Länsimetsän jäsenlehti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset
18.12.2012 • Views
Share Embed Flag

Länsimetsän jäsenlehti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset

Länsimetsän jäsenlehti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset

Länsimetsän jäsenlehti 2-2012.pdf - Metsänhoitoyhdistykset

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mhy.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Metsänomistajat<br />

LÄNSIMETSÄ<br />

LÄNSIMETSÄ<br />

Metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> <strong>jäsenlehti</strong><br />

2/2012<br />

sivu 4<br />

Metsänhoitoyhdistys<br />

mukana verkostoitumassa<br />

Euroopassa<br />

sivu 6<br />

PEFC-sertifiointi on<br />

metsänomistajalähtöistä<br />

sivu 9<br />

Puumarkkinoilla tarvitaan<br />

ostajia ja myyjiä<br />

sivu 18<br />

Myrskytuhopuita tuhansissa<br />

varastoissa<br />

sivu 22<br />

Minna Kauppi - yhden<br />

naisen yritys<br />

sivu 28<br />

Mhy <strong>Länsimetsän</strong> valtuustovaalien<br />

tulos

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Sisäsivuilla:<br />

2<br />

Myrskyn jälkeen koittaa poutasää ............................................................................................................... 3<br />

Metsänhoitoyhdistys mukana verkostoitumassa Euroopassa ............................................................... 4-5<br />

PEFC-metsäsertifiointi on metsänomistajalähtöistä .............................................................................. 6-7<br />

Puumarkkinoilla tarvitaan ostajia ja myyjiä .............................................................................................. 9<br />

Jatkuva kasvatus - ei elämää suurempi asia ........................................................................................ 10-11<br />

Brysselissä vuollaan, tänne lastut lentelee ..........................................................................................12-13<br />

Uudistuva metsälainsäädäntö muuttaa puukauppakäytäntöjä ja vähentää paperisotaa ............. 14-15<br />

Uusiutuva mhy-laki avaa uusia mahdollisuuksia ......................................................................................16<br />

Myrskytuhopuita tuhansissa varastoissa ..............................................................................................17-19<br />

Tuulivoimatonttien vuokraaminen kiihtyy maakuntakaavoituksen edetessä ............................... 20-21<br />

Minna Kauppi - yhden naisen yritys ...................................................................................................... 22-23<br />

Metsän omistamisen ihanuus ja kurjuus .............................................................................................24-25<br />

Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot valittu .................................................................................. 27<br />

Mhy <strong>Länsimetsän</strong> valtuustovaalien tulos ................................................................................................. 28<br />

Aluevastaavien alueisiin muutoksia .......................................................................................................... 29<br />

Tapahtumat ...................................................................................................................................................31<br />

Metsärahat<br />

poikimaan!<br />

Kysy meiltä<br />

miten!<br />

Onko arvokas<br />

omaisuutesi luonto -<br />

äidin armoilla?<br />

Pienikin metsävahinko tietää helposti tuhansien<br />

eurojen menetystä - saati jos luontoäiti suuttuu<br />

kunnolla. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat<br />

metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta.<br />

Ota yhteys edustajaasi tai tule käymään toimistollamme,<br />

niin laitetaan metsäsi vakuutusturva<br />

kuntoon - hyvän sään aikana.<br />

Tutustu lisää osoitteissa www.tapiola.fi/metsa<br />

tai www.lahivakuutus.fi/metsa<br />

Palveluntarjoajat: Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö, lähivakuutusyhdistykset ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutuyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy.

Myrskyn jälkeen<br />

koittaa poutasää<br />

Niinhän siinä aina käy. Joskus myrsky ja sen jälkien korjuu<br />

vain kestää pidempään. Vielä tässä vaiheessa, lähes<br />

vuosi tapaninmyrskyn jälkeen, myrskyä ei täällä<br />

Länsi-Suomessa voi ohittaa metsäasioista puhuttaessa.<br />

Puukauppaa käytiin puoli vuotta täysin tuhopuun<br />

merkeissä. Kiireen pitäminen puun korjuussa johti siihen,<br />

että tukit saatiin valtaosin myydyiksi tukkeina.<br />

Metsätuhot ovat yleensä kertaantuvia, ja yksi tuho<br />

johtaa toiseen, ellei peliin puututa aktiivisin puunkorjuu-<br />

tai hoitotoimenpitein. Meneillään on Länsi-Suomessakin<br />

viime joulumyrskyjen aiheuttamana ketjureaktio,<br />

jossa metsässä vielä olevat puut ovat kesällä<br />

houkutelleet sankoin joukoin tuhohyönteisiä. Ne ovat<br />

jo valmiita leviämään pystypuihinkin.<br />

Metsänhoitoyhdistys ja isännät itse korjasivat kaatuneita<br />

puita resurssien ylärajoilla. Pienet eräkoot eivät<br />

houkutelleet yhtiöitä korjuutyöhön kuten isommat<br />

yhtenäiset tuhot naapuriyhdistysten alueilla. Normaalit<br />

leimikot saivat jäädä keväällä pystyyn, ja vasta syksyllä<br />

on palattu niiden korjuuseen. Poutasäitä tosin<br />

kaivataan runsaiden sateiden jälkeen korjuun mahdollistamiseksi.<br />

Puukaupan suuret määrä- ja hintavaihtelut syövät<br />

sekä myyjien että ostajien tulosta. Länsi-Suomessa<br />

mietitään yhteistyöllä puukauppaan uusia keinoja, jotta<br />

turhat nokittelut osapuolten välillä jäisivät pienemmälle<br />

ja saataisiin suurimpia vaihteluja tasatuiksi.<br />

Jäsenlehti<br />

LÄNSIMETSÄ<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Metsänomistajalle paras neuvo on kehottaa hankkimaan<br />

ajantasainen metsäsuunnitelma sekä laatimaan<br />

hyvissä ajoin vuosittaiset hakkuu- ja hoitotyöhankkeet<br />

metsänhoitoyhdistyksen avulla. Äkillisiin luonnon tai<br />

puun kysynnän aiheuttamiin muutoksiin jää silti aikaa<br />

sopeutua. Metsäsuunnitelma onkin nykyään vuosittain<br />

elävä tuote, jossa on vaihtoehtoja ja johon jokainen<br />

vuosi tuo muutoksia mukanaan.<br />

Hannu Justen<br />

toiminnanjohtaja<br />

Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä<br />

Vastaava toimittaja: Hannu Justen • 044 533 8242 • hannu.justen@mhy.fi<br />

Toimitussihteeri: Sirkka Asikainen • 050 353 1322 • sirkka.asikainen@mhy.fi<br />

Toimituskunta: Harri Tasanen, Veikko Kursi, Jouni Peltoniemi, Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen<br />

Sivunvalmistus ja paino: Painorauma Oy, Rauma, painosmäärä 4900 kpl<br />

Seuraava Metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> lehti ilmestyy huhtikuussa 2013<br />

Kansikuva: Minna kauppi, suunnistuksen maailmanmestari.<br />

Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/lansimetsa<br />

3

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Metsänhoitoyhdistys mukana<br />

verkostoitumassa Euroopassa<br />

Mhy Länsimetsässä käynnistyi kesällä Euroopan metsäisten alueiden verkostoitumishanke, jonka tavoitteena on<br />

edistää tiedonvälitystä metsätalouden toimintatavoista hankemaiden välillä.<br />

Kati Sammallahti esitteli Ruotsin metsäseminaarissa metsänhoitoyhdistysten toimintaa.<br />

Hankevastaavana yhdistyksessä<br />

aloitti metsänhoitaja Kati Sammallahti,<br />

joka näkee uuden tehtävänsä<br />

haastavana mutta mielenkiintoisena.<br />

Sammallahti kertoo eri maiden metsänomistajien<br />

välillä olevan vähän<br />

yhteistyötä ja toivoo voivansa muuttaa<br />

tilannetta hankkeen myötä. Niin<br />

metsäammattilaisten kuin metsänomistajienkin<br />

on hyvä laajentaa tietämystään<br />

erilaisista toimintatavoista<br />

ja -ympäristöistä, sillä metsäsektorin,<br />

lainsäädännön ja metsänomistajarakenteen<br />

muuttuminen tuovat uusia<br />

haasteita alalle. Hankkeella halutaan<br />

edistää metsänomistukseen, metsänkäyttöön<br />

ja ympäristönhoitoon<br />

liittyvän tiedon leviämistä kaikkien<br />

4<br />

metsäasioista kiinnostuneiden keskuudessa.<br />

Yhdistyksellä päätavoite<br />

luonnollisesti on, että ihmiset innostuvat<br />

hoitamaan ja hyödyntämään<br />

metsiään omien lähtökohtiensa pohjalta.<br />

Hankemaiden Suomen, Ruotsin,<br />

Luxemburgin ja Ranskan välillä metsänomistusolot<br />

ja metsänomistajien<br />

intressit poikkeavat toisistaan merkittävästi.<br />

Hankkeen ensimmäisessä<br />

Ruotsin Sunnessa 26.-28.9. pidetyssä<br />

seminaarissa mukana olleet suomalaiset<br />

saivat esimerkiksi kuulla,<br />

että Luxemburgissa avohakkuut ovat<br />

kiellettyjä yli kahden hehtaarin kokoisilla<br />

alueilla, eikä niitä käytännös-<br />

sä tehdä lainkaan. Erilaisen puuston<br />

ja metsänkäsittelytavan vuoksi istutukset<br />

ovat harvinaisia, sillä metsien<br />

ikärakenne yritetään pitää sellaisena,<br />

että metsän uudistuminen on jatkuvaa<br />

ja luontaista. Ruotsissa metsätalous<br />

on puolestaan samankaltaista<br />

kuin Suomessa, mutta meidän olosuhteistamme<br />

poiketen ruotsalaisten<br />

metsänomistajien etuja ajaa koko<br />

maassa ainoastaan neljä organisaatiota,<br />

joiden toimintaperiaate muistuttaa<br />

osuuskuntatoimintaa. Seminaarissa<br />

hankevastaava esitteli Suomen<br />

metsätaloutta sekä metsänhoitoyhdistysten<br />

ja <strong>Länsimetsän</strong> toimintaa.<br />

Kiinnostusta kuulijoissa herätti erityisesti<br />

metsänhoitomaksu.<br />

Kuva: Heli Mutkala-Kähkönen

Metsänomistajat ja muut<br />

metsätaloudesta kiinnostuneet<br />

mukaan hankkeeseen<br />

Metsäasioista ja hankkeesta kiinnostuneet<br />

pääsevät toimintaan helposti<br />

mukaan osallistumalla vaikkapa syksyn<br />

aikana järjestettäviin infotilaisuuksiin<br />

tai hankeseminaareihin. Seminaareja<br />

tullaan järjestämään ensi<br />

vuoden puolella kolme, joista seuraava<br />

pidetään huhtikuussa Luxemburgissa.<br />

Tämän jälkeen vuorossa ovat<br />

Suomen seminaari kesäkuussa sekä<br />

sarjan päättävä Ranskan seminaari<br />

syyskuussa. Metsänomistajille seminaarimatkoille<br />

lähteminen on edullista,<br />

sillä puolet matkakustannuksista<br />

maksetaan hankevaroista. Metsänomistajien<br />

lisäksi hankevastaava kutsuu<br />

hankkeeseen mukaan metsäopetuksen<br />

väkeä, metsäopiskelijoita,<br />

metsäalan yrittäjiä, luonto- ja matkailuyrittäjiä<br />

sekä muita, joita metsäta-<br />

lous kiinnostaa. Hanketta rahoittaa<br />

Satakunnan Ely-keskus, ja se toimii<br />

Pyhäjärviseudun, Ravakan, Karhuseudun<br />

sekä Aktiivisen Pohjois-Satakunnan<br />

toimintaryhmien alueilla. Ruotsissa<br />

hanke toteutetaan Värmlannin<br />

alueella, Luxemburgissa Müllerthalin<br />

alueella ja Ranskassa Lorrainen alueella.<br />

Hankevastaava kertoo <strong>Länsimetsän</strong><br />

toimivan hankkeen hallinnoijana<br />

ja koordinoivan yhteistyötä eri<br />

maiden ja organisaatioiden välillä.<br />

Yhdistys toivottaa lämpimästi kaikki<br />

tervetulleiksi hanketilaisuuksiin ja<br />

toivoo hankkeen myötä rakentuvan<br />

kotimaisten ja ulkomaisten tahojen<br />

välille siltoja yhteydenpitoon ja tiedonvälitykseen.<br />

Kati Sammallahti<br />

hankevastaava<br />

Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Tietoa hankkeesta, tilaisuuksista ja hankematkoista<br />

www-sivuilla:<br />

www.mhy.fi/lansimetsa/Hankkeet/fi_FI/Kansainvalinen_hanke/<br />

Kati ja metsänomistaja Ilkka Heikola metsäseminaarimatkalla tutustumassa paikallisen metsäkoulun järjestämään korjuutyönäytökseen.<br />

