2/2008 - Suomen Potilasliiton
2/2008 - Suomen Potilasliiton
2/2008 - Suomen Potilasliiton
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Suomen</strong><br />
entistä sairaampana. Usein lähetteet<br />
myös katoaa ja potilaan aktiivisuudesta<br />
riippuu, pääseekö hän edes tutkimuksiin.<br />
Sairaalla todella pitää olla terveen<br />
voimat!<br />
Kun aika tutkimuksiin koittaa, löydetään<br />
vaivalle syy tai sitten ei löydy<br />
syytä. Ja jos ei fyysistä syytä löydetä,<br />
alkaa psyykediagnoosit tehdä tuloaan.<br />
Hyvin usein kuulee potilaiden kertovan,<br />
miten ovat syöneet masennuslääkkeitä<br />
vuosikausia väärän diagnoosin takia.<br />
Oikea diagnoosi on sitten löytynytkin<br />
sieltä yksityiseltä lääkäriasemalta, kun<br />
on tehty lisätutkimuksia. Jotkut tutkimukset<br />
ovat olleet niin yksinkertaisia,<br />
että on pitänyt ihan ihmetellä, miksei<br />
niitä ole jo alussa tehty! Esimerkiksi<br />
niinkin yleinen vaiva kuin kilpirauhasen<br />
vajaatoiminta, on verikokeella mitattavissa.<br />
Oireet ovat kyllä samantyyppiset<br />
kuin masennuksessa, mutta että lääkäri<br />
tekee masennusdiagnoosin ottamatta<br />
verikoetta ja määrää psyykenlääkkeet.<br />
Eräskin potilas oli useita kertoja käynyt<br />
valittamassa, ettei masennuslääkkeet auta,<br />
niin oli vain nostettu annosta. Kahden<br />
vuoden lääkkeiden syönnin jälkeen<br />
oli joku keksinyt ottaa sen verikokeen<br />
ja huomannut, että kyse onkin kilpirauhasen<br />
vajaatoiminnasta ja potilas saanut<br />
oikean diagnoosin ja ennen kaikkea oikeat<br />
lääkkeet! Mutta ei edes pahoittelua!<br />
Syöpädiagnoosit ovat niitä diagnooseja,<br />
joita ei kukaan halua, mutta varhainen<br />
toteaminen on tärkeintä hoidon onnistumiselle.<br />
Usein käy kuitenkin niin, että<br />
tämä diagnoosi tehdään myöhäisessä<br />
vaiheessa, vaikka potilas on vaivoinensa<br />
juossut lääkärissä useitakin kertoja.<br />
Maalaisjärjellä myös ajatellen, diagnoosin<br />
varmistuttua, olisi hoito aloitettava<br />
välittömästi. Kuitenkin viimeksi kuulin<br />
syöpäpotilaasta, jolle oli tehty diagnoosi<br />
syyskuussa ja hoito päätetty aloittaa vasta<br />
helmikuussa! Kuvitelkaapa, miltä tuntuu<br />
elää tietoisena syövästä, joka jyllää<br />
hoitamattomana puoli vuotta? Tai kun<br />
potilaalle kerrotaan syöpäepäily tutkimusten<br />
jälkeen, mutta ei olla varmoja ja<br />
varmuus saataisiin viipalekuvalla, mutta<br />
kun se on niin kallista! Onko lääkäreistä<br />
26<br />
lehti<br />
tullut kunnan rahakirstun vartijoita? Missä<br />
on inhimillisyys?<br />
Terveydenhuollossamme puhutaan<br />
koko ajan rahasta ja säästöistä. Mutta<br />
tuoko tällainen hoito oikeasti säästöjä?<br />
Eikö potilaslailla ole merkitystä?<br />
Tänä päivänä monet potilaat ovat tietoisia<br />
oikeuksistaan, mutta tuntuu, että<br />
terveydenhuollon henkilöstölle ne ovat<br />
tuntemattomia. Tai jostain syystä lakia<br />
ei haluta noudattaa. Potilaiden toivomus<br />
olisikin, että lakiin liitettäisiin sanktiot.<br />
Tavallisen kansalaisen järkeen kun ei<br />
mene, että on olemassa lakeja, joihin<br />
ei liity sanktioita. Tavallinen kansalainen<br />
saa heti sanktion, kun toimii väärin.<br />
Esim. työtön saa karenssin, jos ei<br />
ota työtä vastaan, koska laki sanoo niin.<br />
Kun ajat ylinopeutta, saat sakot. Ei siinä<br />
ole mitään lieventäviä asianhaaroja<br />
tai missään päätöksessä ei todellakaan<br />
lue, että ”kiinnittäkää huomiota vastaisuuden<br />
varalle”, kuten esim. lääninhallituksen<br />
päätöksissä lukee potilaskanteluissa.<br />
Kiinnittääkö lääkäri huomiota<br />
seuraavan potilaan kohdalla, ei kukaan<br />
valvo. Mediassa kerrottiin huhtikuussa<br />
pikkuvauvan kuolemasta Oulussa. Lääkärien<br />
syytteet menivät nurin, koska hoitokäytännöt<br />
poikkeavat vauvalla todetun<br />
sairauden hoidossa. Sen ei olisi pitänyt<br />
olla mikään lieventävä asianhaara, koska<br />
kuolema olisi ollut estettävissä aiemmin<br />
aloitetuilla tutkimuksilla ja ennaltaehkäisevällä<br />
hoidolla. Vanhemmat ihmettelivät<br />
myös sitä, miksi TEOn lausunto poikkesi<br />
käräjäsalissa vastapuolen eduksi, vaikka<br />
paperilla se oli ollut toinen. Potilasnäkökulma<br />
näissä asioissa on ollut, että se<br />
lausunto otetaan aina käyttöön, mikä on<br />
lääkärille edullisempi. Lääkärit ovat erityisessä<br />
suojeluksessa. Potilasvahinkolaissa<br />
on kuitenkin pykälä, jossa korvattavaksi<br />
potilasvahingoksi luokitellaan,<br />
jos lääkäri olisi toisin toimien välttänyt<br />
vahingon. Tämän pykälän mukaan kaikki<br />
vahingot pitäisi korvata. Pikkuvauvan<br />
kuolemaa ei tietysti korvaa mikään ja<br />
lehdessä toivottiin asiasta otettavan oppia<br />
jatkossa. Mutta mitä opittavaa asiassa<br />
on, kun annettiin siunaus huonolle hoidolle<br />
jälleen kerran? Ja lääkärit yleensä<br />
kiistävät tehneensä mitään väärää. Missä<br />
on se kunniallinen lääkäri, joka joskus<br />
myöntäisi toimineensa väärin? Se olisi<br />
monelle potilaalle tärkeää.<br />
Yleensäkin, me tarvitsemme terveydenhuoltoa,<br />
joka palvelee potilasta,<br />
antaa potilaan tarpeista lähtevää hoitoa.<br />
Potilasta tulee kohdella asiakkaana potilaslainsäädäntöä<br />
noudattaen. Jokaisen<br />
pitäisi myös olla vastuussa työstään.<br />
Kun putkimies liittää johdot väärin, on<br />
selvää, että hän on vastuussa ja korjaa/<br />
korvaa asian pahoittelujen kera. Tätä samaa<br />
toivoisi lääkäreiltäkin. (Inka Svahn<br />
on perushoitaja ja <strong>Suomen</strong> <strong>Potilasliiton</strong><br />
hallituksen ja potilasasiainvaliokunnan<br />
jäsen.)