testisivut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kansalaistoimintaa<br />
Syksyn 2012 kunnallisvaalit toivat Savonrannalle uuden<br />
aluejohtokunnan, joka on aloittanut toimintansa<br />
erinäisten vaiheiden kautta. Aluejohtokunta uudistui<br />
esittelijäänsä Jorma Mattista myöten ja esittäytyy lehdessä<br />
sanoin ja kuvin.<br />
Aluejohtokunnan toiminta näkyy monessa kohteessa<br />
suoraan tai välillisesti Savonrannalla, kuten myös<br />
useissa tämän lehden artikkeleissa. Se on tukenut monien<br />
yhdistysten toimintaa ja tapahtumia. Myös jokakesäiseen<br />
Savonranta-päivään, joka vietetään tänäkin<br />
vuonna, on aluejohtokunta antanut panoksensa. Uutena<br />
tapahtumana ponkaistaan kesäkuun viimeisenä<br />
lauantaina Tonttisavotat, jossa esitellään Savonrannan<br />
tonttitarjontaa ja rakentamista.<br />
Savonlinnan kaupungin strategiaa luonnostellaan parasta<br />
aikaa. Siinä Savonlinnaa visioidaan vetovoimaisena<br />
Saimaan saariston keskuskaupunkina. Kaupungin<br />
palvelut luvataan järjestää tehokkaasti, vaikuttavasti ja<br />
kestävästi. Kehittyvän kaupungin hyödynnettäviä vahvuuksia<br />
ovat osaaminen, kulttuuri, metsä, Saimaa ja<br />
Venäjän läheisyys.<br />
Näitä kaikkia vahvuuksia löytyy Savonrannaltakin. Lehden<br />
ilmestyessä on jo pidetty kuntalaisten kuulemistilaisuudet<br />
jokaisessa kaupungin pitäjässä. Savonrannalla<br />
sellainen oli 23. toukokuuta. Valtuusto päättää<br />
kesäkuun lopussa strategian ja talouden tasapainottamisohjelmasta,<br />
johon jokaisen kannattaa tutustua.<br />
Strategialuonnos löytyy ainakin kaupungin kotisivuilta<br />
kaupunginhallituksen kokouspöytäkirjoista. Jokaiselle<br />
on annettu mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä,<br />
jota kannattaa käyttää.<br />
Tapahtumarikkaan kesän menovinkkejä voi lukea keskiaukeamalta.<br />
VPK juhlii heti kesän aluksi 75-vuotiasta<br />
taivaltaan. Urheilutapahtumien kirjoa ja kulttuurinnälkäisille<br />
paikallisin voimin alusta asti tehty näytelmäesityksiä<br />
Savonranta Päivää unohtamatta paljastuu muutamia<br />
tärppejä mainitakseni. Kahvi yhdistää useampaa<br />
tapahtumaa. Myös kaupungin ja Sosterin palvelut paikkakunnalla<br />
on koottu lehteen.<br />
Savonrannan Sanomat toivottaa kaikille lukijoilleen<br />
lämmintä ja tapahtumarikasta kesää.<br />
Anne Käyhkö<br />
3<br />
Savonrannan Sanomat 1/2013<br />
Julkaisija: Savonrannan Kehittämissäätiö<br />
Vastaava toimittoja: Anne Käyhkö<br />
Puh. 040 515 6326<br />
Sähköp. akayhko@hotmail.com<br />
Ilmoitusmyynti: Tarmo Heikkilä<br />
Puh. 045 114 0870<br />
hermotaikkila@netti.fi<br />
Taitto ja painatus: Ktp-Konsultit/ KT-Paino tmi<br />
martti.nykanen@kt-paino.fi<br />
www.kt-paino.fi<br />
Kuvat: Kirjoittajat<br />
Lehden kestotilaus: 10:-€/v.<br />
Tilaukset sähköpostilla toimitukseen
Savonrannan aluejohtokunta esittäytyy<br />
Savonrannan kehittäminen<br />
Aluejohtokunnan keskeinen tehtävä on kehittää Savonrantaa<br />
ja valvoa sen etuja. Mielestäni parhaita keinoja siihen on<br />
nykyisen yritystoiminnan turvaaminen alueella ja luomalla<br />
hyvät olosuhteet uuden toiminnan syntymiselle, työpaikkojen<br />
ja yritysten kautta saadaan uusia asukkaita, verotuloja<br />
ja palveluiden käyttäjiä, jota kautta turvataan niiden säilyminen<br />
alueella.<br />
Toinen kehittämisen väline on kaavoitus, sillä Savonrannalla<br />
on jo nykyään rantayleiskaavan valmistumisen johdosta<br />
useita satoja rantatontteja. Kaupungilla on kehittämissäätiön<br />
kautta saamallaan vaihtomaalla Kääpäsaaressa kaavahanke<br />
ja mahdollisilla muilla yksityisillä kaavoitushankkeilla,<br />
olkoon ne omarantaisia tai yhteisrantaisia tontteja vesistöjen<br />
äärellä kauniissa maisemissa, kohtuumatkan päässä<br />
palveluista on Savonrannan vahvuus, jota ei ole olemassa<br />
monella paikkakunnalla houkuteltaessa vakituisia tai vapaaajan<br />
asukkaita.<br />
Paras keino turvata palveluverkosto on ja jopa parantaa sitä,<br />
on saada myönteistä kehitystä alueelle, jos seurataan itse<br />
passiivisena kehitystä ja vasta sitten reagoidaan kun esim.<br />
Ylemmältä taholta päätetään jonkun palvelun alasajosta, ollaan<br />
myöhässä eikä se auta yleensä enää mitään.<br />
Savonrannan kuntaliitoksesta Savonlinnan kanssa on kulunut<br />
jo yli neljä vuotta. Neuvotteluissa sovittiin liitosrahoista<br />
käytettäväksi Savonrannan kehittämiseen 2,4 miljoonaa<br />
euroa, joita on tähän mennessä käytetty vain vierasvenesataman<br />
ravintolarakennuksen rakentamiseen. Edelleen<br />
on käyttämättä noin 2 miljoonaa euroa, jotka Savonrannan<br />
viimeinen kunnanvaltuusto kohdensi Kääpäsaaren mökkien<br />
ja kuntokeskuksen rakentamiseen (uima-altaalla), kehittääkseen<br />
paikkakunnalle ympärivuotista matkailua ja samalla<br />
saadaan myös virkistysmahdollisuus paikallisille asukkaille.<br />
Savonrannalla on vahva järjestötoiminnan kulttuuri, jota<br />
kautta on saatu monia palveluita ja kehittämishankkeita erittäin<br />
kustannustehokkaasti aikaa esim. hiihtolatuja, kylien kokoontumistiloja,<br />
kesätapahtumia jne. Tällaiseen toimintaan<br />
tulee suhtautua edelleen kannustavasti, muutenkin kuin<br />
juhlapuheissa.<br />
T: Savonrannan aluejohtokunnan puheenjohtaja<br />
Toivon savonrantalaisilta enemmän yhteydenottoja aluejohtokuntaan.<br />
Kehittämisideoita voisi antaa aluejohtokunnalle.<br />
Aluejohtokunnan käytettävissä olevien varojen puitteissa<br />
voidaan pieniä hankkeita toteuttaa, mutta isommissa<br />
aluejohtokunta voi tehdä esityksiä kaupungin päättäjille.<br />
Yhdessä toimien voimme turvata alueemme elinvoimaisuuden.<br />
Aurinkoista kesää varapuheenjohtaja<br />
Ritva Wahl<br />
4<br />
Savonrannan aluejohtokunta suunnittelee paikkakunnalla pidettävää<br />
Tonttisavotta-tapahtumaa 29.6. klo 10–14, jossa tonttien<br />
myyjät, rakentajat ja ostajat löytäisivät toisensa. Kuvassa vasemmalta<br />
oikealle ovat aluejohtokunnan jäsenet Jani Sairanen, Seppo<br />
Kosonen, Katri Mononen ja Seppo Sorri sekä aluejohtokunnan puheenjohtaja<br />
Hannu Karvinen, varapuheenjohtaja Ritva Wahl, aluejohtokunnan<br />
esittelijä Jorma Mattinen sekä jäsen Anne Käyhkö.<br />
Terve!<br />
Haluan sanoa, että Savonlinnan päättäjissä ei ole henkilöitä,<br />
jotka ajavat vaan Savonrannan tai yleensä laitakaupungin<br />
asioita. Minä olen siellä yksi, joka on suuren osan äänistään<br />
saanut Savonrannalta eli ottakaa yhteyttä, kun joku asia painaa<br />
mieltä! Esimerkiksi koululta lentopalloiluun vuokratut<br />
tilat tulisi olla ilmaiset, kun otetaan mukaan liikunnan tuoma<br />
