View/Open - Aaltodoc

Korkean polton mattalasitetutkimus 

-tavoitteena vihreähkö korkean polton mattalasite 

Keramiikan materiaalitutkimus 

Keramiikka- ja lasitaiteen ko. 

Muotoilun osasto 

Taideteollinen korkeakoulu 

Jenni Ritola 

kevät 2010

Sisällysluettelo 

1. Johdanto, Taustaa mattalasitteista ja materiaaleista 3 

1.1. Lasitteiden mattaa muodostavat aineet 3 

1.2. Lasitteiden värjääminen oksideilla 4 

2. Tutkimuksen eteneminen 5 

2.1. Mattalasitteet 5 

2.2. Lasitteiden värjääminen 8 

3. Tulokset 12 

4. Ajatuksia lopuksi 13 

5. Lähteet 14 

6. Liitteet 15 

- Käytettyjen lasitepohjien analyysit 

2

1. Johdanto, Taustaa mattalasitteista ja materiaaleista 

1.1. Lasitteiden mattaa muodostavat aineet 

Himmeät lasitteet nimetään usein sen raaka-aineen mukaan, joka aiheuttaa himmeän pinnan. Näistä 

esimerkkinä sinkki-, barium-, kalsium-, magnesium- ja litiumhimmeät lasitteet, joiden oksidit 

kuuluvat lasitteiden empiirisessä kaavassa RO-ryhmään. Lisäksi RO2–ryhmään kuuluvat tina-, 

titaani-, zirkonium- ja sinkkioksidi muodostavat himmeitä lasituspintoja. Mitä enemmän RO- tai 

RO2-ryhmien oksideja on, sitä himmeämpi lasite on. (Salmenhaara, 1983, s75) 

Dolomiitti on luonnonmineraali, josta saadaan lasitteeseen magnesiumoksidia (MgO) ja 

kalsiumoksidia (CaO), mitä suurempi dolomiitin määrä on, sitä himmeäpintaisempi lasituksesta 

tulee. Dolomiitti sopii siis hyvin mattalasitteiden raaka-aineeksi. 

Bariumkarbonaatti on myrkyllistä, joten käyttöesineiden, kuten ruoka-astioiden lasituksissa sitä ei 

tule käyttää. Bariumoksidi on hieman oikukas raaka-aine ja oksidit ja niiden määrät vaikuttavat 

herkästi lasituksen tuloksiin. Bariumoksidilasitteet täytyy siis testata hyvin tarkasti eri 

lämpötiloissa. Kuparipitoisissa alkalilasituksissa bariumkarbonaatin tuoma BaO vahvistaa värejä. 

Liitu tuo lasitteeseen ainoastaan CaO:ta ja on tärkeä raaka-aine ns. kalkkihimmeissä lasituksissa. 

Värilasituksista on tehtävä tarkat kokeet, sillä esim. kromioksidi (Cr2O3) muodostaa kalsium + 

magnesiumlasituksissa ruskean värin. 

(Salmenhaara, 1983, s.44) 

Muita lasitteissa käytettyjä aineita 

Maasälpä on korkean polton tärkein sulate, josta saadaan kaliumoksidia (K2O) ja natriumoksidia 

(Na2O) veteenliukenemattomina. 

Nefeliinisyeniitti on maasälpää muistuttava mineraali, mutta sen sulatusvoima on suurempi. 

Kaoliini lisää lasitteessa alumiinioksidin (Al2O3) määrää ja kohottaa lasituksen sulamispistettä, 

kestävyyttä, kovuutta ja läpinäkymättömyyttä. 

Pallosavi on saviaines, joka toimii lasitteessa jokseenkin kaoliinin tavoin 

Kvartsi (SiO2 ) vaikuttaa lasitteeseen lasinmuodostajana. Jos kvartsia on vähän, lasite on enemmän 

tai vähemmän himmeä. 

