Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti - Metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti - Metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti - Metsänhoitoyhdistykset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
MhyLehti<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistysten</strong> <strong>jäsenlehti</strong> 1/2013 • 10.4.2013<br />
Jokilääni<br />
KiiKisSuo<br />
Loimaan seutu<br />
Länsi-Satakunta<br />
Metsämaa-<br />
Kojonkulma<br />
Teljä<br />
sivu 2<br />
Puumarkkinat<br />
sivu 5<br />
Sukupolvenvaihdos<br />
ajallaan<br />
sivu 7<br />
Tila-arvion<br />
lukuohjeet<br />
Tämä lehti on<br />
painettu<br />
suomalaiselle<br />
sanomalehtipaperille.<br />
PEFC/02-21-15
2 MhyLehti 1/2013<br />
Puumarkkinat jatkuvat tasaisina<br />
Puumarkkinat kohti kesää<br />
Talouden epävarmuus on näkynyt<br />
metsäteollisuuden tuloksentekokyvyssä,<br />
mutta välillä on kuultu<br />
myös positiivisia viestejä. Metsäteollisuudella<br />
on kohtuullinen tilauskanta<br />
ja puun tarvetta tällä<br />
vuodelle löytyy.<br />
Pitkään jatkunut talvi ja erinomaiset<br />
korjuukelit ovat tyhjentäneet<br />
yhtiöiden talvileimikkovarantoa.<br />
Puuta on kaatunut hyvin.<br />
On kuitenkin selvää, että kelirikko-<br />
ja kesäkohteita firmoilta vielä<br />
puuttuu. Vaikka kysyntää on kaikille<br />
puutavaralajeille, on havutukkien<br />
sekä metsäenergian tarve<br />
suurinta.<br />
Entistä useampi metsänhoitoyhdistys<br />
pystyy tarjoamaan metsänomistajalle<br />
myös oman korjuupalvelun<br />
apua. <strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong><br />
toimittavat puuta lukuisiin<br />
osoitteisiin, ja yhdistyksen kor-<br />
juupalvelun avulla kullekin ostajalle<br />
voidaan toimittaa juuri se<br />
puutavaralaji, jota ostaja tarvitsee.<br />
Korjuupalvelun käyttöä on helppo<br />
suositella.<br />
Sähköistä puumarkkinapaikkaa<br />
osoitteessa www.puumarkkinat.fi<br />
on kokeiltu alkuvuoden aikana.<br />
Kokemukset ovat olleet erinomaisia<br />
ja palvelu on leviämässä kaikkialle<br />
Länsi-Suomeen loppukevään<br />
aikana. Useimpien metsänomistajien<br />
seuraava puukauppa<br />
laitetaan tarjolle tämän sähköisen<br />
puumarkkinapaikan kautta.<br />
Hallituksen kehysriihi luo<br />
odotuksia teollisuudelle<br />
Puumarkkinoilla vuosi on alkanut<br />
hyvin. Puulle on ollut kysyntää<br />
ja tarjontaa sopivassa suhteessa.<br />
Suomen hallituksen puolivälin<br />
kehysriihtä odotettiin ristiriitaisissa<br />
tunnelmissa. Onneksi hallitus<br />
piti metsätilamaksun ja kiinteistöveron<br />
poissa metsistä. Odotuksista<br />
huolimatta hallitus ei kuitenkaan<br />
ollut valmis muutoin panostamaan<br />
metsätalousyrittäjyyden<br />
edellytyksiin. Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus<br />
jäi toteutumatta,<br />
ja verokuilu metsätalouden<br />
pääomaverotuksen sekä<br />
muun yrittäjyyden yhteisöveron<br />
välillä on kasvamassa entisestään.<br />
Mikäli Suomi haluaa nojata tulevaisuudessa<br />
entistä vahvemmin<br />
kotimaisiin luonnonvaroihin, olisi<br />
nyt pikaisesti aloitettava laaja<br />
valmistelu metsätalousyrittäjyyttä<br />
edistävästä verouudistuksesta.<br />
Joka tapauksessa puumarkkinat<br />
voivat jatkua tasaisesti toimivina,<br />
koska negatiivisia veroshokkeja<br />
ei metsänomistajille tarjottu.<br />
Metsäteollisuus on saamassa<br />
suuria hyötyjä hallituksen kehys-<br />
Jalostettu taimiaines tuottaa enemmän<br />
ja parempaa puuta<br />
Mitä hyötyä on metsän uudistamisesta siemenviljelystaimilla?<br />
Missä tapauksessa ulkomainen taimierä<br />
on yhtä hyvä kuin kotimainen? Kuinka ilmastonmuutos<br />
vaikuttaa uudistamismateriaalin valintaan? Näihin<br />
kysymyksiin etsii vastauksia käytännön metsänjalostuksen<br />
tukena toimiva tutkimus. Metsäntutkimuslaitos<br />
tekee yhteistyötä ruotsalaisten virkaveljiensä<br />
kanssa.<br />
Nykyisten jalostetusta siemenestä<br />
kasvatettujen taimien on todettu<br />
lisäävän puiden kasvua keskimäärin<br />
noin 15 prosenttia. Puun<br />
laatua pystytään myös jalostamaan<br />
entistä hieno-oksaisemmaksi,<br />
oksakulmaltaan paremmaksi ja<br />
kuusten latvuksia kapeammiksi.<br />
Perustamalla uusien sukupolvien<br />
siemenviljelmiä voidaan odottaa<br />
vielä selvästi suurempia kasvun<br />
lisäyksiä.<br />
On tärkeää käyttää sopivaa alkuperää<br />
olevia taimia, se vaikuttaa<br />
kasvun lisäksi myös viljelyvarmuuteen.<br />
Metla antaa suositukset<br />
Suomeen soveltuvan metsänviljelymateriaalinalkuperistä.<br />
Viime lokakuussa metsänjalostustutkijat<br />
ja käytännön jalostajat<br />
kokoontuivat Helsinkiin esittelemään<br />
uusia tuloksia ja menetelmiä<br />
toisilleen EU-projekti NO-<br />
VELTREEn tieteellisessä kokouksessa<br />
ja workshopissa.<br />
Uudet suositukset<br />
soveltuvista alkuperistä<br />
Viljelymateriaalin käyttöaluesuosituksia<br />
ollaan Metlassa parhaillaan<br />
tarkistamassa lämmenneen<br />
ilmaston ja jalostuksen edistymisen<br />
vuoksi. NOVELTREE-projektissa<br />
tutkittiin yhdessä ruotsalaisten<br />
kanssa optimaalisia käyttöalueita<br />
ilmastonmuutos huomioon<br />
ottaen. Ruotsin ja Suomen ilmatieteen<br />
laitosten ilmastotiedot<br />
yhdistettiin ja tutkittiin todennäköisimpiäilmastonmuutosnäkymiä<br />
paikallistasolla. Molempien<br />
maiden kenttäkoetuloksia analysoitiin<br />
yhdessä, ja etsittiin lämpösummaa<br />
tarkempia ilmastotekijöitä,<br />
jotka ennustavat taimimateriaalien<br />
elossa säilymistä ja<br />
kasvua.<br />
Julkaisijat<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> Jokilääni,<br />
KiiKisSuo, Loimaan seutu,<br />
Länsi-Satakunta, Metsämaa-<br />
Kojonkulma ja Teljä<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
Jalostusaste 14 % Metsikköalkuperä ero<br />
Kiertoaika v. 65 73 -8<br />
m3 kaikkiaan 507 499 19<br />
m3 /v 7,8 6,8 1<br />
Taimikon nykyarvo 1011 526 485<br />
Metsikön nykyarvo 1451 966 485<br />
Lähde: Ola Rosvall, Skogforsk, www.skogforsk.se/sv/KunskapDirekt/Alla-Verktyg/Foradling-ekonomi<br />
Tällaisen taulukon pystyy laatimaan Ruotsin Skogforskin nettisivuilta, tosin ruotsinkielisenä. Siinä<br />
on vertailtu metsikön kasvua kiertoajan kuluessa, jos se on perustettu jalostetusta siemenviljelyssiemenestä<br />
tai metsikköalkuperästä kasvatetuilla taimilla.<br />
Netistä varmuutta<br />
valintoihin<br />
Hankkeessa kehiteltiin alustava<br />
versio nettisovellutuksesta, jolla<br />
metsänomistaja tulevaisuudessa<br />
voisi itse tarkastella eri taimimateriaalien<br />
todennäköistä soveltuvuutta<br />
omalle uudistusalalleen.<br />
Ruotsissa tällainen taimivalintasovellus,<br />
Plantval, on jo netissä<br />
olemassa. Siinä voidaan etsiä parasta<br />
alkuperää tietylle uudistusalalle<br />
sijainnin perusteella. Käyttöalueidenmäärittämistutkimusta<br />
ja käytännön sovellusten kehittämistä<br />
jatketaankin yhteistyönä<br />
ruotsalaisten kanssa ja myös kan-<br />
riihestä. Verohuojennuksia perusteltiin<br />
esimerkiksi investointiedellytyksiä<br />
parantavina. Nyt metsänomistajat<br />
odottavatkin metsäteollisuudelta<br />
tekoja. Nähtäväksi jää,<br />
minkälaisia puuta jalostavia investointeja<br />
tehdään.<br />
Jalostuksen merkitys metsän kiertoajassa<br />
Maapohja: MT Sijainti: Etelä-Suomi<br />
Puulaji: Kuusi Korkokanta: 4 %<br />
sallisena projektina yhdessä kotimaisten<br />
sidosryhmien kanssa.<br />
Ruotsissa jalostus pitkällä<br />
Monet suomalaiset metsäammattilaiset<br />
ovat vuosien saatossa käyneet<br />
tutustumassa Ruotsin taimituotantoon<br />
ja metsänjalostukseen.<br />
Heidän mukaansa Ruotsissa mennään<br />
pitkällä tässä asiassa. Viimeisen<br />
10 vuoden aikana on perustettu<br />
370 uutta siemenviljelystä<br />
ja noin 80 prosenttia käytetyistä<br />
taimista oli peräisin jalostetusta<br />
siemenestä. Maastokoealoilla selkeät<br />
erot näkyivät sekä kasvussa<br />
että laadussa.<br />
Vastaava toimittaja<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
020 413 3704<br />
Toimituskunta<br />
Julkaisijayhdistysten<br />
toiminnanjohtajat<br />
Marko Mäki-Hakola<br />
johtaja<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
Lisätietoja löytyy sekä Metsäntutkimuslaitoksennettisivuilta<br />
ja tiedotteista että ruotsalaisen<br />
Skogforskin sivuilta. Viimeksi<br />
mainitun Ruotsin metsäntutkimuksen<br />
nettisivuilla pystyy myös<br />
tekemään vertailulaskelmia jalostetusta<br />
ja metsikkösiemenestä kasvatettujen<br />
taimien vaikutuksesta<br />
metsikön kasvuun ja kehitykseen<br />
koko kiertoajan kuluessa.<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
viestintäpäällikkö<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
Taitto<br />
M-Print Oy, Vilppula<br />
Paino<br />
Salon Lehtitehdas, Salo<br />
Kannen kuva<br />
Heli Mutkala-Kähkönen
MhyLehti 1/2013 3<br />
Metsänhoitoyhdistys haasteiden edessä<br />
Juhani Kotirannan mukaan tuleva uusi metsänhoitoyhdistyslaki<br />
antaa erinomaiset lähtökohdat yhdistyksellemme.<br />
Valtiovalta on uudistamassa metsänhoitoyhdistyslakia<br />
ja metsälakeja<br />
ehkä radikaalimmin kuin<br />
koskaan aikaisemmin. Metsänhoitoyhdistyslainuudistuksessa<br />
eniten keskustelua on herättänyt<br />
metsänhoitomaksun poistaminen<br />
ja sen vaikutus yhdistysten<br />
tulevaisuuteen. Itse kuitenkin<br />
uskon uuden lain olevan enemmän<br />
mahdollisuus kuin uhka, sillä<br />
samalla yhdistyksiltä poistuvat<br />
myös valtiovallan niille määräämät<br />
lakisääteiset velvoitteet. Tuleekin<br />
ajatelleeksi, tarvitaanko<br />
erityistä metsänhoitoyhdistyslakia<br />
