tulee uteliaisuuttaan<br />

katsomaan, kuka näyttämään lapsille menneiden<br />

aikojen työtapoja. Kaikilla on jotakin sanottavaa.<br />

Jutustelu onkin osa sepän työnkuvaa ja<br />

asiakkaista Anttila saa energiansa.

– Jokainen tuo jotain tullessaan ja vie palan<br />

minua mennessään. Syksyllä tulee hiukan<br />

tyhjä olo, kun asiakkaat katoavat. Tämä<br />

loppuu kuin tykillä ampuen koulujen alkamiseen.<br />

Tyhjää oloa kestää pari viikkoa, sitten<br />

alkaa uudenlainen arki.<br />

Talvikausi on Anttilalle kehittelyaikaa.<br />

Ovet suljetaan, tiskit tyhjennetään. Aikaa käytetään<br />

paljon tulevien töiden ”fundeeraamiseen”<br />

sekä suurempiin tilaustöihin, joihin ei<br />

kesällä ole aikaa keskittyä. Suurimpia talviasiakkaita<br />

ovat erilaiset rakennuskohteet. Viime<br />

talvena hän takoi muun muassa remontoitavaan<br />

hotelliin uudet kaiteet. Miehen käsissä<br />

ovat saaneet muotonsa monen yksityiskodin<br />

pöydänjalat, tuolit ja takkaritilät. Kesälomansa<br />

seppä viettää vuodenvaihteen tienoilla.<br />

Karaistuneet kantapäät<br />

Anttila käyttää samoja työmenetelmiä, joita<br />

sepät ovat käyttäneet jo vuosisatoja. Työkalut<br />

ovat pysyneet prikulleen samanlaisina, ainoastaan<br />

käyttövoima on vaihtunut. Ennen ahjoon<br />

Seppä Upi Anttilan<br />

työmenetelmät ovat<br />

samat kuin vuosisatoja<br />

sitten. Myös työkalut ovat<br />

samanlaiset, ainoastaan<br />

käyttövoima on vaihtunut.<br />

poljettiin ilmaa palkeilla, nykyään homman<br />

hoitaa takahuoneeseen piilotettu sähkökäyttöinen<br />

puhallin. Pajassa palaa tuli ilman savua, sinisten<br />

liekkien keskellä, punaisessa ytimessä<br />

hehkuu lähemmäs parintuhannen asteen kuumuus.<br />

– Kädet ovat palaneet ja kantapäät kovettuneet,<br />

Anttila nauraa.<br />

Kantapäät?<br />

– Joo, näkisit vaan! Kyllä tämä on sellaista<br />

hommaa, joka opitaan vain tekemällä, kummankin<br />

kantapään kautta.<br />

Kun kerran Fiskarsissa ollaan, niin puukoista<br />

Anttilakin sepän uransa aloitti. Puukonteriä<br />

on nytkin kapsäkillinen tiskin alla. Mieluummin<br />

Anttila kuitenkin takoo jotain hieman<br />

haastavampaa.<br />

– Sellaiset työt ovat haastavia, joissa saa<br />

käyttää vanhoja tekniikoita kuten ahjohitsausta.<br />

Sellaiseen työhön tulee ihan erityistä voimaa ja<br />

tunnetta.<br />

Anttilan kädenjälki on suorapiirteistä ja selkeää.<br />

Krumeluurista hän ei pidä, eikä se suomalaiseen<br />

taontakulttuuriin kuulemma sovikaan.<br />

– Krumeluurit ja kiemurat tulevat Virosta<br />

ja Ruotsista. Siellä on eletty isoa elämää, barokkia<br />

ja muuta.<br />

Raakaa voimaa ja herkkyyttä<br />

Sepän työhön liitetään aina ripaus mystiikkaa,<br />

jolla on juurensa jo Kalevalassa.<br />

– Tietyllä tavalla tämä ala elää mystiikasta,<br />

mutta oikeasti sepän työ on kyllä pelkkää fysiikkaa,<br />

kemiaa ja tavallista elämää.<br />

Vaikka kyllä Anttilakin myöntää, että tulta<br />

voisi tuijottaa tuntikausia, jotain hypnotisoivaa<br />

siinä on.<br />

– Mutta en minä pajassa istu maailmaa parantamassa<br />

tulta tuijottamalla. Enemmän tulee<br />

pohdittua töitä. Yritän kehittää oman osaamisen<br />

puolta, aina se loppuu kuitenkin kesken. Joko<br />

osaaminen tai voima.<br />

Usein rauta taipuu köykäisesti, mutta toisinaan<br />

seppä saa mitellä voimiaan oikein olan<br />

takaa metallin kanssa. Teräksestä riippuu, tarvitaanko<br />

hellää ja herkkää hienovaraisuutta, yhtäkkistä<br />

räväkkyyttä ja raakaa voimaa, vai sitkeää<br />

kestävyyttä. Sepän tärkein ominaisuus ei<br />

kuitenkaan ole voima, vaan pitkäjänteisyys.<br />

Homma on hidasta. Puukonterä saattaa syntyä<br />

tunnissa, mutta saranapariin tunteja tarvitaan<br />

jo neljä tai viisi.<br />

Peltokävelijä ja raudantekijä<br />

Milloin Anttila ei ahkeroi pajallaan, hän hakkaa<br />

polttopuita. Nelihenkinen perhe kun asuu puulämmitteisessä<br />

talossa.<br />

– On kiva istua uunin ääressä, mies virnistää.<br />

Historiastakin Anttila on innostunut.<br />

– On sitä tullut harrastettua. Joskus aikaisemmassa<br />

elämässäni olen tehnyt ihan hienoja<br />

löytöjäkin, kivikautisia juttuja ja muuta. Olen<br />

vähän sellainen peltokävelijä.<br />

Takopajan ulko-ovella tulijaa tervehtii sinkkiämpärillinen<br />

perunan näköisiä mötiköitä, piikiveä<br />

tuluksia varten, joita Anttila takoo huvikseen.<br />

Raudan valmistustakin seppä on kokeillut.<br />

On kuulemma kivaa, mutta ei oikein lyö leiville.<br />

Yhden rautakilon valmistaminen järvimalmista<br />

kun vie kolme-neljä päivää aikaa.<br />

– Mutta hyvä harrastushan sekin on. Tulee<br />

tuntumaa sekä historiaan että materiaaliin.<br />

Muutkin harrastukset liippaavat arkityötä.<br />

On Puukkoseuran hallitusta ja seppäyhdistystä,<br />

yhteisnäyttelyitä muiden seppien kanssa ja niin<br />

päin pois. Kotiinsa Anttila ei sentään töitään vie.<br />

Paitsi valmiina tuoleina ja pöydänjalkoina.<br />

Insinööri ja seppä<br />

Nimi: Upi Anttila<br />

Ikä: 48<br />

Ammatti: Seppä<br />

Motto: Virta vie. Sellainen tila, jossa koko ajan<br />

olen. Tulee paljon uusia asioita, jotka vievät<br />

mennessään.<br />

Unelma: Pitkä vapaa.<br />

Tärkein sähkölaite: Ahjon puhallin<br />

<strong>Energia</strong>nlähde: Asiakkaat<br />

15

16<br />

RAVINTOLAN KULISSEISSA

RUOKAA<br />

KÄSITYÖNÄ<br />

Ravintolassa lautasella eteen tuotua annosta maistellessa harvalle tulee<br />

mieleen kuinka paljon työtä sen eteen on tehty. Ravintolan keittiössä kiire<br />