(Salmenhaara, 1983, s.42, Clark, 1983 s.90) 

3

1.2. Lasitteen värjääminen oksideilla 

Lasitteita voidaan muokata himmeäpintaisiksi tai värillisiksi lisäämällä niihin tarkoitukseen sopivia 

mettallioksideja. Oksidit muodostavat lasitteeseen kiteitä jotka voidaan nähdä tutkittaessa lasitusta 

mikroskoopilla. (Green, 1963, s.75) 

Lasitteen värjääminen oksideilla vaatii aina testaamista, sillä värisävyihin ja muihin lasitteen 

ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä on eri ainesosien kesken lukemattoman paljon. Myös 

polttolämpötila vaikuttaa laistteen ominaisuuksiin. Lisäksi on huomioitava, että erilaiset massat 

vaikuttavat myös joskus merkittävästikin lasitteen ominaisuuksiin. 

Käytännön toteutuksen kannalta on tärkeää muistaa että metallioksidit tulee jauhaa lasitetta 

tehtäessä huolellisesti, jotta lasitteesta tulee tasainen eikä pilkukas, ellei sitten tavoitteena ole juuri 

pilkukas efekti. (Clark, 1983, s.92) 

Käytetyt värimetallioksidit 

Kuparioksidi (CuO) sulaa värimetallioksideista matalimmassa lämpötilassa. Siitä saadaan 

lasituksiin lasitepohjasta riippuen sinisiä ja vihreitä sävyjä. Kuparioksidilla värjätty lasite ei sovi 

käyttöesineille. Koska tässä tutkimuksessa tavoitteena on lasite joka on tarkoitettu uniikeille taideesineille, 

kuparioksidilla värjääminen on mahdollista. Kuparioksidi sulattaa lasitetta, joten se voi 

vaikuttaa lasitteen mattapintaisuuteen. Tämän takia on hyvä testata kuparioksidin vaikutusta 

useammalla kuin yhdellä lasitekoostumuksella. 

Kromioksidi (Cr2O3) voi muodostaa paljon eri värejä riippuen lasituksesta ja poltosta. 

Sinkittömässä, alumiinipitoisessa lasituksessa ja hapettavassa poltossa siitä saadaan vihreä väri, 

joka ei kuitenkaan ole yhtä kirkas kuin kuparioksidista saatu vihreä. Erilaisilla lasituksilla ja 

poltoilla kromioksidilla on mahdollista saada aikaan myös mm. oransseja ja punaisia,ruskeita ja 

keltaisia sävyjä, tinaoksidin kanssa myös vaaleanpunaista ja koboltin kanssa sinivihreää. 

On kuitenkin muistettava että kromi alkaa kaasuuntua 1200°C:ssa, joten se ei sovellu käytettäväksi 

lasitteessa värin muodostajana kun polttolämpötila on tätä korkeampi, kuten tässä tutkimuksessa. 

Kokeilin kromin käyttöä yhdessä tinaoksidin kanssa, mutta kaasuuntumisen takia lasitteista tuli 

enimmäkseen oranssinruskeita ja likaisen värisiä. Vain muutamaan lasitteeseen tuli jonkin verran 

vihreää sävyä. Kromin käyttöä olisi kuitenkin mielenkiintoista tutkia myöhemmin lisää 

alhaisemmilla lämpötiloilla. 

Tinaoksidi (SnO2) toimii lasitteessa sitä himmentävänä ainesosana, ja sillä saadaan aikaan 

valkoista sävyä lasitteeseen. Sitä voidaan käyttää myös yhdessä muiden värioksidien kanssa 

pehmentämään tai vaalentamaan sävyjä. 

(Salmenhaara, 1983, s.82, Clark, 1983, s.94) 

4

2. Tutkimuksen eteneminen 

2.1. Mattalasitteet 

Aloitin tutkimuksen teknisen toteuttamisen lasitepohjan valitsemisesta. Valitsin ja valmistin 5 

korkean polton mattalasitetta, joista kustakin muokkasin kolme eri versiota muuttamalla ainesosien 

suhteita hieman. Tein koepalat näistä yhteensä viidestätoista lasitteesta, ja valitsin niistä polton 

jälkeen tarkoitukseeni sopivimmat. Koepaloihin käytin Taik:n keramiikka- ja lasitaiteen osaston 

yhteistä korkean polton vaaleaa kierrätysmassaa. 