hyöty sairas- ja hoitopäivinä. Lisäksi vähävaraiset vanhukset<br />
tarvitsevat tiloja kerhotoimintaan. Ja juuri heille suurenevat<br />
maksut eivät juuri innosta järjestämään mitään sosiaalista<br />
toimintaa esim. erilaisten kerhojen kautta. Koulu pidetään<br />
kuitenkin lämpimänä ja siksi voisi katsoa, onko se raha niin<br />
tärkeä kaupungille. Ymmärrän toki kaupungin rahatilanteen,<br />
mutta siihen syy on muualla.<br />
Yst. terv. aluejohtokunnan jäsen<br />
Seppo Kosonen<br />
Savonrannan aluejohtokunnan tärkein tehtävä on toimia<br />
välittäjänä savonrantalaisten ja kaupungin päätöksenteon<br />
välillä. Kaupungin tulee hoitaa tehtäviään myös maaseutualueellaan,<br />
sillä se mainostaa kovasti olevansa saaristokaupunki,<br />
jolla on elävä maaseutu. Tähän kuuluvat niin terveydenhoito,<br />
tiestö kuin koululaitoskin jotain mainitakseni.<br />
Aluejohtokunnan tulee varmistaa, että kaupunki tarjoaa<br />
palvelujaan myös Savonrannalla.<br />
Think global, act local<br />
eli ajattele maailmanlaajuisesti, mutta toimi paikallisesti!<br />
terveisin aluejohtokunnan jäsen<br />
Anne Käyhkö
Aluejohtokunnan määräraha<br />
on vähentynyt<br />
Istuvan aluejohtokunnan tulee olla varovainen avustusrahojen<br />
jaossa. Tilanne on muuttunut siten, että investointiraha<br />
on jäänyt pois. Käyttöpääomaan tulee varmasti kohdistumaan<br />
myös investointeihin verrattavia avustushakemuksia.<br />
Aluejohtokunnan seitsemästä jäsenestä uusia on peräti viisi<br />
ja esittelijäkin on vaihtunut. Alkutoiminta on ollut haussa.<br />
Erityisesti uusille jäsenille ja miksei myös osin vanhoille on<br />
epäselvää kuinka vähän jaettavaa noin 77 500,- kokonaispotista<br />
lopulta on. Rahaa menee mm. hallintokuluihin ja valtuustoajalla<br />
yli neljä vuotta sitten valtuuston toimesta määritettyihin<br />
avustuksiin kuten lapsiavustuksiin ja koulumatka-avustuksiin.<br />
Perinteisiä ”pakollisia” kulueriä ovat esim.<br />
Savonranta-päivän järjestämis- ja ohjelmakulut, keväinen<br />
teatteriesitys Sampolassa ja äitienpäiväkonsertti ym..<br />
Täytyy muistaa, että käyttöpääoman käytön tärkeimpiä alkuperäistarkoituksia<br />
on kylien, yhdistysten, seurojen yms.<br />
kautta ja avulla niiden toiminnan elinvoimaisuuden ylläpitäminen<br />
ja kehittäminen sekä vakinaisten että kesäasukkaiden<br />
ja turistien viihtyvyyden, monipuolisen virkistymisen ja<br />
hyvää terveyttä palvelevien toimintojen turvaaminen. Tulee<br />
olemaan erittäin haastavaa jakaa avustuksia tasapuolisesti<br />
ja reilusti siten, että varoja olisi jaettavissa koko vuoden<br />
ajan.<br />
-Savonrannan aluejohtokunnan jäsen<br />
Seppo Sorri-<br />
Kipinä Savonrannan<br />
löytymiseksi<br />
Savonrannan aluejohtokunnan uusi esittelijä tarkastusinsinööri<br />
Jorma Mattinen ei ole millänsäkään Kerimäen<br />
ja Savonrannan aluejohtokuntien esittelijästä tehdyistä<br />
muutoksenhausta. Hänestä voitaneen todeta että, mikä<br />
ei tapa, niin se vahvistaa.<br />
– Jossain varmaan arkaillaan mahdollisuuksiani tällä<br />
uudella saralla, hän toteaa ja aloittaa haastattelun voimakkaasti:<br />
– Savonrantaa pitäisi saada enemmän esille<br />
ja näkyville. Vain savonrantalaiset tietävät omat lähtökohtansa,<br />
joiden esilletulo on tärkeää Savonrannan tulevaisuudessa.<br />
Mattinen mieltää, että Savonrannan kehittäminen lähtee<br />
liikkeelle luonnosta, ympäristöstä ja vesistöstä. Sen<br />
lisäksi hän pitää tärkeä oppia tuntemaan, millaisia ihmisiä<br />
asuu ja oleskelee Savonrannalla, ja ketkä nauttivat<br />
paikkakunnalla olosta.<br />
Hän haluaa tuoda esille tänne muuttaneiden henkilöiden<br />
arvomaailman. – Kiertäessäni kyliä rakennustarkastajana<br />
jututan ihmisiä tunteakseen heitä ja perehtyäkseen savon-<br />
5<br />
rantalaisuuteen. Hieman sivusta katsottuna ja uutena ihmisenä<br />
voin tuoda uuden näkökulman savonrantalaisuuteen.<br />
Hänen mukaansa paikkakunnan kehittämiseen ei tarvitse<br />
hakea oppia Kehä III:sen sisäpuolelta, ei eduskunnasta<br />
eikä edes lähikaupungista. – Lähikuukaudet ja alkava<br />
kesä näyttävät sen tien, jota pitkin Savonrannan aluejohtokunta<br />
taivaltaa eteenpäin.<br />
– Pitäisi saada kipinä Savonrannan löytymiseksi. Vuokalan<br />
kylä pitäisi saada paremmin esille ja toimimaan.<br />
Siihen tarvitaan sivukylien apua. Molempien on puhallettava<br />
yhteen hiileen.<br />
Mattisen mukaan Savonranta kaipaa kyläsuunnitelmaa<br />
koko alueelle, jossa paikkakunnan ominaisuudet,<br />
mahdollisuudet ja vahvuudet selvitettäisiin. Tällöin Savonranta<br />
yhdistetään paremmin muuhun Savonlinnan<br />
maaseutuun viimeisimmän kuntaliitoksen jälkimainingeissa.<br />
Paikkakunnan vahvuus on tuotava itse esille. Mattisen<br />
mielestä Savonranta voi olla muutakin kuin rasite kaupungin<br />
kantapäässä. Savonrannan lisäarvo nousee luonnosta.<br />
Paikkakunnalta löytyy useita yleiskaavan ja rantaasemakaavan<br />
mukaisia rakentamattomia rantatontteja.<br />
Tontit tulisi saada yhtenäisemmin myyntiin ja tarjolle<br />
lomakautena, jolloin rantatontteja etsivä henkilö voisi<br />
tutustua niihin. Kiinnostus näihin pitäisi saada löytymään.<br />
Hän uskoo, että Savonrannan vahvuudet löytyvät veneilystä,<br />
kalareiteistä ja järviluonnosta. Paikkakunta tarvitsee<br />
perheitä, jotka tarvitsevat mm. lasten hoitopaikkoja,<br />
peruskoulun, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Ihmiset<br />
tuovat mukanaan muun palvelutarpeen.<br />
Ilman ihmisiä ei ole Savonrantaa ja kaikki heijastuu työpaikoista<br />
ja niiden määrästä. Aktiivi-ikäiset ihmiset ovat<br />
tärkeitä jokaiselle paikkakunnalle, eikä pelkästään vanhusten<br />
varaan voi yhteiskuntaa rakentaa.<br />
Alkuvaiheessa Savonrannan imagon nosto tapahtuu tapahtumien<br />
ja viestittämisen kautta. Savonrannan aluejohtokunnalle<br />
on ollut aiemmin tärkeää avustusten jakaminen.<br />
Nyt on tärkeää, että avustusten avulla aikaan<br />
saatu toiminta alkaisi toimia jo lähes omillaan. Jokaisen<br />
pitäisi miettiä mitä voitaisiin tehdä itse. Kipinän on kasvettava<br />
roihuksi. Mattinen on jo muutaman kuukauden<br />
aluejohtokunnan esittelijän ollessaan huomannut, että<br />
täällä on vanhastaan totuttu tekemään itse, eikä määräyksiä<br />
haluta ylhäältä päin.<br />
– Aluejohtokunnalla on tärkeä rooli paikkakunnan<br />
asukkaiden viestittäjinä kaupungin päätöksentekoon.<br />
Paikallisia luottamushenkilöitä ei välttämättä kuunnella<br />
päätöksenteossa, eikä virkamiehiä enää paljoa näy palvelupisteessä,<br />
mikä korostaa aluejohtokunnan roolia,<br />
korostaa Mattinen.