alkaa jo tunteja ennen ensimmäisen asiakkaan saapumista.<br />

Särkänlinnan 110 -paikkainen ravintolasali<br />

on tyhjä. Ulkona paistaa aurinko ja entisen<br />

linnoitussaaren valleilta aukeaa vertaansa<br />

vailla oleva merinäköala. Viereisellä<br />

väylällä riittää liikennettä. Suurimmat alukset<br />

suuntaavat kohti Tallinnaa, pienemmät tuskin<br />

niin kauas. Sää on niin tyyni, että purjeveneetkin<br />

joutuvat käyttämään konevoimaa. Kesäpäivä voisi<br />

tuskin olla hienompi. Iltapäivän aikaansaama<br />

rauhallinen mielikuva on kuitenkin harhaanjohtava.<br />

Muutaman tunnin kuluttua sali on ääriään<br />

myöten täynnä asiakkaita, joiden toiveet on toteutettava<br />

vähintään odotusten mukaisesti, usein<br />

jopa vielä paremmin. Keittiössä työ on alkanut jo<br />

tunteja aikaisemmin. Liemet kiehuvat, monitoimikone<br />

vaivaa taikinaa ja jääpalakone takoo jääkuutioita<br />

helteestä huolimatta.<br />

Vene tuo, vene vie<br />

Yhdysvene m/s Piper tuo ravintolan tukkukuorman<br />

rantaan. Valkoisiin styroksi-laatikoihin pakatut<br />

lohet ja siiat kyyditään maitokärryillä lehmusten<br />

reunustamaa mukulakivipolkua keittiön uumeniin.<br />

Vihannekset jäävät odottamaan seuraavaa<br />

hakukierrosta. Illan tarpeisiin riittää 25 kiloa<br />

lohta, mutta huomenna kalaa ja muita tarpeita on<br />

jälleen tilattava lisää. Saaressa sijaitsevan ravintolan<br />

tukkukuormat kulkevat mantereelta perille veneellä.<br />

Jos kuormasta puuttuu jotain, ei kauppamatka<br />

ole aivan yhtä helppo kuin maissa. Kokin<br />

on keksittävä varastoistaan vaihtoehtoinen ratkaisu<br />

puuttuvan tuotteen korvaamiseksi tai kurvattava<br />

kauppaan omalla veneellä.<br />

Antti Hentinen • Kuvat Harri Vaskimo<br />

Vallien suojaamalla pihalla kasvaa kukkakrassia ja<br />

tuoreita yrttejä keittiön tarpeisiin. Vastaistutetun<br />

raparperin varret on sen sijaan varattu henkilökunnan<br />

omaan piirakkaan. Ravintolapäällikkö Anna<br />

Selen esittelee ravintolan tiloja.<br />

– Periaatteessa koko vallien ympäröimä takapiha<br />

on anniskelualuetta. Aperitiivit ja alkuruoat<br />

on mahdollista syödä myös ulkona. Tilauksesta<br />

pakkaamme alkupalat picnic-koriin ja asiakkaat<br />

voivat nauttia alkupalat pihanurmella viltin<br />

päällä. Kauniilla säällä tämä vaihtoehto on ollut<br />

erittäin suosittu.<br />

Ravintolan keittiö edustaa suomalais-ranskalaista<br />

tyylisuuntaa, mutta ruoan kanssa ei olla<br />

kovin ehdottomia.<br />

– Asiakkaan toiveiden mukaan teemme myös<br />

muuta. Yksityistilaisuuksissa paistamme takapihalla<br />

vaikka makkaraa tai teemme kanawokkia, jos<br />

asiakas välttämättä niin haluaa, Selen nauraa.<br />

Ravintola Särkänlinnaa pyöritetään vajaan 15<br />

työntekijän voimin.<br />

– Puolet henkilökunnasta työskentelee keittiössä<br />

ja puolet salissa. Kaikki eivät tietystikään ole<br />

töissä yhtäaikaa, mutta kokonaismäärä pyörii viidentoista<br />

nurkilla.<br />

Keittiö on ravintolan sydän<br />

Keittiön puolella tutkitaan jääkaapin oveen kiinnitettyjä<br />

ennakkotilauksia. Illan seurueista suurimmat<br />

ovat tilanneet menunsa etukäteen, mutta<br />

eivät suinkaan kaikki. Keittiön on siis varauduttava<br />

toteuttamaan asiakkaiden toiveita lennossa koko<br />

listan leveydeltä. Joskus jopa sen ulkopuolelta.<br />

17

Keittiön vuoromestari Peter Ahti poistaa kalvoja<br />

poron fi leistä. Poro on toinen listan suosituimmista<br />

pääruuista. Toinen on lämminsavustettu<br />

lohi. Yli sadan asiakkaan tilauksia varten pääruoat<br />

on esivalmisteltava hyvissä ajoin.<br />

– Kerran eräs lapsi ihmetteli miksi laitamme<br />

ruokaa, vaikka ravintolassa ei ole vielä yhtään asiakasta,<br />

Ahti kertoo.<br />

Pikkulapsen saati sitten ravintolamaailman<br />

saloihin vihkiytymättömän on vaikea ymmärtää<br />

ennakkovalmistelujen määrää ja tarpeellisuutta.<br />

Myös alkupalat ja eri ruokalajien lisukkeet on<br />

saatava alulle hyvissä ajoin ennen asiakkaiden<br />

saapumista. Nollasta aloittaminen tilausten tullessa<br />

ei ole mahdollista.<br />

Keittiössä on kuuma. Hiki nousee otsalle<br />

väkisin. Kokkeja lämpötilasta tuskailu naurattaa.<br />

Kaikki kuusi virnuilevat, mutta silppuavat,<br />

pilkkovat ja leikkaavat veitset eivät pysähdy<br />

edes hetkeksi.<br />

– Eihän täällä ole vielä edes kuuma, uunin<br />

kimpussa häärivä Ahti kuittaa ja ottaa pitkän<br />

huikan vissystään.<br />

Poron lisäksi peltopyyt, siikafi leet, lohi ja savusilakat<br />

ovat aloittaneet matkansa kohti lautasia.<br />

Liemet kiehuvat hellalla ja jäätelökone vaivaa<br />

omatekoista jäätelöä.<br />

Ravintoloitsija Jukka-Pekka Repo tutkii tukkutilausta.<br />

Edellisen päivän tilauksessa on ollut<br />

toivomisen varaa. Perunat olivat liian suuria,<br />

porkkanat pieniä.<br />

18<br />

Kokin ammatti on viime vuosina noussut<br />

trendikkyysasteikolla huimasti. Muutamista kokeista<br />

on tullut jopa tunnettuja tv-kasvoja. Arkinen<br />

työ keittiössä on kuitenkin kaukana loistokkuudesta.<br />

– Keittäjän elämä on aika raskasta. Kuuma keittiö,<br />

vaativat asiakkaat ja jatkuva kiire. Tämä on ehdottomasti<br />

kutsumusammatti, Peter Ahti toteaa.<br />

Käsityötä alusta loppuun<br />

Esivalmistelujen ohessa liedellä valmistuu myös<br />

henkilökunnan ruoka. Ahti lisää pataan vasta siivotuista<br />

poron fi leistä jääneitä paloja.<br />