Testeissä käytetty poltto-ohjelma: 

100°/h > 200° - ei haudutusta 

150°/h > 600° - ei haudutusta 

250°/h > 1250° - 20 min. haud. > loppu 

Ensimmäisten lasitteiden reseptit ja kuvaukset lasitteista polton jälkeen: 

1) A B C 

nefeliinisyeniitti 35 30 25 

dolomiitti 20 25 30 

liitu (hieno) 5 5 10 

kaoliini (standard p) 20 20 20 

kvartsi 20 20 15 

Matta, ohuena läpinäkyvä, paksuna kiteinen valkoinen. A:sta C:hen kiteytyminen runsaampaa, 

johtuen mahdollisesti dolomiitin määrän lisääntymisestä. C-versiossa myös liitu voi vaikuttaa 

kiteytymiseen. Kaikki kolme versiota kuitenkin toimivia ja mielenkiintoisia värikokeiden kannalta. 

2) A B C 

maasälpä (K7) 40 35 30 

liitu (hieno) 5 5 5 


pallosavi (hyplas64) 10 10 10 

kvartsi 5 5 5 

Ohuena matta, läpinäkyvä ja toimiva, paksuna kiteytynyt ja kuiva. Lasitteeseen on muodostunut 

vihertäviä laikkuja. Ei sovellu värikokeisiin kuivuuden ja epätasaisuuden takia. 

5

3) A B C 

nefeliinisyeniitti 55 50 50 

bariumkarbonaatti 20 20 15 


kaoliini 10 15 5 


Ohuena karheahko, läpikuultava matta, vaalea. Paksumpana tosi viileän valkoinen, matta ja 

kuivahko. A:sta C:hen valkoisuus lisääntyy (dolomiitin ansiosta?). C-versiossa paksuna 

pienenpieniä reikiä. Kiinnostava värikokeita ajatellen. 

4) A B C 

maasälpä 30 25 20 


liitu 5 5 10 

pallosavi (hyplas64) 30 25 20 

kvartsi 5 5 5 

Ohuena matta, läpikuultava, paksuna kiteinen ja vihreän kellertävä. A-versio toimii, B- ja C-versiot 

kuivia ja hyvin kiteisiä ja epätasaisia, myös vihertäviä laikkuja. Ei sovellu jatkokokeisiin. 

5) A B C 

maasälpä 55 60 50 


bariumkarbonaatti 20 15 10 

kaoliini 10 10 20 


Ohuena himmeästi kiiltävä ja läpikuultava, mitä paksumpana, sitä mattaisempi pinta. A 

läpikuultava, tasainen, himmeä, hyvin miellyttävä ja tasainen pinta. B- ja C-versioissa pientä 

kiteytymistä paksumpana, kuitenkin läpikuultavia. C-versio kaikkein mattaisin. Vaikuttaa oikein 

hyvältä pohjalta värikokeisiin. 

Lasitepohjien valinta 

Valitsin lasitteista niiden ominaisuuksien perusteella parhailta vaikuttavat kolme käytettäväksi 

värikokeisiin. Nämä olivat lasitteet 1, 3 ja 5. Nimesin ne niiden ominaisuuksien pohjalta uudelleen 

seuraavasti: 

1) > MK (mattakiteinen), 3) > MV (mattavalkoinen) ja 5) > M (matta) 

Jokaisesta lasitteesta on kolme versiota, A B ja C, jotka ovat samat kuin edellä. Käytettäväksi 

valittujen lasitepohjien analyysit ovat liitteenä. 

6

valitut lasitteet: 

M A, B, C 

MK A, B, C 

MV A, B, C 

Bariumkarbonaatin käytöstä lasitteissa. 