Jorma Mattinen miettii kaupungin päätöksentekoon palautejärjestelmää,<br />
jossa asukkaat voisivat kommentoida<br />
saamiaan palveluja. Kaupungin onnistumisesta paikkakunnalla<br />
sivistys-, sosiaali-, teknisellä ja hallintopuolella<br />
voisi antaa arvosanan, jonka muutosta seurattaisiin.<br />
Viestinnällä on paljon merkitystä tällä saralla. Paljon<br />
riippuu, miten asia tuodaan esille viestimissä. Näin saataisiin<br />
palautetta, jota voidaan verrata toisiinsa ja ajan<br />
kuluessa.<br />
Turvallisella mielellä ollaan liikkeellä. Savonrannan<br />
aluejohtokunta on päättänyt järjestää Savonrannan tonttisavotat<br />
lauantaina 29.6.2013 klo 10–14 joko torialueella<br />
tai palvelupisteen pihassa. Tilaisuudessa esitellään useita<br />
rakentamattomia yleiskaavan ja ranta-asemakaavan mukaisia<br />
rantatontteja. Samaan yhteyteen toivotaan esille<br />
myös kiinteistövälittäjien myynnissä olevia metsätiloja<br />
ja rakennuksia. Myös hirsitalo- ja pakettitalotoimittajia<br />
ja rakennussuunnittelijoita kutsutaan paikalle.<br />
Lisäksi tilaisuuteen pyydetään Savonlinnan kaupungin<br />
maankäyttöpalvelut, jolloin tilaisuudessa olisi esillä<br />
koko kaupunkialueen tonttitarjonnan lisäksi myös<br />
entisten maaseutukuntien alueiden tontit. Savonrannan<br />
alueen seurat ja yhdistykset sekä yrittäjät voisivat<br />
osallistua tilaisuuteen. Tilaisuuteen pyydetään myös<br />
rakennusvalvonta, haja-asutusalueen jätevesineuvoja ja<br />
Tonttisavotat<br />
Tonttisavotat lauantaina 29.6.2013 klo<br />
10–14 Savonrannalla<br />
Paikalla Yleiskaavan ja ranta-asemakaavan<br />
mukaisia rantatonttien esittelyjä<br />
Kiinteistövälittäjien myynnissä olevia metsätiloja<br />
ja rakennuksia<br />
Hirsitalo- ja pakettitalotoimittajia ja rakennussuunnittelijoita<br />
Savonlinnan kaupungin entisten maaseutukuntien<br />
alueiden tontit<br />
Järjestöt ja yrittäjät esittelevät toimintojaan<br />
Rakennusvalvonta, haja-asutusalueen jätevesineuvoja<br />
ja maanmittauslaitos<br />
Yhteyshenkilö:<br />
Seppo Kosonen, puh. 0500 744 417,<br />
sähköposti: seppo.o.kosonen@gmail.com<br />
6<br />
Äideille ja väh<br />
Sampolan äitienpäiväkonsertti veti salin lähes täyteen Matti Muhosen<br />
imitoinneilla.<br />
(kuvaaja: Juha-Pekka Hämäläinen)<br />
Äideille ja muille läsnäolijoille jaettiin iloa Savonrannan<br />
Lions Club ry:n ja Savonrannan aluejohtokunnan järjestämässä<br />
äitienpäiväkonsertissa toukokuun 12. iltapäivänä<br />
Sampolassa. Porukkaa oli kokoontunut lähes salin täydeltä<br />
kuulemaan Matti Muhosen lauluja ja imitointeja.<br />
Tapahtumaa järjestettiin nyt viidettä kertaa ja se on jo<br />
saanut perinteen, jota Savonrannan aluejohtokunta on<br />
avustanut. – Alun perin yritettiin innostaa paikkakunnan<br />
soittajia esiintymään. Liikkeelle lähdettiin vanhan tanssimusiikin<br />
esittämisestä ja ajankohdaksi valikoitui äitienpäivä,<br />
kertoo tapahtuman alkuperäisestä ideasta tapahtuman<br />
järjestelyvastaava Juha-Pekka Hämäläinen.<br />
– Konserteissa on ollut joka vuosi eri esiintyjiä. Näin on<br />
paikkakuntalaisilla ollut mahdollisuus tutustua erilaisiin<br />
musiikillisiin näkökulmiin, kertoo hän.<br />
Tämän vuotuiseksi vetonaulaksi saatiin paikallinen imitaattori<br />
Matti Muhonen, joka oli voittanut mm. Jaakko<br />
Teppo laulelman vuonna 2008. Yleisö odottikin innostuneena<br />
kuulemaan yhdeltä mieheltä useita eri henkilöhahmoja.<br />
Muhonen oli koonnut esityksensä kahteen osioon, joista<br />
ensimmäisessä hän esitti sekä omiaan että muiden kappaleita<br />
erityisesti äideille ja vähän muillekin. Hempeistäkin<br />
esityksistä huolimatta huumorimies on aina paikallaan, ja<br />
vitsejä viljeltiin sopivasti välispiikkeihin.
än muillekin<br />
Väliajan kahvitarjoilukin oli Muhosen vitsin kohteena. Vitsailu<br />
oli luontevaa ja se kohdistui eniten artistiin itseensä<br />
ja hänen omiin kykyihinsä. Hyvällä maulla tehtyjä huumoripläjäyksiä<br />
oli mukava kuulla ja ne herkistivät sopivasti<br />
yleisöä ennen toisen puoliajan imitointia, joka selvästi oli<br />
hänen kehityskelpoinen vahvuutensa.<br />
Savonrannan äitienpäiväkonsertin toisella puoliajalla<br />
juontajaksi vaihtui Tapio Rautavaaralta kuulostava mies,<br />
joka kaivoi arkustaan mm. Matin ja Tepon, Georg Malmstenin,<br />
Georg Otsin ja Arja Havakan. Ismo Alangon imitointi<br />
lämmitti yleisön.<br />
Konsertin parasta antia olivat Jaakko Tepon tarinat ja<br />
laulut, joita yleisö oli selvästikin janonnut. Jaakko Tepon<br />
tarinat olivat kuin suoraan Ruikonperän Multakurkulta ja<br />
ne upposivat. Välitaputukset ja hersyvät naurut kaikuivat<br />
Sampolassa. Myös Vesa-Matti Loiri käväisi lavalla laulamassa<br />
omalla tyylillään lasten lauluna paremmin tutuksi<br />
tulleen Hämä-hämähäkki -laulun. Ja yleisö oli myyty.<br />
Muhonen päättikin ohjelmistonsa toteamukseen, ettei<br />
ole varmaan koskaan saanut yhtä paljon aplodeja kuin<br />
tässä konsertissa. – Menen hymyssä suin ainakin Kerimäelle<br />
asti, lopetti Muhonen esityksensä.<br />
set, kirkkopiirin ohjelma ja runoja. Lopuksi kaikki äidit kuvattiin perinteiseen<br />
valokuvaan ruusujen keralla.<br />
Myös Rönkönvaarassa juhlittiin äitejä. Täytekakkukahvien jälkeen<br />
ohjelmassa oli haitarimusiikkia, lasten tanssiryhmä Särön esityk-<br />
7<br />
Tapahtuman järjestävän tahon Lions Clubin vastuullisen<br />
järjestäjänä toiminut Juha-Pekka Hämäläinen kritisoi Savonrannan<br />
aluejohtokuntaa tapahtuman määrärahan vähentymisestä,<br />
mikä ei mahdollistanut tänä vuonna valtakunnan<br />
tason kuuluisaa esiintyjää. – Lions Club panostaa<br />
vuosittain todella konsertin järjestämiseen, mutta ilman<br />
avustusta se ei toteudu, hän kommentoi.<br />
Hämäläinen kaipaakin aluejohtokunnalta perehtymistä<br />
tapahtuman luonteeseen. Sen tarkoituksena on ollut tuoda<br />
valtakunnan tason esiintyjiä lähelle paikallisia ihmisiä<br />
ja tarjota vähäosaisillekin joskus mahdollisuus päästä kokemaan<br />
ammattiesiintyminen ilmaiseksi.<br />
– Savonrannalla on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan<br />
päässeet kokemaan tällaista. Tämän vuotisen määrärahan<br />
tuplaaminen toisi jo valtakunnallisesti tunnetun esiintyjän<br />
paikkakunnalle, hän vetoaa lopuksi.<br />
Täytekakkukahvit kuuluvat perinteisesti Savonrannan äitienpäiväohjelmaan.<br />
Tälläkin kertaa niitä oli mahdollista nauttia kolmesti:<br />
seurakuntakodin äitienpäiväjuhlissa, Rönkkötalon äitienpäiväjuhlissa<br />
ja Sampolassa äitienpäiväkonsertissa.