– Keittäjän ammattitaito on pitkälti myös sitä,<br />

että raaka-aineista mitään ei mene hukkaan. Tavalla<br />

tai toisella kaikki tulee käytettyä.<br />

Reilua tuntia ennen ensimmäisten asiakkaiden<br />

saapumista keittiön lämpötila on noussut<br />

kymmenellä asteella. Lattia käy liukkaaksi ja<br />

työtahti kiristyy. Ulkopuoliset ovat auttamattomasti<br />

tiellä. Väistääpä suuntaan tai toiseen, niin<br />

aina on jonkun edessä.<br />

Salin puolella on tapahtunut ihmeitä. Koko<br />

ruokasali on saanut uuden ilmeen. Pöydät on järjestelty<br />

uudestaan ja peitetty valkoisilla liinoilla.<br />

Lasit ja lautaset ovat paikoillaan ja tarjoilijat kokoontuvat<br />

ravintolapäällikkö Anna Selenin johdolla<br />

palaveriin, jossa käydään läpi edellisen<br />

illan palaute ja edessä olevan illan työt. Palaute<br />

on ollut myönteistä eikä tuleva iltakaan vaikuta<br />

poikkeuksellisen vaikealta.<br />

Keittiössä on kuuma kuin huonossa<br />

saunassa. Uunit, liedet ja kuumuutta<br />

vastaan kamppailevat kylmäkoneet<br />

hohkaavat lämpöä, joten<br />

työvuoron aikana on juotava<br />

litroittain. Pääruokia esivalmisteleva<br />

vuoromestari Peter Ahti juo illan<br />

ensimmäistä vissyään.<br />

– Asiakkaita on tänään paljon, mutta niin on<br />

meitäkin. Avataan kaikki ikkunat jo tässä vaiheessa.<br />

Ulkona on kuuma. Ja muistakaa hymyn<br />

merkitys asiakaspalvelutyössä, Selen muistuttaa.<br />

Vaikka sali on asiakkaita vaille valmis, on tarjoilijoillakin<br />

vielä paljon tehtävää kukkien kastelusta<br />

pihakalusteiden pyyhkimiseen. Kun yhdysvene<br />

saapuu laituriin ensimmäisten asiakkaiden<br />

kanssa, on kaiken oltava valmista.<br />

Ulkona paukkuvat tykit. Puolustusvoimien<br />

harjoitusalueet ovat kilometrien päässä, mutta siitä<br />

huolimatta ravintolan ikkunat helisevät. Pauke ei<br />

kuitenkaan hidasta työtahtia. Häiriötekijöihin on<br />

selvästi totuttu. Ravintoloitsija ja keittiöpäällikkö<br />

maistelevat porolle tarkoitettua kastikepohjaa.<br />

– Lisää hapokkuutta?<br />

– Ei. Kyllä se tulee.<br />

– Joo. Tulee. Tää on hyvä.<br />

– On?<br />

– On, on.<br />

Ensimmäiset asiakkaat saapuvat<br />

Henkilökunnan ruoka on valmis. Ensimmäisinä<br />

syömään ehtivät tarjoilijat. Keittiössä valmistelut<br />

ovat vielä kesken, joten porrastettu ruokailu sopii<br />

kaikille paremmin kuin hyvin. Keittiössä tuoksuu<br />

herkulliselle, mutta lämpötila hipoo tuulettimista<br />

huolimatta huonon saunan rajoja. Jatkuvan<br />

hikoilun lisäksi kurkkua kuivaa. Päivän aikana<br />

keittiössä kuluu litroittain vissyä. Juomahuoltoon<br />

suhtaudutaan vakavasti. Jos ei juo, ei jaksa.

Vaikka keittiössä on jatkuva kiire, pysyvät<br />

pöydät ja tasot hämmästyttävän puhtaina. Tiskilinjasto<br />

vetää vauhdilla, eikä tiskaaja juuri ehdi<br />

pysähtymään.<br />

Puoli kuuteen mennessä kaikki ovat ehtineet<br />

syömään. Ensimmäiset asiakkaat saapuvat<br />

saliin. Radio vaiennetaan ja tehosekoitin viedään<br />

takahuoneeseen surisemaan. Keittiössä<br />

kaikki on valmista, kun tarjoilija tuo ensimmäisen<br />

tilauksen keittiöön.<br />

– Nyt se alkaa, Peter Ahti toteaa.<br />

Savustuspönttö tuprauttaa keittiön sakeaksi<br />

savusta. Ensimmäiset lohet ovat pian valmiita.<br />

Annokset valmistuvat lennossa keittiön pitkälle<br />

pöydälle, josta tarjoilijat nostavat ne suurille tarjottimille.<br />

Kello kilahtaa ja kabinettiin asettautuneen<br />

seurueen 17 lohiannosta ovat valmiit.<br />

Tarjoilijat suuntaavat letkassa portaita pitkin<br />

saliin. Ilta voi alkaa .<br />

Historiallinen ravintolasaari<br />

<strong>Helsingin</strong> Kaivopuiston edustalla sijaitsevalla Särkän saarella on<br />

pitkä ja värikäs historia. Vuosien saatossa saarella on sodittu, kärsitty<br />

vankeustuomioita, urheiltu, purjehdittu ja syöty hyvin.<br />

Särkän saari sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä<br />

Kaivopuiston rannasta, eikä Suomenlinnakaan ole sen kauempana.<br />

Silti saari on useimmille helsinkiläisille lähes tuntematon.<br />

Kaivopuiston rannasta katsottuna se sulautuu Suomenlinnan<br />

siluettiin lähes täydellisesti. Aikanaan Särkän saari oli oleellinen<br />

osa Viaporin, eli nykyisen Suomenlinnan linnoitusta. Sen<br />

kahden bastionin suojista valvottiin viereisen Särkän salmen<br />

liikennennttä Ruotsin vallan aikana.<br />

Suomen siirtyessä Venäjän vallan alaisuuteen muuttui myös<br />

Särkän saaren käyttötarkoitus. Siitä tehtiin tarkkaan vartioitu<br />

vankila, joka erikoistui poliittisten vankien säilyttämiseen. Itsenäisyyden<br />

myötä Särkän rooli vankilana päättyi ja jo vuonna<br />

1923 se vuokrattiin kokonaisuudessaan vuotta aikaisemmin<br />

Illan ensimmäiset annokset ovat<br />

valmiit. Harvalle tulee mieleen,<br />

että ruokien saapuessa pöytään<br />

on keittiössä aherrettu niiden<br />

eteen jo useampi tunti. Huolelliset<br />

esivalmistelut ovat onnistuneen<br />

aterian ehdoton edellytys.<br />

perustetun suomenkielisen pursiseura Merenkävijoiden kotisatamaksi.<br />

Samalla vuokralaiset velvoitettiin kunnostamaan saaren<br />

ympäristö sekä linnoitukset. Vuonna 1952 Särkkä toimi <strong>Helsingin</strong><br />

olympialaisten purjehduskeskuksena. Vuosien saatossa<br />

rapistunut linnakesaari on vähitellen entisöity uuteen uskoon ja<br />

Särkän saari on jopa liitetty arvostettuun UNESCON Maailmanperintöluetteloon.<br />