5<br />

Kuva: Heli Mutkala-Kähkönen

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

PEFC- metsäsertifiointi on<br />

metsänomistajalähtöistä<br />

Metsäsertifioinnilla halutaan osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.<br />

Sen tarkoituksena on edistää metsätuotteiden markkinointia.<br />

Suomessa vallitseva metsäsertifiointijärjestelmä<br />

on pienmetsänomistajaystävällinen<br />

PEFC (Programme for the<br />

Endorsement of Forest Certification<br />

schemes), jonka osuus on noin 95 prosenttia<br />

metsäalasta. Luontojärjestöjen<br />

ja suurmetsänomistajien, etenkin metsäteollisuuden,<br />

tuella on FSC (Forest<br />

Stewardship Council) -metsäsertifiointijärjestelmä<br />

otettu käyttöön metsäteollisuuden<br />

lähipiirin metsissä. Molemmat<br />

järjestelmät on luotu metsien talouskäyttöä<br />

varten takaamaan metsien hoidon<br />

ja käytön vastuullisuus. Eri maissa<br />

on neuvoteltu ja vahvistettu omat kansalliset<br />

standardit eli vaatimukset.<br />

6<br />

Painotukset ja päätöksenteko<br />

eroavat<br />

Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että<br />

PEFC Suomen standardi keskittyy metsätalouteen<br />

ja sosiaalisiin arvoihin,<br />

mutta ottaa huomioon myös ympäristönäkökohdat.<br />

FSC puolestaan korostaa<br />

ensisijaisesti ympäristöarvoja. PEFC<br />

painottaa työntekijän oikeuksia ja FSC<br />

alkuperäiskansojen merkitystä.<br />

Järjestelmien päätöksentekoprosessi<br />

on erilainen: PEFC-vaatimusten laatimiseen<br />

jäsenet osallistuvat yhdistyslain<br />

ja normaalin kokouskäytännön<br />

mukaisesti. FSC-päätöksenteko on kolmikantaista<br />

ja muodostuu sosiaalises-<br />

ta, taloudellisesta ja ekologisesta tahosta,<br />

jotka muodostavat tasavahvoina<br />

yhteisiä päätöksiä.<br />

Erot metsätaloudessa<br />

Seuraavassa on arvioitu metsätalouden<br />

toimenpiteissä esille tulevia eroja<br />

PEFC:n ja FSC:n vaatimusten välillä<br />

yksityisen metsänomistajan näkökulmasta:<br />

Auvo Heikkilä<br />

metsänhoitopäällikkö<br />

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />

Vaatimus PEFC FSC<br />

Metsäsuunnitelma Ei vaadita kattavasti Vaaditaan kattavasti<br />

Suojeltavat<br />

Arvokkaiden elinympäristöjen omi- Vähintään 5 % metsämaasta metsätalouden<br />

kohteet ja alueet<br />

naispiirteet säilytetään<br />

ulko-puolelle ja vähintään toiset 5 % erityiskohteita,<br />

joilla ympäristötavoite, yht. vähintään 10 %<br />

Säästöpuut Vähintään 5-10 elävää säästöpuuta,<br />

minimi 10 cm<br />

Suojakaistat ja<br />

–vyöhykkeet<br />

vesistön läheisyydessä<br />

Vähintään 5 m,<br />

puustoa voidaan korjata,<br />

ei saa rikkoa maanpintaa<br />

Sertifioinnissa mukanaolo Mhy:n valtuuston päätöksellä tai<br />

erikseen ilmoittautumalla<br />

Poisjääminen ilmoituksella<br />

milloin tahansa<br />

Vähintään 10 elävää säästöpuuta,<br />

minimi 20 cm<br />

Vähintään 10-30 m,<br />

käsittelykielto,<br />

puustoa ei saa korjata<br />

Erikseen ilmoittautumalla ryhmään<br />

Edellyttää usean vuoden mukanaoloa

PEFC-Suomen ja Suomen FSC-yhdistyksen hallitukset 2011<br />

Suomen Metsäsertifiointi ry:n<br />

(PEFC-Suomi) hallituksen jäsenet<br />

Puheenjohtaja<br />

Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus<br />

Tapio<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry<br />

Harri Palo, Kirkkohallitus<br />

Lea Jylhä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto<br />

MTK ry.<br />

Ilpo Puputti, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry<br />

Kari Palojärvi, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry<br />

Pauli Wallenius, Metsähallitus<br />

Jukka Sippola, Metsänhoitajaliitto ry<br />

Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry<br />

Aleksi Kuusisto, Puu- ja erityisalojen liitto ry<br />

Juha Ruuska, Suomen 4H-liitto ry<br />

Kai Merivuori, Suomen Sahat ry<br />

Stefan Borgman, Svenska Lantbruksproducenternas<br />

Centralförbund r.f.<br />

Suomen FSC-yhdistyksen hallitus<br />

Puheenjohtaja<br />

Sirkka Hautojärvi<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Pasi Miettinen<br />

Taloudellinen kamari<br />

Sami Oksa, UPM-Kymmene<br />

varalla Pasi Lehtosaari Stora Enso<br />

Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry<br />

varalla Jussi Ripatti Metsä Group<br />

Sosiaalinen kamari<br />

Aleksi Kuusisto, Puuliitto<br />

varalla Maili Mustonen Kuluttajat ry<br />

Jan Saijets, Porosaamelaiset<br />

Ympäristökamari<br />

Sini Harkki, Greenpeace<br />

varalla Panu Kunttu WWF<br />

Sini Eräjää, SLL<br />

varalla Lauri Kajander Luontoliitto<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

FSC:ssä yksityismetsänomistajat luovuttavat 100-prosenttisesti päätöksenteon pois omista käsistään. Tapahtuuko vastaavaa valtavajetta<br />

missään muualla tai millään toimialalla?<br />

T A I M I A , J O T K A K E S T Ä V Ä T<br />

Meillä on ollut tapana<br />

selviytyä.<br />

Etelä- ja Länsi-Suomi<br />

Kiljavantie 664<br />

05100 RÖYKKÄ<br />

Puh. 0205 64 4911<br />

Fax. 0205 64 6091<br />

www.finforelia.fi<br />

7

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

8<br />

Tästä se lähtee.<br />

Suomalainen metsä.<br />

Mikko Sampolahti<br />

GSM 0400 791 266<br />

mikko.sampolahti@luviansaha.fi<br />

Reijo Ojala<br />

GSM 0400 520 522<br />

reijo.ojala@luviansaha.fi<br />

Salla-Mari Keto<br />

GSM 0400 791 415<br />

salla-mari.keto@luviansaha.fi<br />

Matti Riitamaa<br />

GSM 0400 484 622<br />

matti.riitamaa@luviansaha.fi<br />

Lassi Nieminen<br />

GSM 0400 591 966<br />

lassi.nieminen@luviansaha.fi<br />

Luvian Saha Oy | Sahantie 1, 29100 Luvia<br />

Puh. 020 779 1100 | Fax (02) 540 0110<br />

www.luviansaha.fi | www.luviawood.fi | www.puutavaratalo.fi<br />

NFP-Taimi on<br />

laatutietoisen<br />

valinta.<br />

Johan Grönros, gsm 0500 569 566<br />

Jarko Leskinen, gsm 050 530 6321<br />

www.nordicforestplants.fi<br />

Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä<br />

puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen<br />

arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raakaaineista<br />

korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet.<br />

Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.luviawood.fi tai tule<br />

Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia).<br />

Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat!<br />

Hankinta-alue: Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia,<br />

Nakkila, Sastamala ja Ulvila<br />

Hankinta-alue: Eura, Eurajoki, Kiukainen, Laitila, Lappi,<br />

Luvia, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma,<br />

Uusikaupunki ja Vehmaa<br />

Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää,<br />

Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä ja Yläne<br />

Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen,<br />

Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila,<br />

Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala,<br />

Valkeakoski ja Ypäjä<br />

Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää,<br />

Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki,<br />

Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Pori ja<br />

Siikainen

Puumarkkinoilla tarvitaan<br />

ostajia ja myyjiä<br />

Epävarmat talousnäkymät ovat jo pitkään<br />

hankaloittaneet puumarkkinoiden<br />

toimintaa. Rakentaminen sekä<br />

paperin kulutus ovat kiinteässä yhteydessä<br />

yleiseen talouskehitykseen.<br />

Rakentamisen vaisuus on vähentänyt<br />

myös tukkipuun käyttöä. Suomalaiset<br />

sahatavaran tuottajat ovat kaikesta<br />

huolimatta onnistuneet kohtuullisesti<br />

esimerkiksi valuuttakurssimuutosten<br />

avittamina.<br />

Kelirikkokohteet kysyttyjä<br />

Oma lisänsä puumarkkinoille on tänä<br />

vuonna tullut vaihtelevista keliolosuhteista.<br />

Metsät ovat paikoin olleet niin<br />

märkiä, ettei korjuu ole onnistunut<br />

suunnitellusti. Kysyntää heti hakattavissa<br />

olevista kohteista on jatkuvasti.<br />

Keliolosuhteet ovat vaikeuttaneet<br />

myös turpeen nostoa, ja<br />

siksi<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Tämä vuosi on ollut jälleen erikoinen puumarkkinavuosi. Tapaninpäivän myrskyt toivat alkuvuonna runsaasti<br />

puuta tarjolle. Kesän aikana teollisuuden ostotavoitteet täyttyivät, mutta syksyllä kauppa on jälleen käynyt jollakin<br />

lailla. Varsinkin kelirikkokohteet, mäntytukki sekä metsäenergia ovat käyneet kaupaksi.<br />

metsäenergian kysyntä on hyvä. Paikoin<br />

puun myynti energiaksi on metsänomistajalle<br />

jo kuitupuuna myyntiä<br />

kannattavampaa. Metsäenergiasta<br />

onkin muodostunut metsänomistajille<br />

merkittävä puutavaralaji. Mahdollisuudet<br />

metsäenergiamarkkinoiden<br />

seuraamiseen paranevat lähiaikoina<br />

huomattavasti, koska Metsäntutkimuslaitos<br />

on aloittamassa niiden<br />

määrä- ja hintaseurannan. Tämä varmasti<br />

lisää metsänomistajien luottamusta<br />

markkinoihin.<br />

Syksyn ja alkutalven puumarkkinoista<br />

on odotettavissa rauhalliset.<br />

Myrskyalueilla on runsaasti talvikorjuukohteita<br />

odottamassa hakkuukelejä.<br />

Hakkuita siirrettiin myrskyn vuoksi<br />

vuodella eteenpäin, ja kovaa kysyntää<br />

talvikorjuukohteista ei ole. Myös<br />

epävarmat talousnäkymät vaikuttavat<br />

puun osto- ja myyntihalukkuuteen.<br />

Pellervon taloustutkimus arvioi<br />

lokakuussa julkaistussa ennusteessa,<br />

että tänä vuonna puukauppamäärät<br />

ovat huomattavasti viimevuotisia<br />

korkeammat. Ennusteen mukaan ne<br />

olisivat kasvussa myös ensi vuonna.<br />

Mäntytukilla kysyntää<br />

Kaikesta epävarmuudesta huolimatta<br />

metsänomistajien on silti<br />

hyvä huomata, että puulle on koko<br />

ajan vähintään kohtuullista kysyntää.<br />

Osalla sahoista sahattavaa tukkipuuta<br />

on niukalti. Lisäksi sellumarkkinoilla<br />

kysyntää on jatkuvasti,<br />

ja metsäenergian tarve on kova.<br />

Puun myyntiaikeissa olevan metsänomistajan<br />

kannattaa tiedustella<br />

paikallista<br />

puukaup-<br />

patilannetta omasta metsänhoitoyhdistyksestään.<br />

Varsinkin harvennushakkuita<br />

kannattaa tehdä aina<br />

metsänhoidollisen tarpeen mukaan.<br />

Tällä hetkellä harvennuskohteet käyvät<br />

kaupaksi. Metsänhoitoyhdistysten<br />

korjuupalvelu laajentaa metsänomistajan<br />

mahdollisuuksia huomattavasti.<br />

Puukauppaa tehdessä metsänomistajan<br />

kannattaa kiinnittää huomiota<br />

myös ostavan yrityksen taloustilanteeseen.<br />

Jos puukaupparahojen<br />

tulevaisuus huolestuttaa, kannattaa<br />

tästäkin kysyä apua metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

Vuoden sisällä puukaupan vaihtelu<br />

suurta<br />

Tänä vuonna puheita puupulasta on<br />

ollut vain vähän. Kauppa kävi vilkkaasti<br />

alkuvuonna, ja hintakehitys oli<br />

tasainen. Puukaupalle on ollut hyvät<br />

edellytykset. Valitettavasti vuoden sisäinen<br />

vaihtelu on jatkuvasti suurta.<br />

Markkinoiden toimivuuden kannalta<br />

olisi tärkeää, että mukana olisi jatkuvasti<br />

runsaasti ostajia ja myyjiä.<br />

Vaikka tällä hetkellä markkinoilla<br />

on kohtuullisen hiljaista, tullaan tulevaisuudessa<br />

näkemään kasvavia<br />

puukauppamääriä. Puurakentamisen<br />

kasvu ja metsäenergian käytön lisääminen<br />

tarjoavat valtavia mahdollisuuksia<br />

ja lisäävät metsien käyttöä tulevina<br />

vuosina runsaasti.<br />

Marko Mäki-Hakola<br />

johtaja<br />

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />

9

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Jatkuva kasvatus –<br />

ei elämää suurempi asia<br />

Metsälaki uudistuu ja tuo metsänomistajalle vapauksia metsänkäsittelyn suhteen. On muistettava, että viimeisten<br />

kahdenkymmenen vuoden aikana onkin metsänkäyttöön tullut lähinnä ympäristö-, suojelu- ja kaavoitustarkoituksiin<br />

liittyviä rajoituksia. Metsänkäsittelyn rajoitusten poistuessa lain ohella tullaan saamaan ohjeistus<br />

jatkuvaan kasvatukseen. Ohjeet eivät tässä tapauksessa voi perustua suureen määrään kokemustietoa, vaan tutkimustietoon<br />

ja yksittäisiin kokemuksiin, yleensä niiden taholta jotka ovat olleet vihkiytyneitä asiaan.<br />

