MIKKELIN VUOKRATALOT OY:N ASUKASLEHTI - Mikalo Oy

More documents

Recommendations

Info

10 Numero 2 / 2007 s i v u Taustaa Olen ollut Mikkelin Vuokratalot <strong>Oy</strong>:n palveluksessa vuodesta 1983. Työ ja asukkaat ovat tulleet tutuksi vuosien varrella, osa sen aikaisista vuokralaistemme lapsista ovat nykyään itsekin yhtiömme vuokralaisena. Asumiskulttuuri on muuttunut monella tapaa näiden vuosien aikana, ennen asukkaat asuivat pitempään, koti ja sen säilyttäminen oli tärkeää. Nykyään mm työpaikan saanti toiselta paikkakunnalta sanelee asunnon tai kaupungin vaihdon. Työssäni olen nähnyt, kuinka työttömyys on aiheuttanut perheille asumiseen kohdistuvia ongelmia, vuokravelkoja, päihdeongelmia, lasten elämisen turvattomuutta yms. Yhteiskunnalla ei ole ollut tarvittavia resursseja puuttua saatikka ehkäistä näitä ongelmia. Yhtenä syynä myös asumisen ongelmiin – näin voidaan sanoa – oli 1960-luvun laitoskeskeinen hoitomuodon muuttuminen vuoden 1991 erikoissairaanhoitolain ja mielenterveyslain myötä avohoitopainotteiseksi. Laki toi tullessaan kunnille paineita avohoidon järjestämistä sairaalasta kotiuttaville. Mikkelin Vuokratalot <strong>Oy</strong>:n kannalta katsottuna suora vaikutus tällä oli mm se, että sairaalasta kotiutettiin henkilöitä tavalliseen vuokraasumiseen ilman tarvittavia tukitoimia, joka ilmeni erilaisina ongelmina. Näin tapahtuu valitettavasti nykyäänkin! Kaupunki on karsinut menoja sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, joka ei voi olla vaikuttamatta tukitoimia tarvitsevan asumiseen, vaikutus näkyy myös mm laitoshoidossa. Toisaalta tukitoimia on lisätty sitten -80luvun ja kotiuttamista tapahtuu jo valvotummin, mutta asumiseen liittyvissä asioissa tarvitaan edelleen henkilökuntaa ohjamaan asukkaan arkipäivää. Asuminen on yksi hyvinvoinnin peruspilareita Syrjäytymisen ja palveluverkoston ulkopuolelle putoamisen lisääntyessä, on asumisen tukemista pyritty kehittämään mahdollisimman läheltä ihmistä – kodinympäristöstä. Mitä ASUMISNEUVONTA on? Tähän ”saumaan” asumisneuvojan työ on muodostunut – kiinteistöyhtiöiden ja sosiaalipalveluverkoston väliin. Ympäristöministeriökin on mukana asumisneuvonnan kehittämishankkeessa. Kiinnostusta riittää asumisneuvojien koulutukseen myös valtakunnan tasolla! Asumisneuvojia koulutetaan vuosittain ja ko nimikkeellä meitä oli v 2006 78 hlöä (määrä on Kiinteistöalan Koulutuskeskuksesta valmistuneet). Tavoitteet * Asumisneuvonnan tavoitteena asumisongelmien vähentäminen * Neuvonnan lähtökohta on, että nopealla puuttumisella pyritään säilyttämään KOTI. * Keskeisempiä työn tavoitteita: – estää häätöjä varhaisella puuttumisella – selvittää asukkaiden asumisongelmien syitä ja ohjata palveluiden piiriin – opastaa asumiskulttuuriin ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä – kehittää yhteistyötä asukkaiden kanssa – toimia linkkinä asukkaiden, kiinteistöyhtiön sekä palvelutarjoajien välillä Asumisneuvonnalle ei ole vain yhtä oikeaa toimintamallia, vaan työnkuva vaihtelee organisaatiokohtaisesti. Työmetodit ovat pääsääntöisesti kuitenkin hyvin yhtenäiset. Työsarka on laaja, mutta työ on pitkälti yhteistyötä eri verkostojen kanssa. Tarkoitus on kuitenkin että neuvonnasta tulee olla hyötyä kaikille mukana oleville tahoille. Työstä Asukas – yhtiö – yhteiskunta Suurin osa asukkaistamme ovat aivan kunnollisia vuokralaisia, mutta valitettavasti se pienempi osa aiheuttaa ongelmia monella taholla: vuokranmaksuhäiriöinä ja häiriöntuottoina muutaman seikan mainitakseni. Elämän varrella saattaa tapahtua kaikenlaista yllättävää, joka horjuttaa arkea siinä määrin, että asumisessa ilmenee esim vuokranmaksuongelmia. Näissä tilanteissa toivomme, että asukkaat lähestyisivät meitä sopiakseen vuokranmaksusta, eikä jättäisi nii- Hannele Vesalainen Nuottakadun