Nykyään saarella on useampia käyttötarkoituksia.<br />

Se on edelleen Merenkävijöiden kotisatama ja telakka,<br />

mutta osa saaresta on pyhitetty myös á la carte ravintola Särkänlinnan<br />

käyttöön. Linnoituksen tiloihin rakennettu ravintola<br />

palvelee asiakkaita kesäkauden, eli toukokuun alusta syyskuun<br />

puoliväliin. Entisen linnoituksen kurtiini, eli bastionit yhdistänyt<br />

katettu siltarakennelma vinoine lattioineen, toimii nykyisen<br />

ravintolan salina.<br />

Lisätietoja ravintolasta ja pursiseurasta osoitteista<br />

www.palace.fi ja www.merenkavijat.fi<br />

19

20<br />

SÄHKÖPOSTI<br />

Lisäys sähkön alkuperämerkintään<br />

Valtioneuvoston asetus velvoittaa sähköyhtiöt<br />

kertomaan, mistä energialähteistä niiden<br />

myymä sähkö on peräisin. Sähkön alkuperämerkintään<br />

on nyt lisätty sähköpörssin ja Euroopan<br />

talousalueen ulkopuolelta hankitun<br />

sähkön osuudet. Seuraavat tiedot näkyvät<br />

asiakkaiden laskuissa:<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n vuonna 2004 hankkiman<br />

sähkön tuotanto jakaantui eri energialähteiden<br />

kesken seuraavasti:<br />

• maakaasu 51 %, kivihiili 25 %, ydinvoima<br />

17 % ja uusiutuvat 7 %<br />

• <strong>Helsingin</strong> alueella tuotetusta sähköstä<br />

84 % oli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa<br />

(CHP).<br />

• Sähköpörssistä ja Venäjältä hankitun<br />

sähkön osuus oli alle 4 % koko hankinnasta.<br />

Lisätietoa sähkön alkuperästä ja ominaispäästöistä löytyy<br />

osoitteessa www.helsinginenergia.fi<br />

Muista sähkösopimus!<br />

Kun muutat, muistathan tehdä sähkösopimuksen<br />

hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa<br />

ennen muuttopäivää. Samalla voit irtisanoa<br />

vanhan sähkösopimuksesi. Vaikka<br />

muuttaisit toiselle paikkakunnalle, voit ottaa<br />

meiltä sähköt ”mukaasi”. <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong><br />

myy sähköä koko Suomeen!<br />

Sähkösopimuksen voit tehdä soittamalla asiakaspalveluumme,<br />

puhelin 010 802 802 (ma-pe klo 8-20) tai asioimalla internetsivuillamme<br />

www.helsinginenergia.fi . Ilmoita samalla Plussakorttisi<br />

numero, niin saat sähköstäsi Plussa-pisteitä.<br />

<strong>Energia</strong>tietoutta kasiluokkalaisille<br />

Joka vuosi peruskoulujen 8. luokan oppilaat<br />

pääsevät opettajiensa kera vierailemaan johonkin<br />

Uudenmaan alueen energiakohteeseen.<br />

Mahdollisuuden tarjoaa jo 15 vuotta toiminut<br />

<strong>Energia</strong>a Uudellamaalla -projekti, jonka tavoitteena<br />

on tutustuttaa oppilaat omaan energiayhtiöön<br />

ja sen eri työtehtäviin. Samalla oppilaita<br />

pyritään kannustamaan luonnontieteiden ja<br />

tekniikan opiskeluun ja näin houkuttelemaan<br />

alalle. Oppilaat ja opettajat saavan aimo annoksen<br />

tietoa energia- ja ympäristöasioista ja materiaalia<br />

oppituntiensa tueksi.<br />

Mieluisin kohde varataan aina keväisin 21<br />

vaihtoehtoisesta paikasta internetin kautta.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n omia kohteita on kaikkiaan<br />

seitsemän, mm. Salmisaaren ja Vuosaaren<br />

voimalaitokset, Sähkötalo ja museovesivoimala.<br />

Tänä keväänä <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n vierailukoh-<br />

Katajanokalla kaukoluetaan<br />

Katajanokalla vajaa seitsemänsataa kotitaloutta<br />

on vuoden ajan saanut sähkölaskunsa<br />

toteutuneen kulutuksen mukaan.<br />

Keväällä 2004 Katajanokan asukkailta tiedusteltiin<br />

halukkuutta osallistua sähkön laskutuskokeiluun,<br />

jossa kaikki laskut perustuvat<br />

toteutuneeseen kulutukseen. Mukaan<br />

lähti noin 700 kotitaloutta.<br />

Viime keväänä kokeiluun osallistuneilta<br />

asukkailta kyseltiin käyttökokemuksia vuoden<br />

ajalta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet<br />

Jakokaapit osaksi tilataidetta<br />

Neljän helsinkiläisen koulun, Pukinmäen alaasteen,<br />

Pukinmäen peruskoulun, Kotinummen<br />

ala-asteen sekä Tölö gymnasiumin oppilaat<br />

ovat kuvittaneet alueen perinteisen harmaat<br />

jakokaapit. Kuvitukseksi nostettiin koulun lähiympäristöstä<br />

jokin oppilaille merkityksellinen<br />

yksityiskohta, jonka he kuvasivat digikameralla.<br />

Valitut kuvat siirrettiin polykarbonaattilevylle<br />

ja asennettiin paikoilleen jakokaappeihin ilahduttamaan<br />

alueella kulkevia ihmisiä.<br />

Jakokaappien kuvitus on osa Taideteollisen<br />

korkeakoulun sekä <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n yhteistä<br />

taide- ja ympäristöprojektia. Projektin tavoitteena<br />

on hyödyntää tuiki tarpeelliset mut-<br />

Tallennamme asiakaspuhelut<br />

Asiakaspalvelun parantamiseksi tallennamme seuraaviin<br />

palvelunumeroihin tulevat puhelut: kotitaloudet 010 802 802,<br />

yritykset 010 802 803, sähkömittarilukemien vastaanotto<br />

010 802 804, ulkovalaistusviat 010 802 806 ja kaukolämmön<br />

teissa kävi kaikkiaan 2268 oppilasta Helsingistä<br />

ja muualta Uudeltamaalta.<br />

Joka vuosi <strong>Energia</strong>a Uudellamaalla -projekti<br />

tuottaa samannimisen lehden, joka sisältää energia-<br />

ja ympäristöasioiden lisäksi myös viihteellisen<br />

osion. Lehti jaetaan aina syksyisin yhdeksäsluokkalaisille.<br />

<strong>Energia</strong>a Uudellamaalla -projektissa<br />

on mukana kymmenen eri energiayhtiötä.<br />

Lisätietoja:<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>, <strong>Energia</strong>keskus,<br />