Jatkuvaa kasvatusta harkitsevien keskeisenä<br />

motiivina on usein luonnon<br />

kannalta huonoksi koetun avohakkuun<br />

välttäminen. Jatkuva kasvatus<br />

onnistuukin tietyin rajaehdoin, ja siksi<br />

on ehkä parasta keskittyä kasvatustavan<br />

tuottavuuden ja käytännön työn<br />

suorittamisen arviointiin. Luvassa on<br />

metsänomistajille niin monenlaista<br />

neuvoa ja mielipidettä kuin on metsäammattilaisia.<br />

Suurella kokemuksen<br />

rintaäänellä kaikista asiaan liittyvistä<br />

seikoista ei kukaan voi puhua, vaikka<br />

metsää onkin vastaavanlaisilla menetelmillä<br />

kasvatettu ja yritetty kasvattaa.<br />

Jatkuvan kasvatuksen suurin merkitys<br />

on maisemanhoidossa ja ihmisten<br />

mielissä. On kuitenkin tunnustettava<br />

kaikki tosiasiat kuten se, että jatkuvaan<br />

kasvatukseen kuuluvat melko<br />

usein tehtävät hakkuut, jolloin hakkuutähteitä<br />

metsässä on melkein aina<br />

esim. virkistyskäytön harmiksi.<br />

10<br />

Eri-ikäisrakenteinen metsä hakkuun jälkeen.<br />

Suurimpia puita on poistettu.<br />

Ostajissa on eroja<br />

Raunion Saha Oy tunnetaan<br />

hyvästä korjuujäljestään ja<br />

ammattitaidostaan puunostajana.<br />

Meiltä saat aina parhaan<br />

kokonaisratkaisun metsällesi.<br />

Myy puusi meille.<br />

www.raunio.fi<br />

Raunion Saha Oy, Myllykyläntie 42, 31500 Koski TL<br />

Jatkuvan kasvatuksen pohdintaa<br />

jatketaan seuraavassa ottamalla<br />

mukaan keskusteluun Metlassa eriikäismetsien<br />

korjuuta tutkinut vanhempi<br />

tutkija Matti Siren:<br />

Ehkä pohdimme liikaa eräänlaista<br />

”totaalista” siirtymää jostakin johonkin.<br />

Uskon, että sellaista tapahtuu hyvin<br />

vähän. Metsänomistajat ovat valveutuneita,<br />

ymmärtävät asioiden<br />

yhteyksiä ja myös pääsääntöisesti arvostavat<br />

hakkuutuloja. Silti, kuten toteat,<br />

tietyissä maisemakohteissa poimintahakkuu<br />

voi olla hyvinkin järkevä<br />

ratkaisu, samoin esimerkiksi rantametsissä.<br />

Justen: Mielestäni korjuukustannukset<br />

on arvioitu kaikissa näkemissäni<br />

tutkimuksissa hyvinkin epämääräisesti<br />

ja ylioptimistisesti. Lisäksi<br />

korjuun vaikeutta ei ole tarpeeksi korostettu,<br />

kun isoja puita poistettaessa<br />

jäljellejäävät pienemmät puut kärsivät<br />

vaurioita. Pienialaisia jatkuvan<br />

kasvatuksen kuvioita voidaan käsitellä<br />

vaikka naapurikuvioiden kanssa<br />

yhtäaikaisesti, jolloin korjuukulut<br />

saatetaan saada samaan hintaan<br />

tasaikäismetsän harvennuksen yhteydessä.<br />

Silloin maksumies on urakoitsija,<br />

jonka tuotos kärsii hitaammin<br />

etenevästä poimintahakkuusta.<br />

Siren: Korjuukustannuksista meillä on<br />

hyvin puutteellinen tieto. Jos kuitenkin<br />

otetaan vertailuksi vaikkapa suometsien<br />

harvennukset, niin korjuukustannukset<br />

eivät ehkä poimintahakkuissa<br />

olekaan kestämättömät. Ehkä tärkein<br />

kysymys on siinä, millaiset ovat metsänomistajan<br />

tavoitteet ja miten ne välittyvät<br />

koneenkuljettajalle selväkielisessä<br />

muodossa. Ajouraverkostoon, sen pysyvyyteen,<br />

korjuujälkeen ja –kriteereihin

liittyvät kysymykset tulevat myös nousemaan<br />

esiin.<br />

Aivan samalla tavoin kuin esimerkiksi<br />

kustannusmielessä hankalat ensiharvennukset<br />

korjataan usein vaikkapa<br />

aukon kylkiäisinä, poimintahakkuu voi<br />

liittyä tilan/naapuruston muihin hakkuisiin.<br />

Itse asiassa meillä on hyvin huono<br />

kuva siitä, millaisia poimintahakkuut<br />

rakenteeltaan ovat. Toteutuneiden poimintahakkuiden<br />

rakennetta tullaankin<br />

tänä syksynä selvittämään yhteistyössä<br />

Suomen metsäkeskuksen kanssa.<br />

Koneet saapuvat kohteille usein iltapimeässä.<br />

On selvää, että poimintahakkuissa<br />

kohteiden rakenteen ja<br />

uraverkoston hahmottaminen vaatii<br />

toisenlaista kokonaisuuden hahmottamista<br />

kuin tasaikäisissä metsissä toimiminen.<br />

Kohteiden ennakkosuunnitteluun<br />

kaivataankin apuneuvoja, ja<br />

laserkeilaus voi tuoda tähänkin keinoja.<br />

Jokaiselle toiminnolle on kuitenkin<br />

aina löydettävä maksaja. Ylimääräinen<br />

suunnittelu ja korjuun hankaluus heijastuvatkin<br />

helposti puustamaksukykyyn.<br />

Justen: Talvikorjuun merkitys puun<br />

hinnalle on myös aliarvioitu ja talvikorjuun<br />

ajoitus ainakin etelä-Suomessa<br />

on vaikeaa, kun talvea parhaimmillaan<br />

on 2 kk ja osa siitä niin kovia pakkasia,<br />

että ainakaan ylispuiden poisto ei onnistu<br />

ilman merkittäviä vahinkoja.<br />

Siren: Tuo korjuuaika on myös erittäin<br />

tärkeä. Turvallisin aikahan olisi kevättalvinen<br />

suojakeli, mutta se aika on lyhyt ja<br />

arvaamaton. Jos poimintahakkuiden<br />

mittakaava muodostuu merkittäväksi,<br />

vaikeuksia tulee. Sulan maan aikainen<br />

korjuu sisältää juurikääpäongelman,<br />

jota ei voi vähätellä. Lyhyenä talviaikanahan<br />

meidän pitäisi jo harventaa kuusikot<br />

ja suometsät, joten ruuhkaista tulee<br />

olemaan.<br />

Eli paljon on avoimia kysymyksiä, osin<br />

kyllä tutkijalle ja myös neuvojalle kiintoisia.<br />

Ehkä tämä ei kuitenkaan ole elämää<br />

suurempi asia. Ihminen on myös<br />

oppivainen eläin, eli kokemukset vievät<br />

eteenpäin, suuntaan tai toiseen. Ja jos<br />

menetelmä ei toimi, avohakkuu ja viljely<br />

kyllä osataan rutiinilla.<br />

Hannu Justen<br />

toiminnanjohtaja<br />

Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

á Eri-ikäisrakenteiseen metsään on<br />

syntynyt kuusen nuorennusta.<br />

Korjuuvaurio eri-ikäisen metsän korjuussa.<br />

Kuva Metlan kokeelta.<br />

â Nuoria kuusia eri-ikäisrakenteisessa metsässä.<br />

11<br />

Kuvat: Juhani Korhonen, Metla

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Brysselissä vuollaan,<br />

tänne lastut lentelee<br />

Metsänomistajien edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin on metsänomistajajärjestömme tuore iskulause. Sen<br />

puunjuuriosaston hoitavat tietenkin metsänhoitoyhdistykset puukauppaedunvalvonnallaan ja muilla käytännön<br />

palveluillaan. Mutta siitä eteenpäin edunvalvonta muuttuukin yksittäiselle metsänomistajalle vähemmän<br />