taukotuvassa. tä täysin hoitamatta. Maksusuunnitelmalla ja sen toteuttamisella voimme taata asumisen jatkumisen. Työni on ollut pitkälti puuttumista asukkaiden häiriötuottamiseen, siivottomuuteen tai asukkaan itsensä kykenemättömyyteen huolehtia itsestään. Joudun selvittämään asukkaan taustaa, kuuluuko asukas minkään auttajatahon piiriin. Sosiaalitoimi, mielenterveysyksikkö, kotisairaanhoito ja kotipalvelu ovat tutumpia yhteistyökumppaneitani. Onneksi asumme Mikkelin kokoisessa kaupungissa, yhteistyö (salassa pitovelvollisuus huomioiden) on ollut melko vaivatonta. Yritän siis saada asukkaamme sen palvelun piiriin, johon hänellä on oikeus. Joskus se tapahtuu vasta sitten, kun häätö on tapahtunut, koska asukas on itse ollut vastaan tukitoimia, joita hänelle järjestettäisiin. Käytännön työ on mm kotikäyntejä asukkaan luona, yhdessä isännöitsijän, kiinteistöhoitajan tai esim sosiaalityöntekijän kanssa. Asumisen jatkumisen kannalta asukkaan sitoutuminen sen palveluverkoston piiriin, johon hän kuuluisi, olisi tärkeää. Useat näistä asukkaista ovat monen auttajatahon tarvitsijoita. Keskustelemme ja sovimme yhdessä asukkaan kanssa toimenpiteistä, että asuminen jatkossa muodostuisi mahdollisimman ongelmattomaksi. Näiden vuosien aikana on ollut palkitsevaa seurata edes muutaman asukkaan asumisen ja sitä kautta hänen elämänlaadun paraneminen.
Seuraan hetken aikaa niiden asukkaiden elämää, joiden tukitoimet on aloitettu. Onneksi muutamien kohdalla on näillä tukitoimilla saatu mm asukkaan terveyden tilaa kohentumaan, asumisen ”tyyliä” muutettua ja asukasta aktivoitumaan oman elämän hallinnassa. Vaikka määrällisesti en voi puhua mistään suuresta asukasryhmästä, on kuitenkin aina yhdenkin asukkaamme asumisen jatkuminen meille tärkeää. Valitettavasti on myös niin, että joidenkin asumista ei saada kuntoon millään keinoilla. Näiden vuokralaisten elämä on hyvinkin moniongelmaista, joiden järjestäminen vaatii pitkäjänteistä asioiden hoitamista. Jos vuokralainen kuitenkin kaikista toimenpiteistä huolimatta joudutaan häätämään, lakikin vaatii tiettyjä toimenpiteitä ennen kuin vuokralainen voi häätää. Tässä tilanteessa naapurit saattavat olla epätoivoisia asian hitaasta etenemisestä. Asukkaista monet ovat vuosien varrella tulleet hyvinkin tutuiksi, jonka uskon olevan etu työtä tehdessäni. Itselläni on ollut helppo kohdata asiakkaita ja toivoisin, että asukkaat kokisivat samoin silloin, kun on jotain kysyttävää tai neuvoteltavaa asumiseen liittyvissä asioissa. Olen tavoitettavissa torstaisin seuraavissa kaupunginosissa: Laajalampi, Suksisepäntie 20 C-rapussa oleva kerhohuone klo 10.00–11.00 Peitsarissa, Peitsarinkuja 11 B-rapun kerhotilassa klo 12.00–13.00 Tuppurala, Nuottakatu 4 C-rapun kiinteistöhoitajien taukotuvassa klo 14.00– 15.00. Rauhallista Joulua Hannele Vesalainen asumisneuvoja Vuoden 2008 alusta lukien ovat kiinteistönhoitotehtävät yhtiömme koko kiinteistökannassa täysiaikaisesti oman henkilökuntamme hoidossa. Siten Tuppuralan, Launialan ja Saksalan alueilla syyskuusta lähtien toiminut tiimiorganisaatiomalli sekä oman henkilökuntamme pyörittämä päivystys otetaan myös muilla alueillamme käyttöön. Siivouksessa ja erityisesti konelumitöissä käytämme kuitenkin edelleen myös ulkopuolisia ostopalveluja. Kantakaupungin, Rantakylän ja Otavan kiinteistömme sekä kaupungin reuna-alueiden yksittäiset talomme on jaettu neljään eri tiimiin, joissa kussakin toimii 5 – 7 huoltomiehen nimikkeellä työskentelevää henkilöä sekä kaikkiin näihin kohteisiin ulottuva päivystys. Anttolan talomme ovat oma erillinen toimialueensa omine päivystyksineen. Tiimijärjestelmän käynnistyttyä jokainen tiimiläinen viikkovuorollaan ottaa vastaan alueensa yhteysnumeroon tulevat puhelut siis viikon ajan arkipäivisin klo 7 – 16 ohjaten puheluista aiheutuvat tehtävät tiimin