SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA - Keravan Energia Oy
SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA - Keravan Energia Oy
SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA - Keravan Energia Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sähkölaitoksen toiminta oli laajentunut ja sähkölautakunta<br />
valmisteli laitokselle uuden johtosäännön<br />
v. 1982. Tällöin vakiinnutettiin sähköpuolen jako<br />
kahteen osastoon, verkko-osastoon ja jakeluosastoon.<br />
Talous- ja hallinto-osasto sekä kaukolämpöosasto muodostivat<br />
omat yksikkönsä. Laitoksen nimi muutettiin<br />
vastaamaan paremmin sen toimintaa sähkön ja lämmön<br />
jakajana. Nimeksi vahvistettiin <strong>Keravan</strong> energialaitos ja<br />
lautakunnan nimeksi muutettiin energialautakunta.<br />
Vuonna 1982 saavutettiin eräs taitekohta, kun kaukolämmitettävä<br />
rakennustilavuus nousi 2,04 miljoonaan<br />
kuutiometriin, mikä oli noin puolet <strong>Keravan</strong> lämmitettävästä<br />
rakennustilavuudesta. Kaukolämpö oli osoittautunut<br />
taloudelliseksi ja vaivattomaksi lämmitysmuodoksi.<br />
Kaukolämpötoiminnan liikevaihto alkoi 1980-luvulla<br />
muodostaa yhä merkittävämmän osan energialaitoksen<br />
taloudesta. Koska polttoöljyn hinta oli korkea, etsittiin<br />
kaukolämmön tuotantoon edullisempia vaihtoehtoja.<br />
Keskusteluissa olivat esillä kivihiili ja maakaasu.<br />
Uutta teknologiaa<br />
Keravalla oli kiire saada lisää kaukolämpökapasiteettia<br />
ja ratkaisuksi löytyi uutta teknologiaa edustava ns. kiertoleijukattila.<br />
Se oli oleellisesti ympäristöystävällisempi<br />
kuin siihenastiset arinakattilat ja se soveltui usean eri<br />
polttoaineen käyttöön. Syksyllä 1983 energialautakunta<br />
päätti suositella kaupunginvaltuustolle Yli-<strong>Keravan</strong><br />
lämpökeskuksen laajentamista 30 MW tehoisella monipolttoainekattilalla.<br />
Hankintasopimus kattilasta tehtiin<br />
26<br />
A. Ahlströmin ja <strong>Keravan</strong> energialaitoksen välillä maaliskuussa<br />
1984. Pyrofl ow -kiertoleijukattilan hinta oli 24,5<br />
miljoonaa markkaa.<br />
Laitteisto valmistui ja luovutettiin käyttöön helmikuussa<br />
1985. Talvi oli ennätyskylmä, joten uusi laitos tuli<br />
todella tarpeeseen. Laitoksen polttoaineena käytettiin<br />
kivihiiltä. Vuoden aikana laitos tuotti 40 % keravalaisten<br />
kuluttamasta kaukolämmöstä. Kivihiilen ostosopimus<br />
oli solmittu Neste <strong>Oy</strong>:n kanssa.<br />
Maakaasua on käytetty Suomessa energianlähteenä vuodesta<br />
1974 lähtien. Kaasu ostetaan Venäjältä. Maakaasuverkoston<br />
rakentaminen on edennyt vaiheittain ja <strong>Keravan</strong><br />
kohdalle siirtoputkisto saapui vuonna 1986.<br />
Maakaasutoimituksista sovittiin Neste <strong>Oy</strong>:n (nykyisin<br />
Gasum <strong>Oy</strong>) kanssa. Ahjon paineenvähennysasemalta<br />
Lahdentien varrelta rakennettiin siirtoputki Yli-<strong>Keravan</strong><br />
lämpökeskukseen, jossa kaksi 12 MW:n öljykattilaa<br />
muutettiin maakaasulla toimiviksi. Pian saatiin siirtoputki<br />
myös Kannistoon ja Kanniston Lämpö <strong>Oy</strong>:ltä<br />
aiemmin ostettu lämpökeskus muutettiin maakaasulla<br />
toimivaksi.<br />
Savion teollisuusalue tuli mukaan maakaasuverkkoon,<br />
kun Savion kumitehdas eli <strong>Oy</strong> Nokia Ab Kumiteollisuuden<br />
Savion tehdas uusi toimintojaan. Yritys luopui päätoimialastaan<br />
kumituotteiden valmistuksesta ja samalla<br />
omasta lämpöhuollosta.<br />
Kaukolämpöputkea <strong>Keravan</strong> vanhan kaupunginkirjaston edustalla.
Change language