Olisin toivonut että testatuista lasitteista ne, joissa ei ole myrkyllistä bariumkarbonaattia, olisivat 

soveltuneet tarkoituksiini, mutta valitettavasti näin ei näillä lasitteilla ainakaan ollut. MK-lasitteessa 

bariumkarbonaattia ei ole, M- ja MV-lasitteissa kuitenkin on. Tarkoituksenani ei ole itsepintainen ja 

ympäristöstä piittaamaton bariumkarbonaatin käyttö, mutta tässä tapauksessa se oli toimivin 

ratkaisu. Koska lasite ei ole tarkoitettu käyttöesineille, vaan käytettäväksi uniikkeihin taideesineisiin, 

en koe bariumkarbonaatin käyttöä tuomittavana vaikka myrkyllisyys onkin toki aina 

negatiivinen ja mahdollisuuksien mukaan vältettävä ominaisuus lasitteen raaka-aineita valittaessa. 

Mieluummin olisin toki käyttänyt vain turvallisia ja ympäristöystävällisiä ainesosia, mutta tämän 

tutkimuksen aikataulun puitteissa ei ollut aikaa syventyä pohjalasitteiden tutkimiseen kovin pitkäksi 

aikaa. 

7

3.2. Lasitteiden värjääminen 

Vihertävän sävyn saamiseksi lasitteeseen, valitsin lasitteisiin lisättäväksi kuparioksidia sekä 

kromioksidia yhdessä tinaoksidin kanssa. 

Värikokeet 

Kaikissa värikokeissa käytettiin samaa poltto-ohjelmaa kuin ensimmäisissä mattalasitetesteissä. 

Ensimmäisenä kokeena lisäsin kaikkiin lasitteisiin 2% kuparioksidia, CuO. 

M A, B, C + 2% CuO 

M A-lasitteessa kupari muodostaa melko voimakkaan turkoosinvihreän sävyn. A-versiossa on 

vähiten dolomiittiä ja eniten bariumkarbonaattia ja kvartsia, selkeästi voimakkaampi värisävy 

johtunee niistä. B- ja C-lasitteissa, joissa dolomiittia on enemmän, sävy on vaaleampi, murretumpi 

ja pehmeämpi, enemmän tavoitellun sävyn kaltainen, etenkin lasitteen ollessa ohuena. Paksumpana 

B- ja C-lasitteissa muodostuu rusehtavaa sävyä vaalean vihreän lisäksi. Sävyt ovat mielestäni 

kauniita ja pinta on sopivan mattainen. 

MK A, B, C + 2% CuO 

MK-lasitteissa kuparin lisääminen tekee pinnan etenkin paksumpana pehmeän sileäksi ja 

miellyttäväksi koskettaa. MK A:ssa sävy on ohuena hennosti vihertävä, paksumpana oranssin, 

vihertävän ja sinertävän kiteinen matta. A:sta C:hen päin mentäessä nefeliinisyeniitin määrä 

vähenee ja dolomiitin osuus lisääntyy. MK B on vielä sinertävämpi sävyltään, kiteinen ja matta. 

MK C:ssä kupari on ohuempana muodostanut kaunista hyvin vaalean vihertävää sävyä, mutta 

paksumpana se on mennyt tumman ruskeaksi tai jopa mustaksi ja siihen on muodostunut reikiä, 

käytössä kupari varmasti liukenisi siitä. 

8

MV A, B, C + 2% CuO 

MV-lasitteet ovat hyvin kuivia, mattapintaisia ja karheita pinnaltaan. MV A:ssa sävy on 

paksumpana hyvin kirkas turkoosi, joka sinänsä on mielenkiintoinen, joskaan ei aivan sitä mitä tällä 

kertaa haetaan. MV B on käyttökelvoton, palanut mustaksi. MV C on murretumpi vihertävä, 

paksuna joukossa ruskeaa, kuitenkin myös melko kuiva. 

Tein myös kokeen lisäämällä lasitteisiin M A, B, C ja MV A, B, C 1% kromioksidia ja 0,5% 

tinaoksidia. 

M A, B, C + 1% Cr2O3, 0,5% SnO2 

M A on ainoa vihertävän sävyinen ja kiiltäväpintaisin, joskin silti melko himmeäkiiltoinen. M B ja 

M C ovat ohuena oranssinruskeita, paksumpana harmaan ja oranssinkirjavia. Kromi on ilmeisesti 

kaasuuntuessaan saanut aikaan oranssinruskeat sävyt. Pinta on sileä, ohuena kiiltävähkö ja paksuna 

matta. 