näkyväksi ja vaikeammin konkretisoitavaksi.<br />

EU-lainsäädäntö ei periaatteessa<br />

eroa kotimaisesta lainsäädäntöprosessista<br />

virkamiesvalmisteluineen,<br />

kuulemisineen ja asiantuntijalausuntoineen.<br />

Lobbaus ja erilaisten etujärjestöjen<br />

näkökulma ovat suuremmassa<br />

roolissa, kun asioiden valmistelijat<br />

ovat paljon etäämmällä niistä ihmisistä,<br />

jotka päätösten lopputulosten<br />

kanssa joutuvat elämään. Siksi metsänomistajajärjestöillä<br />

on oma lobbarinsa<br />

Brysselissä ja kansainvälisistä<br />

metsäasioista vastaava asiantuntija<br />

keskusliitossa.<br />

EU hamuaa ilmastopolitiikan<br />

varjolla lisää metsävaltaa<br />

Metsäasiat ovat energia- ja ilmastokysymysten<br />

kautta yhä useammin<br />

tapetilla EU:ssa, joten lobbareillamme<br />

riittää työtä. Komissio antoi<br />

maaliskuussa lainsäädäntöehdotuksen<br />

LULUCF-sektorin (maankäyttö,<br />

maankäytön muutos ja metsätalous)<br />

hiilitaseiden laskennasta ja raportoinnista.<br />

Metsätaloudessa se tarkoittaa<br />

metsäpinta-alan muutoksen sekä<br />

metsänhoidon aiheuttamia hiilipäästöjä<br />

ja hiilensidontaa.<br />

Suomessa metsäpinta-ala vähenee<br />

lähinnä siksi, että metsämaata otetaan<br />

rakennuskäyttöön. Muissa EUmaissa<br />

metsää on huomattavasti vähemmän<br />

kuin Suomessa, joten siellä<br />

suunta on metsäpinta-alan kasvattamiseen<br />

päin. Suomen metsäpinta-alan<br />

väheneminen nähdään usein<br />

ongelmana, vaikka samaan aikaan<br />

Suomen metsien puuvarannot ovat<br />

suuremmat kuin koskaan, ja puuston<br />

kokonaistilavuus on kasvanut 50 %<br />

1950-luvulta lähtien.<br />

- Komission esitys on toistaiseksi järein<br />

metsien käyttöön liittyvä EU:n<br />

12<br />

lakialoite. Sillä voi pitkällä tähtäimellä<br />

olla vaikutuksia myös Suomen metsäpolitiikkaan<br />

ja metsien käsittelyyn,<br />

toteaa MTK:n metsäasiantuntija Janne<br />

Näräkkä.<br />

- EU:n paperissa esittämät periaatteelliset<br />

linjaukset avohakkuiden<br />

välttämisestä, jatkuvan kasvatuksen<br />

suosimisesta ja suojelun lisäämisestä<br />

ilmastopolitiikan nimissä saavat karvat<br />

nousemaan pystyyn, vaikka komissio<br />

ei näitä toimia laiksi asti ole<br />

ainakaan toistaiseksi ehdottamassakaan.<br />

Askel kohti EU:n yhteistä<br />

metsäpolitiikkaa?<br />

Ongelmallista metsäedunvalvonnas-<br />

sa on se, että EU:lla ei ole yhteistä<br />

metsäpolitiikkaa, vaan metsiä koskevat<br />

säännökset ja ohjeistus tulevat<br />

muilta sektoreilta, yleensä ympäristö-,<br />

ilmasto- ja energiapolitiikan puolelta.<br />

Metsäasioita harvoin käsitellään yhtenä<br />

kokonaisuutena, ja ne nähdään<br />

ainoastaan yhtenä osana eri politiikkalohkoja.<br />

Toisaalta yhteistä metsäpolitiikkaa<br />

ei kuitenkaan haluta, koska<br />

se siirtäisi päätösvallan metsäasioissa<br />

kokonaan EU:lle. Tämä voisi olla Suomelle<br />

riski, sillä metsäsektorin pieni<br />

merkitys useimmissa EU-maissa sekä<br />

metsien ja niiden hoidon erilaisuus<br />

Euroopan eri kolkissa eivät takaa ymmärrystä<br />

suomalaista metsätaloutta<br />

kohtaan.<br />

Eurooppalaisen metsäpolitiikan suuntaviivoja<br />

piirretään parhaillaan EU:ta<br />

laajemman Euroopan metsäministeriprosessin<br />

puitteissa. Se käsittää EUmaiden<br />

lisäksi noin 20 muuta Euroopan<br />

valtiota mukaan lukien Venäjän,<br />

Turkin, Sveitsin ja Norjan. Euroopan

metsäministerit päättivät kesällä 2011<br />

käynnistää neuvottelut Euroopan laillisesti<br />

sitovasta metsäsopimuksesta,<br />

joka toimisi kokoavana kehyksenä<br />

eri toimijoille. Ensimmäinen kokous<br />

järjestettiin maaliskuussa, ja MTK:n<br />

metsäasiantuntija Janne Näräkkä oli<br />

paikalla suomalaisten metsänomistajien<br />

edustajana.<br />

– Tavoitteena on varmistaa, ettei<br />

sopimukseen tule mitään sellaisia<br />

kirjauksia, jotka voisivat vaarantaa<br />

perhemetsätalouden harjoittamista<br />

Suomessa. Muualla Euroopassa kun<br />

metsänomistus on kovin erilaista, eivätkä<br />

näkemykset aina ole kovin yhteneväisiä.<br />

Samalla sopimuksesta pyritään<br />

saamaan kaikki hyöty irti niin,<br />

että siitä tulisi toteutuessaan konkreettinen<br />

työkalu metsien kestävän<br />

käytön edistämisessä ja puun käytön<br />

lisäämisessä, Näräkkä kertoo.<br />

Neuvottelut ovat vasta alkuvaiheissa,<br />

ja sopimus astuisi siten voimaan ai-<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

kaisintaan vuoden 2015 alussa. - Suomen<br />

metsätaloudelle ja suomalaisille<br />

metsänomistajille sopimuksella tuskin<br />

olisi suoranaisia vaikutuksia. Metsien<br />

tarjoamien mahdollisuuksien korostuminen<br />

voisi kyllä vaikuttaa positiivisesti<br />

metsien käytön hyväksyttävyyteen,<br />

Näräkkä pohtii.<br />

Anne Rauhamäki<br />

viestinnän suunnittelija<br />

MTK<br />

13<br />

Kuva: Esa Rantanen

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Uudistuva metsälainsäädäntö<br />

muuttaa puukauppakäytäntöjä<br />

ja vähentää paperisotaa<br />

Metsälainsäädäntö on kuluvan vuoden aikana reippaassa remontissa. Metsänomistajan kannalta ainakin metsälaki,<br />

metsätuholaki ja puutavaranmittauslaki ovat onneksi matkalla parempaan suuntaan.<br />

Uusi metsälaki ottaa<br />

metsänomistajan tarpeet<br />

paremmin huomioon<br />

Metsänomistajan on edelleen huolehdittava<br />

metsän uudistamisesta, eikä<br />

monimuotoisuudelle tärkeitä kohteita<br />

saa tuhota. Muutoin uudistuva metsälaki<br />

mukautuukin lähes kaikkiin metsänomistajien<br />

vaihteleviin tarpeisiin,<br />

kertoo lakityöryhmässä MTK:n edustajana<br />

toiminut metsäasiantuntija Lea<br />

Jylhä. Uusi metsälaki tullee voimaan<br />

vuoden 2014 alusta.<br />

Uudistamiskypsyysrajat poistuvat,<br />

ja jatkuva kasvatus sallitaan<br />

Uudistamiskypsyysrajoja ei enää uudessa<br />

metsälaissa ole, joten metsänomistaja<br />

saa itse päättää, milloin on päätehakkuun<br />

aika. Myös eri-ikäisrakenteinen<br />

metsänkasvatus eli jatkuva kasvatus sallitaan<br />

perinteisen metsänkasvatuksen<br />

rinnalla. Kasvatushakkuiden toteuttamistapa<br />

ilmoitetaan metsänkäyttöilmoituksessa,<br />

jolloin metsänomistaja<br />

joutuu tekemään päätöksen, tekeekö<br />

normaalin harvennuksen vai jatkuvaan<br />

kasvatukseen tähtäävän hakkuun.<br />

Metsänomistajan arkea helpottaa<br />

byrokratian väheneminen. Metsänkäyttöilmoituksen<br />

määräaika lyhenee<br />

14 päivästä 7 päivään, eikä erillistä taimikon<br />

perustamisilmoitusta enää tarvitse<br />

tehdä.<br />

Kannustinta taimikonhoitoon<br />

Taimikon vakiintumisraja lasketaan<br />

1,3 metristä 0,5 metriin. – Tämä mahdollistaa<br />

Kemera-tuen saamisen pienempiin<br />

taimikoihin ja kannustaa<br />

siten tekemään taimikonhoidon ajoissa,<br />

muistuttaa Jylhä. Eri puulajeja voi<br />

käyttää vapaammin, sillä asetuksesta<br />

poistetaan säädös, jolla sidotaan uu-<br />

14<br />

Uusi mittauslaki turvaa<br />

paremmin puun myyjää,<br />

mutta mittauksessa on yhä<br />

kehitettävää sillä lisäkustannuksia<br />

mittaukseen<br />

liittyen ei haluta.<br />

distamisessa käytetyt puulajit tiettyihin<br />

kasvupaikkoihin.<br />

Helpotusta ympäristönhoitoon<br />

Ympäristönäkökohtien huomioonottamistakin<br />

helpotetaan: Elinympäristöjen<br />

määritelmiä on täsmennetty, ja samoin<br />

säädetään uusi pykälä, jossa määritellään<br />

tarkemmin, minkälaiset toimenpiteet<br />

ovat mahdollisia missäkin elinympäristöissä.<br />

Tämä myös parantaa<br />

metsänomistajan oikeusturvaa.<br />

Vapautta ja vastuuta<br />

- Uusi metsälaki mahdollistaa entistä paremmin<br />

metsänomistajan omien tavoitteiden<br />

mukaisen metsätalouden harjoittamisen<br />

ja antaa mahdollisuuksia<br />

lisätä metsätalouden kannattavuutta.<br />

Toisaalta myös ympäristö- tai vaikkapa<br />

riistanhoitotavoitteinen metsänkasvatus<br />

on mahdollista, Jylhä summaa.<br />

Toisaalta uusi laki on suuri haaste metsäalan<br />

ammattilaisille ja metsäorganisaatioille:<br />

tarvitaan entistä enemmän<br />

työkaluja ja monipuolista neuvontaa<br />

metsänomistajan päätöksenteon tueksi.<br />

Nyt on tehty vasta puolet työstä, toinen<br />

puoli eli metsänhoitosuositusten<br />

päivitys ja päätöksentekotyökalujen kehittäminen<br />

on vielä edessä, toteaa Jylhä.<br />

Uudistuva puutavaranmittauslaki<br />

antaa metsänomistajalle<br />

paremman turvan<br />

Puutavaranmittauslain kokonaisuudistuksen<br />

työryhmätyö valmistuu syksyllä<br />

2012. Lailla on suuri merkitys kaikille<br />

puukaupan osapuolille. Parhaina<br />

vuosina lain pelisääntöjen puitteissa<br />

pyörii arviolta 5 miljardia euroa, joten<br />

intressi mitata puut oikein on suuri.<br />

Mistä puutavaranmittauslaissa<br />

säädetään puun myyjän<br />

näkökulmasta?<br />

Puutavaranmittauslailla säädetään jalostamattoman<br />

puutavaran mittauksessa<br />

käytettävien menetelmien,<br />

laitteiden ja mittaustulosten luotettavuudesta.

Puun myyjän kannalta puutavaranmittauslaissa<br />

korostuu heikomman<br />

osapuolen suojan tarve. Koska mittaamisen<br />

yleensä suorittaa joku muu<br />

kuin puun myyjä, ja myyjän mahdollisuudet<br />

varmistua mittauksen asianmukaisuudesta<br />

ovat rajalliset, on<br />

pelisäännöt tarpeen turvata lailla. Tärkeimpiä<br />

pelisääntöjä ovat selkeästi<br />

kuvatut toimijoiden velvollisuudet ja<br />

vastuut, määritellyt mittauksen tarkkuusvaatimukset<br />

sekä vaatimukset<br />

mittauksen oikealle toteuttamiselle ja<br />

dokumentoinnille.<br />

Mikä muuttuu nykyiseen lakiin<br />

verrattuna?<br />

- Suurin yksittäinen muutos on energiapuutavaralajien<br />

sisällyttäminen lakiin.<br />

Aikaisemmin energiapuuta on mitattu<br />

vapaaehtoiseen sopimukseen perustuen.<br />

Energiapuutavaralajien kasvattaessa<br />

taloudellista merkitystään ne on<br />

tarpeen sisällyttää myös puutavaranmittauslakiin,<br />

kertoo MTK:n metsäasiantuntija<br />

Anssi Kainulainen.<br />

Puutavaranmittauslaki käy kokonaisuudessaan<br />

läpi perusteellisen kasvojen<br />

kohotuksen. – Lakia ajanmukaistetaan,<br />

sen rakennetta selkiytetään,<br />

ja mittaustarkkuusvaatimukset asetetaan<br />

mittausmenetelmien mukaisesti,<br />

täsmentää Kainulainen. - Jatkossa<br />

puun myyjä voi esimerkiksi lukea suoraan<br />

puutavaranmittausasetuksesta,<br />

millaiseen suurimpaan sallittuun poikkeamaan<br />

milläkin mittausmenetelmällä<br />

on mahdollista tai hyväksyttävää<br />

päästä.<br />

Miten metsänomistajan kannattaa<br />

toimia puukauppaa tehdessä?<br />

Oikeusturvansa varmistamiseksi metsänomistajan<br />

tulee huolehtia, että kauppakirjaan<br />

kirjataan, mitä aiotaan mitata,<br />

mittausmenetelmä, mittaaja, mittauskustannusten<br />

maksaja ja mittayksikkö.<br />

Puun myyjä voi vaikuttaa siihen,<br />

missä mittayksikössä puut mitataan.<br />

- Tuttu ja myös jatkossa kaikille puutavaralajeille<br />

sopiva mittayksikkö on<br />

kiintokuutiometri. Energiapuun ostajia<br />

houkuttelee varmasti tulevaisuudessakin<br />

puiden osto poltosta saatavan<br />

energiasisällön perusteella.<br />

Puunmyyjälle tämä kuitenkin tarkoittaa<br />

tavallisesti vuodesta kahteen vuoteen<br />

odotusta puunmyyntituloihin.<br />

Myös oikeusturvan kannalta tämä on<br />

heikompi vaihtoehto. Riskiä karttavalle<br />

metsänomistajalle kiintokuutio on<br />

Tuholaki suojaa metsiä paremmin, mutta se dellyttää<br />

metsänomistajilta ja kaikilta sidosryhmiltä nopeaa<br />

yhteistoimintaa. Esimerkiksi myrskytuhopuut on<br />

saatava pois ennen kuin hyönteistuhot ehtivät toteutua.<br />

Tämän vuoden kokemusten mukaan alkuvuoden<br />

aikana, ennen kesää, tapahtuvan suuren myrskytuhon<br />

puita ei saada millään korjatuksi vaaditussa tahdissa.<br />

turvallisempi, Kainulainen muotoilee.<br />

Metsänomistaja voi vaikuttaa myös<br />

mittausmenetelmän valintaan. Hakkuukonemittauksen<br />

odotetaan säilyttävän<br />

asemansa. Hakkuukonemitalla<br />

mitataan suomalaisissa yksityismetsien<br />

hakkuissa tilastojen mukaan vajaat<br />

90 % hakattavista puista.<br />

Metsätuholailla pyritään estämään<br />

hyönteis- ja muut metsätuhot<br />

myös tulevaisuudessa<br />

Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen<br />

torjunnasta on turvannut metsiemme<br />

suhteellisen hyvän terveydentilan<br />

hyönteistuhoja ja sienitauteja vastaan.<br />

Luonnonolosuhteet ja metsäpolitiikka<br />

ovat kuitenkin muuttuneet, joten lakikin<br />

vaatii uudistamista. - Uuden lain<br />

nimi on Metsätuholaki, mutta sen ydin<br />

säilyy ennallaan. Lain tarkoitus on turvata<br />

metsiemme hyvä terveydentila<br />

jatkossakin, kertoo metsäasiantuntija<br />

Anssi Kainulainen.<br />

Viimeisten 15 vuoden aikana kesät<br />

ovat lämmenneet ja energiapuun korjuu<br />

lisääntynyt. Käytännössä molem-<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

mat tekijät vaikuttavat samaan suuntaan:<br />

Metsissämme on aikaisempaa<br />

enemmän hyönteisille ja sienitaudeille<br />

sopivaa lisääntymismateriaalia, ja lämpimät<br />

kesät helpottavat lisääntymistä.<br />

Esimerkiksi kuusen kirjanpainajat ovat<br />

voineet Etelä-Suomessa saada jo kaksi<br />

sukupolvea.<br />

- Metsätuholaki määrittelee toimijoiden<br />

vastuut ja velvollisuudet sekä<br />

vahingonkorvauskäytännöt metsätuhojen<br />

torjunnassa. Käytännössä metsänomistajaa<br />

velvoitetaan poistamaan<br />

metsistään myrskyn tai muun tuhonaiheuttajan<br />

vahingoittamat havupuut<br />

määräaikojen puitteissa. Hakatun puun<br />

omistaja velvoitetaan kuljettamaan havupuutavara<br />

pois metsistä määräaikojen<br />

puitteissa tai muuten torjumaan tuhoja<br />

esimerkiksi peittämällä puukasa<br />

tai poistamalla puusta kuori.<br />

Lea Jylhä, metsäasiantuntija, MTK<br />

Anssi Kainulainen, asiantuntija, MTK<br />

Anne Rauhamäki, viestinnän<br />

suunnittelija, MTK<br />

Uudistamiskypsyysikärajan poistuminen tuo vapautta ja vastuuta omaan metsänomistamiseen.<br />