Sing Star ja Salkkarit toi tytöt<br />
Savonrannan nuorteniltoihin<br />
Savonrannalla pidetään nuorteniltoja perjantaisin talvella.<br />
Savonrannan nuorisolle nuortenillat ovat tärkeä<br />
palvelu kaupungin ja seurakunnan yhteistyönä. Viime<br />
talven yhteistyö on toiminut lähes moitteettomasti ja<br />
nuoret ovat tyytyväisiä perjantai-iltojen vanhiksen aukioloista.<br />
Savonrannan nuorteniltojen poikien suosiossa ovat kilpailuhenkiset<br />
ja liikunnalliset pelit kuten biljardi.<br />
Nuortenillat seurakunnan ja<br />
NuTun yhteistyönä<br />
Savonrannan nuortenillat pyörivät NuTu ry:n ja Savonlinnan<br />
seurakunnan kesken talvikauden 2012–2013. Vuoroperjantaisin<br />
valvojavastuu on ollut NuTun puolesta Otto<br />
Makkosella ja seurakunnalla, jonka puolesta paikalla ollut<br />
mm. johtava nuorisotyönohjaaja Heikki Sorjonen. Nuorteniltojen<br />
paikkana on ollut jo pitemmän aikaa vanha seurakuntatalo<br />
eli vanhis kylän keskellä.<br />
Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry NuTu ry<br />
on nuorisotoiminnan palvelujärjestö, jonka tehtävänä on<br />
tuottaa, kehittää ja tukea Savonlinnan seudun nuorisotoimintaa<br />
ja nuorisoon kohdistuvia palveluja.<br />
Huhtikuisena perjantai-iltana vanhiksen tiloissa kävi puheensorina.<br />
Paikalle oli kokoontunut jo heti sen iltakuudelta<br />
avattua ovensa toistakymmentä savonrantalaista<br />
nuorta. Paikalla oli poikkeuksellisesti sekä Sorjonen että<br />
Makkonen valvomaan nuorisoa. Tilaa pidetään auki ilta<br />
yhdeksään jos nuoria riittää.<br />
8<br />
Nykyiset ja muualla opiskelevat<br />
näkevät toisiaan<br />
Perjantai-ilta puolustaa paikkaansa nuorteniltana vakiintuneen<br />
käytännön takia. Viikonpäivävalintaa perustelee<br />
myös paikkakunnalta kauempana opiskelevat nuoret, jotka<br />
näkevät toisiaan, mikä ei olisi viikolla mahdollista. Savonrantalaiset<br />
nuoret joutuvat lähtemään paikkakunnan<br />
ulkopuolelle jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen, eivätkä<br />
välttämättä kohtaa enää toisiaan.<br />
Perjantai-illan aluksi paikalla oli pelkkiä poikia. – Tytöillä<br />
menee hieman kauemmin kaunistautumiseen, kohta<br />
nekin tulevat tänne, naurahtaa Otto Makkonen poikien<br />
enemmistöstä nuorteni illan alusta. Ja niin käykin, kohta<br />
paikalle pyörähtää myös paikkakunnan tyttäriä.<br />
Vanhiksella nuorilla on kuulumisten vaihtamisen lisäksi<br />
mahdollisuus pelata erilaisia pelejä tai vaikka katsoa televisiota.<br />
Kaksi tv:tä tarvitaan, jotta voi sekä katsoa tv:tä<br />
että pelata tv-pelejä yhtä aikaa.<br />
– Salkkarit näkyvät joka perjantaisin täällä, valottaa Makkonen<br />
nuorten tv:n ohjelmavalintoja. Myös erilaiset korttipelit<br />
pöydän ympärillä ovat nuorteniltojen vakio-ohjelmaa.<br />
Nuortenilloissa pelataan mm. pöytätennistä ja biljardia<br />
sekä toisen television mahdollistamaa PlayStation –pelejä.<br />
– Sing star –pleikkaripeli toi tyttöjä pelkkien poikien<br />
nuorteniltoihin, nyt keväällä tyttöjä on käynyt entistä<br />
enemmän, päättelee Makkonen.<br />
Jokainen huolehtii paikan siisteydestä riisumalla kengät ovensuuhun.
Kävijämäärät kaupungin huippua<br />
Vanhiksen nykyiset tilat toimivat moitteettomasti nuorteniltatiloina.<br />
– Ennen oli hankalampaa, kun toimittiin kahdessa päässä.<br />
Välissä oli diakoniatyön toimisto, jossa oli joskus ilkivaltaa.<br />
Yhdenmukaiset tilat saatiin, kun diakoniatoimisto muutti<br />
toiseen päätyyn. Ilkivalta on hävinnyt ja valvonta on helppoa<br />
yhdelle henkilölle, kun ei tarvitse valvoa kahta tilaa<br />
yhtä aikaa, kehuu Sorjonen nykyistä ratkaisua.<br />
Sisään ei tuoda energiajuomia.<br />
– Nyt nuortenilloilla on keittiö käytössä, joka helpottaa iltapalan<br />
laittoa, hän jatkaa.<br />
Kyselyjä iltakahvin perään alkoikin tulla nuorilta. Nuorten<br />
tapaan palaute tuli välittömästi ja Sorjonen pääsi hakemaan<br />
iltapalatarpeita paikallisesta kaupasta.<br />
Savonrannan nuortenilloissa käy 15–20 nuorta joka kerta.<br />
– Jos kaupungin muissa nuortenilloissa kävisi alueensa nuorista<br />
vastaava osuus, vaadittaisiin kaupungilla lähes 500 kävijää,<br />
kehuu Sorjonen iltojen tarpeellisuudesta ja jatkaa:<br />
– Nyt huhtikuussa kävijämäärä Savonrannan nuortenilloissa<br />
on jo vähentynyt keskitalvesta. Kevään lämmittäessä<br />
ja päivien pidentyessä toiminta siirtyy ulkosalle. Toukokuussa<br />
aloitetaan jalkapallon pelaaminen urheilukentällä,<br />
vai mitä pojat? kysyy Makkonen paikalla olijoilta.<br />
Yhteistyö NuTun ja seurakunnan kanssa alkoi keväällä<br />
2012. Tätä ennen nuorisiltoja veti paikallinen Lions Club.<br />
Yhteistyö alkoi, kun paikkakunnan oma poika Otto Makkonen<br />
lupautui vetämään iltoja. Seurakunnan puolelta paikalla<br />
on ollut myös muitakin vetäjiä Sorjosen lisäksi.<br />
Makkonen muisteli olleensa ensimmäistä kertaa nuortenillan<br />
vetäjänä harjoittelijan roolissa joskus 2000-luvun<br />
alussa. Vanhis on rakennuksena nähnyt paljon. Vanha<br />
seurakuntatalo rakennettiin alun perin Savonrannan pitäjäntuvaksi<br />
v. 1887. Toiminta jatkuu nyt nuorten käytössä.<br />
Makkonen että Sorjonen näkevät nuorteniltojen valvojan<br />
roolin tärkeänä nuorten kuuntelijana. Myös paikalliset<br />
kuulumiset vaihdetaan joka kerta. Samalla selviää mitä<br />
paikkakunnan nuorten mielissä liikkuu.<br />
9<br />
– Järjestetty ohjelma karkottaa nuoret paikalta, tärkeintä<br />
on vapaa seurustelu ja läsnäolo, opettaa Sorjonen kokemuksensa<br />
pohjalta.<br />
Nuorten toiveena uusi tila entisestä Salesta<br />
Nuorilta on kyselty myös toiveita nuorteniltoihin. Sekä<br />
aluejohtokunta että seurakunnan kirkkopiiri ovat avustaneet<br />
nuorteniltoja. Avustukset ovat mahdollistaneet<br />
erilaisia laiteita ja retken. Toiveiden tiimoilta järjestettiin<br />