MV A, B, C + 1% Cr2O3, 0,5% SnO2 

9

MV A vihertävä, matta, hyvin kuiva. B ja C hyvin sileäpintaisia ja miellyttäviä koskettaa, väri on 

ohuena oranssi, paksuna sinertävän harmaan ruskehtava. Täytyy se vain uskoa että kromi ei sovellu 

yli 1200°C lämpötiloissa poltettaviin lasitteisiin. 

Päätin tehdä vielä kokeet, joissa lisäsin lasitteisiin M A, B, C vain 1% kuparioksidia, sillä 

tavoittelemani vihreän sävy saisi olla melko hento. Lisäksi tein samoista lasitepohjista myös versiot 

joissa lisäsin 1% kuparioksidia ja 0,5% tinaoksidia, tavoitteena hieman pehmeämpi vihreän sävy. 

M A, B, C + 1% CuO 

Sävyt ovat hennompia kun kuparia on vähemmin. M A:ssa voimakkain sävy, hyvin heleän turkoosi. 

M B myös hienovaraisesti turkoosisävytteinen, vaalea, M C on enemmän sammaleen vihreään 

vivahtava, siinäkin hyvin hentoinen sävy. Ohuena lasitteet ovat himmeän kiiltäviä, paksumpana 

mattaisia. 

M A, B, C + 1% CuO, 0,5% SnO2 

M A:ssa pinta hieman epätasainen, laikukas, sävyssä ei huomattavaa eroa verrattuna ilman 

tinaoksidia tehtyihin testeihin, kenties tinaoksidia olisi pitänyt olla enemmän, että sillä olisi ollut 

suurempi vaikutus sävyyn. M B:ssä hento turkoosinvihreä sävy tulee paremmpin esille kuin ilman 

tinaoksidia, paksuimmissa kohdissa muodostuu hyvin vaaleaa, heleää sävyä. M C on murretumman 

vihreän sävyinen, kaunis sammaleenvihreään vivahtava vaalea sävy, paksumpana myös rusehtavaa 

sävyä. Kaikissa hyvä, himmeä mattapinta. 

Tein myös lasitteesta MV C + 1% CuO koepalat. 

Sen sävy on hyvin heleän kirkas turkoosi, paksumpana, ohuena hentoisesti vihertävä, pinta melko 

kuiva ja karheahko. 

10

Ylimääräisenä kokeena lisäsin lasitteeseen MK A 3% kuparioksidia, jotta näkisin miten suurempi 

kuparin määrä vaikuttaa lasitteeseen. 

Tuloksena on rusehtavan vihreä sävy, ohuena vaalea ja melko miellyttävä, paksuna hyvin tumma ja 

melko tunkkainen. Pinta on kuitenkin melko miellyttävä mattainen ja tasainen 

MV C + 1% CuO, MK A + 3% CuO 

Toimivuus posliinilla 

Lopuksi halusin testata vielä lasitteen toimivuutta posliinilla, joten tein vielä koepalat 

kierrätysposliinimassasta. Posliinimassalla testattavaksi valitsin edellisistä kokeista mielestäni 

onnistuneimmat lasitteet: 

M A, B, C + 2% CuO, M A, B, C + 1% CuO 

M A, B, C + 1% CuO, 0,5% SnO2, MK A + 2% CuO, MK B + 1% CuO, MK C + 2% CuO 

11

MV C + 2% CuO, MV C + 1% CuO, MV A + 1% Cr2O3, 0,5% SnO2 

Posliinilla sävyt ovat kauniimpia kuin kierrätysmassalla, osa turkoosinvihertäviä, osa 

sammaleenvihreään vivahtavia, hyvin hienovaraisesti vihertävän sävyisiä vaaleita. Pinnat ovat 

tasaisia ja himmeän mattaisia. Osassa lasitteita muodostuu paksuimmissa kohdissa ruskeaa sävyä, 

kuten kivitavaramassallakin. Kiteytyvässä lasitteessa kiteytyminen on vähäisempää kuin 

kivitavaramassalla. Kromilla värjätyssä lasitteessa paksuna muodostuu hieman vihreää sävyä, 

muuten sävy on hennon oranssinrusehtava. Posliinimassalla tulokset ovat enemmän tavoitellun 

kaltaisia ja hyvin tyydyttäviä. 