Kaikkien toimenpiteiden seuraukset on ymmärrettävä ja hyväksyttävä –<br />

myös niihin liittyvät riskit.<br />

15

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Uusiutuva mhy-laki avaa uusia<br />

mahdollisuuksia<br />

Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on alkamassa, ja uusi yhdistyslaki tullee voimaan tämän hallituskauden<br />

aikana. Suurin muutos tulee olemaan lakisääteisen metsänhoitomaksun poistuminen ja metsänhoitoyhdistyksen<br />

jäsenyyden muuttuminen aidosti vapaehtoiseksi. Samoin metsänomistaja voinee jatkossa päättää, mihin<br />

metsänhoitoyhdistykseen hän haluaa kuulua, eli käytännössä lakiuudistus tuo enemmän päätösvaltaa ja -vapautta<br />

metsänomistajille sekä vähentää lakiin perustuvaa säätelyä.<br />

Muutos voidaan yhdistyksissä kokea<br />

uhkana, mutta se on ennen kaikkea<br />

suuri mahdollisuus. Uudistuksen myötä<br />

metsänomistajien päätösvalta omissa<br />

yhdistyksissään kasvaa, sillä myös<br />

metsänhoitoyhdistysten toiminnan<br />

rajoitteet poistuvat metsänomistajille<br />

tarjottavien palvelujen osalta. Se, mitä<br />

yhdistyksissä tulevaisuudessa tehdään<br />

ja minkälaisia palveluja metsänomistajille<br />

tarjotaan, on puhtaasti metsäomistajien<br />

itsensä päätettävissä oleva<br />

asia. Yhdistyksen luottamushenkilönä<br />

toimiminen tulee siis olemaan entistä<br />

mielenkiintoisempaa ja antoisampaa.<br />

Kun pohja on vahva, on helppo<br />

ponnistaa<br />

Tällä hetkellä lähes kaikki metsänomistajat<br />

ovat järjestäytyneet yhdistyksiin,<br />

ja yhdistysten tarjoamiin palveluihin<br />

ollaan erittäin tyytyväisiä. Metsänhoitoyhdistyksillä<br />

on myös miehitys liki jokaisessa<br />

Suomen kunnassa ja kylässä.<br />

Lähtökohdat ovat mihin tahansa metsäalan<br />

organisaatioon verrattuna aivan<br />

omaa luokkaansa. Niitä ei kannata hukata<br />

lakiuudistuksen jälkeistä toimintaa<br />

suunniteltaessa vaan rakentaa niiden<br />

pohjalta entistä parempi yhdistys.<br />

Siihen on kaikki edellytykset.<br />

Edunvalvonnan tarve pysyy<br />

On aivan varmaa, että metsäomistajien<br />

edunvalvonnan tarve tulee vain<br />

kasvamaan, eikä metsänhoitoyhdistysten<br />

merkitys katoa mihinkään. Mikään<br />

muu organisaatio ei tuota palveluita<br />

ja paikallista edunvalvontaa puhtaasti<br />

metsäomistajien lähtökohdista. Esimerkiksi<br />

puukaupallinen edunvalvonta<br />

erottaa meidät kaikista muista toimijoista.<br />

Lisäksi metsänomistajien edun-<br />

16<br />

valvontaketju, yhdistyksistä MTK:hon,<br />

huolehtii metsänomistajien edunvalvonnasta<br />

maakuntien lisäksi myös Helsingissä<br />

ja Brysselissä. Metsänomistajien<br />

näkökulma ei edelleenkään tule<br />

automaattisesti otetuksi huomioon<br />

päätöksenteossa, jos siitä kukaan ei ole<br />

muistuttamassa.<br />

Valtuustovaalit olivat metsänomistajille<br />

erittäin tärkeä vaikuttamisen paikka.<br />

Nyt uusilta valtuutetuilta tarvitaan<br />

aktiivista ja osaavaa otetta luotsaamaan<br />

metsänhoitoyhdistyksiä uuteen<br />

aikaan. Tulevaisuus on juuri niin hyvä,<br />

kuin miksi me kaikki metsänomistajien<br />

edunvalvontaorganisaatiossa sen<br />

teemme.<br />

Juha Hakkarainen<br />

Metsäjohtaja<br />

MTK

Myrskytuhopuita<br />

tuhansissa varastoissa<br />

Yhden kuorman keräämiseen ja kuljettamiseen<br />

sahalle kuluu keskimäärin reilut<br />

kolme tuntia, vaikka matka pinoilta<br />

sahalle olisi vain pari-kolmekymmentä<br />

kilometriä, jos reilu 40 kuution kuorma<br />

kerätään 3-4:stä eri paikasta. Lisäksi<br />

ruuhka-aikaan sahalla odottamisaika<br />

voi venyä useiksi tunneiksi.<br />

”Kaukokuljetusta nopeuttaa, jos eri<br />

isäntien pinoja sijoitetaan samalle varastolle”,<br />

muistuttaa Veljet Kuusiston<br />

sahalle Laitilaan puita kuljettava Arimo<br />

Leino Rauman Puunkuljetus Oy:stä.<br />

Usein olisi paras tehdä puupinot siten,<br />

että ne on mahdollista ottaa tieltä<br />

Arimo Leino rajaa värillä tehdasmittaukseen menevät eri myyjien tukit.<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Länsi-Suomessa vuosi 2012 muistetaan metsäalalla myrskypuiden korjuusta ja kuljetuksesta, joita on riittänyt<br />

syksyyn asti. Puutavaravarastoja kaukokuljetusta varten on tehty Länsi-Suomessakin tuhansia.<br />

kyytiin mieluummin kuin ahtaasta varastohaarasta.<br />

Puutavara-auton lastaus<br />

yhdestä paikasta kestää nykyään vartista<br />

puoleen tuntiin.<br />

Puutavaravaraston sijoittamisessa<br />

on muistettava seuraavat perusasiat:<br />

- pinot eivät saa haitata liikennettä<br />

tai tien kunnossapitoa<br />

- pinoja ei saa tehdä sähkö- tai puhelinlinjojen<br />

läheisyyteen eikä kasvavien<br />

puiden väliin.<br />

Muovinostureita ei ole eikä tule!<br />

Sähkölinjoja riittää teiden varsilla,<br />

mutta niiden alle pinoja ei saa tehdä.<br />

”Nosturin teräsrakenteet johtavat sähköä,<br />

eikä muovisia nostureita ole eikä<br />

tule”, vitsailee Arimo Leino, vaikka asian<br />

vakavuuden tiedostaakin.<br />

Varastointi yksityistien varteen<br />

Puutavara varastoidaan usein yksityistien<br />

varteen. Useimmiten varastointi<br />

tapahtuu metsätien varteen<br />

maanomistajan omalle maalle. Luvan<br />

kanssa voi puuta varastoida myös<br />

naapurin puolelle. Jos metsätila ei rajoitu<br />

yksityistien varteen, mutta tilanomistaja<br />

on tieosakas, voidaan puiden<br />

varastopaikka sopia naapureiden<br />

17

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

kesken. Tarvittaessa varastopaikka<br />

voidaan määrätä maanmittauslaitoksen<br />

tietoimituksessa, jolloin voidaan<br />

sopia myös korvauksista.<br />

Ennen puutavaran varastointia yksityistien<br />

varteen on varmistettava oikeus<br />

tien ja varastopaikan käyttöön.<br />

Yleensä yksityistietä käytetään vain<br />

tieosakkaiden puutavaran kuljetuksiin<br />

ja varastointiin. Muihin kuljetuksiin<br />

ja varastointiin on saatava lupa<br />

tien osakkailta. Myös osakkaiden tienkäyttö<br />

on voitu kieltää esimerkiksi kelirikon<br />

ajaksi. Jos tiellä on tiekunta,<br />

luvan antaa sen toimitsijamies tai hoitokunta.<br />

Varastointi yleisen tien viereen<br />

Puutavaran varastoiminen tieltä kuormaamista<br />

varten on kiellettyä valta- ja<br />

kantateiden viereen tai vierialueelle.<br />

Muilla vähäliikenteisillä alempiluokkaisilla<br />

teillä lyhytaikainen varastointi<br />

18<br />

on sallittua tielaitoksen luvalla seuraavin<br />

ehdoin:<br />

- puut varastoidaan tiealueen ulkopuolelle<br />

- varasto sijoitetaan, jos mahdollista,<br />

tien levitysten kohdalle siten, että<br />

kuormattava ajoneuvo voidaan pysäköidä<br />

varsinaisen ajoradan ulkopuolelle<br />

- tieltä kuormattaessa varasto sijoitetaan<br />

paikkaan, jossa ajoneuvon pysäköinti<br />

kuormauksen ajaksi on sallittua,<br />

ja näkemäolosuhteet tiellä ovat riittävän<br />

hyvät<br />

- varastoa ei sijoiteta linja-autopysäkin<br />

kohdalle<br />

- varastoa ei sijoiteta työturvallisuussyistä<br />

sähkö- tai telejohtojen alle<br />

- varastoija on vastuussa liikenneturvallisuutta<br />

vaarantavista toimista<br />

Ennen varastoinnin aloittamista on<br />

aina varmistettava ELY-keskuksen paikallisen<br />

edustajan kanssa varastoin-<br />

Kaikkien teiden varteen puuta varastoitaessa huomioitava:<br />

Ostamme<br />

ENERGIAPUUTA<br />

– harvennusleimikot, hakkuutähteet<br />

Metsä ja Energia HEMMILÄ OY<br />

Halikko p. 050 360 1845<br />

www.metsajaenergia@gmail.com<br />

tipaikan sopivuus puutavaran kuormaamiseen<br />

tieltä.<br />

Varastointi pysäköimis- ja<br />

levähdysalueille<br />

Puutavaran kuormaus ja varastointi<br />

eivät pääsääntöisesti ole sallittuja valta-<br />

ja kantateiden pysäköimis- ja levähdysalueilla.<br />

Alemman tieverkon<br />

pysäköimis- ja levähdysalueiden käyttö<br />

tilapäisinä kuormausalueina voi tulla<br />

kysymykseen silloin, kun aivan alueen<br />

läheltä korjattua puutavaraa ei voi<br />

varastoida varsinaiselle kuormausalueelle.<br />

Arto Leino<br />

tie- ja ojavastaava<br />

Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä<br />

- Pinot on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa liikenteelle eivätkä vaikeuta tien kunnossapitoa.<br />

- Tien ja varaston kantavuus on oltava riittävä suunniteltuna kuljetusajankohtana.<br />

- Autolle on kääntöpaikka lähellä.<br />

- Auton on päästävä kuormaamista varten riittävän lähelle pinoa eli etäisyys pinon keskilinjasta ajoneuvon<br />

kylkeen saa olla enintään 5 metriä.<br />

- Pinoja ei saa sijoittaa kasvavien puiden väliin, kivien, kantojen tai muiden esteiden lähelle eikä sähkö- tai<br />

puhelinjohtojen läheisyyteen.<br />

- Varastoalueella on varattu riittävästi tilaa kaikkien puutavaralajien pitämiseksi erillään.<br />

- Samasta puutavaralajista tehdään mahdollisimman suuret pinot.<br />

- Pino on pyrittävä sijoittamaan siten, että kuormatraktorin kuorma voidaan purkaa tulematta tielle.<br />

- Pinossa ei saa olla muovia, kiviä tai muita vieraita esineitä.<br />

- Pinoissa pitää olla tunnistetiedot eli pinolaput.<br />

- Puut varastoidaan tiealueen ulkopuolelle.<br />

- Tieltä kuormattaessa varasto sijoitetaan paikkaan, jossa ajoneuvon pysäköinti kuormauksen ajaksi on sallittua,<br />

ja näkemäolosuhteet tiellä ovat riittävän hyvät.<br />

- Varastoa ei sijoiteta työturvallisuussyistä sähkö- tai telejohtojen alle.<br />

- Varastoija on vastuussa liikenneturvallisuutta vaarantavista toimista.