syksyllä 2012 karting-retki Joensuuhun, johon osallistui 12<br />
nuorta.<br />
– Tämä on viikon kohokohta. Näkee kavereita, kertoo Maiju<br />
Mononen syyksi nuorteniltaan tuloonsa. Kavereineen<br />
hän miettii toiveita nuorteniltoihin:<br />
– Vanhis voisi olla useammin auki nuorille, vaikkapa myös<br />
lauantaisin, tai jopa viikollakin, listaavat tytöt.<br />
– Myös elokuvailta olisi joskus kiva, he ehdottavat Makkoselle<br />
iltojen teemaksi joka lupasi laitaa idean mieleensä.<br />
Nuoret ovat toivoneet saavansa uudet nuorisotilat entisestä<br />
Salesta, jonka muuttuminen kuntokeskukseksi on<br />
sovittu Savonrannan ja Savonlinnan kuntaliitossopimuksessa.<br />
– Toisivatkohan uudet isommat tilat enemmän porukkaa<br />
nuorteniltoihin, esittävät tytöt toiveen päätöksentekijöille.<br />
Vanhis on vanha rakennus, joka ei haittaa nuoria, mutta<br />
paremminkin voisi olla.<br />
STIPENDI<br />
SAVONRANTALAISILLE<br />
OPISKELIJOILLE<br />
Savonrannan kehittämissäätiö jakaa<br />
vuonna 2013 ammatillisen tutkinnon suorittaneille<br />
savonrantalaisille opiskelijoille<br />
100 euron stipendin.<br />
Stipendiä on haettava säätiöltä vuoden<br />
2013 aikana.<br />
Vapaamuotoiset hakemukset on toimitettava<br />
Savonrannan kehittämissäätiölle<br />
osoitteeseen Lamminniementie 11, 58300<br />
Savonranta. Hakemuksiin on liitettävä todistus<br />
suoritetusta tutkinnosta.<br />
Lisätietoja antaa säätiön asiamies<br />
Antti Erämaa, puh. 0444174040.<br />
SAVONRANNAN KEHITTÄMISÄÄTIÖ
Savonrannan kirkko<br />
syksyllä 150 –vuotta<br />
Savonrannan kirkkopiirin seurakuntakoti<br />
juhli 30- vuotista taivaltaan sunnuntaina 23.<br />
syyskuuta 2012. Juhlassa kirkkopiirin pastori<br />
Jaakko Parkkinen ansiokkaasti esitti<br />
seurakunnan historiikin, joka nojasi Irma<br />
Karvisen ja Helena Konttisen suullisiin tietoihin<br />
ja edesmenneen kirkkoherra Eino I.<br />
Ahvenaisen teokseen Savonrannan seurakunta<br />
125-vuotias. Tämän vuoden syksynä juhlitaan<br />
seurakunnan toista, vielä vanhempaa<br />
150 vuotiasta rakennusta, joka on oma kirkkomme.<br />
On paikallaan julkaista ote Parkkisen<br />
puheesta kirkon juhlia odotellessa.<br />
Alkuhistoriaa seurakunnan<br />
syntymiseen<br />
Ennen Olavinlinnan perustamista Savonranta kuului Savon<br />
vanhimman seurakunnan Savilahden piiriin, jonka<br />
hallinnollinen keskuspaikka oli Mikkeli. Tuohon aikaan Kerimäki<br />
ja Savonranta kuuluivat Sääminkiin. Kun Sääminki<br />
erosi Savilahdesta 1400-luvulla, lähin kirkko oli Olavinlinnan<br />
tienoilla. Vuonna 1647 erotettiin Kerimäen seurakunta<br />
Säämingistä itsenäiseksi seurakunnaksi.<br />
Suomessa elettiin tuolloin Ruotsin vallan aikaa. Ruotsin<br />
kuningas oli sekä maallinen että kirkollinen johtaja. Kuninkaan<br />
viisautta uskonopin asioissa luonnehdittiin vanhatestamentilliseen<br />
tapaan: ”kuningasten sydämiä ja heidän<br />
ajatuksiaan ei pystytä tutkimaan niissä piilevän pohjattoman<br />
viisauden tähden.” Suuri oli tuolloin luottamus kuninkaan<br />
kykyyn arvioida uskon kysymyksiä.<br />
Vielä 1800-luvun alussa Savonranta kuului sekä seurakunnalliselta<br />
että maalliselta hallinnoltaan Kerimäkeen.<br />
Savonrantalaiset joutuivat kuitenkin hakemaan seurakunnan<br />
palvelut naapuripitäjistä vielä 1800-luvun puolivälissä.<br />
Vainajan hautaamisten ja lasten kastamisten takia<br />
kuljettiin helpoimmin vesitse Rääkkylään, mutta myös Liperissä<br />
ja Kerimäellä käytiin.<br />
Kun Rääkkylä erisi vuonna 1827 erosi Kiteestä, Savonrannan<br />
asukkaille ehdotettiin täällä vallinneen sekavan<br />
tilanteen korjaamiseksi liittymistä uuteen Rääkkylän kirkkoherrakuntaan.<br />
Mutta vanhat yhteiskunnalliset siteet Kerimäkeen<br />
olivat lujat ja ohjasivat myös kirkollisten asiain<br />
järjestämisessä siihen suuntaan.<br />
Suomen sodan seurauksena Suomi oli liitetty Venäjän<br />
alaisuuteen vuonna 1809. Kuitenkin Suomessa säilytettiin<br />
Ruotsin vallan aikainen yhteiskuntajärjestys. Kirkon asema<br />
pysyi oleellisesti ennallaan. Suomessa säilyi luterilainen<br />
10<br />
Seurakuntakoti on nähnyt useita yksityisiä ja julkisia juhlia. Suurperheen<br />
äidin Rauha Monosen 80-vuotispäiviä juhlittiin suurella<br />
jälkikasvujoukolla syyskuun lopulla.<br />
valtionkirkollisuus. Huolimatta kuulumisestaan ortodoksiseen<br />
kirkkoon Venäjän keisari toimi nyt Ruotsin kuninkaan<br />
asemasta Suomen luterilaisen kirkon päämiehenä.<br />
Suomessa oli 1800-luvulla voimassa karoliininen kirkkolaki,<br />
joka tarkoitti uskontopakkoa ja velvoitetta kuulua valtion<br />
kirkkoon. Kirkosta ei voinut erota. Lain tavoitteena<br />
oli rahvaan kasvattaminen kuuliaisuuteen esivallalle sekä<br />
oikeaan kristinuskon tulkintaan. Tämä tapahtui katekismuksen<br />
opiskelun sekä pakollisen kirkossakäyntien avulla.<br />
Kirkkokuri oli tiukka. Kuuliaisuuteen motivoivat rangaistukset<br />
kuten jalkapuu, häpeäpalli ja ehtoolliselta sulkeminen.<br />
Lisäksi oli myös sosiaalinen paine.<br />
Mooseksen lakia tulkittiin niin, että yksilön syntien katsottiin<br />
vetävän Jumalan vihan koko kylän päälle, ellei syyllisiä<br />
rangaistu ankarasti. Siksi yksilön elämä oli koko kylän asia.<br />
Vastaavasti yksilön kuuliaisuus toi siunauksen, joka ilmeni<br />
hyvinvointina ja rauhana.<br />
Vanha kirkkolaki velvoitti vanhemmat huolehtimaan lastensa<br />
alkeisopetuksesta sakon uhalla. Lukutaito oli kunniakysymys<br />
ja sen osaaminen säästi julkiselta häpeältä.<br />
Luku- ja kristinopin taito kuulusteltiin vuosittain julkisesti<br />
kinkereillä eli lukusilla, joissa kurittaminen oli osa opetusta.<br />
Kinkereillä annettujen tukkapöllyjen takia niitä nimitettiin<br />
”tukkajuhlaksi”. Tästä on muistona renkien työvuotta<br />
kuvaava sananlasku: ’Vuodessa on kolme kovaa päivää:<br />
sian tappo, otrariihi ja kinkeripäivä’.