tulevaisuudessa ollenkaan.<br />
Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksellä<br />
on uudessakin tilanteessa<br />
mielestäni erinomaiset<br />
lähtökohdat. Tase on vahva, talous<br />
on kaikin puolin kunnossa.<br />
Yhdistystä on johdettu ja kehitetty<br />
määrätietoisesti. Palveluksessamme<br />
on osaava ammattitaitoinen<br />
henkilökunta, suhteet puun<br />
käyttäjiin ovat kunnossa, toimialue<br />
on pääsääntöisesti metsäis-<br />
tä ja alueen keskuksena maakunnan<br />
suurin kaupunki. Kaikki tämä<br />
antaa erinomaiset mahdollisuudet<br />
toimia jatkossakin joko itsenäisesti<br />
tai avoimella mielellä sopivia<br />
kumppaneita etsien. Erilaisten<br />
laki- ja organisaatiouudistusten<br />
keskellä täytyy pitää kirkkaana<br />
mielessä metsänhoitoyhdistyksen<br />
päätehtävä eli metsänomistajan<br />
asioiden hoitaminen ja<br />
etujen ajaminen. Länsi-Satakunnan<br />
metsänhoitoyhdistyksessä<br />
on aina pidetty ensiarvoisen tärkeänä,<br />
että metsänhoidon lisäksi<br />
puunmyyjät tuovat puuta tarjolle<br />
monipuolisesti alueen teollisuudelle.<br />
Siksi kannustankin näin<br />
kevätauringon paistaessa metsänomistajiapuunmyyntisuunnitelmien<br />
tekoon. Kaupanteko<br />
kesäleimikoista niin harvennus-,<br />
väljennys- kuin päätehakkuiden<br />
osalta on alkamassa. Vain puuta<br />
myymällä voidaan metsästä saada<br />
tuottoa.<br />
Metsälain uudistus antaa metsänomistajalle<br />
entistä enemmän<br />
oma3<br />
Mhy Länsi-Satakunnan toiminta ja<br />
talous vuonna 2012<br />
Toimintavuosi oli taloudellisesti<br />
ja myös toiminnallisesti poikkeava.<br />
Tapaninpäivän myrsky Länsi-<br />
Suomessa sekoitti puumarkkinat ja<br />
metsänomistajien metsät. Myrsky<br />
työllisti metsänhoitoyhdistystä ja<br />
alueen koneyrittäjiä. Vakuutusyhtiöt<br />
työllistivät toimihenkilöitä vahinkoarvioilla,<br />
joista kertyi tuottoa<br />
noin 104 900 euroa. Yhdistyksen<br />
panos metsänomistajien auttamisessa<br />
ja puukauppojen koordinoinnissa<br />
oli ratkaiseva. Hankintapalvelutuottoja<br />
kertyi 252 600<br />
euroa eli 80 prosenttia budjetoitua<br />
enemmän. Kiinteistönvälityksestä<br />
tuloja kertyi noin 44 000 euroa,<br />
kun talousarviossa oli arvioi-<br />
tu 33 000 euroa. Kemera- ja muut<br />
palvelutuotot olivat samaa luokkaa<br />
kuin vuonna 2011. Metsänuudistamistuotot<br />
putosivat edellisestä<br />
vuodesta 27 900 euroon (v. 2011<br />
41 500 e).<br />
Kokonaisuutena liiketaloudelliset<br />
tuotot nousivat n 40 % talousarviosta.<br />
Taustalla oli tietysti<br />
myrskystä johtuva työbuumi.<br />
Edellisen vuoden (2011) tappio<br />
noin 80 000 euroa tuli korjattua<br />
ja talous saatiin hyvään tasapainoon,<br />
vuoden ylijäämä oli noin<br />
86 800 euroa.<br />
Kokonaisuutena mhy:n talous<br />
ja tase ovat hyvässä kunnossa.<br />
Laadimme kolme välitilinpää-<br />
töstä talouden ja toiminnan seurantaa<br />
varten. Tavoitteena oli pitää<br />
hallitus ajan tasalla. Kaikkien<br />
toimihenkilöiden taloudellinen<br />
tuotto nousi merkittävästi.<br />
Kulut pysyivät hyvin talousarviossa.<br />
Kuluissa ei ollut merkittäviä<br />
talousarvion ylityksiä.<br />
Metsänhoitoyhdistys Länsi-Satakunnan<br />
toiminnasta on tehty<br />
vuosittainen sisäinen tarkastus.<br />
Metsänhoitoyhdistyksen<br />
tulevaisuus<br />
Tulevaisuus aiheuttaa suuret haasteet<br />
metsänhoitoyhdistyksen kehittämiseen.<br />
Mhy-lain muutoksen<br />
valmistelu etenee. Mhy:n hal-<br />
lituksen tulee väkevästi miettiä<br />
fuusiovaihtoehtoja ja valmistella<br />
yhdessä toimivan johdon kanssa<br />
tulevaisuuden strategiat. Valtuuston<br />
päätettäväksi pitää tuoda selkeät<br />
mallit.<br />
Markkinointi ja kateajattelu pitää<br />
tulla vahvasti mukaan, kun<br />
palvelemme metsänomistajiam-<br />
valtaa päättää metsiensä käsittelystä.<br />
Toteutuessaan uusi<br />
laki asettaa haasteita metsänomistajien<br />
lisäksi myös metsänhoidolle<br />
ja puun korjuuseen.<br />
Ehkä eniten julkisuudessa<br />
on käsitelty jatkuvan<br />
kasvatuksen yleistymistä.<br />
Joissain tapauksissa jatkuva<br />
kasvatus varmasti onnistuukin,<br />
mutta vaatii suurta ammattitaitoa,<br />
ettei ajauduta<br />
vanhanajan harsinnan tielle.<br />
Tähän haasteeseen myös<br />
metsänhoitoyhdistysten on<br />
varauduttava ja pystyttävä<br />
vastaamaan. Uskoakseni kuitenkin<br />
nykyiset, hyviksi havaitut<br />
menetelmät tulevat käytännössä<br />
olemaan vallitsevia.<br />
Hyvää kevään jatkoa ja kesän<br />
odotusta!<br />
Juhani Kotiranta<br />
hallituksen puheenjohtaja<br />
Mhy Länsi-Satakunta<br />
me. Mhy:n tulee panostaa erityisosaamisiin<br />
ja kehittää niitä.<br />
Tulevaisuus tuo mahdollisuuksia,<br />
ja haasteista selviämme oikeanlaisella<br />
osaamisella.<br />
Jaakko Klemola<br />
toiminnanjohtaja<br />
Mhy Länsi-Satakunta
4 MhyLehti MhyLehti 1/2013<br />
Koivutukki kulkee<br />
taas Vammalaan<br />
Koivuvaneritukille on näkyvissä valoisampia aikoja Satakunnassa<br />
pienen notkahduksen jälkeen. Pari vuotta suljettuna ollut tehdas<br />
Vammalassa on taas viritetty uuteen vauhtiin.<br />
Uuden yhtiön nimi on Kwellick Oy ja omistajat<br />
tulevat itänaapurista. Tuotemerkkinä<br />
on Fineva Ply. Tehtaaseen on asetettu isoja<br />
odotuksia ja investoitu on runsaasti. Raakaainehuolto<br />
on yksi tärkeimpiä asioita vaneritehtaan<br />
menestymisessä. Yhtiön strategiana<br />
on ostaa kaikki tukki tehdastoimituskauppoina.<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> ja sen<br />
kautta metsänomistajat ovat siinä tärkeässä<br />
asemassa, koska koivutukit kertyvät pienistä<br />
virroista suurelta alueelta.<br />
Koivuvanerin kysyntä on hyvä. Olemme<br />
keskittyneet erikoistuotteisiin, joita menisi<br />
niin paljon, kun pystyy toimittamaan, kertoo<br />
yhtiön metsäpäällikkö Petri Tomperi.<br />
Tuotantovolyymi riippuu saatavan koivutukin<br />
määrästä. Hän näkee tulevaisuuden<br />
Länsi-Suomessa valoisana, koska runsaasti<br />
varttuneita koivikkoja kasvaa lähivuosina<br />
tukin mittoihin. Ulkomainen raha on aina<br />
tervetullut, kun sillä saadaan työpaikkoja ja<br />
kantorahaa metsänomistajille. Esimerkiksi<br />
tällä hetkellä työllistämme tehtaallamme<br />
noin 70 henkeä, jatkaa Tomperi.<br />
Metsänhoitoyhdistys Länsi-Satakunta<br />
teki vuodenvaihteen jälkeen toimitussopimuksen,<br />
jossa koivutukki kuljetetaan tehtaalle<br />
asti ja mitataan siellä. Puumäärä kertyy<br />
korjuupalvelun ja metsänomistajien<br />
omien hankintahakkuiden kautta tulevista<br />
tukeista. Suoran ketjun ansiosta kantohintaa<br />
jää aiempaa enemmän. Vaikka koivutukki<br />
on tavallisesti hakkuissamme marginaalierä,<br />
niin tietyissä leimikoissa sen hinta<br />
on meille tärkeä. Esimerkiksi ylispuuhakkuissa,<br />
kun koivua kaadetaan kuusentaimikon<br />
päältä, on tukin osuus usein merkittävä<br />
ja varsinkin näissä kohteissa toimituskauppa<br />
puolustaa paikkaansa.<br />
Tomi Rajainmäki valmiina viemään koivukuormaa Ulvilan Haistilasta.<br />
oma4<br />
Viimeisten kahden vuoden aikana on päätehakattu<br />
aika tavalla metsiä. Suurin osa tuulen<br />
kaatamista aloista odottelee yhä istut-<br />
Heikki Hacklin<br />
alueneuvoja<br />
Mhy Länsi-Satakunta<br />
Välitämme metsäkiinteistöjä<br />
asiantuntemuksella<br />
Etsitkö omaa metsäpalstaa?<br />
Autamme sinua löytämään juuri sinulle sopivan metsätilan.<br />
Vai oletko myymässä?<br />
Tarjoamme sinulle nopean ja ammattitaitoisen palvelun.<br />
Nauti omasta metsästäsi helposti ja turvallisesti<br />
ja varmista silti metsäsi arvo.<br />
Valitse täyden palvelun metsäasiantuntija.<br />
Saat kaikki palvelut yhdellä kertaa,<br />
suunnittelusta käytännön toteutukseen.<br />
Tee metsäomaisuudellesi oikeita asioita oikeaan aikaan.<br />
Metsänhoitoyhdistys Länsi-Satakunta LKV<br />
Yrjönkatu 2, 28100 Pori, puh. 02 632 6330<br />
www.mhy.fi /lansisatakunta<br />
Jari Grönlund<br />
Istutuskausi<br />
alkaa<br />
Hirvimiehet joutuvat kohta siirtämään tornin pois onnistuneesta istutusmänniköstä<br />
tajia. Viime keväänä pahoilla tuhoseuduilla<br />
istutuksia jäi väliin, koska oli kiire saada<br />
puita pois metsästä.<br />
Nyt on ehkä vähän paremmin aikaa<br />
miettiä, miten saa metsän taas kasvamaan<br />
uutta puustoa. Kostea kesä toi mukavasti<br />
pieniä luontaisia taimen alkuja, mutta varsinkin<br />
rehevillä mailla heinittyminen tuhoaa<br />
tehokkaasti luontaisen aineksen. Toki<br />
kaikki kelvolliset taimet noteerataan syntytavasta<br />
riippumatta, jos ne vain soveltuvat<br />
kasvupaikalle. Hieskoivu ja kuivahko<br />
kangas ei ole hyvä yhdistelmä. Paras<br />
palaute onnistuneesta metsänviljelystä on<br />
runsaan hangen päälle asti ulottuva tasainen<br />
taimikko.<br />
Taimitilausten ennakoiminen on joka<br />
vuosi aika hankalaa. Suosittuja lajikkeita<br />
on toisinaan niukasti saatavissa ja jotain<br />
laatua on turhankin paljon. Metsänomistajien<br />
omissa istutushankkeissa voi joskus aikapula<br />
tai muut syyt vähentää taimien määrää.<br />
On ihan hyvä ottaa kerrallaan se määrä,<br />
minkä varmasti saa maahan. Onneksi hyvä<br />
välivarastointi ja taimien huolto pidentää<br />
taimien säilyvyyttä pakkauksissaan. Ilmojen<br />
lämmetessä kesäkuussa alkaa olla<br />
kiireempi.<br />
Syysistutuksiin on yleensä saanut hyvin<br />
taimia ilman ennakkotilausta.<br />
Istutustyö on nykyvälineillä jopa mukavaa,<br />
jollei maasto ole kovin kivistä. Tasaista<br />
taimiväliä tärkeämpi asia on se, että jokainen<br />
taimi tulee hyvään paikkaan. Epävarmalta<br />