Marja Einesalo, p. (09) 617 2727<br />

olivat sitä mieltä, että uusittu laskutus vastasi<br />

heidän odotuksiaan ja laskuja pidettiin pääosin<br />

selkeinä. Kulutukseen perustuvan laskutuksen<br />

vaikutusta sähkön käyttöön ei koettu<br />

suureksi. Lähes kaikki vastaajat halusivat<br />

saada laskut jatkossakin lukulaskuina. Osa<br />

vastanneista toivoi laskuihin vertailutietoja<br />

ja sähkön kulutuksen käyttötietoja.<br />

Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin<br />

Stockmannin 50 € lahjakortti. Voittajan nimi<br />

löytyy <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n verkkosivuilta.<br />

ta tylsähkön näköiset jakokaapit tuomalla niihin<br />

arjen estetiikkaa ja tilataidetta. Tavoitteena<br />

on myös, että jakokaapit koettaisiin tärkeinä<br />

eikä niitä töhrittäisi spraymaaleilla. <strong>Helsingin</strong><br />

<strong>Energia</strong>lle jakokaappien ulkonäön parantaminen<br />

on osa yhteiskuntavastuuta ja hyvää naapuruutta.<br />

Helsingissä on yhteensä noin 7000<br />

sähkönjakokaappia siirtämässä sähköä kaapeliverkosta<br />

asuinrakennuksiin ja liiketiloihin.<br />

Uudistettuihin jakokaappeihin kannattaa käydä tutustumassa<br />

pyöräillen tai kävellen:<br />

Pukinmäen ala-aste, Pieksupolku 5<br />

Tölö gymnasium, Sandelsgatan 3<br />

Kotinummen ala-aste, Kotinummentie 3<br />

Pukinmäen peruskoulu, Kenttätie<br />

jakeluhäiriöt 010 802 808.<br />

Näin voimme tarvittaessa tarkistaa, mitä asiakkaan kanssa on<br />

sovittu. Tallenteita voidaan käyttää myös koulutustarkoituksiin.

Voimajohtoalueiden<br />

maisemat kuntoon<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong> kehittää <strong>Helsingin</strong> alueen<br />