3. Tulokset 

M A –lasitteella värisävyt ovat voimakkaimpia kuin muilla lasitteilla, myös M B ja M C –versiot 

toimivat hyvin ja niistä saadaan aikaiseksi tavoiteltuja kauniita mattapintaisia vaaleita, vihertäviä 

sävyjä kuparioksidilla värjäämällä. Olennaista on ettei lasitteesta tule liian paksu, jolloin ruskeaa 

sävyä voi muodostua häiritsevästi. 

Bariumkarbonaattia sisältävät lasitteet toimivat värjäämisessä näistä lasitteista parhaiten siinä 

mielessä että tulokset olivat melko lailla odotetun kaltaisia. Parhaat tulokset saatiin M-sarjan 

lasitteilla, jotka olivat läpikuultavia mattalasitepohjia. Mattavalkoinen MV pohja toimi paremmin 

posliinilla, kierrätysmassasta valmistetuissa koepaloissa se jäi melko kuivaksi. Mattakiteinen MK 

oli pohjista arvaamattomin mutta toisaalta hyvin mielenkiintoinen lisä koesarjoihin, ja siitäkin 

saatiin mielestäni muutama miellyttävä lasitepinta, vaikkakaan ei ehkä aivan tavoitellun pinnan 

mukainen. 

Lasitteen värjäämisen vihreäksi kromioksidilla voi unohtaa jos polttolämpötila on yli 1200°C, sillä 

kaasuuntuessaan se muodostaa oransseja ja ruskeanharmaita sävyjä. Vaikka tässä tutkimuksessa 

kahden lasitteen kohdalla hieman vihreää sävyä muodostuikin. Uskon että tämä on kuitenkin 

aikalailla sattuman kauppaa ja on parempi tulevaisuudessa turvautua varmempiin menetelmiin. 

Tutkitut lasitteet toimivat paremmin posliinilla kuin kierrätysmassalla. Sävyistä tuli tasaisempia ja 

hienovaraisempia, vaaleita joissa on vain häivähdys vihertävää sävyä. Juuri tällaiset sävyt 

miellyttivät minua eniten. Myös lasitteiden pinnat olivat posliinilla kenties hieman miellyttävämpiä. 

Aivan ohuena tosin liian kiiltäviä, mutta tarpeeksi paksuna himmeän mattaisia, joita haettiinkin. 

12

4. Ajatuksia lopuksi 

Tutkimuksen teko oli hyvin mielenkiintoista ja sitä olisi voinut jatkaa vaikka loputtomiin tekemällä 

aina uusia ja uusia kokeiluja ja säätämällä lasitteita ja värisävyjä yhä eteenpäin. Kuitenkin pääsin 

mielestäni varsin hyviin tuloksiin jo näilläkin testeillä, sillä tavoitteen mukaisia lasitepintoja saatiin 

aikaiseksi. 

Tavoitteenani oli vaalean, vihreähkön mattalasitteen tekeminen värioksideilla värjäämällä, ja tämä 

tavoite saavutettiin. Kuitenkin aion jatkaa lasitteiden kehittelyä varmasti varsinaisen tutkimuksen 

jälkeenkin. Mielenkiintoista olisi myös koettaa saada aikaiseksi muita kuin vihreän sävyjä, 

käyttämällä muita oksideja, kuten rautaa tai kobolttia. 

Tutkimuksen aikataulu ei täysin pitänyt paikkaansa, sillä monet muut työt veivät paljolti tutkijan 

aikaa. Aloitin tutkimuksen kyllä aluksi vauhdilla ryhtymällä heti lasitteiden tekoon ja koepolttoihin 

mutta sitten tuli hieman taukoa tekemiseen ja etenkin raportointiin. Koepolttoja tuli myös tehtyä 

pari enemmän kuin mitä alun perin oli suunnitelmissa mutta se on kai aivan normaalia, kun 

tutkimuksen edetessä tuleekin uusia mielenkiintoisia kokeilumahdollisuuksia mieleen. 