tuntuvaan kohtaan ei kannata istuttaa<br />
lainkaan. Kaivurilla muokatuilla aloilla sekä<br />
kannonnostoaloilla on tärkeää pitää selvillä<br />
istutettujen taimien paikat, jotta ala tulee<br />
täyteen. Varsinkin pikkumännyt näkyvät<br />
aika heikosti; monta kertaa putki osuu lähes<br />
samaan kohtaan jo istutetun viereen. Äestysalalla<br />
on helpompi seurata työn edistymistä<br />
uria pitkin kulkien. Oma suojavarustus tuo<br />
mukavuutta. Oikein säädetyt työvälineet,<br />
hyvät hanskat ja jalkineet säästävät kehoa.<br />
Itikkakarkotteet voivat olla tarpeen tuulettomina<br />
päivinä. Auringonpaistetta voi saada<br />
liikaa ilman kunnollista lakkia, jos päivätavoite<br />
lähestyy ammattimetsurin tasoa.<br />
Kannattaa varmistaa taimien saatavuus<br />
ja alueelle sopiva taimilaji ennakkoon metsänhoitoyhdistyksestä,<br />
mieluusti jo sydäntalvella.<br />
Keväälläkin vielä ehtii, mutta töitä<br />
on silloin ruuhkaksi asti. Varsinkin erikoisempien<br />
lajien tarpeesta kuten visakoivut<br />
ja lehtikuuset olisi hyvä olla tieto vaikka<br />
vuotta ennen istutusajankohtaa.<br />
Eero Vanhatalo<br />
alueneuvoja<br />
Mhy Länsi-Satakunta
MhyLehti 1/2013 5<br />
Tää tila isältä pojalle siirtyy<br />
Huittisten Huhtamossa tehtiin tammikuussa<br />
merkittäviä kauppoja. Arto Pitkänen, 56,<br />
luovutti tilansa 25-vuotiaalle pojalleen Mikolle.<br />
Olosuhteet ja säädökset olivat otolliset<br />
sukupolvenvaihdokselle ja molemmat ovat<br />
tyytyväisiä.<br />
Pitkäsen keittiön pöydän<br />
vieressä istuu kaksi tyytyväisen<br />
näköistä miestä.<br />
Arto asuu vaarina entisellä<br />
kotitilallaan vaimon ja nuorimman<br />
pojan kanssa. Mikko<br />
Pitkänen puolestaan on<br />
tullut paikalle parinkymmenen<br />
kilometrin päästä Vampulasta,<br />
jossa hän perheineen<br />
asuu vaimonsa Maria<br />
Mannerin kotitilalla. Jälkikasvuakin<br />
on siunaantunut 8<br />
kk:n ikäinen Petra-tyttö.<br />
Sukupolvenvaihdoskauppaan<br />
kuului noin sata hehtaaria<br />
peltoa vuokramaineen<br />
ja 70 metsää.<br />
Isännän vaihdos tuli<br />
ajankohtaiseksi monestakin<br />
syystä. Säädökset ovat<br />
muuttumassa, ensi vuonna<br />
luopumistuelle pääsyn ikäraja<br />
nousee 59 vuoteen. Tilalla<br />
lopetettiin kanojen pito<br />
pari vuotta sitten, eikä<br />
töitä oikein riitä kahdelle<br />
miehelle, joten Mikon olisi<br />
pitänyt mennä ansiotyöhön<br />
muualle.<br />
Helppo muutos<br />
teknisesti<br />
- Ei tämä ole ollut ollenkaan<br />
niin vaikeaa, kuin<br />
yleensä kerrotaan. Suunnittelu<br />
alkoi viime kesänä<br />
ja 10. tammikuuta allekirjoitettiin<br />
lopullinen kauppa,<br />
toteaa Arto Pitkänen.<br />
Neuvonantajana kaupassa<br />
toimi Pertti Riikonen<br />
Pro Agria Länsi-Suomesta.<br />
Puintien jälkeen tehtiin<br />
• Omistusoikeuden pitää siirtyä –<br />
vuokraaminen ei riitä.<br />
• Tilan pitää olla taloudellisesti elinkelpoinen<br />
uudelle yrittäjälle.<br />
• Luovutus tehdään lähisukulaiselle<br />
(jos vieraalle, luopumisikäraja on vähintään<br />
60 vuotta).<br />
Luopujan vaatimukset:<br />
• vuonna 2013 vähintään 56-vuotias<br />
(jatkossa alaikäraja 59 vuotta), tämän<br />
vuoden aikana voivat hakea<br />
1957 ja aikaisemmin syntyneet<br />
• ei harjoita enää maataloutta tai tee<br />
hankintatöitä metsässä<br />
Luovutuksen saajan vaatimukset:<br />
• alle 40-vuotias<br />
• maatalouden koulutus tai työkokemusta<br />
ja lisäkoulutusta<br />
• asuttava tilalla tai lähietäisyydellä<br />
• muita vakinaisia tuloja enintään<br />
60 000 e/v<br />
laskelmia ja oltiin pankkiin<br />
yhteydessä. Koska tilalla<br />
on paljon taimikoita, teetettiin<br />
lähinnä verottajaa vartenmetsänhoitoyhdistyksellä<br />
arvio metsistä.<br />
Lopuksi päädyttiin kauppaan,<br />
jossa hinta on jonkun<br />
verran alle tilan laskennallisen<br />
käyvän arvon, eli Mikko<br />
joutuu maksamaan vähän<br />
lahjaveroa. Sukupolvenvaihdostermeinä<br />
puhutaan lahjanluonteisesta<br />
kaupasta.<br />
Asumisoikeus taloon jäi<br />
”vanhalle isäntäparille” ja<br />
asuuhan tilalla vielä Mikon<br />
nuorempi veli, vasta armeijaiässä<br />
oleva Johanneskin,<br />
joka on opiskellut sähköasentajaksi<br />
ja suunnittelee<br />
jatko-opintoja.<br />
Metsä innostaa<br />
uutta isäntää<br />
Mikko kertoo ”syntyneensä<br />
traktorin hyttiin” ja olleensa<br />
aina innostunut töistä<br />
maatilalla ja erityisesti<br />
metsässä.<br />
- Olen aina tykännyt olla<br />
metsässä ja tehdä metsätöitä.<br />
Metsään kun menee<br />
vaikka vain kävelemään,<br />
niin mieli rauhoittuu – siellä<br />
on hyvä olla. Olen tehnyt<br />
raivaushommia ja harvennushakkuita.Tapaninmyrskyn<br />
puita kerättiin koko talvi.<br />
Kyllä metsässä aina töitä<br />
riittää. Taimikkoa on paljon<br />
ja lisäksi harvennusmetsiä.<br />
Kun koko ajan tekee, aina<br />
jotain valmistuukin.<br />
Pitkäsen metsät sijaitsevat<br />
mhy Teljän ja Punkalaitumen<br />
alueella. Koko perheen<br />
voimin on tehty istutuksia.<br />
Mikko on käynyt Kokemäellä<br />
Huittisten ammatti-<br />
ja yrittäjäopiston maaseutuyrittäjälinjan.<br />
Siellä hän<br />
kiinnostuksensa mukaan<br />
valitsi oppiaineiksi paljon<br />
metsätaloutta. Hirsityökurssikin<br />
tuli käytyä, mutta<br />
hirsimökkejä Mikko ei lupaa<br />
ryhtyä tekemään.<br />
- En ole koskaan ollut rakennushommissa<br />
sillä tavalla<br />
kätevä käsistäni. Se<br />
ei vaan ole mun juttuni, hän<br />
toteaa hymyillen.<br />
Uusi isäntä on silminnähden<br />
tyytyväinen oloonsa.<br />
Vastuu ei paina.<br />
- Isot velat tietysti tuntuu<br />
– varsinkin kun tilejä ei vielä<br />
ole näkynyt, Mikko toteaa<br />
tyynesti.<br />
Luopuminenko<br />
haikeaa?<br />
- Ei ole haikeutta. Tosin vähän<br />
outoa. Ja töitähän täällä<br />
saa tehdä, vaikka vähän<br />
jo voikin hellittää. Posti ei<br />
enää tuo isoja laskuja, mutta<br />
eipä tämän talven jälkeen<br />
ole myyntitulojakaan.<br />
Maatilan raha-asioiden hoidon<br />
jälkeen kyllä luopumiseläke<br />
tuntuu aika pieneltä<br />
summalta, vaikka se varmaan<br />
vähän keskimääräistä<br />
suurempi onkin, kertoilee<br />
Arto Pitkänen.<br />
- Tulin metsänomistajaksi<br />
jo 17-vuotiaana, vuonna<br />
1974. Ja asetuin tähän<br />
Huhtamoon maanviljelijäksi<br />
vuonna 1980. Minä olen<br />
jo aikani tehnyt töitä. Miksi<br />
en antaisi tilaisuutta nuo-<br />
Luopumistukeen ja nuoren viljelijän aloitustukeen<br />
oikeuttava maatilan sukupolvenvaihdos<br />
Lisäksi:<br />
• aloittajalla on tietyin ehdoin mahdollisuus<br />
korkotukilainoihin ja aloitusavustukseen<br />
• luovutusvoitto on verovapaa, kun tila<br />
omistettu yli 10 vuotta ja ostajana<br />
lähisukulainen<br />
• mahdollista lahjaveroa koskee huojennus<br />
Edellä on mainittu vain muutamia tärkeimpiä<br />
maatilan luopumistukea ja<br />
sukupolvenvaihdosta koskevista seikoista.<br />
Lisätietoja löytyy esim. netistä<br />
www.mela.fi ja ProAgrian sukupolvenvaihdosten<br />
asiantuntijoilta.<br />
Pelkkien metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa<br />
apua löytyy myös metsänhoitoyhdistyksistä,<br />
edellä esitetyt<br />
tuet eivät kuitenkaan niitä koske.<br />
Arto ja Mikko Pitkänen ovat tyytyväisiä varhaiseen sukupolvenvaihdokseen.<br />
remmalle polvelle, kun kerran<br />
innostusta on<br />
Sopu perheessä<br />
säilynyt<br />
Sukupolvenvaihdos sujui<br />
ilman dramatiikkaa. Mikon<br />
sisarukset Jenni ja Johannes<br />
ovat olleet tyytyväisiä<br />
tehtyyn omistajanvaihdokseen.<br />
Huittisten keskustassa<br />
asuva Jenni oli todennut,<br />
että on hyvä, että joku jatkaa<br />
kotitilan pitoa. Ja Johannes<br />
on selkeästi suuntautunut<br />
muualle kuin maatalouteen.<br />
Niinpä kaikki ti-<br />
Sampo-Rosenlew -harvesterit<br />
kannattavaan harvennukseen.<br />
Kysy lisää ja pyydä tarjous !<br />
Jukka Salin 0400 836 941<br />
Mikko Pihala 050 5001 092<br />
Sampo-Rosenlew HR46 I<br />
lat myytiin Mikolle yhtenä<br />
kokonaisuutena.<br />
- Mitään skismaa ei tullut.<br />
Kai se johtuu siitä, että<br />
muutoinkin on oltu hyvissä<br />
väleissä. Ja se on hyvä. Olisi<br />
ollut ahdistavaa, jos olisi<br />
tullut kisaa ja riitaa jatkamisesta,<br />
toteaa Arto.<br />
Monet ovat ihmetelleet<br />
Arton tilasta luopumista jo<br />
56-vuotiaana. Hän toteaa,<br />
että nyt oli sopivat edellytykset<br />
ja suuremmassa mittakaavassa<br />
on kyse maatilojen<br />
toimivina ja elävinä pitämisestä.<br />
- Tilan rakennuksista,<br />
muutamaa lukuunottamatta,<br />
lähes kaikki on rakennettu<br />
minun isännyysaikanani.<br />
Melkein aina on ollut joku<br />
rakennus työn alla ja aina<br />
on rakennettu puusta, joka<br />
on otettu omasta metsästä.<br />
- Elämä on kuitenkin niin<br />
lyhyt. Halusin antaa nuorelle<br />
polvelle mahdollisuuden,<br />
koska arvostan, että Mikko<br />
on maatilan pidosta ja metsänhoidosta<br />
kiinnostunut.<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
Sampo-Rosenlew 1046pro I<br />
I Sampo-Rosenlew 1066
6 MhyLehti 1/2013<br />
Puun energiakäyttö korvaa supistuvaa<br />
kuitupuun tarvetta<br />
Energiapuun käyttö on lisääntynyt<br />
merkittävästi viime vuosina.<br />
Vuonna 2012 koko maassa käytettiin<br />
energiapuuta noin kahdeksan<br />
miljoonaa kuutiometriä ja<br />
määrän uskotaan kaksinkertaistuvan<br />
viiden vuoden aikana. Länsi-<br />
Suomeen suunnitellaan 1,5 miljoonan<br />
lisäkäyttöä energiapuulle.<br />
Metsästä saadaan kotimaista energiaa<br />
ja sen korjuulla on merkittävä<br />
työllistävä vaikutus.<br />
Valmistuvien ja suunnitelmissa<br />
olevien metsähaketta käyttävien<br />