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Kuormankiristysliinojen heitto<br />

kuorman yli on tekniikkalaji.<br />

Voimaa ei tarvita.<br />

Nuppikuorma täynnä mäntytukkia<br />

Eurassa Hinnerjoen Isosuontiellä.<br />

19

Kuvat: Markus Nissinen<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Tuulivoimatonttien<br />

vuokraaminen kiihtyy<br />

maakuntakaavoituksen<br />

edetessä<br />

Kaikissa Suomen maakunnissa on käynnissä tuulivoimalle parhaiten soveltuvia alueita koskeva maakuntakaavoitus.<br />

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen toimialueella parhaat tuulivoimapuistot ovat kaikkien maakuntien<br />

kaavakartoilla. Vain Keski-Pohjanmaan kaava on vahvistettu jo vuonna 2007. Kaava-aineistoihin kannattaa tutustua<br />

maakuntaliittojen nettisivuilla.<br />

Tuulivoimatuotantoon kaavoitetut alueet<br />

ovat saaneet tuulivoimaa tuottavat<br />

tahot liikkeelle. Maanomistajille tarjottujen<br />

vuokrasopimusten laatu on kohentunut<br />

huomattavasti viimeisten<br />

parin vuoden aikana. Parhaista tuulivoimatonteista<br />

käydään kuitenkin kovaa<br />

kilpailua. Osa tuulivoiman tuottajista<br />

pyrkii saamaan maanomistajien<br />

nimen vuokrasopimukseen hyvin no-<br />

20<br />

peasti, osa jopa painostamalla. Allekirjoittamiseen<br />

ei koskaan ole kiirettä.<br />

Vuokrasopimuksen ehdoista ja vuokran<br />

määrästä voi neuvotella, kun ei sido<br />

käsiään allekirjoittamalla sopimusluonnoksen<br />

heti ensi näkemältä.<br />

Vuokrasopimusten tulkintaan ja koko<br />

tuulivoimatontin vuokraprosessiin<br />

kannattaa aina pyytää apua esimerkiksi<br />

omasta metsänhoitoyhdistykses-<br />

tä. Vuokrasopimuksia kannattaa myös<br />

kilpailuttaa tuulivoiman tuottajien kesken.<br />

Tässä voi olla apuna esimerkiksi<br />

metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilö<br />

maanomistajien valtuuttamana.<br />

Hinnat jatkavat nousuaan<br />

Vuokrien taso on kehittynyt reippaasti<br />

viimeisen vuoden aikana. Myös naapurit<br />

pääsevät käytännössä aina vuokraso-

pimuksiin mukaan. Oheisessa taulukossa<br />

on kuvattu viimeisen vuoden aikana<br />

toteutuneita korkeimpia vuokrahintoja.<br />

Taulukon hinnoilla ei aseteta mitään<br />

hintatasoa. Ne ovat vain toteutuneita<br />

historiatietoja tuulisimmilta alueilta<br />

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen<br />

toimialueelta.<br />

Huomio sähkölinjoihin<br />

Tuulivoimapuistoja toteutettaessa myös<br />

sähkölinjojen, huoltoteiden ja muuntamokenttien<br />

alle jää hehtaareittain maata.<br />

Näiden alueiden vuokrahinnat ovat<br />

jääneet selvästi jälkeen voimalavuokriin<br />

nähden. Keskimääräinen hintataso<br />

on ollut 1000 – 2000 €/ha kertakorvauksena.<br />

Maanomistajat voivat joutua<br />

eriarvoiseen tilanteeseen, jos toinen saa<br />

hyvää vuokraa itse voimaloista, ja toiselle<br />

jäävät vain sähköjohdot. Linjojen<br />

alle jäävästä maasta kannattaa siksi vaatia<br />

selvästi nykyistä korkeampia vuokria,<br />

mieluiten tuottoon sidottuina.<br />

Markus Nissinen<br />

ympäristöpäällikkö<br />

Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />

Saksa on tuulivoimatuotannon johtavia<br />

maita Euroopassa. Alue on säilynyt<br />

maa- ja metsätalouden tuotannossa<br />

tuulivoimapuiston sisälläkin.<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Historiatietoa tarjotuista tuulivoimatonttien vuokrahinnoista 2012<br />

- kiinteä vuokra >10 000 €/voimala/vuosi<br />

- bruttotuottoon sidottu vuokra (suositeltavin malli) >3,0 %<br />

voimalan tuotosta vuodessa<br />

- tuulivoimalan valmisteluajalta (yleiskaavoitus, rakentaminen)<br />

vuokraa 3000 €/rakennettu MW/vuosi<br />

- useita erilaisia malleja vuokrien jakamisessa maanomistajien kesken<br />

- ko. hinnoissa on ollut neuvotteluvaraa<br />

21

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Yhden naisen yritys<br />

Yksilöurheilija on vähän niin kuin yhden hengen firma, jossa yksi ja sama henkilö hoitaa hommat toimitusjohtajasta<br />

markkinoinnin kautta sihteeriin. Yhden naisen yrityksen on huolehdittava koko paketista, eikä nyt puhuta<br />

pelkästään lihashuollosta ja treenaamisesta eli työntekijän hyvinvoinnista ja menestyksen takaamisesta.<br />

Erityisesti näin syksyisin on hoidettava tilintarkastusta eli järkättävä kuitit riviin ja tietysti myös huolehdittava<br />

seuraavien kausien budjetista ja rahoituksesta. Joitakin asioita voi toki ulkoistaakin, mutta omalla kohdallani<br />

olen todennut, että aika usein välikäsistä on näin pienen firman pyörittämisessä vain haittaa. Yleensä asioista<br />

kuin asioista selviää, kun on selkä suorassa ja osaa keskustella asioista selkokielellä ja avoimesti.<br />

Akkujen latausta<br />

Syksyllä voin toisaalta ottaa iisimmin<br />

treenaamisen suhteen. Jos joku<br />

kerta meneekin bisneksiä hoidellessa<br />

koko päivä, voin ihan hyvin jättää<br />

toisen lenkin väliin, eikä se vielä vahingoita<br />

urakehitystä pitkällä tähtäimellä.<br />

Syksyllä on myös tärkeää tehdä<br />

toimintasuunnitelmat seuraavaa kautta<br />

varten, mietittävä treenireissut, harjoittelun<br />

painopisteet ja erityisesti se,<br />

miten seuraavalla kaudella voisi taas<br />

olla huikeasti parempi.<br />

Ensi vuonna mielessäni siintävät tietysti<br />

kotikisat Vuokatissa. Motivaatio<br />

on helppo löytää, paikat ovat hyvässä<br />

kunnossa, eikä muutenkaan pitäisi<br />

22<br />

olla suuria ongelmia tulevien haasteiden<br />

suhteen. Oikeastaan suurin riskitekijä<br />

ensi kautta ajatellen on se, että<br />

on liian innoissaan, liian tosissaan ja<br />

puristaa kompassia rystyset valkoisina<br />

niin, että kisoissa on jo pohjoinen ja<br />

etelä sekaisin. Kotikisoista ei saa tulla<br />

liian suuri juttu, vaikka ne väistämättä<br />

sitä ovatkin jokaiselle urheilijalle.<br />

Nyt siis vietän vielä siinä mielessä<br />

vapaita aikoja, että treenailen omaksi<br />

ilokseni kerran tai kaksi päivässä.<br />

En välttämättä tee mitään liian kovia<br />

rääkkejä ellei kroppa ja kuuppa sitä<br />

halaja. Metsässä vietän jonkin verran<br />

aikaa kartan kanssa, koska talvella<br />

kuitenkin tulee paussia lumen takia,<br />

jos hetkenkin viettää aikaa kotona. Ja<br />

Suunnista lähimpään<br />

metsänhoitoyhdistykseen,<br />

kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme<br />

puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä<br />

mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän<br />

käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä.<br />

metsänhoitoyhdistys<br />

KAINUU<br />

Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV • Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani<br />

www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi<br />

miksipä ei viettäisi, kun on vielä yksi<br />

vanhentunut kurssi yliopistollakin<br />

suoritettavana näin syksyn ratoksi.<br />

Talviharjoittelua<br />

Ehkä talven suurin tavoite on kuitenkin<br />

pysyä mahdollisimman terveenä ja<br />

ilman vammoja. Vaikka olenkin yleensä<br />

patalaiska hoitamaan itse lihashuoltoa<br />

tai harrastamaan pilatestyyppistä,<br />

siis ei yhtään hengästyttävää liikuntaa,<br />

ajattelin vihdoin lisätä senkin puolen<br />

arsenaaliini. Aina ei vain saa hierontaaikaa<br />

silloin, kun haluaa. Kun ikämittarikin<br />

värähtää kohta kolmelle kympille,<br />

on muutenkin katsottava tarkemmin,<br />

mitä tekee, milloin ja kuinka paljon.<br />

Muutamia vuosia sitten saatoin touhu-<br />

Minna Kauppi

Talvella olin täysin pois pelistä ja oli tosi<br />

kovat paineet lähteä kilpailemaan kesällä.<br />

Olen iloinen, että pystyin hallitsemaan<br />

paineet, kommentoi Minna Kauppi.<br />

Keskimatkan maailmanmestaruus heinäkuussa<br />

2012 oli Kaupille jo hänen uransa<br />

yhdeksäs MM-kulta. Tämän lisäksi hän on<br />

voittanut neljä MM-hopeaa ja kolme<br />

MM-pronssia. Keskimatkan mestaruuden<br />

hän on voittanut myös 2008 ja 2010.<br />

ta sitä sun tätä, eikä se haitannut menoa<br />

juuri ollenkaan, mutta nyt täytyy<br />

olla hiukan ammattimaisempi.<br />

Talven varalle on jo suunnitelmissa<br />

erinäisiä pakomatkoja etelään. Maailman<br />

cup -kausi alkaa Uudessa Seelannissa<br />

tammikuussa, ja se on ainakin<br />

ehdoton juttu. Maajoukkueella on leirikeskus<br />

kevättalvella Espanjassa parin<br />

kuukauden ajan, joten sielläkin voi<br />

pöllyyttää metsämaita ja hiekkateitä.<br />

Omia reissujakin on tietysti aina tehtävä,<br />

jotta talven pakkaset eivät jäädytä<br />

paikkoja ihan jumiin ja hajalle.<br />

Kohti vuokatin MM-kisoja<br />

Vaikka kainuulaisia tyyppimaastoja<br />

ei välttämättä ulkomailta löydykään,<br />

on suunnistustehtävä suunnilleen samanlainen<br />

joka maassa. Taktiikka on<br />

vaan erilainen maastosta riippuen,<br />

mutta sitähän se tulee myös olemaan<br />

ensi vuonna Vuokatissa. Pitkällä matkalla<br />

on luvassa mäntykangasta, kiitorataa,<br />

ja keskimatkalla puolestaan<br />

vaaramaisemaa isoine mäkineen ja<br />

pehmeine pohjineen. Sprintti vedellään<br />

Sotkamon keskustassa. Siinä pitää<br />

sopeuttaa kroppaa ja nuppia erilaisiin<br />

haasteisiin joka kerta, joten<br />

sinänsä ajatusten avartaminen ulkomailla<br />

tekee hyvää. Tosin parastahan<br />

on se, että maisemat ovat uudet, olosuhteet<br />

lämpimät ja treenit kehittäviä.<br />

Sitten voi vain kuunnella, kuinka kunto<br />

kohisee korvissa!<br />

Liikunnallista syksyä!<br />

Minna Kauppi<br />

yksityisyrittäjä<br />

28.9.2012<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

23

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Metsän omistamisen ihanuus<br />

ja kurjuus<br />

Metsänomistaja kohtaa metsänomistukseen liittyviä monenlaisia haasteita eri elämäntilanteissa. Olosuhteet<br />

voivat muuttua hyvinkin nopeasti, samoin tarpeet ja ajatukset oman metsän omistuksesta. Mitä tehdä, kun oma<br />

aika ei riitä tai itse ei enää jaksa hoitaa metsää? Mikä on minun metsäni tulevaisuus?<br />