Minulle tutkimuksen tekemisessä vaikeinta on juuri järjestelmällisyys ja tarkkuus ja siinä varmasti 

on yhä edelleen paljon kehittämistä. Minulla on tapana yleensä tehdä ensin ja miettiä sitten. Usein 

tuntuu että monia virheitä ja uudelleen tekemisiä voitaisiin välttää paremmalla suunnittelulla ja 

suuremmalla tarkkuudella. Toisaalta olen sitä mieltä että virheet eivät välttämättä aina ole pahasta, 

sillä niistä voi avautua aivan uusia ja hyvinkin mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Tärkeää olisikin 

kai löytää jonkunlainen tasapaino järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden sekä 

ennakkoluulottomuuden ja kokeilunhalun välillä. 

13

Lähteet: 

Clark, Kenneth: The Potter´s Manual, Macdonald & Co (Publishers) Ltd, 1983 

Cooper, Emmanuel: Electric Kiln Pottery, B. T. Batsford Ltd, 1982 

Green, David: Understanding Pottery Glazes, Faber and Faber Limited, 1963 

Riegger, Hal: Electric Kiln Ceramics, Van Nostrand Reinhold Limited, 1978 

Salmenhaara, Kyllikki: Keramiikka - Massat, Lasitukset, Työtavat, Otava, 1983 

14

Lasite: M A 

Maasälpä FFF K7............. 55,000 

Dolomiitti.................. 5,000 

Bariumkarbonaatti........... 20,000 

Kaoliini Standard Porcelain. 10,000 

Kvartsi FFQ................. 10,000 

========= 

100,000 

BaO 0,334* 16,505 7,769 

CaO 0,203* 3,674 4,725 

MgO 0,172* 2,240 4,010 

K2O 0,145* 4,395 3,366 

Na2O 0,144* 2,883 3,356 

P2O5 0,001* 0,058 0,029 

TiO2 0,000 0,008 0,007 

Al2O3 0,462 15,181 10,739 

SiO2 2,834 54,915 65,931 

Fe2O3 0,003 0,133 0,060 

MnO 0,000* 0,007 0,007 

Cost: 

Calculated LOI: 5,898 

Imposed LOI: 

Si:Al: 6,139 

SiB:Al: 6,139 

Thermal Expansion: 8,198 

Formula Weight: 310,179 

Recipe Date: 2010-04-27 

Today’s Date: 27.4.2010 

ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

15 

Liite 1

Lasite: M B 

========================================= 

Maasälpä FFF K7............. 60,000 

Dolomiitti.................. 10,000 



Kvartsi FFQ................. 5,000 

========= 

100,000 

BaO 0,195* 12,236 5,531 

CaO 0,293* 6,737 8,322 

MgO 0,267* 4,409 7,582 

K2O 0,122* 4,717 3,470 

Na2O 0,122* 3,097 3,462 

P2O5 0,001* 0,063 0,031 

TiO2 0,000 0,009 0,008 

Al2O3 0,382 15,964 10,846 

SiO2 2,136 52,623 60,680 

Fe2O3 0,002 0,138 0,060 

MnO 0,000* 0,008 0,008 

Cost: 


Imposed LOI: 

Si:Al: 5,594 

SiB:Al: 5,594 




Today's Date: 27.4.2010 

ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

16 

Liite 2

Lasite: M C 

Maasälpä FFF K7............. 50,000 

Dolomiitti.................. 15,000 



Kvartsi FFQ................. 5,000 

========= 

100,000 

BaO 0,112* 8,166 3,561 

CaO 0,363* 9,696 11,555 

MgO 0,344* 6,606 10,959 

K2O 0,092* 4,142 2,939 

Na2O 0,088* 2,586 2,788 

P2O5 0,001* 0,052 0,025 

TiO2 0,000 0,007 0,006 

Al2O3 0,368 17,877 11,717 

SiO2 1,771 50,668 56,362 

Fe2O3 0,003 0,193 0,081 

MnO 0,000* 0,007 0,006 

Cost: 


Imposed LOI: 