Oman seurakunnan syntymä<br />
tapahtui maallisen ja<br />
kirkollisen hallinnollisen<br />
eriytyessä<br />
Savonrannan seurakunnan syntymäaikoihin tapahtui<br />
maallisen ja kirkollisen hallinnon eriytyminen. Maalliset ja<br />
kirkolliset asiat oli päätetty pitäjänkokouksessa, jota johti<br />
kirkkoherra. Vuonna 1865 annettu kunnallisasetus muutti<br />
tilanteen. Paikallishallinnon yksiköksi tuli kunta. Maaseudulla<br />
kuntajako perustui seurakuntajakoon.<br />
Elokuussa 1861 keisarillisella käskykirjeellä määrättiin,<br />
että Savonranta saa oman rukoushuoneen ja papin. Tämän<br />
määräyksen perusteella Savonranta sai oman kirkon<br />
lisäksi myös oman hautausmaan perustamiseen. Savonrannasta<br />
tuli nyt virallisesti rukoushuonekunta Kerimäen<br />
yhteyteen. Näin sai Savonrannan seurakunnan historia<br />
alkunsa. Seurakunnan asukasluku oli silloin 2060 henkeä.<br />
Rukoushuonekuntana Savonranta oli vajaat kymmenen<br />
vuotta. Nykyinen hautausmaa otettiin käyttöön vuonna<br />
1871. Samana vuonna Savonranta muuttui Kerimäen kappeliseurakunnaksi,<br />
jota vaihetta kesti yksitoista vuotta. Lopullinen<br />
irrottautuminen ja muodostuminen itsenäiseksi<br />
kirkkoherrakunnaksi tapahtuivat senaatin päätöksellä 15.<br />
toukokuuta 1882.<br />
Näin oli syntynyt itsenäinen Savonrannan seurakunta, jonka<br />
ensimmäisenä pappina oli Kerimäen kappalainen Anders<br />
Samuel Kiljander. Ennen oman kirkon rakentamista<br />
jumalanpalvelukset pidettiin vuoden ajan sahan patruuna<br />
Smirnoffin makasiinissa.<br />
Oma kirkko<br />
Oma kirkko rakennettiin arkkitehti August Bomanin piirustusten<br />
pohjalta ja rakentajana oli sahanhoitaja Petteri<br />
Holopainen Enonkoskelta. Istumapaikkoja tuli noin 600<br />
hengelle ja ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 1.<br />
adventtina vuonna 1863. Ainoastaan kirkonkello ei ollut<br />
ehtinyt avoveden aikaan lähteä liikkeelle, eikä ennättänyt<br />
ensimmäiseen jumalanpalvelukseen.<br />
Alttaritauluna toimi pelkkä puuristi vuoteen 1903 saakka.<br />
Silloin savonrantalainen taiteilija Niko Makkonen maalasi<br />
nykyisen alttaritaulun ”Jeesus ristillä.”<br />
Alun perin kirkossa ei ollut lainkaan urkuja. Ensimmäiset<br />
urut hankittiin seurakunnan ollessa kappeliseurakuntana<br />
1875. Ne olivat varkautelaisen työmiehen Abel Hämäläisen<br />
rakentamat 1½ äänikertaiset pilliurut. Seuraavat 17<br />
äänikertaiset urut hankittiin kanttori Lehmusvuoren esityksestä<br />
1927 Kangasalan urkutehtaalta. Nykyiset 17 äänikertaiset<br />
mekaaniset urut on rakentanut Hans Heinrich<br />
vuonna 1978.<br />
11<br />
Kirkon sisätiloja on muunneltu eri remonttien yhteydessä;<br />
mm. alttaritaulun ympärillä oleva kehysrakennelma<br />
on poistettu, mutta pantu jälleen takaisin ja urkuparveen<br />
johtava portaikko on siirretty kirkkosalin puolelta eteiseen.<br />
Viimeisin suuri remontti on tehty v. 1987. Arkkitehti<br />
Kaj Michaelin suunnitelman mukaisesti koko kirkkorakennus<br />
niin sisältä kuin ulkoa sai silloin uudet kauniit värit.<br />
Viimeisin ulkomaalaus tehtiin vuonna 2011.<br />
Paluu menneeseen?<br />
Mutta maailma muuttuu ja kehitys kehittyy. Erinäisten<br />
vaiheiden jälkeen vuoden 2006 joulukuussa Kirkkohallitus<br />
hyväksyi Savonrannan seurakunnan ajatuksen liittyä jälleen<br />
Kerimäkeen. Niinpä 1. tammikuuta 2007 seurakunnasta<br />
tuli Kerimäen seurakunnan Savonrannan kirkkopiiri.<br />
Parin vuoden kuluttua Savonrannan kunta liittyi osaksi<br />
Savonlinnan kaupunkia. Niinpä vuoden 2009 alussa emäseurakunnaksi<br />
muuttui Savonlinna-Säämingin seurakunta,<br />
joka muutti nimensä Savonlinnan seurakunnaksi vuoden<br />
2013 alusta. Savonrantalaiset palasivat 362 vuoden<br />
jälkeen esi-isiensä juurille.<br />
Savonrannan seurakunta ehti olla itsenäisenä seurakuntana<br />
124 vuotta. Juhlitaan syksyllä kirkon 150-vuotista<br />
olemassa oloa.<br />
Seurakuntakoti juhli 30 vuotista taivaltaan kirkossa pidetyllä<br />
juhlamessulla ja juhlaohjelmalla itse seurakuntakodissa,<br />
joka täyttyi ääriään myöten.<br />
IHALAINEN PEKKA<br />
Kuorma-autolla Traktorilla<br />
- Murskeen toimitukset - lumityöt<br />
- kappaletavarakuljetukset - polanteen poistot<br />
- nosturipalvelut - lanaukset<br />
- konekuljetukset, - tienvarsien vesonta<br />
myös ylileveät<br />
- viljan ja suurpaalien ajoa<br />
Puh. 0400 252 107 Pekka, 0400 760 383 Ulla<br />
Tyniläntie 34, 58360 SÄIMEN
Keva-päivätoiminnassa iloitaan<br />
viikottaisessa jumpassa<br />
Savonrannan Keva-päivätoiminta muutti tammikuun<br />
alussa uusiin tiloihin koulun yhteyteen. Päivätoimintaa<br />
järjestetään Anita Kainulaisen johdolla kuusi ja puoli<br />
tuntia päivittäin viitenä päivän viikossa. Toiminnassa<br />
on mukana avustamassa Kerttu Kyöttinen ja paikalla on<br />
yleensä neljästä seitsemään vaikeavammaista henkilöä,<br />
jotka eivät kykene pitkäjänteiseen toimintaan.<br />
Paperimassakulhoja valmistuu Keva-päivätoiminnassa lähes<br />
viikoittain. Aina välillä kokeillaan uusia papereita. Välillä<br />
tehtiin kulhoja vanhoista Aku Ankka –lehtien sivuista,<br />
nyt syntyy nuottisivuista uusimmat kulhot. Niissä voi säilyttää<br />
esimerkiksi hedelmiä tai muuta kuivatavaroita.<br />
Hasse odottelee 36. syntymäpäiväänsä, ja jatkaa kuparin<br />
erottelua lyhyistä sähköpunoksista. Sitä hommaa hän tekee<br />
sekä Savonrannan Keva-päivätoiminnassa että viikon<br />
verran kuukaudessa Savonlinnassa ja saa siitä pienen korvauksen.<br />
– Yövyn Savonlinnassa Mäntykodissa viikon kerrallaan.<br />
Kaupungissa en voi liikkua niin vapaasti kuin täällä Savonrannalla.<br />
Jos kaupungissa haluan mennä jonnekin, kuljen<br />
taksilla, mutta Savonrannalla voin liikkua kävelemällä lyhyitä<br />
matkoja, kertoo Hasse elämästään.<br />