Erään metsätilan tarina<br />

”Metsä oli ollut hyvässä hoidossa ja<br />

tuottanut puuta sekä mielen virkistystä<br />

vuosikymmeniä. Se oli nähnyt<br />

emännän ja isännän monen monituista<br />

kertaa puuhastelevan yksissä tuumin<br />

milloin mitäkin suorittaen, väliin<br />

oli tehty rivakampikin harvennus.<br />

Viime aikoina tosin ovat käynnit<br />

harventuneet ja metsä on saanut olla<br />

omissa oloissaan. On siellä toki joskus<br />

joku käynyt, mutta ei siellä mitään ole<br />

pitkään aikaan tehty. Enemmän siellä<br />

ovat muut metsän eläjät vierailleet.<br />

Peltoja vielä viljellään ja ne ovat jokseenkin<br />

kunnossa, mutta metsän ovat<br />

kaikki unohtaneet. Niin elämä jatkuu,<br />

kunnes…”<br />

Mitä tehdä ja milloin?<br />

Jokainen meistä vanhenee joskus. Siihen<br />

emme voi vaikuttaa. Sen sijaan<br />

voimme vaikuttaa siihen, mitä jälkeemme<br />

jää. Metsänomistajana voit itse vaikuttaa<br />

siihen, miten metsätilasi tarina<br />

jatkuu.<br />

Kun metsätilasta on päätetty luopua,<br />

vaihtoehtoja on useita, ja niitä pitää<br />

punnita tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti<br />

kaikesta omaisuuden luovutuksesta<br />

menee veroa. Pääomatulovero<br />

on tämän vuoden alusta alkaen ollut<br />

30 % ja viidenkymmenentuhannen euron<br />

ylittävältä osalta 32 %. Metsätilan<br />

luovutuksesta saatu voitto rinnastetaan<br />

pääomatuloon ja on muutamaa<br />

poikkeusta lukuun ottamatta veronalaista<br />

tuloa. Hallituksen esityksen perusteella<br />

pääomatuloveroon ei olisi<br />

tulossa korotusta ensi vuonna. Myös<br />

metsävähennyksen vaikutus verotukseen<br />

on hyvä muistaa. Verotus on niin<br />

24<br />

monimutkainen kokonaisuus, että asiantuntijan<br />

apu kannattaa.<br />

Verosuunnittelu on yksi osa päätöksentekoa,<br />

mutta tärkeää on muistaa,<br />

että kokonaisuus ratkaisee. Oleellisinta<br />

on kuitenkin aloittaa suunnittelu ajoissa,<br />

tapahtui sitten sukupolvenvaihdos<br />

tai muu hallittu luovutus. Kuolinpesä ei<br />

ole tavoiteltava omistusmuoto tilan tulevaisuuden<br />

kannalta.<br />

Sukulaisille iloa metsästä, lahja vai<br />

kauppa?<br />

Aloita metsätilasi tulevaisuuden suunnittelu<br />

pohtimalla ensin omia ja mahdollisten<br />

perillistesi tarpeita. Luonteva<br />

ratkaisu on tehdä sukupolvenvaihdos<br />

eli luovuttaa tila lähisukulaiselle, kun<br />

halukkaita löytyy. Luovutusvoiton verovapaus<br />

toteutuu, jos tila on ollut yli<br />

10 vuotta verovelvollisen omistuksessa<br />

ja saajana on lähisukulainen. Näin voidaan<br />

keventää verotusta ja raha säilyy<br />

suvussa. Ostaja maksaa toki varainsiirtoveron.<br />

Lahjanluonteinen kauppa on<br />

kyseessä silloin, kun kauppahinta on<br />

alle 75 % käyvästä arvosta. Tällöin tulee<br />

maksettavaksi lahjavero, vaikka luovutusvoitosta<br />

ei veroa sukulaiskaupassa<br />

synny.<br />

Toinen mahdollisuus on luovuttaa<br />

tila vastikkeettomasti lahjana tai perintönä.<br />

Tämä tulee kysymykseen silloin,<br />

kun halukas jatkaja on tiedossa,<br />

mutta ei haluta sitoa rahaa metsätilan<br />

ostoon. Jos halukas jatkaja löytyy<br />

lähisuvun ulkopuolelta, perintöön rinnastettava<br />

testamentti on yksi mahdollisuus.<br />

Luovutuksesta maksetaan<br />

tällöin lahja- tai perintöveroa, jotka<br />

ovat varsinkin lähisukulaisten kohdalla<br />

huomattavasti luovutusvoittoveroa<br />

kevyempiä veroja.<br />

Metsätila myytävänä<br />

Vaikka suurin osa metsätilakaupoista<br />

on sukulaiskauppoja, yksi varteenotettava<br />

vaihtoehto on tilan myyminen ulkopuoliselle.<br />

Tällainen tilanne tulee<br />

eteen silloin, kun kukaan sukulaisista<br />

ei ole innostunut metsätilan hoidosta,<br />

eikä itse enää jaksa hoitaa tilaa. Perintöä<br />

ajatellen rahan jako on helppoa,<br />

samoin verosuunnittelu. Kauppahinta<br />

vapailla markkinoilla on yleensä korkeampi<br />

verrattuna sukulaiskauppoihin.<br />

Tilan myynnin voi antaa välitysliikkeen<br />

hoitoon tai hoitaa itse. Tästä myynnistä<br />

menee luovutusvoiton osalta veroa.<br />

Metsätila on voinut pitkään olla<br />

omassa rauhassa, puusto jo iäkästä,<br />

eikä lähipiiri ole kiinnostunut tilan hoidosta.<br />

Tällainen tila voidaan myydä valtiolle<br />

ilman veroseuraamuksia luonnonsuojelualueeksi.<br />

Tilan tulee tällöin<br />

täyttää luonnonsuojelulain kriteerit.<br />

Yhteistyössä metsänomistajan<br />

apuna<br />

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV toimii<br />

tiiviissä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten<br />

kanssa. Pyrimme yhdessä<br />

auttamaan metsänomistajaa muun<br />

muassa sukupolvenvaihdosta ja tilan<br />

myyntiä koskevissa asioissa. Toimimme<br />

arvojemme mukaan luotettavasti<br />

ja asiantuntevasti. Näitä asioita arvostavat<br />

myös asiakkaamme.<br />

Hyviä tarinoita toivotellen,<br />

Timo Vesterinen<br />

myyntineuvottelija<br />

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV<br />

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Metsänomistamisen lähtökohdat ovat parhaat, kun metsänomistuksesta luopuminen ja metsänomistajaksi ryhtyminen on tehty suunnitelmallisesti.<br />

Paras keino suvun metsäomistuksen turvaamiseksi on hallittu sukupolvenvaihdos asiantuntijan, kuten Mhyp oy:n lakimies-asiantuntijan<br />

Tuomo Pesälän avustuksella.<br />

25

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

© 2012 Bombardier Recreatio nal Products Inc. ( BRP)<br />

26<br />

can-am.fi<br />

brp.com<br />

OUTLANDER <br />

T3 MAX<br />

500 DPS<br />

TRAKTORIMÖNKIJÄ<br />

• 2-istuttava<br />

• G2-runko<br />

• 3-asentoinen dynaaminen ohjaustehostin (DPS)<br />

• Visco-Lok QE -nelivetojärjestelmä<br />

• jämerät, monikäyttöiset kuormatelineet, LinQ-pikakiinnitys- 9 990,mahdollisuudella<br />

1360 kg WARN -vinssi, rullaohjain ja<br />

langallinen kauko-ohjain +toim.kulut<br />

TRAKTORIMÖNKIJÄT<br />

alkaen 8 490,-<br />

+toim.kulut<br />

www.kone-viitasalo.fi<br />

KONE-VIITASALO<br />

Tuotekatu 12, Raisio. Puh. (02) 255 0355<br />

Kauppakeskus Myllyä vastapäätä. Avoinna ma 9-19, ti-pe 9-17

Lisätietoja:<br />

Paikalliset metsänhoitoyhdistykset<br />

(ks. yhteystiedot www.mhy.fi)<br />

© Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. 2012<br />

© Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. 2012<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Metsänhoitoyhdistysten uudet<br />

valtuustot valittu<br />

Metsänhoitoyhdistyksille valittiin uudet päättäjät 31.8 -21.9.2012 pidetyissä vaaleissa, joissa äänioikeuttaan<br />

käytti lähes 100 000 metsänomistajaa. Äänestysvilkkaus jäi noin 34 prosenttiin.<br />

Metsänhoitoyhdistyksille on nyt saatu<br />

valituksi hyvät valtuustot seuraavik- Metsänomistajien liitot liitot ja ja metsänhoitoyhdistykset 2012 2012<br />

si neljäksi vuodeksi. Nyt valitut valtuutetut<br />

edustavat laajasti työelämää ja<br />

omaavat monipuolista tietotaitoa eri<br />

aloilta.<br />

Valtuusto käyttää jäsenten päätösvaltaa<br />

ja on metsänhoitoyhdistyksen<br />

ylin päättävä elin. Vajaat 2 200 varsinaista<br />

valtuutettua ottavat tehtävänsä<br />

vastaan 1.1.2013. Tehtävässään he<br />

toimivat neljä vuotta, eli 31.12.2016 1 Rannikko<br />

saakka. Valtuutettujen keski-ikä on 51<br />

vuotta, ja 27 % heistä on uusia.<br />

2 Åboland<br />

Alustavien tulosten mukaan noin 3 Etelä-Suomi<br />

puolet valtuutetuista on maatalous-<br />

4 Länsi-Suomi<br />

yrittäjiä. Muita yrittäjiä on 19 %, pal- 1 Rannikko<br />

kansaajia 20 % ja eläkeläisiä 9 %. Nai- 2 Åboland<br />

5 Järvi-Suomi<br />

sia on 12 %. Ns. etämetsänomistajia, eli<br />

metsänhoitoyhdistyksen toimialueen 3 Etelä-Suomi<br />

6 Pohjois-Karjala<br />

ulkopuolella asuvia, on valtuutetuista 4 Länsi-Suomi<br />

7 Keski-Pohjanmaa<br />

4 %. Ehdokkaista etämetsänomistajia<br />

5 Järvi-Suomi<br />

8 Pohjois-Suomi<br />

oli 6 %.<br />

Äänioikeutettuja metsänomistajia 6 Pohjois-Karjala<br />

21.9. päättyneissä postivaaleissa oli 7 Keski-Pohjanmaa<br />

noin 300 000. Äänestysaktiivisuus jäi<br />

alhaisemmaksi kuin viime vaaleissa, 8 Pohjois-Suomi<br />

jolloin äänioikeuttaan käytti 42 % metsänomistajista.<br />

Metsänhoitoyhdistyksiin valittujen<br />

valtuutettujen nimet ovat nähtävissä<br />

internetissä osoitteessa www.mhy.fi<br />

<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> ovat metsänomistajien<br />

omia yhdistyksiä, joiden<br />

tehtävänä on palvella metsänomistajia<br />

kaikissa metsän omistamiseen liittyvissä<br />

asioissa. Metsänhoitoyhdistyksiä<br />

on ensi vuoden alussa 95 kpl.<br />

Tämän hetken Mhy-kartta. à<br />

27

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Mhy <strong>Länsimetsän</strong><br />

valtuustovaalien tulos<br />

Viimeiseksi valituksi tullut valtuuston jäsen ja varajäsen valittiin arvalla saman äänimäärän saaneiden kesken samoin kuin<br />

varavaltuutettujen järjestys. Valtuutetuiksi valittiin 39 henkilöä. Ääniä annettiin 1691, joista 5kpl hylättiin. Äänestysprosentti<br />

oli 36% (v. 2008 44%), uusia valtuutettuja on 11, naisia on uusista valtuutetuista neljä. Varavaltuutettu tulee valtuuston<br />

jäseneksi hallitukseen valittavan tilalle tai metsästään luopuvan valtuutetun tilalle.<br />