voimajohtoalueita muuttamalla ne<br />

erilaisiksi puisto- ja niittyalueiksi yhteistyössä<br />

<strong>Helsingin</strong> Rakennusviraston Katu-<br />

ja puisto-osaston kanssa. Tavoitteena on<br />

saada johtoalueet yleisilmeeltään siisteiksi<br />

ja hoidetun näköisiksi sekä kehittää kaupungin<br />

asuinympäristöä viihtyisäksi luonnon<br />

monimuotoisuutta vaalien. Tärkeää<br />

on myös johtoalueiden mukautuminen<br />

muuhun ympäristöön.<br />

Kehitystyö aloitetaan johtoalueiden<br />

kartoituksella, joka tehtiin tämän kesän<br />

aikana. Alueet luokitellaan nykytilanteen<br />

mukaan huomioiden maisema- ja luontoarvot<br />

sekä lajisto. Kartoituksen pohjalta<br />

voimajohtoalueella mietitään sopivia kohteita,<br />

joissa alueesta saataisiin viihtyisämpi.<br />

Tulevaisuudessa voimajohtoalueet tullaan<br />

ottamaan mukaan Katu- ja puisto-osaston<br />

luonnonhoidon suunnitteluun.<br />

Voimajohtoalueita on mahdollista hyödyntää<br />

monin eri tavoin, kuten puisto- ja<br />

niittyalueina. Niille voidaan rakentaa myös<br />

erilaisia toiminnallisia alueita, kuten maastoreittejä,<br />

koirapuistoja ja viljelypalstoja.<br />

Joidenkin alueiden osalta voimajohtoalueet<br />

tulevat säilymään pienpuustoalueina,<br />

joten säännöllisistä raivauksista ei täysin<br />

voida luopua.<br />

Päämääränä kehityshankkeella on<br />

saada voimajohtoalueet pysyvästi viihtyisiksi.<br />

Tämä vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä<br />

suunnittelijoiden kanssa. Tavoitetila<br />

saavutetaan vuoteen 2016 mennessä,<br />

kun kaikki voimajohtoalueet on huomioitu<br />

<strong>Helsingin</strong> kaupungin luonnonhoitosuunnitelmassa.<br />

Lisätietoja: http://www.helsinginenergia.fi/media/<br />

arkisto/luonnonhoitosuunnitelma.html<br />

Nykyisen Satamakadun ja Katajanokan<br />

puiston kohdalla Uspenskin<br />

katedraalin kupeessa oli vielä sen<br />

valmistumisen aikoihin (v. 1868)<br />

ränsistynyt hökkelikylä.<br />

Maineeltaan arveluttava Katajanokka<br />

Katajanokka houkutteli aikoinaan puoleensa kaupungin köyhimpiä asukkaita.<br />

1800-luvun lopulla aluetta alettiin siistiä nykyiseen kuosiinsa.<br />

Katajanokka kasvoi vielä 1600-luvulla tiheää<br />

metsää. Asutusta ei ollut, mutta niemen kärjessä<br />

oli tullitupa ja nykyisen Kasinon alueella toimi<br />

tiilitehdas. Kallioiden laella humisivat Suomen<br />

ensimmäiset tuulimyllyt, ja itäosien maat<br />

oli vuokrattu kaupunkilaisille laitumiksi.<br />

<strong>Helsingin</strong> Kruununvankila valmistui Katajanokalle<br />

vuona 1749. Seuraavalla vuosisadalla<br />

elämä ”Skatalla” alkoi vilkastua. Alueelle rakennettiin<br />

kaksikin uutta vankilaa sekä asumuksia<br />

venäläisille sotilaille, jotka aikaisemmin oli pakkomajoitettu<br />

kaupunkilaisten koteihin. Porvaristo<br />

valitti taloissaan majailevista venäläisistä<br />

keisarille asti. Asia ratkaistiin rakentamalla<br />

kaupunkiin useita kasarmirakennuksia. Katajanokan<br />

Merikasarmi rakennettiin C. L. Engelin<br />

suunnitelmien mukaan 1816–1820.<br />

Alkuvuosina kasarmissa pidettiin ortodoksisia<br />

jumalanpalveluksia, kunnes Pyhän<br />

Kolminaisuuden kirkko valmistui vuonna<br />

1827. <strong>Helsingin</strong> ortodoksisen seurakunnan<br />

pääkirkko Uspenskin katedraali rakennettiin<br />

Katajanokan kallion huipulle vuosina 1862–<br />

1868. Rakentamisessa tarvittavat tiilet tuotiin<br />

Ahvenanmaalta Bomarsundin linnoituksesta,<br />

joka oli tuhoutunut Krimin sodassa.<br />

Katajanokka oli 1800-luvulla <strong>Helsingin</strong> tiheimmin<br />

asuttua seutua, maineeltaan arveluttava<br />

ja tunnettu epämääräisistä salakapakois-<br />

WANHAAN AIKAAN<br />

taan. Alue oli kaupungin köyhimpien asukkaiden<br />

suosiossa, sillä tonttien hinnat olivat kallioisen<br />

ja epätasaisen maaston vuoksi alhaisia.<br />

Katajanokalle olikin noussut heti vuosisadan<br />

alussa pienten turvekattoisten puutalojen hallitsema<br />

hökkelikylä. Ränsistyneet aidat pitivät<br />

kotieläimet pihapiirissä ja sudet loitolla.<br />

1817 Katajanokalle perustettiin niin sanottu<br />

köyhäinkoulu, <strong>Helsingin</strong> ensimmäinen<br />

”tavallisen kansan” lapsille tarkoitettu koulu.<br />

Aleksis Kiven tiedetään käyneen tätä koulua<br />

parin vuoden ajan 1840-luvulla.<br />

Alueella asui merimiehiä, kalastajia, venäläisiä<br />

sotilaita, kauppiaita vaimoineen. Perheet<br />

olivat isoja ja monet pitivät vuokralaisia saadakseen<br />

lisätuloja. Asukkaat häädettiin, kun alueelle<br />

alettiin rakentaa uusia kivitaloja 1870-luvulla.<br />

Moni muutti Punavuoreen ja Kamppiin.<br />

Katajanokka alkoi siistiytyä pikkuhiljaa.<br />

Vuosisadan lopulla käytiin tiukkaa kädenvääntöä<br />

siitä, tulisiko alueelle uusi kivinen kaupunginosa<br />

vai laajennettaisiinko kauppa- ja satamatoimintaa.<br />

Murrosaikaan alettiin rakentaa<br />

aivan Uspenskin katedraalin taakse loisteliasta<br />

kivitaloa, johon tuli myös Katajanokan ensimmäiset<br />

sähkövalot vuonna 1886. Taloon asennettiin<br />

noin sata lamppua, joihin saatiin sähköä<br />

ajan tavan mukaan vain iltaisin ja aamuisin.<br />

Lähde: Sauli Seppälä, <strong>Helsingin</strong> Kaupunginmuseo<br />

Tällä palstalla kerrotaan tuttujen helsinkiläisten kaupunginosien historiasta.<br />

<strong>Helsingin</strong> kaupunginmuseon kuva-arkisto<br />

21

SÄHKÖN MYYNTIHINNAT NOUSEVAT 1.10.2005 ALKAEN<br />

Korotukset koskevat toistaiseksi voimassa<br />

olevia sopimuksia. Sähkötuotteiden energiahinnat<br />

nousevat noin 0,3 c/kWh, perusmaksut<br />

eivät muutu. Hinnankorotusten<br />

perusteena on sähkön hankintakustannusten<br />

nousu. Hinnanmuutokset eivät edellytä<br />

asiakkaalta mitään toimenpiteitä.<br />

Yleissähkön myyntihinnan energiamaksu nousee<br />

0,30 senttiä kilowattitunnilta. Perusmaksu ei<br />

muutu. Hinta palaa ennen kevään hinnanalennusta<br />

voimassa olleelle hintatasolle. Tyypillisen kerrostaloasukkaan<br />

(vuosikäyttö 2 000 kWh) sähkön myyntihinta<br />

nousee 6 euroa vuodessa ja on korotuksen jälkeen<br />

noin 105 euroa vuodessa. Myyntihinta nousee<br />

6,0 % ja korotus kokonaissähkölaskuun (sisältäen<br />

myynnin ja siirron) on 3,1 %.<br />

Tyypillisen omakotitaloasukkaan (vuosikäyttö<br />

5 000 kWh, ilman sähkölämmitystä) sähkön<br />

myyntihinta nousee 15 euroa vuodessa ja on korotuksen<br />

jälkeen noin 239 euroa vuodessa. Myyntihinta<br />

nousee 6,7 % ja korotus kokonaissähkölaskuun<br />

(sisältäen myynnin ja siirron) on 3,5 %.<br />

Aika- ja kausisähkötuotteiden energiamaksut<br />

nousevat noin 0,3 senttiä kilowattitunnilta. Perusmaksut<br />

eivät muutu. Tyypillisen sähkölämmitteisen<br />

omakotitalon (vuosikäyttö 18 000 kWh) sähkön<br />

myyntihinta nousee noin 56 euroa vuodessa ja<br />

on korotuksen jälkeen noin 728 euroa vuodessa.<br />

Myyntihinta nousee 8,2 % ja korotus kokonaissähkölaskuun<br />

(sisältäen myynnin ja siirron) on<br />

4,1 %. Hinta nousee 5,5 % korkeammalle tasolle<br />

kuin mitä se oli ennen kevään hinnanalennusta.<br />

Ympäristöpennisähkötuotteiden myyntihinnat<br />

nousevat vastaavasti.<br />

Sähkön kokonaishinta muodostuu sähkön<br />

myyntihinnasta ja siirtohinnasta. Sähkön myyntihinta<br />

on noin puolet sähkön kokonaishinnasta.<br />

Yleissähkön sekä aika- ja kausisähkön uudet<br />

hinnat ovat oheisessa hinnastossa. Ohjatun yösähkön<br />

asiakkaille on lähetetty hinnankorotusilmoitus<br />

ja uudet hinnat kirjeitse elokuun lopussa.<br />

Sähkön hankintakustannukset nousseet<br />

Hinnankorotuksen perusteena on sähkön hankintakustannusten<br />

nousu. Hinnanmuutos perustuu<br />

sähköntoimitusehtojen kohtaan 13.3. ja<br />

sähkönmyyntiehtojen kohtaan 8.3.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n www-sivuilla on asiakkaiden<br />

käytössä hinnanmuutoslaskuri, jolla hinnankorotuksen<br />

vaikutuksen voi laskea omilla sähkönkäyttötiedoillaan.<br />

Sähkön siirtohintoja ei muuteta tässä yhteydessä.<br />

22<br />

SÄHKÖ • HINNANKOROTUS<br />

SÄHKÖN MYYNTIHINNASTO VAKITUISEEN ASUMISEEN<br />

JA VAPAA-AJAN ASUNTOIHIN 1.10.2005 ALKAEN<br />

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22%. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi. Hinnat eivät sisällä sähkön siirtoa.<br />