Anita Kainulaisen apuna toiminnan toteuttamisessa on<br />
mukana Kerttu Kyöttinen, jonka hommana oli huhtikuisena<br />
puolipäivänä tiskata ruokailuastiat puhtaiksi. Yhdessä<br />
ohjaajat suunnittelevat päivien toimintaa. Aamupäivällä<br />
porukka oli käynyt kävelemässä Myllykosken tiellä ihmettelemässä<br />
kevään tuloa.<br />
Arkipäivien poikkeuksiin kuuluvat kaksi viikoittaista jumppatuntia<br />
liikuntasalissa. – Maanantaisin ollaan tunnin verran<br />
Maija Kapasen ohjaamassa jumpassa. Keskiviikkoisin<br />
meillä on oma jumppatunti, jossa on hiljaisempaa menoa.<br />
Siinä jokainen voi suunnitella omia juttuja ja toimia vetäjänä<br />
vuorottain, kertovat Kainulainen ja Kyöttinen viikkoohjelmaa.<br />
Tammikuun alussa uuteen tilaan koulun yhteyteen muuttanut<br />
Keva-päivätoiminnassa on mukana enimmillään<br />
seitsemän henkilöä. Muuton yhteydessä havahduttiin<br />
tehtyjen tavaroiden suureen määrään. Talven ja kevään<br />
aikana järjestettyihin myyjäisissä ja myyntinäyttelyssä kirjastossa<br />
saatiin suuret varastot tyhjentymään.<br />
Saaduilla myyntituloilla on rahoitettu kerholaisten pieniä<br />
retkiä esimerkiksi pitsalle ja karaoken aikana syötyihin jäätelöihin.<br />
Ystävänpäivätansseissa kevalaiset pääsivät käymään<br />
Parikkalassa asti ensimmäistä kertaa.<br />
12<br />
Tapsa, Pertti, Mika ja Hasse ottavat aina vapaa-aikaohjaaja Maija<br />
Kapasen jumpan ilolla vastaan. – Tässä porukassa ei surra eikä<br />
valiteta, kertoo Kapanen viikoittaisista ohjattavistaan.<br />
Talvella kevalaiset kävivät myös laskettelukeskus Lekotissa<br />
Savonrannan VPK:n miehistönkuljetusautolla nauttimassa<br />
makkaranpaistoa. Laskettelemaan ei voitu lähteä henkilökohtaisten<br />
avustajien puuttuessa. VPK on tulossa neuvomaan<br />
myös paloturvallisuutta kevään aikana.<br />
Toukokuussa kevalaiset esiintyivät myös Päivärinteen turinatuvassa<br />
ja suunnittelivat pitempää retkeä, johon he hakivat<br />
avustusta aluejohtokunnalta. Ilmojen lämmittyä suunniteltiin<br />
retkeä Säimen myllyllä makkaranpaistossa. Myös<br />
Kerimäellä pidettäviin myyjäisiin tehtiin uusia tuotteita.<br />
Askartelua suoritetaan väliaikoina pienissä hetkissä pitkin päivää<br />
Keva-päivätoiminnassa. Tällä hetkellä paperimassakulhojen tekeminen<br />
vie paljon aikaa. – Askartelut pitää toteuttaa ryhmän osaamistasolle,<br />
ettei ohjaaja jää niiden ainoaksi toteuttajaksi. Välillä<br />
pitää nousta tuolista ylös ja muistaa liikkua. Joka päivä käymme<br />
ulkoilemassa lähiympäristössä ja hyödynnämme pururataa sekä<br />
lähiteitä, kuvailee Kainulainen päiväohjelmaa.
Innokas harrastajavalokuvaaja<br />
Timo Hyvönen on yksi innokkaimmista Keva päivätoiminnan<br />
tekijöistä. Hän asuu palvelukoti Koivulan<br />
tukipalveluasukkaana ja käy taksilla päivätoiminnassa.<br />
Lisäksi Hyvönen tekee puolipäiväisesti osapäivätöitä<br />
paikallisessa elintarvikeliikkeessä ja palvelukoti<br />
Koivulassa. Kaupassa hänen töihinsä kuuluu<br />
myymälän hyllyjen täyttämistä ja Koivulassa siivousta<br />
ynnä muita avustustöitä.<br />
Timo Hyvösen osapäiväisen työteon lisäksi päivät täyttyvät<br />
harrastusvalokuvauksesta ja nettiradion kuuntelusta.<br />
– Ennen olin innokas Onnen hetket –ohjelman kuuntelija<br />
ja Etelä-Savon radioon soittaja. Nyt osallistun aina<br />
mahdollisuuksien mukaan Onnen sävel-ohjelmaan. Minua<br />
on muistettu aina Nilsiästä asti, kertoo Hyvönen.<br />
– Nettiradiosta kuuntelen eniten mielimusiikkiani, suomalaista<br />
iskelmämusiikkia.<br />
Hyvönen on paikkakunnalla tunnettu myös innokkaana<br />
valkokuvaajana kaikissa yleisötapahtumissa. – Olen<br />
käynyt valokuvaamassa muun muassa Teuvo Oinasta<br />
Tulenliekissä. Sen lisäksi olen valokuvannut myös Savonranta<br />
päivää ja muita tapahtumia.<br />
Hyvönen ei ole ujoin kevalainen. Hän mainostaa, että on<br />
ollut kahdesti toinen Vuoden Savonrantalainen –äänestyksessä.<br />
Tässä on ideaa tämän vuotuiseen äänestykseen.<br />
Ennen Koivulaa Hyvönen asui mm. Vaalijalassa, joka ei<br />
ollut hänen mieleensä: – Kärsin masennuksesta, joka on<br />
nyt poissa. Sirpa Karvinen ehdotti minulle tätä nykyistä<br />
asumismuotoa, johon olen hyvin tyytyväinen, hän kehuu.<br />
Kevät piristää häntä ja hän kertoo hyviä päiviä olevan<br />
takana useita kuukausia. Palvelukoti Koivula tarjoaa<br />
ruoat ja lääkkeet, mutta muutoin Hyvönen elää omaa<br />
elämäänsä. Synnyinpaikka Rönkönvaara on nykyisen<br />
asumispaikan naapurikylässä, ja tutut maisemat ovat lähellä.<br />
Valokuvanäyttelyitä hänellä on ollut niin Säimenen ja<br />
Vuokalan myllyillä kuin Savonrannan ja Savonlinnan<br />
kirjastoissa. Digikamera ja tietokone mahdollistavat<br />
harrastukset. Vuonna 2011 Savonrannan aluejohtokunta<br />
myönsi Hyvöselle stipendin valokuvanäyttelyihin, jot-<br />
13<br />
Keva päivätoiminnan kävijä Timo Hyvönen on ahkera<br />
harrastajavalokuvaaja, joka jäi normaalista poiketen toimittajan<br />
kameran eteen.<br />
ka kiersivät Säimenen myllyltä Savonrannan kirjaston<br />
kautta edelleen palvelukoti Koivulaan.<br />
Sukulaiset ja tuttavat ovat auttaneet Hyvöstä näyttelyjen<br />
järjestämisissä. – Veljeni Jukka ja Kerttu Kyöttinen ovat<br />
tehneet valokuvanäyttelyyn tekstejä ja runoja, kertoo innokas<br />
kameran kanssa kulkija avustajistaan.<br />
Myös samalla kylällä asuva Erkki Hirvonen on avustanut<br />
Hyvöstä. Heillä on ollut useita yhteisiä näyttelyitä, ja<br />
Hirvonen on avustanut näyttelyiden kuljetuksia ja valokuvausmatkoja.<br />
Lähellä olevien läheisten avulla elämä tuntuu helpolta ja<br />
mielekkäältä. Tulevasta kesästä Hyvönen valottaa mahdollista<br />
uutta luontovalokuvanäyttelyä, joka sekin tehtäneen<br />
yhteistyössä kenenkäs muunkaan kuin Hirvosen<br />
Erkin kanssa.