Si:Al: 4,810 

SiB:Al: 4,810 





ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

17 

Liite 3

Lasite: MK A 

Nefeliinisyeniitti.......... 35,000 

Dolomiitti.................. 20,000 

Liitu FC-7.................. 5,000 


Kvartsi FFQ................. 20,000 

========= 

100,000 

CaO 0,508* 17,061 18,853 

MgO 0,355* 8,570 13,184 

K2O 0,066* 3,708 2,440 

Na2O 0,071* 2,622 2,622 

Al2O3 0,278 16,990 10,327 

SiO2 1,416 50,918 52,523 

Fe2O3 0,001 0,131 0,051 

Cost: 


Imposed LOI: 

Si:Al: 5,086 

SiB:Al: 5,086 





ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

18 

Liite 4

Lasite: MK B 


Dolomiitti.................. 25,000 

Liitu FC-7.................. 5,000 


Kvartsi FFQ................. 20,000 

========= 

100,000 

CaO 0,515* 20,044 21,705 

MgO 0,383* 10,713 16,149 

K2O 0,049* 3,230 2,083 

Na2O 0,052* 2,253 2,208 

Al2O3 0,222 15,676 9,336 

SiO2 1,150 47,952 48,469 

Fe2O3 0,001 0,131 0,050 

Cost: 


Imposed LOI: 

Si:Al: 5,192 

SiB:Al: 5,192 





ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

19 

Liite 5

Lasite: MK C 


Dolomiitti.................. 30,000 

Liitu FC-7.................. 10,000 


Kvartsi FFQ................. 15,000 

========= 

100,000 

CaO 0,570* 28,158 29,776 

MgO 0,362* 12,856 18,925 

K2O 0,033* 2,748 1,730 

Na2O 0,034* 1,874 1,793 

Al2O3 0,159 14,318 8,327 

SiO2 0,754 39,915 39,400 

Fe2O3 0,001 0,131 0,049 

Cost: 


Imposed LOI: 

Si:Al: 4,731 

SiB:Al: 4,731 





ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

20 

Liite 6

Lasite: MV A 



Dolomiitti.................. 5,000 


Kvartsi FFQ................. 10,000 

========= 

100,000 

BaO 0,311* 16,477 7,947 

CaO 0,159* 3,084 4,064 

MgO 0,159* 2,215 4,064 

K2O 0,173* 5,620 4,411 

Na2O 0,197* 4,217 5,029 

Al2O3 0,539 18,984 13,761 

SiO2 2,379 49,335 60,693 

Fe2O3 0,001 0,068 0,031 

Cost: 


Imposed LOI: 

Si:Al: 4,411 

SiB:Al: 4,411 





ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

21 

Liite 7

Lasite: MV B 

========================================= 



Dolomiitti.................. 10,000 


Kvartsi FFQ................. 5,000 

========= 

100,000 

BaO 0,242* 16,587 7,893 

CaO 0,247* 6,208 8,073 

MgO 0,247* 4,460 8,073 

K2O 0,124* 5,245 4,062 

Na2O 0,139* 3,851 4,531 

Al2O3 0,431 19,678 14,073 

SiO2 1,632 43,868 53,247 

Fe2O3 0,001 0,103 0,047 

Cost: 


Imposed LOI: 

Si:Al: 3,784 

SiB:Al: 3,784 





ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

22 

Liite 8

Lasite: MV C 

========================================= 



Dolomiitti.................. 15,000 


Kvartsi FFQ................. 15,000 

========= 

100,000 

BaO 0,153* 12,135 5,393 

CaO 0,314* 9,084 11,032 

MgO 0,314* 6,526 11,032 

K2O 0,102* 4,952 3,581 

Na2O 0,118* 3,776 4,150 

Al2O3 0,293 15,417 10,298 

SiO2 1,549 48,076 54,499 

Fe2O3 0,000 0,033 0,014 

Cost: 


Imposed LOI: 

Si:Al: 5,292 

SiB:Al: 5,292 





ID: n/a 

Location: 

Typecodes: 

Batch Size: 0 

23 

Liite 9

View/Open - Aaltodoc

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?