lämpölaitosten puunkäyttö merkitsee<br />
noin puolentoista miljoonan<br />
kiintokuution lisäkäyttöä viiden<br />
vuoden aikana Länsi-Suomen<br />
alueelle. Se on lähes yksi kiintokuutio<br />
metsähehtaaria kohti. Lisäys<br />
antaa valtavat mahdollisuudet<br />
metsänomistajille ja kaikille toimitusketjussa<br />
oleville toimijoille.<br />
Se tuottaa noin 60 miljoonaa euroa<br />
lisää tuloja jaettavaksi. Kaikkien<br />
etu on pitää huoli siitä, että<br />
energiapuu saadaan käyttöön metsistämme.<br />
Energiapuun markkinoilla<br />
on vielä kehitettävää<br />
Metsähakkeen markkinat ja hinnan<br />
muodostuminen on edelleen<br />
Suunnista lähimpään<br />
metsänhoitoyhdistykseen,<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
metsänhoitoyhdistys<br />
KAINUU<br />
kirjavaa. Selkeintä olisi, että energiapuu<br />
olisi selkeästi yksi puutavaralaji,<br />
jolla olisi oma hintansa<br />
ja mittausmenetelmänsä. Tähän<br />
suuntaan markkinoita ollaankin<br />
kehittämässä. Odotettua selkeyttä<br />
energiapuukauppaan tuo uusi<br />
puutavaran mittauslaki, joka sisältää<br />
myös energiapuun mittauksen.<br />
Metsänomistajan pitäisi<br />
saada tietää ennen puukauppaa<br />
myös arvioitu energiapuumäärä ja<br />
sen yksikköhinta. Tärkeää on, että<br />
nuoret metsät tulevat kasvukuntoon<br />
ja puulla on kysyntää. Suomen<br />
metsät kasvavat kaksinkertaisesti<br />
niiden käyttöön nähden,<br />
joten energiapuuta kyllä löytyy<br />
myös lisääntyvään käyttöön.<br />
Korjuujäljessä on myös ollut<br />
parantamisen varaa. Yleensä<br />
energiapuuta korjataan nuorista<br />
metsistä, joissa korjuujäljen merkitys<br />
korostuu. Hyvä korjuujälki<br />
korvaa monta euroa yksikköhinnassa.<br />
Metsänomistajan kannattaa<br />
vaatia hyvää korjuujälkeä, ei<br />
välttämättä korkeinta yksikköhin-<br />
metsänhoitoyhdistys<br />
<br />
<br />
taa, tehdessään kauppaa energiapuukohteesta.<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong><br />
ovat ottaneet haasteen<br />
vastaan<br />
Monet energiantuottajat suunnittelevat<br />
siirtymistä metsähakkeen<br />
käyttöön. Suurin huoli on hakkeen<br />
saatavuuden varmistaminen. Monilla<br />
laitoksilla ei ole omaa hankintaketjua<br />
eikä logistiikkaa hallita<br />
hakkeen toimituksia.<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> ovat<br />
voimakkaasti kehittäneet energiapuun<br />
markkinoille tuloa ja hankintaketjuja.<br />
Monilla yhdistyksillä<br />
on jo nyt toimivat metsähakkeen<br />
toimitusketjut ja varastointia<br />
on kehitetty terminaalitoiminnoilla.<br />
Moni metsänhoitoyhdistys tarjoaa<br />
metsänomistajille koko hankintaketjun<br />
kattavia energiapuun<br />
palveluita.<br />
Matti Sojakka<br />
kehittämispäällikkö<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
<br />
Nyt on tarjolla runsaasti<br />
Kemera-tukea energiapuun<br />
korjuukohteisiin!<br />
Kysy meiltä ja ota omasi. Teemme nuoren<br />
metsän hoitoa, korjaamme ja välitämme<br />
energiapuuta. Ota yhteys omaan yhdistykseesi<br />
yhteystiedot sivulla 10<br />
Elinvoima<br />
Terveys<br />
Hyvä kasvu<br />
metsänhoitoyhdistys<br />
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä<br />
ja elinvoimaa varmistavat mm.<br />
• hyvälaatuinen siemenaines<br />
• nykyaikainen kasvatustekniikka<br />
• huolellinen ja osaava hoito<br />
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat<br />
taimet eri istutuskohteisiin.<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong>, MTK ja Metsänomistajien liitot.<br />
Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.<br />
Uutta tehoa tuhotorjuntaan<br />
antaa patentoitu<br />
TUKKI-TAPIO<br />
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen<br />
taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen<br />
ja ympäristöystävällinen<br />
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin<br />
torjuntaan.<br />
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista<br />
sen käyttöön jo nyt.<br />
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain<br />
Taimitapiolta.<br />
www.taimitapio.fi
MhyLehti 1/2013 7<br />
Näin luet tila-arviota<br />
Tila-arvion tarkoituksena on määrittää<br />
metsätilan käypä arvo, eli todennäköinen<br />
myyntihinta vapailla<br />
markkinoilla. Tila-arvio tehdään<br />
yleensä metsätaloudellisista lähtökohdista,<br />
eikä se sisällä esimerkiksi<br />
ekologisia tai virkistyksellisiä<br />
arvoja. Jos tilalla on rakennuksia,<br />
rantaviivaa tai muita arvoon<br />
vaikuttavia tekijöitä, pitää ne huomioida<br />
erikseen. Tila-arvio perustuu<br />
metsäammattilaisen maastossa<br />
tekemään kuvioittaiseen inventointiin,<br />
jossa kullekin metsikkökuviolle<br />
määritetään kasvupaikkaa<br />
ja puustoa kuvaavat tunnukset.<br />
Metsän arvo voidaan määrittää<br />
muillakin menetelmillä, mutta yksityismetsissä<br />
käytetyin on summa-arvomenetelmä.<br />
Siinä lasketaan<br />
eri tekijöiden: maapohjan<br />
arvon, puuston hakkuuarvon,<br />
taimikoiden kustannusarvon sekä<br />
tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien<br />
odotusarvon summa.<br />
Käypään arvoon pääsemiseksi<br />
yhteenlaskettuun kokonaisarvoon<br />
tehdään lopuksi prosenttikorjaus.<br />
Sitä kutsutaan kokonaisarvon<br />
korjaukseksi tai tukkualennukseksi.<br />
Tämä korjaus huomioi<br />
tilan erityispiirteet ja yleiset hoito-<br />
ja hallinnointimenot.<br />
Maapohjan arvot ja<br />
kantohinnat<br />
Tila-arviossa ilmoitetaan aina<br />
käytetyt maapohjan arvot ja kantohinnat<br />
ilmoitetaan aina tila-arviossa.<br />
Maapohjan arvot määräytyvät<br />
kasvupaikan puuntuotoskyvyn<br />
ja metsätilan sijainnin mukaan.<br />
Parhaat maapohjan arvot<br />
löytyvät Etelä-Suomen reheviltä<br />
kasvupaikoilta. Kantohinnat esitetään<br />
kehitysluokittain, eli puuston<br />
järeyden mukaan alueen keskihintoja<br />
käyttäen. Uudistuskypsissä<br />
metsiköissä käytetään lyhyen<br />
aikavälin hintoja, koska puusto<br />
on nopeasti hakattavissa. Kasvatusmetsien<br />
arvo määritetään<br />
yleensä pidemmän aikavälin keskiarvoja<br />
käyttäen. Näin vältetään<br />
kantohinnan kausivaihtelun vaikutukset<br />
metsätilan arvoon.<br />
Metsämaan arvon määritykseen<br />
käytetään perinteisesti summa-arviomenetelmää.<br />
Siinä on kyse lähinnä<br />
metsän puuntuotannollisen<br />
arvon määrityksestä. Menetelmällä<br />
ei käytännössä pyritä huomioimaan<br />
muita arvoon vaikuttavia tekijöitä.<br />
Kuitenkin jokainen tila poikkeaa<br />
mm. sijainniltaan kaikista<br />
muista tiloista. Samoin kauppatilanne<br />
on aina ainutkertainen. Met-<br />
A. Kuviotiedot arvion<br />
perustana<br />
Maastoinventoinnin perusteella<br />
laadittu kuvioluettelo toimii arvion<br />
pohjana. Siinä kullekin kuviolle<br />
on määritetty pinta-ala,<br />
kasvupaikka, kehitysluokka,<br />
puulajit ja niiden kertymät puutavaralajeittain.<br />
Uudistuskypsissä metsiköissä<br />
kuvion arvo on maapohjan ja<br />
puuston arvon summa. Nuorissa<br />
ja varttuneissa kasvatusmetsissä<br />
(kehitysluokka 02 ja 03) puuston<br />
arvo kerrotaan odotusar-<br />
B. Summa-arvion<br />
Yhteenveto<br />
1. Puuston arvo<br />
Summa-arvion yhteenveto-osiossa<br />
metsätilan ainespuun määrä<br />
ja sen arvo on ilmoitettu puu-<br />
<br />
<br />
<br />
1.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
2.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
3.<br />
KANTONEN KYÖSTI<br />
Metsänhoitoyhdistys Teljä ry<br />
METSÄSUUNNITELMAKARTTA<br />
RASKALANTIE 241<br />
Kunta: 102 Huittinen<br />
22.03.2013<br />
32700 HUITTINEN<br />
Kylä: 432 RIESKALA<br />
Ms: 102 707 046<br />
044-3776214<br />
Tila: 4:28 PYÖRÄKEINU<br />
tomaalla metsätaloutta ei harjoi-<br />
© Maanmittauslaitos, lupa nro 417/MML/12<br />
Kp: 276447, 6787643 Karttalehti: M3341R<br />
13,2 ha<br />
1:5000<br />
390<br />
396<br />
389<br />
388<br />
391.1<br />
391 391.2<br />
392.1<br />
392<br />
395<br />
394<br />
393<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
4.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ta, puulajista ja metsikön iästä riip-<br />
puen. Korkeimmillaan kerroin on<br />
<br />
kuitupuuvaltaisissa nuorissa met-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Metsätilan kauppa-arvo<br />
B.<br />
säarvion on kuitenkin tarkoitus<br />
luoda lähtökohtatilanne metsätalouden<br />
näkökulmasta. Sen pohjalta<br />
jokainen kiinnostunut voi kaupankäyntitilanteessa<br />
arvottaa kaupan<br />
kohdetta omista lähtökohdistaan<br />
ja painottaa eri asioita.<br />
Valtaosassa Länsi-Suomea on<br />
hyvin poikkeuksellista, että metsätilan<br />
myyntihinta jää metsäarvion<br />
käyvän arvon tasolle. Tyypillisesti<br />
kauppahinta asettuu ny-<br />
A.<br />
vokertoimella. Kertoimen avulla<br />
huomioidaan kasvavan puuston<br />
tulevaisuuden arvonlisäys. Kertoimet<br />
vaihtelevat 1-3 kasvupaikas-<br />
siköissä, joissa kasvu ja siirtymä<br />
tavaralajeittain. Kun tähän lisätään<br />
nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien<br />
odotettavissa oleva<br />
arvon lisäys, eli odotusarvolisä,<br />
saadaan kyseisen metsätilan<br />
puuston kokonaisarvo.<br />
<br />
<br />
<br />
kyään 20 - 30 prosenttia yli käyvän<br />
arvon. Se on siis usein varsin<br />
lähellä alentamatonta summa-arvoa.<br />
Vaihtelu on kuitenkin hyvin<br />
suurta, eikä keskiarvoluvuista voi<br />
tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.<br />
Hyvin suuri osa tehtyjen kauppojen<br />
hinnoista mahtuu kuitenkin<br />
+10 - 40 % hintahaarukkaan yli<br />
käyvän arvon. Suuremmat ylitykset<br />