28<br />

Ääniä Nimi ammatti Kotikunta<br />

79 Setälä Anna maanviljelijä Laitila<br />

71 Aro Janne maanvilj., metsäkoneurak. Eura<br />

59 Tuominen Pasi agrologi, maanvilj. Eura<br />

56 Ala-Rohdainen Jarkko maanviljelijä Rauma<br />

56 Mäkitalo Ari käyttötalousteknikko Eurajoki<br />

49 Koivisto Antti maanviljelijä Säkylä<br />

47 Yli-Antola Kimmo maanviljelijä Laitila<br />

46 Jusi Jarkko maaseutuyrittäjä Uusikaupunki<br />

46 Ylitalo Juhani metsäkoneurakoitsija Pyhäranta<br />

45 Raula Jaakko metsätalousyrittäjä Laitila<br />

42 Yli-Karro Timo maanviljelijä Rauma<br />

42 Rauvola Timo maatalousyrittäjä Eurajoki<br />

41 Rantanen Juha maa- ja metsätalousyrittäjä Säkylä<br />

39 Eilu Sampo maanviljelijä Uusikaupunki<br />

36 Uusitalo Pekka maanviljelijä Laitila<br />

36 Kylänpää Jouni maanviljelijä Eurajoki<br />

35 Laurikkala Jukka maanviljelijä Pyhäranta<br />

33 Lukkala Juha maanviljelijä Eura<br />

33 Lasola Timo yrittäjä Rauma<br />

31 Saarela Ari maanviljelijä Rauma<br />

31 Heikkilä Jukka maanviljelijä Eurajoki<br />

30 Länne Heikki maanviljelijä Rauma<br />

29 Kokkomäki Heikki maanviljelijä Eurajoki<br />

29 Toivonen Ritva metsänhoitaja Eura<br />

28 Hulmi Merja emäntä, yrittäjä Säkylä<br />

28 Heikkilä Lassi maaseutuyrittäjä Laitila<br />

27 Sallila Jouko maanviljelijä Eurajoki<br />

26 Stenholm Eino metsäkoneurakoitsija Laitila<br />

25 Laaksonen Matti maanviljelijä Laitila<br />

25 Perttu Jaakko maanviljelijä Eura<br />

24 Heiska Olli maanviljelijä Eura<br />

24 Hemmilä Tero maanviljelijä, toimitusjohtaja Laitila<br />

24 Impilä Riitta emäntä Pyhäranta<br />

23 Seikkula Jouni yrittäjä Rauma<br />

23 Laine Jari maatalousyrittäjä Eura<br />

23 Sihvo Hannu maanviljelijä Eura<br />

22 Hinno Markus hitsaaja Rauma<br />

20 Pertola Krister maanviljelijä Rauma<br />

19 Nuoranne Jaakko maanviljelijä Eura<br />

VARAVALTUUTETUT<br />

19 Ketola Juhani maanviljelijä Eura<br />

18 Lehtinen Matti maanviljelijä Laitila<br />

18 Vainio Teuvo maanviljelijä Laitila<br />

17 Heikkilä Timo maanviljelijä Eura<br />

16 Kaitila Jouni maanviljelijä Laitila<br />

16 Uusitalo Marja yrittäjä Turku<br />

16 Siivonen Tuula perushoitaja Eurajoki<br />

16 Kares Esa maanviljelijä Eurajoki<br />

15 Seikola Jarmo maanviljelijä, johtaja Laitila<br />

15 Uusikartano Matti maanviljelijä Rauma<br />

15 Teperi Erkki maatalousyrittäjä Eurajoki<br />

15 Rytsölä Eljas asiakkuuspäällikkö Laitila<br />

15 Eskola Ilkka maanviljelijä Eura<br />

13 Jaakkola Juha maanviljelijä Eura<br />

12 Leppänen Aku maanviljelijä Rauma

Aluevastaavien<br />

alueisiin muutoksia<br />

Riston tilalle Säkylä-Euran aluevastaavaksi on siirtynyt Raumalla jo<br />

viiden vuoden ajan samoissa tehtävissä työskennellyt Tero Lähteensuo.<br />

Tero on alkujaankin euralainen ja palannut takaisin Euraan asumaan<br />

muutama vuosi sitten, joten hänelle toimialue sopii luonnostaan.<br />

Teron paikalla Raumalla jatkaa puolentoista vuoden ajan yhdistyksen<br />

palveluksessa työskennellyt Ilkka Vuoristo. Hän aloitti vuoden<br />

2011 keväällä Silvanetti -hankevetäjänä ja tuurasi menneet kevään ja<br />

kesän Lapissa aluevastaavan hommissa. Rauman vastuualue kokee<br />

samalla muutoksia, kun toimihenkilöiden töitä ja metsänomistajien<br />

palveluja pyritään pitämään kaikkialla yhtä hyvinä. Kodisjoki palautetaan<br />

takaisin Vakka-tiimiin ja Harri Suomiselle, kun asiointi sinne<br />

päin on havaittu luontevammaksi, vaikka kylä Raumaan kuuluukin.<br />

Isompi muutos on Eurajoen eteläisten kylien liittäminen Ilkka Vuoriston<br />

vastuualueeseen. Ilkka tulee käyttämään sekä Lapin että Eurajoen<br />

toimistoa. Uuden jaon tarkoitus on taata kaikille metsänomistajille<br />

yhtä hyvät mahdollisuudet saada palvelua. Eurajoen<br />

aluevastaavalle, Arto Mäkitalolle, kun kuuluu aluevastuun lisäksi<br />

energiapuun välitys ja sen kehittäminen. Toiminta on laajentunut ja<br />

laajenee jatkossa yhä merkittävämmäksi vieden samalla aikaa aluevastaavan<br />

työstä.<br />

Oleellinen ”mhy:n strateginen valinta” näitä päätöksiä tehtäessä<br />

on ollut palvelutason säilyttäminen ja toimintojen kehittäminen.<br />

Emme lähde peräytymään ja supistamaan toimintaa tulevan uuden<br />

mhy-lain edellä. Muutoksia perinteisiin toimintatapoihin on tullut<br />

koko ajan, eikä niiltä voi välttyä jatkossakaan. Metsänomistajien tyytyväisyys<br />

palvelun laatuun sekä kustannustehokkuus sanelevat ensisijaisesti<br />

muutosten suunnan.<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Vuoden lopussa eläkkeelle jäävän Risto Tuomolan paikan täyttämisen lisäksi käytetään tilaisuus hyväksi ja tehdään<br />

muitakin aluejakomuutoksia.<br />

Ilkka Vuoristo<br />

Risto Tuomola on tehnyt pitkän uran metsänhoitoyhdistyksessä.<br />

Hän on aloittanut silloisessa Sippolan Mhyssä vuoden<br />

1972 alussa ja 16.12.1972 alkaen Säkylän Mhyssä. Siten työtä<br />

on tullut tehdyksi yli 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa.<br />

Mhy nimi vain on vaihtunut matkan varrella vielä<br />

kahdesti ensin Ala-Satakunnaksi ja sitten Länsimetsäksi.<br />

Tero Lähteensuo<br />

29

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

30<br />

Metsän edessä joutuu<br />

joskus nöyrtymään.<br />

Siksi se kannattaa vakuuttaa.<br />

Yhdessä hyvä tulee.<br />

Metsä on luontoa, ja luonto on arvaamaton.<br />

Onneksi metsävakuutuksemme ovat helposti<br />

räätälöitäviä ja vankan asiantuntemuksemme<br />

ansiosta alansa parhaita. Lisätietoja saat<br />

konttoristamme tai osoitteesta op.fi /metsa<br />

Eura, Honkilahti, Lappi, Länsi-Suomi,<br />

Säkylä ja Vakka-Suomi

Metsäpäivä Eurajoella<br />

MHY <strong>jäsenlehti</strong> 2/2012<br />

Mhy Länsimetsässä tapahtuu<br />

Lauantaina 10.11. klo 10.00-14.30 Eurajoentien varrella Onsan pirtillä (opastus 8-tieltä)<br />

Aikataulu<br />

10.00 TYÖNÄYTÖKSIÄ JA KONE-ESITTELYJÄ<br />

- energiapuun korjuusta, haketusta, kaukokuljetuksesta<br />

- taimikonhoidosta<br />

11.30 PUHEENVUOROJA ONSAN PIRTILLÄ<br />

- Minun metsoni-hanke (Markus Nissinen Mo-Liitto Länsi-Suomi)<br />

- Euroopan metsäisten alueiden verkostoitumishanke (Kati Sammallahti, Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä)<br />

- Ajankohtaista metsäasiaa ja toimihenkilömuutokset Länsimetsä rannikkotiimin alueella<br />

13.00 TYÖNÄYTÖKSIÄ JA KONE-ESITTELYJÄ<br />

Mukana:<br />

TV ja Konekeskus Mikola<br />

Makkara- ja kahvitarjoilu sekä kilpailu<br />

Metsäpäivä Säkylässä<br />

Torstaina 8.11. klo 13.00-17.00<br />

Pyhäpirtillä, osoite Vahoniementie 113<br />

13.00 PUHEENVUOROJA PYHÄPIRTILLÄ<br />

- Euroopan metsäisten alueiden verkostoitumishanke (Kati Sammallahti, Metsänhoitoyhdistys Länsimetsä)<br />

- Ajankohtaista metsäasiaa<br />

- toimihenkilömuutokset Länsimetsä rannikkotiimin alueella<br />

- Tapaa Säkylän uusi aluevastaava Tero Lähteensuo ja käy toivottamassa<br />

hyviä eläkepäiviä Risto Tuomolalle<br />

Kahvi- ja makkaratarjoilu<br />

Euroopan metsäisten alueiden<br />

verkostoitumishankkeen info-tilaisuudet<br />

(Network of densely-wooded regions in Europe)<br />

23.10. 2012 klo 10.00 alkaen Infotilaisuus Metsänhoitoyhdistys Karhun tiloissa<br />

23.10. 2012 klo 13.00 alkaen Infotilaisuus Metlan tiloissa<br />

30.10. 2012 klo 17.00 alkaen Infotilaisuus Metsänhoitoyhdistys Länsi-Satakunnan tiloissa<br />

6.11. 2012 klo 13.00 alkaen Infotilaisuus Metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> Laitilan toimiston tiloissa<br />

8.11. 2012 klo 13.00-17.00 Metsäpäivät Säkylä<br />

10.11. 2012 klo 10.00-14.30 Metsäpäivä Eurajoki<br />

Tilaisuuksissa kahvitarjoilu.<br />

Tilaisuuksista tarkemmin Metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> nettisivuilla www.mhy.fi/lansimetsa<br />

Kansainvälinen metsäseminaari<br />

Suomessa metsänhoitoyhdistys <strong>Länsimetsän</strong> alueella kesäkuussa 2013<br />

Kansainväliset metsäseminaarit Ranskassa ja Luxemburgissa vuonna 2013<br />

31

Mhy <strong>Länsimetsän</strong> yhteystiedot<br />

www.mhy.fi/lansimetsa • sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi<br />

Rannikko-tiimi:<br />

Kirkkotie 6, 27100 Eurajoki<br />

Arto Mäkitalo, 044 533 8243<br />

aluevastaava Eurajoki + energiapuuvastaava<br />

Ilkka Vuoristo, 044 533 8246<br />

aluevastaava,<br />

Rauma poislukien Lappi ja Kodisjoki<br />

Jouni Vaimala, 044 533 8244<br />

aluevastaava, Lappi<br />

Timo Junnila, 044 533 8245<br />

kenttäesimies<br />

Vakka<br />

-tiimi:<br />

Anttilantie 4, 23800 Laitila<br />

Laiho Kari, 0440 722 070<br />

aluevastaava, Laitila eteläinen<br />

Harri Suominen, 0440 722 071<br />

aluevastaava, Laitila pohjoinen<br />

Markku Haapaniemi, 0400 884 774<br />

aluevastaava, Pyhäranta-Pyhämaa<br />

Anssi Parkkinen, 0440 722 072<br />

kenttäesimies<br />

Ostopalvelut:<br />

Länsi-Suomen metsätilat Oy LKV<br />

Jukka Pusa, 0400 636 113<br />

kiinteistönvälittäjä, LKV,<br />

auktorisoitu kiinteistöarvioija AKA<br />

Erityispalvelut:<br />

Arto Leino, 044 533 8248<br />

tie- ja ojavastaava<br />

Kati Sammallahti, 050 443 3360<br />

”Euroopan metsäisten alueiden<br />

verkostoitumishanke” -hankevastaava<br />

ajalla 1.6.2012 – 31.12.2013<br />

Eurajoen Kiinteistö- ja<br />

Tilipalvelu Oy<br />

Heli Polttila, 044 278 7512<br />

puumaksut ja laskutus<br />

heli.polttila@ekt-palvelu.fi<br />

M-Itella Posti Oy<br />

Hallinto:<br />

Satakunnankatu 18, 27510 Eura<br />

Hannu Justen, 044 533 8242<br />

toiminnanjohtaja<br />

Marjo Marila, 050 430 5621<br />

fax (02) 865 1330<br />

toimistonhoitaja<br />

Anttilantie 4, 23800 Laitila<br />

Elisa Hautakangas, 050 3752687<br />

fax (02) 856 225<br />

toimistonhoitaja<br />

Pyhäjärvi-tiimi:<br />

Satakunnankatu 18, 27510 Eura<br />

Mikko Knuutila, 044 533 8241<br />

aluevastaava, Kiukainen ja Eura<br />

pohjoinen + lannoitusvastaava<br />

Tero Lähteensuo, 044 533 8250<br />

aluevastaava, Säkylä + Eurasta valtatie<br />

12 eteläosa + Tuiskulan + Kauksuon<br />

alueet<br />

Anssi Rinne, 044 533 8240<br />

aluevastaava, Honkilahti ja Hinnerjoki<br />

Tiina Syvälä, 044 533 8247<br />

kenttäesimies<br />

Mhyp Oy<br />

Tuomo Pesälä, 020 413 2920 ma klo 9.00 - 16.00<br />

OTM, Mti, metsälakipalvelut, sukupolvenvaihdosasiat<br />

Metsänomistajien neuvonta, 020 413 2495<br />

Metsänomistajien palvelupisteessä Helsingissä

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!