15<br />
INSINÖÖRITOIMISTO TANSKANEN OY<br />
www.tanskanenoy.fi<br />
SÄHKÖURAKOINTIA<br />
Mikko Käyhkö<br />
Savonranta<br />
Puh. 0440 979 617<br />
0440 453 187<br />
kayhko.mikko@gmail.com
Savonranta Päivää vietetään<br />
paikalliskulttuurin ehdolla<br />
Kuluvana kesänä Savonranta Päivää juhlitaan urheilukentällä<br />
lauantaina 3.8.2013 klo 12 alkaen. Ensin<br />
ruokaillaan höyryäväisistä padoista jaettavaa maukasta<br />
muikkukeittoa nälkäisten katsojien mahoihin.<br />
Tänä vuonna rantakalan keittovastuu on Savonrannan<br />
Martoilla.<br />
Savonrantalaista identiteettiä etsitään juhlaohjelmassa,<br />
joka käynnistyy esiintymislavalla klo 13 alkaen.<br />
Ohjelman avaa Savonlinnan kaupungin tervehdys,<br />
jonka tänä vuonna tuo Savonrannan, Kerimäen<br />
ja Punkaharjun yhteisenä kulttuurituottajana<br />
elokuun alusta aloittava Elina Kosonen.<br />
Ohjelma pääpainopisteenä on savonrantalaisen<br />
kulttuurin esittäminen, jossa pääasiassa itseoppineet<br />
paikkakunnan taitajat laulavat, tanssivat ja musisoivat<br />
mm. ’Tähän jään Savonrantalaisia lauluja’<br />
-lauluvihkosen kappaleita. Estradille nousee sekä<br />
nuoria taitajia (esim. lasten tanssiryhmä Särö) että<br />
vanhempia esiintyjiä (esim. lauluryhmä Ilakka) vain<br />
muutamia mainitakseni.<br />
Juhlaohjelman kanssa samanaikaisesti Sampolassa<br />
järjestetään lapsille oma tapahtuma, jossa voidaan<br />
käydä onkimassa, piirtämässä, ottaa kasvomaalauksen<br />
ja pomppia pallomeressä.<br />
Messutyyppiseen tapahtumaan kutsutaan paikallisia<br />
yrittäjiä esittelemään tuotteitaan. Myös käsitöiden<br />
ja puutarhan satoa on myyntipöydillä esillä.<br />
Yrittäjien ja myyntipaikkavarauksia ottavat vastaan<br />
järjestämistoimikunnan puheenjohtaja Ritva Wahl<br />
ja sihteeri Anne Käyhkö, joiden yhteystiedot löytyvät<br />
mm. kaupungin kotisivuilta.<br />
Paikkakunnan yhdistykset ovat edustettuina toimikunnassa<br />
ja niille on jaettu elintarvike myyntivastuut.<br />
Myynnissä on ainakin grillimakkaraa, muurinpohjalettuja,<br />
kahvia ja mehua. Savonrannan VPK tuo<br />
kalustoaan esille, ja Suomen ilmiömäisin taiturikisan<br />
kolmas Etelä-Savon mopovelho Ahti Kautto<br />
kumppaneineen esittelee mopojaan. Myös perinteinen<br />
naulanlyöntikilpailu on käynnissä.<br />
16<br />
Viime vuonna katsomosta seurattiin ohjelmaa ja kahvinjuontikin<br />
onnistui yhtäaikaisesti.<br />
Tapahtumassa järjestetään haastekilpailu, jossa Savonrannan<br />
aluejohtokunta haastaa Savonlinnan<br />
kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja vapaa-aikajaoston<br />
benjijuoksukilpailuun, jossa pyritään<br />
viemään tarratyyny mahdollisimman pitkälle.<br />
Kilpailu käydään kaksi henkisin joukkuein. Muutkin<br />
innokkaat pääsevät kokeilemaan lajia ja tekemään<br />
kilpailujoukkuetta. Esimerkiksi kesäasukkaat<br />
voivat haastaa savonrantalaiset tai päinvastoin, yhdistykset<br />
haastavat naapuriyhdistyksen, koululaiset<br />
haastavat opettajat jne. Kaikki joukolla mukaan<br />
leikkimieliseen kisaan, jossa ei hampaat irvessä voittoa<br />
tavoittella vaan hymyssä suin pidetään hauskaa.<br />
Ilmoittautua voi Ritvalle tai Annelle.<br />
Yksi Savonranta Päivän kohokohta on Vuoden Savonrantalaisen<br />
nimeäminen. Valinta tehdään äänestystulosten<br />
perusteella. Tänä vuonna kiinnitetään<br />
huomiota äänestyskäyttäytymiseen ja jokaiseen<br />
äänestyslaatikkoon laitetaan uudet äänestysohjeet.<br />
Äänestys on käynnissä juhannuksesta heinäkuun<br />
viimeiselle viikolla asti kymmenessä eri pisteessä<br />
ympäri pitäjää lähtien Kokkolahden kodalta ja päätyen<br />
kirkonkylän useiden äänestyspaikkojen ja Säimenen<br />
myllyn kautta Rönkkötalolle. Tavoitteena on<br />
saada nimityksestä jatkumo, jossa edellinen arvonimen<br />
omaava luovuttaa sen seuraajalleen.
Sateisesta juhlapäivän ilmasta huolimatta lasten tapahtumateltalla<br />
riitti kävijöitä viime vuonna, Kari Turtiainen ja<br />
Aapo Käyhkö valvoivat ongintaa ja piirustuspistettä. Myös<br />
kasvomaalaus innosti lapsia, Veera Monosen näyte.<br />
Säimenen ja Rönkön tyttäret tanssivat Särönä<br />
17
SAVONRANNAN PALVELUPISTE<br />
TIEDOTTAA:<br />
SAVONRANNAN PALVELUPISTE<br />
TARJOAA SEURAAVIA PALVELUJA:<br />
Savonlinnan kaupungin palvelut<br />
• Neuvonta, lomakejakelu ja<br />
hakemusten vastaanotto<br />
• Sosiaalitoimisto<br />
• Tarkastusinsinööri ajanvarauksella<br />
• Jätevesineuvoja ajanvarauksella<br />
• Maaseutusihteerin vastaanotto<br />
kerran kuukaudessa<br />
• Valokopioiden ja faxien lähetyssekä<br />
laminointipalvelut<br />
• Pienriistan metsästyslupien myynti<br />
• Palvelupisteestä voi ostaa<br />
Savonrannan historiakirjoja sekä<br />
• Savonranta-karttoja ja –kortteja<br />
• Kokoustila<br />
Valtion hallinnon palvelut<br />
• Kelan palvelut<br />
• Verotoimiston palvelut<br />
• Poliisin lupapalvelut<br />
Yhteispalvelun<br />
asiakaspääte<br />
Käytä aina hyväksesiyhteispalvelupisteen<br />
tarjoamia<br />
palveluja. Aina<br />
ei tarvitse asioida<br />
Savonlinnan<br />
kaupungintalolla.<br />
Säästät myös postimaksuissa,<br />
kun<br />
käytät yhteispalvelupisteensisäistä<br />
postia.<br />
Palvelupiste tarjoaa myös valtion palveluja<br />
18<br />
SAVONRANNAN PALVELUPISTE TIEDOTTAA:<br />
Palvelupiste Savonrannalla<br />
avoinna arkisin ma-pe klo 8-16,<br />
puh. 044 417 4050, fax (015) 525 0252.<br />
Asiakaspääte Kelan ja verotoimiston palveluihin sekä<br />
poliisin lupapalveluihin mm. hakemusten vas<br />
taanotto ja lomakejakelu.<br />
Kirjasto<br />
Avoinna ma ja ke klo 10 – 16, ti ja to klo 12 – 19<br />
Lyhennetty aukioloaika 2. – 29.7. ma ja ke 10 –<br />
15, ti ja to klo 13 – 18,<br />
puh. 044 417 4437,<br />
kulttuuriasiat puh. 044 417 4562.<br />
Matkailuneuvonta/Vierasvenesatama<br />
Kahvila-ravintola Noidankattila<br />
puh. 040 814 4079.<br />
Kolovesiopastaulu<br />
Vuokalan myllyn käsityömyymälä<br />
puh. 044 990 1357.<br />
Vapaa-aikatoimi (leirit, kilpailut yms.)<br />
Vapaa-aikaohjaaja puh. 044 417 4566.<br />
Savonrannan päivystävä kiinteistönhoitaja<br />
puh. 044 417 4786.<br />
Rakennustarkastukset<br />
tarkastusinsinööri Raimo Biggs,<br />
puh. 044 417 4691<br />
Jätevesineuvoja<br />
Savonrannalla ajalla 15.5. – 21.8.2012 klo 12 –<br />
15 Puh. 044 417 4688.<br />
Maaseutusihteeri<br />
Vastaanotto kerran kuukaudessa,<br />
puh. 044 417 4030<br />
Palotarkastus, tiedotus, valistus<br />
puh. 020 133 4462<br />
Nuohooja KariSe,<br />
ajanvaraus ma-to klo 10 – 14, pe klo 10–12,<br />
puh. 044 517 3010 tai www.karise.fi<br />
Yleinen hätänumero/Palohälytys 112
Change language