selittyvät muuhun maankäyt-<br />
kuidusta tukiksi on suurta.<br />
Taimikkokuvioiden kustannusarvo<br />
määräytyy hoitoon kuluneiden<br />
keskikustannusten mukaan.<br />
Hyvin hoidettujen taimikoiden<br />
arvo on hoitamattomia suurempi.<br />
Arvon määrityksessä huomioidaan<br />
myös taimikon laatu. Harvat<br />
2. Taimikoiden arvo<br />
Yhteenvedossa on esitettynä tilan<br />
taimikoiden yhteenlaskettu pinta-ala.<br />
Hehtaarikohtainen arvo on<br />
kyseisen tilan taimikoiden keskimääräinen<br />
hehtaarihinta. Taimikoiden<br />
kokonaisarvo saadaan kertomalla<br />
taimikoiden määrä niiden<br />
keskimääräisellä hehtaarikohtaisella<br />
arvolla.<br />
3. Maapohjan arvo<br />
Yhteenvedossa on eriteltynä metsätilan<br />
maapohjan arvo maaluokittain.<br />
Metsämaalle on ilmoitettu<br />
tilan keskimääräinen hehtaarihinta.<br />
Kuviokohtaiset maanarvot<br />
selviävät kuvioluettelosta. Kitumaan<br />
puuntuotoskyky on hyvin<br />
heikkoa (0,1 - 1 m³/ha/v) ja jou-<br />
teta lainkaan. Tästä johtuen niille<br />
ei määritetä metsätaloudellista arvoa.<br />
Muuhun metsätalousmaahan<br />
C.<br />
töön kuin metsätalouteen liittyvillä<br />
odotusarvoilla sekä kauppatilanteella,<br />
jossa ostaja haluaa pelata<br />
“varman päälle”. Silloin ostaja<br />
tarjoaa niin kovan hinnan kohteesta,<br />
että uskoo sen varmasti<br />
saavansa.<br />
Tilastoimme kaikki yhtiömme<br />
tekemät kaupat puustotietoineen<br />
ja sen vuoksi kokenut välittäjämme<br />
osaa varsin luotettavasti ennakoida<br />
metsäkohteen arvon. “In-<br />
tai ylitiheät taimikot saavat keskimääräistä<br />
huonomman hehtaarihinnan.<br />
Jos taimikossa esiintyy<br />
hoitotarvetta, sen aiheuttamat<br />
kustannukset on ilmaistu termillä<br />
muu arvo. Hoitotöistä aiheutuvat<br />
kustannukset vähennetään<br />
suoraan tilan summa-arvosta.<br />
lasketaan esimerkiksi metsätiet<br />
ja pysyvät puutavaravarastot.<br />
4. Summa-arvosta<br />
käypään arvoon<br />
Käyvän arvon saamiseksi, tehdään<br />
summa-arvoon kokonaisarvon<br />
korjaus. Korjaus on aina<br />
miinusmerkkinen, koska arvon<br />
määrityksessä käytettyjen<br />
taulukkoarvojen perustana on<br />
täystiheä ja hyvin hoidettu metsä,<br />
mikä hyvin harvoin on todellinen<br />
tilanne. Tämän lisäksi arvoa<br />
alentavat tilan yleiset hallinnointikulut.Korjausprosentti<br />
riippuu tilan ominaisuuksista<br />
ja vaihtelee paljon tilasta riippuen.<br />
Nyrkkisääntönä voidaan<br />
pitää, että korjausprosentti on<br />
pienempi tiloilla, joilla on hyvät<br />
hakkuumahdollisuudet, hyvin<br />
hoidetut metsät ja hyvä tieverkko.<br />
Kokonaisarvon korjauksen<br />
määrityksessä korostuu arvioijan<br />
ammattitaito.<br />
C. Kuviokartta<br />
Tila-arvion liitteenä tulee kartta,<br />
johon on merkitty numeroidut<br />
metsätalouskuviot ja tilarajat.<br />
Kartan avulla myytävään tilaan<br />
on helppo tutustua maastossa.<br />
Juuso Heikkilä<br />
projektipäällikkö<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
himillistä tekijää” ei kuitenkaan<br />
poisteta, eli ostajien vaihtelevat<br />
tarpeet ja tilanteet vaikuttavat aina<br />
hinnanmuodostukseen.<br />
Jukka Pusa<br />
toimitusjohtaja<br />
Länsi-Suomen<br />
Metsätilat Oy LKV
8 MhyLehti 1/2013<br />
Sodankäynti kirjanpainajaa vastaan<br />
jatkuu keväällä<br />
Syksyn lehdessämme oli juttu<br />
kirjanpainajan uhasta myrskytuhokohteilla.<br />
Siinä korostin, miten<br />
tärkeää olisi seurata kannan kehitystä<br />
tulevana keväänä. Jälkeenpäin<br />
luin jutun feromonipyydysten<br />
käytöstä kirjanpainajatuhojen<br />
torjunnassa. Tuhojen torjunta tällä<br />
menetelmällä on varmaan työlästä,<br />
mutta näitä voi käyttää myös<br />
kirjanpainajakannan runsauden<br />
arvioinnissa, mikä Keski-Euroopassa<br />
on varsin yleistä.<br />
Tarkkailuajankohta alkaa<br />
keväällä<br />
Kirjanpainajaurokset lähtevät liikkeelle,<br />
kun lämpötila ylittää reilusti<br />
+ 15 astetta. Ne porautuvat kuusen<br />
kuoren läpi nilakerrokseen, jonne<br />
ne feromonia erittämällä houkuttelevat<br />
parittelukumppaneikseen<br />
naaraita. Kukin naaras munii kuoren<br />
ale keskimäärin 20 munaa, joista<br />
kehittyy aikuisia kuoriaisia noin<br />
kahden kuukauden kuluttua.<br />
Yleisesti arvioidaan, että<br />
10.000 – 15.000 kirjanpainajaa<br />
riittää vioittamaan kuusta niin et-<br />
HYVÄT<br />
METSÄNOMISTAJAT<br />
Ostamme ja hankimme energiapuuta<br />
erilaisilta kohteilta:<br />
• Kasoille puidut kuusikoiden hakkuutähteet<br />
• Nuoren metsän hoitokohteet ja ensiharvennukset<br />
• Pelto- ja tienreunapuustot<br />
Kysy lisää ja pyydä tarjous kohteestasi!<br />
Sataenergia Oy<br />
Päivöläntie 1, 28400 Ulvila<br />
Puhelin 0400 919 041<br />
www.sataenergia.fi<br />
tä se mahdollisesti kuolee. Tarkkailu<br />
antaakin metsänomistajalle<br />
tärkeän ensitiedon kirjanpainajamäärien<br />
kasvusta ja pelivaraa vahingon<br />
estämiseen. Pyydystä voikin<br />
kuvailla palohälyttimen veroiseksi<br />
välineeksi metsässä.<br />
Kokemuksia Pirkanmaalta<br />
Mhy Pirkanmaan palveluesimies<br />
Erkki Eteläaho kokeili asiaa Pirkanmaalla.<br />
Hän asensi feremoniliuskoja<br />
noin 40 cm pitkiin tuoreisiin<br />
kuusipölkkyihin. Ne olivat<br />
metsässä kesäkuun alusta heinäkuun<br />
loppuun. Jo muutamassa<br />
päivässä pölkkyihin tuli satoja<br />
reikiä ja heinäkuun alussa Lempäälässä<br />
löytyi viereisen kuvan<br />
mukainen näkymä kuoren alta,<br />
Eteläaho toteaa.<br />
Markku Suominen kokeili<br />
elo-syyskuussa itävaltalaista<br />
muovista ansalaatikkoa, jossa oli<br />
houkuttimena myös feromonia. Jo<br />
tunti asennuksen jälkeen ansaan<br />
oli lentänyt kaksi kirjanpainajaa.<br />
Kymmenes syyskuuta laatikossa<br />
oli 30 - 40 hyönteistä Markku<br />
Puuta myyntiin<br />
verkkopalvelun kautta<br />
Puumarkkinat, tai ainakin puun tarjonta, siirtyvät<br />
verkkoon tämän vuoden aikana kun<br />
puumarkkinat.fi -palvelu otetaan metsänhoitoyhdistysten<br />
valtakirjakaupoissa ja yhdistysten<br />
avustamissa kaupoissa käyttöön.<br />
Palvelu avataan kaikille yhdistyksille ja ostajille<br />
huhtikuun alusta alkaen.<br />
Palvelua koekäytettiin alkuvuodesta kolmessa<br />
metsänhoitoyhdistyksessä, Pirkanmaalla,<br />
Pohjois-Pirkassa ja Päijät-Hämeessä.<br />
Pilotointivaihe oli tarpeellinen, sillä palvelun<br />
monia yksityiskohtia viilattiin vielä<br />
käyttäjäystävällisempään suuntaan. Erityisesti<br />
puun ostajilta tuli kehitysehdotuksia<br />
mm. karttanäkymistä, omien laatu- ja mittavaatimusten<br />
tallentamisesta sekä tarjouslomakkeen<br />
muotoiluista.<br />
Päijät-Hämeessä kaikki leimikot siirrettiin<br />
saman tien ainoastaan puumarkkinat.fi -palveluun<br />
ja puunostajat kutsuttiin koulutustilaisuuteen<br />
tutustumaan palvelun käyttöön.<br />
Koulutukseen osallistuivat lähes kaikki alueen<br />
puunostajat.<br />
Metsänomistaja Maire Kalliokoski Heinolasta<br />
sai leimikkonsa myyntiin verkon kautta<br />
ensimmäisten joukossa. Kalliokoski pisti leimikkonsa<br />
myyntiin yhdistyksen avustamana,<br />
mutta hoiti kaupanteon itse.<br />
- Neuvojan kanssa katsottiin yhdessä, miltä<br />
leimikko palvelussa näyttää ja mitä tietoja siellä<br />
on. Tarjouksia tuli hyvin ja leimikko meni<br />
kaupaksi nopeasti. Ainoastaan parilla ostajalla<br />
oli ollut ongelmia palvelun käytössä, mutta<br />
heiltä pyydettiin sitten tarjoukset erikseen.<br />
Puut ostaneelta yritykseltä tuli myös ihan<br />
rohkaisevaa palautetta, kertoo Kalliokoski.<br />
”Kätevä”, luonnehtii palvelua Mhy Päijät-<br />
Suominen toteaa. Ajankohta kokeilulle<br />
oli liian myöhäinen, mutta<br />
se kuitenkin osoitti systeemin<br />
toimivuuden. Ansalaatikon hinta<br />
on muutamia kymppejä ja feromonipakkauksia<br />
saa parilla kympillä<br />
useampia.<br />
Riski kirjanpainajatuhoille metsissä<br />
on Tapani-myrskyn seurauksena<br />
ilmeinen. Asiaan kannattaa<br />
varautua tarkkailemalla vanhoja<br />
kuusikoita. Metsävakuutuksella<br />
voi tuhoon varautua myös taloudellisesti.<br />
Olli Mäki<br />
toiminnanjohtaja<br />
Metsänhoitoyhdistys Teljä<br />
Hämeen metsäneuvoja Thomas Lilja. Hän<br />
on ehtinyt pilotointivaiheen aikana pistää<br />
palvelun kautta myyntiin muutamia leimikoita.<br />
- Erityisen hyvää tässä on se, että leimikko<br />
on tehtävä kunnolla. Eli kaikki tiedot pitää<br />
olla oikein ja kohdallaan että se lähtee<br />
eteenpäin ostajien nähtäväksi, Lilja kiittelee.<br />
- Ostajat ovat kommentoineet palvelua<br />
jonkin verran. Tarjouslomaketta<br />
on moitittu vähän sekavaksi, mutta<br />
eiköhän se mene normaalin muutosvastarinnan<br />
piikkiin, Lilja naureskelee.<br />
Koekäyttöjakson jälkeen käyttäjiltä kerättiin<br />
palautetta. Ostajilta tuli paljon erilaisia<br />
kehitystoiveita joista osa on jo huomioitu<br />
palvelun kehityksessä. Suuri osa ostajien<br />
palautteesta liittyi selkeästi ongelmiin<br />
tietotekniikkaosaamisessa, eli ostajien opastukselle<br />
ja koulutukselle palvelun käyttöön<br />
on tarvetta. Ostajien palautteen voikin hyvin<br />
kiteyttää erään ostajan kommentilla:<br />
”Käyttämään opittua oikein hyvä työkalu<br />
ostomiehen käyttöön.”<br />
Moni vastaaja toivoi, että metsänomistaja<br />
itse voisi mahdollisimman pian pistää puuta<br />
myyntiin palvelun kautta. Vielä kun sellaista<br />
mahdollisuutta ei ole.<br />
Metsänhoitoyhdistyksen neuvojilta ja<br />
metsänomistajilta saatu palaute oli myönteistä<br />
ja kehittämisehdotuksia tulikin lähinnä<br />
ostajien puolelta.<br />
Anne Rauhamäki<br />
viestinnän suunnittelija<br />
MTK ry.