Yleissähkö<br />

Perusmaksu €/kk <strong>Energia</strong> c/kWh<br />

1,35 4,45<br />

Aikasähkö<br />

Aikasähkö<br />

Perusmaksu<br />

Päivä<br />

Yö<br />

(yöaikatunteja/vko)<br />

€/kk<br />

c/kWh<br />

c/kWh<br />

A (85–120) 2,00 4,83 3,48<br />

D (40–84) 2,00 4,25 3,48<br />

Sovellettava aikasähkötuote riippuu paikallisen verkonhaltijan aikajaon viikoittaisten yöaikatuntien<br />

määrästä, joka on ilmoitettu sulkeissa. Tällä hetkellä Aikasähkö A:n mukainen yöaikatuntimäärä<br />

on käytössä <strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong>n ja Vantaan <strong>Energia</strong>n alueilla. Muilla alueilla on käytössä Aikasähkö<br />

D:n mukainen yöaikatuntimäärä.<br />

Kausisähkö<br />

Perusmaksu €/kk Talvipäivä c/kWh Muu aika c/kWh<br />

2,00 4,71 3,57<br />

Ympäristöpennisähkö<br />

Ympäristöpenni-yleissähkön perusmaksu on 3,03 €/kk. Ympäristöpenni-aika- ja -kausisähkön perusmaksu<br />

on 3,68 €/kk. <strong>Energia</strong>hinnat ovat samat kuin vastaavissa normaalituotteissa.<br />

SÄHKÖN MYYNTI- JA SIIRTOHINNASTO KOTITALOUKSILLE<br />

HELSINGISSÄ 1.10.2005 ALKAEN<br />

Yleissähkö<br />

Sähkön myynti Sähkön siirto* Kokonaishinta<br />

Perusmaksu €/kk 1,35 1,90 3,25<br />

<strong>Energia</strong>maksu c/kWh 4,45 3,64 8,09<br />

Aikasähkö A<br />

Sähkön<br />

myynti<br />

Sähkön<br />

siirto*<br />

Kokonaishinta<br />

Arkipäiväenergia c/kWh 4,83 4,23 9,06<br />

Yö- ja pyhäpäiväenergia c/kWh<br />

Perusmaksu €/kk<br />

3,48 2,58 6,06<br />

Pääsulake enintään 80 A<br />

2,00 8,54 10,54<br />

• 100–125 A<br />

• 160 - 200 A<br />

• yli 200 A<br />

Hinnat sisältävät arvonlisäveron (22 %). Hinnat<br />

ovat voimassa toistaiseksi. Siirtohinta on ilmoitettu<br />

sisältäen veroluokan 1 arvonlisäverollisen<br />

sähköveron, joka on 0,906 c/kWh.<br />

Ympäristöpenni-yleissähkön myynnin perusmaksu<br />

on 3,03 €/kk. Ympäristöpenni-aikasähkö<br />

A:n myynnin perusmaksu on 3,68 €/kk.<br />

Kokonaishintojen perusmaksut ovat vastaavasti<br />

suuremmat. <strong>Energia</strong>hinnat ovat samat kuin<br />

vastaavissa normaalituotteissa.<br />

2,00<br />

2,00<br />

2,00<br />

30.50<br />

69.54<br />

108,58<br />

* Sähkön siirtohinnat eivät muutu tässä yhteydessä<br />

32,50<br />

71,54<br />

110,58<br />

Arkipäiväenergian hinta on voimassa arkipäivinä<br />

maanantaista perjantaihin klo 7–20. Yö-<br />

ja pyhäpäiväenergian hinta on voimassa muina<br />

aikoina, sekä vappuaattona, juhannusaattona,<br />

jouluaattona ja uudenvuodenaattona.<br />

Yleissiirron uusilla asiakkailla suurin sallittu pääsulakekoko<br />

on 3 x 63 A. Aikasiirron uusilla asiakkailla<br />

suurin sallittu pääsulakekoko on 3 x 200 A.

[c/kWh]<br />

Sähkölämmittäjän sähkön hinta vuodesta 1997<br />

Vuosikäyttö 18000 kWh, hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %<br />

5.0<br />

4.5<br />

4.0<br />

3.5<br />

3.0<br />

2.5<br />

2.0<br />

1.5<br />

1.0<br />

0.5<br />

0.0<br />

tammi 97<br />

Koko maan maan keskiarvo keskiarvo<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong> <strong>Energia</strong><br />

Sähköpörssin Sähkön tukkuhinta vuodelle 2006 2006<br />

heinä 97<br />

tammi 98<br />

heinä 98<br />

tammi 99<br />

heinä 99<br />

tammi 00<br />

heinä 00<br />

tammi 01<br />

PÄÄSTÖKAUPALLA MERKITTÄVÄ<br />

VAIKUTUS SÄHKÖN TUKKUHINTAAN<br />

Sähkön tukkuhinnan muutoksia on viime vuosina<br />

totuttu perustelemaan veden vähyydellä<br />

tai runsaudella Pohjoismaisissa vesivarastoissa.<br />

Vuoden alussa alkaneesta päästökaupasta on myös<br />

tullut merkittävä tukkuhintaan vaikuttava tekijä.<br />

Vesitilanne normaalia parempi<br />

Vesitilanne, jossa on huomioitu vesialtaat ja<br />

maahan sitoutunut vesi, Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla<br />

