SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA - Keravan Energia Oy
SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA - Keravan Energia Oy
SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA - Keravan Energia Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sipoon Hindsbyssä on yhä paikoillaan vanha muuntamo, josta on syötetty<br />
virtaa Keravalle ja Tuusulaan. Kuva Antero Aaltonen.<br />
Kaupat syntyivät ja kauppakirja Pohjolan Voima <strong>Oy</strong>:n<br />
kanssa Sipoon jakelualueesta allekirjoitettiin 29.12.1995.<br />
<strong>Keravan</strong> <strong>Energia</strong> <strong>Oy</strong> oli joulukuun alussa perustanut<br />
tytäryhtiö Etelä-Suomen <strong>Energia</strong> <strong>Oy</strong> – Sydfi nska Energi<br />
Ab:n ja kaupat tehtiin sen nimiin. Kauppahinta oli<br />
runsaat 80 miljoonaa markkaa. Sipoon sähkönjakeluun<br />
liittyvä henkilökunta siirtyi Etelä-Suomen <strong>Energia</strong> <strong>Oy</strong>:n<br />
palvelukseen vanhoina työntekijöinä.<br />
Yhtiön hallinto päätettiin hoitaa siten, että <strong>Keravan</strong><br />
<strong>Energia</strong> <strong>Oy</strong>:n hallitus hoitaa myös Etelä-Suomen <strong>Energia</strong><br />
<strong>Oy</strong>:n hallituksen tehtävät, mutta hallitukseen tulee<br />
mukaan Etelä-Suomen <strong>Energia</strong> <strong>Oy</strong>:n nimeämä henkilökunnan<br />
edustaja.<br />
Yritysfuusion myötä <strong>Keravan</strong> <strong>Energia</strong> -konserniin tuli 43<br />
uutta työntekijää.<br />
Sipooseen<br />
maakaasuvoimalaitos<br />
Nikkilän historiallisessa jugend-miljöössä uusi ja vanha<br />
kohtasivat, kun vanhaan lämpökeskukseen päätettiin rakentaa<br />
uutta teknologiaa edustava kaasumoottorivoimalaitos.<br />
Rakennusprojekti käynnistyi maaliskuussa 1997<br />
ja se saatiin tuotantokäyttöön helmikuussa 1998. Uudentyyppisen<br />
18-sylinterisen kaasumoottorin toimitti<br />
Wärtsilä NSD Finland <strong>Oy</strong>. Voimalaitoksen sähköteho oli<br />
5,5 MW ja kaukolämpöteho 6,2 MW. Nikkilän voimala<br />
liitettiin kaukovalvontajärjestelmään. Maakaasuvoimala<br />
edusti valtakunnallista linjausta, jossa energiaa tuotettiin<br />
mahdollisimman puhtaasti, pienin päästöin.<br />
Sähkön käytön eteneminen<br />
1991–2007<br />
Suomen talous taantui vuonna 1990. Taan tu ma<br />
syveni lamaksi, jota kesti syksyyn 1993 saakka.<br />
Neuvostoliitto hajosi 1991.<br />
Euroopan Unioni kasvoi ja Suomi liittyi EU:n<br />
jä seneksi 1.1.1995. Euro otettiin käyttöön<br />
1.1.2002.<br />
Tietotekniikan käyttö vahvistui entisestään.<br />
1990-luvulla jo yli puolet suomalaisista työntekijöistä<br />
käytti tietokonetta työssään. Yli puolella<br />
miljoonalla suomalaisella oli myös oma matkapuhelin.<br />
Vuonna 1995 voimaan tullut sähkömarkkinalaki<br />
vapautti vaiheittain sähkön tuotannon ja myynnin<br />
kilpailulle. Sähkön verkkopalvelutoiminta eli<br />
sähkön siirto säilyi monopolitoimintana.<br />
Sähkökauppaa ryhdyttiin tekemään pörssissä ja<br />
EL-EX-sähköpörssi perustettiin 1998. Sähköpörssi<br />
on elektroninen kauppapaikka, jossa myyjät ja<br />
ostajat kohtaavat anonyymisti hinta- ja määrätietojen<br />
pohjalta.<br />
Pohjoismainen sähköyhteistyö tiivistyi. Vuoden<br />
1999 alusta perustettiin FINGRID <strong>Oy</strong>j vastaamaan<br />
Suomen kantaverkosta ja myymään<br />
kantaverkon sähkönsiirtopalveluja kaikille sähkömarkkinaosapuolille<br />
ja huolehtimaan sähkömarkkinoiden<br />
toimivuudesta.<br />
Vuonna 2001 Euroopan kantaverkkoyhtiöiden<br />
yhteistyö vakiintui, kun ETSO, European Transmission<br />
Systems Operators, sai virallisen juridisen<br />
aseman. ETSO pyrkii avaamaan sähkömarkkinat<br />
Euroopan laajuiselle kilpailulle.<br />
Kasvihuonepäästöjen, erityisesti hiilidioksidin<br />
vähentämiseen tähtäävä päästökauppalaki tuli<br />
voimaan 4.8.2004. Laki edellyttää energialaitoksilta<br />
selvityksiä päästöistä ja lupaa toimintaan.<br />
35
Change language