MhyLehti 1/2013 9<br />
Hakkuutyömaa Isosanta-Peittoo<br />
on voimajohtolinja<br />
Suomen tähän asti suurin tuulivoimapuisto on rakenteilla<br />
Porin Peittoonkorvessa. Puiston tuotantokapasiteetti<br />
tulee olemaan 54 megawattia. TuuliWatti Oy<br />
investoi omistajiensa Energiayhtiö St1:n ja S-Voiman<br />
kanssa 75 miljoonaa euroa Peittoon tuulivoimapuistoon.<br />
Tuulivoimapuistoon tulee yhteensä<br />
kaksitoista 4,5 megawatin tuulimyllyä.<br />
Myllyjen napakorkeus<br />
on 140 metriä ja lapojen halkaisija<br />
128 metriä. Ensimmäisten<br />
myllyjen arvioidaan tuottavan<br />
sähköä vuoden 2013 loppuun<br />
mennessä ja koko projektin pitäisi<br />
olla valmis kesäkuun 2014 lopussa.<br />
Myllyt sijoittuvat Peittoon<br />
teollisuuden sivutuotteiden käsittely-<br />
ja loppusijoitusalueiden läheisyyteen<br />
niin etäälle asutuksesta,<br />
että ympäristövaikutukset jäävät<br />
vähäisiksi.<br />
Kotimainen tuulivoima lisää<br />
Suomen energiaomavaraisuutta.<br />
Tuuliwatin tuulivoimapuistojen<br />
kokonaistuotanto merkitsee 600<br />
miljoonan euron säästöä Suomen<br />
tuontienergialaskussa elinkaarensa<br />
aikana. Vuosittaisissa hiilidioksidipäästöissä<br />
se merkitsee 350<br />
miljoonan kilon pienennystä.<br />
Voimajohtolinjan hakkuu<br />
Pori Energia Sähköverkot Oy on<br />
mukana tuulivoimapuistoprojektissa<br />
rakentamalla 110 kV:n voi-<br />
majohdon, jolla tuulivoimapuiston<br />
tuottama sähkö saadaan siirrettyä<br />
alueverkon kautta valtakunnan<br />
verkkoon. Linjan raivaus-<br />
ja hakkuutyö ostettiin Länsi-<br />
Satakunnan metsänhoitoyhdistykseltä.<br />
Urakanantajan aikataulutus<br />
työlle oli todella kireä. Urakkatarjouksen<br />
pyytämisen, urakkasopimuksen<br />
allekirjoittamisen, alueen<br />
maanomistajia koskevan pakkolunastuskokouksen<br />
sekä työn aloittaminen<br />
tapahtuivat kaikki parin<br />
kolmen viikon sisällä toisistaan.<br />
Urakkasopimuksen mukaan työt<br />
oli aloitettava 17.12.2012 eli lähes<br />
välittömästi lunastuskokouksen<br />
jälkeen. Aikaa työn suorittamiselle<br />
annettiin helmikuun loppuun<br />
2013. Alkuperäinen urakanantajan<br />
toivoma työn valmistumisajankohta<br />
oli 8.2.2013, johon<br />
saimme vähän lisäaikaa.<br />
Lyhyestä valmistautumisajasta<br />
ja tiukasta aikataulusta johtuen<br />
työhön oli ryhdyttävä ilman suurempia<br />
etukäteisselvityksiä työmaan<br />
puustosta, tiestöstä, varastopaikoista<br />
ja muista hakkuuolo-<br />
oma9<br />
suhteista. Hakkuut ja raivaukset<br />
Uutta voimajohtolinjaa Kellahdella.<br />
aloitettiin Peittoon päästä Ahlaisista<br />
aikataulun mukaisesti. Puuston<br />
ja raivaustarpeen määrä osoittautui<br />
runsaaksi. Taimikoiden ja<br />
peltojen osuus oli varsin vähäinen<br />
lukuun ottamatta linjan kaupungin<br />
päätä. Työmaan pituus<br />
oli kaiken kaikkiaan noin 18 km.<br />
Osittain hakattiin täysin uutta linjaa<br />
ja osittain levennettiin vanhaa<br />
voimajohtolinjaa. Puustoa raivattiin<br />
ja hakattiin leveimmillään 46<br />
metrin leveydeltä. Vanhan linjan<br />
levennyksessä selvittiin noin puolella<br />
edellisestä.<br />
Hakkuuolosuhteet olivat paikoitellen<br />
haasteelliset. Talvesta huolimatta<br />
maa ei ollut jäässä kaikkein<br />
märimmissä paikoissa ja ojitetuilla<br />
soilla. Metsäkuljetusmatkat muodostuivat<br />
pääsääntöisesti hyvin<br />
pitkiksi. Onneksi teitä ja varastopaikkoja<br />
oli kuitenkin sen verran<br />
käytettävissä, että pisimmät metsäkuljetusmatkat<br />
jäivät yhteen kilometriin.<br />
Oman haasteensa urakalle<br />
asetti se, että linjan rakentajat<br />
Koneurakointi Alamäki Oy hakkaa<br />
metsänhoitoyhdistyksen työmaita<br />
Milloin aloitit konehommat ja<br />
miten kouluttauduit alalle?<br />
Pääsin Kullaan metsäoppilaitoksesta<br />
vuonna -85. Siihen aikaan<br />
koulutukseen kuului yleisjakso<br />
ja yksi vuosi konepuolta, motoja<br />
siellä ei silloin ollutkaan, ainoastaan<br />
ajokoneita. Motoa olen ajanut<br />
90-luvun alusta ja sitä ennen<br />
ajokonetta. Tähän ikään on työkin<br />
jo aika paljon opettanut.<br />
Minkälainen konekalusto Alamäki<br />
Oy:llä on?<br />
Tällä hetkellä töissä on kaksi motoa<br />
ja kaksi ajokonetta. Lisäksi<br />
löytyy kaksi ajokonetta, jotka eivät<br />
ole nyt liikkeellä.<br />
Mhy:n työmaat ovat harvennusvaltaisia,<br />
miten se sopii sinulle?<br />
Ihan hyvin. Melkein voisi sanoa,<br />
että päivä menee harvennuksella<br />
nopeammin kuin aukolla. Tietysti<br />
olisi ihanne, jos saisi tehdä mo-<br />
lempia. Alkaa puuduttumaan, jos<br />
on vaan toista.<br />
Minkälaisiin työsaavutuksiin<br />
harvennuksilla pääsee?<br />
Jaa-a. Se on niin harvennuksesta<br />
kiinni ja päivän pituudestakin.<br />
40 motista ylöspäin, sataan mottiin<br />
ja ylikin.<br />
Suhde metsänomistajiin?<br />
Käsittääkseni hyvä, ainakin omasta<br />
mielestäni on toimeen tultu.<br />
Paljon on tuttuja tullut tähän ikään<br />
mennessä, silti kovin harvoin näkee<br />
täällä metsässä. Olen itsekin<br />
metsänomistaja.<br />
Mikä metsässä harmittaa?<br />
Jos on huonot olosuhteet eli raivaamattomia<br />
kohteita. Yleensäkin<br />
huonosti hoidettu metsä.<br />
Oletko tyytyväinen metsänhoitoyhdistykseen<br />
työnantajana?<br />
Asiat ovat menneet niin kuin<br />
on sanottu ja luvattu, luotettava<br />
kumppani. Aikaisemmin oltiin<br />
muutama vuosi sitten yhdistyksellä<br />
töissä, välillä oltiin muualla<br />
ja nyt on taas palattu.<br />
Missä asut, onko perhettä, entä<br />
harrastuksia?<br />
Harjunpäässä, vaimon ja kolmen<br />
pojan kanssa. Lapset ovat sen ikäisiä,<br />
että vähät vapaa-ajat kuluvat<br />
heidän kanssaan ja perheen pyörittämisessä.<br />
Omaksi harrastukseksi<br />
on jäänyt lähinnä työnteko.<br />
Mikä palkitsee?<br />
Kai se työhön liittyy, että saa jäämään<br />
hyvän näköisen metsän.<br />
Kun vallitsee hiljaisuus, niin kaikki<br />
ovat suurin piirtein tyytyväisiä.<br />
Kehtaa sanoa, että siellä on oltu ja<br />
saadaan tulla toistekin.<br />
Haastattelussa motoyrittäjä<br />
Kari Alamäki<br />
aloittivat oman urakkansa kuukauden<br />
etuajassa kulkien aivan hakkuun<br />
kannoilla. Urakasta kuitenkin<br />
selviydyttiin mallikkaasti alkuperäisen<br />
toivotun aikataulun mukaan<br />
eli työ oli valmis 8.2.2013.<br />
Vajaassa kahdessa kuukaudessa<br />
hakattiin 6 190 kiintokuutiometriä<br />
puuta 1 - 4 koneketjua ja kolmea<br />
metsuriyrittäjää käyttäen.<br />
Marja-Leena Annala<br />
alueneuvoja<br />
Mhy Länsi-Satakunta<br />
Vesa Järvenpää<br />
alueneuvoja<br />
Mhy Länsi-Satakunta Kari Alamäki ja keskikokoinen Ponsse Beaver harvennusmoto.
10 MhyLehti 1/2013<br />
Lämpimästi säällä kuin säällä<br />
Oikealla pukeutumisella ulkona<br />
olosta voi nauttia säästä riippumatta.<br />
Alle nopeasti kuivuvaa tekokuitua,<br />
välikerros lämmittävää<br />
villaa tai fl eeceä, päälle tuulta ja<br />
sadetta pitävä takki. Kerrospukeutumisessa<br />
eri kerrosten väliin<br />
jäävä ilma pitää lämpimänä.<br />
Liikkumisessa tulee hiki. Ihoa<br />
vasten tarvitaan asu, joka pitää<br />
ihon kuivana ja lämpimänä. Tekokuiduista<br />
valmistetut alusasut tuntuvat<br />
kuivilta hikoillessakin, koska<br />
ne siirtävät kosteutta uloimpiin<br />
vaatekerroksiin. Vanha kunnon<br />
puuvilla taas imee itseensä<br />
kosteutta ja vaate pysyy pitkään<br />
kosteana ja märkänä.<br />
Välikerrokseksi kannattaa valita<br />
lämmittävä kerros, jos ilma on<br />
kylmä tai liikkuminen verkkaista.<br />
Väliin sopivat villavaatteet tai<br />
fl eecet. Kerroksia lisätään ja vähennetään<br />
tarpeen mukaan.<br />
Päällimmäiseksi puetaan tuulta<br />
ja sadetta pitävä kuorivaate. Sen<br />
ei tarvitse olla paksu, koska välikerros<br />
pitää lämpimänä.<br />
Moni ulkoiluretki voi mennä pilalle,<br />
jos käsiä ja varpaita paleltaa<br />
ja tuuli puhaltaa kylmästi korviin.<br />
Sukista, pipoista ja hanskoista<br />
löytyy erilaisia fl eece, termo ja<br />
windtopper vaihtoehtoja.<br />
Metsässä puuhastelevalle pätevät<br />
pitkälti edellä mainitut pukeutumisvinkit.<br />
Vaatetta sen verran,<br />
että töitä tehdessä tarkenee.<br />
Tauoilla voi harteille heittää lämpimän<br />
taukotakin. Mukaan kuivia<br />
varavaatteita, joita voi tarvittaessa<br />
vaihtaa ja lisätä.<br />
Turvallisesti metsässä -<br />
hankintahakkaajan<br />
turvavarusteet<br />
Jos olet menossa metsään moottorisahan<br />
kanssa, kannattaa karvalakki,<br />
sarkapuku ja nahkasaap-<br />
oma10<br />
suuria eroja istuvuuden suhteen,<br />
Turvavaatevalikoimasta löytyvät turvalliset asut myös harrastehakkaajalle.<br />
paat jättää tällä kertaa eteisen naulakkoon.<br />
Hanki viimeistään uuden<br />
sahan kylkiäisiksi kunnolliset<br />
turvavarusteet – sille huonon<br />
päivän varalle.<br />
Kypärä suojaa päätä putoilevilta<br />
oksilta. Verkkovisiirin tarpeellisuuden<br />
huomaa viimeistään, kun<br />
sahauksen jälkeen purua on suu ja<br />
silmät täynnä.<br />
Sitä vielä jäljellä olevaa kuuloa<br />
Metsänhoitoyhdistys Länsi-Satakunta<br />
Porin keskustoimisto<br />
Yrjönkatu 2, 28100 Pori<br />
Puh. 02 632 6330<br />
Fax 02 632 6331<br />
Jaakko Klemola 044 717 7330<br />
Sirpa Ylitalo<br />
Anne Häkkinen<br />
kannattaa suojata kunnon kuulosuojaimilla.Kypäräpaketeissa<br />
kuulokkeiden lisävarusteeksi<br />
löytyy jos jonkinlaista härpäkettä<br />
radiosta mp3-soittimeen. Päivä<br />
kuluu rattoisasti viihteen merkeissä.<br />
Turvahousuja ostaessa kannattaa<br />
kokeilla muitakin kuin niitä<br />
ensimmäiseksi vastaan tulevia.<br />
Eri valmistajien housuissa on<br />
muotiväreistä nyt puhumattakaan.<br />
Viiltosuojattujen housujen tarkoitus<br />
on pysäyttää pyörivä teräketju<br />
siinä vaiheessa, kun olet aikeissa<br />
sahata jalkaasi.<br />
Turvapusero on tehty kulutusta<br />
kestävästä kankaasta. Huomiovärin<br />
ansiosta olet helpommin havaittavissa<br />
hämärässäkin metsässä.<br />
Hyvät turvasaappaat tukevat<br />
jalkaa ja ehkäisevät liukastumisia.<br />
Lisäksi ne suojelevat varpaitasi<br />
putoilevilta pölleiltä ja ohisahauksilta.<br />
Ensiapupakkaus tulisi aina olla<br />
mukana. Kaupoista löytyy tas-<br />
www.mhy.fi /lansisatakunta<br />
etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />
Kullaan toimisto<br />
(Ulvila)<br />
Harjulantie 114, 29340 Kullaa<br />
Puh. 02 633 7330<br />
Fax 02 633 7331<br />
Heikki Hacklin 044 717 7333<br />
Vesa Järvenpää 044 717 7334<br />
Luvian toimisto<br />
Kuivalahdentie 1<br />