on koko vuoden ollut normaalia<br />

parempi, kun vertaillaan vuosien 1993-2003<br />

keskiarvoon. Vuoden 2002 syksyllä alkanut kuivempi<br />

vesitilanne on siis jäänyt taakse. Syksyn<br />

sateet ovat kuitenkin vielä edessäpäin, joten tulevan<br />

talven ja ensi vuoden vesitilanteesta ei ole<br />

vielä tarkkaa tietoa.<br />

Vesitilanne vaikuttaa edelleen merkittävästi<br />

tukkusähkön hintaan. Keskimääräistä parempi vesitilanne<br />

on hillinnyt tukkusähkön hinnannousua.<br />

Markkinoiden kannalta hankalin tilanne olisi<br />

huono vesitilanne ja päästöoikeuden korkea hinta.<br />

Päästöoikeuden hinta noussut merkittävästi<br />

Vuoden alussa alkanut EU-tasolla käytävä kauppa<br />

hiilidioksidin päästöoikeuksista on nostanut alkuvuoden<br />

aikana tukkusähkön hintaa voimakkaasti.<br />

Viereinen kuva havainnollistaa vuoden<br />

2006 tukkusähkön ja päästöoikeuden hinnan<br />

kehittymistä. Tukkusähkön ja päästöoikeuden<br />

hinnat ovat kulkeneet käsi kädessä.<br />

Sekä tukkusähkön että päästöoikeuden hinta<br />

vuodelle 2006 olivat maltillisella tasolla tammihelmikuussa.<br />

Tämän takia voitiin toteuttaa huhtikuun<br />

hinnanalennus. Päästöoikeuden hinta<br />

liikkui silloin alle 10 eurossa hiilidioksiditonnia<br />

kohden. Tämän jälkeen hinta lähti voimakkaaseen<br />

nousuun käyden kesä-heinäkuun vaihteessa<br />

30 euron tasolla. Samaan aikaan tukkusähkön<br />

y , %<br />

heinä 01<br />

tammi 02<br />

heinä 02<br />

tammi 03<br />

heinä 03<br />

tammi 04<br />

heinä 04<br />

tammi 05<br />

heinä 05<br />

Lähde: <strong>Energia</strong>markkinavirasto, Nordpool<br />

hinta nousi yli vähittäismyyntihinnan ja näin<br />

hinnankorotukselta ei voitu välttyä.<br />

Loppuvuoden aikana kehittyvä vesitilanne ja<br />

päästöoikeuden hinta näyttävät, mihin suuntaan<br />

tukkusähkön hinnat kehittyvät.<br />

[TWh]<br />

c/kWh<br />

Vesitilanne Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla<br />

160<br />

140<br />

120<br />

100<br />

80<br />

60<br />

40<br />

20<br />

0<br />

helmikuu<br />

05<br />

maaliskuu<br />

05<br />

huhtikuu<br />

05<br />

toukokuu<br />

05<br />

kesäkuu<br />

05<br />

Vaihtoehtona Sinetti-sähköä<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Energia</strong> otti keväällä käyttöön uudet<br />

kiinteähintaiset Sinetti-sähkösopimukset, joissa<br />

asiakas voi sinetöidä sähkön myyntihintansa<br />

vuodeksi tai kahdeksi kerrallaan. Sopimuskauden<br />

aikana sähkön myyntihinta ei muutu, vaikka<br />

tukkusähkön hintataso muuttuisi.<br />

Sekä Sinetti-sopimus että tavallinen toistaiseksi<br />

voimassa oleva sopimus hinnoitellaan<br />

kilpailukykyisesti. Toistaiseksi voimassa olevassa<br />

sopimuksessa hinnanmuutokset ovat mahdollisia<br />

sekä ylös- että alaspäin, jos sähkön tukkuhinnat<br />

muuttuvat. Vaihtoehtojen keskinäinen edullisuus<br />

selviää lopullisesti vasta Sinetti-sopimuksen<br />

sopimuskauden päätyttyä, koska sähkön tukkuhinnan<br />

kehitystä ei voi etukäteen tietää.<br />

Sinettisopimus sopii asiakkaille, jotka arvostavat<br />

sähkön myyntihinnan vakautta. Hinnat, joilla<br />

Sinettisopimuksia tarjotaan, seuraavat tukkusähkön<br />

hinnanvaihteluita nopeammin kuin toistaiseksi<br />

voimassa olevien sopimuksien hinnat. Vaikka<br />

Sinetti-sopimuskauden aikana sähkön myyntihinta<br />

ei muutu, muutokset sähkön siirtohinnoissa<br />

tai veroissa ovat silti mahdollisia.<br />

Sinetti-sopimuksien hinnat ja lisätietoa<br />

Sinetti-tuotteista saat www-sivuiltamme<br />

www.helsinginenergia.fi tai soittamalla asiakaspalveluumme<br />

010 802 802.<br />

1 5 9 13 17 21 25 29<br />

Viikko<br />

33 37 41 45 49 53<br />

Vuoden 2006 sähkön ja päästöoikeuden hinnan kehitys<br />

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22%<br />

5,0<br />

4,5<br />

4,0<br />

3,5<br />

3,0<br />

2,5<br />

2,0<br />

1,5<br />

1,0<br />

0,5<br />

0,0<br />

tammikuu<br />

05<br />

heinäkuu<br />

05<br />

Vuosi 2005 2005<br />

Vuosi 2004 2004<br />

Vuosi 2003 2003<br />

Keskimääräinen vesitilanne vesitilanne 1993 - 2003 1993-2003<br />

Tukkusähkön hinta vuodelle 2006, c/kWh<br />

Sähkölämmittäjän keskihinta, c/kWh<br />

Päästöoikeuden hinta vuodelle 2006, €/tC02 alv 0%<br />

elokuu<br />

05<br />

syyskuu<br />

05<br />

lokakuu<br />

05<br />

€/tC02<br />

50 50<br />

45 45<br />

40 40<br />

35<br />

35<br />

30<br />

30<br />

25<br />

25<br />

20<br />

20<br />

15<br />

15<br />

10<br />

10 5<br />

5 0<br />

0<br />

Lähde: Nordpool<br />

Lähde: NENA<br />

23

PA PALVELUKORTTI<br />

LV E L U K O R T T I<br />

Nimi<br />

Jakeluosoite<br />

Postinumero ja -toimipaikka<br />

Asiakasnumero<br />

Puhelinnumero päivisin<br />

Sähköpostiosoite<br />

Osallistun lukijakilpailuun: Salama löytyi sivulta<br />

Muutos yhteystietoihin:<br />

Palautetta palveluista:<br />

Toivon henkilökohtaista yhteydenottoa seuraavassa asiassa:<br />

Postita/faksaa kortti tai lähetä vastauksesi sähköpostilla 31.10.2005 mennessä.<br />

Faksinumero: (09) 617 2360<br />

Sähköpostiosoite: helenkilpailu@helsinginenergia.fi<br />

Palautetta palveluista voit antaa myös Internet-sivujemme kautta: www.helsinginenergia.fi<br />

Löydä salamakuvio!<br />

Voita astianpesukone!<br />

Liimaa tähän<br />

kirjepostimerkki<br />

Tuotekilpailu 4/2004<br />

00090 Helen<br />

Fagor LFK-019S on hiljainen astianpesukone. Automaattiohjelma<br />

valitsee pesuohjelman puolestasi ja Eco Sensor huolehtii pesutuloksesta.<br />

Astianpesukoneessa on seitsemän pesuohjelmaa<br />

sekä kuusi eri lämpötilaa. Express-ohjelma pesee tiskit vartissa.<br />

Pienemmälle astiamäärälle voit valita Duo Zone -puolitäyttöohjelman.<br />

Aqua Stop takaa turvallisuuden.<br />

Fagor-astianpesukoneen ominaisuuksiin kuuluu myös ajastin,<br />

pesuajan lyhennys -valitsin sekä monipuoliset pesukorit. Koneen<br />

energiankulutus, pesu- ja kuivaustulos ovat kaikki A-luokkaa.<br />

Arvomme osallistujien kesken yhden Fagor LFK-019S -astianpesukoneen.<br />

Palkinnon arvo on noin 600 euroa.<br />

Helenin 2/2005 lukijakilpailun voittajat on arvottu. Bosch TDS1035 –silitysraudan<br />

voittivat Osmo Sipiläinen, Kari Haavisto, Jorma Partanen, Maria Simola, Reino Turunen<br />

ja Bengt Ruuskanen Helsingistä. Onnea voittajille!

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!