jäsenille kunkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Siten tiimien alueilla ei enää ole kenellekään huoltomiehelle erityisesti nimettyjä kiinteistöjä. Kunkin tiimin yhteysnumero löytyy aina talon ilmoitustaululta ja puheluun siis vastaa viikko-vuoronsa mukainen tiimiläinen. Muina aikoina eli arkisin klo 16 – 7 ja viikonloppuisin perjantaina klo 16 – maanantaina klo 7 vastaavat puheluihin siis myös omasta henkilö-kunnastamme olevat päivystäjät, joihin odotetaan otettavan yhteyttä VAIN KIIREELLISISSÄ ONGEL- MISSA, joita ei voida siirtää arkisin normaaleina työaikoina hoidettaviksi. Tyypillinen päivystyssoiton aihe on ollut asunnon avaimen kotiin unohtaminen tai jopa sen hävittäminen vaihtelevissa olosuhteissa. Erityisesti päivystysaikoina tapahtuvissa asuntojen ovien avauksissa korostuu avausta pyytävän kyky pystyä näyttämään oikeutensa päästä ko. asuntoon. Siten talonkirjamerkintöjen on huoneistoissa asuvien osalta aina oltava ajan tasalla ja vastuu tämän asian hoitamisesta on yksiselitteisesti asukkaan itsensä kontolla. Talonkirjamerkinnän kunnossa olon lisäksi on asuntoon pyrkijän varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä, koska var- Numero 2 / 2007 Kiinteistönhoidon uudistukset asukkaan näkökulmasta 11 s i v u sinkaan päivystäjä ei voi tuntea kaikkia asukkaita. Jokainen ymmärtää, että tuntematonta ei saada päästää huoneistoon, joten edellä kuvattujen tunnistettavuusongelmien toteutuessa seurauksena on oven kiinni pysyminen. Syytä on muistaa, että ovenavausmaksu on silti joka tapauksessa maksettava… Päivystyksen palvelun luonne on äkillisiin ja ennalta arvaamattomiin ongelmiin reagoiva ja ensiapua antava siten, että mahdollisesti tarvittavat jatkotoimet voidaan riskittömästi hoitaa normaalina työaikana tai tilaamalla ulkopuolista välitöntä apua, jos tilanne sitä vaatii. Päivystykseen soittavan onkin aina harkittava tarkkaan, onko soitto tästä näkökulmasta aiheellinen, koska on kaikkien osapuolten kannalta erittäin tärkeää pidättäytyä päivystäjien turhasta kuormittamisesta. Onko siis mahdollista odottaa aamuun klo seitsemään tai viikonlopun ollessa kyseessä tulevaan maanantaihin klo seitsemään asti? - Kannattaa miettiä, miten toimisi omaan omaisuuteensa kohdistuvan ikävän tapahtuman sattuessa, siitä saa hyvää osviittaa ratkaisuille… Kiinteistönhoidon uudistukset tähtäävät palvelun laadun kehittymiseen, koska esimerkiksi sijaisuuksia huoltomiehille eli entisille kiinteistönhoitajille ei enää tilata ulkopuolelta ja päivystäjät ovat valtaosaltaan mainituista neljästä tiimistä, joten tiedonkulku paranee ja kaikenlainen toimintakentän tuntemuksen taso pysyy vakaampana entiseen malliin verrattuna. Myös vastuut kohdentuvat selkeämmin sitouttaen henkilöstön toimintaa ja ohjaten sitä mielekkääseen yhteistyöhön. Tarkemmat tiedot esimerkiksi eri tiimialueiden henkilöistä puhelinnumeroineen selviävät huoneistoihin joulukuun lopulla jaettavasta erillisestä tiedotteesta. Tässä artikkelissa on keskitytty vain oleellisimpiin seikkoihin asukkaan näkökulmasta. Merkittävimmät erot uusissa vuoden 2008 kiinteistönhoidollisissaasukas-palveluissamme entisiin verrattuina ovat nimenomaan huoltoyhtiöiden poisjäänti sekä ns. nimikkokiinteistöistä luopuminen huoltomiesten (kiinteistönhoitajien) keskuudessa yhtiömme siirtyessä tiimiorganisaatioihin. Juha Lahti isännöitsijä ISA
Page 1 and 2: N u m e r o 2 / 2007 M I K K E L I
Page 3 and 4: Kansainvälistä toimintaa Kotinurk
Page 5 and 6: Pohjakerroksen elementtien asennus
Page 7 and 8: FAKTAA MIKKeLIN VUOKRATALOT Oy l pe
Page 9: mikunnAt UISTINGRILLI AVATTU Grilli
Page 13 and 14: Alue 1 huoltomiehet: ylh. vas. Raim
Page 15 and 16: Rakentaminen ja korjaaminen Yhtiön

MIKKELIN VUOKRATALOT OY:N ASUKASLEHTI - Mikalo Oy

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?