29100 Luvia<br />
Puh. 02 635 9330<br />
Fax 02 635 9331<br />
Pekka Häkli 044 717 7331<br />
kuun, reppuun ja autoon tarkoitettuja<br />
pakkauskokoja.<br />
Ota kännykkä metsään mukaan<br />
ja pidä sitä taskussa. Puhelimesta<br />
ei ole silloin paljon apua, jos itse<br />
makaat rungon alla ja puhelin lojuu<br />
keittiön pöydällä.<br />
Ilmoita aina emännälle/isännälle,<br />
mihin olet menossa ja koska<br />
palaat. Hätätapauksen sattuessa<br />
apu osaa nopeammin paikalle.<br />
Turvavarusteet eivät yksin takaa<br />
turvallisuutta. Maltti on valttia<br />
myös metsätöissä.<br />
Maija Honkanen<br />
alueneuvoja<br />
Mhy Länsi-Satakunta<br />
Merikarvian toimisto<br />
Antintie 20 A 2, 29900 Merikarvia<br />
Puh. 02 649 6330<br />
Fax 02 649 6331<br />
Tapio Isotalo 044 717 7336<br />
Eero Vanhatalo 044 717 7337<br />
Noormarkun toimisto<br />
Vanha Vaasantie 18<br />
29600 Noormarkku<br />
Puh. 02 649 4330<br />
Fax 02 649 4331<br />
Marja-Leena Annala 044 717 7332<br />
Maija Honkanen 044 717 7338
MhyLehti 1/2013 11<br />
Minna Kauppi karkuteillä<br />
On ihanaa, kun Suomessa on neljä<br />
vuodenaikaa. Mutta koska oma<br />
lajini on kesälaji eikä lumen keskellä<br />
ole mitenkään mahdollista<br />
harjoitella niin hyvin kuin sulalla<br />
maalla, on hanget korkeat<br />
nietokset jätettävä kotimaahan ja<br />
siirrettävä itsensä lämpöisemmille<br />
laduille.<br />
Tänä vuonna olen ollut karkumatkalla<br />
joulukuusta lähtien. Ensin<br />
vierailin Amerikassa enemmän<br />
ja vähemmän loman merkeissä.<br />
Toki treenattuakin tuli. Joulukinkun<br />
ehdin kiskoa kotimaassa,<br />
mutta sitten suuntasin kompassini<br />
Uuteen-Seelantiin. Uudessa-<br />
Seelannissa oli tarkoitus vedellä<br />
myös maailman cupin osakilpailuja,<br />
mutta pitkä flunssa vei ne<br />
mahdollisuudet yhtä kisaa lukuun<br />
ottamatta. Onneksi ehdin kuukauden<br />
mittaisella reissulla nautiskella<br />
hyvistä treeneistä, hienoista<br />
maisemista, kuumista lähteistä,<br />
tulivuorista ja tulihan sitä hypättyä<br />
bungyhyppykin.<br />
Parin viikon kotimaanvierailun<br />
jälkeen istun taas auringossa.<br />
Maajoukkueellamme on ensi<br />
kesän kotikisoja ajatellen kovat<br />
piipussa ja meillä urheilijoilla<br />
on mahdollisuus viettää leirikeskuselämää<br />
Barbatessa, Etelä-Espanjassa,<br />
jopa kahden kuukauden<br />
ajan. Täällä on hieroja, valmentajat,<br />
lääkäri, treenit ja seuraa. Metsässä<br />
voi suunnistaa ja juosta ja<br />
kelit ovat kohdallaan. Urheilijan<br />
paratiisi, jossa ei kuitenkaan tuoda<br />
aamupalaa sänkyyn, mikä on<br />
vain hyvä asia. On nimittäin melko<br />
yksitoikkoista ja rankkaakin<br />
elämää treenata tällaisessa paikassa,<br />
jossa virikkeinä ovat lähinnä<br />
treenit. Ei itse treenaaminen mitenkään<br />
tylsää ole, mutta pakollisten<br />
lepopäivien pitäminen on pienoinen<br />
haaste tällaisessa paikassa,<br />
jossa joku on koko ajan menossa<br />
lenkille. On siis vain kiva, että voi<br />
itse kokkailla niinä päivinä, kun<br />
pitäisi muuten pitää koivet kohti<br />
kattoa. Levon tarve onkin yksi<br />
syy, miksi itse viihdyn täällä vain<br />
reilun kuukauden. Siinäkin välissä<br />
otan vielä pienen oman fyysisen<br />
ja henkisen loman vaihtamalla<br />
maisemaa viikoksi. Yritän siis<br />
kovasti olla ahnehtimatta kuuta<br />
taivaalta.<br />
Vaikka asuntoni on täynnä kivoja<br />
naisia, niin on kuitenkin aika<br />
haastavaa elää pitkiä aikoja isossa<br />
kommuunissa. Kaikilla kun on<br />
omat tavat nukkumisesta ruokatottumuksiin.<br />
Leirielämän jälkeen<br />
usein huomaakin arvostavansa<br />
ihan hirveästi sitä, että saa tehdä<br />
treenit juuri silloin kuin itse haluaa<br />
ja syödä ihan miten päin ja milloin<br />
vain. Siinä myös yksi syy karkumatkailla<br />
takaisin kotimaahan<br />
vähän aikaisemmin. Olen oppinut<br />
vuosien varrella sen, että treenit<br />
kannattaa vetää sen mukaan, mikä<br />
sopii itselle parhaiten, eikä sen<br />
mukaan, mikä muille sopii.<br />
Koko talvi on siis mennyt siellä<br />
sun täällä, mutta ajattelin vielä<br />
ehtiä nautiskella Suomen parhaista<br />
lumikinoksista. Hiihtokilometrejä<br />
kertyy Espanjassa luonnollisesti<br />
surkean vähän, mutta lupasin<br />
ystävälleni ottaa osaa Hetta-Kautokeino<br />
-hiihtoon, joka on 90 km<br />
Metsänomistajayhdistys Sambiaan<br />
Viime keväänä pääsin mukaan<br />
MTK:n kehitysyhteistyöprojektiin<br />
rakentamaan etujärjestöä sambialaisille<br />
metsänomistajille. Minusta<br />
tuli sambialaisten ”kummitäti”.<br />
Syyskuussa 2012 olin viikon<br />
matkalla tutustumassa paikallisiin<br />
olosuhteisiin ja osallistumassa<br />
projektin suunnitteluun.<br />
Jo ennen matkaa, lukiessani<br />
erilaisia selvityksiä ja raportteja<br />
Sambian metsistä, nousi mieleen<br />
monia kysymyksiä. Osaan sain<br />
reissulla vastauksen, osa jäi edelleen<br />
ihmetyttämään.<br />
Metsät vähenevät<br />
jatkuvasti<br />
Suomalaisella silmällä katsottuna<br />
todellisia metsiä tai metsiköitä en<br />
kovinkaan montaa viikon matkan<br />
aikana nähnyt. Toki vietimmekin<br />
yli puolet ajasta pääkaupungissa<br />
Lusakassa.<br />
Kuivan kauden lopulla kaikki<br />
maa näytti karkealta hiekalta ja<br />
peltoja oli vaikea erottaa ennen<br />
kuin oppi katsomaan maisemaa<br />
tarkemmin. ”Ruoho- ja pensassavannilla”<br />
olivat sambialaisten<br />
pienviljelijöiden maissi- ja muut<br />
viljelmät. Viljelmä ei siis tarkoita,<br />
että siellä ei voisi kasvaa pensaita<br />
ja puita siellä täällä. Toki joitain<br />
suuria, yhtenäisiä ja selkeitä pensaattomia<br />
viljelyalueitakin näimme<br />
noin 500 km:n kulkureittimme<br />
varrella.<br />
Sambiassa on 50 milj. hehtaaria<br />
metsää. Metsäisimmät alueet<br />
ovat Pohjois-Sambiassa, kun<br />
meidän ryhmämme matka kulki<br />
Lusakasta lounaaseen. Parhaat<br />
metsät pohjoisestakin on hakattu<br />
ja huolimatta monista taimitarha-<br />
ja metsitysprojekteista, metsät<br />
vähenevät kiihkeällä vauhdilla.<br />
Suurin osa sambialaisista kotitalouksista<br />
käyttää energianlähteenään<br />
puuta ja hiiltä. Metsät häviävät<br />
myös kaskeamisen ja sahatavaran<br />
kysynnän vuoksi.<br />
Siinä siis ensimmäinen ihmetyksen<br />
aihe. Mihin tarvitaan metsänomistajien<br />
etujärjestöä, kun ei<br />
näytä olevan hakattavaa puutakaan?<br />
Puita kyllä, mutta miten<br />
Sambian maataloustuottajien keskusjärjestön<br />
johtoportaalla on selvä<br />
näkemys, että metsänomistajayhdistyksen<br />
ensimmäisiä tehtäviä<br />
olisi saada pienviljelijät istut-<br />
tamaan osa hallinnassaan olevasta<br />
maasta metsälle. Siinä ei ole kyse<br />
peltojen metsittämisestä kuten<br />
meillä, vaan joutomaan ottamisesta<br />
tuottavaan käyttöön.<br />
Pienviljelijöiksi lasketaan vähemmän<br />
kuin 20 hehtaarin haltijat<br />
ja heitä on noin 1,4 miljoonaa.<br />
Sambian tilastokeskuksen ja<br />
maatalousministeriön mukaan 40<br />
% pienviljelijöistä käyttää aktiivisesti<br />
vain yhden hehtaarin alaa<br />
maastaan. Jos edes pienelle osalle,<br />
vaikkapa puolelle hehtaarille joutilaana<br />
olevasta maasta istutettaisiin<br />
puita, helpotettaisiin köyhien<br />
perheiden ruokahuoltoa, ja ne saisivat<br />
aikanaan tarvepuuta, puunmyyntituloja,<br />
puuta hiilenpolttoon<br />
ja muita metsän tuotteita.<br />
Tämä ei olekaan niin helposti<br />
toteutettu. Ensinnäkin mistä saadaan<br />
taimia, ja rahaa niiden osta-<br />
miseen? Yksi taimi maksoi viime<br />
syksynä 5 000 kwatchaa eli vähän<br />
alle 1euroa. Se vastaa köyhän perheen<br />
päivittäisiä ruokamenoja!<br />
Mitä puita sitten istutetaan?<br />
Useimmat istuttaisivat mieluiten<br />
hedelmäpuita, joista saisi tervetullutta<br />
vaihtelua ravintoon. Toinen,<br />
mutta ei paikallisista enää<br />
niin helposti ymmärrettävä asia,<br />
mittainen koettelemus ja nautinto<br />
pääsiäisen jälkeen. Sitä reissua en<br />
ehkä vedä suu ammollaan ja kuola<br />
valuen, vaan ennemminkin hiihdän<br />
tunnelmaa haistellen ja maisemia<br />
ihaillen sen minkä suunnistajan<br />
käsivoimilla jaksan.<br />
Kaikenlaisia pieniä ja isoja karkumatkoja<br />
on siis huippusuunnistajan<br />
elossa edessä ja takana. Itse<br />
reissaaminen ei tosin koskaan ole<br />
se pääasia, vaan sopivien ja vaihtelevien<br />
harjoitusolosuhteiden<br />
löytäminen. Kyllähän lumihangessakin<br />
suunnistaa, mutta se on<br />
paljon riskialttiimpaa lihaksille. Ja<br />
jos selviää ilman vammoja kokonaisen<br />
vuoden, niin se on sellainen<br />
ase starttiviivalla, että harvalla<br />
on laittaa samanlaisia paukkuja<br />
pistooliinsa. Toivottavasti kotikisoihin<br />
Vuokattiin matka jatkuu<br />
hyviä panoksia kasaillen ja kuivaa<br />
ruutia säilöen.<br />
Talvitreeniterkuin,<br />
Minna Kauppi<br />
on istuttaa ravinteikkaita lehtiä<br />
pudottavia puita pelloille. Lehdet<br />
korvaavat kalliita typpilannoitteita,<br />
mutta vähentävät aluksi<br />
myös alla kasvavan maissin kasvua.<br />
Myös öljyä tuottavia puita<br />
voi istuttaa. Se onkin ilmeisen<br />
kannattavaa. Mutta puiden istuttaminen<br />
myytävän puutavaran tähden<br />
on melko vieras ajatus tavalliselle<br />
kansalle. Toki tapasimme<br />
matkallamme muutaman valloittavan<br />
puihin hurahtaneen persoonan,<br />
joiden mottona oli: hakkaa<br />
yksi – istuta kaksi puuta. Ja mikä<br />
hämmästyttävintä, monet kertoivat<br />
haluavansa istuttaa puita estääkseen<br />
ilmastonmuutosta.<br />
Vielä yksi kysymys jäi askarruttamaan<br />
mieltäni. Kuka puut istuttaa,<br />
kastelee ja aitaa alueet suojellakseen<br />
taimia vuohilta? Naiset<br />
hoitavat yleensä jo kaikki muut<br />
työt. Viljelyn, ruuan, lapset ja kodin.<br />
Jaksavatko he vielä istuttaa ja<br />
hoitaa puutkin?<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
Mikä projekti?<br />
MTK on aloittanut Ulkoasianministeriön rahoituksella kehitysyhteistyöhankkeen<br />
Sambian viljelijäjärjestön (ZNFU) kanssa. Hankkeen<br />
toinen osio on kummiprojekti, jossa tuetaan sambialaisten<br />
metsänomistajien etujärjestön perustamista ZNFU:n yhteyteen.<br />
Kummiprojekti tarkoittaa, että Suomesta ei lähdetä tekemään<br />
työtä Afrikan mantereelle, vaan että laaditaan yhdessä<br />
projektisuunnitelma ja suunnitellaan toimenpiteet, jotka sambialaiset<br />
itse toteuttavat. Alun jälkeen yhteyttä pidetään sähköpostilla<br />
ja muulla sähköisellä yhteydenpidolla, kuten esim. videokokouksilla.
12 MhyLehti 1/2013<br />
Metsälainsäädäntöä<br />
uudistetaan<br />
Metsälakiesityksen lausuntokierros on päättynyt. Uudessa laissa metsänomistajille<br />
annetaan lisää valinnanvapautta ja samalla mahdollistetaan metsien käytön<br />
lisääntyminen.<br />
Hallituksen esitys uudeksi laiksi metsätuhojen torjunnasta valmistui ja lähti lausuntokierroksille.<br />
Uudella lailla pyritään vastaamaan muuttuneisiin luonnonolosuhteisiin.<br />
Lailla turvataan metsien hyvä terveydentilaa torjumalla hyönteistuhoja.<br />
Sisältö vastaa pääosin nykyistä lakia. Hyönteistuhoja torjutaan rajoittamalla havupuutavaran<br />
sekä vahingoittuneen havupuun kesäaikaista varastointia.<br />
Puutavaran mittauslaki uudistuu. Metsäenergia tuodaan lain piiriin ja tämä selkeyttää<br />
markkinoiden toimintaa entisestään. Laki ja asetus saattavat tulla voimaan<br />
jo heinäkuun alusta.<br />
Metsänhoitoyhdistyslain muutosta valmistellaan. Ministeriön tavoitteena on saada<br />
esitys lausunnoille ensi kesänä ja eduskuntaan syksyllä. Uusi laki pyritään saamaan<br />
voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistukset ovat perustavaa laatua. On esitetty<br />
metsänhoitomaksun poistamista ja vapaaehtoista jäsenyyttä sekä metsänhoitoyhdistysten<br />
toiminnan rajoitteiden ja toimialueiden rajojen poistamista.<br />
Tukia puun tuotannon edistämiseen<br />
runsaasti jäljellä<br />
Lounais-Suomen alueella<br />
on vielä paljon käytettävissä<br />
Kestävän metsätalouden<br />
rahoitustukia.<br />
Maalis-huhtikuun vaih-<br />
Feromoni-pyydys ja Ipsowit –<br />
feromoni keräävät pois metsästä<br />
tuhansittain kirjanpainajakuoriaisia<br />
niiden parveiluaikaan<br />
toukokuussa.<br />
Suojele kuusimetsääsi tuhoilta ja<br />
tarkkaile onko metsässäsi jo<br />
kuoriaisen aiheuttamaa<br />
vioitusta. – Ota yhteyttä!<br />
IPSOWIT<br />
Kirjoita tapahtuma-aika ja -<br />
TEHOKAS KIRJANPAINAJAKUORIAISEN<br />
paikka tähän.<br />
FEROMONI!<br />
Kuvaile paikkaa maamerkin tai<br />
kaupunginosan avulla.<br />
Puh.: 123 4567<br />
Yrityksen nimi<br />
Organisaatio<br />
Kuusimetsäsi suojaksi– tilaa ilmainen<br />
Tuotteita metsäsi<br />
suojaksi!<br />
P. 010 439 4770<br />
per.rajala@forestum.fi<br />
www.forestum.fi<br />
käyttöopas<br />
teessa energiapuun korjuuseen<br />
budjetoiduista varoista<br />
oli jäljellä vielä yli 90 prosenttia,<br />
eli toista miljoonaa<br />
euroa. Muiden työlajien va-<br />
Kumman kuusikon valitset?<br />
Jalostettu<br />
Metsikkö<br />
www.nordicforestplants.fi<br />
Jalostettua siementä käyttämällä<br />
• saat jopa 18 % paremman tuoton<br />
• taimikon arvo tuplantuu<br />
roista oli käytetty noin 20<br />
prosenttia, joten varoja oli<br />
jäljellä yli 2,5 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Nyt metsänomistajilla on<br />
hyvä tilaisuus laittaa nuoria<br />
metsiään kuntoon ja korjata<br />
energiapuuta.<br />
Työlaji, jossa varoista ensimmäiseksi<br />
tulee pulaa, on<br />
todennäköisesti tuhoalueiden<br />
uudistaminen. Tapanimyrskynkasvatuskelvottomiksi<br />
runtelemat alueet kun<br />
tulevat suurimmaksi osaksi<br />
viljeltäviksi tänä vuonna.<br />
Kemera-varoja voidaan<br />
käyttää erilaisiin pitkäaikaisesti<br />
vaikuttaviin metsänhoitotoimenpiteisiin,<br />
kuten nuorten metsien hoitoon,<br />
kunnostusojitukseen,<br />
metsäteiden perusparannukseen<br />
ja terveyslannoituksiin.<br />
Lisäksi tukea voi<br />
saada energiapuun korjuuseen,<br />
kulotukseen, juurikäävän<br />
torjuntaan, luonnontuhoista<br />
aiheutuneisiin<br />
uudistamiskuluihin ja metsäluonnon<br />
hoitoon.<br />
• kasvua lisää 1,2 m 3 /ha vuodessa (*<br />
(* Tulokset perustuvat laajamittaisiin, vuonna 1960 perustetuilla<br />
kenttäkoealoilla aloitettuihin seurantamittauksiin. Tiivis seuranta-<br />
ja kehitystyö jatkuu edelleen.<br />
Kysy lisää omalta<br />
metsänhoitoyhdistykseltä!<br />
Mieluisin metsäni –<br />
valokuvakilpailu lukijoille<br />
MhyLehti järjestää lukijoilleen valokuvakilpailun.<br />
Aihe on laaja ja hyvin henkilökohtainen.<br />
Kuvaajan pitäisi vangita kameralla tiedostoksi mieluisin metsänsä.<br />
Se voi siis olla kaunis luontokohde, hyvin hoidettu taimikko –<br />
jopa vaikka itse hoidettu, tai mikä tahansa kuvan ottajalle läheinen<br />
paikka metsässä.<br />
Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kuvatiedoston toukokuun<br />
loppuun mennessä sähköpostilla sääntöjen kohdassa 6 mainittuun<br />
osoitteeseen. Paras kuva palkitaan 300 euron kylpylälahjakortilla.<br />
Säännöt:<br />
1. Kukin kilpailija voi osallistua kisaan vain yhdellä kuvalla.<br />
2. Kuvan tulee olla jpg-formaatissa tiedostona.<br />
Tiedoston maksimikoko on 5 Mt.<br />
3. Kuvan lähettäjällä pitää olla kaikki tekijän- ja muut oikeudet lähettämäänsä<br />
kuvaan.<br />
4. MhyLehti saa kaikkiin kilpailuun lähetettyihin kuviin vapaan ja ajallisesti<br />
rajoittamattoman ilmaisen käyttö- ja julkaisuoikeuden. Tekijänoikeudet jäävät<br />
lähettäjälle.<br />
5. Jos kuvassa esiintyy ihmisiä, pitää heiltä olla suostumus kuvan<br />
lähettämiseen ja käyttöön kohdan 4 mukaisesti.<br />
6. Kilpailuaika päättyy 31.5.2013, johon mennessä kuvat pitää lähettää<br />
sähköpostilla osoitteeseen heli.mutkala-kahkonen@mhy.fi.<br />
7. Kilpailun tuomaristona toimii lehden toimituskunta.<br />
Lehden julkaisijayhdistysten henkilökunta ei voi osallistua kilpailuun.<br />
Osallistu kilpailuun,<br />
voita 300 euron kylpylälahjakortti!<br />
Turvallinen metsän ammattilainen välittää<br />
Laitila, metsätila<br />
n. 18 ha/1370 m 3 . Hyvien tieyhteyksien<br />
päässä. Tilan läpi tehty<br />
korjuu-ura. Vaihteleva puusto,<br />
taimikosta uudistuskypsään<br />
metsään. Käy katsomassa paikan<br />
päällä.Tarjoukset viimeistään 15.4.<br />
Laitila, hyväpuustoinen<br />
metsätila<br />
15 ha/2000 m 3 . Hyvien tieyhteyksien<br />
päässä! Vaihteleva puusto, pääosin<br />
varttunutta metsää.<br />
Hakkuumahdollisuuksia,<br />
polttopuuta, virkistystä!<br />
Tarjoukset viimeistään 18.4.<br />
Laitila, metsätila<br />
7 ha/1000 m 3 hyvällä sijainnilla<br />
8-tien tuntumassa! Pääosin nuorta<br />
ja varttunutta kasvatusmetsää,<br />
myös uudistuskypsää metsää.<br />
Polttopuuta ja metsähoitoa!<br />
Tarjoukset viimeistään 22.4.<br />
Nousiainen, viidestä palstasta,<br />
yht. 27 ha/2550 m 3<br />
koostuva määräala,<br />
jossa eri-ikäistä puustoa.<br />
Taimikosta uudistuskypsään<br />
metsään. Heti hakattavaa<br />
puustoa, polttopuuta, vir-<br />
kistystä ym.<br />
Monien mahdollisuuksien kohde!<br />
Tarjoukset viimeistään 22.4.<br />
Salo, Mököinen.<br />
Yht. 30 ha, josta metsää 14 ha ja<br />
peltoa 16 ha. Täydennyssalaojitus<br />
2011, tukioikeudet on.<br />
Tie perille. Voimassa oleva<br />
soranottolupa+suunnitelma 8 ha.<br />
5 km Salon keskustaan.<br />
Timo Vesterinen 0500 812 792<br />
Rauma, Unaja, erittäin<br />
runsaspuustoinen pikkutila<br />
4,2 ha/1000 m 3 lähellä kaupunkia.<br />
Tarjoukset viimeistään 22.4.<br />
Huittinen, Vesiniitty, huippupeltoja<br />
26,37 ha jokeen rajoittuen. Isot<br />
säännölliset lohkot. Tarjoukset viimeistään<br />
11.4. joko lohkoittain tai<br />
kokonaisuudesta. Jukka Pusa<br />
0400 636 113<br />
Kiikanojantie 23, Sastamala • Puh. 0400 636 113<br />
etunimi.sukunimi@metsatilat.fi<br />
www.metsatilat.fi/lsmt<br />
Tilavahti valvoo puolestasi<br />
Rekisteröidy metsäkiinteistöjä välittävien<br />
LKV-yritysten tilavahtiin ja saat<br />
sähköpostiisi automaattisesti tiedon<br />
metsätiloista ja tonteista, jotka tulevat<br />
myyntiin sinua kiinnostavilla alueilla.<br />
Voit erota listalta milloin vain.
Change language